DOCSLIB.ORG

Fortum Power and Heat Oy, Vaalan Kunta, Petäjäkosken Kala, Oulujoen Lohi Ja Montan Lohi

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Fortum Power and Heat Oy, Vaalan Kunta, Petäjäkosken Kala, Oulujoen Lohi Ja Montan Lohi OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU 2018 16X255679-010 30.4.2019 FORTUM POWER AND HEAT OY, VAALAN KUNTA, PETÄJÄKOSKEN KALA, OULUJOEN LOHI JA MONTAN LOHI Oulujoen alaosan yhteistarkkailu Vesistötarkkailu 2018 1 Fortum Power and Heat Oy, Vaalan kunta, Petäjäkosken Kala, Oulujoen Lohi ja Montan Lohi Oulujoen alaosan yhteistarkkailu Vesistötarkkailu 2018 Sisältö 1 JOHDANTO ...................................................................................................................... 1 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS ................................................................................... 2 3 SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET ......................................................... 5 3.1 Ilman lämpötila ja sadanta.................................................................................................... 5 3.2 Jokivirtaamat ....................................................................................................................... 6 4 YHTEENVETO KUORMITUKSESTA ........................................................................... 8 4.1 Vaalan kunnan jätevedenpuhdistamo ................................................................................... 8 4.2 Kalankasvatuslaitokset ......................................................................................................... 9 4.3 Kaatopaikat ........................................................................................................................ 10 4.4 Turvetuotanto .................................................................................................................... 11 4.5 Kokonaiskuormitus Oulujoen alaosan vesistöalueella......................................................... 12 5 VESISTÖTARKKAILU .................................................................................................. 13 5.1 Vesistötarkkailun toteutus .................................................................................................. 13 5.2 Vesistötarkkailun tulokset .................................................................................................. 14 5.2.1 Oulujoen pääuoma ja Kutujokisuu ..................................................................................... 14 5.2.2 Vedenlaadun kehitys .......................................................................................................... 17 5.2.3 Putaalanjoki ....................................................................................................................... 18 5.3 Utos-, Muhos- ja Sanginjoen vedenlaatu ............................................................................ 18 5.4 Ainevirtaamat Oulujoen pääuomassa ................................................................................. 19 5.5 Leväseurannan tulokset ...................................................................................................... 20 5.6 Uimarantojen hygieenisen laadun seuranta ......................................................................... 20 6 YHTEENVETO ............................................................................................................... 21 7 VIITTEET ........................................................................................................................ 22 Liitteet Liite 1 Oulujoen alaosan vesistö: kuormittajat ja havaintopaikat, kartta Liite 2 Tarkemmat kartat: Jylhämä, Putaalanjoki ja Montta Liite 3 Vedenlaatu vuonna 2018 Liite 4 Vedenlaadun kehitys 2000-luvulla Kartta-aineistot sisältävät Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 01/2015 2 Pöyry Finland Oy Virpi Ervasti, Ins. (AMK) (tekijä) Susanna Ylitervo, FM (tekijä) Eeva-Leena Anttila, FM (tarkistus ja hyväksyntä) Yhteystiedot Elektroniikkatie 13 90590 Oulu puh. 010 3311 sähköposti [email protected] www.poyry.com 1 1 JOHDANTO Oulujoen alaosan yhteistarkkailu on tehty vuosina 2014–2018 Ahma ympäristö Oy:n (2014a) laatiman ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen 4.7.2014 (POPELY- 1152/2014) hyväksymän ohjelman mukaisesti. Oulujoen alaosan yhteistarkkailuvelvol- lisia ovat Fortum Power and Heat Oy Utasen voimalaitoksen osalta, Vaalan kunta (jäte- vedenpuhdistamo) sekä kolme kalankasvatuslaitosta: Petäjäkosken Kala, Oulujoen Lohi sekä Montan Lohi Oy. Vuodesta 2014 lähtien Oulujoen alaosan vesistötarkkailua on hoitanut Pöyry Finland Oy, kuitenkin niin, että vuonna 2014 näytteet otti vielä Ahma ympäristö Oy. Fortum Power and Heat Oy:n Utasen voimalaitoksen eteläpuolisen altaan vedenlaadun tarkkailuvelvollisuus perustuu Pohjois-Suomen vesioikeuden Utasen ja Ala-Utasen voimalaitoksen rakentamisesta 22.12.1980 antamaan päätökseen. Altaaseen johdetaan vettä Utasen voimalaitoksen alakanavan pohjoispuolisesta altaasta sekä lisäksi Oulujoen vettä vähintään 0,5 m3/s 15.5.–30.9. välisenä aikana. Vedet kulkevat Putaalanjoen kautta alakanavan reunapadon ja entisen luonnontilaisen jokitörmän väliin jäävää uomaa myö- ten Sotkakosken niskalle ja Sotkajärveen. Utasen voimalaitoksen eteläpuolisen altaan vedenlaadun tarkkailu toteutetaan Putaalanjoessa joka toinen vuosi. Muutoin säännöste- lyn vaikutusten selvittäminen ei kuulu velvoitetarkkailuun, vaan se toteutetaan erillisinä selvityksinä. Vaalan kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu toteutetaan nykyisin Kainuun taajamien kuormitustarkkailun yhteydessä ja em. kolmen kalalaitoksen kuormitustark- kailua hoitaa erillisenä Ahma ympäristö Oy. Kuormitustarkkailutulokset raportoidaan omissa raporteissaan, mutta tässä vesistötarkkailuraportissa esitetään yhteenveto kuor- mitustarkkailuista. Oulujoen alaosan velvoitetarkkailut on toteutettu yhteistarkkailuna vuodesta 1991 lähti- en. Oulujoen alaosalla tapahtui 2000-luvulla kuormituksen suhteen useita muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet oleellisesti vesistötarkkailun toteuttamiseen. Oulujoen alaosalle kohdistuva yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kuormitus väheni selvästi sen jälkeen kun siirtoviemäriverkko Muhokselta, Utajärveltä ja Pyhäkoskelta Ouluun valmistui ja Jylhämän jätevedet alettiin johtaa Vaalan jätevedenpuhdistamolle. Maxit Oy jäi vuoden 2010 alussa pois vesistötarkkailusta, kun tehtaan saniteettivesien lasku Oulujokeen lope- tettiin. Nykyisin Vaalan jätevedenpuhdistamo on ainoa alueella toimiva jätevedenpuh- distamo. Lisäksi turvetuottajat erkaantuivat yhteistarkkailusta vuonna 2004. Turvetuot- tajilla on oma tarkkailuohjelma (Pöyry Finland Oy 2013), joka on voimassa vuosille 2014–2020. Oulujoen alaosan sivu-uomien tarkkailu toteutetaan pääosin turvetuottajien yhteistarkkailun puitteissa. Oulujoen alaosalla sijaitsee lisäksi kolme suljettua kaato- paikkaa (Vaala, Utajärvi ja Muhos) sekä Oulun Energian Miehonsuon tuhkanläjitysalue, joilla on omat erillistarkkailunsa. Oulujoen alaosan vesistötarkkailu toteutettiin vuonna 2018 ns. suppeana tarkkailuna, jolloin raportissa esitetään vuosittaiset viranomaisseurannan ja konsultin tekemän vesis- tötarkkailun tulokset sekä yhteenveto alueen erillistarkkailuista ja vesistöalueen kuormi- tuksesta. Tarkkailuohjelman mukaisesti vesistötarkkailuraportissa esitetään myös alu- eella tehtävän leväseurannan sekä kuntien tekemän uimarantojen hygieenisen vedenlaa- dun seurannan tulokset. Oulujoen alaosan kalataloustarkkailu on toteutettu 1980-luvulta lähtien omana tarkkai- lunaan. Viimeisin yhteenvetoraportti on laadittu vuosilta 2008–2013 (Pöyry Finland Oy 2014) ja väliraportti vuosilta 2014–2016 (Pöyry Finland Oy 2017). Vuonna 2018 kalata- 2 loustarkkailussa oli kalastuskirjanpito ja kalastustiedustelu, jotka tullaan raportoimaan erillisessä kalataloustarkkailun raportissa toukokuussa 2019 (Pöyry Finland Oy). 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS Tarkkailualue käsittää Oulujoen alaosan alueen Oulujärven alapuolella (Kuva 1 ja liite 1). Sivujokien tarkkailu toteutetaan pääosin kuitenkin turvetuottajien tarkkailun yhtey- dessä. Alue kuuluu pääosin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueeseen. Tark- kailualueen ylärajana on Oulujärven luusua ja alarajana Merikoski. Oulujoen alaosan valuma-alueen (vesistöalue nrot 59.1 ja 59.2 yhteensä) pinta-ala on 3 002 km2 ja järvi- syys 3,2 %, kun koko Oulujoen vesistöalueen pinta-ala on 22 841 km2 (Ekholm 1993). Suurimmat sivujoet alaosalla ovat Kutujoki, Utosjoki, Muhosjoki ja Sanginjoki. Sivujo- kien virtaamat ovat vähäisiä pääuomaan verrattuna. Kuva 1 Oulujoen alaosan vesistöalue: pääuoma ja suurimmat sivujoet. Oulujoen alaosa on voimakkaasti säännöstelty. Pääuomassa on seitsemän voimalaitosta ja lisäksi yksi voimalaitos sijaitsee Utosjoen suulla (liite 1). Voimatalous vaikuttaa oleellisesti joen luonteeseen ja muihin käyttömuotoihin. Säännöstelyn aiheuttama ve- denkorkeuden vaihtelu sekä kalojen kulun estyminen ovat voimatalouden haitoista kes- keisimpiä. Lyhytaikaissäätelyn aiheuttama vedenkorkeuden vaihtelu on voimakkainta Montan alapuolisessa Oulujoessa. Joen moninaiskäytön parantamiseksi on viime vuosi- na tehty paljon tutkimusta ja useita parantavia toimenpiteitä. Oulujoella on tärkeä merkitys myös vedenhankinnan kannalta, sillä Oulun kaupunki ot- taa raakavetensä pääasiallisesti Oulujoesta Merikosken yläpuolelta. Myös Kemira Oyj:n Oulun tehdas ja Stora Enso Oyj:n Oulun tehdas ottavat raakavetensä Oulujoesta. 3 Oulujokea kuormittavat taajamien ja teollisuuden jätevesien lisäksi kalankasvatus, tur- vetuotanto, maa- ja metsätalous sekä haja- ja loma-asutus. Haja-asutuksen kuormitus on vähentynyt siirtoviemärien käyttöönoton myötä, koska siirtoviemärit mahdollistavat jo- kivarren haja-asutuksen liittymisen kunnalliseen viemäriverkkoon. Vedenlaatu Oulujoen yläosalla on melko hyvä. Oulujärvestä juoksutettava vesi on suu- ren järvialtaan
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Choose Your Style! in COOPERATION
    Choose your style! IN COOPERATION City of Oulu Kempele Municipality Muhos Municipality Ii Municipality Tyrnävä Municipality Liminka Municipality Lumijoki Municipality North Ostrobothnia ELY Centre Photography Valtteri Kantanen WE WANT TO MAKE CYCLING MORE VISIBLE! The main cycling routes in the Oulu region are made visible and distinct from regular cycleways. The main routes are waymarked and numbered, and signs with maps and distances between destinations are mounted along the routes. The slogan for cycling in the Oulu region is: Choose your style! This brochure gives information about the main cycling routes and the diversity of cycling in Oulu: it does not matter whether you sport a cruiser, mountain bike or a pink Jopo. You do not need special gear to cycle. Instead, you can cycle barefoot or with your boots on and with or without a helmet. The most important thing is that you cycle. New signs will be mounted along the main routes in 2019! Try the new routes and visit the sights nearby. Harri Vaarala Traffic engineer City of Oulu Cycling improves your physical condition and is an eco-friendly mode of transportation… But in the Oulu region cycling is something much more. In Oulu, all styles of cycling are allowed. You can exercise or you can cycle just for fun – there is no need to stress about proper gear or fancy bike models! Cycling is a natural part of the all-year- round lives of Oulu citizens. Choose your style and stay safe! MAIN CYCLING ROUTES People in the Oulu region cycle more than anywhere in Finland MAIN ROUTE 1 1 Oulu-Haukipudas 21 km The route starts at the Market Square and passes over the Tervaporvari bridges in the Oulujoki river delta.
    [Show full text]
  • J.Ala-Ahon Hautaustoimisto
    J. ALA-AHON HAUTAUSTOIMISTO Kuljetushinnasto, hinnat sis ALV. ARKKUUN LAITTO JA PUKEMINEN Yleisimmät pitkänmatkan kuljetushinnat Arkkuun laitto 154,00 € Oulu - Helsinki 1 700,00 € Omien vaatteiden pukeminen, lisä 62,00 € Oulu - Rantsila 425,00 € Oulu - Kemi 525,00 € SIIRTOKULJETUKSET ARKISIN 9-17 Oulu 255,00 € Oulu käsittää vanhan Oulun kaupungin alueen Lähialue 1 275,00 € Lähialue 1 käsittää Oulunsalon, Kempeleen, Kiimingin ja Haukiputaan Lähialue 2 295,00 € Lähialue 2 käsittää Ylikiimingin, Yli-Iin, Tyrnävän, Limingan Hailuoto (ei jäätietä) 315,00 € ja Muhoksen sekä Hailudon kun jäätie käytössä. Pidemmät matkat 110 € + 1,40 € /km Odotusmaksu, alkava tunti 77,00 € SIIRTOKULJETUKSET VIRKA-AJAN ULKOPUOLELLA: Sis. auto ja yksi henkilö. Hinta kuljetuksen päättymisajankohdan mukaan, mikäli aika Ala-Ahosta riippumaton. Oulussa: Lähialue 1 ja 2: Arkisin 17-22 335,00 € Arkisin 17-22 (Hailuoto 385 €) 365,00 € Arkisin 22-09 375,00 € Arkisin 22-08 415,00 € Lauantai 8-14 335,00 € Lauantai 8-14 (Hailuoto 385 €) 365,00 € Viikonloppuisin (La 14.00 - Ma 08.00) 425,00 € Viikonloppuisin (La 14.00-Ma 08.00) 485,00 € Aattopäivät ja arkipyhät 425,00 € Aattopäivät ja arkipyhät (Hailuoto 495 €) 485,00 € Mikäli tarvitaan apumies ark. 77,00 €, pyhä/la 14.00-ma 09.00 132,00 € SAATTOKULJETUKSET JA KIRKKOSIUNAUKSET HUOM! Mikäli saattokuljetus päättyy arkisin tai lauantaina klo 17.00 jälkeen, lisätään hintaan 77 € Asiakkaalta veloitettavat hinnat, seurakunnalta laskutetava tukiosuus huomioitu hinnoissa. Siunaus Oulun ja Oulunsalon kirkoissa (tuhkaus tai hautaus Oulu
    [Show full text]
  • Stakeholder Participation in Regional River Basin Management in Finland
    Stakeholder participation in regional river basin management in Finland Sanna Kipinä-Salokannel Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Southwest Finland Lake restoration and management of shallow lakes 21.11.2019, Sanghai (China) The Centres for Economic Development, Transport and the Environment Lapland: Rovaniemi, Kemi Kainuu: Kajaani Duties: North Ostrobothnia: Oulu, Ylivieska Ostrobothnia: Vaasa, Kokkola Financing and development services for South Ostrobothnia: Seinäjoki, Vaasa, Kokkola Rovaniemi enterprises, employment-based aid and Central Finland: Jyväskylä North Savo: Kuopio Kemi labour market training, handling of North Karelia: Joensuu agricultural and fishery issues, management South Savo: Mikkeli Pirkanmaa: Tampere Oulu of immigration issues and work with EU Satakunta: Pori Southwest Finland: Turku, Pori Structural Funds projects Kajaani Southeast Finland: Kouvola, Lappeenranta Ylivieska Häme: Lahti, Hämeenlinna Road maintenance, road projects, transport Uusimaa: Helsinki Kokkola permits, traffic safety, public transport and Vaasa island traffic Kuopio Joensuu Seinäjoki Jyväskylä Environmental protection, guidance on the Pori Mikkeli use of land and construction, nature Tampere protection, environmental monitoring, and Lahti Lappeenranta use and management water resources Turku Hämeenlinna Kouvola Helsinki Water framework directive (WFD) § Adopted in 2000 § The objective is a good status of groundwater and surface waters by 2015 (at the latest 2027) § The status of waters must not deteriorate § 6 year period of water management (2009-2015, 2016-2021, 2022-2027) § WFD legislation in Finland: – The Act on Water Resources Management (2004) ►The Act on Water Resources and Marine Management (2011) – The Decree on River Basin Districts (2004) – The Decree on Water Resources Management (2006) – The Decree on Hazardous and Harmful Substance on Aquatic Environment (2006) § Finland´s high standards of water protection are based on the legislation in the Environmental Protection Act (2000) and the Water Act (2011).
    [Show full text]
  • "Äiti Laittoi Lapsille Ihanaa Mämmiä"
    Kun on tarkkana kaupassa, voi syödä hyvin ja huokeasti » 2–3 Riitta Hirvonen » Oulun ev.lut. seurakuntayhtymä | 26.3.–2.4.2015 Hailuoto | Kempele | Liminka | Lumijoki | Muhos | Siikalatva | Tyrnävä Nro 12 108. vuosikerta Jaana Pölläseltä rankka vuosi vei voimat Salovaara Elsi » 4–5 Hyvä lohduttaja ymmärtää rajallisuutensa » 4 Rantsilan juhla veti syömään ja sanankuuloon » 7 Lestadiolaiset kohtaavat ennakko- luuloja » 8 Riitta Hirvonen Heli Väyrynen Heli Pääsiäisenä "Äiti laittoi lapsille esitettävät sielunmessut liikuttavat ihanaa mämmiä" tunteita Liminkalainen Aino Pulli muisteli diakoniatyöntekijä » 10, 14 Sinikka Ilmoselle pääsiäisiä 90 vuoden takaa. » 12–13 Mitä teit käsilläsi viimeksi? » 11 2 Rauhan Tervehdys | Nro 12 | 26.3.–2.4.2015 Pääkirjoitus Merkityksellistä liikkumista uojelupoliisi on arvioinut, että Suomesta olisi lähtenyt Syyriaan ja Irakiin taistelijoiksi noin S60 henkilöä. Viime viikolla Kirkon Ulkomaa- navun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen arvioi hätkähdyttävästi, että todellinen luku voi olla jo- pa kaksinkertainen. Järkevässä Pentikäinen totesi Ylen haastattelussa, että suurin osa lähtijöistä on kurdi- tai somalitaustai- sia, mutta taistelijoiksi on lähdetty hyvin erilaisis- ta taustoista. ruoanlaitossa Kirkon Ulkomaanapu on avannut vastikään kam- panjan, joka keskittyy väkivaltaisen radikalisaation vastaiseen työhön sekä ulkomailla että Suomessa. parantamisen varaa Radikalisaation ennaltaehkäisy vaatii puuttumis- ta ilmiön taustalla vaikuttaviin syihin: kouluttamat- tomuuteen, toimeentulomahdollisuuksien vähyy-
    [Show full text]
  • SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret Över Bosättningen I Finland En Handledning
    SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret över bosättningen i Finland En handledning Helsinki 1975 IL ^>| pfu »V» '^l<Uk VU*, l\ . °Jau^ 9luf*M^f <*U*f Ma*. L | (fiau ^,<7?04c«.A 1 SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret över bosättningen i Finland. En handledning VALTIONARKISTON JULKAISUJA — RIKSARKIVETS PUBLIKATIONER PUBL1CATIONS OF THE NATIONAL ARCHIVES OF FINLAND 7 Helsinki 1975 VALTIONARKISTO RIKSARKIVET The General Registcr of Scttlcment in Finland An Introduction in Finnish and Swedish Kirjoittanut — Författad av Eljas Orrman Kannessa eräiden Halikon pitäjän talonpoikien puumerkkejä v:n 1592—1597 vcrorästiluettelosta. Etu- ja takakannen sisäsivuilla aukeama Kiskon—Kiikalan asutuksen yleisluettelosta v:lta 1634—1653. Valokuvannut J. Kalervo ISBN 951-46-1842-4 Helsinki 1975. Valtion painatuskeskus SISÄLLYS - INNEHÄLL sivu Johdanto .............................................. 1 Inledning .............................................. 9 Kirjallisuutta - Litteratur.. .......................... 17 Luettelo v:n 1939 kuntajaon mukaisten kuntien esiin­ tymisestä Suomen asutuksen yleisluettelossa v. 1974 - Förteckning över är 1939 existerande kommuners före- komst i generalregistret över bosättningen i Finland är 1974 19 Suomen asutuksen yleisluettelossa yleisimmin käytetyt lyhennykset - De allmännaste förkortningarna i general­ registret över bosättningen i Finland ................. 44 Kuntien ruotsinkieliset nimet ja niiden suomenkieliset vastineet - Kommunernas svenska namn med motsvarande finska namn ...........................................
    [Show full text]
  • Final Disposal of Spent Nuclear Fuel in Finnish Bedrock - Romuvaara Site Report
    FI9900123 POSIVA 99-1 1 Final disposal of spent nuclear fuel in Finnish bedrock - Romuvaara site report Pekka Anttila, Fortum Engineering Oy Henry Ahokas, Fintact Oy Kai Front, VTT Communities and Infrastructure Heikki Hinkkanen, Posiva Oy Erik Johansson, Saanio &. Riekkola Oy Seppo Paulamaki, Geological Survey of Finland Reijo Riekkola, Saanio & Riekkola Oy Jouni Saari, Fortum Engineering Oy Pauli Saksa, Fintact Oy Margit Snellman, Posiva Oy Liisa Wikstrom, Posiva Oy Antt! Ohberg, Saanio & Riekkola Oy June 1 999 Maps: ©Maanmittauslaitos permission 41/MYY/99 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-OO1OO HELSINKI, FINLAND Phone (09) 2280 30 (nat.), ( + 358-9-) 2280 30 (int.) Fax (09) 2280 3719 (nat.). ( + 358-9-) 2280 3719 (int.) POSiVa-raOOrtti - POSIVa Report Raportin tunnus-Report code POSIVA 99-11 Posiva Oy Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Juikaisua.ka-Date Puh. (09) 2280 30 - Int. Tel. +358 9 2280 30 Kesäkuu 1999 Tekp(t) - Author(s) Toimeksiantaja(t) - Commissioned by Pekka Anttila, Henry Ahokas, Kai Front, Heikki Hinkkanen, Erik Johansson, Seppo Paulamäki, Reijo Riekkola, Jouni Saari, Posiva Oy Pauli Saksa, Margit Snellman, Liisa Wikström, Antti Öhberg Nimeke - Title KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS SUOMEN KALLIOPERÄÄN - ROMUVAARAN PAIKKARAPORTTI Tiivistelmä - Abstract Posiva Oy tekee Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineen loppusijoitusta varten kallioperätutkimuksia, jotka tähtäävät lopullisen sijoituspaikan valintaan vuonna 2000. Yksityiskohtaisia tutkimuksia on suoritettu neljällä paikkakunnalla; Kuhmon Romuvaarassa, Äänekosken Kivetyssä, Eurajoen Olkiluodossa ja Loviisan Hästholmenilla. Tässä raportissa esitetään yhteenveto Kuhmon Romuvaarassa tehdyistä tutkimuksista ja niiden tuloksista. Romuvaaran alueen kallioperä on osa arkeeista pohjakompleksimuodostumaa, jonka vanhemmat osat ovat iältään yli 2800 miljoonaa vuotta. Tutkimusalueen kivilajit ovat enimmäkseen migma- tiittisia ja raitaisia tonaliitti-, leukotonaliitti- ja kiillegneissejä.
    [Show full text]
  • Nro 300 E the OBSERVÄTIONS of the FINNISH RIVER ICE
    Nro 300 E THE OBSERVÄTIONS OF THE FINNISH RIVER ICE RESEÄRCH PROJECT Mikko Huokuna (ed.) 1( VESI- JÄ YMPÄRISTÖHÄLLITUKSEN MONISTESÄRJÄ Nro 300 E THE OBSERVÄTIONS OF THE FINNISH RIVER ICE RESEÄRCH PROJECT Mikko Huokuna (ed.) Vesi- ja ympristöha11itus Helsinki 1991 Tekijä on vastuussa julkaisun sisällöstä, eikä siihen voida vedota vesi- ja ympäristöhallituksen virallisena kannanottona. Julkaisua saa vesi- ja ympäristöhallituksen vesistötoimistosta (p. 90 — 695 11). ISBN 951-47-4123-4 ISSN 0783-3288 Painopaikka: Vesi- ja ympäristöhallituksen monistamo Helsinki 1991 3 DOCUMENTÄTION FÄGE Published by Date of publication National Board of Waters and the Environment 14.4.1991 Author(s) Mikko Huokuna (ed.) Title of publication The Observations of the Finnish River Ice Research Project Type of publication Comnissioned by The Ässociation of Finnish Power Stations National Board of Waters and the Environment Parte of publicatlon Abstract Within the years 1985-1989 was developed a numerical one-dimensional river flow made). for winter conditions. The field observations needed for development and calibration of the model have been carried out in four river stretches. There is in the pubuication a list of the contents of the different files and the description of the format how the data is arranged. Xeywords River Ice Regulated Stream Other information Series (key title ana no.) ISBN ISS Mimeograph Series of National Board 951-47-4123-4 0783-3288 of Waters and the Environment no. 300 E Pages Language Price Confidentiality 52 English Public Distributed by Publisher Water Resources Department National Board of Waters and the Water Resources Office Environment tel. 90 — 695 11 5 Preface To enable the development and calibration of a numerical River ice model a four—year project was started in 1985 by the Association of Finnish Power Stations, some hydroelectric power cornpanies and the National Board of Waters.
    [Show full text]
  • Palaako Lohi Oulujokeen?
    SUOMEN YMPÄRISTÖ 5 | 2008 PALAAKO LOHI OULUJOKEEN? Merikosken kalatien valmistuttua vuonna 2003 on herännyt ajatus LUONNON- Palaako lohi Oulujokeen? VARAT vaelluskalan palauttamisesta Oulujoen yläosallekin. Edellytyksiä lohen kululle sekä lisääntymiselle entisessä lohijoessa on selvitetty kaksi- Loppuraportti Oulu- ja Lososinkajoilla tehdyistä vuotisessa ”Lohen palauttaminen Oulu- ja Lososinkajokiin” -hank- selvityksistä 2006–2007 keessa (OuLo). Hankkeen kohdealueena oli Oulujoen lisäksi Petros- koin kaupungin läpi virtaava Lososinkajoki. Lososinka laskee Ääniseen, Anne Laine (toim.) ja myös siellä on lohen vaellus lisääntymisalueelleen estynyt. Loppuraportti sisältää hankkeen monitahoisia selvityksiä ja tut- kimuksia Oulujoen kalatieratkaisuista lohen vaelluskäyttäytymiseen, lisääntymisalueiden kartoittamiseen sekä elinympäristön kunnosta- miseen. Myös lohen palauttamisen juridisia edellytyksiä ja vaikutuksia on selvitetty. Yhtenä tärkeänä osa-alueena hankkeessa oli sosiaalisten vaikutusten arviointi. Lososinkajoen selvityksistä on raportissa oma lukunsa. Raportissa esitetään perusteet ja mahdollisuudet Oulujoen kehittämiselle vaelluskalajoeksi sekä myös toteutusehdotus hankkeen etenemiseksi. KAINUUN YMPÄRISTÖKESKUS SUOMENYMPÄRISTÖ 5 | 2008 POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus PL 124, 90101 Oulu Asiakaspalvelu: puh. 020 690 171 www.ymparisto. /ppo ISBN 978-952-11-2888-2 (nid.) ISBN 978-952-11-2886-8 (PDF) ISSN 1238-7312 (pain.) ISSN 1796-1637 (verkkoj.) Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus SUOMEN YMPÄRISTÖ
    [Show full text]
  • Oulu Educational and Technical Visits Program
    OULU EDUCATIONAL AND TECHNICAL VISITS PROGRAM 1 OULU Oulu is Northern Finland’s largest city, with easygoing inhabitants and a vibrand cultural life. Oulu is so close to the nature that you might even spot an elk in a park some evening. In addition to the green zones and urban atmosphere, you will enjoy its Arctic magic: the Northern Lights in the winter and a summertime sun that never sets. KALAJOKI Kalajoki is known for its long beach, which is ideal for lying in the sun, relaxing and doing water sports. In summer, the sun shines almost OULU around the clock. In winter, the snow-covered dunes and sea are a startling sight. Kalajoki Sand Dunes is a compact holiday resort fering a wide range of services and activities for the whole family throughout FINLAND the year. visitkalajoki.fi HELSINKI LIMINKA STOCKHOLM Liminka, the most rapidly growing municipality in Finland, is a dream come true for nature lovers. More than 160 bird species nest in the area in the spring, and you can spot thousands of birds in the sky during the spring and autumn migrations. You can even go birdwatching on a fatbike, as Liminka has one of northern Finland’s best mountain biking networks. Along with a hotel, coffee shop and nature exhibition, the Liminka Bay Visitor Centre offers an extensive range of program services. visitliminka.fi ROKUA GEOPARK Rokua Geopark, the Finnish Outdoor Destination of the Year 2018, is an amazing nature experience. Its landscapes were shaped during the Ice Age. Here you will feel connected with the nature.
    [Show full text]
  • 2007 Background Main Results at the Oulujoki River
    RESTORING SALMON INTO OULURIVER Main results of the project OuLo, 2006 - 2007 Background The idea of restoring migratory fish upstream of the dams in the River Oulujoki has been raised since the successful completion of the Merikoski fishway at the river mouth in 2003. Preconditions for salmon migration and reproduction in this former salmon river have been surveyed in the project "Restoring salmon runs into Oulu and Lososinka Rivers", OuLo. The main target area has been the River Oulujoki but studies have also been made in the River Lososinka which runs through the city of Petrozavodsk into the Lake Onego in Russian Carelia. Salmon passage has been blocked in this small river for a long time period. The main aim was to survey the preconditions and possible means of restoring migratory fish runs into these two former salmon rivers. Another main aim was to create close co-operation between Finnish and Russian experts, research institutes and authorities and to develop forms for action in realizing large projects in the different planning cultures of the two countries involved. The project got financial funding from Euregio Carelia Neighbourhood Program. Other funding was provided by the Council of Oulu Region, the Federation of Municipalities and Province of Kainuu, Fortum Power and Heat corp., the municipalities of Muhos, Utajärvi, Vaala and Paltamo and the City of Oulu. The project was part Oulu-Kajaani Regional Development Zone. The project was co- ordinated by North Ostrobothnia Regional Environment Centre. The Finnish partners were Game and Fisheries Research Institute, University of Oulu, Finnish Environment Institute and Kainuu Regional Environment Centre.
    [Show full text]
  • Jälleen LOHIJOKI Kuva: Sampo Kangastalo Oulujoen Lohi Ei Ole Hävinnyt Vaan Se on Jäänyt Elämään Jokivartisten Muistoissa
    OULUJOESTA jälleen LOHIJOKI Kuva: Sampo Kangastalo Oulujoen lohi ei ole hävinnyt vaan se on jäänyt elämään jokivartisten muistoissa. Oulun Merikosken kalatien myö- tä vaelluskalat ovat päässeet jokivartta pitkin Muhoksen Montan padolle saakka. Samalla toiveet vaelluskalojen saamisesta ylemmäksi jokeen ovat jälleen heränneet... Onko kalojen nousu patojen ohi mahdollista? Pystyykö lohi lisääntymään rakennetussa joessa? Voiko Oulujoesta puhua Oulujoki on ikiaikainen lännen ja idän kulttuureita yhdis- tulevaisuuden lohijokena? tänyt kulku-, kauppa-, terva- ja matkailureitti. Oulujoki on ollut myös tarunhohtoinen lohijoki vielä 1940-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen 1941–1961 joki valjastettiin Oulujoesta löytyy virtaavia alueita, jotka soveltuvat lohen- vesivoimantuotantoa ja Suomen jälleenrakennusta varten. kin poikasille. Pääuomassa niiden laatua heikentää virtaa- Oulujoen vesistön voimalaitokset sekä niiden yhteyteen man voimakas vaihtelu. Oulujoen suurin potentiaali onkin rakennetut voimalaitosyhdyskunnat ovat tänä päivänä sivujoissa. Niissä on nykyisellään noin 50 hehtaaria lohelle suojeltuja, valtakunnallisesti arvokkaita kokonaisuuksia. ja taimenelle soveltuvia elinalueita. OULUJOKI • Nousukorkeus jokisuulta Oulujärvelle 122 m, pituus 106 km • Vesistöalueen pinta-ala 22 900 km2 ja järvisyys 11,47 % • Oulun Merikosken ja Oulujärven välillä kuusi voimalaitosta. • Pääuoman voimalaitosten voimantuotanto yhteensä 455 MW/v • Jokivarressa 145 000 asukasta (Oulu, Muhos, Utajärvi, Vaala) • Oulujärven alapuolisella jokiosuudella neljä merkittävää
    [Show full text]