Muurmannin Rannalle Ja Venäjän Lappiin
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
MUURMANNIN RANNALLE JA VENÄJÄN LAPPIIN Suomalaisten siirtolaisuus Kuolan niemimaalle ja kuolansuomalaiset 1858–1917 MIKKO KUITULA Pro gradu -tutkielma Suomen ja Pohjoismaiden historia Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto Marraskuu 2020 Tiedekunta – Fakultet – Faculty Humanistinen tiedekunta Tekijä – Författare – Author Mikko Kuitula Työn nimi – Arbetets titel – Title Muurmannin rannalle ja Venäjän Lappiin – Suomalaisten siirtolaisuus Kuolan niemimaalle ja kuolansuomalaiset 1858–1917 Oppiaine – Läroämne – Subject Suomen ja Pohjoismaiden historia Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma Marraskuu 2020 91 + 329 (420) Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkielma käsittelee suomalaisten siirtolaisuutta Kuolan niemimaalle ja kuolansuomalaisten historiaa niemimaan valtiollisen kolonisaatioprosessin alusta keisariajan loppuun vuosina eli vuosina 1858–1917. Tutkielmassa tarkas- tellaan miten, miksi ja milloin suomalaisten siirtolaisuus alkoi ja suomalainen asutus syntyi Kuolan niemimaalle sekä kuolansuomalaisten elämää ja oloja Luoteis-Venäjällä sekä niihin vaikuttaneita tekijöitä. Tutkielma jakautuu kahteen käsittelylukuun, joista ensimmäisessä tarkastellaan erityisesti suomalaisten siirtolaisuu- den taustaa ja Kuolan niemimaan kolonisaatiota sekä suomalaissiirtolaisia, heidän lähtöalueitaan, muuttojaan ja lu- kumääräänsä. Tutkielman toisessa käsittelyluvussa tarkastellaan kuolansuomalaisten elämää ja elinkeinoja sekä hal- linnollisia ja hengellisiä oloja heidän asumallaan alueella. Tutkielman liitteenä on esitetty reilun 4 000 kuolansuo- malaisen tiedot sisältävä kuolansuomalaisten matrikkeli. Tutkielmassa on käytetty lähteinä Kuolan niemimaalla toimineiden luterilaisten pappien laatimia matka- ja toimin- takertomuksia sekä eri viranomaisten arkistoissa säilyneitä aiheeseen liittyviä asiakirjoja, päätöksiä, kirjeenvaihtoa ja muistioita. Lisäksi lähteinä on käytetty myös eri aloilla toimineiden suomalaisten ja venäläisten kirjoittamia pai- nettuja matkakertomuksia. Käytetty kirjallisuus muodostuu suomalaisesta, norjalaisesta ja venäläisestä tutkimuskir- jallisuudesta. Suomalaisten siirtolaisuus alkoi 1850-luvun lopulla ja jatkui aina keisariajan loppumiseen saakka. Korkeimmillaan siirtolaisuus oli 1860–1880-luvuilla. Tutkielman tarkastelemana ajanjaksona Kuolan niemimaalle lähdettiin siirto- laiseksi ennen kaikkea Pohjois-Suomesta ja hakemaan parempaa elintasoa. Keisariajan loppuun mennessä Muur- mannin rannalle ja Venäjän Lappiin syntyi kymmeniä kyliä, joissa asui yhteensä noin 1700 kuolansuomalaista. Muurmannin rannalla pääelinkeino oli kalastus, mutta kuolansuomalaiset harjoittivat myös maanviljelyä ja karjan- hoitoa. Siirtolaisina suomalaisia pidettiin esimerkillisinä, vaikka he pitivätkin kiinni tiukasti kielestään, kulttuuris- taan ja kotimaastaan. Haasteita kuolansuomalaisten elämälle aiheuttivat karujen olojen lisäksi heikko oikeudenhoito sekä venäläinen byrokratia ja viranomaisten kielteinen suhtautuminen ulkomaalaisiin siirtolaisiin. Kuolansuomalaiset ovat olleet pitkään monella tapaa historian unohtamia. Neuvostoliiton 1930-luvun poliittisten vainojen ja vuoden 1940 pakkosiirtojen seurauksena Kuolan niemimaan suomalainen yhteisö yksinkertaisesti katosi ja lakkasi olemasta. Tämä tutkielma päivittää ja korjaa aiemman tutkimuksen puutteita sekä täydentää kokonaisuutta kuolansuomalaisten varhaisemmasta historiasta. Avainsanat – Nyckelord – Keywords siirtolaisuus, kolonisaatio, Venäjä, Kuolan niemimaa, kuolansuomalaiset, keisariaika Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Helsingin yliopiston kirjasto (E-thesis) Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information – – SISÄLLYS 1. JOHDANTO .............................................................................................................. 1 1.1. Tutkimuksen aihe ja tausta ............................................................................. 1 1.2. Aiempi tutkimus ja kirjallisuus ...................................................................... 4 1.3. Tutkimuskysymykset, lähteet ja käsitteet....................................................... 7 2. MUURMANNIN RANNALLE ............................................................................... 13 2.1. Ensimmäiset siirtolaiset ja varhaisia Kuolan kävijöitä ................................ 13 2.2. Kuolan niemimaan kolonisaatioprosessi ...................................................... 18 2.3. Suomalaisten muutot ja niiden taustat .......................................................... 26 2.4. Suomalaisten lähtöalueet ja lukumäärä ........................................................ 33 2.5. Amerikan siirtolaisuus.................................................................................. 42 3. VENÄJÄN LAPISSA .............................................................................................. 47 3.1. Elämä ja elinkeinot ....................................................................................... 47 3.2. Kylät, kieli ja kulttuuri ................................................................................. 56 3.3. Henkilösuhteet ja yhteisö ............................................................................. 60 3.4. Hallinnolliset ja oikeudelliset olot................................................................ 63 3.5. Sielunhoito ja hengelliset olot ...................................................................... 71 4. JOHTOPÄÄTÖKSET .............................................................................................. 80 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS .................................................................................... 83 Painamattomat lähteet .............................................................................................. 83 Painetut lähteet ......................................................................................................... 84 Verkkoaineistot ........................................................................................................ 86 Dokumenttielokuvat ................................................................................................. 86 Tutkimuskirjallisuus ................................................................................................ 86 LIITTEET ....................................................................................................................... 92 Liite 1: Suomalaisten asumat Kuolan niemimaan koloniat ja kylät ........................ 92 Liite 2: Kuolansuomalaisten matrikkeli 1858–1917 .............................................. 103 KAAVIOT Kaavio 1: Kuolan niemimaan kolonisaatioprosessi ................................................. 19 Kaavio 2: Syntyneet kuolansuomalaiset vuosittain (1860–1917) ............................ 38 Kaavio 3: Kuolansuomalaisten lukumäärän kehitys 1864–1920 ............................. 40 Kaavio 4: Muurmannin rannan elinkeinojen vuosikierto ........................................ 48 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen aihe ja tausta Suomalaisten harjoittamalla Jäämeren kaukokalastuksella on pitkä historia ja sen seu- rauksena Norjan pohjoiselle rannikolle alkoi muodostua pysyvää suomalaista, norjalaisit- tain kveeniasutusta jo 1700-luvulla.1 Venäjän puoleiselle Jäämeren rannikolle, Muurman- nin rannalle, ensimmäiset suomalaiset asettuivat pysyvästi asumaan kuitenkin vasta 1800- luvun puolivälin jälkeen. Tälle rannalle suuntautuneen siirtolaisuuden kaikkein vahvim- pana syynä on yleensä näihin päiviin asti pidetty 1860-luvun loppupuolen nälkävuosia,2 joskin muuttoliike Suomesta Venäjän luoteisosaan pysyi jatkuvana aina 1900-luvun al- kupuolelle saakka. Myöhemmin kuolansuomalaisten lukumäärää kasvattivat erityisesti 1910-luvulla Muurmannin radan rakentajiksi lähteneet, metsäsavotoille ja tukinuittoihin pestautuneet sekä Suomen itsenäisyyden jälkeen punapakolaisina vuoden 1918 tapahtu- mien aikana ja niiden jälkeen rajan yli itään siirtyneet. Keisariajan loppuun mennessä Kuolan niemimaalle oli syntynyt kymmeniä suomalaisten perustamia kyliä ja alun kym- menistä suomalaisista siirtolaisista oli muodostunut merkittävä noin 1 700 hengen vä- hemmistö, kuolansuomalaiset, joka oli koko niemimaan etnisistä vähemmistöistä suurin. Suurimmissa suomalaiskylissä oli satoja asukkaita, joiden pääelinkeino oli kalastus. Tä- män tutkielman aiheena on näiden kuolansuomalaisten historia ja suomalaisten siirtolai- suus Kuolan niemimaalle siirtolaisuuden alusta 1850-luvun lopulta keisariajan päättymi- seen vuoteen 1917. Laajamittainen merikalastuksen Venäjän puoleisella Jäämeren rannalla aloittivat muualta tulleet kausikalastajat. Kevät- ja kesäkausina rannikolla kävi kalassa kotiseuduiltaan mat- kanneiden Pohjois-Suomen asukkaiden lisäksi kalastusalueitaan laajentaneet Ruijan nor- jalaiset ja kveenit sekä Vienanmeren rannikkoseutujen asukkaat Venäjältä. Osa kausika- lastajista lakkasi 1850-luvulla palaamasta talvikaudeksi takaisin kotiseudulleen ja he aset- tuivat asumaan ympärivuotisesti Venäjän puoleisen Jäämeren rannan läntisimpiin vuo- noihin ja Kalastajasaarennolle.3 Vuonna 1859 mainitaan muutamien perheiden pyytäneen virallista lupaa saada asettua asumaan vakituisesti Muurmannin rannalle ja vuonna 1860 Venäjän keisari Aleksanteri II antoi norjalaisille sekä muille ulkomaalaisille oikeuden 1 Suomalaisten Pohjois-Norjan kaukokalastuksesta ja siirtolaisuudesta esim. Jokipii 1981, 19–41. 2 Esim. Lappalainen 2019, 23–25. 3 Alavuotunki 1999, 41; Engman 2005, 299–300. 1 asua pysyvästi Jäämeren Venäjän puoleiselle