Terveyskanavan tarina Seppo Kangaspunta Terveyskanavan tarina Analyysi digi-tv:n ensimmäisestä vaiheesta TIEDOTUSOPIN LAITOS, TAMPEREEN YLIOPISTO Copyright © 2003 Tampere University Press Myynti Tiedekirjakauppa TAJU PL 617 33014 Tampereen yliopisto puhelin (03) 215 6055 fax (03) 215 7685 [email protected] http://granum.uta.fi Taitto: Maaret Young Kansi: Aleksi Kuismin ja Maaret Young Kannen kuva: Digi-tv:n avajaistilaisuuden OK-napin painallus. Käynnistäjinä Mikko Räisänen, (Alma Media, vasemmalla), Heikki Lehmusto (Yleisradio) ja Tapio Kallioja (SWelcom). Seppo Sarkkinen/YLE Kuvapalvelu. ISBN 951-44-5688-2 Cityoffset Oy Tampere 2003 Sisältö 1. Klik!...................................................................................... 7 2. Wellnet, Terveyskanava ja terveysjärjestöt ............................ 17 Wellnetin tarina ........................................................... 17 Neljän teeman kanava ......................................... 18 Työelämä- ja teemakanava ................................... 22 Työterveyden koulutuskanava .............................. 29 Wellnetin alkuperäinen konsepti.................................. 32 Terveyskanavan konsepti ..................................... 39 Toimijaryhmien loppuhaastattelu ................................ 55 Wellnetin kokemukset ......................................... 55 Terveysjärjestöjen kokemukset ............................. 59 Terveysjärjestöt ja digi-tv ............................................. 72 Järjestöt viestijöinä .............................................. 72 Järjestöt digi-tielle ............................................... 76 Yhteenveto toimijaryhmien näkemyksistä .................... 79 3. Yhteisöt digi-tv:n ansaintalogiikassa .................................... 89 Kannattavuusraja jo lähtöviivalla ................................. 90 Yhteisöt tv-bisneksessä ................................................. 93 Ansainnan värikäs kirjo ............................................... 99 4. Digi-tv:n vaiheista ja yhteisöllisyydestä ............................. 117 Digi-tv:n vaiheet ja kritiikki....................................... 118 Yhteisöllisiä lupauksia ................................................ 137 5. Yhteisyys ja yhteisötelevisio ............................................... 145 Yhteisöllisyyden määrittely ........................................ 145 Symbolinen toiminnallinen yhteisö......................145 Tiedon siirtoa ja yhteisyyttä .................................146 Virtuaalinen yhteisö.............................................149 Community-tv .......................................................... 151 6. Johtopäätöksiä .................................................................. 165 Lähteet .................................................................................. 179 Liitteet .................................................................................. 187 1 Klik! Tämä kirja on Terveyskanavan tarina ja raportti digitaalisen televi- sion ensimmäisestä vaiheesta. Se on kirjoitettu aikana, jolloin digi- tv on puolitoista vuotta sen käynnistymisestä siirtymässä toiseen, vuorovaikutteisempaan vaiheeseen, ainakin teknisessä mielessä. Markkinoille tulee paluuyhteyden mahdollistavia toisen polven vastaanottimia ja niiden yleistymisen myötä lisää kaksisuuntaisia lisäpalveluita. Kehityksen toisesta vaiheesta voidaan puhua myös siksi, että valtioneuvosto myönsi maaliskuussa 2003 digi-tv:n toisella haku- kierroksella neljä uutta ohjelmistotoimilupaa ja syksyllä aluetelevi- siolupia jaettaneen lisää. Luvat merkinnevät uutta kansallista linja- usta: Suomeen pyritään rakentamaan valtakunnallinen ja alueelli- nen digitaalisten televisiokanavien verkko. Digitaalisen television revoluutio kalpeni evoluutioksi, kerta- mullistus haaleni verkkaiseksi kehkeytymiseksi. Siirtymä muutos- vaiheesta vuorovaikutteiseen vaiheeseen tulee käytännössä ole- maan pitkä. Ei pelkästään laitemarkkinoiden rinnakkaisuuden ja lisäpalveluiden hitaan kasvun vaan ennen muuta katsojien kiin- nostuksen vuoksi. Digi-tv:n lanseeraus käynnistysvuonna 2001 epäonnistui ni- mittäin täydellisesti, kun sitä markkinoitiin tulevaisuuden mieli- kuvalla, lisäarvotelevisiona, jollaisesta voidaan puhua vasta aikai- Terveyskanavan tarina 7 sintaan vuonna 2004. Uusi televisio kärsii vielä pitkään huuman ja illuusioiden kiihdyttämän startin aiheuttamasta kompastumisesta. Mutta mitä tapahtuikaan tämän tietoyhteiskunnan rakentami- sen kannalta aivan keskeisen kansallisen hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2001 keväästä vuoden 2003 kevääseen? Siihen tämä kirja tarjoaa tuoreen näkökulman, Wellnetin ja sen osatee- man Terveyskanavan tarinan, joita peilataan digi-tv:n yleiseen ke- hitykseen ja mahdollisuuksiin. Kolmen suuren suomalaisen me- diayhtiön ulkopuolisen niin sanotun independent -kanava Well- netin kohtalo kuvaa vakavalla tavalla kriisiä, johon pieni kaupalli- nen digi-kanava ajautui. Kirja on myös yhteisötelevision tarina. Terveyskanavasta pyrittiin rakentamaan Suomessa ennalta tuiki tuntematonta yhteisötelevisiota, vaihtoehtoista ideaa ja muotoa, jota kirja valaisee laajasti. Maailmalla toimii useita community-te- levisioita, joista käytetään erilaisia nimityksiä, kuten kansalais-, vaihtoehto- tai vähemmistötelevisio. Kirjan kantavana teemana ja punaisena lankana onkin yhteisöllinen televisio ja se, millaisia yh- teisöllisyyden mahdollisuuksia digitaalinen televisio sen toteutta- miseksi voi tarjota. Kirjan pääjännitteeksi nousee median liiketalouden ja kansa- laisyhteiskunnan lähtökohdista lähtevän ajattelun ja pyrkimyksen ristiriita ja yhteensovitus. Terveyden yhteisötelevisiosta pyrittiin ni- mittäin rakentamaan kaupallista maksutelevisiota. Terveyskanavan merkittävimpiä avauksia oli kansalaisjärjestöjen mukaantulo kana- van aktiiviseksi toimijaksi, sisällön- ja ohjelmantuottajaksi. Kirjan keskeinen anti avautuu kansalaisjärjestöjen ja kanavatoimijoiden pyrkimysten, näkemysten ja puheen ruodinnasta. Kahden ja puolen vuoden kehitys- ja yhteistyöprojektin, joka kantoi nimeä Terveyden ja hyvinvoinnin yhteisötelevisio, tulokse- na syntynyt kirja tuo esille digi-tv:n ja Terveyskanavan synnytys- kivut ja syntymättä jääneen yhteisölapsen. Sukupuuttoon tervey- den teemakanava tuskin kuoli. Se synnytetäänkö Terveyskanavan ja tutkimuskokemuksen myötä Suomeen yhteisöllinen terveyden 8 Terveyskanavan tarina teemakanava jää nähtäväksi, mutta toivottavaksi. Wellnetin ja Ter- veyskanavan kohtalo tulee jäämään osaksi suomalaista televisiohis- toriaa. Kirja tuo esille myös sen miksi digi-tv on kaupallisesti kiinnos- tava ja mikä merkitys yhteisöillä on medialiiketoiminnassa. Agen- dalle nousevat uudet ansainnan mahdollisuudet ja maksutelevision problematiikka. Kirja on ensimmäinen digitaalisen television sisältöhankkeita käsittelevä teos Suomessa. Kirjan taustana tutkimus Syksyllä 2000 käynnistettiin Terveyden edistämisen keskuksen (TEK) aloitteesta Terveyden ja hyvinvoinnin yhteisötelevisio (THYTV) -tutkimushanke, jonka tavoitteena oli tutkia maksulli- seksi digi-tv -kanavaksi aikoneen Wellnetin yhtä teemaosiota, Ter- veyskanavaa. Osakanavan pyrkimyksenä oli rakentaa Suomeen en- simmäinen yhteisötelevision idean mukainen terveyden teemaka- nava yhteistyössä terveysjärjestöjen kanssa. Digi-tv:n yleisistä ja Wellnetin omista vaikeuksista sekä toimijoiden virheellisistä ar- vioista johtui, ettei tämä toteutunut. Mutta perusta suomalaiselle terveyden teemakanavalle luotiin. Tutkimus suoritettiin syksyn 2000 alkukartoituksen jälkeen neljässä eri vaiheessa keväällä ja syksyllä 2001 sekä keväällä ja syk- syllä 2002. Kustakin vaiheesta koottiin raportti. Tutkimus tehtiin kahdesta näkökulmasta: viestinnän tutkimusosiosta vastasi tutkija Seppo Kangaspunta ja järjestöosuudesta tutkija Marjo Huusko. THYTV -projektissa on julkaistu Väliraportit I, II, III ja päätteeksi Loppuraportti (Kangaspunta ja Huusko 2001, 2002a, 2002b ja 2003), jonka pohjalta tämä viestinnän näkökulmaa painottava teos on syntynyt. Terveyskanavan tarina 9 Tutkimuksen suoritti Tampereen yliopiston Journalismin tut- kimusyksikkö yhteistyössä Tietoyhteiskuntainstituutin (ISI) ja Ter- veyden edistämisen keskuksen (TEK) kanssa. Tutkimus kuului Tekniikan edistämisen keskuksen iWell -projektiin ja Tekes toimi tutkimuksen päärahoittajana. Sen ohella hanketta rahoittivat So- nera, Sofia Digital, Wellnet (2001), TEK, Apteekkariliitto, A-kli- nikkasäätiö, Kuurojen Liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti, Suomen Reumaliit- to, Sydänliitto ja Syöpäyhdistys. Tutkimuksen lähtökohtia Terveyden ja hyvinvoinnin yhteisötelevisio -tutkimuksen lähtö- kohdat määriteltiin vuoden 2000 syksyllä seuraavasti. Uusi ”hyvän olon” kanavaksi tarkoitettu osittain maksullinen digitaalinen televisiokanava Wellnet toi yhdeksi keskeiseksi toimi- jaksi ja sisällöntuottajaksi kolmannen sektorin eli maamme suu- rimmat terveysalan järjestöt. Asetelman arvioitiin antavan kansa- laisille perinteistä televisioviestintää paremmat mahdollisuudet osallistua ja tulla osallisiksi. Nykyiset televisiokanavat ovat toimintatavoiltaan lähinnä yleis- kanavia ja kanavia, jotka suuntaavat ohjelmansa tarkoin profiloi- duille ryhmille, kohdeyleisölle. Yhteisötelevisio olisi selvästi uusi, kolmas vaihtoehto. Yhteisöllisyyden ajatus lähti perinteisen lähet- täjä-vastaanottaja -toimintamallin murtamisesta. Yleisö ei enää oli- sikaan kohde vaan osallistuja ja osallinen, minkä uusi vuorovaikut- teinen viestintäteknologia mahdollistaisi. Suomessa yhteisöllinen televisio on jäänyt joidenkin yksittäis- ten