DOCSLIB.ORG

Digi-TV Terveyskanavan Tarina.P65

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Digi-TV Terveyskanavan Tarina.P65 Terveyskanavan tarina Seppo Kangaspunta Terveyskanavan tarina Analyysi digi-tv:n ensimmäisestä vaiheesta TIEDOTUSOPIN LAITOS, TAMPEREEN YLIOPISTO Copyright © 2003 Tampere University Press Myynti Tiedekirjakauppa TAJU PL 617 33014 Tampereen yliopisto puhelin (03) 215 6055 fax (03) 215 7685 [email protected] http://granum.uta.fi Taitto: Maaret Young Kansi: Aleksi Kuismin ja Maaret Young Kannen kuva: Digi-tv:n avajaistilaisuuden OK-napin painallus. Käynnistäjinä Mikko Räisänen, (Alma Media, vasemmalla), Heikki Lehmusto (Yleisradio) ja Tapio Kallioja (SWelcom). Seppo Sarkkinen/YLE Kuvapalvelu. ISBN 951-44-5688-2 Cityoffset Oy Tampere 2003 Sisältö 1. Klik!...................................................................................... 7 2. Wellnet, Terveyskanava ja terveysjärjestöt ............................ 17 Wellnetin tarina ........................................................... 17 Neljän teeman kanava ......................................... 18 Työelämä- ja teemakanava ................................... 22 Työterveyden koulutuskanava .............................. 29 Wellnetin alkuperäinen konsepti.................................. 32 Terveyskanavan konsepti ..................................... 39 Toimijaryhmien loppuhaastattelu ................................ 55 Wellnetin kokemukset ......................................... 55 Terveysjärjestöjen kokemukset ............................. 59 Terveysjärjestöt ja digi-tv ............................................. 72 Järjestöt viestijöinä .............................................. 72 Järjestöt digi-tielle ............................................... 76 Yhteenveto toimijaryhmien näkemyksistä .................... 79 3. Yhteisöt digi-tv:n ansaintalogiikassa .................................... 89 Kannattavuusraja jo lähtöviivalla ................................. 90 Yhteisöt tv-bisneksessä ................................................. 93 Ansainnan värikäs kirjo ............................................... 99 4. Digi-tv:n vaiheista ja yhteisöllisyydestä ............................. 117 Digi-tv:n vaiheet ja kritiikki....................................... 118 Yhteisöllisiä lupauksia ................................................ 137 5. Yhteisyys ja yhteisötelevisio ............................................... 145 Yhteisöllisyyden määrittely ........................................ 145 Symbolinen toiminnallinen yhteisö......................145 Tiedon siirtoa ja yhteisyyttä .................................146 Virtuaalinen yhteisö.............................................149 Community-tv .......................................................... 151 6. Johtopäätöksiä .................................................................. 165 Lähteet .................................................................................. 179 Liitteet .................................................................................. 187 1 Klik! Tämä kirja on Terveyskanavan tarina ja raportti digitaalisen televi- sion ensimmäisestä vaiheesta. Se on kirjoitettu aikana, jolloin digi- tv on puolitoista vuotta sen käynnistymisestä siirtymässä toiseen, vuorovaikutteisempaan vaiheeseen, ainakin teknisessä mielessä. Markkinoille tulee paluuyhteyden mahdollistavia toisen polven vastaanottimia ja niiden yleistymisen myötä lisää kaksisuuntaisia lisäpalveluita. Kehityksen toisesta vaiheesta voidaan puhua myös siksi, että valtioneuvosto myönsi maaliskuussa 2003 digi-tv:n toisella haku- kierroksella neljä uutta ohjelmistotoimilupaa ja syksyllä aluetelevi- siolupia jaettaneen lisää. Luvat merkinnevät uutta kansallista linja- usta: Suomeen pyritään rakentamaan valtakunnallinen ja alueelli- nen digitaalisten televisiokanavien verkko. Digitaalisen television revoluutio kalpeni evoluutioksi, kerta- mullistus haaleni verkkaiseksi kehkeytymiseksi. Siirtymä muutos- vaiheesta vuorovaikutteiseen vaiheeseen tulee käytännössä ole- maan pitkä. Ei pelkästään laitemarkkinoiden rinnakkaisuuden ja lisäpalveluiden hitaan kasvun vaan ennen muuta katsojien kiin- nostuksen vuoksi. Digi-tv:n lanseeraus käynnistysvuonna 2001 epäonnistui ni- mittäin täydellisesti, kun sitä markkinoitiin tulevaisuuden mieli- kuvalla, lisäarvotelevisiona, jollaisesta voidaan puhua vasta aikai- Terveyskanavan tarina 7 sintaan vuonna 2004. Uusi televisio kärsii vielä pitkään huuman ja illuusioiden kiihdyttämän startin aiheuttamasta kompastumisesta. Mutta mitä tapahtuikaan tämän tietoyhteiskunnan rakentami- sen kannalta aivan keskeisen kansallisen hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2001 keväästä vuoden 2003 kevääseen? Siihen tämä kirja tarjoaa tuoreen näkökulman, Wellnetin ja sen osatee- man Terveyskanavan tarinan, joita peilataan digi-tv:n yleiseen ke- hitykseen ja mahdollisuuksiin. Kolmen suuren suomalaisen me- diayhtiön ulkopuolisen niin sanotun independent -kanava Well- netin kohtalo kuvaa vakavalla tavalla kriisiä, johon pieni kaupalli- nen digi-kanava ajautui. Kirja on myös yhteisötelevision tarina. Terveyskanavasta pyrittiin rakentamaan Suomessa ennalta tuiki tuntematonta yhteisötelevisiota, vaihtoehtoista ideaa ja muotoa, jota kirja valaisee laajasti. Maailmalla toimii useita community-te- levisioita, joista käytetään erilaisia nimityksiä, kuten kansalais-, vaihtoehto- tai vähemmistötelevisio. Kirjan kantavana teemana ja punaisena lankana onkin yhteisöllinen televisio ja se, millaisia yh- teisöllisyyden mahdollisuuksia digitaalinen televisio sen toteutta- miseksi voi tarjota. Kirjan pääjännitteeksi nousee median liiketalouden ja kansa- laisyhteiskunnan lähtökohdista lähtevän ajattelun ja pyrkimyksen ristiriita ja yhteensovitus. Terveyden yhteisötelevisiosta pyrittiin ni- mittäin rakentamaan kaupallista maksutelevisiota. Terveyskanavan merkittävimpiä avauksia oli kansalaisjärjestöjen mukaantulo kana- van aktiiviseksi toimijaksi, sisällön- ja ohjelmantuottajaksi. Kirjan keskeinen anti avautuu kansalaisjärjestöjen ja kanavatoimijoiden pyrkimysten, näkemysten ja puheen ruodinnasta. Kahden ja puolen vuoden kehitys- ja yhteistyöprojektin, joka kantoi nimeä Terveyden ja hyvinvoinnin yhteisötelevisio, tulokse- na syntynyt kirja tuo esille digi-tv:n ja Terveyskanavan synnytys- kivut ja syntymättä jääneen yhteisölapsen. Sukupuuttoon tervey- den teemakanava tuskin kuoli. Se synnytetäänkö Terveyskanavan ja tutkimuskokemuksen myötä Suomeen yhteisöllinen terveyden 8 Terveyskanavan tarina teemakanava jää nähtäväksi, mutta toivottavaksi. Wellnetin ja Ter- veyskanavan kohtalo tulee jäämään osaksi suomalaista televisiohis- toriaa. Kirja tuo esille myös sen miksi digi-tv on kaupallisesti kiinnos- tava ja mikä merkitys yhteisöillä on medialiiketoiminnassa. Agen- dalle nousevat uudet ansainnan mahdollisuudet ja maksutelevision problematiikka. Kirja on ensimmäinen digitaalisen television sisältöhankkeita käsittelevä teos Suomessa. Kirjan taustana tutkimus Syksyllä 2000 käynnistettiin Terveyden edistämisen keskuksen (TEK) aloitteesta Terveyden ja hyvinvoinnin yhteisötelevisio (THYTV) -tutkimushanke, jonka tavoitteena oli tutkia maksulli- seksi digi-tv -kanavaksi aikoneen Wellnetin yhtä teemaosiota, Ter- veyskanavaa. Osakanavan pyrkimyksenä oli rakentaa Suomeen en- simmäinen yhteisötelevision idean mukainen terveyden teemaka- nava yhteistyössä terveysjärjestöjen kanssa. Digi-tv:n yleisistä ja Wellnetin omista vaikeuksista sekä toimijoiden virheellisistä ar- vioista johtui, ettei tämä toteutunut. Mutta perusta suomalaiselle terveyden teemakanavalle luotiin. Tutkimus suoritettiin syksyn 2000 alkukartoituksen jälkeen neljässä eri vaiheessa keväällä ja syksyllä 2001 sekä keväällä ja syk- syllä 2002. Kustakin vaiheesta koottiin raportti. Tutkimus tehtiin kahdesta näkökulmasta: viestinnän tutkimusosiosta vastasi tutkija Seppo Kangaspunta ja järjestöosuudesta tutkija Marjo Huusko. THYTV -projektissa on julkaistu Väliraportit I, II, III ja päätteeksi Loppuraportti (Kangaspunta ja Huusko 2001, 2002a, 2002b ja 2003), jonka pohjalta tämä viestinnän näkökulmaa painottava teos on syntynyt. Terveyskanavan tarina 9 Tutkimuksen suoritti Tampereen yliopiston Journalismin tut- kimusyksikkö yhteistyössä Tietoyhteiskuntainstituutin (ISI) ja Ter- veyden edistämisen keskuksen (TEK) kanssa. Tutkimus kuului Tekniikan edistämisen keskuksen iWell -projektiin ja Tekes toimi tutkimuksen päärahoittajana. Sen ohella hanketta rahoittivat So- nera, Sofia Digital, Wellnet (2001), TEK, Apteekkariliitto, A-kli- nikkasäätiö, Kuurojen Liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti, Suomen Reumaliit- to, Sydänliitto ja Syöpäyhdistys. Tutkimuksen lähtökohtia Terveyden ja hyvinvoinnin yhteisötelevisio -tutkimuksen lähtö- kohdat määriteltiin vuoden 2000 syksyllä seuraavasti. Uusi ”hyvän olon” kanavaksi tarkoitettu osittain maksullinen digitaalinen televisiokanava Wellnet toi yhdeksi keskeiseksi toimi- jaksi ja sisällöntuottajaksi kolmannen sektorin eli maamme suu- rimmat terveysalan järjestöt. Asetelman arvioitiin antavan kansa- laisille perinteistä televisioviestintää paremmat mahdollisuudet osallistua ja tulla osallisiksi. Nykyiset televisiokanavat ovat toimintatavoiltaan lähinnä yleis- kanavia ja kanavia, jotka suuntaavat ohjelmansa tarkoin profiloi- duille ryhmille, kohdeyleisölle. Yhteisötelevisio olisi selvästi uusi, kolmas vaihtoehto. Yhteisöllisyyden ajatus lähti perinteisen lähet- täjä-vastaanottaja -toimintamallin murtamisesta. Yleisö ei enää oli- sikaan kohde vaan osallistuja ja osallinen, minkä uusi vuorovaikut- teinen viestintäteknologia mahdollistaisi. Suomessa yhteisöllinen televisio on jäänyt joidenkin yksittäis- ten
Load more

Recommended publications
  • Contribution of Public Service Media in Promoting Social Cohesion
    COUNCIL CONSEIL OF EUROPE DE L’EUROPE Contribution of public service media in promoting social cohesion and integrating all communities and generations Implementation of Committee of Ministers Recommendation Rec (97) 21 on media and the promotion of a culture of tolerance Group of Specialists on Public Service Media in the Information Society (MC-S-PSM) H/Inf (2009) 5 Contribution of public service media in promoting social cohesion and integrating all communities and generations Implementation of Committee of Ministers’ Recommendation Rec (97) 21 on media and the promotion of a culture of tolerance Report prepared by the Group of Specialists on Public Service Media in the Information Society (MC-S-PSM), November 2008 Directorate General of Human Rights and Legal Affairs Council of Europe Strasbourg, June 2009 Édition française : La contribution des médias de service public à la promotion de la cohésion sociale et a l’intégration de toutes les communautés et générations Directorate General of Human Rights and Legal Affairs Council of Europe F-67075 Strasbourg Cedex http://www.coe.int/ © Council of Europe 2009 Printed at the Council of Europe Contents Executive summary . .5 Introduction . .5 Key developments . .6 Workforce . 6 Requirements . .11 Content and services . 13 Conclusions, recommendations and proposals for further action . 18 Conclusions . .18 Recommendations and proposals for further action . .20 Appendix A. Recommendation No. R (97) 21 . 22 Recommendation No. R (97) 21 on Appendix to Recommendation No. R the media and the promotion of a (97) 21 . .22 culture of tolerance . .22 Appendix B. Questionnaire on public service media and the promotion of a culture of tolerance .
    [Show full text]
  • TV-OHJELMAFORMAATIN UUDISTAMINEN SUOMESSA Kuinka Hullu Juttu Antiikkia, Antiikkia Voi Olla?
    TV-OHJELMAFORMAATIN UUDISTAMINEN SUOMESSA Kuinka Hullu juttu Antiikkia, antiikkia voi olla? LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Viestinnän koulutusohjelma Multimediatuotanto Opinnäytetyö Kevät 2013 Jannika Leinonen Tiivistelmä Lahden ammattikorkeakoulu Viestinnän koulutusohjelma LEINONEN, JANNIKA: TV-ohjelmaformaatin uudistaminen Suomessa Kuinka Hullu juttu Antiikkia, antiikki voi olla? Multimediatuotannon opinnäytetyö, 53 sivua, 2 liitesivua Kevät 2013 Tässä opinnäytetyössä tutkitaan millainen TV-ohjelma menestyy nykypäivänä ja miten olemassa olevia ohjelmaformaatteja uudistetaan vastaamaan katsojien tämänhetkisiä tarpeita. Tutkimuksen tavoitteena on löytää keskeiset tekijät oh- jelmasarjan menestymiseen nykyajan televisiomaailmassa. Tutkimuksen teoriaosuudessa perehdytään televisiokulttuuriin, ja selvitetään mitkä tekijät ovat edistäneet viime vuosikymmenten suosikkisarjoja menesty- mään, sekä mitkä asiat ovat tällä hetkellä pinnalla TV-tuotannoissa. Teoriapoh- jaa verrataan kahteen esimerkkiohjelmaan, jotka ovat uudistumassa tulevalla tuotantokaudellaan. Tutkimuksen aineisto on kerätty kirjallisista, elektronisista ja audiovisuaalisista lähteistä sekä haastattelemalla kummankin esimerkkiohjelman vastaavaa tuot- tajaa. Tutkimuksen tuloksena todettiin neljä keskeistä menestystekijää, jotka mahdollistavat uudistamisen onnistumisen. Avainsanat: TV-ohjelma, TV-ohjelmaformaatin uudistaminen, TV-tuotanto, tuottaja, TV-kulttuuri Abstract Lahti University of Applied Sciences Visual Communication LEINONEN, JANNIKA: Renewing a TV-program series in Finland
    [Show full text]
  • Sisältötuotantotyöryhmän Väliraportti 5
    SISÄLTÖTUOTANTO - työryhmän väliraportti 5 Televisiotuotanto digitalisoinnin aikakaudella -tutkijapuheenvuoro digitelevisiosta isbn: 952-442-415-0 issn: 0359-761X julkaisupäivä 8.4.2002 10:2002 OPETUSMINISTEIÖN TYÖRYHMIEN MUISTIOITA Promemorior av undervisningsministeriets arbetsgrupper LUKIJALLE Keskustelua digitaalisesta kulttuurista käydään monin termein. Niillä pyritään hakemaan hyviä työkaluja ja oikeita elementtejä tietoyhteiskunnan rakentamisessa. Yksi ajankohtaisista esimerkeistä pyrkimyksessä löytää hyviä toimintatapoja on digitelevisio ja siihen liittyvät toiveet ja pettymykset. Tavoite on liukunut useita vuosia eteenpäin siitä, mihin alun perin tähdättiin. Digitelevision kehittämistyö onkin osoittanut, kuinka tärkeää on tekniikan ja sisältöjen yhteinen ja yhtäaikainen kehittäminen. Parhaimmillaan digi-tv:ssa toteutuvat korkeatasoiset sisällöt huipputeknologiaa käyttävässä ympäristössä. Monikanavaisessa sisällöntuotannossa on kuluttaja käyttäjänä todellinen kuningas/kuningatar. Sisältö on yhä enemmän käyttäjän asia: käyttäjä lopulta määrittelee, mikä sisältö on hänelle arvokasta ja mielekästä, mikä sitä ei ole. Käyttäjän kannalta hyödyllistä on mahdollisimman laaja mediamenú, josta hän voi valita itselleen ja ikäkaudelleen sopivan mediasisällön tilannekohtaisesti varioiden. Digitaidot ovatkin tietoyhteiskunnan keskeisiä kansalaistaitoja. Tuottajan kyvyt joutuvat yhtä lailla koetukselle monimediaisessa ympäristössä. Audiovisuaalisen alan ja uusmedia-alan ammattilaisille tarjoutuu nyt entistä enemmän mahdollisuuksia yhteistyöhön.
    [Show full text]
  • Joukkoviestimet 2013
    Kulttuuri ja viestintä 2014 Kultur och media Culture and the media Kulttuuri ja viestintä 2014 Kulttuuri Joukkoviestimet – Finnish Mass Media on artikkeleihin ja tilastoaineistoon perustuva monipuolinen katsaus Suomen joukkoviestinnän tilaan. Julkaisussa tarkastellaan joukko- viestimiä seuraavina kokonaisuuksina: joukkoviestinnän talous ja kulutus, sanomalehdet, aikakauslehdet, radio, televisio ja verkkomedia. Julkaisussa on myös kansainväli- siä vertailutietoja sisältävä luku. Jokaisesta joukkoviestin- nän sektorista on lisäksi tilastokatsausten yhteydessä tiiviit johdantoartikkelit. Joukkoviestimet 2013 Joukkoviestimet 2013 Finnish Mass Media ISSN 2242−6477 (pdf) ISBN 978−952−244−499−8 (pdf) ISSN 1455−9447 (print) ISBN 978−952−244−500−1 (print) Tuotenumero 3090 (print) 9 789522 445001 Tietopalvelu ja viestintä Kommunikation och informationstjänst Communication and Information Services Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland puh. 029 551 2220 tfn 029 551 2220 tel. +358 29 551 2220 www.tilastokeskus.fi www.stat.fi www.stat.fi Julkaisutilaukset: Beställning av publikationer: Publication orders: Edita Publishing Oy Edita Publishing Oy Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 tfn 020 450 05 tel. +358 20 450 05 [email protected] www.editapublishing.fi www.editapublishing.fi www.editapublishing.fi Untitled-1 1 12.6.2014 13:07:39 Kulttuuri ja viestintä 2014 Kultur och media Culture and the media Joukkoviestimet 2013 Finnish Mass Media Helsinki – Helsingfors 2014 Tiedustelut – Förfrågningar – Inquiries: Tuomo Sauri Puh. 029 551 3449 Tel. +358 29 551 3449 [email protected] Kansikuva – Pärmbild – Cover photograph: Ilkka Kärkkäinen Kannen suunnittelu – Pärmplanering – Cover design: Irene Koumolou Taitto – Ombrytning – Layout: Eeva-Liisa Repo © 2014 Tilastokeskus – Statistikcentralen – Statistics Finland ISSN 2242−6477 (pdf) ISBN 978−952−244−499−8 (pdf) ISSN 1455−9447 (print) ISBN 978−952−244−500−1 (print) Taulukoissa käytetyt symbolit Key to symbols used in Tables Ei mitään ilmoitettavaa No information.......
    [Show full text]
  • Drama Directory
    2015 UPDATE CONTENTS Acknowlegements ..................................................... 2 Latvia ......................................................................... 124 Introduction ................................................................. 3 Lithuania ................................................................... 127 Luxembourg ............................................................ 133 Austria .......................................................................... 4 Malta .......................................................................... 135 Belgium ...................................................................... 10 Netherlands ............................................................. 137 Bulgaria ....................................................................... 21 Norway ..................................................................... 147 Cyprus ......................................................................... 26 Poland ........................................................................ 153 Czech Republic ......................................................... 31 Portugal ................................................................... 159 Denmark .................................................................... 36 Romania ................................................................... 165 Estonia ........................................................................ 42 Slovakia .................................................................... 174
    [Show full text]
  • TV-Vuosi 2015 Finnpanelin Esitys (PDF)
    Television katselu Suomessa 2014 Tennispalatsi 20.1.2015 Lena Sandell Min/vrk keskimääräisenä aika käytetty katseluun Television 100 120 140 160 180 200 20 40 60 80 0 Lähde: FinnpanelLähde: vuode (10+), TV-mittaritutkimus Oy, 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 sta 2008 lähtien mukana vieraat ja ajassavieraat siirretty 2008 mukana lähtiensta 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 katselu. 2008 2009 päivänä 2010 2011 2012 3:02 2013 3:04 2014 2 Television katseluun käytetty aika ikäryhmittäin 300 283 250 218 200 184 184 159 146 150 150 138 2013 Min/vrk 2014 100 77 70 69 50 0 N10+ M10+ 4-9 10-14 15-24 25-34 35-44 45-64 65+ N25-44 M25-44 Lähde: Finnpanel Oy, TV-mittaritutkimus, mukana vieraat ja ajassa siirretty katselu. 3 Valtaosa tv-ohjelmista katsotaan ”livenä”, myös talouksissa, joissa on tallentava boksi tai IPTV 100% 5% 3% 9% 90% 5% 80% 70% 1-7 vrk myöhemmin 60% vosdal* live 50% 93% 86% 40% 30% 20% 10% 0% Koko väestö 10+ Taloudet, joissa tallentava boksi tai IPTV (10+) Lähde: Finnpanel Oy, TV-mittaritutkimus, 2014 * vosdal = viewed on same day as live 4 Uutta viikoittaista tietoa tv-sisältöjen katselusta: • Osoitteessa http://www.finnpanel.fi/tulokset/nettitv.php • Katsotuimmat tv-sisällöt netti-tv-palveluittain • Katsotuimmat tv-sisällöt kanavittain • Ohjelman ensiesityksen lisäksi tietoa pikauusintojen sekä tallennekatselun ja netti-tv-katselun määrästä • Julkaistaan maanantaisin 15 vrk:n viiveellä Esimerkki: Viikon 1/2015 katsotuimmat tv-sisällöt kanavittain Nimi Ensiesitys TV myöhemmin Netti-TV Yhteensä Nettiosuus
    [Show full text]
  • 10 MAINOSTAVA SUOMI Alueellisten
    10 MAINOSTAVA SUOMI Alueellisten mainosmarkkinoiden rakenne SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO ................................................................................................... 15 2 VIESTINTÄALAN JA MEDIAMAINONNAN RAKENTEET JA KEHITYSTRENDIT....................................................................................... 18 2.1 Mediat.................................................................................................... 18 2.2 Medioiden kulutus.................................................................................. 19 2.3 Mediamainonta Suomessa ...................................................................... 22 2.4 Painoviestintä......................................................................................... 27 2.4.1 Sanomalehdet........................................................................... 30 2.4.2 Ilmaisjakelulehdet .................................................................... 36 2.4.3 Aikakauslehdet......................................................................... 37 2.4.4 Mainospainotuotteet ................................................................. 40 2.5 Sähköinen viestintä ................................................................................ 44 2.5.1 Televisiotoiminta Suomessa ..................................................... 44 2.5.2 Kaapelilähetystoiminta............................................................. 46 2.5.3 Radiotoiminta Suomessa .......................................................... 50 2.5.3.1 Yleisradion
    [Show full text]
  • Tavoitteena Koko Kansan Elokuvakerho Julkisen Palvelun Elokuvapolitiikka Yle Teema -Kanavalla 2001–2013
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto Tavoitteena koko kansan elokuvakerho Julkisen palvelun elokuvapolitiikka Yle Teema -kanavalla 2001–2013 Maria Vera Kristina Pirkkalainen Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu -tutkielma Joulukuu 2014 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Valtiotieteellinen tiedekunta Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä – Författare – Author Maria Vera Kristina Pirkkalainen Työn nimi – Arbetets titel – Title Tavoitteena koko kansan elokuvakerho. Julkisen palvelun elokuvapolitiikka Yle Teema -kanavalla 2001–2013 Oppiaine – Läroämne – Subject Poliittinen historia Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Pro gradu Joulukuu 2014 111 Tiivistelmä – Referat – Abstract Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee, miten Yleisradion ohjelmapolitiikka on kehittynyt historiallisesta lähtökohdastaan digitalisoitumisen myötä 2000-luvulla. Tutkimus selvittää, millä tavalla Yleisradion televisiotoiminta vastasi tarjonnan lisääntymiseen ja pirstoutumiseen runsauden aikakaudella, ja millaisia uudistuksia muuttunut tarjonta tarkoitti julkisen palvelun tavoitteissa ja ohjelmistoissa. Tarkemmin tutkittavaksi tapauskohteeksi on valittu Yle Teema -kulttuurikanavalla vuosina 2001– 2013 esitetyt pitkät fiktioelokuvat. Television elokuvapolitiikan lisäksi Yle Teema on paljolti aikaisemmin tutkimatonta
    [Show full text]
  • MTV Mediatiedot 2020 Final Print.Indd
    MTV:n tv-mainonnan myyntikaudet KAUSI (PVM) KAUSI (VKO) AVATAAN MYYNTIIN vuodelle 2020 30.12.2019 - 1.3.2020 1-9 25.11.2019 2.3. - 3.5.2020 10-18 27.1.2020 4.5. - 28.6.2020 19-26 30.3.2020 29.6. - 30.8.2020 27-35 25.5.2020 31.8. - 1.11.2020 36-44 27.7.2020 2.11.2020 - 3.1.2021 45-53 28.9.2020 Kausi-indeksit MTV:n tv-kanavat KAUSI (PVM) KAUSI (VKO) INDEKSI Mainosesityksen indeksi määräytyy 30.12.2019 - 26.1.2020 1-4 80 ohjelman esityspäivän mukaan. 27.1. - 29.3.2020 5-13 100 30.3. - 19.4.2020 14-16 105 20.4. - 24.5.2020 17-21 115 25.5. - 21.6.2020 22-25 118 22.6. - 2.8.2020 26-31 90 3.8. - 30.8.2020 32-35 107 31.8. - 27.9.2020 36-39 110 28.9. - 25.10.2020 40-43 107 26.10. - 20.12.2020 44-51 100 21.12. - 3.1.2021 52-53 80 MTV:n instream- KAUSI INDEKSI videotuotteet Mainosesityksen indeksi määräytyy 1.1. - 26.1.2020 80 ohjelman esityspäivän mukaan. 27.1. - 21.6.2020 100 22.6. - 2.8.2020 80 3.8. - 20.12.2020 100 21.12. - 31.1.2021 80 DAYPART MA-SU Daypart-jaot kanavittain Prime klo 18.00 - 23.59 MTV3, Sub, AVA (ohjeellinen) Off Prime klo 00.00 - 17.59 Daypart maksukanavat DAYPART MA-SU C More Max, C More Sport 1, C More Juniori Prime klo 00.00 - 23.59 2 Sisällysluettelo Myyntikaudet 2 Kausi-indeksit 2 Daypart-jaot kanavittain 2 Kohderyhmäkauppa MTV:n tv-kanavilla 4 Ohjelmaostaminen 6 Kohderyhmähintainen ohjelmaostaminen 7 Tv-mainosten pituuskerrointaulukko 9 Katkomainonta C More -maksukanavilla 10 Aluemainonta MTV3-kanavalla 11 MTV3:n näkyvyysalueet 12 Kunnat näkyvyysalueittain 13 MTV:n videomainonta 14 Instream-videotuotteet 14 Outstream-videotuotteet
    [Show full text]
  • Förvaltningsrådets Berättelse Till Riksdagen Om Rundradions Verksamhet 2016
    Förvaltningsrådets berättelse till riksdagen om Rundradions verksamhet 2016 I enlighet med 6 § i lagen om Rundradions verksamhet lämnar bolagets förvaltningsråd en berättelse till riksdagen om hur Yles allmännyttiga verksamhet har genomförts. B 7/2017 rd En förnyelseorienterad 90-åring FÖRVALTNINGSRÅDETS ORDFÖRANDE Republikens president P.E. Svinhuf- vuds radiotal under Mäntsäläupproret, nyhetsbevakningen av mordet på John F. Kennedy, Lasse Viréns fall vid som- mar-OS i München eller biskop Eero Huovinens aftonandakt under Estoni- akatastrofen. Dessa är händelser som ristats outplånligt i finländarnas minne. Listan på motsvarande stunder som Yle förmedlat till oss kan göras hur lång som helst. Det är ingen överdrift att säga att Yle är en väsentlig del av det finländska själslandskapet. Yle fortsätter att förmedla, om och för finländarna, från när och fjärran – på En parlamentarisk arbetsgrupp med traditionella och bekanta kanaler, men riksdagsledamot Arto Satonen som ord- också med utnyttjande av den senaste förande var verksam under våren 2016. tekniken. Ett public service-rundradio- Arbetsgruppen skulle utreda omfatt- bolag verkar i sin samtid, och avspeglar ningen av Yles public service-uppdrag, och avbildar dess mångahanda fenomen sättet på vilket uppdraget uppfylls och och händelser. Till hörnstenarna för Yles finansieringsnivån, utvärdera Yles ställ- verksamhet hör relevans, trovärdighet ning och betydelse på den finländska och sanningsenlighet. Utan dem vore mediemarknaden samt bedöma bolagets det omöjligt att bygga upp en levande betydelse för demokrati, yttrandefrihet och samverkande publikrelation. och oberoende kommunikation. Arbets- Samtidigt måste bolaget vara lyhört gruppen skulle också utvärdera riksda- och proaktivt. Framtiden går inte att gens ägarstyrning av Rundradion. kontrollera, men det går att förbe- Efter lite startproblem framskred reda och gardera sig inför den.
    [Show full text]
  • Champions Hockey League -Tuotannon Tekninen Ja Sisällöllinen Analyysi
    Juuso Viitanen Champions Hockey League -tuotannon tekninen ja sisällöllinen analyysi Metropolia Ammattikorkeakoulu Medianomi AMK Elokuvan ja television koulutusohjelma Opinnäytetyö 7.4.2015 Tiivistelmä Tekijä Juuso Viitanen Otsikko Champions Hockey League -tuotannon tekninen ja sisällöllinen analyysi Sivumäärä 34 sivua + 1 liite Aika 7.4.2015 Tutkinto Medianomi AMK Koulutusohjelma Elokuvan ja television koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto Televisio- ja radiotyö Ohjaaja TV-työn lehtori Auli Sillanpää Tämän työn aiheena on tarkastella MTV:n tuottamaa jääkiekon Champions Hockey League -tuotantoa sekä teknisen että sisällöllisen analyysin kautta. Tutkielmassani perehdyn myös televisioitujen jääkiekkolähetysten kuvakerronnan kehitykseen ja historiaan. Kehityksen vaiheita havainnollistetaan sekä jääkiekon maailmanmestaruuskisojen että Champions Hockey Leaguen kautta. Tutkielmassa perehdytään MTV Oy:n yritystaustaan sekä käydään läpi tämänhetkistä urheilun televisiotarjontaa Suomessa ja avataan Champions Hockey Leaguen tuotantoprosessia MTV:n tuotantotiimissä: mistä aloitettiin ja kuinka päästiin tuotannon loppuun asti? Opinnäytetyö perustuu kvalitatiiviseen tutkimustapaan, jossa haastatteluilla selvitetään tuotantoprosessin kulkua, teknisten ja sisällöllisten ratkaisujen käyttötarkoitusta sekä toimivuutta. Tutkielmassa perehdytään myös koko tuotantoon teknisen toteutuksen näkökulmasta. Mitä kaikkia teknisiä apuvälineitä lähetyksissä käytettiin ja miten ne toivat katsojalle lisäarvoa? Miten tuotanto onnistui ja mitä parannettavaa jäi tulevaisuuteen?
    [Show full text]
  • Mapping Digital Media:Finland
    COUNTRY REPORT MAPPING DIGITAL MEDIA: FINLAND Mapping Digital Media: Finland A REPORT BY THE OPEN SOCIETY FOUNDATIONS WRITTEN BY Sampsa Saikkonen and Paula Häkämies EDITED BY Marius Dragomir and Mark Thompson (Open Society Media Program editors) EDITORIAL COMMISSION Yuen-Ying Chan, Christian S. Nissen, Dusˇan Reljic´, Russell Southwood, Damian Tambini The Editorial Commission is an advisory body. Its members are not responsible for the information or assessments contained in the Mapping Digital Media texts OPEN SOCIETY MEDIA PROGRAM TEAM Meijinder Kaur, program assistant; Stewart Chisholm, associate director OPEN SOCIETY INFORMATION PROGRAM TEAM Vera Franz, senior program manager; Darius Cuplinskas, director 5 January 2014 Contents Mapping Digital Media ..................................................................................................................... 4 Executive Summary ........................................................................................................................... 6 Context ............................................................................................................................................. 9 Social Indicators ................................................................................................................................ 11 Economic Indicators ......................................................................................................................... 13 1. Media Consumption: Th e Digital Factor ..................................................................................
    [Show full text]