Kuntakatsaus 2003 1600 1400 1200

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Kuntakatsaus 2003 1600 1400 1200 Kuntakatsaus 2003 1600 1400 1200 n o o 1000 900 Tilastokeskus ,/» Tilastokeskus ¡ ¡ jjjl Statistikcentralen Statistics Finland Kuntakatsaus Oulu 2003 Tiedustelut: Esko Syrjäkari (08) 535 1414 Leena Jäntti (08) 535 1412 Sirkku Hiltunen (08) 535 1411 Kannen kuvat: Leena Jäntti ja Sirkku Hiltunen ISSN 1455-8696 ISBN 952-467-158-1 © 2003 Tilastokeskus Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Multiprint, Oulu 2003 ALKUSANAT Kuntakatsaus2003 on kunnittaiseen aluejakoon perustuva kokoomajulkaisu, joka antaa päättäjille ja muille tiedontarvitsijoille tuoretta ja valmiiksi muokattua aluetietoa Suomesta. Julkaisussa eri ilmiöitä ja niissä esiintyviä alueellisia eroja pyritään kuvaamaan mahdollisimman helposti havaittavassa muodossa. Katsaus ei sisällä perinteisiä numero- matriiseja, vaan tiedot on valmiiksi muokattu ja esitetty visuaalisesti kunnittaisina teema- karttoina ja diagrammeina. Kuntakatsaus kuuluu Tilastokeskuksen Aluekatsaussarjaan ja julkaistaan nyt kuudetta kertaa. Muita tähän sarjaan kuuluvia julkaisuja ovat Pohjois-Suomen, Itä-Suomen, Etelä- Suomen ja Länsi-Suomen katsaukset sekä Seutukunta- ja maakuntakatsaus. Kuntakatsaus ilmestyy vuosittain huhtikuussa uusien väestötilastojen valmistuttua. Muiden Alue- katsausjulkaisujen ilmestymisajankohta on loppusyksystä, marras-joulukuun vaihteessa, elinkeinorakennetietojen ja kuntien taloustilastojen valmistuttua. Kuntakatsaus 2003 sisältää yhteensä 139 havainnollista diagrammia ja teemakarttaa 70 aiheesta. Tarkasteltavista muuttujista esitetään koko Suomen käsittävä kunnittainen teema- kartta ja ilmiön ääripäitä selventävä diagrammiesitys. Siihen on otettu mukaan muuttujan arvojen suurin ja pienin desiili, siis kyseisen asian suhteen 45 parasta ja 45 huonointa kuntaa. Näitä alkusanoja ja kuvissa esiintyvien käsitteiden määritelmiä lukuun ottamatta Kuntakatsaus ei sisällä tekstiosaa. Kuvissa esiintyvien alueellisten ilmiöiden tulkinta jätetään lukijan tehtäväksi. Nyt aluekatsausten hyödyntäminen on entistäkin helpompaa, sillä toukokuusta 2000 lähtien Aluekatsausten sisältö on ollut saatavissa myös AlueOnline-Intemet-palveluna. Paperijulkaisuista poiketen AlueOnlinen koko kuvamateriaali on värillistä. Itse julkaisujen pdf-muotoisten tekstitiedostojen lisäksi tarjolla on kaikki katsausten teemakartat ja diagrammit PowerPoint-kuvina. Intemet-palvelussa kuvia päivitetään jatkuvasti. Esimerkiksi tämän julkaisun tilastokuviot on julkaistu AlueOnline-palvelussa (tilastokeskus.fi/alueonline) sitä mukaa, kun itse tilastotiedot ovat päivittyneet. Kuntakatsaus 2003 on tehty Tilastokeskuksen Oulun aluepalvelussa. Sen toteutuksesta ovat vastanneet suunnittelijat Leena Jäntti ja Sirkku Hiltunen. Helsingissä ja Oulussa, huhtikuussa 2003 Jussi Melkas Esko Syrjäkari Tietopal veluj ohtaj a Aluepäällikkö - yli 1 600 jatkuvasti päivitettävää teema- karttaa ja diagrammia PovverPoint-kuvina internetissä Nyt aluekatsausten hyödyntäminen on helppoa, sillä katsausten koko sisältö on saatavissa myösAlueOnline -Internet-palveluna. AlueOnline'ssa kaikki kuvat ovat värillisiä. Itse julkaisujen Word-muotoisten tekstitie­ dostojen lisäksi tarjolla on kaikki katsausten teemakartat ja diagrammit PovverPoint- kuvina. Voit avata kuvat suoraan Povver- Point-ohjelmistoosi ja käyttää niitä hyväk­ sesi omissa esityksissäsi tai teksteissäsi. AlueOnline’ssa kuvia päivitetään jatkuvasti. Uudet tilastokuviot ovat siten käytettävissäsi keskimäärin puolta vuotta aiemmin kuin vastaavissa paperijulkaisuissa. AlueO nline sisältää runsaasti myös paperi­ versioissa julkaisematonta materiaalia. AlueOnline'n käyttäjätunnuksen voit tilata yksittäisiin tai kaikkiin katsauksiin joko yh­ delle nimetylle käyttäjälle tai koko organi­ saatiolle vuosi- tai kestotilauksena. AlueOnline-^a\ye\uu esimerkkiaineistoon ja hinnastoon voit tutustua Internetsivuillam­ me, josta voit myös tilata käyttäjätunnuk­ sen: www.tilastokeskus.fi/alueonline AlueOnline'ssa nämäkin kuvat ovat värillisiä! SISÄLLYSLUETTELO SIVU Kuntien lukumäärä asukasluvun mukaan 7 VÄESTÖ Väkiluku ja väkiluvun muutos 8 Väestörakenne ja -ennuste 14 ELINKEINOELÄMÄ Toimipaikat 36 Työpaikkojen muutos 42 Yrittäjät 44 Alkutuotanto 46 Jalostus 50 Palvelutoimialat 58 Majoitustoiminta 60 Tulonsaajien tulot 64 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS Työpaikkaomavaraisuus 66 Työttömyys 68 Huoltosuhteet 76 KOULUTUS 80 TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT 90 ASUMINEN 104 LIIKENNE 116 ENERGIAN KULUTUS 118 KUNNALLISTALOUS Tuloveroprosentti 120 Kuntien verotulot 122 Kunnallistalouden tunnuslukuja 124 Talousarviolukuja 2003 136 Kunnan henkilökunta 140 OIKEUSTILASTOT 142 KÄ YTETYT KÄSITTEET JA L YHENTEET 146 KUVALUETTELO 147 LIITE 1 Suomen kunnat lääneittäin LIITE 2 Kuntien esiintyminen diagrammikuvissa 7 Kuntien lukumäärä asukasluvun mukaan 2002 Asukasluku kunnassa 132-1 000 1 001 - 2 000 2 001 - 3 000 3 001 - 4 000 4 001 - 5 000 5 001 - 6 000 ,.....I 33 6 001 - 7 000 20 7 001 - 8 000 _a 22 8 001 - 9 000 — 18 9 001 - 10 000 - 161 10 001 -11 000 11 11 001 -12 000 12 001 - 13 000 13 001 - 14 000 14 001 -15 000 15 001 -16 000 16 001 - 17 000 17 001 -18 000 18 001 - 19 000 19 001 -20 000 20 001 - 21 000 21 001 -22 000 22 001 - 23 000 23 001 - 24 000 24 001 - 25 000 26 001 - 27 000 - I 1 27 001 - 28 000 30 001 - 31 000 31 001 - 32 000 33 001 - 34 000 34 001 - 35 000 35 001 - 36 000 36 001 - 37 000 37 001 - 38 000 42 001 -43 000 45 001 - 46 000 46 001 - 47 000 52 001 - 53 000 53 001 - 54 000 56 001 - 57 000 57 001 - 58 000 58 001 - 59 000 75 001 - 76 000 81 001 - 82 000 87 001 - 88 000 97 001 - 98 000 124 001 -125 000 174 001 - 175 000 181 001 - 182 000 199 001 -200 000 221 001 -222 000 559 001 -600 000 n—i—i—r n—i—r ~i—i—i—r n—i—i—i——i—i—r 0 10 20 30 40 50 60 70 Kuntien lukumäärä Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Kuva 1. Kuntien lukumäärä asukasluvun mukaan 2002. 8 Väkiluku kunnittain 2002 ] Maakuntaraja Väkiluku 132 - 2 300 — I 2 301 - 4 700 4 701 - 9 500 9 501 - 559 716 Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Vuoden 2003 kuntarajat Kuva 2. Väkiluku kunnittain 2002. 9 Väkiluku kunnittain 31.12.2002 HELSINKI 559’ 16 ESPOO 221597 TAMPERE 199823 VANTAA 181890 TURKU 174618 OULU 124588 LAHTI 97958 KUOPIO S '87821 JYVÄSKYLÄ 1 81110 PORI 75895 LAPPEENRANTA 58707 VAASA 56925 KOTKA 5462? JOENSUU 52291 HÄMEENLINNA 46734 MIKKELI 46491 PORVOO 45730 HYVINKÄÄ 42997 RAUMA 37034 JÄRVENPÄÄ 36602 KAJAANI 35842 LOHJA 35647 KOKKOLA 35583 ROVANIEMI 35110 NURMIJÄRVI 34791 JYVÄSKYLÄN MLK 33485 TUUSULA 33377 KOUVOLA 31369 SEINÄJOKI 31085 KIRKKONUMMI 30937 KERAVA 30709 IMATRA 30230 NOKIA 27653 SAVONLINNA 27602 RIIHIMÄKI 26341 VIHTI 24732 SALO 24686 RAISIO 23322 KEMI 23236 KANGASALA 23010 VARKAUS 22938 IISALMI 22835 RAAHE 22822 TORNIO 22155 ROVANIEMEN MLK 21784 KOKO MAA — 5 206 295 UTSJOKI 1402 PIIPPOLA 1401 HAMMARLAND 1379 SUODENNIEMI 1379 SIIKAJOKI 1370 MERIJÄRVI 1336 ORIPÄÄ 1326 SUOMUSJÄRVI 1324 KIIKOINEN 1321 SUMIAINEN 1307 SAVONRANTA 1299 SAMMATTI 1227 MELULÄ 1223 PELKOSENNIEMI 1216 LEIVONMÄKI 1185 VIRTASALMI 1158 KUHMALAHTI 1124 PYLKÖNMÄKI 1080 ULLAVA 1048 MAKSAMAA 1039 SUND 1030 LESTIJÄRVI 982 KUSTAVI 973 HAILUOTO 968 KORPPOO 941 ASKAINEN 925 LUHANKA 915 ECKERÖ 884 SUOMENNIEMI 854 VÄSTANFJÄRD 810 SÄRKISALO 744 HOUTSKARI 653 VÄRTSILÄ 636 FÖGLÖ 600 UUKUNIEMI 561 KODISJOKI 525 BRÄNDÖ 502 GETA 470 VÄRDÖ 406 KUMLINGE 399 LUMPARLAND 367 KÖKAR 307 INIÖ 248 VELKUA 240 SOTTUNGA 132 T o 100000 200000 300000 400000 500000 600000 Väkiluku Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Kuva 3. Väkiluku kunnittain 31.12.2002. 10 11 Väkiluvun muutos kunnittain 2002 ECKERÖ KÖKAR LIMINKA INIÖ KARJALOHJA PORNAINEN VESILAHTI OULUNSALO LEMLAND SOTTUNGA PIRKKALA KIIMINKI ASKAINEN KEMPELE LUMIJOKI TYRNÄVÄ SIPOO LEMU AURA JOMALA NURMIJÄRVI ESPOO KIRKKONUMMI VIHTI LEMPÄÄLÄ MASKU KANGASALA HAUKIPUDAS FÖGLÖ NURMO MÄNTSÄLÄ MUURAME SUND MERIMASKU SIUNTIO VILJAKKALA NOUSIAINEN LIETO JYVÄSKYLÄN MLK KONTIOLAHTI YLÖJÄRVI TUUSULA MUHOS VAHTO RUSKO KOKO MAA KIIKOINEN HONKAJOKI SODANKYLÄ YPÄJÄ SIIKAJOKI ILOMANTSI MÄNTTÄ SÄRKISALO VUOLIJOKI KEMIJÄRVI LESTIJÄRVI VESANTO LEHTIMÄKI HAUKIVUORI VAALA YLIHÄRMÄ SAMMATTI HYRYNSALMI JÄPPILÄ TERVOLA LIEKSA NURMES POLVIJÄRVI LAPPAJÄRVI PYHÄJÄRVI HALSUA LAVIA KULLAA PADASJOKI SAARI JUUPAJOKI YLÄMAA RAUTAVAARA KINNULA PUUMALA TUUSNIEMI MELLILÄ KORPPOO VEHMERSALMI PUOLANKA SALLA PALTAMO SUODENNIEMI MAKSAMAA KIVIJÄRVI KESTILÄ LUMPARLAND PYLKÖNMÄKI VELKUA VÄRTSILÄ -4 -2 -1 Muutos (%) Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Kuva 5. Väkiluvun muutos kunnittain 2002. 12 Kuva 6. Väkiluvun muutos kunnittain 1995 - 2002. 13 Väkiluvun muutos kunnittain 1995 - 2002 KEMPELE — i i .*vi- ,.i. ...s 22 6 KIIMINKI — i 1 vn fi OULUNSALO — i i *" mm m 2n fi SIPOO — i i 173 PORNAINEN — i i PIRKKALA — ______ .._____~ rm \ ie.? TUUSULA — ' j 15.9 NURMIJÄRVI — 1 1 15.9 MUURAME — 3 15.9, ESPOO — aä 15.9, LEMLAND — i i 15.7 > LIETO — i i w I 14.6 1 RUSKO — 1 i 14 4 , OULU — i i I 14 2 1 MERIMASKU — 1 i 135 i KIRKKONUMMI — i i 13 3 ' SIUNTIO — 1 i 124 ' LIMINKA — ] | 121 I VESILAHTI — i i * 11 2 . LEMPÄÄLÄ — 1 i r 11.1 LEMU — 10 9 | MASKU — i i 109 , NURMO — 106 i YLÖJÄRVI — 1 1 ■ — ■ 102 i KONTIOLAHTI — 1 i 101 i HAUKIPUDAS — t t < ■<* ^ hj 1 1 JYVÄSKYLÄN MLK — 1 i MÄNTSÄLÄ — i i 99 1 LUMPARLAND — i i 9 9 1 TYRNÄVÄ — 1 1 atssa«! 9 6 ! JYVÄSKYLÄ — 1 1 1 ¡9 5 ! KAARINA — 1 Q fi TAMPERE — , , 11 \ 9.3 , VANTAA — , , CO ™ , 9.3CD , JOMALA — , | SALO — 1 1 8.3 1 NAANTALI — 1 1 8.2 1 VIHTI — 1 1 m m m m m m 1 8 1 HAMMARLAND — 1 1 7.5 < ECKERÖ — 1 1 7.4 1 SIEVI — 7.1 ! SEINÄJOKI — 7 ] ; KARJALOHJA — LUOTO — i e.sl ! HALIKKO — 1 1 m jitsm tM M t 6.7, , 1 t 1 1 KOKO MAA — 1 1 1 1 1 1 KARIJOKI — i -11 1 1 KINNULA — I -113 1 t PALTAMO — l -11.4 1 1 KESTILÄ — ‘ -115
Recommended publications
  • Seamless Maps and Management of the Bothnian Bay Seamboth - Final Report Authors
    Seamless Maps and Management of the Bothnian Bay SEAmBOTH - Final report Authors Bergdahl Linnea2, Gipson Ashley1, Haapamäki Jaakko1, Heikkinen Mirja5, Holmes Andrew2, Kaskela Anu6, Keskinen Essi1, Kotilainen Aarno6, Koponen Sampsa4, Kovanen Tupuna5, Kågesten Gustav3, Kratzer Susanne7, Nurmi Marco4, Philipson Petra8, Puro-Tahvanainen Annukka5, Saarnio Suvi1,5, Slagbrand Peter3, Virtanen Elina4. Co-authors Alasalmi Hanna4, Alvi Kimmo6*, Antinoja Anna1, Attila Jenni4, Bruun Eeva4, Heijnen Sjef9, Hyttinen Outi6, Hämäläinen Jyrki6, Kallio Kari4, Karén Virpi5, Kervinen Mikko4, Keto Vesa4, Kihlman Susanna6, Kulha Niko4, Laamanen Leena4, Niemelä Waltteri4, Nygård Henrik4, Nyman Alexandra6, Väkevä Sakari4 1Metsähallitus, 2Länsstyrelsen i Norrbottens län, 3Geological Survey of Sweden (SGU), 4Finnish Environment Institute (SYKE), 5Centres for Economic Development, Transport and the Environment (ELY-centres), 6Geological Survey of Finland (GTK), 7Department of Ecology, Environment and Plant Sciences, Stockholm University, 8Brockmann Geomatics Sweden AB (BG), 9Has University of Applied Sciences, *Deceased Title: Seamless Maps and Management of the Bothnian Bay SEAmBOTH - Final report Cover photo: Eveliina Lampinen, Metsähallitus Authors: Bergdahl Linnea, Gipson Ashley, Haapamäki Jaakko, Heikkinen Mirja, Holmes Andrew, Kaskela Anu, Keskinen Essi, Kotilainen Aarno, Koponen Sampsa, Kovanen Tupuna, Kågesten Gustav, Kratzer Susanne, Nurmi Marco, Philipson Petra, Puro-Tahvanainen Annukka, Saarnio Suvi, Slagbrand Peter, Virtanen Elina. Contact details:
    [Show full text]
  • Salon/Piippolan Tuomiokunnat, Kala-/Pyhäjokilaaksojen Pitäjät Perukirjoitukset 1724-1921
    Sivu 1 / 39 Salon/Piippolan tuomiokunnat, Kala-/Pyhäjokilaaksojen pitäjät Perukirjoitukset 1724-1921 Tila/ Vainajan nimi Vainajan Kuolin- Kylä Pitäjä Vainajan Vainajan lapset Perukirjan Tuomio- Signum Sivu Sivu sukunimi titteli pvm puoliso ja muut perilliset pvm kunta /Peru- /Perin.- kirj. jako Iikkala Lauri Eliaanp kr.tilallinen 12.4.1836 Pyhäjärvi Pyhäjärvi Cicilia Antintr lapset Martti, Cicilia, Catharina Lovisa 9.6.1836 Piippola EcIII:1 61 Maria +pso Erkki Heinonen Iirola Henrik Matinp talokas 6.3.1821 Parhalahti Pyhäjoki 1.pso Elisabet Pietarintr 1.aviosta Matti, Briita Leena, Elisabet, Greta, 26.3.1821 Salo EcII:3 309 o.s. Silvola k., 2.aviosta Alexander 2.pso Margaretha Henrikintr Ikäläinen Valpuri Laurintr talollisen vmo 3.4.1784 Mäkiöskylä Pyhäjoki 2.pso Juho Heikinp 1.aviosta Christina 15.1.1785 Salo 157 393 /Pyhäjärvi 2.aviosta Heikki Ilmari Matti Tuomaanp talokas 03.04.1914 Matkaniva Pyhäjoki Maria Soffia Jaakontr lapset Amanda Soffia +pso Wiktor Koski, 05.06.1914 Salo EcII:12 660 /Oulainen Saima Heleena +pso Jaakob Salo, Senja Severiina +pso Sylvester Ketola, Suliina +pso Jaakop Ahomäki Ilola Hiskias Paavonp torppari 18.12.1893 Pyhäjärvi lapset 2 poikaa ja tr Henriikka 21.9.1894 Piippola EcIII:4 13 l. Niskala Ilola Kustaava torpp.vmo 28.4.1895 Reisjärvi Pekka (/Amer.) p Armas 14.5.1895 Piippola EcII:4 29 Ilola Maria talonemäntä 1.2.1876 Pyhäjärvi Pyhäjärvi Hiskias Hiskiaksenp lapset Greta, Augusta, Ina Maria 26.2.1876 Piippola EcIII:3 205 Imberg Abraham ent. sotilas _.1.1773 Tynkä Kalajoki Maria Sigfredintr sisar Maria Antinr +pso tal. Tuomas Lastikkala 13.3.1773 Salo 152 594 Imberg Juho kalastaja 02.05.1919 Yppäri Pyhäjoki Hinriika Antintr lapset Setti Juhannes, Arvo Alfrid 12.05.1919 Salo EcII:14 475 Pisilä Anna Kaisa itsell.vmo 22.7.1888 Yppäri Pyhäjoki Juho Laurinp sisarukset Matti Niemelä, 20.10.1888 Salo EcII:10 13 l.
    [Show full text]
  • Liite 1 – Sivu 1
    POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA Liite 1 – Sivu 1 LIITE 1 POHJOIS-POHJANMAAN KULTTUURIHISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄT KOHTEET OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii 10. Miettunen, Pohjoisranta (vrk 26) 1. Iin Hamina (vrk 9) 11. Kakko, Pohjoisranta (vrk 26) 2. Iin kirkko ja kotiseutumuseo, Hamina (vrk 9) 12. Suukosken mylly, Pohjoisranta (vrk 26) 3. Ellala, Hamina (vrk 9) 13. Yli-Kauppi ja Ala-Kauppi, Pohjoisranta (vrk 26) 4. Kirkkosaari (vrk 9) 14. Rajala (Kehus), Pohjoisranta (vrk 26) 5. Kruununsaari, entinen Satamasaari (vrk 9) 15. Entinen rautatieasema, Kuivaniemen Asemakylä 6. Illinsaari 16. Myllykankaan seisakkeen rakennukset (rakennukset siirretty) 7. Karhunsaari (vrk 9) 17. Vakkuri, Asemakylä 8. Veijola, Karhunsaari (vrk 9) 18. Mattila, Asemakylä 9. Entinen Kuokkalan pappila, Alaranta (vrk 9) 19. Patosaaren saha ja mylly, Kuivaniemen Asemakylä 10. Kestilän saha, Alaranta (Kestilän höyrysahan savupiippu, vrk, Museo- 20. Kattilankosken tervahaudat ja Korkiakangas viraston rakennushistorian julkaisu 18,1996) 21. Haltun kesänavetta ja aitta, Jokikylä 11. Pappila, Ii kk (vrk 9) 22. Koivuniemen asuinrakennukset, Koivuniemi 12. Iin työväentalo, Ii kk 23. Veskan asuinrakennus, Veska 13. Kauppilanmäen kansakoulu, Kauppila (yksi rakennuksista palanut) 24. Ahmonen 14. Pahkala (Kauppila), Kauppila 25. Oijärven säännöstelykanava, Krupula 15. Entinen suojeluskunnan talo, Kauppila 26. Seppälän tervahaudan pohja, Särkijärvi 16. Asemankylä (vrk 10) 27. Särkiahon navetta, Särkijärvi 17. Rautatieasema, Asemankylä (vrk 10) 28. Oijärven rantojen viljelysmaisema, Lalli 18. Yliranta (vrk 12) 29. Soivuoren mylly, Jokela, Oijärvi 19. Laurila, Yliranta 30. Honkakoski, Kivijoki 20. Pernu ja Käyrä, Pohjois-Ii 31. Harju, Leväjärvi, Oijärvi 21. Akolan kartano, Pohjois-Ii 22. Virkkula, Pohjois-Ii Valtakunnalliset kohteet (suluissa vrk-kohteen tunnusnumero): 23. Päkkilänkangas (vrk 11) Kirkonkylä (25) 24. Kuninkaan petäjä, Kuninkaanniemi Pohjoisrannan kylä (26) 25.
    [Show full text]
  • Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe
    Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe Overview report prepared for The Nature Conservancy 1 Published December 2019 Author: Tobias Schäfer Living Rivers Foundation www.living-rivers.eu Editing, Executive Summary & Map by Henrik Österblad The Nature Conservancy nature.org Special Acknowledgment to John Zablocki The Nature Conservancy 14b Rue de la Science 1040, Brussels Belgium Image Rights © Chip Carroon 2 Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe Executive Summary The research for this report was guided by the aim of compiling a catalogue of rivers in Europe that enjoy a permanent legal comparable to a designation as Wild and Scenic River under the US Wild and Scenic Rivers Act from 1968. There has been no prior study comparatively addressing the question of strict legal protection of free-flowing rivers in Europe. Results & Observations Currently, there is no EU legislation which provides strict protection for the free-flowing character of rivers. The protection schemes which exist in Europe, to date, are found within national legislation. Legal protection for rivers that specifically aim at protecting their free-flowing character can be observed in Slovenia, Finland, Sweden, and Spain. At EU legislative level, the combined legal basis and mechanisms of the WFD and the Nature Directives (including Natura 2000 areas) render the designation of free-flowing rivers as protected in theory a possibility, if implemented for the purpose. Importantly however, in reality this is rarely the case, and the legal provisions do not fully rule out dam construction and hydropower development. The reporting obligations required by the Directives, and subsequent data available on Europe’s water bodies, do in turn provide a solid basis for envisioning such a strategy for strict river protection Europe-wide.
    [Show full text]
  • Haluamme Nähdä Onko Iissä Ideaa?
    JAKELU KAIKKIIN TALOUKSIIN IISSÄ - Kaikki kodin remontit ammattitaidolla 30 vuoden kokemuksella. - Rakennuspuusepän työt - Korjausrakentaminen, myös märkätilat (sertifikaatti) - Sisustuspalvelu Miko Böök Oy 040 505 4117 [email protected] 3.6. www.sisustuspalvelu.fi nomat Nro 17/2021 Puolueista riippumaton paikkakunnan oma lehti HAUTAUS- JA PERUNKIRJOITUSPALVELU AMMATTITAIDOLLA JA MUUTA PUU TOIVEITANNE KUUNNELLEN RAHAKSI • Hautauspalvelut Ostamme energiaksi kelpaavaa • Perunkirjoitukset puuta pysty- ja hankintakaupalla • Hautakivet ympäri vuoden. • Perinnönjaot Tarjoa meille esimerkiksi ensiharvennus- ja harvennus- kohteita sekä nuoren metsän kunnostuskohteita. Rakennus ja saneeraustyöt p. 044 342 0341 (24h) Ota yhteyttä ja pyydä tarjous: Mikko Koistinen, puh. 040 617 4974 p. 08 547 1750 (arkisin 10.00-16.00) [email protected] 040 352 4986 (Ii, Kiiminki, Kuivaniemi, Pudasjärvi, Yli-Ii, Ylikiiminki) www.sotaniemi.fi Revontie 2 B, Haukipudas Lue IiSanomat netistä: www.iisanomat.fi Kanssasi surun kohdatessa Haluamme nähdä Perinteikäs täyden palvelun hautaustoimisto Iissä on tukenasi kaikissa hautausasioihin onko Iissä ideaa? liittyvissä järjestelyissä. Kukkakaupastamme saat taidokkaasti tehtyjen Kilpailuta taloushallintopalvelusi surusidontojen lisäksi upeina hehkuvat kukat kaikkiin tilaisuuksiin ja joustavampaan tilitoimistoon viherkasvit kotiisi. www.tilintakojat.fi IIN HAUTAUSTOIMISTO JA IIN KUKKAKAUPPA Haminantie 1, 91100 II P. (08) 817 6100 (24 h) Siljonkatu 73, 90120 Oulu [email protected] [email protected] [email protected] Avoinna: ma-pe 9-17, la 9-13 050 598 0081 Kukkien itsepalvelumyymälä klo 8-21 www.arvokovaoy.fi nro 17 2 - nomat 3.6.2021 YHDESSÄ TULEVAISUUTTA Kanttori Markku Jaakkola Maksaja: ehdokas TEKEMÄÄN Aila Paaso Maksaja: iiläisten palvelujen turvaamiseksi miehen ikään Aila Paaso 50 Maaseutu- ja erävihreä (sit.) Iin seurakunnan kantto- nuan seurakuntien kant- Iin seurakunnassa. Meillä on ri Markku Jaakkola täytti torina.
    [Show full text]
  • Condition of Semi-Natural Meadows in Northern Finland Today — Do the Classical Vegetation Types Still Exist?
    Ann. Bot. Fennici 42: 81–93 ISSN 0003-3847 Helsinki 27 April 2005 © Finnish Zoological and Botanical Publishing Board 2005 Condition of semi-natural meadows in northern Finland today — do the classical vegetation types still exist? Ari-Pekka Huhta1 & Pasi Rautio2 1) Botanical Museum, Department of Biology, FI-90014 University of Oulu, Finland (e-mail: aphuhta@suomi24.fi) 2) Finnish Forest Research Institute, Parkano Research Station, Kaironiementie 54, FI-39700 Parkano, Finland Received 10 Aug. 2004, revised version received 14 Dec. 2004, accepted 18 Feb. 2005 Huhta, A.-P. & Rautio, P. 2005: Condition of semi-natural meadows in northern Finland today — do the classical vegetation types still exist? — Ann. Bot. Fennici 42: 81–93. Species-rich, semi-natural meadows in Finland are threatened. During the last century most of them have either been abandoned or changed into cultivated fields. This has resulted in a collapse of species and habitat diversity of the Finnish agricultural land- scape. In this study, we tried to define the present state of inland semi-natural meadows on mineral soil in North Ostrobothnia and in immediate vicinity. We compared the material gathered in national inventory of traditional rural biotopes in Finland with two data sets from the beginning of the last century to find out how does the detected species composition correspond to vegetation types established by two early researchers, A. K. Cajander and K. Teräsvuori. The studied meadows’ species composition differs mark- edly from the meadow types described earlier. Present-day meadows are characterized by several nitrophilous species indicating that modern type of management, where sup- plementary forage is provided for grazing animals, causes eutrophication.
    [Show full text]
  • Muurmannin Rannalle Ja Venäjän Lappiin
    MUURMANNIN RANNALLE JA VENÄJÄN LAPPIIN Suomalaisten siirtolaisuus Kuolan niemimaalle ja kuolansuomalaiset 1858–1917 MIKKO KUITULA Pro gradu -tutkielma Suomen ja Pohjoismaiden historia Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto Marraskuu 2020 Tiedekunta – Fakultet – Faculty Humanistinen tiedekunta Tekijä – Författare – Author Mikko Kuitula Työn nimi – Arbetets titel – Title Muurmannin rannalle ja Venäjän Lappiin – Suomalaisten siirtolaisuus Kuolan niemimaalle ja kuolansuomalaiset 1858–1917 Oppiaine – Läroämne – Subject Suomen ja Pohjoismaiden historia Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma Marraskuu 2020 91 + 329 (420) Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkielma käsittelee suomalaisten siirtolaisuutta Kuolan niemimaalle ja kuolansuomalaisten historiaa niemimaan valtiollisen kolonisaatioprosessin alusta keisariajan loppuun vuosina eli vuosina 1858–1917. Tutkielmassa tarkas- tellaan miten, miksi ja milloin suomalaisten siirtolaisuus alkoi ja suomalainen asutus syntyi Kuolan niemimaalle sekä kuolansuomalaisten elämää ja oloja Luoteis-Venäjällä sekä niihin vaikuttaneita tekijöitä. Tutkielma jakautuu kahteen käsittelylukuun, joista ensimmäisessä tarkastellaan erityisesti suomalaisten siirtolaisuu- den taustaa ja Kuolan niemimaan kolonisaatiota sekä suomalaissiirtolaisia, heidän lähtöalueitaan, muuttojaan ja lu- kumääräänsä. Tutkielman toisessa käsittelyluvussa tarkastellaan kuolansuomalaisten elämää ja elinkeinoja sekä hal- linnollisia ja hengellisiä oloja
    [Show full text]
  • TABELL 7 – TABLE 7 Lakkautetut Kunnat Lakkauttamisjärjestyksessä Upplösta Kommuner I Den Ordning De Upplösts Abolished Municipalities in Order of Abolition
    TAULUKKO 7 – TABELL 7 – TABLE 7 Lakkautetut kunnat lakkauttamisjärjestyksessä Upplösta kommuner i den ordning de upplösts Abolished municipalities in order of abolition Lakkautettu kunta Liitoskunta / Liitoskunnat Upplöst kommun Inkorporerad i kommun / kommuner Abolished municipality Ajankohta Annexed municipality / municipalities 994 Pirkkala 01.01.1922 536 994 Pirkkala 01.01.1922 604 321 Kyyrölä 01.01.1934 497 013 Antrea 19.09.1944 - 080 Harlu 19.09.1944 - 087 Heinjoki 19.09.1944 - 093 Hiitola 19.09.1944 - 147 Impilahti 19.09.1944 - 162 Jaakkima 19.09.1944 - 168 Johannes 19.09.1944 - 215 Kanneljärvi 19.09.1944 - 234 Kaukola 19.09.1944 - 258 Kirvu 19.09.1944 - 264 Kivennapa 19.09.1944 - 268 Koivisto 19.09.1944 - 269 Koiviston mlk – Koivisto lk 19.09.1944 - 296 Kuolemajärvi 19.09.1944 - 302 Kurkijoki 19.09.1944 - 313 Käkisalmi – Kexholm 19.09.1944 - 314 Käkisalmi mlk – Kexholms lk 19.09.1944 - 397 Lahdenpohja 19.09.1944 - 412 Lavansaari 19.09.1944 - 437 Lumivaara 19.09.1944 - 488 Metsäpirtti 19.09.1944 - 497 Muolaa 19.09.1944 - 591 Petsamo 19.09.1944 - 628 Pyhäjärvi Vi – Pyhäjärvi Vib l 19.09.1944 - 690 Rautu 19.09.1944 - 703 Ruskeala 19.09.1944 - 706 Räisälä 19.09.1944 - 731 Sakkola 19.09.1944 - 733 Salmi 19.09.1944 - 745 Seiskari 19.09.1944 - 757 Soanlahti 19.09.1944 - 763 Sortavala 19.09.1944 - 764 Sortavalan mlk – Sortavala lk 19.09.1944 - 767 Suistamo 19.09.1944 - 773 Suojärvi 19.09.1944 - 780 Suursaari 19.09.1944 - 843 Terijoki 19.09.1944 - 862 Tytärsaari 19.09.1944 - 897 Uusikirkko 19.09.1944 - 910 Valkjärvi 19.09.1944 - 929 Viipuri
    [Show full text]
  • 1/18 Koonnut © Ilpo Kojola Oulun Lääninkonttori (OLKI)
    1/18 Oulun Lääninkonttori (OLKI) Hg2:1, Kertomukset ja luettelot kruununtiloista ja kruunun uudistiloista, Haapajärven kihlakunta 1868-1870 Luettelossa mainittu usein tila, isäntä, veron määrä, takuumiehet, verovapaus, jne. Nro Tila Kylä Pitäjä vuosi Förtekning öfver till utbjudning åt annan åbo för resterande krono utskylder, anmälde krono hemman i Haapajärvi Härad för år 1870: 36 Tervaaho Hiidenniemi Pyhäjärvi 1870 41 Kiwilahti Hiidenniemi Pyhäjärvi 1870 18 Lohva Mäkiöis Pyhäjärvi 1870 57 Juusola Mäkiöis Pyhäjärvi 1870 26 Köpsi Pyhäjärvi Pyhäjärvi 1870 78 Hämeenniemi Pyhäjärvi Pyhäjärvi 1870 33 Törölä Pyhäjärvi Pyhäjärvi 1870 42 Oja Kärsämäki Kärsämäki 1870 19 Hepooja Gestilä Piippola 1870 32 Myllyoja Gestilä Piippola 1870 34 Kankaala Gestilä Piippola 1870 Berättelse om frihet åtnjutande nybyggen i Haapajärvi Härad för åren 1868, 1869 & 1870: 63 Perälä, öde Haapajärvi Haapavesi 1868-70 85 Suotula Haapajärvi Haapavesi 1868-70 86 Heitto Haapajärvi Haapavesi 1868-70 88 Kainuu Haapajärvi Haapavesi 1868-70 91 Kaija Haapajärvi Haapavesi 1868-70 92 Teeri Haapajärvi Haapavesi 1868-70 93 Aunola Haapajärvi Haapavesi 1868-70 94 Maijala Haapajärvi Haapavesi 1868-70 95 Hankila Haapajärvi Haapavesi 1868-70 39 Kokko Mieluskoski Haapavesi 1868-70 40 Yrtti Mieluskoski Haapavesi 1868-70 41 Murto Mieluskoski Haapavesi 1868-70 42 Pyöriä Mieluskoski Haapavesi 1868-70 43 Matola Mieluskoski Haapavesi 1868-70 44 Aittola Mieluskoski Haapavesi 1868-70 46 Rasva Mieluskoski Haapavesi 1868-70 47 Perkkiö Mieluskoski Haapavesi 1868-70 12 Ahistus Aittoperä Pidisjärvi
    [Show full text]
  • Fisheek,S & LICRARY BIB I. Iothpr
    ISSN 0704-3716 tanadian Translation of Fisheries and Aquatic Sciences No. 5271 A plan for a water protection programme for the sea off Kuivaniemi with reference to fish farming. Working Group Proposal Working Group Original title: Kuivaniemen edustan merialueen kalankasvatusta koskeva vesiensuojelusuunnitelma. Tyoryhman ehdotus In: Vesihallituksen monistesarja 298, 65 pp, 1984 Fisheek,s & Original language: Finnish t LICRARY BIB I. IOTHPr '1 I Pêci15›f; 1 Available from: Canada Institute for Scientific and Technical Information National Research Council Ottawa, Ontario, Canada KlA 0S2 1986 87 typescript pages ' ello Secretary Secrétariat of State d'État MULTILINGUAL SERVICES DIVISION — DIVISION DES SERVICES MULTILINGUES TRANSLATION BUREAU BUREAU DES TRADUCTIONS Client's No.—No du client Department — Ministère Division/Branch — Division/Direction City — Ville _ Fisheries and Oceans IFB Nanaimo, BC Bureau No.—No du bureau Language — Langue Translator (Initials) — Traducteur (Initiales) 2909905 Finnish OM ,'i\' ,L1 ';L., " Vesihallituksen monistesaria (Mimeograph Series the National Water iTd■rinistra-tion)7—Po. 2:59:.17 pp. 1-65, 1904, Helsinki, (Finland) ISBN 951-46 • 0305-4 ISSN 0356-7169 A PLAN FOR n WATER PROTECTION PROGRAMME FOR THE SEA OFF KUIVANIEMI WITH REFFRFNCE TO FISH FARMING, WORKING GROUP PROPOSAL The writers aro responsible for the contents of the publication and it cannot be referred to as an official policy of the National Water Administration, The publication can be obtained from the Water Division of the Water District of Oulu. err:, r SEC 5-25 (Rev. 82/11) Canae ,1 Secretary Secrétariat 9 0 - 02741/ 111* of State d'État MULTILINGUAL SERVICES DIVISION — DIVISION DES SERVICES MULTILINGUES TRANSLATION BUREAU BUREAU DES TRADUCTIONS LIBRARY IDENTIFICATION — FICHE SIGNALÉTIQUE Translated from - Traduction de Into - En Finnish English Author - Auteur Working Group Title in English or French - Titre anglais ou français A PLAN FOR A WATER PROIECTION PROGRAMME FOR THE SEA OFF KUIVANIEMI WITH REFERENCE TO FISH FARMING.
    [Show full text]
  • Oulun Kaupunkiseudun Rakennemalli 2040
    Oulun kaupunkiseudun rakennemalli 2040 4 YLI-II II Hailuoto 4 Ii HAUKIPUDAS KIIMINKI 20 Kempele RITAHARJU Liminka OULU YLIKIIMINKI HAILUOTO S HIUKKAVAARA Lumijoki OULUNSALO KAAKKURI Muhos KEMPELE 22 LUMIJOKI Oulu LIMINKA MUHOS 4 Tyrnävä 8 TYRNÄVÄ 11/2015 4 TEMMES Johdanto Oulun seudun kunnat ovat tehneet pitkään yhteistyötä. Yhteistyössä on tärkeää tunnistaa seudun vahvuudet, jotka vaihtelevat kunnittain. Seudun yhteisenä vahvuutena on nuori, koulutettu väestö ja hyvä teknologiaosaaminen, jotka luovat erinomaisen pohjan elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiselle. Oulun seudun kuntien (Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Tyrnävä) tavoitteena on ekologinen ja energiatehokas yhdyskunta, jossa on taloudellinen ja toimiva yhdyskuntarakenne sekä laadukas ja turvallinen elinympäristö. Hyvän ympäristön lisäksi seudulla tarvitaan elinvoimaa, kilpailukykyä ja työpaikkoja, joiden ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi on laadittu MALPE-sopimus ja sen tavoitteita konkretisoiva Oulun kaupunkiseudun rakennemalli 2040. Rakennemallikartoilla esitetään asumisen, liikenteen ja logistiikan, palvelujen ja elinkeinojen sekä matkailun ja virkistyksen tärkeimmät tavoitteet. Maankäyttökartta on yhteenvetokartta, johon on koottu kaikkein tärkeimmät seudun kuntien kehittämisen yhteiset tavoitteet. Rakennemallityön taustalla on nykytilanne sekä kaavojen ja suunnitelmien maankäyttö- ja liikenneratkaisut. Lähtökohdat on saatu Pohjois-Pohjanmaan vireillä olevasta maakuntakaavasta, Oulun seudun kuntien yhteisestä yleiskaavasta, Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta
    [Show full text]
  • True Stories About Entrepreneurs' Strengths
    Pirkko Siklander et et al. (eds.) Siklander Pirkko ISBN 978-952-62-2682-8 ISBN 978-952-62-2683-5 (PDF) MindBusinessMindBusiness - -True True stories stories about about ISSN 1457-3555 entrepreneurs'entrepreneurs' strengths strengths FacultyFaculty of of Education, Education, University University of of Oulu Oulu PirkkoPirkko Siklander, Siklander, Tiina Tiina Salmij Salmijärviärvi & &Katta Katta Siltavirta Siltavirta (eds.) (eds.) OULUOULU 2020 2020 1111 Oulun yliopiston oppimateriaalia Yliopistonlehtori Tuomo Glumoff Yliopistonlehtori Santeri Palviainen Tutkijatohtori Jani Peräntie Yliopistonlehtori Anne Tuomisto E 11 Yliopistonlehtori Veli-Matti Ulvinen Suunnittelupäällikkö Pertti Tikkanen Professori Jari Juga Yliopistonlehtori Santeri Palviainen Kehityspäällikkö Juha Pohjonen Julkaisutoimittaja Kirsti Nurkkala Oulun yliopiston oppimateriaalia Didascalica Universitatis Ouluensis Kasvatustiede E 11 MindBusiness – True stories about entrepreneurs’ strengths Pirkko Siklander, Tiina Salmijärvi & Katta Siltavirta (eds.) University of Oulu Faculty of Education 2020 ISBN 978-952-62-2682-8 ISBN 978-952-62-2683-5 (PDF) ISSN 1457-3555 © The authors, University of Oulu and Oulu University of Applied Sciences, 2020 Translation: Lingoneer Oy PunaMusta Vantaa 2020 3 Siklander, Pirkko, Salmijärvi, Tiina & Siltavirta, Katta MindBusiness – True stories about entrepreneurs’ strengths Faculty of Education, University of Oulu Abstract The entrepreneurial mind, MindBusiness, is about knowledge, skill and attitude, but it is also about identifying and harnessing your own skills and strengths. Entrepreneurs obviously need an entrepreneurial mindset, but it is equally needed in all occupations and studies. This book has three objectives. Firstly, we want to tell the reader about the Finnish education system and the position of entrepreneurship education in it. Secondly, we want to stimulate the reader into thinking about his/her own concepts of entrepreneurship and entrepreneurial thinking.
    [Show full text]