Innovative Village

Edited by OuRaakainen

Published by Innovave Village Transnaonal Leader Cooperaon Project Study group in Podmotsa, Estonia, in 2013. Innovative Village

Edited by Outi Raatikainen

Published by Innovative Village Transnational Leader Cooperation Project This book has been published as part of a transnationalLeader cooperation project. All partners have been involved in producing texts and photos.

Publisher:JAMK University of Applied Sciences Innovative Village TransnationalLeader Cooperation Project FI– PL 207, 40101 Jyväskylä Finland www.jamk.fi/innovative-village

ISBN 978-951-830-351-3 (Printed) ISBN 978-951-830-352-0 (Digital version) Web publication http://issuu.com/innovative-village

© 2014JAMK University of Applied Sciences, Finland, Tartumaa Arendusselts, Estonia, and North East Region, Northern Ireland

Photographers: Outi Raatikainen, Hanna Luoma, Pirjo Ikäheimonen, Urpo Minkkinen (aerial photos of Konginkangas and Sumiainen), JAMK University of Applied Sciences/Antti Kuronen, Leila Hänninen, Pekka Louniala, Riitta Kolari, Päivi Kaski, Kari Lehtinen, Kauno Lehtomäki, Sanna Vanha-Rauvola, Vesanka Village Association, the participants of the photo hunt in Elva, Cushendall Development Group, Portballintrae Residents' Association, Joyce Ferder-Rankin, Liis Pärtelpoeg, Sven Začek, Alar Ilp, Triin Lääne, Inga Rõžova, Madis Masing, Mall Türk, Evelin Anja, Ülenurme Pere- ja noortekeskus, Mikk Otsar, Neeme Aria, M Studio Grupp

Graphic design by Triinu Sarv Printed on recycled paper in Estonia by Paar OÜ

The European Agricultural Fund for Rural Development: Europe investing in rural areas 3

Contents Sisukord

Why Innovative Village?...... 5 Miks Innovative Village? ...... 5

Partners...... 7 Partnerid...... 7 Finnish partnership: Soome partnerid: LAGViisari, LAG JyväsRiihi and Sisällysluettelo LAGViisari, LAG JyväsRiihi ja JAMK University of Applied Sciences...... 8 Jyväskylä Rakenduskõrgkool (JAMK ) ...... 8 Innovative Village Project in Finland...... 15 Miksi Innovative Village?...... 5 Innovative Village projek t Soomes ...... 15

North East Region...... 16 Partnerit...... 7 North East Region...... 16 Why co-operate – Irish viewpoints...... 18 Keskisuomalaiset partnerit: Miks koostööd teha – Põhja-Iirimaa Viisari ry, JyväsRiihi ry ja seisukohad...... 18 Tartu Rural Development Association...... 21 Jyväskylän ammattikorkeakoulu...... 8 Participation of Tartu Rural Innovative Village -projekti Suomessa ...... 15 Tartumaa Arendusselts...... 21 Development Association in Tartumaa Arendusseltsi the Innovative Village Project...... 24 North East Region, Pohjois-Irlanti...... 16 osalemine projektis...... 24 Miksi yhteistyötä – Organising the projects of irlantilainen näkökulma...... 18 Projektide organiseerimine ...... 26 Innovative Village partners...... 26 Tartumaa Arendusselts, Viro ...... 21 Külad Project communities Tartumaa Arendusseltsin Soome...... 29 Finland...... 29 osallistuminen hankkeeseen ...... 24 Eesti...... 43 Estonia...... 43 Hankkeiden organisointi...... 26 Põhja-Iirimaa...... 55 Northern Ireland...... 55 Sündmuste arendamine...... 63 Kylät Developing events...... 63 Suomi...... 29 Turismi ja turunduse Developing marketing Viro...... 43 arendamine...... 69 and tourism...... 69 Pohjois-Irlanti ...... 55 Kogukonnakeskuste arendamine...... 83 Developing village halls...... 83 Tapahtumien kehittäminen...... 63 Uute tegevuste arendamine...... 91 Developing new activities...... 91 Markkinoinnin ja matkailun InnovatiivneK üla – Innovative Village – kehittäminen...... 69 kasulik koostöö...... 98 rewarding cooperation...... 98 Kylätalojen kehittäminen...... 83 Fotogalerii...... 106 Photo gallery...... 106 Uuden toiminnan kehittäminen...... 91

Kekseliäät kylät – palkitsevaa yhteistyötä ...... 98

Valokuvagalleria ...... 106 4 13.-17.5.2014 Study tour in Finland Viisari),( LAG Innovative Village Fair, steering group 25.2.-2.3.2014 Study tour in Northern Ireland, publication workshop, steering group 1.10.2012 Start of the village actions in Northern Ireland

, steering group

1.9.2014 10.-13.9.2014

3.-7.10.2012 Study tour in Northern Ireland, kick off seminar kick off

2014

2012

1.4.2011-31.10.2011 09/2012– 02/2013 Innovative Village Community Training preparatory project Programme of TAS ()NER

1.2.2011- 31.3.2012 1.9.2012 - 31.10.2014 Innovative Village preparatory project (JAMK ) Innovative VillageLEADER cooperation project

2011 2013 21.–23.10.2011 GOPP workshop of the future partners in Finland 7.10.2013 Village seminar, NER 10.-14.9.2013 Study tour in Finland JyväsRiihi),( LAG steering group

LINC seminar in Iisalmi,

21.-25.5.2013 Study tour in Estonia, steering group

11.-13.6.2013 Finland, steering group

28.-30.09.2011 26.1.2013 GOPP workshop of Economic Rural Communities, potential partners in Latvia seminar of Central Finland

People learn and change through interaction. In fuctional communities active people meet regularly, share their ideas, discuss them and in the end work together to realise their best ideas. In the Innovative Village project the villagers have had the opportunity to widen their interaction to other villages, home and abroad. Timeline This has given new ideas and views for their own communities.

Outi Raatikainen, JAMK 5

Why Innovative Village? Miks Innovative Village?

Innovative Village is a co-operation project that Innovative Village ehk „InnovatiivneK üla“ on develops the services and co-operation in the koostööprojekt teenuste ja koostöö arendami- project villages of Finland, Northern Ireland and seks projektis osalevates Soome, Põhja-Iirimaa ja Estonia. This transnational project compares the Eesti külades. Rahvusvahelises projektis võrrel- village development activities of three different dakse kolme maa külade arendustegevust ning countries and looks for new and different Miksi Innovative Village? otsitakse ühistele probleemidele uusi ja erine- solutions to shared problems. It is in this way that vaid lahendusi. Nii saame üksteise käest õppida. we can learn from each other. Innovative Village–- Kekseliäät Kylät on yhteistyö Leidlikke ja uuendusmeelseid külasid on vaja Resourceful, innovative villages are needed all hanke, jossa kehitetään palveluita ja yhteistyötä kõikjal Euroopas. Rahvamajanduse pingeline over Europe. Tightening public-sector finances Suomen, Pohjois-Irlannin ja Viron hankekylissä. olukord ja kodulähedaste teenuste kadumine and disappearing rural local services are Euro- Kansainvälisessä hankkeessa vertaillaan kolmen maal on üleeuroopalised nähtused. Kuigi Põhja- pean-wide phenomena. Although the villages of eri maan kylien kehittämistoimintaa ja haetaan Iirimaa, Eesti ja Soome külad on erinevad, Northern Ireland, Estonia and Finland are diffe- yhteisiin ongelmiin uusia ja erilaisia ratkaisuja. moodustavad küla eelkõige seal elavad inimesed rent, a village is – above all else – the sum of the Näin voimme oppia toinen toisiltamme. ja seetõttu on külad ka sarnased. people living in it and, therefore, the villages are Kekseliäitä, innovatiivisia kyliä tarvitaan kaik- also alike. Külade kogukondlikkus tekib nende elanike kialla Euroopassa. Julkisen talouden kiristyminen tegevusest. Tüüpiliseks tegevuseks kõikides Activities generate village communality. In all the ja maaseudun lähipalvelujen katoaminen ovat projektis osalevates külades on vabatahtliku töö project villages, typical activities include services Euroopan laajuisia ilmiöitä. Vaikka Pohjois-Irlan- abil pakutavad teenused. Need teenused on offered with volunteer work. These services are nin, Viron ja Suomen kylät ovat erilaisia, kylän olulisemad kui varem, sest vallad muutuvad suu- becoming increasingly more important as the muodostavat ennen kaikkea siellä asuvat ihmi- remaks ja avalikud teenused põgenevad kauge- counties/municipalities and the distances to set– siksi kylät ovat myös samanlaisia. male. Maal läheb vaja ka uutmoodi äritegevust. public services grow. Also new kinds of rural Kylien yhteisöllisyys syntyy toiminnasta. Tyypil- business activities are needed. Projekt Innovative Village on toetanud ja ergu- listä toimintaa kaikissa hankkeen kylissä ovat tanud külaelanikke välja mõtlema uusi teenuseid The Innovative Village project has supported and vapaaehtoistyön avulla tarjottavat palvelut. ja tegutsemismudeleid, millest saab kasu terve encouraged the villagers to invent new services Nämä palvelut ovat entistä tärkeämpiä, kun kun- külakogukond. Projekt on andnud külakogukon- and operating methods for the benefit of the takoko kasvaa ja julkiset palvelut karkaavat dadele vahendeid ja ideid oma küla arenda- whole village community. The project has kauemmaksi. Myös uudenlaista maaseudun miseks. provided the village communities with tools and liiketoimintaa tarvitaan. ideas for the development of their own village. Maailm muutub võimsa hooga ja külad peavad Innovative Village -hanke on tukenut ja kan- muutuma koos maailmaga. The world is changing at a dizzying pace. The nustanut kyläläisiä kehittämään uusia palveluita villages have to be able to change with it! ja toimintatapoja koko kyläyhteisön hyödyksi. Outi Raatikainen, Hanke on antanut kyläyhteisöille työkaluja ja projekti Innovative Village koordinaator Outi Raatikainen, ideoita oman kylän kehittämiseen. Innovative Village Project Coordinator Maailma muuttuu valtavaa vauhtia ja kylien on osattava muututtua sen mukana.

Outi Raatikainen, Innovative Village -hankekoordinaattori 6

Innovative Village

˜ A transnationalLeader co - ˜ kansainvälinenLeader -hanke ˜ rahvusvahelineLeader -projekt operation project ˜ viisi partneria kolmessa maassa: ˜ viis koostööpartnerit kolmes ˜ Partnership consists of Suomessa Jyväskylän riigis: Soomes Jyväskylä five partners in three ammattikorkeakoulu, Viisari ry Rakenduskõrgkool, Viisari ja countries: a group of ja JyväsRiihi ry, Virossa JyväsRiihi, Eestis Tartumaa three partners in Central Tartumaa Arendusselts (TAS ) ja Arendusselts (TAS ) ja Põhja- Finland (JAMK University Pohjois-Irlannissa Koillis- Iirimaal Kirde-Iirimaa Leader- of Applied Sciences, LAG Irlannin Leader-ryhmä (NER) tegevusrühm NER Suomi Viisari andLAG JyväsRiihi); ˜ Suomessa hanke sai myös ˜ projekti kestus september 2012 - LAG Tartumaa nimen Kekseliäät kylät oktoober 2014 - Keski-Suomi -

Arendusselts (TAS ) in ˜ ˜ Estonia, and North East hankkeen kesto syyskuu 2012 - kogueelarve 380 054 eurot Rural Development lokakuu 2014 Partnership (NER ) in ˜ kokonaisbudjetti 380 054 € Northern Ireland, Great Britain Jyväskylä Saarijärvi ˜ Length of the project: September 2012 – October 2014 ˜ Total budget of all partners: 380.054€

Eesti Ta r t u - Tartumaa -

Northern Ireland - County Antrim - Ballymena

The European Agricultural Fund for Rural Development: Europe investing in rural areas 7

PartnersPartners 8

TheLAG Viisari operates in the northern hard-working entrepreneurs. Business acti- part of Central Finland. The main focus of vities are based especially on bioenergy, theLAG Viisari is on the economical deve - smallscale industry, tourism and services, lopment of rural communities and areas. but agriculture and forestry are also very That includes several themes such as com- important. petence, innovations, local food, youth, Viisari natural diversity, and renewable energy. Viisari is the lead partner of the Innovative Internationalisation as strength Village transnational cooperation project. TheLAG Viisari has supported international joint projects, for example, by organising LAG Viisari international seminars and meetings and LAG Viisari supporting language studies. Viisari has ˜ Association established in Spring of 200 0 been active in several transnational projects ˜ 446 members starting in 2001 with the European youth cooking school, which led to Youth food ˜ 2 offices with 2½ clerical employees journey to Europewith Germany; Inter- and a fixed-term project employee nationalising producers – IMPROVE with Italy; ˜ The board consists of 9 members in The many faces of wood – Insights into folk art addition to the chairman; the board and everyday creativity with Estonia, Lithu- members represent the operating ania, Poland and Italy, and now the Innova- area's municipalities, associations and tive Village with Estonia and Northern residents. Ireland. ˜ For the programme period 2007–2013, LAG Viisari helps the residents and entre- the funding was approx. €7.2 million, preneurs in internationalisation: to find new incl. the 20% financing share of the networks and customers, to develop their municipalities in the operating area products and services and their marketing to ˜ Reviewed applications 286, financing meet international demand, and to support support decisions 190 study trips and people exchange.LAG Viisari also promotes internationalisation at home, for example, by encouraging immigrants to Operating area participate and make available their own The operating area ofLAG Viisari covers competence in communal activities and Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, development. Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari and the Please read more in rural areas of Äänekoski. The area was www.keskisuomenmaaseutu.fi/viisari home to approximately 43,600 people at the end of 2012. The surface of the area is about 8,500 km². The operating area has less than 5 residents per km². Only the areas of Äänekoski and Saarijärvi towns Finnish partnership: have a higher population density. LAG Viisari, LAG JyväsRiihi, Natural resources – forests, swamps, fields JAMK University of Applied Sciences and waterways – are essential resources of - common budget the area. The strong points of business ac- - common project manager tivities are small, active companies and - common actions 9

Viisari ry toimii pohjoisessa Keski- palvelutoimialojen varaan, mutta myös Soome partnerid: 43 600 inimesele ning selle pindala on Suomessa. Sen tärkein painopiste on maa- ja metsätaloudella on suuri mer- LAG Viisari, LAG ligikaudu 8 500 km². Tegevuspiirkonnas kylien ja maaseutualueiden taloudel- kitys. Elinkeinotoiminnan haasteet liit- JyväsRiihi jaJyväskylä elab alla 5 elaniku km² kohta. Vaid Ääne- linen kehitys. Innovative Village – tyvät mm. yhteistoimintaan ja verkos- Jyväskylä Rakenduskõrgkool (JAMK) koski ja Saarijärvi piirkonna linnades on Kekseliäät kylät -hankkeessa Viisari on toitumiseen. rahvastikutihedus suurem. toiminut pääpartnerina. Piirkonna olulised ressursid on loodus- Kansainvälisyys varad: metsad, sood, põllud ja veeteed. Viisari ry Äritegevuse alustaladeks on väikesed Viisari on kannustanut alueen asukkaita, LAG Viisari tegutseb Kesk-Soome põh- ˜ perustettu keväällä 2000 aktiivsed ettevõtted ja töökad ette- yrittäjiä ja yhteisöjä kansainvälisiin jaosas. LAG Viisari keskendub peamiselt võtjad. Äritegevus tugineb eelkõige bio- ˜ jäseniä 446 yhteishankkeisiin mm. järjestämällä kan- maakogukondade ja -piirkondade ma- energiale, väiketootmisele, turismile ja ˜ kaksi toimistoa, joissa 2,5 sainvälisiä seminaareja ja tapaamisia sekä janduslikule arengule. See hõlmab sel- teenindusele, kuid väga tähtsad on ka toimihenkilöä, yksi määräaikainen tukemalla kieliopintoja. liseid teemasid, nagu kompetents, inno- põllumajandus ja metsandus. projektityöntekijä vatsioon, kohalik toit, noored, looduslik Kansainvälisten hankkeiden ketju Viisa- ˜ hallituksessa puheenjohtajan lisäksi mitmekesisus ja taastuvenergia. Viisari rissa alkoi 2001 Eurooppalainen nuorten yhdeksän jäsentä, jotka edustavat on Innovatiivse Küla (Innovative Village) Rahvusvaheliseks muutumine kokkikoulu -esiselvityksellä. Se johti yli toiminta-alueen kuntia, yhdistyksiä ja riikidevahelise koostööprojekti juhtiv kui tugevus kaksi vuotta kestäneeseen saksalaisten asukkaita. partner. kanssa toteutettuun Nuorten Safkamatka LAG Viisari on toetanud rahvusvahelisi ˜ 2007-2013 ohjelmarahoitus n. 7,2 M€ Eurooppaan -hankkeeseen. Kansain- ühisprojekte, näiteks organiseerinud sis. toiminta-alueen kuntien 20 %:n välistyvät tuottajat -esiselvitys suun- LAG Viisari rahvusvahelisi seminare ja kohtumisi rahoitusosuuden tautui Italiaan. Sen tuloksena laadittiin ˜ Ühendus loodi 2000. aasta kevadel ning toetanud keeleõpet. Viisari on osa- ˜ käsiteltyjä hakemuksia 286 ja Kansainvälistyvät tuottajat –IMPROVE - ˜ 446 liiget lenud aktiivselt mitmes riikidevahelises rahoitustukipäätöksiä 190 kpl hanke, joka kesti lähes neljä vuotta. Puus- projektis, millest esimene oli 2001. aastal ˜ 2 kontorit 2,5 kohaga (yritystuki 78 ja yleishyödylliset ta pitkään - näkymiä kansantaiteeseen ja Euroopa noorte kokakool, mille järel kontoritöötajaga ja 1 tähtajalise hankkeet 112 kpl). arkiluovuuteen on kansain-- välinenITE -tai tulid Noorte toiduteekond Euroopasse lepinguga projektitöötajaga detta tutkiva ja edistävä hanke. Innova- koostöös Saksamaaga; Tootjate rahvus- ˜ Juhatuses on lisaks esimehele 9 Toiminta-alue tive Village -esiselvitys johti toteutus- vaheliseks muutumine – IMPROVE koos hankkeeseen JyväsRiihi ry:n, Jyväskylän liiget, kes esindavad Itaaliaga; Puidu mitu palet – ülevaade Viisarin toiminta-alue on Saarijärvi, Viita- ammattikorkeakoulun sekä virolaisen ja tegevuspiirkonna omavalitsusi, rahvakunstist ja igapäevasest loovusest saari, Äänekoski pois lukien Äänekosken pohjoisirlantilaisen partnerin kanssa. ühendusi ja elanikke Eesti, Leedu, Poola ja Itaaliaga, ja nüüd In- kaava-alueet sekä Kannonkosken, Kars- ˜ 2007–2013 programmiperioodi novatiivne Küla Eesti ja Põhja-Iirimaaga. Viisari ry auttaa asukkaita ja yrittäjiä tulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven ja rahastus oli ca 7,2 miljonit eurot, kansainvälistymään myös jatkossa. Viisari Pihtiputaan kunnat. Alueella oli vuoden millest 20% finantseerisid LAG Viisari aitab elanikke ja ettevõtjaid edistää myös kotikansainvälistymistä 2012 lopussa asukkaita noin 43 600. tegevuspiirkonna omavalitsused rahvusvaheliseks muutumisel – leida uusi kannustamalla esimerkiksi maahanmuut- võrgustikke ja kliente, arendada oma Pinta-ala on 8500 km². Toiminta-alue on ˜ tajia osallistumaan ja antamaan oman Läbivaadatud avaldusi 265 valtaosin harvaan- asuttua maaseutua, tooteid ja teenuseid ning turundust, et osaamisensa yhteisön kehittämiseen. ˜ Otsustatud finantseerimistoetusi alle 5 asukasta/km². Vain Äänekosken ja vastata rahvusvahelisele nõudlusele. Sa- 175 muti toetab ta õppereise ja tööjõu- Saarijärven kaupungeissa on suurempi www.keskisuomenmaaseutu.fi/viisari asukastiheys. vahetust. LAG Viisari edendab rahvus- Tegevuspiirkond vahelistumist ka kodus, julgustab näiteks Luonnonvarat - metsät, suot, pellot ja sisserändajaid osalema ja rakendama vesistöt - ovat alueen tärkeä voimavara. Suomen partnerit: LAG Viisari tegevuspiirkond hõlmab oma teadmisi kohalikes tegevustes ja Elinkeinotoiminnan vahvuutena ovat Viisari ry, JyväsRiihi ry, Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyy- arendustes. pienet, pirteät yritykset ja ahkerat yrit- Jyväskylän ammattikorkeakoulu järvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari täjät. Yritystoiminta rakentuu erityisesti ning Äänekoski maapiirkondi. Piirkond www.keskisuomenmaaseutu.fi/viisari bioenergia-, pienteollisuus-, matkailu- ja - yhteinen budjetti oli 2012. aasta lõpul koduks ligikaudu - yhteinen projektipäällikkö - yhteisiä toimenpiteitä 10

LAG JyväsRiihi is an active partner The operating area comprises over 50 in the Innovative Village project. It active rural villages, many of which operates in the Central Finland have new young residents. It is vital region. The operating range covers for the development of the villages to the rural surroundings of the re- engage new residents in shared acti- gion's capital Jyväskylä: rural areas vities. As a regional centre of edu- JyväsRiihi of the City of Jyväskylä and muni- cation and business, the population is cipalities of Laukaa, Muurame and growing. The rural area hosts a lot of Uurainen. diverse and adaptable small busi- nesses that operate in the multiform The area is home to over half the smallscale industries and services LAG JyväsRiihi region's population. At the end of such as care, wellbeing and tourism year 2012, the surface area of the services in particular, and in some LAG JyväsRiihi was 2,300 km² and it traditional industries, i.e. agriculture was home to 165,000 people, some and forestry. 56,000 of whom live in the country- side. Strenghtening co-opearation LAG JyväsRiihi The area of theLAG JyväsRiihi com - prises resources, innovation and ope- ˜ Association established in 2000 rating models that are worth offering ˜ 202 members (half communities, to the world. half individuals) ˜ Staff: 2 permanent employees, The themes of international co-ope- fixed-term project workers as ration include: the villages and com- necessary panies can find new ideas for the de- velopment and marketing of services ˜ Board: 12 members who and products as well as new networks represent the area's and customers; promoting sustain- municipalities, associations and able development, recycling and residents. local-food thinking; arranging events In the programme period 2007–2013 related to international competence, there were 224 reviewed applica- organising study trips, promoting tions and 150 financed projects and people exchange; and reducing pre- business subsidies: judices between cultures.LAG Jyväs - Riihi is pleased to continue co-ope- ˜ Business development, business ration with the Estonia and Northern subsidies 42% (€2,2 million) Ireland, es-- pecially in youth and tou ˜ Community development 42% rism projects. (€2.15 million) ˜ Co-operation between regions, Please read more in internationalisation 4% (€0.2 mil- www.keskisuomenmaaseutu.fi lion) in the co-operation network /jyvasriihi ˜ Administration 13% (€0.65 million) ˜ In total €5,2 million (public & private funding). 11

JyväsRiihi ry toimii Keski-Suomessa maa- monipuolisia ja ketteriä pienyrityksiä, joiden toi- LAG JyväsRiihi on Innovatiivse uued noored elanikud. Külade kunnan keskuskaupungin Jyväskylän ympärille mialoja ovat erityisesti monimuotoinen piente- Küla projekti aktiivne partner, mis arenguks on hädavajalik, et uued levittäytyvällä maaseudulla. Alueella asuu yli ollisuus ja palvelualat (mm. hoiva-, hyvinvointi- ja tegutseb Kesk-Soome keskosas. elanikud kaasatakse ühistegevus- puolet maakunnan asukkaista. Vuoden 2012 matkailupalvelut) sekä jonkin verran perinteistä Tegevusala hõlmab piirkonna pea- tesse. Piirkond kasvab kiiresti ja on lopussa JyväsRiihen alueen maapinta-ala oli maa- ja metsätalousyrittäjyyttä. Kysyntä vapaa- linna Jyväs-kylä ümbruskonda: Jy- piirkondlikuks hariduse ja äritege- 2300 km² ja siellä asui 165 000 asukasta, joista aikaan liittyvien palveluiden ja yritysten oheis- väskylä linna, Laukaa valla, Muura- vuse keskuseks. Maapiirkonnas on maaseudulla asuvia noin 56 000. palveluiden tuottamisessa kasvaa. Alueen yrityk- me valla ja Uuraineni valla maapiir- palju eriilmelisi ja kohanemisvõi- set tarvitsevat tukea tuotteistamisessa, kansain- kondi. melisi väikseid ärisid, mis tegutse- JyväsRiihi ry välistymisessä, markkinoinnissa ja liiketoiminnan vad mitmesuguses väiketootmises kehittämisessä. See piirkond on koduks rohkem ja teeninduses, eriti hooldus-, hea- ˜ perustettu 2000 kui poolele regiooni elanikkon- olu- ja turismiteeninduses ning ˜ jäsenmäärä: 202 (puolet yhteisöjä, puolet Elinkeinotoiminnan ja palvelutarjonnan vahvuu- nast. 2012. aasta lõpul oliLAG Jy- mõnes traditsioonilises tootmis- henkilöjäseniä) tena on työikäisten määrä ja hyvä koulutustaso. väsRiihi poolt kaetav ala 2300 km² harus, nagu põllumajandus ja Haasteena on korkea rakenteellinen työttömyys, ja see oli koduks 165 000 inime- ˜ toimihenkilöt: 2 vakinaista, määräaikaisia metsandus. projektityöntekijöitä tarpeen mukaan erityisesti nuorisotyöttömyys. sele, kellest 56 000 elab maal. ˜ hallitus: 12 jäsentä, jotka ovat toiminta- Riikidevaheline koostöö alueen kuntien, yhdistysten ja asukkaiden Kansainvälisyys vahvuudeksi LAG JyväsRiihi edustajia LAG JyväsRiihi piirkonnas on selli- JyväsRiihen alueelta löytyy sekä resursseja, in- ˜ Ühendus loodi 2000. aastal seid ressursse, uuendusi ja tege- novaatioita että toimintamalleja, joita kannattaa Ohjelmakaudella 2007-2013 käsiteltyjä ha- ˜ Liikmete arv: 202 (pooleks vusmudeleid, mis on väärt, et neid tarjota maailmalle. Kansainvälisen yhteistyön kemuksia 224, rahoitettuja hankkeita ja kogukonnad ja eraisikud) tutvustataks maailmale. Järgmisel tavoitteita: yritystukia 150: ˜ Töötajad: 2 põhikohaga töö- rahastusperioodil eraldatakse osa ˜ elinkeinojen kehittäminen, yritystuet 42 % ˜ Lähipalveluiden tuottamiseen tarvitaan uusia tajat, vajadusel tähtajalise le- eelarvest riikidevaheliseks koos- (2,2 M€) ratkaisuja. Kansainvälistymisen kautta kylät ja pinguga projektitöötajad tööks. yritykset voivat löytää uusia ideoita palve- ˜ yhteisöjen kehittäminen 42 % (2,15 M€) ˜ Juhatus: 12 liiget, kes esinda- luiden ja tuotteiden kehittämiseen ja mark- Rahvusvahelise koostöö hõlmab ˜ alueiden välinen yhteistyö, kansainvälisyys vad piirkonna omavalitsusi, kinointiin sekä uusia verkostoja ja asiakkaita. järgmisi teemasid: külad ja ette- 4 % (0,2 M€) yhteistyöverkostoon ühendusi ja elanikke. ˜ Edistämme kestävää kehitystä, kierrätystä ja võtted saavad uusi ideid teenuste ˜ hallinto 13 % (0,65 M€) lähiruoka-ajattelua. 2007–2013 programmiperioodil ja toodete arendamiseks ja turun- ˜ Julkinen ja yksityinen rahoitus yhteensä ˜ Järjestämme alueellamme kansainväliseen vaadati läbi 224 avaldust ning damiseks ning uusi võrgustikke ja 5,2 M€. osaamiseen liittyviä tilaisuuksia, tekemällä finantseeriti 150 projekti ja äri- kliente; säästva arengu, taaskasu- ulkomaille suuntautuvia opintomatkoja ja tegevuse toetust: tuse ja kohaliku toidu eelistamise edistämällä henkilövaihtoa. ˜ Äriarendus, äritegevuse toetu- edendamine; rahvusvaheliste tead- Toiminta-alue miste jagamisega seotud ürituste ˜ Tuemme myös kotouttamista. Vähennämme sed 42% (2,2 miljonit eurot) korraldamine, õppereiside korral- JyväsRiihen alue kattaa Jyväskylän kaupungin kulttuurien välisiä ennakkoasenteita. Edis- ˜ Kogukondade arendus 42% damine, tööjõuvahetuse edenda- maaseutualueet sekä Laukaan, Muuramen ja tämme alueen maahanmuuttajien osallistu- (2,15 miljonit eurot) mine; kultuuridevaheliste eelarva- Uuraisten kunnat. Alueellaon 50 vireää maa - mista ja heidän osaamisensa ja verkostojensa ˜ Piirkondade vaheline koostöö, muste vähendamine.LAG Jyväs- seutukylää, joissa monessa on paljon uusia hyödyntämistä kylän elinvoimaisuuden kehit- koostöövõrgustikus Riihil on hea meel jätkata rahvus- nuoria asukkaita. Kylissä halutaan aktivoida tämisessä. rahvusvaheliseks muutumine vahelist koostööd Eesti ja Põhja- uusia asukkaita ja-monipuolistaa harrastus- 4% (0,2 miljonit eurot) mahdollisuuksia. JyväsRiihi on aktiivinen partneri Innovative Vil- Iirimaa maapiirkondadega, eriti lage -hankkeessa. Haluamme jatkaa yhteistyötä ˜ Administratsioon 13% noorte ja turismiga seotud pro- JyväsRiihen aluetta halkovat Päijänteen ja Kei- Viron ja Pohjois-Irlannin kanssaerityisesti nuo - (0,65 miljonit eurot) jektides. teleen kanavien vesireitit ja maakunnalliset riso- ja matkailu hankkeissa. ˜ Kokku 5,2 miljonit eurot. liikenneväylät. Koulutuksen ja elinkeinotoimin- Lisateavet saab: nan maakunnallisena keskuksena alueen väkilu- www.keskisuomenmaaseutu.fi /jyvasriihi LAG JyväsRiihi tegevuspiirkond www.keskisuomenmaaseutu.fi ku kasvaa nopeasti. Maaseutualueella on paljon koosneb enam kui 50 väga aktiiv- /jyvasriihi sest külast, millest paljudes on 12

As the head office of the Innovative JAMK University of Applied Village project, theJAMK University Sciences of Applied Sciences coordinates the Finnish partnership as well as the ˜ Established in 1992 transnational project. ˜ Accredited by the Ministry of JAMK, as an institute of higher edu- Education cation, plays an important role in re- ˜ Profitability reward in 13 years gional development. Firstly, JAMK ˜ Quality Assurance System audited by plays an active role in creating compe- FINHEEC tent workforce for the region. Se- ˜ OECD/ IMHE Evaluation completed condly, it participates actively in stra- together with the University of tegic regional work. Thirdly, JAMK Jyväskylä develops solutions for the needs of ˜ Diploma Supplement Label business life and of the region. And last 2013–2016 but not least,JAMK has skilled work force to run projects professionally. All ˜ Erasmus Charter for Higher of these strengths are a reason why Education 2014–2020 JAMK is one of the major actors in rural ˜ Erasmus Golden Award for development projects in Central Excellence 2013 Finland. ˜ Success in national comparisons in popularity, quality, internationality ˜ Personnel: 700 ˜ Students: 8500 ˜ 300 partners in 50 countries.

Fields of study:

˜ Business administration ˜ Culture ˜ Health and social services ˜ Natural resources and environment ˜ Technology and transport ˜ Tourism and hospitality management ˜ Vocational teacher education

JAMK students have an opportunity to learn in practice through projects. In the Innovative Village project, there have been students from several countries working with six project villages in Finland. 13

www.jamk.fi

Jyväskylän ammattikorkeakoulu ˜ opetustoiminnan lisäksi tutkimus-, Innovatiivse Küla peakontorina koor- koos Jyväskylä (JAMK ) on toiminut Innovative kehitys ja innovaatiotoiminta sekä dineerib Jyväskylä Rakenduskõrg- Rakenduskõrgkooliga Village -hankkeen hakijana ja hal- aluekehitys kool nii Soome partnerlust kui ka ˜ Diplomilisa märgis 2013–2016 linnoijana sekä kansainvälisen hank- riikidevahelist projekti. ˜ tuloksellisuusrahoitusta 13 ˜ Erasmuse kõrgharidusharta keen koordinoijana. vuotena Kõrgkoolina mängibJAMK tähtsat 2014–2020 Jyväskylän ammattikorkeakoululla ˜ aluekehitysvaikutuksen rolli piirkondlikus arengus. Esmalt on ˜ Erasmuse kuldne auhind on korkeakouluna tärkeä rooli alue- huippuyksikkö 2006–2007 JAMKil tähtis osa piirkonnale kom- silmapaistvuse eest 2013 kehittämisessä. Jamk kouluttaa alu- ˜ Korkeakoulujen arviointi- petentse tööjõu loomisel. Teiseks ˜ Siseriiklikult edukas populaarsuse, eelle osaavaa työvoimaa ja ratkoo neuvoston auditointitodistus osaleb JAMK osaleb aktiivselt stra- kvaliteedi ja rahvusvahelisuse elinkeinoelämän ja aluekehittämisen 2013-2019,EU :n Diploma teegilises töös. Kolmandaks arendab võrdluses tarpeita. Lisäksi Jamk osallistuu aktii- Supplement Label 2013–2016, JAMK lahendusi ärielu ja piirkonna ˜ Töötajaid: 700 visesti strategiseen työhön maakun- Erasmus Charter for Higher vaja-duste katteks. Viimane, kuid nassa. Jamkissa on myös ammatti- Education 2014–2020, Erasmus mitte vähem oluline on asjaolu, et ˜ Tudengeid: 8500 taitoisia työntekijöitä hallinnoimaan Golden Award for Excellence 2013 JAMKil on projektide professionaal- ˜ 300 partnerit 50 riigis. hankkeita. Näiden syiden johdosta ˜ henkilökuntaa 700 ja opiskelijoita seks läbiviimiseks kvalifitseeritud Jamk on myös eräs Keski-Suomen 8500 tööjõud. Kõik need tugevused on Õppevaldkonnad: tärkeimmistä maaseudun kehittäjä- põhjuseks, miksJAMK on üks peamisi ˜ 300 partneria 50 maassa ˜ Ärikorraldus organisaatioista. osalisi Kesk-Soome maa-arengu pro- Jamkin opiskelijoilla on mahdollisuus jektides. ˜ Kultuur käytännön oppimiseen mm. projek- ˜ Tervishoid ja sotsiaalteenused Jyväskylän teissa. Kekseliäät kylät -hankkeessa on ˜ Loodusvarad ja keskkond Jyväskylä Rakenduskõrgkool ammattikorkeakoulu ollut eri maalaisia opiskelijoita työs- ˜ Tehnoloogia ja transport kentelemässä kuuden keskisuoma- ˜ Asutati 1992 ˜ Turism ja hotellimajandus ˜ perustettu 1992 laisen hankekylän kanssa. ˜ Haridusministeeriumi poolt ˜ ˜ koulutusalat:ICT -ala, kulttuuriala, Kutseõpetaja haridus liiketalouden ala, luonnonvara- akrediteeritud JAMKi tudengitel on võimalus prakti- ala, matkailu- ravitsemisala, ˜ Tulemuslikkuse auhind 13 aastat seerida projektide kaudu. Näiteks In- sosiaali- ja terveysala, tekniikan ˜ FINHEEC poolt auditeeritud novatiivse Küla projektis töötasid eri ala, ammatillinen kvaliteedihindamissüsteem riikide tudengid kuue Soome projekti- opettajakorkeakoulu ˜ OECD/ IMHE hindamine teostatud külaga. 14 Finnish Innovative Village project in short http://youtu.be/8ThR3YKaa2k 15

Innovative Village Project in Finland

Activities in the villages: Toiminta kylissä: Tegevus külades: 1) olukorra analüüs, 1) Situation analysis, 1) tilanneanalyysi, 2) arendatava teenuse valik ja 2) The selection and development 2) kehitettävän arendustegevus, work of the chosen service(s), palvelun/palvelujen valinta ja 3) testimine; lisaks õppereisid ja 3) Testing in practice. In addition, kehitystyö, õppereiside võõrustamine. field trips and hosting field trips. 3) testaus; lisäksi opintomatkat ja opintomatkojen isännöinti. Kesk-Soome kolme The total budget of the three koostööpartneri ühine eelarve on partners in Central Finland is Keski-Suomen kolmen partnerin peaaegu 300 000 eurot, millestEL -i nearly € 300,000, whereof the EU yhteinen budjetti on ollut lähes Regionaalfondi toetus 97 % ja Regional Development Fund pro- 300 000 €, jostaEU :n omafinantseering 3 %. vided 97 %, and amounted to 3 %. maaseuturahasto 97 % ja omarahoitus 3 %.

The village action groups in Finland are used to cope with little money. It took a while before they realised that with Innovative Village they really had access to extra resources – help, experts, and money. The project had a slow start but after this realisation a lot was achieved. Leader funding gives com- munities a possibility to realise an idea that otherwise would have been out of reach.

Outi Raatikainen, JAMK 16

North East Region (NER )

The region covers 5 council areas in the North East of Northern Ireland. It has a rural popu- lation of approximately 95,000 and covers a geographical area of about 2,300 sq km. It has North East an extensive coastline with Scotland being only 17km distant at the nearest point.

The principal businesses in the rural areas are Region agriculture - sheep farming in the uplands area, with beef and dairy cattle in the lowland areas, and tourism with the Giants Causeway being a World Heritage Centre attracting over 800,000 visitorsper year . The area also contains the only inhabited island in Northern Ireland (Rathlin pop11 0).

NER LAG ˜ Established early 2009, but history of Leader in area since 1992 ˜ 2 Boards (45 members), mix of community and council representatives ˜ £13.2m (€16m budget), 8 staff ˜ 1000 applications, 350 grant offers ˜ Main areas of activity: Farm diversification, Small Business Support, Tourism initiatives, Village Renewal, Support for Rural services and Heritage support

Co-operation Initiatives

NER sees co-operation as a really important part of its strategy and has found it an excellent tool for introducing innovation into its main- stream programme.NER undertook several initial projects, which resulted in two full co- operation projects. ˜ Village Links with aLAG in the Republic of Ireland, which involved a total of 11 villages working together on joint initiatives. ˜ Innovative Village which involves Finnish and Estonian partners. 17

http://www.youtube.com/ watch?v=zdi-CUiPv_c

North East Region (NER ) ˜ 1000 hakemusta, 350 myönnettyä North East Region (NER ) ˜ eelarv 13,2 miljonit naela rahoitusta (1 6 miljonit eurot), 8 töötajat. Leader-ryhmäNER toimii viiden ˜ tärkeimmät painopistealueet: Piirkonda kuulub viis kohalikku oma- ˜ 1000 taotlust, 350 kunnan alueella Pohjois-Irlannin valitsust Põhja-Iirimaa kirdeosas. Re- - maatilojen toiminnan toetuspakkumist. koillisosassa. Alueen maaseudulla gioonis elab umbes 95 000 inimest ja monipuolistaminen ˜ Peamised tegevusvaldkonnad: on noin 95 000 asukasta ja se kattaa selle pindala on umbes 2300 km . talupidamise mitmekesistamine, maantieteellisesti noin 2300 neliö- - pienyrittäjyyden tukeminen Piirkonnal on pikk rannajoon ja re- väikeettevõtete toetamine, kilometriä. Laaja rannikkoalue on - matkailun kehittäminen giooni piirilt jääb Šotimaani vaid 17 turismialgatused, külaelu lähimmillään vain 17 km:n päässä kilomeetrit. - kylien, niiden peruspalvelujen ja uuendamine, maaeluteenuste ja Skotlannista. perinteen tukeminen. Maal on peamine ettevõtlusvald- muinsuskaitse toetamine. Maaseudun pääasialliset elinkeinot kond põllumajandus: lambakasvatus ovat maanviljely – lampaat ylämaalla Kansainvälinen yhteistyö kõrgustikel ja veise- ja piimakarja Koostööalgatused ja lihan- tai maidontuotanto ala- kasvatus madalikel; samuti turism, maalla – ja matkailu, jossa Giants NER näkee yhteistyön todella tär- kusjuures Giants Causeway ehk hiig- NER-i arvates on koostöö tegemine Causeway (Jättiläisen kulkutie), keänä osana strategiaansa ja on to- laste tee on maailmapärandi keskus, strateegia oluline osa ja suurepärane Unescon maailmanperintökohde, dennut sen olevan erinomainen vä- mis meelitab ligi rohkem kui 800 000 vahend uuenduste juurutamiseks houkuttelee yli 800 000 vierailijaa line innovaatioiden tuomiseksi nor- külastajat aastas. Piirkonnas asub ka toetusprogrammides.NER on ellu vuodessa. Alueella sijaitsee myös maaliin toimintaohjelmaansa. ainuke asustatud saar Põhja-Iirimaal viinud terve hulga algatusprojekte, Pohjois-Irlannin pienin asuttu saari (90 elanikuga Rathlin). NER:llä on ollut useita esiselvitys- mille tulemuseks oli kaks täiemahulist Rathlin, jolla on 90 asukasta. hankkeita, jotka ovat johtaneet kah- koostööprojekti. teen varsinaiseen kansainväliseen NER tegevusgrupp ˜ Village Links koostöös Iiri Leader-ryhmä NER hankkeeseen: VabariigiLAG -iga, mis hõlmas ˜ Asutatud 2009. aasta alguses, ˜ Village Links partnerina Leader- kokku 11 koostööalgatuste nimel ˜ perustettu 2009, mutta Leader- toimija Irlannin tasavallasta; kuid ajalooliselt piirkonna tegutsevat küla. aluetta vuodesta 1992 hankkeessa tehnyt yhteistyötä 11 eestvedaja alates 1992. aastast. ˜ Innovative Village, mis kaasab ˜ 2 hallitusta (45 jäsentä), joissa kylää. ˜ 2 halduskogu (45 liiget), koosneb Soome ja Eesti partnereid. sekä yhteisö- että kuntajäseniä nii kogukonna kui ka volikogu ˜ Innovative Village suomalaisten ja ˜ budjetti n. 16 miljoonaa euroa, virolaisen partnerin kanssa. esindajatest. henkilökuntaa 8 18

Why co-operate – Irish viewpoints

It is worth highlighting the value the co- operation projects add to Rural Development:

˜ Opportunity to acquire best practice Why co-operate – ˜ Complements main stream measures ˜ Encourages board involvement

˜ Widens number of people involved in RDP Irish viewpoints processes

˜ Encourages networking

˜ Helps discourage parochialism

˜ Encourages team working

˜ Introduces new ways of working

˜ Helps participants to understand further the Leader approach

˜ Staff development

˜ Enables more innovative projects

˜ Helps showcaseLAG achievements/work and commitment

˜ Helps local organisations to work in partnership as they network together in study visits and seminars

˜ Good publicity generator for organisations

˜ Helps communities appreciate how they are viewed from an outside perspective

˜ Develops community and individual capacity

˜ Helps communities develop presentation skills

˜ Is one of the few interesting, even dare I say enjoyable parts ofRDP ! 19

Miksi tehdä yhteistyötä – Miks koostööd teha – irlantilainen näkökulma Põhja-Iirimaa seisukohad

Kansainväliset yhteistyöprojektit ovat merkit- Koostööprojektidega maaelu arengule antud tävä mahdollisuus maaseudun kehittämisessä: väärtust tasub esile tõsta.

˜ Mahdollisuus hyödyntää parhaita käytäntöjä ˜ Võimalus omandada parimaid praktikaid

˜ Rikastuttaa yleisiä toimintamalleja ˜ Täiendab üldisi meetmeid

˜ Sitouttaa myös Leader-ryhmän hallitusta ˜ Edendab juhatuse kaasamist ˜ Lisää maaseudun kehittämisprosessissa ˜ Laiendab maaeluarenguprogrammi mukana olevien henkilöiden määrää kaasatud inimeste võrgustikku ˜ Rohkaisee verkostoitumaan ˜ Edendab kontaktide loomist ˜ Auttaa vähentämään nurkkakuntaisuutta ˜ Aitab näha suuremat pilti ˜ Lisää yhteistyötä ˜ Edendab meeskonnatööd ˜ Tutustuttaa uusiin toimintatapoihin ˜ Tutvustab uusi tööviise ˜ Syventää osanottajien ymmärrystä Leader- ˜ Aitab osalejatel Leader-programmi lähestymistavasta põhimõttest paremini aru saada ˜ Kehittää henkilökuntaa ˜ Arendab personali ˜ Mahdollistaa uudistusmielisempiä ˜ Võimaldab korraldada rohkem uuenduslikke projekteja projekte ˜ Auttaa esittelemään Leader-ryhmän ˜ Aitab esitledaLAG -i saavutusi/tööd ja saavutuksia, työtä ja sitoutumista kohustusi ˜ Helpottaa paikallisten organisaatioiden ˜ Aitab kohalikel organisatsioonidel koos- yhteistyötä näiden toimiessa yhdessä tööd teha (osalemine õppereisidel, opintomatkoilla, seminaareissa jne. seminaridel jne) ˜ Antaa organisaatioille hyvää julkisuutta ˜ Pakub organisatsioonidele head ˜ Auttaa yhteisöjä arvostamaan sitä, reklaamivõimalust millaisina ne nähdään ulkopuolisten silmin ˜ Aitab kogukondadel hinnata, kuidas ˜ Kehittää sekä yhteisön ja että yksilöiden välismaailm neisse suhtub henkilökohtaista suorituskykyä ˜ Arendab kogukonna ja üksikisikute võimeid ˜ Auttaa yhteisöjä kehittämään „This generally esitystaitojaan ˜ Aitab kogukondadel arendada was more innovative esinemisoskusi ˜ Tämä on yksi harvoista mielenkiintoisista, than most of the things jopa nautittavista maaseudun ˜ On üks vähestest maaeluarenguprogrammi we've done kehittämisohjelman osista! osadest, mis on huvitav ja koguni nauditav! in our Leader"

watch?v=l9g0R4al0JU http://www.youtube.com/ 20 21

Tartumaa Arendusselts - Tartu with youth involvement projects Southern Estonia they have par- Rural Development Associ- and working with young people. It ticipated in a local food fair. TRDA ation (TRDA ) is a local action has organised various seminars, also organises different annual group (LAG ) in South- Estonia. trainings and field trips both for field trips for its members in co- young people as well as for youth operation with Leader activity ˜ The main aim of the leaders. In 2010,TRDA carried out groups of other countries. association is to develop a an international seminar with par- Tartu Rural rural living environment in ticipants from Slovakia, Slovenia, In 2012, Tartu Rural Development the partnership of three Latvia and Lithuania (150 young Association was the main organi- sectors. people). In the course of this ser of the international Leader Development ˜ One important task of the seminar, young people built fu- conferenceLINC 2012 ( LINC – LAGis to implement EU ture villages and took part in a Leader Inspired Network Com- LEADER programme in the field trip in the activity area of munity) in Estonia. The aim of the region of Tartu. TRDA. In February 2012, a follow- three-day conference was to Association promote cooperation between ˜ TRDA is one of the biggest up seminar focusing on the future different Leader activity groups LAGs in Estonia. school was held. through various sports and joint ˜ TRDA has 110 members and In addition to this, young people cultural activities. Approximately 17 board members. are involved in everyday work of 200 people from all over Europe the Association, including mee- participated. tings, discussion boards and the Information of the In the summer of 2013, TRDA region: possibility to participate in the work of the projects evaluation together with six South Estonian Area: 2,612 km commission. Last year, they great- counties and the magazine Natio- Population: 41 007 ly contributed to the renewal of nal Geographic opened the route Density of population: 157 . the Association's development "Living on the Edge", inviting inhabitants per km strategy.TRDA has also estab - visitors to learn about the rich The region of Tartu Rural Deve- lished a special “Youth Founda- cultural heritage, wonderful na- lopment Association surrounds tion“, with the aim to foster youth ture, local tastes and innovative the city of Tartu which is the initiatives. The foundation is ma- organisations of the region, and second largest city in Estonia. naged and operated by young to promote further cooperation The region has diverse nature, people themselves. between towns and rural areas in developed economy, rich histo- South Estonia. In cooperation rical and cultural traditions. TRDA has managed different with local communities, 21 sights cooperation projects both in Es- worth discovering were chosen tonia as well as internationally. and designated bright yellow Strategic objectives: The long-term international co- National Geographic windows for Our strategic programme focu- operation is taking place with the next 5 years. ses on the quality of life and best Holland. In spring 2011, “The use of natural and cultural re- Week of Holland” was organised sources. The three strategic tar- byTRDA in Tartu, where visitors get groups chosen byTRDA are from Holland were introducing entrepreneurs, communities their culture and food. In autumn and young people. 2011,TRDA has paid the return visit to Holland, where together TRDA has years of experience with food manufacturers from 22

Tartumaa arendusselts Tarton maakunta Tartumaa Arendusseltsillä on erilaisia (Tarton maakunnan Pinta-ala: 2612 km yhteistyöhankkeita Virossa ja muualla. maaseudun Asukasluku: 41 007 Yhteistyö Alankomaiden kanssa on “I really enjoyed my visit to Tartu kestänyt jo pitkään. Yhdistys järjesti kehittämisyhdistys) Asukastiheys: 15,7 asukasta/km and the Estonian villages. keväällä 2011 Tartossa "Alankomaiden Tartumaa Arendusseltsin toiminta-alue viikon", jossa hollantilaiset esittelivät Tartumaa Arendusselts (TAS ) on pai- One of the most original ideas käsittää Viron toiseksi suurinta kaupun- kulttuuriaan ja ruokaperinteitään. TAS kallinen Leader-yhdistys Etelä-Virossa. kia Tarttoa ympäröivän alueen. Alueella I saw was the intended use kustansi syksyllä 2011 vastavierailun ˜ tavoitteena maaseudun on monipuolinen luonto ja kehittynyt Alankomaihin, jossa yhdessä Etelä-Viron of the 'National Geographic elinympäristön kehittäminen talous, pitkä historia ja rikas kulttuuri- elintarvikevalmistajien kanssa osallis- Yellow Windows' kolmen sektorin yhteistyönä perinne. tuttiin paikallisille ruokamessuille. TAS ˜ toteuttaa Euroopan Unionin järjestää yhteistyössä muiden maiden to encourage visits to interesting Leader-ohjelmaa Tarton alueella Strategiset tavoitteet: Leader-ryhmien kanssa jäsenilleen vuo- ˜ tuisia opintomatkoja. and beautiful places. toimialansa suurimpia yhdistyksiä Strateginen ohjelmamme keskittyy Virossa We could surly do something like luonto- ja kulttuuriresurssien hyödyn- Vuonna 2012TAS toimi Virossa kansain - ˜ 110 jäsentä ja 17 hallituksen that around Portglenone.” tämiseen ja elämän laadun paranta- välis- enLINC -konferenssin (Leader Inspi jäsentä. miseen parhaalla mahdollisella tavalla. red Network Community) pääjärjes- Strategiset kohderyhmät ovat yrittäjät, Carmel Clarke, täjänä. Kolmen päivän aikana kehitettiin yhteisöt ja nuoret. PEG volunt eer, Portglenone Leader-ryhmien välistä yhteistyötä eri- laisten urheilu- ja kulttuuritehtävien Tartumaa Arendusseltsilla on vuosien kautta. Tapahtumaan osallistui noin 200 kokemus nuorisoprojekteista ja nuoriso- vierasta kaikkialta Euroopasta. työstä. Yhdistys on järjestänyt nuorille ja nuoriso-ohjaajille erilaisia seminaareja, TAS avasi yhdessä kuuden Etelä-Viron koulutuksia ja opintomatkoja. Vuonna maakunnan ja National Geographic - 2010 järjestettiin kansainvälinen semi- lehden kanssa reitin "Elämää kahden naari, johon tuli osallistujia Slovakiasta, maailman rajalla" ("Living on the Edge"), Sloveniasta, Latviasta ja Liettuasta yh- joka kutsuu tutustumaan alueen rikkaa- teensä 150 nuorta. Nuoret rakensivat seen kulttuuriperintöön, ihmeelliseen tulevaisuuden kyliä ja osallistuivat opin- luontoon, paikallisiin makuihin ja inno- tomatkaan. Vuoden 2012 helmikuussa vatiivisiin yrityksiin sekä tiivistää samalla järjestettiin jatkoseminaari, jonka aihee- Etelä-Viron kaupunkien ja maaseutu- na oli tulevaisuuden koulu. keskusten välistä yhteistyötä. Osallis- tujat valitsivat yhdessä 21 tutustumisen Nuoret osallistuvat yhdistyksen joka- arvoista paikkaa, jotka merkitään viiden päiväiseen työhön, mm. kokouksiin ja vuoden aj- an keltaisilla National Geo palavereihin; heillä on niin ikään mahdol- graphic -kehyksillä. lisuus osallistua hankkeita arvioivan komission työhön. Nuoret olivat mukana myös yhdistyksen kehittämisstrategian uudistamisessa.TAS on perustanut eri - tyisen nuorten säätiön, jonka tavoit- teena on nuorten tekemien aloitteiden edistäminen. Säätiötä hoitavat ja sen toiminnasta vastaavat nuoret itse. 23

Tartumaa Arendusselts (TAS ) korraldasTAS rahvusvahelise seminari, kus 2013. aasta suvel avasTAS koos kuue on Lõuna-Eestis tegutsev kohalik osales 150 Slovakkiast, Lätist ja Leedust Lõuna-Eesti maakonna ja ajakirjaga Natio- tegevusgrupp. pärit noort. Seminari raames ehitati tule- nal Geographic Eesti külastajatele tee- vikukülasid ning toimus õppekäikTAS i konna „Elu kahe maailma piiril”, mis kutsub ˜ Seltsi peamine eesmärk on maapiir- kondade elukeskkonna parandamine tegevuspiirkonda. 2012. aasta veebruari tutvuma piirkonna rikkaliku kultuuripä- kolme sektori koostöös. lõpus korraldatud jätkuseminari fookuses randi, imelise looduse, kohalike maitsete ja oli tuleviku kooli teema. uuendusmeelsete ettevõtetega ning in- ˜ Üks tegevusgrupi olulisi ülesandeid nustab Lõuna-Eesti linnu ja maapiirkondi on Euroopa Liidus maaelu arengut Noored on aktiivselt kaasatud ka seltsi edasisele tihedale koostööle. Koos kogu- toetava Leader programmi igapäevatöösse. Neil on võimalus osaleda kondadega valiti Lõuna-Eestis välja 21 elluviimine Tartumaal. koosolekutel, aruteludel ja projektide hin- avastamist väärt paika, mida tähis- ˜ TAS on üks suuremaid Eestis damiskomisjoni töös. Möödunud aastal tavad järgmised 5 aastat National tegutsevaid kohalikke andsid noored märkimisväärse panuse Geographicu kollased aknad. tegevusgruppe. seltsi arengustrateegia uuendamisse. TAS on loonud ka spetsiaalse noortefondi, ˜ TASil on 110 liiget ja 17 juhatuse liiget. mille eesmärk on erinevate noortealga- tuste toetamine. Fondi haldamise ja juhti- misega tegelevad noored ise. Piirkonna info TAS on juhtinud erinevaid koostööpro- pindala: 2612 km jekte nii Eestis kui ka rahvusvahelisel elanike arv:41 007 inimest tasandil. Hollandiga seobTAS i pikaajaline rahvastiku tihedus: 157 , in/km  rahvusvaheline koostöö. 2011. aasta keva- del aitasTAS viia Tartus läbi Hollandi nä- Tartumaa Arendusseltsi tegevuspiirkon- dala, kus hollandlased tutvustasid oma na moodustavad Eesti suuruselt teist kultuuri ja kohalikke toite. 2011. aasta linna Tartut ümbritsevad vallad. Piirkond sügisel käisTAS omakorda külas Hollandis, on tuntud mitmekesise looduse, arene- kus delegatsiooni kuulunud Lõuna-Eesti nud majanduse ning rikka ajaloo- ja kul- ettevõtjad said võimaluse tutvustada oma tuuripärandi poolest. toodangut kohalikul toiduturul. Lisaks kor- raldabTAS koostöös teiste riikide Leader Strateegilised eesmärgid tegevusgruppidega oma liikmetele iga- aastasi õppereise. TASi strateegiaprogramm keskendub ka- hele peamisele teemale, milleks on elu- 2012. aastal toimus Eestis rahvusvaheline keskkonna parandamine ning loodus- ja Leader konverentsLINC 2012 ( LINC – kultuuriressursside parem kasutamine. Leader Inspired Network Community), TASi kolm strateegilist sihtgruppi on ette- mille põhikorraldaja oli Tartumaa Arendus- võtjad, kogukonnad ja noored. selts. Kolmepäevase konverentsi eesmärk oli Leader tegevusgruppide vahelise koos- TASil on aastatepikkune kogemus noor- töö tihendamine erinevate spordi- ja tega töötamisel ja nende kaasamisel eri- ühiste kultuuriliste tegevuste kaudu. Kon- nevatesse projektidesse. Läbi on viidud verentsist võttis osa umbes 200 inimest seminare, koolitusi ja õppekäike nii noor- üle kogu Euroopa. tele kui ka noortejuhtidele. 2010. aastal 24

Participation of Tartu Rural In August 2012, Tartu Rural Development Association Development Association in the (TRDA ) announced within the framework of the Innovative Village project a training programme for communities with the goal to help improve the quality of living environment in rural areas through novel com- Innovative munity services. The following six teams (communities) expressed their wish to participate in the training programme: Õnnemaa from Ülenurme Parish, AMW from Tartu Parish, Eesti Veeturism, Mäeotsa Külaselts Village Project from Konguta Parish, Külaselts Kawershof from Mäksa Parish, and the representative body of five villages from Meeksi Parish.

In the course of the training programme, the parti- cipating communities were instructed on how to develop a service that caters for the community's needs or uses its existing potential and resources and contributes to the community's development. The total duration of the training programme was about six months. Between the training cycles the communities kept developing their services independently as well as under instruction. The training programme was carried out by training providers of the Estonian University of Life Sciences.

In addition to the training programme of communities, good practices were collected and shared also at an international level, and several seminars and study tours were organised to allow the villages to interact with one another, share experiences and develop new services.

The training programme together with the international dimension fulfilled our objectives to the utmost – it promoted creative and innovative thinking; helped to initiate six new community projects, five of which also reached the application submitting stage; helped to get community members involved and active; and sup- ported the creation of new community networks. In addition, close communication and interaction between the participating communities continued even after the end of the project.

25

outcome!

but good ml budget Small s MTÜ Tartu vallast, Eesti Veeturism, taotluse esitamiseni, kaasati ja akti Mäeotsa Külaselts Konguta vallast, Tartumaa Arendusseltsi Tartumaa osalemine projektis Innovative Village projekti raames kuulutas2012. TAS aasta augustiskogukondadele, välja mille koolitusprogrammi eesmärgikskaasa oli maapiirkonna aidata elukeskkonnaparandamisele kvaliteedi uute kogukonnateenuste kaudu. Koolitusprogrammis osale(kogukonda): kuus meeskonda MTÜ AMWMTÜ Õnnemaa Ülenurme vallast, Külaselts Kawershof Mäksaesindus vallast Meeksi ja vallast. viie küla Koolitusprogrammi jooksul aidatikogukondadel MTÜ osalevatel arendada väljahineb teenus, kogukonna vajadustel või mis kasutab olemas- põ- olevat potentsiaali/ressurssi ningkogukonna aitab arengule. Koolitusprogramm kaasa kestis ligi pool aastat ning koolitustsüklite vahelkogukonnad teenuse tegid arendamiseks iseseisvat ja juhendatud tööd. Koolitusprogrammi viisid läbi Eesti Maaülikooli koolitajad. Lisaks kogukondade koolitusprogrammilemus MTÜ toi- rahvusvahelisel tasandilkogumine ja heade jagamine ning tavade mitmed seminaridõppereisid ja külade omavaheliseks suhtlemiseks, kogemuste vahetamiseks jaarendamiseks. uute teenuste Koolitusprogramm koos rahvusvahelisemega mõõt- täitis igatiloovat meie ja innovaatilist eesmärgid: mõtlemist,uut arendati algatati kogukonnaprojekti, kuus millestrahastus viis jõudsid ka veeriti kogukondade liikmeid ninguute aidati kogukonnavõrgustike kaasa tekkele. Samutiosalenud kogukondade on vaheline suhtlus jakäimine läbi- jätkunud tihedaltlõppu. ka peale projekti - kanssa - Tartumaa Arendusseltsin osallistuminen hankkeeseen Tartumaa Arendusselts (Tarton maakunnantämisyhdistys) kehit- käynnisti Innovativehankkeessa Village elokuussa - 2012yhteisöille, koulutusohjelman joiden tavoitteenaseutualueiden oli parantaa elinympäristöä pmaa- kehittämälläyhteisöpalveluja. uusia Koulutusohjelmaan ilmoittautui kuusi yleishyödyllistä yhteisöä:men Õnnemaa kunnasta, Ülenur- AMWturism, Tarton Mäeotsa Külaselts Kongutan kunnasta, kunnasta, Küla- Eestiselts Vee- Kawershof Mäksanedustus kunnasta Meeksin kunnasta. ja viiden kylän Koulutusohjelmassa osallistujia opastettiin, kuinka kehittää palvelu, jokamukainen on tai yhteisön hyödyntää tarpeiden tiaalia olemassa tai resurssia. olevaa Koulutusohjelma kestipuoli poten- melkein vuotta. Lähiopetusjaksojenyhteisöt välisenä toimivat sekä aikana itsenäisestikehittämässä että palvelua. ohjattuina Koulutusohjelmantivat Viron toteut- maayliopiston kouluttajat. Hankkeessa kerättiin jakansainvälisellä jaettiin tasolla. hyvä Lisäksi käytäntöjä tettiin kotimaassa useita seminaareja järjes- jakylien opintomatkoja hanke- keskinäistä tutustuttamista,vaihtamista kokemusten ja uusienvarten. palveluiden kehittämistä Kansainvälisen ulottuvuuden koulutusohjel ma täytti sille asetetutteissa tavoitteet: kehitettiin ohjelman luovaa puit- lutapaa, käynnistettiin ja kuusi uutta innovatiivista yhteisöhanketta, ajatte- joista viisi ehti jo toimittaa tukihakemuksen, aktivoi- tiin yhteisöjen jäseniätoimintaan osallistumaan ja yhteiseen tuettiinmistä. uusien Koulutukseen verkostojen osallistuneiden synty- välinen yhteisöjen kommunikointi onohjelman päätyttyä. jatkunut tiiviinä myös 26

All three partner countries orga- In Finland the twoLAG s involved in nised their projects differently. the project both wanted to study Organising the projects of and alleviate the effects of muni- Tartumaa Arendusselts organi- cipal mergers causing a lot of up- sed a competition advertising the heaval in rural areas in Finland. Each possibilities of the Innovative Vil- LAG chose three communities. The lage project. Rural action groups rural communities were chosen Innovative with good ideas could present according to three principles: their idea to theLAG who then 1. The communities have gone chose the best six to take part in a through a municipal merger, or training programme. At the end of Village partners there is a possibility of a merger in the training programme five of the the future. All the project villages Innovative Village communities have experienced radical changes in have written their own funding their working environment. application to continue the deve- lopment work on their own. 2. The communities are capable of taking part in Innovative Village In Northern Ireland NER chose project: there is a working action the communities. The main prin- group, there is some capacity to ciples which were adopted in develop new services, and there is terms of the selection of the vil- some need for outside support. lages were 3. Last but not least, the villages 1. Ensuring geographical spread were willing (some after a little bit inNER area. of persuasion) to enter into the 2. Emphasising renewables, strange world of transnational tourism potential and joint cooperation. learning. The project manager has acted as a 3. Specific actions in specific villa- coach. The resources given through ges as part of the main project. Innovative Village project have 4. Capacity of the villages to been both money, know-how and participate in the programme. work force acquired according to the needs of each community. TheLAG using a scoring system assessed potential communities Assessing the project, all three ways and put forward three villages. of organising had their benefits When the villages had made their depending on the specific goals. plans of what to develop during Each method produced new service the project, theLAG gave them a ideas and activated communities. lump sum to be used in their deve- lopment work as they see fit – according to the Leader rules, of course. TheLAG only organised some common workshops and study tours. 27

Hankkeiden organisointi Projektide organiseerimine

Kaikki kolme kumppanimaata orga- Keski-Suomessa molemmat hankkee- Kõik kolm partnerriiki organiseerisid Soome maapiirkondades palju suuri nisoivat omat hankkeensa eri tavalla. seen osallistuneet Leader-ryhmät ha- oma projekti erinevalt. muutusi. IgaLAG valis kolm kogu - lusivat tutkia kuntaliitosten vaiku- konda. Maakogukonnad valiti välja Tartumaa Arendusselts järjesti kil- tuksia, jotka aiheuttavat paljon mul- Tartumaa Arendusselts korraldas vastavalt kolmele põhimõttele. pailun mainostamalla tulevan hank- konkursi leidmaks osalejaid Innova- listuksia Suomen maaseudulla. Kum- 1. Kogukonnad on läbinud omava- keen mahdollisuuksia. Hyviä ideoita tiivse küla projekti koolitusprogram- pikin valitsi kolme kylää tai kuntaa. litsuste liitmise või on olemas selge kehittäneet maaseudun toimijat mi. Maapiirkondade kogukonnad liitmise võimalus tulevikus. Kõik kogu- saivat esittää ideansa Leader-ryh- Maaseutuyhteisöt valittiin kolmen võisid esitleda oma ideeLAG -ile, mis konnad on kogenud oma töökesk- mälle, joka valitsi kuusi parasta osal- periaatteen mukaan: valis kuus kogukonda koolituspro- konnas murrangulisi muutusi. listumaan koulutusohjelmaan. Yhtei- 1. Yhteisöt ovat kokeneet kuntalii- grammi osalema. Programmi lõpus 2. Kogukonnad suudavad võtta Inno- sen koulutusohjelman päätyttyä toksen tai kuntaliitoksen mahdol- kirjutasid kogukon na d ka rahastamis - vatiivse küla projektist osa – on ole- jokainen yhteisö laati oman rahoitus- lisuus on olemassa. Kaikki kohdeyhtei- taotluse, et arendustööd ise jätkata. mas töötav tegevusrühm, mõningane hakemuksensa kehitystyön jatka- söt ovat kokeneet mullistuksia toimin- Eestis on kogukonnad üksteist tund- võimekus arendada uusi teenuseid ja miseksi itsenäisesti. Yhteisöt ovat taympäristössään. ma õppinud ja kavatsevad koostööd oppineet tuntemaan toisensa ja jätkata. mõningane vajadus välise toe järele. 2. Yhteisöt pystyvät osallistumaan suunnittelevat yhteistyön jatkamista 3. Vähem oluline pole ka see, et külad Kekseliäät kylät -hankkeeseen: niissä Virossa. Põhja-Iirimaal olid peamised külade soovisid (mõned pärast mõningast on aktiivinen kyläyhdistys, jonkinlaiset valimise põhimõtted järgmised. veenmist) liituda rahvusvahelise koos- mahdollisuudet kehittää uusia palve- Pohjois-Irlannissa kylien valinnan 1. Geograafilise ulatuse tagamine töö veidra maailmaga. luita ja tarvetta ulkopuoliseen tukeen. pääperiaatteet olivat NER-i piirkonnas. 3. Viimeisimpänä muttei vähäisim- Projektijuht tegutses kogukondade 1. maantieteellinen kattavuus North 2. Taastuvenergia, pänä, kylät ovat halukkaita (osa pie- eestvedajana . Innovatiivse küla kaudu East Region alueella turismivõimaluste ja ühise nellä taivuttelulla) astumaan moni- antud vahendid on olnud nii rahalised õppimise rõhutamine. 2. uusiutuvien luonnonvarojen, kansallisen yhteistyön vieraaseen kui ka oskusteave, vastavalt iga kogu- matkailupotentiaalin ja yhteisen maailmaan. 3.- Konkreetsed tegevused konkreet konna vajadustele. oppimisen korostus setes külades ühe osana Projektipäällikkö on toiminut kylien põhiprojektist. Projekti hindamisel on kõigil kolmel 3. tietyt toimenpiteet tietyissä valmentajana. Kekseliäät kylät -hank- organiseerimise viisil omad eelised, kylissä osana päähanketta 4. Külade võimekus programmis keessa annetut resurssit ovat käsit- osaleda. sõltuvalt konkreetsetest eesmärki- 4. kylien mahdollisuudet osallistua täneet sekä rahaa, työtä että osaamis- dest. Iga meetod andis ideid uute tee- ohjelmaan. ta kunkin yhteisön tarpeiden mukaan. LAG kasutas võimalike külade hin- nuste kohta ja aktiveeris kogukondi. damiseks punktisüsteemi ja valis Paikallinen Leader-ryhmäNER käytti Innovative Village -hanketta arvioi- välja kolm küla. Kui külad olid teinud potentiaalisten kylien arvioinnissa taessa voidaan todeta, että kaikilla plaani, mida projekti raames aren- pisteytysjärjestelmää, jolla valittiin kolmella organisointitavalla oli omat dada, andisLAG neile ühekordse ”What we learned is that if one door kolme kylää. Kun kylät olivat laa- etunsa hankkeen tavoitteiden kan- rahasumma kasutamiseks arendus- closes, another one may open as a tineet suunnitelmansa hankkeen nalta. Jokainen tapa tuotti uusia pal- töös vastavalt oma äranägemisele, result of efficient cooperation. The aikana kehitettävistä kohtaista, NER veluideoita ja aktivoi hankeyhteisöjä. kuid muidugi vastavalt Leaderi reeg- practical advice given by our lecturer Maret Prits provoked lots of thoughts antoi niiden käyttöön kertasumman, litele.LAG korraldas ainult mõned and prompted us to write a new jonka kylät saivat käyttää kehitysty- ühised töötoad ja õppereisid. öhön haluamallaan tavalla, mutta project. Leader-sääntöjen mukaisesti. Lea- Soomes tahtsid kaks projektis osa- Collective trips to interesting sites der-ryhmä järjesti vain joitakin yhtei- lenudLAG -i uurida omavalitsuste and shared experiences were another siä työpajoja ja opintomatkoja. ühendamise mõjusid, mis põhjustas source of inspiration and helped us proceed with our activities.”

Kersti Leis, Õnnemaa, Estonia 28

The European Agricultural Fund for Rural Development: Europe investing in rural areas 29

FinlandFinland 30

Kongingangas

Konginkangas is situated in Central Finland surrounded Konginkangas by breathtaking lake scenery and offers outstanding settings for both its permanent and summer residents. Villagers are active in pushing matters forward and it shows – Konginkangas was selected as Central Finland's 2011 Village of the Year.

A village association connecting the six villages of the area was established in 2008 and a Leader-funded village plan was prepared in 2009. It has served as the backbone of development. The village association organises, among other things, the Konginkangas Summer Days which is a three-day summer event. The association participates in projects promoting the village plan and manages its own projects.

Leader projects have played a significant role in developing the village. The projects have resulted in new partnerships, a website, a restored beach, the acquisition of meeting and sports equipment, road arrangements, info boards, branding and marketing, developing existing events and creating new ones, etc.

Open village meetings are very important. They are key to determining the needs and wishes for developing the village. This has generated a more positive outlook among the residents towards doing things themselves and having faith in the future.

˜ The majority of residents live on the area's industry and services or are retired. ˜ An independent municipality 1895-1993, then joined with the town of Äänekoski ˜ Six villages with a common village action group ˜ Residents: 1,428 (2013) ˜ Residents in the service centre: 514 ˜ Holiday cabins: 810 ˜ Good basic services. ˜ www.konginkangas.fi 31

KKongingangas- sagnaknigno Kongingangas

Keskisessä Suomessa hulppeitten järvimaisemien Soome keskosas suursuguste järvemaastike keskel keskellä sijaitseva Konginkangas tarjoaa mahtavat paiknev Konginkangas pakub suurepäraseid tingimusi nii Whining does not help. puitteet myös kesäasukkailleen. Kylätoiminta on elanikele kui ka suvitajatele. Külategevus on aktiivne ja You have to be innovative aktiivista - Konginkangas valittiin Keski-Suomen vuoden seda on näha – Konginkangas valiti 2011. aastal Kesk- kyläksi 2011. Soome aasta külaks. and active - things don't happen by itself. Koko entisen kunnan kuuden kylän yhteinen kyläyhdistys Kogu endise valla kuue küla ühine külaselts asutati 2008. perustettiin 2008 ja Leader-rahoitteinen kyläsuun- aastal ja Leader-programmist rahastatud küla arengu- Matti Jokihalme, nitelma laadittiin 2009. Se on toiminut kehittämisen kava koostati aastal 2009. See on olnud kogu arendustöö Konginkangas selkärankana. Kyläyhdistys järjestää mm. Konginkankaan aluseks. Külaselts korraldab muuhulgas Konginkangase kesäpäivät, joka on kolmipäiväinen tapahtuma keskellä suvepäevi, mis on kolmepäevane suveüritus. Külaselts kauneinta kesää. Yhdistys osallistuu kyläsuunnitelmaa osaleb ka küla arengukava edendavates tegevustes ning eteenpäin vieviin hankkeisiin ja hallinnoi myös omia juhib ise oma projekte. hankkeita. Leader-projektid mängivad külategevuse hoogsal Leader-hankkeilla on ollut olennainen vaikutus siihen, käimalükkamisel väga olulist rolli. Projektide kaudu on että kylällä puhaltavat uudet tuulet. Hankkeiden avulla arendatud uusi partnerlussuhteid, loodud veebileht, on luotu uutta yhteistyötä, tehty nettisivut, kunnostettu korrastatud ujumisrand, hangitud vajalikke vahendeid uimarantaa, hankittu kokous- ja urheiluvälineitä, koosolekute pidamiseks, sportimiseks, teede korras- neuvoteltu tiejärjestelyistä, tehty infotauluja, brändätty tamiseks, teadetetahvlitele, brändi loomiseks ja turun- ja markkinoitu, kehitetty olemassa olevia tapahtumia ja dustegevuseks, arendatud olemasolevaid üritusi ja luotu uusia. loodud uusi.

Avoimet kyläillat ovat tärkeitä. Niissä pohditaan yhdessä Olulisel kohal on avalikud külakoosolekud. Nende käigus tarpeita ja toiveita kylän kehittämiseksi. Tämän myötä arutatakse üheskoos erinevaid vajadusi ja soove küla asukkaissa on virinnyt positiivisempi asenne oma an arendamiseks. Selle kaudu on elanikes tärganud posi- tekemiseen ja usko tulevaisuuteen. tiivsem suhtumine oma tegemistesse ja usk tulevikku.

˜ Enemmistö asukkaista saa elantonsa lähiseudun ˜ Elanikud teenivad põhiosas elatist lähipiirkonna tööstus- ja teollisuudesta, palveluista tai eläkkeestä. teenindusettevõtetes või on pensionil. ˜ Itsenäinen kunta 1895-1993, jolloin liittyi Äänekoskeen ˜ Eraldi vald aastatel 1895–1993, pärast seda ühinenud Äänekoski vallaga. ˜ Kuusi kylää, joilla yhteinen kyläyhdistys ˜ Kuus küla, millel on ühine külaselts ˜ Entisen kunnan asukasluku 1428 ˜ Elanikke 1428, keskuses 514 (2013. a seisuga) ˜ Kirkonkylän asukasluku 514 ˜ Suvemaju 810 ˜ Kesämökkejä 810 ˜ Hea teenustevõrgustik ˜ Hyvät peruspalvelut. ˜ www.konginkangas.fi ˜ www.konginkangas.fi 32

Sumiainen – a little bit better

Residents of Sumiainen move about like John Wayne in westerns. They saunter the village road with assertive, determined steps. They know where they are coming from, where they stand and where they are going Sumiainen to. The people of Sumiainen have created their own doctrine on the lifestyle in their village. Suminism is the philosophy of smallness and the safe atmosphere of the village. People are taken care of. Although the villagers are known for their sharp words, they value silence. They know that the world particularly needs people whose company is enjoyable and who can share a comfortable silence.

Nature is highly valued in the vicinity of Lake Keitele. The people of Sumiainen are happy when the float of their rod gets submerged under the lake's surface or when a hare roast is sizzling in a wood-heated oven.

The ample services of Jyväskylä, Suolahti and Äänekoski – starting with the airport – are nearby. If you are not in hurry, it is worth your while taking the scenic route called the Green Route (Vihreä väylä) to Sumiainen.

Holiday residents, visitors and locals are all served by the shop and restaurant. The village school is famous for its cultural projects. Culture is also offered by the La Kala (Fish in Finnish) Opera House and the world's smallest instrumental rock festival.

Sumiainen has had its own church for a couple of hundred years. The people of Sumiainen would not be true to their nature without their very own 11th commandment: – Rejoice over the competence of others!

˜ The majority of residents in this old agriculture parish live on the area's industry and services, or are retired. ˜ An independent municipality 1868-2007, then joined with the town of Äänekoski ˜ Residents 1,200, in central village 435 ˜ Summer cabins 260 ˜ www.sumiainen.fi 33

Sumiainen– vähän parempi Sumiainen – vähem on parem

Sumialainen liikkuu vähän kuin John Wayne Villin Lännen elokuvissa. Sumiaineni elanik liigub nagu John Wayne Metsiku Lääne filmides. Ta Hän astelee kotikylänsä raittia varmoin, määrätietoisin askelin. Hän astub oma koduküla radu kindlate sihiteadlike sammudega. Ta teab, tietää mistä on tulossa, mihin joukkoon kuuluu ja mihin on menossa. kust ta tuleb, kuhu kuulub ja kuhu läheb.

Sumialaiset ovat rakentaneet kylänsä elämäntavasta oman opin. Sumiaineni elanikud on loonud küla eluviisidest oma teooria. Suminismi on pienuuden filosofiaa ja kylän turvallinen ilmapiiri. Suminism on kasinuse filosoofia ja küla turvalise õhustiku kirjeldus. Ihmisistä pidetään huolta. Vaikka kyläläiset tunnetaan nasevina Inimeste eest kantakse hoolt. Kuigi külaelanikud on tuntud ka terava sanankäyttäjinä, he antavat arvoa hiljaisuudelle. He tietävät, että keele poolest, peavad nad lugu vaikusest. Nad teavad, et maailmas on maailmasta puuttuu eniten ihmisiä, joiden luo on hyvä palata ja olla kõige rohkem puudu inimestest, kelle juurde on hea tagasi pöörduda ihan hiljaa. ja koos vaikida.

Keitele-järven kupeessa arvostetaan luontoa. Sumialainen on Keitele järve ääres austatakse loodust. Sumiaineni elanik on õnnelik, onnellinen, kun ongenkoho uppoaa järven pinnan alle tai kun kui õngekork järvel vee alla vajub või kui jänesepraad puuahjus jänispaisti tirisee puu-uunissa. Onnen kruunaa suudelma Unelma- säriseb. Õnne tipuks on suudlus Unelmate kaljul. kalliolla. Jyväskylä, Suolahti ja Äänekoski mitmekülgsed teenused – alates J-yväskylän, Suolahden ja Äänekosken runsaat palvelut – lento lennuväljast – on mugavalt käe-jala juures. Kui kiire ei ole, tasuks kentästä lähtien – löytyvät helposti läheltä. Jos ei ole kiire, reitiksi Sumiainenisse liikuda mööda maastikurada Vihreä väylä. Sumiaisiin kannattaa valita maisemareitti Vihreä väylä. Puhkuseveetjaid, külalisi ja kohalikke elanikke teenindavad kauplus ja Loma-asukkaita, vieraita ja omaa väkeä palvelevat kauppa ja restoran. Külakool on tuntud oma kultuuriprojektide poolest. ravintola. Kyläkoulu tunnetaan kulttuuriprojekteistaan. Kulttuuria Kultuuriüritusi pakuvad ka ooperimaja La Kala ja maailma väikseim tarjoavat myös Oopperatalo La Kala ja maailman pienin rauta- rockfestival. lankafestivaali. Sumiainenis on olnud juba paarsada aastat ka oma kirik. Sumiaineni Sumialaisilla on ollut oma kirkko parisataa vuotta. Sumialaiset eivät elanikud ei oleks nemad ise, kui neil poleks spetsiaalset 11. käsku: olisi sumialaisia, ellei heillä olisi ihan oma 11. käsky: - Iloitse toisen Rõõmusta teiste oskuste üle! osaamisesta!

˜ Vanhan maatalouspitäjän asukkaiden enemmistö saa toimentulonsa ˜ Enamus varasema põllumajanduspiirkonna elanikest saab alueen teollisuudessa ja palvelutoiminnassa. sissetulekut piirkonna tööstus- ja teenindusettevõtetes. ˜ Itsenäinen kunta 1868-2007, jolloin liittyi Äänekoskeen ˜ Eraldi vald aastatel 1868–2007, pärast seda liitus Äänekoskiga ˜ Asukkaita 1200 , kirkonkylässä 435 (2013) ˜ Elanikke 1200, kirikukülas 435 (2013) ˜ Kesämökkejä 260 ˜ Suvemaju 260 ˜ www.sumiainen.fi ˜ www.sumiainen.fi 34

Pylkönmäki is open to development Pylkönmäki Pylkönmäki is known for its spectacular landscapes. The central village is situated on a high hill, in the middle of gorgeous forests. Wolves, bears and lynxes enjoy spending time in the forests of Pylkönmäki, as much as berry pickers and hunters.

Even though there are few people, there's plenty going on. Yrittävä, a sports club established in 1912, is still going strong: in 2014, the children's competition “Pentin olympialaiset” celebrates its 40th anniversary. The kid star event held by the local Lions Club has also reached 20 years of activity. The club Musiikin Ystävät, Friends of Music, is a gathering of people with musical hobbies, and the choirs are also kept busy. Hunting clubs, village associations, retirees, the Mannerheim League for Child Welfare, and the church parish organise many events. The village has a voluntary fire brigade and an emergency services car. New activities are represented by Pylkön Ääni Association, a development association for the villages of Pylkönmäki, founded in 2012, as a co-operation body for the entire Pylkönmäki region.

There is even more life in the summer when summer visitors flock to Pylkönmäki like migratory birds!

The inhabitants of Pylkönmäki know each other. They are down to earth and keep both feet on the ground, while still being enterprising and inventive people. If you are from Pylkönmäki, there is no need to be ashamed of your heritage!

˜ An independent municipality in the period of 1914-2009, then joined with the town of Saarijärvi ˜ Population: 829 (2013) in eight villages ˜ Population of the service centre: 348 (2013) ˜ Holiday cabins: approx. 400 ˜ www.pylkonmaki.fi 35

Pylkönmäellä ollaan avoimia Pylkönmäki on kehitykselle arengutele avatud

Pylkönmäen tunnus ovat mahtavat maisemat. Kirkon- Pylkönmäki iseloomulikuks tunnuseks on kaunid kylä on korkealla mäellä komeiden metsien keskellä. maastikud. Keskuseks olev kirikuküla asub kõrgel mäel Sudet, karhut ja ilvekset viihtyvät Pylkönmäen metsissä uhkete metsade keskel. Metsades elutsevad hundid, siinä missä marjastajat, sienestäjät ja metsästäjätkin. karud ja ilvesed, mets pakub oma rõõme ka marjulistele ja seenelistele ning jahimeestelegi. Vaikka väkeä on vähän, toimintaa on paljon. 1912 perustettu urheiluseura Yrittävä on edelleen voimissaan: Kuigi elanikke väga palju ei ole, keeb elu täie hooga. 1912. vuonna 2014 lasten kisa Pentin olympialaiset täyttää 40 aastal asutatud spordiselts Yrittävä tegutseb siiani. vuotta. Leijonien järjestämä tenavatähtitapahtumakin 2014. aastal saab nende korraldatav laste spordivõistlus on ehtinyt 20 vuoden ikään. Musiikin Ystävät pitää yllä Pentin olympialaiset 40-aastaseks. Ka lauluvõistlus musiikin harrastusta ja kuorotoiminta on vilkasta. Tenavatähti on jõudnud juba 20. verstapostini. Muusika- Metsästysseurat, kyläseurat, eläkeläiset,MLL ja kappeli - sõbrad ehk Musiikin Ystävät tegelevad muusikahar- seurakunta järjestävät toimintaa. Kylällä on omaVPK ja rastusega ja ka kooride tegevus on väga aktiivne. Üritusi ensivasteauto. Uutta tekemistä edustaa Pylkönmäen organiseerivad jahindusklubid, külaseltsid, pensionärid, kylien kehittämisyhdistys Pylkön Ääni ry, 2012 perus- Mannerheimi LastekaitseliitMLL ja abikiriku kogudus. tettu koko Pylkönmäen yhteistyöelin. Külal on vabatahtlik tuletõrjekomando ja kiirabiauto. Uutele tegemistele annab hoogu Pylkönmäki külade Elämää lisää kesän vetovoima - kesäasukkaat muuttavat arendusselts Pylkön Ääni ry, mis on 2012. aastal loodud Pylkönmäelle kuin muuttolinnut. kogu Pylkönmäki koostööorgan.

Pylkköset tuntevat toisensa. He ovat realisteja ja hyvällä Elule lisab hoogu suvi: igal aastal tuleb Pylkönmäkile tavalla jalat maassa, mutta samalla pylkköset ovat suurel hulgal suvitajaid. yritteliäitä ja kekseliäitä ihmisiä. Jos on Pylköltä lähtöisin, ei häpeä taustaansa! Pylkönmäki elanikud tunnevad üksteist. Nad on realistid ja neil on heas mõttes jalad maas, kuid samas on tegemist ettevõtlike ja leidlike inimestega. Pylkömäki inimesed ei häbene oma päritolu!

˜ Itsenäinen kunta 1914-2009, jolloin liittyi Saarijärven kaupunkiin ˜ Eraldi vald aastatel 1914–2009, pärast seda liitus Saarijärvi linnaga ˜ Kahdeksan kylää ˜ Kaheksa küla, millel on ühine külaselts ˜ Asukasluku 829 (2013), josta alle 15-vuotiaita 14 % ja yli 65-vuotiaita 29 % ˜ Elanikke 829 (2013) ˜ Kirkonkylän asukasluku 348 (2013) ˜ Keskuses elanikke 348 (2013) ˜ Lomamökkejä noin 400 ˜ Suvemaju ligikaudu 400 ˜ www.pylkonmaki.fi ˜ www.pylkonmaki.fi 36

Kangashäkki – a village full of children Kangashäkki The location of Kangashäkki is excellent: approx. 15 km from the centre of Uurainen, 30 km from Jyväskylä, the capital of Central Finland, and 18 km from the airport. The village is situated next to one of the main highways of the country, E4, and there are about 12 000 vehicles driving past every day.

Many young families with children have moved to the village over the recent years, and the village's population is still growing. During the past five years, 159 new houses have been built in the area. Approximately 120 children attend the village primary school, while twenty years ago there were only 22 pupils. There are two kindergartens in the village. Because of the many children, numerous activities are organised for them.

The village action group, Kangashäkkiset Association, was established only in 2012, after the old village association dwindled. Kangashäkkiset has been running a project for small investments inLAG JyväsRiihi as a part of their own Leader project. This project has helped to improve the sports field of the village. In addition, the village has good swimming beaches, cross-country skiing trails and a jogging path, a Frisbee golf track and a shooting range.

The village is located on a pine heath, with several lakes and also some agricultural landscape. Kangashäkki continues to be one of the largest agricultural areas in the entire municipality, even though the majority of its inhabitants work in neighbouring municipalities.

˜ A rapidly growing village between two commuting areas, Äänekoski and Jyväskylä. ˜ Municipality: Uurainen Village renewal ˜ Inhabitants: 580, over 250 of which are children and youths needs ˜ https://sites.google.com/site/kangashakinkyla brave people, good ideas and some resources. 37

Kangashäkki – kylä Kangashäkki – täynnä lapsia lastega täidetud küla "I wish Kangashäkin sijainti on erinomainen: noin 15 km Kangashäkki asukoht on suurepärane: vaid 15 km Uuraisten keskustaan, 30 km Jyväskylään ja 18 km Uuraineni vallakeskusesse, 30 km Jyväskylässe ja that the children lentokentälle. Kylä sijaitsee valtakunnan pää- 18 km lennuväljale. Küla paikneb riigi ühe peamise would like väylän, Nelostien varressa – ohi ajaa noin 12 000 magistraaltee nr 4 ääres, mida läbib ligikaudu it here ajoneuvoa vuorokaudessa. 12 000 sõidukit päevas. andthatthey Kylälle on muuttanut viime vuosien aikana paljon Külasse on viimastel aastatel kolinud palju lastega lapsiperheitä ja kylän asukasmäärä on edelleen peresid ja külaelanike arv on kasvuteel. Viimase could stay kasvussa. Viimeisen viiden vuoden aikana alueelle viie aasta jooksul on piirkonda ehitatud 159 uut to live here on rakennettu 159 uutta taloa. Kylän alakoulua maja. Küla algkoolis käib nüüdseks umbes 120 last, käy nykyään noin 120 lasta, kun kaksikymmentä 20 aastat tagasi oli lapsi vaid 22. Külas tegutseb as adults." vuotta sitten heitä oli 22. Päiväkoteja kylällä on kaks lasteaeda. Kuna lapsi on palju, korraldatakse kaksi. Koska lapsia on paljon, heille järjestetään neile ka palju erinevat huvialast tegevust. paljon kerhotoimintaa. Hirvaskangase külaselts Kangashäkkiset ry asutati Kyläyhdistys Kangashäkkiset ry on perustettu 2012. aastal, kui vana seltsi tegevus hääbus. vasta 2012 vanhan kyläyhdistyksen hiivuttua. Se Külaselts on oma Leader-projekti ühe osana on pyörittänyt yhden oman Leader-hankkeen arendanud ka JyväsRiihi väikeste investeeringute osana JyväsRiihi ry:n pienten investointien projekti. Projekti käigus on kaasajastatud küla hanketta ja kunnostanut kylän urheilukenttää. spordiväljakut. Peale selle on külas head ujumis- Lisäksi kylässä on hyvät uimarannat, hiihtoladut ja rannad, suusarajad, saepuruga kaetud jooksurada, pururata, frisbeegolf-rata ja ampumarata. discgolfi rada ja lasketiir.

Kylän sijaitsee mäntykankaalla, jossa on useita Küla asub männimetsasel maastikul, kus on palju järviä ja myös viljelymaisemaa. Kangashäkki on järvi ja ka põllumaad. Kangashäkki on siiani üks yhä yksi suurimmista viljelyalueista Uuraisten suuremaid põllumajanduspiirkondi kogu vallas, kunnassa, vaikka suurin osa asukkaista käykin kuigi suurem osa elanikest käib tööl naaber- palkkatöissä naapurikunnissa. valdades.

˜ Nopeasti kasvava kylä kahden työssäkäyntialueen, ˜ Kiiresti kasvav küla kahe häid töövõimalusi pakkuva Äänekosken ja Jyväskylän, välissä. piirkonna Äänekoski ja Jyväskylä vahel. ˜ Kunta Uurainen ˜ Uuraineni vald ˜ Asukkaita 580, joista lapsia ja nuoria yli 250 ˜ Elanikke 580, neist lapsi ja noori üle 250 ˜ https://sites.google.com/site/kangashakinkyla ˜ https://sites.google.com/site/kangashakinkyla 38 Vesanka

„The study trip opened my eyes – things can be done so differently." 39

Vesanka – Vesanka – Vesanka – a rural village in a city maaseutukylä maaküla linnas

Vesanka is a village some 14km of the kaupungissa Vesanka asub vaid 14 km kaugusel City of Jyväskylä, the capital of Central Jyväskyläst. Seepärast pakutakse seal Finland. The village offers “a house by a Vesanka sijaitsee vain 14 km Jyväs- „ühepereelamut järverannas keset lake in the middle of a city” – no wonder kylästä. Niinpä se tarjoaa ”omakoti- linna”. Pole siis ime, et elanike arv that the amount of inhabitants is talon järven rannalla keskellä kau- pidevalt kasvuteel on. rising. punkia”. Ei ihme, että asukasluku on koko ajan nousussa. Järved, saared, metsajärved, kõrged Lakes with islands, ponds, high hills mäed ja neilt avanevad vaated, uhked with marvellous views, endless forests Järvet ja saaret, lammet, korkeat mäet metsad ja viljakad põllud moodustavad and fertile farmlands provide a peace- ja niiltä avautuvat näköalat, upeat rahuliku elukeskkonna paljulapse- ful environment for the many children metsät ja hedelmälliset viljelysmaat listele peredele. of the area. muodostavat rauhallisen ympäristön alueen monille lapsiperheille. Külal on kaks tegevuskeskust: külamaja The village has two activity centres: Rientola ja Vesankatalo, kus paiknevad the Village Hall Rientola run by the Kylällä on kaksi toiminnan keskusta: algkool, raamatukogu, lasteaed ja village action group, and the Vesanka kylätalo Rientola ja Vesankatalo, jossa spordiruumid. Lähedal asub ka ujumis- Hall where the library, school, kinder- toimivat alakoulu, kirjasto, lastentarha rand. garten, sports facilities and a swim- ja urheilutilat. Uimarantakin on vie- ming beach are located. ressä. Külamaja haldab ja rendib Vesanka külaselts. Külaselts kaitseb küla huve, Vesanka Village Association runs the Vesangan kyläyhdistys hallinnoi ja arendab eripalgelist koostööd ning village hall and organises events there. vuok raa kylätaloa. Kyläyhdistys hoitaa loob külas meeldivat õhkkonda. Selts The association takes care of the kylän edunvalvontaa, kehittää yh- austab kohalikku kultuuri ja küla 450 interests of the villagers, develops teistyötä ja pyrkii miellyttävään ilma- aasta taha ulatuvat ajalugu. cooperation, and aims at pleasant piiriin kylällä. Yhdistys vaalii paikallista atmosphere in the village. It cherishes kulttuuria ja kylän yli 450-vuotista the local culture and over 450 year old historiaa. history of the village.

˜ An old rural village in a new city ˜ Vanha kylä uudessa Jyväskylässä ˜ Vana küla uues Jyväskyläs ˜ About 2200 inhabitants (2013) ˜ Noin 2200 asukasta (2013) ˜ Elanikke ligikaudu 2200 ˜ Growing – plenty of families with children ˜ Kasvava kylä – houkuttelee lapsiperheitä ˜ Kasvav küla – meelitab lastega peresid ˜ www.vesanka.fi ˜ www.vesanka.fi ˜ www.vesanka.fi 40

Säynätsalo – an island village

Säynätsalo is composed of the main island Säynätsalo and two smaller islands. The district is surrounded by Lake Päijänne. The Säynätsalo nature on the islands is especially beautiful. The community of Säynätsalo was born around the sawmill and plywood industries well over a hundred years ago. On Säynätsalo's main island industry still provides a large number of jobs. The biggest employer isUPM Jyväskylä's plywood mill.

Säynätsalo was an independent municipality from 1924 until 1993 when it merged with the City of Jyväskylä and became an 'island suburb'.

The area is renowned for its architecture. The best creations of architect Alvar Aalto's redbrick period, the City Hall of Säynätsalo and the Experimental house, his summer home, make Säynätsalo a popular target for architects from all over the world.

The Säynätsalo Heritage Association plays a key role in the preservation of local cultural traditions, recording of history and sharing of information with new generations. The association also organises events and maintains a village hall.

˜ Born around woodworking industry ˜ The Island suburb of the city of Jyväskylä, the regional capital in Central Finland ˜ Independent municipality 1924-1993 ˜ About 3500 inhabitants ˜ www.saynatsaloseura.fi/en

41

bodies.

official

naewith engage

need to have

ofiec to confidence

the and skills Communities UPM Eraldi vald aastatel 1924–1993, pärast seda liitus Jyväskylä Eraldi vald aastatel linnaga ligikaudu 3500 Elanikke Jyväskylä saarelinnaosa Tööstuspiirkond, www.saynatsaloseura.fi ˜ ˜ ˜ ˜ Säynätsalo saareküla Säynätsalo Säynätsalo tööstusasula saiParviainen alguse ostis 1887. puutumatu aastal,seal loodusega käima Päijänne kui saare saeveski. Johan Sellega ja Saar liideti pani sai peatselt iseseisvaksSäynätsalo Jyväskylä veel vallaks linnaga. 1914. aastal kaks aastal asutatud vineeritehas tegutseb saart. 1924. siiani, kuid nüüd 1993. majandab seda aastal liitus Säynätsalo tehiskeskkond on kultuuriajalooliselt . riliselt ja väärtuslik. arhitektuu- Rahvusvaheliseltki tuntudpunase objektid kivi on perioodi Aalto Säynätsalo hinnatuimate vallamaja tööde ja Muuratsalotõttu hulka eksperimentaalmaja, on kuuluvad mille Säynätsalo justreisisihtkoht. arhitektuurihuviliste seas populaarne Piirkonna loodus on vägasaarelinnaosana. ilus. Säynätsalo Säynätsalo on on populaarne tuntudhulgas. ka Jyväskylä paadimatkajate Piirkonna ajalugu janätsalo-Seura, kultuuritraditsioone mis hoiab korraldab auajalugu erinevaid tutvustavaid sees üritusi, väljaandeid, Säy- koostabarendab haldab Säynätsalot hubase saare elukeskkonnana. Vanerila külamaja ja UPM Tehdaspaikkakunta ja Jyväskylän saaristolähiö Tehdaspaikkakunta Itsenäinen kunta 1924-1993, jolloin liittyi Jyväskylään Asukasluku noin 3500 www.saynatsaloseura.fi ˜ ˜ ˜ ˜ Säynätsalon rakennettu ympäristö on kulttuurihistoriallisestiarkkitehtonisesti ja arvokasta. Kansainvälisestikohteet tunnetuimmat ovat Aallonkuuluvat Säynätsalon punatiilikauden kunnantalo ja arvostetuimpiin Muuratsalon koetalo, joiden töihin vuoksi Säynätsalo onneiden suosima erityisesti matkakohde. arkkitehtuurista kiinnostu- Alueen luonto on erityisenJyväskylän kaunista. saaristokaupunginosana. Säynätsalo Säynätsalo tunnetaankin veneilijöiden suosiossa. on myös Alueen historiaa ja kulttuuriperinteitä vaalii Säynätsalo-Seura ry, joka järjestää tapahtumia, julkaiseenäyttely-, kokoontumis- saaren ja historiaa, juhlapaikka ylläpitää Säynätsaloa myös Vanerilaa viihtyisänä elinympäristönä. sekä kehittää Säynätsalo – saaristokylä Säynätsalon tehdasyhdyskunta saiParviainen alkunsa osti 1887, luonnontilaisensahan. kun Päijänteen Saaresta Johan saaren tuli jakaksi oma muutakin saarta. perusti kuntansa Vuonna 1993 Säynätsalo 1924. liittyi Jyväskylän kaupunkiin. Siihen 1914 liitettiin perustettu pian nykyään sitä vaneritehdas pyörittää toimii yhä, mutta . 42

The European Agricultural Fund for Rural Development: Europe investing in rural areas 43

EstoniaEstonia 44

Kaagvere, a paradise of gardens by the Emajõgi River

Kaagvere village offers an almost paradise-like setting: from one side, the village Kaagvere is surrounded by a forest park rich in berries and mushrooms; from the other side, it is bordered by the Emajõgi River, which connects the village with Lake Peipus and Lake Võrtsjärv – a great opportunity to arrange boat trips to either of these lakes.

There are currently no services available for visitors in Kaagvere village. The village thus has a lot of unused potential for future development, which is also its primary asset: in order to start providing services for visitors, the existing natural resources and the skills and knowledge of local residents should be combined. As for local residents, the village can be proud of its resourceful older ladies and energetic young men. During the past 50 years, Kaagvere village has mostly been linked with the state boarding school for girls with special needs; however, local people have made considerable joint efforts to give the village a new lease of life and a new identity.

Local community is very close-knit, with people actively participating in collective work and all sorts of festivities or even in special film nights and lectures organised for educational purposes. Two Leader projects have been implemented in the village. The first project led to the opening of Kaagvere Distance Working Centre, and the second made it possible to purchase a set of tools necessary for community work.

During the past five years, the meetings of village representatives have been heldas an established practice. Each participant in these meetings represents his/her apartment building's stairwell or an area of private homes. This way, all people can be directly involved.

The community has realised that in order to provoke changes, it is necessary to start working on relationships between people and to stimulate the inner motivation of each community member. Village Society Kawershof finds it necessary to increase transparency, inner democracy and openness. All residents must have an opportunity to participate in the activities of the village society. It is also vital to inform the participants of all the events on a regular basis and to keep records of all the discussions and other events. You can dream big! ˜ A future Eco Village Find out what steps are ˜ Located in Mäksa rural municipality, 14 km from the city of Tartu required to carry out ˜ 250 inhabitants your plans and start working, ˜ 7 apartment buildings and 20 private homes/farms bit by bit.

45

is not enough.

alone euiu nature Beautiful MTÜ Kaagvere külas asub Mäksa vallas, Tartu linnast ca 14 km kaugusel. külas asub Mäksa vallas, Tartu Kaagvere külas elab umbes 250 inimest. Kaagvere ja 20 eramaja/talu. Seal on seitse kortermaja ˜ ˜ ˜ Kaagvere kogukond Kaagvere Kaagvere küla asub looduslikus paradiisis – ühelt pooltseda ümbritseb marjadest ja seentest tulvil parkmets,küla teiselt Emajõgi, mis poolt on ääristab ühendusteeks Peipsi ja Võrtsjärve vahel. Külas elab ca 250 elanikku, kuid pole olemas mittemida ühtegi teenust, külalistele pakkuda. Küla suurimakstamata tugevuseks potentsiaal, ongi kasu- mis seisnebkui nii ka oskuste olemasoleva ja loodusressursi teadmiste kasutamises külalisteleteenusteks. pakutavateks Külas on ühendatud nii vanemate daamide tarkusnoorte meeste kui pealehakkamine. Viimase poole sajandi jooksul on Kaagvere küla seostatuderikooliga, põhiliselt kuid seal kohalikesaanud asunud uue külaelanike hingamise ja tütarlaste valmis ühispanusena keerama uut lehekülge. on küla Kaagvere kogukond on väga kokkuhoidev – koos korraldatakse nii töökaid talguid kuivaadata harivaid säravaid filme või kuulata pidusid. erudeeritud lektoreid. Külas Lisaks on läbi viidud kohtutakse, ka kaks et Leaderkaugtöökeskus projekti, ja teisega millest soetati ühega kogukondlikud tööriistad. avati Kaagvere Vähemalt viimase viie aasta jooksulkus on vastavalt toiminud külas vajadusele praktika, nõupidamine. kutsutakse Eelnevalt on kokku ära kaardistatud niiöeldaja iga vanemate maja eramajade trepikojast piirkonnast kontaktisikud.otsene ja Kaasamine vahetu. on sel viisil Kogukond on väga hästi mõistnud,inimsuhetega et kõigepealt ning tuleb tegeleda iganiga. kogukonnaliikme tegeliku motivatsioo- nii läbipaistvust, sisedemokraatiat kui ka avatust. Kõigilenikele külaela- Külaselts Kawershof peab tuleb oma hinnangul anda suurendama Samuti võimalus on väga lüüa oluline kaasaarutelud jms osalisi dokumenteerida. külaseltsi jooksvalt informeerida tegevuses. ning kõik Sijaitsee Mäksan kunnassa, noin 14 kilometrin päässä Tarton kaupungista Sijaitsee Mäksan kunnassa, noin 14 kilometrin päässä Tarton Asukasluku on noin 250 ja 20 omakotitaloa/tilaa Seitsemän kerrostaloa ˜ ˜ ˜ Kaagvere – puutarhakylä Emajoen varrella Kaagveren kylä sijaitseetoiselta luonnon sivulta paratiisissa puistomainensienet, – metsä, ja sitä jossa toiselta ympäröi kasvavatVõrtsjärven välillä. Emajoki, marjat joka ja on yhteysväyläKylästä Peipsi- puuttuvat ja kaikkivahvin puoli vieraille onkin sen käyttämätön tarjottavat potentiaali – senja palvelut. ihana luonto kyläläisten Kylän tiedot ja taidot,vieraille joissa piilee erilaista mahdollisuus kehittää tarjottavaa.rouvien Kylästä viisautta että löytyy nuorten miesten sekä50 tarmokkuutta. vuoden iäkkäämpien Viimeisen aikana Kaagveren kylä on pääasiassaperustettuun yhdistetty kylään tyttöjen erityiskouluun,yhteisellä mutta ponnistuksella on kyläläisten löydettyvalmiita uusi kääntämään uusi alku sivu. ja kylässä ollaan Kaagveren yhteisö on erittäinsekä yhtenäinen. talkoita Yhdessä että järjestetään railakkaita juhlia. Kyläläisetyhteen kokoontuvat usein katsomaan kiinnostaviamielenkiintoisia elokuvia luentoja. tai Kylässäprojektia: kuuntelemaan on yhden avulla toteutettu avattiin Kaagveren kaksi etätyökeskus,hankittiin toisella yhteisiä työkaluja. Leader- Vähintäänkin viiden viime vuodentarvittaessa aikana kutsutaan on koolle ollutkerrostalon kyläkokous. tapana, porraskäytävästä että Sitä ja vartenedustajat. omakotitaloalueelta on Käytäntö valittu joka takaatoimintaan. suoran osallistumisen yhteiseen Kaagveressä on ymmärretty,ennen kaikkea että ihmissuhteisiin ja yhteisön huomiota jäsenten motivaatioon. Kyläyhdistys tulee Kawershof kiinnittää haluaaläpinäkyvyyttä lisätä ja sisäistä toiminnassaan demokratiaa sekä kyläläisillä että avoimuutta. on Kaikilla oltavatoimintaan. mahdollisuus On osallistua myösjatkuvasti yhdistyksen ajan hyvin tasalla sekä tallentaa tärkeää keskustelut ja päätökset. pitää kaikki osallistujat 46

Mäeotsa

A village without community groups is a village without a soul. 47

Mäeotsa village Mäeotsan kylä Mäeotsa küla

Mäeotsa is a small dispersed village in Mäeotsa on pieni haja-asutuskylä Mäeotsa küla on hajaasustusega väike Konguta rural municipality formed in Kongutan kunnassa, joka on muodos- küla Konguta vallas, mis on tekkinud the 1970's and 1980's. Previousely tunut 1970- ja 80-luvuilla. Aiemmin 1970.–80.aastatel. Eelnevalt oli siin there were several villages in the tällä alueella on ollut useampia pieniä mitu erinevat küla. Praegu kuulub osa area. Now some of them are part of kyliä. Tätä nykyä osa niistä kuuluu neist Konguta ja osa Puhja valda. Konguta rural municipality and some Kongutan ja osa Puhjan kuntaan. of Puhja rural municipality. Mäeotsa küla on küll Konguta valla Vaikka Mäeotsan kylä on kunnan laita- ääremaa, kuid siin elavad aktiivsed ja Despite its location in the borderland aluetta, ovat kylän asukkaat toime- teotahtelised inimesed. Koos on kor- area of the rural municipality, Mäe- liaita ja tarmokkaita. Yhdessä on raldatud talguid ja erinevaid sündmusi Fail to plan, otsa village is home to active and järjestetty talkootöitä ja tapahtumia (jaanipäev, maituli, Konguta valla plan to fail. energetic people. Together, they (juhannus, vappukokko, Kongutan küladepäev jne). Mäeotsa külaseltsi organise collective work days and kunnan kylien päivä yms.). Mäeotsan eestvedamisel valmis paar aastat celebrate various events (Midsum- kyläyhdistyksen johdolla rakennettiin tagasi ka Mäeotsa külamaja. mer's Eve, Walpurgis Night, local muutama vuosi sitten myös Mäeotsan village days, etc.). A few years ago, kylätalo. Mäeotsa küla asub Kavilda ürgoru Mäeotsa community house was built ääres, kus on olemas potentsiaal eri- on the initiative of Mäeotsa Village Mäeotsa sijaitsee Kavildan laakson nevate turismiatraktsioonide arenda- Society. reunalla, joten kylän sijaintipaikka miseks. Külaelanikud unistavad oma tarjoaa potentiaalia matkailun kehit- suusakeskusest, millele on osalemine Mäeotsa village is located by Kavilda tämiseen. Kyläläisten haave on oma Innovative Village projektis palju kaa- primerval valley and has a great hiihtokeskus ja osallistuminen Inno- sa aidanud. potential for the development of tou- vative Village -projektiin on lisännyt rist attractions. The village dreams of siihen suuresti puhtia. its own ski centre. Innovative Village project has been used to make plans and prepare the future project. .

˜ Population about 60 people ˜ Mäeotsan kylän asukasluku on noin 60. ˜ Mäeotsa külas elab ca 60 inimest. 48

Meeksi rural municipality

Meeksi rural municipality is located in the south-eastern Meeksi corner of Tartu County, near Lake Peipus and Lake Lämmijärv. On the other side of Lake Lämmijärv lies the territory of the Russian Federation, which can be seen with the naked eye from Mehikoorma village. A large part of the municipality's territory is covered with forests and swamps (Peipsiveere Nature Reserve). The area is characterised by ancient habitations, the diversity of cultures, nationalities and ethnic groups. The population mostly consists of elderly people. Their “bread and butter” has traditionally come from fishing and agriculture. There is no industry in the community and the local business sector is under- developed. The largest employer is the private limited companyOÜ Latikas.

The local community is rather small and close-knit. Lately, several new societies have come to life, and thanks to their activities, the community has become more active. Local people have joined their efforts to organise and carry out maintenance work and, over time, traditions have evolved. Among these traditional events are the lake party; the spring plant fair, where locals can sell their plants; Midsummer's Eve celebrations; and the Midsummer's Eve bike race.

˜ First mentioned in 1819 ˜ The surface area is 144 km² ˜ One small town and nine villages

„Same types of problems here and there!” 49

Meeksin kunta Meeksi vald

Meeksin kunta sijaitse Tarton maakunnan kaakkoiso- Meeksi vald asub Tartu maakonna kagunurgas, Peipsi- ja sassa Peipsi- ja Lämmijärven rannalla. Lämmijärven Lämmijärve ääres. Teisel pool Lämmijärve asub Mehi- New ideas vastarannalla näkyy jo Venäjä. Kunnan alueesta suurin koormast silmaga nähtav Vene Föderatsiooni terri- osa on metsien ja soiden kattamaa, ja kunnan alueella toorium. Suure osa valla territooriumist moodustavad can sijaitsee myös Emajoen-Suursuon kansallispuisto. Kun- metsad ja sood (Emajõe Suursoo kaitseala). Piirkonnale nan erityspiirteisiin kuuluvat vanha perinneasustus, eri on iseloomulik vana põlisasustus, erinevad kultuurid, sometimes be kulttuurien vaikutukset ja etnisten ryhmien vuoro- rahvused ja etnilised rühmad. Suurema osa rahvastikust vaikutus. moodustavad eakad. Igapäevase leiva on traditsioo- old ideas niliselt taganud kalapüük ja põlluharimine. Tööstus E-nemmistö kunnan asukkaista on vanhuksia. Pääelin kogukonnas puudub, ettevõtlus on vähe arenenud. recycled and keinot ovat aina olleet kalastus ja maatalous. Teollisuut- Suurim tööandja onOÜ Latikas. ta ei ole kunnassa lainkaan ja yritystoiminta on kehittynyt adapted huonosti. Suurin työnantaja onOÜ Latikas. Valla kogukond on küllalt väike ja kokkuhoidev. Viimasel ajal on lisandunud mitmeid uusi seltse, tänu millele on ka in a new way. V-aikka kunnassa on vähän asukkaita, asukkaiden keski kogukond aktiivsemaks muutunud. Korraldatud on näinen kanssakäynti on vilkasta. Yhdessä järjestetään ühiseid heakorrapäevi ja välja on kujunenud traditsioo- kunnan suursiivouspäivä ja jokavuotisia uusia traditioita nilised üritused – järvepidu, kevadine taimelaat, kus ovat nykyään Järvijuhla ja keväinen kasvitori, jossa kohalikud elanikud saavad müüa omakasvatatud taimi, paikalliset asukkaan myyvät itse kasvattamiaan kasveja. jaanipäevad, jaani rattaralli jne. Juhannus on jokakesäinen suurtapahtuma ja myös suuri polkupyöräkilpa-ajo on suosittu.

˜ mainittu ensimmäisen kerran 1819 ˜ Meeksi valda on esmamainitud 1819. aastal. ˜ pinta-ala on 144 neliökilometriä ˜ Valla pindala on 144 km². ˜ kunnan keskus Meeksi ja yhdeksän pienempää kylää ˜ Vallas on üks alevik ja üheksa küla. 50

Ülenurme rural municipality

Ülenurme rural municipality is located in Tartu County, next to the City of Tartu. The rural municipality has two small towns with population exceeding 1000 inhabitants, Ülenurme and Tõrvandi, and 12 villages. Ülenurme The administrative centre of the rural municipality is located in Ülenurme. As of 2012, 6242 people were living in the municipality. During the past years, the population has been steadily growing, pushing the demand for services.

In 2009 Ülenurme Family and Youth Centre was established on the initiative of the organisation Õnnemaa. The centre offers various family and youth work services and has organised a number of training courses and events for different age groups, including people from less privileged families. The centre's main target group is families and people from different generations.

Õnnemaa sets a clear example on how to promote cooperation and solidarity within the community by engaging its members in joint activities. The inclusion of school and sports club in the centre's activities also provides a firm foundation for its sustainable development. ˜ The new services of the Tõrvandi Family and Youth Centre will includeHealth promotion services – exercise and recreational therapy for people from different age groups, lectures, training and individual consultations; ˜ Music related services – instrument study, youth bands, music ensembles for children and adults; ˜ Monthly themac family events. A youth council will be established in Tõrvandi Family and Youth Centre. Its aim is to reach out to young people from local villages and more remote areas. As a new initiative, Ülenurme rural municipality has started organising village days. The first village day was held in 2013 and the next one will take place in 2014, with Õnnemaa contributing as a member of the organisation team.

˜ Two small towns and 12 villages. ˜ 6242 inhabitants (2012) ˜ The organisation Õnnemaa was established in 2005, Ülenurme Family and Youth Centre in 2009, and Tõrvandi Family and Youth Centre in 2014. 51

Ülenurmen kunta Ülenurme vald

Ülenurmen ku nta sijaitse Tarton maakunnassa, Tarton kaupungin Ülenurme vald asub Tartu maakonnas, piirnedes vahetult Tartu vieressä. Kunnan keskus sijaitse Ülenurmessa. Vuonna 2012 kunnassa linnaga. Vallas on kaks üle tuhande elanikuga alevikku (Ülenurme asui 6242 ihmistä. Viime vuosina asukasluku on kasvanut, minkä ja Tõrvandi) ning 12 küla. Valla keskus paikneb Ülenurme alevikus. vuoksi myös asukkaille tarjottavien palveluiden tarve on lisääntynyt. Kokku elab Ülenurme vallas 2012. aasta seisuga 6242 elanikku. Valla elanike arv on viimaste aastate jooksul suurenenud, mis Vuonna 2009 Ülenurmeen perustettiin kansalaisjärjestö Õnnemaan tingib ka teenuste laienemise vajaduse. johdolla perhe- ja nuorisokeskus. Keskus tarjoaa monipuolisia perhe- „Great cooperation ja nuorisopalveluja ja siellä on mahdollisuus osallistua monenlaisiin 2009. aastal loodiMTÜ Õnnemaa eestvedamisel Ülenurme Pere- between koulutuksiin. Kohderyhminä ovat niin nuoriso kuin ikäihmiset sekä ja noortekeskus, mis pakub mitmeid erinevaid pere – ja toimeentulovaikeuksissa olevat asukkaat. noorsootööteenuseid ning on viinud läbi hulgaliselt koolitusi ja the action group sündmusi eri põlvkondadele, sh vähekindlustatud peredele. and Õnnemaan toiminta on hyvä esimerkki siitä, miten eri sukupolvien Keskuse prioriteetseteks sihtgruppideks ongi pered ja eri municipality!” välinen yhteistyö ja hyvin suunniteltu perhe- ja nuorisotyö yhdistävät põlvkonnad. kunnan asukkaita ja luovat yhteenkuuluvuutta. Kestävän kehityksen kannalta on tärkeintä, että monet eri osapuolet (koulu, urheiluker- MTÜ Õnnemaa on oma uuendusliku, eri põlvkondi kaasava pere- ho jne.) tekevät yhteistyötä. ja noorsootööga eeskujuks, kuidas kasvatada läbi ühistegevuste oma kogukonna koostöövõimet ja ühtsustunnet. Mitme osa- Elokuussa 2014 avataan perhe- ja nuorisokeskus Tõrvandiin. Uusiin poole (kool, spordiklubi) kaasamine pere- ja noorsootöökeskuse palveluihin kuuluvat esimerkiksi seuraavat: tegevusse rajab tugeva aluse tegevuse jätkusuutlikkusele. ˜ Hyvinvointi- ja terveysopastus, minkä ohessa eri ikäryhmien ihmiset voivat osallistua opastukseen ja voimisteluun. Tarjolla 2014 a augustis avati Tõrvandi pere- ja noortekeskus, on myös luentoja ja ohjausta hyvinvointikysymyksissä – niin kuhu uute teenustena lisanduvad: yksityisesti kuin ryhmille. ˜ terviseedendamine - ravi- ja tervisevõimlemine eri ˜ Musiikkiin liittyvä toiminta: musiikki- ja soitinopinnot, eri vanusgruppidele; loengud, koolitused, ikäluokkien bändit. individuaalnõustamine; ˜ muusikaga seotud teenused – pilliringid, noorte ja ˜ Kuukausittaiset, eri teemoihin keskittyvät perhekerhot. eripõlvkondade ansamblid/bändid; Tõrvandin perhe- ja nuorisokeskuksessa alkaa toimia myös nuori- ˜ igakuised temaatilised pereklubid. sovaltuusto, joka haluaa tavoittaa myös kaukana kunnan keskuksista Tõrvandi pere- ja noortekeskuse juurde moodustatakse ka noor- asuvat nuoret. Vuodesta 2013 alkaen Ülenurmen kunnassa on te volikogu, et jõuda paremini vallas asuvate külade ja äärealade järjestetty kyläpäivät. Vuonna 2014 kunnan kyläpäivät järjestetään noorteni. Uue suunana on Ülenurme vallas hakatud alates 2013. Tõrvandissa, ja niiden järjestämiseen osallistuu myös kansalais- aastast korraldama külade päevi. 2014. aastal toimusi dki need järjestö Õnnemaa. Tõrvandis, mille korraldusmeeskonda kuulus ka MTÜ Õnnemaa.

˜ Kaksi keskusta, Ülenurme ja Tõrvandi, sekä 12 pienempää kylää. ˜ Ülenurme vallas on kaks alevikku ning 12 küla; ˜ 6242 asukasta (2012) ˜ vallas elab 2012. aasta seisuga 6242 elanikku; ˜ Kansalaisjärjestö Õnnemaa on perustettu vuonna 2005, Ülenurmen perhe- ja ˜ MTÜ Õnnemaa loodi 2005. a, Ülenurme Pere- ja noortekeskus 2009. ning nuorisokeskus 2009 ja Tõrvandin perhe- ja nuorisokeskus 2014 Tõrvandi pere- ja noortekeskus 2014. aastal. 52

Kõrveküla Tartu rural municipality is located in Tartu County, next to the city of Tartu. As of 2013, 6400 people were living in the rural Kõrveküla municipality. During the past years, the population has been steadily growing, pushing the demand for services.

Kõrveküla is the administrative centre of the rural municipality and is only about 4 km from Tartu. As of 2012, Kõrveküla was home to 727 people. It has its own sports centre, a kindergarten with a swimming pool, and a basic school. The school's premises are often used for various events since there is no other place for community members to gather.

Kõrveküla can be considered a cradle of the Estonian national culture. It is a birthplace of Miina Härma, the first Estonian professional female composer. The rural municipality is also known for the oldest currently active brass band in Estonia – Väägvere brass band. There is also an old post road, which used to connect Kõrveküla with Riga and St. Petersburg, and not far from the village is Raadi Manor. The traces of Western European culture can be found nearly everywhere.

Kõrveküla is known for its active societies. Together, people organise various events and participate in the events organised by other rural municipalities and villages. Training and trips to interesting sites are also common. The concept of the Music World was born during one of the training sessions organised by the female society Miina. Many of the original ideas and thoughts concerning possible tourist attractions have found a broader resonance by now and have been developed further.

˜ The administrative centre of Tartu rural municipality ˜ 4 km from the city of Tartu ˜ The population of Kõrveküla is about 727 people, but the village has no community centre. 53

Kõrveküla, Tarton Kõrveküla, maalaiskunnan keskus Tartu valla keskus

Tarton maalaiskunnan keskus, Kõrveküla, Tartu vald asub Tartu maakonnas, piirnedes vahetult sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Tarton Tartu linnaga. Tartu vallas elas 2013. aasta seisuga kaupungin rajasta. Kõrvekülassa on urheiluhalli, 6400 inimest. Valla elanike arv on viimaste aastate lastentarha, jossa on uima-allas, sekä koulu, jota jooksul suurenenud, mis tingib ka teenust- e laien „Community voidaan käyttää yhteisön tapahtumiin, koska damise vajaduse. vakinainen kokoontumispaikka puuttuu. Kõrveküla on valla keskus ja asub Tartu linna piirist development Kõrvekülaa voidaan pitää Viron kulttuurin umbes nelja kilomeetri kaugusel. Elanike arv kogu- can and kehtona. Kõrvekülassa on Viron ensimmäisen konnas on 2012. aasta seisuga 727 inimest. Kõrvekülas koulutetun naissäveltäjän, Miina Härman, on spordihoone, lasteaed basseiniga ja koolimaja, syntymäkoti, ja lisäksi kunnassa toimii Vääg- mida saab kasutada ka kogukonna sündmuste korral- should be fun!” veren torvisoittokunta, joka on Viron vanhin. damiseks. Samas puudub püsiv kooskäimise koht. Kylä sijaitsee entisen Riian-Pietarin postitien varrella Raadin kartanon lähellä ja Länsi- Kõrveküla võib pidada Eesti omakultuuri hälliks. See eurooppalainen kulttuurikin on jättänyt Kõrve- on Eesti esimese haritud naishelilooja Miina Härma külaan jälkensä. sünnikodu, samuti tegutseb vallas Eesti vanim puhkpilliorkester, Väägvere pasunakoor. Küla asub K-õrveküla tunnetaan aktiivisista yhdistyk endisel Riia-Peterburi postiteel ning Raadi mõisa sistään. Yhdessä järjestetään erilaisia tapahtu- vahetus läheduses. Lääne Euroopa kultuur on sõna mia, koulutuksia ja retkiä ja osallistutaan naa- otseses mõttes Kõrvekülla oma jälje jätnud. purikuntien ja kylien tapahtumiin. Musiikkimaan ideakin sai alkunsa naisjärjestö Miinan koulutus- Kõrvekülas tegutsevad mitmed seltsid ja ühiselt päivänä. Monet Musiikkimaata koskevat ideat korraldatakse erinevaid üritusi ning osaletakse teiste ovat saaneet runsaasti vastakaikua ja niitä on valdade ja külade sündmustel. Samuti korraldatakse kehitetty edelleen. ühiseid koolitusi, väljasõite jms. Ka muusikamaa idee on alguse saanud ühelt naisselts Miina koolitus- päevalt, kuid mitmed ideed ja mõtted atraktsioonide osas on tänaseks juba ohtralt täiendust leidnud.

˜ sijaitsee Tarton läänissä Tarton kaupungin rajalla ˜ Kõrveküla on Tartu valla keskus ja asub Tartu linnast 4 km kaugusel. ˜ Tarton kunnassa on 6400 asukasta ˜ Külas elab umbes 727 inimest, kuid puudub kogukonnakeskus. ˜ Kõrvekülassa asuu noin 727 ihmistä ˜ Asukasluku on viime vuosina kasvanut, mistä johtuu laajemman palvelutarjonnan tarve. 54

The European Agricultural Fund for Rural Development: Europe investing in rural areas 55

Northern Ireland 56

Portglenone

Portglenone is a rural village in Northern Ireland. It has grown around a crossing point on the river Bann and serves an agricultural remote area. It functions as a market/shopping town for those living within a radius of five miles and a dormitory Portglenone town for nearby Ballymena. Visitors invariably describe Portglenone as busy, vibrant, lively and welcoming; and the inhabitants seem to be aware of its sense of community and eager to build on this cohesion. They also appear to embrace the dichotomy of a village divided by the county boundary, the River Bann, and yet connected by the bridge which makes Portglenone a meeting place. It is a village with a sense of its own history, ancient and modern, and this manifests itself in local organisations and annual events that display genuine cross community activities which are rich in social, environmental and cultural value.

Portglenone Enterprise Group (PEG ) is a provider of, and facilitator for, community and enterprise endeavours. Reactive and proactive,PEG increasingly acts as a coordinating mechanism for a variety of community groups which operate under their own governance. These groups include Community Rescue Service (CRS ) and the 'Gig 'n the Bann' committee. Operating from the Market House,PEG : ˜ markets and rents 13 business units in the Glenone Business Park ˜ supervises, in partnership with Ballymena Borough Council, the management of the Community Centre through the work of the Community Association ˜ oversees The Green Gym (a gardening and social project for individuals with special educational needs) ˜ facilitates the running of the Portglenone Youth Group and arranges the Youth Summer Scheme ˜ seeks funding for and mentors The Men's Shed where men have the opportunity to share, learn and develop skills in the context of improving personal health and well-being ˜ arranges annual community and environmental events including: The Spring Walk, The Blue Bell Festival, The Bat Night, The Christmas Event and The Big Splash.

˜ Population: 3,136 ˜ Households: 1,156 ˜ Age structure: 20% under 16, 15,6% over 65 ˜ Unemployed: 3% „Impressive ˜ Religion: 35% Catholic, 62% Protestant development ˜ www.portglenonetourism.com work" ˜ www.portglenoneenterprisegroup.co.uk 57

Portglenone Portglenone

Portglenone on kasvanut Bann-joen ylityskohdan ympärille ja palvelee maa- Portglenone on kasvanud Banni jõeületuskoha ümber ja talouteen perustuvaa syrjäseutua. Se toimii noin 10 kilometrin säteellä asuvien teenindab põllumajanduslikku sisemaad. See on turg/ost- kauppa- ja ostospaikkana ja läheisen Ballymenan kunnan nukkumalähiönä. lemislinn neile, kes elavad viie miili raadiuses, ja magala- rajoon lähedalasuvale Ballymenale. Matkailijat kuvailevat Portglenonea poikkeuksetta vilkkaaksi, energiseksi, eläväiseksi ja ystävälliseksi kyläksi, jonka asukkaat tuntuvat olevan tietoisia Külastajad kirjeldavad Portglenone'i eranditult toimeka, elava kylänsä yhteisöllisyydestä ja innostuneita kehittämään sitä. He vaikuttavat ja külalislahke linnana; elanikud paistavad olevat teadlikud lin- myös hyväksyvän sen, että vaikkakin kreivikuntien raja jakaa kylän kahtia, Bann- na kogukonnatundest ning on innukad seda ühtekuuluvust joen ylittävä silta tekee Portglenonesta kohtaamispaikan. Kylä on tietoinen vundamendina kasutama. Näib, et nad on omaks võtnud ka küla omasta historiastaan, mikä ilmenee paikallisissa organisaatioissa ja vuosittai- kahestumise maakondade piiril, mille on pooleks jaganud Banni jõ- sissa tapahtumissa. Niissä näkyy kylän aito yhteistyö, joka on arvokasta yhtei- gi, aga mida siiski ühendab sild, mis teeb Portglenone'ist kohtumispai- sön, ympäristön ja kulttuurin kannalta. ga. Sellel külal on oma muinas- ja lähiajalugu, mis avaldub kohalikes organi- satsioonides ja iga-aastastes, tervet kogukonda ühendavates üritustes, mis Portglenonen yritysryhmä (Portglenone Enterprise Group,PEG ) järjestää ja pakatavad sotsiaalsest, keskkondlikust ja kultuurilisest väärtusest. edistää yhteisö- ja yritystason hankkeita.PEG on aktiivinen ja ennakoiva toimija, jonka tehtävänä on yhä useammin koordinoida muiden, hallinnollisesti Portglenone Enterprise Group (PEG ) on kogukonnale teenusepakkuja ja itsenäisten ryhmien toimintaa. Tällaisia ryhmiä ovat mm. vapaaehtoinen ettevõtluse jaoks abistaja. Reageeriv ja ennetavPEG on kooskõlastusmeh - pelastustoimi (Community Rescue Service,CRS ) ja Gig'n the Bann -musiikki - hanism mitmesuguste isevalitsevate kogukonnagruppide jaoks, mille hul- festivaalia järjestävä komitea. ka kuuluvad kogukonna päästeteenistus (CRS ) ja Gig 'n the Banni komisjon.

PEG:llä on toimisto Market House, josta käsin se Turuhoones tegutsevPEG : ˜ markkinoi ja vuokraa 13 liiketilaa Glenonen yrityspuistosta, ˜ turustab ja üürib 13 äriüksust Glenone'i äripargis; ˜ valvoo yhteistyössä Ballymenan kunnanvaltuuston kanssa kyläyhdistyksen ˜ teostab koostöös Ballymena vallavolikoguga kogukonnaühenduse hallinnoimaa monitoimitaloa, kaudu järelevalvet rahvamajade juhtimise üle; ˜ valvoo Green Gym -toimintaa (sosiaalinen puutarhanhoitoprojekti ˜ teeb järelevalvet projektile „Roheline võimla“ (aiandus- ja sotsiaal- erityisohjausta tarvitseville), projekt hariduslike erivajadustega inimeste jaoks); ˜ tukee Portglenonen nuorisoryhmän toimintaa ja järjestää Youth Summer ˜ hõlbustab Portglenone'i noorterühma juhtimist ja korraldab noorte Scheme – kesäleirejä, suvekava; ˜ hakee rahoitusta ja ohjaa Miesten paja -hanketta (Men's Shed), jossa miehet ˜ otsib rahastust ja võtab oma tiiva alla organisatsiooni The Men's Shed, voivat jakaa, oppia ja kehittää terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyviä kus mehed saavad jagada, õppida ja arendada oma tervise ja heaoluga taitoja, seotud oskusi; ˜ järjestää vuosittaisia yhteisö- ja ympäristöteemaisia tapahtumia, kuten ˜ korraldab iga-aastasi kogukonna- ja keskkonnasündmusi, sh kevadist kävelytapahtuma, Blue Bell -festivaali, Bat Night-luontoretki, joulu- jalgsimatka, festivali „The Blue Bell Festival“, nahkhiirte öövaatlust, tapahtuma ja vesikilpailu Big Splash. jõuluüritust ja üritust „The Big Splash“.

˜ ˜ Asukkaita: 3 136 Elanikke: 3136 ˜ ˜ Talouksia: 1 156 Majapidamisi: 1156 ˜ ˜ Ikäjakauma: 20 % alle 16-vuotiaita, 15,6 % yli 65-vuotiaita Vanuseline struktuur: 20% alla 16-aastaseid, 15,6 % üle 65-aastaseid ˜ ˜ Työttömiä: 3 % Töötuid: 3% ˜ ˜ Uskonto: 35 % katolilaisia, 62 % protestantteja Religioon: 35% katoliiklasi, 62% protestante ˜ ˜ www.portglenonetourism.com www.portglenonetourism.com ˜ ˜ www.portglenoneenterprisegroup.co.uk www.portglenoneenterprisegroup.co.uk 58

Portballintrae Portballintrae lies at the mouth of the Bush River valley and developed as a small fishing village. The harbour is well protected within a small horseshoe bay and is homeport to several fishing vessels, although gradually pleasure craft have Portballintrae replaced working boats. The once small fishing settlement has experienced rapid growth since the 1970's and is now a popular tourist destination. Significant residential development, primarily apartments and holiday homes, have considerably altered the character of Portballintrae.

Classic examples of architectural heritage include the Old Coastguard Station built in 1874 and the Grade B Listed Seaport Lodge. An important historical site in Portballintrae is Lissanduff Earthworks that dates back to the Bronze Age (3000BC ).

The village has a range of social, community and council assets which include the Village Hall built in 2009, a play park refur- bished in 2008 with a village green and a tennis court, a small fishing harbor, and several attractive beaches.

There are festivals held in the village throughout the year including Halloween with the Lantern parade and fireworks, as well as Easter and Christmas Festivities.

˜ Classified as a small village by the NISRA ˜ Population: 754 full-time residents ˜ 785 dwellings of which 60.5% are officially second homes ˜ Age structure: 12% under 16, 33% 60 and over ˜ Religion: 96.5% Protestant, 1.0% Catholic ˜ Unemployment: 2.1% of people aged 16–74 59

Portballintrae – Portballintrae – loma-asuntoja ja hiekkarantoja puhkemajad ja rannad

Portballintrae sijaitsee Bush-joen laakson suulla. Pieni hevosenke- Portballintrae asub Bushi jõe suudmeorus ja arenes välja väikesest ngän muotoinen lahti suojaa monien kalastusalusten kotisatamaa, kalurikülast. Sadam on väikeses hobuserauakujulises lahesopis hästi vaikka huviveneet ovatkin vähitellen korvanneet työalukset. kaitstud. Samuti on see kodusadamaks mitmetele kalalaevadele, kuigi lõbusõidulaevad vahetavad järk-järgult töölaevu välja. Entinen pieni kalastajakylä on kasvanut nopeasti 1970-luvulta lähtien ja on nykyään suosittu matkailukohde. Merkittävä pääasiassa Kunagine väike kaluriküla on 1970. aastatest alates kiiresti kasvanud asuntojen ja loma-asuntojen rakentaminen on muuttanut Portballin- ning on nüüd populaarne turismisihtkoht. Märkimisväärne elamu- traen olemusta huomattavasti. piirkondade arendus (peamiselt korterid ja puhkemajad) on Portballintrae olemust märgatavalt muutnud. K-lassisia esimerkkejä rakennusperinnöstä ovat vuonna 1874 raken nettu vanha rannikkovartioston asema ja paikallisesti merkittäviin Arhitektuuripärandi klassikaliste näidete hulka kuuluvad 1874. rakennuksiin luokiteltu ”Leslien linna”, Seaport Lodge. Historialli- aastal ehitatud vana rannavalve vahipost ja B-klassi arhitektuuri- sesti tärkeä kohde Portballintraessa ovat Lissanduffin pronssiai- mälestiste nimekirja kantud sadama vahimajake. Üks oluline kaiset (3000 eKr.) maakuopat. Portballintrae ajalooline vaatamisväärsus on Lissanduffi muldvall, mis pärineb pronksiajast (3000 e.m.a). Portballintraessaon useita kyläyhteisön ja valtuuston aikaansaamia vah- vuuksia, kuten vuonna 2009 rakennettu kylätalo, vuonna 2008 Külal on terve hulk sotsiaalseid, kogukonna- ja omavalitsusrajatisi, kunnostettu leikkipuisto, jossa on kyläläisten käyttöön tarkoitettu sealhulgas 2009. aastal ehitatud rahvamaja, 2008. aastal värsken- viheralue ja tenniskenttä, pieni kalasatama ja useita kauniita rantoja. datud roheala ja tenniseväljakuga mängupark, väike kalasadam ja mitu kaunist randa. Kylässä järjestetään ympäri vuoden erilaisia tapahtumia, kuten Halloween lyhtyparaateineen ja ilotulituksineen sekä pääsiäis- ja Igal aastal tähistatakse külas laternarongkäigu ja ilutulestikuga joulujuhlat. halloween'i ning lihavõtteid ja jõule.

˜ Pohjois-Irlannin tilastokeskus luokittelee Portballintraen pieneksi kyläksi. ˜ Põhja-Iirimaa statistika- ja uuringuamet on selle nimetanud väikekülaks ˜ Asukkaita: 754 vakituista asukasta ˜ Elanikke: 754 püsielanikku ˜ Asuntoja: 785, joista 60,5 % on virallisesti kakkoskoteja ˜ 785 elamut, millest 60,5% on ametlikult suvilad ˜ Ikäjakauma: 12 % alle 16-vuotiaita, 33 % yli 60-vuotiaita ˜ Vanuseline struktuur: 12% alla 16-aastaseid, 33% 60-aastaseid ja vanemaid ˜ Uskonto: 96,5 % protestantteja, 1,0 % katolilaisia ˜ Religioon: 96,5% protestante, 1,0% katoliiklasi ˜ Työttömyys: 16–74 -vuotiaista 2,1 % ˜ Töötus: 16–74-aastaste hulgas 2,1% 60

Cushendall – Capital of the Glens

Cushendall nestles in a dramatic landscape in the middle of the Glens of Antrim, surrounded by mountains on one side Cushendall and the Irish Sea on the other. Cushendall is known as the 'Capital of the Glens' both for its central location and because it is the social, business and cultural heart of the glens. The core of the village was declared as a conservation area in 1975.

The area around Cushendall has been a focus of human settlement for over 5,500 years. An important promontory fort of the Iron Age, Lurigethan Mountain, looks down upon the village. Scotland is only 16 miles away across the sea. Indeed until the mid-19th century it was easier to get to Scotland than to Irish towns only 20 miles away.

The local clubs and groups work well together under the umbrella of Cushendall Development Group. Groups include the Heart of the Glens Festival, Antrim Glens Tourism, Walk the Glens, The Glens Vintage Club, The Glens Luncheon Club, Cushendall Environmental Group and Comhaltas Irish music.

There are festivals including a Walking weekend in June, the 'Heart of the Glens Festival' in August, and Late Night Christmas Shopping and Carol singing with a Candlelight service in December. The Call of the Glens' festival in September 2013 was the action undertaken through the Innovative Village project.

Cushendall has a particularly strong sporting and outdoor tradition with active hurling (an Irish sport, the main passion in the area which nearly every boy and girl participate in), Golf Club, Boat Club, Walking Group and many more. „The Innovative Village project has made me realise that there are many ˜ Population 1,500 different ways to build communities. ˜ Households 560 One of the real insights has been to realise ˜ 18% under 16, 18% over 65 that we are a really strong community. ˜ Unemployed 6% Seeing how groups from outside Northern ˜ Main industries farming and services Ireland look at our activities and our good and bad points has been a revelation." 61

Cushendall, Cushendall – laaksojen pääkaupunki Antrimi orgude pealinn „I have always Cushendall sijaitsee vaikuttavassa maisemassa keskellä Antrimin Cushendall asetseb keset põnevat maastikku Antrimi orgude lived in Cushendall piirikunnan laaksoja. Yhdeltä puolelta sitä ympäröivät vuoret ja keskel ning seda ümbritsevad ühelt poolt mäed ja teiselt and could never see toiselta Irlanninmeri. Cushendall tunnetaan laaksojen pääkaupunkina poolt Iiri meri. Cushendall on tuntud kui Antrimi orgude pea- myself living osittain sen keskeisen sijainnin takia ja osittain siksi, että se on linn nii oma keskse asukoha poolest kui ka seetõttu, et see on anywhere else. laaksoalueen sosiaalisen elämän, liike-elämän ja kulttuurin keskus. orgude sotsiaal-, äri- ja kultuurikeskus. Külakeskus kuulutati There is Kylän keskusta julistettiin suojelukohteeksi vuonna 1975. 1975. aastal kaitsealaks. a great support network and Cushendallin ympäristö on ollut asutuksen keskus jo yli 5 500 vuotta. Cushendalli ümbruskond on olnud inimasustuse kese üle everybody Rauta-ajan tärkeä niemilinnoitus, Lurigethan-vuori, kohoaa kylän 5500 aasta. Rauaajast pärit neemepealsest kindlusest reunalla. Skotlanti on vain reilun 25 kilometrin päässä meren takana. Lurigethan Mountain avaneb vaade alla külale. Šotimaa on looks out 1800-luvun puoliväliin asti olikin helpompaa päästä Skotlantiin kuin vaid 16 miili kaugusel üle mere. Kuni 19. sajandi keskpaigani for each other." vain 30 kilometrin päässä sijaitseviin irlantilaiskaupunkeihin. oli tõepoolest lihtsam minna Šotimaale kui 20 miili kaugus- tesse Iiri linnadesse. P-aikallisten yhdistysten ja ryhmien yhteistoiminta sujuu hyvin Cushen dallin kehittämisryhmän (Cushendall Development Group) johdolla. Kohalikud klubid ja grupid teevad Cushendalli arendusrühma Näihin ryhmiin kuuluvat Heart of the Glens -festivaaliryhmä, Antrimin all hästi koostööd. Gruppide tegevuste hulka kuuluvad laaksojen matkailuyhdistys (Antrim Glens Tourism), kävelykerho Walk festival „Heart of the Glens“, Antrimi oruturism, orumatkad, the Glens, Glens Vintage Club -perinnepiiri, Glens Luncheon Club - oru veiniklubi, oru lõunastamisklubi, Cushendalli keskkonna- lounasryhmä, Cushendallin ympäristöryhmä (Cushendall Environ- rühmitus ja Comhalta iiri muusika rühm. ment Group) ja Comhaltas Irish music -perinnemusiikkiryhmä. Toimuvad festivalid – jalgsimatka nädalavahetus juunis, Kylässä järjestetään tapahtumia kuten kävelyviikonloppu kesäkuussa, festival „Heart of the Glens Festival“ augustis – ja jõulusisse- Heart of the Glens -festivaali elokuussa, jouluostosten yö sekä joulu- ostud, jõululaulud ja küünlavalgel peetav jumalateenistus laulu- ja kynttiläjumalanpalvelus joulukuussa. Syyskuussa 2013 järjes- detsembris. 2013. aasta septembris peetud festival „The Call tetty uusi Call of the Glens -festivaali järjestettiin osana Innovative of the Glens“ korraldati projekti „Innovative Village“ abil. Village -hanketta. Cushendallil on eriti tugev vabaõhutegevuste ja spordi- Cushendallissa on erityisen vahva urheilu- ja ulkoiluperinne. Siellä traditsioon: põhiliselt harrastatakse hurling'it (Iiri spordiala, toimii aktiivinen hurling-joukkue (irlantilainen urheilulaji, paikallinen mis on piirkonnas üks peamistest kirgedest ja millega tegele- intohimo, johon lähes kaikki osallistuvat), golfkerho, veneilykerho, vad peaaegu kõik poisid ja tüdrukud), golfi, paadisõitu, kävelykerho ja useita muita. jalgsimatka ja palju muud.

˜ Asukkaita 1 500 ˜ Elanikke 1500 ˜ Talouksia 560 ˜ Majapidamisi 560 ˜ 18 % alle 16-vuotiaita, 18 % yli 65-vuotiaita ˜ 18% alla 16-aastased, 18% üle 65-aastased ˜ Työttömiä 6 % ˜ Töötuid 6% ˜ Pääelinkeinot maatalous ja palvelut ˜ Peamised tegevusvaldkonnad on põllumajandus ja teenindus 62 63

Developing Events

Tapahtumien kehittäminen Sündmuste arendamine 64

Cushendall Development Group and ˜ Realise that while we have several clubs and groups organised the weaknesses we have perhaps more Call of the Glens' festival in September strengths than we realise 2013 as the action undertaken through ˜ Learn about how to promote our Project the Innovative Village project. village and our groups. The festival centred around history, The visits to Finland and Estonia and the poetry and archaeology which was new reciprocal visits to our area were a real Cushendall in Cushendall. Other festivals were learning experience and helped develop mainly fun or sporting based and thus the capacity of our community. This “Call of the Glens” was a unique oppor- project will hopefully generate ideas and tunity to explore physically, socially and enthusiasm for future projects, in Northern Ireland philosophically this aspect of the particular Cushendall community. ˜ To develop our cultural assets C-ushendall has strong tourism poten ˜ To develop our links with the two tial. This was an opportunity to attract a North East villages and hope to different type of tourist. It was also continue to develop our partnership designed to help local people celebrate with Finland and Estonia and enhance the strong culture and ˜ To look at ways of promoting the heritage of the area. area ˜ To involve more people, especially Cushendall and Innovative young people, in community activities Village ˜ To look at opportunities to attract more people to the area and to The Innovative Village project has given strengthen the economic fabric of activists in the community an oppor- our village. tunity to ˜ Look at other communities both in Northern Ireland and other parts of Europe ˜ Learn from best practice and identify other ways of doing things ˜ Take time out from their usual routines to consider new Cushendall community approaches is an experienced event ˜ Develop linkages with other villages organiser. and communities ˜ Realise there are a range of The 'Heart of approaches to develop community spirit and activities the Glens' festival ˜ Try a new project - the “Call of the takes place over Glens” Cultural festival ten days ˜ Learn how people from outside perceive our community in each August. 65

Cushendallin kehittämisryhmä (Cus- ˜ ymmärtää, että hendall Development Group) sekä yhteisöhengen ja yhteisön useat kerhot ja ryhmät järjestivät Call aktiviteettien kehittämiseksi on of the Glens -festivaalin osana Inno- olemassa hyvin erilaisia vaihtoehtoja, vative Village -hanketta syyskuussa Cushendalli arendusrühm koos mit- ˜ mõista, et kogukonna vaimu ja 2013. ˜ kokeilla uudenlaista projektia - Call me klubi ja grupiga organiseeris 2013. tegevuse arendamiseks on olemas of the Glens -kulttuurifestivaalia, Festivaali painottui historiaan, runou- aasta septembris projekti „Innovative suur hulk mitmesuguseid teen ja arkeologiaan. Se oli uutta Cus- ˜ saada tietää, millaisena Village“ raames festivali „Call of the lähenemisviise; hendallissa. Muut festivaalit olivat ulkopuoliset näkevät yhteisömme, Glens“. ˜ proovida uut projekti – ˜ ymmärtää, että vaikka meillä onkin kultuurifestivali „Call of the Glens“; perustuneet lähinnä hauskanpitoon Festivali keskmes oli ajalugu, luule ja heikkouksia, saattaa meillä olla tai urheiluun, kun taas Call of the Glens arheoloogia, mis oli Cushendalli jaoks ˜ näha, kuidas mujalt pärit inimesed enemmän vahvuuksia kuin oli ainutlaatuinen tilaisuus tarkastella uus. Teised festivalid keskendusid kogukonda tajuvad; tajuammekaan, ja näitä vähemmälle huomiolle jääneitä põhiliselt meelelahutusele või spor- ˜ saada aru, et kuigi meil on palju puolia Cushendallin yhteisössä niin ˜ oppia markkinoimaan kyläämme ja dile ja seega oli „Call of the Glens“ hea puudusi, võib meil olla arvatust fyysisestä, sosiaalisesta kuin filoso- ryhmiämme. võimalus uurida Cushendalli kogu- palju rohkem tugevusi; fisestakin näkökulmasta. konda nii füüsilises, sotsiaalses kui ka Vierailumme Suomeen ja Viroon sekä ˜ õppida, kuidas edendada oma küla filosoofilises plaanis. C-ushendallilla on vahvaa matkailupo vastavuoroiset vierailut meidän alueel- ja elanikerühmi. tentiaalia. Festivaali tarjosi mahdolli- lemme olivat todella opettavaisia Cushendallil on turismivaldkonnas Külaskäigud Eestisse ja Soome ning suuden houkutella toisenlaisia turis- kokemuksia ja auttoivat lisäämään yh- suur potentsiaal. Festival andis võima- nende vastukülaskäigud olid tõeliselt teja. Sen oli myös tarkoitus auttaa pai- teisömme suorituskykyä. Toivottavasti luse meelitada ligi mitut tüüpi turiste. õpetlikud kogemused ja aitavad aren- kallisia juhlistamaan ja rikastuttamaan tästä projektista herää ideoita ja innos- See oli mõeldud ka selleks, et aidata dada meie kogukonna võimekust. See alueen vahvaa kulttuuria ja perinteitä. tusta tuleviin projekteihin, erityisesti kohalikel inimestel hoida au sees ja projekt toob endaga loodetavasti kaasa ˜ kulttuuriperintömme tugevdada piirkonna kultuuri ja mõtteid ja innustust tulevaste projek- Cushendall ja Innovative kehittämiseen, pärandit. tide jaoks. Eriti oluline on: Village ˜ yhteyksien kehittämiseen kahteen ˜ arendada kultuuriväärtusi; muuhun pohjoisirlantilaiseen Cushendall ja „Innovative ˜ arendada sidemeid kahe Innovative Village -hanke on antanut hankekylään ja toivottavasti myös Village“ kirdepoolse külaga ja loodetavasti yhteisön aktivisteille tilaisuuden yhteistyön jatkamiseen Suomen ja tugevdada jätkuvat koostööd Projekt „Innovative Village“ on kogu- ˜ tarkastella muita yhteisöjä sekä Viron kanssa, Soome ja Eestiga; Pohjois-Irlannissa että muualla konna aktivistidele andnud võimaluse: ˜ alueen markkinointivaihtoehtojen ˜ otsida võimalusi piirkonna ˜ vaadelda teisi kogukondi nii Põhja- Euroopassa, selvittämiseen, Iirimaal kui ka mujal Euroopas; edendamiseks; ˜ ottaa oppia parhaista käytännöistä ˜ useampien ihmisten ja erityisesti ˜ kaasata kogukonna tegevusse ˜ õppida teiste heast tavast ja leida ja löytää uusia toimintatapoja, nuorten saamiseen mukaan asjade tegemiseks uusi viise; rohkem inimesi, eriti noori; ˜ ottaa aikalisä tavanomaisista kylätoimintaan, ˜ otsida võimalusi meelitada ˜ eemalduda oma igapäevaelust ja rutiineista ja harkita uusia ˜ uusien ihmisten houkuttelemiseen vaadata asjadele uue pilguga; piirkonda rohkem inimesi ning toimintatapoja, alueelle ja kylän taloudellisen tugevdada küla majandust. ˜ muodostaa yhteyksiä muihin kyliin rakenteen vahvistamiseen. ˜ luua sidemed teiste külade ja ja yhteisöihin, kogukondadega; 66

AtKonginkangas , the development work began by organising brainstorming evenings, which formed a basis for analysing not only the service ideas tested in the Project project, but also the new projects of the updated village plan.

Two development targets were considered more Kongingangas important than others: firstly, the renovating of the old harbour and the development of its services, and secondly, updating the summer festival of Konginkangas. Finland In order to collect all harbour-related requests, meetings, a review and an event in the village harbour were organised. These were used to gather the villagers' requests and requirements. A development plan with all the relevant calculations is necessary for the development of the port. Only after this has been prepared, it is possible to see which of the projects will be financed by the town, and which will remain as the villagers' responsibility. As the town of Äänekoski offered to draw up the plan, working on the harbour was excluded from the project.

The summer festival 'Konginkangas Days' is an important event for the economy of the entire village and several of its associations. It is possible to earn in one day as much as in the whole year. At the same time, the summer festival is an important meeting place for the villagers and visitors. It is like a village display window for all guests from outside of the village. The summer festival has attracted about 3000 participants every year.

Some of the new ideas developed during the brainstorming meetings and tested in 2013 and 2014, were a cake competition, a new type of “a meeting of the old pupils of the village schools of Konginkangas”, and creating village films with iPads. The renewed event got very good feedback.

The brainstorming meetings resulted in other ideas being implemented as well, such as a pop-up Christmas shop. This shop was organised in joint collaboration between the Konginkangas village association and the Palvelutuuli project of Finnish Youth Clubs. For about one month, the shop sold products from nearby artisans. 293 community work hours were used, and the turnover was almost 15,900 Euros. . 67

Konginkankaalla kehittämistyö aloitettiin jär- Konginkangases alustati arendustööd idee- jestämällä ideailtoja, joiden perusteella analy- õhtute korraldamise kaudu. Sealt saadud soimme paitsi hankkeessa testattavat palve- ideede põhjal analüüsiti soovitud teenuseid ja luideat, myös päivitettävän kyläsuunnitelman uuendatava küla arenduskava võimalikke uudet hankkeet. projekte.

Kaksi kehityskohdetta nousi ylitse muiden: rän- Teiste hulgast tõusid esile kaks arendus- sistyneen sataman kunnostaminen ja sen pal- objekti: laguneva sadama korrastamine ja velujen kehittäminen sekä menestyksekkään, sellega seotud teenuste arendamine ning mutta rutinoituneen Konginkankaan kesäpäi- populaarsete, kuid rutiinseks muutunud Kon- vien uudistaminen. ginkangase suvepäevade elavdamine.

Satamatoiveiden kokoamiseksi järjestettiin mm. Sadamaga seotud ideede kogumiseks korral- satamakatselmus ja satamatapahtuma. Niissä dati sadama ülevaatus ja koosolek. Nende koottiin kyläläisten toiveet ja tarpeet. Sataman kaudu saadi ülevaade külaelanike soovidest ja kehittämiseksi tarvitaan kehittämissuunnitelma vajadustest. Sadama arendamiseks tuleb laskelmineen. Vasta sen jälkeen voidaan katsoa, koostada arengukava ja teha vajalikud kalku- mitä hankkeistetaan, mitä kustantaa kaupunki ja latsioonid. Alles pärast seda saab selgeks, mikä osa jää kyläläisten vastuulle. Koska Ääne- mille kohta kirjutada projekte, mida rahastab kosken kaupunki halusi teettää suunnitelman, linn ja milline osa jääb küla kanda. Kuna sataman työstäminen jäi pois hankkeesta. arengukava koostamist soovis Äänekoski linn, jäi sadama korrastamine projektist välja. Konginkankaan kesäpäivät on tärkeä tapahtuma koko kylän ja monen sen yhdistyksen taloudelle, Konginkangase suvepäevad on tähtis üritus kun yhdessä päivässä voi tienata saman minkä kogu küla ja ka külaseltsi jaoks, sest ühe koko muuna vuonna yhteensä. Samalla kesä- päevaga võib teenida sama palju kui kogu päivät on tärkeä tapaamispaikka kyläläisille ja ülejäänud aastal kokku. Samas on suvepäevad kesäasukkaille ja kylän näyteikkuna ulko- ka oluline kohtumispaik külaelanikele ja puolisille. Kesäpäivillä on ollut vuosittain 3000 suvekülalistele ning on küla visiitkaardiks osallistujaa. Uusia ideoita, joita testattiin vuo- väljapoole. Suvepäevadel on igal aastal osa- sina 2013 ja 2014, olivat mm. kakkumaisterikisa, lenud ligikaudu 3000 inimest. Uuteks aastatel “entisten kyläkoululaisten luokkakokous” ja 2013 ja 2014 järeleproovitavateks ideedeks on We got this idea to showcase the projects we have either kylän videoiminen iPadeillä. Uudistettu tapah- muuhulgas koogiküpsetamisvõistlus ja Kon- done or planned or taken part in. Every branch is an aim, tuma sai erittäin hyvää palautetta. ginkangase tuletõrjekomando kustutusrada. every apple an action or a project towards that aim.

Tapahtumien kehittämiseksi järjestettiin useita Ürituste arendamiseks korraldati mitmeid Check the Project Tree in ”Kongi kumajamaan” -iltoja. Ne poikivat toteu- idee-- õhtuid koondnimetuse all „Kongi kuma http://www.konginkangas.fi/english.php tukseen muitakin ideoita, kuten pop-up-joulu- jamaan“. Nende kaudu kerkis esile ka muid myymälän. Myymälä toteutettiin Konginkan- ideid, näiteks kiiresti püsti pandav jõulupood. kaan kyläyhdistyksen ja Nuorisoseurojen Pal- Pood organiseeriti Konginkangase külaseltsi velutuulihankkeen järjestelyin. Myymälä myi ja noorsooseltsi projekti Palvelutuuli toel. lähiseudun tekijöiden tuotteita noin kuukauden. Poes müüdi lähipiirkonna käsitööliste tooteid Talkootunteja käytettiin 293 tuntia ja kaupan ligikaudu ühe kuu vältel. Talgutunde kogunes „Great way of demonstrating liikevaihto oli lähes 15 900 euroa. 293 ja poe käive oli ligikaudu 15 900 eurot. activity to communities, funders etc. Will steal the idea!" 68 69

Developing marketing and tourism

Markkinoinnin ja matkailun kehittäminen Turismi ja turunduse arendamine 70

The aim of theMTÜ Eesti Veeturism (Estonian Water Tourism, a non-profit organisation) project is to develop water tourism routes for the visitors to get Project acquainted with the sights, tourist attractions, people, accommodation and cuisine of the area. The goal for the first stage is to develop at least four well- Eesti Veeturism functioning water tourism packages. Further activities include finding new cooperation partners to create new routes. The project will enhance the area's attractiveness and strengthen mutual cooperation.

Estonia The idea to connect the villages from Tartu to Lake Peipus along the Emajõgi River is innovative for the whole of the eastern part of Tartumaa. At first the team ofMTÜ Eesti Veeturism thought to get a new riverboat for the Emajõgi River. The idea was developed further to connect villages along the river.

In the course of the Innovative Village community training programme the project was divided into two stages. The first stage includes working with the communities: mapping the interests, needs and skills of people living along the Emajõgi River, as well as their readiness to cooperate in the areas of service and training. A riverboat will be restored to bring people to the service providers along the route.

In the next project stage, the people who have joined the network will be trained and a common organi- sational culture developed. Networking along the river is also crucial.

The direct target group is the people visiting the area, for whom different routes have been worked out. On the other hand, there is the indirect target group of local residents and entrepreneurs who can thereby appreciate their living and working environment more.

The calculated budget of the project is 25,500 euros. Most of it goes into purchasing the boat. The rest of the amount is invested in mapping the area, finding partners, creating routes, and marketing. The potential funders of the project areEU support funds. 71

Eesti Veeturism (Viron vesistömatkailuyhdistys) on MTÜ Eesti Veeturism projekti eesmärgiks on erine- yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys, vate veeturismi marsruutide väljatöötamine, kus jonka tavoitteena on vesistöreittien laatiminen piirkonna külastajad viiakse turismilaevaga mööda Emajoelle ja Peipsijärvelle. Yhdistys perustettiin 2008 Emajõge ja Peipsit ühest punktist teise, et tutvuda ja se tarjoaa 2012 kesästä alkaen laivamatkoja piirkonna huviväärsuste, külastuskohtade, inimeste Võrtsjärvellä. Tavoitteena on kehittää samanlaista ja majutus- ning toitlustusasutustega. Esimeses palvelua myös Emajoella ja Peipsijärvellä. etapis on eesmärk vähemalt nelja toimiva veeturismi paketi väljatöötamine. Edasise tegevuse käigus Projektin ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus otsitakse uusi koostööpartnereid, kellega uusi mars- laatia Emajoelle vähintään neljä toimivaa vesistö- ruute luua. Projekti tulemusena suureneb piirkonna matkailupakettia nähtävyyksineen, majoituksineen ja atraktiivsus ja tugevneb omavaheline koostöö. ruokapaikkoineen. Myöhemmässä vaiheessa on tarkoitus löytää uusia yhteistyökumppaneita ja Idee ühendada laevaretkega Emajõe-äärsed külad kehittää heidän kanssaan uusia reittejä. Projektin Luunjast ida pool on innovaatiline kogu Emajõe-äärse tuloksena alueen vetovoima kasvaisi ja yhteistyö Ida-Tartumaa jaoks. Selleks vajatakse vaid uut jõe- paikallisten yrittäjien välillä syventyisi. laeva, arvasMTÜ meeskond esmalt. Kogukondade koolitusprogrammi käigus arendati mõtet edasi ning Ajatus yhdistää Luunjan kylästä itään päin sijaitsevat jagati projekt kaheks etapiks. Töö kogukondadega, Emajoen rantakylät venereitillä on innovatiivinen kui kaardistatakse Emajõe-äärsete valdade ja külade koko itäisen Tartonmaan jokiranta-alueen kannalta. elanike huvid, vajadused, oskused ning valmisolek ”Siihen tarvitaan vain uusi jokilaiva”, uskoi yhdis- teenindus- ja koolitusalaseks koostööks. Samuti tyksen tiimi projektin alkuvaiheessa. Ajatusta on restaureeritakse jõelaev, millega seda marsruuti pidi kehitetty edelleen ja projekti on jaettu kahteen inimesed teenusepakkujateni viia. vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan Emajoen rantakuntien ja -kylien asukkaiden toiveet, Järgmises projektietapis koolitatakse võrgustikuga tarpeet, taidot ja valmius yhteistyöhön. Samalla ühinenud huvilisi ning töötatakse välja ühtne orga- entisöidään jokilaiva. Seuraavassa vaiheessa koulu- nisatsioonikultuur. Töörühm on väike ja võrgustiku tetaan kiinnostuneita, verkostoon liittyneitä yrittäjiä loomine Emajõe-äärsete külade elanikega on mars- ja kehitetään yhtenäinen yrityskulttuuri. ruudi toimimiseks hädavajalik.

Palvelujen kohderyhmänä ovat pääasiallisesti alu- Teenuse sihtgrupiks on ühelt poolt piirkonda külas- eella vierailevat matkailijat. Kohderyhmänä ovat tavad inimesed, kellele on mõeldud erinevad mars- myös paikalliset asukkaat ja yrittäjät, joille avautuu ruudid. Teisalt on kaudseks sihtrühmaks kohalikud mahdollisuus oppia arvostamaan pitämään omaa elanikud ja ettevõtjad, kes saavad seeläbi veel enam Emajõgi, "Mother River", elin- ja yritysympäristöään enemmän. väärtustada oma elu- ja ettevõtluskeskkonda. flows 100km from Projektin laskennallinen budjetti on 25 500 euroa. Projekti eelarve on kalkulatsioonide põhjal 25 500 Lake Võrtsjärv Suurin kustannuserä on laivan hankinta. Loput rahat eurot. Suurima osa moodustab sellest turismilaeva käytetään alueen kartoitukseen, yhteistyökumppa- soetamine. Ülejäänud summast on mõeldud piir- through Tartu County neiden etsintään, reittien laatimiseen ja markkinoin- konna kaardistamisele, partnerite otsimisele, mars- into Lake Peipus. tiin. Potentiaalisina rahoittajina nähdään erilaisia ruutide koostamisele ja turundusele. Rahastajatena avustusrahastoja. nähakse erinevaid toetusfonde. It is the the only fully navigable river in Estonia. 72

Säynätsalo is an international destination for anyone interested in architecture, as it is the location of the town hall designed by Alvar Project Aalto, as well ashis summer cabin, better known as Aalto's experimental house.

The people of Säynätsalo would like to show Säynätsalo more about the village and its history to visitors. At the same time, tourists could bring income to the village. As a part of Jyväskylä, the capital town of the region, Säynätsalo is in Finland danger of suburbanisation, and thereby losing the uniqueness of the locality, as well as the atmosphere of a home district.

In order to counteract this, a map service Säynätsalon löytöretki, “Discover Säynät- salo”, was developed. It highlights the region's best areas on the map and online in Finnish and English. This map is used by the locals and tourists alike. It is easy to use the Internet service to organise domestic he- ritage days in local Säynätsalo schools, for example. A paper brochure comple- ments the online service. At the same time the mar- keting of the village festival has been developed and a paper brochure produced.

In connection with the development of this map, it was found that the technology of the association's old website is no longer suffi- cient. The pages were transferred to the WordPress publishing system. At the same time, the association created a Facebook Page, highlighting historical topics and events at Säynätsalo.

Have a closer look at Discover Säynätsalo at www.saynatsaloseura.fi 73

Säynätsalo on kansainvälinen arkki- Säynätsalo on rahvusvaheline arhitektuu- tehtuurista kiinnostuneiden käyntikohde, rihuviliste reisisihtkoht, sest seal asuvad sillä siellä sijaitsevat arkkitehti Alvar arhitekt Alvar Aalto projekteeritud valla- Aallon suunnittelema kunnantalo ja maja ja suvila ehk Aalto eksperimentaal- kesämökki eli Aallon koetalo. Säynät- maja. salolaiset näyttäisivät kävijöille mielellään vähän enemmänkin kylästään ja sen Säynätsalo elanikud tutvustaksid külasta - historiasta. Samalla matkailijat voisivat jatele meelsasti veelgi rohkem oma küla ja jättää hieman enemmän rahaa kylälle. selle ajalugu. Samuti annaks id turistid külale sissetulekut. Maakonna pealinna Säynätsalo-seuran kanssa todettiin lisäksi, Jyväskylä osana võib Säynätsalot tabada että kylää uhkaa lähiöistyminen ja sen linna lähisalaks muutumine ning selle myötä myös paikkakunnan ainutlaa- kaudu piirkonna ainulaadsuse ja oma tuisuuden ja oman kotiseututunteen kodukandi tunde kadumine. häviäminen. Sellele vastukaaluks loodi kaarditeenus Vastaukseksi kehitettiin karttapalvelu Säynätsalo avastusretk. See toob kaardil ja Säynätsalon löytöretki. Se tuo esille internetis esile piirkonna huvipakkuva- alueen parhaimmat kohteet kartalla ja mad objektid nii soome kui ka inglise netissä suomeksi ja englanniksi. Löytö- keeles. Avastusretke kasutavad nii küla- retkeä käyttävät sekä kyläläiset, vierailijat elanikud ise kui ka turistid. Avastusretke että matkailijat. Löytöretken avulla vaik- abil saab näiteks Säynätsalo koolides hõlp- kapa Säynätsalon kouluissa voidaan hel- salt korraldada kodukandipäevi. Veebi- posti järjestää kotiseutupäivä. Nettipal- teenusele on täienduseks pabervälja- velua tukee paperiesite. Samalla on kehi- anne. tetty Säynätsalopäivien markkinointia ja tuotettu hyvä esite. Avastusretke arendamise käigus leiti, et seltsi vana veebilehe tehniline pool ei ole Löytöretken kehittämisen yhteydessä enam piisavaid võimalusi pakkuv. Veebi- todettiin, että seuran vanhojen nettisi- leht vahetati WordPressi süsteemi vastu. vujen tekniikka ei riitä. Sivut vaihdettiin Samas avas selts lehe Facebookis, kus WordPress-julkaisujärjestelmään. Samalla tuuakse esile ajaloolisi teemasid ja tutvus- seura avasi Facebook-sivun, jossa noste- tatakse Säynätsalo üritusi. taan esille historiallisia teemoja ja Säynät- salon tapahtumia. Tutvuge Säynätsalo avastusretkega 'Andante festivo' internetis aadressil: Käy tutustumassa Säynätsalon www.saynatsaloseura.fi by Jean Sibelius löytöretkeen netissä was composed in 1922 www.saynatsaloseura.fi for the 25th birthday of the plywood factory in Säynätsalo. 74

The Innovative Village project The most significant benefit of the provided the impuls for clear Innovative Village project is that it has thinking as to how the assets of energised thinking, and not just in Project Portglenone could be best presen- respect of the immediate project aims. ted to the villagers, and a much The information gathered from contacts wider audience, to maximise the with villagers and their organisations on impact of Portglenone as a place to the concept of marketing the village has Portglenone visit for day-trippers and tourists in created an understanding, indeed a general. mindset, that much more can be done to build on the overwhelming positive Visits to Estonia and Finland pre- attitude about the village and to amend sented interesting ideas and insi- the weaknesses identified. Northern Ireland ghts, none more powerful than how our hosts interacted with 'their The Innovative Village project has encou- place'. This opportunity encouraged raged us to set the following medium us to look with fresh eyes at 'our term development aims: place' and to seek the views of ˜ Pursue the possibilities of villagers, and organisations in the establishing affordable overnight village, in respect of the strengths accommodation in the village. A and weaknesses of Portglenone as a possible site has already been place to live and a place to visit. identified. Following this review key objectives ˜ Increase contact with forestry and were set: river agencies to explore the potential for making the existing ˜ Develop a brand for the village resources more to be used in all areas of welcoming/interesting/attractive. marketing. ˜ Investigate the possibilities of ˜ Create a state-of-the-art website creating safe, accessible pathways with well developed links to between attractions (the village, the local providers and forests, the river). national/regional tourism bodies. ˜ Create points of interest for different age groups in the forests ˜ Design and print a bespoke and along the river. tourist brochure which clearly illustrates in text, photographs and maps all that Portglenone has to offer the visitor. ˜ Reinforce the existing links with, and between, local groups who, under their own governance, „Community organise significant annual development groups events. as 'enterprises' – how All of these objectives have been could we implement met and or are well on the way to completion. something like that in Finland?" 75

„We were able to look inside out, but also outside in which is very important."

Innovative Village -hanke antoi sysäyk- Kaikki nämä tavoitteet on joko saavutettu Projekt „Innovative Village“ innustas Projekti „Innovative Village“ kõige olu- sen pohtia, mitenPortglenonen hyviä tai projektit ovat valmistumisvaiheessa. mõtlema, kuidas oleks kõige parem lisem kasu on see, et projekt ergutas puolia voitaisiin parhaiten esitellä kylä- esitledaPortglenone'i väärtusi külaela- mõtlema ja vaatama kaugemale projekti läisille ja laajemmalle yleisölle. Huomattavin hankkeen tuoma etu on se, nikele ja külastajatele. otsestest eesmärkidest. Külaelanikelt että se on antanut ajatteluun uutta puh- ning nende organisatsioonidelt kogutud Vierailut Viroon ja Suomeen tarjosivat tia, eikä vain välittömiin projektitavoit- Külaskäigud Eestisse ja Soome andsid teave küla turustamiskontseptsioonide mielenkiintoisia ideoita ja oivalluksia eri- teisiin liittyen. Kyläläisiltä ja kylän huvitavaid ideid ja arusaamu, millest kohta on loonud arusaamise, või isegi tyisesti siitä, miten isäntämme olivat organisaatioilta kerätyt markkinointia võimsaim oli see, kuidas meie võõrus- mõtteviisi, et küla üldise positiivse suhtu- vuorovaikutuksessa ”oman paikkansa” koskevat tiedot ovat luoneet ymmär- tajad „oma paigaga“ suhtlesid. See mise abil on võimalik teha palju rohkem, kanssa. Tämä rohkaisi meitä katsomaan ryksen, jopa ajattelutavan, että vallitse- julgustas meid „oma paika“ värske pil- sealhulgas kõrvaldada sõnastatud nõr- ”omaa paikkaamme” uusin silmin ja vaa todella positiivista suhtautumista guga vaatama ning küsima külaela- gad küljed. selvittämään kyläläisten ja kylän organi- kylään voidaan käyttää paljon paremmin nikelt ja küla organisatsioonidelt, missu- saatioiden näkemyksiä Portglenonen hyödyksi ja havaittuja heikkouksia voi- gused on Portglenone'i kui elukoha ja Projekt „Innovative Village“ on neid jul- heikkouksista ja vahvuuksista asuinpaik- daan parantaa. sihtkoha tugevad ja nõrgad küljed. gustanud seadma järgnevad arengu- kana ja matkailukohteena. eesmärgid Innovative Village -hanke on rohkaissut Küsitluse järel püstitati peamised ees- ˜ Uurida, kuidas luua külas soodsaid Tämän selvityksen jälkeen asetettiin meitä asettamaan seuraavat välitavoit- märgid: ööbimisvõimalusi. Võimalik asukoht päätavoitteet: teet ˜ Töötada küla jaoks välja kaubamärk, on juba kindlaks määratud. ˜ Kehittää kylälle kaikessa sen ˜ Tutkia mahdollisuutta järjestää mida võiks kasutada kõigis ˜ Tugevdada suhteid metsandus- ja markkinoinnissa käytettävä brändi. edullista majoitusta kylässä. turundusaspektides. jõeametite vahel, et uurida, kuidas Mahdollinen paikka on jo löydetty. ˜ Luoda laadukkaat verkkosivut, joissa ˜ Luua moodne koduleht, millel oleks saaks muuta olemasolevaid ressursse on kattavat linkit paikallisiin ˜ Lisätä yhteistyötä metsä- ja välja arendatud sidemed kohalike külalislahkemaks/huvitavamaks/ palveluntarjoajiin ja kansallisiin/ jokiyritysten kanssa ja tutkia teenusepakkujate ja riiklike/ atrak tiivsemaks. alueellisiin matkailutoimijoihin. mahdollisuutta tehdä olemassa olevia piirkondlike turismiorganitega. ˜ Uurida, kuidas luua resursseja vielä paremmiksi/kiinnosta- ˜ Suunnitella ja painattaa tilaustyönä ˜ Kujundada ja trükkida eraldi vaatamisväärsuste vahele turvalisi ja vammiksi/houkuttelevammiksi. tehty matkailuesite, jossa on turismibrošüür, mis toob teksti, hea ligipääsuga teid. kerrottu selvästi tekstein, kuvin ja ˜ Selvittää mahdollisuuksia luoda fotode ja kaartide abil välja kõik ˜ Luua igale vanuserühmale kartoin, mitä Portglenonella on turvalliset reitit kohteiden välille. Portglenone'is pakutava. huviväärsusi metsas ja jõe ääres. tarjota matkailijoille. ˜ Luoda eri ikäryhmiä kiinnostavia ˜ Tugevdada sidemeid iga-aastaseid ˜ Vahvistaa olemassa olevia yhteyksiä kohteita metsiin ja joen varrelle. üritusi korraldavate kohalike sellaisten paikallisten ryhmien gruppidega ning ka nende vahel. kanssa sekä niiden välillä, jotka järjestävät itsenäisesti merkittäviä Kõik need eesmärgid on täidetud või vuosittaisia tapahtumia. lõpufaasis. 76

The brainstorming events of the Sumiainen village resulted in several good and viable service ideas. The village associations went over these ideas, and it was found that while Project the village has a lot of tourism potential, there is no actual tourist destination. It was decided that the project was going to be used for Sumiainen developing tourism offers. In autumn 2013, the Sumiainen Christmas Village event was developed and tested with the help of the villagers and students from the Finland Jyväskylä University of Applied Sciences. A final paper and a publication resulted from this event. It was found out that it would be possible to turn the Sumiainen Christmas Village into an annual event, which would attract visitors from further away, as well.

Three places to visit at Sumiainen – the Shop Museum, the Granary Market, and the Poverty Village of a village action group – were pack- aged into a daytrip offer for bus tours. The Shop Museum is a presentation of an old village shop. It operates together with the Granary Market in the old shop storage warehouse. The Granary Market is an active summer market for local producers, run by Aittatorin Ahertajat Association. The year 2014 marked the 20th anniversary for the association. The Poverty village is a feat of village activity, recycling and artisanship, owned by the Rautionmäki village association, highlighting the history of World WarII in particular.

In addition to the Christmas Village and the daytrip destinations, a tourist brochure was compiled for Sumiainen, and the village's website was updated with the help of Inno- vative Village project. 77

:-

communities."

by choises lifestyle

are more driven ahrthanrather materialism

Sumiaineni küla ideeõhtutepalju kaudu häid leiti teostamiskõlbulikke teenuste ideid. Külaseltsis arutatileiti, ideed et külal läbi on suurkuid ja turismipotentsiaal, puudub otsenesustati, külastuskoht. et projekti Ot- kasutatakseteenuste arendamiseks. turismi- 2013. aasta sügiselJyväskylä viidi Rakenduskõrgkooli külaelanike üliõpi- ja laste jõududega läbijõuluküla. üritus Ürituse Sumiaineni põhjallõputöö kirjutati ja kooli koostatineni väljaanne. jõuluküla saaks Sumiai- kergesti muutaaastaseks iga- ürituseks, mis meelitaks koha- le ka kaugemaid külalisi. Kolme Sumiaineni külastusobjekti Kaup lusmuuseumi, Aittatori japõhjal Vaesuse koostati küla bussigruppidele ekskur- sioonikava. Kauplusmuuseumis tutvus- tatakse külapoe ajalugu.Aittatori See juures tegutseb vanashoones. kaupluse Aittatori lao- ontootjate aktiivne suvekauplus, kohalike mida peabdus Aittatorin ühen- Ahertajat. 2014. aastal on Aittatori tegevuse 20. juubelisuvi.suse Vae- küla onkuuluv Rautionmäki külaaktiivsuse, külaseltsile taaskasutusekäsitööala ja väljapanek, mismiselt esile toob teise maailmasõja ajalugu. pea- Peale jõuluküla jatide ekskursiooniobjek- koostati Sumiaineni turismivoldik ja täiendati küla veebilehte.

Tepol in„The people Sumiainen as us in Ireland) NI (Northern Sumiaisten kylän ideailloista löytyi mon- ta hyvää, toteuttamiskelpoista palvelu- ideaa. Kyläyhdistyksessä käytiinideoita ja läpi todettiin, että kylällä on paljon matkailupotentiaalia, mutta varsinai- nen käyntikohde puuttuu.päätettiin Hanketta käyttää matkailutarjonnan kehittämiseen. Syksyllä 2013 kehitettiinjoulukylä Sumiaisten -tapahtuma, jokakyläläisten testattiin ja Jyväskylänkorkeakoulun ammatti- opiskelijoiden voimin. Tapahtuman pohjalta syntyitetyö opinnäy- ja julkaisu.kylästä Sumiaisten on joulu- mahdollistatinen saada tapahtuma, jokavuo- joka houkutteejöitä kauempaakin. kävi- Kolmesta Sumiaisten käyntikohteesta Kauppamuseosta, Aittatorista jahyyden Köy- kylästä, paketointiinryhmille bussi- päiväretkiehdotus. Kauppa- museossa esitellään vanhan kyläkaupan historiaa. Se toimiidessä Aittatorin vanhassa yhtey- kaupankasiinissa. varastoma- Aittatori onkallistuottajien aktiivinen kesämyymälä, jota pai- pyö- rittää Aittatorin Ahertajat2014 ry. oli Vuonna AittatorinKöyhyyden 20-vuotisjuhlakesä. kylä onyhdistyksen Rautionmäen kylä- omistama kyläaktiivi- suuden, kierrätyksen jaden käsityöläisyy- taidonnäyte, jokasinkin toisen tuo maailmansodan historiaa. esille var- Joulukylän ja päiväretkikohteen lisäksi laadittiin Innovative Villagetuella -hankkeen Sumiaisten matkailuesitedennettiin ja kylän nettisivuja. täy- 78

The consequences of municipal and on the village website. Two mergers were just starting to students from the Jyväskylä Univer- become apparent for Pylkönmäki sity of Applied Sciences helped with Project during the early stages of the the mapping. project. There was a threat of a loss of public services, the people It was important to let it be known seemed depressed, although seve- that even though Pylkönmäki is a Pylkönmäki ral associations and events were small village, there are many busi- still going strong. Pylkön Ääni, a nesses, good services, and enjoyable development association of the activities. With the help of the Pylkönmäki villages had just project, the brochure of the services Finland started as a new action group, with available in Pylkönmäki was com- which this project started the piled, and an information phone brainstorming sessions. service was opened and tested over the summer of 2014. The phone line The brainstorming events resulted is intended for the summer resi- in a massive amount of good ideas. dents, for example, who need advice At the same time, we found that about what is available in the area. the people were not aware of services available in their own At the same time, the people consi- village. If you do not know about a dered the appearance of the village service, you cannot use it and you centre: as some services have dis- risk losing it. appeared, there are empty display windows, a deserted petrol station All the services of the region were along the route, and an empty mapped, and also updated busi- former village hall for sale. The ness listings of the Saarijärvi town village association was hoping for the project to help with the selling process of the old village hall. Students ofJAMK 's international Facility Management course were assigned to consider alternative options for the use and marketing of this building.

The village association became more active during the project. In the end, the project paid for the planning of the village's Frisbee golf trail and instructions. In addition, a new logo, a label, and Pylkönmäki passport among other things were designed for the village's products and marketing purposes. 79

Pylkönmäelle kuntaliitoksen seurauk- Pylkönmäkis pandi kirja kõik piirkonnas set olivat iskemässä tuntuvasti juuri osutatavad teenused, mis kanti samas ka hankkeen alkuvaiheissa. Julkisten pal- Saarijärvi ärikataloogi ja küla veebi- velujen kato uhkasi, ihmiset olivat lehele. Kaardistamisel olid abiks kaks masentuneen oloisia, vaikka toisaalta Jyväskylä Rakenduskõrgkooli üliõpilast. moni yhdistys ja tapahtuma toimi niin Nii külale endale kui ka lähipiirkonnale kuin ennenkin. Uutena yhdistyksenä oli taheti teada anda, et väikese küla kohta juuri aloittanut Pylkönmäen kylien on Pylkönmäkis tegelikult palju ette- kehittämisyhdistys Pylkön Ääni ry, jon- võtteid, häid teenuseid ja palju tegevus- ka kanssa hanke lähti etsimään ideoita võimalusi. Projekti abil koostati Pylkön- ja kehittämään ratkaisuja. mäki teenuste brošüür ja sellega seoses Hankkeen ja Pylkön Ääni ry:n järjestä- avati Pylkönmäki teenindustelefon, mille missä ideailloissa löydettiin liuta hyviä testimine toimus 2014. aasta suvel. ajatuksia. Samalla totesimme, että väki Telefon on mõeldud ka nõu ja abi vaja- ei tiennyt, mitä kaikkia palveluita vatele suvitajatele. omalta kirkonkylältä löytyy, puhumat- Samaaegselt mõeldi ka külakeskuse takaan sivukylistä. Ja jos palveluista ei väljanägemisele: teenuste kadumise tiedä, niitä ei osaa käyttää, vaan rahat tõttu on tee ääres tühje vaateaknaid, tühi kulkeutuvat kaupunkiin. bensiinijaam ning tühjalt seisev ja müügis Pylkönmäellä lähdettiin kartoittamaan olev endine vallamaja. Külaselts soovis, kaikkia kylän palveluita, jotka päivi- et projekt aitaks kaasa ka vana vallamaja tettiin samalla myös Saarijärven yritys- müümisel. Jyväskylä Rakenduskõrgkooli luetteloon ja kylän nettisivuille. Kar- Facility Managementi kursuse üliõpi- toituksessa auttoi kaksi Jyväskylän lased hakkasid analüüsima erinevaid või- malusi maja kasutamiseks ja turunda- ammattikorkeakoulun opiskelijaa. Sekä kunnantalo. Kyläyhdistys toivoi, että Pylkönmäki puhul andsid just projekti miseks. kylän sisälle että lähialueille haluttiin hankkeesta löytyisi apua vanhan kunnan- algfaasis tunda omavalitsuste ühenda- saada tietoon, että pieneksi kyläksi talon myymisessä. Jyväskylän ammatti- mise mõjud. Ees terendas avalike tee- Külaselts muutus projekti käigus aktiiv- Pylkönmäellä on paljon yrityksiä, hyvät korkeakoulun kansainvälisen Facility nuste kadumise oht, inimesed olid vä- semaks. Lõpuks rahastati projekti kaudu palvelut ja mukavaa tekemistä. Hank- Management -kurssin opiskelijoita lähti sinud ja masendunud, kuid teisest ka discgolfi raja kaardi ja juhendi valmis- keen tuella tehtiin Pylkönmäen palvelut miettimään talon käytölle ja markkinoin- küljest toimisid paljud ühendused ja tamist. Lisaks kavandati küla turun- -esite ja siihen liittyen avattiin Pylkön- nille vaihtoehtoja. ettevõtmised nii nagu ennegi. Uue damiseks ja toodete tarbeks uus logo, mäen palveleva puhelin, joka testattiin ühendusena oli just tegevust alustanud etikett ning külaseltsi ja spordiseltsi Kyläyhdistys aktivoitui hankkeen aikana. kesällä 2014. Puhelin on tarkoitettu Pylkönmäki külade arendusselts Pylkön teenuste toetamiseks Pylkönmäki pass. mm. kesäasukkaille, jotka tarvitsevat Lopulta hanke tuki myös kylän fris- Ääni ry, kellega koos hakati uusi ideid neuvoa hyvistä tekijöistä. beegolf-radan rakentamista kustanta- otsima. malla radan suunnittelua, kartan ja Samanaikaisesti palvelujen kartoit- ohjeistuksen. Lisäksi suunniteltiin kylän Ideeõhtul leitigi hulgaliselt häid mõt- tamisen kanssa mietittiin keskuskylän markkinointiin ja tuotteille uusi logo, teid. Samas tuli välja, et inimesed ei ulkonäköä: palvelujen katoamisen myö- etiketti, lippu sekä kyläyhdistyksen ja teadnud päris täpselt, milliseid teenu- tä raitin varrella on tyhjiä näyteik- urheiluseuran ohjelmapalvelun tueksi seid nende külakeskuses üldse paku- kunoita, autio bensa-asema ja tyhjillään Pylkönmäen passi. takse. Kui teenuseid ei teata, siis ei saa seisova, myytävänä oleva entinen neid ka kasutada. 80

The non-profit associationMäeotsa Village Society (MTÜ Mäeotsa Külaselts) plans to establish a winter sports and hiking centre for families on the slopes of Kavilda primeval valley. The ski slope is important for Project the entire Tartu County, since it currently has no such centre.

The ski centre will offer catering, accommodation, Mäeotsa and ski and other sports equipment rental. The services will be provided by local entrepreneurs. MTÜ Suusad Alla will equip the ski hill with a lift, rent out equipment, and organise various events and Estonia trainings.

The ski centre would provide jobs for local residents. Other community members could benefit from community activities days and joint events. In addition to this, the centre would boost co-operation and activities between the village societies and small entrepreneurs of at least Konguta and Puhja rural municipalities, as well as community services.

Land ownership proved to be a problem. The land owners have now all given their approval to the project. Another problem proved to be co-operation betweenMTÜ Suusad Alla and local entrepreneurs.

The project has moved forward from the idea stage to implementation. Project manager Alar Ilp admitted that thanks to the Innovative Village project, the ski centre has already caught attention as a potential future sports and tourist attraction centre.

The preliminary design for the first stage of the ski centre is already finished and Konguta rural muni- cipality has issued a building permit. In addition to that, we are already looking for a suitable cons- truction company. Thus, the next step in the develop- ment of the ski centre will be finding financing for the construction works. Preparing the designs and layouts will cost an estimated 5,500 euros and building the entire ski centre approxi- mately 800,000 euros. The project is managed byMTÜ Suusad Alla. The partners include Konguta rural municipality, Mäeotsa Village Society,OÜ Lasita Puhkemaja, and Mäeotsa FarmOÜ . 81

"The idea has outgrown Mäeotsa village and now there is no turning back." Alar Ilp, Mäeotsa project manager

Yleishyödyllinen ja voittoa tavoit- Hiihtokeskuksen rakentaminen edel- Mittetulundusühingu (MTÜ ) Mäe- maa-ala planeeringud. Tulevasel telematon Mäeotsan kyläyhdistys lyttää rakennusprojektin laatimista otsa Külaselts idee on arendada suusamäe alal oli kunagi mets, mis on kaavailee talviurheilu- ja matkailu- ja tontin kaavoitusta. Alueella ollut Kavilda ürgoru nõlvale talispordi- ja praeguseks maha raiutud. Problee- keskuksen rakentamista Kavildan metsä on jo kaadettu. Ongelmaksi matkakeskus. Suusanõlv on oluline miks osutus maaomand, sest kõige laakson rinteeseen. Laskettelurinne osoittautui maanomistus. Kaikki kogu Tartumaale, kuna maakonnas atraktiivsem osa mäenõlvast kuulub olisi tärkeää koko Tarton maakun- maanomistajat ovat kuitenkin näyt- puudub sellise suunitlusega keskus. Riigimetsa Majandamise Keskusele nalle, josta tällä hetkellä puuttuu täneet projektille vihreää valoa. (RMK ), ümberkaudsed maad kuu- vastaava keskus. Toiseksi ongelmaksi on osoittau- Suusakeskuses hakatakse pakkuma luvad maaomanikele. Viimased on tunut yleishyödyllisen yhdistyksen ja toitlustust, majutust, suuskade ja kõik projektile oma jah-sõna andnud. Hiihtokeskuksessa tullaan tarjoa- paikallisten yrittäjien yhteistyö. teiste spordivahendite laenutust. Teiseks probleemiks osutusMTÜ ja maan ateria- ja majoituspalveluja Teenuseid hakkavad osutama ümb- kohalike ettevõtjate omavaheline sekä suksien ja muiden urheilu- Hiihtokeskuksen ensimmäisen vai- ruskonna ettevõtjad,MTÜ Suusad koostöö. välineiden vuokrausta. Palveluja heen suunnitelma on jo valmistunut Alla võimaldab suusamäel kasutada tarjoavat paikalliset yrittäjät: yleis- ja Kongutan kunta on myöntänyt sille tõstukit, laenutab vahendeid ning Juba on valminud suusakeskuse esi- hyödyllinen yhdistys Suusad Alla rakennusluvan. Tällä hetkellä etsi- korraldab suusakeskuses erinevaid mese etapi eelprojekt ja Konguta (Sukset alle) vastaa hiihtohissi- tään sopivaa rakennusliikettä. Seu- üritusi ja koolitusi. vald on väljastanud ehitusloa. Otsi- palveluista, vuokraa välineitä ja raava askel onkin rahoituksen löy- takse ka ehitusfirmat, kes hakkaks järjestää tapahtumia ja koulutuksia. täminen. Projekti- ja suunnittelutyön Suusakeskuse juures saaksid tööd ehitama. Järgmine samm suusa- arvioitu hinta on 5 500 euroa. Hiih- kohalikud elanikud. Teised kogu- keskuse arendamisel ongi rahastuse Hiihtokeskus tarjoaisi töitä paikal- tokeskuksen kokonaisbudjetti on konna liikmed saaksid osaleda leidmine ehitustöödeks. Projektee- lisille asukkaille. Kyläläisillä olisi noin 800 000 euroa. Projektia ryhtyy talgupäevadel ja ühisüritustel. Kes- rimine ja planeeringute tegemine mahdollisuus osallistua talkoo- toteuttamaan yleishyödyllinen yhdis- kus elavdaks vähemalt kahe valla, maksab hinnanguliselt 5500 eurot. töihin ja yhteisiin tapahtumiin. tys Suusad Alla, jonka kumppaneina Konguta ja Puhja külaseltside ja Kogu suusakeskuse eelarve maht on Keskus elävöittäisi ainakin Kongu- ovat Kongutan kunta, Mäeotsan väikeettevõtjate koostööd ning umbes 800 000 eurot. Projekti hak- tan ja Puhjan kyläyhdistysten yhteis- kyläyhdistys,OÜ Lasita puhkemaja ja nende tegevussuundi, kaasa arva- kab läbi viimaMTÜ Suusad Alla. työtä ja tarjoaisi niille uusia toimin- Mäeotsa FarmOÜ . tud kogukonnateenuseid. Partneriteks on Konguta vald, Mäe- tamahdollisuuksia esimerkiksi Suusakeskuse rajamiseks on vaja otsa külaselts,OÜ Lasita puhkemaja yhdyskuntapalvelujen kehittämi- ja Mäeotsa FarmOÜ . sessä. koostada eelnevalt ehitusprojekt ja 82 83

Developing village halls

Kylätalojen kehittäminen Kogukonnakeskuste arendamine

The village societysupport needs for financial theand reconstruction hopes works, tofunds. receive However, it several fromaccomplished tasks by the various villagers can themselves be in the form of collective work. Many other villages could use the proposedmodel idea as and a turndings their into abandoned manufacturingplaces buil- serving or the communities' needs. meeting In the coursecommunity of training, the the Innovativeand existing Village readiness of skills local peoplecommunity services to were mapped. provide “Parti- cipation in the Innovative Villagehas project been an interesting experience,” says project manager Madisbeen Masing. lucky “I to meet have hearts people and whose minds eyes, arewilling open to and contribute to who the are development of rural areas. The study trip alsoa gave me lot ofstanding and new contacts.” ideas, thoughts, under- The project will be ledKawershof, by with Mäksa Village rural Society municipality and Tartu Rural Development Association acting as project partners. The estimated budget of the project is 70,000 euros.

o udrtn their life to understand

to them at apply home."

to get to know other villagers, and to find new ideas

Kaagvere village Suytrips are„Study the best way is an old building,part which of was the originally manorbuilding was complex. used as Later, a village the garages. sauna and 15 yearsclosed. ago, the sauna was The villagers have recentlyreconstruct the decided sauna and to add asionally profes- equipped kitchen,shop, carpenter's meeting andwell storage as rooms, agoods. place as The for first selling floortourist home-made will hostel. be The villagers used also asuse plan a to solar energyecological footprint and as much try as possible when to planning and reduce carrying outtruction recons- works in the building. A manufacturing andbelonging service to the building villagegive local society people an opportunity would for self- realisation. They could alsoadditional income earn and make use some of local- ly grown vegetables, fruits, berriesmushrooms. and The buildingserve would as a also centre ofas their social a life place and tourists. to entertain guests and In the centre of there Estonia Project Kaagvere 84 85

Kaagveren kylän keskellä sijaitsee läisillä olisi mahdollisuus keskinäiseen Kaagvere küla keskel on mõisaajast saaks külaelanikud ära teha talgute kartanoajoilta peräisin oleva rakennus, kanssakäymiseen sekä vieraiden ja turis- jäänud hoone, mida on viimati kasutatud korras. Esitatud ideed saaks kasutada jota on viimeksi käytetty kylän saunana tien majoitukseen. külasauna ja garaažidena. Viimased 15 paljud teised külad eeskujuna ning muuta ja autotalleina. Sauna on ollut suljettuna aastat on saun olnud suletud ja külaela- nõnda mahajäetud hooned kogukondade jo 15 vuotta ja kyläläiset kaipaavat sitä Kyläyhdistys tarvitsee entisöintiin rahal- nikud tunnevad sellest väga puudust. tootmis- või koosolemiskohtadeks. kovasti. lista tukea, jota toivottavasti saadaan erilaisilta säätiöiltä. Osa rakennustöistä Külaelanikud on otsustanud sauna re- Kogukondade koolituse käigus kaardis- Kyläläiset ovatkin päättäneet entisöidä voidaan tehdä talkoina. Muutkin kylät konstrueerida ning lisada ka heal profes- tati kogukonnas olemasolevad oskused ja saunan ja rakentaa siihen lisäksi uudet, voisivat seurata Kaagveren esimerkkiä ja sionaalsel tasemel köögi-, puidutöö- valmisolek kogukonnateenuste osuta- tasokkaat oheistilat: keittiön, puuvers- uudistaa hylättyjä rakennuksia yhtei- koja, kokkusaamisruumid, laoruumid ja miseks. Innovative Village projektis taan, kokoontumistilat, varaston sekä sönsä tuotanto- tai kokoontumistiloiksi. omatoodetud kauba müümise koha. osalemine on projektijuht Madis Masingu kyläläisten oman tuotannon myyntitilat. Teisele korrusele planeeritakse hosteli- hinnangul olnud väga huvitav. „Õnn on Toiseen kerrokseen kaavaillaan retkeily- Yhteisökoulutuksen aikana kylässä teh- tüüpi majutusvõimalust. Tark oleks olnud kohtuda teiste inimestega, kelle majatyyppistä majoituspaikkaa. Viisaim- tiin osaamiskartoitus ja selvitettiin val- kasutada päikeseenergiat ning planee- silmad, süda ja pea on avatud ning kes on pana energiavaihtoehtona pidetään miudet yhteisöpalvelujen tarjoamiseen. rimisel ja rekonstrueerimisel püüelda nõus panustama maapiirkondade aren- aurinkoenergian hyödyntämistä ja sekä Osallistuminen Innovative Village -pro- võimalikult väikese ökoloogilise jalajälje gusse. Õppereis andis lisaks palju ideid, suunnittelussa että entisöinnissä pyri- jektiin on projektipäällikkö Madis Masin- suunas. Külaühistu tootmis- ja teeninda- mõtteid, arusaamist ja kontakte.” tään siihen, että rakennuksen ekolo- gin mukaan ollut erittäin mielenkiin- mishoone annaks inimestele võimaluse ginen jalanjälki tulisi olemaan mahdolli- toista. "Olen onnekas, että sain tavata ennast teostada, raha teenida, kasutada Projekti eestvedaja onMTÜ Külaselts simman pieni. Tuotanto- ja palvelura- ihmisiä, joiden silmät, sydän ja ajatukset külas kasvanud köögivilju, puuvilju, Kawershof ning partneriteks Mäksa vald kennus tarjoaisi kyläläisille edellytykset ovat avoinna uusille ideoille ja jotka ovat marju, seeni jm, võimalust elada seltsi- ja Tartumaa Arendusselts. Projekti eel- itsensä toteuttamiseen, rahan ansait- valmiina edistämään maaseudun kehitys- elu, võtta vastu külastajaid ja turiste. arve on hinnanguliselt 70 000 eurot. semiseen, itse kasvatettujen vihan- tä. Löysin koulutusmatkalta myös paljon nesten ja hedelmien sekä metsästä ideoita, ajatuksia, ymmärrystä ja yhteyk- Rekonstrueerimiseks vajab külaselts poimittujen marjojen ja sienien säilön- siä." rahalist toetust, mida loodab saada tään. Samalla syntyisi paikka, jossa kylä- erinevatest fondidest, mitmed tööd 86

ThePortballintrae project is simple and not very Project glamorous, but very necessary and useful. Our Village Hall was built in 2009, but the very high ceilings that were needed for the ecologically state of the art heating system have caused a very loud echo in both the Main hall and the Portballintrae meeting room. The acoustics are so bad that many people, especially our older residents, no longer attend meetings because they cannot understand what is being said. Northern Ireland We are applying for funding to install moveable acoustic panels in both the main hall and the meeting room. These acoustic panels will cut the echo back from a 3 second delay to less than 1 second. This will enable more people to use and enjoy our village hall and meeting rooms. 87

Portballintraen projekti on yksinkertainen eikä kovinkaan Portballintrae projekt on lihtne ja mitte eriti pilkupüüdev, hohdokas, mutta erittäin tarpeellinen ja hyödyllinen. kuid väga vajalik ja kasulik. Meie rahvamaja ehitati 2009. Kylätalomme rakennettiin vuonna 2009, mutta sen laaduk- aastal, kuid moodsa ökoloogilise küttesüsteemi jaoks kaan ympäristöystävällisen lämmitysjärjestelmän edellyt- vajalikud ülikõrged laed on kaasa toonud valju kaja nii aulas tämän hyvin korkean katon takia pääsalissa ja kokoustiloissa kui ka koosolekuruumis. Akustika on nii halb, et paljud kaikuu erittäin voimakkaasti. Akustiikka on niin huono, että inimesed (eriti meie eakad elanikud) ei käi enam koos- monet, varsinkin iäkkäämmät, eivät enää osallistu olekutel, sest nad ei saa öeldust aru. kokouksiin, koska he eivät saa puheesta selvää. Me taotleme rahastust, et paigaldada rahvamaja aulasse ja Haemme rahoitusta siirrettävien akustiikkapaneelien koosolekuruumi liikuvad akustilised paneelid. Need akust- asennukseen pääsaliin ja kokoustiloihin. Akustiikkapaneelit ilised paneelid vähendavad kaja kolmesekundilisest viivi- lyhentävät kaikua kolmen sekunnin viiveestä alle yhteen tusest ühesekundiliseks. See võimaldab rahvamaja ja sekuntiin. Tämä antaa useammille ihmisille mahdollisuuden koosolekuruume kasutada ja nautida rohkematel inimestel. käyttää ja nauttia kylätalosta ja sen kokoustiloista. 88

The non-profit organisation Õnnemaa Kersti Leis, the manager of the organisa- (MTÜ Õnnemaa) is a good example of tion Õnnemaa, admits that participation in how to obtain satisfactory results for the the Innovative Village project allowed her Project entire community by embracing the to work in a bigger team and made it pos- changing conditions in the course of the sible to thoroughly map the needs and project. establish the long-term goals for family and youth work: “As for our team, the Õnnemaa The organisation's original plan involved training couldn't have come at a better building a new community centre in time. As a result, we were also able to rea- Ülenurme to serve the entire rural muni- listically assess our current situation, and cipality. However, in 2013 Ülenurme rural although the originally planned activities Estonia municipality government was still buil- changed, our ultimate goal – to develop ding its kindergarten and the plan to family and youth services in Ülenurme build a new community centre was put on rural municipality – remained the same.” hold. Instead, the rural municipality government suggested expanding the Throughout the project implementation, existing Tõrvandi Sports Centre by cooperation with the local government adding an extension the building. and families as well as work distribution within the organisation improved and the The total surface area of the extension is certainty of purpose became stronger. 200 m : a multifunctional hall, a music The council members and other emp- room and auxiliary rooms. Ülenurme loyees of Ülenurme rural municipality rural municipality government and were included in the project as experts. Õnnemaa have signed a contract, valid until 2020, and on 20 August, 2014 The project is carried out by the organisa- Tõrvandi Family and Youth Centre ope- tion Õnnemaa. The Ülenurme rural munici- ned its doors. The organisation Õnne- pality government acts as a project part- maa has received Leader funding for the ner and is also responsible for the mana- centre's organisational work and gement of Ülenurme Family and Youth equipment. Centre.

"We were very impressed by the communality of the Estonians and the way they take care of the children."

Finnish study tour visitors 89

KansalaisjärjestöÕnnemaa on hyvä perhe- ja nuorisotyössä pyritään vuo- Mittetulundusühing (MTÜ ) Õnnemaa et soetada vahendeid keskuse organisa- esimerkki siitä, miten projektin aikana sien päästä. ”Koulutuksen tapahtuma- on hea näide sellest, kuidas kasuta- toorseks tööks ja uute teenuste pakku- tapahtuneet muutokset voivat vaikut- aika sopi meille. Koulutus tarjosi hyvät takse ära projekti käigus muutuvad miseks. Uued ja suuremad ruumid spor- taa positiivisesti projektin loppu- mahdollisuudet sovittaa onnistuneesti olud ning saavutatakse kogukonda dihoones ning soetatavad vahendid tulokseen ja olla hyödyksi kunnan yhteen ristiriita alkuperäisten suunni- rahuldav tulemus. võimaldavad pakkuda kvaliteetseid asukkaille. telmien ja muuttuneiden mahdolli- ning kõiki vanuserühmi kaasavaid uusi suuksien välillä”, Leis sanoi. Esialgu oliMTÜ -l kavas rajada Üle - pere- ja noorsootöö teenuseid. Alussa järjestön oli tarkoitus raken- nurme alevikku valla uus kogukonna- nuttaa Ülenurmeen uusi monitoimi- Projektin toteutti kansalaisjärjestö Õn- hoone, kuna senised pere- ja noorte- MTÜ Õnnemaa eestvedaja Kersti Leis talo, koska olemassa oleva perhe- ja nemaa. Kunnan työntekijöitä on toi- keskuse ruumid olid järjest areneva teatas, et osalemine projektis Inno- nuorisotalo oli jäänyt pieneksi nope- minut hankkeessa asiantuntijoina. Üle- keskuse jaoks väikseks jäänud. Et vative Village andis võimaluse suurema asti kasvavassa kunnassa. nurmen kunnanhallitus toimi hanke- Ülenurme vallavalitsus ehitas 2013. meeskonnaga väga põhjalikult kaardis- kumppanina ja on vastuussa keskuksen aastal lasteaeda, siis lükkus plaan tada vajadused ja määrata kindlaks, Ülenurmen kunta piti vuonna 2013 johtamisesta. Hankkeen myötä yhteis- rajada uus kogukonnakeskus edasi. kuhu tahetakse pere- ja noorsootöö tärkeä- mpänä lastentarhan rakenta työ kunnanhallituksen ja perheiden Ülenurme vallavalitsus tegiMTÜ le vallas aastate pärast jõuda. mista. Siksi kunta ehdotti Õnnemaalle kanssa on parantunut. Samalla myös yh- Õnnemaa ettepaneku pere- ja noor- lisäkerroksen rakentamista Tõrvandin distyksen sisäinen työkulttuuri parani ja sootöö laiendamiseks Tõrvandisse. Lisaks paranes koostöö kohaliku omava- urheiluhalliin. Uudet tilat ovat 200 m : järjestön päämäärät ovat selkeämmin Esialgselt oli vallal plaanis Tõrvandi litsusega, perekondadega,MTÜ sisene iso halli, jossa on siirrettävät väliseinät, esillä. spordihoone juurdeehitis valmis tööjaotus ja eesmärgikindlus. Eksperti- sekä musiikkihuone ja oheistilat. Üle- ehitada 2013. aasta sügiseks, kuid dena kaasati Ülenurme valla volikogu nurmen kunnanhallitus ja Õnnemaa plaanid muutusid ning ehitus lükati liikmeid ja vallatöötajaid. „Õppisime, et ovat tehneet sopimuksen tilojen hal- edasi aastasse 2014. Spordihoone kui ühed uksed sulguvad, siis hea linnoimisesta vuoteen 2020 asti. juurdeehitis on kokku 200 m , millest koostöö tulemusena avanevad uued. Õnnemaa sai Leader-rahoitusta kes- 125 m jääb multifunktsionaalseks Koolitaja Maret Pritsi asjalikud nõuan- kuksen työn organisointiin ja palve- lükandvaheseinaga liigendatavaks ded ja mõtted viisidMTÜ Õnnemaa uue luiden tarjoamisessa tarvittavien väli- saaliks, lisaks veel muusikatuba ja projekti kirjutamiseni. Väga suurt inspi- neiden hankkimiseen. Perhe- ja nuo- vajalikud abiruumid. Ülenurme vallava- ratsiooni andsid ka ühised väljasõidud ja risokeskus aloitti toimintansa Tõrvan- litsus jaMTÜ Õnnemaa sõlmisid ruu - saadud kogemused, mis innustasid veel- dissa 20.8.2014. mide haldamise eellepingu aastani gi enam edasi toimetama,“ sõnas Leis. Õnnemaan johtaja Kersti Leis kertoo, 2020 ja Tõrvandis alustas 2014. aasta Projekti teostaja onMTÜ Õnnemaa ning että Innovative Village -projektista 20. augustist tööd pere- ja noorte- projekti partner ja Ülenurme Pere- ja saatu kokemus oli hyvin tärkeää. Se keskus. noortekeskuse haldaja Ülenurme valla- antoi mahdollisuuden kartoittaa omat MTÜ Õnnemaa esitas ka Tartumaa valitsus. tarpeet ja päämäärät, joihin kunnan Arendusseltsi taotlusvooru projekti, 90 91

Developing new activities

Uuden toiminnan kehittäminen Uute tegevuste arendamine 92

The non-profit organisationAMW (MTÜ nity services was also a remarkable step AMW) aims to build a community centre in forward. Local people have contributed to Kõrveküla. The community centre could be the project and expert assessment was Project distinguished from others by its unique provided by Tartu rural municipality architect theme park, a Music World, offering various and land counsillor. The project has strengt- music-related activities. hened cooperation with owners of neigh- bouring properties and has helped to explore Muusikamaa AMW's plan includes the establishment of the vision and possibilities in more detail. In both the park and a building complex. The order to attain the common goal, the rural service allows for the existing musical municipality andAMW have agreed to collectives to expand their activities and to incorporate the municipal land and the land Kõrveküla, Estonia establish new collectives. For community owned byAMW into a single property. members and visitors, it will mean enter- taining and educational activities. Music will Mall Türk, the author of the Music World be brought to people by both active concept and leader ofAMW , notes that (singing, instrument playing, etc.) and participation in the training programme has passive (music listening, meetings, con- made it possible to think through the entire certs, etc.) musical activities, as well as by process, from the initial idea to implemen- music history (folk music, classical music) tation. The opportunity to work together and by introducing different sound attri- with active members of other similar butes. The community service will include communities has created a wonderful team the organisation of hobby groups, training spirit. The project has also helped her gain and other joint events, as well as new more confidence and clarity. Project partici- activities made possible by the new buil- pants now act as a team supporting each ding. The centre is not far from Raadi manor other, and from time to time organise complex, the Estonian National Museum meetings to share their ideas and expe- and Saadjärve Ice Age Centre. The Music riences. Türk continues, “The support and World, once completed, will be thus yet experience of other people working in the another fascinating theme park found in the same field is vital to keep the ideas alive and area. flowing, especially in the face of setbacks and obstacles.” In the course of the training carried out as part of Innovative Village project, the whole Project partners include Tartu rural munici- concept of the Music World was divided into pality, Kõrveküla Basic School, the female various stages and sub-projects. The shift in society Miina, Sootaga Rural Women's focus from personal ambitions to commu- Society, etc.

With good cooperation and faith in doing things together a village can do wonders. 93

Make your own plans, do not copy others!

Yleishyödyllisen ja voittoa tavoittele- nitelma on jaettu eri askelmiin ja Mittetulundusühingu (MTÜ) AMW Innovative Village projekti koolituse mattoman yhdistyksenAMW :n tavoit- alaprojekteihin. Samalla henkilökoh- eesmärgiks on ehitada kogukonna- tulemuseks oli suure muusikamaa idee teena on perustaa Kõrvekülaan kes- tainen haave muuttui yhteisölliseksi. keskus Kõrveküla alevikku. See peaks jaotamine etappideks ja erinevateks kus, jonka erikoisuutena on musiik- Projektiin saatiin mukaan paikallisia olema külakeskus, mille eripäraks on projektideks. Oluliseks sammuks oli kiaiheinen teemapuisto, Musiikkimaa. toimijoita. Tarton kunnanarkkitehti ja iseseisva muusika-ainelise teemapargi mõtteviisi muutus – isikliku ambitsiooni Se tarjoaisi erilaisia musiikkiin liittyviä lääninneuvos ovat antaneet asian- (muusikamaa) olemasolu, kus paku- muutmine kogukonnateenuseks. Pro- toimintamahdollisuuksia. tuntijalausunnon, yhteistyö naapuri- takse erinevaid muusikaga seotud jekti käiku kaasati mitmeid kohalikke tonttien omistajien kanssa on syven- tegevusi. inimesi. Projektile andsid ekspert- Yhdistyksen tavoitteena on saada ai- tynyt ja sekä visio että mahdollisuudet arvamuse Tartu valla arhitekt ja maa- MtÜ soovib rajada pargi ja hoonete- kaan puisto rakennuksineen. Musiik- ovat täsmentyneet. Yhteisen pää- nõunik, süvenes koostöö naabermaade kompleksi. Teenus võimaldab laien- kimaa monipuolistaisi olemassa ole- määrän saavuttamiseksi kunta ja yhdis- omanikega, täpsustusid visioonid ja dada juba tegutsevate erinevate muu- vien musiikkiryhmien toimintaa. Kes- tys ovat valmiina yhdistämään viereiset võimalused. Koostöös vallaga ollakse sikakollektiivide tegevust ja luua uusi. kus tarjoaisi sekä omalle kylälle että tontit. valmis ühendama munitsipaalmaa ja vieraille opetuksellista ja viihteellistä Teenuse kaudu pakutakse kogukon- MTÜ-le kuuluv maa ühise eesmärgi musiikkiin liittyvää toimintaa: aktii- Musiikkimaan idean alullepanija ja nale ja külalistele harivat ja meelela- elluviimiseks. vista (laulaminen, soittaminen yms.), yhdistyksen vetäjä Mall Türk totesi, että hutuslikku huvi- ja vabaajakorraldust. passiivista (musiikin kuuntelu, tapaa- koulutusohjelmaan osallistuminen Muusikat käsitletakse erinevates vor- Muusikamaa idee autor jaMTÜ eest- miset, konsertit), musiikkitietoa (kan- antoi mahdollisuuden miettiä prosessia mides: aktiivne muusikaline tegevus vedaja Mall Türk rääkis, et koolitus- sanmusiikki, sävelletty musiikki), sä- ideasta toteutukseen ja samalla syntyi (laul, pillimäng jms), passiivne muusi- programmis osalemine andis võimaluse velten ominaisuuksia yms. Kyläyhtei- upea joukkuehenki kylän toimijoiden kaline tegevus (muusika kuulamine, läbi mängida kogu protsessi ideest sön palveluihin kuuluisivat lisäksi har- kanssa. Koulutus antoi hänelle varmuut- kohtumised ja kontserdid jms), muu- teostuseni, ühtlasi tekkis tore mees- rastuskerhot, tapahtumien järjestä- ta ja selkeyttä. Projektiin osallistujista sikalugu (rahvamuusika, kunstmuu- konnatunne teiste sarnaste kogukonna minen, koulutukset, yhteistapahtu- on muodostunut tukiryhmä, joka aika sika), heli omadused jne. aktivistidega. Samuti sai ta juurde kind- mat ja kaikki ne uudet toimintamah- ajoin kokoontuu yhteen vaihtamaan lust ja selgust. Projektis osalenutest on Kogukonnateenus hõlmab huviringe, dollisuudet, joita keskus voi tarjota. ajatuksia ja kokemuksia. "Samalla alalla kujunenud omamoodi tugirühm, kel- sündmuste korraldust, koolitusi, ühis- Lähellä sijaitsevat Raadin kartano, Vi- toimivien ihmisten tuki ja kokemus on lega aeg-ajalt kohtutakse, jagatakse üritusi, kuid ka uue hoone pakutava- ron kansallismuseo ja Saadjärven jää- korvaamatonta. Se auttaa pitämään mõtteid ja vahetatakse kogemusi.„ Teis- test võimalustest tekkivaid uusi tege- kausikeskus. Musiikkimaa muodostai- ideaa hengissä silloinkin, kun kohtaa te samas valdkonnas tegutsevate ini- vusi. Läheduses asub Raadi mõisa- si lähistöllä sijaitsevien teemapuisto- takaiskuja ja vaikeuksia." meste tugi ja kogemus on väga oluline, kompleks ja Eesti Rahva Muuseum, jen kanssa houkuttelevan kokonai- et hoida ideed elus, eriti kui tekib tagasi- samuti Saadjärve Jääaja Keskus, mida suuden. Projektin yhteistyökumppaneita ovat lööke ja raskusi.” Tarton kunta, Kõrvekülan peruskoulu, külastab palju kooliõpilasi. Nii moo- Innovative Village -projektikoulu- naisjärjestö Miina, maaseutunaisjärjes- dustab muusikamaa naabruses ole- Projekti partnerid on Tartu Vald, Kõrve- tuksen tuloksena Musiikkimaan suun- tö Sootaga ja monet muut järjestöt. vate teemaparkidega toreda ühtse küla Põhikool, naisselts Miina, Sootaga ansambli. Maanaiste Selts jpt. local services in the same available place planning of new settlements and lots, i.e. more inhabitants arriving young people many both village schools at full capacity the vast majority of inhabitants elsewhere (Jyväskylä, are employed Suolahti) Äänekoski, Tikkakoski, a functioning village association (a one new one in village, a tested in the other) good relationships between the village and the municipality/town. the wheel. re-invent

New settlements are beingween created bet- these oldthe villages, which two will villagesfuture join – into the one new villageA area of Hirvaskangas. joint in large the being village planned to school replaceschools is the that are old too already small. village The activists from the village associations of Kangashäkki andacquainted Koivisto with became eachproject. other The during this developmentration methods of is ongoing. collabo- ˜ ˜ ˜ ˜ ˜ ˜ ˜

ucsflstructures, successful

you do not have to ul onBuild existing LAG LAG Kangashäkki same location, one to the right of same location, one to the left the other to the highway, and similar nature: forests, lakes, agricultural landscapes, both with nature trails, cross-country skiing trails, and swimming beaches angashäkki and Koivisto are neighbou The work inmaking the childrentheir and life youth inneighbouring enjoy the village, was village. also askedparticipate. Koivisto, to Two a studentsJyväskylä from University of Applied the Sciences interviewed children focused from both on schools village and compiledfor a the questionnaire parents.Kangashäkkiset village On association ran a a small similar investments' Leader note, project which was used to improve thethe sports field village. of Theproject supported Innovative event organisation Village in Kangashäkki and theskate ramp promotion needed by the of youth ofvillages. a both K- ring villages, but one is a part ofmunicipality the of rural Uurainen and the other is a part ofkoski; the one is industrial in the area town of of Ääne- The people JyväsRiihi ofdid the not know village each other. associations However, both of these villages are very similar: ˜ ˜ and the other in the area of Viisari. Finland Project Kangashäkki 94 95 kavandatakse uusi asumeid ja kavandatakse mis tähendab lisanduvaid krunte, elanikke palju lapsi – ja peatselt ka palju noori töötavad mõlemad külakoolid maksimaalse koormusega elanikud käivad palju mujal tööl Äänekoski, (Jyväskylä, Tikkakoski, Suolahti) külaseltsid (ühes uus, teises toimivad tegutsev) juba pikemalt on suhted küla ja omavalitsuse/linna head. Külade vahele on tekkimasmis uusi muudab asulaid, tulevikuskonnaks külad – uueks nö üheks Hirvaskangase külaks. piir- Juba on kavandatud uue suurerajamist külakooli varasemate väiksekskoolide asemele. jäävate Kangashäkki ja Koivisto külaseltside akti- vistid tutvusid projekti käigus.vormide arendamist jätkatakse. Koostöö- ˜ ˜ ˜ ˜ ˜ ˜ võeti vaatluse alla külas asukoht on sama, üks paikneb asukoht vasakul pool paremal, teine kiirteest metsade, samasugune loodus koos järvede ja põllumaadega, mõlemas külas on loodus- ja suusaradu ning ujumisrandu asuvad Hirvaskangaseslähiteenused Kangashäkkis elavate laste jatöösse noorte kaasati heaolu. ka Koos- Kaks naaberküla Jyväskylä Koivisto. rakenduskõrgkooliõpilast küsitlesid üli- mõlema külakooli lapsi ja nende vanemaid.käivitas külaselts Teemaga Kangashäkkisetväikeste seoses oma investeeringute Leader-pro- jekti, mille abilväljak. korrastati küla Innovative spordi- gashäkkis Village ürituste korraldamist ja toetas mõle- Kan- ma küla noorte sooviksedendamist. olnud rulapargi Kangashäkki ja Koivisto on naaberkülad, aga üks neist kuulub Uurainenikonda maapiir- ja teine Äänekoskiüks JyväsRiihi tööstuslinna, ry ja teineKülaseltside Viisari ry inimesed alale. eiteist. tundnud Siiski üks- onsarnased: mõlemad külad üsna ˜ ˜ ˜ istyömuotojen kehittämistä lähipalvelut Hirvaskankaallalähipalvelut uutta asutusta ja uusia tontteja eli lisää asukkaita kaavoituksessa tulossa paljon lapsia – paljon nuoria ja kohta täydessä molemmat kyläkoulut käytössä laajasti muualla asukkaat käyvät (Jyväskylä, Tikkakoski, töissä Suolahti) Äänekoski, uusi, (toisessa kyläyhdistys toimiva jo testattu) toisessa kylän ja kunnan/kaupungin väliset kunnossa. suhteet

Kylien väliin ontusta, joka syntymässä tulevaisuudessa yhdistää kylät uuttayhdeksi asu- toiminta-alueeksi –”Hirvaskankaan uudeksi kyläksi”.kyläkoulua on Yhteistä jo suunniteltu isoa korvaamaan vanhat, pieniksi käyvät kyläkoulut. Kangashäkin ja Koiviston kyläyhdistysten aktiivit tutustuivat hankkeentoisiinsa. Yhte aikana ˜ ˜ ˜ ˜ ˜ ˜ ˜ jatketaan.

of your village." to the improve actions

työn alle otettiin lasten

to and change look

o noaieideas for innovative Yuhave to„You dare sijainti sama, toinen valtatien sijainti sama, toinen vasemmalla puolella toinen oikealla, metsineen, samantyyppinen luonto järvineen ja viljelymaisemineen, kummassakin luontopolkua, ja uimarantoja hiihtoreittejä ja nuorten tilanne. Yhteistyöhöntiin halut- myös naapurikylä Koivisto. Kaksiväskylän Jy- ammattikorkeakoulun opiske- lijaa haastatteli molempienlujen lapsia kyläkou- ja teki kyselyn vanhemmille. Teemaan liittyen Kangashäkkiset ry pyö- ritti oman pienten investointien Leader- hankkeensa, jonka avulla kunnostettiin kylän urheilukenttä. Innovativetuki Village Kangashäkissä tapahtumien järjes- tämistä ja molempien kylien nuorten toi- veissa olleen skeittirampin edistämistä. Kangashäkki ja Koivisto ovat naapureita, mutta toinen kuuluuseutukuntaan Uuraisten ja maa- toinenteollisuuskaupunkiin, Äänekosken toinen Jyväs- Riihen ja toinenKyläyhdistysten Viisarin väki alueeseen. eisiaan. tuntenut Kuitenkin kumpikin toi- kyläsamankaltainen: on hyvin Kangashäkissä ˜ ˜ MTÜ -

MTÜ good friends! MTÜ

MTÜ eemnto and determination

For the project manager Teagreatest Tenson, the learning experiencevative Village in was cooperating with Inno- other communities. “Cooperation gives people the courage and confidencewith to their ideas proceed andthey the confidence have that somebodyentire to training programme lean was very on.organised. well The Since itdifferent was communities attended withideas, by it different was very informative toideas hear of the other communitiesnote of and quite a few to things.” take The organisation isthe currently documentation preparing necessaryprovision of for the maintenance service. the The team is also searchingtrustworthy for person, a who capable will and responsible be directly for carryingThe out necessary the equipment works. the for maintenance service has providing already been obtained. The partners ofclude several non-profitsuch as organisations, Meeksi, Aravu Societyand in Society of Countrywomen of but also Meeksi rural Meerapalu municipality govern- Villagement Society and the Mehikoorma private Open limited company Youth OÜ Club, Latikas.

you need courage, To reach your goals, MTÜ ( Aravu Selts) wants to The non-profit organisationSociety Aravu improve the living environmentlocal of the community sowould that appreciate the theirmore. people home Another aspiration village is tothe increase value of the site for the peopleoutside from the community,would want so to visit it. that they One of the tools for reaching these aims is to offer various maintenance services for local people,guidance including and gardening yardtarget maintenance. groups The arepeople living especially alone, and holiday older cottage owners. At first, the service willavailable only be during spring-time. and summer- The organisation ispeople going who to needdemand, identify obtain service, the necessary technical mapequipment, the and create athe services. price The list income for fuel should consumption, cover equipmenttenance, main- and alsoprofit. produce The organisation a will also adver- minimal tise the service. The organisers willunemployed use people, the peopleming help perfor- community of services,teers. and In the volun- long run,would like the to organisation see the establishment ofnew a undertaking which would take over the existing serviceservice provision. will The be providedterritory of Meeksi on rural municipality. the entire Estonia Project Meeksi 96 97

Kansalaisjärjestö Aravu Selts pa- Projektijohtaja Tea Tenson kertoo, Mittetulundusühing (MTÜ ) Aravu takse kogu Meeksi valla territooriumil. rantaa kunnan asukkaiden ja vieraili- että eniten Innovative Village -kou- Selts soovib oma kogukonna heaks joiden viihtyvyyttä ja nostaa koti- lutuksessa opittiin vuorovaikutus- teha midagi, mis muudab elukeskkonna Projektijuht Tea Tensoni sõnul on kogu- kuntansa arvostusta. Järjestö tar- taitoja toimittaessa toisten kansa- kaunimaks ja paneb inimesi sel moel konna projekti tulemus otseselt seotud joaa asiakkaille siivouspalveluja, laisjärjestöjen kanssa. Yhdessä on oma kodukohta rohkem väärtustama. Innovative Village projektiga. Kõige suu- puutarhanhoitoon liittyvää neu- aina turvallisempaa ja helpompaa Lisaks soovitakse, et ka väljastpoolt remaks õppimiskogemuseks oli Tensoni vontaa ja pihanhoitopalveluja. Koh- toimia ja kehittää omia ideoita. On kogukonda tulnud inimesed hakkaksid sõnul koostöö teiste kogukonna seltsi- deryhmä ovat ikäihmiset, erityisesti tärkeää kokea, ettei ole yksin ja että paika rohkem hindama ja tahaksid sinna dega. “Koostöö annab julguse ja kindluse yksin asuvat, jotka eivät itse enää voi luottaa toisiin. Koulutuksessa meelsasti tulla. oma ideedega edasi minna ning tead- jaksa hoitaa puutarhaansa eivätkä saatiin paljon tietoa muiden kuntien mise, et sa ei ole üksi ja sul on, kellele toe- pärjää ilman apua pihatöiden tai kansalaisjärjestöjen projekteista ja MTÜ eesmärk on pakkuda heakorra- tuda. Koolitusprogramm tervikuna oli siivoustöiden kanssa. Palveluja toimijoiden ideoista ja kokemuksista. teenuseid, ka aiandusalast nõustamist väga hästi üles ehitatud. Kuna sellest tarjotaan myös mökkiläisille. Aluksi ning koduõue hooldust. Sihtrühmaks võtsid osa erinevad kogukonnad erine- palveluita tarjotaan kevät–kesä- Nyt järjestön päätehtävänä on yrityk- on vanemad inimesed, kes ei tule vate ideedega, siis oli väga õpetlik kuul- kauden aikana Meeksin kunnan sen asiakirjojen järjestäminen siihen selliste töödega enam ise toime, eriti da-näha teiste kogukondade mõtteid ja alueella. vaiheeseen, että palveluiden tarjo- üksi elavad vanainimesed, aga ka suve- sealt ka enda tarbeks nii mõndagi kõrva aminen voidaan aloittaa mahdolli- kodude omanikud. Teenust osutatakse taha panna.” Järjestö kartoittaa kunnassa näitä simman pian. Tällä hetkellä etsitään esialgu kevad-suvisel perioodil. palveluita tarvitsevat ihmiset tai myös sopivaa henkilöä, joka pystyy Praegu tegelebMTÜ jätkuvalt dokumen - yritykset, hankkii tarvittavat lait- ryhtymään töihin. Kaikki tarvittavat MTÜ selgitab välja teenuse vajajad, tatsiooni ettevalmistamisega, et saaks teet ja hinnoittelee palvelut. Hin- laitteet ja koneet on jo hankittu. kaardistab nõudluse, soetab vajamine- heakorrateenuse pakkumisega algust toihin sisältyvät polttoainekustan- va tehnika, koostab teenuse hinnakirja, teha. Ka otsitakse meeskonda tublit ja nukset, laitteiden ja koneiden huol- Aravu Seltsin yhteistyökumppanit mis katab küttekulu, tehnika hoolduse usaldusväärset inimest, kes hakkab otse- tokustannukset sekä mainoskus- ovat Meeksin maaseudun naisten ja annab ka minimaalse kasumi. Samuti selt töid tegema. Heakorrateenuse osu- tannukset. seura, Meerpalun kyläseura, Mehi- tegeleb teenuse reklaamiga. tamiseks vajaminev tehnika on juba koorman avoin nuorisoklubi, Meeksin soetatud. Järjestö pyrkii työllistämään kun- kunta jaOÜ Latikas. Teenuse osutamisel kasutatakse töö- nan työttömiä, yhteiskunnan hyväk- tuid, ühiskondlikult kasuliku töö tegi- Teenuse arendamisel teebMTÜ Aravu si työskenteleviä ja vapaehtoisia. jaid ja vabatahtlikke. Samuti kaasatakse Selts koostöödMTÜ ga Meeksi Maanais - Kunnassa on paljon puutarhan- aiandusalaste teadmistega inimesi, te Selts,MTÜ ga Meerapalu Küla Selts, hoidon osaajia, jotka pyritään saa- keda on kogukonnas mitmeid. Pikemas MTÜga Mehikoorma Avatud Noorteklu- maan mukaan järjestön toimintaan. perspektiivis näebMTÜ uue ettevõtja bi, Meeksi vallavalitsusega jaOÜ ga Tulevaisuudessa toiminta voidaan tekkimist, kes võtab juba käivitunud Latikas. siirtää uudelle osakeyhtiölle. teenuse osutamise üle. Teenust osuta- 98

The village of Vesanka has experienced strong growth and there are many young families with children. At the village meeting and at the meeting of the Vesanka mother-child-group, two development objects became Project apparent: firstly, there is a need for meeting places, and secondly, public communication must be improved. There is no village shop or pub in Vesanka where Vesanka villagers could meet during their everyday activities. There is plenty going on at the village but information about this often reaches only those whose children attend school, for example.

Finland The mothers came up with a thematic lounge for the village: a village café. They decided to create an easy and tested checklist, which would enable any villager to organise a village café, so that over time the café operations would become regular. With the village café it is also possible to organise services missing in the village. The village association and the mothers brainstormed and collected various topics and activities that were desirable for the village cafés. A student from the Jyväskylä University of Applied Sciences mapped the hobbies and requests of the children.

The children requested e.g. a cooking school. On Valentine's Day, the mothers tested a village café where children were able to bake Valentine's Day cookies with the help of two chefs from the village. At the same time the parents were enjoying their coffees at the café. There were over 50 names on the visitor list and the feedback was positive. Other tested ideas included, for example, a handicraft café and a spring sale café. In addition, the villagers organised a Library Day with the motto “Save the village library”.

The village's communication was put in order. Ve- sanka's Facebookps age had been neglected so they were activated. At the same time, it was decided that the technology of the outdated, difficult-to-update website, had to be updated. The website is important for communication as well as for marketing the village hall. The new website,www.vesanka.fi that includes a new booking system for the village hall, was launched in summer 2014. 99

Vesangan kylä on kasvanut voimakkaasti ja Vesanka küla on jõudsalt kasvanud ja seal siellä on paljon lapsiperheitä. Kyläillassa ja elab palju lastega peresid. Külaõhtul ja Vesan- VesanganMLL :n äiti-lapsi-piirin palaverissa kaMLL i koosolekul tõusid esile kaks arendus- nousi esille kaksi kehittämiskohdetta: tarvi- objekti: on vaja kokkusaamiskohti ja korras- taan tapaamispaikkoja ja tiedottamista on tada tuleb ka teavitussüsteemi. Vesankas ei parannettava. Vesangassa ei ole kyläkauppaa, ole külapoodi, pubi vm kohta, kus külaelanikud pubia tms., jossa kyläläiset tapaisivat luonte- igapäevaselt koos võiksid käia. Külas toimub vasti osana arkeaan. Kylällä on toimintaa, erinevaid tegevusi, kuid info jõuab vaid nen- mutta tieto kulkee usein esim. vain niille, joiden deni, kelle lapsed koolis käivad. lapset käyvät koulua. Emad pakkusid välja küla lesila või külakohviku Äidit ideoivat teemallisen kylän olohuoneen, idee. Otsustasime koostada lihtsa, läbiproo- kyläkahvilan. Päätimme luoda helpon, testatun vitud meelespea, mille abil saaks ükskõik muistilistan, jonka avulla kuka kyläläinen milline külaelanik külakohviku nii tööle panna, tahansa voisi järjestää kyläkahvilan niin, että et see muutuks vähehaaval regulaarseks. vähitellen toiminnasta tulisi säännöllistä. Külakohviku juures on võimalik arendada ka Kyläkahvilan yhteyteen on mahdollista jär- külast seni puuduvaid teenuseid. Külaselts ja jestää myös kylältä puuttuvia palveluita. emad pakkusid välja ja kogusid erinevaid Kyläyhdistys ja äidit ideoivat ja keräsivät teemasid ja tegevusi, mida külakohvikutes erilaisia teemoja ja toimintaa, jota kyläkah- näha soovitakse. Jyväskylä Rakenduskõrgkooli viloihin haluttiin. Jyväskylän ammattikorkea- üliõpilane analüüsis laste harrastusi ja soove. koulun opiskelija haastatteli kylän lapsia ja kartoitti lasten harrastukset ja toiveet. Laste sooviks oli kokanduskool. Katsetasime sõbrapäeva külakohvikut, kus lapsed said kahe Lasten toiveena oli mm. kokkikoulu. Testasim- oma küla koka abil sõbrapäevaks küpsetisi me Ystävänpäivän kyläkahvilan, jossa lapset valmistada. Vanemad veetsid aega külakoh- saivat kahden oman kylän kokin avulla leipoa vikus. Külastajaid oli üle 50 ja tagasiside ystävänpäivän leivonnaisia. Vanhemmat positiivne. Teised katsetatud ideed olid kahvittelivat kyläkahvilassa. Kävijälistalla oli yli näiteks käsitöökohvik ja kevadmüügikohvik. 50 nimeä ja palaute positiivista. Muita Peale selle korraldati raamatukogupäev, mille testattuja ideoita olivat mm. käsityökahvila ja motoks oli ”Päästke külaraamatukogu”. kevätmyyjäiskahvila. Lisäksi kyläläiset järjes- tivät Kirjastopäivän mottona ”Pelastakaa Korda seati küla teavitussüsteem. Vesanka kyläkirjasto”. Facebooki lehe uuendamine oli jäänud una- russe. Lehe “laikijate“ arv tõusis kahe kuuga Kylän tiedotus laitettiin kuntoon. Vesangan kümnelt üle saja. Samas otsustati uuendada "At first the project Facebook-sivut olivat jääneet unholaan. Sivut oma tehnilise külje ja sisu osas aegunud ja aktivoitiin. Samalla päätettiin tekniikaltaan ja raskesti muudetavat kodulehte. Koduleht on felt like it was sisällöltään vanhentuneiden, vaikeasti päivi- oluline külaelanike teavitamise ja külamaja far away from us tettävien kotisivujen uudistamisesta. Kotisivut turunduse seisukohast. ovat tärkeät kylän tiedottamisen ja kylätalon but then we started markkinoimisen kannalta. Uus küla veebilehtwww.vesanka.fi koos külamaja broneerimissüsteemiga avati 2014. to get ideas Uudetwww.vesanka.fi -sivut kylätalon varaus- aasta suvel. of what to do." järjestelmineen avattiin kesällä 2014. 100

Difficulties of cooperation and what might be learned from them

The cooperation project requires more focussed deve- lopment at the outset with more planning of the physical Innovative Village – interaction between participants. The allocation of budgets can be different in each partner country. It is important to recognise that budgets limit the scope of cooperation. In Innovative Village, the project rewarding cooperation budgets per partner were similar in Finland and Northern Ireland. The Estonian partner had to do manage with a lot less financial support. Transnational projects require a bit more effort and True interaction needs familiarity between participants during the project. If innovation is to be really shared, resources but there are rewards – unique experiences, interaction needs to evolve beyond a few study visits to best practices, cross-cultural comprehension and include wider interaction between villages and through a innovative ideas. variety of media. In Innovative Village, participants would have benefitted In this chapter, a group of Innovative Village project from following more the progress of projects in other members discuss the positive aspects of cooperation, countries as they develop, and not just hearing about them the problems in it, and the innovation that has been when completed. This was planned, but it did not happen shared in cooperation with the groups involved. during the project partly because of the uneven progress of the project in each partner country.

Innovative Village partners felt that a narrower focus might help the cooperation visits with clearly defined specific tasks to underscore each visit, not just a quick stop tour of the best projects in eachLAG . On the other hand, the partners were new to each other. The visits were a big part of getting to know the partner organisation as well as the partner area in general. Maybe all visits should have been organised at the beginning of the project, thus creating the base of familiarity for really effective cooperation. Innovative Village study tour 2013 Additionally, cooperation processes must concentrate on https://www.youtube.com/watch?v=WKS xxDfN7z0 leadership. The process must not just include LAG Innovative Village Fair in May 2014 members, but also the people in villages. Perhaps village http://www.youtube.com/watch?v=9czaj508Hso 101

‘friendship groups' could cooperate in a variety of ways. In Finland, the transnational cooperation has boosted This could translate into using otherEU programmes for material in English. The rural communities participating in cooperation opportunities thereby further building the the Innovative Village process have created net pages, relationships between villages. This was attempted, but leaflets etc. in English which will help them to widen their Transnational the partners did not get funding. international networks later as well as market their services to tourists and visitors from abroad. project: It was accepted that cooperation projects will always have problems with timing and logistics and that surprising An unexpected or less obvious positive outcome has been New perspectives outcomes may occur. Part of the process is about learning that cooperation has helped villages to manage change in the cultural backdrop in which rural development projects respect to both village social structure and municipal and solutions happen. structures. Villages in all countries involved are sharing the to the same experience of substantial changes to village life and adapting to local changes in governance. problems. The positive aspects of cooperation for the groups involved Innovative practices within The group felt that the range of villages involved in the the cooperation project project with very strong individuality has been appreciated and that each has had something significant to offer the Cooperation has taken villages out of their comfort zone. cooperation project. This has meant that cooperation has Where there has been a tendency for villages to be single been a valuable and worthwhile experience for all involved. project orientated, they have become more strategic in their approach and more skilled at linking projects and thinking A vast range of experience has been brought together and about the cross-cutting themes. shared during cooperation visits. At times, this may have seemed overwhelming, but participants have extracted Village projects have assisted the 'bright lights' of the best practices from this and benefitted significantly from community, i.e. the people who energise their communities exposure to new ideas and different approaches to village with ideas and a drive to make events and projects happen. development. The overall project has been a worthwhile Villages benefit from this as it develops leadership and learning experience, especially for the newer groups means that villages are less reliant on a few individuals. involved. The process has helped villages to effectively brand Another outcome of cooperation has been that the process themselves with a distinctive label. Villages have created a has helped groups with their own identities. It has given strong focus for development and connected village substantial confidence in the communities to shape what improvements to the areas in which they excel. they wish to achieve in the long-term. Crucially, the village groups have become skilled at showcasing their achie- T-he partners felt that the foundation for the new co vements and 'selling' themselves. This has informed further operation programme needs to be set in place already additional actions. The networking process is often not during the project. The experiences of Innovative Village co- appreciated, even if it helps develop the leadership operation project need to be taken to the future actions of structures within villages. the rural communities. 102

Yhteistyön ongelmat ja niistä oppiminen

Yhteistyöhanke edellyttää tavanomaista määrätietoi- sempaa kehittämistä ja tarkempaa yhteistyökumppanien Kekseliäät kylät – tapaamisten suunnittelua. Budjetointi voi olla erilaista kussakin kumppanimaassa. On tärkeää ymmärtää, että budjetit rajoittavat yhteistyötä. palkitsevaa yhteistyötä Kekseliäät kylät -hankkeen kumppanikohtaiset budjetit olivat samaa luokkaa Suomessa ja Pohjois-Irlannissa. Virolaisen kumppanin oli pärjättävä paljon vähemmällä.

T-odellinen kanssakäyminen hankkeessa edellyttää tuttuut ta. Jotta innovaatioita voidaan aidosti jakaa, kylien välisen Monikansalliset hankkeet vaativat enemmän vaivan- kanssakäymisen on muodostuttava muutamaa opinto- näköä ja resursseja, mutta niistä palkitaan ainutlaa- käyntiä syvemmäksi ja sen olisi hyödynnettävä useita eri tuisilla kokemuksilla, kulttuuriosaamisella, hyvillä kanavia. käytännöillä ja innovatiivisilla ideoilla. O-sallistujat olisivat hyötyneet tarkemmasta partneri maiden hankkeiden etenemisen seuraamisesta sen sijaan, Tässä viimeisessä luvussa ryhmä Kekseliäät kylät - että kuulivat niistä vasta niiden valmistuttua. Seuranta oli hankkeen aktiiveja pohtii yhteistyön positiivisia puolia, kyllä suunnitelmissa, mutta se ei toteutunut hankkeen sen ongelmia ja ideoita, jotka on jaettu hankkeen aikana suunnitellusti osittain siksi, että kumppanimaiden hankkeet etenivät eri tahtiin. toimijoiden kesken. Opintomatkojen tarkempi rajaaminen ja hyvin määritellyt tehtävät olisivat olleet hyödyllisempiä kuin pikapyräh- dykset kunkin Leader-ryhmän parhaissa hankkeissa.Toi - saalta kumppanit eivät olleet ennestään tuttuja toisilleen. Vierailuilla oli suuri merkitys sekä kumppaniorganisaatioon että yleisesti sen toiminta-alueeseen tutustumisessa. Ehkä opintovierailut olisi pitänyt järjestää hankkeen alussa, minkä jälkeen tuttujen ihmisten ja kylien kanssa olisi ollut helpompi tehdä yhteis- työtä.

Lisäksi yhteistyöprosessien on keskityttävä johtajuuteen. Innovative Village study tour 2013 Prosessiin on kuuluttavaLeader-ryhmien jäsenten lisäksi https://www.youtube.com/watch?v=WKS xxDfN7z0 myös kyläläiset. Ehkä kylien ”ystävyysryhmät” voisivat Innovative Village Fair in May 2014 tehdä yhteistyötä eri tavoin. Se voisi johtaa muidenEU :n http://www.youtube.com/watch?v=9czaj508Hso 103

rahoitusohjelmien käyttöön, mikä samalla vahvistaisi kylien laajentamaan kansainvälisiä verkostojaan myös tulevaisuu- välisiä suhteita. Tätä yritettiin kerran, mutta silloin kump- dessa sekä markkinoimaan palvelujaan matkailijoille. Key to good panit eivät saaneet rahoitusta. community Odottamaton tai ainakin epätodennäköisempi hankkeen O-n selvää, että yhteistyöhankkeissa on aina ongelmia ajoi positiivinen tulos on ollut se, että yhteistyö on auttanut kyliä planning is tuksen ja logistiikan kanssa eikä kaikkeen voi varautua. muutoksen hallinnassa niin kylän sosiaalisen rakenteen kuin Toimintaan kuuluu niiden kulttuuristen taustojen ymmär- kunnallisten rakenteidenki n osalta. Kaikkien osallistuja - the fostering täminen,joiden puitteissa maaseudun kehityshankkeita maiden kylät ovat jakaneet kokemuksia merkittävistä muu- of good working toteutetaan. toksista kylän elämässä ja sopeutumisesta paikallishallinnon muutoksiin. relationships Yhteistyön positiivinen anti based on osallistujille Yhteistyöhankkeen kekseliäät honesty, Työryhmä koki, että hankkeessa mukana olleita hyvin käytännöt trust and thinking erilaisia kyliä on arvostettu ja jokaisella on ollut jotain Yhteistyö on haastanut kylät omien mukavuusalueidensa outside ainutlaatuista tarjottavaa yhteistyöhankkeelle. Siksi yhteis- ulkopuolelle. Kylät olivat taipuvaisia keskittymään yhteen työ on ollut arvokas ja vaivan arvoinen kokemus kaikille the box. hankkeeseen, mutta nyt lähestymistapa on muuttunut osapuolille. strategisemmaksi. Hankkeita ketjutetaan taitavasti ja eri Kokemuksia on kertynyt valtava määrä ja niitä on jaettu teemoja pohditaan laaja-alaisesti. opintomatkoilla.Toisinaan kokemusten määrä on voinut Kylähankkeet ovat auttaneet yhteisöjen ”johtotähtiä” eli tuntua ylivoimaiselta, mutta osallistujat ovat poimineet ihmisiä, jotka aktivoivat omia yhteisöjään ideoilla ja jotka nsii tä parhaat käytännöt. Uudet ideat ja erilaiset lähesty - saavat tapahtumia ja hankkeita aikaan. Tämä kehittää johta- mistavat kylien kehittämiseen ovat olleet hyödyksi. juutta, mikä hyödyttää kyliä. Kokonaisuudessaan hanke on ollut hyödyllinen oppimis- kokemus, erityisesti uusille ryhmille. Hanke on auttanut kyliä löytämään vahvuusalueensa ja brändäämään itsensä. Kylät ovat keskittyneet kehittämiseen Yhteistyön tuloksena projekti on auttanut kyliä oman ja liittäneet kehittämistoimia omiin vahvuusalueisiinsa. identiteetin muodostamisessa. Se on antanut yhteisöille itseluottamusta niiden muotoillessa pitkän aikavälin Kumppanit kokivat, että uuden yhteistyöhankkeen perus- tavoitteitaan. Tärkeää on myös, että kylät ovat oppineet tukset on luotava jo nykyisen hankkeen aikana. Innovative esittelemään saavutuksiaan ja ”myymään” itseään, mikä on Village -yhteistyöhankkeen tuomat kokemukset on saatava johtanut muuhun toimintaan. Verkostoitumista ei usein hyödyttämään kylien kehittämistoimia myös tulevai- arvosteta, vaikka se auttaa kehittämään kylien johtamis- suudessa. rakenteita.

Suomessa kansainvälinen yhteistyö on lisännyt englan- ninkielistä materiaalia. Kekseliäät kylät -hankkeeseen osallistuvat maaseutuyhteisöt ovat luoneet internetsivuja, esitteitä ym. materiaalia englanniksi, mikä auttaa niitä 104

Koostööraskused ja mida sellest õppida

Selline rahvusvaheline koostööprojekt vajab algusfaasis suuremat rõhuasetust arendustegevusele ning osapoolte omavahelisele füüsilisele kontaktile. Osavõtjatele oleks Innovatiivne küla – olnud oluliselt kasulikum jälgida teiste riikide projektide kulgu juba töö käigus, mitte üksnes kuulda nendest pärast projektide lõppu. Nii see tegelikult kavandatud oligi, kuid kuna erinevates partnerriikides kulges projekt kohati eri- kasulik koostöö neva kiirusega, siis plaanitu tegelikkuses ei toiminud. Tõelise suhtluse jaoks on vajalik isiklik kontakt projekti kestel. Selleks, et innovatsioon ka päriselt haaraks, peab suhtlemine olema sügavam kui paar õppevisiiti ja hõlmama Rahvusvahelised projektid nõuavad veidi enam planee- laiemat suhtlust külade vahel, aga ka erinevate meedia- rimist ja ressursse, kuid seal on ka mitmeid hüvesid – kanalite kasutamist. unikaalsed kogemused, kultuuridevaheline suhtlus, Rahade jaotamine võib partnerriikides olla erinev. Oluline parimad praktikad ja uuenduslikud ideed. on mõista, et eelarved piiravad koostöö ulatust. Inno- vatiivse Küla projektis olid eelarved Soomes ja Põhja- Iirimaal sarnased, kuid Eesti partner pidi hakkama saama Käesolevas peatükis arutab rühm Innovatiivse Küla oluliselt kasinamate vahenditega. projekti liikmeid koostöö positiivseid aspekte, aga ka sellega seoses tekkinud probleeme ning uuenduslikke Innovatiivse Küla projekti partnerid tundsid, et kitsam fookus võiks aidata koostöövisiitidele konkreetsemaid lahendusi, mida koos tegutsevad grupid omavahel tegevusraame anda, selle asemel, et igas kohalikus jaganud on. tegevusgrupis nende parimate projektidega kiirtutvust teha. Teisest küljest aga partnerid ei tundnud üksteist kuigi hästi. Visiidid olid suureks abiks nii partnerorganisatsiooni kui ka nende piirkonna tundma õppimisel. Tõenäoliselt oleks olnud efektiivsem korraldada kõik visiidid projekti alguses, mis oleks loonud soodsa pinnase tõeliselt tõhusa koostöö jaoks.

L-isaks sellele peaksid koostööprotsessid keskenduma se nisest rohkem juhtimistegevusele. Protsess ei tohiks hõl- Innovative Village study tour 2013 mata üksnes kohalike tegevusgruppide liikmeid, vaid ka kü- https://www.youtube.com/watch?v=WKS xxDfN7z0 laelanikke, näiteks külade „sõprusgruppide“ kaudu, mis võiksid mitmesugustel viisidel koostööd teha. Sellest võiks Innovative Village Fair in May 2014 http://www.youtube.com/watch?v=9czaj508Hso 105

A good välja kasvada teiste Euroopa Liidu programmide kasuta- juurde palju inglisekeelseid materjale. Innovatiivse Küla mine koostöövõimaluste rakendamiseks, mis tihendaks projektis osalenud maakogukonnad on loonud inglise- project küladevahelisi suhteid veelgi. Seda küll prooviti, kuid keelseid internetilehekülgi, voldikuid jms, mis aitavad neil kahjuks ei saadud projektile rahastust. hiljem laiendada oma rahvusvahelisi võrgustikke ning samuti should have turundada oma teenuseid turistidele ja väliskülalistele. A-rvestada tuleb sellega, et rahvusvaheliste koostööpro jektide raames tekib alati probleeme nii ajastuse kui Ootamatu või siis vähem ilmne positiivne tulem on olnud creative Irish, logistikaga ning tulemused võivad mõneti olla üllatavad. tõsiasi, et koostöö on aidanud küladel tulla toime nii Üks osa protsessist on kultuurilise tausta, milles maaelu sotsiaalse- kui ka omavalitsuse struktuuri alaste muutuste quirky Finns arendamise projektid toimuvad, tundma õppimine. haldamisega. Kõigi partnerriikide külad on suurte muuda- tuste tunnistajateks nii külaelus kui ka kohaliku omavalitsuse and energetic juhtimises. Estonians! Koostöö positiivsed aspektid rühmade jaoks Innovatiivne tegutsemine Rühm leidis, et tervet rida projektis osalenud väga oma- koostööprojekti raames päraseid külasid on esile tõstetud ning neil kõigil oli pak- kuda koostööprojekti jaoks midagi olulist. See tähendab, et Koostöö on viinud külad nende mugavustsoonist välja. Kui koostöö on olnud hinnaliseks ja väärtuslikuks kogemuseks seni on külad olnud rohkem orienteeritud ühele projektile kõigile. korraga, siis nüüd on nad omandanud strateegilisema lähenemise ja oskavad projekte rohkem omavahel siduda, Koostöövisiitide käigus vahetati omavahel väga palju seda ka temaatiliselt. kogemusi. Vahel võis see näida üle jõu käiv, aga osavõtjad on nüüdseks neist valinud enda jaoks välja olulisima ning Innovatsiooniprojektid on olnud suureks abiks kogukondade saanud uutest ideedest ja erinevast lähenemisest küla „säravatele tähtedele“ ehk inimestele, kes panustavad arendamisele väga suurt kasu. Kogu projekt on olnud kogukonda oma ideedega ja on ürituste ja projektide eest- väärtuslik õpikogemus, eriti uutele kaasatud rühmadele. vedajateks. Külad saavad sellest kasu, kuna see suurendab juhtimiskogemust ja vähendab külade sõltuvust väikesest Koostöö üheks täiendavaks tulemuseks on olnud ka see, et ringist inimestest. grupid on saanud suurt abi oma identiteedi kujundamisel. See on andnud kogukondadele juurde märkimisväärset Koostööprotsess on olnud küladele suureks abiks endale enesekindlust oma pikaajaliste plaanide kujundamisel. teistest erineva kaubamärgi loomisel. Nad on varasemast Vähemtähtis ei ole ka tõsiasi, et külad on õppinud oma rohkem keskendunud arengule ja ühendanud selle oma saavutusi esitlema ja ennast tõhusamalt „müüma“. See on tugevaimate valdkondadega. tekitanud juurde täiendavaid tegevusi. Võrgustikuprot- sessi ei osata sageli hinnata, hoolimata sellest, et see on P-artnerid jõudsid ühiselt järeldusele, et uue koostööpro küladele suureks abiks juhtimisstruktuuride arendamisel. grammi alused tuleks paika panna juba käimasoleva projekti ajal. Innovatiivse Küla koostööprojektist saadud kogemusi Soomes on tänu rahvusvahelisele koostööle tekkinud tuleb rakendada maapiirkondade tulevastes tegevustes. 106

Gallery

New ideas from the study trips

Well organised study trips are a good way to find new innovative ideas to bring home for future development. Here is just a small fraction of the revelations the villagers found during the Innovative Village study tours. “It's nice to see that something that is totally obvious to oneself brings „Children hosting study trip guests." so much joy to others!” "The youth as the real members of the village communities." "The use of the village schools for the community." Finland.

Estonia Photo hunt in Elva recreational area, . Pictures also on page 101, 103 and 105. Empty shop windows as an asset to the village, Bushmills,Northern Ireland . 107

Vegetable and flower gardens at the back of the apartment buildings,Estonia .

Natural nature paths, Finland.

Northern Ireland. The vegetable garden actions of Cloughmills,

Finland it works always." works it

Pylkönmäki passport, .

"Passport!!! Very funny."

An Estonian participant after a study trip in Finland in trip study a after participant Estonian An

in a real situation + emotional approach - approach in + asituation emotional real Real meeting of real people real of meeting Real

Estonia "It is better to see once than to speak tensee to times. once thanspeak to better is "It

Estonia

odern way, . A shop for the local produce at entrance of a big shopping centre, .

Tastings of the traditionalTastings food products the m

vsairõuteistele." avastamisrõõmu

nii võib tuua ühele, palju ilmne

"On tore et näha, mis miski, on

esd ägsüe noppisid. üles käigus reiside

iu noaieVlaeõppe- Village nikud Innovative

väike osa leide, mida külaela-

rnaies Siin onarendamiseks. vaid

uusi ideid ka oma kodukoha

reisid on hea võimalus saada ät raiertdõppe- Hästi organiseeritud

Hyvin järjestetyt opintomatkat auttavat löytämään uusia inno- vatiivisia ideoita omankehittämiseksi. kylän Tässä onpieni vain osa kaikistamioista, niistä joita kyläläiset huo- tekivät Innovative Village -opinto- matkoilla. "On hienoa huomata, että jokin itselle täysin selvätuottaa asia niin paljon voi löytämisen iloa muille!” Sometimes funnycooperation activities can areTransnational be needed... fun! Finland ota, the Finnish grill h Grillik ut, . "Hunter's wooden hut: We all want that!" all want hut: We wooden "Hunter's http://issuu.com/innovative-village

Innovative Village is a transnational deve- Innovative Village on sügisest 2012 kuni lopment project of village- based services sügiseni 2014 tegutsenud külapõhiste tee- Innovative Village – Kekseliäät kylät on that ran from autumn 2012 to autumn 2014, nuste rahvusvaheline arendusprojekt, mida syksystä 2012 syksyyn 2014 toiminut kyläläh- coordinated by theJAMK University of koordineeris Jyväskylä Rakenduskõrgkool. töisten palvelujen kansainvälinen kehittä- Applied Sciences. mishanke, jota koordinoi Jyväskylän ammat- Leaderi programmi raames rahastatud pro - The project, which was funded by the Leader tikorkeakoulu. jekt oli õpetlik, väljakutseid pakkuv ja vahva programme, has been educational, challen- kõikidele sellega seotud partneritele ja Leader-rahoitteinen hanke on ollut opetta- ging and fun to the collaboration partners kaasatud küladele. Enamiku projektis osa- vainen, haastava ja hauska sitä pyörittäneille and participating villages. For several of the lenud külade jaoks oli Innovative Village partnereille ja mukana olleille kylille. Useim- villages that were involved in the project, esmakordne kokkupuude rahvusvahelise mille hankekylille Innovative Village oli Innovative Village was the first experience in projektikoostööga. ensimmäinen kosketus kansainväliseen han- transnational project co- operation. keyhteistyöhön Projektis osalesid partnerid Kesk-Soomest, The project's partners came from Central Põhja-Iirimaalt ja Lõuna-Eestist. Käesolev Hankkeen partnerit olivat Keski-Suomesta, Finland, Northern Ireland and Southern väljaanne räägib projektis tehtud tööst: kes Pohjois-Irlannista ja Etelä-Virosta. Tämä Estonia. This publication sheds light on the olid projekti kaasatud, millega hakkama julkaisu kertoo hankkeessa tehdystä työstä: work done during the project: who was saadi, mis raskusi valmistas ja mida oli posi- keitä hankkeessa toimi, mitä saatiin aikaan, involved in the project, what was achieved, tiivset. mikä oli hankalaa ja mikä palkitsevaa. what was difficult and what was rewarding. See väljaanne on kõikide partnerite koostöö Julkaisu on kaikkien partnereiden yhteisen This publication is the result of collaboration tulemus, ja me loodame, et see jääb heaks työn tulos ja toivomme, että se on sekä hieno between all the partners, and we hope that it mälestuseks õnnestunud projektist, aga ka muisto onnistuneesta hankkeesta että hyvä is a nice memory of a successful project, and a heaks abimaterjaliks järgmiste rahvusva- apu seuraavien kansainvälisten kehittämis- good aid for planning future transnational heliste arendusprojektide planeerimisel. hankkeiden suunnittelussa. development projects. Outi Raatikainen Outi Raatikainen Outi Raatikainen Projektikoordinaator Hankekoordinaattori Prroject coordinato

On vaja minna kaugele, You must go far On mentävä kauas to see near. nähdäkseen lähelle. et näha lähedale.

The European Agricultural Fund for Rural Development: Europe investing in rural areas