Petri Jussila Tarkastelee Väitöskirjassaan Edvard Gyllingin Maat- Alouspoliittista Ajattelua Ja Toimintaa Suurlakon Ja Sisällissodan Välisenä Aikana
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Edvard Gylling (1881–1938) tunnetaan parhaiten toiminnastaan ASIALLA TILASTOMIES TORPPARIEN Karjalan neuvostotasavallan johtajana, joka teloitettiin Stalinin puhdistusten aikana. Tätä ennen Gylling oli Suomen työväen- liikkeen merkittävimpiä johtajia, jonka toiminnassa yhdistyi pyrkimys yhteiskunnan taloudelliseen tehokkuuteen ja halu so- siaalisen oikeudenmukaisuuteen. Petri Jussila tarkastelee väitöskirjassaan Edvard Gyllingin maat- alouspoliittista ajattelua ja toimintaa suurlakon ja sisällissodan välisenä aikana. Gylling oli sosialidemokraattisen puolueen maatalouspolitiikan asiantuntija ja linjanvetäjä, joka painotti his- toriallista taustaa ja tilastotieteellistä analyysiä yhteiskunnallisen uudistustyön perustana. Hänen ajattelussaan marxilainen teoria oli rinnakkain sosiaalipoliittisen intressin kanssa, joskin näiden kahden asian sovittaminen yhteen oli välillä vaikeaa. Edvard Gylling ajoi väsymättä torpparien ja muiden maan- vuokraajien sekä maaseudun työväestön asiaa. Gyllingin johdol- la sosialidemokraatit ajoivat suurlakon jälkeen viljelyspakkoa ja vuokraehtojen parantamista, mutta siirtyivät joitakin vuosia myöhemmin kannattamaan torpparien itsenäistymistä. Poliit- tisten puolueiden välisten suurten erimielisyyksien takia maas- eudun kasvavia ristiriitoja ei saatu ratkaistua, mikä osaltaan vei Suomea kohti sisällissotaa. Petri Jussilan väitöskirja tuo lisävalais- tusta myös kansallisen tragediamme taustoihin. Petri Jussila Petri Jussila Tilastomies torpparien asialla Edvard Gyllingin maatalouspoliittinen ajattelu ja toiminta suurlakon ja sisällissodan välissä TYÖVÄEN HISTORIAN JA PERINTEEN TUTKIMUKSEN SEURA Tilastomies torpparien asialla 1 Petri Jussila Tilastomies torpparien asialla Edvard Gyllingin maatalouspoliittinen ajattelu ja toiminta suurlakon ja sisällissodan välissä Suomen historian väitöskirja Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopisto Historica- rakennuksen salissa H 320 helmikuun 27. päivänä 2015 kello 12. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2015 © Petri Jussila Taitto ja kansi: Raimo Parikka Kannen kuva: Edvard Gylling, Työväen Arkisto. ISBN 978-952-5976-32-8 (nid.) ISBN 978-952-5976-33-5 (PDF) Hansaprint, Vantaa 2015 SISÄLLYS Esipuhe ... 7 1. Johdanto ... 10 Suomen maatalouskysymys 1900-luvun alussa ... 10 Sosialidemokraattien vaikea suhde maatalouden kehitykseen ... 14 Kuka oli Edvard Gylling? ... 16 Aikaisempi tutkimus ... 21 Kysymyksenasettelu ja sen rajaukset ... 29 Tärkeimmät alkuperäislähteet ... 32 Metodologia ... 34 2. Tie tutkijaksi ... 43 Ajattelun taustatekijät ... 43 Historiallisen kansantaloustieteen merkitys ... 52 Tutkielma maatyöväestön oloista ... 58 Laajan tilastollisen selvityksen johtajana ... 64 3. Tie poliittiseksi vaikuttajaksi ... 69 Sosiaalireformismia ja sosialismia ... 69 Suurlakon radikalisoiva vaikutus ... 79 Poliittisen vaikuttamisen ensiaskeleet ... 86 4. Sosialidemokraattien maatalouspolitiikan asiantuntija ... 94 Kautskylaisuus vai revisionismi? ... 94 SDP:n viljelyspakkovaatimus ... 104 Kirjoituksia maatalouden kysymyksistä ... 113 SDP:n maatalousohjelman puolustajana ... 119 Kansanedustajaksi ... 131 Väitöskirja torpparilaitoksen historiasta ... 137 5. Sosialidemokraattien maatalouspolitiikan linjanvetäjä ... 152 Uuden maanvuokralain hyväksyminen ... 152 Torpparit on itsenäistettävä! ... 164 Maatalouskysymysten ratkaisuyrityksiä valtiopäivillä ... 178 6. Yhteiskunnallisten aineiden ja historian opettaja ... 195 Puolueopiston luennot historiakuvan avaajana ... 195 Tutkimustyö yhteiskunnallisen näkemyksen syventäjänä ... 208 7. Maatalouspoliitikko vaikeissa oloissa ... 226 Torpparikysymys vuoden 1916 valtiopäivillä ... 226 Torpparien asialla vallankumouksien keskellä ... 230 Katse taaksepäin: myöhempi tulkinta sosialidemokraattisesta maatalouspolitiikasta ... 245 8. Edvard Gylling maatalouspoliitikkona suurlakon ja sisällissodan välisenä aikana ... 249 Summary ... 259 Lähteet ... 265 6 Esipuhe Tämän väitöskirjan tekeminen on ollut pitkä prosessi. Kiinnostuk- seni historiaan syntyi jo lapsena, kun kuuntelin isoisäni tarinoita hänen nuoruudestaan ja keskustelin isäni kanssa menneisyyden tapahtumista ja tulkinnoista. Ensimmäisten kouluvuosien aikana luinkin sarjakuvien ja romaanien lisäksi myös marxilaisuuden klassikoita ja erityisesti Suomen historiasta kertovia tutkimuk- sia. Lukion jälkeen hakeuduin opiskelemaan historiaa Jyväskylän yliopistoon, jossa viihdyin erinomaisesti. Opiskelun painopiste siirtyi viimeinkin asioiden ulkoa opettelusta pyrkimykseen ym- märtää niitä. Historian laitoksen ilmapiiri oli hyvä, kannustava ja innostava. Pitkään ajattelin alkavani historiantutkijan uralle, mutta sit- ten päätin alkaa EU-projektien suunnittelijaksi ja vetäjäksi, joita tuolloin tarvittiin yhä enemmän. Työurani olenkin tehnyt lähinnä erilaisten kulttuuriin, hyvinvointiin ja työelämään liittyvien tut- kimus- ja kehittämishankkeiden parissa. Historianopiskelusta ei ole näissä tehtävissä välitöntä ja suoraa hyötyä, mutta sen antama laaja yleissivistys ja yhteiskunnallisen muutoksen ymmärtäminen on ollut erinomainen lähtökohta myös tällaisiin tehtäviin. Jyväskylän yliopistolla olin lähes kahdeksan vuotta, tulokse- na filosofian lisensiaatin tutkinto, johon sisältyi historian lisäksi myös filosofiaa ja yhteiskuntatieteitä. Vuonna 1998 valmistuneen lisensiaatintyöni aihe oli ”Edvard Gylling ja maatalouskysymys 1900-luvun alun Suomessa”. Tämän kiinnostavan aiheen sain sil- loiselta Suomen historian professori Toivo Nygårdilta, jota haluan kiittää lisensiaatintyöni erittäin asiantuntevasta ohjauksesta. Kii- tokseni ansaitsevat myös lisensiaatintyöni tarkastajat, professori Raimo Salokangas ja dosentti Anssi Halmesvirta, joiden lausun- not osaltaan ohjasivat minua oikeaan suuntaan väitöskirjassani. 6 7 Väitöskirjan työstämisen aloitin toden teolla vasta kymmen- kunta vuotta lisensiaatintyön valmistumisen jälkeen. Lisensiaa- tintyö toimi väitöskirjankin aiheen pohjana, mutta tein sen kysy- myksenasetteluun, aikarajaukseen ja menetelmiin varsin suuria muutoksia. Tässä sain tukea ohjaajiltani, professori Pirjo Markko- lalta ja professori Petri Karoselta. Varsinkin professori Markkolan kanssa käymäni useat antoisat keskustelut ovat auttaneet minua jäsentämään aiempaa paremmin tutkimuksen kysymyksenaset- telua, tutkimusmenetelmiä ja rakennetta. Väitöskirjani esitarkas- tajina toimivat professori Sakari Heikkinen Helsingin yliopistosta ja akademilektor Ann-Catrin Östman Åbo Akademista, joiden lausuntojen pohjalta sain hyviä huomioita ja ehdotuksia työni vii- meistelyyn. Haluan kiittää jokaista näistä historian asiantuntijasta heidän osuudestaan väitöskirjani valmistumiselle. Vaikka olen työskennellyt ansiotyöni ohessa, niin taloudelli- nen toimeentulo ei ole jatkuvasti ollut itsestään selvää. Onneksi olen saanut tutkimustyötäni varten useita apurahoja. Lisensiaatin- työtä tehdessäni sain tukea Emil Aaltosen säätiöltä ja Jyväskylän yliopiston humanistiselta tiedekunnalta. Väitöskirjan tekemisen alkuvaiheessa sain Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön apurahan ja loppuvaiheessa Jyväskylän yliopiston viimeistelyapurahan. Kiitän kaikkia apurahoja antaneita tahoja siitä, että väitöskirjani tekeminen on ollut taloudellisesti mahdollista aina silloin kuin olen saanut kerättyä siihen riittävästi aikaa ja motivaatioita. Myös pitkäaikainen työnantajani Jyväskylän ammattikorkeakoulu on mahdollistanut hyvin väitöskirjan teon antamalla opintovapaata aina tarvittaessa. Kaikkein suurimman kiitoksen ansaitsee kuitenkin rakas per- heeni eli puolisoni Pirjo sekä poikani Eero ja Janne. Pirjo – johon tutustuin aikoinaan Jyväskylän yliopiston historian laitoksella – on tukenut minua aina ja kestänyt hyvin sen, että välillä yhteinen aikamme on ollut vähissä. Myös Eero ja Janne ovat ymmärtäneet hyvin ajoittaisen vetäytymiseni tutkimaan pölyisiä arkistoja ja kasvavia kirjakasoja. Väitöskirjan tekeminen ansiotyön ohessa on ollut välillä haasteellista, mutta työ on kuitenkin edennyt hitaasti mutta varmasti. Kaiken lisäksi väitöskirjan viimeistelyvaiheessa 8 sairastuin melanoomaan, joka toivottavasti on siirtymässä sinne kuuluisaan historian hämärään. Kaiken kaikkiaan on loistavaa saada tämä pitkä, vaativa ja antoisa tutkimustyö lopulta päätök- seen, jotta voin siirtyä muiden haasteiden pariin. Uuden vuoden aattona 2014, Petri Jussila 8 9 1. Johdanto Suomen maatalouskysymys 1900-luvun alussa Tarkastelen tässä tutkimuksessa Edvard Gyllingin (1881–1938) maatalouspoliittista ajattelua ja toimintaa suurlakon ja sisällis- sodan välisenä aikana. Gylling oli tuolloin sosialidemokraattisen puolueen maatalouspolitiikan asiantuntija, jolla oli tässä asiassa suuri merkitys puolueen linjauksiin ja sitä kautta laajemminkin suomalaiseen yhteiskuntaan. Koska hän oli sekä tutkija että polii- tikko, molempien näkökulmien ymmärtäminen ja yhdistäminen mahdollistaa kokonaiskuvan luomisen hänen maatalouspoliitti- sista linjauksistaan ja ratkaisuistaan. Maataloudessa tapahtui 1870-luvulta alkaen suuri muutos, kun aiemmin elämäntapaan perustunut tuotannon muoto alkoi kaupallistua yhä enemmän. Lähinnä maitotalouden tuotannon lisääntymisen vaikutuksesta koko maatalouden bruttotuotannon arvo kasvoi erittäin voimakkaasti 1890-luvulta alkaen. Kun maa- talouden tuotannon laskennallisen arvon rakenne oli aiemmin koostunut suunnilleen puoliksi kasvinviljelystä ja monipuolisen karjatalouden tuotteista, nautakarjatalous sai 1800-luvun lopul- ta alkaen selvästi hallitsevan aseman. Taustalla oli muun muassa viljan maailmanmarkkinahinnan lasku 1800-luvun puolivälin