Valtion Tuki Nro N 53/2000 - Suomi Aluepoliittisen Kuljetustukijärjestelmän Muutos (Suomi)
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 14.08.2000 SG(2000) D/ 106194 Asia: Valtion tuki nro N 53/2000 - Suomi Aluepoliittisen kuljetustukijärjestelmän muutos (Suomi) Herra Ministeri, 1. MENETTELY Komissio on hyväksynyt 4 päivänä joulukuuta 1996 aluepoliittisen kuljetustukijärjestelmän "kuljetusten alueellinen tukeminen" kaudeksi 1997–1999 numerolla N 494/96 (komission kirje SG(96) D/358, 4 joulukuuta 1996). Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan nojalla komissiolle 27 päivänä joulukuuta 1999 päivätyllä kirjeellä aluepoliittisesta kuljetustukijärjestelmäehdotuksesta vuodeksi 2000. Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain voimassaolo on päättynyt 31 päivänä joulukuuta 1999 ja Suomen viranomaiset pyytävät järjestelmän soveltamisen jatkamista vuodella. 2. YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS TUKIJÄRJESTELMÄSTÄ 2.1 Järjestelmän tavoite Järjestelmällä pyritään alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen mukaisesti (EYVL C 74, 10.3.1998, s. 9) tasoittamaan syrjäisillä harvaan- asutuilla seuduilla sijaitsevien yritysten pitkistä matkoista aiheutuvia ylimääräisiä kuljetuskustannuksia. Ulkoministeri Erkki TUOMIOJA Laivastokatu 22 FIN - 00160 HELSINKI Rue de la Loi 200, B-1049 Bruxelles/Wetstraat 200, B-1049 Brussel - Belgia. Puhelin: keskus +32 (0) 2 299.11.11. Telex: COMEU B 21877. Sähkeosoite: COMEUR Bryssel 2.2 Tukikelpoiset alueet Järjestelmän nojalla tukikelpoisia ovat seuraavat kunnat: Etelä-Savo: Mikkeli, Mikkelin mlk, Anttola, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa, Ristiina, Juva, Puumala, Rantasalmi, Sulkava, Savonlinna, Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonranta, Joroinen, Heinävesi, Kangaslampi, Pieksämäki, Pieksämäen mlk, Haukivuori, Jäppilä ja Virtasalmi Pohjois-Karjala: Outokumpu, Polvijärvi, Joensuu, Eno, Kiihtelysvaara, Kontiolahti, Liperi, Pyhäselkä, Ilomantsi, Tuupovaara, Kitee, Kesälahti, Rääkkylä, Tohmajärvi, Värtsilä, Lieksa, Juuka, Nurmes ja Valtimo Kainuu: Kuhmo, Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi, Vaala, Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Vuolijoki Pohjois-Pohjanmaa: Hailuoto, Ii, Kuivaniemi, Utajärvi, Yli-Ii, Ylikiiminki, Siikajoki, Pyhäntä, Kestilä, Piippola, Pulkkila, Nivala, Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Pyhäsalmi, Reisjärvi, Ylivieska, Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi, Kuusamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski Lappi: Rovaniemi, Rovaniemen mlk, Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio, Ylitornio, Pello, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski, Ranua, Posio, Kittilä, Enontekiö, Kolari, Muonio, Sodankylä, Inari ja Utsjoki Tukikelpoisia alueita ovat alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen mukaiset harvaanasutut alueet (EYVL C 74, 10.3.1998, s. 9) ja ne on merkitty Suomea koskevaan aluetukikarttaan (hyväksytty 26 päivänä lokakuuta 1999), joka on esitetty kuvassa 1. 2 Kuva 1: Ehdotetun järjestelmän nojalla tukikelpoiset alueet on tummennettu. 2.3 Tukikelpoiset kuljetusmuodot: Järjestelmän osana tukea voidaan myöntää seuraavissa tapauksissa: - Pienen ja keskisuuren yrityksen edellä mainituilla alueilla jalostamien tuotteiden jalostuspaikalta alkavasta kuljetuksesta aiheutuviin kustannuksiin Suomessa, mikäli jalostus on ollut merkittävää. - Tukea ei makseta alkuperäistä arvoa vain vähän lisäävästä jalostuksesta. Jalostukseksi ei katsota uudelleen lastaamista tai purkamista eikä tavaran pakkaamista. Käytettyjen tavaroiden kuljetuksista ei makseta kuljetustukea. Kuljetustukea ei makseta myöskään yrityksen omalla kuljetuskalustolla suoritetuista kuljetuksista. 3 - Käytettyjen tavaroiden kuljetuksista ei makseta kuljetustukea. - Tukikelpoisiin kustannuksiin ei sisällytetä satamatoimintoihin liittyviä käsittelykustannuksia. 2.4 Kuljetustuen laskeminen Tuki lasketaan prosenttiosuutena tuensaajalle aiheutuneista "kuljetus- kustannuksista". Tässä yhteydessä käsitteellä "kuljetuskustannukset" tarkoitetaan rahtimaksuja rahdinlisineen ja lisämaksuineen, jotka on rahtikirjaan tai muuhun kuljetuskirjaan merkitty. Saadut alennukset ja vähennykset on vähennettävä kuljetusmaksusta ennen kuljetustuen määräämistä. Satamatoimintojen tuki maksetaan kuitenkin lähetyksen painon perusteella. Kuljetustuki voidaan maksaa, jos kuljetusmaksu on ollut vähintään 121 Suomen markkaa (20,35 euroa) lähetykseltä ja maksettava kuljetustuki on vähintään 2 000 markkaa (336,38 euroa) hakemuskauden aikana. Asianomaisella ministeriöllä on oikeus korottaa mainittuja määriä tavaraliikenteen rahtitason nousua vastaavasti. Sovellettava tuki-intensiteetti riippuu kilometreinä mitattavasta kuljetustuen edellyttämästä vähimmäismatkasta ("kuljetusmatka") (katso jäljempänä oleva taulukko). Ohjelmassa käsitteellä "kuljetusmatka" tarkoitetaan lyhimmän sopivan reitin kokonaispituutta kuljetettaessa tavaroita Suomen alueella. Suomen Pohjoiskalotilta alkavien kuljetusten kuljetustuen edellyttämää vähimmäismatkaa laskettaessa mukaan luetaan myös muualla kuin Suomen Pohjoiskalotilla tapahtuva kuljetus. Jos Suomen Pohjoiskalotilta alkava kuljetusmatka on alle 266 kilometriä, tukiprosentti määräytyy 266 kilometrin mukaan. Tässä järjestelmässä Pohjoiskalotilla tarkoitetaan niitä läänejä tai vastaavia hallinnollisia alueita Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa, jotka kokonaan tai osaksi sijaitsevat napapiirin pohjoispuolella. Venäjällä tällaiseksi alueeksi katsotaan Muurmanskin alue. 4 Taulukko 1: Kuljetustuen intensiteetti kilometreinä laskettua kuljetusetäisyyttä kohti (1.1.2000–31.12.2000) Kuljetettu matka Tukiprosentti Tukiprosentti satama- kilometriä toimintoihin liittyvissä kuljetuksissa 101–130 -% 7 % 131–160 -% 9 % 161–210 -% 10 % 211–265 -% 12 % 266–300 7 % 14 % 301–400 11 % 14 % 401–500 15 % 15 % 501–600 18 % 18 % 601–700 22 % 22 % 701–800 24 % 24 % 801–1000 26 % 26 % 1001– 29 % 29 % Kuljetustukea voidaan maksaa: - vähintään 266 kilometrin pituisista rautatie- ja kuorma-autokuljetuksista; - yhteensä vähintään 266 kilometrin pituisista rautatie- ja kuorma- autokuljetuksista, jotka muodostavat yhtenäisen kuljetusketjun; - kotimaassa tapahtuvan kuljetusmatkan osalta sellaisista vähintään 266 kilometrin pituisista Suomen Pohjoiskalotilta alkavista kuljetuksista, jotka suuntautuvat toisen maan Pohjoiskalotille tai sen kautta edelleen kuljetettaviksi, siten kuin edellä on mainittu; - vesikuljetuksista, jotka alkavat Merikarvian kunnasta ja sen pohjoispuolella sijaitsevista Pohjanlahden satamista tai laivauspaikoista; vähintään 101 kilometrin pituisista vesikuljetuksista, jotka alkavat Saimaan vesistöalueen satamista tai laivauspaikoista. 2.5 Järjestelmän kesto: 1.1.2000–31.12.2000 5 2.6 Talousarvio: Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha kuljetustuen maksamista varten. Kuljetustukea on maksettu vuosina 1996–1998 seuraavasti: - 1996: 26 256 969 Suomen markkaa (noin 4,4 miljoonaa euroa) - 1997: 21 731 886 Suomen markkaa (noin 3,7 miljoonaa euroa) - 1998: 16 162 665 Suomen markkaa (noin 2,7 miljoonaa euroa) 2.7 Tuen kumuloituminen: Järjestelmän nojalla myönnettävää tukea ei saa yhdistää muista järjestelmistä samoihin kuljetuskustannuksiin myönnettävään tukeen. 2.8 Muut säännökset: - Tukijärjestelmän soveltaminen teräs-, synteettikuitu-, laivanrakennus- tai moottoriajoneuvoteollisuudessa toimiviin yrityksiin edellyttää ennakkoilmoitusta ja komission antamaa ennakkohyväksyntää. - Järjestelmää ei sovelleta sellaisten yritysten tuotteiden kuljetukseen tai kauttakuljetukseen, joilla ei ole vaihtoehtoista sijaintipaikkaa (esimerkiksi kaivannaisteollisuuden tuotteet tai vesivoimalaitokset). - Järjestelmän osana tukea ei voida myöntää EY:n perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen maa- ja kalataloustuotteiden kuljetukseen. 3. EHDOTETUN TUKIJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI Ehdotetun tukijärjestelmän osana tukea voidaan myöntää tietyille kuljetustukikelpoisilla alueilla Suomessa sijaitseville yrityksille. Koska tukea ei ole rajattu aloihin tai yrityksiin, jotka eivät osallistu jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, on vaarana, että tuki vaikuttaa tähän kauppaan. Näin ollen ehdotettu tukitoimenpide on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa ja ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea. Suomen viranomaiset ovat noudattaneet EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrättyjä menettelysääntöjä ilmoittaessaan tukitoimenpiteestä ennen sen täytäntöönpanoa. Ilmoituksessaan Suomen viranomaiset ovat luokitelleet ehdotetun järjestelmän osana myönnettävän tuen kuljetustueksi. Komissio on tutkinut ehdotetun tukitoimenpiteen EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan, alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen1 ja erityisesti näiden suuntaviivojen liitteen II nojalla. Arvioinnin perusteella komissio on tehnyt seuraavat huomiot: 3.1 Tuki on rajattu harvaanasutuille alueille, jotka kuuluvat perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdan 1 EYVL C 74, 10.3.1998, s. 9. 6 soveltamisalaan (alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 4.16 kohta ja liitteen II viides luetelmakohta). Kaikki viisi NUTS III -aluetta (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois- Karjala ja Etelä-Savo), joille ohjelman perusteella voidaan myöntää tukea, täyttävät alhaista väestötiheyttä koskevan perusteen (väestötiheyden on oltava alle 12,5 asukasta/km²). Kaikki viisi maakuntaa on sisällytetty kaudeksi 2000–2006 laadittuun Suomen aluetukikarttaan. 3.2 Suomen viranomaiset ovat todistaneet ylimääräisten kuljetuskustannusten olemassaolon ja esittäneet niiden määrän (suuntaviivojen 4.16 kohta): Suomen viranomaiset ovat toimittaneet tilastotietoja, joista käy ilmi, että tukikelpoisilla alueilla sijaitseville yrityksille aiheutuu ylimääräisiä kuljetuskustannuksia. Tilastojen