Siikajokilaakson asutuksen synty Nimistöhistoriallinen tutkimus Siikajokilaakson asutuksesta keskiajalta 1600-luvun puoliväliin Oulun yliopisto Historiatieteet Suomen ja Skandinavian historian Lisensiaatintyö Maaliskuu 2011 Matti Leiviskä SISÄLLYS JOHDANTO................................................................................................................. 4 Maantiede ja luonnonolosuhteet................................................................................ 4 Historiallinen tausta .................................................................................................. 6 Tutkimustehtävä, lähteet ja menetelmät................................................................... 13 1. ASUTUSKEHITYS 1600-LUVUN PUOLIVÄLIIN MENNESSÄ ......................... 22 1.1. Siikajokilaakson yleiskehitys............................................................................ 22 1.2. Siikajokisuu ..................................................................................................... 25 1.3. Keskijuoksu ..................................................................................................... 28 1.4. Jokilatvat.......................................................................................................... 32 1.5. Asutuskehitykseen vaikuttaneet tekijät ............................................................. 38 2. ASUTUS- JA HENKILÖNNIMET......................................................................... 43 2.1. Siikajokisuu ..................................................................................................... 44 2.1.1. Putaanojan eteläpuoli................................................................................. 44 2.1.2. Eteläranta .................................................................................................. 48 2.1.3. Soininsaari................................................................................................. 51 2.1.4. Pohjoisranta............................................................................................... 55 2.1.5. Kansainvälinen rannikkoseutu ................................................................... 64 2.2. Siikajoen keskijuoksu....................................................................................... 68 2.2.1. Revonlahti................................................................................................. 68 2.2.2. Lappi eli Tuomioja .................................................................................... 78 2.2.3. Paavola eli Pehkola.................................................................................... 81 2.2.4. Luohua...................................................................................................... 88 2.2.5. Mankila eli Korkala................................................................................... 93 2.2.6. Rantsila ..................................................................................................... 98 2.2.7. Sipola...................................................................................................... 104 2.2.8. Rannikkolaisten takamaa ......................................................................... 108 2.3. Siikajokilatva ................................................................................................. 110 2.3.1. Kestilä..................................................................................................... 110 2.3.2. Tavastkenkä ............................................................................................ 119 2.3.3. Pyhäntä ................................................................................................... 128 2.3.4. Iso Lamujärvi .......................................................................................... 130 2.3.5. Vähä Lamujärvi....................................................................................... 132 2.3.6. Piippola eli Kortteinen............................................................................. 135 2.3.7. Launola eli Laakkola ............................................................................... 139 2.3.8. Pulkkila................................................................................................... 141 2.3.9. Itäinen uudisasutusalue............................................................................ 145 3. LUONTONIMET ................................................................................................. 147 3.1. Jälkiä saamelaisista ........................................................................................ 147 3.2. Hämäläinen pohja........................................................................................... 159 3.3. Skandinaavit Pohjanrannalla .......................................................................... 189 3.4. Ohut suomalainen kerros................................................................................ 192 3.5. Itä menee ylitse muiden.................................................................................. 195 ERÄNKÄYNTI, ASUTUSVIRRAT JA ASUTUKSEN SYNTY.............................. 220 LÄHTEET JA TUTKIMUSKIRJALLISUUS ........................................................... 226 LIITE 1. SIIKAJOKILAAKSON ASUTUS 1540-LUVULLA.................................. 245 LIITE 2. SIIKAJOKILAAKSON ASUTUS 1550-LUVULLA.................................. 246 LIITE 3. SIIKAJOKILAAKSON ASUTUS 1560-LUVULLA.................................. 247 LIITE 4. SIIKAJOKILAAKSON ASUTUS 1570-LUVULLA.................................. 248 LIITE 5. SIIKAJOKILAAKSON ASUTUS 1580-LUVULLA.................................. 249 LIITE 6. SIIKAJOKILAAKSON ASUTUS 1590-LUVULLA.................................. 250 LIITE 7. SIIKAJOKILAAKSON ASUTUS 1650-LUVULLA.................................. 251 LIITE 8. SIIKAJOKILAAKSON TALONHALTIJALUETTELOT 1548 1654........ 252 HAKEMISTO........................................................................................................... 265 JOHDANTO Maantiede ja luonnonolosuhteet Siikajoki on yksi Pohjois-Pohjanmaan suurista joista. Se saa alkunsa Pyhännän kunnan alueelta Suomenselältä, aivan Kainuun ja Pohjois-Savon rajan tuntumasta. Oulu- ja Py- häjoesta poiketen sillä ei ole yhtä suurta lähdejärveä, vaan joki syntyy useiden pienten purojen yhdistyessä toisiinsa. Perämereen joki laskee Siikajoen kunnan alueella. Noin 160 km pitkällä Siikajoella on lukuisia sivu-uomia, joista suurin Lamujärvestä alkunsa saava Lamujoki. Pienempiä sivuhaaroja on laskutavasta riippuen parikymmentä. Jokien lisäksi Siikajoen vesistöalueella on noin 150 järveä, joista suurin osa on pinta-alaltaan alle 10 hehtaaria. Ylivoimaisesti suurin järvi on Iso Lamujärvi.1 Maastonmuodoiltaan Siikajokilaakso on pääosin tyypillistä alavaa ja loivapiirteistä Pohjanmaata. Vain alueen kaakkoisosissa maasto on kumpuilevaa. Soiden määrä on alueella suuri ja ne peittävät lähes 60 % maapinta-alasta.2 Siikajokilaakson nykyinen asutus koostuu pääasiassa nauhamaisista jokivarsiky- listä, jotka ovat muodostuneet Siikajoen ja sen sivu-uomien rannoille. Tästä perustyy- pistä poikkeavat vain Siikajokisuun ympäristön rannikkoasutus sekä muutamat järven- rantakylät Kestilässä, Piippolassa ja Pyhännällä. Näiden lisäksi alueella on pari kauem- pana vesistöistä sijaitsevaa asutuskeskittymää, jotka muistuttavat savolaisia ja kainuu- laisia vaarakyliä.3 Jokivarsikylät ovat olleet Siikajokilaakson vallitseva asutusmuoto aivan asutuksen syntyajoista lähtien, sillä luonnonolot eivät ole alueella ratkaisevasti muuttuneet. Joet ovat tarjonneet helpoimmat kulkuväylät, varmistaneet vedensaannin ja kalastusmahdollisuudet. Niiden rannoilla sijaitsivat yleensä myös hedelmällisimmät peltomaat ja rehevät luonnonniityt, jotka mahdollistivat maanviljelyn ja karjanhoidon. Maankohoaminen on vaikuttanut Siikajokisuun ympäristön merenranta-asutukseen, mutta sen vaikutus on jäänyt pienemmäksi kuin monissa muissa Pohjois-Pohjanmaan rannikkokylissä, esimerkiksi Limingassa. Sen sijaan vedenkorkeuden suuresta vuotui- sesta vaihtelusta johtuva eroosio on muuttanut paljon jokiuomaa ja on tehnyt suupuolen jokitörmistä korkeat ja jyrkät. Lisäksi joen pääuoma on vaihtanut paikkaansa ainakin 4 jokisuulla ja muutamissa muissa paikoissa. 1 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (PPY) tiedot Siikajoen vesistöalueesta. 2 Seppä 1999, 44. 3 Kansalaisen karttapaikka. Järvenrantakyliä ovat mm. Kestilän Järvikylä, Piippolan Lamu ja Pyhännän kirkonkylä. Vaara-asutukseksi voidaan luokitella esimerkiksi Pyhännän Ahokylä ja Viitamäki. 4 Suomenmaa IX1 1929, 127. 4 Kartta 1. Siikajokilaakson kyläjako 1600-luvun puolivälissä. Jako perustuu vuoden 1654 maakirjassa (KA 9138) käy- tettyyn kyläjakoon, lukuun ottamatta Pyhännän, Iso Lamun ja Vähä Lamun kyliä, jotka tuolloin luettiin yhdeksi La- mun kyläksi. 5 Historiallinen tausta Vallitsevan käsityksen mukaan asutus nykyisen Suomen alueella on jatkunut monin paikoin katkeamattomana kivikaudelta lähtien, vaikka väestön määrä, etnisiteetti, kult- tuuri ja kieli ovatkin vaihdelleet aikakaudesta toiseen. Rautakauden loppupuoliskolle (noin 600 800 jaa.) tultaessa voimakkaimmat asutuskeskukset löytyivät Lounais- Suomen rannikolta sekä Kokemäenjokilaakson ja Vanajaveden ympäristöstä. Kun alu- eet vähitellen erkanivat kieleltään ja kulttuuriltaan toisistaan, alettiin niitä kutsua eri nimillä: sisämaan asutusta Hämeeksi ja sen asukkaita hämäläisiksi, rannikon asukkaita taas suomalaisiksi ja heidän asuinaluettaan Suomeksi. Myöhempi Satakunta on näiden kahden kulttuurialueen sulautuma, joka yläosaltaan