lea vuohkimooskut jarohkadallat ovtta dahjemáŋga mat ráđđejit javeahkehit olbmuideallimis.Oskkoldat Muhtimat eaidáhto makkárge oskkoldaga­ čuovvut Ollu olbmotmiehtá máilmmioskot muhtin ipmilii. Sii jáhkket jaoskut ahte gávdno ipmildahjefámut ipmiliidda. Viidámusoskkoldagat máilmmisleat: Sii čuvvot E allinoaidnu leaoskko ­ muhto­ Ju eallin Ri olmmošjaluonduguovddážis. Čáll v s ddálaš Buddhi ttalaš H indui Is ii o láma d ainnu L keahtes eallin ágádus v s v s u ma ma u o o . hta hta Sis iileat ipmil, ­vuohki.

.

Isláma

Ovttas dnu 5.–7. dnu i noa i eall ja skkoldagat O Ovttas O skkoldagat ja eall ja skkoldagat He i d i Čálliid guttorm guttorm 1 L ágádus Ei narsen i noa 5.–7. C 5.–7. i dnu OvttasOskkoldagat ja eallinoaidnu

Heidi Guttorm Einarsen

Dán girjeráidui gullet čuovvovaš oasit: • Sirkumpolára eamiálbmogiid oskkoldagat • Filosofiija ja etihkka • Resursapearbma oahpaheaddjái • Neahttasiidduin gávdnojit lassigovat: www.calliidlagadus.org > Digitála oahpponeavvut

ČálliidLágádus vuođđudus – ForfatternesForlag stiftelse –Authors’Publisher foundation Pb 140, NO-9735 Kárášjohka – Karasjok Fanasgieddi, NO-9845 Deatnu – Tana [email protected] [email protected] [email protected] OvttasOskkoldagat ja eallinoaidnu Neahttagirjegávpi – Nettbokhandel – www Book Store www.calliidlagadus.org

ČálliidLágádusa doaimmahusgoddi Harald Gaski, mag.art., 1. amanuensa Aage Solbakk, cand.philol., historihkár Vuokko Hirvonen, phil.dr., professor Lena Kappfjell, cand.philol., dutkanassisteanta Torkel Rasmussen, cand.philol., journalistihka lektor ja doavttirgrádastudeanta Mikael Svonni, phil.dr., professor John T. Solbakk, cand.philol., dokumentarista

Dán almmuhusa bargguid suodjalit vuoigŋaduodjelága njuolggadusat. Almmuheaddji ja čálli sierra lobi haga lea buotlágan gáhppálatráhkadeapmi ja geavahanvárás dahkan, dušše lohpi dan muddui maid láhka suovvá, dahje sierra soahpamušain vuoigatvuođa oamasteaddjiiguin.

Materialet i denne publikasjonen er omfattet av åndsverkslovens bestemmelser. Uten særskilt tillatelse av forfatter og utgiver er enhver eksemplarfremstilling og tilgjengelig- gjøring bare tillatt i den utstrekning det er hjemlet i lov, eller etter særskilt avtale med rettighetshaverne.

Sámediggi Norggas lea juolludan doarjaga almmuhit girjji.

(©) Čálli ja ČálliidLágádus 2011 ČálliidLágádus Gráfalaš barggus vástida Studio Borga, Ohcejohka Deaddilan: Waasa Graphics Oy, Vaasa ISBN 978-82-8263-051-1

Sisdoallu Isláma 5 Isláma Hinduisma 29

Buddhisma 47

Juvddálašvuohta 67

risttalašvuohta 87

humanisttalaš eallinoaidnu 151

Sátnečilgehusat 165

Sunniislam Álgu Šiaislam

Ollu olbmot miehtá máilmmi oskot muhtin ipmilii. Sii jáhk- Dán oasis oahpat ket ja oskot ahte gávdnojit ipmil dahje fámut mat ráđđejit ja veah­kehit olbmuid eallimis. Oskkoldat lea vuohki mo oskut ja Kárta čájeha gos máilmmis Gos máilmmis islámaoskkoldat lea stuorámus rohkadallat ovtta dahje máŋgga Ipmiliid. Viidámus oskkoldagat isláma lea váldoosku. máilmmis leat Risttalašvuohta, Isláma, Hinduisma, Buddhisma Allah ja isláma vihtta čuoldda birra ja Juvddálašvuohta. Olbmuin geat čuvvot dáid oskkoldagaid­, leat sierranas vuogit mo čađahit oskkoldaga. Muhtin dábit­ Muhtin isláma allabasiid birra ja vierut leat sullii seammá, ja muhtin vierut fas áibbas sierraláganat. Gii lei Muhammed ja mii lea korana

Muhtimat eai dáhto makkárge oskkoldaga čuovvut. Sii čuvvot Mii lea moskea ja mo dat geavahuvvo eallinoainnu. Sis ii leat ipmil, muhto olmmoš ja luondu guovddážis. Muslimaid njuolggadusaid birra, maid lea loh- pi borrat ja mo galgá­ gárvodit Dán girjjis beasat lohkat ja oahppat máilmmi viidámus oskkol- dagaid. Dán girjjis beasat maid lohkat ja oahppat eallinoainnu birra. Eallinoaidnu lea oskkokeahtes eallinvuohki.

4 5 Isláma kás, Amerihkás, ÁsiasjaEurohpás. muslimaid rohkadallanbáiki jadeaivvadanbáiki. Allah. K Muslimat oskot ovtta Ipmilii. Ipmil leaArabia-gillii kosat, divatmáksin, fástu jabassivádjolus Mekkai. Datolbmuide čuovvut. leat oskkudovddastus, roh čuoldda, maidmuslimat jáhkket Ipmilleaaddán ga njuolggadusaid. Islámaoskkoldagas leat vihtta ma jagi622m.K Arabias. álggus vulggii Muhammedvuođđudiiislá Isláma leamáilmminubbinviidámusoskkoldat ja Isláma sátni mearkkaša M I uslim sláma orana lea muslimaid bassigirji.Moskea lea lea olmmoš gii čuovvu islámaoskkolda leaolmmošgiičuovvu r. Dálásset muslimat sihke Afrih Gopmirdit Ipmilaovdii. 6

- - - - ovdii. Muslimat gopmirdit ipmila ii ge almmái/dievdu. Suseaileat mánát jaeaige váhnemat. ipmil Allah.Allahdiehtá buotjalealeamašálo.Allahiileat nisu Muslimat jáhkket ahte gávdno duššeokta ipmil.Arabia-gillii lea 1. čuolda: Arabia-giella leaIpmilagiella. das makkár eatnigiella ahte olbmuin lea.Muslimat oaivvildit Oskkudovddastusa galgá dadjat Arabia-gillii, beroškeahttá dáidda sániidejáhkká jadovddasta jitnosit,deleamuslima. eará ipmilgoIpmil,jaMuhammedleasuprofehta. Ná muslimat dovddastit oskkuset (Shahadah): Šattut, eallitjalottitdahket dan maidsonleamearridan. b M V u uslimat já uslimat o t eallima. Sonleamearridanmobuotgalget doaibmat. eallima. t i h Ná muslimat dovddastit oskkuset (Shahadah) wa muhammadanrasuluAllah. ja Muhammedleasuprofehta. Ii gávdnoearáipmilgoIpmil, tta tta h Oskut i Oskut kket kket Dát čuojašiiArabia-gillii ná la ilahaillaallah, 7 A lla č h lea sivdnidan máilmmi ja ja máilmmi sivdnidan lea p u milii ( milii o ldda A Ii gávdno lla Son gii h ii)

4. čuolda: Fástu (sawm) 9. mánnu lea muslimaid fásttumánnu. Dát mánnu gohčo­ duvvo namain ramadan. Sii geat čuvvot dán njuolgga- dusa, galget olles beaivvi leat sihke borakeahttá ja jugakeahttá­. Eahkedis, go lea sevnnjodan, sáhttet borrat. Dalle dávjá čoahk­ ka­nit oahppásat ja fuolkkit, ja sii málistit ja borret njálg­ga bor­ ra­muša. Ollugat čuvvot dán njuolggadusa, muhto eai buohkat. Mánát eai dárbbaš čuovvut fásttu. Sáhttá leat váttis olles beaiv­ vi orrut borakeahttá. Ollugat čuvvot fásttu, danne go Ipmil dáht­tu. Earát oaivvildit maid ahte lea dearvvašlaš rupmašii. Son gii čuovvu fásttu, ádde buorebut mo lea leahkit geafin ja dovdat nealggi.

5. čuolda: Bassivádjolus Mekkai (hajj)

Mekka lea muslimaid bassi gávpot. Muhammed bođii 2. čuolda: Rohkadallan (salah) Mekkas, ja doppe lea Kaba. Kaba lea huksehus maid profehta Rohkadallan lea dehálaš oassi islámaoskkoldagas. Dat Muslimat gopmirdit ránu alde, Ibrahim lei huksen. Kabas lea čáhppes geađgi čiegas man musli- veahkeha­ olbmuid muitit Ipmila. Muhammed lea Mekka guvlui go rohkadallet. mat jáhkket lea almmis boahtán.

cealkán ahte buot muslimat galget rohkadallat viđa geard- de beaivái. Ollu muslimat dahket dan, earát fas rohkadallet Islámaoskkoldaga njuolggadus dušše bearjadagaid, ja fas earát eai rohkadala obanassiige. muitala ahte buohkat geat Bearjadat lea muslimaid bassi beaivi. sáhttet, galget oktii eallinagis fitnat bassivádjolusas Mekkas. Son gii áigu rohkadallat, galgá leat buhtis. Sii basset sihke Bassivádjolusas galget muslimat julggiid, ámadaju ja gieđaid ovdal go rohkadallagohtet. Sii vázzit Kaba birra ja muittašit sláma

I lebbestit vel ránu láhttái gokko áigot rohkadallat. Olmmoš gii muitalusaid Ibrahim ja su bártni rohkadallá, galgá gopmirdit ja rohkadallat Mekka guvlui. Sus Ismail birra. leat erenoamáš lihkastagat go rohkadallá. Sánit maid son gal- gá dadjat rohkadaladettiin, leat mearriduvvon ovddalgihtii.

3. čuolda: Máksit divada (Zakah) Muslimat bassivádjolusas bassi Isláma njuolggadusat mearridit ahte buot muslimat galget gáv­po­gis, Mekkas. Dás oaidnit ahte bassivádjoleaddjit vázzet Kaba máksit oasi iežaset sisaboađus. Dát ruđat galget birra­. leat ávkin gefiide. Dát lea vuogas vuohki árkkášit gefiid.

8 9 Isláma geargan. stuorra-Id álgá go bassivádjolus leačađahuvvon ja rohkadallat Ipmilii.Uhca-Id álgá go fástu nohká ja uhca-Id Muslimaid deháleamosbasitleat bearjadagat, A lla ja stuorra-Id. Bearjadagaid galget buohkat b asit asit 10 skeaŋkkaid. borramušaiguin. Mánát ožžot Uhca-Id ávvudeapmi njálgga namain Id,dahjeuhca-Id. ja mánáide.Ávvudeapmi gohčoduvvo ja addet skeaŋkkaid guđet guimmiide čiŋadit, borret njálgga borramušaid ku. Godat leanohkan, debuohkat muslimaid 9.mánusjabistá 9vah- Fásttumánnu, dahje ramadan álgá 2. bassi beaivi. Juohke bearjadat leamuslimaid Bearjadat 1. áššit galget orrut. Gávppašeapmi jaeará máilmmálaš galgga smiehttat eará go danbirra. te olmmošlahkona Ipmila.Dalleii M ija muslimat muittašit g muittašit muslimat ija al r oh u b h Uh mát/dievddut m mát/dievddut Rohkadallama bok kadallat. ammed ammed ca D alle alle - o id a čč čo ui k ui a o h o D skeaide skeaide kkanit kkanit rana. rana. án án o

- 11 ealli dahješibihagudnejahttit Ipmila. Bassivádjoleaddjit oaffaruššet muhtin Dat gohčoduvvo namainstuorra-Id. 4. sit fas ja Go dát leanohkan, deleat allaba 10. mánnuleabassivádjolusmánnu. 3. Kerbalai. šiamuslimat čađahit bassivádjoleami hávdá­ gobeaivvi Husseinduššai.Sonlea A b eaivi. Šiamuslimat muittašit dán eaivi. s h A S ura lea ura duvvon Kerbalas, Irakas. Ollu tu s o h a o ura ff šiamuslimaid rra arávvudea - id

b p assi mi. - ­ Isláma musliman. leames eará ipmiliid.Sonávžžuhii buohkaid šaddat su oskkoldaga. Sondáhtui buohkaid heaititbálva- kui ovtta Ipmilii,jadáhtui buotolbmuidčuovvolit med šattai profehtan. Dat mearkkaša ahte son osk muitalii buotmaidsonleigullanIpmilis.Muham talit olbmuidevisotmaidsoncelkkii.Danrájes son čájehii iežas sutnje.Ipmilgohčui Muhammedamui ahteMuhammed oaivvildii leiIpmilgiidánláhkai beaivve bođiieŋgel Gabrielsuovdii jahálaisutnje. mannat váriide rohkadallat jajurddašit ráfis. Ovtta Go Muhammedšattai vuorraseabbon, desonháliidii Arabias. Nuorran náitalii rikkisleaskkain, Khadidjan. m.K Muhammed riegádii jagi570m.K M r. Sonleičeahpesgávpeolmmái Mekkas, Saudi- u h ammed r. jajámiijagi632 12 - - - gávpot. Medina, Muhammeda islámaoskkoldaga. maŋŋá sonjámii.Máŋga duháhaolbmoledjedallečuovvolan ja Mekka galge leat bassibáikkitbuotmuslimaide.Guokte jagi cuvkii buotipmilgovvosiid mat ledje Kabas, jacelkkiiahte Kaba Jagi 630m.Kr. vuolggahii Muhammed soađiMekka vuostá. Son cealkán. ja sonfas leamuitalan olbmuidejusta danmaidIpmillea čuvvo Muhammedanjuolggadusaid. hii isláma.Šattai ođđaservodat gos olbmotledjemuslimat ja Medina mearkkaša Muhammedagávpot. pogii. Dáppesonšattai hoavdan ja gohčodii gávpoga Medinan. fertii sonbáhtarit oktan skihpáriiddisguin.Siibohte Yatrib gáv Eai buohkat liikon ahte Muhammednádajai.Jagi622m.Kr. lea muslimaid kaleandaris ja kaleandaris muslimaid lea áigere sin ja álgu, isláma gaskkas muslimaid ge lea M p a olbmot čállánbuotčállosiidjačohkken uslimat já uslimat h Muhammed leiHira-váris,doppeson dassážii gomuittiibuot.Maŋŋáleat máhttán lohkat.Sonfertiidadjatja ii ii geardduhit buotmuitalusaidbajil, Fáhkka iđiiEŋgelGabrieljageigii sutnje muitalusaid.Muhammedii o áiggui jurddašitjarohkadallat. l b muide isláma isláma muide daid ovttagirjái:Korana. h kket a kket 13 h ket álgá dalle. dalle. álgá ket h te te b p Sonoaččuikorana Allah:s, irra. r of e h Bá h ta ki 0. ki h M o tarea Medinas sonálgga- skk J u a h h ammed ammed o ki 622 m. 622 ki p ldaga ldaga mi mi M edinai edinai o K a r. r. h - ­ Isláma limaid bassigirji.Dat leajuhkkon muitalusat ovtta girjái, Go Muhammedjámii,dečohkkejuvvojedje buot leamos girji. (hadith­ roh­ Ipmila sánitolbmuide.K mat jáhkket ahte buotmiičuožžu koranas, leat Ko kosat, lágat jaoanehismuitalusat ) . K rana orana leamuslimaiddehá­ koranii. K oranas leat sihke divttat, orana leamus suriide. Musli 14 - - čiŋahuvvon čáppačálliiguin. nat. Dát Korana leačábbát Čábbát čiŋahuvvon kora- Nieiddaš lohkamin korana. Dárogillii: Øyvind FærevikDárogillii: Øyvind ,sámegillii:HeidiG.Einarsen. ”Addit borramušajadearvvahitráfiin buoremus?” Profehta(saaw)vástidii: Abdullah binAmral-Asmuitalii sihke oahppásiidjaamasolbmuid.” ahte muhtinalmmái/dievdujearai Allah profehtas:”Guđeislámalea

(Boukhari jaMuslim) 15 Hadith: gohčodit namain dajai jabarggai. Dáidmuitalusaid said daidbirra maidMuhammed Muhtimat leat čohkken muitalu Arabia-gillii. ahteoaivvildit korana galgá lohkkot Korana leačállon Arabia-gillii. Ollugat dušše muhtimiid. muhto dábálaš muslimat máhttet elii. Gávdnojit máŋga duháhahadith, Muhammed, sudaguidjamoson leat muitalusat muitalusat leat b irra. Dat veahkehit olbmuidáddet irra.

hadith. M u h

Hadit ammed ammed - h

Koranas leat 114 kapihttala maid gohčodit namain ­sure 1. Sure lea rahpanrohkos, álget cealkagiin: Ipmila, dan láđđása, dahje­ Arabia-gillii: al-Fatiha. dan árbmugasa nammii. Dasa lassin Go muslima dadjá rahpanrohkosa, de čuožžu vel gos sure boahtá. son seammás dadjá ahte son dáhttu Rahpanrohkos lea oassi olbmuid eallit Ipmila dáhtu mielde. Eanaš suret beaivválaš rohkosis ja lea ná:

Sure 1: Rahpanrohkos Mekkas Ipmila, dan láđđása, dan árbmugasa nammii. Máidnot Ipmila, olles máilmmi Hearrá, Son dan láđđása, dan árbmugasa, Son Hearrá duomu badjel. Dutnje mii oskut, mii ohcat dus veahki. Doalvvo min rivttes luddii! Dan luddii maid don leat dahkan iluin, iige dan luddii mii lea leamaš dutnje váivin ja vaššin. Dahje sin geat leat válljen boasttu luotta. Moskea

Sure 112: Oktogasdovddastus Moskea Jerusalemas lea boar­ Moske-sátni mearkkaša Báiki gos gopmirdit. rá­­­seamos ja basimus moskea. Ipmila, dan láđđása, Moskea lea muslimaid rohkadallanbáiki. Koranas čuožžu ahte moskeat leat Ipmila dáhtu mielde dan árbmugasa nammii. hukse­juvvon. Dat lea huksejuvvon vai olbmuin lea Mekkas dahje Medinas. báiki gos gudnejahttit Ipmila. Muhtimat rohka­ dallet buot vihtta rohkosa moskeas, juohke beaivvi. Daja: ”Son lea Ipmil, Áidna. Ipmil, dat agálaš. Moskeas lea maid koranaskuvla. Doppe ohppet Ii son leat geange áhčči, iige son leat ieš muslima nieiddat ja gánddat lohkat korana. Dan geange maŋisboahtti. skuvlii sii mannet maŋŋá go dábálaš skuvlabeaivi Ii oktage leat su lágan.” lea nohkan.

16 17

Mo geavahit moskea Moskea huksehus Muhtin moskeain leat čábbát čiŋa­ Bearjadat lea muslimaid bassi beaivi. Moskea lea huksejuvvon nu ahte gal- huvvon seainnit. Minstarat, čála, ja Dalle čoahkkanit ollu olbmot moskeai­ gá leat álki mannat sisa ja rohkadallat. ollu ivnnit leat dábálaččat. Govaid ii de rohkadallat. Muslima albmát/ Čáhci lea lahkosis, vai sáhttá bassat leat lohpi heŋget seinniide. dievddut leat geatnegahtton mos- julggiid , gieđaid ja ámadaju. Láhttis keas rohkadallat juohke bearjadaga. leat ránut. Rátnu lea buhtis, muhto Imam lea son gii sárdnida mos- Njuolggadusat celket ahte albmáin/ ferte muitit gápmagiid nuollat. keas. Son čuožžu sárdnestuolus mii dievdduin lea rohkosa ovddasvástá­ gohčoduvvo namain minbar. Eanaš dus. Nissonat ja albmát rohkadallet Ovtta seainnis lea dego unna sierra moskeain leat alla doart­ sierra lanjain. Muhtimin čoahk­ lanjaš. Dan gohčodit namain mihrab. nat maid gohčodit namain kanit olbmot moskeaide Moskeain leat alla doartnat maid gohčodit namain Dan guvlui galget olbmot gopmir- Minarehtat. ávvu­dit allabasiid ja borrat minarehtat. dit go áigot rohkadallat. Mihrab Dolin lei dábáláš ahte muhtin čuoččui njálgga borramuša. Sáhttá čájeha álo guđe guovllus minarehtain ja čuorvvui olbmuide vai maid boahtit moskeii jos dáhttu Mekka lea. Njuolggadusat celket sii dihte goas lei rohkadallanáigi. Dál jurddašit, lohkat dahje vuoiŋŋastit. ahte galgá Mekka guvlui gopmirdit go leat skájanat moskeaid minarehtain. rohkadallá.

Gánddat moskea koranaskuvllas. Gánddat ja nieiddat sirrejuvvojit oahpahusas. sláma I

Mihrab čájeha guđe guv­lui galgá gopmirdit ja guđe guovllus Mekka lea.

18 19 Isláma E lohpi borrat. Danollugat čuvvot. rohkadallat bearjadaga, jaspiinnebierggu ii leat lágaid jaearát fas duššemuhtin lágaid. Moskeas galget čađahuvvot. Muhtin olbmotčuvvot buot galget eallit,jamoriegádeapmi, náitinjajápmin leat oassisharias.Sharia-lágat muitalit moolbmot Láhka gohčoduvvo namain nii. Dánlága galget buotbuoritmuslimat čuovvut. Muslimat ahte oaivvildit Ipmillealága addánkora- allinnju sharia. Vihtta čuoldda o 20 lggadusat lggadusat hit hijab,earát fas eaimaidege. Muhtin muslim nissonat geava- halal­ Norggas leat sierra buvddat gos fidne Afghanistanas geavahit burka. Muhtin muslim nissonat bierggu oastit. 21 sániid mielde. Dalleleamuslimadasgiicealká gat gos njuvvet elliidjašibihiiddánvuogi Norggasolggus. leat muhtin njuovaha- čuggejit šibihačoddagii, javarra golgá nammii, Ipmilleastuoris, Arabia-gillii. Dasto bidjá šibihaMekka guvlui,jacealká: Ipmila Halal ožžot borrat jamaidiileat lohpiborrat. Sharia-lágat muitalit maiddáimaidolbmot lága, jaollugat eaičuovo dánlága. nuollat gokčasa. Ollunissonat čuvvot dán rupmaša go leat sáhttet olgun.Ruovttus olbmuide. Nissonat galget gokčat olles Muslimat eaigalgga čájehit álásvuođa amas lágaid. dagas haram. Spiinnebiergu jaalkohola leat islámaoskkol mielde, g mielde, njuvv kai njuvv kai Danlealohpiborrat. Muslimanjuovvi gun. g niss maid liidni Bivttastea B ohčo o mearkkaša lohpi. rramuš . Biergu mii ii leat dán lá dán leat ii mii Biergu o duvv n isláma nju isláma n ohčo o n, lea lea n, Eai buot muslimat čuovo dáid o namain namain duvv o nat geava nat h p

aram (ii l (ii aram Biergu mii lea lea mii Biergu mi o o

h lggadusaid lggadusaid h alal alal i jab. jab. h ohp b Oaive­ it, ier h ­ i). ­ - Isláma Heajat leat stuorrát jabistet guhká. V Muslima gánddat galget birračuohpahuvvot. jápmimin. Liika galgá bassotovdal go hávdá­ maŋimuš miisavkaluvvo bealljáigo olmmošlea je áhččiaitto riegádan mánnái.Dat leamaiddái eallimis. Oskkudovddastusa savkala eadnidah mo muslimat galget ávvudit dehálašdáhpáhusaid Islámaoskkoldagas leat njuolggadusat daidbirra M áhnemat jafuolkkitvurdet ahte nuorra náitala. uslima geaŧus geaŧus uslima 22 duvvo. - h ávdái Muslim náittosbárra. Jábmi guddojuvvo hávddi lusa. oskkudovddastusa mánáolgeš bealljái. Go mánnáriegáda, deáhččisavkala čuohpa­ ahte gánda­ birra­ ná leariegádan, deleadábálašahte namat. Muhtin maŋŋá áigge go mán Ibrahim, HusseinjaHassanleat dábálaš eará jođiheddjiidmaŋis.Aisha,Rashid, nama, dahjesufulkkiidmaŋis, ahte gándamánát ožžot Muhammeda go leačieža boaris.Leadábálaš beaivvi njálgga njálbmái.Mánnáoažžu nama A M M lla uslimaide lea mánná skeaŋka skeaŋka mánná lea uslimaide ánná riegáda ánná čuohpahuvvo. Dat mearkkaša h :s. Dávjá oažžu mánnájuoidá :s. huvvo. máná cissáovdanáhkki - 23 muhtin šiehtadusa. Dasto šaddet heajat. hit guđet guoimmi.Soaičálliba devuollái tisin jagissotvilges liinnisisa. farggamusat, muhto ferte bassotbuh Jápmán muslimagalgá hávdáduvvot je sáhttá iešdanlogastit josnagoda. Muhtin sáhttá dan savkalit bealljái,dah ovdal go jápmá,leaoskkudovddastusa. Maŋimuš maidmuslimaháliidagullat lit vai šaddáráfi ja ráhkesvuohta. Koranas čuožžu ahte olbmotgalget náita- Náitalit leadehálaš islámaoskkoldagas. mida. Guktot galgaba mielasjadohkke- mida. namin namin á ja eadni h guvlui. guvlui. h J N á ávdáduvv ávdádea áitalea p min ja ja min h eivv hčč o o ámadajuin ámadajuin i lea i laš isida da isida laš p mi p b mi a a f árus gávd árus J á M h b je ea je ekka ekka D mi mi ávjá ávjá - ­ - ­ Šiamuslimat Kerbalas ráhkka­neamen Ashura festiválii. Ashura loahpaha morašáigodaga mii lági­ Sunniisláma ja duvvo Hussein muitta­ šiaisláma šeami dihte.

Eai buot muslimat leat ovttaoaivil das mii lea rivt- Gánddat koranaskuvllas, Sunni mearkkaša árbevierru. Muhammeda árbe­vierut tes osku ja vuohki mo oskut. Isláma lea surggiidan­ Pakistanas. leat dehálaččat sunniislámas. Birrasii 85 % buot muslimain máŋgga suorgái, muhto leat datte guokte váldo čuvvot sunniislámaoskkoldaga.

sláma osku­vuogi. Dat leat sunniisláma­ ja šiaisláma.

I Šia mearkkaša bellodat. Muslimat geat čuvvot šiaisláma­ oskkoldaga, gulle Ali bellodahkii. Ali lei Muhammeda vilbealli ja náitalan su nieiddain, Fatimain. Šiamuslimaid mielas Ali lei rivttes olmmoš šaddat jođiheaddjin go Muhammed jámii. Ali bártnit Hassan ja Hussein galggaiga jođihit islámaoskkoldaga maŋŋá Ali. Dat ii dáhpáhuvvan. Jagi 680 m.Kr. Hussein fallehii dalá isláma jođiheaddji, muhto vuoittáhalai ja duššai Kerbalas. Kerbala lea gávpot otná Irakas. Šiamuslimat muittašit Hussein ja dan beaivvi gohčodit namain ashura. Dat lea šiamuslimaid dehálaš bassibeaivi.

24 25 Isláma dan daga. Muhtin nieiddat gokčet hijabiin, oaivvi ja árbevieruid huidárkilit.E iešguđetláganat. Muhtimat čuvvot njuolggadusaid Bosnia-­ kistanas, Durkkas, Somalias,Irakas, Iranas ja muhto sinváhnemat, áhkut jaádját bohtet Pa- mis. Dálleat eanašmuslimat davviriikkalaččat, čađa boahtán olbmotmáŋgga guovllus máilm limaid deaivvadanbáiki. Davviriikkaide leat áiggiid guokte moskea. Moskea leabuotdavviriikka- mus 120 000.Suomasleat 20000muslima.Oslosleat muslima. Dánmárkkus leat 200000jaNorggas gullet Islámaoskui. DuššeRuoŧasásset 300000 Isláma viidánajaolluolbmotbuotdavviriikkain I sláma davviriikkain sláma Hercegovinas. Davviriikkaid muslimat leat arát fas eaidandaga. jaearát eai 26 - čiŋahuvvon. te minarehta jaleat čáb­ Moskeas, Oslos. Rohkosboddu Åkeberggeainnu

Moskea guok bát - 4. 3. 2. 1. 9. 8. 7. 6. 5. 4. 3. 2. 1. eam D Lo aga ja ja aga kus? Nabamánus? galle geardde siirohkadallet vah- geardde beaivái. Rehkenastte man Muhtin muslimat rohkadallet viđa čilgehusaid moskea birra. moskeain­ Ohcet interneahtas govaid isláma. Geavat atlasa veahkkin! gos leaeanaššiaislámajasunni­ kain islámaleaváldooskkoldat ja Geahča kártta s.5.Čilge mainriik čiŋahit birra. jásat nučábbát go sáhtát. Sáhtát Čále islámaoskkudovddastusa gir Norggas/Suomas/Ruoŧas? Man ollumuslimat (birrasii) ásset lágaid? čuvvot. Maningohčodit dáid dusat, dahjelágat maidmuslimat Gávdnojit sierra eallinnjuolgga- namma? Mii leamuslimaidbassigirjji Goas riegádii jajámiiMuhammed? Mii leaIpmilArabia-gillii? rohkadallanbáikki? Manin gohčodit muslimaid čuvvot islámaoskku? Manin gohčodit olbmuidgeat Gii vuođđudiiisláma? Čilge islámasánimearkkašumi! ga ja vástit ja ga bbo­ . Dahket pláhkáha ja o a hp

a a - - 27 11. 10. 9. 8. 7. 6. 5. b) Leat go oahppaneambbo?Lasit. ga islámabirra. govvateavsttaid! Čále 8 fáktacealka- ingressaid, geahčat govaid jaloga á) Bargga teavsttain s.6–26.Loga maiddái gos donleat oahppandáid. a) Čálebuotmaidmuittát. Muital Maid donmuittát islámabirra? mihrab Mekka lea.Gokko sáhtášii debidjat Gávnnahehket guđeguovllus alfabehtalaččat. stuorra álgobustávain. Bardet sániid sánit leat namat jagalget čállot sharia, minarehta, ashura,(Muhtin sure, mihrab,imam,hala,haram, kea, ramadan,id,kaba, hadith, mekka, sharia,muhammed,mos- minbar, korana, Isláma,muslim, čilgejehket čuovvovaš sániid: Dahket Islámasátnegirjjáža gos maid dasmat leat Islámavuođđun. ma: Isláma.Čálejuohke čuldiina dollet dáhkibadjin.Dáhkisleanam Sárggo dáhkijavihtta čuolddamat Muhammed šattai. Rehkenastte manboarisin áigerehkegis go misleijahki2000? Rehkenastte: Guđejahkileiisláma jagi 622m.Kr.? Čilge manneislámaáigerehket álgá dinluohkkálatnjii? hijab, - -

Digaštallat 1. Hijab lea muslima nissoniid oaive- liidni. Muhtimat oaivvildit ahte hijab galggašii gildojuvvot Norggas. Maid HINDUISMA don oaivvildat? Čále girjásat ná: a) Mun oaivvildan ahte hijab galgá leat lohpi geavahit Norggas go... á) Mun oaivvildan ahte hijab galggašii gieldit Norggas go... Digaštallet ceahkis dán birra.

2. Muhammed oahpai korana go gul- dalii maid eŋgel muitalii. Goas mii dárbbašit guldalit? Čále: Mii dárbbašit guldalit go... Ovdanbuvtte vástádusa ceahkis. Ságastehket ja digaštallet.

3. Jeagadit Allah lea dehálaš isláma- Hinduisma oskkoldagas. Maid mearkkaša leat jegolaš? Čále: Mun lean jegolaš go...

Buohtastahte vástádusa earáid vástá­ Dán oasis oahpat dusaiguin ceahkis. Digaštallet. Dás oainnát gos máilmmis hin- Gos máilmmis hinduisma lea stuorámus oskkoldat duisma lea dábáleamos osku.

Muhtin hindu ipmiliid birra

Mii lea dharma sláma I

Ođđasit riegádeami birra

Divali ja holi birra

Hinduisttalaččaid tempeliid birra

28 29

Hinduisma deháleamos ipmilat

Hinduisma čuožžilii Indias birrasii 2500 o.Kr. Dat Brahma lea boarraseamos máilmmioskkoldat, dahje Brahma lea sivdnideaddji ja buot ealibiid bajimus. eallinvuohki. Olmmoš gii čuovvu hinduismma, gohčoduvvo hinduisttalažžan. Hindu mearkkaša: Vishnu Son gii lea Indias eret. Vishnu galgá máilmmi bisuhit ja geahč­ Hinduisma lea ge Indias ja India ránnjá riik- čat bearrái olbmuid eallin­vuorbbi. kain stuorámus ja deháleamos oskkoldat. In- Vishnu govvosiin leat dávjá njeallje gieđa, bearra- dia lea hinduisttalaččaid bassi riika. Ganges lat čeabeha birra, ja violeahtta liikeivdni. Sus lea lea hinduisttalaččaid bassi johka. Ollu maid ruvdnu oaivvis. Vishnu eamit lea Lakshmi. hinduisttalaččat lávggodit Ganges ea- nus, go dat buhtista olbmo sielu ja Lakshmi olmmoš oažžu suttuid ovddas ánda- Lakshmi lea Vishnu eamit ja son lea lih­ Brahma. Son lea sivdnideaddji. gassii. Hinduisttalaččat jáhkket ahte sii ku, riggodaga, mánná­oažžunlihku ja riegádit ođđasit go leat jápmán. Nuppi čábbodaga nisson­ipmil. Son olgešgieđain eallimis sáhttet šaddat muhtin eallin juohká golleruđaid olbmuide. dahje olmmožin. Hinduismmas lea okta bajimus ipmil: Brahma. Brahma sáhttá dahkat iežas eará hámiide. Vishnu Shiva ja Shiva leat oahpes ipmilgovvosat Shiva lea billisteaddji. Son bilida eallima ja hukse Vishnu ja Lakshmi girdiba miehtá dan fas. Son lea sihke buorre ja bahá. Sus máilmmi. Soai geahččaba bearrái buot hinduisttalaččaide. olbmuid eallinvuorbbi. lea gearpmaš čeabeha birra. Sus lea sáiti mas lea golbma Shiva čuggenbáni ja šaddi mán- nu gállus. Shiva eamit lea Parvati, ja sudnos leat bárt- induisma nit: Murugan ja Ganesha. h

OM lea mantra maid buot hinduisttalaččat gearddu- hit go rohkadallet.

30 31 Hinduismmas leat ollu muitalusat ipmiliid birra.

Muitalus Murugan birra

Oktii lei bahás Surapadma alcces. Galggai álkit Parvatii daid vuollástan olles máilmmi. Son lei fátmmastit, de mánát šadde oktan čeavlái ja barggai ollu baháid. rumažin mas ledje guhtta oaivvi Ii oktage bihtán sutnje bargat ja guoktenuppelohkái gieđa. Nu maidege. Dušše ipmila Shiva riegádii Murugan. Murugan bárdni sáhtii hávváduhttit lei čáppa, jierbmás ja gievrras Surapadma. Dan áigge ii lean gánda. Mánnán jo lei čeahpes Shivas vel bárdni. Ipmilat soalddát. Shiva attii sutnje sáitti manne Shiva lusa ja dáhtto ja máŋga eará váralaš vearjju. su oažžut bártni mii sáhtii Shiva sáddii de Murugan vuollástit Surapadma. Shiva soahtat Sura­padmain. Das šattai rabastii goalmmát čalmmi ja dakkár soahti maid ii oktage leat luoitilii guhtta dollanjuokčama. šat maŋŋá vásihan. Surapadma Dollaipmil Agni válddii dolla­ geavahii buot iežas váraleamos n­juokčamiid, muhto dat ledje vearjjuid, ja molssui dávjá hámi. nu báhkkasat ahte son ii nago­ Son datte ii nagodan hávváduhttit Dharma dan doallat daid. Son attii Murugan. Loahpas Surapadma Hinduisttalaččat basadea- Dharma muitala mii lea riekta ja mii lea boastut dollanjuokčamiid Gangesii, báhtarii ja šattai stuorra mango­ men Ganges-jogas. eallimis. Dharmas čuožžu ahte olbmot galget bissut ja bassi eatnu doalvvui daid muorran mearabotnis. Muru­gan ja eallit dan servodagas masa sii riegádit. Doppe Saravana Poikai, muhtin jeag­ sáddii sáittis čuovgga leavttuin ja gái Himalayai. Doppe šadde luddii muora guovtti sadjái. Sura­ čuožžu maid ahte sii galget lávlut, oaffaruššat ja dollanjuokčamat guhtta čáppa padma jávkkai, ja muorra šattai rohkadallat ipmiliidda. Dharma ávžžuha olbmuid mánnán. Mánát govddodedje vuoncá­varrisin ja hearvaloddin. basadit bassi eanus Gangesis, vai šaddet buhttásat. iešguđet lotuslieđis. Murugan geavaha dál hearvalotti Dološ hinduteavsttat juhket albmáid/dievdduid Guhtta nissona bohte ja riidemii, ja vuoncávarris lea eallima njealji oassái. Dharma muitala ahte albmát lávggodedje das. Sii fuomášedje mearkan su leavggas. galget eallima osiin eallit nu go teavsttain čuožžu. mánáid ja válde daid fárrui. Buot almmi ja eatnama Hinduisttalaččat jáhkket ahte lea dehálaš čuovvut Dasto bođiiga Shiva ja su eamit ealibat ledje ilus go Murugan dharma jos galgá oažžut beastima ja boahtte ealli- Parvati. Parvati loktii buot vuittii soađi ja vuollástii mis buoret dili. mánáid sallii, ja nammadii daid Surapadma.

32 33

Servodagat Eallima áiggit Hinduisma juohká olbmuid njealji servodahkii: Báhpat, Bassi hinduisttalaš teavsttat juhket albmáid/ soalddáhat, eanabargit ja bálvvát. Eanaš hinduist­ta­­­ dievdduid eallima njealji áigodahkii: laččat gullet ovtta dáin servodagain. Báhpat gullet bajimus ser- Eallima álgoáiggis lea almmái/dievdu oahppi. Dalle galgá vodahkii. Sin bargu lea dutkat ja lohkat hinduistta­laččaid bassi son lohkat bassi teavsttaid ja oahppat dharma. čállosiid. Soalddáhat gullet nubbin bajimus servodahkii. Sii galget mannat soahtái ja suodjalit álbmoga. Eanabargit, gávpe­ Go gánda lea šaddan almmájin/dievdun, albmát ja duojárat leat goalmmát servodagas. Bálvvát leat buot náitalan ja ožžon mánáid, de lea ollen nuppi vuolimuččas. Bálvvát galget bálvalit ja veahkehit sin guđet gul- áigái. Dalle galgá son dinet ruđa, dikšut ja fuo- let bajit servodagaide. lahit mánáid ja eamida. Dát áigi lea dehálaš ollu hinduisttalaččaide. Mánná riegáda seammá servodahkii go váhnemat. Sii fertejit eallinagi bissut dan servodagas masa lea riegádan. Olmmoš Dasto boahtá áigi go mánát leat sturron ja bir- gii riegáda eanabargiid servodahkii, ii sáhte gejit ieža. Dalle almmái/dievdu ásaiduvvá barga­goahtit báhppan dahje soalddáhin. meahccái. Doppe son smiehttá ja rohkadallá. Son galgá bissut iežas servodagas ja bargat eanabargin, gávpe­ Otne ii leat šat dábálaš čađahit dán láhkai. almmájin dahje duojárin. Muhtimat eai riegát makkárge sear- vái. Sin gohčodit dalitan. Muhtimat Indias láhttejit fasttet dali- Loahppaáiggis galgá almmái/dievdu johtit taiguin. Sin mielas dalitat leat duolvasat. askehtan ja dušše geahččalit ollit moksha dahje beastima. Dat mearkkaša ahte ii galggašii India láhka gilddii dáid servodagaid jagi 1947. Dattege ain ollu- šat ođđasit riegádit maŋŋá jápmima. Eai ollu gat čuvvot servodagaid njuolggadusaid. Muhtin njuolggadusat Askehta lea olmmoš gii ohcá agálaš hinduisttalaččat šat šatta askehtan. gusket buohkaide, beroškeahttá das makkár servodahkii gullá. almmálaš buorrevuođa ja beastima. Okta dákkár njuolggadus lea ahte ii leat lohpi goddit. Nissona eallin juhkko golmma oas­ sái. Álggus son lea nieida. Go náita­ Ođđasit riegádit la, de son šaddá eamidin ja eadnin. Hinduisttalaččat jáhkket ahte olbmo siellu joh­ Loahpas šaddá leaskan, jos isit jápmá tá viidáseappot ja šaddá eará ealibin maŋŋá go ovdal su. Muhtin hinduisttalaččat oaivvildit olmmoš lea jápmán. Dát eallima juvla gohčoduvvo ahte leaskkain ii leat árvu. Leaskkat sáhttet vá- namain samsara. sihit badjelgeahččama. Dattege gávdnojit ollu induisma gievrras hinduisttalaš nissonat geat eai divtte Jos olmmoš lea leamaš šiega, jegolaš, veahkkái ja oskkolaš, de iežaset vuortnuhuvvot. h son oažžu buorre karma. Jos ii daga buorre ja rivttes daguid, de sáhttá oažžut fuones karma. Buorre karma dahká ahte boaht­te eallin šaddá buorebun go dat eallin mii dál lea. Fuones Hindunissoniid bivttas lea sari. karma dahká ahte boahtte eallin šaddá fuonibun. Samsara ja Dávjá sii maid čiŋadit ollu bearralii- guin, golliiguin ja vuoidasiiguin. karma leat dehálaš oasit hinduismmas. Buot olbmot geahččalit beassat ­eret samsaras. Dalle fertejit čuovvut dharma. 34 35

BhagavadGita lea lávlla mii muitala soalddáha Arjun birra. Arjun jođiha stuorra soahteveaga ja áigu soah- tagoahtit. Son fuomáša fáhkka fulkkiidis vašálaččaid gaskkas. Son eahpidišgoahtá lea go riekta soahtat ja goddit. Krishna gohčču Arjuna čuovvut iežas barggu ja servodaga masa son lea riegádan. Dat mearkkaša ahte lea dehálat čuovvut servodaga njuolggadusaid go buohkaid njuolggadusaid.

BhagavadGita Arjun lea gárvvis soahta­ goahtit, muhto son háliida oktii vel geahčastit vašálač­ ­čai­dis čalmmiide. Sii leat buohkat gárvásat. Arjun gohčču Krishna bissehit soahte­jorri. Dasto son vašá­laččaid gaskkas Arjun, Krishna ja soahtejorri. oinnii iežas oahpaheddjiid, vašuhit du go don leat ná bártniid, ádjáid, áhkuid, geahnoheapmi. Dát ii doalvvo skihpáriid ja buot fulkkiid. Son du albmái. Bassi teavsttat šattai morrašii ja celkkii ahte su njálbmi goiká, rumaš njiedjá Don leat gal jierbmái, muhto Hinduismmas leat máŋga bassi girjji. Vedat leat Hinduismma bassi teavst- čoahkkái ja vuovttat ceagganit. moraštat maid it dárbbaš mo­ boarraseamos­ čállosat ja mearkkaša máhttu. Vedas tat leat čállon sanskrit- Dávgi ja njuolla gahččá ja son raš­tit. Jierbmát eai moraš gillii. Sanskrit rehkenasto leat bassi lávlagat. Muhtin girjjit leat dievva divttai- máilmmi boarráseamos ii sáhte čohkket jurdagiid. Son ealibiid eaige jábmiid. guin, ja leat ollu muitalusat ipmiliid birra. Eará girjjiin čállingiellan. oaidná bahás ovdasaččaid. fas sáhttá lohkat mo galgá eallit ja mii lea riekta ja Arjun cealká ahte son ii oainne Jápmin lea vissásit sidjiide geat boastut. maidege buo­ri das ahte son leat riegádan ja riegá­deapmi goddá iežas fulkkiid soađis. sutnje gii jápmá. It don galgga induisma moraštit dan masa ii beasa. h Krishna vástida Arjunii, geas leat čalmmiid dievva Čuovo iežat geatnegasvuođa, gatnjalat: Manne don leat ja itge vuollán. Soalddát galgá ná vuoimmehuvvan? Buorit soahtat.

36 37

Divali Eanemus dovddus allabasit hinduismmas leat divali. Divali bok- te sii ávvudit čuovgga ja ođđa eallima. Dalle buohkat cahkkehit ollu gintaliid ja lámppáid. Ii oktage čiehka oaččo leat seavdnjat. Ávvudeapmi bistá vihtta beaivvi, golggotmánu loahpas dahje skábmamánu álggus. Divali lea maiddái ávvu- dit ođđa jagi. Olbmot čoahkkanit, háleštit, boradit ja addet skeaŋkkaid. Dalle smihttet mo eallin lea leamaš vássán jagis. Ollu hinduisttalaččat bálvalit nissonipmiliid Lakshmi, dahje Kali dahje Rama.

Holi Holi lea ávvudit giđa. Ávvudeapmi lea njukčamánus dahje cuoŋománus. Ollugat cahkkehit dola. Dolla galgá boaldit visot duolvvaid ja buohcuvuođa, mii lea leamaš maŋimuš jagi. Ollu báikkiin ceggejit olbmogovvosa dahje noaiddi govvosa mii galgá buollit. Dat mearkkaša ahte olmmoš boaldá eret buot baháid ja bahádaguid.

Allabasit

Allabasit ja ávvudeamit leat dehálaš oasit Divali lea ávvudit čuovgga. hinduisttalaččaid eallimis. Muhtin ávvudeamit leat Ávvudeapmi bistá 5 beaiv­ vi golggotmánu loahpas. iešguđet ipmiliid várás. Eará ávvudeamit leat fas Olbmot skeŋkejit guđet dehálaččat jagi áiggiide. Olles gilli ávvuda, ja mieh- guimmiide koarttaid, silbbaid­ ja golliid. tá India leat iešguđetlágan ávvudanvierut. Olbmot čiŋadit, illudit ja deaivvadit. Tempelat leat dievva olbmuiguin geat dahket puja ja oaffaruššet ipmi- induisma liidda. Muhtin giliin sáhttá oaidnit ipmilgovvosiid­ h mat fievrriduvvojit gáhtaid mielde. Divali lea dábá- leamos bassi maid buohkat ávvudit. Dalle ávvudit čuovgga ja ođđa jagi.

38 39

Hindutempel Ipmiliid rohkadallan Hindutempel lea huksejuvvon dih- Puja gohčoduvvo hinduisttalaččaid to njuolggadusaid mielde. Siskki­ rohkadallan. Rohka­dallan sáht­ muččas lea váldoipmila latnja. tá čađahuvvot máŋgga vuogi Doppe lea ipmilis govus dahje bázzi. mielde. Buohkat galget vuos basadit. Dát latnja lea bassi. Muhtin tempeliin Ovdal go rohkadallan álgá, ferte bielluin leat dušše báhpat geat ožžot mannat skálihit dahje eará láhkai fuomášahttit siskkimuš latnjii. Ipmilbácci bajábealde ipmila ahte dál rohkos álgá. Sii molsot lea alla doardna. Birra bassi lanja sáht- ipmilgovvosiin biktasiid ja basset, bib­ tet leat guossit. Lea dábálaš tempela met ja oaffaruššet sidjiide. Biebmun hukset geađggis, go dat lea nanus. sáhttet leat šattut, riisa, niehtit, njálgo- sat dahje mielki. Skeaŋkkat sáhttet leat Ollu olbmot ásahit maiddái bassi lieđit, ruđat, gintalat dahje eará čáppa báikki ruoktot. Dat sáhttá leat hildu ávdnasat. Muhtimat lávlot. Maŋŋá dahje beavdi gos sin ipmilgovvosat rohkosa sii borret dan maid ledje­ orrot. Dás sii oaffaruššet ja rohkadallet oaffaruššan, dahje addet borramuša beaivválaččat. olbmuide geat dárbbašit dan.

Hinduisttalaččaid Rohkadallan. Ipmilgovvosat. tempel

Hinduisttalaččaid tempel gohčoduvvo namain Hindutempel Mátta-Indias. mandir. Buohkat galget nuollat gápmagiid ovdal go mannet sisa. Eanaš hindutempelat leat hukse­ juvvon dihto ipmila nammii. Tempel lea ipmiliid dállu. Tempelis leat ipmilgovvosat hinduisttalaččaid deháleamos ipmiliin. Báhpat sihkkot ja basset ipmilgovvosiid,­­ molsot dain biktasiid ja rohkadallet induisma daidda. h

40 41 hinduisma det jápmánlagamuččaid. heajat bistet máŋga Hinduisttalaččat beaivvi. bol­ dat čađahit muhtinlágan rihppaskuvlla. N áittos­ maŋŋá riegádeami. Ovdal nuorravuođaáiggi gánd­ ma dain.Mánnáoažžu namaoktanuppelot beaivvi limis. E Hinduismmas leat 16 iešguđetlágan ávvudeami eal- Hinduisttalaš Hinduisttalaš geaŧus geaŧus anaš hinduisttalaččat duššemuhtiávvudit - h ávdái 42 oažžu nama. bures­ hindubáhpa lusa.Báhppa Váhnemat leat váldán máná sivdnida mánájamánná Hinduis Rumaš buollágutnan. son čatná birra. gurutoalggi teavsttaid. Sonoažžu árppudahjebátti maid son galgá oahppat lohkat muhtin bassi Go gánda šaddá8–12jagiboarisin,de siellu šaddábuhtisin. taid jaboaldádaid dolas.Dansiidahket vai main Rohkadallan jaoaffaruššan gohčoduvvo na lusa. Báhppaderohkadallá jaoaffaruššá. mánná leajagideavdán, deváldo báhpa háve go borrá eará go čižžemielkki. Go mánná oažžu nama,go vázzila javuosttaš ávvudeapmi. Go mánnáriegáda, deleastuorra illuja ođđa eallima. siellu beassáfriddjajaoažžu náitala. ahte nieidaiileat nissonolmmošovdal go min nissonolmmožin. Earát fas oaivvildit dávdda. Dat mearkkaša ahte sonleašadda­ Muhtimat nieiddavuosttašávvudit mánno­ s iežas mantra da mantra iežas máná R M o iegádea n galgá dadjat ju dadjat galgá n ánnávu puja. t­t o a­ laččat jáhkket ahte Muhtimat ávvudit go vdáneami. Dasto sončuohppámánávuovt S ii sá ii p h oh

h mi mi ttet ávvudit ávvudit ttet je r je oh ta oh ke ke So k o n n b sa maid maid sa eaivvi. eaivvi. o ažžu ažžu - - 43 šat ođđasitriegádit. siellu manašiialbmái.Dalledat iidárbbaš dahje ealibin.Buoremus livččii josolbmo dat riegáda ođđasitjašaddáolmmožin fas, ahte olbmosielluguođđárupmaša,jaahte gisso liinniidsisa.Hinduisttalaččat jáhkket Go olmmošjápmá,desurumašbassoja seammá servodahkii. vuohkkaseamos josisitjaeamitgullaba laš isidadahjeeamidaiežaset mánáide.Lea lač­ Náitin lea stuorra dáhpáhusbuothinduistta­ leaba­ návd­ leat ollu,janjálgga borramušaid sáhttá b ca gánda b de galgá galgá de s J N o á u istit máŋga máŋga istit čaid eallimis.Váhnemat gávdnet heivvo­ áitalea n ja giss ja n o p da­ llá gutnan. gutnan. llá čábbát čiŋahuvvon. min šit máŋga Moarsi beaivvi. jairgi b h earraša earraša o kke juvv b h p eaivvi. Headjaguossit eaivvi. it d it

mi Go o Heajat sá Heajat n liinniid sisa, sisa, liinniid n o rumaš lea lea rumaš bo la ja rumaš rumaš ja la arraseam h ttet ttet b as o s s ­

Loga ja vástit 1. Goas čuožžilii hinduisma? 2. Čilge hindu sáni mearkkašumi! 3. Maid hinduisttalaččat jáhkket geav­ vá maŋŋá jápmima? 4. Maid ferte čuovvut jos áigu buoret eallima maŋŋá jápmima? 5. Maid sáhttá lohkat Vedas? 6. Čilge mii lea divali! 7. Mat leat hindutempela siste? 8. Mo hinduisttalaččat meannudit jápmán olbmuiguin? 9. Davviriikkain ásset ollu hindu- oskkolaččat. Gos sii leat vuolgán?

Hindu náittospárra. Daga ja oahpa eamb­bo Hinduisma 1. Daga tekstii 5 gažaldaga ja geavat Čále jurddakártii čoavddasániid ja jearransániid: gii, guđe, gos, goas, čoavdda­cealkagiid. Sáhtát sárgut máilmmis ja davviiriikkain maid, mo, mii, makkár. Lonuhehket maid. Hindu-oskkolaččaid árbevierut ja dábit leat máŋgga­ Sri Tiller Ganesha Hindutempel gažaldagaid. Čállet oanehis vástá­ c) Geahča jurddakártta ja čále láganat. Davviriikkaid hindu-oskkolaččat bohtet Troandimis, Norggas. dusaid gažaldagaide. čoahkkáigeasu. eatnašat Sri-Lankas ja Davvi-Indias. Ruoŧas leat 150 000 hindu-oskkalačča. Suomas ásset uhcán hindu- 2. Geahčadehket gova s. 41. Maid 4. Jearahallangilvu: oskkolaččat. Sii geat čuvvot hinduisttalaš oskku, ásset oaidni­behtet govas? Čilgejehket ja a) Gávnnahehket mii sáhttá leat ovdanbuktet! vuoitun. Helsset gávpogis. Doppe sis lea maid mandir, mii lea á) Joavkkus dahkabehtet logi hindutempel. Norggas leat birrasiid 15 000 Hindu- 3. Daga jurddakártta hinduismma koartta main lea okta gažaldat oskkolačča. Sri-Lanka hindu-oskkolaččaid bajimus birra: juohke koarttas. Addet koarttaid ipmil lea Shiva, ja danne sin gohčodit shivaittan. Sin a) Loga ingressa, geahča go- prográmmajođiheaddjái go lehpet induisma ávvudeamit ja muitalusat leat Shiva ja su bearraša bir- vaid, loga govvateavsttaid ja geargan. ra. Davvi-India olbmuid deháleamos ipmil lea Vishnu, ravdateavsttaid. b) Joavkkut leat lágat. Rivttes vás- h nu ahte sin mii gohčodit vishnuittan. Ollugat maiddái á) Daga rieggá ja čále “Hinduisma” tádus addá čuoggá. Erenoamáš čuvvot muhtin hinduisttalaš rituálaid datte jos vel eai rieggá sisa. Riekkis galgá leat buorre čilgehus ja vuđolaš vástádus leatge hindu-oskkolaččat. Yoga ja medi­teren leat dák- guovdu báhpáris. Daga rieggái sate- addá guokte čuoggá. Joavku mii kár rituálat. Guru lea hinduisttalaš oahpaheaddji. Son lihtaid main lea teaksta. vuoitá, oažžu vuoittu maid álggus oahpaha olbmuide sihke yoga ja mediterema. b) Loga guokte siiddu ain hávil. lehpet soahpan.

44 45

Digaštallet 1. Ollu hindu-oskkolaččat ávvudit divali. Earáin leat fas eará ávvudeamit mat leat sidjiide dehálaččat. Dárbbašit Buddhisma go mii ávvudemiid, vai eallin šaddá buorre ja ilolaš? Vástidehket. Jo, danne go... dahje Ii, danne go... Digaštallet. Makkár ákkat leat? Leat go buorit ákkat?

Mahayana-Buddhisma Theravada-Buddhisma

Dán oasis oahpat

Kárta čájeha gos máilmmis Gos máilmmis buddhisma lea stuorámus Buddhisma lea váldo­ eallin­vuohki religiuvdna.

Gii lei Buddha

Eallinnjuolggadusaid birra mat leat dehálaččat buddhisttaide induisma Buddhisttaid tempeliid ja buddhisttalaš h muŋkkaid birra

Mii lea vulan ja vesak

46 47 Buddhisma olbmot riegádit ođđasitmaŋŋájápmima. gohčodit oahpu. Olbmuidgeat čuvvot Buddhaoahpu,mii čađa muitalanáiggiid jaoahpahanolbmuideBuddha­ oahpaha olbmuidemosiigalget eallit.Muŋkkat leat vuođđudii buddhismaeallinvuogi, jasončájeha ja morihii. duođai lea.Sonmorihii.Buddhamearkkaša: ja smieh Muhtin son čohkkái beaivvi muhtun muora vuolde jurddašit jagávnnahit miidahká olbmolihkolažžan. son iileanduhtavaš eallimiin.Sonmanaimeahccái jagi o.K Siddhartha Gautama leiprinsa.SoneliiIndias500 Budd S idd r. Susledjebuotmáilmmiriggodagat. Liikká Siddhartha Gautama šattai Buddhan.Buddha­ ­tai. Fáhkka sonfuomášiijaáddii moeallin h buddhistan. Buddhisttat jáhkket ahte buot art h h a a G a autama autama 48 Son gii

čuozai sutnjegarrasit. geafes olbmuidjabuhcciid.Dát geardde eallimissonoaidná guođđán šloahtas javuosttaš go šattai Buddhan.Sonlea Siddartha Gautama ovdal Dán govas oaidnitPrinssa vuovttat čanastuvvon ala. oaivvi go dainleat guhkes bealljegeažit ja lit. Buddha-bácciidleaálkidovdat ja sončájehii moolbmotgalget eal- buddhisttaid stuorra oahpa­ Sonlea liin jamaiddáiruovttuin. Buddha govvosat leat buottempe headdji, - 49 mantran. geardduhit muhtin dajahusa.Dát gohčoduvvo jaskat dihto hámismáŋga diimmu.Muhtimat dahje smiehttat čiekŋalit.Dalle ferte čohkkát illu. Songiiáigujuksat nirvana, ferte mediteret Nirvana lea dilligos leaollislašfriddjavuohta ja oahpu janjuolggadusaid, sáhttá juksat. nirvana buddhisma ilolaš eallima.Olmmošgiičuovvu sáhttet beassat eret runzuvuođas jaoažžut ahteoaivvildii olbmot geat čuvvot suoahpu, kehit olbmuidbeassat eret runzuvuođas. Son sii leat menddorunzui váivves jamorašlaš eallin.Songávnnahii ahte Buddhisma leavuolgán Buddhanamas. . nirvana get beassat eret ođđasitriegádeamis jajuksat Buddha oahppučájeha olbmuidemosiigal- eallimis. ja sáhttá šaddat eallindahje vuoigŋanođđa bargan dáneallimis,deoažžu fuoneskarma ret, ođđaeallima.Josleaolluboasttuvuođaid de sáhttá oažžut buoret karma jadasto buo bargan buriiddaguidjalealeamašveahkkái, Dát gohčoduvvo karman. sáhttá riegádit buoret dahjefuoniteallimii. ahtedahje eallin.Buddhaoaivvildii olmmoš eallimis sáhttá sonšaddat eará olmmožin deapmi Buddhisma guovddážis leaođđasitriegá- Budd Budd geardde. Olmmošriegáda ođđasitjaođđa geardde. b Budd Ođđasit riegádit Ođđasit u o t t h h o . a. Buddhaáddiimanneolbmuinlea a. ismas eai leat i leat eai ismas l Budd b h m isma o t ellet ja já ja ellet t h isttat isttat . Buddhaháliidiiveah- o Jos dáneallimisleat aivvildit a aivvildit p milat, mu milat, p met máŋgga máŋgga met h h te te t o -

Buddhisma leat: Golbma deháleamos dovddastusa buddhisttaid eallimis beaivválaččat. buddhisttat čuvvot dánoahpujadáidnjuolggadusaid dahkat jaahte siigalget buhtistit sieluideaset. Ollu mis. Sondajaiahte olbmoteaigalgga bahásdaguid eallit vai jukset nirvana jašaddet lihkolažžan ealli Buddha čájeha jaoahpahaolbmuidemosiigalget go dat leat sidjiidedivraseamos eallinnjuolggadusat. ja eallinnju ja Budd

Go Dustet Buddhasveahki Čuovvut BuddhaeallinnjuolggadusaidČuovvut Oahppat Buddhaoahpu l b ma ma č iŋa. Buddhisttat gohčodit dáid čikŋan iŋa. h a a o lggadusat lggadusat o a 50 hpp - u u Vuosttaš duohtavuohta leabiidnu.Lea Dát gohčoduvvojit njealjiduohtavuohtan. Buddha oahppuleajuhkkon njealjioassái. Njealját duohtavuohta sáhttá beassat eret biinnus. ahte olmmošgii gá beassat eret biinnus.Buddhaoaivvildii Goalmmát duohtavuohta muitala mogal- tastallat jaeaiggáduššat olludávviriid. go olbmotleat bávččaga. eallin Buddha bávččagaoaivvildii Nubbi duohtavuohta muitala manneeallin vildii ahte eallinleabiidnujabávččas. oažžut bestojumi. sáhttá juksat nirvana ja dáid bálgáid čađahan, ­ oaivvildii Dán luottas leat gávcci bálgá. Buddha b mii sá mii du N iidnu jeallje jeallje oh h go juoga bávččaga. Buddhaoaiv ttá ttá ahte songiileabuot tavu b isse run h eaitá run eaitá h z o it it ui. Siiháliiditsuoh ui. č đa o áje l b m h a lu a z o ideames, ideames,

b iinnu. iinnu. o tta tta - ­ 51 8. 7. 6. 5. 4. 3. 2. 1. G ávcci ávcci máhttit doalahitjurdagiid dásjadál. earáide. galgá fuobmát mosuláhtten váikkuha iežas buorrinolmmožin. nu bures go sáhttá, geahččalit buoridit váralaččat alccesdahjeearáide. ii galgga bargat virggiin mat leat bargat boasttu daguid. gielistit, jašláttardit bilkidit earáid birra jurdagiid. gá jurddašit positiiva, buorijaláđis njeallje duohtavuođa. áddet karma, ođđasitriegádeami ja R R R R R R R R ivttes s ivttes ivttes ivttes ivttes áigumuš. Olmmošgalgá áigumuš. ivttes ivttes eallingeaidnu. Olmmoš eallingeaidnu. ivttes ivttes dagut. Olmmošiigalgga dagut. ivttes ivttes cealkin. Olmmošiigalgga cealkin. ivttes ivttes jurdda. Olmmošgal- jurdda. ivttes ivttes áddeju ivttes f b u p Buddha oahppuleadávjá aktan. Olmmošgalgá aktan. o álgá govviduvvon dego juvlan. mášu Eallima juvla. p mi. Olbmotgalget mi. p mi. Olmmoš mi. Buddhisma dagut leat dárbbašlaččat josgalgá oažžut buori Rivttes dagutleat dehálaččat buddhismas.Rivttes láhkai jadahkat rivttes daguid. njuolggadusa mat veahkehit olbmuideallitrivttes ma Olmm E jaođđaeallima.Buddhismasleat vihtta eallin­

allinnju geavahit gárrenmirkkuid gielistit boasttu seksuála daguiddahkat váldit juoidámiiiileat sutnjeaddon goddit o š ii galgga ii š o 52 lggadusat kar - Buddha oahpahamuŋkkaid. Dat mearkkaša ahte Danne leat ollubuddhisttat šattosborrit. mos. Iileat lohpigoddit elliidiige olbmuid. Vuosttaš eallinjuolggadus leadehálea­ lea čáhcefilttar vaiealli orga­ b gieldá g gieldá ierg deaivva gávpogii. boastut jaláhppot,ii Liikká dievdusáhttávázzit čilget sutnjeluottadohko. Rajagahai, dedondárkilit muhtin dievdujearráluotta lahkosis. Sonjotkkii:–Jos Rajagaha leigávpotdas –Dieđát goluottaRajagahai? jearrat, dajaiGautama. –Dalle fertenmundusvuos jearai brahman. buohkat joavddadohko? gávdnojit, manneeaidalle luodda jačilgehusatdohko –Muhto sihkenirvana, jukset nirvana,earáteai. Gautama vástidii: –Muhtimat luotta, Nirvana? buohkat, geaiddadončájehat muhtin brahman.–Juksetgo –Mo leadatGautama,jearai Budd gu danne g danne ­gu o ddimis elliid. Muŋk­ elliid. ddimis h a a č sii eai eai sii o áje

b udd h nismmat mat bo a lu a h ra ra isma isma o kain tta 53 čilgen luotta. Mun handuššečájehanja –Maid munveajándasa? nirvana, jaearátfaseai. Muhtimat muohppiinjukset olbmuide mosiigalgeteallit. last­ dohko gávdno,jamunofe­ –Nirvana gávdno,luodda –Na, justa,dajaiGautama. Mun handuššeofelasten. –Maid munveajándasa? láhkai ofelastán? –Ja donleatguktuiseammá luodda jagávpotgávdnoba? nubbi gávdnatluottagosihke –Mo sáhttánubbiláhppotja njuolgga gávpogii. gávdná luottajavázzá láhkai. Nubbidievduálkit sutnje maidluottaseammá luotta Rajagahai.Dončilget Dasto boahtánubbijajearrá vahágahttit earáid. damearkka dihtii dakkár dagutmat sáhttet Alkoholavuovdin javearjovuovdin leat ov bávččagahttit ja hávváduhttit earáid. hábmejuvvon nuahte olmmošiigalggašii juhket čázi. Muđuileat eallinnjuolggadusat ellet čázis, eaigalgga šaddat sinčoavjái go tán jaoahpahanbuot - Buddhisma tempelaš hávdesadjin. ja nonnat ásset. Lassinleastupa miileaunna báccit­ Šiljus leaokta stuorra tempel gos leat buddha Buddhisttaid tempelat leat čoahkis ovtta šiljus. Budd tem jasáhttet leat máŋga kloastara gos muŋkkat h isttaid isttaid p elat 54 iešguđet atnui. Tempelat leat huksejuvvon Buddhisttalaš tempel. Buddhisttalaš muŋkkat. bázzi, ginttal jalieđit. rohkadallanbáikki. Dasleat dávjá Buddha- Muhtin olbmotásahitruoktot áltára, dahje 55 1. Muŋkkat ožžot eaiggáduššat 8dávvira. Dat leat: muŋkkaide borramuša. guovllu olbmuin.Olbmuideleagudni,go fuolahit eaiggáduššat olusmaidege jaborramuša ožžot dallet jamediterejit Siieaioaččo ollesbeaivvi. čuhppon measta áibbaseret. Muŋkkat rohka- vodan rukseslágan biktasiin, jasisleat vuovttat riin ásset muŋkkat janonnat. Muŋkkat leat gár Stuorra tempela lahkosis leat kloastarat. Kloasta­ muittuhit Buddhaoahpumiičuvgeha máilmmi. gintaliid dahjeeará. Ginttalčuovga galgá olbmuide Buddhain. Siioaffaruššet Buddhailiđiid,suovvasa, geardduha máŋgii.Danbokte siiožžot oktavuođa timat mantra. Mantra leadajahusmaidolmmoš mediterejit rohkadaladettiin jadalledadjet muh Rohkadallan addáráfi jaspaktan buorrána. Ollugat njuolg Dan siidahket vai ožžot fámu. Sisleat sierra vosat. Olbmot bálvalit jarohkadallet Buddhai. muhto sáhttá maideará bassibuddhainleat gov orrot. Stupaleabassi huksehus. Stupa 8. 7. 6. 5. 4. 3. 2. Stupa Nepalas. b latnja Budd áccit. Dávjá leaSiddharthaGautama bázzi, áccit. bátnesággi vázzinsoabbi čáhcefilttar nállu/áibmi ráhkkenbláđđi boagán gearjidanlihtti liidni leaunnatempelaš gos buddhaávdnasat ­ga­­ h mas leat Budd leat mas ­ isttaid tem isttaid dusat maidčuvvot go galget rohkadallat. p elis lea stu lea elis h a g a o vv o o sat ja ja sat rra rra - ­ - Buddhisma jápmima­ njálmmálaččat gitta jagi400maŋŋáBuddha muŋkkat čállán. Buotmuitalusat muitaluvvojedje­ muitalit maidBuddhadajai,jaeará teavsttaid leat Dat mearkkaša: Buddhisttaid bassi teavsttaid gohčodit Bassi Bassi . Golbma gore.Muhtin teavsttat T eavsttat eavsttat Tripitakan. 56

rohkosgirji. Buddhistamuŋkkaid Sutra čállui jagi300m.Kr. girji maidmiidiehtit. Diamánta Diamánta Sutra. Boarráseamos veahkehii olbmuidmorránit. Lotus Sutra.Sutra Eanemuseallimis. Buddha dovddus sáhttit lohkat muitalu­ sierra teavsttat maid gohčodit Buddha ohppui.Mahayana buddhisttain leat oahppu. Goalmmát gores čužžot čilgehusat eallinnjuolgga­ Vuosttaš gores čužžot muŋkkaid janonnaid Go l b ma g ma Go munjuvssanalimusáddejumi,de áiggun buotolbmuideadditnirvana dusat, nuppisčuožžu Buddha o said jamáidnasiid Buddha sánit,Diamánta-sutras. re muitala moBuddha agálaš ráfi. sutran. Sutras 57 sutra lea

morráneami. Lotuslieđđi govvida Buddha Buddhisma jápmán fulkkiiddihte. mi, morráneami jajápmimadihte. V Vesak jaVulan. V máš guokte leat dehálaččat buohkaide. Dat leat Buddhisttat olluallabasiid,muhtoávvudit ere­ A lla lla esak ávvudit Buddhariegádea b asit ulan ávvudit 58 noa­ - galgá govvidit Buddhamánnán. Ávvudeamen Vesak. Uhca bázzi husaid Buddhaeallilmis. Čiŋat čájehit deháleamosdáhpá­ 59 gintalat mat galget govvet čuvgehusa. mielde jahki2485.Morráneamis leat ollu jahki 2000,deleibuddhisttaid áigerehkega álgá dalle.Dat mearkkaša ahte go mislei Kunsingaras, Indias.Buddhisttaid áigerehket Gayas, Indias.Buddhajámiijagi485o.Kr. o.Kr. sonmorránii bodhimuora vuoldeBodh máilbmáiohcatggii duohta Lumbini gilis,Nepalas.Jagi533o.Kr. sonvul Siddharta Gautama riegádii jagi565o.Kr. dan ijago leadievasmánnu miessemánus. Buddhai. jápmánfulkkiinjaoaffaruššetdearvvuođaid borramušaid. Goalmmát dahket beaivvi fas dánsot, guldalitmusihka jaborret njálgga jit jápmánfulkkiidruoktot. Nuppibeaivvi Vuosttašbeaivvi. beaivve olbmotbovde- dábáleamos Nuorta-Ásias. Dat bistá 3 eallimis. Dát ávvudeapmi dáhpáhuvvá eallimis. Budd J V V V á esak lea ávvudea lea esak p ulan esak mán mán h a de a f ulkkiid ávvudea ulkkiid h áleam o p mi muittašit muittašit mi s dá s ­vuoađa. Jagi527 hp p á mi h usaid usaid lea - Buddhisma bmuid rupmašiidboldet. Heajastallan leaiešguđet vuogimielde.Jápmánol kloastariidda go šaddet 13ja14jagiboarrásat. máná. Muhtin váhnemat sáddejit gánddaideaset Ollugat fitnet tempelis vai muŋkkat buressivdnidit kárat eaigávdno. Siičuvvot guovllu árbevieruid. šaddá rávesolmmožin dahjeheajastallamis. Dak Buddhisttain eaileat sierra dábit go mánnáriegáda, Budd geaŧus geaŧus h ista ista h ávdái 60 - - Thailánddas. Buddhisttalaš náittosbárra, muhtin áigái. prinsan ovdal go šaddet muŋkan Buddhisttalaš mánát gárvodit nemat gávdnet guoimminiidiijabárdnái. buddhisttaid eallimis.Leadábálašahte váh- Náitaleapmi jaheajat leat stuorra dáhpáhus oahppat bajil. resi­ muŋkkaiguin, ohppet buddhismabirra ja tempelii muhtin áigái. Doppesiiásset ovttas Muhtin buddhisttat sáddejit gánddaideaset muŋkkat buressivdnidit máná. sa. Ollugat fitnet mánáin tempelis. Doppe ja ollubuddhisttat dándáhpáhu ávvudit Máná riegádeapmi leastuorra dáhpáhus, gear váh­ eallin kl N M R iegádea o áitalea terejit golbma nemiiddiset lusago oahppanáigilea ánnávu astaris ja šaddet muŋkan muŋkan šaddet ja astaris ­gan. ­a h kái. Earát mannet fas ruoktot kái. M u čiŋa. p h p oh mi tin gánddat gánddat tin mi Resiteret mearkkaša ta b o iss lles lles - o t t 61 dábá­ Go olmmošleajápminseaŋggas, delea Nepalas. Jápmán olmmošboldoKatmandu gávpogis, gieđas. Bárra čohkkába jadoallabagu­ Nieidda eanudahjeeahkijođi­ Heajastallan leadávjá nieiddaruovttus. ahte siileat morrašis. vilges biktasiiguin javilges báttiiguin čájehit Fuolkkit jamaŋis­ teavsttaid vai susiellumanašiinirvanai. maŋisboahttit rohkadallet jalohket bassi vai buohccigalgá muititBuddhaoahpu. kaid boahtit. Muŋkkat lávlot mantraid pelii jaožžot muŋkkain buressivdnideami. dast duvvat. Jápmánolbmorumašboldo,duvvat. ja M J á antrat vea antrat p laš ahte lagas fuolkkitgohččot muŋk o min leat leat So ai da ai h eajat. Ollugat mannet tem h­ h boahttit dávjá gárvodit ke ka h b it it a l a b ohp u oh ha heajaid. đet guoimmi á cci rá cci dusaid, ­dusaid, f ái ­ ­ - Buddhisma leat buddhistan, leat TheravadajaMahayana. iežas eallinvugiide. Guokte deháleamosvuogimo ja riikkaide. Olbmotleat heivehan ođđaoskku go muŋkkat oahpahedjeoskku ođđaálbmogiidda­ Buddhisma suorranii máŋgga guvluidađemielde Budd lea su lea h isma isma o rranan 62

14. DalaiLama. Laosis. Burma), Thaieatnamis, Kambodžas ja mos Sri-Lankas, Myanmaras (ovdal Theravadabuddhisma leadábálea vo garra smiehttan ja ollu áigi. juksat nirvana, go dasagáibiduv jáhkket ahte duššemuŋkkat sáhttet virolaš oahpu. Buddhaárbe­ Theravada čuovvu o vástádus iežas eallimis. Sii eallimis. iežas vástádus gi gi Th l b č uvv m eravada o s lea alddis alddis lea s o t, o Dhammapadas sáhttá lohkat buotmaidBuddhadajai. daguid, dedonbillistatiežateallima.Jos S aivvildit a aivvildit iežat boahtteáiggi.Josdondagatbahás ii geat dán vu dán geat ii dagat buriiddaguid,dedonbuoridat iežat eallima.Buhtisvuohtajaduolva Don leatiežatbeasti.hábmetieš orrot dusiste.Iioktagesáhtenuppi Olmm o vddas olbmo sielubuhtistit. h te te ­ o ­ o - š lea iežas iežas lea š ­ 63 muŋka gohčoduvvo bodhisattvan hit eará olbmuidmorránit. Dákkár ránan, vurdet nirvanain. Siiveahke ja beastima. Muŋkkat geat leat mor buot olbmotsáhttet juksat nirvana Mahayanabuddhisttat jáhkket ahte Koreas, Japánis jaVietnamis. Kiinnás, Nepalas,Tibetas, Mongolias, rájes jo. si, go sonleijuksan nirvana álggu ahte Buddhaleaipmillágan jabas láđis. Son leašiega, gierdavaš, máhtolaš ja B earáid earáid M o d a h Mahayanabuddhisttat jáhkket h b isattva vállje vea vállje isattva easti a Mahayana o y vdal g vdal ana: ana: o leadábáleamos iežas iežas Dalai b h eastit. eastit. Lama ke h . - - it it -

Loga ja vástit 3. Loga “Buddhisma lea suorra- 1. Čilge buddha sáni! nan” s. 62–63. (Oahpaheaddjis 2. Gii lei vuosttaš Buddha? lea kárta) Merke kártii main 3. Mat golbma čiŋa leat buot budd- riikkain Theravadabuddhisma ja histtaide dehálaččat? Mahayanabuddhisma leat eanet- 4. Makkár daguid galgá olmmoš dah- logus. Geavat atlasa veahkkin. kat jos áigu buori karma? 5. Mat orrot stuorra tempelis? 4. Dahket muitospealu (memory) 6. Geat ásset kloastariin? gos leat čilgehusat dáid doahpa- 7. Manin gohčodit buddhisttaid bas- giidda: Buddhisma, buddhista, si teavsttaid? karma, stupa, kloasttar, tempel, 8. Namut guokte dehálaš allabasi buddha, mediteren, askehta, run- maid buddhisttat ávvudit! zuvuohta, nirvana, láđis, bassi, al- 9. Man láhkai gieđahallo jápmán labassi, muŋka, mantra, resiteret. rumaš? Daga juohke sátnái guokte koart- 10. Namut guokte vuogi mo leat ta. Nuppi koarttas čuožžu sátni ja buddhista! nuppis fas čilgehus. Spealadettiin galgabehtet gávdnat báraid. Bárra lea go sátni ja čilgehus heiveba Buddhisttalaš tempel oktii. Buddhisma Lørenskogas Norggas. Daga ja oahpa

eambbo­ 5. Loga “Buddhisma” s. 48-49. ja davviriikkain 1. Loga “Vesak” s. 59. “Vesak” s. 59. Oza lassi dieđuid a) Rehkenastte man boarisin eará gálduin ja čále muitalusa Buddhisma boahtigođii davviriikkaide 1970-logus.­ Buddhisttalaš tempel Buddha šattai. Siddhartha Gautama eallima bir- Ollugat leat boahtán báhtareaddjin Vietnamas ja Jämtlánddas, Ruoŧas. á) Rehkenastte guđe vuođđolohku ra. Sárggo muitalussii gova, dahje isma Thaieatnamis, muhto maiddái muhtin davvi­riikka­ dál lea Buddhisttain govvaráiddu. h laččat leat molson oskku ja šaddan buddhistan. b) Rehkenastte man boaris Buddha lei go morránii bodhi Norggas ásset birrasii 15 000 buddhistta,R uoŧas muora vuolde. leat gaskal 8000 ja 10 000 buddhistta. Suomas leat 5000 olbmo geat čuvvot buddhisttalaš eallinvuogi. 2. Loga “Bassi teavsttat” s. 56. Rehkenastte man guhká bassi

Budd teavsttat leat leamaš gávdnomis čállon hámis.

64 65

Digaštallet • Lohket “Eallinnjuolggadusat” s. 52–53. Buddha oahpaha olbmui- de ahte sii galget buriid daguid Juvddálašvuohta dahkat.

• Man láhkai sáhttá alkohola­ vuovdin ja vearjovuovdin hávvá­ duhttit ja bávččagahttit eará olbmuid?

• Man láhkai sáhttá bilkideapmi ja šláttardeapmi bilidit olbmuid eallima?

• Man láhkai sáhttit mii buohkat váikkuhit dasa ahte eat vahágahte

eará olbmuid? Eambbo go 5 mill. Unnit go 5 mill.

Dán oasis oahpat

Kárta čájeha guđe guovllus Gii vuođđudii juvddálašvuođa máilmmis juvddálašosku lea

isma dábálaš. Mii lea Tanach, Torah ja Talmud h

Dehálaš juvddálaš ávvudemiid birra

Njuolggadusaid birra maid juvddálaččat čuvvot

Synagoga birra Budd

66 67 Juvddálašvuohta rohkosbáiki jadeaivvadanbáiki. ollu olbmotsynagogii. njálgga borramuša. Juohke lávvardaga čoahkkanit rohkadallat, giititjaburessivdnidit. Buohkat borret juvddálaččaid bassibeaivi.Dallečoahkkana bearaš čuožžu moolbmotgalget eallit. Bearjadat lea Doppe lea dušše okta Ipmil. jit juvddálažžan. Juvddálaččat jáhkket ahte gávdno Olbmot geat čuvvot juvddálašvuođa, gohčo­ Abraham­ máilmmi oskkoldagain. V Juvddálašvuohta leaokta daidboarráseamos J uvddálašvu . Sonleihebreálaš jaelii4000jagidassá. Torah miileasinbasimusgirji.T Tanach leajuvddálaččaid biibbal. Synagoga leajuvddálaččaid uosttaš juvddálaš lei oh 68 orah:s duvvo­ ta boradit. Sabbat. Bearaš čoahkkanan Sáttomeahcci danguovllus gos Abraham jođii. Ii oktage leat subajábealde. almmis. Sonleaagálaš jabuotdiehtti. lea sivdnidan buotsihke eatnamis ja ahte sonleaáidnaduohta Ipmil.Son hebreálaš. Ipmilbođiisulusajacelkkii son ásaiUras Gaskanuorttas jalei Juvddálaččatdan áigge. jáhkket ahte buori šattu jadálkkiid.Abraham elii luonddu jabeaivváža, dedat fas lážii Olbmot jáhkke ahte jossiibálvaledje osko luondduipmiliiddajabeaivvážii. te jaohcečázi šibihiidda.Olbmot Sii ássesáttomeahciravddain, jajoh 4000 jagidassái. máttut. SiielleGaskanuorttas birrasii Hebreálaččat ledjejuvddálaččaid Ip mila ja ja mila Ab ra h ama ama - 69 šie Ipmila njuolggadusaid jaoskut sutnje. su álbmot­ álbmot. Danovddas galge Abraham, ahte siiagibeaivái galget leat Ipmila hama álbmoga leat iežas álbmogin,ja maid ahte sonleaiešválljen Abra­ Pales riikan. Danguovllus leadálIsrael, Kanaan galggai šaddat­ sinruovttu Abrahamii jasumaŋisbohttiide. Ipmil lohpidiiadditKanaan-eatnama j o a nje Ip gu o lles ál lles mil dá mil h đi o tadus ­tina jaLibanon.Ipmillohpidii h đđit đđit h eaddjin. eaddjin. te s te b jamaŋisboahttit čuovvut h U m tui tui o r. r. o n galgá šaddat šaddat galgá n ga isidin ja ja isidin ga Ip Ab mil celkkii sut celkkii mil ra h ama ama ­ Juvddálašvuohta njuolggadusaide čužžot njuolggadusaid gohčodit namain sat maidsiijáhkket Movsses oaččuiipmilis.Dáid Basimus juvddálaš čállosat leat eallinnjuolggadu juvddálaččaid rohkosgirji. Bassi Bassi č Talmudas. áll Torah. Siddurlea o 70 Čilgehusat sat - suorpmaiguin. Torah-rulla iileat lohpilihkahit go áigot čujuhitmuhtin tekstii. Torah-rulla jayad. Yad geavahit čilgehusat. lea Talmud. Birra leat rabbinaid Teaksta miioidnoguovddážis, risttalaččaid biibbalboares testamenttas. seammá go viđaMovsses-girjjiis, miilea čállon jačállojit hebreágillii. guoskat suorpmaiguin.Torahrullat leat gieđain.Torahrullaiddolggiin iileat lohpi rullaide. Dat otneainčállojit bleahkain ja vo, jaainlasihuvvojit Danne leanuahte Talmud ainrievdaduv heivehit otnáolbmuidejaservodagaide. git leat boahtán, deferte Torah -oahpu Dađemieldegooaivvilduvvo. ođđaáig Torahrullain. Iige leat áloálkiáddet mii njuolggadusaidálki čuovvut mat čužžot sáhttet lohkat sinčilgehusaid. Iileat álo čilgehusaid, vai buotmáilmmijuvddálaččat njuolggadusaid. Dađistaga siileat čállán muitaledje olbmuidemosiigalge čuovvut ledjerabbinatÁlggus geat njálmmá­ Torah leajuvddálaččaid basimusgirji. dasa a dasa galget eallit. Torah leagieđainčállon eallit. galget m muitalit mat č Dopp T To u almud o vvut nju vvut ra e leat 613 nju 613 leat e h te m te h o o

o lggadusaid. lggadusaid. o l b juvddála č m o ilge lggadusa lggadusa o t galget galget t ­h Torah:s čuožžu usat usat čč laččat at - ­ 71 sielustat, jaobadufámustat. eahketrohkos olluruovttuin. buot juvddálaš mánát ohppet. Shemalea ris. Maiddái buressivdnádusaid gávdná siddu maid dáslohkat morohkadallat ruovttus. čađahit ipmilbálvalusaid synagogas. Sáhttá kaleandara.čuovvu Sidduris ge maŋŋálagaid bardojuvvon nuahte dat mearkkaša ráidu. gohčoduvvo namain Torahrulla jaoahpahus. J S uvddála du váimmustat,jaoba Gula, Israel!Hearrá,min Ja, dongalggatráhkistit iddur Hearrá, duIpmilat,oba Ipmil, Hearráleaokta. Shema leadeháleamosrohkos maid 5. Movssesgirji, 6, 4–5 Sh čč ema aid r aid Rohkosat Siddu­ oh S Siddur iddur. k o sgirji sgirji čuožžu mo ris leat sátni -

Sabbat tempeliid ruovtto­luotta ja sáhtte osku­ Oktii vahkus lea Sabbat. Sabbat álgá goah­tit iežaset oskku. Sii cahkkehedje tem- bearjadateahket ja bistá lávvardat­eahke­ pelis oljolámppá. Lámppás ii lean olju go dii. Dalle čoahkkana olles bearaš. Eamit ovtta beaivái, muhto ipmašat dahke ahte cahkkeha gintaliid, ja dáhttu Ipmila bures­ lámpá bulii olles gávcci beaivve. Danne sii sivdnidit borramuša, bearraša ja barg­gu. illudit ja ávvudit Hanukka gávcci beaivve, Isit máidnu eamida ja lohká teavst­taid cahkkehit gávcci gintala ja láv­ sivdnideami ja sabbat birra. Sii borret lot sálmmaid. Lea dábálaš ahte njálg­ga borramušaid ja roh­ mánát ožžot skeaŋkkaid dahje ka­­­dallet. Dievddut mannet synagogii. ruđa. Dát dáhpáhuvvá skábma­ Sabbat áigge ii leat lohpi bargat. Juvddá­ mánu ja juovlamánu molsumis. laččat oaivvildit ahte Ipmil attii Sabbat sidjiide skeaŋkan, vai sii áddejit árvvus atnit bearašeallima ja hukset buriid Pesach bearaš­oktavuođaid. Pesach lea juvddálaččaid beassášávvu­ ­ deapmi, ja stuorámus ja deháleamos bassi. Dan sii ávvudit njukčamánus dahje Hanukka cuoŋománus. Dalle borret lábbábierggu ja Oktii lei nu ahte muhtin soahteveahka­ lei muitalit ođđasit muitalusa das go Movsses vuollástan juvddálaččaid riikka. Juvddálač­­ ­ vuojihii juvddálaččaid eret Egyptas. čat eai ožžon lobi oskut ja čuovvut ieža­set Juvddá­­laččat leat seammá go israellaččat. ta ta eallinnjuolggadusaid. Judas Makkabeus Allabasit fallehii eanahearráid ja sii fertejedje vuol­ lá­nit. Dan rájes ožžo juvddálaččat fas oh Juvddálaččaid áigerehket álgá das go sii jáhkket Hanukka ávvudeapmi. Beassáš­ávvudeapmi lea Pesach. Ipmil sivdnidii máilmmi. Min jahki 2009 ja 2010 lea juvddálaččaid áigerehkegis jahki 5770.

Miehtá jagi leat dávjá allabasit ja ávvudeamit. Dalle sii ávvudit dehálaš juvddálaš historjjálaš dáhpáhusaid. Sabbat, Hanukka ja Pesach leat deháleamos allabasit. Ollugat ávvudit allabasiid, go sin mielas lea dehálaš čuovvut kultuvrralaš árbe­vieruid ja čájehit iežaset juvddálaš identi­ tehta. uvddálašvu J

72 73

Holocaustbeaivi Anne Frank Nuppi máilmmesoađi áigge goddojedje Anne Frank lei nuorra juvddálaš nieida. birrasii 6 miljovnna juvddálačča, dušše Su bearaš čiehkádii duiskka soalddá- Sotnabeaivi, Miessemánu 2. b 1943 Vuossárga, Geassemánu 19. b. 1943 danne go sii ledje juvddálaččat. Hitler, gii hiid ovddas, ja ásse čihkosis guokte lei Duiskka soahte-njunuš, mearridii ahte jagi. Loahpas sii gávnnahalle ja sád- Ráhkis Kitty Ráhkis Kitty buot juvddálaččat galge sáddejuvvot dejuvvojedje bargoleairraide. Anne Muhtimin smiehtan mo min eallin Sotnabeaivve bávkaledje davvi bargoleairraide. Stuorámus bargoleaira Frank oaččui njoammudávdda ja jámii lea. Dasto smiehtan ahte min dilli Amsterdam. Oassi gávpogis lei lei Auschwitz, Polskkas. Ollugat geat boh- Bergen-Belsen bargoleirii guovvamá- lea paradiijás dan ektui mo eará áibbas billašuvvan. Gáhtat leat te bargoleairraide, goddojedje. Sii geat nu loahpas jagi 1945. Go Anne Frank juvddálaččaid eallin lea dál. Muhto billašuvvan ja viesut gahččan ledje gievrrat ja dearvasat, galge goaivut devddii 13 jagi, de oaččui beaivegirjji go buot šaddá fas dábálaš, de várra čoahkkái. Ádjána máŋga beaivvi hávddiid, bassat, čorget ja ollu eará. riegádanbeaivveskeaŋkan. Beaivegirji jurddašan ahte mo mii sáhtiimet ohcat ja roggat moallanan dáluid oaččui nama: Kitty. Dás sáhtát lohkat diktit iežamet ná duolvat. gaskkas, ja gávdnat buohkaid. Giđđat 1945 nogai soahti. Ođđa­jage­ oasáža beaivvegirjjis maid son čálii dan Beavdeliidni­ lea duolvan, ja Dássážii leat gávdnon 200 jápmán mánu 27.b jagi 1945 besse buot botta go ásse čihkosis Amsterdamas. livsku lea ráigánan. Dainna ii olbmo, ja vaikko man ollugat leat Auschwitz-fáŋg­gat friddjavuh­ buhtásmuva beavdi, vaikko mo roasmmohuvvan. Buohcceviesut tii fas. Juohke ođđajagemánu 27.b. Juvddálaččat ožžo nástti mearkan, basašin. Olles dálvvi lea van Daan leat áibbas dievva. Mánát vázzet ávvudit juvddálaččat dán beaivvi mas vai nasisttat galge oaidnit geat ledje juvddálaččat. oađđán seammá seaŋgagávnniid buolli dáluid gaskkas ja ohcet lea namma holocaustbeaivi. Holocaust siste mat leat dál duolvan ja háisot. váhnemiiddiset. Mus manná sivu mearkkaša Issoras dáhpáhus, dahje ka- Eat mii sáhte bassat daid, go eai čađa go smiehtan bávkkanasaid tastrofa. Dát beaivi galgá muittuhit buoh- gávdno bassaladdanbulvarat. jiena birra. kaid geat dušše dán issoras dáhpáhusas. ta ta Áhči buvssat leat sáiganan. Eatni čižžedoalli­ billašuvai ja son ferte geavahit oappá čižžedoalana, mii Fáŋggat Auschwitz bargoleairras. oh lea guokte sturrodaga menddo unni. Sudnos leat golbma báiddi maid leaba juogadan ja molssohaddan. Mu báiddit eai heive sudnuide, eai govčča čoavjji ge. Mo sáhttit mii fas dábálaš eallima ealligoahtit, go leat beare fuones ja billašuvvan ávdnasat?

Anne Frank beaivegirji šattai máilm- midovddus maŋŋá 2. Máilmmisoađi. uvddálašvu J

74 75 Juvddálašvuohta Kippa (gahpir). maid borrat, moláhttet ja rohkadallat. 4000 jagidassái.Njuolggadusain čuožžu moborrat, oassi IpmilajaAbrahama šiehtadusas miidahkkui dat miiT kat jaoahppat T jiide lágaid maidsiigalget Daidsáhttá čuovvut. loh sat. Juvddálaččat jáhkket ahte Ipmilleaaddánsid Juvddálašvuođa guovddážis leat eallinnjuolggadu E allinnju orah:s čuožžu, leaIpmiladáhttu. Dat lea orah:s. Juvddálaččat jáhkket ahte o 76 lggadusat lggadusat - - - hárduid badjel). Tallit (liidnimiiorru Movsses-girjji. vihtta čuolmmamuittuhitvihtta juohke čiegas. Juohke diehpisleat hervejuvvon. Dasleat diehpážat namain liinni hárduid ála.Dat gohčoduvvo Ipmila. Dievddut bidjet muhtin govda ja čájeha maidahte atnet siiárvvus kippa muittuhaahte Ipmillealahka kippa kedis. Ollujuvddálaš dievddut bidjet Iđđedis, maŋŋágaskabeaivvi jaeah elliin mat smirezastet jamainleat Lea lohpiborrat bierggu miiboahtá boralottiid, divrriidjanjoammuspiriid. skálžoelliid nugo reappáid jaširráid, leat lohpiborrat varraborramušaid oastit koscherbierggu olgoriikkas. Ii nu ahte Norgga juvddálaččat fertejit pi njuovvat juvddálaš vuogimielde, galgá leat koscher. Norggas iileat loh vat vissisnjuolggadusaid mieldejos gohčoduvvo koscher . Ealli ferte njuov Borramuš miilealobálašbiebmun, borramuš- jaborrannjuolggadusat. Torah:s jaTalmudas čužžot buot r Oskk Roh B oh o ka rramuš rramuš o oaivái go rohkadallet. Sinmielas laš juvddála laš dallet g ­dallet Tallit. kadallan Dat leadávjá čábbát o l b mii mii čč at b eaivái. , - - ­ 77 unnivuođa rájes. atnit earáid,ohppet árvvus jo laččaid gaskkas. Dannelea juvddáBuot eallinleaallaárvosaš ­ guđet guimmiiguin. čuožžu moolbmotgalget láhttet lit buorijarehálaš eallima.Doppe Torah muitala moolbmotgalget eal- luddestat­ lohpi borrat. Maniidlealohpiborrat. rat. Buotlágan šattuid jaruotnasiidlea ja mielkái. Sis leat sierra gáffalat janiibbitbirgui bierggu jamielkebiepmu oktanaga. mielkebiebmu. Siieaigoassege bora fas mielki,vuostá, youghurt jaeará Nuppis gieđahallobiergu januppis huksejit gievkkanii guokte ossodaga. čuvvot dánnjuolggadusa. Muhtimat mielkki jabierggu. Ollujuvddálaččat čilgen ahte iileat lohpiseaguhit mielkkis. Talmudas leat rabbinat ii leat lohpivuoššat giccisueatnis o de I ja ja L i leat l leat i lmm á h b ierggu. Torah:s čuožžu ahte ierggu. h álaš gu álaš tten tten o ohp švu gaccat. Guolilealohpibor o i seagu i o đa. Buot juvddálaččat đa. ss oh it ja ja it h it mielkki mielkki it nu č áje pp h iid iid it it -

Riegádeapmi Bar mitzva ja bat mitzva lea Mánná oažžu nama ja galgá birra­ loahppaávvudeapmi go leat čuohpahuvvot gávcci beaivve maŋŋá leamaš juvddálaš oahpus. go lea riegádan. Dát dáhpáhuvvá Doppe sii leat oahppan lohkat Torah ja muhtin čeahpi luhtte man gohčodit Talmud ja oahppan juvddálašoskku birra. namain mohel. Dát lea viehka boares Synagogas lea ipmilbálvalus dan beaivvi, dáhpi. Movsses-girjjit muitalit ja gánddat lohket Torah:s hebreágillii. ahte Ipmil gohčui Abrahama iežas ja buot iežas bártniid birračuohpahuvvot. Dan rájes Náitaleapmi leat buot juvddálaš gánddat birra­ Ollu juvddálaččat oaivvildit ahte Ipmil čuohpa­huvvon, oaivvildit juvddá­laččat. geatnegahttá olbmuid náitalit, oažžut Birračuohpahus dáhpáhuvvá nu ahte cis- mánáid ja hukset bearraša. Ipmil geatne- sá ovdanáhkis čuohpahuvvo oassi eret. gahttá dušše sin geat sáhttet. Náitin lea juvddálaččaid eallimis stuorra dáhpáhus ja ollugat ávvudit stuorra heajaiguin. Nuorravuođaáigi Nieida lea rávesolmmoš go deavdá 12 jagi ja ovtta beaivvi. Dalle ávvudit Jápmin ja Juvddálaš bat mitzva. Bat mitzva mearkkaša: hávdádeapmi Geatnegahtton nieida. Nieiddat ohppet Juvddálaččat leat oahppan olmmošvuođa ta ta geaŧus hávdái juvddálašoskkoldaga birra ja muhtin ja olbmoeallima árv­vus atnit. Hávdá­ guovlluin ožžot sii maid synagogas lohkat deami bokte galgá čájehit ahte árv­ Juvddálaččat ávvudit stuorra dáhpáhusaid eallimis. Bar Mitzva. Oskku gánddat. jitnosit Torah:s. Nieiddat álget dan rájes vus atná su gii lea jápmán. Liika galgá oh Gándamánáš birračuohpahuvvo. Juvddálaččat jáhk- Gánda lea oahppan juvddálaš čuovvugoahtit juvddálaš eallinnjuolgga- gieđahallot čábbát ja allaárvosaččat, oskku bassi teavsttaid loh- ket ahte dát dáhpi lea leamaš Abraham áigge rájes kat ja máhttá dál buot dusaid ja lágaid. ja hávdáduvvot 3 beaivvi maŋŋá jáp- dábálaš. Nieiddat eai birračuohpahuvvo, muhto njuolggadusaid. mima. Maŋŋá jápmima lea čieža ollugat ávvudit maiddái go nieidamánná riegáda­. Gánddat leat rávesolbmot go šaddet 13 beaivve moraštanáigi. Olbmot jagi ja ovtta beaivvi. Dalle sáhttet ávvu- čoahkkanit jápmán olbmo ruktui, ja loh- Gánddat ja nieiddat ávvudit nuorravuođaáiggi ieš­ dit bar mitzva. Bar mitzva mearkkaša: ket kaddish. Kaddish lea rohkos mii gud- guđet láhkai. Šaddet stuorra heajat go bárra náita- Geatnegahtton gánda. Gánddat gal- nejahttá Ipmila ja eallima. Jápmán olbmo leaba. Jápmán olbmot hávdáduvvojit nu fargga go get máhttit, áddet ja čuovvugoahtit lagamuččat moraštit jagi. Moraštanjagis vejolaš. juvddálaš lágaid. eai leat sii mielde allabasiid ávvudeamen. uvddálašvu J

78 79

Reforbma-­ Ortodoksa Suorraneamit juvddálaččat juvddálaččat Muhtin juvddálaččat dáhtto ođas­ Ollugat fas eai liikon ahte muhtimat Dađe mielde go olbmot fárregohte ja ásaiduv­ mahttit oskkoldaga. Sii háliidedje dáhtto geassádit sierra ja ođasmahttit ve amas guovlluide, de rievdagođii juvddálaš­ heivehit oskkoldaga iežaset oskku. Sii čoahkkanedje ja mearri- oskkoldat. Sin geat čuovvoledje rievdadusaid, áigái ja eallin­dillái. Eai buohkat dedje ahte sii dáhttot čuovvut gohčodit reforbma­juvddálažžan. Muhtimat fas dál šat čuovo buot njuolggadusaid árbevirolaš dábiid ja njuolg­ orto- eai liikon ahte oskkoldat rievdagođii, ja háliidedje dárkilit. Muhtin guovlluin ja riikkain ga­dusaid. Dát gohčoduvvo ožžot nissonat doaibmat rabbi- doksa juvddálašvuohtan. Ortodoksa bisuhit ­dološ oskunvuogi. Dát gohčoduvvo orto- nan. Dáid juvddálaččaid gohčodit mearkkaša: Rivttes oahppu. Sii eai doksa juvddálašvuohtan. reforbma­juvddálažžan. Reforbma dohkket nissonrabbinaid ja sii čuvvot mearkkaša: rievdadus­, ođas­ borrannjuolggadusaid ja eará eallin­ mahttin dahje­ earáhuhttin. njuolggadusaid hui dárkilit. Sis leat sierra skuvllat.

Jos vel leatge ollu iešguđetlágan vie- rut ja dábit, de leat muhtin áššit mat leat oktasaččat buot juvddálaččain. Buohkat oskot ja jáhkket ahte gávd- no dušše okta Ipmil, ja buohkain lea seammá historjá. ta ta

Synagogas, Prahas oh

uvddálašvu Ortodoksa juvddálaččat Jerusalemas,

J rohkadallamin. 80 81 Juvddálašvuohta dallat ovttas. juvddálaččat sáhttet deaivvadit, háleštit ja rohka- mi, jadanneleage synagoga dehálašbáikigos čoahkkananbáiki. Leat juvddálaččat miehtá máilm- juvddálaččaide. S S Sy ynagoga leadehálaščoahkkananbáiki oskkolaš nag ynagoga sátni mearkkaša ge o ga 82 Synagoga New Yorkas. čohkkájit ovttas. sonat sierra. Reforbmajuvddálaččat synagogain čohkkájit dievddut janis olbmot jaguldalitsártni.Ortodoksa gávpot. lea buotjuvddálaččaid bassi lea Jerusalemguvlui. Arka leaálodanseainnismii gas. DoppeorrutTorah-rullat. Arka leabasimussadjisynago- eará huksehusat danguovllus. huksejuvvon seammáhámisgo synagogas. Synagogat leat dávjá makkár hápmigalgá olgguldas leat Eai leat sierra njuolggadusat das lám č S Sy tu u o o nag vgga. Stuorra lanjasčohkkájit vgga. p rámus lanjas lanjas rámus á mii addá agálaš agálaš addá mii á o gat č u o vgá vgá - 83 lea juvddálaččaid bassigávpot. mii leaJerusalemguvlui. čiŋahuvvon. nas, nuahte arka leadávjá čábbát Torah leajuvddálaččaid basimusávn- Doppe orrutTorahrullat skábe siste. čuožžu jasárdnida jarohkadallá. demiid. Torah rabbinaid jačuovvut baga- sii. Olbmotsáhttet synagogas lohkat Synagoga heive maiddáioahpahus Arka leasadjigos rabbina Arka leaálodanseainnis - Juvddálašvuohta Ollu juvddálaččat báhtaredje otne 15 000–17 000juvddálačča. viriikkain leaRuoŧas.Doppeásset Stuorámus juvddálaš servodat dav rasii vihtta miljovnna juvddálačča. juvddálaš riika jadoppeásset bir dain ásset Amerihkás. Israel lea olbmo leat juvddálaččat. Bealli miehtá máilmmi.14miljovnna juvddálaš. Dálásset juvddálaččat máddu jaáhčči,sonleivuosttaš Abraham leabuotjuvddálaččaid J máilmmis ja davviriikkain ja máilmmis uvddálašvu oh ta - ­ 84 olmmoš. lea juvddálašvuođa deháleamos Namma leadannego Movsses ma lea:Mosailašoskuservodat. laččaid oskuservodagaid nam dáid oskuservodagain. Juvddá­ sii 1 000olbmoleat miellahttun T ortodoksa juvddálaš searvegotti. juvddá­ soađi­ nasisttain Ruŧŧii2.máilmmi­ roandin-gávpogis jaOslos. Birra- áigge. Suomasásset 1 500 lačča. Norggas leat guokte Synagoga Turkus, Suomas. - ­ 2. 3. 1. 9. 8. 7. 6. 5. 4. 3. 2. 1. Lo eam D aga ja ja aga lei á) Merke kártii manviiddis Kanaan šiehtadeigga! a) Muital iežat sániiguinmaidsoai nugo girjjiin,neahtas jagovain. maid ohcat dieđuideará gálduin Lohket: lea juvddálaš. rat jamaidiileat lohpiborrat jos masa deavd­ s. 76–77.Daga guokte kolonna Loga: Loga: juvddálaččat? Man davviriikkas ásset eanemus juvddálaččat? Man olluolbmotmáilmmisleat rohkadallan jačoahkkananbáiki? Manin gohčoduvvo juvddálaččaid allabasi! Namut golbma dehálašjuvddálaš Mii lea Maid sáhttá lohkat Torah:s? leat ožžon Geas, juvddálaččat jáhkket ahte sii juvddálaš oskku? Manin gohčoduvvojit sii geat čuvvot Gii leivuosttaš juvddálaš? šie h ga ja vástit ja ga ávdái h bbo tadus E Ip allinnju siddur? juvddálaš geaŧus geaŧus juvddálaš mila ja ja mila s.78–79.Sáhttibehtet Torahrullaid? dát maidlealohpi bor s.69. o a Ab o hp lggadusat ra a a h ama ama

- 85 8. 7. 6. 5. 4. Auschwitz bargoleairras. lea dássáigo juvddálaččat besse Rehkenastte manguhkes áigi heajat čađahuvvojit! čále muitalusa dasmo juvddálaš Oza lassidieđuid eará gálduin, ja spealu jaohcet rivttes báraid. ja šaddat bárran. Spellet muito ­ ja sátne-koarttat galget heivet oktii čilgehus sániide.Čilgehus-koarttat Nuppiid koarttain galgá čuožžut bar mitzva,ortodoksa, synagoga birasčuohpaheapmi, batmitzva, siddur, rabbi,kippa,koscher, rulla, talmud, sabbat,hanukka­ tas galgá leat okta sátni: torah- ja seammáivnnis.Juohke koart koarttaid mat leat seammá stuorrát Dahket muitospealu: Dárbbašehpet leat 12jagi! juvddálaš kaleandara mieldego don Rehkenastte guđevuođđolohku lea hávdádeami. nuorravuođaáiggi, náitaleami ja dáhpáhusaid nugo mánnáoažžuma, mo juvddálaččat ávvudit stuorra mas muitalehpet jačájehehpet Dahket PowerPoint ovdanbuktima Loga: Loga: Lohket girjjidahjegehččet filmma: A nne Frank`s dag Frank`s nne H A lla o l o b caust asit s.72–73. b eaivi bo k s.74. , -

Digaštallat • Juvddálaš bearaš čoahkkana juoh- ke bearjadaga ávvudit sabbat. Sii jáhkket ahte Ipmil lea addán risttalašvuohta dán lága vai bearašlahtut galget deaivvadit ja háleštit. Digaštallet: Manne lea dehálaš bearašlahtuide deaivvadit ja háleštit?

Ortodoksa risttalašvuohta Katolalaš risttalašvuohta Protestánttalaš risttalašvuohta ta ta oh Risttalašvuođa álgu

Kárta čájeha guđe riikkain Dán oasis oahpat máilmmis lea risttalaš­ vuohta váldoosku. Gii vuođđudii risttalašvuođa

Gos risttalašvuohta vulggii

Mo vuosttaš risttalaččat elle

Mii lea martyr uvddálašvu J

86 8787

2000 jagi dassái ásai muhtin almmái dahje dievdu Judeas. Su gohčodedje namain Jesus. Son lei Nasaretas šaddan bajás, danne oaččui maid nama Nasareta Jesus. Jesus lei šiega ja veahkkái. Son lei ovttas olbmuiguin geat ledje buohccit ja olgguštuvvon. Jesus háleštii maiddái nissoniiguin. Ii lean dan áigge dábálaš ahte nissonat hálle amas olbmuiguin. Sii galge ruovttus orrut, dálu doallat ja mánáid geahččat bearrái. Mii sáhttit biibbalis lohkat ahte Jesus dálkkodii buhcciid ja veahkehii gefiid. Biibbalis muitaluvvo maid ahte son bovttii olbmuid geat ledje jápmán, nu ahte sii ealáskedje fas. Son dagai ipmašiid, maid ii leat vejolaš dahkat. Jesusis ledje ollu skihpárat. Son háleštii buot olbmuiguin. Jesus muitalii olbmuide muitalusaid. Daid mii gohčodat namain: Veardádusat.

ta ta Jesus

Jesus elii 2000 jagi dassái, ja šattai bajás Nasaretas. Ollu olbmot leat sárgon ja Son beroštii olbmuin geat olgguštuvvojedje. Jesus málen govaid Jesusis. Dávjá oh lea málen su oaivvi birra ja su máhttájeaddjit ledje juvddálaččat. Sii eai lean šerreš čuovgga. Dat muitala Láhppon šlánta risttalaččat, ja risttalašvuohta ii gávdnon dan áigge ahte son lea bassi. Muhtun nissonis leat logi silbaruđa. De son go Jesus elii. Risttalašvuohta šattai sierra oskun Govva olgeš bealde čájeha láhppá ovtta dain. Son cahkkeha juohke muitalusa das go Jesus easkka muhtin áigge maŋŋá go Jesus lei eallán. imaš­láhkai jaskkodahtii gar- lámppá ja ohcá miehtá viesu. Son guovlá Dattege mii dadjat ahte Jesus lea son gii vuođđudii ra dálkki mii measta gomihii juohke sálvui ja loapmái, dassá go gávdná fatnasa. risttalašvuođa. silbaruđa. Go son lea gávdnan dan, bovde son guossái ustibiiddis ja siidaguoimmi nissoniid. Sii boagustit ja illudit, go divrras silbaruhta gávdnui. Seammá láhkai illudit Ipmila eŋgelat, go olmmoš guhte lea láhppon, máhccá su lusa. risttalašvu

88 89

Ollugat liikojedje Jesusii, ja čuovvuledje su. Sin geat čuvvo Jesusa, gohčodedje máhttájeaddjin. Sii vánddardedje guhkes gaskkaid, háleštedje olbmuiguin ja ávžžuhedje sin dahkat buori daguid. Romalaččat geat dan áigge stivrejedje dán guovllus, eai liikon ahte Jesus háleštii olbmuiguin. Sii oidne ahte Jesus sáhttá šaddat stuorra jođiheaddjin ja sin gilvaleaddjin. Romalaččat dubmejedje Jesusa jápmimii. Jesus návlejuvvui russii gitta, ja jámii das.

Muhto Jesusa máhttájeaddjit oaivvildedje ahte son lei čuožžilan jápminriikkas ja eallán fas. Sii oaivvildedje ahte Jesus lei Ipmila bárdni gii galggai beastit álbmoga. Máhttájeaddjit muita­ ledje dán muitalusa buot olbmuide geaid deive. Ná álggii risttalašvuohta leavvat. Sin geat jáhkke muitalussii Jesusa birra, gohčodedje risttalažžan.

ta ta Risttalaš osku viidána

Olbmot deaivvadedje ruovt- Ollu olbmot čuovvugohte risttalašvuođa ja ristta­ Dihtet go? tuin. Doppe sii boradedje ovt- laš­vuohta leavvagođii. Risttalašvuohta lea namma­

oh tas ja muittašedje Jesusa. Ná Risttalaš áigerehket álgá jagi 0, sullii dan šaddagohte vuosttaš risttalaš duvvon Jesusa maŋis. Máhttájeaddjit gohčo­dedje áigge go Jesus riegádii. Dát áigerehket lea searvegottit. su Jesus Kristus. Kristus mearkkaša Ipmila bárdni. dábálaš ollu guovlluin máilmmis. Mii geavahit Sámegillii mii čállit risttalaš.D at šaddá čállin­ dán áigerehkega go áigut muitalit guđe jahki njuolggadusaid mielde riekta. Sihke albmát dahje lea. Mii dadjat o.Kr jos muitalit dáhpáhusa dievddut, nissonat, riggát, geafit , boarrásat ja nuo- mii lea geavvan ovdal Jesusa riegádeami, rat deaivvadedje ruovttuin. Doppe sii rohkadalle, dahje m.Kr jos lea dáhpáhuvvan maŋŋá su lávlo ja servvoštalle. Muhtimin borre láibbi ja juhke riegádeame. viinna, muittašan dihte Jesusa. Buohkat geat dáht- to, sáhtte gásttašuvvot ja šaddat risttalažžan. Sii basuhedje beassážiid ja hellodagaid. Maŋŋá álge maiddái Jesusa riegádeami ávvudit. risttalašvu

90 91

Risttalaččat ásahedje searvegottiid. galge sii gullat Jesusa ja risttalaš osk- Doppe sii elle nugo Jesus lei gohččon. ku birra. Dasto buonjui gásttašeaddji Sii ledje gierdavaččat ja šiega, ja gal- olbmuid muhtin jogas dahje jávrris. ge beroštit guđet guimmiineaset. Sii Jođiheaddji doalai oanehis sártni. gehčče bearrái ahte geafit, leaskkat, Maŋŋá gásttašeami sii ávvudedje ja buohccit ja oarb­bes mánát ožžo borre eahketmállásiid. veah­ki. Riggát veahkehedje gefiid. Jos dáhpáhuvai ahte searvegotti laht- Risttalaččaide lea Jesus eambbo go tu jámii, de searvegotti miellahtut olmmoš. Sii jáhkket ja oskot ahte hávdádedje jábmi. Ipmil lea sivdnidan eatnama ja almmi. Sii jáhkket ahte Ipmil lei Jesusa sád- Nissonat ledje mielde searvegotte- den eatnamii. Son galggai olbmuid barg­guin ja ságastallamiin. Muhto suttuid ándagassii addit. Dán fertii muh­tin risttalaččat oaivvildedje Jesus dahkat go Ipmil lea buorre, ja ahte nis­so­nat eai galgan leat mielde olbmot leat bahát. Risttalaččaide lea mearridea­ ­men menddo ollu. Sii eai Jesus son gii beastá olbmuid ja dahká galgan jie­ná­­dit maidege go ledje ollu nu ahte olbmot gávdnet Ipmila, ja olbmot čoah­kis. besset albmái­ maŋŋá jápmima.

Buohkat geat dáhtto, sáht­ Risttalaččat jáhkket ahte olbmo siellu te gásttašuvvot ja šaddat manná albmái Ipmila lusa, maŋŋá

ta ta Oaguheamit ristta­lažžan. Dan lei Jesus ceal- go olbmo rumaš lea jápmán ja kán. Son lei ieš maid gásttašuvvon. hávdáduvvon. Dát bákteloamit leat Dan áigge go vuosttaš risttalaččat elle, galge­ buot Ovdal go olbmot gásttašuvvojedje, Cappadocias, Durkkas, Roma-riikka ássit oskut romalaš ipmiliidda­ ja oh ja ledje risttalaččaid čiehkádan­báikkit go keaisáriidda.­ Dan eai háliidan ristta­laččat dahkat. keaisára­ soalddáhat Danne dáhpáhuvai ahte sii oaguhuvvojedje­. Muh- doarridedje sin. timat goddojedje go osko Ipmilii, eaige romalaš ipmiliidda. Daid gohčodedje martyran. Martyr lea olmmoš gii gillá ­jápmima dušše dan dihtii go ii čuovo seammá oskku go earát. Sin ovda­namma Dan áigge go risttalaš­vuoh­ ta leavvagođii, lei dábálaš šaddá dávjá: Bassi. gásttašit olbmuid jogas. Buohkat geat dáhtto, sáht- te gásttašuvvot ja šaddat risttalažžan.

Jordan-jogas leat ollu ol- bmot gásttašuvvon. Jesus risttalašvu lea maid gásttašuvvon­ dán jogas.

92 93

Roma-riika lei stuoris. Riikkas ledje Risttalaččat balle ja muitaledje guđet Loga ja vástit 3. Čilge čuovvovaš sániid: máhttá­ ollu soalddáhat geat galge geahččat guimmiidasaset muitalusaid marty- 1. Guđe osku lei dábálaš dan guovllus jeaddji, dubmet, russii návlejuvvot, bearrái ahte buohkat čuvvo romalaš raid birra. Sii jeđđejedje iežaset ja gos Jesus ásai? Kristus, risttalaš, searvegoddi, gás- lágaid. Olbmot geat vigge vuostálastit, rohkadalle ahte besse albmái Ipmila ta, oskut, eahketmális, bassi. šadde gillát jápminduomuid hearvásvuhtii go jápme. Martyr- 2. Gii vuođđudii risttalašvuođa? nugo russii návlejuvvot dahje váralaš muitalusat bokte oadjebasvuođa ja 4. Daga áigelinnjá 2000 jagi rájes, spiriide borrot. jeđđehusa. 3. Risttalaš-sátni lea vuolgán sánis: otnážii. (Sáhtát linnjái mer- Kristus. Maid mearkkaša Kristus? ket juohke 500 jagi. ) Merke Risttalaččat eai háliidan bálvalit Risttalašvuohta leavai ja šattai stuo- dasa goas Jesus riegádii ja goas romalaš ipmiliid. Sin eallin ii lean risin. Konstantin lei vuosttaš romalaš 4. Gos deaivvadedje vuosttaš Konstantin huksegođii girkuid, ja oadjebas. Olbmuid mielas sis ledje keaisár gii huksegođii girkuid ja risttalaččat? risttalašvuohta šattai stáhtaoskun ártegis vierut ja láhttejedje eará láh- attii risttalaččaide lobi oskut ráfis. Roma-riikkas. kai go dábálaš olbmot. Sii eai háliidan Son háliidii baicce ovttas bargat 5. Geat sáhtte šaddat risttalažžan? šaddat soalddáhin ja sii eai háliidan risttalaččaiguin. Dát dáhpáhuvai 5. Ságaškuššan: Muhtin olbmot geahččat galdiáhtor heaibumiid. 300-logus m.Kr. rájes. 6. Makkár ipmiliidda galge Roma- čuovvoledje ja liikojedje Jesusii. riikka ássit oskut? Muhtimat fas eai liikon sutnje ja oaivvildedje ahte son láhttii apma- 7. Manne oaguhuvvojedje vuosttaš sit ja lei earálágan. Mii dahká ahte risttalaččat? mis leat iešguđet oainnut olbmuid Biehtár lei Jesusa verdde ja ektui? Mo mii galgat dahkat jos eat máhttájeaddji. Son muitalii 8. Mii lea martyr? liiko nubbái? Lea go mis lohpi su

ta ta ja oahpahii olbmuide Jesusa birra ja geahččalii oažžut ol- olgguštit, soaibmat ja givssidit, jos bmuid čuovvulit risttalašvuođa. eat liiko sutnje? Son dubmejuvvui jápmimii. Daga ja oahpa Maŋŋá jápmima son šattai oh Bassi Biehtárin ja su hávddi eambbo­ 6. Ságaškuššan: Vuosttaš risttalaččat ala huksejuvvui girku mii dál 1. Loga Risttalašvuođa álggu bir- čoahkkanedje dáluide ságastallat ja gohčoduvvo Biehtára Girkun. Dat lea Romas. ra s. 88–90. Daga logadettiin muittašit. Olbmot geain leat seam- jurddakártta! má beroštumit, dávjá čoahkkanit ja ovttastallet. Mas don beroštat? Leat 2. Geahča jurddakártta ja čále teavstta go friddjaáiggis ovttas earáiguin Risttalašvuođa álggu birra. geat beroštit seammá friddjaáigge- doaimmain go don? risttalašvu

94 95

Risttalašvuohta leavvá Dán oasis oahpat

Mo olbmot Gaska- ja Davvi-Eurohpás šadde risttalažžan

Geat vuostálaste poava ja risttalašvuođa

Mii lea reformašuvdna Ruossamátkkošteaddjit johte fárrolaga. Dá mále­juvvon gov­va das Mo norgalaččat ja sámit šadde go vuollástit mus­li­maid risttalažžan Jerusalemas jagi 1099.

Risttalašvuohta olle Eurohpái ta ta

Gaskaáiggis šattai risttalašvuohta váldooskun Romas ja leavai maiddái Davvi-Eurohpái. Eurohpá gaskaáigi lei oh gaskal 500-logu ja 1500-logu. Poava lei risttalaččaid ja girku bajimus hoavda ja sus lei ollu fápmu. Poavas ledje ollu riggodagat, čáppa čiŋat ja njálgga borramuš juohke­ beaivvi. Eai buohkat liikon dasa ahte poavas lei nu buor- re dilli. John Wycliffe ja Jan Hus eaba liikon dasa. Soai geahččaleigga rievdadit girku, muhto soai eaba nagodan dan. Martin Luther elii 100 jagi maŋŋá Wycliffe­ ja Hus.

Ruossamátkkošteaddjit ledje­ Son garrasit vuostálasttii poava ja girku. Dan rájes šattai soalddáhat geat galge bassi­ reformašuvdna ja risttalašvuohta rievdagođii. risttalaš báikkiid bisuhit risttalažžan. risttalašvu

96 97

400-logu m.Kr. rájes johtigohte Davvi- ja buohcceviessun. Riggáid gánddat ožžo John Wycliffe 1328–1384 Poava ii liikon dasa maid Hus barggai. Son Eurohpás olbmot Gaskameara biras vázzit skuvlla muŋkkaid luhtte. Sii ohppe John Wycliffe lei teologiija professor biddjui eret girkus. Hus šattai dikki ovdii, ja riikkaide. Sii gulle risttalašvuođa birra lohkat ja čállit latiinnagiela. Latiinnagiella Englánddas 1300-logus. Son ii liikon ahte doppe son dubmejuvvui jápmimii ja gillái ja válde dáid ságaid mielde go manne lei dan áigge girjegiella. poavas lei nu stuorra fápmu. Su mielas buollinduomu. Olbmot suhtte garrasit go fas davás. Poava ja báhpat sádde­ lei boastut ahte olbmot galge gulle mo Husain lei geavvan. Sii suhtte nu jedje miššonearaid ja muŋkkaid Olbmot galge máksit vearu girkui ja báh- máksit vearu girkui. Son logai biibbala garrasit ahte buollái soahti mii bisttii gitta Davvi-Eurohpái. Ná leavai risttalaš­ paide. Muhtimat skeŋkejedje eatnamiid hui dárkilit ja son fuomášii ahte biibbalis ii dassái go poava fertii vuollánit. Muhtin Husa vuohta miehtá Eurohpá. Dát dáhpá- ja eará riggodagaid girkui ovdal go jáp- čuoččo mihkkege poava ja bassi olbmuid evttohusat šadde lobálažžan. Girkus ožžo huvai gaskaáiggis mii lei gaskal 500- ja me, vai sii beasašedje albmái maŋŋá jáp- birra. Wycliffe oaivvildii ahte poava ja bassi sárdnidišgoahtit čehká-gillii, viidna lei buoh- 1500-logu. Loahpas lei risttalaš­vuohta mima. Dainna lágiin ožžo báhpat bálkká, olbmuid govvosat galge eret girkus. Ollugat kaide ja báhpat ožžo lobi náitalit. leavvan miehtá Eurohpá ja šaddan oassin ja girku šattai rikkis. čuovvuledje Wycliffe jurdagiid olbmuid árgabeaivvis. ja ledje suinna ovttaoaivil. Sii Martin Luther ja Girkut čiŋahuvvojedje čáppa ja divr- johte miehtá riikka ja muitaledje refor­ma­­šuvdna Báhpat dolle ipmilbálvalusaid, ja ras málejuvvon govaiguin ja čiŋaiguin. olbmuide mii čuoččui biibbalis. 1483–1546 muŋkkat ja nonnat oahpahedje ­olbmui- Báhpat ja bismmat čiŋadedje divrras bik- Girku ii liikon ahte Wycliffe ná Luther lei duiskka muŋka de risttalašvuođa eallin­njuolgga­dusaid. tasiiguin ja borre njálgga borra­mu­šaid. barggai, ja ollugat su mielbargiin gii garrasit cuiggo­dii poava Kloastarat sáhtte doaibmat sihke skuvlan Sin eallin lei riggáid eallin. Eai buohkat goddojuvvojedje. ja girku. Son oaivvildii ahte liikon dasa, ja ollu ol­bmot poa­va geavahii menddo ollu vuostálastigohte poava ja Jan Hus 1371–1416 ruđa, ja ahte son ii ádde biib- girkohearráid. Wycliffe girjjit levve miehtá Martin Luther gáibidii ahte bala rivttes láhkai. Luther Eurohpá ja okta dain gii logai biibbal galggai jorgaluvvot lei hirpma­huvvan das man

ta ta buot gielaide. dáid girjjiid, lei Jan Hus. Son ásai unnán olbmot dovde ja dihte Prahas, Čehkás. Son lei oahpa- risttalašvuođas. Son da­ headdji universitehtas ja báhppa. Hus liikui jai ahte olbmot fertejit oahppat oh Wycliffe jurdagiidda. Maiddái Hus cuiggodii biibbala sisdoalu iežaset gillii, jos báhpaid ja poava ja sin riggodagaid. Hus galget oahppat risttalašvuođa ja oaivvildii ahte sii ávkkástalle dábálaš ja gea- sáhttit oskut. Luther celkkii ahte biib- fes olbmuid. bal ferte jorgaluvvot. Dasto son čálii brea- vaid riikkaid eiseválddiide ja gonagasaide. Gaskaáiggis lei dábálaš ahte sártnit gir­kus Breavaid bokte Luther ávžžuhii sin skuvl­­laid ledje latiinnagillii. Dábálaš olbmot eai ádden hukset, ja oahpahit buot mánáid lohkat. latiinnagiela ja sii eai ádden mii sárdno­­­ juvvui girkus. Eahket­mállásiidda ožžo duš­ Loahpas ledje ollu olbmot ja báhpat geat še báhpat juhkat viinna. Dábálaš olbmot­ vuostálaste girku ja poava. Dalle šattai ožžo dušše láibbáža. Hus ii liikon dása. Son reformašuvdna. Dat mearkkaša ahte stuor- sárdni­diš­gođii čehká-gillii, nu ra rievdadusat dáhpáhuvve girkus. Martin ahte buot olbmot áddejedje maid Luther lei guovddážis dán reformašuvnnas. risttalašvu Ollu girkut leat čábbát son sártnui. Dasa lassin son attii viinna čiŋahuvvon. maiddái dábálaš olbmuide. 98 99

Mo Olav Haraldsson jorga­ lahtii norgga álbmoga risttalašvuhtii Stiklestadas, jagi 1030 Muhtimin ledje áiggit goas ii lean gona­ gas Norggas. Eanahearrát ja hoavddat Stiklestad dáhpáhu- stivrejedje iežaset guovllus ja dávjá sas lea juohke geasi ođđa drámačájálmas ledje ráfehisvuođat ja soađit sin gask- maid olbmot sáhttet kas. De bođii Olav Haraldsson. Son lei geahččat. Harald Vuoktafávrru/Harald Hårfagre maŋisboahtti, ja son lei orron olgoriikkas máŋga jagi. Son bođii ruovttoluotta ja sus Bassi Olav ledje guokte áigumuša. Son áiggui šaddat Lei vássán jahki maŋŋá Stiklestad feará- Norgga gonagassan, ja son áiggui Norgga na. Lei leamaš fuones šaddojahki ja sihke álbmoga jorgalahttit risttalašvuhtii. Son olbmuin ja šibihiin lei uhcán borramuš. lei hui garas ja guovlluid hoavddat ferte- Dáns­kalaš gonagas stivrii garrasit ja gáibidii jedje dohkkehit su gonagassan. Seammás ollu vearu olbmuin. Ollugat gáhta­gohte go www.ravna.no son bággii olbmuid jorgalit risttalašvuhtii. sii ledje vuostálastán Olav. Beaggigohte Olbmot eai dohkkehan ahte son bággii ipmašat su birra. Maŋŋá Stiklestad soađi sin guođđit iežaset oskku ja árbevieruid. lei Olav rumaš biddjon muhtin áitái. Muh­ Sii suhtte ja Olav fertii báhtarit olgoriikii tin čalmmaheapmi lei ihkku njáhkan áitái

ta ta Risttalašvuohta olle fas. Håkon Jarl galggai dasto stivret riikka, ja bassan Olava čalmmiid varain. Daddjui Norgii ja Sápmái muhto son heavvanii dalá maŋŋá. Go Olav ahte son lei dan seammás oaidni­goahtán dán gulai, de son čohkkestii soahteveaga fas. Boanda lei váldán Olav liikka mielde, oh Ovdal risttalašvuođa, norgalaččat bálvaledje Tor Sámi vuosttaš girkut hukse- fas ja máhcai ruovttoluotta Norgii váldit ja hávdádan su Nidarosii. Nidarosas lea ja Odin. Sin ipmilat adde buorre dálkki, šattu ja juvvojedje Davvi-Ruššii. Dá badjelasas fámu. Boanddat ja eanahear- dál namma Troandin-gáv­pot. Jagi maŋŋá Solovski Kloasttar. Dat hukse­ bivddu jos ledje buori mielas ja ožžo doarvái oaf- juvvui geađggis 1430-logus. rát čohkkestedje soahte­veaga fas Olava rogge fas liikka ja dalle fuomášedje ahte fara. Bassi Olav jorgalahtii álbmoga risttalašvuhtii. vuostá, ja jagi 1030 buollái riidu ja soahti vuovttat ja gaccat ledje guhkkon. Olbmot Sápmái huksejedje vuosttaš girkuid 1200- ja 1300- Stiklestadas. Olav gahčai, ja dánskalaš oaivvildedje ahte sii ledje ipmašiid vási- gonagas ohpit válddii badje­lasas Norgga. han. Olbmot jurddašišgohte Olav lei bassi logus. Miššonearat ledje áŋgirat oahpahit sámiide olmmoš. Dan rájes lea Olav Haraldson risttalašvuođa, boaldit ­goavdáid ja oaguhit noiddiid. Sus, gii čuggii ja gottii Olav Stiklestadas, gohčoduvvon maiddái Bassi Olavin. Nida­ Sámit bálvaledje luondduipmiliid.­ Bieggaolmmái, ledje badjelis gottenáhkkegárvvut maid ros girku huksejuvvui su muitun. Pil­grim­ dierpmis ja sáráhkká ledje dehálaš vuoiŋŋat maidda son lei sápmelaččain fidnen go lei johtán mat johtigohte su hávdesadjái. Sii bivde sámit oaffarušše vai šaddu galggai­ šaddat buorre. sin luhtte guokte dálvvi. Su namma lei Tore ja rohkadalle jeđđehusa ja veahki­ ­ Bassi Hund. Čuožžu Snorre muitalusain ahte Olavis. Maŋŋá iežas jápmima son nagodii dáid gárvvuid čađa ii bastán oktage vearju, dan maid ii lean nagodan eallinagis; oažžut risttalašvu ii gonagasa miehkkige. Norgga álbmoga jorgalit risttalaš­vuhtii.

100 101

Dađistaga gonagasat ja báhpat huksegohte girkuid miehtá Miššonearat Norgga. Olbmot čuovvugohte ipmilbálvalusaid ja girkolaš njuol- Sin geat bohte Sápmái oahpahit olbmuide ggadusaid. Sii balle ahte sis manná funet eallimis jos eai oskko risttalašvuođa, gohčodedje miššonearan. Ipmilii ja čuovo girkostallamiid. Boanddat mákse vearu ja bál- Eai buot miššonearat nu mielas vuolgán kádedje báhpaid. Ollu boanddat skeŋkejedje eatnamiid girkui. Sápmái, go dáppe lei stuorra oassi jagis Girku ja báhpat šadde riggát ja fámolaččat. seavdnjat ja buolaš. Dáhpáhuvai ahte eise­ válddit fertejedje bágget muhtumiid deike miššonearan. Dáid miššonearain ii lean álo buorre áigumuš. Muhtimat baicce vuvde buolleviinni ja eará. Earát fas ledje hui áŋgirat bargguineaset. Sii hukse­ jedje girkuid, ásahedje skuvllaid ja sárdnidedje vai sámit galge Dihtet go? oahppat risttalašvuođa. Muhtin Jagi 1030 šattai Norga risttalaš Noaidi ja goavddis. Šielat mat heaŋgá­ ­ miššonearat ledje hirpmástuv­van das mo jit goavdás, galge suodjalit noaiddi. riikan. Norga lea leamaš risttalaš gávpealbmát ja eará sisa­fárrejeaddjit­ bivde riika fargga 1000 jagi. Dat buot meahcceelliid ja guliid ja goaridedje mearkkaša ahte ollu symbolat, dajahusat, sámi guovlluid. Muhtin guovlluin sámit beanta nelgo. Ollu miššonearat gohččo riik- dáhpáhusat ja dábit maid mii beaivválaččat kaid eiseválddiid heaittihit gávppašemiid, dahkat, leat vuolgán risttalašvuođa oskkus. muhto dat ii dáhpáhuvvan. Eará miššonearat ta ta Ruossa leavggas muitala ahte Norga lea balle sámiid noiddiin ja sámi luondduoskkus. risttalaš riika. Muhtin namain lea risttalaš Sii gádde ahte sámit ráđđádalle biruin ja čilgehus. Ollu bassebeaivvit (go dus lea friddja sáhtte bidjat bijagiid olbmuid ala. Danne sii oh skuvllas) nugo beassážat, hellodagat leat geahččaledje sihke goavdáid ja noiddiid jáv- vuolgán risttalašvuođas. Ollugat náitalit ja kadahttit. Dáinna lágiin sii bággejedje sámiid rihpahit ja gásttašit mánáideaset girkus danne osku­goahtit risttalašvuhtii. go dat lea šaddan árbevierrun.

Risten Risttalaš namma mii mearkkaša: Čuovvu Kristusa Márjá Thomas von Westen (1682–1727) lei áŋgiris miššoneara. Ollugat gásttašit mánáideaset Bassi Márjjá gudnin. risttalašvu

102 103

Loga ja vástit 1. Gii lei girku ja risttalaččaid baji- 3. Rehkenastte man boarrásat šadde mus hoavda? Hus, Wycliffe ja Luther.

2. Namut muhtin olbmuid geat eai 4. Lohket: Mo Olav Haraldsson liikon ahte poavas lei buoret dilli jorgalahtii Norgga álbmoga go earáin? risttalašvuhtii. Čállet heivvolaš mánusa ja dramatiserejehket 3. Makkár ipmilat ledje olbmuin ov- Stiklestad fearána. dal go risttalašvuođa ohppe? 5. Oza Norgga kárttas gos Stiklestad 4. Goas joavddai risttalašvuohta lea. Sápmái? 6. Isket guđe riikkain lea ruossa 5. Maid galge miššonearat dahkat leavggas. Lea go dáid riikkain Sámis? risttalašvuohta váldoosku?

6. Manne miššonearat balle sámi 7. Loga muitalusa Bassi Trifona Birra. luondduoskkus? Oahpaheaddjis lea dat.

8. Bárra bargu: Válljejeahkki 20 sáni Risttalaččaid ta ta Daga ja oahpa gaskal s. 100–103. Sánit galget eambbo­ heivet fáddái. Dahkki muitospea- bassi čállosat 1. Čále oanehis biografiija Hus, lu koarttaid main leat sánit ja oh Wycliffe ja Luthera birra. Lonut čilgehusat (sániide). Čađaheahkki girjji muhtin eará ohppiin. Leahppi sániid ja čilgehusaid ja spealli. go čállán seammá, vai leat go Dán oasis oahpat dudnos iešguđetlágan dieđut? Ságaškuššet Mii biibbal lea 2. Oza neahtas dieđuid Hus, Wycliffe Sáhttá go bágget olbmuid jorgalit ja ja Luthera birra. Daga áigelinnjá ja čuovvugoahtit eará oskku? Mo dat lea huksejuvvon merke dasa goas sii riegádedje ja jápme. Man birra sáhttá lohkat biibbalis

Mo galgá gávdnat biibbala čálabáikkiid risttalašvu

104 105

Boares Testamentá Boares testamenttás eai leat Eanaš oassi boares testamenttás lea duššefal muitalusat. Doppe čállon fargga 2500 jagi dassái. Boares leat sálmmat, divttat ja daja­ testamentá lea stuorámus oassi. Das husat. Ollu girjjit leat ožžon nama pro- 5 Movssesgirjji leat 39 girjji. Álggus leat vihtta Movsses fehtaid maŋis. Dát girjjit muitalit maid girjji . Vuosttaš Movsses girji muitala profehtat barge ja maid sii muitaledje. 12 Historjjálaš girjji mo eana sivdniduvvui. Dasto álget mui- Čállit čálle hebreálaš gillii. Bábir ráhka- talusat Israel-álbmoga máttuid birra duvvui papyrus šattus ja pergameant- Abraham, Movsses ja Dávvet. Sii sá- tas. Papyrus lea muhtin šaddu man hei- 6 Poehtalaš girjji gastedje ja šiehtadedje Ipmiliin. Čuožžu vii bures geavahit bábirin. Pergameanta maid ahte Ipmil lei sin válljen iežas lea navilduvvon ja goikaduvvon spiinne- álbmogin. dahje gáiccanáhkki.

16 Profehta girjji

Biibbal mearkkaša: Girji. Boares Testamenttás leat 39 girjji. Abraham Abraham ja Sárá ásaiga Harranis, 4000 jagi dassá. Ipmil celkkii Abrahamii: “Vuolgge eret Biibbal eatnamisttát ja sohkagottát luhtte. Mun čájehan dutnje geainnu nuppi eatnamii. Don oaččut mánáid ta ta Biibbal lea assás girji ja buot risttalaččaid bassi gir- ja áddjubiid ja dudnos šaddá stuora sohka. Mun ji. Bassi mearkkaša ahte dat lea erenoamáš ja ahte buressivdnidan du ja attán dutnje fámu.” Ipmil lea guovddážis. Sátni Biibbal lea hebreálaš oh sátni, ja mearkkaša: Girji. Abraham ja Sárá joavddaiga Kanaan-eatnamii. Soai leigga boarásmuvvan, ja eaba lean vel máná Biibbalis leat guokte oasi. Ođđa Testamentá ja Boa- ožžon. Ipmil celkkii Abrahamii: “Loga násttiid, loga res Testamentá. Dát oaniduvvojit OT ja BT. Boares jos basttát. Nu stuoris galgá leat du maŋisbohttiid testamenttás sáhttá lohkat Israel-álbmoga máttuid lohku. “ historj­já. Ođđa testamenttás sáhttá lohkat Jesusa Go muhtin áigi manai, de oaččui Sárá gándda. Son ja vuosttaš risttalaččaid birra. oaččui nama Issát. Dáhpáhuvai nu mo Ipmil lei lohpidan. Nu šattai Abraham buot juvddálaččaid, Biibbalis leat ollu girjjit, ja dat leat hui boarrásat. muslimaid ja risttalaččaid máddu. Abraham Girjjiid čállit leat ollugat, ja sii elle iešguđet áiggis mearkkaša: Máŋgasiid áhčči. ja iešguđet báikkis. Biibbalis leat kapihttalat ja 1 Mos 12-21 vearssat, vai lea álki gávdnat čálabáikkiid. Biibbal

risttalašvu lea jorgaluvvon ollu gielaide, maiddái sámegillii.

106 107

Movsses Movsses lei Abraham maŋisboahtti, muhto elii čuđiid jagiid maŋŋá Abraham. Dás sáhtát lohkat Ipmila logi báhkkoma Movsses ja logi báhkkoma. mo sutnje geavai oktii go ledje sáttomeahcis. 1. Mun lean Hearrá, du Ipmil, eai dus galgga leat eará ipmilat. 2. It don galgga duššás cealkit Hearrá,­ Ipmilat, nama, danin go Hearrá ii loga Movsses Sinai vári alde áššeheapmin su guhte cealká su nama Israellaččat ollejedje Sinai ávdin­ duššás. eatnamii. Go sii bohte Sinai-várrái, 3. Muitte basuhit vuoiŋŋastan­beaivvi. de bisánedje ja ceggejedje­ gođiid. 4. Gudnejahte áhčt ja eatnát. Movsses goarkŋui vári ala sárdnut 5. It don galgga goddit. Ipmiliin. De Ipmil čuorvvui Movsse­ 6. It don galgga rihkkut náittosdili. sii: ”Muital dán israel­lač­čai­de. Dii Biibbalis čuožžu ahte Movsses oaččui lehpet ieža oaidnán mo mun lean geađgetávvaliid Ipmilis Sinaiváris. Távva­ 7. It don galgga suoládit. guoddán din goaskin­sojiiguin ja liidda ledje čullon lágat maid olbmot 8. It don galgga gielistit. galge čuovvut. buktán din iežan lusa. Oppa máilb- 9. It don galgga anistuvvat laga­ mi lea mu, ja mun háliidan ahte dii lahkonii vári. Álbmogii son dajai: muššat opmodaga. ”Vurdet munno dás dassážii go lehpet mu iežan álbmot. Movsses, 10. It don galgga anistuvvat lagamuš­­ ­­ mun almmustuvan dutnje balvva moai bohte ruovtto­luotta. Áron šat beallelaš­ ­ša, bálvvá, oami,­ dahje siste, vai álbmot gulašii mu sárd- báhcá dinguin.” De Movsses ja ta ta maidege mii gullá du laga­­­muž­žii. nume duinna. Dan dagan vai sii Josva goarkŋuiga várrái. Movsses jáhkáše ahte mun lean du válljen.” bisánii ja dajai Josvai: ”Vuordde mu dás, goarkŋun badjelii deaivva- oh Movsses luoitádii váris ja muita­ dit Ipmiliin.” Ja Movsses lávkii balv­ lii buot maid Ipmil lei cealkán. va sisa ja goarkŋui várre­čohkkii. Goalmmát beaivvi buohkat mori- Doppe son ádjánii njeallje­logi beaiv­ Profehtat Olbmot eai lean álo jegolaččat Ipmila Muhtimat muitaledje luonddu­roasuid hedje bajána čeargumii ja áldda- ve ja njealljelogi ija. báhkkomiid vuos­tá. Sii láhttejedje eará birra mat galge billistit olles gávpogiid, gastimii. Go sii čákŋaledje olggus láhkai go Ipmil lei gohččon sin. Profehtat dahje sođiid ja riidduid birra mat galge gođii­neaset, de oidne čáhppes balv­ Vári alde Ipmil sártnui Movssesii. muittuhedje olbmuide ja gonagasaide mii bohciidit. Profehta Jesaja muitalii muhtin va bajábealde vári. Balvvas gullui Movsses oaččui maid guokte lea riekta ja mii lea boastut. Olbmot eai gonagasa, dahje Messias birra gii galggai alla jietna. Dat čuojai dego báson. geađgetávvala.­ Daidda ledje čállon liikon profehtaide. Sin mielas profehtat boahtit ja beastit álbmoga. Risttalaččat Balvvas loktanii maid suovva ja Ipmila logi báhkkoma. Dat ledje hoavrrestedje duššiid. Muhtin profehtat jáhkket ahte son einnostii Jesusa boah- dolla, ja oba várrii doarggistii. lágat, mat veahkehivčče olbmuid garrasit cuiggodedje israellaččaid go sii tima. Risttalaččat oaivvildedje ahte pro- Buohkat ballájedje sakka. Movsses eallit ovttas. ledje beahttán Ipmila. Sii muitaledje fehtaid cealkámušat ledje Ipmila sánit. válddii fárrui bálvvás Josva ja ja einnos­tedje maiddái mii galgá Danne álget profehtaid einnostusat dávjá risttalašvu dáhpáhuvvat boahtte­áiggis. ná: Nu cealká Hearrá...

108 109

4 Evangeliuma Čalmmehis Bartimeus Jeriko gávpogis čohkkái muhtin čalmmehis gearjideaddji Apostaliid dagut geaidnoguoras. Su namma lei Bartimeus. Son gearjidii ruđaid buohkain geat vázze meattá. Muhtun beaivve son 13 Bávllosa breava gulai ahte Jesus lei boahtime geainnu mielde. Bartimeus movttáskii. Son čuorvugođii: ”Jesus, Dávveha bárdni, 8 Eará breava veahket mu!” Máŋggas šiggo su orrut jaska. Muhto sáhtii go son orrut jaska, go veahkeheaddji lei nu lahka? Ii, Johanasa almmustus son čuorvvui vel garraseappot: ”Jesus, Dávveha bárdni, veahket mu!”

Jesus gulai mo soames čuorvvui ja bivddii veahki. Son bi­ Ođđa testamentá lea risttalaččaid deháleamos sá­nii ja celkkii olbmuide, geat bahkkejedje su birra: ”Viž­ girji. Das leat 27 girjji. žet su deike.” Nu sii dahke. ”Leage dorvvolaš mie­lain”, sii dadje Bartimeusii. ”Čuožžil, Jesus rávká du iežas lusa.”

Ođđa Testamentá Jesus dagai ipmašiid Jesus lei gullan su čuorvuma ja bisánan. Dál lei veahkki lagabus go goassege ovdal. Bartimeus njuikii bajás, Ođđa testamentá lea čállon birrasii Dahkat ipmašiid mearkkaša ahte dahká ta ta ja nuolastii olgguldas biktasis. Son dolvojuvvui Jesusa 2000 jagi dassái. Ođđa testamenttás juoidá mii ii leat vejolaš. Biibbalis sáhttá lusa. Das soai dal čuoččuiga, čalmmehis gearjideaddji leat njeallje evangeliuma main leat lohkat ahte Jesus dagai daguid maid ii Bartimeus ja Jesus. ”Maid dáhtut mu dahkat?” jea­rai namat: Matteus, Markus, Lukas ja leat vejolaš dahkat. Son váccii čázi alde, oh Johanas. Evangeliumain sáhttá dagai čázis viinna ja gallehii 5000 olbmo Jesus. ”Hearrá, váre attášit munnje oainnu ruovtto­ lohkat Jesusa riegádeami, su dušše viđain láibbiin ja guvttiin guliin. luotta,” vástidii Bartimeus. Dalle Jesus celkkii: ”Vázzil! daguid, eallima ja jápmima Son máhtii maid ealáskahttit olbmuid Du osku lea beastán du.” Dallánaga Bartimeus oaidni­ birra. geat ledje jápmán. gođii. Jesus lei veahkehan su. Son čuovvulii Jesusa ja máinnui Ipmila. Ođđa testamenttás sáhttá maid lohkat Jesus dagai buriid daguid. Risttalaččat Mark 10, 46–52 Luk 18, 35–43 mo eallin lei maŋŋá go Jesus russii náv- oskot ja jáhkket ahte Jesus lea Ipmila lejuvvui. Apostaliid daguin sáhttit loh- bárdni, ja Ipmil lea buotveagalaš. Dat kat gos Bávlos jođii, ja oahpahii olbmui- mearkkaša ahte son sáhttá dahkat de risttalašvuođa. Ođđa testamenttás buot. Ii lean váttis sutnje dahkat Jesusa leat 27 girjji. daguid duohtan. risttalašvu

110 111

Bávlos Bávlos lei juvddálaš ja elii muhtin áigge Dan rájes šattai Sávlos Bávlos, ja risttalaš. Ollu olbmot čuovvuledje Bávlosa jurda­ maŋ­ŋá go Jesus lei russii návlejuvvon. Son johtigođii­ viidát. Son muitalii buot giid. Searvegottit šaddagohte miehtá Álg­gus lei su namma Sávlos. Ollu olbmot ol­bmuide ahte Jesus lea Ipmila bárdni ja Gaskaábi birra. Bávlos ii sáhttán álo sin ledje­ čuovvu­goahtán risttalašvuođa ja váldá badjelasas buot suttuid maid olb- luhtte orrut. Son čálii ja sáddii brea- muitaledje earáide Jesusa birra. Sávlos ii mot leat dahkan. Danne sáhttet sii dah- vaid searvegottiide.­ Breavaid bokte son liikon ahte ol­bmot čuvvo risttalašvuođa. kat buorádusa ja oaž­žut bestojumi, liikká rávvii mo sii galge eallit ja dikšut ráhkes­ Son hálii­dii jávkadit ja goddit sin geat jos lea baháid dahkan. Ii leat doar­vái vuođa, ja mo sii galge šaddat risttalažžan. dan dahke. Muhtin beaivvi go lei jo­đus dušše njuolggadusaid čuovvut ja čábbát Son muittuhii ol­bmuide Jesusa bajás­ Damaskusii váldit gitta máhttájeddjiid,­ de láhttet. Duohta osku ja ráhkesvuohta čuožžileami birra. geavai ártegis dáhpáhus. lea áidna vuohki mo oažžut bestojumi.

Sávlos jođus damaskusii

Sávlos, Sávlos, manne ta ta doarrádalat mu? Sávlos jearai: Gii don leat? oh

1. Moatti eará olbmáin 2. Fáhkkestaga son oinnii 3. Jietna vástidii: Mun lean 4. Sávlos čuožžilii ja rabai 5. Su mátkeguoimmit válde 6. Golbma beaivvi son lei Sávlos vulggii Damaskusii. šerres čuov­gaš­­leađgga­ Jesus, gean don doarrádalat. čalm­mii­dis, muhto son ii su gihtii ja láidejedje gáv- čalm­meheap­­ ­min, ii ge son Mátki lihkostuvai bures ja sii heami. Dat bávččagahtii su Čuožžil ja mana gávpogii, nu oaidnán maidege. pogii. sáhttán borrat ii ge juh­kat. lahkoniš­gohte Damaskusa. čalm­miid, ja son geahčai eat- oaččut diehtit maid don gal- Son dušše čohkkái ja suok­ Sávlos oinnii jo gávpoga namii. Dalle son gulai jiena ggat dahkat. kar­dalai dan mii lei dáhpá- muvrra. cealkime: Sávlos, Sávlos... huvvan. risttalašvu

112 113

Biibbala giella báidná Mo gávdnat Biibbala čála­ olbmuid­ giela ja kultuvrra báikkiid? Judas lei Jesusa máhttájeaddji ja buorre ustit. Son čuovui Go buot teavsttat ledje čohkkejuvvon, šattai girjji namma Jesusa. Muhtin beaivvi son behtii Jesusa ja muitalii vávttai­ Biibbal. Muhto ii lean olbmuide álki gávdnat juste dan teavstta de gos sii sáhtte gávdnat su. Dan rájes lea Judas-sátni maid ledje ohcamin. Muhtumat fuomášedje juohkit Biibbala mearkkašan seammá go beahttin. Ain otne lea kapihttaliidda ja vearssaide vai lohkkiide galgá álki gávdnat dábálaš gohčodit skihpáriid ja earáid geat behttet, Judasin. iešguđet čálabáikki.

Geahččit cuiggodit muhtin spábbačiekči Judasin, go son lea molsun joavkku. Joh 3. 16 oanádus kapihtal vearsa

Joh 3.16 lea čálabáiki Ođđa testamenttás. Álggus ferte gávd- nat Joh. Joh lea Johanas evangeliuma oanádus. Ođđa testa- menttá sisdoallolisttus čuožžu mo girjjiid čálliid namat leat ta ta oaniduvvon. Go leat gávdnan Johanasa evangeliuma, de oain- nát ahte juohke kapihtal lea merkejuvvon stuorra loguin. Don galggat gávdnat 3. kapihttala. Juohke kapihttalis leat fas logut oh čállon smávva foanttaiguin. Dat leat gis vearssat. Dás galggat gávdnat 16. vearssa. Jos leat gávdnan rivttes čálabáikki, de gal- gá das čuožžut ná:

Dasgo nu lea Ipmil ráhkistan máilmmi ahte son attii áidno- riegádan Bártnis, amas oktage guhte osku sutnje mannat gáđohussii, muhto vai son oažžu agálaš eallima. risttalašvu

114 115

Loga ingressa ja 5. Man galle girjji leat oktiibuot, vástit Boares ja Ođđa testamenttás? 1. Maid mearkkaša sátni: Biibbal? 2. Biibbalis leat guokte oasi. Mat dat 6. Merke áigelinnjái goas Boares leat? Testamentá ja Ođđa Testamentá 3. Man birra sáhttá lohkat Boares čállojuvvojedje. Testamenttás? 4. Man birra sáhttá lohkat Ođđa 7. Eai duššefal risttalaččat čuovo logi Testamenttás? báhkkoma s. 109. Dat leat njuolg- 5. Geat leat čállán Biibbala? gadusat maid buot olbmot čuvvot. 6. Mo mii sáhttit gávdnat Biibbala Lohket dárkilit logi báhkkoma ja čálabáikkiid? ságastallet joavkkuin maid njuolg- gadusat mearkkašit.

Daga ja oahpa 8. Loga: Čalmmehis Bartimeus s. 111. eambbo­ Daga imašmuitalussii gova. Sáhtát 1. Sálbma lea lávlla mas lea oskkol- sárgut, málet, dihtoris hábmet, daga sisdoallu. Oahpaheaddjis lea hábmendáiggis hábmet, dahje eará teaksta, lávlot sálmma ovttas Mari vuogi geavahit. Boiniin. Gullabehtet go ahte dat lea measta dego luohti? Manne, dii 9. Movsses lei ožžon báhkkomiid ta ta jáhkkibehtet nu lea? Ipmilis. Daid galge olbmot čuovvut. Makkár njuolggadusat heivešedje 2. Loga s. 112–113 Bávlosa birra. dál, din mielas? Evttohehket nu oh Bávlos čálii breavaid iežas searve- galle njuolggadusa go vejolaš. Spábbačiekčit ja eará gottiide. Man birra son čálii? Oahpaheaddji čállá buot evtto­ valáštallit dávjá rohkadallet ovdal gilvvuid. Leat risttalaš husaid távvalii. Jienastehket. 3. Loga: Mo gávdnat Biibala Válljejehket daid 7 njuolggadusa Dán oasis oahpat čálabáikkiid? s. 115. Geahččal main leat eanemus čuoggát, ja čuovvut bagadusa ja gávdnat rivttes dahket pláhkáha ceahkkelatnjii. Mo risttalaččat dovddastit oskku čálabáikki. Ságastehket maid njuolggadusat mearkkašit. Mo sii jurddašit Ipmila 4. Gávnna: 1 Kor 13. 4–7. Čále teavstta čábbát girjásat. Hutkka heivvolaš Mo sii jurddašit Jesusa bajilčállaga. Mii lea Bassi vuoigŋa risttalašvu Áhččámetrohkosa

116 117

Risttalaččat oskot Jesusii. Sii jáhkket ahte Jesusis leat eren­oa­ máš attáldagat ja ahte son lea Ipmila bárdni. Risttalaččat oaiv­ vildit ahte Ipmil Jesusa bokte čájeha gii son lea.

Girkuin leat oanehis njuolggadusat mat čilgejit mii risttalaš osku lea. Dáid njuolggadusaid gohčodit oskudovddastussan. Dovddastit lea juoga maid mii dáhttut muitalit earáide. Oskudovddastus lea dovddastit maid ja masa osku. Dovddastit oskku lea juoga maid olbmot dahket. Ollu risttalaš searvegottiin čoahkkanit olbmot juohke sotnabeaivvi girkui. Doppe sii čuožžilit ja dovddastit oskkuset earáid ovddas.

Oskudovddastus mii geavahuvvo Norgga Girkus: Mun oskkun Ipmil Áhččái, buotveagalaš, almmi ja eatnama sivdnideaddjái.

ta ta Osku ja oskudovddastus Mun oskkun Jesus Kristusii, Ipmila áidnoriegádan Oskudovddastus muitala mii lea deháleamos Searvegoddi čuožžu go bárdnái, min Hearrái, guhte sahkanii Bassi risttalaš oskkus. Risttalašvuođas leat máŋga osku- báhppa lohká oskudovddas- Vuoiŋŋas, riegádii nieiddas Márjjás, givssiduvvui oh tusa girkus. dovddastusa. Okta dain lea Apostalaš oskudovd- Pontius Pilatusis, russiinávlejuvvui, jámii ja dastus. Dat lea ožžon namas apostaliid maŋis. hávdáduvvui, vulos manai jábmiid áibmui, goalmmát beavvi jábmiid luhtte bajásčuožžilii, Apostalaš Oskudovddastusas leat golbma oasi. albmái bajás manai, čohkká Ipmila dan Okta Ipmila birra, okta Jesusa birra ja okta buotveagalaš áhči olgeš gieđa bealde, gos son fas Bassi ­Vuoiŋŋa birra. Rohkadallan lea vuohki mo galgá boahtit dubmet elliid ja jábmiid. risttalaččat ”háleštit” Ipmiliin. Sáhttá maid rohka- Mun oskkun Bassi Vuigŋii, bassi oktasaš risttalaš dallat ja sávvat juoidá, dahje dáhttut veahki Ipmi- girkui, bassi olbmuid searvevuhtii, suttuid lis. Áhččámet lea dovddus rohkos maid Jesus oah- ándagassii addojupmái, oačči bajásčuožžileapmái pahii máhttájeddjiidasas ja maid buot risttalaččat ja agálaš eallimii. Ámen. máhttet bajil. Ollu risttalaččaid ovdagovva lea Je- sus, danne go son lei buorre buot olbmuide. risttalašvu

118 119

Ipmil Ristta­laččaid mielas lea dehálaš muitalit Vuosttaš oassi oskudovddastusas ahte Jesus lei dábálaš olmmoš. Danne lea lea Ipmila ja sivdnideami birra. Álgo­ su birra­ veaháš oskudovddastusas. teavsttat Biibbalis muitalit mo Ipmil sivdnidii máilmmi, luondduin, šattui­ Seammás go Jesus lei olmmoš, de son lei guin, elliiguin ja olbmuiguin. Dát maid Ipmila bárdni. Oskudovddastusas muita­lusat gohčoduvvojit namain čuožžu ahte Jesus lei sahkanan Bassi Sivdnádus­muita­lusat. Álggus jáhkke Vuoiŋŋa bokte. Dat mearkkaša ahte olbmot ahte máilbmi lei sivdniduv­ Jesus ii lean sahkanan dábálaččat, muhto von juste nu mo čuožžu biibbalis. Risttalaččat oskot ja jáhkket ahte Ipmilis ahte Bassi Vuoigŋa lei bidjan su Márjjá Dál leat dušše muhtin risttalaččat lea buotveagalaš fápmu. mánnágoaŧu sisa. Márjá lei su eadni ja geat jurddašit nu. Eatnašat jáhkket Ipmil lei su áhčči. Dán láhkái sii čilgejit ahte Ipmil lea plánen máilmmi iežas ahte Jesus lea Ipmila bárdni, muhto jurdagiid mielde. Risttalaččat seammás dábálaš olmmoš. oskot Ipmilii, ja ahte son lea buotveagalaš. Dat mearkkaša Jesus ja Bassi Márjá ahte sus lea buot fápmu. Bassi Vuoigŋa Maŋimuš oassi oskudovddastusas lea Oskudovddastusas čuožžu maid ahte Bassi Vuoiŋŋa birra. Risttalaččat oskot Ipmil lea áhčči. Muhtin risttalaččat ahte Bassi Vuoigŋa lea oassi Ipmila fá- jurddašit ahte olbmot leat dego Ipmila­ mus. Sii jáhkket ahte Jesus, ovdal go ta ta mánát. Ollugat otne jurddašit maid badjánii albmái, lohpidii sáddet Bassi ahte Ipmil sáhttá leat nisu ja seam­más Vuoiŋŋa mii galggai geahččat bearrái eadni. Sámit jurddašit ah­te risttalaččat buot olbmuid. Dat galggai leat ol­ oh leat maiddái eatnama mánát. Dat bmuiguin ovttas ja várjalit sin, čáje­ha ahte sámiide lea lea­maš ja lea go Jesus ii lean šat sin luhtte. ain luondu guovddážis eallimis. Bassi Vuoigŋa veahkeha risttalaččaid bis­ Jesus Kristus. Ollu olbmot leat dahkan sut ovttas. Girku lea visti gosa olbmot gova das go Jesus russii návlejuvvui. čoahkkanit leat ovttas. Jesus Kristus Nubbi oassi oskudovddastusas lea čájehii ahte Ipmil lei sin válljen leahkit Muhtin oassi Bassi Vuoiŋŋas lea maiddái Jesusa birra. Álggus ii lean Jesusis gonagassan. Jesus oaččui nama boahtteáiggi birra. Risttalaččat oskot ahte go namma Jesus. Maŋŋá go son lei Kristus go risttalaččat oaiv­ máilbmi ja eallin ii noga jápmimiin. Sii Bassi vuoigŋa lea dávjá risttalaččaid jápmán, de oaččui nama Jesus Kristus. vildedje ahte Ipmil lei válljen oskot ahte gávdno agálaš eallin maŋŋá gaskkas govviduvvon duvván maid Ipmil sáddii várjalit olbmuid. Kristus mearkkaša: Messias. Messias su leat gonagassan. Son lei jápmima. Olbmot galget čuožžilit fas ja mearkkaša: Son gii lea vuidojuv­von. gonagas go lei ožžon fámu njuolga eallit viidáseappot. Gona­gasat geat elle dan áiggis go Ipmilis, beastit olbmuid. risttalašvu Jesus, ledje dávjá vuidojuvvon. Dat

120 121

Risttalaččat rohka­ Jesus lea ristta­lač­ dallet Ipmilii čaid ovdagovva Rohkadallan lea dehálaš oassi das ahte Jesus lei buorre. Son dálkkodii buhcciid, leat risttalaš. Rohkadallan lea ságastit ja geahčai bearrái ahte olbmot ožžo Ipmiliin. Rohkadallamis sáhttá juohkehaš borra­muša ja veahki. Son lei ovttas ol- leat rehálaš ja buktit ovdan sihke buriid ja bmuiguin geat olgguštuvvojedje. Ollu bahás vásáhusaid eallimis. Rohkosa bokte risttalaččat háliidit eallit seammá láhkai sáhttá maid átnut ándagassii jos lea bar- go Jesus. Sii veahkehit gefiid, ja vuos- gan juoidá mii ii leat buorre. Muhtimat tálastet eahpevuoiggalašvuođa sihke rohkadallet jos dárbbašit veahki čoavdit iežaset guovllus ja muđui máilmmis. váttisvuođaid. Ollugat rohkadallet earáid ovddas ja máilmmi ovddas. Risttalaččat rohkadallet goas heive. Sis eai leat rohkadallan­áiggit maid galget čuovvut.

Ollu mánát rohkadallet eahkedis ovdal Veahkkebargit veahkehit olbmuid go lea go mannet nohkkat. dárbu. Dás oaidnit Eric Ole Gjerdrum juohká biepmu Moskva gefiide.

Muhtin olbmot háliidit gádjut olbmuid geat vásihit heakkaváralaš lihkohis­vuo­

ta ta đaid. Sii hárjehallet ollu vai galget máht- tit gádjut olbmuid go lihkohisvuođat Risttalaččaid deháleamos rohkos lea deaividit. Áhččámet oh Áhččámet, don guhte leat almmis. Basuhuvvos du namma. Bohtos du riika. Šaddos du dáhttu, mo almmis, nu maiddái eatnama alde. Atte midjiide odne min beaivválaš láibbi. Ja atte midjiide min suttuid ándagassi, nugo mii ge ándagassi addit velggo­laččaidasamet.­ Ale ge doalvvo min geahččalussii, muhto beastte min bahás eret. Dasgo du lea riika ja fápmu ja gudni agálašvuhtii. Amen Mat 6. 9–13 risttalašvu

122 123

Loga ingressa ja 2. Loga dárkilit oskudovddastusa s. vástit 119. Mále gova mii heive tekstii. 1. Namut ovtta dehálaš risttalaš oskudovddastusa. 3. Geahčadehket neahttaáviissaid ja bábiráviissaid. Ohcet dieđuid 2. Guđe oasit leat Apostalaš ja govaid das go olbmot veahke- oskudovddastusas? hit olbmuid geat ellet vártnuhis dilis. Vártnuhis dilli sáhttá leat 3. Manne olbmot rohkadallet? soahti, luondduroasut, nealgi, geafivuohta. Dahket seaidne­ 4. Mii lea namma dan roh- áviissa mii čájeha olbmuid kosis maid Jesus oahpahii veahkkebargguiguin. máhttájeddjiidasas? 4. Lohket Áhččámet: Luk 11. 2–4 ja Mat 6. 9–13. Mii lea seammá, Daga ja oahpa ja mii lea erohus dán guovtti eambbo rohkosis? 1. Guovttis ja guovttis bargaba ovttas: Válljejeahkki sániid olles 5. Jovnna lea 12 jagi boaris ja roh- Beassážiidáigge ollu Risttalaš kapihttalis, ja dahkki čilgehusaid kadallá Ipmilii juohke beaivvi. Jos ruovttuin čiŋadit liđiiguin, vuoncáčivggaiguin ja ma- sániide. Sáhttibeahtti ohcat čilge­ Jovnna rohkadallá guktii beaivái niiguin. Dát govvidit ođđa ta ta allabasit husaid sátnegirjjiin ja dán girjjis. juohke beaivvi, galle geardde lea eallima ja doaivaga. Hárjehalli dassá go máhttibeahtti son rohkadallan ovtta jagis? Gallii Juovlamuorra, juovlačiŋat, čilgehusaid. Dahkki muitospea- lea rohkadallan go deavdá 60 jagi? násttit ja skeaŋkkat leat oh dábálaš čiŋat ollu ruovttuin Dán oasis oahpat lu maid joavkkuin sáhttibehtet juovllaid áiggiid. speallat. 6. Ságaškuššan: Geat leat din ovda- govat? Manne? Mo risttalaččat ávvudit juovllaid

Mo risttalaččat basuhit beassážiid

Mo risttalaččat muittašit Kristusa albmái­ mannanbeaivvi ja hellodagaid

Ahte risttalaš allabasit leat almmolaš basse­ beaivvit min kultuvrras risttalašvu

124 125

Juovllat Juovllat leat risttalaččaid deháleamos dávjá árbe­vierut das maid sii borret alla­­basit. Ollugat ávvudit juovllaid ja ja mo sii ávvudit. Dábálaš borramušat čuvvot seammá árbevieruid go rist­ta­ leat spiinneerttet, bohccobiergu ja laččat. Dan sii dahket go dat leat áiggiid sávzza­­boahkkebiergu. Muhtimat bor- čađa šaddan kultuvran ja árbe­vierrun. ret maiddái dorski dahje eará guoli. Sámit ávvudedje dálveáigejorggáldaga­ Muhtimat lávlot juovlasálmmaid ja váz- ovdal go ohppe ristta­laš­vuođa birra. zet juovlamuora birra. Dán sii dahket Dálveáige­ jorg­ ­gáldat lea seammá áigge suohtastallama ja ovttastallama dihte. go juovl­lat. Dalle sii ávvudedje ahte áigi Skuvllat giddejit ja eará bargo­sajiin leat jorga­la ja beaivváš fargga ihtá. Dan áig­ge maid friddja dahje oanehis bargoáiggit. lea seavdnjat ja jaskat. Olbmuin lei dilli čoahkkanit, jaskkodit, suohtastallat ja Muhtimat ráhkkanit dárkilit juovllaide. ávvudit. Adveantaáigi lea ráhkkanan áigi juovl- laide. Dalle lea violeahtta ivdni girkus Risttalaččat ávvudit Jesusa rie­ ja ollu ruovttuin leat čiŋat vio­leahtta gádeami. Ii oktage dieđe áibbas vissá- ivnniiguin. Beaivvi ovdal juovlaruohta sit goas Jesus riegádii, muhto muhtimat lea dábálaš bassat dálu bures, ja čiŋahit leat oktii áigá mearridan ahte risttalaččat sihke juovlamuora ja muđui dálu. Dábá­ galget Jesusa riegádeami­ ávvudit Juovla­ l­aš juovlačiŋat leat juovlastálut, eŋgelat, mánu 25. b. Sámis lea dábálaš juovla- násttit ja váimmut.

ta ta allabasit ruohta jo álgit ávvudit, Juovlamánu 24.b. Risttalaš allabasiid áigge olbmot gudnejahttet Risttalaččat ávvudit Jesusa dáhpáhusaid Jesusa eallimis. Juovllaid mii ávvu- riegádeami. Risttalaččaid gaskkas lea Jesus guovd­dá­ oh dit Jesusa riegádeami. Beassážiid muittašit mii žis juovllaid áigge. Jesus lei eren­oamáš, dáhpáhuvai go Jesus russii návlejuvvui. Kristusa ja Lukas evangelium muitala ahte son albmáimannanbeaivi­ lea nammaduvvon das go riegádii dego dábálaš mánná, geafes bearrašii. Muhto Jesus lea maiddái oassi Jesus manai albmái. Hellodagaid iđii Bassi Vuoigŋa Ipmilis. Ipmil sáddii bártnis eatnamii, vai máhttá­jeddjiid ovdii. son oažžu lagat oktavuođa olbmuiguin.

Juovllat leat bearašallabasit. Dat meark­­ kaša ahte bearašlahtut ja fuolkkit čoahk­ kanit, boradit njálgga borra­mušaid ja addit guđet guimmiide skeaŋkkaid. Risttalaččat oskot ahte Ipmil sáddii bárt- nis dego skeaŋkan olbmuide, ja danne risttalašvu lea šaddan árbe­­vierrun addit guđet guimmiide skeaŋkkaid.­ Bearrašiin leat Adveantagintalat. 126 127

Beassážat Beassážat leat giđđadálvve - ja bistet Kristusa albmái­ Risttalaččat muittašit muita­ máŋga beaivvi. Beassážat leat leamaš mannanbeaivi lusa go Jesus russii­návle­juv­ ja leat ain sámiid deháleamos alla­basit. Ođđa testamenttás čuožžu ahte Jesus vui ja eallái fas. Risttalaččat oskot Dolin lei dábálaš ahte boazosámit čuvvo vánddardii máhttá­­jeddjiidisguin 40 ahte Ipmil addá olbmuide suttuid ealu ja ásse duoddaris miehtá jagi. beaiv­vi eatnama alde maŋŋá go lei bajás­ ánda­gassii ja addá sidjiide ođđa ealli- Beassá­žiid áigge bohte márkanbáikái čuožžilan. Dalle son váldui Ipmila lusa ma. Girkus leat ipmil­bálvalusat máŋga gávppašit, girkostallat ja deaivat oahp- albmái. Dán ávvudit risttalaččat­­ 40 beaiv­ beaivvi. Risttalaččat ávvudit ahte Jesus pásiid ja verddiid. Lea ain muhtin sámi vi maŋŋá beassážiid. Kristusa albmái­ bođii Jerusalemii Pálbmasotna­beaivvi. báikkiin dábálaš ahte beassážiidáigge mannan­­beaivi lea álo duorastagaid. Dán Beaivi lea ožžon namas go olbmot sevve leat stuorra márkanat. beaivvi lea álo ipmilbálvalus ja skuvlla- pálbma­lasttaiguin ja sávve Jesusii bures ohppiin lea friddjabeaivi. boahtima go son joavddai. Ollu girkuin Jesus ja máhttájeaddjit návddašeamen eahket­ čiŋahit pálbmalasttaiguin dán beaivvi. mállásiid ovttas. Hellodagat Skilleduorastaga borai Jesus ovttas Jesusa máhttájeaddjit ožžo Bassi Vuoiŋŋa máhttájeddjiidisguin. Sii oaffarušše 50 beaivvi maŋŋá beassážiid. Dán beaivvi lábbá ja borre dan. Muitaluvvo biibbalis leat hellodagat. Ođđa testamentá mui- ahte Jesus dojii láibbis bihtážiid maid tala ahte máhttá­jeaddjit illudedje sakka jugii buohkaide. Dan son gohčodii iežas ja ahte sii doaiv­vás­kedje go ožžo Bassi rumašin. Dasto son attii buohkaide viin- Vuoiŋŋa Ipmilis. Sii duostagohte muitališ­ na, maid son gohčodii fas iežas varran. goah­tit olbmuide Jesusa birra. Ollugat ta ta Dán son dagai vai máhttájeaddjit galge dadjet maid ahte hellodat lea girko muitit sin maŋimuš oktasaš mállásiid. riegádanbeaivi. Ruossa lea dábáleamos risttalaš symbola. oh Guhkesbearjadaga lea ožžon namas Jesus russii návlejuvvui guhkesbearjadaga. Ollugat deaivvadit gilvvohallat beassážiid áigge. go lea váivves ja morašlaš beaivi. Dán beaivvi váldui Jesus gitta, russiinávle- juvvui ja jámii. Dan rájes lea leamaš ruossa risttalašvuođa váldosymbola. Ristta­laččat oskot ahte Jesusa jápmin ja bajásčuožžileapmi buvttii beastima -eat namii. Go mánná gásttašuvvo, merkesta báhppa oaivvi badjel ruossain. Ollugat russejit iežaset ovdal stuorra dáhpáhu- said ja geahččalusaid.Beassášbeaivvi lea fas illubeaivi. Dalle eallái Jesus fas ja bajásčuožžilii. Dán mii basuhit Norggas risttalašvu guokte beaivvi, nammalassii 1. ja 2. Beassášbeaivvi. Jesus eallái ja bajásčuožžilii beassáš­beaivvi. 128 129

Loga ingressa ja 2. Juovlaevangelium: Luk 2. 1–20. vástit Lohket ja dahket čájáhusa maid Jesus manná albmái 1. Gean risttalaččat basuhit go leat čájehehpet earáide. Jesus lei gohččon máhttájed­ ­djii­ máilmmi loahpa rád­jái.” allabasit? dis Galilea-várrái. Doppe Jesus Cealkki­dettiin Jesus bajidii gie­ 3. Lávlot sálmma: Beassáš lihkku, sárdnidii sidjiide: ”Munnje lea đaidis ja sivdnidii sin. Seam­más 2. Manne sii ávvudit juovllaid? morraš sihkku. Oahpaheaddjis lea addo­juvvon buot fápmu nu alm- son earránii sis ja váldo­juvvui kopiija. mis go eatnamis. Mannet ja dah- bajás albmái. Dasto sii vul- 3. Maid sii muittašit beassážiid? ket buot álbmogiid mu máhttá­ ge ruovttuluotta Jerusa­lemii. 4. Beassážat leat iešguđet áiggis 4. Mii dáhpáhuvai Kristusa jagis jahkái. Mii mearrida goas jeaddjin: gástta­šehket sin Áhči, Doppe sii manne dállui gosa albmáimannanbeaivvi? beassážat leat? Bártni ja Bassi­vuoiŋŋa nammii lávejedje čoahkkanit. Buohkat ja oahpahehket­ sin doallat buot ledje čoahkis, ja sii bisso ovtta­ 5. Mii iđii Hellodagaid? 5. Váldde dán jagi kaleandara daid báhkkomiid, maid mun mielalažžan ja rohkadalle ja merke goas leat beassážat, lean addán didjiide. Ja mun lean ovttas. Kristusa albmáimannanbeaivi dinguin buot beiv­viid gitta Daga ja oahpa ja hellodagat. Loga beivviid ja eambbo dárkkis leat go 40 ja 50 beaiv­ 1. Miehtá sámi ávvudit olbmot vi maŋŋá beassážiid. Goas lea juovllaid. Čále ja muital mo din Beassášbeaivi? Mii mearrida goas bearrašis ráhkkanehpet ja ávvu- Beassášbeaivi galgá leat? dehpet juovllaid. ta ta oh Dihtet go? Jo jagi 325 m.Kr mearri­ mánu maŋ­ŋá njukčamánu dedje girko­hearrát ahte 20. beaivvi. Danne ii leat Beassášbeaivi­ galgá álo beassášbasuheapmi­ seam­ leat vuosttaš sotna­beaivvi má áigge juohke jagi. maŋ­ŋá vuost­taš láđas­- risttalašvu

130 131

Risttalaš Rihppaskuvlaoahppi jugista Lagamuččat čoahkkanan­ Risttalaččat ávvudit stuorra dáhpáhusaid eallimis. ta ta viinna. Ruksesviidna lea dahkat loahppa­dearv­vuo­ Stuorra dáhpáhusat sáhttet leat go mánná riegá­ geaŧus hávdái Jesusa vara symbola. đaid jápmán ustibiin. da, dahje go gávdná guoimmi mainna háliida eallit ovttas. Gásta, rihpat, náitin ja jápmin leat stuor- oh Dán oasis oahpat ra dáhpáhusat olbmuid eallimis. Njuorat mánná gásttašuvvo girkus ja dán láhkai son šaddá searve­ Mo čađahuvvo gásttašeapmi gotte­lahttun ja risttalažžan. Go nuorra lea fargga ollesolmmoš, de son čuovvu rihppaskuvlla­ mii Mo čađahuvvojit rihpat loahpahuvvo­ ávvudemiin. Risttalaš párat náitalit girkus ja lohpidit Ipmilii ahte soai áiguba eallit Mo čađahuvvo náitin ovttas eallinagi. Go olmmoš jápmá, de su rumaš hávdáduvvo girkoeatnamii, dahje boldo stuorra Mo čađahuvvo hávdádeapmi oapmanis. Eai leat dušše risttalaččat geat čuvvot dáid meanuid. Ollugat čuvvot meanuid go dat lea šaddan árbevierrun ja dábálažžan sin kultuvrras. risttalašvu

132 133

Gásttašeapmi rihppa­skuvlaoahppit ja sin lagamuččat Risttalaš váhnemat váldet máná fárrui čoahk­kanit girkui. Dalle lea ipmilbálvalus girkui gásttašuvvot, dalá maŋŋá go lea sin várás ja sii celket oskudovddastusa riegádan. Ipmilbálvalusa loahpas guddet jitnosit. Rihpat leat seammá go sii máná gástalihti lusa. Báhppa jearrá: geardduhit gástta, ja nuorra sáht- – Mii lea máná namma? Váhnen dahje tá válljet viidáseappot hukset risttalaš doalle­risteadni dahje doalleristáhčči vás- gullevašvuođa. tida omd: – Piera. Báhppa jearrá fas: – Dáhttubehtet go ahte Piera galgá Gásttašeapmi Unjárgga girkus. Suorbmasat čájehit ahte soai gullaba oktii. gástta­šuv­vot Áhči, Bártni ja Bassi Vuoiŋ­ Náitaleapmi ŋa nam­mii, ja bajásgessot risttalaš os- ustiba gáibmi. Dat mearkkaša ahte son Ollu risttalaččat válljejit náitalit girkus ja nieida. Nieidda áhčči láide su áltárii kui? Váhnemat ja fáddarat vástidit: – Jo. oažžu dán olbmo nammasielu. Mánnái oažžut Ipmila buressivdnádusa gánd­da lusa. Dasto son geige nieiddas Báhppa de russe máná oaivvi badjel. Dát galggašii nammasielu bokte boahtit dán dan eallimii maid soai áiguba gándii. Gánda ja nieida mannaba de ovt- galgá muittuhit váhnemiid ahte mánná olbmo buorit attáldagat ja iešvuođat. hukset ovttas. Ovdal go náitima tas báhpa ovdii. Báhppa jearrá sudnos gullá risttalašvuhtii. Dasto báhppa goi- čađahit, de manná bárra báhpa lusa ahte dáhttuba go guđet guoimmi. Soai vesta golbmii čázi máná oaivái, ja dad- ságastit. Soai geahččaleaba áddet maid vástideaba: – Jo. já: – Mun gásttašan du Áhči, Bártni ja Rihpat mearkkaša dat ahte soai galgaba eallit ja Bassi Vuoiŋŋa nammii. Risttalaččat Go risttalaš nuorat šaddet 14 dahje 15 bissut ovttas sihke buriid ja bahá beiv­ Biibbala sivdnádusmuitalusas čuožžu jáhkket ahte čáhci bassá eret jagi, de sii johtet girkus dávjá. Dalle sii viid. Sudnos lea maid ollu eará ráhkka­ ahte Ipmil sivdnidii albmá, dahje dievddu buot suttuid ja mánná šaddá leat álgán rihppaskuvlii. Rihppaskuvllas nea­moš. Soai galgaba čállit ja sáddet ja nissona. Risttalaččat jurddašit ahte risttalaš ja miellahttu Norgga galget oahppat risttalaš oskku birra. Dasa bovde­husaid ja plánet mállásiid, biktasiid soai leaba sivdniduvvon eallit ovttas. ta ta Girkus, Ruoŧa Girkus dahje Suo­ lassin sii galget ráhkkanit ollesolbmo ja či­ŋaid dan stuorra beaivái. Danne ollu risttalaččat eai dohkket ahte ma Girkus. Miehtá Sámi lea dábálaš eallimii ja oahppat ovddasvástádusa guovttis seammá sohkabealis leaba ahte mánná šaddá muhtin fuolkki dahje birra. Go rihppaskuvla loahppá, de Náittosbeaivvi mannet gánda, su soagŋo­ ovttas ja náitaleaba girkus. Dattege ollu oh olmmái ja buot guossit ja oahppásat risttalaččat oaivvildit ahte ráhkesvuohta girkui. Go Ipmilbálvalus álgá, de boahtá gaskal guovtti albmá, dahje nissona lea seammá árvosaš go ráhkesvuohta gaskal nissona ja albmá.

Náittospárra náitalea- risttalašvu men girkus. Rihppaskuvlaoahppit beas­san Guovda­geainnus. 134 135

Jápmin ja hávdá­ dán lossa áiggis. Olbmot geat leat boah- Loga ja vástit Daga ja oahpa deapmi tán hávdádussii, lávlot sálmmaid. 1. Mat sáhttet leat stuorra dáhpáhu- eambbo Risttalaččat oskot ahte ođđa eallin ovttas sat olbmuid eallimis? 1. Čuvvot Ipmilbálvalusa muhtimin Ipmiliin álgá maŋŋá jápmima. Sii oskot Muhtin olbmot hávdáduvvojit eatnamii. go doppe dáhpáhuvvá náitin, ahte Jesus jámii vai son sáhtii mannat Báhppa bálkesta goaivvuin muoldda­ 2. Mo njuorat mánná šaddá rihpat, gásttašeapmi dahje hávdá- ruovttoluotta áhčis lusa ja agálašvuhtii. golbmii gisttu ala ja lohká Biibbalis: risttalažžan? deapmi. Čállet ja muitalehket mii Bajásčuožžileapmin gohčoduvvo dát. Don leat muolda. Muoldan don galggat dáhpáhuvai girkus dan beaivvi. Bajás­čuožžileapmi čájeha ahte ristta­lač­ fas šaddat. Muolddas don galggat fas 3. Makkár skuvlii álget nuorat? čat eai dárbbaš ballat jápmimis. Muhtin bajásčuožžilit. Hearrámet Jesus Kristus 2. Hávdádan-fitnodagat fállet veahki risttalaččat jáhkket ahte jápmán olbmot ceal­ká: Mun lean bajásčuožžileapmi ja 4. Maid lohpideaba risttalaš náittos- lagamuččaide go olbmot jápmet. mannet albmái Ipmila lusa. Dát lea stuor- eallin; guhte munnje osku, jos velá jápmá párra Ipmilii? Ságastehket olbmuiguin geat bar- ra jeđđehussan jábmi lagamusaide. ge, de galgá son almmatge eallit, ja get hávdádan-fitnodagain. Čállet juoh­­kehaš guhte eallá ja osku munnje, ii 5. Gosa hávdáduvvojit jápmán sin barggu birra. Hávdádus dáhpáhuvvá girkus, galg­ga agálaččat ge jápmit. Muhtimat olbmot? kapellas dahje krematoriijas. boldojit krematoriijas gutnan. Laga­ 3. Ságaškuššet: Lehpet go dii gáim- Gistu orru áltár ovddas. Báhppa lohká muččat ožžot gunaid. Dávjá sii bidjet 6. Leat go duššefal risttalaččat geat mit? Geaid gáimmit, ja manne? Biibbalis: Hearrámet Jesus Kristus cealká: daid ruhkui ja gávdnet heivvolaš saji mannet girkui go leat stuorra Dat guhte gullá mu sáni ja osku sutnje gii gosa dan bidjat vai sáhttet muittašit su. dáhpáhusat eallimis? 4. Hávdeeatnamis leat ollu hávde­ lea vuolggahan mu, sus lea agálaš eal- Maŋŋá hávdádusa lea dábálaš ahte jáp­ geađggit mat muitalit goas olm­ lin; son ii boađe dupmui, muhto lea juo mán olbmo ustibat ja fuolkkit čoahk­kanit moš lei riegádan ja goas jámii. man­nan jápmimis eallimii. Dasto báhppa boradit, gáfestallat ja muittašit su. Dán Vállje­jehket 5 hávdegeađggi ja ta ta sárd­nida ja doallá muito­bottu jábmi bir­ gohčodit namain: Rávvejaččat. Olmmoš rehkenastet man boarrásat sii ra. Báhppa veahkeha olbmuid luohttit gii lea jápmán namahuvvo dávjá namain ledje go jápme. ahte Ipmila ráhkisvuohta veahkeha sin rohki go muittašit su. oh

Hávdegeađggi bidjet hávddi ala vai laga­muč­čat sáhttet muittašit ja cahkkehit gintala jábmi ovddas. risttalašvu

136 137

Unjárgga girku. Girku Murmánskkas Girku sánis leat guokte mearkkašumi. Girku sáhttá Ruoššas. leat girkovisti dahje olles girku organisašuvdna:

ta ta Girkovisti Norgga Girku / Suoma girku / Ruoŧa Girku. Girko­ visti lea buot risttalaččaid čoahkkananbáiki ja Dán oasis oahpat deaivvadanbáiki.­ Girkovisti lea earálágan go eará oh stobut. Doppe leat stohpogálvvut­ ja ávdnasat mat Makkár stohpogálvvut leat girkus eai gávdno eará visttiin. Báhppa­ sárdnida sotna­ beiv­viid ja muđui allabasiid áigge. Dulka, girko­bálvá Makkár mearkkašupmi lea girku hámis ja diakona leat maid barggus girkus. Olbmot geat mannet dan girkui mii sin báikkis lea, ja leat miel- Geat girkus barget lahtut Norgga Girkus, gullet báikki searvegoddái. Báhppa ja su mielbargit plánejit gásttašemiid, rih- paid, náitimiid ja hávdá­dusaid mat čađahuvvojit báikki girkovisttis. Gielda dahje suohkan ja stáhta galgaba geahččat bearrái ahte girkovisti divvojuvvo dađistaga. Ollu olbmuide leat Ipmilbálvalusat­ ja

risttalašvu girkovisttit dehálaš oasit eallimis.

138 139

Girkovisti girkovistái, go girku lea bassi huksehus. Áltár Gávdnojit iešguđetlágan girkovisttit Danne gohčoduvvo girkofeaskkir namain Áltár lea koara nuorttabealde. Áltár lea Ip­ miehtá Sámi. Muhtimat leat unnit, earát vearjolatnja. mila sadji girkus. Dat lea báiki gos olbmot fas hui stuorrát. Muhtin girkut leat muo- sáht­tet leat Ipmila lahka. Doppe čađahuv­ ­vo­ ras huksejuvvon ja earát fas geađggis Skiipa jit oaffarat ja eahketmállásat. Lea maid dá­ dahje muvrras. Muhtin girkut leat Stuorámus latnja girkus lea skiipa. Skiip­ bá­laš ahte áltáris leat čáppa ginttaljuolg­git hui boarrásat ja earát fas ođđa hámis pas čohkká searvegoddi, dahje olbmot ja eará silbareaiddut, biibbalat ja eará bassi hukse­juvvon. geat áigot čuovvut ipmilbálvalusa. Dolin čállosat. Áltára ovddas lea dávjá reŋk­koš čohkkájedje nissonat ja albmát goappat ma­sa báhppa čipposta go rohkadallá. Áltár­ Áltár ja áltárgovva. Doardna bealde. Dán lanjas lea namma skiipa, go gov­va lea áltára duogábealde. Dat lea čáppa Buot girkuin lea doardna. Doardna mui- doppe lea Ipmila álbmot jođus eallima dáidda mii govvida muhtin dáhpáhusa tala ahte girkus lea fápmu. Doardna ábis Ipmila almmiriikka áhpái. biib­balis. geai­gá albmái, dahje agálašvuhtii ja čáje­ha ahte girku lea olbmuid ja Ipmila Koarra Gástalihtti deaivvadanbáiki. Koaras čuožžuba báhppa ja girkodulka Gástalihttái devdet čázi ovdal go mánná gást­ go lea ipmilbálvalus. Muhtimin báhppa ta­­šuvvo. Báhppa bassá čáziin máná oaiv­vi ja Vearjolatnja geahččá searvegoddái, ja muhtimin son cealká ahte son lea searvegotti miel­lahttu ja Go manná girkovistti sisa, de boahtá čuožžu selggiid searvegoddái. Dalle lea risttalaš. Gástalihtti sáhttá leat vaikko makkár Girkobiellu. álggus vuos feaskárii. Dolin lei dábálaš son Ipmiliin ságasteamen. hámis ja dábálaččat dat orru koaras. ahte albmáin ledje vearjjut nu go niibbit, sáittit ja bissut. Vearjjuid galge guođđit Searvegoddi čohkká skiippas go lea Ipmil­ Sakristiija ta ta feaskárii. Daid ii lean lohpi váldit sisa bálvalus. Báhppa sárdnida sárdnestuolus. Sakristiija lea latnja gos báhppa ráhkkana ipmilbálvalussii. Sakristiijas orrot buot dávvi- rat maid báhppa dárbbaša ipmilbálvalusas. oh

Sárdnestuollu Sárdnestuolus čuožžu báhppa go son sárdni- da searvegoddái. Boarráset girkuin lea sárd- Orgel. nestuollu biddjon dahje huksejuvvon allelii vai sániide šattai eambbo fápmu. jos fáhkka gevve váralaš dáhpáhusat dahje soah­ti buollái. Dál lea dábálaš ahte girko- Girkobiellut biellut čudjet ovdal go ipmilbálvalus álgá, ja Girkobiellut doibme álggus čuojanassan. go nohká. Ovdal go diibmu šattai dábálaš buot olb- muide, lei girkobiellu vuogas go dat čuojai Orgel juohke beaivvi dii 12:00. Buot olbmot dihte Orgel lea girku árbevirolaš čuojanas. ahte dál lea gaskabeaivi, go gulle girkobiel- Orgelčuojaheaddji čuojaha orgela go lea risttalašvu luid čuodjamin. Girkobiellut čudje maid sálbmalávlun ja ipmilbálvalus.

140 141

Geat barget Loga ingressa ja Daga ja oahpa girkus? vástit eambbo­ 1. Maid mearkkaša sátni: Girku? 1. Čuovvot girkostallama. Sáhttibehtet Bisma šiehtadit báhpain dahje girko­bálvváin Bisma lea bajimus báhppa 2. Maid barget risttalaččat girkovisttis? ahte dii oažžubehtet geahčadit ja bismagottis. Son geahččá govvet girkovistti stohpogálvvuid bearrái buot báhpaid 3. Namut muhtin bargiid geat barget ja huksehusa. Báhppa ja girkobálvá geat barget su guovllus. girkus! dovdaba ja diehtiba girku historj­ Muhtimin son johtá iežas já. Bivdet sudno muitalit. Dahket guovl­lus ja dearvvaha 4. Manin mii gohčodit sin geat mannet ceahkkelatnjii­ seaidneáviissa, dahje searvegotte­ lah­ ­tuid. Bisma girkui, čohkkájit skiippas ja čuvvot buktet ovdan dihtoriin din oahppo- galgá maid bidjat ođđa Bisma ja báhpat geat barget su bismagottis. Ipmilbálvalusa? mátkki girkui. Bovdejehket váhne- báh­paid bargui ja fuola­hit ahte báhpat miid, eará ohppiid ja oahpaheddjiid čuvvot buot girkolaš njuolggadusaid ja 5. Mat čađahuvvojit girkovisttis? geahččat ja gullat din ovdanbuktima. lágaid rivttes láhkai. Girkodulka Girkodulka galgá dulkot báhpa sártni, jos 6. Geat galget geahččat bearrái ahte 2. Ságastehket girku bargiin. Maid sii Báhppa searvegottis ii leat seammá eatnigiella girkovisti lea ortnegis? barget? Galgabehtet hábmet ja čállit Báhppa sárdnida girkus. Son gásttaša, go báhpas. Juohke olmmoš galgá beassat gažaldagaid ovdal go mannabehtet rihppe, náitá ja hávdáda olbmuid. Son gullat ipmilsáni eatnigillii. Dulka galgá ságastit ja jearahallat. galgá leat maiddái mielde ráhkkaneamen máhttit gielaid bures, vai sárdni šaddá nu meanuide. Searvegottelahtut sáhttet mo báhppa dan sárdnida. ta ta báhpain váldit oktavuođa ja bivdit sus veahki jos lea dárbu. Muhtimin sáhttet Diakona searvegottelahtuin badjánit váttisvuođat Diakona veahkeha báhpa, muhto eará oh maid sii eai nagot okto čoavdit, ja dalle láhkai go girkobálvá. Son oahpaha rihp- sáhttá báhppa dahje diakona veahkkin paskuvlaohppiid, fitná boarrásiidsiiddas, gávdnat čovdosiid. ja hálešta searvegottelahtuiguin. Son lágida deaivvademiid ja mánáidbot- tuid. Diakona sáhttá oassálastit maiddái ipmilbálvalussii.

Girkobálvá Girkobálvá goaivu ja deavdá hávddiid, ja čorge ja divvu girku jos lea dárbu. Son bidjá lieggasa ala, cahkkeha gintaliid ja dahká buot gárvvisin ovdal ipmilbálvalu- sa. Son galgá maid bielluiguin čuojahit. risttalašvu Báhppa ja girkodulka.

142 143

Risttalaš­vuođa Bassi Georgga Kapealla Njávdámis lea Norgga suorraneamit áidna ortodoksa girku. Ortodoksalaš osku eallá Dán oasis oahpat nanusin nuortalaččaid kul- tuvrras Suomas ja Ruoššas.

Mii lea ortodoksa risttalašvuohta

Mii lea katolisisma

Mii lea protestantisma

Gii lei Læstadius

Mii lea leastadianisma

Bassi Trifon dahje Riffan Beahcánlaš bassivádjolus­

ta ta avvudeapmi čohkke juohke suorraneamit jagi borgemánus stuorra­ joavkku­ ortodoksaid Njáv­ Álgo risttalašvuohta lea áiggiid čađa rievdan ollu. dá­mii Norggas, Suomas ja Davvi-Ruoššas. Muhto eai buohkat lean ovttaoaivil dasa mii oh oahpahuvvui.­ Sii ásahedje ođđa risttalaš searve­ gottiid, main šadde eará vierut, njuolggadusat ja meanut. Stuorámus risttalaš searvegottit leat katolihkat, orto­doksa ­risttalaččat, ja protestánt- tat. Leas­tadianisma, hellodatlihkadus ja Jehová vihtanat leat muhtin risttalaš searvegottit mat leat šaddan ođđaáiggis. Dađistaga šattai risttalašvuohta máilmmi stuorámus oskkoldat. Dál birrasii 2 mil­ járd­da olbmo máilmmis čuvvot muhtinlágan ristta­ laš oskku. Dattege lea sis ollu seammá. Buohkain leat seammá Biibbal, seammá sálmmat ja okta

risttalašvu Ipmil.

144 145

Ortodoksa girku Romalaš Katolalaš Vuostálastit/ Lars Levi Læsta­dius­ Ortodoksa risttalašvuohta lea boarrá­ girku protestánttat 1800–1861 sea­­mos risttalaš osku. Ortodoksa Romalaš-katolalaš girku lea máilmmi stuo­ Luther vuostálasttii katolalaš oskku, ja Lars Levi Læstadius barggai báhppan sát­ni mearkkaša ”rivttes oahppu” ja rámus girkoservo­dat. Birrasii 1 miljárdda ávžžuhii earáid maid seammá dahkat. Gárasavvonis, Ruoŧas. Son dutkkai biib- ”máidnut Ipmila”. Maŋŋá go Keai­sár olbmot máilmmis gullet romalaš-katolalaš­ Dan rájes rievdagođii risttalaš osku bala dárkilit. Son hálidii ahte olbmot Konstantin čuovvulii ja dagai rist­ta­­laš­ girkui. Olbmot geat čuvvot romalaš-katolalaš Eurohpás ja maiddái Norggas ja Ruoŧas. galge gullat ja oahppat dan birra mii vuođa stáhtaoskun Kons­tanti­no­pe­lis girku, gohčo­duvvo­jit namain katolihkat. Luther dáhtui ahte olbmot galge áddet biibbalis čuožžu. Læstadius jođii (Otne: Istanbul), de šaddagođii risttalaš­ ­ Kato­lih­kaid bajimus hoavda lea maid báhppa sárdnidii girkus. Son gáibi- miehtá Sámi ja sárdnidii. Dan vuohta stuorra fámolaš oskun. Olbmot poava­. Kato­la­laš Ipmilbálvalusain dollojit dii ahte biibbal galggai jorgaluvvot buot áig­ge go Læstadius elii, de eai lean ho- oskugohte ovtta Ipmilii dan sadjái go sárt­nit latiinna­gillii. Latiinnagiella lei dábá­laš gielaide. Maiddái sálmmat galge leat teallat ja ijastanbáikkit. Læstadius orui romalaš gona­ga­saide. Ortodoksa Roma-riikkas dan áigge go risttalaš­vuoh­ta eatnigillii. ustibiid ja olbmuid ruovttuin. Doppe son risttalašvuohta čuovvu daid leav­va­gođii. Poava, báhpat ja miššu­­nea­rat maid­dái boradii ja sárdnidii. Læsta­dius dábiid ja meanuid mat ledje álgu ledje hui áŋgirat oahpahit olbmuide ristta­ Ollu Eurohpá gonagasat čuovvoledje máhtii sámegiela. Olbmot áddejedje risttalašvuođas. Ollu riikkain máilm­ laš­­vuođa. Muhtimat vuostá­lasti­goh­te poava Luthera ođđa oskku ja hilgo kato­la­laš maid son sártnui. Ollu sámit čuovvuledje mis leat ortodoksa risttalaš dábit ja orto- ja su mielbargiid, go eai lean ovtta­­oai­vil dasa oskku ja poava. Ollu katolalaš báhpat Læstadiusa oskku. Sii morránedje. doksa risttalaš­vuohta lea sin stáhtaosku. maid sii oahpa­hedje. vigge bissehit Luthera. Son biddjui Muhtimat sis šadde ieža sárdne­almmá­jin. Orto­doksa osku čađa­huvvo iešguđet giddagassii. Muhto Luthera osku lea- Sii johtigohte ja sárdnidedje Læstadiusa láhkai daid sierranas riikkain. Danne mii Poava lea katolihkaid bajimus hoavda. vai ja dohkkehuvvui dađistaga eanaš oahpu birra miehtá Sámi. Nu leavai dadjat ahte riikkas lea greika-ortodoksa riikkain Eurohpás. Dánmárku-Norgga leastadianisma. risttalaš­vuohta dahje ruošša-ortodoksa gonagas Kristian 3. lei mielas dasa ahte risttalaš­vuohta váldooskun. olbmot čuovvuledje Luthera jurdagiid. ta ta Jagi 1537 čuovvugohte báhpat Luthera oahpu Dánmárku-Norggas. Riikkat Lars Levi Læstadius. Ortodoksalaš girku Čeavetjávrris Davvi-Suomas. mat čuvvot Luthera oskku, oh gohčodit vuostálastin dahje protestántan.

Buot Davviriikkain leat vuostálastit/ protes­tánttat eanetlogus. Biibbal ja sártnit leat sierralágan gielaide jorga­­ luvvon. Báhpat čuvvot Luthera ristta­laš njuolggadusaid. risttalašvu

146 147

Leastadianisma Otná Sámi Ollu sámit čuovvuledje Læstadiusa jur- risttalaš­vuohta Guovdageainnu stuim­ dagiid ja vuođđudedje searvegottiid. Davvisámi- ja Julevsámi risttalaš­vuoh­ mit jagi 1852 Læstadius sárdnidii sámegillii, ja sámit ta lea sakka báidnon leastadia­nismma áddejedje sártniid. Læstadius lei maid oskkus. Ollu risttalaš searvegottiin Oktii leat sámit veahkaválddá­­­ čeahppi muitalit muitalusaid olbmuid Sámis vuhttojit leastadianismma eallin­ lač­čat vuostálastán gávpe­ árgabeaivvis, vai olbmot galge áddet. njuolggadusat. Muhtin báikkiin leat báh- albmáid, báhpaid ja miššo­ Ođđa risttalaš oskusuorggis šattai nam- pain ja searvegottis áibbas sierra oaivilat nearaid. Dat dáhpáhuvai ma leastadianisma. Dát dáhpáhuvai dasa mii lea riekta ja boastut. Guovda­geainnus jagi 1852. Guovdageainnu stuimmiid birra lea dahk- 1800-logu loahpas. Leastadianisma Gávpealbmát vuvde olbmuide kon filbma. deattuha ahte olbmot galget Sámit leat huksen iežaset áddejumi­ buolli­viinni ja ollugat juhke eallit nu go biibbalis čuožžu. risttalašvuođas. Sii leat heivehan dan menddo ollu. Dávjá sii eai Læsta­dius sárdnidii dan áigge Dárbbašmeahttun ávdnasat ja risttalaš­vuođa iežaset eallinvuogi­ mielde. máksán viinni ovddas. Gávpe­ Gárasavvonis, Ruoŧas. Doppe čiŋat eai galgga leat guovddážis olbmo Sámegiella geavahuvvo ipmil­bálvalusain. albmát merkejedje girjái man ledje muhtin Guovdageainnu eallimis. Baicce ipmilsátni, rohkadallan Musihkka, sártnit ja sálmmat sámi ip- ollu guhtege jugai, ja man ollu sámit fitnan ja gullan su sártni. ja buori dagut galget leat olbmuid jurda- milbálvalusain soitet leat eará go riikka son lei velggolaš. Muhtin ol­bmui­ Sii morránedje ja čuovvuledje giin. Leastadianismma čoakkalmasat leat ipmilbálvalusain. Girko­laš allabasit leat de geavai nu ahte fertejedje osiid Læstadiusa oskku. Go bohte dábálaččat miehtá Sámi. Dalle čoahkkanit dehálaččat sámi ristta­laččaide. Dalle ealuin addit gávpealbmáide ruovttoluotta Guovdageidnui, leastadialaččat. Sii čuvvot sártniid ja dan čoahkkanit ja deaivvadit sogat, fuolkkit ja mák­sun, go vealgi šattai mend­do de geahččaledje čilget velggiid bokte ožžot Ipmila sáni lihkaheami vai verddet. Risttalašvuođaoahppu oahpahu- stuoris. Ollu olbmot ledje boah­ ja eallindili gávpe­albmái ja oidnet iežaset suttuid ja sáhttet oažžut vvo mánáide ruovttuin ja rihppaskuvllas. ta ta tán Sápmái maiddái meahci­elliid báhppii, muhto sii eai dáht­ ándagassii addojumi muhtin oskkolaš Ságastallan, muitaleapmi, sálbmalávlun náhkiid­ dihtii. Sii vuvde náhkiid ton gullat. Sápmelaččat dalle olbmos. Sárdnealmmái jeđđe sin maŋŋá ja jitnosit lohkan biibbalis leat dábálaš Eurohpá riggáide ja dinejedje fallehedje sihke báhpa ja gávpe­ lihkahusa, ja olbmot ožžot dasto ođđa vuogit mo vuorraset olbmot oahpahit oh ollu ruđa. albmá. Gávpealmmái goddui. ja buoret eallima. Áiggiid čađa leat ol- risttalašvuođa nuorat geardái. Guovttis daid sámiin geat ledje bmot dahkan njuolggadusaid dasa mo Boazu lei ollu sápmelaččaid dagahan stuimmiid ja goddima, leastadialaččat galget gárvodit ja eallit. birgen­láhki. Jos nohke bohccot ja gillájedje jápmin­duomu. Muhtin leastadialaččat manne gitta eará eallit, de olbmot eai birgen. Golggot­mánu 14. b. jagi 1854 Amerihkkái 1800-logus, ja leastadianisma Dalle sáhtte nealgut. soai steavliduvvuiga Álttás. leavai doppe maid.

Leastadianisma lea datte oassi Norgga, Suoma ja Ruoŧa girkus. Ollugat mannet girkui ja čuvvot dábálaš risttalaš ipmilbál- valusaid ja báhpaid sártniid. Muhtimat čuvvot duššefal iežaset čoakkalmasaid ja sárdnealbmáid. risttalašvu

148 149

Loga ja vástit Daga ja oahpa 1. Manne olbmot dáhtto rievdadit eambbo risttalašvuođa? 1. Geahča kártta s. 87. Namut vihtta riikka mat čuvvot vuostá- 2. Guđe osku lea máilmmi stuorá- lastiid, vihtta riikka mat čuvvot mus oskkoldat? katolisismma, ja vihtta riikka mat čuvvot ortodoksa risttalašvuođa. 3. Guđe golbma searvegotti leat máilmmi stuorámusa? 2. Merke áigelinnjáid olbmuid ja dáhpáhusaid birra maid leat loh- 4. Dál leat ollu iešguđetlágan kan dán oasis. risttalaš searvegottit miehtá máilmmi. Okta dain lea Sámis ál- 3. Oza dieđuid Jehová Viitaniid, gán. Mii lea dan namma? Hellodatustibiid dahje eará risttalaš searvegottiin. 5. Mii lea oktasaš buot risttalaš searvegottiin?

Nuorat čoahkis. Sis lea Humanisttalaš somá. ta ta eallinoaidnu oh Dán oasis oahpat

Maid human sátni mearkkaša

Mii lea humanisttalaš eallinoainnus guovddážis

Mo sámi mánát ohppet mii lea rivttes ja boasttu dahku

Humanehtalaš historjjá

Makkár eallinnjuolggadusat leat humanisttalaš risttalašvu eallinoainnus­

150 151

Dovddut ja jierbmi buorre ja bahá. Olbmot fertejit ieža Maid don jurddašat ja smiehtat? Maid gávnnahit mii lea riekta ja boastut.­ don dovddat? Makkár dovdu badjána Dan sii dahket jurddašemiin ja háleš­ dus jos nubbi bealká, dahje fuonáša temiin earáiguin. du? Ii leat vuogas dovdu mii badjána. Don dovddat juoidá ja don jurddašat ja áddet maiddái dalle ahte earát- okta eallin ge dovdet seammá láhkai go don. Humanisttat oaivvildit ahte mis lea Olbmot dihtet mii lea riekta dušše okta eallin dán eatnamis. ja boastut, ja eai álo dárbbaš Sii eai jáhke ahte olbmot mannet oahppat dan. Muhtimin mii dárb­ albmái dahje helvehii maŋŋá go ba­šit dušše smiehttat ja jurddašit mii lea jápmán. Olbmot ellet eatna-

aidnu lea riekta ja boastut. Mii diehtit maid mis earáiguin ovttas ja luondduin mii ieža dárbbašit dasa ahte eallit ovttas. Sii galget geahččat o buorre eallima. Danin go mii leat nu bearrái luonddu ja ovddi­ ovttaláganat, de diehtit maiddái maid dit olmmošvuoigatvuođaid earát dárbbašit. buohkaid várás. Danne leat ráfi­ barggut ja geafivuođa vuostálastin, Humanisttalaš eallinoaidnu ii dohk- friddjavuohta ja vuoiggalašvuohta

allin ket oskkuid čilgehusaid dasa mii lea dehálaččat buot humanisttaide. E

Humanisttalaš eallinoaidnu Sokrates 470 o.Kr.– 399 o.Kr. Human-sátni mearkkaša olmmoš. Humanisttalaš Mo mun háliidivččen ahte Sokrates lei filosofa dahje jurdda­šeaddji, eallinoainnus lea olmmoš ja eallin deháleamos. earát munnje dagašedje ja elii Greikka antihkka­áiggis. Son váccašii jos mun livččen amas ja in Humanisma lea oskkukeahtes eallinoaidnu. dovddašii geange? gáhtaid mielde ja háleštii olbmuiguin. Son Oskkukeahtes­ eallinoainnus ii leat ipmil. Olbmot ávžžuhii olbmuid ieža smiehttat, ja ii ge geat eai oskko ipmilii dahje ipmiliidda, čuvvot dušše čuovvulit buot maid earát oaivvil­ dedje. Son háliidii ahte olbmot galge humanisttalaš eallinoainnu. leat vuoiggalaččat, muitalit duođaid ja Humanisttalaš eallinoaidnu bidjá olbmo guovddá­ leat buorit guđet guoibmái. Loahpas son žii. Sii oaivvildit ahte eallimis galget buot olbmot dubme­juvvui jápmimii go lei váikkuhan bargat dan mii lea buorre. Olbmot fertejit ieža nuoraid vuostálastit ja hárdán Ipmiliid. gávnnahit mii lea buorre. Sii galget smiehttat, jurddašit ja vuhtii váldit dovdduid. Humanisttalaš

152 153 Humanisttalaš Eallinoaidnu nisttat dáhtto uhciditgirku ja gonagasa fámu. Dušše eanahearrát jariggát ožžo jienastit. Huma- ja earát huško mánáid.Buohccitolgguštuvvojedje. skuvlla vázzit. Leiáibbasdábálašahte váhnemat ja báhpainleistuorra fápmu. E ledje geafit. Risttalašvuođas, gonagasain, girkus buorre eallinsisgeat ledjelágaid rihkkon dahje go dallesáhtte oaguhuvvot. 1700-logusiileanálo girku jabáhpaidvuostá. Olbmot­ dit. Danáigge iileandábálašceal­ bmot galge sáhttit cealkitjitnositmaidsiioaivvil Humanisttat gáibidedje 1700-logusahte buotol­ Hist o rjá ai buohkat ožžon eaiduostan dan, kit gonagasa ja 154 - mo olbmotgalge eallit. hearrát, gonagasat jabáhpat Gaskaáiggis mearridedje girko­ čađa. ovddiduvvon dahjerievdan áiggiid sivdnidii eallima,muhto ahte dat lea geat oskot Ipmilii,jáhkket ahte Ipmil vejiiCharles Darwinis leat riekta. Sii Dál ollugat dohkkehit jaáddejitahte gávdno. Dát leiduođaštus dasaahte ipmilii vuolgán elliin.Humanisttat illudedje. hirpmástuvvan dasaahte olmmošlei lásiid muitalii. Poava jabáhpat ledje goCharles Darwinii, sondákkár giel- máŋga čuohte jagi.Ollugat suhtte ja báhpat ledjedansárdnidan girkus Datnidan 6beaivvis. čuoččuibiibbalis Ipmil leiollesmáilmmijašlájaidsivd- Buohkat ledjedassážii jáhkkán ahte lei olmmoš. máŋga ođđašlája.Okta daidšlájain dađistaga ovddiduvvo daidšlájainfas ledjeduššemoaddešlája,ja Álggus máŋggaid miljovnnaid jagiidbadjel. eallišlájat, dannego dat leat rievdan ahte gávdnojit nuollušaddošlájat ja maid Charles Darwin leičállánmaid CharlesDarwin Jagi 1859ilmmaigirji:Šlájaidálgu dan áiggiid áiggiid dan o girjjis s girjjis Ch l b m arles arles o t ja eallit leat riev leat eallit ja t o n n č č álii a álii Sončilgiimaid ađa. D arwin h te lu te o . Dán ndu, ndu, ­

155 láhkai. naid jagiidmieldešaddaniešguđet fuomášii ahte eallitleat miljovn- Galapagos sulluin.Doppeson dutkkaiCharles Darwin olluelliid Charles Darwin. Humanisttalaš Eallinoaidnu olbmo jaelliidvuostá jaluonddus. talusaid dasmogalgá jamo iigalgga láhttet nuppi mii leariekta jamiileaboastut. Siigullet ollumui Sámi mánát leat álomuitalusaid bokte oahppan remus njuolggadusat mat leat čállon. kan jaráhkadan. Humanisttaid mielasdát leat buo ON-dokumeanttaide, leat olluolbmot ovttas hut mii iileat buorre. Njuolggadusat mat leat čállon get ieža geavahit jierpmi jagávdnat čovdosiid dasa mo miigalgat ahte eallit.Siioaivvildit olbmotgal Humanisttain eaileat bassi čállosat mat muitalit M mii lea lea mii as mii sá mii as h ttit die ttit b u h o tit tit 156 rre da rre - - - - mii leaboastut. bokte oahppanmiileariekta ja Sámi mánát leat álomuitalusaid h ku? ku? Njávešeani bohccotjerret:–Lea Bohccuid mielasdátleibávččas. dettiin gaikutguolggaideret. iežas bohccuiguin.Sonláviibaži­ Muhto Áhčešeatnileifashilbat njávkkadii daidjabuorrá­ lei huibuorrebohccuidasas.Son gár­ eahkeda bohtebohccotvulos paša­ Sud­ guhkkin duoddarisáigádolin. Áhčešeatni jaNjávešeatniásaiga Áhč dái bažihuvvot.Njáveš­ nos leigoappásgesiida.Goap­ De mannebohccotvárrái fas. gain ledjebohccot.Juohke ešeatni ja ja ešeatni huškut mánáid. Politihkkárat fertejedje lága rievdadit nuahte iileanšat lohpi gávnnahedje ahte iileat buorre mánáidhuškut jarisset. ođđa njuolggadusaid go dihtor jainterneahtta bođii. maiddái rievdadit, dadjet humanisttat. Miidárbbašeimmet Olbmot leat ráhkadan njuolggadusaid. Dannesáhttit miidaid va nea rá E N allinnju h h jávešeatni h ágin ágin kadedje nju kadedje tageava nattai. eatni o l b muide. Dolinleilohpihuškut mánáid.Ollugat muide. h 157 it, vai dat ii šatta šatta ii dat it,vai o o lggadusaid dasa a dasa lggadusaid lggadusat rivdet lggadusat Dat leatdálgoddin. ge šatgoassegeboahtánvulos. De mannebohccotvárráifas,eai johtilit bohccuidasasjabažiidaid. lusa. Áhčešeatnisuhtaijaviežža­ Áhčeš­­­ Njávešeani bohccot. láve minnjávkkadit,dadje – Mineamitlealodjiminguin, eani bohccot. guolggaid eret,vástidedjeÁhčeš­ – Datleahilbat,nuahtegaiku go hilbatdineamit? Go eahket šattai,bohte eani bohccotNjávešeani h ea h h te m te ttin ja ja ttin o Ol inter­ b m o lii t t

Mas mii diehtit mii lea buorre? Humanista • Livččen go mun liikon jos dát livččii munnje dáhpáhuvvat? • Makkár váikkuhus lea dán dagus? geaŧus hávdái • Maid celket olmmošvuoigatvuođat dán hárrái? Eanaš olbmot dáhttot ávvudit ja muittašit stuorra Dáid lea vuogas jearrat jos ii dieđe lea go du dahku buorre vai dáhpáhusaid eallimis, muhto eai buohkat dáhto ii. Lea maid ávkkálaš jurddašit: Don galggat nubbái dahkat ipmiliid ja oskkoldagaid vieruid ja dábiid čuovvut. seammá go háliidivččet ahte nubbi dutnje dagašii. Dát lea hu- Danne lea Norgga Humanehtalaš Searvi ásahan manisttaid deháleamos eallinnjuolggadus. Dát njuolggadus lea rituálaid sihke riegádeapmái, rihppii, náiti- oahpis maiddái máŋga oskkoldaga eallinoainnuin. Lea vuogas mii ja jápmimii. Oahppásat ja fuolkkit geavahit iežas mihttomearrin go áigu gávnnahit mo galgá láht­ čoahkkanit ja lávlun, diktalohkan ja tet. Maid háliidan mun ahte earát barget jos mun givssiduv­von? sártnit leat dábálaš ávvudan- aidnu Maid háliidan mun ahte earát galggašedje munnje bargat jos mun lean ođđa oahppi ceahkis, ja in dovdda ovttage? vuogit. o

Dahku lea buorre jos dat dahká ahte olbmot ožžot buoret dili. Dattege mii fertet vuos iskat ahte lea go min dahku nu ahte dat duođai buorida nuppi dili? allin E

Olmmošvuoigatvuođat ON:a olmmošvuoigatvuođat jagi 1948 rájes ja mánáidvuoigat­ vuođat jagi 1989 rájes leat dehálaččat humanisttaide. Humanisttat oaivvildit ahte buot olbmuin lea seammá árvu beroškeahttá das maid sii oaivvildit, maid sii oskot ja makkár duogáš sis lea. Buot olbmot ánssášit árvvu, ja buorre eallima. Olmmošvuoigatvuođat leat buot olbmuid várás. Gierdevašvuohta ja árvvusatnin leat alla árvvut humanisttaide.

ON-leavga. Olmmoš vuoigat­­vuođat. Humanisttalaš

158 159

Mánná oažžu Nuorravuođas Náitin Hávdádeapmi nama rávesolmmožin Humanisttat náitalit diggevisttis, Hávdádeapmi lea dáhpáhus gos Humanisttalaš nammaávvudeapmi Rihppaskuvla lea leamaš risttalaš ráđđeviesus dahje eará sajis. Náitin jápmán olbmo lagas fuolkkit gudnejahttá máná riegádeami ja árbevierru máŋga čuohte jagi. Ollu sáhttá dáhpáhuvvat maiddái olgun. muittašit su. Hávdádeapmi galgá ahte son oažžu nama. Dát dáhpá- nuorat čuvvot risttalaš rihppaskuvl­ Muhtimat válljejit báikki mii sudnui- veahkehit olbmuid morrašis. Lagas huvvá ráđđeviesus dahje gilivisttis. la dušše danne go lea árbevierru. de lea erenoamáš. Bárra leaba olbmot­ muitalit maid jápmán Váhnemat ja bearašolbmot buktet Norgga Humanehtalaš Searvi gáibidii ieža mielde mearrideamen mo olmmoš lea bargan ja ovd­ máná ráđđevissui. Doppe leat mu- ahte nuorat galget sáhttit rihpašuvvot náitin galgá dáhpáhuvvat. didan eallimis, ja maid son sihkka, lávlun, diktalohkan ja sárdni. humanisttalaččat. Dat mearkkaša Olmmoš gii sudno náitá, doallá sártni. lea mearkkašan bearrašii, Buot mánát ožžot gova ja duođaštusa ahte sii sáhttet čuovvut kurssa Doppe sáhttet leat musihkka, lávlun ja fulkkiide ja skihpáriidda. dán beaivvis. Lea maid vejolaš ruovt- gos ohppet smiehttat váik­ diktalohkan. Humanisttat eai jáhke ahte olbmo tus ávvudit ja sávvat mánnái bures kuhusaid ovdal go válljejit siellu manná albmái dahje ahte son

aidnu boahtima. daguid. Sii hárjánit maid smiehttat Náittosbárra cealkiba lohpádusaid riegáda ođđasit. Jápmán olmmoš ii kritihkalaččat, gažadit ja váldit ovd- jitnosit vai buohkat gullet. leat šat. o dasvástádusa. Kursa oahpaha nuoraid jurddašit iešheanálaččat.

Rihppadoalut dáhpáhuvvet ráđđe­ viesus dahje diggevisttis. Doppe leat Humanisttalaš rihpat Čáhcesullos jagi 2010. Dávvet oažžu duođaš­ allin musihkka, lávlun ja sártnit. Buot tusa ja rásiid. Duođaštus muitala nuorat ja sin bearašolbmot leat E ahte son lea čađahan kurssa. čoahkkanan ávvudit beaivvi. Nuorat Humanisttalaš nammaávvudeapmi ožžot duođaštusa das ahte leat rihp- Ruoŧas. padoaluid čađahan. Humanisttalaš

160 161

Norgga Humanehtalaš Searvi Humanisttalaš Searvvit lágidit ávvu- vuođđuduvvui jagi 1956. Kristian Horn demiid ja rituálaid sidjiide geat lei su namma gii vuođđudii searvvi. háliidit earálágan doaluid, dahje Searv­vis leat birrasii 75 000 miellahtu. oskkukeahtes gásttašeami, rihpaid, Sii geat leat miellahtut, gohčoduvvojit náitima ja hávdádusaid. Máilmmi humanistan. Leat ollu olbmot Norggas Humanisttalaš Searvvit ovddidit geat gohčodit iežaset humanistan, olmmošvuoigatvuođaid ja gehččet muhto eai leat miellahtut Norgga bearrái ahte dát čuvvojuvvojit. Humanehtalaš Searvvis. Humanisttat Friddja cealkin lea maid dehálaš hu- oaivvildit ahte juohkehaš galgá manisttaide. Sii oaivvildit ahte lea beas­sat eallit ráfis, friddjavuođas ja olmmošvuoigatvuohta beassat cealkit vuoiggalašvuođas. Searvi ovd­ jitnosit maid oaivvilda.

aidnu dida olbmuid friddjavuođa beassat oskut maid dáhttot. IHEU ( International Human Ethic o Sii galget maid beassat vál­ Union) vuođđuduvvui jagi 1952. ljet eret oskkoldaga. Mánát Dalle sáhtte máilmmi humanist- galget skuvllas oahppat buot tat bargagoahtit ovttas ja ovddidit oskkoldagaid birra. áššiid nu go oskkoldatfriddjavuođa, olmmošvuoigatvuođaid ásaheami ja

allin ovddideami ja geahččat bearrái lágaid Dáid rihppadoaluid gaskka lea čuovvoleami. E

Humanisma 60 jagi. Vuosttaš humanisttalaš rihppadoalut Norggas čađa­ huvvojedje jagi 1951. Frida H. Davviriikkain Grossmann čájeha duođaštusa maid oaččui jagi 2011. 1900-logus háliidedje humanisttat dahkat servviid ja bargagoahtit ovttas. Ruoŧa Humanisttalaš Searvi vuođđuduvvui jagi 1896, Suoma Humanisttalaš Lihttu vuođđuduvvui jagi 1968, ja Norgga Human­ ehtalaš Searvi vuođđuduvvui jagi 1956. Dat leat Davviriikkaid stuorámus humanisttalaš searv­vit. Sis leat oktiibuot birrasii 80 000 miellahtu. Sii vuostá­ Humanehtalaš Searvvi logo, govvi- lastet stáhtagirku ja oaivvildit ahte juohkehaš gal- da ilolaš olbmo. Mo don láhttet go gá friddja beassat čuovvut iežas oskku. IHEU lea ilosmuvat? máilmmi humanisttaid searvi. Humanisttalaš

162 163

Loga ja vástit Sátnečilgehusat Halal borramuš maid oažžu borrat 1. Maid mearkkaša sátni: Human? 6. Neahtas gávdnojit mánáid Haram borramuš maid ii leat lohpi borrat 2. Mii lea guovddážis humanisttalaš vuoigatvuođaid. Lohket daid Isláma Hijab muslima nissoniid oaiveliidni mii eallinoainnus? dárkilit, ja válljejehket 8 mat din Allabasit basit maid buohkat ávvudit ja gokčá vuovttaid 3. Mo sáhttet olbmot gávnnahit mii mielas leat dehálaččat. Čállet daid buohkain lea friddja barggus ja skuvllas Imam almmái dahje dievdu gii jođiha roh- lea rivttes ja boasttu dahku? čábbát pláhkáhii maid darvviheh- Allah Ipmil Arabia-gillii kosa moskeas 4. Geain lei stuorra fápmu ket ceahkkelanja seaidnái! Ashura šiamuslimaid bassi beaivi Isláma gopmirdit ipmila ovdii čuvgehusáiggis? Árbevierru vierru mii lea leamaš dábálaš Kaba stuorra huksehus Mekkas, maid mus- 5. Maid gáibidedje humanisttat nu guhká ahte lea šaddan álbmogii dáhpin ja limat oaivvildit lea Ipmilis, almmis boahtán čuvgehusáiggis? Digaštallet ollu olbmot čuvvot dan Korana muslimaid bassi girji 6. Makkár njuolggadusat huma- • Manne olbmot dárbbašit Árbmugas láđis, várrugas, šiega Koranaskuvla skuvla gos oahppá kora- nisttaid mielas leat buoremusat? eallinnjuolggadusaid? Árkkášit geahččat bearrái, beroštit na lohkat

aidnu 7. Mii lea Norgga stuorámus Bassi juoidá erenoamáš, allaárvosaš ja Láđis šiega humanisttalaš searvvi namma? • Čilgejehket dán cealkámuša: Don divrras Máidnut rámidit o galggat nubbái dahkat seammá Bassivádjolus mátkkoštit muhtin bassi Mihrab uhca lanjaš lanjas mii čájeha guđe go háliidivččet ahte nubbi dutnje báikái gudnejahttit ja muitit erenoamáš guovllus Mekka lea dagašii. Maid mearkkaša dat? dáhpáhusa dahje olbmo Minarehtat toartnat moskearobis, gos Daga ja oahpa Buktet ovdamearkkaid! Báhtarit vuolgit eret dolin čurvo vai olbmot gulle goas rohkos eambbo Bellodat oktasašvuohta álggii

allin 1. Mii lea stuorámus erohus • Árvvoštallet dáid sániid Birračuohpaheapmi cissá ovdanáhkis Minbar Imáma čuožžu minbar alde go son humanisttalaš ja oskkolaš mearkkašumi: árvvusatnin­, čuohpastit oasi eret. jođiha rohkosa moskeas E

eallinoainnuin? gierdevašvuohta, Cealkit dadjat jitnsoit, muitalit, dahkat Moskea muslimaid deaivvadanbáiki ja vuoiggalašvuohta oahpisin rohkadallanbáiki 2. Ohcet dieđuid eará gálduin ja Čuolda doarjja dahje soabbi mii doallá Muhammed vuođđudii isláma čállet oanehis biografiija Charles • Humanisttat oaivvildit ahte galgá juoidá badjin Muslim olmmoš gii čuovvu isláma-oskkol- Darwin birra. leat lohpi cuiggodit buot máilm- Čuovvulit vuolgit fárrui, doarjut, leat daga mi oskkuid, politihka, lágaid ja seammá oaivilis Oaffar skeaŋka, juoidá maid addá nubbái 3. Geavat dihtora ja háb- njuolg­­gadusaid. Dattege ii leat Divat vearru Oskkoldat eallinvuohki mas oskut ipmilii me duođaštusa mii sáhtášii lohpi cuiggodit ja fuonášit ol- Fástu bora- ja jugakeahtes áigodat lea guovddážis geava­huvvot humanisttalaš bmuid hámi ja duogáža. Manne ii Geardduhit máŋgii dadjat dahje bargat Oskkudovddastus dovddastit iežas nammaávvudeamis. leat lohpi cuiggodit olbmo hámi ja dan seammá oskku duogáža, jáhkát don? Digaštallet. Geatnegahtton ferte Profehta muitala viidáseappot olbmuide 4. Dahket evttohusa ceahki Gieldit ii addit lobi dan maid son Ipmilis lea gullan/oahppan njuolggadusaide. Gopmirdit čippostit ja vuolidit oaivvi Rahpanrohkos rohkos mii daddjo ovdal Govus govva/modealla muhtin ávdnasis go rohkadallan álggáhuvvo 5. Loga s. 163. Namut golbma ášši dahje olbmos Ramadan fástumánnu, áigi goas lea fástu maid Humanisttalaš searvvit Gudnejahttit čájeha ahte árvvus atná Rohkadallat ságastit, dáhttut dahje gii- ovddidit! Hadith muitalusat Muhammeda birra tit ipmila Humanisttalaš

164 165

Rohkos ságasteapmi, rohkos lea dat oassi Lakshmi nissonipmil ja Vishnu eamit Eallinnjuolggadusat njuolggadusat Juvddálašvuohta maid don dajat Ipmilii Leaska nisu geas isit lea jápmán mat muitalit mo galgá eallit Servodat guovlu gos olbmot ellet Lotuslieđđi lieđđi mii govvida čuvgehusa Gárrenmirkkot mirkkot main juhkaluv­ Abraham vuosttaš juvddálaš, čoahkis/ovttas/searválaga ja áddejumi vá/gárihuvvá Arka sadji synagogas gos rabbina čuožžu Sharia muslimaid eallinnjuolggadusat Mandir hindutempel Gearjidanlihtti lihtti maid muŋkkat ja sárdnida. Arkkas lea maid skábe gos šiaisláma islámaoskkoldat mii suorranii Mediteren čiekŋalis jurddašeapmi geavahit go galget gearjidit borramuša ol­ torah­rullat orrut. árbevirolaš islámas Moksha bestojupmi, friddjavuohta bmuin Bar MITZVA gánda, 13 jahkásaš, gii Sisaboahtu ruhta maid dine go bargá Niehtti borramuš Gearjidit ánuhit borramuša dahje ruđa čuovvula juvddálaš njuolggadusaid barggu Oaffaruššat skeŋket ja addit juoidá ip- earáin Bat MITZVA nieida, 13 jahkásaš, gii Stuorra-Id ávvudeapmi maŋŋá bassi­ miliidda Golbma ČIŊA dustet Buddha veahki, čuovvula juvddálaš njuolggadusaid vádjolusa Mekkai Puja rohkadallan oahppat Buddha oahpu, čuovvut Buddha Birasčuohpaheapmi cissá ovdanáhkis sunniisláma árbevirolaš isláma Samsara ođđasit riegádeapmi eallinnjuolggadusaid čuohpastit oasi eret. Sure kapihtal koranas Servodat olbmot čoahkis ja sis leat Guoibmi eamit dahje isit Gaskanuorta guovlu gaskal Asia, Afrihká Uhca-id ávvudeapmi go fástumánnu nohká oktasaš oaidnu ja vuogit mo láhttet Karma dilli mii šaddá das mo don válljet­ ja Eurohpá. Riikkat mat gullet gaskanurtii, Vuođđudit álggahit Shiva hinduismma ipmil. Billisteaddji. Son eallit. Jos dagat buori daguid ja čuovut leat: Arabia, Israel, Jordan, Irak, Iran bilida máilmmi ja hukse dan fas. dharma­, de oaččut buorre karma. Hanukka ávvudit agálaš lámppá mii buol- Shivaitta olmmoš gii osku Shivai Kloasttar visti gos muŋkkat ja nonnat lá synagogain miehtá máilmmi Hinduisma Siellu vuoigŋa ásset ja barget Hebreálaš olbmot geat ásse gaskanuort- Askehta olmmoš gii čohkká ja smiehttá, ja Veda hinduisttalaččaid bassi čállosat Mantra dajahus maid máŋgii geardduha tas 400 jagi dassái rohkadallá. Háliida juksat ollislaš áddejumi. Vishnu hinduismma ipmil. Son galgá bisu- Muŋka gánda gii orru kloastaris. Son Holocaust issoras dáhpáhus Bálvvát olbmot geat veahkehit ja barget hit máilmmi. rohka­dallá ja bálvala Buddha. Son lohká Juvddálaš olmmoš gii čuovvu earáid ovddas Vishnuitta olmmoš gii osku Vishnui Buddha teavsttaid ja čuovvu su oahpu juvddálašvuođa Brahma bajimus ipmil hinduismmas Yoga vuogit mo čohkkát ja vanahit Nirvana ollislaš friddjavuohta ja illu Juvddálašvuohta oskkoldat Dalita olmmoš gii ii gula makkárge servo- rupmaša go meditere/jurddaša Nonna nisu gii ássá klosteris. Son rohka- Kippa unna gahpiraš oaivvi alde go rohka­ dahkii dallá ja bálvala Buddha. Son lohká Buddha dallet (albmáin/dievdduin) Dharma hinduismma eallinnjuolggadusat teavsttaid ja čuovvu su oahpu Koscher biergu mii lea njuvvojuvvon Divali čuovgga ávvudeapmi Buddhisma Runzui dáhttut eaiggádit ollu juvddálaš njuolggadusaid mielde Eallinvuorbi mo eallin šaddá Bálggis luodda, geaidnu ávdnasiid,dáhttut eambbo ruđa Luondduipmil luonddufenomenat mat Ganesha hinduismma ipmil Bázzi govus olbmos, eallis dahje mas nu Spaktan konsentrašuvdna doib­met ipmilin: Beaivváš, geađgi, várri, Guru hinduisttalaš oahpaheaddji, oahpa- Brahman buddhista báhppa Stupa unna tempelaš jávri, ealli, biegga, arvi ja ollu eará. ha maid Yoga Buddha son gii vuođđudii Buddhisma. Suorranit juohkásit máŋgga guvlui, ja Máidnut rábmot, čilget čáppa sániiguin Hindu olmmoš gii ássá Indias ja čuovvu Mearkkaša maid: son gii lea morihan rievdat Mohel son gii čuohpasta mánás návle­ hinduismma Buddhisma eallinvuohki mii lea dábálaš Sutra muitalusat Buddha eallimis birasliikkis oasi Hinduisma osku dahje eallinvuohki Indias muhtin riikkain Asias Tripitaka buddhisttalaš bassi čállosat Ortodoksa juvddálaš árbevirolaš ja India ránnjá riikkain Buddhista olmmoš gii čuovvu Buddha Vesak ávvudit Buddha eallima juvddálašvuohta, mii ii rievdda, muhto bissu Ipmilgovvosat báccit ja govat ipmiliin oahpu Vulan muittašit jápmán fulkkiid nu mo álggus lei Karma dilli mii šaddá das mo don válljet Buressivdnidit sivdnádallat, dahkat Pesach juvddálaš beassášávvudeapmi eallit. Jos dagat buori daguid ja čuovut dhar- buhtisin Rabbinár sárdnida synagogas, ja oahpaha ma, de oaččut buorre karma. olbmuide tanach ja torah 166 167

Reforbmajuvddálaš juvddálašvuohta Báhkkomat risttalaš eallinnjuolggadusat, ristáhčči galgaba geahččat bearrái ahte Gunat báhcet go lea boaldán juoidá mii lea heivehuvvon ođđa áiggiid mielde eallinnjuolggadusat maid risttalaččat jáhkket mánná oažžu risttalaš bajásgeassima. Guoibmi irgi ja moarsi Sabbat bassi bearašáigi bearjadagas Ipmil lea addán olbmuide čuovvut Doalleristeadnin dahje doalleristáhččin Hearvásvuhtii somásvuhtii lávvar­dahkii Bajásčuožžileapmi čuožžilit bajás jáb- gohčoduvvo son gii lea doallan máná Hilgut bidjat eret, ii dohkkehit Sáttomeahcci guovlu gos lea beare sáttu miriikkas gásttašeamis. Hirpmástuvvan imaštedje Siddur girji gos čuzzot buot rohkosat Bálkádit máksit bálkká doarridedje čuvvo, oaguhedje Hoavrrestedje geardduhedje máŋgii Šiehtadus lihttu, ráđđádallan Bálvalit oskut, čájehit gutni ja Dulkot jorgalit teavstta dahje sártni nuppi Ipmašat jáhkkemeahttun dagut, dagut Synagoga juvddálaččaid čoahkkananbáiki giitevašvuođa gillii maid ii leat vejolaš dahkat Tallit stuorra liidni maid albmát bidjet Bárdni gánda Ealáskahttit dahkat nu ahte jábmi eallá Ipmilbálvalus go báhppa sárdnida ja olggiid ala ovdal go rohkadallet Bassi erenoamáš, ipmillaš fas ollugat čuvvot meanuid ja dáhpáhusa, gir- Talmud čilgehusat torahii Basuhit ovttas muittašit Ealáskit eallát fas kostallan. Tanach juvddálaččaid biibbal (seammá go Beahttit njihtat Eallinagi olles eallima Jábmi jápmán olmmoš risttalaččaid biibbalis boares testamenta) Beastit dahkat buori Eallinnjuolggadusat njuolggadusat Jápminduopmu dubmejuvvot jápmimii Torah juvddálaččaid basimus girji biibba- Biibbal risttalaččaid bassi girji mat muitalit mo olbmot galget eallit Jávkadahttit ii galgga šat gávdnot lis. Čállo gieđain rullaide. Bismagoddi guovlu gos bismmas lea Eallinvuohki vuohki mo eallit Jeđđehus veahkki Ur rehkenasto okta máilmmi boarrasea- ovddasvástádus iežas báhpaid ja searvegot- Eiseválddit sii geat mearridit lágaid ja Jeđđet veahkehit mos gávpogiin tiid geahččat bearrái. mo riika galgá stivrejuvvot Jienádit hállat, cealkit dahje čuorvut Breava reivve Evangeliuma buori ságat Jorgaluvvot čállojuvvot ođđasit nuppi Buolliviidni juhkamuš mainna gárihuvvá Fáddarat sii geat čuvvot máná gillii dahje juhkaluvvá gásttašeapmái Judea lea otne Mátta-Israel Risttalašvuohta Buotnjut dás: doallat oanehis bottu ol- Fápmu ráđđi, váldi, vuoibmi Kapealla uhcit girku Agálaš agibeaivve, ii noga goassege bmo oaivvi čázi vuolde Foanttat bustávvahámit ja sturrodagat Kapihttalat Biibbal lea juhkon osiide Allabasit beaivvit mat leat min kalenderii Buressivdnádus várjaleapmi Gallehit biepmat vai šaddá gallás dahje kapihttaliidda merkejuvvon ruoksadin. Bargiin ja skuvllain Cuiggodit cealkit vuostá Gaskaáigi áigi gaskal antihkkaáiggi ja Krematoriija sadji gos jábmi oktan gist- lea friddja dáid beivviid. Allabasiid áigge Čálabáiki sadji gosa lea čállon juoidá. ođđaáiggi. Bisttii 500-logu rájes 1500-logu tuin buollá gutnan. Lagamuččat ožžot de olbmot muittašit muhtin dáhpáhusa. Biibbalis leat ollu čálabáikkit. rádjái. gunaid ruhku siste. Attáldagat iešvuođat Čuovvulit leat ovtta oaivil ja jurddašit Geahččalusat hástalusat Lahttu miellahttu Árbevierru dábálaš dahkku maid ”buoh- seammá láhkái Geardduhit ođasmahttit (dás) Leaska olmmoš geas lea eamit dahje isit kat” dahket. Eai álo dieđe manne mii dahkat Dálkkodit dahkat dearvvasin, addit dál- Gierdavaš dohkke earáid nu mo sii leat jápmán dahje ávvudit, dahje muittašit, go dagut leat kasiid Girjegiella lohkan- ja čállingiella Leastadialaččat sii geat čuvvot leasta- nu guhkká leamaš ja lea šaddan árbevierrun. Dárbbašmeahttun ávdnasat mat eai Girkohearrát olbmot geat barget girkus dianismma risttalašvuođa oskku Muhtin árbevieruid mii dahkat juohke jagi ja dárbbašuvvo Girkoservodat searvegoddi, oskuservo- Leavvat šaddat eambbo, viidánit sullii seammá áigge jagis. Dikki OVDII duopmáriid ovdii, duopmárat dat Lihkaheapmi Ipmila sátni lihkaha olbmo Árbevirolaš dábálaš, leamaš áiggiid dikkis galget gávnnahit mii lea rivttes duop- Gladiáhtor romalaš fáŋga gii fertii doar- Luohttit jáhkkit čađa, guhkká mu jos lea verrošan. Gaskaáiggis dáhpáhuvai rut heakkas ovddas Luondduroasut eanadoarggástusat, Ásahit vuođđudit ahte olmmoš fertii dikki ovdii jos lei cealkán Goaridit bivdit muhtin guovllus nu ollu dulvvit, dollaváriid láva gunat, orkánat, goi- Ávkkástallat atnit ávkki/geavahit iežas dahje dadjan juoidá maid girku ii liikon ahte nohket eallit kedálkkit leat roasut mat gevvet luonddus ovddideami dihte Doaivváskit movttáskit, ilosmuvvat Gullevašvuohta leat fárus, dovdá ahte Máhttájeaddji Jesus verdde, olmmoš gii Ávžžuhit gohččut, dáhttut Doalleristeadni risteadni dahje lea searvvis čuovui su 168 169

Máhttájeddjiidasas iežas skihpáriidda/ Profehta Rivttes dolin ledje profehtat Ustit verdde, skihpár Oaguhuvvot givssiduvvot ja cuiggodu- ohppiide dábálaččat. Sii einnostedje mo boahtteáigi Vánddardit vácci johtit vvot ja dolin: goddot jos ii jáhke ja oaivvilse- Maŋisboahtti fuolki gii galgá viidáset galggai šaddat. Várjalit suodjalit váralašvuođain ammá go earát/eatnašat fievrridit soga dahje fuolkegotti Ráđđádallat bargat ovttas, soabadit Veardádusat muitalus mii oahpaha mo Oaivvildit jáhkkit, meidnet Martyr olmmoš gii gillá jápmima iežas Reformašuvdna eallinvuogit ja servo- galgá láhttet Olmmošvuoigatvuođat oskku dahje oaiviliid geažil daga njuolggadusat rivdet go ollu ol­bmot Vearru oassi olbmuid bálkkáin dahje diet- vuoigatvuođat mat gusket buot olbmuide Máidnut gutnejahttit, čájehit árvvu dáhttot dan dáhpáhuvvat nasiin. ON oanádus: Ovttastuvvon Nášuvnnat Mánnágoaŧŧu goaŧŧu man siste mánná Rievdadit dahkat earáláganin Vearsa kapihttalat biibbalis leat fas juhkon Oskkukeahtes ii oskko ipmilii šaddá dassá go lea gárvvis riegáduvvot Ruhkku čiekŋalis lihtti vel smávit osiide; vearssaide Poava katolihka risttalaččaid bajimus báhp- Máttut olbmot geat elle ovdal min, álgo- Russiinávlejuvvui giddejuvvui russii Vuhttojit gávdnojit pa/hoavda olbmot gitta Vuođđudit álggahit Ráfibarggut bargat dasa ahte ovddi- Meanut girkolaš doaimmat nu go náitin, Sahkanan šaddan, vuolgán Vuostálastigoahtit álgit bargat vuostá ditráfi gásta dahje rihpat ŠaddaT LOBÁLAŠ láhka rievdá ja dat mii Vuostálastit bargat vuostá, jos ii leat Rituála vuohki mo čađahit muhtin doalu Meanut rituála, rituála lea juoidá maid ovdal ii lean lohpi, šaddá lobálaš ovtta oaivil Šaddošlájat iešguđetlágan šattut dahká ollášuhttit muhtin oskkolaš áigumuša Ságastedje háleštedje, humadedje Searvi oktasašvuohta Mielbargi bargoskihpár Sárdni maid báhppa hállá/hupmá ipmil- Vuoiggalašvuohta rivttes Morránedje áddejedje, ledje oahppan bálvalusas Humanisttalaš Vuostálastin bargat vuostá juoidá, vuo- juoidá ođđa Searvegoddi olbmot geat oskot seam- eallin­oaidnu sttildit, čájehit ahte ii leat ovttaoaivil Muŋka girkobargi gii orui kloastaris (alm- má, dáhttut dávjá iežaset searvegotti. Dalle Árvu árvvolaš, mávssolaš mái/dievdu) sii čoahkkin ja ásahit searvegotti gos sii Árvvusatnin atnit árvvus, čájehit ahte Muolda eana mii lea lavnnji vuolde servvoštallet ja deaivvadit, omd girkus. gudnejahttá nuppi Navilduvvon guolggat váldon eret náhkis Searvegottelahttu olmmoš gii lea Bearašlahtut bearraša olbmot (eadni, Návlejuvvot giddejuvvot mielde muhtin searvegottis áhčči, mánát) Návlejuvvui giddejuvvui Sisafárrejeaddji olmmoš gii lea fárren Eallinoaidnu oaidnu das mo eallin galgá Njuorat aitto riegádan eret muhtin riikkas ja boahtá ođđa riikii. Son leat Nonna girkobargi gii orui kloastaris (nisu) lea sisa­fárrejeaddji ođđa riikkas. Eallišlájat iešguđetlágan eallit Oadjebas ráfálaš Sisdoallolistu listu álggus girjjis. Das Ehtalaš válljet rivttes dagu dahkat Oaffar skeaŋkkat maid lea addán ipmi- čužžot osiid bajilčállagat. Fápmu ráđđi, váldi, vuoibmi liidda Sivdnideapmi muitalus das mo juoga lea Geafivuohta lea geafi go ii suitte eallima Oaguhuvvojit muhtin olbmot čuvvot, šaddan dábálaš dárbašiid gokčat dahket baháid ja vigget jávkadit earáid Sivdniduvvui šattai Gierdevašvuohta gierdil, dohkkeha Oanádus oaniduvvon namma Spiret eallit mat borret eará elliid. Stuorra sierranasvuođaid Oarbbis mánná geas guktot váhnemat spiret sáhttet veadjit maiddái olbmuid god- Givssideapmi cuiggodit, olgguštit, leat jápmán dit ja borrat. gohčodit, cápmit nuppi olbmo Olgguštuvvot ii beasa searvat Stohpogálvvut gálvvut maid mii Human olmmošlaš Oskudovddastus dovddastit oskku jit- dárbbašit visttis/stobus, omd. stuolut ja Humanista olmmoš gii čuovvu nosit earáide beavddit humanehtalaš eallinoainnu Oskusuorgi osku mii suorranii ja šattai Suddu bahás dahku Jienastit cealkit maid oaivvilda earáláganin go dábálaš risttalaš osku Teologiija oahppu oskku birra Mihttomearri mearri mo mihtidit juoidá 170 171

Govvalistu s. 59: Shutterstock, s. 123b: Scanpix/Jon Hauge Teavsttat s. 60b: Shutterstock/ck., s. 123v: Shutterstock/Corepics s. 7, 13, 15, 16,: Koranas, s. 5: Kart og grafikk/Gerd Eng Kielland, s. 60v: Shutterstock/Gina Smith, s.125: Shutterstock/Sven Hoppe s. 32: Skandapuranas, s. 6: Shutterstock/Mikhail Levit, s. 61: Shutterstock/De Visu, s. 126: Shutterstock/Mariusz S. Jurgielewicz s. 37: Mahabharatas, s. 8: Fotofil.no/Eli Berge, s. 62: Shutterstock/Petr Meshkov, s. 127: Shutterstock/GWImages s. 51: Tripitaka vuosttaš gores, s. 9: Shutterstock/Ramzi Hachicho, s. 64b: Fotofil.no/Eli Berge, s. 128b: Shutterstock/Jozef s. 53: Dhammapadas, s. 10: Fotofil.no/Eli Berge, s. 64v: Henrik Sendelbach, s. 128ga: Shutterstock/Zvonimir Atletic s. 89, 108, 109, 111, 112, 130: Mánáid Biibbal, s. 12: Shutterstock/ayazad, s. 67: Kart og grafikk/Gerd Eng Kielland, s. 128v: Shutterstock/raynuk IKO-forlaget ja Verbum Bibelselskap. 2002. s. 14: Shutterstock/Ansal/Pavel Bernshtam, s. 68: NordicPhoto, s. 129gu: Shutterstock/mrpuiii Jorgalan: Inger Marie Oskal. s. 15: Shutterstock/Orhan Cam, s. 69: Shutterstock/DavidEwingPhotography, s. 129v: Jan Gunnar Furuly s. 101: Storm: Snorre Sturlasons Kongesagaer. s. 17: Shutterstock, s. 70b: Shutterstock/Vadim Kozlovsky, s. 132: Minna Saastamoinen J.M. Stenersens Forlag A/S. 2000. s. 18 b: Shutterstock, v: Shutterstock, s. 70v: Shutterstock/Luba,s. 71: NordicPhoto, s. 133: Lemet-Jon Ivvár s. 119: Ođđa Testamentá s. 19: Shutterstock/Francesco Dazzi, s. 72: Shutterstock/ Golden Pixels LLC, s. 134b: Aina H Guttorm Einarsen s. 20: 1.images.no. s. 73: Shutterstock, s. 134v: Oddgeir Isaksen/Finnmark Dagblad s. 21b: Fotofil.no/Junko Hoki, v: Scanpix/Trond s. 74b: Bettman/Corbis, s. 135b: Minna Saastamoinen Søraas s. 74v: AKG London, s. 135v: Frode Pedersen/Aftenposten s. 22: Charles Lenars/Corbis, s. 75 AKG London, s. 136: Heidi G Einarsen s. 23: Scanpix/Robert Harding Images, s. 76: Shutterstock/Howard Sandler, s. 138: Marko Asunmaa, Studio Borga s. 24: scanpix, s. 78: Shutterstock/Maksim Dubinsky, s. 139: nbm.dk s. 25: Scanpix, s. 80: Shutterstock/mylos, s. 140: Minna Saastamoinen s. 26b: Fotofil.no/Eli Berge, v: Fotofil.no/Roberto s. 81:Shutterstock, s. 141: Aina H Guttorm Einarsen Rollemberg Santana, s. 82: Scanpix/Robert Harding Images, s. 142b: Amund Johnskareng s. 29: Kart og grafikk/Gerd Eng Kielland, s. 83: Shutterstock/Sepavo, s. 142v: Aina H Guttorm Einarsen s. 30: Shutterstock: Studio 1One vg: s. 84: wikimedia, s. 144–145: Minna Saastamoinen Shutterstock/Phanlop88, s. 87: Kart og grafikk/Gerd Eng Kielland, s. 146b: Shutterstock/Sportgraphic s. 31b: Shutterstock/phanlop88, s. 88gu: Shutterstock/Andrea Danti, s. 146v: Minna Saastamoinen s. 31v: Wikimedia, s. 88ol: Shutterstock/Zvonimir Atletic, s. 148: Sandrew Metronome s. 33: Shutterstock/Anna Vesna, s. 89: Shutterstock/Zvonimir Atletic, s. 150 ja 152: ČálliidLágádus/Amund Johnskareng s. 35 b: Shutterstock/Angelo, s. 91: bjornolav.blogspot.com, s. 153: Wikimedia s. 35 v: Shutterstock/Studio 1, s. 92: Shutterstock/ahmad80, s. 155: AKG-Images s. 36: Wikimedia, s. 93: Shutterstock/Salajean, s. 156: ČálliidLágádus/Mihkku Solbakk s. 38: Shutterstock/Iona Davies, s. 94: Shutterstock/Boris Diakovsky, s. 159: Minna Saastamoinen s. 39: Shutterstock/Torasenko Sergey, s. 96: Shutterstock/Arkadiusz Komski, s. 160: Carl-Johan Utsi s. 40: Shutterstock/JeremyRichards, s. 97: Wikimedia, s. 161: Ole Máhtte Eira s. 41: Shutterstock/neelsky, s. 98: Shutterstock/Losevsky Pavel, Shutterstock/ s. 162gu: Scanpix s. 42: Gideon Mende/Corbis, Pavel K, s. 162ol: Heidi G Einarsen s. 43: Shutterstock/fritz16, s. 100: Øyvind Ravna, s. 44: Scanpix/Gorm Kallestad, s. 101: Scanpix/Gorm Kallestad, s. 45: Shutterstock/Michael Zysman, s. 105: ČálliidLágádus/Mihkku Solbakk, Mii eat leat lihkostuvvan buot govvejeddjiin s. 47: Kart og grafikk/Gerd Eng Kielland, s. 106gu: Harald Aadnevik, oažžut oktavuođa, muhto máksit dábálaš s. 48: Anita Ganeri. Hva vet vi om Buddhisme? s. 106ol: Heidi G Einarsen, honorara govaid ja illustrašuvnnaid ovddas nu Dam & søn. Oppdag verden. 2000. s. 108: Shutterstock/Vladimir Wrangel, fargga go váldá oktavuođa. s. 49: Fotofil.no/Roberto Rollemberg Santana, s. 109: Shutterstock/Jorisvo, s. 50: Shutterstock, s. 110gu: Heidi G Einarsen, s. 51: Shutterstock/phanlop88, s. 110ol: Harald Aadnevik, s. 52: Anita Ganeri. Hva vet vi om Buddhisme?. s. 112–113: Margrethe G Aanes Dam & søn. Oppdag verden. 2000, s. 114: Scanpix/Odd Andersen s. 54: Shutterstock/ArtTomCat, s. 117: Somos Images Corbis s. 55b: Fotofil.no/Roberto Rollemberg Santana, s. 118: Aina H Guttorm Einarsen s. 55g: Shutterstock/LiteChoices ja Zzvet, s. 120b: Shutterstock/Lilkar s. 55v: Shutterstock/Galyna Andrushko, s. 120v: Shutterstock/Zvola Fasola s. 56: Corbis, s. 121b: Shutterstock/Kamir s. 57: Shutterstock/Videowokart, s.121v: Shutterstock/David Carillet s. 58: Fotofil.no/Eli Berge, s.122: Shutterstock/Dayna 172 173

Juvddálašvuohta 174 175

176