Mahdollisuuksien Östersundom Esipuhe Patrik Lindström/Helsingin kaupunki Kaupunki kasvaa rannikkoa pitkin itään. Meren rannalle, Sipoonkorven kansallispuiston naapuriin rakennetaan tulevaisuuden kaupunki, Östersundom. Kuntien yhteistyöllä suun- niteltu aluekokonaisuus avaa pääkaupunkiseudun uuden merkittävän kasvusuunnan. Östersundomissa on tilaa elää ja yrittää. Östersundom on ainutlaatuinen mahdollisuus rakentaa uusi kokonainen kaupunki. Kaikki toteutetaan uusimmalla, ympäristöystävällisimmällä tekniikalla. Rakentaminen kestää vuosikymmeniä ja mahdollistaa kokeilun, tutkimuksen ja tuotekehityksen. Haas- tamme alan innovatiiviset toimijat mukaan rakentamaan kestävää kaupunkia, joka ei kuormita ympäristöä, vaan jalostaa päästöt raaka-aineeksi ja kadut ja korttelit moni­ muotoiseksi kaupunkiluonnoksi. Östersundomissa nautitaan pikkukaupungin tunnelmasta Helsingin vieressä, meren ja luonnon äärellä. Asiat hoidetaan lähellä: mukavasti, älykkäästi ja ympäristöystävälli- sesti. Nopeat yhteydet Helsingin keskustaan, Kehä III:n suuntaan ja lentokentälle sekä Vuosaaren satamaan palvelevat asukkaita ja yrityksiä. Neljä teemaa viitoittavat tien mahdollisuuksien Östersundomiin: 1. elävä, 2. kestävä, 3. älykäs sekä 4. vihreä ja sininen kaupunki.

Anni Sinnemäki Apulaispormestari Helsingin kaupunki

Mahdollisuuksien Östersundom — 2 Yleiskatsaus

Sipoonkorven Östersundomiin kansallispuisto Julkisten ja Ultunan kaupallisten pori palveluiden pääkeskus

HELSINKI Majvik Kiertotalous- Sakarin- yritysalue mäki

SIPOO Öster- Öster- sundomin 20 min sundom kartano Koivu- lentokentälle VANTAA niemen Karhusaari 30 min huvila keskustaan Länsisalmi 15 min Keskusta Vuosaaren Wester- Kappeli Kerrostaloja satamaan kullan Urheilu- Kaupunkipientaloja kartano puisto Pientaloja Mellun- Husön Väljästi rakenneu alue mäki Mustavuori kartano Elinkeinotoiminta ja yhdyskuntatekniikka Metsäyhteys Metsä Mustavuoresta Sipoonkorpeen Kosteikko Pelto, niiy, avoin alue Granö Vihersilta tai -alikulku Metro Mahdollisuuksien Östersundom — 3 Östersundom avaa pääkaupunkiseudun laajentumissuun- nan itään. Östersundomista muodostuu seudulle uusi Kaupunki kasvaa 80 000–100 000 asukkaan kaupunginosa keskuksineen. Tiivis kaupunkimainen rakenne tukeutuu tehokkaaseen joukkoliikenteeseen – metroon. Östersundom tasapainottaa nykyistä yhdyskuntaraken- rannikkoa netta. Pääkaupunkiseutu on kasvanut viimeisten vuosikym- menten aikana länteen sekä radanvarsia pitkin pohjoiseen. Östersundom on päänavaaja itäisen –Porvoo-ke- pitkin itään hityskäytävän toteutumiselle. Yhdessä länsimetron kanssa itämetro muodostaa Helsingin seudun rannikosta hyvin toimivan ja saavutettavan kokonaisuuden. Östersundom avaa seudulle PORVOO uuden kasvukäytävän.

SIPOO Helsinki-Vantaan lentoasema Nuuksio VANTAA Sipoonkorpi

Kehä III Öster- sundom

HELSINKI ESPOO Metro Vuosaaren Jokeri 3 satama Rautatie KIRKKONUMMI Helsingin E18 keskusta 10 km Uudenlaista asumista ja

Puroniiy pikkukaupungin tuntua 4 500–6 000

Landbo itä 6 500–8 000

Östersundom tarjoaa hyvän sijainnin ja länsi paljon vaihtoehtoja asumiseen. Koko- 8 500–10 000 naisasukasmääräksi on arvioitu 80 000– Majvik pohjoinen 100 000 asukasta. Asumista Östersun- Norrberget HELSINKI 7 500–10 000 domiin tulee 4 200 000–5 300 000 k-m², Sakarinmäki 9 000–10 500 mikä mahdollistaa jopa 55 000 uuden asunnon rakentamisen. Määrä on seu- Kartano dullisesti merkittävä. Vaarala 2 500–3 000 Korsnäs SIPOO Östersundom on pientalokaupunki. Östersundom 3 500–4 500 70 % uusista asuinalueista on kaupunki- 9 500–12 500 Majvik etelä pientalo- tai pientalovaltaisia. Asumisen Länsisalmi 5 500–7 500 kerrosalasta noin 32 % on kaupunkipien- 6 500–8 000 Karhusaari talo- ja 16 % pientaloasumista. Metro- VANTAA Kappeli 5 500–8 000 asemien seudut ovat kerrostalovaltaisia, 2 500–3 500 Länsimäki ja niistä löytyy kaikki hyvään kaupunki­ 8 500–10 000 elämään tarvittavat palvelut.

Talosaari Salmen- Sipoo Helsinki Keskusta kallio 13 000–18 000 52 000–66 000 asukasta asukasta Kerrostaloja Kaupunkipientaloja Vantaa Yhteensä Pientaloja 15 000–18 000 80 000–100 000 asukasta asukasta Väljästi rakenne„u alue Granö Elinkeinotoiminta ja yhdyskuntatekniikka Viheralue

Kosteikko Mahdollisuuksien Östersundom — 5 Metro Asuinkerrosala 1 000 k-m²

Kerrostalovaltainen Kunkin vaihteluvälin alaraja on laskettu 80 000 asukkaan mukaan, yläraja 100 000 asukkaan mukaan. Kaupunkipientalovaltainen Pientalovaltainen

700–900 2 150–2 700 1 150–1 450 <20 550–700 50 700–850 100–150 300–400 52 % 2 % 16 % 42 % 8 % 90 % 46 % 20 % 18 % Koko alue Helsinki Vantaa Sipoo 4 200–5 300 2 700–3 450 800–900 700–900

38 % 36 % 32 % 1 000–1 350 250–350

1 350–1 700

Mahdollisuuksien Östersundom — 6 Kerrosalat toiminnoittain 1 000 k-m²

Asuminen

Kerrostalovaltaiset 2 150–2 700

Kaupunkipientalo­ valtaiset 1 350–1 700 Asumisen kerrosala yhteensä 4 200–5 300 Pientalovaltaiset­ 700–900

Elinkeino 1 250–2 100

Julkiset palvelut 300–400 Kerrosala yhteensä 6 000–8 100 Yhdyskuntatekninen huolto 200–350

Mahdollisuuksien Östersundom — 7 Tilaa elinkeinotoiminnalle­

Östersundomissa on tilaa yrityk- Tuhatta asukasta saavutettavissa Tuhatta asukasta saavutettavissa sille ja tuotekehitykselle. Sijaa on joukkoliikenteellä 40 minuutissa kävellen 20 minuutissa myös teolliselle ja tuotannolliselle toiminnalle. Alueen vetovoima­ tekijöitä ovat erinomaiset logis- tiset yhteydet ja saavutettavuus, Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Vuosaaren sataman läheisyys sekä työvoiman hyvä saatavuus. Östersundom on yritysmyöntei- nen. Alueella vahvistetaan aktiivi- sesti monipuolisen yritystoiminnan edellytyksiä ja kehittymismahdolli- suuksia. Aluetta kehitetään yhteis- työssä kiertotaloutta hyödyntävien yritysten kanssa, ja elinkeinoelä- män hyviä käytäntöjä ja vastuullista 400 toimintaa tuetaan. Östersundom 20 on edelläkävijä ja kokeilualusta 300 15 tulevaisuuden kestäville ratkaisuil- le ja teknisille kokeiluille. Samalla 200 10 mahdollistetaan uusien innovaatioi- den synty ja uusi liiketoiminta.

Mahdollisuuksien Östersundom — 8 Kestävä liikkuminen ja jalankulkijan kaupunki

Etäisyys metro- 2 000 / 1 500 asemasta asukkaita / työpaikkoja Kaupunkia suunnitellaan jalankulkijan, 1 km pyöräilijän ja joukkoliikenteen ehdoilla. Yli 17 000 / 5 500 puolet Östersundomin tulevista asuk- 600 m 19 500 / 9 500 HELSINKI kaista asuu kävelyetäisyydellä metroase- masta. Metro mahdollistaa sujuvat liiken- 7 000 / 3 500 neyhteydet ja hyvän saavutettavuuden 9 500 / 6 000 Majvik seudun muihin merkittäviin keskuksiin ja Jokeri 3 Sakarinmäki työpaikka-alueille. 16 000 / 5 500

Koko alueella 9 500 / 4 000 600 metrin sisällä metroasemasta VANTAA 11 000 / 7 000 SIPOO 35 000 20 000 Länsi- Öster- asukasta työpaikkaa mäki 7 000 / 5 500 sundom 1 kilometrin sisällä metroasemasta 4 000 / 2 500 60 000 28 000 Länsi- asukasta työpaikkaa salmi 2 000 / 1 500 Keskustatoiminnot Kerrostaloja Mellun- Kaupunkipientaloja mäki Pientaloja Väljästi rakenne€u alue Elinkeinotoiminta ja yhdyskuntatekniikka Viheralue Kosteikko Metro Mahdollisuuksien Östersundom — 9 Kunnan raja Kustannusten ja tulojen vuosittainen kertymä, Uusi kaupunki 100 000 asukasta maksaa miljoonaa euroa, pääomitettu itsensä 6 000 Kustannukset

Kustannukset metron kanssa takaisin Tulot

4 000 Uuden kaupungin rakentaminen lähes tyhjältä pöydältä edellyttää merkittäviä investointeja, jotka jakautuvat usealle vuosikymmenel- le. Kuntataloudellisesti 100 000 asukkaan Östersundom maksaa itsensä takaisin yhdessä sukupolvessa. Östersundomin vaikutus aluetalouteen Helsingin seudulla on merkittävä. Vaikutuksen työllisyyteen ja arvonlisäykseen arvioi- daan olevan suurempi, jos Östersundomia kehitetään vahvasti kiertotalouteen pohjautuvana alueena. Östersundomin raken- tamisella on lisäksi merkittävä työllisyys- ja arvonlisäysvaikutus 2 000 alueen rakentumisen aikana.

0 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060

Mahdollisuuksien Östersundom — 10 Kustannukset ja tulot 2020–2060, Kustannukset 100 000 asukasta, ilman metroinvestointia Tulot miljoonaa euroa

Helsinki Vantaa Sipoo

Maan hankinta (vuoteen 2016) Toteuttamisen 140 edellytysinvestoinnit Toteuttamisen Toteuttamisen 580 Palveluinfran edellytysinvestoinnit Palveluinfran edellytysinvestoinnit rakentaminen Palveluinfran 60 rakentaminen 70 rakentaminen 40 50 220 Investointien ja Investointien ja infran kunnossapito infran kunnossapito <10 <10

Investointien ja infran Kuntapalvelujen Kuntapalvelujen kunnossapito toimintamenot (netto) Kuntapalvelujen toimintamenot (netto) 20 480 620 toimintamenot (netto) 2 560 Tonttien myynti ja maankäyttömaksut 510 Tonttien myynti ja Tonttien Tonttien myynti ja maankäyttömaksut maankäyttömaksut vuokraus* 210 420 190

* Tonttien vuokratulot Kunnallis-, sisältävät kiinteistö- ja vuokrien yhteisöverot jäännösarvon 2 860 vuoden 2060 jälkeen. Kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöverot Kunnallis-, kiinteistö- 500 ja yhteisöverot 710 Nettotulot (tulot–kustannukset) Nettotulot (tulot–kustannukset) Nettotulot (tulot–kustannukset) 270 miljoonaa euroa 110 miljoonaa euroa 180 miljoonaa euroa

Mahdollisuuksien Östersundom — 11 Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen laajeneminen itään edellyttää seudullista yhteistyötä maankäytön ja liikenteen Suunnittelu ratkaisujen yhteensovittamiseksi. Östersundomin joukkoliiken- ne perustuu metroon, jonka rakentaminen on edellytys koko yleiskaavan toteutumiselle. Metron suunnittelun käynnistyminen edellyttää seudullisia päätöksiä. Metron toteuttamispäätös on ja toteutus mahdollista tehdä 2020-luvulla, ja metron rakentaminen on alus- tavasti ajoitettu 2030-luvulle.

Suunnitteluvaiheet

Aika vuosina 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ... Yleiskaavan voimaantulo Metrovyöhykkeen kaavarunko Metrovyöhykkeen asemakaavat

MAL-sopimus Metron yleissuunnitelma Metron YVA Metron yleissuunnitelman hyväksyminen Metron hankesuunnitelma Metron toteuttamispäätös Metron rakennussuunnittelu Valmius metron toteuttamiseen

Mahdollisuuksien Östersundom — 12 Toteuttamisen tavoitteellinen aikataulu

2020-luku 2030-luku 2040-luku 2050-luku Norrberget Länsimäki Karhusaari Sakarinmäki Majvik Östersundom Puroniiy Länsisalmi Landbo Puroniitty Landbo

Norrberget HELSINKI Sakarin- Majvik mäki Rakentamisen vaiheistus

Östersundomin rakentaminen kestää vuosi­ SIPOO kymmeniä. Metron toteuttaminen kerralla Majvikin asti mahdollistaa aluerakentamisen Karhu- aloittamisen samanaikaisesti Länsisalmessa, Öster- sundom saari Östersundomissa, Sakarinmäessä ja Maj­ Länsisalmi vikissä. Rakentamisen pääpaino on 2030- ja Länsimäki 40-­luvuilla, ja alueen on arvioitu valmistuvan noin vuoteen 2060 mennessä. VANTAA

Rakentamisen aloitus Täydennysrakentamista 2010-luvulta alkaen 2020-luvulta alkaen 2030-luvulta alkaen 2040-luvulta alkaen Granö 2050-luvulta alkaen Mahdollisuuksien Östersundom — 13 Mahdollisuuksien Östersundom

Jalankulkijan Energiaomavarainen Östersundomia suunnitellaan pitkälle kaupunki ja ilmastopositiivinen tulevaisuuteen. Tulevaisuuden kaupungin tavoitteiden tulee olla kunnianhimoisia Monipuolinen ja Muuntojoustava ja toimintatavan joustava. Tavoitteiden asettaminen on aloitettu yleiskaavan monimuotoinen Kestävä ja resilieni kaupunki yhteydessä. Neljä teemaa viitoittavat tien mahdollisuuksien Östersundomiin: Elävä 1. elävä, 2. kestävä, 3. älykäs sekä Tekemisen Resurssi- 4. vihreä ja sininen kaupunki. mahdollisuuksia kaupunki viisas Tarkemman suunnittelun käynnis- tyessä haastamme kaikki alan toimijat Mahdolli- kehittämään mahdollisuuksien Östersun- suuksien domia yhdessä. Vihreä ja sininenÖstersundom Sipoonkorpi ja meri kaupunki Älykäs infra

Älykäs Puhdas kaupunki elinympäristö Sujuva arki

Rakenneu luonnon Hyvä hallinto – monimuotoisuus yhdessä enemmän

Mahdollisuuksien Östersundom — 14 1. Elävä 2. Kestävä 3. Älykäs 4. Vihreä ja sininen kaupunki kaupunki kaupunki kaupunki

Östersundom on ihmisen Östersundom on ekologises- Tulevaisuuden Östersundom Östersundomissa kaupunki kokoinen pikkukaupunki. ti, taloudellisesti ja sosiaali- suunnitellaan älykkäästi, on luonnossa ja luonto on Asukasmäärä ja -tiheys sesti kestävä. Tulevaisuuden rakennetaan älykkääksi ja kaupungissa. Sipoonkorven mahdollistavat monipuoli- kaupungin tavoitteena on toimii älykkäästi. Vuosikym- kansallispuiston naapuriin sen kaupunkielämän, erin- kestävän elämäntavan mah- meniä kestävässä rakenta- ja meren rannalle rakentuu omaiset palvelut ja hyvät dollistaminen ja ilmaston- misessa on mahdollisuus vehreä kaupunki. Rakennet- joukkoliikenne­yhteydet. muutoksen hillintä. Samalla hyödyntää kunkin aikakau- tu ympäristö tuottaa uutta Alueen historia, pikkukau- varaudutaan muuttuviin den uusimpia ja ympäristö­ luonnon monimuotoisuutta. pungin mittakaava, luonto ja olosuhteisiin ja ilmastonmuu- ystävällisimpiä tekniikoita ja Östersundomin kaupunki- merellisyys luovat kaupungin­ tokseen sopeutumiseen. etsiä innovatiivisia ratkaisuja vihreä, pienvesistöt ja meri osan identiteetin ja antavat Östersundomissa lähtö- kaupungin, yliopistojen, lisäävät elämänlaatua, virkis- lähtökohdat vetovoimaisen ja kohtina ovat resurssiviisaus elinkeinoelämän ja asukkai- tysmahdollisuuksia ja ympä­ elinvoimaisen alueen kehitty- ja kiertotalous – energiaa ja den kanssa. Tavoitteena on, ristöterveellisyyttä. Meri miselle. luonnonvaroja säästetään että Östersundomista tulee on osa elämää ja merellisiä Östersundom on mo- ja rajalliset resurssit käyte- edellä­kävijä arkea helpotta- palveluja kehitetään yhdes- nipuolinen ja monimuotoi- tään optimaalisesti hyväksi. vissa ratkaisuissa ja palve- sä alan toimijoiden kanssa. nen. Östersundomissa voi Rakentamisen, asumisen ja luissa. Näin mahdollistetaan Puhdas elinympäristö on asua, käydä töissä, viettää elinkeinotoiminnan sivuvirrat yrityksille kokeilualusta suomalainen vahvuus, myös vapaa-­ ­aikaa ja yrittää. hyödynnetään täysimää- tulevaisuuden kestäville rat- Östersundomissa. 100 000 asukkaan kaupunkiin räisesti eikä jätettä synny. kaisuille ja asukkaille sujuva mahtuvat kaikki asumismuo- Rakennukset ovat monikäyt- arki. dot ja rakennustyypit. Vireä töisiä ja muunneltavia. Suun- Östersundomissa kun­ elinkeinotoiminta on osa nittelussa ja toteutuksessa tien investoinnit ja hankinnat elävää kaupunkikulttuuria. huomioidaan rakentamisen ja tehdään oikea-aikaisesti. Kaupunki tarjoaa edellytyk- käytön elinkaarivaikutukset. Kokonaistaloudellisuus ja set yrittäjyydelle sekä hyvän Tulevaisuuden Östersun- elinkaariajattelu ovat osa elinympäristön kaikille ikään, dom on energiaomavarainen hyvää hallintotapaa, ja kunnat elämäntilanteeseen, liikku- ja ilmastopositiivinen. noudattavat omissa hankin- Resurssiviisas maamassojen miskykyyn ja varallisuuteen Östersundomissa energia noissaan kestäviä ja eettisiä hallinta, kiertotalouden mah- katsomatta. tuotetaan puhtaasti hankintaperiaatteita. dollistama uusi liiketoiminta uusiutuvilla energialähteillä. ja uusiutuv­ a energia ovat Energian varastointi- alueellisia jo käynnissä olevia ratkaisuja kehitetään. Pitkällä Östersundomin kärkihank- aikavälillä energiaa tuotetaan keita. yli alueen oman tarpeen.

Mahdollisuuksien Östersundom — 15 Helsingin kaupunki Kaupunkiympäristön toimiala

Östersundomin suunnittelu Kansakoulukatu 1, 00100 Helsinki

PL 58211, 00099 Helsingin kaupunki Tuomas Kärkkäinen / Merkitys ja informaatiomuotoilu: Taitto