HELLAHUONEESTA PRESIDENTIN-

LINNAAN 4 Suomessa tasavallan presidentiksi on päädytty niin hellahuoneesta, pappilasta kuin linnastakin. Presidenttien syntymä- tai lapsuuskoteja on säilynyt eri puolilla Suomea. Osa niistä toimii museoina.

TEKSTI TEA MAJANIEMI HENKILÖKUVAT A-LEHTIEN KUVA-ARKISTO

Haapajärvi K. J. Ståhlberg 1 Toimikausi 1919–1925

Kurkijoki 2 Toimikausi 1925–1931

5 3 Sääksmäki P. E. Svinhufvud 3 Toimikausi 1931–1937 6 9 Ylivieska 12 Kyösti Kallio 11 4 Toimikausi 1937–1940

86 Meidän talo 9/2015 5 Toimikausi 1940–1944

Askainen Carl Gustaf Emil Mannerheim 6 Toimikausi 1944–1946

4 Lahti J. K. Paasikivi 1 7 Toimikausi 1946–1956

Pielavesi 8 8 Toimikausi 1956–1982 10

Turku 9 Toimikausi 1982–1994

Kuopio 10 Toimikausi 1994–2000

2

Helsinki 7 11 Toimikausi 2000–2012

Salo Sauli Niinistö 11 12 Toimikausi 2012–

9/2015 Meidän talo 87 2 JUHA ERONEN JUHA KUVA KUVA

Relanderin opistoasunto KURKIJOKI Lauri Kristian Relander (1883–1942) eli Laatokan rannalla sijainneella Kurkijoella elä- mänsä ensimmäiset kymmenen vuotta, minkä jäl- keen hän siirtyi käymään koulua Viipurissa. Hänen isänsä työskenteli Kurkijoen maanviljelysopistos- sa, jonka asunnossa Relanderit asuivat. Relanderin elämästä Kurkijoella on vain vä- 1 hän tietoja. Kerrotaan, että hän viisivuotiaana is- tui postin rappusilla ja huuteli ohikulkijoille: ”Tul- kaa meille vaan, kyllä äiti keittää kahvia”. Relandereiden kotitalo on sotien jälkeen ollut Ståhlbergin pohjalainen pappila opistokäytössä ja myöhemmin asuintalona. Toinen talon nykyisistä omistajista on kunnostanut talon- HAAPAJÄRVI Suomen ensimmäisen presidentin sa koristeellisen sinivalkoiseksi, ja toinen pää on Kaarlo Juho Ståhlbergin (1865–1952) synnyin- sotia edeltävässä asussaan. koti oli vuonna 1784 rakennettu Ronkaalan pap- pila, jossa Kaarlo Juho asui useita vuosia lapsuu- dessaan. Pappilassa oli varta vasten Pietarista han- Rakennusvuosi: viimeistään 1870-luvulla kittuja huonekaluja ja astioita sekä muun muassa Rakennusmateriaali: hirsirunko, perustukset Haapajärven ensimmäinen kaakeliuuni. K.J. Ståhl- sekä kellarinseinät kiveä berg nukkui yläkerran lasten- ja palvelijoidenhuo- Neliöt: ei tiedossa neessa, kesäisin piha-aitassa. Pintamateriaali: lautaverhous Kun perheen isä kuoli 1873, leski sai tuomioka- Huoneet: talossa oli kaksi huoneistoa, pitulilta yhteensä kuusi ”armovuotta”. Sen jälkeen joista Relanderit luultavasti asuivat isommassa leski muutti neljän lapsensa kanssa Ouluun, josta 6 h + keittiön asunnossa hän sai työtä tyttökoulun vahtimestarina. Koulu- Kerrokset: 1 + kellari talosta saatu asunto oli niin pieni, että Kaarlo jou- Katto: satulakatto Rakennuspaikka: Neuvostoliitolle jääneessä tui nukkumaan koulun käytävässä. Kurkijoen kirkonkylässä Vuonna 1969 alkuperäiselle paikalleen siirretty Vuokralla vai oma: vuokralla Kurkijoen ja kunnostettu pappila toimii museona ja on avoin- maanviljelysopiston omistamassa talossa na kesäisin, muina aikoina sopimuksesta.

Rakennusvuosi: 1784 Rakennusmateriaali: hirsi Neliöt: noin 120, yläkerrassa muutama neliö Pintamateriaali: ei tiedossa

Huoneet: keittiö, sali ja kolme kamaria, SULAVUORI HELENA yläkerrassa vierastupa ja väentupa, KUVA KUVA joiden välissä iso vinttitila Kerrokset: kaksi Katto: taitekatto, päre Rakennuspaikka: Kalajoen rannalla, lähellä kirkkoa ja hautausmaata Vuokralla vai oma: papin virka-asunto

88 Meidän talo 9/2015 3

Svinhufvudin kartano

SÄÄKSMÄKI Tasavallan kolmas presidentti (1861–1944) syntyi Rapolan kartanossa Sääksmäellä (nykyisin Valkeakoskea) ja vietti siellä ensimmäiset kaksi vuotta elämästään. Isoisä kasvatti pojanpoikaansa ankarasti ja yritti esimerkiksi karkottaa pojasta pelkoa pitämällä tä- KUVA YLIVIESKAN KOTISEUTUARKISTO YLIVIESKAN KUVA tä ulkona ukkosenilmalla. Tulevan presidentin merikapteeni-isä kuoli po- jan ollessa kaksivuotias, ja pian sen jälkeen karta- no jouduttiin myymään pakkohuutokaupalla. Les- ki Olga Svinhufvud muutti lapsineen Helsinkiin ja hankki itselleen työpaikan. 4

Kyösti Kallion iso maatalo

YLIVIESKA Talonpoikaispresidenttinä tunnettu

KUVA MUSEOVIRASTO KUVA Kyösti Kallio (1873–1940) syntyi Ylivieskassa ta- lonpoikaiseen sukuun. Niemelänkylässä sijainnut vauras tila oli iso ja lapsia kahdeksan. Kustu-nimel- lä kutsuttu poika työskenteli mielellään tallissa ja karjakartanossa. Kotitalo purettiin 90-luvulla, eikä siitä ole säily- nyt paljon tietoja. Aikuisena Kallio viljeli maata Ni- valassa, jossa sijaitsevassa Kyösti ja Kalervo Kalli- on museossa on osasto Kallion lapsuuden ajan esi- Rakennusvuosi: 1813. Tiilikellarin osat 1600- neistä. luvulta, talon nykyinen muoto vuodelta 1923. Rakennusmateriaali: hirsi Neliöt: noin 310, lisäksi varastotilaa Pintamateriaali: puuverhoilu Rakennusvuosi: 1843 Huoneet: aula, keittiö, viisi makuuhuonetta, Rakennusmateriaali: hirsi ruokasali, sali, ylhäällä kolme kesähuonetta, Neliöt: noin 200 alakerrassa nykyään sauna ja pesutilat Pintamateriaali: laudoitus Kerrokset: kolme Huoneet: alakerrassa oli iso tupa, Katto: harjakatto, peltiä kaksi makuuhuonetta ja iso lämmin eteinen, Rakennuspaikka: Rapolanharjun rinteessä myös yläkerrassa ilmeisesti oli huoneita. muinaislinnan lähistöllä Kerrokset: asuinkerros, yläkerta ja kellari Vuokralla vai oma: kartano oli P.E. Svinhufvudin Katto: harjakatto, pärettä, myöhemmin tiiltä isoisän omistama Rakennuspaikka: peltoa ja 100 metrin päässä Kalajoki Vuokralla vai oma: oma

9/2015 Meidän talo 89 6

Mannerheimin kartanolinna

ASKAINEN Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867– 1951) syntyi Askaisissa (nykyisin Maskua) aatelis- sukuun. Suvun omistama Louhisaaren kartanolin- na edustaa Suomessa harvinaista palatsiarkkiteh-

KUVA HUITTISTEN MUSEON KOKOELMAT MUSEON HUITTISTEN KUVA tuuria. Lapsuusvuosinaan nuori Gustaf oli varsinainen rasavilli ja joutui useisiin onnettomuuksiin. Kerran hän hyppäsi navetan vintillä parrulta toiselle, puto- si ja loukkasi itsensä pahasti lattian teräviin hirsiin. Kartano jouduttiin myymään talousvaikeuksien 5 vuonna 1880. Museoviraston omistama Louhisaari on avoinna yleisölle kesäaikaan ja ryhmille syyskuussa.

Rytin purettu sukutalo

HUITTINEN Risto Ryti (1889–1956) syntyi Huit- tisten Loiman kylässä kymmenlapsiseen talonpoi- kaisperheeseen. Tila oli iso, ainakin 400 hehtaaria.

Risto oli lukutoukka ja viihtyi sisaruksiaan parem- KIVEKÄS MATTI min sisällä lukemassa kirjoja. Sukutalosta ei ole juuri säilynyt tietoja, koska KUVA se purettiin jo 1929. Elämäkertatietojen ja ainoan tunnetun valokuvan perusteella voi kuitenkin teh- dä jotain päätelmiä.

Rakennusmateriaali: hirsi Neliöt: talo näyttää melko tilavalta (yli 150 neliötä) Pintamateriaali: laudoitus Rakennusvuosi: 1650-luku Kerrokset: asuinkerroksen lisäksi Rakennusmateriaali: kivi, tiili, puu ullakkokerros Neliöt: noin 1 000 Katto: harjakatto, pärettä Pintamateriaali: kalkkimaali Rakennuspaikka: satakuntalaista pelto- Huoneet: kolmessa asuinkerroksessa yhteensä maisemaa ja lähellä joki 25 huonetta, kellarissa ja ullakolla lisäksi neljä Vuokralla vai oma: oma Kerrokset: kolme asuinkerrosta, ullakko ja kellari Katto: tervattu aumakatto Rakennuspaikka: Meren rannalla, ympärillä oli englantilaistyyppinen maisemapuisto. Nykyään jäljellä on nurmikenttä ja puita. Mannerheimin aikaan päärakennuksen ympärillä mantereen puolella sijaitsivat ajalle tyypillisesti hedelmä- ja kasvitarhat, maatalousrakennukset ja kauempana pellot. Vuokralla vai oma: oma

90 Meidän talo 9/2015 8 KUVA LAHDEN LAHDEN KUVA

Kekkosen paranneltu torppa

KAUPUNGINMUSEON KUVA-ARKISTO KAUPUNGINMUSEON Urho Kaleva Kekkonen (1900–1986) syntyi Pielavedellä Lepikon torpassa. Toisin kuin ni- mestä voisi päätellä, Kekkoset eivät olleet torpparei- ta, vaan torppa hankittiin perheen asunnoksi. Kekkoset muuttivat torppaan, ja esikoinen Urho syntyi. Torppaa laajennettiin alkuperäisestä savu- pirtistä, savutuvan kiuas korvattiin piipullisella uu- 7 nilla ja pienet ikkunat muutettiin T-mallisiksi. Ur- holla oli pikkupoikana iltarituaalina käydä Kalle-se- tänsä kanssa iltapissalla talon seinustalla ja samal- la kilpailtiin, kumman kaari nousee korkeammalle. Paasikiven kangaskauppa Torppa on nykyään museona ja avoinna kesäai- kaan. LAHTI Juho Kusti Paasikiven (1870–1956) lapsuu- denkodeista ei juuri ole säilynyt tietoja. J. K. Paasikiven äiti kuoli 1875 ja sen jälkeen hä- Rakennusvuosi: alkuperäinen savupirtti nen miehensä, kauppias Johan Hellsten muutti viimeistään 1860-luvulla, laajennus ja poikansa ja adoptiotyttärensä kanssa Tampereelta uudistus 1900 Lahteen. Isä-Hellsten perusti kangaskaupan, jonka Rakennusmateriaali: hirsi oletetaan sijainneen nykyisten Rautatienkadun ja Neliöt: ulkomitat ovat noin 12 x 6 metriä, mutta asuinneliöitä vähentää keskellä oleva Vapaudenkadun luoteiskulmauksen tienoilla. iso kylmä eteinen Talon rakennusmateriaali oli puu, mutta muu- Huoneet: tupa, ruokahuone ja vierashuone, toin siitä ei ole tietoja. keskellä kylmä eteinen ja sen perällä Lahden kylä paloi vuonna 1877, ja tuli tuho- ruokavarasto. si myös Hellstenin kauppiastalon. Lahden kylästä Kerrokset: yksi tuli kauppala seuraavana vuonna, ja samalla kylä- Katto: harjakatto, pärettä alue kaavoitettiin. Hellsten osti kauppalan ensim- Rakennuspaikka: nimensä mukaisesti Lepikon mäisessä huutokaupassa 24.7.1878 tontin Hämeen- torppa sijaitsee lepikon vieressä, pihapiiriin katu 14 / Mariankatu 19 ja rakennutti siihen talon kuuluu myös aitta, savusauna ja navetta. ja ulkorakennuksen seuraavana vuonna. Talo pa- Vuokralla vai oma: oma loi 1890. Kuvassa Hämeenkatu 14:n tontti oikealla. KUVA MUSEOVIRASTO KUVA

9/2015 Meidän talo 91 Ahtisaaren kasarmilapsuus

KUOPIO Martti Ahtisaari (1937–) vietti suuren osan lapsuuttaan Kuopiossa, jon- Rakennusvuosi:

MINNA DOMANDER MINNA ne vanhemmat Oiva ja Tyyne Ahtisaari 1914–1915 olivat muuttaneet Viipurista sodan aika- Rakennusmateriaali: tiili KUVA KUVA na. Ahtisaaret asuivat Kuopion kasarmil- Huoneet: 1 huone la isän työn takia. Asunto sijaitsi punatiili- ja keittiö rakennuksessa numero 45. Rakennukses- Kerrokset: koko raken- sa oli kolme kerrosta, ja Ahtisaaret saivat nuksessa kolme toisesta kerroksesta käyttöönsä 27 neliön Katto: peltinen suuruisen korkean huoneen. Asunnossa harjakatto oli keittiö ja sisävessa, joka oli erotettu naa- Vuokralla vai oma: vuokralla purin vastaavasta vain kevyellä lautasei- nällä. Keittiöön tuli juokseva kylmä vesi. 9 KARI JÄMSÉN KARI Koiviston vaatimaton hellahuone 10 KUVA KUHMU/ KUVA

TURKU Mauno Koiviston (1923–) syntymä- koti sijaitsee Turussa Tehtaankadun ja Piis- pankadun kulmassa sijaitsevassa puutalos- sa. Kyseessä on vaatimaton 30 neliön korkea hellahuone. Nykyään asunto tunnetaan nimellä Ma- nun kammari ja se on Turun yliopiston omis- tuksessa. Asukkaaksi otetaan hakemukses- ta yksi väitöskirjantekijä vuoden ajaksi. Pi- an Koiviston syntymän jälkeen perhe muut- KARI KAIPAINEN KARI ti Kivilinna-nimiseen opettajien asuntoyhti-

öön Sirkkalankadun ja Kellonsoittajankadun KUVA kulmaan. Asunto oli talonmiehen asunto, mutta Hymni-äitiä ei rappujen siivoaminen kiinnostanut. Niinpä perhe osti asunnon Itäi- 11 seltä Pitkäkadulta.

Neliöt: 30 Huoneet: yksi hellahuone Kerrokset: asuinkerros, kylmä Halosen kerrostaloasunto vintti ja matala kellari Rakennusvuosi: 1939 Presidentti Tarja Halonen Rakennuspaikka: Turun keskusta Rakennusmateriaali: betoni- (1943– ) vietti lapsuutensa aina toisel- Vuokralla vai oma: vuokralla perustus, sokkeli harmaata le kymmenelle saakka Helsingissä Hä- graniittia meentie 34:ssa. Talo on valmistunut Pintamateriaali: rapattu vuonna 1939 ja edustaa funktionalis- harmaaksi mia. Sen erityispiirre ovat suorakaide- Kerrokset: seitsemän erkkerit. Katto: peltinen harjakatto

92 Meidän talo 9/2015 M eidän kotiin KATRI LEHTOLA KATRI KUVA KUVA Hirsipaneeli 20x214x2370 valkoinen päätypontattu. Menekki 5 jm/m2. Saatavilla myös valkolakattuna. Katso asennusvideo

12 Valikoimassamme myös kulmapalat koristelistoille. Kattolistapalat 1 kpl/pkt ja peitelistapalat 2 kpl/pkt. Niinistön ruotsalaistalo

SALO Sauli Niinistö syntyi 1948 Salossa nelilapsi- sen perheen kuopuksena. Tuleva presidentti per- heineen asui ensimmäiset viisi vuottaan Salon Alhaisten kaupunginosassa. Alhaisiin oli vuosina Jälleenmyynti: K-raudat, rautiat ja puutavaraliikkeet 1940–1941 pystytetty ruotsalaisilta lahjoituksena saatuja niin sanottuja ruotsalaistaloja. Kun Niinis- www.arvolista.fi /facebook tö oli viisivuotias, perhe muutti isompaan taloon Rappulan kaupunginosaan. Tämä talo on nykyään purettu, ja sen tilalla on kerrostalo.

Rakennusvuosi: 1941 Rakennusmateriaali: puu Kerrosala: 54 neliötä Pintamateriaali: lauta Huoneet: alakerrassa 1 h ja keittiö, lisäksi ullakkohuone Kerrokset: asuinkerros, puolikorkea ullakko sekä kellari Katto: harjakatto, peltiä PÄÄASIALLISET LÄHTEET: PRESIDENTTIEN ELÄMÄKERRAT JA MUISTELMAT, MUSEOIDEN TUTKIJAT SEKÄ PRESIDENTTIEN SEKÄ JÄLKELÄISET. TUTKIJAT MUSEOIDEN MUISTELMAT, JA PRESIDENTTIEN ELÄMÄKERRAT LÄHTEET: PÄÄASIALLISET