"Äiti Laittoi Lapsille Ihanaa Mämmiä"

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Kun on tarkkana kaupassa, voi syödä hyvin ja huokeasti » 2–3 Riitta Hirvonen » Oulun ev.lut. seurakuntayhtymä | 26.3.–2.4.2015 Hailuoto | Kempele | Liminka | Lumijoki | Muhos | Siikalatva | Tyrnävä Nro 12 108. vuosikerta Jaana Pölläseltä rankka vuosi vei voimat Salovaara Elsi » 4–5 Hyvä lohduttaja ymmärtää rajallisuutensa » 4 Rantsilan juhla veti syömään ja sanankuuloon » 7 Lestadiolaiset kohtaavat ennakko- luuloja » 8 Riitta Hirvonen Heli Väyrynen Heli Pääsiäisenä "Äiti laittoi lapsille esitettävät sielunmessut liikuttavat ihanaa mämmiä" tunteita Liminkalainen Aino Pulli muisteli diakoniatyöntekijä » 10, 14 Sinikka Ilmoselle pääsiäisiä 90 vuoden takaa. » 12–13 Mitä teit käsilläsi viimeksi? » 11 2 Rauhan Tervehdys | Nro 12 | 26.3.–2.4.2015 Pääkirjoitus Merkityksellistä liikkumista uojelupoliisi on arvioinut, että Suomesta olisi lähtenyt Syyriaan ja Irakiin taistelijoiksi noin S60 henkilöä. Viime viikolla Kirkon Ulkomaa- navun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen arvioi hätkähdyttävästi, että todellinen luku voi olla jo- pa kaksinkertainen. Järkevässä Pentikäinen totesi Ylen haastattelussa, että suurin osa lähtijöistä on kurdi- tai somalitaustai- sia, mutta taistelijoiksi on lähdetty hyvin erilaisis- ta taustoista. ruoanlaitossa Kirkon Ulkomaanapu on avannut vastikään kam- panjan, joka keskittyy väkivaltaisen radikalisaation vastaiseen työhön sekä ulkomailla että Suomessa. parantamisen varaa Radikalisaation ennaltaehkäisy vaatii puuttumis- ta ilmiön taustalla vaikuttaviin syihin: kouluttamat- tomuuteen, toimeentulomahdollisuuksien vähyy- Perusruoan kunnianpalautus on teen sekä syrjinnän ja ulkopuolisuuden kokemuk- seen. ajankohtainen asia, Martoista todetaan Tehdäänkö pai- Tehdäänkö kallisseurakunnissa paikallisseurakunnissa illoin keitoista tuli vun laman jälkeen puhuttiin pal- nen jauhelihapakkaus. työtä, joka tavoit- työtä, joka tavoittaisi suomalaisten parissa jon taloudellisesta ruoanlaitosta, Sääntö numero yksi Pirkolal- huonosti arvostettua mutta nyt tarvitaan jälleen perus- la on "suosi isoja pakkauksia, jos taisi radikalisoitu- radikalisoitumisvaarassa misvaarassa olevia ruokaa? Ovatko suo- niksejä pennin venyttäjän ruoka- perheessä on monta syöjää". Esi- olevia nuoria? Mmalaiset unohtaneet arkiruoan listaa varten. merkiksi mausteita perheisiin ei nuoria? erinomaisuuden seuratessaan te- – Taito käyttää vähiä raho- kannata ostaa parinkymmenen Kirkko panostaa levisiosta mestarikokkien ruoka- ja järkevästi ruokakaupassa on gramman pussi kerrallaan, vaan vuosittain yli 330 miljoonaa euroa lapsi- ja nuoriso- ohjelmia? mennyt alaspäin, Pirkola har- kerralla kilon purkki. työhön. Kasvatustyötä tekee yli 4000 ammattilaisia. Muun muassa näiden asioiden mittelee. Kauppias Sirpa Kallio liittyy perään kyselee Pohjois-Pohjan- Anneli Niemisen mukaan asia Niemisen ja Pirkolan joukkoon Monissa seurakunnissa satsataan liikuntaan, kun maan Marttojen erikoisneuvoja tulee esille diakoniatyössä vii- ja vinkkaa, että erityisesti alku- pyritään tavoittamaan syrjäytymisuhan alla olevia Marja-Leena Pirkola. koittain. viikon tarjoukset liittyvät usein nuoria. Se on hienoa, sillä lasten urheiluharrastus Hän on lähtenyt ostoksille arkiruoan valmistukseen. Lop- on kallistunut merkittävästi viime vuosina. yhdessä Oulunsalon seurakun- Tarjouksia ja puviikosta tarjouksessa voi olla nan diakoniatyöntekijän Anne- isoja pakkauksia esimerkiksi kalaa. Kirkossa hinta ei tule esteeksi liikkumiselle. li Niemisen kanssa. Naiset laitta- Niemisen ja Pirkolan ostoskär- – Lähiruoan suosiminen ei tar- Tällä viikolla Jyväskylässä kokoontuvat kirkon eri- vat kärryihin elintarvikkeita, joi- ryistä ei löydy valmiita salaatteja, koita välttämättä kallista ruokaa, tyisnuorisotyöntekijät. Neuvottelupäivien yksi tee- ta sinne kuuluu, kun tarkoitus on maustettua rahkaa tai tuoreme- Kallio tietää. ma on juuri ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö lii- syödä huokeasti, mutta terveelli- hupurkkeja. Sen sijaan kärryyn sesti. laitetaan alkajaisiksi tarjousap- Keittojen lisäksi kunnan avulla. Myös nuorten työpajat ovat esitte- Pirkola ja Nieminen ovat huo- pelsiineja, iso ruisleipä, siivutta- kastikkeita ruokapöytiin lyssä. manneet saman asian: 1990-lu- matonta juustoa ja kunnonkokoi- Anneli Nieminen toteaa, että ruo- Nuorten henkilökohtainen tavoittaminen eri kei- noin on kallisarvoista. Siksi hirvittää kuulla nuori- sotyöntekijöiden huomioita sii- Vastarannan Kiiski tä, että heidän työaikaan- sa menee yhä enemmän tietokoneen äärellä istu- miseen. Tästä pitävät paljolti huolta kirkon omat hallintokäytän- nöt. Tällaiselle on teh- tävä loppu nopeasti. Kommentoi! RIITTA HIRVONEN [email protected] Rauhan Tervehdys | Nro 12 | 26.3.–2.4.2015 3 Riitta Hirvonen Marja-Leena Pirkola Martoista, Anneli Nieminen Oulunsalon seurakunnasta ja kauppias Sirpa Kallio liikkuvat hyllyjen välissä etsimässä esimerkkejä terveellistä, huokeista elintarvikkeista. heliha- ja kasvissosekeitto. Hän Jos ruoanlaittoon haluaa saada Vinkkejä järkevään ruoanlaittoon Taito käyttää vähiä perää takaisin myös taitoa tehdä virkistystä, viikonloppuihin voi erilaisia kastikkeita. järjestää kaveriaamiaisia, Marja- rahoja järkevästi • Mehu on turha juoma ruokailun yhteydessä. Vesi on paras vaihtoehto. Järkevää ruoanlaittoa on tuu- Leena Pirkola vinkkaa. Hän roh- • Valkokaalista saa raastettua nopeasti salaattia juustohöylän avulla. ruokakaupassa on nata keittoa uusiksi, jotta sitä voi kaisee myös ikäihmisiä muodos- Kaalipohjaiseen raasteeseen on helppo lisätä porkkanaa tai kurkkua. hyvillä mielin syödä useampana tamaan ruokarinkejä. mennyt alaspäin. • Ennemmin juustoa kuin makkaraa. Leikkelemakkarat ovat pikemminkin päivänä. Ruoan jalostamisesta – Yhdessä syöminen on usein herkkupäivien ruokaa. Marja-Leena Pirkola puhutaan harvoin fiineissä kok- myös tae sille, että tulee syötyä • Broileria mieluummin ilman valmismarinadia, niin tiedät, mitä suuhusi laitat. kiohjelmissa, Pirkola huomaut- kunnolla, Pirkola uskoo. • Lihamurekkeen tai lihapyöryköiden valmistamisessa voi käyttää taa. Oulunsalon seurakunta on korppujauhojen sijaan kaurahiutaleita. Nieminen suosittelee pätkä- hankkinut soppatykin, jota ai- • Tarjouksia kannattaa hyödyntää, sillä esimerkiksi ruokakermoissa on pitkät anlaittamista on turha pitää tai- työntekijän kokemuksella teke- otaan hyödyntää muun muas- päiväykset. tona, joka vaatii erityisosaamista. mään viikon alussa ruokalistan sa diakoniatyössä. Ensimmäinen • Wc-papereista ja talouspapereista on yleensä aina tarjouksia. Ruokia, joita jokainen osaa arkipäiville. omassa soppatykissä valmistettu • Maustamaton rahka on maustettua huokeampaa. Makua voi lisätä omista valmistaa, ovat Marja-Leena Pir- – Eikä mennä huoltoasemalle keitto tarjoillaan 9. huhtikuuta. marjoista. kolan mukaan esimerkiksi jau- ruokaostoksille, hän lisää. RIITTA HIRVONEN Kolumni Suojellaanko byrokratiaa vai ihmistä? i kotona asuvan vanhuk- Tuohon strategiaan kirjat- Vika ei ole heissä, pungista, joka suojelee mie- sen pöydälle saa jättää tu toive lienee, että mahdolli- luummin byrokratiaa kuin ih- ”viestivihkoa”. Joku voi set omaiset yhdessä kotihoidon jotka yrittävät auttaa mistä. Rohkenen uskoa, et- nähdä siitä jotain sellais- kanssa kantavat huolta vanhuk- arjessa, vaan heissä, tä moni meistä voi luetella yhä Eta, joka loukkaa tuon ihmisen sesta ja hänen hyvinvoinnis- jotka säätävät lakeja, eriskummallisempia kieltoja ja yksityisyyttä tai koskematto- taan. Näin on hyvä, mutta mitä tekevät sääntöjä ja sääntöjä, jotka ovat arjelle täy- muutta. tarkoittaa käytännössä tuo kiel- sin vieraita. Tässä on yksi esimerkki rak- to, että viestivihkoa ei saa olla? rajoittavat järjen Me mieluummin uhraamme kaan kotikaupunkimme tavas- Se tarkoittaa sitä, että tieto ei käyttöä. ihmisen ja hänen inhimillisen ta ajatella ja toimia. Jotenkin et- kulje. Sitä, että omainen tai ko- elämänsä kuin asetamme ky- simättä tulee mieleen, että tuol- dinhoito ei tiedä, onko vaikka- seenalaiseksi säätämämme käs- lainen kielto on pahasti ristirii- pa muistisairas vanhus jo syönyt kilökunnan työaika kuluu pu- kyt ja kiellot. dassa sen kaupungin strategi- ruokansa tai onko hän jo saa- helimessa noita samoja ennen Vika ei ole heissä, jotka yrit- sen toiveen kanssa, että mah- nut jonkin päivittäisen hänelle kirjoitettuja viestejä kertoessa. tävät auttaa arjessa, vaan heis- dollisimman suuri osa vanhus- kuuluvan asian. Itse hän ei tätä Ja se aika on pois vanhukselta. sä, jotka säätävät lakeja, teke- väestöstä voisi asua omassa ko- enää kykene kertomaan. Se tar- Tämä on pieni mutta traa- vät sääntöjä ja rajoittavat järjen MATTI PIKKARAINEN dissaan autettuna ja tuettuna. koittaa myös sitä, että hoitohen- ginen esimerkki maasta ja kau- käyttöä. Tuomiorovasti 4 Rauhan Tervehdys | Nro 12 | 26.3.–2.4.2015 Rukouksen pelastama Laulaja-evankelista Jaana Pöllänen kävi vuoden aikana kahdesti lähellä halvausta uosi sitten hiljaisen vii- set, jouduimme perumaan keik- kon keskiviikko valkeni koja. Olin siitä pahoilla mielin, tuskaisena. sillä olin antanut Jumalan täyt- – Vasemmassa kädes- tää kalenteriamme. Vsä oli ihan kauhea kipu. Lääkäri – Keikkojen peruuntuminen uskoi minun kuitenkin vain nuk- johti meidät taloudellisiin vaike- kuneen käden päällä, eikä asi- uksiin, muusikkomiehensä Ville aa tutkittu enempää, Jaana Pöl- Uusitalon kanssa esiintyvä laula- länen muistelee liki vuotta myö- ja kertoo. hemmin Muhoksen kirkossa. Eräänä yönä Jaana valvoi tus- Kiirastorstain valjetessa tuska kaisena. Puhekiellossa oleva lau- oli entistä kovempi. Tällä kertaa laja mietti hoitoalalle suuntaa- hän sai lähetteen magneettikuva- mista. Siellä olisi ainakin töitä ukseen. tarjolla.
Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • SM FM Index 1894 1913.Pdf
    SUOMENMÜSEO-FINSKT MÜSEÜM 1894-1913 ASIALUETTELO SAKREGISTER HELSINKI - HELSINGFORS 1914 Suomen Museo - Finskt Museum 1894—1913 Sisällys Innehåll och Asialuettelo Sakregister HELSINKI - HELSINGFORS 1914 Helsinki 1914 K. F. Puromiehen Kirjapaino O.sY. 1. Sisällys ja tekijät — Innehåll och författare S.=Suomen Museo, F.= Finskt Museum. A., V.: Vepsun tarina S.—97, 46. A— i, P.: Vanha hautataika Kolarissa S.— 99, 16. Aejmelaeus, Hannes: Jättesagor från Wichtis F.— 94, 111; Folksägner och skrock 1 från Wichtis F .- 99, 13, 32. Aejmelé, Kristian: Historiska anteckningar om Storkyro Moderkyrka F. —11, 38, 69. Ahrenberg, Jac.: Mistä johtuu nimi Kivennapa, ruotsiksi Kivinebb S.— 94, 8. H vari- från kommer namnet Kivinebb på finska Kivennapa? F.— 94, 7; Tuleva museo- rakennus S.— 94, 32 lisälehti. Den blifvande museibyggnaden F.— 94, 32 bilaga. Ahti, O.: Huittisten kirkonrakennus S.—97, 48. Ailio (Ax), Julius: Muinainen kiviaseiden tekopaikka Pomarkussa S.— 96, 36; Pronssi- analyysejä S.— 96, 38; Museorakennuksista sananen S.— 99, 11; M useoraken- nusten ohjelmasta S.— 99, 88; Suomen Muinaismuistoyhdistyksen vuosikerto- m us S .— 99, 79, 96; S.—00, 68 liite; Suomi Sebastian Münsterin 1500-luvun alkupuolella ilmestyneessä kosmografiassa S.— 99, 85; Hiukan viljalajien esi- historiaa S.— 00, 11; Pronssikautinen hautaraunio Perniössä S.— 00, 52; T aru Mantsin Suurensuon synnystä S.— 01, 47; Huittisten hirvenpääase S.— 09, 1; Kivikauden kulttuurin kestämisestä S.— 13, 47. Alcenius, Otto: En ny typ för Knut den Stores anglosachsiska mynt F.— 01, 41; För­ teckning öfver mynt funna i St. Henriks bönekapeil i Kjulo —05, 84. Appelgren, T. G.: »Förteckning öfver Antellska myntsamlingens i Helsingfors svenska m ynt» —09, 33. Appelgren-Kivaio(Appelgren), Hj.: Suomen Muinaismuistoyhdistyksen vuosikertomus S.—94, 65, —95, 33, — 96, 38, —98, 53; Råd för upphittare och samlare F.-^ 95, 32; Virkamiehet ja muinaisjäännökset S.— 95, 58; Konserveringsmetoder för metallsaker F.—95, 55; Kreftings metod F.— 96, 33, 66; Landsortsmuseerna och Nationalmuseet F.— 09, 18; Stenåldersfynd F.— 98, 94.
    [Show full text]
  • Choose Your Style! in COOPERATION
    Choose your style! IN COOPERATION City of Oulu Kempele Municipality Muhos Municipality Ii Municipality Tyrnävä Municipality Liminka Municipality Lumijoki Municipality North Ostrobothnia ELY Centre Photography Valtteri Kantanen WE WANT TO MAKE CYCLING MORE VISIBLE! The main cycling routes in the Oulu region are made visible and distinct from regular cycleways. The main routes are waymarked and numbered, and signs with maps and distances between destinations are mounted along the routes. The slogan for cycling in the Oulu region is: Choose your style! This brochure gives information about the main cycling routes and the diversity of cycling in Oulu: it does not matter whether you sport a cruiser, mountain bike or a pink Jopo. You do not need special gear to cycle. Instead, you can cycle barefoot or with your boots on and with or without a helmet. The most important thing is that you cycle. New signs will be mounted along the main routes in 2019! Try the new routes and visit the sights nearby. Harri Vaarala Traffic engineer City of Oulu Cycling improves your physical condition and is an eco-friendly mode of transportation… But in the Oulu region cycling is something much more. In Oulu, all styles of cycling are allowed. You can exercise or you can cycle just for fun – there is no need to stress about proper gear or fancy bike models! Cycling is a natural part of the all-year- round lives of Oulu citizens. Choose your style and stay safe! MAIN CYCLING ROUTES People in the Oulu region cycle more than anywhere in Finland MAIN ROUTE 1 1 Oulu-Haukipudas 21 km The route starts at the Market Square and passes over the Tervaporvari bridges in the Oulujoki river delta.
    [Show full text]
  • J.Ala-Ahon Hautaustoimisto
    J. ALA-AHON HAUTAUSTOIMISTO Kuljetushinnasto, hinnat sis ALV. ARKKUUN LAITTO JA PUKEMINEN Yleisimmät pitkänmatkan kuljetushinnat Arkkuun laitto 154,00 € Oulu - Helsinki 1 700,00 € Omien vaatteiden pukeminen, lisä 62,00 € Oulu - Rantsila 425,00 € Oulu - Kemi 525,00 € SIIRTOKULJETUKSET ARKISIN 9-17 Oulu 255,00 € Oulu käsittää vanhan Oulun kaupungin alueen Lähialue 1 275,00 € Lähialue 1 käsittää Oulunsalon, Kempeleen, Kiimingin ja Haukiputaan Lähialue 2 295,00 € Lähialue 2 käsittää Ylikiimingin, Yli-Iin, Tyrnävän, Limingan Hailuoto (ei jäätietä) 315,00 € ja Muhoksen sekä Hailudon kun jäätie käytössä. Pidemmät matkat 110 € + 1,40 € /km Odotusmaksu, alkava tunti 77,00 € SIIRTOKULJETUKSET VIRKA-AJAN ULKOPUOLELLA: Sis. auto ja yksi henkilö. Hinta kuljetuksen päättymisajankohdan mukaan, mikäli aika Ala-Ahosta riippumaton. Oulussa: Lähialue 1 ja 2: Arkisin 17-22 335,00 € Arkisin 17-22 (Hailuoto 385 €) 365,00 € Arkisin 22-09 375,00 € Arkisin 22-08 415,00 € Lauantai 8-14 335,00 € Lauantai 8-14 (Hailuoto 385 €) 365,00 € Viikonloppuisin (La 14.00 - Ma 08.00) 425,00 € Viikonloppuisin (La 14.00-Ma 08.00) 485,00 € Aattopäivät ja arkipyhät 425,00 € Aattopäivät ja arkipyhät (Hailuoto 495 €) 485,00 € Mikäli tarvitaan apumies ark. 77,00 €, pyhä/la 14.00-ma 09.00 132,00 € SAATTOKULJETUKSET JA KIRKKOSIUNAUKSET HUOM! Mikäli saattokuljetus päättyy arkisin tai lauantaina klo 17.00 jälkeen, lisätään hintaan 77 € Asiakkaalta veloitettavat hinnat, seurakunnalta laskutetava tukiosuus huomioitu hinnoissa. Siunaus Oulun ja Oulunsalon kirkoissa (tuhkaus tai hautaus Oulu
    [Show full text]
  • 1 HENKILÖ-, SUKU- JA YHTEISÖARKISTOJA Aspelin, J. R
    HENKILÖ-, SUKU- JA YHTEISÖARKISTOJA Aspelin, J. R. Europaeus, D. E. D. Finska Hushållnings-Sällskapet Kivikoski, Ella Laurikainen, Tuomas Nervander, Emil Pettersson, Lars Pitkäpaasi, suku Reinholm, H. A. Toivonkallio, Olavi Ho1 Professori Ella Kivikosken arkisto - Saapuneita kirjeitä ja asiakirjoja (mm. eri henkilöiden yliopistoille antamien lausuntojen kopioita) 1939 - 1989 - Lähetettyjä kirjeitä ja lausuntoja 1954 - 1982 - Sekalaista Hp1 Pitkäpaaden suvun arkisto - SMY:n tallelokerovuokrakuitti 23.5.1989 - Virolahden Pitkäpaaden kylän tilan nro 1 jakokartta 1870 - Pitkäpaaden hailiapajien vuoroluettelo 1883 - Pitkäpaaden kylän suostuntaveroluettelon kopio 1865 Omaisuusasiakirjoja - Turun HO:n päätös 9.1.1819 - Luotsivanhimmanleski Maria Erikintytär Pitkäpaaden perukirja 1863 - Koulumestarinleski Sofia Lindhin perukirja ja osituskirja 1868 - Pitkäpaaden tilan nro 1 jako 1868 - Laivuri Tanel Matinpoika Sepän perukirja 1875 - Aksel Danielinpoika Sepän perukirja 1876 - Senaatin talousosaston päätös myydä kruununmaita luotsivanhin Anton Jaakonpoika Pitkäpaadelle 1892 - Luotsivanhin Anton Jaakonpoika Pitkäpaaden perukirja 1896, konsepti ja puhtaaksi kirjoitettu. - Luotsivanhimmanlesken Amalia Kristiina Pitkäpaaden perukirja 1899 - M. Wilhelmina Heikkilän kuitti perintöosasta 1899 - Virolahden ja Miehikkälän käräjien pöytäkirjaote (lainhuudatus) 1902, liitteinä vanhempien lainhuudatuspöytäkirjojen otteita - Kiinnekirja 1902 - Virolahden ja Miehikkälän käräjäpöytäkirjanote 1910, testamentin moittiminen - Perinnönjakovälikirja konseptina ja puhtaaksi
    [Show full text]
  • SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret Över Bosättningen I Finland En Handledning
    SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret över bosättningen i Finland En handledning Helsinki 1975 IL ^>| pfu »V» '^l<Uk VU*, l\ . °Jau^ 9luf*M^f <*U*f Ma*. L | (fiau ^,<7?04c«.A 1 SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret över bosättningen i Finland. En handledning VALTIONARKISTON JULKAISUJA — RIKSARKIVETS PUBLIKATIONER PUBL1CATIONS OF THE NATIONAL ARCHIVES OF FINLAND 7 Helsinki 1975 VALTIONARKISTO RIKSARKIVET The General Registcr of Scttlcment in Finland An Introduction in Finnish and Swedish Kirjoittanut — Författad av Eljas Orrman Kannessa eräiden Halikon pitäjän talonpoikien puumerkkejä v:n 1592—1597 vcrorästiluettelosta. Etu- ja takakannen sisäsivuilla aukeama Kiskon—Kiikalan asutuksen yleisluettelosta v:lta 1634—1653. Valokuvannut J. Kalervo ISBN 951-46-1842-4 Helsinki 1975. Valtion painatuskeskus SISÄLLYS - INNEHÄLL sivu Johdanto .............................................. 1 Inledning .............................................. 9 Kirjallisuutta - Litteratur.. .......................... 17 Luettelo v:n 1939 kuntajaon mukaisten kuntien esiin­ tymisestä Suomen asutuksen yleisluettelossa v. 1974 - Förteckning över är 1939 existerande kommuners före- komst i generalregistret över bosättningen i Finland är 1974 19 Suomen asutuksen yleisluettelossa yleisimmin käytetyt lyhennykset - De allmännaste förkortningarna i general­ registret över bosättningen i Finland ................. 44 Kuntien ruotsinkieliset nimet ja niiden suomenkieliset vastineet - Kommunernas svenska namn med motsvarande finska namn ...........................................
    [Show full text]
  • Selman Äiti Tuulettuu
    Seurakuntalehti 104. vuosikerta No 16 5.–12.5.2011 Selman äiti tuulettuu Sivut 12–13 Jaani Föhr 2 Nro 16 5.–12.5.2011 Otsikko Pääkirjoitus Tuleeko papeista pellejä? ähetystyössä evankeliumi on perinteisesti vie- tuoneet esille kysymyksen totuudesta: kuka tai ket- Kun moderni ihminen arvioi kirkkoa, hän miettii, ty ihmisille, jotka eivät ole vielä kuulleet sano- kä julistavat ainoaa oikeaa totuutta, mikä on oikea mitä hyötyä siitä on hänelle, kuluttajalle. Lmaa Kristuksesta. Keskellämme on kuitenkin tapa tulkita Raamattua? Ahosta kauhistuttaa se, että tällaiseen kulutta- nykyisin yhä enemmän niitä, jotka eivät enää ha- Ahosen mukaan postmodernissa nyky-yhteiskun- jamentaliteettiin on maailmalla vastattu megakir- lua kuulla Kristuksesta mitään. He kokevat evan- nassa itse kullakin on oma subjektiivinen näkemyksen- koilla, joiden jumalanpalveluksiin osallistuu kerral- keliumin, puheen Jumalasta ja Jeesuksesta, pikem- sä totuudesta. Mikään näkemys ei ole ylitse muiden. la vähintään 2 000–3 000 ihmistä. Megakirkot ovat minkin pahana uutisena. ”Tällainen ajattelu on niin laajalle levinnyt, että jos- suuria monitoimikeskuksia kauppoineen, kuntosa- Mikä meidän ajassamme ruokkii epäluuloja kris- kus tuntuu siltä kuin kaikkea muuta voitaisiin suvaita leineen ja muine harrastustiloineen. tillistä uskoa kohtaan? paitsi uskoa ehdottomaan totuuteen”, Ahonen pohtii. Megakirkoissa vastataan täsmällisesti ihmisten Suomen Lähetysseuran teologisten aineiden sih- Hän väittää, että länsimaissa on yhä enemmän tarpeisiin. teerin, dosentti Risto Ahosen suora kysymys herättää. kirkon työntekijöitä, jotka katsovat oikeudekseen Megakirkkoihin on Suomessa vielä pitkä matka, Ahosen piti tulla perjantaiksi Ouluun kirkon tulkita uskoa mielivaltaisesti. Ihminen itse päättää, mutta Ahosen mukaan osa papeista tuntuu innos- tavoittavan työn eli evankelioimistyön hiippakun- mitä hän voi hyväksyä kristillisestä uskosta, mitä ei. tuvan siitä, että heitä kiitetään rohkeiksi ja epä- nallisille neuvottelupäiville.
    [Show full text]
  • Oulu Educational and Technical Visits Program
    OULU EDUCATIONAL AND TECHNICAL VISITS PROGRAM 1 OULU Oulu is Northern Finland’s largest city, with easygoing inhabitants and a vibrand cultural life. Oulu is so close to the nature that you might even spot an elk in a park some evening. In addition to the green zones and urban atmosphere, you will enjoy its Arctic magic: the Northern Lights in the winter and a summertime sun that never sets. KALAJOKI Kalajoki is known for its long beach, which is ideal for lying in the sun, relaxing and doing water sports. In summer, the sun shines almost OULU around the clock. In winter, the snow-covered dunes and sea are a startling sight. Kalajoki Sand Dunes is a compact holiday resort fering a wide range of services and activities for the whole family throughout FINLAND the year. visitkalajoki.fi HELSINKI LIMINKA STOCKHOLM Liminka, the most rapidly growing municipality in Finland, is a dream come true for nature lovers. More than 160 bird species nest in the area in the spring, and you can spot thousands of birds in the sky during the spring and autumn migrations. You can even go birdwatching on a fatbike, as Liminka has one of northern Finland’s best mountain biking networks. Along with a hotel, coffee shop and nature exhibition, the Liminka Bay Visitor Centre offers an extensive range of program services. visitliminka.fi ROKUA GEOPARK Rokua Geopark, the Finnish Outdoor Destination of the Year 2018, is an amazing nature experience. Its landscapes were shaped during the Ice Age. Here you will feel connected with the nature.
    [Show full text]
  • 2007 Background Main Results at the Oulujoki River
    RESTORING SALMON INTO OULURIVER Main results of the project OuLo, 2006 - 2007 Background The idea of restoring migratory fish upstream of the dams in the River Oulujoki has been raised since the successful completion of the Merikoski fishway at the river mouth in 2003. Preconditions for salmon migration and reproduction in this former salmon river have been surveyed in the project "Restoring salmon runs into Oulu and Lososinka Rivers", OuLo. The main target area has been the River Oulujoki but studies have also been made in the River Lososinka which runs through the city of Petrozavodsk into the Lake Onego in Russian Carelia. Salmon passage has been blocked in this small river for a long time period. The main aim was to survey the preconditions and possible means of restoring migratory fish runs into these two former salmon rivers. Another main aim was to create close co-operation between Finnish and Russian experts, research institutes and authorities and to develop forms for action in realizing large projects in the different planning cultures of the two countries involved. The project got financial funding from Euregio Carelia Neighbourhood Program. Other funding was provided by the Council of Oulu Region, the Federation of Municipalities and Province of Kainuu, Fortum Power and Heat corp., the municipalities of Muhos, Utajärvi, Vaala and Paltamo and the City of Oulu. The project was part Oulu-Kajaani Regional Development Zone. The project was co- ordinated by North Ostrobothnia Regional Environment Centre. The Finnish partners were Game and Fisheries Research Institute, University of Oulu, Finnish Environment Institute and Kainuu Regional Environment Centre.
    [Show full text]
  • Fortum Power and Heat Oy, Vaalan Kunta, Petäjäkosken Kala, Oulujoen Lohi Ja Montan Lohi
    OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU 2018 16X255679-010 30.4.2019 FORTUM POWER AND HEAT OY, VAALAN KUNTA, PETÄJÄKOSKEN KALA, OULUJOEN LOHI JA MONTAN LOHI Oulujoen alaosan yhteistarkkailu Vesistötarkkailu 2018 1 Fortum Power and Heat Oy, Vaalan kunta, Petäjäkosken Kala, Oulujoen Lohi ja Montan Lohi Oulujoen alaosan yhteistarkkailu Vesistötarkkailu 2018 Sisältö 1 JOHDANTO ...................................................................................................................... 1 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS ................................................................................... 2 3 SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET ......................................................... 5 3.1 Ilman lämpötila ja sadanta.................................................................................................... 5 3.2 Jokivirtaamat ....................................................................................................................... 6 4 YHTEENVETO KUORMITUKSESTA ........................................................................... 8 4.1 Vaalan kunnan jätevedenpuhdistamo ................................................................................... 8 4.2 Kalankasvatuslaitokset ......................................................................................................... 9 4.3 Kaatopaikat ........................................................................................................................ 10 4.4 Turvetuotanto ...................................................................................................................
    [Show full text]
  • Pohjoispohjanmaan Rakennettu Kulttuuriympäristö 2015 Siikajoki
    Pohjois­Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 Siikajoki MAAKUNNALLISESTI JA VALTAKUNNALLISESTI (RKY 2009) ARVOKKAAT ALUEET SEKÄ NIIDEN SISÄLTÄMÄT KOHTEET KARINKANTA Pohjanmaan rantatie ­ Karinkannantie (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas LUOHUA Luohuan raitti maakunnallisesti arvokas Launonen maakunnallisesti arvokas Luohuan entinen kauppa (Lonka) maakunnallisesti arvokas Luohuan koulu maakunnallisesti arvokas Luohuan Osuusmeijeri maakunnallisesti arvokas Mäkitalo maakunnallisesti arvokas Paavolan Osuuskaupan Luohuan myymälä maakunnallisesti arvokas MERIKYLÄ Tauvo maakunnallisesti arvokas Haikara maakunnallisesti arvokas PEHKOLA Paavolan kirkonraitti (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Entinen Paavolan Osuuspankki maakunnallisesti arvokas Haarala maakunnallisesti arvokas Jauhiala maakunnallisesti arvokas Karhu maakunnallisesti arvokas Paavolan entinen kunnanvirasto paikallisesti arvokas Paavolan kirkko ja tapuli valtakunnallisesti arvokas Paavolan kirkonkylän kansakoulu maakunnallisesti arvokas Paavolan kotiseutumuseo valtakunnallisesti arvokas Paavolan Osuusmeijeri valtakunnallisesti arvokas Paavolan vanha paloasema valtakunnallisesti arvokas Rantatalo, Seppälä valtakunnallisesti arvokas Tapion luhti paikallisesti arvokas REVONLAHTI Revonlahden kirkko, kirkkopuisto ja hautausmaa maakunnallisesti arvokas Ruukin maatalousoppilaitos ja koeasema (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Koeasema valtakunnallisesti arvokas Maatalousoppilaitos valtakunnallisesti arvokas RUUKKI Martikkala maakunnallisesti arvokas Kallila maakunnallisesti
    [Show full text]
  • Humanizing of North Ostrobotnian Landscapes During the 4Th and 3Rd Millennia 
    Journal of Nordic Archaeological Science 15, pp. 25–38 (2005) Humanizing of north Ostrobotnian landscapes during the 4th and 3rd millennia Milton Núñez*1 & Jari Okkonen1 *Corresponding author ([email protected]) 1Archaeology Laboratory, PB1000, FIN-90014 University of Oulu, Finland This paper deals with social and cultural developments in North Ostrobotnia during the 4th and 3rd millennia . It links a series of features, both previ- ously known and newly observed, that have been hitherto studied and consid- ered separately. Here they are regarded not only as being contemporaneous and related to each other, but also as an integral part of a trend of increasing social complexity that took place in North Ostrobotnia in the 4th and 3rd mil- lennia (cal). The effect of these developments to North Ostrobotnian land- scapes is also discussed. Keywords: asbestos pottery, cairns, maritime hunters, megastructures, semi- subterranean house clusters, social complexity Environmental and cultural setting Although Finland lies between the 60th and 70th paral- lels (Fig. 1), the maritime influence of 3500 km of coast- line makes its climate milder than what would be ex- pected from such latitudes. Ostrobotnia falls within the taiga or boreal coniferous zone. The taiga holds ad- equate though seasonally distributed resources, but in coastal Ostrobotnia productivity would be even higher due to the maritime resources. Local environments have changed considerably through the past 10000 years, and a powerful force shaping Ostrobotnian landscape has been the isostatic rebound. Right after deglaciation, around 8000–7500 cal , the local shore regression reached rates of 10 m/century. Although the uplift rate has been slowing down since then, Ostrobotnia still rises at the impressive rate of 80–90 cm per century.
    [Show full text]