Liikennelentäjä

5/2013

Kotimaiset lentokoulut: Suomen Ilmailuopisto & Patria Pilot Training

Braathens lennättää Ruotsissa Simulaattorielämyksiä markkinointimateriaalia

Kiitos kuluneesta vuodesta. Rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2014!

Handelsbanken Platinum antaa aikaa olla läheistesi kanssa

• Platinum-palvelu 24 h • Priority Pass -kortti, jolla vapaa pääsy yli 600 loungeen • Kattava vakuutuspaketti • Rahastobonusta kaikista korttiostoista

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää.

Handelsbanken Platinum -kortin vuosimaksu on 390 e (sis. Priority Pass Prestige Membership), ei tilinhoitopalkkiota. Luoton korko on 4,37 % ja Kuluttajansuojalain mukainen todellinen vuosikorko 11,80 % (11/2013), kun luoton määrä on 5000 euroa. Luoton myöntää Handelsbanken Rahoitus Oyj, kotipaikka Helsinki.

Handelsbanken Aviapolis Kauppakeskus Jumbo 010 444 3220* www.handelsbanken.fi/aviapolis *0,0835 e/puh + 0,1209 e/min. Puheenjohtajan palsta ”To be, or not to be”

o vuonna 1602 Shakespeare kir- sesta ja siitä seuranneesta valtionve- Sami Simonen joitti tämän kirjallisuuden tun- lan korkojen hallitsemattomasta nou- FPA:n netuimpiin kuuluvan lauseen. susta. Tätä ei tullut, onneksi. puheenjohtaja, J Kun katsoo lentoyhtiöiden toimintaa, Suomessa on lähes 300 työtön- E70/90-kapteeni tulee usein esiin samanlainen eipäs- tä lentäjää tällä hetkellä. Suuri osa ei juupas keskustelu. ”Ulkoistaa vai eikö ole lentokoulun jälkeen tehneet päi- ulkoistaa, missä säästö” voisi kuulua vääkään lentotyötä ja osa on jo ehti- hieman satiirisempaan näytelmään. nyt vaihtaa alaa ja osa miettii vaihto- Jos isoissa lentoyhtiöissä ei vasen ehtoja. Näkymät eivät ole ruusuiset. käsi tiedä, mitä oikea tekee, on tulevai- Faktatietoa suomalaisten lentoyhtiöi- suuden suunnittelukin varmasti vaike- den tulevista lentotyöpaikoista anne- aa. Työntekijä on voimavara tai rasi- taan joulukuussa järjestettävässä työl- te lausujasta riippuen. Nykyaikainen lisyysseminaarissa. johtaja on pätkätyöntekijä, joka tuot- Suomalaisten lentäjäyhdistysten taa yhtiöihin uusia ideoita, mutta sa- kattojärjestönä FPA päätti ottaa tu- malla katoaa helposti aikaisemmista levaisuuden suunnittelun tosissaan. virheistä opitut asiat. Minunkin ural- Suuren osan tätä vuotta kestänyt stra- lani on nähty useampi synergiasääs- tegiatyöryhmä tuotti tulevaisuuteen töjä tuova sulautuminen sekä säästö- kurkottavan loppuraportin. FPA 2020 jä tuova ulkoistus. voi tuntua kaukaiselta, mutta kelloa ei Saksalaisen lentoyhtiön toimitus- voi pysäyttää. johtaja erotti suuren joukon johtajia, Tiedottaminen ja sen kehittäminen koska heiltä tullut tieto oli ristiriitais- ovat olleet paljon esillä. FPA on saa- ta, väärää ja sai toimitusjohtajan näyt- nut positiivista palautetta näkymises- tämään epäpätevältä henkilöstön sil- tä mediassa ja omasta tiedottamises- missä. Toimenpiteen jälkeen yhtiössä ta. Suunnittelemalla saadaan osa työs- TES- ja säästöneuvottelut saatiin no- tä tehtyä, mutta tiedonvälitys ei tapah- peasti päätökseen, koska energiaa ei du itsestään. FPA NEWS, Facebook, tuhlattu väärän tiedon korjaamiseen. Liikennelentäjä-lehti, twitter, www, Myös meillä nähtiin mielenkiintoi- wikipedia ja sähköpostit ovat kana- nen tapahtumasarja, kun Finnair yrit- via, joita jo nyt käytetään. Mitä paino- ti irtautua Suomen yhteisestä kehitys- tetaan ja miten kaikki nivoutuvat yh- ja kasvusopimuksesta oman säästöoh- teen, on sekä haaste että mahdollisuus. jelman vuoksi. Kun soppaan lisättiin Vuosi vaihtuu, mutta pyörä ei taas- vielä saksalaiselle yhtiölle ulkoistettu kaan pysähdy. FPA täyttää ensi vuon- catering-yhtiö taisteluineen, oli koko na kymmenen vuotta, jota varmasti Suomen pysähtyminen todella lähellä. juhlistamme. Pahimpaan tilanteeseen valmistautu- Haluan jälleen kiittää kaikkia va lentäjä näki jo nälkäiset lapset tyhji- FPA:n toimihenkilöitä sekä jäsenyh- en kauppojen ovilla, pysähtyneen teol- distysten toimihenkilöitä siitä työstä, lisuuden aiheuttaman talousahdingon mitä yhteisen asian eteen teette. ja veronkorotukset, jotka johtuivat Rauhallista joulua ja turvallista Suomen luottoluokituksen putoami- uutta vuotta kaikille lukijoille!

5/2013 3 Tässä numerossa

Julkaisĳa: Suomen Lentäjäliitto ry. – Finnish Pilots´ Association (FPA) Äyritie 12 C , 01510 Vantaa p. 09-753 7220, 5/2013 fax 09-753 7177 Vastaava päätoimittaja: FPA:n puheenjohtaja 6 Sami Simonen Suomen Ilmailuopisto p. 0400-684 818 Porissa sijaitseva entinen Finnairin [email protected] Ilmailuopisto on toiminut vuodesta 2001 Päätoimittaja: alkaen nimellä Suomen Ilmailuopisto. Olli Iisalo p. 050-322 3035 [email protected]

Toimittajat: Miikka Hult, Pekka Lehtinen, Matias Jaskari ja Heikki Tolvanen 22 Sota ja Rauha Lentäjäyhdistykset ja lentoyhtiöt tiedostavat Taitto: kumpikin lentoyhtiöbisneksen muutoksen. Maija Havola Yhteistyössä on silti ajoittain kitkaa. Toimituksen sähköpostiosoite: [email protected]

Toimitusneuvosto: Suomen Lentäjäliitto ry:n hallitus

Oikoluku ja kieliasu: 26 Minna Lehtipuu, toimitussihteeri Maalataan ATR p. 0400-471 924 Mistä sinä aloittaisit, jos tehtävänä olisi Ilmoitustilan markkinointi tapahtuu maalata iso matkustajakone? Flybe FPA ry:n alayhdistysten toimesta. Finland maalautti koko kalustonsa. Ilmoitusmyynti/marketing: Mikael Währn 040-752 9269 [email protected]

Tämän lehden painopaikka: 46 Kivikkoinen tie unelma-ammattiin Multiprint Oy Jyrki Vähätalo on suomalainen pitkän Mäkituvantie 3 linjan ilmailija, jota liikennelentäjän 01510 Vantaa 0306 667 100 ura on kuljettanut pitkin maailmaa www.multiprint.fi ja sen pimeitäkin kujia. Vuonna 2013 ilmestyy viisi numeroa.

Materiaalin jättöpäivät ja ilmestymisajankohdat löytyvät myös FPA:n internetsivuilta: Sisäsivuilla myös www.fpapilots.fi. 10 Patria – lentäjäkoulutusta huippukalustolla 14 Simulaattoritaivas Kaikkien kirjoittajien mielipiteet ovat heidän omiaan, eivätkä ne edus- 18 Odottavan aika on pitkä ta Suomen Lentäjäliitto ry:n virallista 32 Braathens Aviation kantaa. Virallisen kannan ilmaisee leh- 38 Lentäjäkoulutuksen haasteet ja tulevaisuus dessä ainoastaan Suomen Lentäjäliitto ry:n puheenjohtaja. 42 Suunnitelma lento-onnettomuuden varalle 54 Kohti lentokoulutusyhteistyötä Kannen kuva: Miikka Hult 58 WASC 2013 purjehduskilpailu

Liikennelentäjä-lehden aineisto– ja ilmestymiskalenteri 2013

Nro Toimitusaineisto Ilmoitusaineisto Lehti ilmestyy

1 / 2013 11.1 25.1 vko 8 2 / 2013 28.2 15.3 vko 16 3 / 2013 30.4 17.5 vko 28 4 / 2013 16.8 30.8 vko 40 5 / 2013 18.10 01.11 vko 50

Lehti pyytää huomioimaan, että toimitustyön luonteen ja resurssien vuoksi ilmestymisajankohdat ovat ohjeellisia. Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä voida julkaista määrättyyn ajankohtaan mennessä. Toimitus tiedottaa etukäteen tiedossaan olevista julkaisuviiveistä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa tapahtunee- seen virheeseen rajoittuu ilmoitushinnan palautukseen. Pääkirjoitus

Tulevaisuuden suuri kuva

anadalainen toimittaja ja me- pariin. Samalla lentokoulutuksen kus- diavaikuttaja Tyler Brûlé lä- tannukset ovat nousseet ja niitä myös Olli Iisalo Päätoimittaja Khetti hiljattain Financial pyritään siirtämään enenevissä mää- Times -lehden kolumnissaan tervei- rin koulutettavien maksettavaksi. set Pohjoismaiden pääministereille. Kehitystä tapahtuu kuitenkin myös Brûlé vieraili marraskuun aikana kai- muussa kuin koulutuksen hinnoissa. kissa Pohjoismaissa ja esitti näkemän- Suomen Ilmailuopisto (s. 6) uusi mo- sä ja kokemansa perusteella alueelle nimoottorikalustonsa vuonna 2010 ja perustettavaksi uutta yhteistä super- ensi vuonna on vuorossa tehdasuusien lentoyhtiötä. mittarikoulukoneiden vastaanottami- Tämä erinomaista maantieteel- nen. Samoin Patria (s. 10) on panos- listä etulyöntiasemaa ja norjalais- tanut laivastonsa nykyaikaisuuteen ja ten öljyä hyödyntävä uusi yhtiö voisi heidän oppilaansa lentävät tänä päi- Brûlén suunnitelmassa tosissaan kil- vänä läpi koko koulutuksen lasiohjaa- pailla Lähi-idän suurten lentoyhtiöi- mokoneilla. Vielä tämän vuosikymme- den kanssa. Ajatusta on varmaan pyö- nen aikana myös Ilmavoimissa toteu- ritelty ennenkin, mutta se on taas mie- tetaan uuden peruskoulutuskaluston lenkiintoinen - kun kotimarkkinam- hankinta. Näistä hankkeista lisää leh- me täällä Pohjolassa on pieni ja kil- den sivuilla. pailu sen piirissä kovaa, voitaisiinko lentoyhtiöiden liiketoimintaa säätää Yhteistyön voimaan luottavat myös parempaan iskuun tällaisella konso- poikkeustilanteisiin varautuvat viran- lidaatiolla? Olisiko hankkeelle todel- omaiset. Mahdollisen siviili-ilmailun lisia edellytyksiä ja tahtoa? onnettomuuden varalle laadittiin ke- Tällä kuvitteellisella tulevaisuuden väällä uusi yhteistoimintasuunnitel- yhtiöllä voisi nykylukujen valossa ol- ma (s. 42), joka määrittelee eri toimi- la noin 250 lentokoneen laivasto, pa- joiden tehtävät ripeää toimintaa vaa- ri erinomaisen infrastruktuurin hubia tivassa tilanteessa. On ajatuksia he- ja toiminnalleen lupaus innovatiivises- rättävää, kuinka lentokoneiden koon ta ja raikkaasta palvelukokemuksesta. kasvu vaikuttaa myös varautumiseen. Herra Brûlén voisi kutsua toimimaan Vakavan onnettomuuden jäljiltä au- lentoyhtiön luovana johtajana. tettavia voi nykyään olla konetyypistä riippuen jopa kahdeksansataa. Liikennelentäjäkin katsoo tässä numerossa tulevaisuuteen, mutta hie- Viime vuosina varautumissuunnitel- man ennustettavammissa asioissa. mia ei ole tarvinnut soveltaa käytän- Tulevaisuuden lentäjätarve saattaa töön kovinkaan laajamittaisesti. Se on kohdata vaikeita haasteita, kun alan hyvä asia ja yhteinen kestotavoitteem- viime vuosien vaikea työllisyystilanne me. Puuta koputtaen toivotan teille, on lakannut houkuttelemasta parhai- hyvät lukijat, turvallista ja muuten- ten soveltuvia henkilöitä koulutuksen kin riemukasta uutta vuotta 2014!

5/2013 5 Lentokoulutus

Suomen

Ilmailuopisto Kuvat: Miikka Hult - suihkukoneen ohjaimiin

Suomen Ilmailuopisto on Porissa toimiva ammatillinen Miikka Hult erikoisoppilaitos, joka kouluttaa ammattilentäjiä Suomen A330/A340 perämies liikenneilmailun tarpeisiin. Oppilaat pääsevät jo koulutusvaiheessa huippumodernin Embraer Phenom -koneen ohjaimiin.

uomen Ilmailuopiston (SIO) len- lasmäärä on siis kokoajan 70-80 tie- olevan vähemmän kuin ennen", tar- täjäkoulutus on pyritty mitoitta- noilla. SIO:n tuoreimmassa syyskuus- kentaa Siivonen. Hakijoiden ensim- Smaan lentäjätarpeen mukaisesti, sa päättyneessä oppilashaussa haki- mäinen seulonta suoritetaan perintei- sillä toiminnan tavoitteena on turva- joita oli hieman vajaa 900. Pudotusta sellä paperikarsinnalla, jossa päähuo- ta suomalaisen siviili-ilmailun ammat- edelliseen huippuun vuodelta 2009 mion saavat päättötodistuksen nume- tilentäjätarve. Ilmailuopisto tekeekin on ollut noin 200 per hakukierros. rot. Huomiota kiinnitetään matema- säännöllisesti selvityksiä lentäjätar- SIO:n edellinen haku oli vuonna 2011. tiikan, englanninkielen ja äidinkielen peesta yhteistyössä Suomessa toimi- Usealla hakijalla on taustalla jo opin- arvosanojen lisäksi myös mahdollisiin vien lentoyhtiöiden kanssa. toja tai jopa tutkintoja muualta, eten- ilmailuharrastuksiin. Viimeisimmässä SIO kouluttaa nykyisin 30-40 oppi- kin tekniseltä alalta. "Saatu oppilasai- haussa osalle hakijoista annettiinkin lasta vuodessa ja parhaimmillaan vuo- nes on ollut hyvä ja sen takia hakukri- mahdollisuus edetä pääsykokeiden dessa on koulutettu lähes 50 oppilas- teerejä ei ole juurikaan muutettu vii- seuraavaan vaiheeseen, mikäli heikko- ta. Nykyinen kurssikoko on 15-20 op- me vuosina", kertoo SIO:n toimitus- jen koulunumeroiden sijaan oli näyt- pilasta ja kursseja alkaa kahdesti vuo- johtaja Juha Siivonen. "Oppilasaines töä ilmailuharrastuksista. Vuonna dessa. Yksityislentäjän lupakirjan ja on monen haun osalta ollut yhtenevä 2013 suoraan jatkotesteihin valittiin yölentokelpuutuksen (PPL/NF) han- siinä mielessä, että naispuolisia haki- 517 hakijaa. Pääsykokeeseen kutsut- kintaan varataan aikaa jopa kuusi kuu- joita on ollut suhteellisen vähän, 5-10 tiin 64 hakijaa, joista kokeisiin osallis- kautta. Tämän jälkeen opiskelu alkaa %, ja iso osa hakijoista on opiskellut tui 58 henkilöä. Pääsykoekysymyksiä Suomen Ilmailuopistolla Porissa noin tekniikkaa. Meneillään olevassa haus- oli kaikkiaan 94 kappaletta ja niistä kahden vuoden ajaksi. Koulussa oppi- sa DI-opintoja suorittaneita näyttää saatu maksimipistemäärä oli 188 pis-

6 5/2013 Lentokoulutus

tettä. Paras tulos oli 178 pistettä ja vii- ja Phenom EMB-500 tyyppikelpuu- valmius kouluttaa helikopteriohjaajia, meinen pääsykokeista jatkoon päässyt tus pitää sisällään noin 75 teoriatun- mutta tämän hetken suunnitelmissa ei sai 64 pistettä. Valintakokeet saadaan tia ja 35 tunnin lentokoulutuksen, ole käynnistää uusia kursseja sen osal- päätökseen helmi-maaliskuussa 2014. joista 15 lennetään lentokoneella. ta. Tilannetta seurataan ja tarvittaes- Tämän jälkeen oppilaat käyvät vie- Viimeisenä vaiheena käydään MCC- sa voidaan järjestää uusi kurssi. SIO lä AMC:n lääkärintarkastuksessa en- ohjaamoyhteistyökurssin 25 tunnin koulutti vuosina 2009-2011 kahdella nen lopullisia valintoja. Ensimmäinen teoriajakso ja 20 tunnin lentokoulu- kurssilla yhteensä 15 helikopterilupa- erä valituista oppilaista aloittaa kou- tus. Valtaosa annettavasta teoriaope- kirjaoppilasta CPL-lupakirjalle saak- lutuksen kesällä 2014. Viime aikoina tuksesta on perinteistä opettajan vetä- ka. Ammattilentäjien koulutustoimin- noin kymmenen prosenttia valituista mää luokkahuonekoulutusta. Embraer nan lisäksi SIO harjoittaa maksullista oppilaista on luopunut kurssipaikas- EMB-500 Phenomin tyyppikoulutuk- palvelutoimintaa, kuten koulutuspal- taan eri syistä. Kurssin hinta on ny- sessa käytetään apuna tehtaan teettä- veluiden myyntiä ja lentosimulaatto- kyisin 12 800 euroa. mää eLearning-ohjelmistoa. Moderni rin vuokrausta lentoyhtiöille. Kattava ja selkeä Phenom-ohjaamo on opis- koulutustarjonta pitää sisällään myös Teoriasta taivaalle ton havaintojen mukaan helpommin lennonopettajakoulutuksen sekä lupa- omaksuttavissa nykyisillä sukupol- kirjan muuntokoulutuksen sotilaslen- Suomen Ilmailuopistolla on omia len- villa. Nykyiset korkean tason lennon- täjille. nonopettajia kymmenkunta ja lisäksi harjoittelulaitteet antavat hyvän poh- vastuuhenkilöt toimivat opettajina. jan lentokoulutukselle. Aiemmin kou- Koulukoneet modernisoituvat Määrättyinä ajanjaksoina koulu käyt- lutuksessa käytettiin Beechcraft King tää ns. keikkaopettajia, kaikkiaan 2-3 Air -koneen Full Flight Simulatoria lii- Mittarilento- ja CPL-koulutuksessa henkilötyövuoden verran vuodessa. kejärjestelmineen, joiden ei ole havait- pitkään ja hyvin palvellut Beechcraft Päätoimisia teoriakouluttajia on yksi, tu antavan lisäarvoa SIO:n koulutuk- Bonanza -laivasto korvataan uudella ja lisäksi vastuuhenkilöt, lennonopet- sessa. Oppilaille annetaan myös virhe- kalustolla. Heinäkuussa 2013 solmit- tajat ja osa huoltohenkilöstöstä toimi- liikekoulutusta Extra 300L -taitolen- tu sopimus tuo SIO:lle kolme uutta vat teoriaopettajina. Myös teoriakou- tokoneella. Koulutuksen jälkeen op- kaksimoottorista Diamond Twin Star luttajien joukossa on keikkaopettajia pilas tunnistaa virheellisen lentotilan DA42 VI -koulukonetta. Suurelta osin 1-2 henkilötyövuoden verran vuodes- ja osaa oikaista lentokoneen mahdolli- hiilikuiturakenteinen Diamond Twin sa. simman pienellä korkeuden menetyk- Star DA42 VI on nelipaikkainen ja SIO hankkii oppilaille yksityislen- sellä ylittämättä koneen rajoituksia. kaksimoottorinen kone, jossa on mo- täjän lupakirjaan tähtäävän alkeis- "Hyvin valikoidut oppilaat, huip- derni kuvaruutunäyttöihin perustuva lentokoulutuksen ulkopuolisilta len- pukalusto ja SIO:n ammattitaito ta- Garmin G1000 -avioniikka. DA42 VI tokouluilta kilpailutuksen perusteel- kaa, että SIO:sta valmistuneilla lentä- on vuonna 2012 esitelty versio, jos- la. Viime vuosina noin kuusi kuukaut- jillä on parhaat edellytykset lentäjän sa uudet potkurit sekä parannettu ae- ta kestävän aloitusjakson koulutuksia tehtäviin”, kehaisee toimitusjohtaja rodynamiikka. Tavoitteena on ottaa on ostettu Patria Pilot Trainingiltä ja Siivonen kouluaan. maaliskuussa 2014 vastaanotettavat Salpauslennolta. Tuoreimmassa han- Suomen Ilmailuopistolla on myös Diamondit koulutuskäyttöön jo kevään kinnassa mukana oli kolmantena len- tokouluna Vesivehmaalla toimiva Blue Suomen Ilmailuopiston toimitusjohtaja Juha Siivonen. Skies Aviation Oy. Varsinainen arviolta kahden vuoden mittainen koulutusjakso alkaa Porissa teoriaopinnoilla sekä Cessna 152 -koneilla annettavalla yhtenäis- tämiskoulutuksella. Cessna-koneilla kerätään mm. 100 tuntia päällikkö- kokemusta. Teoriajaksolla opiskellaan mittarilentokelpuutuksen saamiseksi noin 200 teoriatuntia ja 50 tuntia lentokoulutusta, joista 35 tuntia suoritetaan lennonharjoittelulaitteella ja loput 15 oikealla lentokoneella. Mittarilentokoulutus annetaan vie- lä toistaiseksi yksimoottorisilla BE36 Bonanzoilla. Ansio- ja liikennelentä- jän lupakirjaan tähtäävän jakson aikana teoriaa opiskellaan 450 tuntia ja lentokoulutusta annetaan 15 tunnin verran. Monimoottorikelpuutus

5/2013 7 Lentokoulutus

Phenom 100 -koneen ohjaamo on viimeisen päälle tätä päivää. Konetta voidaan operoida yhden ohjaajan miehistöllä, joten suurempi osa järjestelmien hallintalaitteista on sijoitettu vasemmalle puolelle.

2014 aikana. Monimoottorivaiheen ai- tuslaitteella. Laite hankittiin aikanaan noudattavat kaupallisen liikenteen tar- kaistuminen tulee Ilmailuopiston mu- suomalaisten HEMS-operaattoreiden peita, eli Porissa Air100-yhtiön lento- kaan jonkin verran vaikuttamaan kou- koulutustarpeita varten ja se on ol- jen aikatauluja. Ongelma ei ole suuri, lutuksen jaksotukseen. Ilmailuopiston lut kovassa käytössä uusien tyyp- mutta aiheuttaa haasteita koulutuksen tavoitteena on arvioida nykyisen vii- pi- ja mittarikoulutusten sekä myös ollessa vilkkaimmillaan. Nykyisin lähi- den Cessna-alkeiskoulukoneen uu- vuotuisten kertauslentojen osalta. lennonjohto on auki vaihtelevasti, se simistarve Diamondien käyttöön- Lentokonepuolella käytettyjä harjoi- sulkeutuu esimerkiksi maanantaisin oton jälkeen. Mahdollinen Cessna- tuslaitteita ovat Frasca- ja BE300- ja tiistaisin jo kello 18.15. Lentomelun kaluston korvaaminen alkaisi aikai- lennonharjoittelulaitteet. Embraer suhteen SIO:lla ei ole ongelmia vali- sintaan vuonna 2016. SIO:n laivas- Phenom -koulutuksessa käytetään tuksien määrä huomioiden. Extra- ton lipunkantajina on kaksi varmaa Garmin Prodigy -avioniikkaharjoitus- taitolentokoneella annettava Upset oppilashoukutinta eli Embraer EMB- laitetta sekä Phenom FNPT2/FTD2/ Recovery -koulutus Porin lentoken- 500 Phenom 100 -liikesuihkukonet- MCC-laitetta, joita käytetään tyyppi- tän läheisyydessä saattaa kesäaikaan ta. Koneet tilattiin vuonna 2008 kor- koulutukseen ja oppilaiden omahar- poikia meluvalituksia. SIO pyrkiikin vaamaan vanhat tehokkaat BE300- joitteluun sekä kertauskoulutukseen. mahdollisuuksien mukaan järjestä- potkuriturbiinikoneet. Ensimmäinen SIO:n käytössä on yhä myös BE300 mään koulutukset päiväaikaan, ettei kuusipaikkainen Phenom-kone liittyi Full Flight Simulator, jonka myydään koulutuksesta aiheutuisi kohtuuton- SIO:n vahvuuteen 2010 ja koulutus- ulkopuolisille operaattoreille sekä yllä- ta haittaa. SIO:n käytössä on erilaisia käyttöön tyyppi otettiin vuonna 2011. pidetään SIO:sta valmistuneiden oppi- harjoitusalueita VFR-, IFR- ja JET- Epätavallisia lentotiloja harjoitellaan laiden kelpuutuksia tarkastus- ja kou- lentotoiminnan tarpeisiin. Suurimmat opiston omalla Extra 300L -taitolen- lulennoin. alueet on muodostettu juuri suihkuko- tokoneella. netoimintaa varten ja ne noudattelevat Ilmailuopiston tiloissa on myös Lennonjohto rajoittaa Porin lähestymisalueen rajoja. Uusien useita lennonharjoittelulaitteita. ympäristöä enemmän JET-aluiden varauksilla vältytään il- Helikopteripuolen koulutusta an- mavoimien merellä tapahtuvien har- netaan Eurocopter EC135 FNPT2/ Lentokoulutustoiminnan suurin rajoi- joitusten aiheuttamilta päällekkäisil- FTD3/MCC-tasoisella lennonharjoi- te on lennonjohdon aukioloajat, jotka tä varauksilta. Ruuhkaisessa tilantees-

8 5/2013 Lentokoulutus

sa on myös mahdol- Helikopteripuolen koulutusta annetaan lista käyttää myös tällä hetkellä vain synteettisillä laitteilla. Tampere-Pirkkalan lentokentän harjoitusalueita. Tuleva ilmatilauudistus tulee muuttamaan käytettäviä harjoitusalueita jonkin verran. SIO:n vuotui- nen koulutusmää- rä on lentokoneil- la noin 7000 tuntia ja synteettisin harjoituslaittein noin 5000 tuntia. Teoriakoulutusta annetaan noin 1500 tunnin verran. Suomen Ilmailu opisto Oy:n omis- tavat Suomen valtio (49,5 %), Finnair Oyj (49,5 %) ja Porin kaupunki (1 %). ???

PATRIA - Lentäjäkoulutusta huippukalustolla yt kasvua haetaan voi- toasemalla Helsingissä ja Finnairin Miikka Hult makkaasti ulkomailta uu- tarjoamat laajat yhteysvaihtoehdot silla koulutusohjelmilla. maailmalle ovat myös omiaan hou- Helsinki-Malmin lentoasemal- N Suhdannevaihtelut ovat suuria yk- kuttelemaan asiakkaita Suomeen. la toimiva Patria Pilot Trai sityisasiakkaiden kanssa ja yritys Lentokoulutuksen oppilasmääri- ning on johtava eurooppa- on jo pidempään tehnyt työtä siir- en vaihdellessa rajusti Patrialla on lainen ilmailualan oppilaitos, tyäkseen pääosin yritysten väliseen käytössä jatkuva oppilashaku ver- liiketoimintaan. Ammattilentäjän rattuna perinteisempään Suomen jolla on yleiseurooppalainen Opintolinja (ATP) tuottaa lentäjiä Ilmailuopiston käyttämään vuosit- JAR-FTO (Flight Training kaikkien lentoyhtiöiden tarpeisiin ja taiseen hakuun. Parhaillaan kurs- Organisation) -toimilupa. Op- uusia ulkomaisia asiakkuuksia on tu- seilla on useita kymmeniä oppilaita. pilaitos on kouluttanut satoja lossa. Viimeisten vuosien aikana kotimais- Modernin konekaluston ja erin- ten oppilaiden määrä on jonkin ver- ammattilentäjiä perustamis- omaisen koulutusympäristön lisäksi ran vähentynyt verrattuna vuoden vuodestaan 1998 lähtien. sijainti historiallisella Malmin len- 2010 tilanteeseen. Patria on muun

10 5/2013 Lentokoulutus

muassa kouluttanut Pietarin siviili-il- persoonallisuustestaus. Seuraavassa johtoihin, viranomaisyksikköihin ja mailuyliopiston lentäjäoppilaita, jot- vaiheessa edetään yksilötestipäivään, lentokonekorjaamoihin. Integroidun ka valmistuivat erinomaisin tuloksin. joka sisältää haastattelun lisäksi si- ATPL-kurssin hinta CPL ME/IR MCC Kansainvälistymistä on haettu myös mulaattorissa suoritetun lento-oh- Frozen ATPL -kursseilla tänä vuonna Patria Pilot Trainingin ja Kazakstanin jelman sekä valintapsykologin te- on 110 500 euroa. Lentokoulu tarjoaa siviili-ilmailuakatemian huhtikuussa kemiä kyky- ja soveltuvuustestejä. oppilailleen myös rahoitusapua kurs- 2013 allekirjoittamalla aiesopimuk- Viimeisenä vaiheena hakijat käyvät simaksuihin. Patria Aviation Oy voi sella liittyen yhteistyöhön ammatti- Aeromedical Centerissä (AMC) MED olla takaajana maksimissaan 30 pro- lentäjäkoulutuksessa. Sopimuksella 1-tarkastuksessa. Pitkällä otannalla senttiin saakka pankkilainassa, jonka on tärkeä merkitys Patrian lentäjä- noin puolet hakijoista läpäisee pää- opiskelija ottaa integroidun liikenne- koulutuksen laajentamistavoittei- sykokeet. Suurimpana kompastuski- lentäjän opintolinjan maksun katta- den kanssa. Alkuvaiheessa yhteis- venä ovat juuri englannin, matema- miseen. työ sisältää täydellisen ammattilen- tiikan ja fysiikan taitojen puutteet. Alkeiskoulukoneena käytetään täjäkoulutuksen ATPL-teorioineen. Osan henkilökohtaiset ominaisuu- italialaisvalmisteisia kaksipaikkaisia Yhteistyömahdollisuutena näh- det ovat myös alalle sopimattomia. VLA-kategorian Tecnam P2002 JF De dään myös lennonopettajien koulu- Suurin osa hyväksytyistä aloittaa Luxe -koulukoneita. Garmin 500 -mit- tus Kazakstanin siviili-ilmailuaka- kurssin. Osa ei välttämättä saa rahoi- tariston avulla oppilaat saavat lasioh- temian tarpeisiin sekä paikallisen tusta kuntoon tai sitten ilmenee har- jaamokokemusta ensimmäisestä len- koulutuskeskuksen perustaminen mittava este AMC:n lääkärintarkas- totunnista lähtien. Tecnam-koneita Kazakstaniin. Ensimmäiset oppilaat tuksessa. Valintakokeilla ja karsin- on kaikkiaan yhdeksän ja ne ovat se- Kazakstanista on jo valittu ja teoria- noilla varmistetaan osaltaan oppilaan kä polttoainetaloudellisesti että me- opinnot ovat käynnissä. sopivuutta ammattiin ja siten hänen lumäärältään erittäin ympäristöys- koulutusinvestointiensa järkevyyttä. tävällisiä. Mittarilentokoulutuksessa Lentokoulutusta ympäristöä Samalla varmistetaan myös tasalaa- käytetään kolmea amerikkalais- unohtamatta tuinen oppilasaines. Hyvin tehdyn va- valmisteista nelipaikkaista Cirrus lintaprosessin vuoksi koulun oppilai- SR22 G3 -konetta, jotka on varus- Patria Pilot Trainingin hakuprosessi den keskeytysprosentti on lähes nolla. tettu 12-tuumaisen näytön omaaval- alkaa perinteisistä paperikarsinnois- ATP-kurssi käsittää lentokoulu- la Cirrus Perspective -Garmin 1000 ta, joissa pääpaino on englannilla, ma- tuksen lisäksi lähemmäs 1000 teo- -pohjaisella ohjaamoavioniikalla. tematiikalla ja fysiikalla sekä liikun- riaoppituntia sekä 64 tuntia FNPTII- Patrian Cirruksilla on FIKI (Flight nannumerolla ja ylioppilastodistuk- lennonharjoittelulaitteella. EFIS- Into Known Ice) sertifiointi, joka an- sen keskiarvolla. Paperikarsintojen avioniikkajärjestelmien osalta koulu- taa koneelle erinomaisen toimintaky- jälkeen siirrytään ryhmätestipäi- tus suoritetaan luokkaopetuksena ja vyn myös Suomen jäätävissä olosuh- vään, jossa paino on englanninkie- osittain Garmin 500- ja 1000-tieto- teissa. Monimoottorikoulutusta len- len, matematiikan ja fysiikan osaa- koneohjelmilla sekä itse koneessa is- netään kahdella vuokratulla Diamond misessa. Tärkeimpänä ryhmätesti- tuen järjestelmäkäyttöä harjoitellen. DA42NG-koneella, jotka on myös va- päivän osa-alueena ovat myös psy- Koulutukseen kuuluu myös tutustu- rustettu Garmin 1000 -pohjaisella kologiset testit, jossa tehdään perus- miskäyntejä alan yrityksiin, lennon- avioniikalla. Lentokoulutusorganisaatiossa on kuusi vakituista lennonopettajaa sekä Toimitusjohtaja Mikko Paronen rakentaa Patria Pilot Trainingin tulevaisuutta hakemalla uusia asiakkuuksia ulkomailta. Kuvat: Miikka Hult kolme hallintotehtävissä työskentele- vää opettajakelpuutuksen omaavaa kouluttajaa. Kaikki opettavat tarvittaessa myös teoriaa. Lennonopettajista kaksi lentää pääosin vain IR- ja ME/ IR -lentoja Cirruksilla sekä Diamond DA42:lla. Malmin lentokenttä on jatku- vassa ympäristölupapaineessa, joka omalta osaltaan on kaventanut len- tokentän aukioloaikoja ja sen myötä operaatiomahdollisuuksia. Erityisiä vaikeuksia Malmilla aiheuttaa yö- lentokouluksen antaminen. Patria on Tecnamien ja Diamond DA42:n käyttöönoton jälkeen pystynyt pie- nentämään sekä polttoaineista johtuvia päästöjä että myös melua mer- kittävällä tavalla. Tecnam-kalusto

5/2013 11 Lentokoulutus

lisäksi Patria kouluttaa sotilaslen- täjiä Tikkakosken Ilmasotakoulussa Ilmavoimien Vinka-konekalustolla. Koulutuksessa noudatetaan sotilas- ilmailua koskevia määräyksiä ja koneet on luokiteltu sotilasilma-aluk- siksi. Patria vastaa myös lentokaluston huollosta. Vuonna 2005 solmittu sopimus uudistettiin vuonna 2010 ja se ulottuu 30.6.2018 saakka.

MPL-koulutuksesta osavastaus lentäjäpulaan Patria Pilot Training ja Finnair Flight Academy sopivat vuoden 2011 aikana koulutusyhteistyöstä, jonka myötä alkuvuodesta 2012 Suomessakin jul- kistettiin uudenlainen Multi-Crew Patrian oppilaat saavat kaiken lentokoulutuksensa lasiohjaamoympäristössä. Etualalla Pilot Licence (MPL) -koulutus ja ta- tutustutaan monimoottorivaiheen työkaluun, Diamond DA42NG. voite myydä sitä Airbus A320 -lentokoneita käyttäville lentoyhtiöil- on myös sertifioitu E95-oktaaniselle Patria Pilot Trainingillä on myös le. Koulutusohjelman markkinoin- autopolttoaineelle, jota käytetään yksityislentäjän koulutuslinja, jossa tinimenä on Multifly. Ensimmäisten AVGASin sijasta vähemmän ympä- teoria- ja lento-opintojen eteneminen koulutusten odotetaan uusimman ar- ristölle haitallisena polttoaineena. perustuu asiakkaan omaan aikatau- vion mukaan alkavan vuoden 2014 ai- Monimoottorikoulutuksessa käytet- luun yksityislentäjän PPL-lupakirjan kana ja käynnissä on voimakas haku tävät Diamondit käyttävät kerosiinia. saamiseksi. Siviililentokoulutuksen asiakaslentoyhtiöistä. Kohdealueena

Alkeiskoulukone Tecnam P2002 JF esittelyssä.

12 5/2013 Lentokoulutus

ovat ilmailun kasvavat markki- simulaattoreita aina Full Flight -ta- haetaan osin myös kustannussääs- na-alueet kuten Lähi-itä, Venäjä ja solle saakka. Ohjaamoyhteistyö, mo- töjä. MPL-koulutusohjelman kesto Kaakkois-Aasia. Alueen lentoyhti- niohjaajatoiminnan periaatteet, in- on 20 kuukautta ja se jakaantuu nel- öt ovat lähivuosina tehneet satojen himilliset tekijät sekä uhka- ja vir- jään eri osaan, joista Patria koulut- Airbus A320 -koneiden tilauksia ja hetilannekoulutus ovat vahvasti esil- taa kaksi ensimmäistä peruslentovai- niillä on kasvava lentäjätarve. MPL- lä koulutuksen kaikissa vaiheissa. hetta. MPL-koulutus sisältää teoriakoulutus saadaan käyntiin hyvin no- Oppilaat saavat koulutuksen aino- opetuksen lisäksi 248 tuntia lento- pealla aikataululla, kun kaupalliset astaan monen ohjaajan lentokonei- koulutusta josta noin 100 tuntia len- asiat, koulutusohjelman sisältöä ja siin ja tällä tavoin lento-oppilas pe- netään Tecnam- ja Cirrus SR22 -ko- koulutuskalusto saadaan hyväksytet- rehdytetään syvällisesti tuleviin työ- neilla. Loput lentokoulutuksesta suo- tyä asiakkaalla sekä ko. valtion ilmai- tehtäviinsä ja Airbus A320 -konee- ritetaan Airbus-ohjaamoympäristöön luviranomaisella. seen. MPL-koulutusta voidaankin oppilasta totuttavilla eriasteisil- Multi-CrewKuvateksti Pilot License koulu- kutsua tämän vuoksi vahvasti työ- la lennonharjoittelulaitteilla, joista tusohjelma on kehitetty monen oh- orientoituneeksi täsmäkoulutuksek- viimeisimpänä 64 tuntia Finnairin jaajan lentokoneita varten. MPL- si, jolla luodaan kyvykkäitä miehis- Full Flight Simulatorilla. Opinto- koulutuksessa käytetään peruskoulu- tön jäseniä asiakaslentoyhtiön toi- ohjelmaan kuuluu myös täysi ATPL- tusvaiheessa tavalliseen tapaan len- mintakäsikirjan pohjalta annetul- teoriakoulutus. Epätavallisia lentoti- tokoneita ja syventävissä opinnoissa la koulutuksella. MPL-koulutuksella loja (Upset Avoidance and Recovery) harjoitellaan Suomen Ilmailuopiston Extra 300L -taitolentokoneella. Koulutusvaiheessa käytetään myös FNTPII-tasoista lennonharjoittelulai- tetta. Toisessa vaiheessa mittarilento- koulutusta annetaan moniohjaajaym- päristössä Airbus A320 FNPTII -len- nonharjoittelulaitteessa sekä A320 MFTD-laitteessa. Vaiheiden kolme ja Hei! Olen Perttu Silvennoinen ja neljä aikana Finnair Flight Academy työskentelen LähiTapiolassa, antaa oppilaille Jet Transition ja monimoottorikouluuksen A320 Full asiakkaidensa 100 %:sti Flight Simulatorilla. Koulutuksen omistamassa yhtiössä. jälkeen lentoyhtiö saa omaan ope- rointitapaansa täsmäkoulutetun Siinä missä lentäminenkin, sijoitus-, vakuutus,- ja pankkiasiat vaativat Airbus-perämiehen. Patria aikoo tarkkuutta, taitoa ja kokemusta. Minä tunnen kummatkin lajit ja voin laatia investoida tulevaisuudessa erilli- sinulle hyvän kokonaisratkaisun, jolla pidät taloutesi tasapainossa yllättävissäkin tilanteissa ja rakennat vaurautta tulevaisuuteen. seen Airbus A320 FNPT II -koulu- Asiantuntijana pystyn suosittelemaan sinulle ja perheellesi aina tuslaitteeseen. Näin oppilas viettää parhaimmat vaihtoehdot. yli puolet koko lentokoulutusajasta Katso tarkemmin Suomen Lentäjäliiton jäseneduista www.fpapilots.ﬁ/jäsenedut. Airbus-ohjaamoympäristössä, millä on merkittävä vaikutus oppimiseen. Edut saat käyttöösi sopimalla tapaamisen kanssani vaikkapa Helsinki- Vantaan lentoasemalle. Tulevaisuudessa Multifly-koulutusta tarjottaisiin myös Embraer 170/190- Ota yhteyttä ja laitetaan asiat kuntoon! sekä ATR42/72-konetyypeille. MPL-

Perttu Silvennoinen, edustaja koulutusohjelma hyväksyttiin puh. 040 481 1460 Euroopassa joulukuussa 2006. perttu.silvennoinen@lahitapiola.ﬁ MPL on ICAOn hyväksymä ohjel- Lentokokemus: Yli 300 lentotuntia, integroitu ATPL v.2007, ma ja koulutusta annetaan nykyi- IACE v. 2004, Finnairin nuorisostipendi v. 1991 sin monissa maissa mm. Saksassa, Kiinassa, Kanadassa, Filippiineillä ja Singaporessa. Lentokoulutusorganisaatio Patria Pilot Training on Patria Aviation Oy:n tytäryhtiö, joka puolestaan kuuluu Patria-konserniin. Kansainvälisesti toimiva puolustusväline- ja ilmailu- teollisuuskonserni Patrian omista- vat Suomen valtio (73,2 %) ja puolus-

Puheluhinnat: www.lahitapiola.ﬁ. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö, LähiTapiola Pankki Oyj, LähiTapiola Varainhoito Oy tus-, avaruus- ja ilmailuteollisuusjätti EADS (26,8 %).

5/2013 13 ??? Simulaattoritaivas - elämyksiä edessä

Suomen Ilmailumuseosta ja sen tarjoamista palveluista on rakentunut todellinen elämysmaailma ilmailusta kiinnostuneille. Viimeisten vuosien aikana museo on panostanut erikoisnäyttelyihin sekä lentokokemuksiin erilaisilla simulaattoreilla.

elämyslentopaketteja asiakkailleen. koneen ohjaamossa istutaan korkeal- Miikka Hult Boeing MD-11 -simulaattorissa mu- la noin viidessä metrissä. Siipien kär- kana on aina kokenut ammattilentäjä. kiväli on 51,7 metriä ja pituutta koko Diamond 42- ja upean Messerschmitt rungolla on 61,2 metriä. Kouluttaja lämyslennot mahdollistavat Bf 109 -simulaattorin kouluttajat ovat opastaa ohjaamossa selvittäen eri lentämisen riemun kokemisen museon henkilökuntaa ja vapaaehtoi- hallintalaitteiden merkityksen lada- Ejopa maailmanluokan koulu- sia, joiden joukossa on myös ammat- ten samalla lennolla tarvittavia tieto- tussimulaattorissa ammattilentäjien tilentäjiä. Aiempi lentokokemus ei ole ja FMS-lennonhallintajärjestelmään. opastamana. Huippupalveluina mu- välttämätöntä. Sähkösäätöinen penkki kohdalleen, seon valikoimassa ovat Boeing MD- Museon nykyisenä päätähtenä tar- kädet ohjaimille, tehovivuille ja kaik- 11- sekä Diamond DA42 -simulaatto- jonnassa on Boeing MD-11 -simulaat- ki on valmiina. Tehonlisäys ja au- ri. Ilmailuhistorian harrastajia hem- tori. Finnair Flight Academy ja Suomen tokaasujärjestelmä ottaa tehonsää- motellaan upealla Messerschmitt Bf ilmailumuseo tarjoavat yhdessä ainut- dön hallintaansa, lähtökiito on al- 109 -simulaattorilla. laatuisia elämyksiä laajarunkoisen kanut. Selkä painautuu penkkiin te- Suomen Ilmailumuseon perusnäyt- matkustajakoneen ohjaimissa. MD- hokkaan koneen kiihdyttäessä kohti telyssä on esillä noin 70 lentokonet- 11-simulaattorilla lennetään ammatti- lentoonlähtönopeutta. Samalla kiito- ta sekä runsaasti muita ilmailuun liit- lentäjän ohjeistuksella ja opastuksella. tien keskilinjavalot ravistavat konet- tyviä esineitä, kuten moottoreita, pot- MD-11-simulaattori, valtava möhkäle ta. Tunne on todellinen, sillä hydrauli- kureita, mittareita, viestintävälinei- seisoo korkeiden hydraulisten jalkojen jalkojen varassa oleva simulaattori on tä ja pienoismalleja. Uusien elämys- varassa täyttäen suuren simulaattori- D-luokkaa, joka mahdollistaa tyyppi- palveluiden myötä jokaisella on mah- hallin. Takatila on täynnä tietokoneita, koulutuksen jälkeen siirtymisen suo- dollisuus kokea lentämisen riemu. jotka ohjaavat tätä jättikoneen simu- raan kuljettamaan matkustajia tai rah- Ilmailumuseo myy simulaattoreiden laattoria. Kolmesataatonnisen MD-11- tia. Kouluttaja lukee nopeuksia ja to-

14 5/2013 Lentokoulutus

teaa "Rotate", jolloin vedän ohjaus- timusten mukainen kaksimoottorisen kokemus tämäkin ja kaikkien saatavil- sauvasta nostaen jättikoneen kevyesti Diamond DA42 -lennonharjoittelulai- la. Simulaattorin käyttö elämyslentoi- taivaalle. Laskutelineet kolahtavat si- te. Yhteistyösopimus laajentaa simu- hin aloitettiin 4. marraskuuta ja tun- sään ja kone on jo hetkessä 600 met- laattorin käytön ilmailumuseon asi- tihinta on 120 euroa (sis alv 24%). rin korkeudessa. Tehonvähennyksen akkaiden elämyksiin. Ilmailumuseon Elämyslennot operoidaan pääsään- ja vaakalentoon siirtymisen jälkeen kirjastotila on herännyt uuteen töisesti Pariisin pääkentällä Charles ehtii ihailla nykyaikaisen visuaalijär- eloon simulaattoriasennuksen myö- De Gaullessa. Tuntihinta pitää sisäl- jestelmän luomaa näkymää Helsinki- tä. Huippuvisuaalilla varustettu len- lään lyhyen perehdytyksen ja lentoai- Vantaan yläpuolella. Kaartelun jäl- nonharjoittelulaite tarjoaa todellisia kaa. Lennoilla pääsee nauttimaan lait- keen siirrytäänkin jo lähestymisvai- lentokokemuksia huolimatta siitä, et- teiston visuaalijärjestelmän upeasta ja heeseen ja edessä on mittarilähesty- tei itse laite liiku. Ohjaamossa eteen terävästä kuvasta vaihtelevissa sää- ja mismenetelmän lentäminen takaisin aukeaa moderni Garminin G1000- tuuliolosuhteissa. Asiakkaalla on aina Helsinki-Vantaalle. On aika asettaa lasiohjaamo isoine näyttöruutuineen. seuranaan kokenutta simulaattorihen- kone liukuun ja muuttaa lentokone Toimintoja on vaikka millä mitalla. kilökuntaa, joka opastaa lennon aika- kohti laskuasua laippojen ja laskuteli- Suljemme kuomun ja käynnistämme na. Lennonharjoittelulaitteen omista- neiden avulla. Muutokset lentoasussa koneen moottorit. Näkymä eteen ja si- ja Aeropole Oy vastaa kaikesta simu- vaikuttavat koneen nokan asentoon ja vuille on uskomattoman realistinen. laattorilla lennettävästä koulutus- ja tehontarpeeseen. Sivutuuli kallistelee Lyhyt rullaus lumisateiselle kiitotiel- tarkastuslentotoiminnasta. Diamond konetta lähestymislinjalla. Kouluttaja le sekä pikainen visiitti Innsbruckin DA42-kone on suomalaisten koulutus- opastaa nokan ja tehon asentoja las- vuoristomaisemiin osoittaa hyvin mi- organisaatioiden suosima konetyyppi. keutumista varten. Pian radiokorkeus- hin kaikkeen tämä laite visuaalises- Aeropolen lisäksi konetyyppi koulu- mittarin lukemat kuuluvat ohjaamos- ti pystyy. Lentotuntuma koneen tar- tuskäytössä Patria Pilot Trainingillä. sa. Teho kiinni ja hieman nokkaa ylös, kalla sauvaohjauksella on erinomai- Lisäksi Suomen Ilmailuopisto on ke- sanoo lennolla mukana oleva koulut- nen. Lasiohjaamonäytöiltä saa hel- väällä 2014 siirtymässä Diamond taja. Tumps... päätelineet osuvat kii- posti kaiken tarvittavan informaati- DA42 -koneiden käyttäjäksi. totien pintaan, sitten nokkateline, te- on, kun vain ensin tietää, minne katse Ilmailumuseon sotahistoriallisesta horeverssit ja jarrutus. Liike pysäh- on syytä kiinnittää. Kaksimoottorinen elämyslentämisestä pääsee nauttimaan tyy nopeasti. Onneksi viisipistevyöt Diamond on myös mittarilentokel- Messerschmitt Bf 109 -simulaattorilla, on kiristetty kunnolla ennen lennol- poinen, joten kiitotielle laitetaan lä- jonka on rakentanut Virtuaalilentäjät le lähtöä. MD11-simulaattorin liike- hestymistä varten hieman sumua. ry:n simulaattoritiimi. Hankintaa järjestelmä nostaa lentämisen aivan Lähestymislinjavalot avautuvat etu- tuki Ilmailumuseoyhdistys ry. uusiin ulottuvuuksiin. Ilmailumuseo sektoriin ennen minimikorkeutta ja Simulaattorin runko on replika sak- tarjoaa asiakkailleen MD-11- pääsemme onnellisesti laskuun. Upea salaisvalmisteisen hävittäjän rungosta simulaattorikokemuksia uudella entistä hal- Tämännäköisessä ohjaamossa on moni suomalainenkin lentäjä tehnyt töitä. Kuvat: Miikka Hult vemmalla hinnalla. Kokonaiskestoltaan kahden tunnin paketti sisäl- tää yhden lentotunnin ja uuden hinnaston mukaan se maksaa 599 euroa (sis alv 24%). Kaikki MD-11- paketit myös suuremmil- le ryhmille on hinnoitel- tu uudelleen entistä hou- kuttelevimmiksi. Oma elämyspaketti kannattaa varata pian, sillä Finnair Flight Academy luopuu MD-11-simulaattoristaan huhtikuussa 2014. Lentokoulutusta tar- joava Aeropole Oy ja Suomen Ilmailumuseo julkistivat elokuussa 2013 yhteistyösopimuk- sen, jonka myötä museon tiloihin rakennettiin syksyn aikana FNPT II -vaa-

5/2013 15 Lentokoulutus

kaikkine hallintalaitteineen. Laadukas kolmen videotykin visuaali projisoi hä- vittäjän etu- ja sivunäkymät lentäjän ympärille. Mersun kyyti on hurjaa. Lennättäjän ohjeita on syytä kuunnel- la tarkasti, sillä kyse ei ole mistään pol- kupyörällä ajosta. Tehokas moottori kampeaa kannuspyöräkonetta huimal- la voimalla. Oikeanaikainen ja määrä- tietoisen rauhallinen tehonlisäys on vaatimus onnistuneelle lentoonläh- dölle. Malmin kiitotie pakenee jo alta ja maailma tuntuu kallistuvan samalla, kun ihailee Vanhankaupunginlahtea simulaattorin tarjoamasta laajasta ulkonäkymästä. Takana olijoitakin jo huimaa koska lentokokemus on niin todentuntuinen. Kaartoa stadionin maisemissa ja paluu takaisin kohti Malmia. Muistissa on vieläkin mer- sukouluttajan ohje koneen kampea- misesta laskun ja tehonvähennyksen MD11-simulaattoriin haluavan kannattaa toimia nopeasti, yhteydessä... vielä... vielä... vielä... On sillä FFA luopuu laitteesta huhtikuussa 2014. aika kerätä osat kiitotien laidalta ja yrittää uudelleen. Messerschmitt -si- torisen Piper Aztec -mäntämoottori- taisia elämyspaketteja, joissa lähde- mulaattoriin myydään puolen tunnin koneen runkoon rakennettu OH-IMS- tään kouluttajan kanssa virtuaalisel- ja tunnin opastettuja elämyspakette- simulaattori. Runko on muokattu si- le lennolle Helsinki-Vantaan lentoase- ja, lentäjän aiemmasta kokemukses- mulaattorikäyttöön vapaaehtoisvoi- malta. Tunnin elämyspaketin hinta on ta riippuen. Hinnat alkavat 69 euros- min. Lentämisen mallintamiseen on 69 euroa (sis. alv 24%). ta (sis. alv 24%) 30 minuutin lentoajal- käytetty Locheed Martinin Prepar3D- Elämyspaketteja kaikkiin simulaat- la. Lennon ajan asiakkaita opastaa ko- ohjelmisto ja lentäjälle avautuu eteen toreihin myydään suoraan ilmailumu- kenut simulaattorikouluttaja. 120 asteen visuaalinäyttö kolmen vi- seon asiakaspalvelusta. Tarjolla on siis Ilmailumuseon elämyslentotarjon- deotykin avustuksella. OH-IMS- todellisia ilmailuelämyksiä ja lentämi- taa täydentää myös aidon kaksimoot- simulaattoriin myydään tunnin mit- sen riemua.

Finnairin luovuttua MD11-laivastosta täysin toimiva simulaattori vapautui elämyskäyttöön. Kuvassa ollaan loppuosalla 22L.

16 5/2013

Airfix Aviation

Odottavan aika on pitkä Ilarin työkalu Falcon 2000EX Raleigh-Durhamin kentällä North-Carolinassa. Kuvat: Ilari Ärling

Talouden kehityskulun mukana vahvasti elävä ilmailuala työllistää suoraan ja välillisesti paljon ihmisiä ja alihankintayrityksiä. Viime vuosien mollissa soineen talousvireen mukana lento- yhtiöiden lentäjärekrytoinnit ovat olleet pahasti jumissa.

taan jopa tulevaisuuden lentäjäpulas- maan. Myös Finnair on pitkän tauon Olli Iisalo ta. Onkin totta, että kasvavilla markki- jälkeen järjestämässä perämieskurs- noilla on pulaa kokeneista ohjaajista, sin keväällä 2014 tarkoituksenaan mutta yli 200 tuntia lentäneet saavat kouluttaa ruuhkaiselle kesäliikenne- vielä odottaa työmarkkinoiden todel- kaudelle uusia cruise relief –pilotte- uomessa tälle samalle noin vii- lista paranemista. Valoa tässä asias- ja. Liikennelentäjä-lehti tapasi Ilkka den vuoden ajanjaksolle osui sa on kuitenkin jo nähtävissä, myös Ärlingin, joka haki kolmen vuoden Smyös yhden kotimaisen lento- Suomessa. Flybe Finland on rekry- ajan töitä, ennen kuin tärppäsi. yhtiön konkurssi ja muistakin yhtiöis- toinut uusia lentäjiä koko olemassa- tä on vähennetty väkeä. Tilanne ei siis olonsa ajan ja kuluvan vuoden kevääl- ”Vieläkö olet kiinnostunut?” ole ollut alan töitä etsivälle lainkaan lä myös SAS-konsernin tuotantoyhtiö helppo. Koska alan kasvuennusteet Blue1 rekrytoi muutaman uuden pi- Tämän vuoden keväällä perämiehen osoittavat kuitenkin ylöspäin, puhu- lotin kesän ruuhkahuippua tasaa- vakanssille Airfix Aviationille pal-

18 5/2013 Airfix Aviation

kattu Ilari Ärling valmistui Suomen Puhelua seurasi pian sarja yhti- ten Ilari arvioi, että kolmen vuoden Ilmailuopiston kurssilta 11 kesäl- ön teettämiä soveltuvuusarviointe- tauko Ilmailuopiston koulutuksen ja lä 2010. Kolmen vuoden mittaiseksi ja ja haastatteluja, ja lopulta rekry- työllistymisen välissä aiheutti haas- venyneen työnhaun aikana Ilari eh- tointipäätöksen jälkeen oli aika siir- teita lentämiseen liittyvien lukuis- ti lähettää kymmeniä hakemuksia tyä tyyppi- ja yhtiökurssien pariin. ten asioiden muistamisessa. ”Siitäkin Suomen lisäksi ympäri pohjoismai- Yhtiökoulutus järjestettiin pääosin huolimatta voin rehellisesti sanoa, ta ja muuta Eurooppaa. ”Olin lähet- Airfixin toimesta Vantaalla, joskin pa- että SIO:n koulutus oli laadukasta. tänyt hakemukseni Airfixille sähkö- ri päivää istuttiin myös Finnairin kou- Tyyppikurssia ajatellen taisin hyötyä postitse jo vuonna 2011 saamatta sii- lutuskeskuksen puolella. Tyyppikurssi eniten Super King Airin haasteellisuu- hen tuolloin minkäänlaista vastaus- Ilarin tulevaan työkaluun, Falcon desta lentokoneena”, Ilari summaa. ta. Kuluvan vuoden alussa tieduste- 2000EX -koneeseen järjestettiin Ilmailuopiston King Airien vaihduttua lin hakemukseni tilannetta ja päivitin CAE:n koulutuskeskuksessa Dubaissa. tätä nykyä suihkukonekalustoon hyvin aiemman hakemukseni”, Ilari kertoo. ”Tyyppikurssi oli tiukka neljän viikon työuraa varten valmistavaa koulutusta Nyt hakemukseen jo vastattiin, mikä rutistus. Aikataulupaineista, koulutta- on varmasti tarjolla vastakin. oli toki mieluisaa, vaikka vastaus oli- jien ranskalaisesta aksentista ja kuris- Tarvittavien koulutusten ja alun kin ensin mallia kiitos-hakemuksesta- ta selvittiin totta kai suomalaisella si- pienten viivästysten jälkeen Ilarin palaamme-asiaan. Asiaan palattiinkin sulla”, Ilari muistelee. ura Airfixillä on lähtenyt käyntiin oi- hyvin pian. ”Parin viikon kuluttua sain kein hyvin. ”Tällä alalla ensimmäi- soiton Falcon ryhmäpäälliköltämme Vaativa peruslentokoulutus sen lennon saaminen kestää aina aika Mikko Raatikaiselta, joka kyseli, oli- lentäjän uralle kauan ja minullakin se kesti yli kuu- sinko vielä kiinnostunut mahdollises- si viikkoa tyyppikurssin päättymises- ta perämiehen paikasta. Vastausta ei Kysyttäessä peruskoulutuksen anta- tä. Siihen liittyi tietysti mm. paperiso- tarvinnut kauan miettiä,” Ilari jatkaa. mista valmiuksista tyyppikurssia var- taa viranomaisten kanssa. Lisäksi ko-

Dubaissa urakoitu tyyppikurssi oli tiivis paketti, varsinkin kun asioita piti palauttaa mieleen 3 vuoden tauon jälkeen.

5/2013 19 Airfix Aviation

Kolmimoottorisen Falcon 900:n pohjalta kehitelty malliversio 2000EX Easy on kaksimoottorinen keskipitkien matkojen liikesuihkukone.

neemme kävi järjestelmäpäivityksessä ja perusteellista valmistautumista ajoin jopa toivottomia. ”Jouluna 2012 juuri kun töiden piti alkaa, joten en- lennolle edellyttää muun muassa se aloin miettiä uutta alaa itselleni, kun nen ensimmäistäkään lentoa olin jo seikka, että operaatiot suuntautuvat kaikki näytti tämän alan suhteen niin uudella kurssilla.” Ilari kertaa alku- usein kentille, jossa ei ole ennen käy- huonolta.” Erään suomalaisen yritys- kesän vaiheita. Sittemmin lentoja on ty. Lisäksi koneen mukana liikkuva johtajan sanoja voisikin hyvin soveltaa alkanut olla, ja matkaa on tehty ympä- miehistö on pääluvultaan pieni, joten myös lentäjän työnhakuun: Maalille ei ri Eurooppaa ja Aasiaa. kaikkien panosta vaaditaan omien työ- päästä - sinne täytyy mennä! Samoin Airfixin kaltaisen yhtiön operoi- tehtävien lisäksi erityisesti ensiluok- ajattelee Ilarikin: ”Jälkeenpäin en voi man liikenteen sopivuus juuri valmis- kaisen asiakaspalvelukokemuksen ta- kuin todeta, että ainakaan hakematta tuneelle lienee hieman kaksijakoinen kaamiseksi. ei pääse mihinkään. Tiedän myös tun- asia. Lentotunteja ja legejä tulee vä- Kannustavia esimerkkejä hyvin teen, että on jo hakenut aivan kaikki- hemmän kuin säännöllistä reittiliiken- työnsä tekevistä kollegoista löytyykin alle.” Ilari kehottaakin pitämään ha- nettä harjoittavassa yhtiössä, mutta Ilarin mukaan läheltä: ”Liikumme kemustiedot yhtiöihin ajan tasalla ja samalla kohdevalikoima ja operaatioi- työssämme maailmalla hyvin pienel- hyödyntämään kaikkia mahdollisia den ainutlaatuiset erityispiirteet tarjo- lä porukalla, joten on ehdottoman kontakteja alan ihmisiin. avat haasteita ja antavat erinomaista tärkeää, että tulemme keskenämme Airfix Aviation Oy:n mukaan yh- kokemusta. ”Tiedän, että minulla me- hyvin toimeen. Työkaverit ovat hyvin den uuden koneen liittyminen laivas- nee huomattavasti paljon enemmän sosiaalisia ja mukavia, unohtamatta toon sitoo n. 4-6 lentäjää. Tällä kaa- aikaa saada riittävästi tunteja kasaan asiantuntemusta. Molemmat kaptee- valla voi arvioida tulevaisuuden len- ajatellen mm. liikennelentäjän lupa- nit omassa koneessani ovat todellisia täjätarvetta, jos ottaa huomioon vaik- kirjaa, mutta selkeä tavoitteeni on teh- ammattilaisia lajissaan.” ka sen, että yhtiön omistajatahojen on dä työni kunnolla Airfixissä ja jonain huhuttu neuvottelevan laivaston kas- päivänä päästä kantamaan päävastuu Lopussa seisoo kiitos vattamisesta lähivuosien aikana useil- miehistön osana”, Ilari kertoo. la uusilla koneilla. Myös Airfix Aviationin puolesta Alan viime vuosien vähäisiä työmah- Lapsesta saakka ilmailua ihailleen vahvistetaan, että liikelento-operoin- dollisuuksia Ilari muistelee jälkikäteen Ilarin matkalle mahtui ennen nykyis- ti poikkeaa huomattavasti reittiliiken- toteamalla, että omat tuntemukset oli- tä pestiä myös tietojenkäsittelyn opin- neyhtiön toiminnasta. Omatoimista vat koulusta valmistumisen jälkeen toja ja työntekoa. Pisimmän työuransa

20 5/2013 Airfix Aviation

tähän asti Ilari on tehnyt Helsinki-Vantaan maapalveluyrityksissä. Viimeisimmät tehtäväni siellä olivat prosessiasi- antuntijan tehtävät se- kä De-Icing ja Aircraft Servicing -nimikkei- den alla olleet tehtävät. Näistäkään kokemuk- sista ei varmasti ole ollut haittaa matkalla. Nyt vaativan koulutuksen ja pitkien odotusvuosi- en jälkeen Ilari saa vihdoin tehdä sitä, mihin kova työpanos ja perik- si antamaton luottami- nen omaan osaamiseen ovat hänet onnellisesti johtaneet. Nousussa Osakasta kohti Bratskia ja Moskovaa.

Sodexo kiittää asiak kaitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa - rauhallista joulua ja menestystä uudelle vuodelle!

5/2013 21 Yhtiöt vs. Liitot

IAG:n johto sai runnottua mittavan säästöohjelman läpi Iberian toiminnoissa ja kannattavuutta onkin saatu parannettua. Prosessi ei kuitenkaan ollut kivuton, sillä sen mukana moni työntekijä sai luvan lähteä. Kuvat: Miikka Hult

Heikki Tolvanen Sota ja rauha B757 kapteeni Lentoyhtiöiden johdon ja omaisten herääminen (vihdoin) työ- lentäjäliittojen välinen viha- suhteiden räikeisiin epäkohtiin ovat rakkaussuhde on loppumaton saaneet Norwegianille ja Ryanairille giassa niiden pyrkiessä ulkoistamaan negatiivista palstatilaa mediassa. toimintojaan sekä hajottamaan ja hal- saaga. Maailmantalouden litsemaan työehtosopimuskenttää. monttujen ja koventuneen ECA:n (European Cockpit Verkostoyhtiöt vereslihalla kilpailun myötä herras- Association) pääsihteeri Philip von miessäännöt ovat joutaneet IAG (International Airlines Group – Schoppenthaun mukaan vastaavan- British Airways, Iberia ja Vueling) se- lainen toiminta tulee lisääntymään: monilta osin romukoppaan kä Lufthansa ovat päässeet kuluvan ”Iberian halpalentoyhtiö Iberia ja varsinkin lentäjäyhteisöt vuoden aikana otsikoihin henkilö- Express sekä koko Austrian Airlinesin ovat löytäneet itsensä täysin kunnan ja johdon tulehtuneiden väli- lentotoiminnan siirto regionaaliyh- uusien haasteiden edestä. en vuoksi. Huhtikuussa Lufthansa pe- tiö Tyroleanin operoitavaksi ovat esi- rui satoja lentoja, kun 33 000 työnte- merkkejä tästä. Austrianin tapaukses- kijää edustava Verdi marssitti jäsenen- sa kaikki työntekijät joutuivat selke- man mausteensa soppaan ovat sä ulos vaatien palkankorotuksia ja ir- ästi huonomman työehtosopimuksen tuoneet halpalentoyhtiöt, jot- tisanomissuojaa. Lakko ei koskenut piiriin, jolla oli arvatenkin huomatta- Oka ovat selvinneet pitkään ai- Lufthansan kokonaan omistamaa hal- via vaikutuksia miehistöihin. Jo nyt ka vähäisillä ongelmille pirstaloitujen palentoyhtiö Germanwingsiä, sillä se on selvää, että lukuisat kokeneet len- lentäjäryhmiensä kanssa. Mutta vii- toimii erillisillä työehtosopimuksilla. täjät ovat jättäneet yhtiön ja siirtyneet meaikaiset halpalentoyhtiöiden työn- Samanlainen trendi on selvästi näh- muun muassa Persianlahden lentoyh- tekijöiden järjestäytymiset sekä viran- tävissä verkostolentoyhtiöiden strate- tiöihin.”

22 5/2013 Yhtiöt vs. Liitot

IAG:n toimitusjohtaja Willie Walsh taan sekä ennen että jälkeen työtaiste- vikkoisempaa polkua. Lentoyhtiöiden (ura alkoi Aer Linguksen liikennelen- lu-uhan. Sen avulla yritetään pelotel- on käynnistettävä mittavia uudelleen- täjänä toim.huom.) vaati suuria muu- la järjestyneitä työntekijöitä, heiken- järjestelyjä ja useimmiten henkilöstö- toksia Iberiassa yhtiön tehdessä pa- tää liittojen taloudellista asemaa sekä kulut lyödään ensimmäisenä neuvot- himmillaan tappiota lähes kaksi mil- de facto estää työtaistelut. Olemme telupöytään. Eurooppalaisittain ongel- joonaa euroa päivässä. IAG:n johdon ECA:ssa erittäin huolestuneita tä- man mittakaavan laajuus hätkähdyt- suunnitelmat irtisanoa lähes neljännes män suuntaisesta kehityksestä”, jat- tää, sillä eurooppalaisissa lentoyhti- työvoimastaan (4500 työpaikkaa), sai- kaa von Schoppenthau. Hänen mu- öissä menetettiin viime vuonna arvion vat Iberian työntekijäjärjestöt takaja- kaansa on lukuisia esimerkkejä, mis- mukaan jopa 33 000 työpaikkaa, joista loilleen. Heidän mielestään suunni- sä liitot ovat tarjonneet vaihtoehtoisia osa satoi turkkilaisten ja hiekkayhtiöi- telma käytännössä hajottaisi Iberian ja samansuuruisia säästötoimenpitei- den laariin. Von Schoppenthau näkee osiin, eivätkä he halunneet edesaut- tä, mutta ne on usein hylätty omassa Persianlahden yhtiöt reaaliseksi uhak- taa sitä. Lakkoaallon seurauksena ir- visiossaan pitäytyvän työnantajan toi- si eurooppalaiselle työvoimalle, var- tisanomisten määrä supistui noin mesta. Arvatenkin nämä tilanteet ovat sinkin kun siellä päin maailmaa työ- 3100 henkilöön, mutta kiistan kiihty- monesti eskaloituneet työtaistelutilan- voiman järjestäytyminen ei ole mah- essä IAG kaivautui syvemmälle juok- teisiin. dollista ja työtaisteluja ei käytännös- suhautoihin. Työntekijöitä varoitet- Lentoyhtiöiden vaikeat taloudel- sä ole. tiin, että muutosten hylkääminen ai- liset tilanteet ratkaistaan rapakon SAS:n vuoden takainen selviyty- heuttaisi Iberiassa ”entistä syvemmät vastakkaisilla rannoilla eri tavalla. misdraama toimii hyvänä esimerk- leikkaukset ja vielä radikaalimmat toi- USA:ssa lähes kaikki suuret lentoyh- kinä. Yhtiön konkurssia kolkutteleva mintojen supistukset”. Kun neuvotte- tiöt (major airlines) joutuivat turvau- kohtalo ei jättänyt vuosi sitten SAS:n lut palkkaleikkauksista ja tuottavuu- tumaan vuosikymmenen vaihteessa työntekijäliitoille muita vaihtoehtoja den parannuksista sakkasivat, leikkasi Chapter 11 -menettelyyn, joka dra- kuin hyväksyä dramaattiset leikkauk- Iberia vielä neljä prosenttia lisää len- maattisuudestaan huolimatta antaa set. Niiden piti niellä tuhannen työn- toja maahenkilökunnan palkkoja. yritykselle tietyn turvan uusiutua. Se tekijän irtisanominen, 5000 työpai- Von Schoppenthaun mukaan lento- tarkoittaa Yhdysvaltojen liittovaltion kan ulkoistaminen, pienempi palkka, yhtiöiden johdon asenteet ovat koven- konkurssilain määräyksiä, jotka sään- suurempi työn tuottavuus sekä hei- tuneet samalla kun johtajat käyttävät televät yrityksen uudelleenjärjestelyä kennykset eläke-ehtoihin. Vereslihalle mediaa hyväkseen osoittaakseen osak- tilanteessa, jossa yritys ei pysty suo- menneillä leikkauksilla pystyttiin var- keenomistajille olevansa ”kovia jätkiä” riutumaan veloistaan. mistamaan lähes puolen miljardin lai- valmiina taisteluun. Uusi trendi joh- Euroopassa toki löytyy vastaavan- noitus lentotoiminnan jatkumiseksi. don ”taisteluportfoliossa” on haastaa laisia lakeja (esim. Suomen lainsää- ”Jos emme olisi päässeet sopimuk- työntekijäliitot oikeuteen hakien va- dännön mukainen yrityssaneeraus), seen, oli yhtiön hallitus valmistautu- hingonkorvausta. ”Lakituvalla uha- mutta täällä kuljetaan joltain osin ki- nut ajamaan SAS:n alas. Pääsimme sopuun viimeisten kahdeksan liiton Ryanairin suuromistaja ja toimitusjohtaja Michael O'Leary ei salli yhtiönsä lentäjien yhdistymistä. kanssa viime metreillä”, kertoo SAS:n O'leary on jopa aloittanut useita oikeusprosesseja lentäjäyhdistyksiä vastaan liittyen niiden esit- tämiin lausuntoihin Ryanairin yhtiökulttuurista. pääjohtaja Rickard Gustafson. Hänen mukaansa kyse ei ollut ”näytellys- tä draamasta”, vaan veitsi oli kurkul- la. ECA:n Von Schoppenthau ei niele Gustafsonin kommentteja pureskele- matta: ”En väitä, että SAS:n kriisi olisi aikaansaatu keinotekoisesti, mutta tiettyä halua tilanteen ajamiseksi um- pikujaan oli. Tällöin liitoille ei jäänyt mitään muuta vaihtoehtoa kuin hy- väksyä rajut saneeraustoimenpiteet. Onneksi yhtiö saatiin pelastettua, mutta mielestäni tilanne olisi voitu hoitaa toisellakin tavalla.”

Halpismaista Tähän asti eurooppalaiset halpalen- toyhtiöt ovat säästyneet lähes täysin työtaisteluilta. Viimeisen vuoden aikana halpalentoyhtiöiden työtekijä- ryhmät ovat heränneet vaatimaan oi- keuksiaan, jonka lisäksi Euroopan vi-

5/2013 23 Yhtiöt vs. Liitot

Euroopan ilmailuviranomaisetkin ovat viimein kiinnostuneet Ryanairin ja muiden halpalentoyhtiöiden toiminnasta.

ranomainen on vihdoin kiinnittänyt asian puolesta, kun taas jos olet pa- johdon mukaan sopimuksiin päästiin huomiota lukuisiin epäkohtiin halpa- rikymppinen ja työpaikka lähtee al- avoimuudella, läpinäkyvyydellä ja pit- lentoyhtiöiden toiminnassa. ta, lähdet nöyrästi uuden työpaikan kien neuvottelujen tuloksena. Erään nimettömänä pysyttelevän hakuun.” Myös SAS:n Gustafsonin mieles- eurooppalaisen lentoyhtiön pääjohta- tä läpinäkyvyys on oleellista: ”En us- jan mukaan temppu tehdään tasapai- Läpinäkyvää keskustelua ko, että on olemassa mitään hopea- nottelemalla henkisen paineen ja uu- luoti-ratkaisua. Pyrin olemaan liittoja distumisen välillä sekä keksimällä uu- Siinä missä useat eurooppalaiset len- kohtaan jopa brutaalin avoin ja käy- sia tapoja haastaa työntekijäryhmät ja toyhtiöt ovat joutuneet leikkausten tin paljon ajastani tilanteen avaami- laukaista tilanteet. turbulenttiselle tielle, on osa onnis- seksi samalla tasolla kuin yhtiön hal- ”On oleellista pitää yllä jännitettä tunut välttämään pahemmat riidat litukselle.” kulujen minimoimiseksi ja joustavuu- työntekijöiden kanssa. Aiemmin hy- Von Schoppenthau patistaa lento- den maksimoimiseksi. Perinteisillä vinkin lakkoherkkä Air France on- yhtiöjohtoa ratkaisemaan ongelmat lentoyhtiöillä ei ole tätä mahdolli- nistui solmimaan kohtalaisen sulas- yhteistyössä henkilökuntansa kans- suutta, vaan niissä prosessiin kuu- sa sovussa uudet työehtosopimukset sa. Hänen mukaansa kaikki kulmi- luu konflikti, meteli ja mielenilmai- Air France-KLM-työntekijäliittojen noituu yhteen sanaan – vuoropuhelu. sut. Sitten vasta neuvotellaan ja asi- kanssa. Yhtiön pääjohtaja Jean-Cyril Keskustelut on aloitettava prosessin at rauhoittuvat pikku hiljaa. Totuus Spinetta kertoo: ”Sopimuksiin pää- aikaisessa vaiheessa ja pyrittävä kai- on, että Ryanair ei välitä hevon huttua seminen kuvastaa työntekijöidemme kin keinoin löytämään yhteinen rat- ihmisten innovatiivisesta johtamises- vastuuntuntoa ja halua tukea yhtiö- kaisu sen sijaan, että yritetään saa- ta, mutta se on mestari jännitteiden tämme. Lupauduimme pitäytymään da repiviä otsikoita mediassa ja esit- luomisessa. O´Learyn esikunnat eivät kaikista irtisanomisista vuoden 2014 tää ”kovaa jätkää” osakkeenomistajil- yksinkertaisesti jousta/maksa enem- loppuun asti, mutta sen jälkeistä aikaa le. Julkisissa riidoissa ei ole kuin hä- pää ja jos et pidä siitä, kerää kamp- en pysty ennustamaan.” Sopimus pi- viäjiä. Johdon olisi tehtävä parempaa peesi ja häivy”, toteaa samainen lähde tää sisällään 2700 henkilön luonnol- työtä. Liian usein heidän päätöksen- ja jatkaa: ”Toinen perinteisten lento- lisen poistuman mm. eläköitymisten tekonsa on sekavaa, joka johtaa huo- yhtiöiden ”taakka” löytyy työntekijöi- kautta, 0-palkkalinjan, tuottavuuden noon lopputulokseen. ”Fokus on lii- den ikärakenteesta. Pitkään alalla ol- lisäyksen sekä uusien työntekijöiden aksi säästämisessä, kun sen sijaan pi- leilla henkilöillä on useimmiten suu- palkkauskiellon. Tämän avulla yh- täisi keskittyä liikevaihtoa lisäävään ria menoja kuten lainoja ja enemmän tiö säästää työntekijäkustannuksissa ja sen myötä tuottoa lisäävään stra- menetettävää, mutta toisaalta rop- 200 miljoonaa euroa vuodessa (€7,8 tegiaan”, Von Schoppenthau päättää pakaupalla itsetuntoa taistella oman miljardia -> €7,6 miljardia). Yhtiön haastattelun.

24 5/2013

Perjantaina 4.10.2013 Finnairin lennolla AY1794 Corfusta Helsinkiin, B757-kapteeni Jouko Kuusisto saavutti 20 000 lentotunnin komean rajapyykin. Jokke aloitti lentotyön Finnairilla kesäkuussa 1980 DC9-perämie- henä ja nyt siis 33 vuotta myöhemmin ohjaamossa on tullut työtehtäviä täyteen 2 vuotta, 103 päivää ja 8 tuntia. Onnittelut vielä kerran lennon miehistöltä!

F/O Pasi Nikula, CC Lia Lammi, CA:t Tiina Backman, Virpi Korhonen, Carita Pacius ja Heidi Vartia.

HYVÄÄ JOULUA JA TURVALLISTA UUTTA VUOTTA 2014 Kiitos kuluneesta vuodesta!

MARJO KASKINEN KYÖSTI LÄHDE BILIA KAIVOKSELA AUTOMYYNTIMME PALVELEE automyyjä automyyjä, Automyynti ma–pe klo 8–18 010 8522 659 tuotepäällikkö Uudet autot p. 010 8522 881 ja lauantaisin klo 10–16 050 3479 639 010 8522 656 Vaihtoautot p. 010 8522 882 [email protected] 0400 597 256 Huoltopalvelut, Vientiautopalvelut 5/2013 [email protected] Vantaanlaaksontie 6 25 ???

Maalataan

Kuluneen kahden vuoden aikana Flyben koko kalusto on käynyt maaliruiskun alla. Finnairin lakkautettavassa maalaamossa Flyben ATR:t olivat sen viimeinen työtehtävä ja viimeisenä maalaushallista valmistui kokovalkoiseksi maalattu ATR 42 OH-ATC. Sen myötä myös ATR Finncomm-värit siirtyivät historiaan.

lyben aloittaessa Suomessa me tehdasuutta konetta saapua tilal- vuonna 2011 käynnistyi samalle. Samalla yhtiön suihkukonekalusto la mittava urakka saattaa yhti- päätyi Finnairin väreihin. Välikaudella Pekka Lehtinen F ATR 42/72-perämies ön laivasto uuden ilmeen mukaiseen yhtiön kirjava laivasto aiheutti taatus- pallokuosiin. Yhtiön perimät 13 ATR- ti hämmennystä matkustajien joukos- konetta ja kaksi Embraeria kantoivat sa, sillä Finnairin lentoja operoitiin kaikki edeltäjän Finncommin haalis- Flyben toimesta koneilla, joiden kyl- tuneita värejä eikä tämä luonnollises- jessä luki Finncomm Airlines – tai ei tikaan sopinut uuden brändin hen- mitään. keen. Niinpä ensimmäinen kone lähe- Viimeiset koneet maalattiin nyt tus töiden päättymisestä. Viimeinen tettiin maalipajalle saman tien. Uusi loppuvuodesta 2013 melkoisella kii- Flybe-väreihin maalattu kone oli OH- kaavio pysyi salassa käytännössä lop- reellä, sillä Finnair päätti lakkauttaa ATK, joka palasi liikenteeseen loka- puun saakka kunnes maailman ensim- Helsinki-Vantaalla sijaitsevan maalaa- kuun alussa. Kaksi viimeistä ATR 42 mäinen Flybe-väreissä oleva ATR 72 monsa. Nyt maalatut viimeiset kuusi –konetta sen sijaan maalattiin viimei- OH-ATL nähtiin julkisesti 29.8.2011. konetta saatiin työstettyä erikoisjär- sinä kokovalkoisiksi ja niiden kohtalo Ensimmäisen koneen jälkeen maa- jestelyin maalaamon ja sen työnte- yhtiön käytössä on toistaiseksi auki. laus eteni liikenneohjelman sallimis- kijöiden kanssa ja maalaamon vä- sa rajoissa sykäyksittäin siten, että ki osoittikin hämmästyttävää jousta- Kymppitonnien projekti viimeinen kone valmistui lopulta lo- vuutta ja lojaalia otetta hoitaessaan kakuussa 2013. Välissä kaksi van- tiukan aikataulun projektin ammat- ”Yhtiön kannalta lentokoneen maa- hinta ATR:ää ennätti poistua ja kol- timaisesti, vaikka taskussa oli ilmoi- laus on kohtalaisen kallis ja työläs-

26 5/2013 Flybe Finland

kin projekti”, kertoo Flyben ATR taja ja maalari Ismo Syrjälä. ATR:kään joten se päätettiin jättää siihen sävyyn Fleet Manager Perttu Arjamaa. ei ole vieras laite, sillä koneita on näh- ja maalata kuviot sen päälle. Näin ol- ”Lähtökohtaisesti kone on poissa rity maalaamossa aina 80-luvulta saak- len kyseinen kone on rungoltaan hie- vistä reilun viikon, hintaa kertyy ka. Muun muassa Karairin, sittem- man erivärinen kuin koko muu laivas- kymmeniä tuhansia euroja per kone min Finnairin ja lopuksi Aeron vä- to. ”Kyseessä on kuitenkin siinä mää- ja miestyötunteja yhtiön tekniikalle reissä lentäneet koneet olivat tuttuja rin pieni vivahde-ero, että sen pys- noin 200.” Työtunteihin ei siis sisälly vieraita maalaamossa vuosien ajan. tyy havaitsemaan vain harjaantunut itse maalaus, vaan vain yhtiön itsen- Finncommin ATR:t ovat sen sijaan silmä”, Arjamaa toteaa. Kaksi uusin- sä tekemät valmistelevat työt sekä vii- ensimmäiset 500-sarjan koneet. ta konetta ovat sen sijaan viimeisen meistely. ”Maalausprojektia varten on Uuden konetyypin ja maalauskaavi- päälle oikeissa väreissä kaikkia yksi- olemassa ”task card”, jonka 46 koh- on kohdalla projekti käynnistyy luon- tyiskohtia myöten ja uusimmasta löy- taa kuvaavat vaihe vaiheelta projek- nollisesti kaavion suunnittelulla sekä tyy jopa ainoana yksilönä tehtaan ta- tin etenemisen alkaen valmistelutöis- sapluunoiden tekemisellä. Flyben ta- varamerkki ”ATR 72-500” sivuvakaa- tä päättyen koneen vapauttamiseen tapauksessa maalauskaavion suunnitteli jan yläreunasta. kaisin liikenteeseen”, Arjamaa kertoo. Finnairin maalaamo, mutta hyväksyn- Kun maalauskaavio on lyöty luk- Yhden koneen poissaolo keskellä vil- tä ja yleiset linjat tehtiin Englannissa. koon, tehdään sapluunat tarkoitus- kasta liikenneohjelmaa asettaa lisäk- Perttu Arjamaa Flybeltä kertoo, etta varten tehdyllä suunnitteluohjel- si yhtiön Operations Controlin tiukan tä brändiin liittyvissä asioissa ollaan mistolla sekä siihen liittyvällä tarra- paikan eteen, varsinkin jos muissa ko- hyvin tarkkana ja pienetkin yksityis- tulostimella. Sapluunoiden tekoon neissa ilmenee teknisiä murheita sa- kohdat ovat tärkeitä, minkä vuoksi esi- käytetyn ohjelmiston pohjana käy- maan aikaan. merkiksi koneiden valkoisen sävy on tetään koneen valmistajan toimitta- Maalauksen valmistelut aloite- tarkkaan harkittu. Vanha Finncomm- mia kaksiulotteisia mittapiirustuksia, taan tekniikassa tyypillisesti lauan- valkoinen oli nimittäin sävyltään eri- joiden päälle kaavio suunnitellaan. taina ja aikaa niihin kuluu noin päi- lainen kuin Flybe-valkoinen ja sävye- 3D-piirustukset olisivat huomattavas- vä. Tarkoitus on, että viikonlopun ai- ron merkitystä pohdittiin pitkään. Nyt ti kätevämpi suunnitteluperusta, mut- kana kone saadaan maalauskuntoon ja toteutuneessa maalauskaaviossa van- ta lentokonevalmistajat eivät ymmär- itse maalaustöihin päästään heti maa- hojen koneiden siivet, moottorit ja rettävästi ole halukkaita luovuttamaan nantaiaamuna. Ensin koneen polttoai- korkeusperäsin jätettiin maalaamat- 3D-malleja ulkopuolisten käyttöön. netankit tyhjennetään, kone pestään ja ta ja ne jäivät Finncomm-valkoisiksi. ”Pelkäävät tietysti, että meidän hal- kaikki sen dentit eli kolhut ja lommot Niin ikään tehtaalta tulleista uusista lista alkaa seuraavaksi puskea pihal- dokumentoidaan huolella. ”Denttien koneista ensimmäinen kokovalkoise- le uusia ATR:iä”, Ismo Syrjälä nauraa. kanssa ollaan tarkkana, koska yleen- na tullut yksilö (OH-ATN) oli jo ennä- Valmis sapluuna tulostetaan tar- sä maalaus hävittää pienimmät jäl- tetty maalata Finncomm-valkoiseksi, raprintteristä, joka tulostaa parhaim- jet”, Arjamaa selittää. Tämän jälkeen koneesta irrotetaan kaikki staattisen varauksen purkajat, tuulilasin pyyh- Viimeinen Flybe-värityksen saanut ATR OH-ATK tuoreessa maalissa Finnairin maalaamossa. kijät sekä korjausta kaipaavat lasku- Moottori on yhä vanhassa värissä, mutta sävyero on mitättömän pieni. Kuvat: Pekka Lehtinen telineiden muotosuojat. Lopuksi kone hinataan Finnairin maalaamoon, joka sijaitsee kentän toisella laidalla. Maalaushallissa Flyben tehtävänä on vielä tunkata kone ilmaan, nostaa las- kuteline sisään, sulkea kaikki ovet ja luukut sekä ottaa koneesta virrat pois. Samalla koneesta irrotetaan pyrstö- kartio sekä tutkakupu, jotka molemmat maalataan irrallisina osina.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Finnairin maalaamossa teknillisel- lä alueella on lentokoneiden maalaamisella pitkät perinteet ja maalaamon kautta on kulkenut käytännössä koko Finnairin kalusto. Tämän lisäk- si palveluja on myyty lukuisille ulko- maalaisille yhtiöille, kertoo 34 vuotta Finnairin palveluksessa ollut työnjoh-

5/2013 27 Flybe Finland

millaan noin metrin levyistä tarraa. Suurten kuvioiden kuten vaikkapa Flybe-tekstien tulostaminen on nope- aa, mutta pienet yksityiskohdat kuten kaikki yksittäiset varoitus- ja huomio- tekstit kestävät tulostua kohtalaisen pitkään. ”Esimerkiksi erään venäläi- sen Airbusin pelkät kaksikieliset tekstit kestivät tulostua noin 15 tuntia ja tarra-arkkia kului 12 metriä”, Syrjälä kertoo. Flyben ATR-sapluunat vievät sen sijaan noin 25-30 metriä tarraa, mutta tulostuvat yksinkertaisten kuvioiden ansiosta kohtalaisen nopeasti.

Kellontarkkaa puurtamista Varsinainen maalaustyö kulkee Flyben ATR:ien kohdalla tarkkaan suunnitel- Flyben ATR:n maalauskaavion suunnitelma. Linjat on luotu Englannissa, mutta itse suunnitelma lun aikataulun mukaan. Ensimmäinen on tehty Finnairin maalaamossa. työvaihe käynnistyy maanantaina ja perjantaiaamuna kaiken pitäisi ol- lumista kun pojat ovat hioneet vähän johtaja Syrjälä. la valmiina koneen punnitusta var- turhankin laikka punaisena”, Arjamaa Valkoisen rungon annetaan kuivua ten. Näin ollen jokainen työvaihe on virnistää. yön yli, jonka jälkeen siirrytään maa- tarkkaan mietitty ja nyt yli kymmenen Yksittäisenä työvaiheena hionta lauskaavion muihin väreihin. Nyt as- ATR:n maalauksen jälkeen rutiinikin on koko maalausprojektin työläin ja tuvat kuvioihin hyvissä ajoin valmis- on jo muodostunut. ”Luonnollisesti ATR:n tapauksessa se vie yhdeksältä tellut tarrasapluunat, joiden osalta it- ensimmäisen koneen kanssa joudut- mieheltä yhteensä noin 80 miestyö- seäni on aina askarruttanut kysymys, tiin vähän harjoittelemaan, mutta tuntia. Aseina käytetään 15 sentin lai- kuinka sapluunat saadaan aseteltua toinen oli jo huomattavasti helpom- kalla varustettuja hiomakoneita, jo- koneeseen juuri oikeassa asennossa. pi”, kertoo 12 vuotta Finnairilla työs- ten kyseessä on alusta loppuun saak- Siis siten että pallot ovat oikeaoppi- kennellyt suunnittelija ja työnjohtaja ka käsityö. Hionnan päätteeksi kone sesti peräkkäin eikä Flybe ole ihan vi- Heikki Sarvela. huuhdellaan vedellä ja pyyhitään liu- turassa. Syrjälällä on kuitenkin vas- Projekti käynnistyy maanantaina ottimella viimeistenkin rasvajäämien taus valmiina: Apuvälineenä käyte- telineiden asennuksella, jota seuraa poistamiseksi. Lopuksi kone suojataan tään laseria, jolla tehdään koneen ensimmäinen työvaihe: vanhan maa- huolellisesti erilaisilla teipeillä ja pah- kylkeen tarvittavat linjat ja loppu on- lin poisto. Varsinaiseen maalin pois- veilla ja pyyhitään pölystä juuri ennen kin maalareiden ammattitaitoa. Selvä. toon on normaalisti olemassa kak- maalauksen aloittamista. Jos joku on Muiden värien osalta maalataan ensin si keinoa – mekaaninen poisto eli hi- käynyt tässä välissä tökkimässä run- vaaleansininen pohja ja siitä siirrytään onta tai maalinpoistoaineiden käyttö. koa rasvaisilla sormilla, näkyy se jos- pikku hiljaa muihin yksityiskohtiin ku- ”Maalinpoistoaineilla päästään tar- sain vaiheessa väistämättä maalin en- ten Flybe-logoihin, väripalleroihin ja kempaan lopputulokseen, mutta on- nenaikaisena irtoamisena, Syrjälä ker- Finnairin logoihin. Niiden maalaami- gelmana on yleensä aineiden soveltu- too. nen onkin sitten jatkuvaa suojauksien vuus koneiden rakenteille, valmistaji- Varsinainen maalaustyö käynnis- tekoa ja purkua ja maalien kuivumisen en hyväksynnät sekä aineiden myrkyl- tyy tiistaiaamuna valkoisen perusvä- odottelua, Syrjälä sanoo. lisyys”, Heikki Sarvela sanoo. ATR:ien rin maalaamisella. Aluksi maalatta- Kun kone on maalattu, poistetaan kohdalla Flybe ehdotti oman tekniik- valle pinnalle ruiskutetaan korroo- suojat ja tarkastetaan lopputulos se- kansa käyttämää maalinpoistoainet- sionsuoja-aine, jonka päälle tulee tar- kä mitataan maalikerroksen paksuus. ta, mutta sen käyttö suurissa määris- tuntapohjamaali. Tämän päälle ruis- Viimeisenä koneeseen maalataan sä todettiin kielletyksi EU:n alueella. kutetaan varsinainen pohjamaali, jo- kaikki pienet ohjetekstit, joita löytyy Finnairin ehdottaman aineen käytön ta seuraa lopullinen valkoinen maali- ATR:n rungosta hämmästyttävästi puolestaan torppasi koneen valmista- kerros kahteen kertaan ruiskutettuna. eri puolilta runkoa yli 50 kappaletta! ja, joten jäljelle jäi ainoastaan hionta. ”Kunkin vaiheen maalaaminen kestää Yhtään tarraa ei siis koneesta löydy. Vaikka hionta onkin pölyä melkoisesti neljältä ruiskumieheltä vajaat puoli Kuinka moni ATR-lentäjä on muuten tuottava ja huolellisen koneen aukko- tuntia ja kullakin kerroksella on hie- kiinnittänyt huomiota rahtiruuman jen suojauksen vaativa menetelmä, on man aineesta riippuen 1-4 tunnin kui- luukun vierestä löytyviin kattaviin luu- se kuitenkin varsin pätevä keino maa- vumisaika. Näin ollen valkoisen run- kun avausohjeisiin tai tietää mitä lu- lin poistoon. ”Mitä nyt joskus joudu- kovärin maalaaminen vie neljältä mie- kee ohjaamon katossa sijaitsevan pe- taan seuraamaan rungon niittien ku- heltä täyden työpäivän”, kertoo työn- lastautumisluukun ulkopuolella?

28 5/2013 Flybe Finland

Puntarin kautta Flyben omassa tekniikassa koneen selittää. Lopuksi kaikki koneen den- takaisin taivaalle jälkitöihin kuluu noin kaksi päivää ja tit merkitään uudelleen – siitäkin huo- Perjantaiaamuna säpinä maalaamossa työläin vaihe on selvästi peräsimen ir- limatta, että ne olisivat maalauksessa on rauhoittunut ja Flyben huoltotiimi rotus ja tasapainotus. Jo pelkkä irrotus hävinneet. Koska kone on ollut poissa saapuu paikalle, laskee koneen takai- on tarkkuutta vaativa vaihe, sillä vau- käytöstä reilun viikon, siihen tehdään sin maahan sekä tarkastaa maalaus- rioriski ahtaassa paikassa on ilmeisen myös normaalit aikavalvotut huolto- työn. Pyrstökartio ja tutkakupu kiinni- suuri. Irtonaisesta peräsimestä irrote- toimenpiteet. Viimein kun kone on tetään paikalleen, samoin muut irrotetaan trimmilevy, joka tasapainotetaan. kuitattu taas lentokelpoiseksi, sen on tut osat eli tuulilasinpyyhkijät, staatti- Tämän jälkeen levy kiinnitetään takai- aika palata takaisin taivaalle uudessa sen varauksen purkajat ja muotosuo- sin peräsimeen ja peräsin tasapainote- kiiltävässä maalipinnassa. jat, ja kone punnitaan. ”Vaikka las- taan yhtenä kokonaisuutena. Lopuksi Flyben kohdalla ATR-laivasto kennallisesti uuden maalin paino ko- peräsin kiinnitetään takaisin konee- on nyt kokonaan yhtiön väreissä lu- neen pinnassa kosteuden haihduttua seen ja kaikki liitännät kytketään ja kuun ottamatta kahta valkoiseksi jää- on 35 kilon luokkaa, kompensoi van- niiden toimivuus tarkastetaan huolel- nyttä ATR 42 –konetta. Samalla yk- han maalin poisto hieman painon li- lisesti. Vaikka pyrstökartio kuulostaa si osa Finncomm-historiaa hävisi kun säystä, eivätkä koneet liho normaalis- koneessa lähinnä muotoseikalta, liit- viimeinenkin eteläpohjalainen vä- ti maalauksessa kuin hieman”. Perttu tyy sen kiinnitykseen olennaisesti säh- ritys poistui viimeisen ATR 42 –ko- Arjamaa kertoo. ”Syy siihen, että pun- könjohtavuuden testaus. ”Koska sala- neen kyljestä. Ainoa yksityiskohta, nitus tapahtuu Finnairilla, on yksin- manisku poistuu koneesta usein juu- joka muistuttaa enää etäisesti yhtiön kertaisesti se, että suurikokoisessa pe- ri pyrstökartion kautta, on sen ja run- Finncomm-historiasta löytyy joiden- räkärryssä olevat punnituslaitteet ovat gon liitoskohdan sähkönjohtavuuspis- kin ATR-koneiden matkustamon etu- Finnairin, ja Flyben oman hallin lattia teet puhdistettava mahdollisista maa- seinästä, jossa kajastaa edelleen haa- on kaadoiltaan sellainen, että punni- liroiskeista ja testattava sähkön joh- lea Finncomm-logo. Vain harvat kiin- tuksen toteutus olisi hyvin hankalaa”, tuminen koneen keulasta aina pyrs- nittävät siihen mitään huomiota, saa- Arjamaa jatkaa. tökartion kärkeen saakka”, Arjamaa ti tiedostavat mistä on kysymys.

Asianajotoimisto Sivenius, Suvanto & Co Oy

Mannerheimintie 15, 00260 Helsinki 09-5306760 www.sisulaw.fi www.mercedes-benz.fi Uutta! C 220 CDI 4MATIC A. Neliveto ja automaatti vakiona. Hinta alk. 49 973 €.

Varustele näyttävästi. Varustepaketit C-sarjaan nyt alkaen 480 €.

Premium Business -paketit Hinta alkaen nyt Norm. Etu AMG Sport -paketti 480 € 3 146 € 2 666 € Nahkaverhoilu 480 € 2 655 € 2 175 € Mukavuuspaketti: muistipaketti + kääntyvät takaselkänojat 480 € 2 470 € 1 990 € Becker MAP Pilot navigointi 480 € 1 291 € 811 € Paketit yhteensä 1 920 € 9 562 € 7 642 €

Etu koskee uusia C-sarjan Premium Business -tilauksia.

€ € € € € € € C 180 CDI BE Premium Business, autoveroton hinta alk. 31 850 + arvioitu autovero C 220 CDI BE 4MATIC A C 220 CDI BE 4Matic A Premium Business, autoveroton hinta 37 800 + arv. autovero 11 572,76 + toim.kulut 600 = 49 972,76 . Vapaa autoetu 925 /kk, käyttöetu 730 /kk. CO2- C-sarja alk. 8 126,55 € + toim.kulut 600 € = 40 576,55 €. Vapaa autoetu alk. 795 €/kk, käyttö- päästöt 144 g/km, EU-keskikul. 5,5 l/100 km. Rahoituslaskelma: Kokonaishinta 49 972,76 € • Käsiraha (18,7 %) 9 344,91 € • Rahoitettava määrä 40 792,85 € • Viimeinen erä (25,01 %) etu alk. 600 €/kk. CO2-päästöt 127 g/km, EU-keskikulutus 4,9 l/100 km. Huolenpito- 12 500,00 € • Rahoituskorko 6,9 % • Luottoaika 60 kk • Perustamismaksu 165 € • Kk-erä 639,80 € • Käsittelypalkkio 8,95 €/kk • Kk-erä yht. 648,75 € • KSL:n mukainen luottohinta 40 577 € sopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 28 €/kk. Kuvan auto lisävarustein. Omaksi alk. 649 €/kk 60 125,39 € • Todellinen vuosikorko 7,7 % • Korot yht. 9 450,63 € • Luottokustannukset yht. 10 152,63 € • Rahoitusyhtiö OP-Pohjola. Edellyttää hyväksyttyä luottopäätöstä ja kaskovakuutusta.

Suomen liikennelentäjiä palvelevat: Veho Olari Piispankallio 2 puh. 010 569 2555 Veho Koivuhaka Mäkituvantie 3 puh. 010 569 3300 www.veho. Veho Herttoniemi Mekaanikonkatu 14 puh. 010 569 3400

Puhelun hinta kotimaan kiinteän verkon lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (sis. alv 24 %), matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (sis. alv 24 %).

MB_C_4Matic_SLLvko49.indd 1 30.10.2013 10.42 www.mercedes-benz.fi Uutta! C 220 CDI 4MATIC A. Neliveto ja automaatti vakiona. Hinta alk. 49 973 €.

Varustele näyttävästi. Varustepaketit C-sarjaan nyt alkaen 480 €.

Etu koskee uusia C-sarjan Premium Business -tilauksia.

Suomen liikennelentäjiä palvelevat: Veho Olari Piispankallio 2 puh. 010 569 2555 Veho Koivuhaka Mäkituvantie 3 puh. 010 569 3300 www.veho. Veho Herttoniemi Mekaanikonkatu 14 puh. 010 569 3400

Puhelun hinta kotimaan kiinteän verkon lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (sis. alv 24 %), matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (sis. alv 24 %).

MB_C_4Matic_SLLvko49.indd 1 30.10.2013 10.42 Braathens Aviation Braathens Aviation

Bromman valtias Kuva: Braathens Aviation.

perusti vuonna 1946 lentoyhtiön ni- hyen matkan kulkupelejä: Saabeja, Pekka Lehtinen meltään Braathens SAFE kuljetta- ATR:iä ja Avroja. Konserniin kuulu- maan laivojen ja huolintaorganisaati- vien Malmö Aviationin, Sverigeflygin on huoltotarvikkeita eri puolille maa- ja Braathens Regionalin – eli muinai- Norjalaistaustainen ilmaa. DC-4 ja DC-3-kalustolla ope- sen Golden Airin – avulla se onkin he- Braathens Aviation on yksi roineen yhtiön toiminta-aluetta oli- ti SAS:n jälkeen Ruotsin kotimaanlii- Ruotsin kotimaan liikenteen vat Kaukoitä ja Etelä-Amerikka, mis- kenteen kakkospaikan haltija. Yhtiö on tä juontaa juurensa yhtiön nimessä myös tuottanut tasaista voittoa perus- pääpelaajista. Omistamiensa ollut lyhenne SAFE – South America tamisestaan lähtien. Malmö Aviationin, Sverigefly- & Far East. Myöhemmin pääasias- Syy siihen, miten tähän on tul- gin ja Braathens Regionalin sa Boeing 737-kalustolla operoinees- tu, juontaa juurensa reilun kymme- kautta se hallitsee suvereen- ta yhtiöstä kehittyi Norjan kotimaan nen vuoden taa. Pian alkuperäisen liikenteen suurin pelaaja, kunnes se Braathens SAFE:n myynnin jälkeen isti Tukholman Bromman- myytiin SAS:lle vuonna 2001. Vuonna Ludvig G. Braathenin kolme lasten- liikennettä ja pitää hallussaan 2007 nimi Braathen palasi kuitenkin lasta jakoivat sijoitusyhtiönsä varal- kakkossijaa koko Ruotsin koti- takaisin ilmailukentälle kun edesmen- lisuuden, minkä seurauksena Per G. maanliikenteessä. Taustalta neen Ludvig G. Braathenin pojanpoi- Braathen jäi yhtiön ainoaksi omis- ka Per G. Braathen perusti Braathens tajaksi. Braathen lähti kehittämään löytyy norjalainen omistaja Aviationin. yhtiönsä omistuksia voimakkaasti Per G. Braathen. Nykyinen Braathens Aviation – matkailun ja turismin suuntaan pe- konserni on kaukana siitä, mitä mui- rustaen muutamaa vuotta myöhem- nainen norjalaisyhtiö oli. Siinä missä min Braathens Aviation -konsernin. istoriallista kalsketta hei- Braathens SAFE operoi loppuvuosi- Yhtenä motivaattorina ilmailuun kes- jastava nimi Braathen juon- naan suihkukalustolla Norjassa, on ny- kittymiselle oli se, että yhtiö omis- Htaa juurensa Norjaan, jos- kypäivän noin 900 henkeä työllistävä ti jo valmiiksi vuosina 1998 ja 2004 sa Ludvig G. Braathen pyöritti huo- Braathens Aviation sen sijaan keskit- hankkimansa Malmö Aviationin. lintabisnestä 1920-luvulta alkaen. tynyt Ruotsin regional-liikenteeseen. Monipuoliseksi ilmailukonsernik- Huolintayrityksensä tueksi Braathen Kalustonaan se käyttää tyypillisiä ly- si Braathens Aviation kasvoi kuiten-

32 5/2013 Braathens Aviation

kin vasta hiljattain, kun se hankki en- minta pyörii Arlandasta käsin, kes- biinikone. Per Braathen selittää, että sin koko Sverigeflygin osakekannan kittyy Braathens Aviation tarjoamaan kyseessä on ensimmäinen askel kon- vuosina 2011-2012 ja viimeisimpänä erityisesti liikematkustajille soveltu- sernin yhtiöiden välisessä yhteistyös- Golden Airin vuonna 2012. vat tehokkaat yhteydet Tukholman sä. Golden Airin hankinnan myötä yh- citykentältä yhteensä 12 ruotsalais- tiö sai ensimmäistä kertaa haltuunsa Tehokkaat yhteydet kentälle. Ydinajatuksena on lähellä potkuriturbiinikoneita, joten nyt ka- Brommasta keskustaa sijaitsevan Bromman ken- lustoa voidaan laittaa lentämään eri tän pieni ja tehokas terminaali, jon- brändien väreihin melko joustavasti. Lentoyhtiöhankintojensa myötä ka läpi matkustaja kulkee hetkessä. Östersundin reittiä operoidaankin siis Braathens Aviation on nyt merkit- Keihäänkärkenä strategiassa on juuri Braathens Regionalin toimesta. tävä peluri Ruotsin ilmailukentällä. omiaan Bromman kentälle oleva ko- Malmö Aviationilla eletään muu- Reittiliikennettä harjoittavien yhti- nekalusto. Strategiansa tueksi yhti- tenkin jännittäviä aikoja, sillä yhti- öidensä kautta se kuljettaa vuosittain öllä on lisäksi codeshare-sopimukset ön kalusto tulee päivittymään tulevi- yli kaksi miljoonaa matkustajaa, kun Finnairin ja Brussels Airlinesin kans- na vuosina upouusilla Bombardierin taas Braathens Regionaliksi nimet- sa, joiden avulla tarjotaan näppäriä CSeries-koneilla. Kovaa vauhtia van- ty Golden Air muutettiin vastikään jatkoyhteyksiä Brysselin ja Helsingin henevien Avrojen tilalle on parhaillaan ACMI–tyyppiseksi alihankintayrityk- lennoilta maakuntiin. tilauksessa kymmenen konetta, joiden seksi. Koko konsernin liiketoimintojen toimitusten oli alun perin määrä alkaa strateginen järjestely ja yhteistyöku- Kolmen brändin kopla jo vuoden 2014 alusta. Uuden kone- vioiden hiominen on kuitenkin alus- tyypin viivästysten vuoksi ensimmäi- sa, sillä Golden Airin kauppa tapah- Vuonna 1981 perustettu Malmö sen koneen odotetaan nyt kuitenkin tui vasta 2012, Per G. Braathen sanoo. Aviation on konsernin raskain yh- saapuvan vasta loppuvuodesta 2014 ja ”Tarkoitus on, että yhteistyötä eri len- tiö ja sen aseina ovat yhdeksän Avro aika näyttää mikä on lopullinen toimi- toyhtiöiden välillä tiivistetään, mutta RJ100- ja kolme RJ85-konetta. Yhtiön tusaikataulu. Braathens Leasingin ni- brändit tulevat pysymään erillisinä. reitit ovat kotimaan runkoreittejä missä tilatuista koneista viisi on suu- Malmö Aviationilla ja Sverigeflygillä Brommasta Malmöhön, Göteborgiin rempaa 145-paikkaista CS300-tyyppiä on vahvat ja tunnetut brändit, joten ja Uumajaan, joita operoidaan tiheäl- ja loput viisi pienempää 125-paikkais- niitä ei kannata mennä muuttamaan. lä vuorovälillä – parhaimmillaan ar- ta CS100-tyyppiä, joten Avroihin ver- Sen sijaan Golden Airille haluttiin luo- kisin 14 kertaa päivässä. Uutena reit- rattuna paikkaluku tulee kasvamaan da ACMI–toimintaan sopiva neut- tinä yhtiö avasi syyskuun alussa yh- merkittävästi. Sen lisäksi koneet ovat raali nimi ja sen vuoksi se nimettiin teyden Brommasta Åre Östersundiin, Avroja hiljaisempia, niiden ympäris- Braathens Regionaliksi”, Braathen ja jo nyt yhtiön tiedotteiden mukaan tövaikutus on pienempi ja huolto ja selittää. Lentoyhtiöiden lisäksi kon- joillekin vuoroille on jouduttu vaih- käyttökustannukset huomattavasti serniin kuuluu myös huolto- ja kou- tamaan suurempi kone kovan kysyn- Avroja pienemmät, Per Braathen ker- lutusyritykset, IT-yritys sekä lentoko- nän vuoksi. Mielenkiintoinen seik- too. Konetyypin valinnasta Braathen neiden leasausyritys, jotka kaikki tu- ka sen sijaan on se, että reitin myö- selittää, että tärkein kriteeri uudelle kevat konsernin varsinaista bisnestä. tä yhtiön väreissä nähtiin nyt ensim- tyypille oli sen soveltuvuus Bromman Leasingyhtiön omistuksessa on täl- mäistä kertaa Saab 2000 –potkuritur- operointiin niin melu kuin suoritus- lä hetkellä 35 lento- kykymielessäkin ei- konetta, joista suurin Braathens Aviationin strategia perustuu täysin Bromman lentoaseman hyödyntämi- kä vaihtoehtoja juuri- osa on oman konser- seen. Pienen ja tehokkaan lentoaseman kautta konserni pystyy tarjoamaan nopeat kaan ollut. ”Embraer nin operoinnissa. ja tehokkaat yhteydet eri puolille Ruotsia. Kuva: Pekka Lehtinen olisi kyllä ollut sinänsä Braathens soveltuva Brommaan, Aviationin bisnes pe- mutta se häviää rustuu reittiliikenne- Bombardierille istuin- yhtiöidensä kohdal- paikkojen määrässä la täysin Tukholma- selkeästi”, Braathen Bromman lentoase- sanoo. man strategiseen Konsernin toi- etuun ja lähestulkoon nen reittiliikennet- kaikki konsernin len- tä harjoittava yhtiö not operoidaankin Sverigeflyg on puoles- Brommasta. Näin ol- taan täysi virtuaalilen- len kentän merkitys toyhtiö, joka ainoas- konsernille on elintär- taan hallinnoi ja mark- keä, Per Braathen sa- kinoi reittejä maakun- noo. Siinä missä kil- tien paikallisten lento- pailijoidensa – SAS:n yhtiöiden kanssa. Sen ja Norwegianin – toi- paikallisessa mainon-

5/2013 33 Braathens Aviation

Kuva: Braathens Aviation.

nassa liikkuvat nimet Gotlandsflyg, mesta. Yhtiön käytössä ollut koneka- Braathens Regionalin miehistöt on Kullaflyg, Sundsvallsflyg, Blekingeflyg, lusto on viime aikoina hieman elänyt hajautettu huomattavasti enemmän Kalmarflyg ja Flysmåland, mutta konsernin muutosten myötä, mutta ja toimivat Arlandasta, Brommasta, kaikki sisältyvät kuitenkin samaan nykyisellään Regional operoi pelkäs- Halmstadista, Ronnebystä, Sunds Sverigeflyg-brändiin väritystä ja lo- tään Saab 2000 ja ATR 72 –kalustolla, vallista, Trollhättanista, Visbystä, goa myöten. Yhtiöillä ei ole myöskään joista ATR:iä on käytössä 5 ja Saabeja Växjöstä ja Ängelholmista. Matkus omaa lentotoimintalupaa saati kone- 12. Huomattavan Saab-määränsä an- tamohenkilökunnan osalta puoles- kalustoa, vaan kaikki Sverigeflygin siosta Braathens Regional onkin maa- taan Malmö Aviation työllistää noin lento-operaatiot on hankittu alihan- ilman suurin Saab 2000 -operaattori 130, Regional 40 ja Sverigeflyg noin kintana. Aiemmin alihankkijoina toi- ja se operoi noin neljäsosaa maailman 80 henkilöä, joista Sverigeflyg tosin mivat Golden Air ja Nextjet, mutta 41:stä käytössä olevasta Saab 2000-ko- käyttää samaa henkilökuntaa ristiin Nextjetin sopimus irtisanottiin 1.11 al- neesta. Henkilöstöpolitiikan osalta hu- kabiinissa ja maapalvelutehtävissä. kaen ja nyt ainoana operaattorina toi- hupuheet tietävät kertoa, että yhtiön Mielenkiintoinen kysymys on pysty- mii Braathens Regional, Per Braathen sisällä on esiintynyt jonkinasteista eri- vätkö lentäjät nyt hakeutumaan ko- kertoo. Reitteinä Sverigeflygin nimis- mielisyyttä liittyen kontrahtilentäjiin, netyypistä tai yhtiöstä toiseen sa- sä lennetään Brommasta kahdeksaan joita palkattiin muutama vuosi sitten man konsernin sisällä, mutta Malmö kohteeseen, joiden lisäksi yhtiöllä on yhtiöön lentämään Suomessa Blue1:n Aviationin viestintävastaava Anders jokunen reitti Visbystä kotimaan koh- lentoja ATR-kalustolla. Tiettävästi Engzell sanoo, ettei tällaista ole tähän teisiin sekä Osloon. Konetyyppeinä kontrahteja on sen jälkeen jatkettu ja mennessä tapahtunut. Sen sijaan mo- toimivat Regionalin käyttämät Saab määräaikaisuuksia käytetään edelleen net konsernin lentäjistä työskentelevät 2000 ja ATR. mutta mielenkiintoisesti kukaan yhti- kouluttajina Braathens Trainingissa, Braathens Regional onkin viime ai- ön lentäjistä ei suostunut kommentoi- Engzell jatkaa. Tulevien rekrytointien koina ollut suurimman myllerryksen maan tilannetta. Liekö sitten kysees- osalta Engzell kertoo, ettei varsinais- alla ja nykyisen strategian mukaan sä epävarmuus työsuhteiden osalta, ta rekrytointia toistaiseksi konsernin sen toiminta koostu ACMI-liisingistä, pelon ilmapiiri vai niiden yhdistelmä. yhtiöihin ole luvassa, mutta Malmö jossa yhtiö vastaa koneen lisäksi mie- Aviationin uusiin Bombardier CSeries histöstä, huolloista ja vakuutuksista. Kasvua uusien reittien myötä –koneisiin etsitään parhaillaan noin Vielä hetki sitten merkittävä osa yh- 15 uutta lentäjää, joiden koulutuksen tiön operaatioista tapahtui SAS:n ni- Kokonaisuudessaan lentäjiä konser- olisi määrä alkaa vuoden 2014 alussa. missä lentäen lähinnä syöttöliikennet- nista löytyy noin 210, jotka jakautu- Liekö sitten kyseessä määräaikainen tä Arlandasta, mutta nyt SAS:lle len- vat suurin piirtein puoliksi Malmö pesti tai muunlainen lyhytaikaisempi netään enää neljän Saab 2000:n voi- Aviationin ja Braathens Regionalin kontrahti. min. Sen sijaan suurin työllistäjä on kesken. Malmö Aviationin käyttä- Tulevien vuosien osalta Per nyt sisaryhtiö Sverigeflyg, jonka kaik- mät miehistöbaset ovat Bromma, Braathen ei näe kasvua Ruotsin sisäi- ki lennot hoidetaan Regionalin toi- Malmö ja Göteborg kun taas sillä reiteillä, minkä vuoksi kilpailu tu-

34 5/2013 Braathens Aviation

lee säilymänä kovana kolmen pääpe- laajan – SAS:n, Braathens Aviationin ja Norwegianin – kesken. Niin ikään kotimaanliikenteessä merkittävänä haasteena on edelleen kilpailu autoi- lun ja rautateiden kanssa, jotka ovat Ruotsissa tehokas liikkumismuo- to, Braathen sanoo. Sinänsä suun- taus lentoliikenteessä on kuitenkin Braathenin kannalta hyvä, sillä viimei- simpien vuosien aikana Arlanda on menettänyt kotimaan matkustajien- sa osuutta kun taas Brommassa se on kasvanut. Pienempien ruotsalaisope- raattorien – Nextjetin ja Direktflygin – osalta Braathen ei puolestaan näe Konsernin raskain nyrkki on vuonna 1981 perustettu Malmö Aviation. Toistaiseksi yhtiö ope- kovinkaan suurta uhkaa niiden toi- roi kotimaan runkoreiteillä 12 Avron voimin, mutta kalusto tulee korvautumaan pian uusilla miessa lähinnä Ruotsin ohuimmil- Bombardier CSeries-koneilla. Kuva: Braathens Aviation. la markkinoilla Kaksi muuta kilpaili- jaa, Skyways ja City Airline, ajautuivat tekijänä Braathenin suunnitelmissa on ne liikenneyhteyksineen ja sen myötä puolestaan konkurssiin vuonna 2012. kuitenkin Bromman lentoaseman tule- liikennemäärien kasvaa voimakkaasti. Kasvun mahdollisuuksia Braathen nä- vaisuus ja se miten lentoaseman hui- Miten suunnitelmat lopulta toteutuvat kee sen sijaan uusilla reiteillä ja yhtiön mat kehityssuunnitelmat tulevat to- jää nähtäväksi. Braathens Aviation on suunnitelmissa onkin avata uusia koh- teutumaan. Nykyisten suunnitelmi- kuitenkin omalta osaltaan valmis tuke- teita Brommasta käsin. Sitä tulevatko en mukaan Brommaan pitäisi raken- maan Bromman kasvua strategiansa ja kohteet olemaan Ruotsissa vai muual- tua vuosikymmenen loppuun mennes- uusiutuvan laivastonsa avulla ja suun- la, Braathen ei paljasta. Olennaisena sä täysin uusi terminaali erinomaisi- ta vaikuttaa tällä hetkellä hyvältä.

lupakirjavakuutukset ilma-alusvakuutukset

asiantuntevasti

If it flies, we’ll cover it

www.colemont.fi HELSINKI | KOUVOLA | TAMPERE Braathens Aviation Braathensin valtias ei kuitenkaan tunne sen suurempaa tukset painottuvat vain Ruotsiin ovat Pekka Lehtinen paloa, vaan näkee sen vain liiketoi- osin tilanteesta johtuvia, osin histori- mintana, siinä missä muutkin sijoi- allisia. Per Braathenin siirtyessä yh- raathens Aviationin takaa löy- tuksensa. ”Syyt ilmailuliiketoimintaan tiön johtoon omisti yhtiö jo valmiiksi tyy norjalainen Per G. Braathen, painottumiseen ovat lähinnä historial- Malmö Aviationin ja koska sen bisnes Bjoka on lentoyhtiön omistaja jo liset, sillä Braganza on kautta historian oli järkevällä pohjalla, oli Bromman kolmannessa polvessa. Hänen isoisän- toiminut ilmailun parissa”, Braathen strategiaa järkevä hyödyntää laajem- sä Ludvig G. Braathen perusti vuon- sanoo. ”Olen itse enemmän bisnes- maltikin. Näin Braathen päätyi hank- na 1938 Braganza-sijoitusyhtiön, jon- painotteinen ihminen ja minua kiin- kimaan ensin Sverigeflygin ja sit- ka alaisuuteen hän perusti myöhem- nostavat lähinnä matkustajaluvut ei- ten Golden Airin. Norjan markkinat min Braathens SAFE –lentoyhtiön. kä niinkään lentokoneet”. Lentäjien Braathen näkee puolestaan liian kil- Nykyisin viisissäkymmenissä oleva omistamat lentoyhtiöt Braathen tuo- pailtuina ja Suomessa ei markkinoita Per Braathen ja hänen lapsensa omis- mitsee lähtökohtaisesti tuhoon, sillä juurikaan ole, minkä vuoksi ne eivät tavat Braganzan sataprosenttisesti ja silloin kun kiinnostus ilmailua koh- kiinnosta. Braathen kertoo kuitenkin Braathens Aviation on vain yksi yh- taan ajaa bisneksen realiteettien ohi, olleensa kiinnostunut Finncommista tiön lukuisista sijoituksista. Yhtiön ei puhuta järkevästä liiketoiminnasta, sekä Wideroesta mutta asiat eivät nii- omistajaksi Per Braathen päätyi kun hän sanoo. den osalta johtaneet mihinkään. Pilke Braganzan kolme omistajaa – kaikki Braathen itse toimii Braathens silmäkulmassa Braathen kuitenkin sa- Ludvig Braathenin lapsenlapsia – ja- Aviationin hallituksen puheenjohtaja- noo vieläkin olevansa kiinnostunut koivat yhtiön varallisuuden vuonna na ja seuraa yhtiön toimia aktiivisesti hankkimaan Flybe Finlandin, jos se 2002 ja jättivät Per Braathenin aino- ja lähietäisyydeltä päivittäin. Syyt sii- sattuisi taas joskus tulemaan myyn- aksi omistajaksi. Edellisenä vuonna hen miksi Braganzan lentoyhtiösijoi- tiin. Braathens SAFE -lentoyhtiö oli myyty hyvään hintaan SAS:lle. Lontoossa asuva Per G. Braathen pyörittää varsin menestyksekästä yksityistä lentoyhtiökonser- nia. Urapolku ilmailun pariin oli isoisän Ludvig G. Braathenin viitoittama, joka perusti niin sijoi- Vuosien varrella Braganzan si- tusyhtiö Braganzan kuin muinaisen Braathens SAFE –lentoyhtiönkin. Kuva: Braathens Aviation. joitukset ovat kehittyneet huolinta- bisneksestä huomattavasti laajem- malle alueelle ja nykyisin sijoitukset painottuvat lähinnä ilmailun ja matkailun pariin. Suurimpia sijoituk- sia yhtiöllä ovat Braathens Aviation, Kristiansandin eläintarha, Braathens Travel Group, Ticket Leisure Travel, Ticket Biz, SunHotels, Stay.com ja Zleepinghotels.com. Kokoaikaisia työntekijöitä koko konsernissa oli vuonna 2012 noin 1600 ja sen lii- kevaihto oli 8,5 miljardia Norjan kruunua eli miljardin euron verran. Vertailun vuoksi Finnairin liikevaih- to oli noin 2,5 miljardia euroa ja koko Flyben noin 0,9 miljardia. Puhutaan siis melkoisesta bisneksestä. Per G. Braathen asuu nykyisin Lontoossa ja pyörittää sieltä käsin liiketoimiaan. ”Työ on jatkuvaa reis- saamista, sillä 90 % Braganzan liiketoiminnasta tapahtuu Ruotsissa”, Braathen sanoo. Braganzan toimis- to on puolestaan Oslossa, joten ko- timaassa Norjassakin joutuu pistäy- tymään tämän tästä. Ilmailua kohtaan Schillerin yliopistossa Lontoossa MBA-tutkinnon suorittanut Braathen

36 5/2013 Ville Höyhen ???

Kuvat: Miikka Hult Lentäjäkoulutuksen haasteet ja tulevaisuus

Liikenneilmailualalta alkaa kantautua huolestuneita kommentteja orastavasta lentäjä- ja mekaanikkopulasta. Aiemmin niin houkutteleva ala ei enää vedä lahjakkaita nuoria kallistuneista koulutuskustannuksista, huonoista työehtosopimuksista ja työllistymisen epävarmuudesta johtuen. Lentoyhtiöiden johtokerroksissa on havahduttu huomaamaan, että akuutti pula lentäjistä ja teknisestä henkilökunnasta voi muodostua ennustetun kasvun tulpaksi.

kaan vuoteen 2032 mennessä tarvi- Huutava pula lentäjistä Heikki Tolvanen, Miikka Hult taan 498 000 uutta liikennelentoko- Vuoden 2013 ennuste osoittaa voima- neen ohjaajaa ja 556 000 mekaanik- kasta kasvua lentäjätarpeessa verrat- oeingin tuoreimman ennusteen koa. tuna aiempiin ennusteisiin. Lentäjä- mukaan liikenneilmailu tarvit- “Kiihtyvä tarve osaavalle lentohen- ja mekaanikkotarve on suurinta Bsee yli miljoona uutta lentäjää kilökunnalle on maailmanlaajuinen Aasian ja Tyynenmeren alueella sekä ja mekaanikkoa tukeakseen voimak- asia. Tarve on akuutti ja todellinen”, Euroopassa. Kasvu on aiempaa suu- kaasti kasvavia liikennekoneiden toi- kommentoi Boeingin lentopalveluiden rempaa kaikkialla, paitsi Euroopassa, mituksia seuraavien 20 vuoden aika- apulaisjohtaja Sherry Carbary. jossa tarve pienentyi hieman edel- na. Lentäjätarve kasvaa maailmanlaa- ”Avain lentäjä- ja mekaanikkopu- lisvuoden ennusteeseen verrattuna. juisesti ja myös mekaanikkojen kysyn- laan on koulutuksessa, jonka käyt- Tarvetta ohjastavat kasvavat lento- tä on voimakkaassa kasvussa. töön on tuotava uusimpia teknologi- konetoimitukset ja erityisesti kapea- Boeingin vuoden 2013 Pilot and oita houkuttelemaan nuoria kiinnos- runkoiset koneet, jotka vaativat maail- Technician Outlook -ennusteen mu- tumaan ilmailualasta”. manlaajuisesti vuosittain noin 25 000

38 5/2013 Lentokoulutus

uutta lentäjää. Maailmanlaajuinen tar- ”Meidän on houkuteltava enem- American Airlinesin regionaaliyh- ve tekniselle henkilöstölle säilyy kor- män nuoria ilmailualalle etsimällä tiö American Eaglen toimitusjohta- keana. Vuosittain tarvitaan jopa 28 uusia innovatiivisia tapoja kouluttaa ja Dan Gartonin mukaan USA:n len- 000 uutta mekaanikkoa. Uusien ke- lentäjiä ja mekaanikkoja. On siirryttä- toyhtiöiden pitäisi palkata vuosittain hittyneiden lentokonetyyppien tul- vä pois liitutaulun äärestä ja otettava 2500 uutta lentäjää, jotta vuoteen lessa markkinoille tarvitaan jatkossa käyttöön tabletteja, e-kirjoja, pelitek- 2030 mennessä eläköityvät 45 000 kuitenkin entistä vähemmän mekaa- nologiaa ja kolmiulotteisia malleja”. lentäjää saadaan korvattua - tämän nikkoja, kun vanhemmat konetyypit ”Ilmailu on aina ollut upea ala. lisäksi tarvitaan lentoliikenteen kas- poistuvat käytöstä. Meillä on vastuu varmistaa sen säily- vun aikaansaama lentäjätarve. Maailmanlaajuinen tarve uusille minen hyvänä vaihtoehtona koko maa- ExpressJet Airlinesin operatiivi- lentäjille ja mekaanikoilla alueittain: ilman nuorisolle”, päättää Carbary. nen johtaja Darrin Greubel kannus- taa lentoyhtiöitä tekemään lentäjän ammatista taas houkuttelevan vaih- • Aasian ja Tyynenmeren alue USA:n tilanne toehdon: ”Nuoret lentäjänalut halua- – 192 300 lentäjää ja 215 300 USA:n orastavan lentäjäpulan pelä- vat varmuuden, että heillä on konk- mekaanikkoa tään vaikuttavan eniten syöttöliiken- reettisia mahdollisuuksia työskennel- • Eurooppa – 99 700 lentäjää ja neyhtiöihin, sillä suuret lentoyhtiöt lä koulutuksen jälkeen regionaali- tai 108 200 mekaanikkoa ovat perinteisesti hankkineet pilot- nk. major (AA, Delta, United) lento- • Pohjois-Amerikka – 85 700 tinsa juuri niistä. Montrealissa järjes- yhtiöissä. Heidät pitää vakuuttaa, et- lentäjää ja 97 900 mekaanikkoa tetyssä Regional Airline Associationin tä suuri taloudellinen sijoitus lentä- • Latinalainen Amerikka – 48 toukokuisessa konferenssissa pohdit- jän koulutukseen ei mene kankkulan 600 lentäjää ja 47 600 mekaan- tiin keinoja ongelman ratkaisemiseksi. kaivoon. Mielestäni meidän pitää ol- ikkoa Erään ennusteen mukaan USA:n len- la proaktiivisempia pitkäntähtäimen • Lähi-itä – 40 000 lentäjää ja 53 toyhtiöt joutuvat parkkeeraamaan jo- suunnittelussa – lentäjäpula on jo nyt 100 mekaanikkoa pa 500 lentokonetta, koska niihin ei fakta, ja se ainoastaan pahenee tästä. • Afrikka – 16 500 lentäjää ja 15 yksinkertaisesti saada lentäjiä. Syitä Ongelmaa voidaan verrata 20-vuoti- 900 mekaanikkoa pohdittaessa esiin nousevat eläköi- seen maratoniin, jossa maaliin ei pääs- • Venäjä ja IVY-maat – 15 200 tyvien lentäjien suuri määrä, FAA:n tä huomenna, mutta oleellista on aloit- lentäjää ja 18 000 mekaanikkoa tiukentuneet määräykset liikennelen- taa jo tänään!” täjän ammattiin pääsemiseksi (ATPL North Dakotan yliopiston Kent “Ongelma on maailmanlaajuinen ja se ja vähintään 1500 lentotunnin koke- Lovelacen näkemyksen mukaan len- voidaan ratkaista vain koko alan laa- mus), kohonneet koulutuskustannuk- toyhtiöiden pitää ennen pitkää sijoit- juisilla innovaatioilla ja ratkaisuilla”, set sekä liikennelentäjän ammatin ar- taa pitkä penni pilottien rekrytointiin sanoo Carbary. vostuksen vähentyminen. ja koulutukseen. ”Mielestäni lentäjä-

Lentoliikenteen uskotaan kasvavan voimakkaasti, mutta muodostuuko kasvun esteeksi viimeinkin lentäjäpula?

5/2013 39 Lentokoulutus

pulaa ei voida välttää muutoin kuin luokkaa vuodessa. Boeingilla on arva- jiä ja teknistä henkilökuntaa lentoyh- lentoyhtiöiden lompakon kautta. tenkin ”oma lehmä ojassa”, sillä Lion tiöille. Tämä on arvokas lisä CAE:n jo Potentiaaliset lentäjäoppilaat eivät us- Air on tilannut Boeingilta 230 kpl 737 ennestään laajaan portfolioon. kalla ottaa taakakseen suuria opiskelu- MAX- ja -900ER -koneita sekä varan- CAE on myös onnistunut sol- lainoja, kun nykyisellä regionaalilen- nut 150 kpl lisää. Kotimarkkinoillaan mimaan pitkiä koulutussopimuk- täjän palkkatasolla ei tahdo edes kyetä Boeing on keskittänyt kaiken koulu- sia suurten lentoyhtiöiden kanssa. selviytymään normaalin elämisen pe- tustoiminnan Miamiin, jonne valmis- Turkish Airlines teki kolmivuotisen ruskustannuksista”, Lovelace tylyttää. tui yksi maailman suurimmista siviili- sopimuksen uusien A320- ja 737NG- ilmailu kampuksista, josta löytyy tilaa perämiesten ab initio- ja tyyppikoulu- Ei oppi ojaan kaada parillekymmenelle FFS:lle (Full Flight tuksesta. Sadan ensimmäisen ab ini- Simulator). tio -perämiesoppilaan koulutus jär- Liikenneilmailun koulutussektori on jestetään OAA:n koulutuskeskuksis- kyennyt ennakoimaan tulevaa lentä- Koulutus keskittyy sa Englannissa ja Arizonassa, kun jäpulaa ja viilannut infrastruktuuriaan taas tyyppikoulutukset hoidetaan lisääntyvää lentäjäkoulutusta silmäl- Suuret lentokoulutusyhtiöt valmistau- CAE:n koulutuskeskuksissa ympäri läpitäen. Useissa voimakkaasti kasva- tuvat tulevaan koulutussumaan laa- Eurooppaa. vissa ilmailumaissa (esim. Indonesia jentamalla toimintojaan ostamalla pie- Ryanair on tehnyt yhteistyö- ja Kiina) liikennelentäjien koulutus nempiä koulutusyhtiöitä. Viime vuon- tä CAE:n kanssa jo vuodesta 2001. perustuu pitkälti ab initio -koulutuk- na yksi suurimmista, CAE, hankki mo- Tuore sopimus kattaa noin tuhannen seen. Boeing haluaa olla aktiivisesti nelle suomalaiselle liikennelentäjälle- uuden perämiehen rekrytoinnin, len- kehityksessä mukana ja toimii tiiviissä kin tutun Oxford Aviation Academyn täjävalinnan sekä 737NG tyyppikoulu- yhteistyössä mm. Indonesian ilmailu- (OAA) omistukseensa. Kaupan myötä tuksen. Koulutus järjestetään CAE:n viranomaisen ja lentoyhtiöiden kans- CAE saa seitsemän koulutuskeskusta koulutuskeskuksessa Amsterdamissa sa. Yhtiö avustaa Indonesian liikenne- ja 40 FFS:ia lisää maailmanlaajuiseen sekä Ryanairin koulutuskeskukses- ministeriötä luomaan kattavat mää- verkostoonsa, johon kaupan jälkeen sa East Midlandsissä. Pilottimassa on räykset liikennelentäjien koulutuk- sisältyy 42 siviilikoulutuskeskusta ja tarpeen, jotta hiljattain tilatut kaksi- seen, jonka lisäksi se auttaa Garudaa 211 FFS:ia. Lisäksi yhtiön peruslento- sataa 737NG-konetta saadaan miehi- ja Lion Airia lentäjäoppilaiden rek- koulujen määrä kasvaa kahteentois- tettyä. rytoinnissa ja valinnassa. Molemmat ta mahdollistaen 1500 lento-oppilaan Sotilassimulaattoreihin keskitty- lentoyhtiöt omaavat koulutuskeskuk- vuosittaisen koulutuksen. Kauppaan nyt L-3 Communications (mm. Link- sen, mutta apu on tervetullutta, sillä sisältyi myös OAA:n omistama Parc simulaattorit) hankki viime vuonna pilottien koulutustarve on viidensadan Aviation, joka resursoi liikennelentä- omistukseensa Englannissa toimivan

Lentäjäkoulutukseen pyrkivien määrä on jo nyt vähentynyt koulutuskustannusten nousun ja nykyisen huonon työtilanteen takia.

40 5/2013 Lentokoulutus

Thales Training & Simulationin (TTS), sisältyy kattavampi UPRT-oppimäärä. le vuosittain. Avaamme Teksasiin toi- joka nimettiin uuden omistajan mu- UPRT:n myötä lentäjälle koulute- sen koulutuskeskuksen, jossa kurssiin kaan Link Simulation & Training:ksi. taan kuinka tunnistaa, välttää sekä sel- sisältyy myös simulaattoriharjoituksia Kaupan myötä L-3 sai omistukseensa vitä sakkauksista ja epätavallisista len- taitolentokoneella lennetyn koulutuk- peräti 540 siviilisimulaattoria ympäri totiloista. ”Oppilaat saavat teoreetti- sen lisäksi.” maailmaa mukaan lukien suuren kou- sen osuuden lisäksi käytännön harjoi- Viimeiset viisi vuotta eivät ole ol- lutuskeskuksen Bangkokissa. LST ai- tusta, joka lisää heidän itseluottamus- leet Suomessa kovinkaan valoisia len- koo panostaa voimakkaasti uusiin tek- taan hallita epäsäännöllisiä lentotilo- täjäkoulutuksen läpikäyneille nuorille. nologisiin koulutustrendeihin, kuten ja”, kertoo CAE:n johtaja Jeff Roberts. Toisaalta kansainväliselle nuorelle su- iPadien, tablettitietokoneiden ja säh- Harjoituksiin sisältyy jyrkkiä kallistuk- kupolvellemme kynnys lähteä maail- köisten flight bagien käyttöön. Yhtiö sia, sakkauksia, syöksykierteitä, nokan malle työnhakuun on tänä päivänä uskoo, että lisääntyvä omatoiminen epätavallisia asentoja, ohjainjärjestel- huomattavasti matalampi kuin viime opiskelu ja henkilökohtaiset, sähköi- mien vikaantumisia sekä jättöpyörtei- vuosituhannella ja suomalaisella len- set manuaalit ovat pian arkipäivää kai- siin joutumista. APS:n toimitusjohtaja täjäkoulutuksella on vielä hyvä mai- kissa lentoyhtiöissä. Yhtiön innovatii- Paul Ransbury jatkaa: ”Koulutus kat- ne. Tietysti on sääli, että suomalais- visuudesta kertoo myös simulaattori- taa kaikki ne osa-alueet, mitkä nor- ten lentoyhtiöiden johtokerroksissa projekti Reality Seven. LST rakentaa maalisti puuttuvat ansio- ja liikenne- kyky nähdä riittävän pitkälle tulevai- täysin uudenlaista FFS A320/B737 -si- lentäjäkoulutuksesta. UPRT-koulutus suuteen kvartaalitalouden seasta tulee mulaattoria, jossa ohjaamomoduulei- järjestetään Mesassa, Arizonassa ja taas kerran aikaansaamaan lentäjäpu- ta vaihtamalla voidaan lentää kumpaa sitä voidaan tarjota yli 200 oppilaal- lan. Sitä odotellessa… tahansa konetyyppiä samalla laiteyk- silöllä. Uuden konseptin avulla kou- lutusyhtiöiden ei ole välttämätöntä hankkia lisäsimulaattoreita asiakkai- den kysynnän mukaan ja vastaavasti lentoyhtiöt, jotka vaihtavat laivastonsa esim. Airbusista Boeingiin, ei tarvitse uusia simulaattorikalustoaan. Toinen sotilaskoulutukseen kes- kittynyt yhtiö, Lockheed Martin, haluaa myöskin saada jalansijaa siviili- puolen tuottoisilta koulutusmarkki- noilta, joten se hankki omistukseensa kaksi vuotta sitten hollantilaisen Sim-Industries yhtiön. Kaksikko on koulutusmarkkinoilla vielä haastajan asemassa, sillä sen koulutuskeskuksissa Hollannissa, Brasiliassa ja Etelä- Koreassa on vasta noin neljäkymmen- tä FFS:ia.

Epätavallista koulutusta Epätavallisten lentotilojen koulutuksesta on tulossa selvästi lisääntyvä koulutustrendi, sillä maailmanlaajui- sesti on havahduttu liikennelentäji- en rapistuneeseen peruslentotaitoon. CAE syvensi yhteistyötään Aviation Performance Solutions -yrityksen kanssa tarjotakseen Upset Prevention and Recovery Training (UPRT) koulutusta lennonopettajille sekä CAE Ofxord Aviation Academyssa opiske- leville lento-oppilailleen. OAA:n am- mattilentäjäkurssiin sisältyy perusan- nos epätavallisten lentotilojen koulutusta, kun kouluttajien kurssitukseen

5/2013 41 Yhteistoimintaa

Läpi reikäjuuston Kuvat: Miikka Hult – yhteistoimintasuunnitelma lento-onnettomuuden varalta

Uusi yhteistoimintasuunnitelma kokosi eri toimijoiden roolit yksiin kansiin mahdollisen siviili-ilmailuonnettomuuden varalta. Liikenne- ja viestintäministeriön laati ohjeistuksen yhdessä eri toimijoiden kanssa hallinnollisen johtamisen tueksi onnettomuustapauksissa. Pääpaino on Suomen lentotiedotusalueella mahdollisesti tapahtuvissa siviili-ilmailun onnettomuuksissa.

julkaisemisesta ja päivittämisestä vas- mintaan huomioidaan. Ilma-alusten Miikka Hult taa liikenne- ja viestintäministeriö, jo- onnettomuuksissa eri viranomaisten ka päivittää sitä vähintään viiden vuo- ja toimialojen johto- ja toimenpide- den välein. Suunnitelmassa kuvataan vastuut vaihtuvat etsinnän, pelastus- entoliikenteen uhkatekijöi- eri toimijoiden roolit ja keskeiset yh- toiminnan ja onnettomuustutkinnan nä nähtiin miehistön jäsenten teistoimintamallit siviili-ilmailun on- edetessä. Yhteistoimintasuunnitelma Lkiire ja väsymys, sekä huonos- nettomuustilanteissa. pistääkin ohjeet ja roolit yksiin kan- ti hallitut ulkoistamistoimet. Myös siin. Tehdyn työn taustalla on EU:n taloudellisen paineen ja turvallisuu- Taustaa siviili-ilmailun onnettomuustutkin- den aiheuttamat ristiriidat nousi- ta-asetuksessa oleva velvoite, jonka vat esille ministeriön listauksessa. Pääosin ohjeistuksessa keskitytään vi- mukaan kunkin jäsenvaltion on laa- Yhteistoimintasuunnitelma valmis- ranomaisten toiminnan kuvaamiseen, dittava kansallisen tason hätäsuunni- teltiin epävirallisessa, laajapohjaisessa mutta myös muiden kuin viranomais- telma siviili-ilmailun onnettomuuksi- viranomaistyöryhmässä syksyn 2012 toimijoiden osallistuminen suuronnet- en varalta. Asetuksen tavoitteena on ja kevään 2013 aikana. Suunnitelman tomuudessa pelastus- ja muuhun toi- varmistaa kattava ja yhdenmukainen

42 5/2013 Yhteistoimintaa

toiminta onnettomuustilanteissa koko Lentopelastuskeskus), Flybe Finland lujärjestön ICAOn tilastojen mukaan EU:ssa. Viralliset lausunnot pyydettiin Oy, Helsingin ja Uudenmaan sai- Euroopassa vuonna 2011 noin seit- suunnitelman valmisteluun osallistu- raanhoitopiiri HUS, ilmatieteen lai- semän miljoonaa ja koko maailmas- vilta organisaatioilta ja ilmailun sidos- tos, ilmavoimien esikunta, Keski- sa noin 30 miljoonaa. Suomen alueen ryhmiltä keväällä 2013. Uudenmaan pelastuslaitos, len- ylilentoja oli vuonna 2012 36 826. Viranomaistyöryhmässä on ollut tomatkustajan turvallisuushanke Matkustajia kuljetettiin vuonna 2012 edustus liikenne- ja viestintäministe- (MATU-4), liikennevirasto, liikenteen Suomessa reilut 19,1 miljoonaa (koko riöstä, sisäasiainministeriön pelastus- turvallisuusvirasto, onnettomuustut- maailmassa 2 800 miljoonaa). raja- ja poliisiosastoilta, ulkoasiainmi- kintakeskus, poliisihallitus, puolustus- ICAOn pitkän aikavälin tilastojen nisteriöstä, sosiaali- ja terveysministe- ministeriö, rajavartiolaitoksen esikun- mukaan vuosina 2005 – 2011 kaupal- riöstä (Helsingin ja Uudenmaan sai- ta, Scandinavian Airlines SAS, sisä- lisessa lentoliikenteessä tapahtui maa- raanhoitopiiri ja Lapin sairaanhoito- asiainministeriö, sosiaali- ja terveys- ilmassa 4,05 – 4,78 (keskiarvo 4,27) piiri), valtioneuvoston kansliasta, puo- ministeriö ja ulkoasiainministeriö. onnettomuutta per miljoona lentoa ja lustusministeriöstä, liikenteen turval- Annetut lausunnot huomioitiin mah- kuolemaan johtaneita onnettomuuk- lisuusvirastosta, poliisihallitukses- dollisimman kattavasti suunnitelman sia 0,47 – 0,84 (keskiarvo 0,59) onnet- ta, onnettomuustutkintakeskuksesta, jatkovalmistelussa. tomuutta per miljoona lentoa. sotilasilmailun viranomaisyksikös- Euroopan vastaavat luvut ovat 2,85 tä ja Finavia Oyj:stä. Suunnitelmasta Turvallista ilmailua Euroopassa – 5,46 (keskiarvo 4,02) onnettomuut- pyydettiin viralliset lausunnot suun- ta per miljoona lentoa ja 0,28 – 0,79 nitelman valmisteluun osallistunei- Lennon kriittisimmät vaiheet ovat lä- (keskiarvo 0,47) kuolemaan johtavaa den lisäksi liikennevirastolta, vies- hestyminen, lasku ja lentoonlähtö. onnettomuutta per miljoona lentoa. tintävirastolta, ilmatieteen laitoksel- Suurin osa onnettomuuksista tapah- Tilastojen perusteella voidaan todeta, ta, etelä-Suomen aluehallintoviras- tuu laskeutumisen yhteydessä, ja lo- että Euroopan kaupallisessa lentolii- tolta ja lentoliikennepolitiikan neu- pullinen onnettomuuspaikka sijaitsee- kenteessä onnettomuuksien tapahtu- vottelukunnalta. Uudesta suunnitel- kin 80 prosentin todennäköisyydellä matiheys on keskimäärin alle maail- masta lausunnon antoivat Board of lentoasemalla. man keskiarvojen. Airline Representatives in Finland Liikennelentokoneilla harjoitetta- Suomessa lento-onnettomuuk- (BARIF:n jäseniä ovat Icelandair, vassa kaupallisessa ilmakuljetukses- sia ei ole kaupallisessa ilmakuljetuk- LOT, Finnair ja auditoijan roolissa sa suoritettujen laskeutumisten mää- sessa onneksemme tapahtunut kuin toimiva Singapore Airlines), Etelä- rä Suomen lentoasemilla vuonna 2012 erittäin harvoin. Tuoreimmat tapa- Suomen aluehallintovirasto ja viraston oli Finavia Oyj:n tilastojen mukaan ukset ovat vuonna 2005 sattuneet johtama SAR-työryhmä, Finavia Oyj yhteensä noin 245 826. Vastaavat lu- Nordflyg Ab:n Cessna 208 -rahtiko- (Riskienhallinta ja Lennonvarmistus/ vut olivat kansainvälisen siviili-ilmai- neen maahansyöksy Helsinki-Vantaan lentoasemalla heti lentoonlähdön jälkeen sekä Copterlinen Sikorsky Rajavartiolaitoksella on valmius tukea pelastustoimia kalustollaan ja erityisosaamisellaan. S-76-helikopterin putoaminen me- Kuva pelastusharjoituksesta. reen Suomenlahdella. Aiemmat suu- remmille liikennekoneille sattuneet onnettomuudet ovat vuonna 1994 Kajaanissa tapahtunut Air Liberté Tunisien MD-83 –koneen suistumi- nen ulos kiitotieltä, Finnairin MD- 87 –koneen törmäys kiitotiellä sei- soneeseen pakettiautoon vuodelta 1990, Swearingen Metro-koneen tur- ma Helsinki-Vantaalla vuonna 1989 (Lento oli virallisesti yksityislento, mutta turmassa kuoli seitsemän), Wasa Wingsin Embraer-koneen maa- hansyöksy Ilmajoella vuodelta 1988 sekä jo reilun 50 vuoden taakse jää- vät vuosien 1963 ja 1961 Aero O/Y:n DC-3-koneiden onnettomuudet. Luokiteltuja onnettomuus- ja vaa- ratilannetyyppejä ovat muun muassa kiitotieturvallisuuden vaarantumi- nen (runway excursion, runway in- cursion, ground collision, bird strike, loss of control on ground ym.), taha-

5/2013 43 Yhteistoimintaa

ton törmäys maahan, veteen tai estee- re tai väsymys, taloudellisen paineen Suomen alueella etsintä- ja pe- seen (CFIT eli controlled flight into or ja turvallisuuden ristiriita, huonos- lastuspalvelusta vastaa Finavia Oyj towards terrain), ilma-aluksen hallin- ti hallittu ulkoistaminen, ketjutetut siihen saakka kunnes onnettomuu- nan menetys lennolla (loss of control alihankinnat, luonnonkatastrofit, ke- teen joutunut ilma-alus on paikan- in flight) ja yhteentörmäys/läheltä pi- mikaali-, biologinen, radioaktiivinen nettu ja johtovastuu siirretty eteen- ti -tilanne kahden ilma-aluksen välillä tai ydinaseonnettomuus sekä järjes- päin. Operatiivisesta osasta ilmai- lennolla (mid-air collision, near miss, täytynyt ja muu vakava rikollisuus. lun etsintä- ja pelastuspalvelusta vas- airprox). Ilmaliikenteeseen vaikuttavia uhka- taa Lentopelastuskeskus. Tukea an- Viime vuosien läheltä piti tilanteita kuvia ovat myös ilmatilan käytettä- taa tarvittaessa Rajavartiolaitos an- ovat olleet Maarianhaminassa sattu- vyyteen kohdistuvat uhat, sotatilan tamalla käyttöön kalustoa ja erityis- nut Saab 340 –rahtikoneen vain kah- ja siihen liittyvän ilmasaarron aihe- osaamista. Ilmailun etsintä- ja pelas- den sekunnin päässä ollut maahan- uttama uhka, ilma-aluksiin sisältyvät tuspalvelun suuntaviivat on määri- törmäys sekä Norwegianin Boeing riskit ihmisten, huumausaineiden tai telty kansainvälisessä siviili-ilmailun 737-koneelle tapahtunut hallinnan muun laittoman materiaalin maahan- Chicagon yleissopimuksessa sekä sen menetys Kittilään lähestymisen aika- tuloon ja kauttakulkuun, ilma-alusten liitteenä olevassa Annex 12-osiossa. na. tai niiden lastien käyttö terrorismin Lentopelastuskeskuksen paikannet- välineinä ja ilmaliikenteen eri tehtä- tua kohteen, tai tilanteessa, jossa on- Moninaiset uhkatekijät ja vissä työskentelevään avainhenkilös- nettomuuteen joutunut ilma-alus pai- selkeät komentoketjut töön kohdistuva uhka. Mukaan laske- kannetaan välittömästi onnettomuus- taan myös valitettavan yleistynyt len- tilanteessa esimerkiksi silminnäkijä- LVM:n toimintasuunnitelman mu- tokoneiden laser-häirintä. havainnon avulla, yleinen johtovas- kaan lentoliikenteen turvallisuu- Lento-onnettomuustapausten sel- tuu on heti tapauksesta tiedon saatu- teen vaikuttavia uhkatekijöitä ovat vittämisessä tarvitaan kaikkiaan hy- aan sillä viranomaisella, jonka toimi- muun muassa tekniset häiriöt ja jär- vin erilaisia toimijoita ja niiden yh- alaan kyseessä oleva pelastustoimin- jestelmäviat, miehistön jäsenten kii- teistyötä. ta kuuluu. Maa-alueilla ja sisävesillä

Kuvat alla ja oikealla: Lufthansan Airbus A380-kone vieraili Helsinki-Vantaalla syksyllä 2010. Vierailun yhtenä tarkoituksena oli selvittää kentän sopivuus konetyypin varalaskukentäksi.

44 5/2013 Yhteistoimintaa

johtovastuu kuuluu pelastustoimelle, Suomen rajojen ulkopuoliseen apuun. toimii muita avustavana viranomai- merialueilla meripelastustoimelle eli Siviili-ilmailun onnettomuuksissa so- sena onnettomuustilanteissa huoleh- Rajavartiolaitokselle. Lentoasema- siaali- ja terveysviranomaiset olisivat tien liikennejärjestelmän liikennöitä- alueella tapahtuneessa onnettomuu- vastuussa ensihoito- ja sairaanhoito- vyydestä. Liikenteen turvallisuusviras- dessa yleinen johtovastuu kuuluu pe- palveluista ja evakuointikeskuksen ton Trafin roolina on antaa Chicagon lastusviranomaiselle. Ilma-aluksen toiminnasta. Suomen Punaisen Ristin yleissopimuksessa tarkoitettuihin kaappaus- ja uhkatilanteessa yleinen koordinoima vapaaehtoinen pelastus- standardeihin ja suosituksiin pohjau- johtovastuu on aina poliisiviranomai- palvelu (Vapepa) tukisi viranomaisia tuvat määräykset ilmailun etsintä- ja sella. erityisesti pelastushenkilöstöä vaati- pelastuspalvelusta. Trafi antaa pyydet- Suomen sijainnin takia useat len- vissa tehtävissä täydentäen ja tukien täessä asiantuntija-apua pelastustyös- toyhtiöt ovat määritelleet suomalai- poliisi-, pelastus- sekä sosiaali- ja ter- sä ja tutkinnassa muun muassa on- sen lentokentän vara- ja hätälaskeu- veysviranomaisia. Vapepa on kaikki- nettomuuskoneista ja miehistöistä. tumispaikaksi etenkin Aasian liiken- aan 50 järjestön yhteenliittymä. Suomessa tapahtuvassa onnettomuu- teensä osalta. Suomen ilmatilassa ja dessa ulkoasiainministeriö voisi avus- sen lähialueilla operoikin useita suu- Muut viranomaistahot taa toimivaltaisia viranomaisia yhtey- ria Airbus A380- ja Boeing 747-konei- denpidossa. Isoissa siviili-ilmailun onta, joiden matkustajamäärä voi ylittää Onnettomuuskoneen paikantamisen nettomuuksissa myös valtioneuvos- jopa 500 ihmistä. Pelastuslaitokset ja pelastustoimien aloittamisesta vaston rooli aktivoituu. Valtioneuvoston vastaavat pääsääntöisesti toimialu- taavien tahojen lisäksi apua ja tehtäviä kanslian tehtävänä ovat turvallisuu- een pelastustoiminnasta, sen johta- on ohjeistettu useille muillekin toimi- teen liittyvän yleisen tilannekuvan ko- misesta ja toimeenpanosta. Siviili- joille. Puolustusvoimat osallistuu pe- koaminen sekä valtioneuvoston yhtei- ilmailun onnettomuuksien osalta pelastustoimintaan antamalla käytettä- nen poikkeusoloihin ja laajamittaisiin lastustoiminnan suunnitteluun osal- väksi pelastustoimintaan tarvittavaa häiriötilanteisiin varautuminen. listuu myös Finavia. Pelastustointa ja kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntija- Onnettomuuksien tutkintavas- sen palveluiden saatavuutta johtaa, palveluja. Ilmatieteen laitos tukee et- tuu kuuluu Onnettomuustutkinta ohjaa ja valvoo sisäasiainministeriö. sintä- ja pelastustoimia antamalla tar- keskukselle, joka turvallisuustutkin- Mahdollisen suuren matkustajalento- koituksenmukaista sääpalvelua ja tar- nalla selvittää tapahtumien kulun, koneen onnettomuuden seurauksena vittaessa asiantuntija-apua. Poliisin syyt ja seuraukset sekä tehdyt pelas- potilasmäärä saattaisi nousta erittäin rooli lento-onnettomuuden pelastus- tustoimet ja viranomaisten toiminnan. suureksi, eivätkä edes pääkaupunki- vaiheessa on virka-avun antaminen Tutkinnassa selvitetään erityisesti, on- seudun resurssit välttämättä riittäisi johtovastuussa olevalle viranomai- ko turvallisuus otettu riittävästi huo- huolehtimaan tehokkaasta hoidosta. selle. Lento-onnettomuuden tapah- mioon onnettomuuteen johtaneessa Erityisesti Pohjois-Suomessa on var- duttua poliisin ensisijaisena tehtävä- toiminnassa sekä onnettomuuden tai sin rajalliset resurssit hoitaa suuria nä on varmentaa pelastustoimien to- vaaran aiheuttajina taikka kohteina ol- määriä lento-onnettomuuksien uh- teutuminen, liikennejärjestelyjen toi- leiden laitteiden ja rakenteiden suun- reja. Pohjoisimpien kenttien lähei- mivuus, onnettomuuspaikan eristämi- nittelussa, valmistuksessa, rakentami- syydessä ei myöskään ole kovin monen, kadonneiden etsintä ja onnetto- sessa ja käytössä. Lisäksi selvitetään, nia ensihoitoyksiköitä. Tämän takia muuden tutkinta. Liikenne- ja viestin- onko johtamis-, valvonta- ja tarkas- laajoissa onnettomuustilanteissa jou- täministeriön rooli on onnettomuusti- tustoiminta asianmukaisesti järjestet- duttaisiinkin turvautumaan tapahtu- lanteessa varmistaa toimivat liikenne- ty ja hoidettu. Lento-onnettomuuden mapaikan sairaanhoitopiirin ja myös ja viestintäyhteydet. Liikennevirasto tapahtuessa Suomessa lentokoneen ja moottorin valmistajamaan, lentoyhti- ön kotimaan sekä matkustajien kotimaan turvallisuustutkintaviranomai- nen ovat oikeutettuja lähettämään valtuutetun edustajansa Suomeen. Edustajan mukana voi tulla myös teollisuuden, lentoyhtiön ja omaisten edustajia. Liikenne- ja viestintäministeriön yhteistoimintasuunnitelma siviili-ilmailun onnettomuuksien varalta löy- tyy ajantasaisena versiona valtion han- kerekisteri Haresta osoitteessa:

www.hare.fi

5/2013 45 Suomalaisia maailmalle

Kivikkoinen tie unelma- ammattiin

Aina ei lentäjän työhistoria kulje tasaista ja suoraa tietä. Kuinka moni olisi valmis samanlaiseen ”urapolkuun” kuin Jyrki Vähätalo? Sinnikkyyttä ja yritteliäisyyttä ei Jyrkiltä puutu. Annetaan miehen kertoa oma tarinansa.

Kuvat: Jyrki Vähätalo

sa, kun useita liikennekoneita odotteli ten sinä päivänä nuo kaksi minulle ra- Heikki Tolvanen minua alas. kasta asiaa kohtasivat ammatin puo- Huomasin keväällä 1999, että uusi lesta. suomalainen lentokoulu Pilot Factory oskus vuonna 1995 kurssikave- aloitti toimintansa. Oma ratkaisuni ta- Alku aina hankalaa... rini Matti Jaskari istui sohval- pahtui maaliskuisena lauantaina, kun Jlamme, puhuimme lentämises- istuessani koulutustilaisuudessa kon- Koulutus sujui Malmilla kokeneiden tä. Olin hakenut Finnairille vuodesta sultti pyysi meitä kysymään itseltäm- ammattilaisten johdolla. Minulla meni 1984 lähtien. Työskentelin Suomen me kolme kysymystä: 1. Mitä sinä halu- 16 kuukautta koko hommaan, kevääl- Urheiluopistolla liikunnanopettajana at? 2. Mitä voisit tehdä saadaksesi sen? lä 2000 sain ansiolentäjän lupakirjan. ja myöhemmin tuona samana vuon- ja 3. Mikä estää? Illalla kotona kysyin Marssin Malmin pyöreän kolmanteen na pääsin unelmatyöpaikkaan, eli itseltäni nuo kysymykset. Vastasin it- kerrokseen BF-lentoon. Suunnilleen Suomen Jääkiekkoliittoon. Aloitin len- selleni, että minä haluan lentää len- saman tien aloin lentää Cessnalla tokoulutuksen Finnairin lentokerhon tokoneita, kuten olin aina halunnut. sightseeing-lentoja kaupungille ja PPL-kurssilla syksyllä 1997, ja lentä- Voisin mennä lentokouluun, eikä oi- polttaritaitolentoja. Kaikki viikonlo- misen keväällä 1998 Jaskarin Matin keastaan mikään estä. Olin päätökseni put menivät Malmilla lentäessä ja tii- opeilla vanhalla PapaTangoAlfalla suo- tehnyt, vaikka se maksaisi omakotita- maa tuli hienosti. Kiitos siitä Buballe raan Helsinki-Vantaalta. Muutaman lon verran. Paperit lähtivät Malmille, ja Gunille! Koulu päättyi joulukuus- lennon jälkeen lensin jo yksin ja rul- mistä sitten itseni löysinkin kesäkuun sa 2000. Työtä ei noin vaan löytynyt, lailin liikennekoneiden seassa. Se tun- ensimmäisen päivän aamuna. Päivä jäi ja palasin takaisin Jääkiekkoliittoon. tui kivalta ja homma toimi hienossa mieleen myös siitä syystä, että illalla Jälkeenpäin ajatellen se oli virhe, vii- yhteistyössä muun liikenteen kanssa. johdin Lahdessa päävalmentajana rul- saampaa olisi ollut välittömästi ostaa Joskus tuntui suorastaan hullunhaus- lakiekkomaajoukkueemme harjoitus- itselleen bussityypit ja hakea työtä jos- kalta tulla Tomahawkilla 22 finaalis- maaotteluun Yhdysvaltoja vastaan, jo- takin. Myöhemmin nimittäin jouduin

46 5/2013 Suomalaisia maailmalle

malaisille kiitokset siitä ajasta, jon- Air Astanalla lentäjän syke ja verenpaine mitattiin ennen jokaista lentoa, jotta voitiin varmistua etteivät lentäjät ole humalassa lennolle lähtiessään. ka sain kanssanne viettää. ”Qualitas Potentia Nostra!”

Vihdoinkin liikennekoneen perämieheksi Vuoden 2005 tammikuussa sain sitten vihdoin ensimmäisen oikean työ- paikan liikenneluokan koneen pe- rämiehenä. Olihan se aikakin, sil- lä ikääkin oli jo 42 vuotta. Ruotsiin mentiin taas ja European Executive Express -yhtiöön, jonka kaikki muis- tavat siitä, että yhden koneen kyljes- sä luki ”Wittula”. Se tietenkin viitta- si Pajalan kuntaan Ruotsin Lapissa ja kuuluisaan ”Populäärimusiikkia Wittulanjängältä” -kirjaan, elokuvaan ja musikaaliin. Kerran rullatessamme Vantaalla MD11 tuli laskuun meidän jälkeen 15:lle ja sai rullausselvityksen: ”Rullatkaa sen Wittulan perässä!” maksamaan kokonaan tai osittain yh- 2003 sain lennonopettajan kelpuu- Kävin simulaattorikoulutuksen teensä kolme tyyppikoulutusta. Luulin tuksen suoritettua, joten pääsin opet- legendaarisessa Woodfordissa silloin saavani töitä, kun oli sentään tamaan sekä Pilot Factory/Patrialla et- Manchesterin lähellä. Siellä tuntui 20 vuotta työuraa takana. Todellinen tä Finnairin Lentokerhossa, sen avulla kuin olisi nähnyt jatkuvan uusien yllätys oli se, että akateemisesta tut- sain taas lisää kokemusta. Seuraavana Lancasterien virran tekevän lentoon- kinnosta ja työkokemuksesta ei ollut vuonna sain myös mittariopettajan lähtöä, sen verran paikassa oli tunnet- mitään hyötyä lentotyön saamiseen - kelpoisuuden, joka oli taas erinomai- ta! Reittikoulutus suoritettiin Pajalan nuoret kaksikymppiset saivat töitä ja nen lisä lentokokemuksen kasvattami- ja Luulajan välillä ja vihdoin olin pääs- itse jäin rannalle. seen. Kaikkien näiden vuosien aikana syt siihen työhön, johon olin noin 20 Syksyllä 2001 Markku Lauha otti olen joutunut useasti työttömäksi, ja vuotta pyrkinyt. Kauan se kesti, mutta minut mukaan silloiseen November joka kerta lennonopettajan kelpoisuus lopulta kuitenkin onnistui! Lensimme Aviation -yhtiöön, joka alkoi 2002 on pelastanut minut. Erityisesti Patria vuoden 2005 aikana Suomessa, elo- lentää Cessna Caravanilla. Pääsimme Pilot Training on antanut noina aikoi- kuussa 2005 teimme toistaisek- aloittamaan ruotsalaisyhtiö Nord- na töitä, josta olen heille äärimmäisen si viimeisen kaupallisen reittilennon Flygin AOC:n alla rahtilennot Ruot kiitollinen. Mikkeliin entisen Neuvostoliiton lai- sissa, sekä Ruotsin ja Suomen välil- Vuonna 2001 pääsin myös Sata vaston amiraalin pojan, Konstantin lä. November Aviation jäi lyhytaikai- kunnan Lennoston Yhteyslentueen Kulikin kanssa. seksi tähdeksi Suomen ilmailutaivaal- reserviohjaajaksi Piper Chieftainiin, Kaikki oli tosi hyvin yhtiössä syksyl- le, mutta onneksi sain jatkaa emoyh- missä olin vuoteen 2007 asti, kun- lä 2005, olimme juuri avaamassa reit- tiössä Caravanilla. Tuolloin onnekse- nes koneet poistuivat käytöstä. Soti tiä Tukholmasta Jyväskylään. Minun ni tajusin alkaa puhua ruotsia kaptee- lasilmailuun tutustuminen oli tieten- piti vielä lentää ensimmäisenä sinne, nien kanssa. Siitä on ollut myöhem- kin suuri ilo ja kunnia ja opetti pal- koska Jyväskylä oli opiskelukaupunki- min todella paljon hyötyä lentoural- jon asioita lisää. Siitä olen aina kiitol- ni. Marraskuussa 2005 kohtalo puut- la. Vaikka jääkiekossa olin kohdan- linen ystävälleni ja kurssikaverilleni tui peliin. Toimitusjohtajamme lähti nut Ruotsin monesti ”vihollisena”, tu- Viron Jukalle, joka tuolloin toimi yh- eräänä aamuna töihin, mutta ei kos- li ruotsalaisista lentäjistä sekä muista teyslentueen päällikkönä. Vaikka olin- kaan päässyt edes autolle asti. Hän työntekijöistä ystäviäni. Pidin erityi- kin aiemmin tehnyt töitä todella miel- sai sydänkohtauksen, tuupertui pi- sesti siitä, miten paljon ystävällisem- lyttävässä työympäristössä jääkiekon haan ja kuoli. Kolmen viikon kuluttua min ruotsalainen kohtaa kollegansa ja parissa, oli erittäin hienoa nähdä se firma oli konkurssissa - taas olin töitä muut ihmiset. Ruotsin puhuminen tie- yhteenkuuluvuus ja yhteishenki, joka vailla. Lisäksi tämä firma jätti kolmen tysti edesauttoi tuota kokemusta: mi- Suomen Ilmavoimissa vallitsee. Myös kuukauden palkat maksamatta. Niitä nut hyväksyttiin heti joukkoon ja mi- meidät reserviläiset otettiin äärimmäi- ei saanut edes palkkaturvan kautta, nua tuettiin kaikin tavoin. sen hyvin vastaan, meitä tuettiin, meil- koska erillinen firma, joka maksoi mei- Vuodet 2002-2004 kuluivat osit- le annettiin vastuuta ja meidät otettiin dän suomalaisten palkat, oli rekiste- tain siis Ruotsissa Caravanin perä- heti ”jengiin” mukaan. Haluan tässä röity jonnekin ”saarille”. miehenä. Samaan aikaan vuonna yhteydessä lähettää kaikille ilmavoi- Olin saanut kuitenkin työpai-

5/2013 47 Suomalaisia maailmalle

kan lähes saman tien isolta englan- Minä sitten istuin ja tilaiselta Jetstream-operaattorilta, ihmettelin siinä vie- Eastern Airwaysiltä. Olin jo menos- ressä ja katselin, et- sa Skotlannin Invernessiin kuului- tei tässä nyt käy hul- san Loch Nessin järven rannalle, me- lusti. Kyllähän se su- nin vain ensin kotiin Laitilaan odot- jui MD80-operointi telemaan JAR-lupakirjaani. Samalla ihan hyvin yhdeltä- pelasin lätkää kakkosdivarissa ja söin kin mieheltä, mut- äidin herkkuruokia, joten 42-vuotiaa- ta ei se minusta kau- na ”peräkammarinpoikana” olo ei tun- hean kivaa ollut. tunut yhtään huonolta. Mutta sitten Onneksi oli hieno ystäväni Kalevi Halonen ja nykyinen sää, että jäi aikaa kat- Norwegianin B787-koulutuspäällikkö sella maisemia. Torstein Faaberg pyysivät minua Sitten koitti mukaan ruotsalaisen (jälleen ker- 7.2.2007. Istuin met- ran) Nordic Airwaysin MD80- rojunassa Wienissä. Jyrki Vähätalo aurinkoisessa toimistossaan. perämieheksi. Juuri kun olin luopu- Halosen Kaltsu soitti nut vuokra-asunnostani Malmilta, ja kysyi, tulisinko lentämään B767:aa. kaksi vuotta olivat todella mielenkiin- palasin takaisin Malmille, ja 80-tyyp- Vastasin suunnilleen: ”älä pelleile!” toista aikaa. Koko kevään 2007 olim- pikurssille Patriaan. Mörrin kokenein Aikansa vakuutettuaan Kaltsu sai mi- me tyyppikurssin jälkeen toimistolla opein suoritimme CBT:t ja teoriat lä- nut uskomaan ideaan - ensi tiistaina Riiassa auttamassa Kaltsua ja organi- pi, ja simulaattorit ajoimme Pajusen alkaisi tyyppikurssi! Vastasin, että sel- saatiota, jotta saisimme koneet ilmaan Jorman johdolla Finnairin koulutus- vä homma, nähdään siellä. Suljin pu- mahdollisimman pian reitille Lontoo keskuksessa. helimen täysin hölmistyneenä ajatuk- (Gatwick)- Lagos – Johannesburg. sella: minäkö laajarunkokoneeseen? Ensimmäinen lento koittikin sitten Englannissa ja Wienissä Juurihan hetki sitten lensin Cessna 10.5., jolloin kokeneet entiset finnairi- Caravania? En ehtinyt kauan miettiä, laiset Seppo ja Tuomo lensivät koneen Lentäminen kasikymppisellä oli toivei- kun puhelin soi uudestaan. Soittaja Lagosiin. Hieno saavutus Kaltsulta ja den täyttymys. Muistan varmasti lo- oli intialainen ystäväni, huipputun- muilta, kun koko projekti vei vain vii- punikääni ensimmäisen Östersundissa nettu lääkäri Shohba Shah. Hän ker- si kuukautta. yhdessä Torsteinin kanssa tehdyn len- toi olevansa juuri Kingfisherin omis- Olin itse mukana heti toisella len- toonlähdön ja lennon Luulajaan, jos- tajan Vijaye Malleyn toimistolla ja sai- nolla entisen Delta-kipparin Buddy sa ajoimme läpärit. Lentäminen al- sin halutessani tulla sinne lentämään Lenardin kanssa, joka muuten ny- koi Stanstedin kentältä heinäkuussa. A320-konetta. Nyt olin jo suunnilleen kyisin lentää kanssani samassa yhti- Asuimme kaikki lentäjät samassa ta- puulla päähän lyöty ja nipistelin itseä- össä täällä Bangkokissa. Buddy seisoi lossa idyllisessä Bishop’s Storfordin ni varmistaakseni, että olen hereillä. Gatwickin crew-check-jonossa farkut pikkukaupungissa, joka oli miellyttä- Vastasin hänelle, että jos olisit soittaja havaijipaita päällä ja näytti hyvin- vä paikka asua ja elää sen muutaman nut kymmenen minuuttia sitten, oli- kin turistilta. Henkilökunta tuli sano- kuukauden, jonka tuo sopimus kes- sin vastannut kyllä, mutta ehdin juuri maan, että herra on väärässä paikas- ti. Reittikouluttajamme olivat kaikki hetki sitten lupautua toiseen projek- sa. Puutuin tilanteeseen ja sanoin, että Aruban miehiä, joilla oli KLM/ALM:n tiin, ja nyt minun on vastattava sinulle älkää viekö mun kipparia! Pääsimme koulutus takana ja homma pelasi hie- ei! Niinhän se menee, ensin odottelet matkaan, ja kun konetta oli tyhjennet- nosti. Tosin sitä lystiä kesti vain loka- vuosia ja mitään ei tapahdu, ja sitten ty Lagosissa, cateringauto ajoi siihen kuulle asti. Olin taas työtön. vartissa saat sellaisia uutisia, joita et tietenkin reiän, joten hyvin alkanut Onneksi sain ajettua samana syk- usko todeksi. Niinpä minulle tuli aika projekti päättyi korjaustaukoon mel- synä joulukuussa ATPL-tarkkarin juu- hoppu keksiä jokin tekosyy lähteä äk- ko nopeasti. ri ennenkuin Finnair myi 80-simun- kiä kotiin. Perjantaina olin jo Riiassa Lagosissa emme juurikaan vierail- sa Sofiaan. tekemässä sopimuksen. Siitä kotiin leet hotellin ulkopuolella. Matkalla Seuraavaksi löysin itseni heti joulun Laitilaan, sieltä Turkuun ja laivalla kentälle meitä saatteli edessä ja takana jälkeen Wienistä, jossa yhtiö nimeltä Tukholmaan, jossa istuimme tyyppi- autot, joissa vartijoilla oli sekä haulikot MAP tarvitsi MD80-kuskeja. Siellä eh- kurssilla yhdessä Kuosmasen Riston että AK47 mukana. Tuohon kymme- din lentää muutamana päivänä tam- kanssa seuraavan kuukauden ajan. neen kilometriin meni lyhyimmillään mikuussa. Tuolla MAP:issa kokemuk- seitsemän minuuttia yleislakon aika- siin kuuluu mm. sellainen lentopäivä, Afrikassa sattui ja tapahtui na, ja pisimmillään 5 h 50 minuuttia, jossa meillä oli viisi sektoria päättyen eli melkein yhtä kauan kuin itse 6 tun- Bratislavaan. Aamulla etelä-amerikka- Tuo silloisen LATCharterin eli nykyi- nin lento. lainen kapteeni veti lippalakin päähän- sen Smart-Lynxin palveluksessa tai Lentäminen Lagosiin sujui helpos- sä ja teki kaikki itse koneessa: pape- siis tarkemmin henkilöstövuokrausfir- ti. Tutka joskus toimi, joskus ei, mutta rityöt, lentämisen ja radioliikenteen. man palveluksessa oleminen seuraavat onneksi kaikki meni hyvin. Joskus oli

48 5/2013 Suomalaisia maailmalle

Toinen tapahtui Johannesburgin hotellin aulassa, kun kannoin kaina- lossa ostamaani isoa kumiankkaa mu- kanani. Olin ajatellut laittaa sen suih- kualtaalleni Keravalle. Ihmiset kysyi- vät mikä tuo on, mihin vastasin hyvin virallisesti, että nykyisten ilmailu- määräysten mukaan kaikilla lentäjillä tulee olla kumiankka mukana ohjaamossa, koska pakkolaskutilanteessa veteen sillä olisi rauhoittava vaikutus lapsimatkustajiin. Kaikki pitivät ideaa erinomaisena ja kyselivät, milloin tuo määräys mahtaa heitä koskea ja vastasin, että kyllä se tulee pian teillekin! Virgin Nigeria, jolle siis wetleasina lensimme, lopetti jostain syystä koko reitin tammikuussa 2009, vaikka ko- SAFI Airwaysin palveluksessa neet olivat täysiä. Lensimme vielä joi- Jyrki operoi pääasiassa reittiä tain lentoja Gabonista, mutta kohdal- Frankfurtin ja Kabulin välillä. tani homma oli ohi, kun yhtenä huhti- kuun iltana sain meilin, jossa olin saanut potkut ja edessä oli työnhaku. ruuhkaa, kun kaikki saapuivat suun- täytyy myöntää että pelotti siellä ole- nilleen samaan aikaan vältellen pime- minen. Tuona vuonna 2007 oli teh- Kabulista Keravalle ää. Matkustajat halusivat kotiin ennen ty 35000 murhaa. Ihmisiä seurattiin pimeää, sillä pimeä oli todella pimeää kentältä, tapettiin tien sivuun ja ryös- Kesä meni taas Patrialla. Heräsin ilta- Lagosin kaduilla. tettiin. Kahden vuoden aikana kaikki päivänokosilta heinäkuun 13. ja katse- Olin kerran lauantai-iltana lähdös- meni hienosti. Saimme sentään naut- lin tekstaria, jossa kaverini pyysi mi- sä mukaan Virgin Islandille baariin, tia safareistakin välillä, Kolehmaisen nua lentämään Afganistaniin. Soitin mutta minulla oli vain shortsit muka- Sepon kanssa ajelimme autolla takaisin ja kysyin, että milloin men- na ja sanoinkin, että tulen sitten ensi Krugeriin luonnonpuistoon. Kävimme nään. Niinpä 6.8. löysin itseni SAFI- kerralla. Seuraavana aamuna ihmette- Neilspruitin kentällä, jossa oli 800 m Airwaysin yhtiökurssilta Dubaista. lin, kun purserimme oli synkän näköi- x 10 m kiitotie ja sellainen 400 lento- Operoimme Kabulin ja Frankfurtin nen. Kun kysyin, oliko ollut hauskaa, konetta operoimassa, huollossa ja säi- väliä 767:lla. Reitillä oli syksyllä 2009 purseri kertoi, että rosvojoukko oli tul- lytyksessä. Upeita ja hienoja läpi elä- tuollaiset 80 henkilöä keskimäärin, lut baariin rynnäkkökiväärit kädessä. män säilyviä muistoja. Harmittamaan kunnes vuotta myöhemmin heitä oli He olivat komentaneet kaikki lattial- vain jäi se, etten ehtinyt leijonapuis- jo 180. Olimme saaneet luottamuslau- le. Baarissa ollut Boeingin edustaja oli toon leijonapaidassa pitämään sylis- seen mm. YK:lta, ja heidän väkeään oli alkanut humalapäissään ”neuvotella” säni pikkuleijonaa! mukana, samoin kuin saksalaisia so- rosvopäällikön kanssa sillä seurauksel- Noihin aikoihin sijoittuu mm. pari tilaspoliiseja, ja ohjaamo täynnä pis- la, että valomerkki tuli hänelle rynnä- tarinaa yleissivistyksestä. Kerran tulin tooleita lukituissa muovilaatikoissa. Ei rin perän aiheuttamana välittömästi. Saharan päällä ohjaamoon, jossa nige- tarvinnut huolehtia järjestyksestä noil- No, tämä edesauttoi arvotavaroiden rialainen emäntä istui kapteenin taka- la lennoilla. Todella isoja ja vahvan nä- keräilyä ja rosvot kiittivät ja kumarsi- na katsellen alas karua maisemaa. Hän köisiä ja äärettömän ystävällisiä saksa- vat ja poistuivat paikalta hyvässä jär- kysyi, missä olemme. Katselin alas ja laispoliiseja ei kukaan halua haastaa! jestyksessä. Kun kolkattu kaveri alkoi sanoin, että kuun pinnalla. Hän ih- Noilla lennoilla mukanamme oli herätä, selvisi, että hän oli ainoa, jota metteli, että miten niin kuun pinnal- nuoria afgaanilentoemäntiä ja pur- ei ryöstetty. Ilo jäi lyhytaikaiseksi, sillä la. Tarkensin, että eikö teille kukaan sereita. Pidin heistä todella paljon. viereinen sairaala veloitti tikkauksesta kertonut, että lennämme tänään rei- Harvoin olen kohdannut niin ystäväl- juuri sen verran, kuin hänellä taskus- tin kuun kautta? Hän totesi siihen vä- lisiä ja hyviä työkavereita ja olin todel- sa nairoja oli. hän pahoillaan, ettei kukaan taaskaan la iloinen siitä, että tuossa maassa on Lagosissa asuimme oikeastaan heille mitään kertonut, johon sanoin, tuollaista väkeä. kaikkien yhtiöiden miehistöt samas- että no voi harmi, onneksi nyt tiedät... Aluksi liikuin SAFI-landmark ho- sa Sheraton-hotellissa, missä kohtasi Meni viisi minuuttia.... nigerialainen tellin ympäristössä valoisana aikana ja vanhoja tuttuja ja sai uusia. Siellä oli kapteeni purskahti nauramaan, jolloin ihmettelin, että onpa turvallista, kun ei lentopojalla kohtalaiset oltavat. emäntä tajusi minun puhuneen peh- näy poliiseja tai sotilaita. Vähän myö- Johannesburgiin lentäminen oli moisia ja lämäytti ohjaamon oven mel- hemmin selvisi, että alue on niin vaa- myös erittäin mukavaa, mutta kyllä ko voimakkaasti kiinni. rallinen, että he eivät halua tulla sin-

5/2013 49 Suomalaisia maailmalle

ne! Päädyin pysyttelemään hotellissa. evakuoitiin muutaman korttelin pää- kunoista sisään kattoon, toinen pe- Välillä oli aika tukalaa, kun yhdeksän hän yhtiömme toimistoon, heidän as- rämies soitti tähän huoneeseen kysy- päivää putkeen oli sisällä hotellissa tuessaan ulos autosta tarkka-ampuja äkseen, miten kävi. Kyseinen auttaja pääsemättä juuri mihinkään, joten ei ampui seinään 10 cm pään yläpuolel- siinä verenvuotoa tyrehdyttäessään ole kauhea ikävä noita hetkiä. le. Muutamaa päivää myöhemmin pi- vastasi samalla puhelimeen: ”Room Lentäminen sujui ongelmitta. Kabul detty kriisipalaveri Dubaissa jäi itsel- Service”. Mielestäni tuohon ei tarvita on vuorten ympäröimässä laaksossa, lekin mieleen. Olimme vastassa pahi- enempää psykotestejä selvittämään joten välillä suoritusarvojen kanssa ten loukkaantunutta lentäjää, joka tu- kestääkö painetta! oli tekemistä. Kun odotti lentoonläh- li koneesta pyörätuolissa lennettyään töä ”vastapalloon”, kesti pahimmillaan Kabulista Dubain kentälle. Se hetki oli Seuraavaksi Almatyyn lähes kolme tuntia odotella käynnis- sellainen, joka ei kovin helposti lento- tyksen jälkeen odotuspaikalla, mutta uralla unohdu. Reitti toimi erittäin hienosti, kunnes kukaan afgaanimatkustaja ei koskaan Onneksi kaikki lentäjät pääsivät tapahtui taas väistämätön. EU oli anta- valittanut mistään. Tein sen ratkaisun, takaisin ilmaan. Yksi lentäjistä oli ny- nut Afganistanille puolen vuoden jat- etten syönyt koneessa mitään sellaista, kyisin Qatarilla lentävä perämies, jol- koajan saattaakseen paperiasiat ilmai- joka on tullut Kabulista. Kun tulin pari la oli sotakokemusta sotilaspoliisina. luhallinnossa kuntoon, ja kun ei mi- tuntia ennen koneeseen, rullailin nor- Hän oli tuollainen melko isokokoinen tään tietenkään asiassa tapahtunut, maalisti tunnin verran ja siihen päälle brittipoika, joka ei ihan helposti säik- EU laittoi ko. ilmailuhallinnon boi- lensin kahdeksan tuntia Frankfurtiin kynyt mitään. Kun hän meni pelasta- kottiin. Se tarkoitti sitä, että olimme - syömättä mitään. Ennen pitkää al- maan tuota pahiten loukkaantunutta afgaanirekisterissä toimiva yhtiö, em- koi silmissä heijastua Frankfurtin ken- taisteluiden ollessa edelleen käynnis- mekä saaneet enää lentää Eurooppaan tän Burger King, johon monta kertaa sä ja luotien viuhuessa avoimista ik- - vaikka meidän yhtiössämme ei ollut lennon jälkeen kävelin suoraan ja söin suurella ilolla. Hyvä asia oli myös se, että saim- Almatyssa lentotöiden ohella Jyrki ehti toimia myös hiihdonopettajana. me ID-liput Lufthansalle. Onnistuin ehtimään monesti Vantaan lennolle ja olin kotona Keravalla iltakuudelta saunassa, kun olin aamulla seitsemäl- tä Kabulista lähtenyt.

Talebanit yllättivät Helmikuussa 2010 eräänä perjantaiaamuna heräsin puhelinsoittoon kotona omassa sängyssäni. Olin juuri kahta aamua aikaisemmin lähtenyt SAFI- landmarkin huoneesta 311. Nyt tuona perjantaiaamuna Talebanit olivat ensin autopommilla pudottaneet hotellin ikkunaseinän kadulle. Sitten hyökkäsi kahdeksan itsemurhapommittajaa ho- telliin mukanaan AK47:t ja satoja am- muksia. 14 hotellin turvamiestä tais- teli heitä vastaan ja vain neljä turva- miestä kuoli. Kaksi pommittajaa onnistui räjäyttämään itsensä ja loput kuusi turvamiehet onnistuivat elimi- noimaan. Räjähdyshetkellä hotellissa oli neljä yhtiömme lentäjää ja viisi matkustamohenkilökuntaan kuu- luvaa. He kaikki selvisivät hengissä. Pahimmin loukkaantunutta lentäjää leikattiin noin kuusi tuntia ranskalai- sessa sotilassairaalassa. Hän oli huo- neessa 411, eli kerrosta ylempänä, jossa olin itse ollut kaksi aamua aikaisemmin. Olin siis hyvin onnekas. Kun loukkaantuneet kaksi lentäjää

50 5/2013 Suomalaisia maailmalle

mitään vikaa. jana upeilla vuorilla. Välillä unohdin, kurssille, jonka jälkeen aloimme lentää Tämän jälkeen lensimme vain mitä olin tullut tekemään. viime syksynä Seinäjoen ja Vantaan Dubain ja Kabulin väliä, mutta minun Tapasin Almatyssa hotellin hissis- välillä. Vihdoin sain lentää Suomessa sopimukseni oli tehty perustuen tuo- sä suomalaismiehen, joka työskente- ja vielä viikonloput olla kotona, joten hon edelliseen, jossa minulla oli seit- li ICAOlle ja hän kysyi, kiinnostaako kaikki oli hyvin... kunnes marraskuus- semän päivää kuussa Frankfurtissa va- minua lentää 767:aa hänen kaverinsa sa viime vuonna menimme viemään paata. Siksi olin liian kallis mies uu- johtamassa yhtiössä. Sanoin, että to- konetta vaihtoon Borlängeen yhdessä teen kuvioon. Sain huomata saaneeni ki kiinnostaa, mutta vain vasemmal- kahden suomalaisperämiehen kanssa. 19.4. potkut, kun olin seuraavana päi- ta penkiltä. Tämä johti yhteydenot- Luulimme, että meillä on vain mukava vänä lähdössä takaisin Dubaihin. No, toon Jeddaan. Sain kutsun tulla B767- kahvihetki uuden lentotoiminnanjoh- näihin potkuihin reagoin jo nauramal- kapteeniksi uuteen yhtiöön, EMIR- tajan kanssa, kunnes hän kertoi, että la. Joko taas?! Toisaalta näin tuon ko- airlinesiin. Irtisanouduin Astanalta ja saamme kaikki potkut. kemuksen jälkeen niin pahoja paina- menin tammikuussa viime vuonna ko- Olen monesti miettinyt tuota het- jaisia, että seuraavan kerran kun mi- tiin odottelemaan uuden pestin alkua, keä, miltä se tuntui. Lähinnä minus- nua kysyttiin takaisin Kabuliin, pyy- jota ei koskaan tullut. Se oli jo kolmas ta tuntui kuin joku olisi huitaissut mi- sin 1,5 miljoonaa dollaria kuussa, mut- kerta, jolloin minun piti päästä vasem- nua laivamännän kokoisella puuvasa- ta eivät suostuneet. Olin siis vaihteek- malle, ja se meni mönkään. Yhtäkkiä ralla keskelle päätä. Valuin alas lattian- si taas työtön. Ei muuta kuin lennon- olin taas työtön. Tuo uusi yhtiö Saudi- rakoon, lysähdin täysin kasaan. Mietin opetustehtäviin, kunnes sitten syk- Arabiassa ei koskaan saanut koulutus- jälkeenpäin, etten olisi missään tapa- syllä 2011 sain paikan Air Astanalta lupia, joten olisi tietenkin pitänyt olla uksessa saanut lentää konetta takaisin Almatysta. Sain hienon vastaanoton, kaukaa viisas, mutta enpä ollut. Seinäjoelle, koska olin kaikkea muu- kaupungissa asui kahdeksan suoma- ta kuin lentokunnossa. No, seuraa- laista, joista tuli heti ystäviäni. He Ruotsin kautta Bangkokiin vana tiistaina olinkin sitten letkuissa auttoivat sopeutumisessa: sain teh- Seinäjoen keskussairaalassa, johtuen dä Maurin kahvilan kalustusta ja hyö- Onneksi ruotsalaisfirma Direktflyg ha- tästä vai mistä, en tiedä. Henkinen is- dyntää puuseppäkoulutustani, ja toi- ki Jetstream-kapteeneita Suomeen. ku oli kova, ehkäpä kovempi kuin kos- mia Schymbulakissa hiihdonopetta- Sain paikan ja menin uudelleen tyyppi- kaan aikaisemmin potkujen kohdalla.

Finnair Flight Academy toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta 2014 Finnair Flight Academy wishes you Merry Christmas and Happy New Year 2014 Suomalaisia maailmalle

Siitäkin selvittiin ja mentiin kil- ta kertaa samassa yhtiössä, ja kahden Chris Boyerin kanssa Kennedy Space tisti Kiirunaan viime tammikuun lo- muun kanssa toista kertaa samassa yh- Centerissä, ja kerroin tästä tapahtu- pulla lentämään. Sitten ystäväni tiössä. Kansallisuuksia löytyy vaikka masta hänelle, hän sanoi, että hänen Bangkokissa pyysivät minut takai- kuinka monta, porukka on mukavaa ja isänsä kävi hirvimetsällä niiden kah- sin B767:aan, joten menin Miamiin taitavaa. Hyvin yhteistyökykyisiä kus- den muun Apollo 17-astronautin kans- simuun ja tulin Jet Asia Airways – keja, joiden valtakieli on espanja. sa! yhtiöön töihin. Tämä on pieni char- Muutama vuosi sitten menin teryhtiö, lennämme Kiinaan ja Pasilan kirjastoon kuuntelemaan, Mitä kaikesta jäi käteen? Japaniin Bangkokista ja Phuketista. kun viimeinen kuussa käynyt ast- Thaimaalainen byrokratia on vertaan- ronautti Harrison Schmitt luennoi. Siinäpä pähkinänkuoressa minun tasa vailla ja juuri nyt 2.11. olen odotta- Seuraavaksi töissä ollessani Lontoossa rinani. En ole kovin tyytyväinen enkä nut viisumeita tänne ja Kiinaan niin, kerroin tuosta kapteenilleni Harry varsinkaan onnellinen tilanteessani. että olen viimeksi lentänyt 18.9. Aika Chandlerille, joka saman tien ker- Haluaisin työskennellä Suomessa suo- olisi taas lentää, ettei kokonaan unoh- toi olleensa se lentäjä, joka lensi nuo malaisessa yhtiössä. Haluaisin mennä du. Apollo 17 -astronautit lennon jälkeen töistä kotiin ja lähteä kotoa töihin il- Taas huomasin, kuinka pieni maa- tukialukselta mantereelle. Kun vii- man, että se vaatii vuorokauden reis- ilma tämä 767-lentäjien porukka on, me keväänä Miamissa simussa olles- saamista tai suunnattomia henkisiä ja kun täällä olen yhden kanssa kolmat- sani kävin simuparini kanadalaisen taloudellisia ponnistuksia. Uskon, et- tä vielä jonain päivänä saan jotain työ- tä Suomesta, saan asua kotona ja vielä Jyrkin mukaan nykyisen yhtiön punaiset epoletit tuovat mieleen leijonankesyttäjän asun. saan elämänikin takaisin. Sen normaalin ja tavallisen suomalaisen elämän, joka on parasta paikan päällä raittiis- sa ilmassa ja puhtaassa luonnossa ko- ettuna. Olen reissannut lähes 50:ssä maassa. En näe yhtään asiaa enää, mi- tä minun pitäisi vielä nähdä, joten paluu kotiin on unelma, joka toivottavasti toteutuu. Olen saanut ihmeellisiä kokemuksia lentourallani. En niinkään lentämises- tä, vaan kaikesta muusta. Lentäminen on melko samanlaista kaikkialla. Joku aina yrittää tehdä tästä maailman yk- sinkertaisimmasta hommasta raket- titiedettä. En tiedä miksi, luultavasti vain pätemisen tarpeesta, mutta sellaisia me ihmiset olemme. Kannattiko tämä kaikki? Ei ainakaan missään tapauksessa taloudelli- sesti. Olen nyt maksanut noin 141 000 euroa tästä leikistä. Palkkani on 3400 euroa kuussa, josta pitää maksaa ve- rot, eläkkeet ja kotimatkat. Nytkin pi- tää miettiä, mistä saisi joulukuussa rahat simulaattorin vuokraan, jotta saisi kelpuutuksen uusittua, että voisi jatkaa töitä saadakseen maksettua asunnon, jossa ei kuitenkaan voi asua! Hulluahan tämä on. Liikunnanopena saisin tuhat euroa enemmän ja voisin asua kotona. Muuten tämä on ollut hauska seikkailu, jossa ei tänään tie- dä missä vuoden kuluttua on. Parasta ovat ystävät, muutamat paikat ja het- ket. Kaikkein parasta on se hetki, kun astun Keravan Saviolla kotipihaani, pyyhin kyyneleitä silmäkulmasta ja totean, että pääsinpäs kotiin!

52 5/2013 Auto Uuspelto toivottaa asiakkaillensa rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta 2014!

Auto Uuspelto Oy tarjoaa maalaus- ja korikorjaustöiden lisäksi Fixus- huoltopalvelut loistavin eduin FPA-jäsenille ja muille lentäjille!

• Noudamme ja palautamme autosi lentokentälle sovitussa ajassa. • Korjauksen ajaksi voit saada laina-auton. • Vastaamme soittoosi heti ja viikon sisällä saat korjausajan. • Saat huoltoarvion helpoiten tiedustelemalla sitä sähköpostitse. Ilmoita vain autosi rekisterinumero ja kilometrimäärä. Saat kustannusarviosta 10 %:n alennuksen.

Maalaus- ja korikorjaustöistä tuntuvat erikoisalennukset sovitaan tapauskohtaisesti. Näytä asioidessasi FPA-jäsenkorttisi.

Tervetuloa uudet ja tutut asiakkaat!

Auto Uuspelto Oy / Pekka Uuspelto Puh. 0400 461 605 Kylänportti 4, 02940 Espoo [email protected] www.kolumbus.fi/auto.uuspelto

Ajo-ohje: Kylänportti 4, 02940 Espoo Kehä III:n varressa, liittymästä Järvenperä/Träskända - Auroranportti - Kylänportti Kohti lentokoulutus- yhteistyötä

Puolustusministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä sai huhtikuussa 2013 valmiiksi lentokoulutusselvityksen, joka paneutui kansallisen lentokoulutusyhteistyön mahdollisuuksiin. Keskeisenä tavoitteena oli turvata laadukas ja kustannustehokas lentokoulutus sekä saada aikaan säästöjä.

54 5/2013 Lentokoulutus

opiston (SIO), Puolustusvoimien ja usohjaajia sekä helikopteri- että val- Rajavartiolaitoksen tarjoamiin kou- vontalentokonekaluston operointiin. lutuksiin. Ohjaajia koulutetaan helikopteripuo- Raportissa on kolme toteuttamis- lelle kaksi ohjaajaa joka toinen vuosi kelpoista lentokoulutusmallia, jotka ja valvontalentokoneisiin yksi ohjaa- eroavat toisistaan yhteisen lentokou- ja joka neljäs vuosi. Koulutustarpeen lutuksen laajuuden ja kaluston osalta. arvioidaan olevan samalla tasol- Työ on edennyt jatkoselvitykseen ja la myös keskipitkällä aikavälillä tar- raporttia odotetaan alkukesästä 2014. kasteltuna. Helikopteriohjaajien Työryhmän mukaan suurin yh- koulutuksessa on kuusi eri vaihetta. teistyöpotentiaali on alkeiskoulu- Ensimmäinen vaihe toteutetaan os- tusvaiheessa mutta lentokoulutus- topalveluna Tikkakoskella puolustus- kalustollakin on asiassa suuri mer- voimien lentokalustolla yksityislentä- kitys. Selvityksen mukaan alkeis- jän lupakirjan tasolle. Helikopteri- ja koulutus voitaisiin antaa edullisel- ansiolentäjänlupakirjat hankitaan la mäntämoottorikoneella, kun pe- ostopalveluna. Kolmas koulutusvai- ruslentokoulutus puolestaan vaati- he käsittää mm. tunturi-, mittari- ja si mittari- ja taitolentokelpoisen ko- yölentokoulutusta ja se toteutetaan neen. Suomen Ilmailuopiston anta- rajavartiolaitoksen A119 Koala -he- man koulutuksen osalta alkeislento- likopterilla. Neljännen vaiheen mu- koulutus tarkoittaa yksityislentäjän kainen mittarilentokelpuutus han- lupakirjan (PPL) tasoista koulutus- kitaan ostopalveluna tarjouskilpai- ta ja puolustusvoimien osalta lento- lun mukaan. Viides ja kuudes vai- koulutuksen vaihetta I, joka sisältää he toteutetaan Rajavartiolaitoksen myös Rajavartiolaitoksen alkeislento- B412- ja AS332 Superpuma- koulutuksen. Nykyisin sekä Suomen monimoottorihelikoptereilla. Ilmailuopisto, että Puolustusvoimat Valvontalentokoneiden ohjaajien ovat ulkoistaneet alkeislentokoulu- koulutus koostuu neljästä eri vai- tuksensa. Alkeislentokoulutus voitai- heesta, joista ensimmäinen toteu- siin toteuttaa yhdessä siten, että se- tetaan helikopteriohjaajien tapaan kä sotilas- että siviililentokoulutuk- Tikkakoskella Ilmasotakoulussa. sen tavoitteet saavutetaan vähäisin Toisessa koulutusvaiheessa ohjaa- muutoksin. Peruslentokoulutuksen jat saavat yksityis- ja ansiolentäjän- (SIO: CPL/ Ilmavoimat: vaihe II) si- lupakirjat sekä mittarilentokelpuu- sällöt eroavat nykyisellään siinä mää- tuksen. Koulutukset hankitaan osto- rin, että täysin yhtenevän lentokoulu- palveluina tarjouskilpailuiden perus- tuksen antaminen ei työryhmän mu- teella. Kolmas ja neljäs vaihe toteu- kaan olisi mahdollista, mutta sisällöl- tetaan rajavartiolaitoksen Dornier- lisesti etenkin peruslentokoulutuksen valvontalentokoneella. alkuvaiheessa on paljon yhteisiä sisäl- Kuvateksti töjä. Näitä on erityisesti perus-, yö- Tulevaisuuden ratkaisumallit Kuva: Puolustusvoimat , mittari- ja taitolentokoulutuksessa. Yhteistyöpotentiaalia nähdään olevan Lentokoulutusmallissa 1 yhteistyö kes- lentokoulutuksen lisäksi myös teoria- kittyy yksityislentolupakirjakoulutuk- koulutuksessa. sen tasoisen lentokoulutuksen toteut- Alkeislentokoulutusvaiheessa tamiseen. Kustannustehokkuuteen Miikka Hult koulutetaan vuosittain Suomen päästäisiin edullisella lentokalustol- Ilmailuopiston ja Ilmavoimien toi- la kuten VLA- tai LSA-luokan (Very entokoulutustyöryhmän pu- mesta yhteensä noin 80 oppilasta ja Light Aeroplane tai Light Sport heenjohtajana toimi yksikön peruslentokoulutuksessa noin 50 op- Aeroplanes) mäntämoottorikoneel- Ljohtaja Eero Pyötsiä puolus- pilasta. la. Investointikustannukset olisivat tusministeriöstä ja siinä olivat edus- alhaiset, eivätkä pääomakulut nou- tettuina opetus- ja kulttuuriministe- Rajavartiolaitoksella sisi liian suuriksi. Kaluston tuntihin- riö, opetushallitus, Rajavartiolaitos ja monivaiheinen koulutus naksi arvioidaan noin 160 euroa per pääesikunta. Lisäksi työryhmä kuu- lentotunti. Lentokoneita tarvittaisiin li useita ulkopuolisia asiantuntijoita. Sisäministeriön alainen Rajavartio 6-10 kappaletta ja koulutuksessa hyö- Työnsä maaliskuussa 2012 aloittanut laitos kouluttaa sen lakisääteisten teh- dynnettäisiin myös lennonharjoittelu- työryhmä keskittyi Suomen ilmailu- tävien hoitamiseen tarvittavia valmi- laitteita. Lentokoulutusvaiheen koko-

5/2013 55 Lentokoulutus

naisvolyymi olisi noin 2500 - 3000 nähty saatavan taloudellisia säästöjä. pulliselle päätöksenteolle ja mah- tuntia. Sotilaspuolella malli 1 tarkoit- Kaikkiin malleihin voitaisiin yhdistää dollisen yhteishankinnan valmiste- taisi koulutusvaatimusten tarkenta- optiona myös helikopterikoulutusyh- luille. Lentokoulutusvaatimusten to- mista. Ohjaajien valinnat tehtäisiin teistyö, joka nähdään vähäisen koulu- teutumista tullaan arvioimaan yk- kuten ennenkin. Puolustusvoimat tuksen takia järkevänä. sityiskohtaisesti perustuen erilai- vastaisi Puolustusvoimien ja siin koulutusmalli- ja kalustovaih- Rajavartiolaitoksen ohjaajavalinnois- Sijainti, sijainti ja sijainti? toehtoihin. Työryhmä tulee huomi- ta ja SIO siviilikoulutukseen hakeu- oimaan myös toimijoiden koko len- tuvien valinnoista. Koulutusvaiheen Työryhmä ei raportissaan ottanut tokoulutusjärjestelmien kustannuk- voisi toteuttaa useampi palveluntar- suoraan kantaa käytettävään kou- set, mukaan lukien helikopterikou- joaja, joka lisäisi kilpailun kautta kus- lutuspaikkaan, vaikka asettikin tiet- lutus. Jatkoselvityskään ei tule ot- tannustehokkuutta. Vaadittavan len- tyjä vaatimuksia sen valinnalle. tamaan kantaa koulutuspaikkaan, tokaluston käyttö maksaisi työryh- Koulutuspaikan sijainnin tai sijain- vaikka vaatimuksia tullaankin täs- män mukaan vuosittain puoli mil- tien tulee työryhmän mukaan pe- mentämään. Mukana on myös tar- joonaa euroa. rustua olemassa oleviin rakenteisiin. kennuksia hankintamalleihin ja lain- Lentokoulutusmallissa 2 yhteistyö Toiminta sijoitettaisiin jollekin käy- säädäntöön liittyviin kysymyksiin. ulottuisi myös PPL-koulutusvaiheen tössä olevalle lentoasemalle, jolla on Jatkoselvityksen valmistelua varten jälkeiseen lentokoulutukseen ja kou- riittävä ilmatila harjoitusalueineen, on asetettu ohjaustyöryhmä, jonka lutus toteutettaisiin yhteistyössä tarvittava infrastuktuuri sisältäen riit- tarkoitus on yhteensovittaa näkemyk- mittari- ja taitolentokelpoisella len- tävät lennonvarmistuslaitteistot, len- siä ja toimia valtioneuvostotasolla se- tokoneella. Koulutus toteutettai- toaseman kiitotie-, rullaustie- ja ase- kä ohjata jatkoselvitystyöryhmän työ- siin kaksivaiheisena yhteisen järjes- matasokapasiteetin sekä opetuksen, tä. Jatkoselvitystyöryhmä puolestaan telmän puitteissa ja eriytyvien sivii- majoituksen ja hallikapasiteetin vaa- tuottaa perusteita lopulliselle päätök- li- ja sotilasvaatimusten mukaisesti. timat tilat. Riippuen valittavasta mal- senteolle. Toteutuessaan malli 2 vaatisi 10 - 20 lista koulutus saattaa edellyttää lento- Ohjausryhmän puheenjohtaja- koulukonetta ja konekaluston tunti- kentältä myös tutkalennonjohtamis- na jatkaa alkuperäisen selvitystyö- hinnaksi arvioidaan 550 - 600 euroa kykyä sekä riittävää kiito- ja rullaus- ryhmän vetäjä, puolustusministe- per lentotunti. Yhteisen koulutuksen tiekapasiteettia sujuvan operoinnin riön yksikön johtaja Eero Pyötsiä. volyymi olisi noin 1300 tuntia vuo- takaamiseksi. Varapuheenjohtajana toimii ope- dessa. Ohjaajavalinnat tehtäisiin ku- Sijoituspaikkakunnan tulisi työ- tusneuvos Tarja Riihimäki opetus- ten mallissa 1. Koulutusmalliin vaa- ryhmän mukaan olla vetovoimainen ja kulttuuriministeriöstä. Jäseniä dittavan lentokaluston käyttö mak- myös hyvien liikenneyhteyksien ja ovat puolustusministeriön erityis- saisi työryhmän mukaan vuosittain oheispalveluiden osalta. Työryhmä asiantuntija Mikko Varvikko, eversti 1,8 miljoonaa euroa. Suurempien in- näki nämä tekijät osana oppilaiden Juha-Pekka Keränen pääesikunnasta, vestointitarpeiden takia taloudellinen koulutukseen hakeutumisen perus- eversti Antti Pesari rajavartiolaitok- riski olisi mallissa kaksi huomattavas- teina. Vaikeuksia paikan löytämisel- sesta ja yli-insinööri Timo Repo ope- ti suurempi ja mahdollisia palvelun- le tulee asettamaan myös ympäristön tushallituksesta. tuottajia olisi vähemmän. Pitkän si- hyväksynnän saaminen laajenevalle Jatkoselvitystyöryhmän pu- toutumisen arvioidaan vähentävän ta- lentotoiminnalle sekä voimassaolevaa heenjohtajana toimii eversti Jukka loudellista riskiä. ympäristölupaa, joka saattaisi vaatia Ahlberg Lentosotakoulusta ja vara- Lentokoulutusmalli 3 on mallien 1 päivityksiä laajenevan toiminnan ta- puheenjohtajana Suomen ilmailu- ja 2 yhdistelmä, jossa lentokoulutus kia. Lentoaseman valintaan tullee opiston (SIO) toimitusjohtaja Juha annettaisiin kahdella eri konetyypil- vaikuttamaan myös syyskuussa 2012 Siivonen. Jäseniä työryhmässä ovat lä. Sotilaslentokoulutus voitaisiin to- aloitettu Suomen lentoliikennestra- rajavartiolaitoksen lentotoiminnan- teuttaa sotilasilmailuna kehittyneem- tegian valmistelu, jossa on tarkoitus johtaja Jari Multanen, SIO:n laa- mällä potkuriturbiinikoneella ja sivii- arvioida nykyisen lentoasemaverkos- tupäällikkö Jukka Intke, SIO:n len- lipuolella taas siviilivaatimusten mu- ton tarkoituksenmukaista rakennet- nonopettaja Kai Ukkola, majuri Ville kaisella koneella. Kahden erilaisen ta, palvelutasoa ja kustannustehok- Hakala Ilmavoimien esikunnasta, ma- lentokaluston käyttö ja ylläpito aihe- kuutta. Lentoasemarakenteen lisäk- juri Kari Pajunen Maavoimien esikun- uttaisi kustannusten nousua riskien si toinen jatkotyössä selvitettävä asia nasta, kapteeni Justus Hokkanen il- ollen mallin kaksi tasolla. Arvion mu- on Suomen ilmatilan rakennemuutos. masotakoulusta sekä insinööriyliluut- kaan alkeiskoulutuskoneita tarvittai- nantti Mikko Kahra Ilmavoimien ma- siin 6 - 10 ja peruslentokoulutuksen Jatkoselvitys käynnissä teriaalilaitokselta. tarpeisiin 1 0- 15 konetta. "Lentokoulutusyhteistyössä on il- Työryhmä piti kaikkia lentokou- Lentokoulutusyhteistyön jatkoselvitys meisen paljon synergiaa ja sitä kaut- lutusmalleja toteuttamiskelpoisina. käynnistyi jo kesäkuussa 2013 ja sel- ta huomattava potentiaali säästää yh- Suurimmat taloudelliset hyödy saa- vitystyöryhmän on määrä saada työ teiskunnan varoja", kommentoi SIO:n taisiin raportin mukaan malleissa 1 ja valmiiksi 30.5.2014. Jatkoselvityksen toimitusjohtaja Juha Siivonen käyn- 3. Ohjaajavalintojen yhdistämisellä ei tavoitteena on tuottaa perusteita lo- nissä olevaa selvitystä.

56 5/2013 Lentokoulutus

Koulutuskalustouudistus kotimaan lentokoulutusorganisaatioissa

tävä on selvittää ohjaajien soveltuvuus kansallinen puolustusvoimien sisäi- Miikka Hult puolustusvoimien ja rajavartiolaitok- nen hanke tai kansallinen yhteinen so- sen lentäjäkoulutukseen. tilas- ja siviilihanke. Kolmantena vaih- VN-tyyppitunnuksella varustettuja toehtona on Pohjoismainen yhteistyö- lmavoimat on käynnistänyt Vinkoja on ollut Ilmavoimien käytös- hanke Ruotsin kanssa peruslentokou- hankkeen Valmet L-70-Vinka- sä 30 kappaletta, ja 28 niistä on tällä lutuksen osalta. Iharjoituskoneiden korvaamisek- hetkellä palveluskäytössä. Koneita on Suomen ilmailuopisto on puoles- si ja konekaluston elinkaari on päät- modifioitu vuosien varrella ja vuon- taan kuluvan vuoden aikana tilannut tymässä vuoteen 2019 mennessä. na 2002 niihin asennettiin Garmin kolme kaksimoottorista Diamond Korvaavan järjestelmän tulisi olla käy- 430-avioniikkajärjestelmä. Vinka- Twin Star DA42 VI -konetta. Keväällä tössä osittain jo vuonna 2018. kaluston laskennallinen lentotunti- 2013 vastaanotettavilla monimootto- Ilmavoimat kouluttaa nelipaik- hinta on noin 650 euroa. rikoneilla korvataan mittarilento- ja kaisilla Vinka-alkeiskoulukoneillaan Ilmavoimien tarkastelussa on par- CPL-koulutuksessa pitkään ja hyvin Tikkakosken ilmasotakoulussa vuosit- haillaan kolme päälinjaa, joiden osalta palvelleet Beechcraft BE36 Bonanzat. tain noin 40 ohjaajaa varusmiespal- päätös tehdään vuoden 2014 puolivä- Ilmailuopiston tavoitteena on arvioi- velun yhteydessä. Ohjaajat saavat 36 lissä. Päätös korvaavan lentokaluston da myös Cessna-kaluston uusimistar- lentotunnin koulutuksen, joka sisältää tai koulutusjärjestelmän hankinnasta ve. Mahdollinen kalustouudistus al- tyyppi-, mittari-, osasto-, ja taitolento- tehdään 2015-2016. kaisi siltä osin aikaisintaan vuonna koulutusta. Koulutuksen tärkein teh- Ilmavoimien vaihtoehtoina on oma 2016.

Vinka-alkeiskoulukoneiden elinkaari on päättymässä vuoteen 2019 mennessä. Korvaavan kaluston valinta on jo käynnissä. Kuva: Puolustusvoimat

5/2013 57 WASC Purjehdus 2013

ASCA WASC -purjehduskilpailut 2013 Kuvat: Jukka Jaskari Tuusulanjärvi, Finland

ta. Ravintola Huili Järvenpäässä tar- varsinkin kun rakentamisen suorit- Jukka Jaskari josi oivat tilat GetTogether- ja palkin- taa paikallinen ammattioppilaitos. tojenjakotilaisuuksiin. Tuusulanjärven Päivää ennen kilpailuja saamme kui- li Finnairin vuoro järjestää Purjehtijat vastasivat kilpailutoimin- tenkin toimivat WC-tilat. Ståhlhanen purjehduksen ASCA/WASC nasta ja Finnairin Venekerho puoles- Kartanon rantasauna on oiva paikka O-kilpailut. Yhteensä yhdeksän taan vastasi sosiaalisen puolen majoi- saunottaa vieraitamme. joukkuetta ratkoi tänä vuonna lento- tuksineen ja ruokailuineen. Paljon vapaaehtoistyötä tarvit- yhtiöiden paremmuutta syyskuisella tiin. Elina Rantala teki mittavan ura- Tuusulanjärvellä. Kilpailun ajankohdaksi toivottiin mui- kan järjestelyorganisaation huipulla. den osallistujien taholta syyskuuta Mika Währn hankki totuttuun tapaan- Kyseessä on lentoyhtiöiden väli- Euroopan kesälomien takia. Otimme sa loistavia sponsoreita tapahtumaan nen ASCA-kilpailu (Airline Social melkoisen riskin suostuessamme tuo- ja FVK:n kommodori Jussi Ekman sai and Cultural Association), johon hon ajankohtaan. Historian kirjoista pitkäaikaiselta yhteistyökumppanil- on yhdistetty World Airline Sailing voimme tulevaisuudessa lukea ennä- tamme Bilialta autoja käyttöömme. Championship, eli lentoyhtiöiden tyslämpöisestä syyskuun alusta vuon- Tuusulanjärven Purjehtijoiden kom- maailmanmestaruuspurjehduskil- na 2013! Kaikkea ei tietenkään voi saa- modori Sakari Pesola oli taas pyyteet- pailu. Kilpailu on joukkuekilpailu. da kerralla eli lämpöisen korkeapai- tömästi ollut hankkimassa veneitä yk- Suomeen saapui kahdeksan joukku- neen kera tuulesta ei ollut tietoakaan. sityisiltä veneenomistajilta ja saimme etta haastamaan Finnairin joukkuetta. Tuusulanjärven Purjehtijoiden ko- käyttöömme kymmenen todella tasa- Reilu vuosi sitten aloim- tisatamaan oli rakenteilla upouudet väkistä ja hyvää venettä. TP:n kilpai- me hahmotella kilpailua Keski- sauna- ja pukeutumistilat, eli voim- lupäällikkö Erik Hartman puolestaan Uudellemaalle. Kisapaikaksi valit- me tarjota ulkomaisille vieraillemme ammattitaidollaan vastasi kilpailun simme Tuusulanjärven ja majoitus mahtavat puitteet. No, rakentaminen järjestelyistä, joiden osalta ei kenellä- järjestyi Järvenpään Scandic hotellis- ei suju Suomessa aivan kuten Kiinassa, kään ollut toivomisen varaa.

58 5/2013 WASC Purjehdus 2013

Torstaina 5.9. purjehtijat tutustuivat mussa. Samanlaisella Lightning-veneisiin ja Tuusulanjärven taktiikalla taas sitten erityispiirteisiin. Tuulta ei ollut ni- edettiin; odottelua, meksikään, mutta purjehtijat olivat hyvää ruokaa ja ry- tyytyväisiä veneisiin ja odottelivat jo minällä vesille. Neljä innokkaina perjantain ensimmäisiä lähtöä saatiin vie- lähtöjä. Olympiakultamitalistimme lä purjehdittua ja tu- Sydneyn olympialaisista totesi aikoi- lokset olivat valmiina naan, että purjehtiminen Sydneyn julkaistaviksi: voiton lahdella ei poikkea purjehtimises- nappasi isäntäjouk- ta Tuusulanjärvellä. Qantasin edus- kue Finnair, toisek- tajat tosin esittivät eriävän mielipi- si selviytyi Lufthansa, teen. No eihän meillä kyllä ole hai- kolmanneksi kiila- ta! GetTogether -illallinen ravintola si upealla loppukiril- Huilissa siivitti purjehtijat hyvin an- lään Qantas, neljäs oli saituille yöunille hotelli Scandiciin. British Airways, viides Air Canada, kuu- Perjantaiaamu valkeni aivan tyynenä des SAS, seitsemäs (neljäs aamu peräkkäin). Oli varsin Austrian Airlines, kah- selvää että joudumme odottelemaan deksas KLM ja United ensimmäistä lähtöä melko pitkään. Airlines valvoi perää Aurinkoisessa säässä aika vierähti mu- yhdeksäntenä. kavasti ja puolenpäivän aikoihin pää- ASCA -joukkueita tettiin nauttia ensin Lime Oy:n mait- oli viisi kappaletta ja tava lounas. Vielä hetki odottelua ruo- järjestys oli: 1. AY, kailun jälkeen ja sitten tuli ensimmäi- 2. LH, 3. BA, 4. SAS, nen tuulenvire. Melkoinen sutina alkoi 5. AA. ja todella nopealla tahdilla ensimmäi- set veneet olivat vesillä. Viiden purjeh- Palkintojenjakogaala ditun lähdön jälkeen tilanne oli var- ravintola Huilissa Tuulta saatiin odottamalla odottaa Tuusulanjärvellä, mutta sin tasainen kärjen osalta. Lufthansa, kruunasi tämänvuoti- kisa saatiin lopulta ajettua kauniissa loppukesän kelissä. British Airways ja varaslähtöihin sor- sen ASCA WASC -pur- tunut AY olivat hieman muilta karussa jehduskilpailun ja kiitosten kera oli kaa, joka teki tästä tapahtumasta mah- Qantasin kärkkyessä neljäntenä. mukavaa toivottaa kilpailijoille hyvää dollisen. Ensi vuonna kilpailut ovat Oli aika siirtyä Stålhanen ranta- kotimatkaa. Kilpailu oli sään (tosin Sydneyssä. Toivottavasti sinne saa- saunaan ja nauttimaan upeasta BBQ- tuulta olisi saanut olla enemmän), ve- daan myös uutta verta joukkueeseen. illasta, Kalle Klotzin soittaessa itsensä neiden ja järjestelyjen osalta huippu- Finnairin joukkueessa purjehtivat: kilpailijoiden sydämiin. menestys. Ilman loistavia sponsorei- Elina Rantala, Aarne Helminen, Ville ta (Bilia, LähiTapiola, Sinebrychoff), Vento, Ari Huusela, Vesa Varuskivi Lauantaina ei yllättäen säässä ollut emme olisi voineet tarjota vierail- ja Jukka Jaskari. FVK:n kommodori tapahtunut muutosta, paitsi että järvi lemme näin upeaa tapahtumaa. Jussi Ekman toimi joukkueen johta- oli vielä kello yhdeksän aivan umpisu- Unohtamatta ahkeraa talkooporuk- jana.

Vuoden 2013 WASC-kisan osallistujajoukko koolla.

5/2013 59