K 16/2007 Vp

YLEISRADION 05 HALLINTONEUVOSTON KERTOMUS 06 EDUSKUNNALLE

K 16/2007 vp

YLEISRADIO OY:N HALLINTONEUVOSTON KERTOMUS EDUSKUNNALLE YHTIÖN TOIMINNASTA VUOSILTA 2005 JA 2006

Eduskunnalle Yleisradion toiminnasta annetun lain 6 §:n 4 kohdan mukaisesti yhtiön hallintoneuvosto antaa kunnioittavasti eduskunnalle oheisen kertomuksen Yleisradion julkisen palvelun toteutumisesta vuosina 2005 ja 2006.

Helsingissä syyskuun 1. päivänä 2007

Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston puolesta

Kimmo Sasi puheenjohtaja

SISÄLLYS 1. YLEn julkisen palvelun tehtävä s. 4 2. YLEn ohjelmatarjonta s. 4 2.1 Tarjonta ohjelmistoalueittain s. 4 2.2 Ohjelmiston alkuperä s. 8 2.3 Tarjonta kanavittain s. 9 2.4 Tasa-arvo ja moninaisuus sekä vähemmistö-ja erityispalvelut s. 13 2.5 Ulkomaanpalvelut ja vieraskieliset lähetykset s. 15 2.6 Turvallisuus, viranomaistiedottaminen ja varautuminen poikkeusoloihin s. 15 2.7 YLE suomalaisen tv-tarjonnan monipuolisuusvertailussa s. 16

3. YLEn ohjelmatarjonnan kustannukset s. 17

4. YLEn yleisöt s. 17 4.1 Digi-tv:n kehitys s. 17 4.2 Katselun ja kuuntelun kehitys s. 17 4.3 Tyytyväisyys YLEn tarjontaan s. 18 4.4 Julkisen palvelun merkitys s. 20 4.4.1 Tv-maksun vastine s. 21 4.5 Julkisen palvelun tehtävien arvostus ja YLEn yleisösuhde s. 21

5. Julkisen palvelun toimintaedellytysten määrittely s. 21 5.1 Eurooppalaisia linjauksia s. 21 5.2 Kansallinen säätely s. 22

6. YLEn hallinto v. 2005 ja 2006 s. 22 6.1 Muutoksia hallintoon s. 22 6.2 Hallintoneuvosto ja sen tehtävät s. 22 6.3 Hallitus ja sen tehtävät s. 23 6.4 Hallintoneuvoston päätöksiä s. 23

Hallintoneuvosto ja hallitus v. 2005 ja 2006 s. 26

LIITE: Tilastokuviot s. 28

LIITE: Saamelaiskäräjien lausunto Yleisradion kertomuksesta 2005-2006 s. 37 4

raportin luvuissa 5 ja 6. 1 YLEn julkisen palvelun tehtävä YLEn ohjelmatoiminnan arvot ovat suomalaisuus, luotettavuus, riippumattomuus, monipuolisuus ja korkea laatu. Arvot

Tutkimukset osoittavat, että suomalaiset arvostavat erittäin ovat myös perusta yhtiön ohjelmatoiminnan kehittämiselle ja nii- laajasti YLEn julkisen palvelun tehtävää ja se saakin lähes yk- den merkitys käytännön ohjelmatyössä korostuu entisestään. simielisen kannatuksen suomalaisilta. Yleisötutkimuksen näitä Ohjelmatarjonnallaan YLE on vastannut lain ja toimintaym- tuloksia esitellään tarkemmin luvuissa 4.3. – 4.4. päristön muutoksiin luvun 2. mukaisesti. YLEn julkisen palvelun tehtävä on määritelty laissa Yleisradio Oy:stä. Lain 7 §:n mukaan yhtiön tehtävänä on tuoda täyden 2 YLEn ohjelmatarjonta palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja 2.1 Tarjonta ohjelmistoalueittain muita julkiseen palveluun liittyviä sisältöpalveluja voidaan tarjota YLEn koko ohjelmatarjontaa tarkastellaan seuraavassa oh- kaikissa televerkoissa. YLEn toiminnan tulee julkisen palvelun jelmistoalueittain. Ryhmittely selkiyttää YLEn koko tarjonnan erityisinä tehtävinä: hahmottamista isompina sisällöllisinä kokonaisuuksina. Erilais- - tukea toimivaa kansanvaltaa ja jokaisen osallistu- ten ohjelmapalveluiden määrä on kasvanut ja jakelun muodot mismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tie- ovat moninaistuneet. Tätä kehitystä sivutaan tämän luvun kap- toja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaiku- paleessa Uudet palvelut. Luvussa 2.3 YLEn tarjonta esitetään tusmahdollisuuksia; kanavien profi ilien pohjalta ja toteutuneina genrekohtaisina - tuottaa, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria, osuuksina. taidetta ja virikkeellistä viihdettä; Ohjelmistojen ryhmittely neljäksi ohjelmistoalueeksi on - ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvo- YLEn julkisen palvelun tehtävän määrittelyn mukainen. Ohjel- näkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja mistoalueet ovat: itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille suunnat- - uutis- ja ajankohtaisohjelmistot tu ja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia; - asiaohjelmistot - kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein - kulttuuriohjelmistot suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palvelu - viihdeohjelmistot ja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltu- Lisäksi tarkastellaan YLEn uusien palveluiden kehittämistä. vin osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä; - tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä Kuvio 1: Ohjelmistoalueiden osuudet (%) huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- YLEn radion ja tv:n lähetystunneista v. 2005–2006 ja erityisryhmille; - edistää kulttuurien vuorovaikutusta ja ylläpitää Uutis- ja ajankohtaisohjelmistot ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa; Vuonna 2005 YLEn koko tarjonnasta televisiossa 27 % oli uutis- ja - välittää asetuksella tarkemmin säädettäviä viran- ajankohtaisohjelmia, vuonna 2006 26 %. Radiossa vuonna 2005 omaistiedotuksia ja varautua televisio- ja radiotoi- uutis- ja ajankohtaisohjelmia oli 16 %, samoin vuonna 2006. minnan hoitamiseen poikkeusoloissa. YLE on rakentanut yhtiön omaa, sisäistä uutistoimistoaan. YLE-lakia uudistettiin vuonna 2005 ja muutokset astuivat voi- Vuonna 2006 YLEn uutistoimistoon kuuluivat YLE24 Online- maan vuoden 2006 alusta. Edellä kuvatut julkisen palvelun teh- toimitus, tv- ja radiouutiset sekä ruotsinkielinen ja alueellinen tävät ovat uudistetusta laista. Lain muutokset esitetään tämän uutistoiminta. Yleisöjä palvellaan kaikilla kanavilla, teksti-tv: 5 ssä, internetissä ja mobiilisti 24 tuntia vuorokaudessa. Erityisesti Vuoden 2005 alkupuolella Aasian tsunamikatastrofi tuotti ta- uutishankintaa, alueellista uutispäivystystä ja toimitusten välistä vallista suurempia katsojamääriä YLEn tv-kanaville ja kävijähuip- yhteistyötä on tehostettu. Koko Suomen kattavien maakuntara- puja myös internet-sivuistoille. Vuonna 2006 presidentinvaalien dioiden ja ulkomaisen kirjeenvaihtajaverkoston avulla varmiste- toisen kierroksen tuloslähetys ylsi tv-vuoden 10 katsotuimman taan monipuolinen uutis- ja ajankohtaistarjonta niin kotimaasta ohjelman joukkoon. Presidentinvaalien yhteydessä internetin kuin maailmalta. vaalikone ja tulospalvelu koettiin tärkeinä sekä taustatiedon Reaaliaikaisuus ja nopea raportointi asettavat uutisjourna- että reaaliaikaisen tiedon välittäjinä. lismille erityisiä vaatimuksia. YLElle luotettavuus on tärkeä arvo; Reaaliaikaiset palvelut täydentävät muuta uutisvälitystä. luotettavuus ja laadukas tulkinta eivät saa kärsiä reaaliaikaisuu- Kansalaisten välitön tarve saada lisätietoa näkyy esimerkiksi luo- den vaateissa. Uutisvälityksen nopeudessa ensisijaisia välineitä tetuksi koetun YLEn internetsivujen kävijämäärissä, vaikka netin ovatkin teksti-tv, internet ja mobiilipalvelut, joissa uutisvälitys uutiset arkipäivän tärkeimmiksi uutislähteiksi arvioikin ainoastaan ei ole sidottu tiettyihin lähetysajankohtiin ja juuri nopeus on 5 % suomalaisista ja YLEn uutissivustot 1 %. Internet on selvästi näiden välineiden käyttäjille tärkeä ominaisuus. merkittävämpi uutislähde nuorille, alle 35-vuotiaiden ikäryhmille YLEn yleisöille uutis- ja ajankohtaisohjelmat ovat tärkeitä. kuin sitä vanhemmille. Silti nuorillakin televisio ja sanomalehti Suomalaiset pitävät luotettavaa ja riippumatonta uutisvälitystä ovat edelleen selvästi nettiä tärkeämpiä uutislähteitä. yhtenä YLEn julkisen palvelun tärkeimmistä tehtävistä. Tv-kanavan ominaisuuksista uutis- ja ajankohtaisohjelmien luotettavuutta Asiaohjelmistot pidetään tärkeimpänä. Myös radion kuuntelijat tekevät kanava- Vuonna 2005 YLEn koko tarjonnasta televisiossa 27 % kuului valintansa musiikin ohella juuri uutistarjonnan perusteella. asiaohjelmistoon, vuonna 2006 26 %. Radiossa vuonna 2005 Alueellinen uutistoiminta niin radiossa kuin televisiossa on asiaohjelmia oli 9 %, samoin vuonna 2006. YLEn asiaohjelmis- keskeinen osa YLE julkista palvelua. Alueelliset tv-uutiset aloi- toihin luetaan erilaisten asiaohjelmien lisäksi opetus- ja tiedeoh- tettiin vuonna 2000 vaiheittain. Toukokuusta 2004 lähtien ovat jelmat sekä dokumentit. kaikki suomalaiset voineet katsoa paikallisia tv-lähetyksiä, jotka Asiaohjelmistot ovat uutisten ohella YLEn ohjelmatarjonnan ovat ottaneet paikkansa YLEn tv-ohjelmistossa. selkäranka, joka antaa yleisöille hyödyllistä tietoa eri elämän- YLE ohittaa uutismediana sanomalehdet, vaikka kotiin alueilta, kuvauksia arkielämästä, luonnosta ja ympäröivästä tilattu sanomalehti arvioidaan edelleen päivän tärkeimmäksi maailmasta, mahdollisuuden elämänikäiseen oppimiseen sekä uutislähteeksi. Arkipäivän tärkeimpien uutislähteiden kymme- tietoa tieteestä suomalaisesta näkökulmasta. nen kärjessä on sekä YLEn TV-uutiset ja sää klo 20.30, YLEn YLEn asiaohjelmistot palvelevat yleisöjä sekä yksilöinä että Aamu-tv:n uutiset, YLEn Teksti-TV:n uutiset sekä YLE Radio erilaisten yhteisöjen jäseninä. Ne ovat myös internet-, sähköpos- Suomen maakunnalliset uutiset. YLEn uutistarjonta välineestä ti- ja tekstiviestiosallistumisen myötä yhä useammin avoin areena riippumatta koetaan myös hyvin luotettavana. Viisi kaikkein sekä yhteisten mielipiteiden että vertaiskokemusten jakamiselle. luotettavimpana pidettyä uutislähdettä ovat YLEn uutislähetyk- Suomenruotsalaisille ruotsinkielisten asiaohjelmistojen merkitys siä. Myös alueelliset tv-uutiset saavuttivat nopeasti arvostetun on suuri erityisesti yhteiskunnallisen tiedon välittäjänä ja iden- aseman YLEn uutislähetysten joukossa. Parhaan arvion sekä titeetin vahvistajana. vuonna 2005 että 2006 saa edelleen YLEn TV-uutiset. Vuonna Asiaohjelmistoissa riippumattomuus on arvo, joka myös 2006 kysyttiin ensimmäisen kerran erikseen arvioita YLEn uuti- erottaa YLEn kaupallisesta mediasta. Samoin halutaan korostaa sista internetissä. Ne koetaan myöskin hyvin luetettaviksi toisin sisältöjen eettisyyttä. Monimuotoinen ohjelmisto sisältää myös kuin internetin uutiset yleensä (v. 2005 tutkittuina). entistä enemmän etnisiä vaikutteita ja näkökulmia useamman- Kuvio 2: Uutislähteiden luotettavuus v. 2005–2006 laisiin kulttuureihin. Tämä on lähtökohta myös YLEn asiaohjel- 6 mistojen kehittämiselle. Tv-draamassa ja kotimaisessa elokuvatuotannossa YLE osaltaan Median yleisen viihteellistymisen myötä laadukkaiden asia- ylläpitää alan osaamista ja ammattitaitoa koko maassa, koska ohjelmien merkitys on korostunut entisestään. Juuri laadukkaan YLEn tv:n draamaohjelmistot ovat myös merkittävä foorumi asiaohjelmiston avulla YLEn koetaan erottuvan kaupallisista me- kotimaisille tekijöille. YLEn lähettämät lastenohjelmat ovat elin- dioista ja YLEn myös toivotaan ylläpitävän asiallista rooliaan. ehto kotimaiselle animaatio- ja lastenelokuvatuotannolle. YLE Hyvältä tv-kanavalta odotetaan monipuolista asiaohjelmatar- tukee myös suomalaista klassista musiikkia tilaamalla teoksia ja jontaa – hyötytietoa, dokumentteja, yhteiskunnallista keskustelua ylläpitämällä sinfoniaorkesteria. herättäviä sekä suomalaisesta arjesta kertovia ohjelmia. Yleisö Niin kotimaiset päivittäiset lastenohjelmat kuin sarjat, elo- pitää laadukkaina asiaohjelmia, joissa asioita ja ilmiöitä käsitellään kuvat, näytelmät ja kuunnelmat ovat tärkeitä julkisen palvelun perusteellisesti, syvällisesti ja tasapuolisesti. Tv:n äärellä vietetystä tehtäväalueita suomalaisille. Kotimainen draama on tyypillisesti päivittäisestä lähes kolmesta tunnista runsas neljännes (27 %) ns. suuren yleisön tarjontaa, esimerkiksi Kotikatu ja Kotikatsomon käytetäänkin erilaisten asiaohjelmien katseluun. Asiaohjelmatar- tuotannot. Osa ohjelmistosta saa hyvin erilaisia yleisöjä, esimerkiksi jonnassa YLEn kanavilla on merkittävä tehtävä. lastenohjelmia katsovat lähinnä lapset, mutta ohjelmat ovat tär- Dokumenttien tarjonta arvioidaan yhdeksi tärkeimmistä jul- keitä myös lasten vanhemmille ja isovanhemmille. Ruotsinkieliset kisen palvelun tehtävistä. Tällä hetkellä YLEn dokumenttitarjonta lastenohjelmat ovat erityisasemassa, sillä ruotsinkielistä lasteno- on kansainvälisestikin vertaillen hyvin runsasta ja arvostettua. hjelmaa tuottaa ainoastaan YLE. Ohjelmat tukevat suomenruot- Eurooppalaisten dokumentin tekijöiden yhteisö myönsi YLElle salaisuutta ja lasten identiteettiä. Myös monikulttuurisuuden vuonna 2005 tunnustuspalkinnon yhtiön dokumenttitarjonnasta. kasvava merkitys on huomioitu lastenohjelmissa ja vuonna 2006 Erityisesti kotimaiset dokumentit sijoittuvat usein katsotuimpien päätettiinkin säännöllisten saamenkielisten lastenohjelmien ohjelmien joukkoon. käynnistämisestä vuonna 2007. Kulttuuri- ja taideohjelmat sekä Myöskin koulujen opetusohjelmat sekä aikuisopetusoh- klassinen musiikki ovat puolestaan selkeästi erityisyleisöjen ohjel- jelmat kuuluvat 12 arvostetuimman julkisen palvelun tehtävän mia, niiden merkitys kasvaa vastaajien iän mukana. joukkoon. YLE saa entisestään kasvaneen myönteisen arvion YLEn kotimainen draama saa hyvän tuloksen katsojatyy- myös katsojatyytyväisyyttä tutkittaessa: vuonna 2006 jopa 91 tyväisyystutkimuksessa. Eniten tyytyväisiä kotimaisen draaman % vastaajista oli vähintään melko tyytyväisiä YLEn tv-kanavien yleisöjä saa YLE TV2 (78 %). Ulkomaisiin draamoihin ollaan asia- ja dokumenttiohjelmiin. Radionkuuntelijat ovat niin ikään tyytyväisimpiä MTV3:ssa. Kulttuuriohjelmat ovat selkeästi tyytyväisiä asiatarjontaan. YLE Radio Suomen yleisö on tyytyväisin erityisyleisöjen ohjelmia, mutta YLE TV1:n kulttuuriohjelmat nimenomaan kanavan asiaohjelmiin. saavat erittäin hyvän vastaanoton kulttuuriohjelmien ydinyleisön (kulttuurista ja taiteista kiinnostuneiden) keskuudessa. Kulttuuriohjelmistot Vuodesta toiseen YLE TV2:n lastenohjelmat saavat tutkimuk- Vuonna 2005 YLEn koko tarjonnasta televisiossa 32 % kuului sissa kiittäviä arvioita lasten vanhemmilta. Niitä pidetään lasta kulttuuriohjelmistoihin, vuonna 2006 33 %. Radiossa vuonna arvostavina, kehittävinä ja viihdyttävinä. Ainoastaan YLEn las- 2005 kulttuuriohjelmia oli 18 %, vuonna 2006 19 %. Kulttuu- tenohjelmiin liitetään sekä väkivallattomuus että turvallisuus. riohjelmistoihin luetaan varsinaisten kulttuuriohjelmien lisäksi draama, lastenohjelmat ja klassinen musiikki. Viihdeohjelmistot YLE on useimmilla kulttuuriohjelmistojen ohjelma-alueilla ylivoi- Vuonna 2005 YLEn koko tarjonnasta televisiossa 14 % oli viih- maisesti suurin ja joillakin alueilla myös ainoa kotimainen toimi- deohjelmistoja, vuonna 2006 15 %. Radiossa vuonna 2005 ja. Lisäksi YLE on maan merkittävin audiovisuaalisen kulttuurin viihdettä oli 57 %, vuonna 2006 56 %. Viihdeohjelmistoihin tuottaja ja välittäjä ja takaa jatkuvuuden tällä kulttuurin saralla. kuuluvat urheilu, populaarikulttuuri, musiikkiviihde ja varsinai- 7 set viihdeohjelmat sekä nuorten tarjonta. Radion osuudet ovat julkisen palvelun tehtäviin. Myös arvioitaessa YLEn onnistumista korkeita, sillä viihdeohjelmistoihin luetaan kaikki kanavilla soi- julkisen palvelun tehtävissä, urheilu saa parhaan arvosanan. tettu musiikki klassista musiikkia lukuun ottamatta. Suurilla urheilutapahtumilla on merkitystä myös television Julkinen palvelu tarjoaa virikkeellistä viihdettä. Viihdeohjel- vuosittaisiin katseluosuuksiin. Olympiavuonna 2006 YLE TV2:n missa on mahdollisuus käsitellä myös yhteiskunnallisia ilmiöitä katselussa urheiluohjelmien osuus kaikesta katselusta lisääntyi – huumori ja satiiri tarjoavat omat ja tärkeät ilmaisukeinonsa. huomattavasti. Samalla muiden viihdeohjelmistojen osuus YLEn Julkisen palvelun viihde- ja muihinkaan ohjelmistoihin ei koskaan tv-kanavien katselusta väheni jonkun verran. kuulu yleisöjen nolaaminen tai kiusaaminen. Tyytyväisyys YLEn urheilutarjontaan on lähes yhtä yksimie- Viihteen ohjelmistoalueella luodaan uutta kotimaista listä kuin tyytyväisyys uutisiin. Kaikkiaan yhdeksän kymmenestä kulttuuria, enenevässä määrin myös yhdessä yleisöjen kanssa. suomalaisesta on tyytyväinen YLEn urheiluun – YLE on myös Katsojat ja kuuntelijat osallistuvat eri tavoin: he kommen- säilyttänyt selvän johtoaseman suhteessa sekä MTV3:en että toivat, antavat palautetta ja ehdotuksia ohjelmista ja niiden Neloseen. YLEn kotimaiseen viihteeseen ollaan edelleen selvästi sisällöistä sekä osallistuvat ohjelmien tekemiseen. Julkisen tyytyväisempiä kuin kaupallisten kanavien viihdetarjontaan. palvelun viihteessä ja populaarikulttuurissa kotimaisuus sekä Radiokanavista YleX koetaan humoristisimmaksi ja YleX saa riippumattomuus kaupallisista intresseistä ovat keskeisiä arvoja. huumori-, viihde- ja musiikkiohjelmistaan hyvän arvosanan YLEn tv:n viihdeohjelmistot ovat myös merkittävä foorumi alan kuuntelijoiltaan. kotimaisille tekijöille. Vuonna 2005 ohjelmistoalueen suurin ja näyttävin panostus Uudet palvelut sekä radiossa että televisiossa olivat yleisurheilun MM-kisat Hel- YLEn uusiin palveluihin kuuluvat internet, laajakaista- ja mo- singissä. Lähetyksillä tavoitettiin yhteensä 4,3 miljoonaa katsojaa. biilipalvelut sekä teksti-tv. YLEn strateginen tavoite on nousta Vuoden 2006 suurin panostus olivat Torinon olympialaiset. Kaik- merkittäväksi toimijaksi uusien, erityisesti laajakaistaverkkoa kiaan olympiakisojen lähetykset YLEn kanavilla tavoittivat 4,5 mil- käyttävien palvelujen kehittäjänä ja toteuttajana. Uusilla pal- joonaa katsojaa eli lähes kaikki suomalaiset. Kisojen yksittäisetkin veluillaan YLE tavoittelee uusia kohderyhmiä ja tarjoaa uuden- lähetykset kuten jääkiekon loppuottelu Suomi–Ruotsi tavoitti 1,7 laista sisältöä yleisöilleen. miljoonaa katsojaa ja pääsi vuoden 10 katsotuimman ohjelman Uudet palvelut tavoittavat aluksi parhaiten ne, jotka yleen- joukkoon. Muita vuosien 2005–2006 suuria urheilutapahtumia säkin ovat kiinnostuneita uudesta tekniikasta. Vuodesta 2005 olivat vuotuiset jääkiekon MM-kisat. YLEn internetpalvelujen tärkeys on koko ajan kasvanut hieman. Vuoden 2006 Euroviisut oli karsintoineen ja muisteluohjel- Suomalaisista 59 % piti niitä vuonna 2006 vähintään ”melko mineen noin 20 ohjelman kokonaisuus. Se huipentui Ateenan tärkeänä” osana YLEn julkista palvelua. Internetin kävijämääri- fi naaliin, joka keräsi 1,5 miljoonaa katsojaa. Voittoisan Lordin en laskentakaavaa muutettiin kesällä 2006. Siksi kävijämäärät konserttia Helsingin kauppatorilla seurasi paikan päällä 80 000 eivät ole täysin verrannollisia edellisiin vuosiin. Aikaisemmasta ja tv:n kautta runsas miljoona katsojaa. kävijämäärien yliarvioinnista huolimatta, internetin käyttö on Populaarimusiikin ja -kulttuurin kanava YleQ lopetettiin kuitenkin selvästi kasvanut. syyskuussa 2006. Myös uutis- ja ajankohtaistarjonnan digikanava Mobiilipalvelujen tärkeyttä tutkittiin vuonna 2006 ensi ker- YLE24 päätettiin lopettaa ja sen tilalla aloittaa YLE Extra, joka taa, jolloin 35 % väestöstä piti niitä vähintään ”melko tärkei- keskittyy populaarikulttuuriin, urheiluun ja tapahtumavälitykseen nä” julkisina palveluina. erityisenä kohderyhmänä myös nuoret. Syyskuussa 2006 avattiin YLEn Elävä arkisto, joka koostuu

Suurten urheilutapahtumien välittäminen suomalaisille Yleisradion radio-, tv- ja valokuva-arkistojen tallenteista sekä samoin kuin kotimainen viihde kuuluvat tärkeimpinä pidettyihin ﬁ lmiyhtiöiltä ostetusta ﬁ lmiaineistosta. YLEn kansalliset ääni- ja 8

kuva-arkistot kuuluvat erittäin tärkeiden julkisen palvelun teh- senä, jolloin ohjelmien tallentaminen kuulovammaistekstityk- tävien joukkoon. Jopa 85 % väestöstä pitää arkistoja, niiden sellä on mahdollista. Äänitekstityspalvelu aloitettiin vuonna käyttöä ohjelmatoiminnassa ja niiden avaamista internetiin vä- 2005. Näkövammaiset voivat kuunnella tekstitystä synteetti- hintään ”melko tärkeänä” julkisen palvelun tehtävänä. senä puheena. Palvelu toteutettiin yhdessä Näkövammaisten Filmi- ja radiomateriaalin lisäksi arkistossa on tuhansia va- keskusliiton kanssa. lokuvia ja yli kaksi tuhatta tausta-artikkelia. Elävä arkisto on Teksti-tv-palveluista YLE Teksti-TV oli edelleen suosituin. reagoiva palvelu, joka tarjoaa ajankohtaisia tapahtumia ja ilmi- Teksti-tv:n sivuilla vieraili vuonna 2006 päivittäin 1,2 miljoonaa öitä täydentävää ja syventävää arkistomateriaalia käyttäjilleen. käyttäjää. Tarjolla on noin 1600 sivua. Vuoden 2006 uutuuksia Aineistoa täydennetään jatkuvasti. Sivustolla kävi syksyn 2006 ovat alueellisten uutisten sivustot. aikana viikoittain noin 70 000 vierailijaa ja palvelu on saanut paljon kiittävää palautetta. 2.2. Ohjelmiston alkuperä Elävän arkiston avaaminen oli YLEn internetin yle.ﬁ -käyt- Vuonna 2006 YLEn koko tv-ohjelmistosta 58 % oli kotimaista töliittymän uudistamisen ensimmäinen vaihe. Syksyn 2006 ai- tuotantoa (60 % v. 2005). Ohjelmiston eurooppalaisaste oli 90 kana rakennettiin myös uusi YLE Oppimisen verkkopalvelu ja % (89 % v. 2005). YLEn tv-kanavilla kotimaisten ensilähetysten perustettiin Euroviisujen sivusto. Vuoden 2005 uusia avauksia määrä ilman uutis- ja urheilulähetyksisä oli 5 396 tuntia vuonna internetissä olivat mm. blogi-sivustot, RSS-palvelut ja podcas- 2006. Lisäystä tässä oli edelliseen vuoteen nähden 1,4 %. ting-tarjonta Vuonna 2006 uusissa kotimaisissa ohjelmissa riippumat- Laajakaistapalveluiden avulla on monipuolistettu muuta tomilta ohjelmatuottajilta hankitun tuotannon osuus oli 16 % ohjelmatarjontaan mm. isoissa urheilutapahtumissa. Esimer- (17 % v. 2005). 2000-luvulla riippumattoman ohjelmatuotan- kiksi Torinon olympialaisissa vuonna 2006 laajakaistan kautta non osuus YLEn tv-tarjonnasta on asettunut vakiintuneelle ta- tarjottiin videoleikkeitä suorituksista. YLE myös välitti Torinon solle. Myös tulevaisuuden ohjelmistosuunnitelmissa pidetään kisat Euroopan laajuisesti 3G-verkon mobiili-tv:ssä. Jyväskylän tätä nykytasoa lähtökohtana. Suurajojen Ralliradion videoblogi-kokeilussa kesällä 2006 ta- pahtumatarjontaa monipuolistettiin internetissä ja luotiin siihen 2.3 Tarjonta kanavittain kytkeytyvä yhteisöpalvelu. Vuoden 2005 monimediaiseen tar- Vuosien 2005-06 aikana kanavien proﬁ ileja on tarkennettu jontaan kuului Sibelius-viulukilpailu. ja niiden keskinäistä työnjakoa täsmennetty. Kanavien ohjel- Digi-tv mahdollistaa uusia YLEn julkisen palvelun rooliin matarjontaa esittävät kuviot kertovat vuoden 2006 tilanteen. sopivia erityispalveluita kuten tekstimuotoista tarjontaa. Kuu- Muutokset ohjelmatyyppien osuuksissa ovat varsin pieniä. lovammaisten tekstityspalvelu toteutetaan nyt DVB-tekstityk- Isommat muutokset (+/-3 %-yksikköä) on selvitetty tekstissä. 9

YLE TV1 YLE TV1, ohjelmatarjonta v. 2006

Uutis-, ajankohtais- ja asiajournalismin pääkanava, joka Ajankohtaisohjelmat 21 % tarjoaa myös draamaa, kulttuuri-, opetus- ja dokument- tiohjelmia sekä satiirista viihdettä. Hankintaohjelmistos- sa painottuvat laatuelokuvat ja brittiläinen tuotanto. Asiaohjelmat 21 % Uutiset 8 % Kanava lähetetään myös digitaalisena. Vuodesta 2005 opetus- ja tiedeohjelmien tarjonta on Lastenohjelmat 1 % vähentynyt -4 %-yksiköllä. Kulttuuriohjelmat 6 % Urheilu 3 % Opetus- ja tiedeohjelmat 8 % Viihdeohjelmat 3 % Ulkomainen elokuva 4 % Kotimainen fiktio 4 % Ulkomainen fiktio 21 %

YLE TV2 YLE TV2, ohjelmatarjonta v. 2006

Lasten, perheiden, vapaa-ajan ja tapahtumaurheilun Kulttuuriohjelmat 1 % Asiaohjelmat 13 % pääkanava, joka tarjoaa myös draamaa ja viihdettä. Kotimainen fiktio 4 % Ajankohtaisohjelmat 10 % Ajankohtais- ja asiaohjelmissa painotetaan kansalais- Ulkomainen fiktio 12 % näkökulmaa, kotimaisuutta ja alueellisuutta. Hankinta- Ulkomainen elokuva 4 % Uutiset 5 % ohjelmistossa korostuvat komediat ja ihmissuhdesarjat. Kanava lähetetään myös digitaalisena. Vuodesta 2005 urheiluohjelmien tarjonta on lisään- Viihdeohjelmat 11 % tynyt +4 %-yksiköllä. Lastenohjelmat 18 % Urheilu 22 %

YLE FST5 (analogisilla YLE TV1- ja YLE FST5, ohjelmatarjonta v. 2006 (analogisesti YLE TV1 ja YLE TV2-kanavilla) YLE TV2 -kanavilla) Asiaohjelmat 24 % Ajankohtaisohjelmat 5 %

Ruotsikielisen YLE FST5:n ohjelmistoa esitetään myös analogisilla YLE TV1 ja TV2 -kanavilla suomeksi teksti- Uutiset 14 % tettynä syksyyn 2007 asti. Kulttuuriohjelmat 7 % Opetus- ja tiedeohjelmat 8 % Kotimainen fiktio 1 % Lastenohjelmat 24 % Ulkomainen fiktio 6 % Viihdeohjelmat 8 % Urheilu 3 % 10

YLE Teema YLE Teema, ohjelmatarjonta v. 2006

Kulttuurin ja elokuvan pääkanava, joka tarjoaa oppi- Kulttuuriohjelmat 23 % Asiaohjelmat 21 % misen ja tieteen ohjelmistoja ja teemoja eri aiheista. Ohjelmistossa on esittävän taiteen taltiointeja, klassista musiikkia, tieteen ja historian dokumentteja, elokuvia ja teemalähetyksiä. Lastenohjelmat 2 % Opetus- ja tiedeohjelmat Viihdeohjelmat 3 % 29 % Ulkomainen elokuva 9 %

Kotimainen fiktio 3 % Ulkomainen fiktio 10 %

YLE FST5 YLE FST5, ohjelmatarjonta v. 2006 (digitaalinen kanava) Suomenruotsalaisen yleisön pääkanava, jonka Asiaohjelmat 31% proﬁ ilissa erottuvat suomenruotsalaisuus ja pohjoismaisuus. Kanava tarjoaa katsojilleen Kulttuuriohjelmat 7 % Ajankohtaisohjelmat 2 % tv-ohjelmiston kaikki lajit. Suurin osa ohjelmistosta tekstitetään suomeksi. Tarjontaa esitetään Opetus- ja tiedeohjelmat 4 % Uutiset 6 % syksyyn 2007 asti myös analogisilla YLE TV1 ja TV2 Kotimainen fiktio 1 % -kanavilla. Lastenohjelmat 7 % Ulkomainen fiktio 16 % Urheilu 3 %

Ulkomainen elokuva 13 % Viihdeohjelmat 10 %

YLE24, ohjelmatarjonta v. 2006 YLE24

Uutis- ajankohtais- ja tapahtumavälityksen sekä suorien Uutiset 35 % urheilulähetysten kanava, joka palvelee vielä huhtikuu- Ajankohtaisohjelmat 46 % hun 2007. Lastenohjelmat 1 % Vuodesta 2005 ajankohtaisohjelmien tarjonta on vähentynyt -5 %-yksiköllä ja urheiluohjelmien tarjonta Urheilu 12 % on lisääntynyt +3 %-yksiköllä. Kulttuuriohjelmat 3 % Asiaohjelmat 3 % 11

YLE Radio 1 YLE Radio 1, ohjelmatarjonta v. 2006

Perinteinen ohjelmaradio kulttuurin, taiteen ja asia- Dokumentit 1 % Tiede- ja opetusohjelmat 5 % puheen aloilta, joka tarjoaa uutisten lisäksi syventävää Draama 2 % Asiaohjelmat 8 % ajankohtaisohjelmistoa. Musiikkitarjonta ulottuu Kulttuuriohjelmat 9 % Ajankohtaisohjelmat 7 % klassisesta ja hengellisestä musiikista jazziin ja kansan- musiikkiin. Kanava välittää Radion sinfoniaorkesterin Uutiset 6 % konsertit. Klassinen musiikki 56 % Hartausohjelmat 3 % Vuodesta 2005 ajankohtaisohjelmien tarjonta on Musiikkiviihde 1 % vähentynyt -5 %-yksiköllä ja urheiluohjelmien tarjonta Populaarikulttuuri 1 % on lisääntynyt +3 %-yksiköllä. Lastenohjelmat 1 %

YLE Radio Suomi YLE Radio Suomi, ohjelmatarjonta v. 2006

Koko maan ja maakuntien tiedonvälittäjä, uutis-, Asiaohjelmat 5 % Ajankohtaisohjelmat 15 % ajankohtais-, palveluja kontaktikanava, jonka Tiede- ja opetusohjelmat 1 % painopisteitä ovat urheilu ja viihde. YLE Radio Kulttuuriohjelmat 1 % Suomessa soi iskelmämusiikki, nostalgiapop ja melo- Urheilu 9 % Uutiset 11 % dinen aikuisrock. Populaarikulttuuri 7 %

Musiikkiviihde 31 % Muu viihde 20 %

YleX YleX, ohjelmatarjonta v. 2006

Populaarimusiikin ja -kulttuurin monimediainen kanava, jonka nopeasykkeistä lähetysvirtaa Populaarikulttuuri 33 % Asiaohjelmat 3 % täydentävät musiikin erikoisohjelmat, huumori ja kanavalle proﬁ loidut uutislähetykset. Ajankohtaisohjelmat 5 % Uutiset 4 %

Musiikkiviihde 34 % Muu viihde 21 %

YLE YleQ YleQ, ohjelmatarjonta v. 2006

Toimitetun radiopuheen ja musiikin kanava, jonka Klassinen musiikki 1 % Kulttuuriohjelmat 11 % tarjonnassa korostui populaarimusiikki ja -kulttuuri. Lastenohjelmat 1 % Asiaohjelmat 7 % YleQ kuului ULA-kanavana pääkaupunkiseudulla ja Ajankohtaisohjelmat 2 % lähiympäristössä sekä DVB-T-jakeluna koko maassa. Kanava lopetti toimintansa syyskuussa 2006. Populaarikulttuuri 41 % Uutiset 5 % Muu viihde 4 %

Musiikkiviihde 28 % 12

YLE Radio Peili YLE Radio Peili, ohjelmatarjonta v. 2006 Puheradio, joka välittää uutis- ja ajankohtaisohjelmia Ajankohtaisohjelmat 28 % sekä muuta asiaohjelmistoa YLEn radio- ja tv-kanavilta. YLE Radio Peili laajenee valtakunnalliseksi ULA-kanavaksi v. 2008, mutta on jo kuultavissa internetin ja digi-tv:n kautta. Uutiset 11 % Vuodesta 2005 ajankohtaisohjelmien tarjonta on Urheilu 3 % lisääntynyt +13 %-yksiköllä ja klassinen musiikki on Asiaohjelmat 40 % jäänyt kokonaan pois kanavalta. Kulttuuriohjelmat 10 %

Tiede- ja opetusohjelmat 8 %

YLE Radio Vega YLE Radio Vega, ohjelmatarjonta v. 2006

Ruotsinkielinen valtakunnallinen ja alueellinen tie- Asiaohjelmat 12% Ajankohtaisohjelmat 12 % donvälittäjä, uutis-ja ajankohtaiskanava, joka tarjo- Tiede- ja opetusohjelmat 2 % aa myös kulttuuria, asiaohjelmia, kontaktiohjelmia, Kulttuuriohjelmat 7 % lastenohjelmia ja musiikkia aikuiseen makuun. Uutiset 13 % Klassinen musiikki 7 % Lastenohjelmat 1 % Hartausohjelmat 2 % Urheilu 1 % Populaarikulttuuri 8 % Muu viihde 15 % Musiikkiviihde 20 %

YLE Radio Extrem YLE Radio Extrem, ohjelmatarjonta v. 2006

Ruotsinkielinen nuorten yleisöjen monimediainen Populaarikulttuuri 14 % Urheilu 8 % kanava. YLE X3M tarjoaa musiikkia, asiaa ja viihdet- Asiaohjelmat 4 % tä. Kanavalla on aktiivinen X3M-nettiyhteisö. Ajankohtaisohjelmat 11 %

Uutiset 2 % Muu viihde 3 %

Musiikkiviihde 58 %

YLE FSR+ YLE FSR+, ohjelmatarjonta v. 2006 YLE radio Vegan ja YLE Radio Extremin ohjelmistoa ja kanavalainoja, lisäpalvelu DVB-jakelu. Asiaohjelmat 44 % Ajankohtaisohjelmat 18 % Vuodesta 2005 ajankohtaisohjelmien tarjonta on vähentynyt -8 %-yksiköllä, klassinen musiikki ja muu viihde-3 %-yksiköllä ja pohjoismainen ohjelma Uutiset 8 % -15 %-yksiköllä. Asiaohjelmien tarjontaa on lisätty +33 %-yksiköllä, samoin kulttuurin (+4 %-yksikköä) Pohjoismainen ohjelma 16 % ja populaarikulttuurin (+3 %-yksikköä) tarjontaa. Muu viihde 3 % Kulttuuriohjelmat 2 % Musiikkiviihde 5 % Klassinen musiikki 3 % Populaarikulttuuri 1 % 13

2.4 Tasa-arvo ja moninaisuus sekä vuotta sitten osuus oli 32 % ja nyt 36 %. Lähes kaikilla ohjelmis- vähemmistö- ja erityispalvelut toalueilla naisia on esimiestehtävissä yhtiön keskimäärää enem- Tasa-arvo ja moninaisuus män, kun taas tekniikassa ja tuotannossa selvästi vähemmän. Tasa-arvoa edistetään YLEssä sekä ohjelmatoiminnassa että Palkkatasa-arvo on YLEssä korkealla tasolla ja ero on pienentynyt henkilöstöpolitiikassa. Tasa-arvon ja moninaisuuden edistymis- edelleen kahden vuoden aikana. Naisten keskipalkka oli vuoden tä seurataan erityisessä ohjausryhmässä sekä vuosittain yhtiön 2006 lopussa 97 % miesten keskipalkasta (94 % v. 2004). henkilöstöraportoinnissa. Vuoden 2006 alusta tasa-arvosuun- nittelu liitettiin osaksi HR-suunnittelu- ja -johtamis- ja seuran- Vähemmistö- ja erityispalvelut tajärjestelmiä. Henkilöstötoiminnassa tarkastellaan tasa-arvon Laki Yleisradio Oy:stä antaa YLElle tehtäviä, jotka liittyvät tasa- toteutumista mm. henkilöstömäärien ja palkkauksen osalta. arvon, suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden sekä kult- Vuonna 2005 YLEssä laadittiin erityis- ja vähemmistöryhmien tuurien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen. YLEn on tuo- palvelustrategia vuosiksi 2006–2010. Sen tavoitteiden mukai- tettava ohjelmatarjontaa myös vähemmistö- ja erityisryhmille, sesti yhtiössä: saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös - turvataan perustiedonvälitys ja kansalais- muiden kieliryhmien kielellä. valmiuksien kehittyminen Vuoden 2006 lopussa kanaville ja ohjelmayksiköille tehty - vahvistetaan yhteisöllistä hyväksyttävyyttä ja kysely osoitti tasa-arvoja moninaisuusteemoja käsiteltävän osallisuutta aikaisempaa enemmän YLEn ohjelmistoissa ja palveluissa. Mo- - vahvistetaan näkyvyyttä viihteessä ja nikulttuurisuus ja maahanmuuttajat ovat olleet esillä näkyvästi lastenohjelmissa sekä draama- että viihdeohjelmistossa. - otetaan huomioon uskonnolliset vähemmistöt Saamenkielistä palvelua on parannettu. YLE on aloittanut - hyödynnetään teknologian luomia mahdollisuuksia saamenkielisten lastenohjelmien tuottamisen osana pohjois- - luodaan YLEstä tasa-arvoinen ja maista yhteistyötä. Saamenkielisiä radion ja tv:n uutisia voi nyt monikulttuurinen työyhteisö seurata Saamen Radion internetnetsivuilla, jossa uutiset ovat - vahvistetaan mielikuvaa YLEstä osallistumisen ja myös tekstimuodossa. Saamen Radio lähettää noin 2000 tuntia vuorovaikutuksen edistäjänä. ohjelmaa vuodessa Pohjois-Lapin alueella. Ohjelmisto koostuu Strategian tavoitteet on määrä toteuttaa vuoteen 2010 men- uutis-, ajankohtais-, kulttuuri-, viihde-, lasten-, nuorten- ja har- nessä. Tasa-arvoja moninaisuustyön ohjausryhmä edistää ja tausohjelmista. Alueelliset uutiset tulevat arkisin kuusi kertaa seuraa strategian toteutumista ohjelmistoalueilla, kanavilla ja päivässä ja pohjoismaiset uutislähetykset viidesti päivässä. Televi- palveluissa. siossa saamenkielisiä uutislähetyksiä lähetetään analogisesti YLE YLE aloitti tasa-arvotyön jo vuonna 1987. Sukupuolten TV1 -kanavalla Pohjois-Lapissa ja digilähetyksinä koko maassa välistä tasa-arvoa ja sittemmin myös moninaisuustavoitteita YLE 24 -kanavalla. Pohjoissaamen lisäksi lähetetään ohjelmaa on edistetty ensin tasa-arvosuunnitelmien ja -ohjelmien avulla, inarin- ja koltansaameksi. sittemmin tasa-arvoja moninaisuusohjelmin. Erityinen Hella Näkövammaisten äänitekstipalvelut käynnistettiin vuonna Wuolijoki -palkinto on annettu vuodesta 1992 lähtien tasa-arvo- 2005. Nyt palvelu kattaa 30 % kotimaisista ohjelmista. Äänitek- ja moninaisuuskysymyksiä parhaiten esille tuoneelle radio- tai stitys kuuluu digi-tv:n lisätarjontaan kuten myös kuulovammaist- tv-ohjelmalle tai muulle ohjelmalliselle palvelukokonaisuudelle. ekstitys, jonka määrää on lisätty. Päivittäiset viittomakielisten Palkinnon voi saada joko omatuotantoinen ohjelma, kotimainen uutiset välitetään myös internetissä ja mobiilisti, kuten myös yhteistuotanto tai tekijä. englanninkieliset uutislähetykset. YLEn internetpalvelujen kehit- Esimiestehtävissä naisten osuus YLEssä on kasvanut. Kaksi tämisen lähtökohta on käytön esteettömyys. 14

Vuoropuhelua ja koulutusta Suomenkieliset päivittäiset aamu- ja iltahartaudet kuuluvat Eri kieli-, kulttuuri- ja etnisiin ryhmiin kuuluvien ihmisten samoin YLE Radio 1:n ohjelmistoon. Luterilaisia, katolisia sekä vapai- kuin aistivammaisten ja toimintaesteisten kokemuksia YLEn den kristillisten yhteisöjen jumalanpalveluksia ja vespereitä oli palvelutarjonnan käytöstä ja kehittämistarpeista on kuultu. vuonna 2006 yhteensä 71 lähetystä (70 v. 2005) ja ortodoksisia Keskustelua on käyty eri ryhmien kanssa erilaisissa seminaareis- jumalanpalveluslähetyksiä ja ehtoopalveluksia yhteensä 35 sa. Vuonna 2006 käsiteltiin maahanmuuttajien palvelutarpeita, kappaletta (37 v. 2005). Lisäksi molempina vuosina radioitiin valmistelussa ovat vammaisryhmien ja perinteisten kansallisten 5 uskonnollista kesäjuhlaa. kieli- ja kulttuurivähemmistöjen tapaamiset. YLE Radio 1:ssä hartausohjelmat ovat kanavan kuunnel- Mundo-projekti on maahanmuuttajille ja etnisille vähem- luimpia ohjelmia; aamuhartaudet tavoittivat vuonna vuonna mistöille suunnattu mediakoulutus- ja työssäoppimisprojekti. 2006 keskimäärin 175 000 kuuntelijaa ja jumalanpalveluksilla Euroopan Sosiaalirahaston Equal-ohjelman tukemaan projektiin oli noin 230 000 kuulijan yleisöt. Radio YLE 1:n viikoittaisista osallistuvat Yleisradion ohella Helsingin ammattikorkeakoulu kuuntelijoista kaksi kolmasosaa on hartausohjelmiin vähintään Stadia ja DreamCatcher Oy sekä viisi kansainvälistä yhteistyö- jossain määrin tyytyväisiä. Hartausohjelmien merkitys kasvaa kumppania. Opiskelijoita on yhteensä 24 ja he ovat muuttaneet iän myötä. Suomeen 18 eri maasta. YLE Radio Vegan ohjelmistoon kuuluu Andrum ja melkein Projekti tuottaa viikoittaisen kymmenminuuttisen Mundo- päivittäiset Morgon- ja Aftonandakt -lähetykset. Jumalanpal- ohjelman, joka esitetään. Basaari-ohjelmasarjan yhteydessä. veluksia lähetettiin kaikkiaan 62 molempina vuosina. Ruot- Yleisradio ja Mundo-projekti palkittiin vuonna 2006 eurooppa- sinkieliset hartausohjelmat tuottaa Kristliga radioutskottet ja laisen CIVIS- säätiön erityispalkinnolla. Lisäksi EU:n komission Toimitustyön tekee Porvoon hiippakuntaneuvoston radio- ja edustaja on benchmarkannut projektin eurooppalaista koulu- tv-toimitus. tuskäyttöä varten. (www.yle.ﬁ /mundo) YLE TV1 lähetti vuoden 2006 aikana kaikkiaan 35 jumalan- Yleisradio on myös edistänyt eurooppalaisen median roolin palvelusta, joista 15 oli suoria lähetyksiä ja loput nauhoituksia pohdintaa suhteessa tasa-arvo-, monikulttuurisuus ja maahan- eri puolilta Suomea. Evankelisluterilaisia hartauksia oli ohjelmis- muuttajateemoihin sekä Euroopan Yleisradioliiton että euroop- tossa 26, ortodoksisia 3, katolisia 1 ja vapaiden kirkko-kuntien palaisten tasa-arvoja moninaisuusverkostojen kautta. hartauksia 5. Kesäaikana tehtiin Helsingin Puotilan kappelissa 4 uutta tv-hartautta nimellä Kolmen vartin kirkko, vuoden aikana Hartausohjelmat myös uusittiin 2 Kolmen vartin kirkko -lähetystä. Lisäksi uusittiin Jumalanpalvelukset ja hartausohjelmat kuuluvat YLEn julki- osa hartauksista myös tiistai-iltapäivisin. Perjantai-iltaisin YLE sen palvelun tehtäviin. Yli puolet (58 %) suomalaisista pitää TV1 lähetti viiden minuutin hartausohjelman nimeltä Pisara, niitä myöskin tärkeinä. jonka toimittamisesta vastaa Kirkon tiedotuskeskus. Vuoden Hartausohjelmien sisällöstä YLEssä vastaa Hartausohjel- 2005 lähetysmäärät olivat miltei samat. mien valvontaelin, jossa YLEn lisäksi ovat edustettuina Kirkon Tv-hartauksilla on keskimäärin 174 000 katsojaa. Luku on tiedotuskeskus, Kyrkans central för det svenska arbetet ja viime vuosina lievästi noussut ja on kansainvälisessä vertailus- eri kristilliset kirkkokunnat Suomessa. Valvontaelin hyväksyy sa korkea. Katsojista kaksi kolmasosaa on yli 65-vuotiaita ja lähetyssuunnitelmat ja huolehtii siitä, että eri kirkkokunnat naisten osuus on huomattavasti miehiä suurempi. Uusintoja saavat omia hartauslähetyksiä YLEn ohjelmistoon. Ruotsin- katsoi tiistaisin noin 40 000 katsojaa. Pisaroiden keskimääräiset kielisten hartausohjelmien sisällöstä vastaa Kyrkans central katsojaluvut olivat noin 95 000. för det svenska arbetet yhteistyössä Kristliga radioutskottetin YLE FST lähetti vuoden 2006 aikana 7 jumalanpalvelusta kanssa. ja 3 kertaa 45 minuutin mittaisen Matteuspassion, vuonna 15

2005 jumalanpalveluksia lähetettiin 8. Lisäksi YLE FST5:n 2.6 Turvallisuus, viranomaistiedottaminen ohjelmistoon kuului hengellisiä asioita käsittelevä ohjelma ja varautuminen poikkeusoloihin nimeltä SALT, kumpanakin vuonna esitettiin 13 puolen tunnin Vuoden 2005 YLE-lain tarkennus ei tuonut muutoksia YLEn ohjelmaa. SALT sai keskimäärin 115 000 katsojaa. tehtäviin, jotka koskevat viranomaistiedottamista tai varautumista poikkeusoloihin. 2.5 Ulkomaanpalvelut ja YLE välitti vuonna 2006 yhteensä 182 viranomaistiedotusta vieraskieliset lähetykset (123 v. 2005), kun vuonna 2004 tiedotuksia oli vain 85. Kerto- TV Finland on Euroopassa asuvia suomalaisia palveleva sa- muskauden tiedotuksista 102 (v. 2006) ja 69 (v. 2005) liittyi te- telliittikanava. Suur-Tukholman alueella kanava on vapaasti leliikenteen häiriöihin eli soittaminen hätäkeskukseen oli estynyt. nähtävissä maanpäällisessä verkossa. TV Finlandin ohjelmisto Hätätiedotteita välitettiin kahden vuoden aikana yhteensä 13. kootaan YLE TV1:n, YLE TV2:n ja MTV3:n suomen- ja ruotsin- Ne olivat varoituksia tulipaloista leviävistä myrkyllisistä savuista, kielisistä ohjelmista. TV Finlandin satelliittinäkyvyys kattaa koko vaarallisen henkilön liikkeelläolosta, kemikaalionnettomuuksista Euroopan, Espanjan aurinkorannoilta Lähi-itään asti. Kanavan sekä vaarallisesta karhusta. päivittäinen lähetysaika on noin 15 tuntia, vuosittain noin 6 Hätätiedotteiden välitysjärjestelmän kokeilussa 88 % 000 tuntia. Ohjelma-ajan ulkopuolella TV Finland välittää YLE kaupallisista radioista välitti vuonna 2006 kokeiluilmoituksen. Teksti-TV:n uutisikkunan, johon kootaan tuoreimmat koti- ja Tiedotteiden vastaanotossa otettiin kokeilukäyttöön myös säh- ulkomaan uutiset. TV Finlandin ohjelmakortilla kuulee myös köposti telefaxin rinnalle. YLEn valmiudet viranomaistiedotteiden YLESAT1 ja YLESAT2 -radiokanavat. TV Finlandin ohjelmatiedot välitykseen ovat kokonaisuutena hyvät. julkaistaan YLEn internetsivuilla. Kanava on maksullinen. Liikenne- ja viestintäministeriön valmiustarkastuksissa YLEn radion ulkomaanpalvelua muutettiin vuoden 2006 aika- YLEn poikkeusolojen valmiudet arvioitiin hyviksi. YLE ylläpitää na. Kesäkuussa tehtiin päätös keski- ja lyhytaaltojakelun lopet- rakenteellisesti suojatussa paikassa toimitilaa, joka on jatkuvas- tamisesta ja Porin lähetykset päättyivät vuoden 2007 alussa. sa valmiudessa poikkeusoloja varten. Toimintavalmius ja tilat Ratkaisu perustui palvelun kustannuksiin ja toisaalta satelliit- mahdollistavat: ti- ja internetjakelun kehitykseen. Nyt YLE palvelee ulkomailla - viranomaistiedotteiden lähetyksen kaikissa olevia suomalaisia satelliitti-, mobiili- ja internetjakelun välityk- olosuhteissa sellä. YLEn satelliittijakelu kattaa Euroopan, Pohjois-Amerikan, - YLEn ohjelmien lähettämisen kahdella radio- ja Aasian ja Australian. yhdellä tv-kanavalla sekä www.yle.fi -internet- YLE Radio Finlandin ulkosuomalaisia palvelevaa erityis- sivuston ja teksti-tv:n ylläpidon ohjelmistoa voi kuunnella suomeksi ja ruotsiksi internetissä. - ohjelmien lähettämisen myös muualta kuin Ulkomaanlähetysten vuosittainen määrä on ollut noin 36 500 pääkaupunkiseudulta, jos se jostain syystä estyisi tuntia. Myös asiapuheen kanava YLE Radio Peili kuuluu netissä - YLE:n omien työntekijöiden ja vieraiden ympärivuorokautisesti. Uutis- ja ajankohtaisohjelmien lisäksi suojaamisen. se tarjoaa läpileikkauksen YLEn sekä radio- että tv-kanavien puheohjelmistosta. YLE on tekemässä internetiin myös ulko- Ulkomaille suunnattujen radiolähetyksien päättyminen vuoden suomalaisia palvelevaa omaa sivustoaan. 2006 lopussa heikentää hieman valmiutta tavoittaa ulkomailla YLE Mondo on lisäpalvelu, joka tarjoaa vieraskielisiä radiolä- olevat suomalaiset. Internet ja satelliittilähetykset korvaavat to- hetyksiä digi-tv:n kautta koko maassa ja Helsingissä ULA-jakeluna dennäköisesti pian keski- ja lyhytaaltolähetykset. 24 tuntia vuorokaudessa. Esimerkiksi venäjänkielistä ohjelmaa Kertomuskaudella uusittiin poikkeusolojen johtokeskuksen Mondon taajuudella lähetettiin 854 tuntia vuonna 2006. radioiden lähetysyksiköt. YLEN VALMIS 2005 -valmiusharjoi- 16 tukseen osallistui 158 yleläistä Helsingin Pasilassa ja kuudella korostui parhaana katseluaikana. YLE TV1:n kanavaprofi ilissa paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Harjoitus liittyi VALHA-2005 informatiivisuus oli hieman vähentynyt ja Nelosen profi ilissa se valmiusharjoitukseen. Vuonna 2006 järjestettiin YLEn uuden oli taas hieman kasvattanut osuuttaan. YLE TV1:n ohjelmistosta organisaation johdolle erityistilanneharjoitus. Harjoitukseen 64 % ja YLE TV2:n tarjonnasta lähes 38 % oli informatiivisia osallistui 25 johtajaa ja päällikköä. Harjoitukset osoittivat, että ohjelmia. MTV3:n ohjelmistosta noin 30 % ja Neloselta 25 Yleisradio Oy:n valmiudet suoriutua erityistilanteista ja poikke- % koostui informatiivisista ohjelmista. Analogisista kanavista usolojen velvoitteistaan ovat hyvät. monipuolisin oli YLE TV2. Digitaaliset kanavat (YLE24, YLE Teema, YLE FST5, Subtv 2.7 YLE suomalaisen tv-tarjonnan ja Urheilukanava) lähettivät keskimäärin 330 tuntia ohjelmaa monipuolisuusvertailussa viikossa. Vaikka kanavat YLE FST5:tä lukuun ottamatta erikois- Liikenne- ja viestintäministeriö tilaa vuosittain selvityksen suo- tuivat tiettyihin ohjelmatyyppeihin, niiden yhteenlaskettu tarjonta malaisen tv-tarjonnan monipuolisuudesta. Tuorein raportti muistutti analogisten täyden palvelun kanavien profi ilia. YLE24, on vuodelta 2005 ja sisältää kuvauksen tv-tarjonnan yleisistä YLE FST5 ja Subtv olivat raportin mukaan supistaneet tarjontansa piirteistä ja muutoksista. Vuoden 2006 raportti ei ole vie- monipuolisuutta, vaikka ne silti olivat edelleen erittäin monipuo- lä käytettävissä. Monipuolisuutta tarkastellaan selvityksessä lisia. Aiempien vuosien tapaan digikanavista monipuolisimmaksi ohjelmatyyppien monipuolisuutena, jota arvioidaan 13-koh- todettiin YLE FST5. taisen perusluokituksen avulla. Selvityksen mukaan, ja hiukan Vuonna 2005 mikään yksittäinen ohjelmaluokka ei hallinnut yksinkertaistaen, monipuolisuus toteutuu parhaiten silloin, kun YLEn ohjelmistoja, vaikka YLE panostaakin informatiivisuuteen kanavan ohjelmisto jakautuu mahdollisimman tasaisesti kaik- ja sen kokonaistarjonnasta 64 % oli informatiivista ohjelmistoa. kiin 13 ohjelmaluokkaan. Kanavakohtainen monipuolisuuden Suurimmat yksittäiset ohjelmatyypit olivat ajankohtaisohjelmat, tarkastelu ei monikanavamaailmassa kuitenkaan välttämättä asiaohjelmat ja uutiset. Kaikkien tv-kanavien lastenohjelmista YLE ole mielekästä. Esimerkiksi YLEn tavoitteena ei ole tarjota viittä lähetti merkittävän enemmistön eli lähes 60 % koko tarjonnasta, monipuolista kanavaa vaan mahdollisimman monipuolinen vii- ja myös lastenohjelmien kotimaisuusaste oli selvästi korkeampi den kanavan kokonaisuus. kuin muilla toimijoilla. Seuraavassa referoidaan liikenne- ja viestintäministeriön Ruotsin analogiset julkisen palvelun kanavat SVT1, SVT2 ja selvityksen tuloksia. Valtakunnalliset analogiset kanavat (YLE TV1, Suomen YLE TV1 ja YLE TV2 ovat hyvin samankaltaisia, vaikka YLE TV2, MTV3 ja Nelonen) lähettivät vuonna 2005 yhteensä 385 YLEn kanavat ovatkin ruotsalaisia hieman informatiivisempia. viikkotuntia eli päivittäin noin 55 tuntia ohjelmaa, mikä on päivää Myös analogiset kaupalliset täyden palvelun kanavat muistuttavat kohti 2 tuntia vähemmän kuin aiempina vuosina. Tv-tarjonta toisiaan. Vaikka Ruotsissa onkin enemmän viihdekanavia kuin oli varsin samanlaista kuin aiempina vuosina. Suurin yksittäinen Suomessa, rakentuu tv-tarjonta molemmissa maissa yleis- ja ohjelmaluokka oli ulkomainen fi ktio. Sen osuus koko tarjonnasta erikoiskanavista, joiden profi ilit asettuivat laveasti informatiivisen oli viidennes kuten aiempinakin vuosina. Seuraavaksi suurimpia ja viihteellisen tarjonnan jatkumolle. ohjelmaluokkia olivat ajankohtais- ja asiaohjelmat ja viihde. Raportissa tarkastellaan erikseen analogisten ja vain digitaali- Kuvio 3: Tv-ohjelmiston monipuolisuus kanavittain sesti lähetettävien kanavien monipuolisuutta. Vuonna 2005 ana- Suomessa v. 2005 logisten täyden palvelun tv-kanavien ohjelmatyyppien valikoima (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 40/2006) oli hyvin monipuolinen. Sekä YLE TV1 että YLE TV2 ovat hivenen kaventaneet tarjontaansa YLEn kanavien keskinäisen työnjaon ja profi loinnin vuoksi erityisesti parhaaseen katseluaikaan. Tämä 17

3 YLEn ohjelmatarjonnan 4 YLEn yleisöt kustannukset 4.1 Digi-tv:n kehitys Vuoden 2005 ja -06 aikana YLEn ohjelmatarjonta on tv-kana- Suomalaisen digi-tv:n kehittämisen tavoitteena on digita- villa hieman kasvanut ja radiokanavilla selkeästi vähentynyt. Tv- lisoida kaikki kotitaloudet. Tämä takaa kaikille yhtäläisen lähetysten määrä on kahden vuoden aikana lisääntynyt +832 mahdollisuuden televisiopalveluihin. Digi-tv mahdollistaa tunnilla. Lisätunnit tulevat lähinnä suurten urheilutapahtumien nykyistä tehokkaamman ja kohdentuvamman julkisen pal- digilähetyksistä ja YLE Teeman lisääntyneestä tarjonnasta. Ra- velun palvelun. Erilaisten erityisryhmien tarpeet voidaan sen diossa lähetystunnit kahden vuoden aikana ovat vähentyneet avulla ottaa paremmin huomioon. Lisäksi se mahdollistaa -12 109 tunnilla. Tämä johtuu DAB-kokeilun ja YleQ-kanavan voimavarojen suuremman keskittämisen nimenomaan sisäl- lopettamisesta. töjen tuottamiseen. Ohjelmistoalueittain vuonna 2006 YLEn koko tv-tarjonnan Vuodesta 2005 vuoteen 2006 digi-tv-talouksien määrä kustannukset kohdistuivat seuraavasti (suluissa v. 2005): Suomessa kasvoi 24 %:sta 61 %:iin. Tästä 61 % digitalouksia - Uutis- ja ajankohtaisohjelmistot: 27 % (29 %) -tilanteesta elokuun lopun digisiirtymään oli 8 kuukautta. Tam- - Asiaohjelmistot: 19 % (22 %) mikuussa 2007 yhteensä 1 384 000 taloutta voi ottaa vastaan - Kulttuuriohjelmistot: 27 % (26 %) digitaalisia tv-lähetyksiä. Antennitalouksista jopa kolme neljästä - Viihdeohjelmistot: 27 % (23 %) (76 %) oli hankkinut digi-tv:n tai -sovittimen, mutta kaapelita- YLEn ns. erityistehtävien (mm. hartausohjelmat, viranomaistie- louksista vasta alle puolet (44 %). dotukset, saamenkielisen ja vieraskieliset palvelut) kustannusten Television digitaalinen katselu lähes kaksinkertaistui digitalo- osuus vuonna 2006 oli radiossa 1,7 % ja tv:ssä 0,7 %. Liitteen uksien määrän kasvaessa. Kaikesta yli 10-vuotiaiden tv:n katselus- kuviossa 4 kustannukset on eritelty tv:n ja radion osuuksina. ta (2 t 48 min/päivä) digitaalisen katselun osuus nousi joulukuussa Erityistehtävät on laskettu osaksi asiaohjelmistoja. yli 40 %:iin ja suurin osa siitä on myös analogisesti näkyvien 4 Kymmenessä vuodessa YLEn tarjonta sekä televisio- että pääkanavan (YLE TV1, YLE TV2, MTV3, Nelonen). katselua. YLEn radiokanavilla on lähes kaksinkertaistunut. Lähetetyn ohjel- osuus kaikesta yli 4-vuotiaiden digitaalisesta katselusta nousi yli miston keskituntihinnat ovat samana aikana tv:n puolella 5 % -yksikköä edellisestä vuodesta. Digitaalisten YLE Teeman ja laskeneet selvästi. Radiossa ohjelmatunnin hintakehitys on YLE24:n markkinaosuudet yli kaksinkertaistuivat. ollut tasaisempaa. Tavoittavuus kuvaa kuitenkin parhaiten digikanavien Ohjelmatoiminnan tuottavuutta on tehostettu mm. uuden- yleisösuhdetta. Viikon aikana keskimäärin 840 000 katsojaa laisten toiminta- ja tuotantotapojen ja uuden teknologian avulla seurasi YLE Teeman ohjelmia ja 870 000 YLE24:n ohjelmia. sekä ohjelmistolinjauksilla. YLE24-kanavalla oli parhaimmillaan 480 000 katsojaa Itsenäi- syyspäivän vastaanoton aikaan. YLE Teeman katsojaennätys, Kuvio 4: Ohjelmistoalueiden osuudet (%) 110 000 katsojaa, saavutettiin joulukuussa Juice & Grand Slam YLEn radion ja tv:n kustannuksista v. 2005–2006 -arkistokonsertin aikana. Kuvio 5: YLEn tv-lähetykset ja kustannukset / ohjelmatunti v. 1997–2006 4.2 Katselun ja kuuntelun kehitys Kuvio 6: YLEn radiolähetykset ja kustannukset / YLEn osuus sekä tv:n katselusta että radion kuuntelusta nou- ohjelmatunti v. 1997–2006 si. YLE tavoittaa suomalaiset erittäin hyvin; viikon aikana lähes kaikki suomalaiset seuraavat joko YLEn tv:n tai radion kanavia. 18

YLEn osuus päivittäisestä tv:n katselusta oli 45,2 %, jossa taan katseluun käytetystä ajasta koko tutkitta- kasvua 1 % -yksikkö edellisestä vuodesta. Television katseluaika vaan väestöön suhteutettuna. pysyi edellisvuoden tasolla 2 t 41 min/vrk (yli 4-vuotiaat katsojat). YLEn osuus päivittäisestä radion kuuntelusta kasvoi 2 % -yksiköllä Kuvio 7: Tv-kanavien osuudet päivittäisestä 53 %:iin, vaikka radion kuunteluun käytetty aika kokonaisuute- katseluajasta v. 2005 ja 2006 na laskikin 3 minuutilla. Nyt kuunteluaika oli 3 t 14 min/vrk (yli 9-vuotiaat kuuntelijat). Vuonna 2006 YLEn osuus kaikesta tv:n Vuoden 2006 katsotuin tv-päivä oli sunnuntai 26.2., jolloin ja radion seuraamiseen päivittäin käytetystä ajasta oli 49 % eli lähetettiin Torinon olympialaisista pitkä, eri lajeista koostuva yhteensä lähes 3 tuntia. Kokonaisseuraamisessa on kasvua 1 %- lähetys. Päivän katsotuin osuus oli jääkiekon Suomi–Ruotsi- yksikköä vuodesta 2005. YLEn radiokanavat tavoittavat viikoittain loppuottelu. Eniten katsottu televisio-ohjelma oli kuitenkin 96 % ja YLEn tv-kanavat 92 % suomalaisista. edelleen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12. lähes 2,2 mil- Televisio tavoitti vuonna 2006 päivittäin 73 % väestöstä, eli joonan yleisöllään. Yli 81 % illan aikana tv:tä katsoneista noin 3,7 miljoonaa yli 4-vuotiasta suomalaista. YLEn kanavat ta- suomalaisista seurasi vastaanottoa. Koko väestöstä tv:n ää- voittavat päivittäin 62 % suomalaisista, MTV3 58 % ja Nelonen ressä oli 47 %. 40 %. Vuonna 2006 television katseluaika yli 4-vuotiaista oli 2 Toiseksi katsotuin ohjelma oli urheilua kuten myös edel- tuntia 41 minuuttia eli saman verran kuin vuonna 2005. YLEn lisenä vuonna: Torinon olympialaisten jääkiekon Suomi–Ve- kanavien osuus oli 45,2 % kaikesta tv-katselusta, eli markkina- näjä-semifi naalista 24.2. sai YLE TV2:n äärelle 1,7 miljoonaa osuus nousi noin 1 % -yksikön verran vuodesta 2005. Nousua suomalaista. Kaikkiaan olympiakisojen lähetykset YLEn kana- oli myös Subtv:n ja Nelosen sekä ns. muiden kanavien (mm. villa tavoittivat 4,5 miljoonaa katsojaa eli lähes kaikki suo- ulkomaiset satelliittikanavat ja vain digitaalisina lähetettävät kau- malaiset. palliset kanavat) markkinaosuudessa, kun taas MTV3:n osuus TV-uutiset ja sää YLE TV1:ssä sai eniten yleisöä Presiden- laski noin 3 %-yksikköä. YLEn kanavaosuudessa on vuosittaista tinvaalin tuloslähetyksen välissä 29.1.2006 klo 20.30:n uu- vaihtelua, joka johtuu mm. suurista urheilutapahtumista kuten tisilla oli lähes yhtä monta – yhteensä miltei 1,7 miljoonaa vuoden 2006 Torinon olympialaislähetyksistä. – katsojaa kuin jääkiekolla. Vuonna 2006 YLEn osuus tv:n katselusta yli 45-vuotiaiden Tv:n äärellä vietetystä päivittäisestä lähes kolmesta tunnis- ikäryhmissä oli edelleen yli puolet, kun taas kaupallisten tv-ka- ta runsas neljännes (27 %) käytetään erilaisten asiaohjelmien navien osuus muissa ikäryhmissä on yli puolet tv:n katseluajasta. katseluun. Noin kolmannes ajasta seurataan ulkomaisia sarjoja Tv:n katselussa kokonaisuudessaan oli sekä alle 15-vuotiaiden ja elokuvia. Viidennes ajasta kuluu kotimaisen viihteen ja fi kti- että 45–64-vuotiaiden ryhmissä pientä kasvua ja vastaavasti on seuraamiseen ja runsas kymmenesosa urheilun parissa. laskua 25–34-vuotiailla ja yli 65-vuotiailla. YLEn kanavilla asiaohjelmiston katselu korostuu. YLE TV1:n Videoiden, dvd-tallenteiden ja digiboksin kovalevylle painotus uutis- ja ajankohtaisjournalismiin, kansainväliseen tallennettujen ohjelmien katseluun käytettiin keskimäärin 14 näkökulmaan, dokumentteihin sekä kulttuurin ja opetuksen minuuttia päivässä. peruspalveluihin näkyy näiden ohjelmien katseluosuuksissa, - TV-mittaritutkimuksessa (perustuu 1000 talou- vaikka toki kanavan kotimaista viihdettä ja fi ktiota sekä ulko- den otokseen eli n. 2200 henkilöä, toteuttaa Finn- maisia elokuvia ja sarjojakin katsotaan. YLE TV2:n suuntautu- panel Oy) television tavoittavuudella tarkoitetaan minen urheiluohjelmiin ja viihteeseen näkyy sekin katselussa, niiden katselijoiden suhteellista määrää tutkitussa mutta myös asiaohjelmien katselu on Kakkosella merkittävää. väestössä, jotka katsovat tv:tä vähintään yhden Neloselta seurataan lähinnä ulkomaisia sarjafi lmejä, elokuvia minuutin päivän aikana. Tv:n katseluaika laske- sekä vähemmässä määrin kotimaista viihdettä ja fi ktiota. 19

MTV3 sijoittuu välimaastoon; faktaohjelmat ja urheilu saavat lasketaan niiden 15-minuuttisjaksojen määrästä, jolla kanavan katselussa selvästi enemmän painoarvoa kuin Nelo- vastanneet ovat merkinneet kuunnelleensa radiota. sella, ulkomainen ﬁ ktio vastaavasti vähemmän. Kuvio 10: Radiokanavien viikkotavoittavuus Kuvio 8: Ohjelmaluokkien osuudet tv-kanavien v. 2005 ja 2006 katselusta (%) v. 2005 ja 2006 Internetin käyttö on edelleen kasvussa, vaikka vuonna 2006 Radiota kuuntelee jopa 96 % yli 9-vuotiaasta väestöstä viikon nettiä käyttikin jo noin kolme neljästä 15–74-vuotiaasta suo- aikana. Keskimääräisenä päivänä radio tavoittaa 79 % väes- malaisesta. Myös YLEn internetsivujen kävijämäärät ovat kas- töstä. Vuonna 2006 YLEn radiokanavien yhteinen viikoittainen vaneet: syksyllä 2006 sivuilla vieraili keskimäärin 768 000 eri tavoittavuus oli 67 % ja päivittäinen tavoittavuus 46 %. Eni- kävijää viikossa. YLEn internetsivusto on tällä hetkellä viiden- ten radiota kuuntelevat päivittäin yli 55-vuotiaat, jotka myös neksi suosituin TNS Metrix -kävijämittauksessa mukana olevista selvästi enemmän seuraavat YLEn kanavia kuin kaupallisia. Yli suomalaisista sivustoista. 45-vuotiaiden keskuudessa YLE Radio Suomi on edelleen kuun- Internetin käytössä on samankaltaista kausivaihtelua kuin tv: nelluin yksittäinen kanava. Eritoten 45–54-vuotiaat kuuntelevat n katselussa, sillä kesäisin kävijämäärät laskevat talven luvuista. kuitenkin paljon myös kaupallisia kanavia. YleX on 15–24-vuo- Isot uutistapahtumat, vaalit ja urheilutapahtumat kohottavat tiaiden kuunnelluin kanava. YLE Radio 1:tä kuuntelevat selvästi YLEn sivuston kävijämääriä. Keväällä 2006 Torinon olympialaiset eniten yli 65-vuotiaat. ja Lordin Euroviisuvoitto nostivat YLEn sivujen viikkokävijämäärät yli miljoonaan. Syksyllä 2006 kasvu oli tasaisempaa. YLEn Elävän Kuvio 9: Radiokanavien osuudet päivittäisestä arkistolla on ollut selvä vahvistava vaikutus YLEn sivuston kävi- kuunteluajasta (%) v. 2005 ja 2006 jämäärien kasvuun.

Radion päivittäinen kuunteluaika oli keskimäärin 3 tuntia 14 mi- 4.3 Tyytyväisyys YLEn tarjontaan nuuttia, mikä on 3 minuuttia vähemmän kuin edellisenä vuon- Suomalaiset ovat entistä tyytyväisempiä koko YLEn ohjelmatar- na. Vuodesta 2002 lähtien radion kuuntelu on ollut hieman jontaan. Vuonna 2006 yli 15-vuotiaista katselijoista ja kuunteli- laskussa. YLEn osuus radion kuuntelusta nousi kuitenkin jälleen joista 83 % on vähintään melko tyytyväisiä YLEn tv:n, radion ja hieman. Vuonna 2006 YLEn osuus oli 53 %. YLE Radio Suomi uusien palvelujen tarjontaan (82 % v. 2005). on edelleen markkinajohtaja; yli kolmannes kaikesta kuunteluun Naiset ja miehet ovat yhtä tyytyväisiä, eri ikäryhmien tyyty- käytetystä ajasta on tämän kanavan kuuntelua. Kulttuuriin ja väisyydessä on sen sijaan hieman eroja. Muita tyytyväisempiä klassiseen musiikkiin keskittyvän YLE Radio 1:n osuus oli 9 %. ovat 30–44-vuotiaat, joista 88 % on vähintään melko tyytyväisiä. Nuorille suunnatun YleX:n osuus oli 6 %, mutta pääkohderyh- Eniten tyytyväisyys on kasvanut nuorimpien 15–29-vuotiaiden mässään, alle 35-vuotiaiden keskuudessa noin viidennes radion keskuudessa, joista 83 % on vähintään melko tyytyväisiä kuunteluun käytetystä ajasta vietettiin juuri YleX:n taajuudella. 77 % v. 2005). Tässä ryhmässä tyytyväisyyttä on edellistä vuodes- - Kansallisessa Radiotutkimuksessa (otos käsittää ta nostanut selvästi nimenomaan tyytyväisyys uusiin palveluihin. yhteensä yli 14 000 henkilöä maakunnittain) tavoitta- Samalla kuitenkin yli 65-vuotiaiden tyytyväisyys YLEen on laske- vuudella tarkoitetaan niiden kuuntelijoiden suhteel- nut, vuonna 2006 heistä 77 % oli vähintään melko tyytyväisiä, lista määrää tutkitussa väestössä, jotka kuuntelevat edellisenä vuonna peräti 85 %. Vanhimmassa ikäryhmässä

radiota vähintään puolet yhdestä 15-minuuttisjaksosta tyytyväisyys uusiin palveluihin on vähäistä, mutta edelleen ollaan tarkasteltavana ajanjaksona. Radion kuunteluaika hyvin tyytyväisiä perinteisiin tv:n ja radion ohjelmistoihin, joita 20 myös seurataan erittäin paljon. tv-uutiset yltävät yli 90 %:n kannatukseen. Ruotsin- ja saamenkieliset ohjelmat, hartausohjelmat, eduskuntalähetykset, Radion Kuvio 11: Tyytyväisyys YLEn tarjontaan (%) sinfoniaorkesteri ja uusien medioiden palvelut eivät nouse koko v. 2005 ja 2006 väestön keskuudessa aivan samoihin lukemiin. Tämäntyyppiset erityisohjelmistot koetaan kuitenkin selkeästi osaksi suomalaista YLE Katsojatyytyväisyys -tutkimuksen mukaan kokonaistyytyväi- demokraattista yhteiskuntaa. syys YLEn tv-kanaviin on vuonna 2006 pysynyt entisellä tasolla; vähintään melko tyytyväisiä on 80 % suomalaisista, vuonna Kuvio 12: YLEn julkisen palvelun tehtävien 2005 tulos oli 82 %. YLE TV1:n ja TV2:n kohdalla ”erittäin tyy- tärkeys v. 2005 ja 2006 tyväisten” ja ”tyytyväisten” osuus on lisääntynyt, mutta ”melko tyytyväisten” osuus taas vähentynyt. Vastaavasti tyytyväisyys Erityisryhmien palvelut, YLEn arkistojen ylläpito ja avaami- kaupallisiin kanaviin on entisellä tasolla tai hieman noussut ka- nen yleisöjen käyttöön (YLEn Elävä arkisto) sekä YLEn digi- navasta riippuen. taaliset tv-kanavat nousivat vuonna 2006 eniten tehtävien YLE Kuuntelijatyytyväisyys -tutkimuksen mukaan vuonna tärkeydessä. Myös digi-tv:n kanavia pidetään nyt selvästi 2006 yli 90 % kuuntelijoista on vähintään jossain määrin tyy- tärkeämpänä osana YLEn toimintaa kuin vuosi sitten (+16 tyväinen kuuntelemiinsa radiokanaviin. Kokonaistyytyväisyys on %-yksikköä), vähintään ”melko tärkeinä” niitä pitää jo lä- entisellä tasolla, mutta ”erittäin tyytyväisten” ja ”tyytyväisten” hes seitsemän kymmenestä (69 %) suomalaisista. Tehtävä- osuus on myös radiokanavilla kasvanut. alueiden arvostus on kautta linjan hieman noussut. YLEn radiokanavista kuuntelijat ovat tyytyväisimpiä YleX:ään Useimpien tehtäväalueiden arvostus on erittäin korkealla, ja YLE Radio 1:een. YleX:n kuuntelijoista peräti 52 % on erittäin joten erotkaan eivät ole kovin suuria. Johdonmukaisin ero tyytyväinen kanavaansa; YLE Radio 1:n vastaava lukema on 48 %. löytyy naisten ja miesten arvostuksista. Naiset arvostavat Vähintäänkin tyytyväisiä näihin kanaviin on 83–84 % kuuntelijois- useimpia julkisen palvelun tehtäviä miehiä enemmän. Nais- ta. YLE Radio Suomen kuuntelijoista erittäin tyytyväisiä kanavaan ten ja miesten arvostuserot ovat vähäisimpiä suosituissa on 39 % ja vähintään tyytyväisiä 81 %. Kun vertailulukuna käy- ohjelmaluokissa ja suurimpia erityisohjelmistojen (maahan- tetään varsinaisten kuuntelijoiden sijaan kaikkia yli 15-vuotiaita muuttajien palvelujen, klassisen musiikin, hartausohjelmien, suomalaisia, saa YLE Radio Suomi parhaan tuloksen. Vastanneista kielivähemmistöjen ohjelmien, suomalaista kulttuuri- ja taide- 47 % ilmoittaa olevansa vähintään tyytyväinen kanavaan. elämää käsittelevien ohjelmien ja opetusohjelmien) kohdalla. Lähetyksiä suurista urheilutapahtumista ja digi-tv-kanavia 4.4 YLEn yleisöt ja julkinen palvelu miehet arvostavat selvästi naisia enemmän. Suomalaiset arvostavat erittäin laajasti YLEn julkisen palvelun Onnistumista julkisen palvelun tehtävässä arvioitiin tehtävää: kokonaisuutena sitä pitävät vähintään melko tär- täsmälleen saman tehtäväluettelon pohjalta kuin tehtävien keänä lähes kaikki (97 % väestöstä). Eniten YLEn tehtävistä tärkeyttäkin. Suomalaisista 93 % kokee YLEn onnistuneen arvostetaan viranomaistiedotusten välittämistä ja varautumista vähintään tyydyttävästi julkisessa palvelussa kokonaisuu- poikkeusoloihin ja tasa-arvoista periaatetta saada ohjelmat kai- dessa. Yksittäisistä tehtävistä YLEn arvioidaan onnistuneen kille samalla maksulla asuinpaikasta riippumatta. Luotettavaa ja parhaiten suurten kansainvälisten urheilutapahtumien vä- riippumatonta tietoa välittävät uutiset on kolmanneksi tärkein littämisessä (95 %). YLE on vastaajien mielestä onnistunut tehtävä. erittäin hyvin myös uutistoiminnassaan: sekä luotettavassa ja

Myös kotimaiset lastenohjelmat, erityisryhmien palvelut, arki- riippumattomassa uutisvälityksessä että alueellisessa tv-uuti- elämän, luonnon ja ympäröivän maailman kuvaukset ja alueelliset soinnissa. Myös viranomaistiedottaminen, yhteiskunnallista 21 keskustelua edistävät ohjelmat, dokumentit, lastenohjelmat saattavat arvioida esimerkiksi koko Suomen tv-tarjontaa eivätkä ja kotimainen draama sekä populaarikulttuuri yltävät erittäin radiotarjontaa lainkaan. Tosin myös tietoisuus YLEn toiminnan hyviin arvioihin. rahoittamisen tavasta on lisääntynyt. Peräti 91 % vastaajista tiesi Suhteessa heikommin YLE on vastaajien mielestä on- tv-maksun YLEn tärkeimmäksi rahoitusmuodoksi. nistunut erityisryhmien palveluissa, ohjelmien välittämisessä Arviot YLEn julkisen palvelun tehtävien tärkeydestä ja YLEn ulkosuomalaisille sekä maahanmuuttajille tarkoitettujen onnistumisesta tehtävissään vuosina 2005 ja 2006 osoittavat, ohjelmien ja palveluiden tarjoamisessa. Erityisryhmien palve- että YLEä arvioidaan myös aivan muusta näkökulmasta kuin sen lussa odotukset ovat suurempia kuin koettu onnistuminen. tv-maksun maksajalle tarjoamasta ”vastineesta”. Tätä päätelmää Tehokkaampi tiedottaminen ja markkinointi erityisryhmille tukevat myös monet muut myönteiset tutkimustulokset. YLEn suunnatusta tarjonnasta on tärkeää. Maahanmuuttajien asema ja tv-maksuhalukkuus jäsentyvät viime kädessä yhteisesti palveluihin kohdistuvat odotukset eivät vielä ole yhtä suu- jaettujen merkitysten kautta. Tärkeää on se, mitä arvoa kansa- ria, mutta tämän tarjonnan kehittämisestä on YLEssä jo laiset näkevät YLEllä olevan suomalaiselle yhteiskunnalle nyt päätetty. ja tulevaisuudessa. Mediatarjonta kasvaa ja eriytyy ja median käytön muodot moninaistuvat, jolloin kansalaisten yhteisillä 4.4.1. Tv-maksun vastine kokemuksilla on entistä tärkeämpi merkitys. Vuoden 2005 ja Suomalaisten asenne tv-maksuun on entistä myönteisem- 2006 YLEn katsoja- ja kuunteliosuudet, tavoittavuus ja koettu pi. Vuonna 2006 kokemus tv-maksulle saadusta vastineesta merkityksellisyys osoittavat, että uutistapahtumat, suuret urhei- vahvistui selvästi. Peräti 62 % suomalaisista koki saaneensa lukisat ja kulttuurin ja viihteen ohjelmistot yhdistävät edelleen vähintään melko hyvin vastinetta tv-maksulle YLEn ohjelmis- suomalaisia. Kaikki eivät välttämättä seuraa tarjontaa samaan toista, kun sama luku edellisenä vuonna oli 11 % -yksikköä aikaan tai samalla tavoin, mutta näistä samoista tapahtumista alhaisempi. Suomalaisista 91 % tiesi, että tv-maksutulot ovat syntyy silti yhteisiä, jaettuja kokemuksia. YLEn toiminnan rahoitusmuoto. Tietämys rahoitusmuodosta on hiljalleen kasvanut, sillä esimerkiksi viisi vuotta sitten vain 81 5 Julkisen palvelun % tiesi YLEn rahoituslähteen. toimintaedellytysten määrittely

4.5. Julkisen palvelun tehtävien 5.1 Eurooppalaisia linjauksia arvostus ja YLEn yleisösuhde Euroopan komissio julkaisi vuoden 2005 lopulla ehdotuksensa Yleisösuhteen onnistumista voidaan arvioida tutkimalla ylei- tv-direktiivin uudistamiseksi. Sääntelyn piiriin tulevat perintei- söjen mielikuvia YLEstä ja sen tarjonnasta. Myös erilaisia jul- sen tv-kanavatarjonnan lisäksi ns. ei-lineaariset viestintäpalvelut kisuudessa esitettyjä arviointeja voidaan tutkia. Sekä yleisöjen kuten internetissä tarjolla olevat tai tilattavat ohjelmat. Tämän mielikuviin että julkiseen keskusteluun kytkeytyy monenlaisia audiovisuaalinen mediapalvelu -direktiivin (ent. tv-direktiivi) uu- arvostuksia. distaminen on parhaillaan Euroopan parlamentin ja neuvoston Yleisöjen mielikuvien ja arvostusten laaja selvittäminen käsittelyssä. Euroopan unionissa komissio käynnisti ns. viestin- vuosittain on erittäin tärkeää jo pelkästään tv-maksurahoituksen tälakipaketin valmistelun, johon uutena asiana liittyy taajuus- takia. YLE on vuosina 2005 ja 2006 kenties entistä paremmin politiikan kaupallistaminen. Yleisradio on korostanut lausun- onnistunut vastaamaan kuluttajien odotuksiin. Näin voi päätellä, noissaan, että julkisen palvelun televisiolla ja radiolla tulee olla koska tv-maksulle saatu vastine on noussut. Mutta yleisösuh- nykyiseen toimintaansa ja sen kehittämiseen myös tulevaisuu- detta on arvioitava myös laajemmin. Kaikki suomalaiset eivät dessa tarpeellinen määrä taajuuksia, jotka yhtiö saa käyttöönsä ole selvillä tv-maksun ja YLEn koko toiminnan yhteydestä, vaan korvauksetta. 22

Digitaalisen tv-toiminnan kehitystä Länsi-Euroopan digitaalisen tv-tarjonnan rakennetta, joka on esitetty liitteen maissa kuvataan liitteessä 13. Tv-maksujen eurooppalainen kuviossa 15. vertailu esitetään liitteen kuviossa 14. Useimmissa maissa, kuten Suomessakin, tv-maksua korotetaan vuosittain. Kuvio 15: Digitaaliset tv-lähetykset Suomessa

Kuvio 13: Maanpäällisen tv-toiminnan Liikenne- ja viestintäministeriö päätti uusista analogisen radion digitalisointi Länsi-Euroopassa ohjelmistotoimiluvista toukokuussa 2006. SWelcom Oy:n kaksi Kuvio 14: Tv-maksut Euroopassa v. 2007 uutta, lähes koko maassa kuuluvaa radiokanavaa sai toimiluvan. Kokonaan valtakunnallisella taajuuskokonaisuudella jatkaa 5.2 Kansallinen sääntely Oy Suomen Uutisradio Ab:n Radio Nova. Eduskunta hyväksyi kesällä 2005 valtioneuvoston esittämät Valtioneuvosto päätti tv-maksun 3,5 %:n korotuksesta YLEä koskevat lakiuudistukset. Yleisradio Oy:stä annettua lakia vuoden 2006 alusta ja 3,7 %:n korotuksesta vuoden 2007 muutettiin ja valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 5 alusta. luku kumottiin. Uudistukset toivat muutoksia Yleisradion hallintoneuvoston 6 YLEn hallinto v. 2005 ja 2006 ja hallituksen tehtäviin sekä hallituksen kokoonpanoon (ks. kpl 6.1). Yleisradion julkisen palvelun erityistehtäviin tuli lisäyksiä ja 6.1 Muutoksia hallintoon tarkennuksia. Vuoden 2005 aikana Lakia Yleisradio Oy:stä uudistettiin. Uu- Julkisen palvelun tehtäviin lisättiin virikkeellisen viihteen ja distus toi tiettyjä muutoksia myös yhtiön hallintoon. Nämä lapsille suunnatun ohjelmiston tarjonta. Tehtäviin lisättiin myös muutokset astuivat voimaan vuoden 2006 alusta. Yhtiön hal- suvaitsevuuden ja monikulttuurisuuden sekä tasa-arvon ja lintoelimiä ovat lain mukaan edelleen hallintoneuvosto, hallitus kansalaisten osallistumisen tukemista koskevat säännökset. Laki- ja toimitusjohtajana toimiva pääjohtaja. Yhtiön johdon muo- muutokset astuivat voimaan 1.1.2006. Myös valtion televisio- ja dostama hallitus lakkautettiin. Uudistetun lain mukaan yhtiön radiorahastosta annetun lain toimilupamaksua koskevat pykälät hallituksen jäsenet eivät saa olla hallintoneuvoston jäseniä ei- kumottiin siirryttäessä täysin digitaaliseen tv-toimintaan. vätkä kuulua yhtiön toimivaan johtoon. Hallitukselle siirtyi aikai- Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2006 muutoksia televisio- semmin hallintoneuvostolle kuuluneita tehtäviä kuten talousar- ja radiotoiminnasta annettuun lakiin. Muutosten tarkoituksena viosta päättäminen sekä toimitusjohtajan ja ylimpien johtajien oli edistää mobiilitelevision kehittämistä. Digitaalisen toimiluvan valinta. Hallintoneuvoston tehtäviin kuuluu edelleen Yleisradion saanut televisio- ja radiotoimija saa lähettää tarjoamaansa toiminnan laajuudesta ja suuntaviivoista päättäminen sekä yh- ohjelmistoa ilman erillistä toimilupaa myös DVB-H-verkossa sa- tiölle laissa säädetyn julkisen palvelun tehtävän toteuttamisen manaikaisesti ja sisällöltään samana alkuperäisellä lähetysalueella. valvonta. Yleisradio saa vastaavasti lähettää omat televisio- ja radio-ohjel- mistonsa DVB-H-verkossa. Vuoden 2007 alusta Viestintävirasto 6.2 Hallintoneuvosto ja sen tehtävät myöntää ohjelmistotoimiluvat tähän radio- ja televisiotoimintaan Yleisradion ylin päättävä elin on 21-jäseninen hallintoneuvosto. sidotun harkinnan mukaisesti. Mobiili-tv-toiminta on kuitenkin Hallintoneuvoston jäsenet valitsee eduskunta vaalikauden vasta alkuvaiheessa tekijänoikeuskiistojen ja vastaanottimien ensimmäisillä valtiopäivillä. Hallintoneuvoston jäseniksi on valit- puuttumisen takia. tava tiedettä, taidetta, sivistystyötä ja elinkeino- ja talouselämää

Valtioneuvoston myöntämät uudet digitaalisen television tuntevia sekä eri yhteiskunta- ja kieliryhmiä edustavia henkilöitä. ohjelmistotoimiluvat ja mobiili-tv:n aloittaminen muuttavat Eduskunnan nimeämien jäsenten lisäksi kahdella yhtiön henki- 23 löstön nimeämällä edustajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää 6.3 Hallitus ja sen tehtävät puhevaltaa hallintoneuvoston kokouksissa. Vuonna 2005 yhtiön hallitukseen kuului yhtiön toimitusjohtaja, hänen varamiehensä sekä enintään kahdeksan muuta varsinais- Vuonna 2005 hallintoneuvoston tehtäviä olivat mm.: ta jäsentä. Hallintoneuvoston valitsemien jäsenten lisäksi henki- - nimittää hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja löstöllä oli oikeus nimetä hallitukseen yksi varsinainen jäsen. - nimittää ylimmät ohjelmatoiminnasta Vuonna 2006 hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään vastaavat johtajat toimitusjohtajan esityksestä kahdeksan jäsentä, jotka eivät saa olla hallintoneuvoston jäseniä - päättää asioista, jotka koskevat toiminnan eivätkä kuulua yhtiön muuhun ylimpään johtoon. huomattavaa supistamista tai laajentamista tai Yhtiön hallituksen tulee edustaa riittävän monipuolista asian- yhtiön organisaation olennaista muuttamista tuntemusta ja molempia kieliryhmiä. Hallituksen tehtävät ovat - huolehtia, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan vuoden 2006 alussa voimaan tulleen YLE-lain mukaan mm.: mukaiset tehtävät tulevat suoritetuksi - valita ja vapauttaa yhtiön toimitusjohtaja sekä - vahvistaa budjetti ja toimintasuunnitelma vahvistaa hänen palkkansa sekä muut toimeen - valvoa yhtiön hallintoa liittyvät ehdot; toimitusjohtaja ei saa olla - kutsua koolle yhtiökokous ja hallintoneuvoston eikä hallituksen jäsen valmistella siinä käsiteltävät asiat ja - valita yhtiön muu ylin johto sekä vahvistaa - antaa yhtiön toiminnasta vuosittain heidän palkkansa ja muut toimiin liittyvät ehdot kertomus eduskunnalle. - päättää seuraavan vuoden talousarviosta Vuoden 2006 alussa voimaan tulleen YLE-lain muutoksen mu- - kutsua koolle yhtiökokous ja valmistella siinä kaan hallintoneuvoston tehtävät ovat: käsiteltävät asiat ja - valita ja vapauttaa yhtiön hallitus ja - antaa yhtiön toiminnasta vuosittain kertomus hallituksen puheenjohtaja Viestintävirastolle. - päättää asioista, jotka koskevat toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista tai 6.4 Hallintoneuvoston päätöksiä yhtiön organisaation olennaista muuttamista Vuonna 2005 hallintoneuvosto kokoontui 9 kertaa ja kokous- - huolehtia ja valvoa, että julkisen palvelun asioita valmisteleva hallintoneuvoston työjaosto 9 kertaa. Vuon- ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat na 2006 hallintoneuvosto kokoontui 5 kertaa. Hallintoneuvosto suoritetuiksi päätti 13.12.2005 työjaoston lakkauttamisesta, kun yhtiö siirtyi - antaa Saamelaiskäräjiä asiasta kuultuaan julkisen vuoden 2006 alussa uuteen hallintomalliin. Hallintoneuvosto palvelun toteutumisesta joka toinen vuosi kahta hyväksyi Yleisradion hallituksen toimintakertomukset ja antoi toimintavuotta käsittävä kertomus eduskunnalle varsinaiselle yhtiökokoukselle lausuntonsa tilikausien tilinpää- - päättää talouden ja toiminnan suuntaviivoista töksistä ja tilintarkastuskertomuksista. Toimintakertomukset - tarkastaa ja hyväksyä hallituksen vuosikertomus hyväksyttiin 15.3.2005 ja 28.3.2006. - valvoa yhtiön hallintoa ja antaa varsinaiselle Hallintoneuvosto kutsui koolle varsinaisen yhtiökokouksen, yhtiökokoukselle lausuntonsa tilinpäätöksestä ja joka pidettiin 20.4.2005. tilintarkastuskertomuksesta ja Ylimääräinen yhtiökokous kutsuttiin koolle 8.12.2005 yh- - käsitellä muut hallituksen sille esittämät asiat. tiöjärjestyksen muuttamiseksi. Yhtiön hallintomallia muutettiin Yleisradio Oy:stä annetun lain edellyttämällä tavalla. Muutokset astuivat voimaan vuoden 2006 alussa. 24

Hallintoneuvosto hyväksyi 13.12.2005 yhtiön budjetin lisättynä prosentilla. Prosentin lisäys poistuu kun päällekkäiset vuodelle 2006. Budjetin loppusumma määräytyi YLEn vuoteen analogiset ja digitaaliset lähetykset loppuvat. Valtioneuvosto 2008 ulottuvan rahoitussuunnitelman mukaisesti. päätti tv-maksun 3,5 %:n korotuksesta vuoden 2006 alusta. Hallintoneuvosto nimesi 29.11.2005 yhtiölle hallituksen. 5.9.: Hyväksytään suunnitelma talouden tasapainottamiseksi Vuosina 2005 ja 2006 hallintoneuvosto käsitteli mm. vuoteen 2008. Talous saatetaan tasapainoon sopimusmuutok- seuraavia asioita: sin, yhtiön rakennetta uudistamalla, tehostamalla ohjelmatoi- 2005 minnan ja tukitoimintojen prosesseja sekä ohjelmatoimintaan - Jakeluteknologiastrategia 2005– 2007 ja liittyvin linjauksin. DAB-koeverkon sulkeminen vuoden 2005 aikana 27.9.: Tehdään päätökset SVT-Europan jakelusta: YLE:n vastuu - YLE 2008 suunnitteluasiakirja SVT-Europan jakelu- ja tekijänoikeuskustannuksista päättyy kun - Tv-maksun tarkistaminen analogiset lähetykset lopetetaan 31.8.2007. - SVT-Europan lähetysten jakelu Keväällä 2005 hallintoneuvosto antoi eduskunnalle kertomuk- 2006 sen Yleisradion julkisen palvelun toteutumisesta. Hallintoneu- - YLEn organisaatiouudistus vostolle annettiin raportit yhtiön tasa-arvoja moninaisuustyös- - Saamenkielisten lastenohjelmien tarjonta tä sekä naiskunnan 10-vuotisessta historiasta. - Tv-maksun tarkistaminen - YLEn palveluntarjonta ja kanavaproﬁ ilit 2006 - SVT-Europan ohjelmistotoimilupa 28.3.: Vahvistetaan yhtiön strategiset tavoitteet ja yhtiön uusi perusorganisaatio. Strategisena tavoitteena on, että vuonna Hallintoneuvoston keskeisiä päätöksiä olivat: 2010 YLE on paitsi itsenäinen ja tehokas täyden julkisen palve- 2005 lun yhtiö perinteisillä radio- ja tv-markkinoilla, myös merkittävä 22.2.: DAB-koeverkko suljetaan vuoden 2005 aikana. Mikäli toimija uusien, erityisesti laajakaistaverkkoa käyttävien palvelu- DABista tulee eurooppalainen jakelustandardi, YLE voi käyn- jen kehittäjänä ja toteuttajana. Uusi organisaatio perustuu YLEn nistää DAB-palvelut uudestaan nopeallakin aikataululla. Aloite- koko sisältötuotantoon eikä jakeluvälineisiin kuten aiemmin. taan uusien monimediaisten jakelualustojen tutkiminen. Toiminta on asiakassuuntautunutta ja ohjelmatuotanto on or- 26.4.: YLEn strateginen, kolmivuotiseen suunnitteluun perustu- ganisoitu neljään ohjelmistoalueeseen. Radio- ja televisio-ohjel- va asiakirja YLE 2008 vahvistetaan. Asiakirja sisältää ohjelmisto- mat sekä internettarjonta tuotetaan pääosin samoissa osaamis- jen, jakelun, henkilöstön ja osaamisen, tekniikan, investointien, keskuksissa. Kanavien tehtävä on tilata ja koostaa ohjelmistot. toimintatapojen ja organisaation kehittämisen sekä rahoituk- Kanavaorganisaatio on kevyt. Kaikki ohjelmatuotannon tuki- sen strategiset peruslinjaukset. tehtävät on keskitetty yhtiötasoisesti toimiviin palveluyksiköihin 26.4.: Digita Oy:n debentuurilainan maksuehtoihin tehtiin ja yhtiömatriiseihin. Johtoryhmä työskentelee sisältölähtöisesti muutos: lainan loppuosa maksetaan lainaehtojen mukaisesti ja asiakassuuntautuneesti. yhtenä suorituksena 17.3.2005 ja eläkesäätiölaina ennenaikai- 2.5.: Tehdään tv-maksun korotusesitys valtioneuvostolle. Valtio- sesti yhtenä suorituksena 17.3.2005 neuvosto päätti tv-maksun 3,7 %:n korotuksesta vuoden 2007 26.4.: Uudistettu Ohjelmatoiminnan säännöstö hyväksytään. alusta. 7.6.: Tv-maksun korotusesitys tehdään valtioneuvostolle. Esi- 6.6.: Yhtiön kanava- ja palveluntarjonnan kokonaisuudestä pää- tys noudattaa liikenne- ja viestintäministeriön asettaman par- tetään. ULA-jakeluna Uudellamaalla kuulunut radiokanava YleQ lamentaarisen työryhmän ehdotusta, jonka mukaan maksua ja digitaalinen tv-kanava YLE24 päätettiin lopettaa. YLE Radio korotetaan vuoden 2006 alusta alkaen inﬂ aatiota vastaavasti ja Peili laajenee vuonna 2008 valtakunnalliseksi ULA-jakelun puhe- 25 kanavaksi. Populaarikulttuuriin, urheiluun ja tapahtumavälityk- myönsi ohjelmistotoimiluvan Yleisradiolle 18.1.2007. Päätöksen seen keskittyvä monimediainen digi-tv-kanava YLE Extra aloittaa mukaisesti Yleisradion tulee huolehtia siitä, että 1.9.2007 alkaen huhtikuussa 2007. Porin keski- ja lyhytaaltolähetykset lopete- lähetykset voidaan vastaanottaa alueella, jolla asuu vähintään taan viimeistään vuoden 2007 lopussa. YLE palvelee vastedes 59 % väestöstä ja 1.12.2007 alkaen alueella, jolla asuu vähintään ulkomailla olevia suomalaisia sateliitti-mobiili ja internetjakelun 80 % väestöstä. avulla. Keskiaaltolähetyksiä jatketaan kuitenkin edelleen Helsin- Keväällä 2006 hallintoneuvostolle esiteltiin YLEn suunnitel- gin Santahaminan lähettimeltä Itämeren alueelle. mat saamenkielisten lastenohjelmien tarjonnasta. YLE aloittaa 12.12.: Hyväksytään talouden suuntaviivat vuosille 2008–2010. vuoden 2007 alusta saamenkielisen lasten tv-makasiiniohjel- Tuotto-oletus perustuu tv-maksukannan pysymiseen vuosien man Mánáid TV (Lasten TV). Ohjelman tuottaa YLE Lapset ja 2005–2006 keskimääräisellä tasolla. Tv-maksua korotetaan nuoret yhdessä Norjan ja Ruotsin yleisradioyhtiöiden sekä YLEn Niemelän työryhmän esityksen mukaisesti ja toimilupamaksu- Saamen Radion kanssa, ja se esitetään YLE TV2:n ohjelmistossa tulot loppuvat 31.8.2007. Kulutaso säilyy vuoden 2001 tasolla sunnuntaiaamuisin suomeksi tekstitettynä. Lisäksi YLE toteuttaa ainakin vuoteen 2008 asti. Vuodesta 2008 alkaen yhtiön tulos saamenkielisten nuorten videoleirin Utsjoella. Videot esitetään on tasapainossa. YLEn Farmi -nuortenohjelmassa ja ne ovat myös nähtävissä YLEn Yleisradio hakee 12.12.2006 ohjelmistotoimilupaa SVT- nettisivustolla. Koulu-TV tuottaa saamelaissatujen sarjan Sata Europa kanavan lähettämiseksi Suomessa. Valtioneuvosto sanaa lumesta YLE Teemalle. YLEn hallintoneuvosto YLEn hallitus v. 2005 v. 2005-06

YLEn hallitus v. 2005 Kansanedustaja Mika Lintilä, (kesk), puheenjohtaja Toimitusjohtaja Arne Wessberg, puheenjohtaja, Kansanedustaja Liisa Jaakonsaari, (sd), varapuheenjohtaja 30.4.2005 asti Kansanedustaja Mikko Alatalo, (kesk) Toimitusjohtaja Mikael Jungner, puheenjohtaja, Toiminnanjohtaja Pauliina Arola, (kesk) 7.2.2006 alkaen 1.5.2005 alkaen Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, (kesk) Radiotoiminnan johtaja, varatoimitusjohtaja 20.12.2005 asti Seppo Härkönen Kansanedustaja Jyri Häkämies, (kok) 20.3.2006 asti Televisiotoiminnan johtaja Olli-Pekka Heinonen Kansanedustaja Pertti Hemmilä, (kok) 21.3.2006 alkaen Ruotsinkielisen toiminnan johtaja Ann Sandelin Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi, (kd) Henkilöstön edustaja, toimittaja Raino Hurme Kansanedustaja Marjukka Karttunen, (kok) Hallituksen sihteeri, lakiasiain päällikkö Kirsi-Marja Okkonen Kansanedustaja Jyrki Katainen, (kok), 22.4.2005 asti Kansanedustaja Irina Krohn, (vihr) 14.9.2006 asti Kansanedustaja Kalevi Lamminen, (kok), 26.4.05 alkaen YLEn hallitus v. 2006 Kansanedustaja Annika Lapintie, (vas) Kansanedustaja Riikka Moilanen-Savolainen, (kesk) Toimitusjohtaja Hannu Olkinuora Kansanedustaja Reino Ojala, (sd) Konsernijohtaja Jukka Alho Kansanedustaja Kalevi Olin, (sd) Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula Eduskuntaryhmän pääsihteeri Pekka Perttula, (kesk) Kansanedustaja Jouni Backman 23.5.2006 asti Johtaja Gunvor Kronman Kansanedustaja Erkki Pulliainen, (vihr) 15.9.2006 alkaen Viestintäjohtaja Velipekka Nummikoski Kansanedustaja Mauri Salo, (kesk) 24.5.2006 alkaen Ohjaaja Raija-Sinikka Rantala FM Mirja Ryynänen, (kesk) Henkilöstön edustaja, toimittaja Raino Hurme Kansanedustaja Kimmo Sasi, (kok) Hallituksen sihteeri, hallintojohtaja Jussi Tunturi Yhteiskuntasuhdejohtaja Berth Sundström, (rkp) 20.12.2005 asti Kansanedustaja Säde Tahvanainen, (sd) Kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä, (vas) Kansanedustaja Astrid Thors, (rkp) 7.2.2006 alkaen Kansanedustaja Marja Tiura, (kok) Kansanedustaja Pia Viitanen, (sd) Henkilöstön edustaja, tuottaja Timo-Erkki Heino Henkilöstön edustaja, huoltomestari Juhani Mäkelä Hallintoneuvoston sihteeri, lakiasiain päällikkö Kirsi-Marja Okkonen, 31.8.2006 asti Hallintoneuvoston sihteeri, lakiasiain päällikkö Katri Olmo, 1.9.2006 alkaen

LIITE: Tilastokuviot

1. Ohjelmistoalueiden osuudet (%) YLEn radion ja tv:n lähetystunneista

020406080100

Uutis- ja 16 % 16 % ajankohtais- 26 % ohjelmistot 27 %

9 % Asia- 9 % ohjelmistot 26 % 27 %

19 % Kulttuuri- 18 % ohjelmistot 33 % 32 %

56 % Viihde- 57 % ohjelmistot 15 % 14 %

Radio 2006 Televisio 2006 Radio 2005 Televisio 2005

Tv:n lähetykset: pl rinnakkaislähetykset, ml. simulcast-lähetykset

2. Mielipide uutislähteiden luotettavuudesta v. 2005 ja 2006

Keskiarvo 1–5: 1 = erittäin epäluotettava ja 5 = erittäin luotettava (suluissa arvion v. 2006 antaneiden osuus vastaajista) 2005 2006 YLEn Tv-uutiset (98 %) 4,5 4,48 YLEn Aamu-tv:n uutiset (YLE TV1) (82 %) 4,4 4,39 YLEn valtakunnalliset radiouutiset (90 %) 4,36 4,36 YLEn Alueelliset tv-uutiset (84 %) 4,31 4,29 YLEn Teksti-TV:n uutiset (75 %) 4,31 4,28 Säännöllisimmin luetun sanomalehden uutissivut (96 %) 4,26 4,28 MTV3:n uutiset (96 %) 4,26 4,28 Huomenta Suomen uutiset (MTV3) (81 %) 4,22 4,23 YLEn maakunnalliset radiouutiset (83 %) 4,21 4,21 YLEn ruotsinkieliset tv-uutiset (TV-Nytt) (47 %) 4,19 4,19 YLEn uutiset internetissä (www.yle.fi/uutiset) (51 %) 4,03 4,18 MTV3:n teksti-tv:n uutiset (72 %) 4,2 4,16 YLEn Teksti-TV internetissä (49 %) .. 4,1 YLEn ruotsinkieliset radiouutiset (44 %) 4,04 4,03 Nelosen uutiset (80 %) 3,99 4,03 Nelosen teksti-tv:n uutiset (63 %) 3,96 3,97 Radio Novan uutiset (66 %) 3,8 3,82 Uutiset tekstiviestipalveluna (matkapuhelin) (36 %) 3,65 3,74 Muiden kaupallisten radiokanavien uutiset (70 %) 3,69 3,71 Ilmaisjakelulehtien uutissivut (86 %) 3,33 3,36 Iltapäivälehtien uutissivut (IltaSanomat tai Iltalehti) (92 %) 2,69 2,62

YLE Yleisötutkimus / TNS Gallup 29

3. Tv-ohjelmiston monipuolisuus kanavittain v. 2005

0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 YLE TV1 0,86

YLE TV2 0,89

MTV3 0,83

Nelonen 0,79

YLE24 0,42

YLE Teema 0, 63

YLE FST5 0,91

Subtv 0,48

Urheilukanava 0,02

Analogiset yht. 0,92

Digitaaliset yht. 0,88

Kaikki yht. 0,92

LVM: Suomalainen televisiotarjonta 2005

4. Ohjelmistoalueiden osuudet (%) YLEn radion ja tv:n kustannuksista

020406080100 Uutis- ja 45 % 46 % ajankohtais- 27 % ohjelmistot 29 %

5 % Asia- 6 % ohjelmistot 19 % 22 %

20 % Kulttuuri- 20 % ohjelmistot 27 % 26 %

29 % Viihde- 28 % ohjelmistot 27 % 23 %

Radio 2006 Televisio 2006 Radio 2005 Televisio 2005 Radion tunteihin ja kustannuksiin on laskettu vain valtakunnalliset lähetykset. 30

5. YLEn tv-lähetykset ja kustannukset / 6. YLEn radiolähetykset ja kustannukset / ohjelmatunti v. 1997-2006 ohjelmatunti v. 1997-2006 tuntia euroa tuntia euroa 200 000 25 000 25 000 2500 177162 176601 168922 20714 165053 155932 20174 152379 2200 19882 19436 20 000 20 000 147916 18876 150 000

114131 1500 15 000 15 000 97341

100 000 92680 12331 10561

10023 1000 9691

10 000 9296 10 000 50 000 500 5000 5 000

0 0 0 0 -97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 Lisäksi radion ulkomaanlähetyksiä 36 800 t/v. 2006 Lisäksi TV Finlandin ulkomaanlähetyksiä 5 200 t/v. 2006 (36 540 t/v.2005) (5 168 t/v. 2005) euroa / lähetystunti Valtakunnalliset lähetykset euroa / lähetystunti Alueelliset lähetykset DAB/DVB-T-lähetykset Analogiset lähetykset Digitaaliset lähetykset DAB-lähetykset lopetettiin 1.9.2005, minkä jälkeen osa radiotarjonnasta on ollut DVB-T-jakelussa.

7. Tv-kanavien osuudet päivittäisestä katseluajasta v. 2005-2006 (4+ -väestö)

100

40 32,4 30 28,9 23 22,4 19 19,8 20 11,5 11,9 10 8,1 9,1 4,1 4,6 1,7 1,8 * 1,3 0 YLETV1 YLE TV2 YLE FST5 YLE24 ja MTV3 Subtv Nelonen Muut YLE Teema * v. 2005 sisältyy “muihin kanaviin”

vuosi 2005 vuosi 2006 TV-mittaritutkimus: Finnpanel Oy - YLE 31

8. Ohjelmaluokkien osuudet tv-kanavien katselusta (%) v. 2005-2006 (4+ -väestö)

100 2 3 5 5 6 6 10 9 90 16 11 22 12 80 38 37 15 70 14 16 54 11 60 60 9 7 50 22 25 34 23 40 10 10 21 30 54 54 19 20 37 5 28 31 27 7 10 15 9 0 2005 2006 2005 2006 2005 2006 2005 2006 YLE TV1 YLE TV2 MTV3 Nelonen

fakta urheilu kotim. fiktio ulk. fiktio/elokuva muut

TV-mittaritutkimus: Finnpanel Oy – YLE

9. Radiokanavien osuudet päivittäisestä kuunteluajasta (%) v. 2005-2006 (9+ -väestöstä)

100

40 36 36

20 12 12 12 11 8 9 8 8 10 6 6 4 3 4 4 3 3 3 4 1 1 1 1 1 2 2 0 YLE YleX YLE YLE Classic Groove KISS NRJ Sport Fm/ Radio SBS- SuomiPOP Sävel- Muut Radio 1 Radio ruots. Radio Radio City Nova Iskelmä radio Suomi muut * kuuluvuusalue ei ole koko Suomi vuosi 2005 vuosi 2006 KRT: Finnpanel Oy – YLE 32

10. Radion viikkotavoittavuus (%) v. 2005-2006 (9+ -väestöstä)

100 96 96

80 77 76

70 66 67

50 47 48

40 36 35 32 30 30 23 23 23 21 22 21 19 20 16 17 16 11 11 11 11 10 11 10 4 4 3 3 2 2 3 3 0 Radio YLE yht.Kaupalliset YLE Ylex YLE YLE YLE Classic Groove KISS NRJ Sport Radio SBS- SuomiPOP Sävel- Muut yht. yht. Radio 1 Radio Ruots. muut Fm Fm/Radio Nova Iskelmä radio Suomi City

vuosi 2005 vuosi 2006 KRT: Finnpanel Oy – YLE

11. Tyytyväisyys YLEn tarjontaan (%) v. 2005-2006

0 102030405060708090100 2005 37 45 16 2 Kaikki 2006 37 46 14 3

2005 37 46 15 2 Naiset 2006 36 46 14 4

2005 37 45 16 2 Miehet 2006 38 46 13 2

2005 33 40 24 2 15–29 v 2006 42 41 15 1

2005 35 49 16 30–44 v 2006 35 53 9 2

2005 36 48 13 3 45–59 v 2006 35 48 13 5

2005 43 43 11 2 Yli 60 v 2006 36 41 18 4

erittäin tyytyväinen ja tyytyväinen melko tyytyväinen tyytymätön ei osaa sanoa YLE 33

12.12. YLEn julkisenjulkisen palvelun palvelun tehtävien tehtävien tärkeys suomalaisille suomalaisille (%) (%) v. 2006v. 2006 Lisäys vuodesta 2005*

0 20 40 60 80 100 Viranomaistiedotusten välittäminen ja varautuminen poikkeusoloihin 58 29 9 3 +3

Ohjelman välittäminen kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta 52 34 11 2 +6

Luotettavaa ja riippumatonta tietoa välittävät uutiset 55 29 12 3

Päivittäiset kotimaiset lastenohjelmat 34 43 17 5 2 +5

YLEn julkisen palvelun tehtävä kokonaisuutena 25 51 21 2 uusi

Erityisryhmien palvelut kuten viittomakieliset ohjelmat, ohjelmatekstitys 35 41 18 4 2 +13

Arkielämän, luonnon ja ympäröivän maailman kuvaukset 32 42 21 4 +4

Alueelliset tv-uutiset 31 39 22 7 +5

Suuret kansainväliset urheilutapahtumat 35 30 19 13 4 +7

Ajankohtaista yhteiskunnallista keskustelua edistävät ohjelmat 23 41 27 8 +3

Koulujen opetusohjelmat ja aikuisopetusohjelmat 24 40 25 9 +6

Kotimaiset sarjat, elokuvat, näytelmät ja kuunnelmat 22 38 27 10 2 +4

Kansallisten ääni- ja kuva-arkistojen ylläpito ja käyttö ohjelmatoiminnassa 21 39 25 10 2 3 +10

Alueelliset ohjelmat maakuntaradioista 19 40 26 12 2 +7

Merkittävien suomalaiskansallisten tapahtumien ja kokemusten välittäminen 18 41 30 11 +7

Suomalaiset ohjelmat ja uutiset ulkomailla asuville suomalaisille 16 38 29 12 3 +7

Viihde, populaarikulttuuri ja rentouttava ajanviete 17 32 34 14 +5

Ulkomaiset sarjat ja elokuvat 14 32 32 20 3

Digitaaliset julkisen palvelun tv-kanavat 11 31 27 15 7 9 +16

Ohjelmat ja palvelut maahanmuuttajille 8 32 33 20 5 2 +7

Suomalaista kulttuuri- ja taide-elämää käsittelevät ohjelmat 11 27 35 21 6 +4

Ruotsin- ja saamenkieliset ohjelmat 10 28 30 22 9 2

Ohjelmat ja palvelut internetissä 8 20 25 22 8 11 +6

Jumalanpalvelukset ja hartausohjelmat 11 9 27 28 13

Suorat lähetykset eduskunnasta 9 22 27 29 12 +6

Radion sinfoniaorkesterin ylläpito ja konsertit 7 12 22 39 19

Ohjelmat ja muut sisällöt mobiilipalveluina 4 10 21 32 14 20 uusi

Erittäin tärkeä Tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä Ei osaa sanoa *) Lisäys koskee vähintään melko tärkeänä tehtävää pitävien määrää. YLE 34

13. Maanpäällisen tv-toiminnan digitalisointi Länsi-Euroopassa

Digi-tv:n aloitus Digi-siirtymä MAA Hollanti 2004 2006 Saksa 2004 2010 Suomi 2002 2007 Ruotsi 1999 2008 Tanska 2006 2009 Norja 2007 2009 Sveitsi 2005 2009 Belgia 2004 2012 Itävalta 2006 2010 Ranska 2005 2011 Englanti 1998 2012 Espanja 2000 2010 Lähde: DIGITAG, EBU Italia 2004 2012 26.01.2007

14. Tv-maksut Euroopassa v. 2007 (euroa)

Islanti 346

Sveitsi * 288

Tanska 287

Norja 256

Itävalta 243,89

Ruotsi 221

Suomi 208,15

Saksa ** 204,36

Englanti ** 201

Irlanti *** 158

Belgia/Vallonia **** 152,46

Ranska 116

Italia 104

* Tv- ja radioluvan summa ** Sveitsi 1.4.2007 alkaen, Saksa 1.4.2005 alkaen, Englanti 1.4 alkaen joka vuosi *** Korotus 1.10.2006 **** Vuoden 2006 tiedot Valuuttakurssit 2.1.2007 35

15. Digitaaliset televisiolähetykset Suomessa

Kanavanippu A Kanavanippu B Kanavanippu C Kanavanippu D Kanavanippu E Julkinen palvelu Verkon peitto 99,9 % Verkon peitto n. 80 % Verkon peitto Verkon peitto Verkon peitto 99,9 % 40 % 12/2007 59 % 9/2007 ja 80 % 12/2007

YLE TV1 MTV3 Urheilukanava *** The Voice (tv) Toimiluvat voimassa 1.9. alkaen

YLE TV2 MTV3 MAX * Canal+ (4 kpl) * The Voice (radio) Discovery channel*

YLE Extra 27.4.07 (aik. YLE24) Subtv Disney Channel * klo 6-18 MTV 3 Eurosport * Urheilukanava klo 18-24 Nelonen MTV 3 Fakta * YLE Teema Subtv Juniori * The Voice Big Brother 12/7 DTT-toimiluvan haltijat YLE FST5 Sub Leffa * Voice, Iskelmä (radio) voivat ilman erillistä toimilupaa Nickelodeon */ lähettää simulcasteja Music Televison MTV * Radiokanavat: Nelonen Alueelliset ** Ylen Klassinen,YLE Radio Peili, Viestintävirasto myöntää KinoTV * YLE FSR+, YLE Mondo ja JIM IskelmäTV Harju & Pöntinen (radio) toimiluvat radio- ja tv- YLE Radio Extrem toimintaan kanavanipussa D SVT Europa Digiviihde * Muut multimediapalvelut eivät edellytä toimilupaa

EPG-ohjelmaopas EPG-ohjelmaopas EPG-ohjelmaopas EPG-ohjelmaopas EPG-ohjelmaopas MHP-palvelut ESG-palveluopas Äänitekstitys YLE TV 1-kanavalla Valinnainen tekstitys: suomi/ruotsi

Verkkotoimilupa: Digita, DVB-MHP-lähetykset, Mux D: DVB-H-lähetykset

Ulkomaisessa omistuksessa * Maksullinen ** Turussa *** Velvoitettu laajentumaan koko maan kattavaksi 1.9.2008 mennessä

SAAMELAISKÄRÄJIEN LAUSUNTO Saamen kielellä, saamelaisten itsensä välittämänä on YLEISRADION KERTOMUKSESTA mahdollista saada pääväestölle tietoa siitä, mitä saamelaisten 2005-2006 keskuudessa ja saamelaisille tapahtuu ja mitkä ovat asioiden ja tapahtumien taustalla olevia tekijöitä. Kyse on siis saa-

Saamelaiskäräjät on kokouksessaan 28.8.2007 käsitellyt melaisesta näkökulmasta, saamelaisen elämänmuodon tur- Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston kertomuksen eduskunnal- vaamisesta. Ellei pääväestöllä ole edes tietoa saamelaisesta le yhtiön toiminnasta vuosilta 2005 ja 2006 ja lausuu asiasta näkökulmasta, perustuslain säännökset saamelaisten omaa seuraavaa. kieltä ja kulttuuria koskevista perusoikeuksista (PL 17.3 §) ei- vät voi toteutua perustuslaissa saamelaisille kotiseutualueel- 1. Yleistä laan turvatun itsehallinnon (PL 121.4 §) perustalta. Yleisradio Oy:n saamelaisia koskevat saamenkieliset palvelut Eduskunnan sivistysvaliokunta totesi jo jo toistakymmen- ovat lakisääteisiä. Hallintoneuvoston kertomuksen mukaan tä vuotta sitten saamenkielisen televisiotuotannon suuren - Vähemmistöt ja erityispalvelut s.13 - laki Yleisradio Oy:stä merkityksen saamelaiselle kulttuurille ja saamen kielelle ja antaa YLE:lle tehtäviä, jotka liittyvät tasa-arvon, suvaitsevai- edellytti, että myös Suomessa tulee saada aikaan saamenkie- suuden ja monikulttuurisuuden sekä kulttuurien välisen vuo- linen televisiotuotanto mahdollisessa yhdessä Norjan ja Ruot- rovaikutuksen edistämiseen. YLEn on tuotettava ohjelmatar- sin saamelaisradioiden kanssa. Samoin eduskunnan liikenne- jontaa myös vähemmistö- ja erityisryhmille saamen, romanin valiokunta piti tärkeänä saamenkielisen televisiotuotannon ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös muiden kieliryh- aikaansaamista. (SiVL 4/1993 vp ja LiVM 14/1993 vp). mien kielellä. Saamen kieli on Suomessa alueellisia kieliä ja vähemmis- Saamenkielisen tarjonnan saatavuutta tulee Saamelais- tökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan mukainen alu- käräjien mielestä tarkastella saamelaisen kuulija- ja katselija- eellinen kieli. Euroopan neuvoston ministerikomitea kehotti kunnan kannalta toisaalta pohjoisimman Suomen osalta ja jo vuonna 2001 asiantuntijakomiteansa huomioihin viitaten toisaalta muun Suomen osalta. Tarjonta aikuisväestölle, joka Suomea lisäämään saamen kielen asemaa tiedotusvälineissä puhuu kolmea saamen kieltä, ei vielä riitä, vaan lapset tar- säännöllisinä televisio-ohjelmalähetyksinä. Suomi ei tuolloin vitsevat jo identiteetinmuodostuksen vuoksi kipeästi omakie- täyttänyt peruskirjan mediaa koskevan 11 artiklan määräyk- listä ohjelmaa, joka liittyy saamelaiseen elämänmuotoon ja siä, koska säännölliset saamenkieliset ohjelmat puuttuivat. arvomaailmaan. Asiantuntijakomitea totesi vuonna 2004 edistystä tapahtu- Kaikki saamen kielet myös pohjoissaame ovat uhan- neen pohjoissaamenkielisissä TV-lähetyksissä. Inarin ja kolt- alaisia ja koltan- ja inarinsaamen kielet erittäin uhanalaisia, tasaamen osalta tilanne ei ollut kohentunut ja saamenkieliset häviämisvaarassa olevia kieliä. Yleisradion asema näiden lastenohjelmat puuttuivat, joten Suomi täytti vain osittain 11 saamen kielten tukemisessa ja kieliä puhuvien saamelaisten artiklan määräykset. identiteetin vahvistamisessa on aivan keskeinen. Kysymys saamenkielisistä lähetyksistä ei koske pelkäs- 2. Saamelaiset alkuperäiskansana tään saamelaisia. Tekstitetyllä saamenkielisellä TV-tarjonnalla Yleisradio Oy:n ei tulisi nähdä saamenkielistä ohjelmatarjon- on erittäin suuri merkitys tiedon ja suvaitsevaisuuden lisää- taa ja sen edistämistä taloudellisena ja hyödyttömänä taak- miseen pääväestön keskuudessa saamelaisista maan ainoana kana. Saamelaiset ja porot ovat uuden ajan alusta lähtien alkuperäiskansana. Tieto saamelaisista Suomessa on nykyisin – Olaus Magnuksen ajoista - olleet se eksoottinen lisä, joka varsin vähäistä sekä pääväestön keskuudessa yleensä että po- on tehnyt Ruotsia ja Suomea tunnetuksi muualla Euroopassa. liittisilla päätöksentekijöillä. Jos saamelainen lisäarvo menetetään tai saamelaisuutta api- 38

noivat vain pääväestön edustat, on Suomi menettänyt paljon unioniin on osana pöytäkirja n:o 3 saamelaisista, jossa so- ulkoisesta kuvastaan. pimuspuolet tunnustavat Ruotsilla ja Suomella kansallisen ja Yleisradio Oy:n ei tarvitse pelätä myöskään sitä, että kansainvälisen oikeuden nojalla olevat velvoitteet ja sitou- saamelaisille lisätty ohjelmatarjonta aiheuttaisi vastaavia vaa- mukset saamelaisiin nähden, ottavat huomioon erityisesti timuksia muiden vähemmistöryhmien taholta, koska saame- sen, että Ruotsi ja Suomi ovat sitoutuneet saamelaisten elin- laiset eivät ole perustuslain ja sen perustelujen mukaan pelk- keinojen, kielen, kulttuurin ja elämäntavan säilyttämiseen ja kä kielellinen vähemmistö vaan maan ainoa alkuperäiskansa, kehittämiseen ja sallivat EY:n perustamissopimuksen estä- jolla on oma kulttuuri ja kieli. mättä tiettyjen yksinoikeuksien myöntämisen saamelaisilla Yleisradiosta annetun lain julkista palvelua koskevassa kansallisessa päätöksenteossa. Saamelaisten erityisasema 7 §:ssä (635/2005) saamelaiset on kuitenkin aikaisempaan Suomen EU-liitynnässä perustui asiaa koskevan hallituksen tapaan asetettu samaan asemaan romanien, viittomakieltä ja esityksen mukaan nimenomaan saamelaisten alkuperäiskan- muiden kieliryhmien kieltä käyttävien kanssa, mikä ei vastaa sa-asemaan. (HE 135/1994 vp, I osa) heidän alkuperäiskansa-asemaansa. Kansainvälisen oikeuden mukaan saamelaiset yksin Suo-

Huolimatta yhtäläisyyksistä vähemmistöjen kanssa alku- messa voivat vedota alkuperäiskansoja koskevan ILO:n alku- peräiskansat eroavat saamelaiskäräjien mielestä kansainvälis- peräiskansasopimuksen n:o 169 määräyksiin, koska he ovat ten sopimusten mukaan vähemmistöistä seuraavissa suhteis- eduskunnan perustuslakivaliokunnan tuntema ja tunnusta- sa. Alkuperäiskansalla on historiallinen, nykyaikaan jatkunut ma Suomen ainoa alkuperäiskansa (ks. esim. PeVM 12/1990 erityinen suhde tietyn alueen maahan ja luonnonvaroihin vp ja 4/2003 vp). omaleimaisen kulttuurimuotonsa ja elämäntapansa perus- Myös perustuslain perusoikeusuudistuksesta antamansa tana. Alkuperäiskansa on myös säilyttänyt omia perinteisiä mietinnön pykäläkohtaisessa tarkastelussa perustuslakivalio- instituutioitaan kuten kolttasaamelaiset kyläkokouksensa. kunta piti sivistysvaliokunnan tapaan perusteltuna sitä, että Kun vähemmistöoikeudet on tavallisesti muotoiltu yksilön saamelaisten asemasta alkuperäiskansana olisi hallitusmuo- oikeuksiksi, ovat alkuperäiskansaoikeudet suuressa määrin don 14 §:ssä – nykyisen perustuslain 17.3 §:ssä - säädetty yhteisöllisiä, kansalle kuuluvia oikeuksia. Alkuperäiskansalle erillään vähemmistöryhmistä omana momenttinaan, mikä erityisesti kuuluva oikeus on itsemääräämisoikeus. Saamelais- olisi ollut omiaan korostamaan saamelaisten asemaa alkupe- ten oikeuksien yhteisöllinen luonne ja saamelaisten itsehallin- räiskansana. Perustuslakivaliokunta kuitenkin luopui tämän to ilmenevät suoraan perustuslaistamme (PL 17.3 § ja 121.4 erillisyyden tavoittelusta hankalien lakiteknisten ongelmien §), maankäyttöoikeudet ja saamelaisten perinteiset instituu- vuoksi. (PeVM 25/1994 vp) tiot puolestaan perustuslain perusteluista (HE 309/1993 vp ja Eduskunnan apulaisoikeusasiamies katsoi vuonna 2003 HE 248/1994 vp) päätöksessään saamelaisten mahdollisuudesta toimia Yleis- Hallituksen esityksessä (43/2005 vp) Yleisradio Oy:tä radio Oy:n hallintoelimissä, että saamelaisten rinnastus koskevan lain muuttamisesta oli hallintoneuvoston kerto- yleisradiolaissa mainittuihin erityisryhmiin ei ole kaikilta osin muksen osalta selvänä lähtökohtana perustuslain säädös perusteltu, vaan saamelaisia on tarkasteltava erityisenä vä- ”saamelaisten asemasta alkuperäiskansana” ja perustuslais- hemmistönä, jonka asema jossain määrin poikkeaa muista sa turvattu saamelaisten kulttuurinen itsemääräämisoikeus. perustuslain 17.3 §:ssä tarkoitetuista ryhmistä. Tämä tarkas- Lisäksi kertomusmenettelyyn liittyivät Euroopan neuvoston telukulma puolsi saamelaisten aseman erityistä huomioon vähemmistöpuitesopimuksen ja vähemmistökielisopimuksen ottamista. (Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös määräykset. 31.12.2003 Dnro 112/2/01 s. 7) Suomen vuoden 1994 liittymissopimuksessa Euroopan 39

Saamelaisia tulee YLEn palvelutoiminnassa kohdel- kennys, tekstityksen osalta parannus. la ja sen hallintoneuvoston kertomuksessa edus- Kertomusvuoden jälkeen saamenkieliset uutiset siirrettiin kunnalle nimittää saame(laiste)n alkuperäiskansak- 27.4.2007 YLE24-kanavan lakkauttamisen myötä FST5-ka- si eikä vähemmistöksi tai erityisryhmäksi. navalle, jossa ne lähetetään ilman pysyvää lähetysaikaa ruotsinkielisen ohjelman lakattua keskiyön tienoilla. Digitaalinen 3. Sámi Radio verkko ei peitä saamelaisten kotiseutualueen syrjäalueilla Hallintoneuvoston kertomuksessa todetaan aivan oikein olevia talouksia, eikä näköpiirissä olevana aikana edes tule ”Saamen Radion” merkittävä osuus Pohjois-Lapin alueen oh- peittämään. Laajakaistaratkaisutkaan eivät Pohjois-Lapissa jelmatuotannosta: noin 2000 tuntia monipuolista ohjelmaa. palvele saamelaisia, koska syrjäalueilla laajakaistaa ei ole. Ohjelmia ei lähetetä pelkästään Suomen puolelle vaan myös Saamelaiskäräjät on erittäin tyytymätön YLEn TV:n saa- Norjaan ja Ruotsiin, mikä tulisi kertomuksessa ilmoittaa. menkieliseen uutis- ja ajankohtaispalveluun eikä hyväksy On myös tärkeää eritellä se, mikä osa ohjelmasta on eri saamen kielen aseman heikennyksiä TV:ssä. Saamenkielisille saamen kielillä. Euroopan neuvoston vähemmistöpuiteso- julkiselle palvelulle tulee löytää sopiva lähetyskanava – vaikka pimuksen ministerikomitea on viimeisessä kannanotossaan Teema. peruskirjan soveltamisesta Suomessa kiinnittänyt huomiota Saamenkielisten uutislähetysten siirtäminen kanavalta siihen, että toimenpiteisiin tulee ryhtyä vakavan häviämisvaa- toiselle, niiden lähettäminen epämääräiseen aikaan yöllä ja ran alaisina olevien inarin ja koltan saamen kielen elinkelpoi- lähetysten tekninen toteuttaminen niin, että osa saamelai- suuden varmistamiseksi. (Suositus RecChL(2004)6 20.loka- sista ei voi nähdä uutisia edes saamelaisten kotiseutualueella kuuta 2004) ovat selviä saamelaisten omaan kieleen kohdistuvia heiken- Saamen radion ohjelmatarjonnalla on keskeinen merki- nyksiä, jotka eivät ole sen paremmin perustuslain kuin Yleis- tys saamen kielen ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Erityisesti radio Oy:stä annetun lain mukaisia ja ovat lisäksi ristiriidassa kolttasaamenkielisissä ohjelmissa käytetään nykyisin paljon Suomen kansainvälisten sopimusvelvoitteiden kanssa. suomen kielen sanastoa, vaikka sanan saamenkielinen vastine on olemassa. Tämä heikentää mahdollisuuksia ylläpitää ja Saamenkieliset TV-uutisten ja ajankohtaisohjelmien kehittää kyseistä saamen kieltä. määrää tulee lisätä ja nämä saamenkieliset julkiset palvelut tulee saattaa näkymään koko maassa kan- Yleisradion tulee osoittaa Sámi Radion toimittajien salliskielillä tekstitettyinä siten, että ne lähetetään saamen kielten taidon parantamiseen ja kielen- säännöllisesti parhaaseen katseluaikaan tietyllä ka- huoltoon riittävät resurssit. navalla.

4. TV:n uutiset 5. TV:n lastenohjelmat Saamenkieliset TV-uutiset ”Oddasat” on kertomusvuosina TV:n saamenkielisiä lastenohjelmia ”Mánáid TV” ei ole aloi- näytetty analogisen TV1:ssä hyvänä ja määrättynä katseluai- tettu tuottaa ja lähettää YLE TV2:n ohjelmistossa vuoden kana Pohjois-Suomessa (klo 18.15). Muualla Suomessa tätä 2007 alussa sunnuntai-aamuisin suomeksi tekstitettynä toi- tarjontaa ei ole ollut analogisella puolella, vaikka saamelaisis- sin kuin hallintoneuvoston kertomuksessa virheellisesti väi- ta yli puolet asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. tetään (s. 13 ja 25). Päätös ohjelmien aloittamisesta syksyllä Digitaalisten lähetysten alettua koko maahan lähetettiin 2007 15:n ohjelman sarjana lienee tehty, mikä sinänsä on YLE 24-kanavalla suomeksi tekstitettyjä saamenkielisiä uuti- hyvä asia, mutta ei vastaa edes hallintoneuvoston virheellistä sia 21.40 ja 23.15. Lähetysaikojen suhteen muutos oli hei- tietoa eduskunnalle. 40

Saamenkielisiä lastenohjelmia tulee tuottaa ja lä- hettää YLE TV2:n ohjelmistossa koko maahan kan- salliskielillä tekstitettyinä joka sunnuntai-aamu hallintoneuvoston kertomuksen mukaisesti.

Puheenjohtaja Pekka Aikio Lakimiessihteeri Heikki J. Hyvärinen

YLEISRADIO OY Ulkoasu: Tähtikuviot Oy

00024 Yleisradio Kirjapaino: Edita Prima Oy

Käyntiosoite: Radiokatu 5, Helsinki Helsinki 9/2007

Puhelin: (09) 14801

Faksi: (09) 1480 3215 ISSN 1795-0775 www.yle.ﬁ etunimi.sukunimi@yle.ﬁ