DOCSLIB.ORG

Hellahuoneesta Presidentin- Linnaan

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Hellahuoneesta Presidentin- Linnaan HELLAHUONEESTA PRESIDENTIN- LINNAAN 4 Suomessa tasavallan presidentiksi on päädytty niin hellahuoneesta, pappilasta kuin linnastakin. Presidenttien syntymä- tai lapsuuskoteja on säilynyt eri puolilla Suomea. Osa niistä toimii museoina. TEKSTI TEA MAJANIEMI HENKILÖKUVAT A-LEHTIEN KUVA-ARKISTO Haapajärvi K. J. Ståhlberg 1 Toimikausi 1919–1925 Kurkijoki Lauri Kristian Relander 2 Toimikausi 1925–1931 5 3 Sääksmäki P. E. Svinhufvud 3 Toimikausi 1931–1937 6 9 Ylivieska 12 Kyösti Kallio 11 4 Toimikausi 1937–1940 86 Meidän talo 9/2015 Huittinen Risto Ryti 5 Toimikausi 1940–1944 Askainen Carl Gustaf Emil Mannerheim 6 Toimikausi 1944–1946 4 Lahti J. K. Paasikivi 1 7 Toimikausi 1946–1956 Pielavesi 8 Urho Kekkonen 8 Toimikausi 1956–1982 10 Turku Mauno Koivisto 9 Toimikausi 1982–1994 Kuopio Martti Ahtisaari 10 Toimikausi 1994–2000 2 Helsinki 7 Tarja Halonen 11 Toimikausi 2000–2012 Salo Sauli Niinistö 11 12 Toimikausi 2012– 9/2015 Meidän talo 87 2 JUHA ERONEN JUHA KUVA KUVA Relanderin opistoasunto KURKIJOKI Lauri Kristian Relander (1883–1942) eli Laatokan rannalla sijainneella Kurkijoella elä- mänsä ensimmäiset kymmenen vuotta, minkä jäl- keen hän siirtyi käymään koulua Viipurissa. Hänen isänsä työskenteli Kurkijoen maanviljelysopistos- sa, jonka asunnossa Relanderit asuivat. Relanderin elämästä Kurkijoella on vain vä- 1 hän tietoja. Kerrotaan, että hän viisivuotiaana is- tui postin rappusilla ja huuteli ohikulkijoille: ”Tul- kaa meille vaan, kyllä äiti keittää kahvia”. Relandereiden kotitalo on sotien jälkeen ollut Ståhlbergin pohjalainen pappila opistokäytössä ja myöhemmin asuintalona. Toinen talon nykyisistä omistajista on kunnostanut talon- HAAPAJÄRVI Suomen ensimmäisen presidentin sa koristeellisen sinivalkoiseksi, ja toinen pää on Kaarlo Juho Ståhlbergin (1865–1952) synnyin- sotia edeltävässä asussaan. koti oli vuonna 1784 rakennettu Ronkaalan pap- pila, jossa Kaarlo Juho asui useita vuosia lapsuu- dessaan. Pappilassa oli varta vasten Pietarista han- Rakennusvuosi: viimeistään 1870-luvulla kittuja huonekaluja ja astioita sekä muun muassa Rakennusmateriaali: hirsirunko, perustukset Haapajärven ensimmäinen kaakeliuuni. K.J. Ståhl- sekä kellarinseinät kiveä berg nukkui yläkerran lasten- ja palvelijoidenhuo- Neliöt: ei tiedossa neessa, kesäisin piha-aitassa. Pintamateriaali: lautaverhous Kun perheen isä kuoli 1873, leski sai tuomioka- Huoneet: talossa oli kaksi huoneistoa, pitulilta yhteensä kuusi ”armovuotta”. Sen jälkeen joista Relanderit luultavasti asuivat isommassa leski muutti neljän lapsensa kanssa Ouluun, josta 6 h + keittiön asunnossa hän sai työtä tyttökoulun vahtimestarina. Koulu- Kerrokset: 1 + kellari talosta saatu asunto oli niin pieni, että Kaarlo jou- Katto: satulakatto Rakennuspaikka: Neuvostoliitolle jääneessä tui nukkumaan koulun käytävässä. Kurkijoen kirkonkylässä Vuonna 1969 alkuperäiselle paikalleen siirretty Vuokralla vai oma: vuokralla Kurkijoen ja kunnostettu pappila toimii museona ja on avoin- maanviljelysopiston omistamassa talossa na kesäisin, muina aikoina sopimuksesta. Rakennusvuosi: 1784 Rakennusmateriaali: hirsi Neliöt: noin 120, yläkerrassa muutama neliö Pintamateriaali: ei tiedossa Huoneet: keittiö, sali ja kolme kamaria, SULAVUORI HELENA yläkerrassa vierastupa ja väentupa, KUVA KUVA joiden välissä iso vinttitila Kerrokset: kaksi Katto: taitekatto, päre Rakennuspaikka: Kalajoen rannalla, lähellä kirkkoa ja hautausmaata Vuokralla vai oma: papin virka-asunto 88 Meidän talo 9/2015 3 Svinhufvudin kartano SÄÄKSMÄKI Tasavallan kolmas presidentti Pehr Evind Svinhufvud (1861–1944) syntyi Rapolan kartanossa Sääksmäellä (nykyisin Valkeakoskea) ja vietti siellä ensimmäiset kaksi vuotta elämästään. Isoisä kasvatti pojanpoikaansa ankarasti ja yritti esimerkiksi karkottaa pojasta pelkoa pitämällä tä- KUVA YLIVIESKAN KOTISEUTUARKISTO YLIVIESKAN KUVA tä ulkona ukkosenilmalla. Tulevan presidentin merikapteeni-isä kuoli po- jan ollessa kaksivuotias, ja pian sen jälkeen karta- no jouduttiin myymään pakkohuutokaupalla. Les- ki Olga Svinhufvud muutti lapsineen Helsinkiin ja hankki itselleen työpaikan. 4 Kyösti Kallion iso maatalo YLIVIESKA Talonpoikaispresidenttinä tunnettu KUVA MUSEOVIRASTO KUVA Kyösti Kallio (1873–1940) syntyi Ylivieskassa ta- lonpoikaiseen sukuun. Niemelänkylässä sijainnut vauras tila oli iso ja lapsia kahdeksan. Kustu-nimel- lä kutsuttu poika työskenteli mielellään tallissa ja karjakartanossa. Kotitalo purettiin 90-luvulla, eikä siitä ole säily- nyt paljon tietoja. Aikuisena Kallio viljeli maata Ni- valassa, jossa sijaitsevassa Kyösti ja Kalervo Kalli- on museossa on osasto Kallion lapsuuden ajan esi- Rakennusvuosi: 1813. Tiilikellarin osat 1600- neistä. luvulta, talon nykyinen muoto vuodelta 1923. Rakennusmateriaali: hirsi Neliöt: noin 310, lisäksi varastotilaa Pintamateriaali: puuverhoilu Rakennusvuosi: 1843 Huoneet: aula, keittiö, viisi makuuhuonetta, Rakennusmateriaali: hirsi ruokasali, sali, ylhäällä kolme kesähuonetta, Neliöt: noin 200 alakerrassa nykyään sauna ja pesutilat Pintamateriaali: laudoitus Kerrokset: kolme Huoneet: alakerrassa oli iso tupa, Katto: harjakatto, peltiä kaksi makuuhuonetta ja iso lämmin eteinen, Rakennuspaikka: Rapolanharjun rinteessä myös yläkerrassa ilmeisesti oli huoneita. muinaislinnan lähistöllä Kerrokset: asuinkerros, yläkerta ja kellari Vuokralla vai oma: kartano oli P.E. Svinhufvudin Katto: harjakatto, pärettä, myöhemmin tiiltä isoisän omistama Rakennuspaikka: peltoa ja 100 metrin päässä Kalajoki Vuokralla vai oma: oma 9/2015 Meidän talo 89 6 Mannerheimin kartanolinna ASKAINEN Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867– 1951) syntyi Askaisissa (nykyisin Maskua) aatelis- sukuun. Suvun omistama Louhisaaren kartanolin- na edustaa Suomessa harvinaista palatsiarkkiteh- KUVA HUITTISTEN MUSEON KOKOELMAT HUITTISTEN MUSEON KUVA tuuria. Lapsuusvuosinaan nuori Gustaf oli varsinainen rasavilli ja joutui useisiin onnettomuuksiin. Kerran hän hyppäsi navetan vintillä parrulta toiselle, puto- si ja loukkasi itsensä pahasti lattian teräviin hirsiin. Kartano jouduttiin myymään talousvaikeuksien 5 vuoksi vuonna 1880. Museoviraston omistama Louhisaari on avoinna yleisölle kesäaikaan ja ryhmille syyskuussa. Rytin purettu sukutalo HUITTINEN Risto Ryti (1889–1956) syntyi Huit- tisten Loiman kylässä kymmenlapsiseen talonpoi- kaisperheeseen. Tila oli iso, ainakin 400 hehtaaria. Risto oli lukutoukka ja viihtyi sisaruksiaan parem- KIVEKÄS MATTI min sisällä lukemassa kirjoja. Sukutalosta ei ole juuri säilynyt tietoja, koska KUVA se purettiin jo 1929. Elämäkertatietojen ja ainoan tunnetun valokuvan perusteella voi kuitenkin teh- dä jotain päätelmiä. Rakennusmateriaali: hirsi Neliöt: talo näyttää melko tilavalta (yli 150 neliötä) Pintamateriaali: laudoitus Rakennusvuosi: 1650-luku Kerrokset: asuinkerroksen lisäksi Rakennusmateriaali: kivi, tiili, puu ullakkokerros Neliöt: noin 1 000 Katto: harjakatto, pärettä Pintamateriaali: kalkkimaali Rakennuspaikka: satakuntalaista pelto- Huoneet: kolmessa asuinkerroksessa yhteensä maisemaa ja lähellä joki 25 huonetta, kellarissa ja ullakolla lisäksi neljä Vuokralla vai oma: oma Kerrokset: kolme asuinkerrosta, ullakko ja kellari Katto: tervattu aumakatto Rakennuspaikka: Meren rannalla, ympärillä oli englantilaistyyppinen maisemapuisto. Nykyään jäljellä on nurmikenttä ja puita. Mannerheimin aikaan päärakennuksen ympärillä mantereen puolella sijaitsivat ajalle tyypillisesti hedelmä- ja kasvitarhat, maatalousrakennukset ja kauempana pellot. Vuokralla vai oma: oma 90 Meidän talo 9/2015 8 KUVA LAHDEN LAHDEN KUVA Kekkosen paranneltu torppa KAUPUNGINMUSEON KUVA-ARKISTO KAUPUNGINMUSEON PIELAVESI Urho Kaleva Kekkonen (1900–1986) syntyi Pielavedellä Lepikon torpassa. Toisin kuin ni- mestä voisi päätellä, Kekkoset eivät olleet torpparei- ta, vaan torppa hankittiin perheen asunnoksi. Kekkoset muuttivat torppaan, ja esikoinen Urho syntyi. Torppaa laajennettiin alkuperäisestä savu- pirtistä, savutuvan kiuas korvattiin piipullisella uu- 7 nilla ja pienet ikkunat muutettiin T-mallisiksi. Ur- holla oli pikkupoikana iltarituaalina käydä Kalle-se- tänsä kanssa iltapissalla talon seinustalla ja samal- la kilpailtiin, kumman kaari nousee korkeammalle. Paasikiven kangaskauppa Torppa on nykyään museona ja avoinna kesäai- kaan. LAHTI Juho Kusti Paasikiven (1870–1956) lapsuu- denkodeista ei juuri ole säilynyt tietoja. J. K. Paasikiven äiti kuoli 1875 ja sen jälkeen hä- Rakennusvuosi: alkuperäinen savupirtti nen miehensä, kauppias Johan Hellsten muutti viimeistään 1860-luvulla, laajennus ja poikansa ja adoptiotyttärensä kanssa Tampereelta uudistus 1900 Lahteen. Isä-Hellsten perusti kangaskaupan, jonka Rakennusmateriaali: hirsi oletetaan sijainneen nykyisten Rautatienkadun ja Neliöt: ulkomitat ovat noin 12 x 6 metriä, mutta asuinneliöitä vähentää keskellä oleva Vapaudenkadun luoteiskulmauksen tienoilla. iso kylmä eteinen Talon rakennusmateriaali oli puu, mutta muu- Huoneet: tupa, ruokahuone ja vierashuone, toin siitä ei ole tietoja. keskellä kylmä eteinen ja sen perällä Lahden kylä paloi vuonna 1877, ja tuli tuho- ruokavarasto. si myös Hellstenin kauppiastalon. Lahden kylästä Kerrokset: yksi tuli kauppala seuraavana vuonna, ja samalla kylä- Katto: harjakatto, pärettä alue kaavoitettiin. Hellsten osti kauppalan ensim- Rakennuspaikka: nimensä mukaisesti Lepikon mäisessä huutokaupassa 24.7.1878 tontin Hämeen- torppa sijaitsee lepikon vieressä, pihapiiriin katu 14 / Mariankatu 19 ja rakennutti siihen talon kuuluu myös aitta, savusauna ja navetta. ja ulkorakennuksen seuraavana vuonna. Talo pa- Vuokralla vai oma: oma loi 1890. Kuvassa Hämeenkatu 14:n tontti oikealla. KUVA MUSEOVIRASTO KUVA 9/2015
Load more

Recommended publications
  • Empowering Socially Excluded Elderly Within Russian Minority in Estonia and Finland
    EMPOWERING SOCIALLY EXCLUDED ELDERLY WITHIN RUSSIAN MINORITY IN ESTONIA AND FINLAND TALLINN & HELSINKI 2009 1 TABLE OF CONTENTS 1. Theoretical background of the research .......................................................................... 3 1. 1 Reasons for emigration and its history in Estonia and Finland .............................. 3 Estonia......................................................................................................................... 3 Finland ........................................................................................................................ 3 1.2 Quality of life, well-being, self-care ......................................................................... 5 1.2.1 The concept and nature of quality of life ........................................................... 5 1.2.2 Measuring the quality of life .............................................................................. 6 2. Researsh aim, method, results ......................................................................................... 8 2.1 Aim of the research ................................................................................................... 8 2.2 Method ...................................................................................................................... 8 Focus-group data and background .............................................................................. 8 2.3 Results ......................................................................................................................
    [Show full text]
  • Opettajan Opas
    opettajanSUOMEN opas PRESIDENTIT | OPETTAJAN OPAS 1 opettajan opas SUOMEN ITSENÄISYYDEN AIKA PRESIDENTTIEMME KAUTTA, ILMIÖPOHJAINEN OPETUSKOKONAISUUS KOHDERYHMÄ 6–9 -luokkalaiset, lukiolaiset, ammattikoululaiset, kerhot, opintopiirit, Suomeen muualta muuttaneet ns. uussuomalaiset AINEET Yhteiskuntaoppi, historia, äidinkieli, kotitalous, kuvaamataito, musiikki IDEA JA TAVOITE MITEN ķķ Avata Itsenäisen Suomen tarina niiden henkilöiden kautta, ķķ Katsotaan yhdessä alustuksena pdf-esitys Itsenäisen Suomen jotka ovat olleet aitiopaikalla ja vallan kahvassa Suomea historia lyhyesti. rakennettaessa ja sen olemassaoloa puolustettaessa. ķķ Jaetaan oppilaat ryhmiin, kukin ryhmä saa yhden presidentin. ķķ Ymmärtää, että yhteisten asioiden hoitaminen eli politiikka on ķķ Ryhmä katsoo lyhytfilmin omasta presidentistään. tärkeää ja monimutkaista (demokratiakasvatus). ķķ Ryhmä vastaa kysymyksiin, vastaukset löytyvät kunkin ķķ Lisätä arvostusta, rakkautta ja kiinnostusta Suomea kohtaan. presidentin tekstiosuudesta. ķķ Oppia ymmärtämään omat oikeutensa, velvollisuutensa ja ķķ Ryhmä tekee muita oman presidenttinsä aikakauteen liittyviä vaikutusmahdollisuutensa kansalaisena. tutkimuksia tavallisen ihmisen arkeen liittyen ja haastattelee sen ajan aikalaisia esim. paikallisessa palvelutalossa. ķķ Kokoaminen ja esittäminen muille oppilaille/koululle ryhmän valitsemalla tavalla. Esityksen yhteydessä näytetään aluksi lyhytfilmi omasta presidentistä. SUOMEN PRESIDENTIT | OPETTAJAN OPAS 2 KYSYMYKSET JOKAISESTA PRESIDENTISTÄ 1 MINKÄLAISISTA KOTIOLOISTA PRESIDENTTI
    [Show full text]
  • NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen Muistelmateosten Kerronta Vuoden 1966 Hallitusratkaisuun Johtaneista Tekijöistä
    Lauri Heikkilä NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista tekijöistä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Historian pro gradu-tutkielma Marraskuu 2019 TIIVISTELMÄ Heikkilä, Lauri: Näin koimme kansanrintaman – Puoluepoliitikko!en muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä pro gradu-tutkielma %ampereen yliopisto Historian tutkinto-ohjelma Marraskuu 2019 Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkitaan poliitikkojen muistelmia !a niiden kautta muodostuvaa kuvaa vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä' ainopiste on puolueissa toimineissa poliitikoissa, !oilla on takanaan merkittä"ä ura hallituksen tai eduskunnan tehtävissä tai puolueiden !ohtopaikoilla' Muistelmien perusteella luotua kuvaa tarkastellaan muistelma-käsitteen kautta !a poliittisia- sekä valtadiskursse!a kriittisen diskurssianal&&sin periaatteita noudattaen. Muistelmissa tar!ottu poliittinen selit&s on usein monis&isempi !a itsere(lektoivampi kuin a!anjohtaiset poliittiset selit&kset, mutta poliittinen painolasti !a poliittinen selit&starve kuultaa muistelmistakin läpi' oliitikot !atkavat !o aktiiviurallaan alkanutta diskurssia p&rkien varmistamaan poliittisen perintönsä säil&misen, mutta he tavoittele"at m&$s tulkitun historian omista!uutta kokemistaan asioista, ettei heidän tulkintansa !äisi unohduksiin !a etteivät muut tulkinnat ota sitä tilaa, jonka koki!at koke"at kuuluvan heille itselleen. %arkasteltavat muistelmateokset ovat )* :n +a(ael aasion Kun aika on kypsä
    [Show full text]
  • Latvian–Finnish Economic Relations 1918–19401
    71 https://doi.org/10.22364/hssl.28.1.05 LATVIAN–FINNISH ECONOMIC RELATIONS 1918–19401 Viesturs Pauls Karnups Dr. oec. Abstract This article provides an overview of Latvian-Finnish economic relations in the interwar period. In the interwar period, economic relations between Latvia and Finland were mainly confined to foreign trade, although there were some investments in Latvia from Finland as well. Latvia declared its independence in 1918, however normal trade with Finland did not commence until 1920 after the end of the Latvian War of Independence. It ended with the outbreak of the Winter War in 1939. Latvia’s foreign trade in relation to Finland was more or less regulated by the 1924 Commercial and Navigation treaty, as well as the 1936 Commercial Agreement. Latvia’s main imports from Finland in the interwar period were textiles and textile products, metals and metal products, cellulose, paper and paper products, agricultural machinery, and knives and knife products, whilst Latvia’s main exports to Finland were rubber products, gypsum, bone meal, paint and paint products, seeds, radios and linoleum. In general, trade and thus economic relations were of marginal significance to both countries in the interwar period due mainly to the similarities of their economic structures. On the other hand, Latvia had fairly intensive relations with Finland in the political, social and cultural spheres. This was mainly due to the fact of geographic propinquity, and Finland’s special relationship to Estonia, which was Latvia’s neighbour and closest ally. Keywords: Latvia, Finland, economic relations, interwar period Introduction Although Latvians had had sporadic contact with the Finns in previous centuries, especially after Finland was annexed to the Tsarist Empire, it was in the aftermath of the 1905 revolution and during WWI that a large number of Latvian intelligentsia (writers, public figures, etc.) found refuge in Finland.2 After WWI and into the 1920s, Finland was regarded as a Baltic State along with Estonia, Latvia, Lithuania and to a lesser extent Poland.
    [Show full text]
  • Strategic Low Profile and Bridge-Building: Finnish Foreign Policy During Mauno Koivisto's Presidency
    Strategic Low Profile and Bridge-Building: Finnish Foreign Policy during Mauno Koivisto's Presidency Michiko Takagi Graduate Student of Nagoya University 1. Introduction This paper focuses on Finnish foreign policy conducted by Mauno Koivisto, who was the President of Finland between 1981 and 1994. In the beginning of 80s when he took office as president, relationship between superpowers was aggravated and the international tension flared up again, just called as “New Cold War”. However, after the change of political leader of the Soviet Union in 1985, the East and West tension relieved drastically, which eventually led to the end of the Cold War and reunification of Germany. Furthermore, a number of remarkable transformations in Europe began to occur, such as democratization in East European states, collapse of the Soviet Union and acceleration of European economic and political integration. During the Cold War, Finland maintained its independence by implementing “good-neighboring policies” towards the Soviet Union based on YYA treaty, bilateral military treaty with the Soviet Union (1948)1）, on the other hand, in spite of this, by pursuing policy of neutrality. In the period of “Détente” of 70s, Urho Kekkonen, the President of Finland at the time, carried out policy of active neutrality, which culminated in success of “Helsinki Process” in 1975 and this Finnish policy of bridge-building between East and West increased its presence in the international community. However, Finnish position and presence as a neutral country fluctuated during the “New Cold War” and the following end of the Cold War. This 1） The Treaty of Friendship, Cooperation and Mutual Assistance (Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta).
    [Show full text]
  • FINLAND SHOOTS DOWN 23 RUSS PLANES Weather FINAL FORECAST—PARTLY CLOUDY Winnipeg Wheat EDITION JULY OPEN 77J4
    FINLAND SHOOTS DOWN 23 RUSS PLANES Weather FINAL FORECAST—PARTLY CLOUDY Winnipeg Wheat EDITION JULY OPEN 77J4 yOL. XXXIV.—No. 166. LETHBRIDGE, ALBERTA, THURSDAY, JUNE 26, 1941 18 PAGES GERMAN ADVANCE RUSSIA HALTED Heavy Raids Russian Soldiers Who Resist Aggression Of Nazi Hordes Nazi Thrusts Are Hurled Nipped Off On Finland Port of Turku Bombed Ten Soviet Claim Times in One Heavy Casualties Inflicted on Germans—Russians • Night Recapture Town—Says Nazis Go Into Action FINNS TO~RESIST "Drunk"—Attempt to Cross Prut TO UTMOST POWER River Foiled HELSINKI, Finland. June 26. ERLIN, June 26 — (A.P.) — D.N.B., German newt —TP)—President Risto Rytl of Finland, in a radio message to B agency, reported today ttiat Russian planes bombed his rountry even as Russian Bucharest, capital of Rumania, twice this morning. warplancs were carrying out HUN ADVANCE HALTED devastating air assaults, charged tonight that Soviet Russia had kifOSCOW, June 26—(A.P.)—Masses of Soviet troops, repeatedly threatened the In­ •1 thrown into the line after German armored units had dependence of Finland since ii^roken through in the drWe on Wilno (Vilna) in Lithu­ their peace of March, 1940. ania, re-formed the front and checked the Nazi advance, NEW BOMB BLASTS HELSINKI, Finland, June 26. Russian military dispatches declared today. —(/P)—Soviet air raiders kept up They reported Soviet troops holding tight also to devastating raids on Finland other points along the 1,000-mile battle front and said today, inflicting destruction over Przemysl, on the border of German-occupied Poland, was a wide area of the country.
    [Show full text]
  • Seppo Hentilä.Indb
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto President Urho Kekkonen of Finland and the KGB K IMMO RENTOLA A major post-Cold War history debate in Finland has been over the role of President Urho Kekkonen and his relations with the Soviet Union, in particular with the Soviet foreign intelligence. No surprise to anybody, variance of interpretations has been wide, fuelled by scarcity of sources on the most sensitive aspects, by the unavoidable ambiguity of an issue like the intelligence, and even by political leanings.1 As things stand now, even a preliminary assessment of available evidence – viewed from a distance – might prove useful. The Soviet Union regularly tried to build back-channel contacts and confi dential informal links with the Western powers. On the Soviet side, these contacts were usually conducted by intelligence offi cers, as were those to Robert Kennedy on the eve of the Cuban missile crisis,2 and to Chancellor Willy Brandt during his new German Ostpolitik.3 By far the 1 A good introduction to Finnish studies on Kekkonen in J. Lavery. ‘All of the President’s Historians: The Debate over Urho Kekkonen’, Scandinavian Studies 75 (2003: 3). See also his The History of Finland. Westport: Greenwood Press 2006, and the analysis of D. Kirby, A Concise History of Finland. Cambridge University Press 2006. 2 An account by G. Bolshakov, ‘The Hot Line’, in New Times (Moscow), 1989, nos. 4-6; C. Andrew, For the President’s Eyes Only: Secret Intelligence and American Presidency from Washington to Bush.
    [Show full text]
  • Finnish and Swedish Policies on the EU and NATO As Security Organisations
    POST-NEUTRAL OR PRE-ALLIED? Finnish and Swedish Policies on the EU and NATO as Security Organisations Tapani Vaahtoranta Faculty Member Geneva Center for Security Policy email: [email protected] Tuomas Forsberg Director Finnish Institute of International Affairs email: [email protected] Working Papers 29 (2000) Ulkopoliittinen instituutti (UPI) The Finnish Institute of International Affairs Tapani Vaahtoranta - Tuomas Forsberg POST-NEUTRAL OR PRE-ALLIED? Finnish and Swedish Policies on the EU and NATO as Security Organisations This report was made possible by NATO Research Fellowships Programme 1998/2000. We would also like to thank Niklas Forsström for his contribution in preparing the report as well as Jan Hyllander and Hanna Ojanen for comments on earlier drafts. We are also grateful to Fredrik Vahlquist of the Swedish Embassy in Helsinki and Pauli Järvenpää of the Finnish Representation to NATO who were helpful in organizing our fact finding trips to Stockholm in November 1999 and to Brussels in April 2000. Finally, Kirsi Reyes, Timo Brock and Mikko Metsämäki helped to finalise this Working Paper. 2 Contents Finland and Sweden: Twins, Sisters, or Cousins? 3 The Past: Neutrals or “Neutrals”? 7 Deeds: The Line Drawn 14 Words: The Line Explained 19 The Debate: The Line Challenged 27 Public Opinion: The Line Supported 34 The Future Line 37 3 Finland and Sweden: Twins, Sisters, or Cousins? At the beginning of the 21st century – a decade after the end of the Cold War – two major developments characterise the transformation of the European security landscape. The first development is the NATO enlargement and its evolving strategic concept that was applied in the Kosovo conflict.
    [Show full text]
  • The Managerial Cube
    ARTIKKELIT• RAIMO NURMI 269 The managerial cube Raimo Nurmi tinuum (see e.g. Nurmi, 1994, for another con­ ABSTRACT ceptualization of the relation between the two concepts). Many management textbooks argue that top The article introduces a manageria! cube thai management is in charge of the strategy and it consists of three continua: The first is management delegates the operations to the middle manage­ vs. leadership, the second strategic vs. op�rative, the third responsibility vs. power. The Pres1dents of ment and operative personnel. ln fact, top man­ Finland are reviewed and classified by means of the agement tends to be loaded with much opera­ cube. Admittedly, the interpretations remain tive routine (Mintzberg, 1973), and, strategies debatable. Nonetheless, it is argued thai the cube often emerge from middle management or even has potential for further conceptual refi�ement, empirical measurement and use as an mstrument for from the operative personnel (Viitanen, 1993). AII management development. manageria! tasks have, accordingly, strategic and operative qualities. Strategic qualities purport making the organization fit with its environment, and they include managing and leading chang­ Key words: Management, leadership, strategy, operations, responsibility, power. es, transitions and transformations. Operative qualities mean to implement the given strategy - or, in fact, sometimes even working without a strategy. ln this article, the two concepts are seen to make up a continuum. 1. INTRODUCTION Responsibility vs. power is regarded in this article as the third manageria! continuum. Re­ Management and leadership are established sponsibility refers to manageria! behaviour to concepts in literature. Management as a "coun­ maintain or improve the position of the organiza­ terpoint" of leadership refers to manageria! work tion even at the cost of the manager - the cost process: e.g., the functions of management (like may be stress, unpleasant decisions, bad pub­ planning, coordinating, controlling, etc.) have licity and other persona! problems.
    [Show full text]
  • Soldiering and the Making of Finnish Manhood
    Soldiering and the Making of Finnish Manhood Conscription and Masculinity in Interwar Finland, 1918–1939 ANDERS AHLBÄCK Doctoral Thesis in General History ÅBO AKADEMI UNIVERSITY 2010 © Anders Ahlbäck Author’s address: History Dept. of Åbo Akademi University Fabriksgatan 2 FIN-20500 Åbo Finland e-mail: [email protected] ISBN 978-952-12-2508-6 (paperback) ISBN 978-952-12-2509-3 (pdf) Printed by Uniprint, Turku Table of Contents Acknowledgements v 1 Introduction 1 1.1 Images and experiences of conscripted soldiering 1 1.2 Topics in earlier research: The militarisation of modern masculinity 8 1.3 Theory and method: Conscription as a contested arena of masculinity 26 1.4 Demarcation: Soldiering and citizenship as homosocial enactments 39 2 The politics of conscription 48 2.1 Military debate on the verge of a revolution 52 2.2 The Civil War and the creation of the “White Army” 62 2.3 The militiaman challenging the cadre army soldier 72 2.4 From public indignation to closing ranks around the army 87 2.5 Conclusion: Reluctant militarisation 96 3 War heroes as war teachers 100 3.1 The narrative construction of the Jägers as war heroes 102 3.2 Absent women and distant domesticity 116 3.3 Heroic officers and their counter-images 118 3.4 Forgetfulness in the hero myth 124 3.5 The Jäger officers as military educators 127 3.6 Conclusion: The uses of war heroes 139 4 Educating the citizen-soldier 146 4.1 Civic education and the Suomen Sotilas magazine 147 4.2 The man-soldier-citizen amalgamation 154 4.3 History, forefathers and the spirit of sacrifice
    [Show full text]
  • Finnish Studies Volume 18 Number 2 July 2015 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-95-4
    JOURNAL OF INNISH TUDIES F S International Influences in Finnish Working-Class Literature and Its Research Guest Editors Kirsti Salmi-Niklander and Kati Launis Theme Issue of the Journal of Finnish Studies Volume 18 Number 2 July 2015 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-95-4 JOURNAL OF FINNISH STUDIES EDITORIAL AND BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458 (P.O. Box 2146), Sam Houston State University, Huntsville, TX 77341-2146, USA Tel. 1.936.294.1420; Fax 1.936.294.1408 SUBSCRIPTIONS, ADVERTISING, AND INQUIRIES Contact Business Office (see above & below). EDITORIAL STAFF Helena Halmari, Editor-in-Chief, Sam Houston State University; [email protected] Hanna Snellman, Co-Editor, University of Helsinki; [email protected] Scott Kaukonen, Assoc. Editor, Sam Houston State University; [email protected] Hilary Joy Virtanen, Asst. Editor, Finlandia University; hilary.virtanen@finlandia. edu Sheila Embleton, Book Review Editor, York University; [email protected] EDITORIAL BOARD Börje Vähämäki, Founding Editor, JoFS, Professor Emeritus, University of Toronto Raimo Anttila, Professor Emeritus, University of California, Los Angeles Michael Branch, Professor Emeritus, University of London Thomas DuBois, Professor, University of Wisconsin Sheila Embleton, Distinguished Research Professor, York University Aili Flint, Emerita Senior Lecturer, Associate Research Scholar, Columbia University Titus Hjelm, Lecturer, University College London Richard Impola, Professor Emeritus, New Paltz, New York Daniel Karvonen, Senior Lecturer, University of Minnesota, Minneapolis Andrew Nestingen, Associate Professor, University of Washington, Seattle Jyrki Nummi, Professor, Department of Finnish Literature, University of Helsinki Juha Pentikäinen, Professor, Institute for Northern Culture, University of Lapland Oiva Saarinen, Professor Emeritus, Laurentian University, Sudbury George Schoolfield, Professor Emeritus, Yale University Beth L.
    [Show full text]
  • From Personality Cult Figure to Camp Image – the Case of President Urho Kekkonen
    From personality cult figure to camp image – the case of President Urho Kekkonen Tuuli Lähdesmäki , University of Jyväskylä, Finland Volume 6, Issue 1 (May 2009) Abstract Former Finnish President Urho Kekkonen (1900-1986) has two debated monuments in Finland. The debates surrounding these monuments contain intense rhetoric which indicates a particular sentiment towards Kekkonen. This attitude is described in the article in terms of cultic discourse. During the first monument project at the end of the 1980s, Kekkonen was still broadly seen as an official political icon, which was approached through personality cultic discourse. The second monument was executed in 2000 after large critical debates over the Kekkonen era and his persona. As a result of these debates, the cultic discourse transformed its traits – Kekkonen was consciously seen as a mythological figure whose features could be exaggerated, ironized and turned into hilarious stories. In the postmodern atmosphere of the turn of the millennium, the figure of Kekkonen was even aestheticized as camp. This article explains how the cultic discourse about Kekkonen has changed in Finland during the past two decades. Keywords: personality cult, cultic discourse, camp, monument, Urho Kekkonen, Finland Cultic discourse in monument debates Erecting a monument for the commemoration of a person is a practice which frequently produces public discussions on the meanings of the monument. Sometimes the monuments even cause severe debates, in which people are only seemingly talking about the monument
    [Show full text]