Kunnan Päätösvallan Siirtyminen

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Kunnan Päätösvallan Siirtyminen Kunnan päätösvallan siirtyminen Acta Universitatis Tamperensis 760 KAUKO HEURU Kunnan päätösvallan siirtyminen Oikeudellinen tutkimus kunnanvaltuuston vallasta suomalaisen kunnallishallinnon demokraattisten arvojen ja tehokkuusarvojen ristipaineessa English summary Tampereen yliopisto Tampere 2000 AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Tampereen yliopisto, kunnallistieteiden laitos Myynti Tampereen yliopiston Puh. (03) 215 6055 julkaisujen myynti Fax (03) 215 7150 PL 617 [email protected] 33101 Tampere http://granum.uta.fi Kannen suunnittelu Juha Siro Acta Universitatis Tamperensis 760 Acta Electronica Universitatis Tamperensis 48 ISBN 951-44-4861-8 ISBN 951-44-4862-6 ISSN 1455-1616 ISSN 1456-954X Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print Tampere 2000 KAUKO HEURU Kunnan päätösvallan siirtyminen Oikeudellinen tutkimus kunnanvaltuuston vallasta suomalaisen kunnallishallinnon demokraattisten arvojen ja tehokkuusarvojen ristipaineessa AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Tampereen yliopiston taloudellis-hallinnollisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Tampereen yliopiston Pinnin kiinteistön Paavo Koli -salissa, Kehruukoulunkatu 1, Tampere, perjantaina 15. päivänä syyskuuta 2000 klo 12. English summary Tampereen yliopisto Tampere 2000 Esipuhe Tämä tutkimus on valmistunut suotuisassa ilmapiirissä. Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat sen luoneet. Kiitoksen kohteita on monia. Ensimmäi- senä heistä mainitsen tutkimuksen ohjaajana toimineen professori Aimo Ryynäsen ja hänen lisäkseen kaikki muut Tampereen yliopiston henki- lökuntaan kuuluneet, tutkimukseni valmistumista edesauttaneet henkilöt. Yhteistyö heidän kanssaan on ollut joustavaa, miellyttävää ja ongelma- tonta. Esitarkastajina toimineille professori Anita Niemi-Iilahdelle ja professo- ri Heikki Kullalle haluan lausua sydämelliset kiitokset asiallisesta tar- kastustyöstä. Heidän esittämänsä opastuksen ja kritiikin ansiosta tutki- mus sai lopullisen muotonsa. K.J.Ståhlbergin säätiö ja Kunnallisalan Kehittämissäätiö ovat tukeneet taloudellisesti työtäni. Tästä lausun kunnioittavat kiitokset. Suurimman kiitoksen ansaitsee kuitenkin Riitta -vaimoni, joka on monin tavoin tukenut, auttanut ja innostanut minua työssäni. Hän on elänyt kanssani kaikki työni vaiheet. Työ sinänsä on palkinnut itseäni monin tavoin. Tästä kiitän elämän hy- vyyttä. Tampereella kesäkuussa 2000 Kauko Heuru Lyhenteitä eKr. = ennen Kristuksen syntymää HE = hallituksen esitys eduskunnalle HlkL = Hallintolainkäyttölaki 26.7.1996/586 HMenL = Hallintomenettelylaki 6.8.1982/598 HValL = Laki muutoksenhausta hallintoasioissa 24.3.1950/154 KHO = Korkein hallinto-oikeus KKunL = Kaupunkien kunnallislaki 27.11.1917/108 KM = komiteanmietintö KTA = Kunnallistieteellinen aikakauskirja KuntaL = Kuntalaki 17.3.1995/365 KTyöehtoL= Laki kunnallisista työehtosopimuksista 6.11.1970/670 KVirkaehtoL = Kunnallinen virkaehtosopimuslaki 6.11.1970/669 LM = Lakimies MK = Maalaiskunta MKunL = Maalaiskuntain kunnallislaki 27.11.1917/108 OikTL = Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 OK = Oikeudenkäymiskaari PerustusL = Suomen Perustuslaki 11.6.1999/731 RakL = Rakennuslaki 16.8.1958/370 SKL = Suomen Kunnallislehti T = taltio VapaakuntaL = Laki vapaakuntakokeilusta 29.7.1988/718 1852KöyhäinhoitoA = Armollinen Asetus Yleisestä waiwaisenholhouksesta Suomen Isoruhtinaanmaassa 22.3.1852 1865MKunA = Keisarillisen majesteetin Armollinen Asetus kunnallishallituksesta maalla 6.2.1865/4 1873KKunA = Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus kunnallishallituksesta kaupungissa 8.12.1873/40 1919HM = Suomen Hallitusmuoto 17.7.1919/94 1948KunL = Kunnallislaki 27.8.1948/642 1976KuntaL = Kunnallislaki 10.12.1976/953 6 Sisältö Esipuhe 5 Lyhenteitä 6 Sisältö 7 ABSTRACT 11 Prologi 13 I luku Johdatus tutkimukseen 25 1. Kunnallisen itsehallinnon perusta 25 1.1 Paikallisen itsehallinnon suomalaisia juuria 25 1.2 Paikallisen itsehallinnon yleiseurooppalainen uudistus 33 1.3 Nykyaikaisen kunnallishallinnon perustaminen Suomeen 35 1.3.1 Uudistuksen toteutus 35 1.3.2 Miksi uudistus toteutettiin ja mitä se oli? 40 2. Tutkimuksellisia lähtökohtia 50 2.1 Kunnallishallinnon arvot 50 2.2 Valta, toimivalta ja toimiala 55 2.3 Kunnallishallinnon dualistinen periaate 58 2.3.1 Kunnallishallinnon dualistinen periaate laissa ja oikeustieteessä 58 2.3.2 Kunnan päätösvallan määritteleminen 63 2.3.3 Kunnallishallinnon dualistisen periaatteen toinen osa 65 3. Tutkimustehtävän asettaminen ja sen rajaus 69 II luku Hallintolegalistisen kunnallishallinnon muotoutuminen 72 1. Johdanto 72 1.1 Itsehallinnon käsite ja kuntakäsitys 72 1.1.1 Itsehallinnon käsite saksalaisen tieteisopin ongelmana 72 1.1.2 Itsehallinnon käsite ja kuntakäsitys Suomessa 74 1.2 Kunnallishallinnon kehitysvaiheet 79 2. Liberalistinen vaihe 81 2.1 Kunnallishenki - liberalistinen kuntakäsitys 81 7 2.2 Demokratian toteutumisen todellisuus 89 2.3 Edustuksellinen demokratia 91 3. Oikeusvaltiollinen vaihe 92 3.1 Oikeusvaltio, oikeuspositivismi ja oikeusvaltiollinen kuntakäsitys 92 3.2 Kunnallishallinnon dualistisen periaatteen sisäinen logiikka 96 3.3 Hallinnon legaliteettiperiaate ja harkinnan vapaus 100 3.4 Byrokratia ja siihen sitoutunut virka 108 3.4.1 Byrokratiasta ja virasta yleensä 108 3.4.2 Kunnallinen virka 111 3.5 Kunnan toimialan jakaantuminen 117 3.5.1 Valtion valvonnan ongelma 117 3.5.2 Oppi kunnan toimialan jakaantumisesta 119 4. Sosiaalivaltiollinen vaihe 125 4.1 Sosiaalivaltion teoreettinen ja aatteellinen tausta 125 4.2 Suunnitteluoptimismi ja oikeuden muuttuminen 131 4.2.1 Oikeus ja suunnittelu sosiaalivaltiossa 131 4.2.2 Valtion valvonnasta valtion ohjaukseen 140 4.2.3 Kuntasuunnittelu 143 4.3 Kunnallishallinnon luonteen muutoksia 148 4.3.1 Kunnallishallinnon puoluepolitisoituminen 148 4.3.2 Kunnallishallinnon korporatisoituminen 153 4.4 Sosiaalivaltiollinen kuntakäsitys 157 III luku Hallintolegalistisen kunnallishallinnon demokraattisuus ja tehokkuus 158 1. Kansalaisten itsehallinto-kunnallishallinnon perustuslaillinen asema 158 1.1. Liberalistinen ja oikeusvaltiollinen kuntakäsitys perustuslaissa 158 1.2 Vaatimuksia kunnallisen itsehallinnon aseman vahvistamisesta 162 1.3 Oliko kansalaisten itsehallinnolla perustuslainsuojaa? 170 2. Valtuuston budjettivalta 173 2.1 Kunnallistalouden järjestelmän muotoutuminen 173 2.2 Budjettitalous ja valtuuston vallan suojamekanismit 176 2.3 Valtuuston budjettivallan sidonnaisuus 181 2.3.1 Yleinen sidonnaisuus 181 2.3.2 Erityiset sidonnaisuudet 187 2.4 Kunnan talousarvion sitovuus 193 3. Kunnan johtamisjärjestelmä 200 3.1 Eri toimintojen johtaminen kunnallishallinnossa 200 3.2 Kunnan luottamushenkilöjohtaminen 203 3.3 Kaupunginjohtajajärjestelmä 204 3.3.1 Kaupunginjohtajajärjestelmän syntyminen 204 8 3.3.2 Kaupunginjohtajajärjestelmän adoptointi maalaiskuntiin 209 3.3.3 Kunnanjohtaja kuntansa johtajana 213 3.4 Byrokratian johtaminen 220 4. Kunnan päätösvallan siirtäminen ja siirtyminen 221 4.1 Kunnan päätösvallan siirtäminen eli delegointi 221 4.2 Valtuuston päätösvallan siirtyminen 225 4.3 Valmistelun merkitys valtuuston vallan kannalta 229 5. Kokoavia näkökohtia 234 IV luku Kunnallishallinnon murros 240 1. Ajan virta vei kohti murrosta 240 2. Managerismi ja tulosjohtamisen opit 247 3. Valtionhallinnon uudistaminen 252 4. Managerismin tulo kunnallishallintoon 258 4.1 Mitenkä kunnallishallinnon oli muututtava? 258 4.2 Normien purku 260 4.3 Kameralismin murtuminen 264 4.4 Kunnallishallinnon dualistisen periaatteen sisäisen logiikan murtuminen 271 4.5 Vapaakuntaidea ja sen seuraukset 273 4.6 Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 279 5. Selittäviä näkökohtia 281 V luku Manageristinen kunnallishallinto 284 1. Kuntalaki 284 2. Valtuuston asema 287 2.1 Valtuuston tehtävät ja vastuu 287 2.2 Valtuuston organisaatiovalta 290 2.2.1 Toimivalta ja tehtävät 290 2.2.2 Johtosääntö hallinnon järjestämisen välineenä 295 2.2.3 Johtosääntö oikeusnormina 296 2.2.4 Delegointi 305 2.2.5 Subdelegointi 312 2.3 Valtuuston budjettivalta 314 2.3.1 Manageristisen talousarvion oikeudellinen arviointi 314 2.3.2 Taloussuunnitelmasta 324 2.3.3 Kirjanpitolain mukaisesta järjestelmästä 325 2.4 Yksityistämisen vaikutus valtuuston asemaan 327 2.4.1 Yksityistämisen teoria 327 2.4.2 Kunnan mahdollisuus yksityistää toimintaansa 331 2.4.3 Yksityistäminen ja oikeusjärjestelmän systematiikka 333 9 2.4.4 Yksityistämisen kritiikki 336 3. Kunnan johtamisjärjestelmä 338 3.1 Tulosjohtamisen ongelmia 338 3.2 Kunnan johtamisen muuttuminen 343 3.3 Kunnanjohtajajärjestelmän kriisi 347 VI luku Kunnallisen demokratian mahdollisuus 354 1. Valtuuston muuttunut asema 354 1.1 Tutkimusten esille tuomia näkökohtia 354 1.2 Valtuuston uuden aseman etsimistä 358 2. Kunnallisen demokratian tulevaisuus 361 2.1 Lähtökohdat 361 2.1.1 Suora vai edustuksellinen demokratia? 361 2.1.2 Kunnan asukkaiden itsehallinto Suomen Perustuslain mukaan 365 2.1.3 Kunnallinen demokratia ja integraatio 368 2.2 Valtuuston aseman vahvistamisen mahdollisuus 371 Yhteenveto 376 Lähteet 387 10 ABSTRACT University of Tampere, Department of Local Government Studies Kauko Heuru: Power Shift in Municipal Decision-Making. Academic Dissertation in Local Public Low Tampere, Finland, 2000 The study was designed to investigate the origins of the competency to use municipal decision-making power and its development in the light of the central development of municipal law, including causal relationships and systematization of municipal law. The frame of reference consisted of the democratic values and efficiency values of local government. Up to the end of the 1980s local government in Finland can be regarded as a legal-administrative
Recommended publications
  • Sata Vuotta Vesihuoltoa Suomessa 1917–2017
    Sata vuotta vesihuoltoa Suomessa 1917–2017 Sata vuotta vesihuoltoa Suomessa 1917–2017 Petri S. Juuti, Tapio S. Katko & Riikka P. Rajala Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKau- pallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä Kiitämme mukana olevia vesilaitoksia tuesta. Kiitos myös VVY:n Kehittä- misrahastolle, Maa- ja vesitekniikan tuki ry:lle sekä Suomen Akatemialle (ReWagons no. 288153). Kannenkuva postikortti vuodelta 1905: Suomi-neito (Sellén Ragnhild). Graafinen suunnittelu ja taitto: Riikka P. Rajala ISBN 978-952-03-0547-5 (pdf) SBN 978-952-03-0546-8 (painettu) 2017 TUP ja Petri S. Juuti, Tapio S. Katko & Riikka P. Rajala Paino Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere 2017 Sata vuotta vesihuoltoa Sisällysluettelo Luku 1: Pohjoinen veden suurtasavalta 11 Luku 2: Vesihuollon synty, merkitys ja keskeiset kehitysvaiheet 1865-1939 15 Vesi tautien kantajana 16 Uutta tietämystä Euroopasta ja muualta 19 Vesilaitosten ja viemäröinnin synty Suomessa 22 Vesihuollon asiakkaana 25 Luku 3: Keskeiset valinnat ja kehitysvaiheet 27 HÄMEENLINNA 30 Vesilaitoksen synty 30 Vesijohtoa, viemäriä ja kuluttajia 34 Kaupunkialue laajenee 36 Tekopohjavettä 37 Ahvenistolle uusi vedenkäsittelylaitos 1981 38 Vedenkulutus ei enää lisäänny 39 Hämeenlinnan viemäröinti 1960-luvulla 40 Vuosi 2017 43 Haastattelu 43 KANGASALA 48 Teollisuuden vesihuoltoa 49 Naudoille oma vedenkulutusmaksu 52 Vesihuollon ratkaisuja palotoimi mielessä 54 Kirkkojärvi saastuu 55 Pitkäjärven pumppaamo ”paukulla päälle” 57 Kohti yhteistoimintaa: vaikeita valintoja
    [Show full text]
  • Confused Suburban Identities: a Case Study of Helsinki Region
    Confused Suburban Identities: A Case Study of Helsinki Region Edited by: Anssi Joutsiniemi, Hannu Linkola, Mia Puttonen, Kristin Swan, Mari Vaattovaara Studio Publication 1 Confused Suburban Identities : A Case Study of Helsinki Region Editors: Anssi Joutsiniemi, Hannu Linkola, Mia Puttonen, Kristin Swan, Mari Vaattovaara Publisher: Urban Studies and Planning / Master's Pro gramme of Urban Academy in Helsinki Layout design: Natalia Vladykina USP Studio Publication 1 ISSN 2489-8007 (print) ISBN 978-951-51-4193-4 (print) ISBN 978-951-51-4194-1 (PDF) https://www.helsinki.fi/en/programmes/master/urban-studies-planning Painotalo Plus Digital Oy Lahti 2018 Studio Publication 1 Confused Suburban Identities: A Case Study of Helsinki Region Edited by: Anssi Joutsiniemi, Hannu Linkola, Mia Puttonen, Kristin Swan, Mari Vaattovaara Table of contents USP / 2018 Contents Foreword 7 Anssi Joutsiniemi, Matti Kortteinen, Hannu Linkola, Kristin Swan, Mari Vaattovaara Excursions into suburban density 15 Anssi Joutsiniemi, Franz Oswald, Mari Vaattovaara Chapter 1 A Study of Multicentricity 21 Vantaa as a Part of the Capital Region of Finland 21 Oya M. Duman Commentary: The next step 36 Kimmo Lapintie Chapter 2 Vantaa Smart City Development in Business, Mobility, and Art 41 4 Introduction 42 Smart City Strategy for Future Vantaa - Create an Innovative and Vibrant Business City 44 Chang Liu Car Use in Vantaa: Opportunities That Smart Mobility Could Offer 56 Noora Haavisto Smart Participatory Art 68 Barbara Radaelli-Muuronen Commentary: Smart but complex cities
    [Show full text]
  • Swedish American Genealogist
    Swedish American Genealogist Volume 20 Number 1 Article 1 3-1-2000 Full Issue Vol. 20 No. 1 Follow this and additional works at: https://digitalcommons.augustana.edu/swensonsag Part of the Genealogy Commons, and the Scandinavian Studies Commons Recommended Citation (2000) "Full Issue Vol. 20 No. 1," Swedish American Genealogist: Vol. 20 : No. 1 , Article 1. Available at: https://digitalcommons.augustana.edu/swensonsag/vol20/iss1/1 This Full Issue is brought to you for free and open access by the Swenson Swedish Immigration Research Center at Augustana Digital Commons. It has been accepted for inclusion in Swedish American Genealogist by an authorized editor of Augustana Digital Commons. For more information, please contact [email protected]. (ISSN 0275-9314) Swedish·American I i 6enealo ist A journal devoted to Swedish American biography, genealogy and personal history CONTENTS The Dahlmans of Looking Glass, Nebraska by Donna Dahlman Cole 1 The Mysteries of Anders Klofverstedt by Thomas Houle 11 Olphult? The Sandgren Files. Part 1 by Ted Rosvall 20 From Goteborg to Galesberg by Hal Bern 23 Swedes Listed in Edwards's St. Paul Census Reportand CityD irectory, 1873 by James E. Erickson 28 Genealogical Workshop by James E. Erickson 53 Ui.n (County) or Landskap (Province)?: Implications of Recent County Name Changes forGe nealogists by James E. Erickson 60 Genealogical Queries 64 Vol. XX March 2000 No. I � I I I . · Swedish American . _ �,=,��alogist� (ISSN 0275-9314) • Swedish American Genealogist \ • I Publisher: Swenson Swedish Immigration Research Center • Augustana College ( Rock Island, IL 61201-2273 • •• Telephone: 309-794-7204 1· • • Pa : 30.9-794-7443 • • • E-mail: [email protected] Web address: http://www.augustana.edu/administration/swenson/ I • Editor: James E.
    [Show full text]
  • Finnish Studies
    JOURNAL OF FINNISH STUDIES Volume 16 Number 2 May 2013 JOURNAL OF FINNISH STUDIES EDITORIAL AND BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458 (P.O. Box 2146), Sam Houston State University, Huntsville, TEXAS 77341-2146, USA Tel. 1.936.294.1402; Fax 1.936.294.1408 SUBSCRIPTIONS, ADVERTISING, AND INQUIRIES Contact Business Office (see above & below). EDITORIAL STAFF Helena Halmari, Editor-in-Chief, Sam Houston State University; [email protected] Hanna Snellman, Co-Editor, University of Helsinki; [email protected] Scott Kaukonen, Associate Editor, Sam Houston State University; [email protected] Hilary Joy Virtanen, Assistant Editor, University of Wisconsin; [email protected] Sheila Embleton, Book Review Editor, York University; [email protected] EDITORIAL BOARD Börje Vähämäki, Founding Editor, JoFS, Professor Emeritus, University of Toronto Raimo Anttila, Professor Emeritus, University of California, Los Angeles Michael Branch, Professor Emeritus, University of London Thomas DuBois, Professor, University of Wisconsin Sheila Embleton, Distinguished Research Professor, York University, Toronto Aili Flint, Emerita Senior Lecturer, Associate Research Scholar, Columbia University, New York Anselm Hollo, Professor, Naropa Institute, Boulder, Colorado Richard Impola, Professor Emeritus, New Paltz, New York Daniel Karvonen, Senior Lecturer, University of Minnesota, Minneapolis Andrew Nestingen, Associate Professor, University of Washington, Seattle Jyrki Nummi, Professor, Department of
    [Show full text]
  • Memories of My Town Memories of My Town the Identities of Town Dwellers and Their Places in Three Finnish Towns
    Pirjo Korkiakangas & Pia Olsson & Pia Pirjo Korkiakangas Edited by Anna-Maria Åström, Anna-Maria by Edited Memories of My Town My of Memories Memories of My Town The Identities of Town Dwellers and their Places in Three Finnish Towns Edited by Anna-Maria Åström, Pirjo Korkiakangas & Pia Olsson studia fennica ethnologica 8 isbn xxx-xxx-xxx-xxx-x xx.xx www.finlit.fi/kirjat Studia Fennica studia fennica anthropologica ethnologica folkloristica historica linguistica litteraria Ethnologica Studia Fennica Ethnologica 8 MEM_nimio.indd 1 2.6.2004 15:45:19 The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Editorial board Anna-Leena Siikala Rauno Endén Teppo Korhonen Pentti Leino Auli Viikari Johanna Ilmakunnas oa.finlit.fi Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Memories of My Town The Identities of Town Dwellers and Their Places in Three Finnish Towns Edited by Anna-Maria Åström, Pirjo Korkiakangas & Pia Olsson Finnish Literature Society • Helsinki MEM_nimio.indd 3 2.6.2004 15:45:27 Studia Fennica Ethnologica 8 The publication has undergone a peer review.
    [Show full text]
  • Wood Material Science and Engineering Final Report
    >VVK4H[LYPHS:JPLUJLHUK,UNPULLYPUN-PUHS9LWVY[ -PUUPZO:^LKPZO9LZLHYJO7YVNYHTTL -PUHS9LWVY[ Final Report Stockholm 2007 Contact persons of public funding organizations Academy of Finland (AoF) Jaana Roos Tekes, the Finnish Funding Agency for Technology Christine Hagström-Näsi, and Innovation Juha Vaajoensuu, Ilmari Absetz Ministry of Agriculture and Forestry in Finland (MAF) Matti Heikurainen, Liisa Saarenmaa Swedish Research Council for Environment, Hans-Örjan Nohrstedt, Agricultural Sciences and Spatial Planning (Formas) Jan Svensson Swedish Governmental Agency for Innovation Systems (VINNOVA) Eva Esping Programme Coordination Wood Material Science and Engineering Research Programme Teknobulevardi 3-5, P.O. Box 35, FIN-01531 Vantaa, Finland www.woodwisdom.fi D.Sc., (Tech.) Leena Paavilainen, Programme Director (until 31.5.2006) Tel. +358 50 391 2020, leena [email protected] Ph.D. Docent Kristiina Poppius-Levlin, Programme Coordinator (from 1.6.2006-) Tel. +358 40 7696549, [email protected] Pirjo Helander, Programme Secretary Tel. +358 50 3435 138, [email protected] Bengt Larsson, Swedish Governmental Agency for Innovation Systems (VINNOVA) Tel. +46 8 4733114, [email protected] Programme Board Senior Vice President Ilkka Kartovaara, Stora Enso Oyj, chairman (until 28.2.2007) Manager R&D Pekka Peura, UPM-Kymmene Wood Products, chairman (from 1.3.2007-) Director Greta Fossum, Swedish forest Industries Federation Manager Eva Färnstrand, Södra Cell AB Senior Vice President Lars Gädda, M-real Oyj Director
    [Show full text]
  • Statesman's Yearbook Sources
    STATESMAN’S YEARBOOK SOURCES The Statesman’s Yearbook references the following sources to maintain accuracy and currency of information contained in our database: • United Nations Statistical Yearbook • Euromonitor International Marketing Data and Statistics • United Nations Development Programme Human Development Report • United Nations World Population Prospects • United Nations World Urbanization Prospects • United Nations Demographic Yearbook • Stockholm International Peace Research Institute Yearbook • International Institute of Strategic Studies Military Balance • International Monetary Fund World Economic Outlook • Selected International Monetary Fund Reports • Selected European Union Reports • Selected Organization for Economic Co-operation and Development Reports • Selected World Bank Reports • Selected World Trade Organization Reports • International Monetary Fund Government Finance Statistics Yearbook • United Nations Energy Statistics Yearbook • Food and Agricultural Organization Production Yearbook • Food and Agricultural Organization Forest Products Yearbook • Food and Agricultural Organization Fishery Statistics – Capture Production • United Nations Industrial Commodity Statistics Yearbook • International Labour Organization Yearbook of Labour Statistics • International Monetary Fund Balance of Payments Statistics Yearbook • United Nations International Trade Statistics Yearbook • International Road Federation World Road Statistics • Railway Directory • International Civil Aviation Organization Civil Aviation Statistics
    [Show full text]
  • Esiselvitys Geronteknologiasta
    TULEVAISUUSVALIOKUNNAN TEKNOLOGIAJAOSTO TEKNOLOGIAN ARVIOINTEJA 5 ESISELVITYS GERONTEKNOLOGIASTA Ikääntyvä väestö ja teknologian mahdollisuudet Juha Kaakinen ja Sinikka Törmä SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE ............................................................. 1 TIIVISTELMÄ ......................................................... 3 1. VÄESTÖ ”KAKSOISIKÄÄNTYY” ....................................... 11 2. VÄESTÖN IKÄÄNTYMISEN TUOMIIN HAASTEISIIN HAETAAN VASTAUKSIA TEKNOLOGIASTA ..................................................... 12 3. GERONTEKNOLOGIA RATKAISUNA IKÄÄNTYNEIDEN JA TEKNOLOGIAN VÄLI- SEN KUILUN POISTAMISEEN ............................................ 14 3.1. GERONTEKNOLOGIA JA MUUT VASTAAVAT KÄSITTEET ......................... 14 3.2. MITÄ ON GERONTEKNOLOGIA ? .......................................... 16 4. KUKA ON IKÄÄNTYNYT ? ............................................. 20 5. IKÄÄNTYNEIDEN MERKITYS YHTEISKUNNASSA KASVAA ................ 21 6. IKÄÄNTYMINEN JA TEKNOLOGIA ..................................... 22 7. TEKNOLOGIA JA ETIIKKA ............................................ 25 8. GERONTEKNOLOGIA SUOMESSA ...................................... 27 8.1. SUOMI MUKANA EUROOPPALAISESSA YHTEISTYÖSSÄ .......................... 28 8.2. SUOMALAISIA TEKNOLOGIAOHJELMIA ..................................... 29 8.2.1. Suomen Akatemian Ikääntymisen tutkimusohjelma ......................... 29 8.2.2 Terveydenhuollon digitaalinen media, Tekes .............................. 30 8.2.3. Satakunnan alueen makropilottihanke .................................
    [Show full text]
  • Abbreviations
    ABBREVIATIONS ACP African Caribbean Pacific K kindergarten Adm. Admiral kg kilogramme(s) Adv. Advocate kl kilolitre(s) a.i. ad interim km kilometre(s) kW kilowatt b. born kWh kilowatt hours bbls. barrels bd board lat. latitude bn. billion (one thousand million) lb pound(s) (weight) Brig. Brigadier Lieut. Lieutenant bu. bushel long. longitude Capt. Captain m. million Cdr Commander Maj. Major CFA Communauté Financière Africaine MW megawatt CFP Comptoirs Français du Pacifique MWh megawatt hours CGT compensated gross tonnes c.i.f. cost, insurance, freight NA not available C.-in-C. Commander-in-Chief n.e.c. not elsewhere classified CIS Commonwealth of Independent States NRT net registered tonnes cm centimetre(s) NTSC National Television System Committee Cres. Crescent (525 lines 60 fields) cu. cubic CUP Cambridge University Press OUP Oxford University Press cwt hundredweight oz ounce(s) D. Democratic Party PAL Phased Alternate Line (625 lines 50 fields DWT dead weight tonnes 4·43 MHz sub-carrier) PAL M Phased Alternate Line (525 lines 60 PAL 3·58 ECOWAS Economic Community of West African MHz sub-carrier) States PAL N Phased Alternate Line (625 lines 50 PAL 3·58 EEA European Economic Area MHz sub-carrier) EEZ Exclusive Economic Zone PAYE Pay-As-You-Earn EMS European Monetary System PPP Purchasing Power Parity EMU European Monetary Union ERM Exchange Rate Mechanism R. Republican Party est. estimate Rd Road retd retired f.o.b. free on board Rt Hon. Right Honourable FDI foreign direct investment ft foot/feet SADC Southern African Development Community FTE full-time equivalent SDR Special Drawing Rights SECAM H Sequential Couleur avec Memoire (625 lines G8 Group Canada, France, Germany, Italy, Japan, UK, 50 fields Horizontal) USA, Russia SECAM V Sequential Couleur avec Memoire (625 lines GDP gross domestic product 50 fields Vertical) Gdns Gardens sq.
    [Show full text]
  • Xtds Va 1969 16 Dig.Pdf (1.415Mt)
    f. : ;; % i . p * * TILASTOT! E DOTLH Statistisk rappoit . 1389 TILASTO LUME N PÄÄTOl »VIISTO, Helsinki S T AT f S TIS K A C ENTRA LB YRÄ N. Helsingfors A r k i s t o Laatijo-Referent Pvm-Datom Wo Irja Inkinen 51.12.1969 VÄ 1969:16 76 55 77/24 A: . .-■■■■ ' V Arvioitu maassa asuva väestö 1.1.1970 Beräknad i riket bosatt befolkning 1.1.1970 Tilastollisen päätoimiston suorittaman arvion mukaan on maamme väkiluku'vuoden 1970 alussa 4 710 900 henkeä, josta kaupunkien ja kauppaloiden osuus on 2 580 -200 henkeä eli 50.5 i° ja maalaiskuntien osuus 2 550 700 henkeä eli 49*5 i°' Kuluneen vuoden aikana väkiluku lisääntyi virallisesti 11 800 hengel­ lä. Lisäys on 8 800 henkeä pienempi kuin edellisenä vuonna. Kasvun vähennys johtuu lähinnä syntyvyyden alenemisesta. Kaupunkien ja kauppaloiden väkiluku kasvoi 46 600 hengellä, josta kuntamuodon muutosten osuus oli 15 400 hen­ keä. Maalaiskuntien väestö' väheni 54 800 hengellä. Tilasto osoittaa, että väkiluku väheni kaikissa muissa paitsi Uudenmaan, Turun ja Porin, Ahvenanmaan ja Hämeen lääneissä. Vuoden 1970 alussa Keravan kauppala muuttuu kaupungiksi ja Iisalmen maalaiskunta liitetään Iisalmen kaupunkiin. Lisäksi Hinnerjoen ja Honkilahden kunnat yhdistetään Euran kuntaan. Vaikka virallinen tilasto tähänastisesta rekisteröintisysteemistä johtuen osoittaakin väestön lisääntyneen, todellisuudessa väkiluku ei kasvanut juuri ollenkaan. Paikalliset väestörekisteriviranomaiset eivät ole saaneet selville läheskään kaikkia maahan- ja mäastamuuttoja ja osan niistä vasta vuosien kuluttua. Kuitenkin on odotettavissa, että tilaston perusaineisto tulee para­ nemaan. Kuluneen vuoden lokakuun alussa astui nimittäin voimaan uusi pohjois­ mainen muuttokirjajärjestelmä. Sen mukaan on jokaisen Ruotsiin menijän otettava Suomen paikallisesta väestörekisteristä muuttokirja Ruotsin paikalliseen väes­ törekisteriin toimitettavaksi.
    [Show full text]
  • Finland and the Finns : a Selective Bibliography
    F I N LAN D AND THE FINNS A Selective Bibliography FINLAND AND THE FINNS tttucrcDus in aim pater \ Dn0*Dn0 itonraDus ww> ui tt apfite feois gra pful tccfit %totnf UttrnDtns in fua oioctfi Ubzos miCRiUu pauntat! i£o:unoc# tozrup no ; no moDica* £tt$ tjor qruDem facrrDptn teletnStiu töfurg^ turbatfc it inotwotionf • B50 liteos mtCTales ftöm oerii mDinadu Cue ((tfie g eftrntu oiru kantelein tt egt?(rialme omufitatm parifien rant thtologie jpfef* fO2e infigne/optime tO2t(tto$^( inmalit t j inCpirattöe Oma t> tjonorabilem oiru QartttobmtO (?t|Otan # giä ctiSH ibefu iru fuma Diligftia ?n imlita tiuitate lube teit imp2eITO0^uftO2ttatc oiDinaria atP2Obauit 1 cöfir tnauit tt fsngulis faterDoribj Tut Diort? e? ciToe Ub2ts miffas legrrcib; (t cclttoddte toticnfifticns 16( omipote tt0 on iniTröia «ft autte bttoe \bttntt i^ault td£f(u0« quaD2agtnta Dies inoulgetiafi pc intuttts fibj pemtctqs ituTrtiroiDit relatauit ^nno Dm PH«UcfimoqD2tngctefi mooctuagtftmooctauoiDit mm, Colored woodcut in the Missale Aboense, the first book printed for Finland by printer Bartholomäus Ghotan in Lubeck, Germany, in 1488 (see entry no. 623) F I N LAN D AND THE FINNS A Selective Bibliography By Dr. Elemer Bako Former Finno-Ugrian Area Specialist European Division Library of Congress Washington 1993 The symbolic device on the cover and the title page is widely recognized by the Finns as representing the clasped hands of two Kalevala singers. The version used here is the logo of the Finlandia Foundation, Inc., a national cultural organization of Finns in the United States. This work is dedicated to the Finnish people on the seventy-fifth anniversary of their independence.
    [Show full text]
  • Lived Nation As the History of Experiences and Emotions In
    PALGRAVE STUDIES IN THE HISTORY OF EXPERIENCE Lived Nation as the History of Experiences and Emotions in Finland, – Edited by Ville Kivimäki Sami Suodenjoki · Tanja Vahtikari Palgrave Studies in the History of Experience Series Editors Pirjo Markkola Faculty of Social Sciences Tampere University Tampere, Finland Raisa Maria Toivo Faculty of Social Sciences Tampere University Tampere, Finland Ville Kivimäki Faculty of Social Sciences Tampere University Tampere, Finland This series, a collaboration between Palgrave Macmillan and the Academy of Finland Centre of Excellence in the History of Experience (HEX) at Tampere University, will publish works on the histories of experience across historical time and global space. History of experience means, for the series, individual, social, and collective experiences as historically conditioned phenomena. ‘Experience’ refers here to a theoretically and methodologically conceptualized study of human experiences in the past, not to any study of ‘authentic’ or ‘essentialist’ experiences. More precisely, the series will offer a forum for the historical study of human experiencing, i.e. of the varying preconditions, factors, and possibilities shaping past experiences. Furthermore, the series will study the human institutions, communities, and the systems of belief, knowledge, and meaning as based on accumulated (and often conficting) experiences. The aim of the series is to deepen the methodology and conceptualiza- tion of the history of lived experiences, going beyond essentialism. As the series editors see it, the history of experience can provide a bridge between structures, ideology, and individual agency, which has been a diffcult gap to close for historians and sociologists. The approach opens doors to see, study, and explain historical experiences as a social fact, which again offers new insights on society.
    [Show full text]