Fortum Power and Heat Oy, Vaalan Kunta, Petäjäkosken Kala, Oulujoen Lohi Ja Montan Lohi

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU 2018

16X255679-010 30.4.2019

FORTUM POWER AND HEAT OY, VAALAN KUNTA, PETÄJÄKOSKEN KALA, OULUJOEN LOHI JA MONTAN LOHI

Oulujoen alaosan yhteistarkkailu

Vesistötarkkailu 2018

Fortum Power and Heat Oy, Vaalan kunta, Petäjäkosken Kala, Oulujoen Lohi ja Montan Lohi

Oulujoen alaosan yhteistarkkailu Vesistötarkkailu 2018

Sisältö

1 JOHDANTO ...... 1

2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS ...... 2

3 SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET ...... 5

3.1 Ilman lämpötila ja sadanta...... 5 3.2 Jokivirtaamat ...... 6

4 YHTEENVETO KUORMITUKSESTA ...... 8

4.1 Vaalan kunnan jätevedenpuhdistamo ...... 8 4.2 Kalankasvatuslaitokset ...... 9 4.3 Kaatopaikat ...... 10 4.4 Turvetuotanto ...... 11 4.5 Kokonaiskuormitus Oulujoen alaosan vesistöalueella...... 12

5 VESISTÖTARKKAILU ...... 13

5.1 Vesistötarkkailun toteutus ...... 13 5.2 Vesistötarkkailun tulokset ...... 14 5.2.1 Oulujoen pääuoma ja Kutujokisuu ...... 14 5.2.2 Vedenlaadun kehitys ...... 17 5.2.3 Putaalanjoki ...... 18 5.3 Utos-, Muhos- ja Sanginjoen vedenlaatu ...... 18 5.4 Ainevirtaamat Oulujoen pääuomassa ...... 19 5.5 Leväseurannan tulokset ...... 20 5.6 Uimarantojen hygieenisen laadun seuranta ...... 20

6 YHTEENVETO ...... 21

7 VIITTEET ...... 22

Liitteet

Liite 1 Oulujoen alaosan vesistö: kuormittajat ja havaintopaikat, kartta Liite 2 Tarkemmat kartat: Jylhämä, Putaalanjoki ja Montta Liite 3 Vedenlaatu vuonna 2018 Liite 4 Vedenlaadun kehitys 2000-luvulla

Kartta-aineistot sisältävät Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 01/2015 2

Pöyry Finland Oy

Virpi Ervasti, Ins. (AMK) (tekijä) Susanna Ylitervo, FM (tekijä) Eeva-Leena Anttila, FM (tarkistus ja hyväksyntä)

Yhteystiedot

Elektroniikkatie 13 90590 Oulu puh. 010 3311 sähköposti [email protected] www.poyry.com 1

1 JOHDANTO Oulujoen alaosan yhteistarkkailu on tehty vuosina 2014–2018 Ahma ympäristö Oy:n (2014a) laatiman ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen 4.7.2014 (POPELY- 1152/2014) hyväksymän ohjelman mukaisesti. Oulujoen alaosan yhteistarkkailuvelvollisia ovat Fortum Power and Heat Oy Utasen voimalaitoksen osalta, Vaalan kunta (jäte- vedenpuhdistamo) sekä kolme kalankasvatuslaitosta: Petäjäkosken Kala, Oulujoen Lohi sekä Montan Lohi Oy. Vuodesta 2014 lähtien Oulujoen alaosan vesistötarkkailua on hoitanut Pöyry Finland Oy, kuitenkin niin, että vuonna 2014 näytteet otti vielä Ahma ympäristö Oy. Fortum Power and Heat Oy:n Utasen voimalaitoksen eteläpuolisen altaan vedenlaadun tarkkailuvelvollisuus perustuu Pohjois-Suomen vesioikeuden Utasen ja Ala-Utasen voimalaitoksen rakentamisesta 22.12.1980 antamaan päätökseen. Altaaseen johdetaan vettä Utasen voimalaitoksen alakanavan pohjoispuolisesta altaasta sekä lisäksi Oulujoen vettä vähintään 0,5 m3/s 15.5.–30.9. välisenä aikana. Vedet kulkevat Putaalanjoen kautta alakanavan reunapadon ja entisen luonnontilaisen jokitörmän väliin jäävää uomaa myö- ten Sotkakosken niskalle ja Sotkajärveen. Utasen voimalaitoksen eteläpuolisen altaan vedenlaadun tarkkailu toteutetaan Putaalanjoessa joka toinen vuosi. Muutoin säännöste- lyn vaikutusten selvittäminen ei kuulu velvoitetarkkailuun, vaan se toteutetaan erillisinä selvityksinä. Vaalan kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu toteutetaan nykyisin Kainuun taajamien kuormitustarkkailun yhteydessä ja em. kolmen kalalaitoksen kuormitustarkkailua hoitaa erillisenä Ahma ympäristö Oy. Kuormitustarkkailutulokset raportoidaan omissa raporteissaan, mutta tässä vesistötarkkailuraportissa esitetään yhteenveto kuor- mitustarkkailuista. Oulujoen alaosan velvoitetarkkailut on toteutettu yhteistarkkailuna vuodesta 1991 lähti- en. Oulujoen alaosalla tapahtui 2000-luvulla kuormituksen suhteen useita muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet oleellisesti vesistötarkkailun toteuttamiseen. Oulujoen alaosalle kohdistuva yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kuormitus väheni selvästi sen jälkeen kun siirtoviemäriverkko Muhokselta, Utajärveltä ja Pyhäkoskelta Ouluun valmistui ja Jylhämän jätevedet alettiin johtaa Vaalan jätevedenpuhdistamolle. Maxit Oy jäi vuoden 2010 alussa pois vesistötarkkailusta, kun tehtaan saniteettivesien lasku Oulujokeen lope- tettiin. Nykyisin Vaalan jätevedenpuhdistamo on ainoa alueella toimiva jätevedenpuh- distamo. Lisäksi turvetuottajat erkaantuivat yhteistarkkailusta vuonna 2004. Turvetuot- tajilla on oma tarkkailuohjelma (Pöyry Finland Oy 2013), joka on voimassa vuosille 2014–2020. Oulujoen alaosan sivu-uomien tarkkailu toteutetaan pääosin turvetuottajien yhteistarkkailun puitteissa. Oulujoen alaosalla sijaitsee lisäksi kolme suljettua kaatopaikkaa (Vaala, Utajärvi ja Muhos) sekä Oulun Energian Miehonsuon tuhkanläjitysalue, joilla on omat erillistarkkailunsa. Oulujoen alaosan vesistötarkkailu toteutettiin vuonna 2018 ns. suppeana tarkkailuna, jolloin raportissa esitetään vuosittaiset viranomaisseurannan ja konsultin tekemän vesis- tötarkkailun tulokset sekä yhteenveto alueen erillistarkkailuista ja vesistöalueen kuormituksesta. Tarkkailuohjelman mukaisesti vesistötarkkailuraportissa esitetään myös alueella tehtävän leväseurannan sekä kuntien tekemän uimarantojen hygieenisen vedenlaadun seurannan tulokset. Oulujoen alaosan kalataloustarkkailu on toteutettu 1980-luvulta lähtien omana tarkkai- lunaan. Viimeisin yhteenvetoraportti on laadittu vuosilta 2008–2013 (Pöyry Finland Oy 2014) ja väliraportti vuosilta 2014–2016 (Pöyry Finland Oy 2017). Vuonna 2018 kalata- 2 loustarkkailussa oli kalastuskirjanpito ja kalastustiedustelu, jotka tullaan raportoimaan erillisessä kalataloustarkkailun raportissa toukokuussa 2019 (Pöyry Finland Oy).

2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS Tarkkailualue käsittää Oulujoen alaosan alueen Oulujärven alapuolella (Kuva 1 ja liite 1). Sivujokien tarkkailu toteutetaan pääosin kuitenkin turvetuottajien tarkkailun yhtey- dessä. Alue kuuluu pääosin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueeseen. Tark- kailualueen ylärajana on Oulujärven luusua ja alarajana Merikoski. Oulujoen alaosan valuma-alueen (vesistöalue nrot 59.1 ja 59.2 yhteensä) pinta-ala on 3 002 km2 ja järvi- syys 3,2 %, kun koko Oulujoen vesistöalueen pinta-ala on 22 841 km2 (Ekholm 1993). Suurimmat sivujoet alaosalla ovat Kutujoki, Utosjoki, Muhosjoki ja Sanginjoki. Sivujo- kien virtaamat ovat vähäisiä pääuomaan verrattuna.

Kuva 1 Oulujoen alaosan vesistöalue: pääuoma ja suurimmat sivujoet.

Oulujoen alaosa on voimakkaasti säännöstelty. Pääuomassa on seitsemän voimalaitosta ja lisäksi yksi voimalaitos sijaitsee Utosjoen suulla (liite 1). Voimatalous vaikuttaa oleellisesti joen luonteeseen ja muihin käyttömuotoihin. Säännöstelyn aiheuttama vedenkorkeuden vaihtelu sekä kalojen kulun estyminen ovat voimatalouden haitoista kes- keisimpiä. Lyhytaikaissäätelyn aiheuttama vedenkorkeuden vaihtelu on voimakkainta Montan alapuolisessa Oulujoessa. Joen moninaiskäytön parantamiseksi on viime vuosina tehty paljon tutkimusta ja useita parantavia toimenpiteitä. Oulujoella on tärkeä merkitys myös vedenhankinnan kannalta, sillä Oulun kaupunki ottaa raakavetensä pääasiallisesti Oulujoesta Merikosken yläpuolelta. Myös Kemira Oyj:n Oulun tehdas ja Stora Enso Oyj:n Oulun tehdas ottavat raakavetensä Oulujoesta. 3 Oulujokea kuormittavat taajamien ja teollisuuden jätevesien lisäksi kalankasvatus, turvetuotanto, maa- ja metsätalous sekä haja- ja loma-asutus. Haja-asutuksen kuormitus on vähentynyt siirtoviemärien käyttöönoton myötä, koska siirtoviemärit mahdollistavat jo- kivarren haja-asutuksen liittymisen kunnalliseen viemäriverkkoon. Vedenlaatu Oulujoen yläosalla on melko hyvä. Oulujärvestä juoksutettava vesi on suu- ren järvialtaan tasaavasta vaikutuksesta johtuen jokseenkin tasalaatuista. Veden laatu heikkenee ja vaihtelu vedenlaadussa lisääntyy joen alaosaa kohden. Sivujoissa veden laatu on pääuomaa heikompi. Tulva-aikana ja sadekausina, jolloin sivujokien virtaaman osuus pääuomassa kasvaa, veden laatu on Oulujoen alaosalla keskimääräistä heikompi. Oulujoen veden laadulla on merkittävä vaikutus Oulun edustan merialueen veden laatuun. Oulujoki on pintavesityypiltään erittäin suuri kangasmaiden joki (ESk). Sanginjoki, Muhosjoki, Poikajoki, Naamanjoki ja Kutujoki ovat keskisuuria turvemaiden jokia (Kt). Putaalanjoki kuuluu Oulujoen vesimuodostumaan (SYKE 2019a). Oulujoen pääuoma rannikolta Oulujärveen saakka on nimetty voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi, jossa ekologinen tila suhteutetaan parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Ympäristöhallinnon Avoin tieto-palvelusta saadun tiedon mukaan Oulujoen alaosan ekologinen tila on Muhokselta Merikoskelle tyydyttävä suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan (Kuva 2). Tilaluokka fysikaalis-kemiallisen vedenlaadun perusteella olisi hyvä. Oulujoen keskiosan ekologinen ja kemiallinen tila Mu- hokselta ylävirtaan on hyvä. Oulujoen alaosalle laskevista sivu-uomista Sanginjoki ja Naamanjoki ovat tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Muhosjoki, Kutujoki ja Utosjoki ovat hyvässä tilassa. Kaikkien mainittujen sivu-uomien kemiallinen tila on hyvää huo- nompi. Syynä luokitteluun on laskeumasta peräisin olevan elohopean ympäristölaa- tunormin todennäköinen ylitys. Oulujärven ekologinen ja kemiallinen tila on hyvä (SYKE 2019a). 4

Oulu

Oulujärvi

Kuva 2 Oulujoen alaosan vesistöalueen ekologinen tila (Ympäristökarttapalvelu Karpalo 2018). Sininen = erinomainen ekologinen tila, vihreä = hyvä tila, keltainen = tyydyttävä tila, oranssi = välttävä tila

Oulujoen alaosan vesistöalueella hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämistä. Joissakin vesimuodostumissa myös hydro- logis-morfologiset tekijät heikentävät vesimuodostuman tilaa. Kaikille alueen hyvää huonommassa ekologisessa tilassa oleville vesimuodostumille on arvioitu ravinteiden vähentämistarve (Taulukko 1). Oulujoessa ravinteiden vähentämistarvetta ei ole. Kuor- mitusta vähennetään koko vesistöalueelle kohdistetuilla yhteistoimenpiteillä, joita ovat haja-asutuksen jätevesien käsittelyn parantaminen, happamuuden torjunta, maa- ja met- sätalouden sekä turvetuotannon kuormituksen vähentäminen ja vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen. Tiettyihin vesimuodostumiin voidaan lisäksi kohdistaa täydentäviä toimenpiteitä. Maatalouden kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä suunna- taan Muhosjoen ja Poikajoen alueelle ja metsätalouden toimenpiteitä Sanginjoen ja Naamanjoen alueelle. Säännöstelyn kehittämistä ja vesistökunnostuksia suunnitellaan Oulujoen pääuoman, Kutujoen, Naamanjoen, Poikajoen ja Sanginjärven alueelle (Poh- jois-Pohjanmaan Ely-keskus 2015a–b). 5 Taulukko 1 Hyvää huonommassa ekologisessa tilassa olevien pintavesien ravinnepitoisuuden vähentämistarpeet alueelle (Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus 2015b).

Vesimuodostuma Vähennystarve (%) Kok.P Kok.N Sanginjoki > 50 10–30 Sanginjärvi > 50 > 50 Naamanjoki 10–30 Poikajoki > 50 30–50

3 SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET

3.1 Ilman lämpötila ja sadanta Vuosi 2018 oli keskimääristä lämpimämpi. Vuoden keskilämpötila oli vesistöalueen alaosalla Oulunsalossa 3,8 °C, kun se vertailujaksolla 1981–2010 on ollut 2,7 °C. Vesis- töalueen yläosalla Vaalassa vuoden 2018 keskilämpötila oli 3,1 °C, kun vertailujaksolla keskiarvo on ollut 1,9 °C. Yksittäisistä kuukausista helmi-, maalis ja kesäkuu olivat kummallakin paikkakunnalla normaalia kylmempiä, mutta muuten keskilämpötilat olivat tavanomaista korkeampia (Kuva 3). Touko- ja heinäkuu sekä viime vuosien tavoin marras-joulukuu olivat selvästi (erotus 2,6–4,5 °C) normaalia lämpimämpiä.

2017 Vaala 2017 °C Vaala 2018 2018 mm 1981–2010 1981–2010 140 20 15 120 10 100 5 80 0 60 -5 40 -10 20 -15 -20 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 2017 2017 Oulunsalo 2018 Oulunsalo mm °C 2018 1981–2010 120 20 1981–2010 15 100 10 80

5 60 0 40 -5 20 -10 -15 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

Kuva 3 Kuukauden keskilämpötila ja keskimääräinen sadanta Vaalan ja Oulunsalon havaintoasemilla vuonna 2018 ja vertailuna vuonna 2017 sekä kaudella 1981–2010 keskimäärin (Pirinen ym. 2012, Ilmatieteen laitos 2018 ja 2019). 6 Vuosi 2018 oli selvästi tavanomaista vähäsateisempi Oulujoen yläosalla (Vaala), jossa sademäärä (406 mm) jäi noin 65 %:iin pitkänajan keskiarvosta. Oulujoen alaosalla (Ou- lunsalo) satoi yhteensä 431 mm, eli sademäärä jäi noin 90 %:iin vertailujaksoon nähden. Oulunsalossa sademäärä oli myös selvästi pienempi kuin esimerkiksi kolmena edellisvuonna. Sateet jakautuivat melko epätasaisesti pitkin vuotta. Valuma-alueen yläosalla kuukausi- sadanta jäi syyskuuta lukuun ottamatta kaikkina kuukausina alle keskimääräisen. Oulu- joen alaosalla sen sijaan satoi hieman tai selvästi normaalia enemmän tammi-, huhti-, kesä-, elo-, syys- ja joulukuussa. Kummallakin paikkakunnalla erityisen vähäsateisia olivat helmi-, touko- ja heinäkuu.

3.2 Jokivirtaamat Oulujoen vesistö on voimakkaasti säännöstelty. Säännöstely on lisännyt talviaikaisia virtaamia ja pienentänyt tulva- ja kesäaikaisia virtaamia, mikä tasoittaa virtaamien vaih- teluita (v. 1991–2010 NQ 25 m3/s ja HQ 848 m3/s) (Korhonen ja Haavanlammi 2012). Säännöstelystä johtuen virtaaman vuosirytmiikka poikkeaa huomattavasti luonnontilai- sesta. Oulujoen virtaamat ovat alkuvuodesta yleensä suuria (Kuva 4), kun vesiä juoksu- tetaan voimatalouden tarpeisiin ja luodaan varastointitilavuutta kevättulvavesille. 7

Oulujärvi Jylhämä Q 800 700 600 500 400 300 200 100 0 elo syys loka kesä joulu huhti heinä helmi touko maalis tammi marras

m3/s Oulujoki Merikoski Q 900

800

700

600

500

400

300

200

100

0 elo loka syys kesä joulu huhti helmi touko heinä tammi maalis marras

2018 1991-2010 1991-2010 min ja max

Kuva 4 Oulujoen virtaama Jylhämässä ja Merikoskessa vuonna 2018 sekä pitkän ajanajakson (1991–2010) keski- ja äärivirtaamat vuorokauden keskiarvoina (SYKE 2018b).

Oulujoen virtaamia on tarkasteltu Oulujärven luusuassa sijaitsevan Jylhämän voimalaitoksen sekä Oulujoen alaosalla sijaitsevan Merikosken voimalaitoksen tietojen perustel- la. Vuonna 2018 Oulujoen keskimääräiset vuosivirtaamat olivat jonkin verran tavanomaista pienemmät. Jylhämässä keskivirtaama oli 205 m3/s, kun vertailujakson 1991– 2010 keskivirtaama oli 224 m3/s. Merikosken keskivirtaama oli 238 m3/s, kun vertailujakson keskivirtaamaan oli 263 m3/s. Virtaamat olivat keskimääristä suurempia alkuvuodesta, sen sijaan touko-kesäkuusta lähtien virtaamat jäivät pääosin selvästi alle pit- känajan keskiarvojen. Poikkeuksellisen kuiva jakso kesä-elokuussa näkyi alhaisempina virtaamina myös Oulujoen pääuomassa. Vuoden 2018 keskivirtaamat olivat pienempiä kuin kahtena edellisvuonna ja selvästi pienempiä kuin runsassateisena vuonna 2015. 8 4 YHTEENVETO KUORMITUKSESTA Oulujoen alaosalla sijaitsevat Vaalan jätevedenpuhdistamo, kolme kalankasvatuslaitosta, Vaalan, Muhoksen ja Utajärven suljetut kaatopaikat, Miehonsuon tuhkanläjitysalue sekä noin 20 eri vaiheissa olevaa turvetuotantoaluetta. Turvetuotannon kuormitustark- kailusta ja muiden kuormittajien tarkkailuista laaditaan omat erilliset raportit. Oulujokea ja sen sivu-uomia kuormittavat lisäksi maa- ja metsätalouden ja haja-asutuksen ja hule- vesien päästöt sekä ilmalaskeuma.

4.1 Vaalan kunnan jätevedenpuhdistamo Vaalan jätevedenpuhdistamo on mukana Kainuun taajamien yhteistarkkailussa, ja puhdistamon tarkkailusta on laadittu oma erillinen raportti (Pöyry Finland Oy 2019a). Vaa- lan kunnan jätevedet puhdistetaan vuonna 1994 valmistuneessa biologis-kemiallisessa rinnakkaissaostuslaitoksessa. Vaalan kunnan asukasluku oli 2 869 asukasta vuodenvaih- teessa 2018–2019. Viemäröinnin piirissä oli 843 taloutta, Vaalan juustola ja kaksi huol- toasemaa. Vuoden 2006 alusta lähtien on ollut käytössä siirtoviemäri Jylhämästä Vaa- laan. Vuonna 2018 jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin 177 062 m3 eli keskimäärin 485 m³/d jätevettä. Vaalan jätevedenpuhdistamon toimintaa tarkkailtiin vuonna 2018 tarkkailuohjelman mukaisesti kuusi kertaa. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina 2016–2018 on esitetty taulukossa 2 (Pöyry Finland Oy 2019a). Taulukko 2 Vaalan jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina 2016–2018 (Pöyry Finland Oy 2019a).

Tarkk. BOD7 Kok.P Kiintoaine Kok.N vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d kg/d % kg/d kg/d % kg/d kg/d % kg/d kg/d % 2016 238 5,2 98 6,3 0,29 95 275 8,6 97 29 12 58 2017 293 2,4 99 12 0,14 99 411 6,2 98 44 16 64 2018 314 2,9 99 9 0,16 99 357 6,2 98 40 7 82 AVL 4 186 34 3 000 35 3 914 59 2 933 1 067 Mitoitus 300 8,2

Tarkk. CODCr NH4-N vuosi Tuleva Lähtevä Teho Lähtevä Teho kg/d kg/d % kg/d % 2016 545 25 95 11 64 2017 751 23 97 13 71 2018 739 23 97 6 86 AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD7 70, kok.P 4, kok.N 15, kiintoaine 105. Puhdistamolta vesistöön kohdistuva kuormitus oli vuonna 2018 keskimäärin noin 0,16 kg/d kokonaisfosforia, 7 kg/d kokonaistyppeä, 2,9 kg/d happea kuluttavaa ainesta (BOD7) sekä 6,2 kg/d kiintoainetta. Puhdistamolta vesistöön lähtenyt kuormitus oli vuonna 2018 kokonaistypen ja ammoniumtypen osalta kahta edellisvuotta pienempää. BOD7- ja kokonaisfosforikuormitus oli hieman kasvanut edellisvuodesta. CODCr- ja kiintoainekuormitus olivat edellisvuoden tasoa.

Vuonna 2018 Vaalan jätevedenpuhdistamon teho oli vuositasolla hyvä BOD7:n, kokonaisfosforin, kiintoaineen ja CODCr:n osalta. Kokonais- ja ammoniumtypen keskimää- räiset puhdistustehot olivat parantuneet edellisvuodesta ollen hyvää tasoa. Lupaehdot saavutettiin molemmilla puolivuotisjaksoilla kaikilta osin. Myös valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vähimmäisvaatimukset saavutettiin kaikilta osin. 9 4.2 Kalankasvatuslaitokset Oulujoen alaosalla on kolme kalankasvatuslaitosta. Petäjäkosken Kalan laitos sijaitsee Kutujoen alaosalla, Oulujoen Lohi Oy:n laitos Oulujoen pääuomassa Kutujokisuun kohdalla ja Montan Lohi Oy:n laitos Oulujoen pääuomassa Montan voimalaitoksen kohdalla. Laitosten sijainti käy ilmi liitteinä 1 ja 2 olevilta kartoilta. Kalakasvatuslaitos- ten kuormitustarkkailutulokset vuodelta 2017 on raportoitu omassa erillisraportissa (Eu- rofins Ahma Oy 2019a). Petäjäkosken Kalan ja Montan Lohi Oy:n laitoksilla tehdään kuormitustarkkailua ja Ou- lujoen Lohi Oy:n laitoksella kuormitus arvioidaan laitoksen rehunkulutuksen ja kalan li- säkasvun perusteella. Vuosikuormitus (kg/a) arvioitiin kaikilla laitoksilla rehunkulutuksen ja lisäkasvun perusteella. Montan kalakasvatuslaitoksella kasvatetaan kalanpoikasia Oulujoen velvoiteistutuk- siin. Kasvatukseen käytettävä vesi otetaan voimalaitoksen yläpuolisesta altaasta ja pa- lautetaan kolmen eri purkupaikan kautta voimalaitoksen alapuolelle. Laitoksen toiminta oli vuonna 2018 kaikilta osin lupaehtojen mukaista. Vuonna 2018 laitoksella käytettiin rehua 20 750 kg eli alle puolet lupaehdon mukaisesta sallitusta enimmäismäärästä ja kalan lisäkasvu oli 21 528 kg (rehukerroin 0,96). Vesistöön joutuva laskennallinen ainetaseeseen perustuva fosforikuormitus saa olla enintään 280 kg/a ja päästötarkkailutulos- ten mukaan mitattu fosforikuormitus 240 kg/a. Vuoden 2018 ainetaselaskelman mukainen fosforikuormitus oli noin 149 kg ja päästötarkkailunäytteiden analyysitulosten perusteella arvioitu vastaava kuormitus noin 143 kg. Petäjäkosken Kalan kalakasvatuslaitos saa lupaehtojen mukaan käyttää rehua 21 000 kg/a ja vesistöön menevä ainetaseeseen perustuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 130 kg/a. Vuonna 2018 rehua käytettiin 4 070 kg ja kalan lisäkasvu oli 2 428 kg (rehukerroin 1,68). Päästötarkkailunäytteiden mukainen fosforikuormitus oli vuositasolle arvioituna noin 0,01 kg/d eli vain noin 3 kg/a. Rehunkäytön ja kalan lisä- kasvun perusteella arvioituna laitoksen vuosikuormitus oli noin 23 kg/a fosforia ja noin 202 kg/a typpeä. Laitos toimi näin ollen lupaehtojen mukaisesti. Oulujoen Lohi Oy:n verkkokasvatusaltaiden kuormitusta ei mitata, vaan kuormitus arvioidaan käytetyn rehumäärän ja lisäkasvun perusteella. Laitoksella käytettiin vuonna 2018 rehua yhteensä 14 175 kg ja kalan lisäkasvu oli 11 750 kg (rehukerroin 1,21). Tuo- tantotietojen perusteella laskettu laitoksen fosforikuormitus oli vuonna 2018 noin 64 kg/a ja typpikuormitus noin 614 kg/a, mikä alitti lupaehdoissa asetetut enimmäiskuor- mitukset (110 kg P/a ja 850 kg N/a). Alla olevassa taulukossa 3 on esitetty Oulujoen alaosan yhteistarkkailussa mukana olevien kalankasvatuslaitosten vesistökuormitus vuonna 2018. Laitosten yhteenlaskettu kuormitus oli kesällä 2018 noin 236 kg/a (1,9 kg/d) fosforia ja noin 1 545 kg/a (12,7 kg/d) typpeä. Ravinteiden yhteiskuormitus oli edellisvuoden kesää pienempi. 10 Taulukko 3 Oulujoen alaosan kalankasvatuslaitosten päästöt vesistöön v. 2018 ja vertailuna v. 2017 (Eurofins Ahma Oy 2019a).

4.3 Kaatopaikat Vaalan kunnan suljettu kaatopaikka Vaalan kaatopaikka sijaitsee noin 4 km Vaalan keskustasta itään/koilliseen. Kaatopaik- ka-alueella muodostuvat vedet johdetaan kaatopaikan pohjoispuolisen suoalueen kautta Rovanojaan, ja siitä edelleen ojastoja pitkin Kutujoen alaosalle. Osa vesistä virtaa myös eteläsuuntaisesti. Kaatopaikalta lähtevien vesien laatua tarkkaillaan ohjelman mukaan kaksi kertaa vuodessa otettavin näyttein. Vuoden 2018 tarkkailutulosten perusteella Vaalan kaatopaikan vaikutus vedenlaatuun oli havaittavissa lievänä kaatopaikalta ete- lään laskevassa ojassa. Kutujoen suuntaan laskevassa Rovanojassa ei ollut havaittavissa selviä kaatopaikkavesien vaikutuksia (Pöyry Finland Oy 2019b). Utajärven kunnan suljettu kaatopaikka Noin 5 km Utajärven kunnan keskustaajamasta koilliseen sijaitsevan suljetun kaatopaikan tarkkailussa noudatetaan jälkitarkkailuohjelmaa, jonka mukaisesti kaatopaikka- ja pintavesien laatua tarkkaillaan kerran vuodessa syksyllä. Kaatopaikka-alueen valuma- ja suotovedet imeytyvät maaperään sekä jätetäytön pohjoisella ja koillisella reunalla ole- viin ojiin. Alueen pintavesien purkautumisesta edelleen kaatopaikan ympärysojasta ul- kopuolelle ei ole täyttä varmuutta. Kaatopaikka-alueella ei ole tasausallasta tai mittapa- toa. Kaatopaikkaveden laadun tarkkailuun käytetään pohjois- ja koillisreunalla olevaa ympärysojaa, minkä lisäksi kaatopaikan vaikutuksia ympäröiviin pintavesiin seurataan kahdesta metsäojasta alueen länsi- ja itäpuolella. Kaatopaikan vaikutukset vedenlaatuun ovat olleet nähtävissä lähinnä ympärysojien vedenlaadussa. Syksyllä 2018 kuivuuden vuoksi ympärys- ja metsäojista ei saatu näytteitä lukuun ottamatta Utajärvi–Puolanka- tien varressa sijaitsevaa metsäojaa, jossa kaatopaikan vaikutuksia ei ollut edellisvuoden tavoin juurikaan havaittavissa (Pöyry Finland Oy 2019c). Muhoksen kunnan suljettu kaatopaikka Muhoksen Kestinkankaan kaatopaikka sijaitsee noin 7 km kunnan keskustaajamasta ete- lään. Kaatopaikalla ei ole tasausallasta eikä suoraa purkua pintavesiin, vaan kaatopaikka-alueen valumavedet imeytyvät maaperään. Vedet kulkeutuvat maaperässä ja pohja- vedessä suurelta osin alueen pohjoispuolella sijaitsevalle Mätässuolle ja edelleen metsä- ojien kautta Henttulanojaan ja siitä edelleen Muhosjokeen. Velvoitetarkkailutulosten perusteella kaatopaikan vaikutukset ojavesien laatuun olivat havaittavissa kaatopaikan vä- 11 littömässä läheisyydessä, muttei juurikaan enää kauempana sijaitsevalla pisteellä (Pöyry Finland Oy 2019d). Miehonsuon tuhkanläjitysalue Oulun Energian Miehonsuon tuhkanläjitysalueen tarkkailua hoitaa Pöyry Finland Oy, ja tuloksista on laadittu oma vuositarkkailuraportti (Pöyry Finland Oy 2019e). Tuhkanläji- tysalueelle läjitetään Toppilan voimalaitosten sekä Laanilan Voima Oy:n tuhkia. Kuor- mitusnäytteet otetaan läjitysalueen laskeutusaltaan mittapadolta (MieP1) neljä kertaa vuodessa. Vuonna 2018 tuhkanläjitysalueen mittapadolta virtasi vettä alapuoliseen ve- sistöön keskimäärin 0,08 l/s (7,0 m3/d) eli selvästi vähemmän kuin edellisvuonna. Myös kuormitus oli edellisvuotta pienempi. Happea kuluttavan aineksen (CODMn) kuormitus oli keskimäärin 0,1 kg/d, typen kuormitus 0,01 kg/d, kiintoaineen kuormitus 0,1 kg/d, sulfaatin kuormitus 2,5 kg/d ja kloridin kuormitus 0,8 kg/d (Taulukko 4). Taulukko 4 Miehonsuon tuhkanläjitysalueen bruttokuormitus vuosina 2017–2018 (koko vuoden keskivirtaamalla painotettu vuosikuormitus).

Q CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Mn Kiintoaine Cl SO4 Pvm. m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d ka. v. 2018 7 0,1 0,0002 0,0001 0,01 0,001 0,01 0,1 0,004 0,1 0,8 2,5 ka. v. 2017 27 0,7 0,003 0,002 0,06 0,004 0,04 0,3 0,01 0,5 2,4 9,1

Tuhkanläjitysalueelta purkautuva vesi oli aiempien vuosien tapaan hapanta, suolapitois- ta ja runsasravinteista. Happipitoisuudet olivat ajoittain huonoja. Kokonaisfosforipitoi- suudet olivat keskimäärin ennakkotarkkailunäytteen tasoa suurempia, mutta kokonaistyppipitoisuus oli samalla tasolla kuin ennakkotarkkailussa vuonna 1997. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuusarvo sekä kloridi- ja sulfaattipitoisuudet ovat nousseet viime vuosien aikana tuhkanläjitysalueelta lähtevissä vesissä. Mangaanipitoi- suudet nousivat vuoteen 2013 saakka, minkä jälkeen pitoisuudet ovat tasaantuneet. Tuhkanläjitysalueen vesien vaikutukset alapuolisessa vesistössä olivat kuitenkin myös vuoden 2018 tarkkailutulosten perusteella lieviä.

4.4 Turvetuotanto Turvetuotannon tarkkailussa on voimassa Oulujoen vesistöalueen alaosan käyttö-, pääs- tö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2014–2020 (Pöyry Finland Oy 2013). Oulujoen alaosan turvetuottajien päästö- ja vaikutustarkkailun toteuttamisesta on vastannut vuonna 2018 Eurofins Ahma Oy (2019b). Pohjois-Pohjanmaalla on lisäksi toteutettu turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailua (Pöyry Finland Oy 2019f), jossa tarkkai- lukohteena ovat kuntoonpanosuot sekä tuotantovaiheen ympärivuotiset tarkkailusuot. Oulujoen alaosan turvetuottajien kuormitustiedot on esitetty Pöyry Finland Oy laatimas- sa vuosikuormitusraportissa, josta tiedot on otettu tähän raporttiin. Vuonna 2018 Oulu- joen alaosan vesistöalueella oli turvetuotannossa 859 ha, kunnostusvaiheessa 0 ha, tuo- tantokunnossa 530 ha ja tuotannosta poistunut 340 ha. Jälkikäytössä oli 201 ha ja val- mistelematonta aluetta oli 30 ha. Turvetuotannon kokonaispinta-ala (ei sisällä jälkikäy- tössä olevia tai valmistelemattomia alueita) oli 1 729 ha (Pöyry Finland Oy 2019f). Tur- vetuotantoalueiden sijainti on esitetty kartalla liitteessä 1. Kesäajan 2018 tarkkailussa (touko-syyskuu) Oulujoen alaosan tuotantosoilla keskimää- räinen valuma (4 suota) oli 8,8 l/s km2. Keskimääräisissä valumissa oli suokohtaisia eroja, ja keskiarvoon ei ole otettu mukaan kohteita, joiden virtaamat on arvioitu vesistömal- lista. Turvesoiden valumavesien pH oli kesäaikaan keskimäärin välillä 6,0–6,8. Tur- vesoilta lähtevien vesien keskimääräiset humus- ja ravinnepitoisuudet vaihtelivat huomattavasti kohteittain (CODMn 10–52 mg/l, Kok.P 14–126 µg/l ja Kok.N 501–980 µg/l). 12 Myös kiintoainepitoisuudet ja erityisesti rautapitoisuudet vaihtelivat kohteittain: lähte- vien vesien kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 2,8–20 mg/l ja rautapitoisuus 917–16 325 µg/l. Em. tulokset perustuvat Eurofins Ahma Oy:n tarkkailuun (Pöyry Finland Oy 2019f). Alla olevassa taulukossa 5 on esitetty Eurofins Ahma Oy:n ja Pöyry Finland Oy:n tarkkailuun perustuvat ja turvetuotannon vuosikuormitusraportissa (Pöyry Finland Oy 2019f) esitetyt Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden päästöt (kg/a) vesistöön vuonna 2018. Päästöt olivat vuonna 2018 kokonaisuudessaan edellisvuotta alhaisempia. Turve- tuotantoalueiden päästöihin vaikuttavat oleellisesti koko tarkkailukauden hydrologiset olosuhteet. Vuonna 2018 valumat olivat etenkin kesäaikaan pieniä. Taulukko 5 Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 2018 (turvetarkkailuvuosi 1.1.-31.12.2018) (Pöyry Finland Oy 2019f). Tarkkailutulokset Pöyry Finland Oy ja Eurofins Ahma Oy.

4.5 Kokonaiskuormitus Oulujoen alaosan vesistöalueella Turvetuotannon, kalankasvatuksen, Vaalan jätevedenpuhdistamon sekä kaatopaikkojen ja läjitysalueen lisäksi Oulujoen alaosalla vesistökuormitusta aiheuttavat lähinnä maa- ja metsätalous sekä haja-asutus ja taajama-alueiden hulevedet. Oulujoen alaosan vesistö- alueella merkittävimpiä fosfori- ja typpikuormituksen lähteitä ovat luonnonhuuhtouma, peltoviljely sekä metsätalous. Oulujoen alaosalle on 2000-luvulla rakennettu siirto- viemäriverkosto, johon on liittynyt suurin osa alueen haja-asutuksesta. Tämän myötä Oulujokeen haja-asutuksesta kohdistuva jätevesikuormitus on pienentynyt merkittävästi. Asutus ja pellot ovat pitkälti keskittyneet jokivarsille. Oulujokivarressa suurimmat taajama-alueet ovat Vaalan, Utajärven ja Muhoksen kuntakeskukset ja alaosalla Oulun kaupungin alue. 13 5 VESISTÖTARKKAILU

5.1 Vesistötarkkailun toteutus Oulujoen alaosan vesistötarkkailupisteet on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 6) sekä kartalla liitteissä 1 ja 2, joista käy ilmi myös kuormittajien sijainti valuma- alueella ja suhteessa vesistötarkkailupisteisiin. Oulujoen pääuomaa tarkkailtiin vuonna 2018 yhteensä neljästä pisteestä: Jylhämästä, Montasta, Erkkolasta ja Merikoskesta. Pääuoman tarkkailu toteutetaan viranomaistarkkailuna, minkä lisäksi Jylhämän piste kuuluu myös konsultin tekemään velvoitetarkkailuun. Jylhämän pisteestä näytteitä otettiin yhteensä 10 kertaa, Merikosken pisteestä 13 kertaa ja Montan kohdalta neljä kertaa. Erkkolan piste kuuluu Oulun edustan velvoitetarkkailuun ja sieltä näytteet otettiin neljä kertaa. Pisteessä Oulujoki Pälli ei ollut tarkkailua vuonna 2018. Pääuoman lisäksi Oulujoen alaosan vesistötarkkailuun kuuluvat Kutujoki, jonka tarkkailupiste sijoittuu jokisuulle tarkkailuvelvollisten läheisyyteen, sekä joka toinen vuosi tarkkailussa oleva Putaalanjoki. Vuonna 2018 Kutujoen pisteestä otettiin näytteet kolme kertaa. Putaalanjoki ei ollut tarkkailussa vuonna 2018. Putaalanjoen tarkkailu liittyy Fortum Power and Heat Oy:n velvoitteeseen tarkkailla Utasen voimalaitoksen eteläpuo- lisen altaan veden laatua. Taulukko 6 Oulujoen alaosan yhteistarkkailun vesistötarkkailupisteet. Näytteenottopaikka Tunnus ETRS-TM35FIN Vesistöalue Kunta ELY-keskus Oulujoen pääuoma, viranomaisseuranta Oulujoki Jylhämä 12800* Ou95 7160771 489542 59.311 Vaala KAI Oulujoki Pälli 12900** 7191250 461844 59.131 Muhos POP Oulujoki Montta 7188860 453217 59.121 Muhos POP Oulujoki Erkkola*** 7211240 430846 59.111 Oulu POP Oulujoki Merikoski 13000 7211870 427850 59.111 Oulu POP Sivu-uomat, velvoitetarkkailu Kutujokisuu Kut2 7163350 489912 59.212 Vaala KAI Putaalanjoki 1 Pu8 7180464 473318 59.132 Utajärvi POP Putaalanjoki P3 Pu6 7182173 472499 59.132 Utajärvi POP Putaalanjoki P4 Pu1 7184782 467541 59.131 Utajärvi POP * mukana myös velvoitetarkkailussa ***Oulujoki Erkkola Oulun edustan velvoitetarkkailupiste **Oulujoki Pälli ei tuloksia vuonna 2017

Kutujoella sijaitsee yhteistarkkailuvelvollisista Petäjäkosken Kalan kalankasvatuslaitos. Vaalan kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Jylhämän voimalaitoksen yläpuolella. Ou- lujoen Lohi Oy sijaitsee Oulujoen pääuomassa Kutujokisuulla Jylhämän alapuolella. Montan Lohen kalankasvatuslaitos sijaitsee Montan voimalaitoksen läheisyydessä. Tar- kemmat kartat Jylhämästä, Putaalanjoelta ja Montasta on esitetty liitteessä 2. Velvoitetarkkailuohjelman mukaiset näytteenottoajankohdat olivat maalis-, heinä- ja elokuu. Tarkkailunäytteistä tehtiin seuraavat analyysit: lämpötila rautapitoisuus, Fe pH kok.P happipitoisuus PO4-P hapen kyllästysaste kok.N sähkönjohtavuus NH4-N kemiallinen hapenkulutus CODMn NO2+NO3-N väriluku fekaaliset koliformiset bakteerit (heinä-elokuu) sameus klorofylli-a (heinä-elokuu) kiintoaine 14 Oulujoen alaosan velvoitetarkkailun näytteet on analysoitu Eurofins Nab Labs Oy:n la- boratoriossa Jyväskylässä. Viranomaistarkkailun näytteet on ottanut Eurofins Environ- ment Testing Finland Oy. Tulokset on haettu ympäristöhallinnon vedenlaaturekisteristä (SYKE 2019c).

5.2 Vesistötarkkailun tulokset

5.2.1 Oulujoen pääuoma ja Kutujokisuu Vuoden 2018vedenlaatutulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 3 sekä tietyiltä osin kuvassa 5. Oulujoen pääuomassa oli havaittavissa jokivesille tyypillistä kevättulvanaikaista veden laadun heikentymistä siten, että selvästi suurimmat ainepitoisuudet todettiin toukokuun alussa. Tulva-aika näkyi erityisesti joen alaosalla Merikosken pisteellä väriluvun ja humus- ja ravinne-, rauta- ja kiintoainepitoisuuksien kohoamisena. Joen yläosalla Jylhä- mässä vedenlaadun muutoksia ei juuri havaittu. Merikosken pisteellä myös veden pH laski jonkin verran, mutta muilla pisteillä pH-tasossa ei tulva-aika näkynyt. Kutujo- kisuun näytteenotto ei ajoittunut tulva-aikaan. 15

Kuva 5 Vedenlaatu vuonna 2018 Oulujoen pääuomassa sekä Kutujoessa. 16 Oulujoen pääuoman happitilanne oli hyvä–erinomainen läpi vuoden, lukuun ottamatta Montan maaliskuun tyydyttävää happitilannetta. Tällöin Montan happipitoisuus on hy- vä, mutta kyllästeisyys alentunut kylmyyden takia. Kutujoessa happitilanne oli tyydyt- tävä–hyvä. Oulujoen pääuoman ja Kutujokisuun havaintopisteillä pH-arvot olivat lie- västi hapanta tai neutraalia tasoa. Tulva-ajan lisäksi pH-tasoa oli hieman alentunut loka- kuussa Jylhämässä, Montassa ja Merikosken kohdalla. Oulujoen ja Kutujoen sähkönjohtavuus oli läpi vuoden hyvin alhainen. Humusta kuvaa- vat CODMn-arvo sekä rautapitoisuus kohottivat veden värilukua Kutujokisuulla, missä vesi oli tummempaa kuin Oulujoessa. Oulujoen väriluku oli keskimäärin tasoa 70–80 mg/l Pt niin, että väriluku nousi hieman jokea alaspäin tultaessa. Oulujoen pääuoman ja Kutujoen vesi oli veden värin ja CODMn-arvojen perusteella humuspitoista tai ajoittain erittäin humuspitoista. Oulujoen rautapitoisuus kasvoi jokea alaspäin mentäessä: pitoisuus oli Jylhämässä tasoa 370 µg/l ja Merikosken kohdalla tasoa 700 µg/l. Kutujokisuun rautapitoisuus (1400–1900 µg/l) oli selvästi Oulujoen pääuomaa suurempi. Humus- ja rautapitoisuuksissa oli huomattavaa ajallista vaihtelua Oulujoen alaosalla ja Kutujo- kisuulla. Oulujoen ja Kutujoen veden sameus oli vähäistä. Silmin havaittavaa sameutta todettiin vain Merikosken kohdalla tulva-aikaan ja Kutujoella elokuussa. Kiintoainepitoisuudet olivat pääosin pieniä. Hieman yleistä tasoa suurempia pitoisuuksia todettiin Oulujoessa Merikosken kohdalla tulva-aikaan ja Kutujoessa. Oulujoen pääuomassa alhaisimmat ravinnepitoisuudet mitattiin Oulujärven alapuolella Jylhämässä, missä sekä kokonaisfosforin (ka. 13 µg/l) että kokonaistypen (ka. 327 µg/l) pitoisuudet olivat keskimäärin alhaisia. Oulujoen pääuoman ravinnepitoisuudet nousivat hieman jokea alaspäin mentäessä. Kokonaistyppipitoisuus oli Montan kohdalla keski- määrin 323 µg/l ja joen alaosalla Erkkolan ja Merikosken kohdalla 370 µg/l ja 359 µg/l. Kokonaisfosforipitoisuus oli Montan kohdalla keskimäärin 15 µg/l ja Erkkolan ja Meri- kosken kohdalla 21 µg/l ja 19 µg/l. Erot näytteenottomäärissä vaikuttavat kuitenkin keskiarvoihin. Kesäaikaiset kokonaisravinnepitoisuudet ovat Jylhämän kohdalla karuille tai lievästi reheville vesille tyypillisiä. Alempana pääuomassa loppukesän kokonaisravinnepitoisuudet olivat lievästi reheville tai reheville vesille tyypillisiä. Kutujoen vesi oli Oulujoen pääuomaa ravinteikkaampaa (vuoden 2018 ka. kok.P 35 µg/l ja kok.N 513 µg/l). Kutu- joen kesäaikainen kokonaisfosforipitoisuus kuvastaa joen rehevyyttä, kun taas kokonaistyppipitoisuus on lievästi reheville vesille tyypillinen. Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuuksissa ei ollut keskimäärin merkittävää eroa eri kohdissa Oulujoen pääuomaa. Pääuoman ja Kutujoen fosfaattifosforipitoisuudet (PO4-P) olivat pääosin melko alhaisia. Epäorgaanisen typen pitoisuudet vaihtelivat vuodenajasta riippuen niin, että kesäaikaan pitoisuudet olivat pääsääntöisesti pienempiä, sillä levät käyttivät ravinteita kasvuunsa. Klorofylli-a-pitoisuudet viittasivat Jylhämässä keskira- vinteisuuteen ja Erkkolan kohdalla sekä Kutujoessa runsasravinteisuuteen. Jokivesissä perustuotannon määrän ja havaittujen ravinnepitoisuuksien välinen yhteys on selvästi heikompi kuin järvissä. Tutkimustulosten perusteella sekä fosfori että typpi voivat rajoittaa virtavesien perustuotantoa, mutta ravinnepitoisuuksien ja perustuotannon määrän välinen korrelaatio on heikompi kuin järvissä. Etenkin epäorgaanisten ravinteiden pitoisuuksien ja a-klorofyllipitoisuuksien välinen korrelaatio on verrattain heikko, ja useimmissa tutkimuksissa kokonaisravinteiden määrä ennusti perustuotannon määrän epäorgaanisia ravinteita paremmin. Kingin ym. (2014) yli 200 yhdysvaltalaisen joen aineistossa kokonaisravinteiden määrä selitti kuitenkin alle 40 prosenttia perifyton- 17 levien klorofyllipitoisuuksien vaihtelusta (Dodds ym. 1996, Dodds ym. 2002, Stevenson ym. 2006, King ym. 2014, Dodds & Smith 2016). Oulujärvestä juoksutettavat vedet vaikuttavat omalta osaltaan Oulujoen veden laatuun. Yleensä kuitenkin keväällä ja alkukesällä sulamisvesistä ja Oulujärven täyttämisestä johtuen alaosalta tulevien valuma-vesien merkitys korostuu, mikä saattaa nostaa ravin- nepitoisuuksia. Tämä oli jossain määrin havaittavissa myös vuoden 2018 tarkkailutuloksissa. Veden hygieenistä laatua voidaan arvioida suolistoperäisten bakteerien määrän perusteella. Fekaalisten kolibakteerien määrän perusteella jokiveden hygieeninen laatu oli hyvä tai tyydyttävä Jylhämän kohdalla (37–60 kpl/100 ml) ja hyvä tai erinomainen Erk- kolan kohdalla (6–16 kpl/100 ml) ja Kutujokisuulla (1–11 kpl/100 ml).

5.2.2 Vedenlaadun kehitys Liitteessä 4 on esitetty Oulujoen pääuoman ja Kutujoen vedenlaadun kehitys happitilan- teen, humus-, väri- ja sähkönjohtavuusarvojen sekä kokonaisravinnepitoisuuksien osalta 2000-luvulla. Näytteenottokertoja on merkittävästi vähennetty vuodesta 2004 alkaen, minkä vuoksi vedenlaadun arviointi perustuu nykyään pienempiin näytemääriin ja myös on voinut vaikuttaa kehityssuuntiin. Oulujoen pääuoman tai Kutujoen vedenlaadussa ei ole ollut havaittavissa merkittäviä kehityssuuntia 2000-luvulla. Oulujoen pääuomassa happitilanne on ollut koko tarkaste- lujakson ajan pääsääntöisesti hyvä, lukuun ottamatta muutamia yksittäisiä heikompia ti- lanteita. Kutujoessa happitilanne on ollut hyvä tai tyydyttävä ilman selkeitä kehityssuuntia. Sähkönjohtavuusarvoissa on havaittavissa lievä laskeva kehityssuunta Oulujoen pääuomassa erityisesti Merikosken kohdalla. Kutujoessa sähkönjohtavuus on pysynyt hyvin samalla tasolla viime vuosina. Yksittäisten havaintojen kehityskuvaajia tarkasteltaessa voidaan Oulujoen pääuomassa sekä Kutujoessa havaita humus- ja rautapitoisuuksien lievä nouseva kehityssuunta, jolloin myös veden väriluku on noussut hieman. Kutujoessa tosin humuspitoisuus on laskenut hieman kahden viime vuoden aikana. Vesien tummumista on havaittu viime vuosina sekä Suomessa että Euroopassa, mutta sen syyt eivät ole täysin tiedossa. Maankäy- tön muutoksilla on kuitenkin merkittävä vaikutus valuma-alueen väriarvoihin, ja Perä- mereen laskevien jokien liukoisen, värillisen orgaanisen aineen (CDOM, coloured dis- solved organic matter) määrä on kasvanut yli 10 prosenttia vuosien 1913 ja 2014 välillä (Arvola ym. 2017). Muita mahdollisia syitä ilmiölle ovat happaman laskeuman vähe- neminen sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset (Sarkkola & Nieminen 2014, Arvola ym. 2017). Ravinnepitoisuuksissa on ollut huomattavaa vaihtelua mm. vuodenajasta riippuen. Pää- uoman ravinnepitoisuudet ovat pääsääntöisesti olleet alhaisimpia Jylhämän kohdalla ja nousseet jokea alapäin tultaessa. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet pääuomassa pääosin tasolla 8–40 µg/l ja ajoittain jonkin verran tätä korkeampia mm. tulvakaudella tai loppukesästä. Kutujoessa kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet pääosin tasolla 20– 40 µg/l. Kokonaistyppipitoisuudet ovat vaihdelleet Oulujoen pääuomassa viime vuosina pääosin tasolla 250–650 µg/l maksimipitoisuuksien ollessa noin 900 µg/l. Jylhämän ja Montan kohdalla pääuomassa pitoisuuksissa on havaittavissa lievää nousua, mutta Me- rikosken kohdalla nousua ei juuri voi havaita. Kahden viime vuoden aikana pääuoman typpipitoisuuksissa voidaan havaita lievää laskua. Kutujoessa typpipitoisuudet ovat olleet tasoa 450–700 µg/l ilman havaittavaa kehityssuuntaa. 18 Vuoden 2018 tarkkailussa todetut Oulujoen pääuoman ja Kutujoen ainepitoisuudet asettuvat aikaisempina vuosina todettuun vaihteluväliin. Keskimääräiset ainepitoisuudet olivat pääosin samaa tasoa kuin edellisvuonna.

5.2.3 Putaalanjoki Putaalanjoen tarkkailussa selvitetään Utasen voimalaitoksen eteläpuolisen altaan vedenlaatua. Altaaseen johdetaan vettä Utasen voimalaitoksen alakanavan pohjoispuolisesta altaasta sekä lisäksi vettä Oulujoesta vähintään 0,5 m3/s 15.5.–30.9. välisenä aikana. Vedet kulkevat Putaalanjoen kautta alakanavan reunapadon ja entisen luonnontilaisen jokitörmän väliin jäävää uomaa myöten Sotkakosken niskalle ja Sotkajärveen. Liitteestä 2 käy ilmi Putaalanjoen havaintopisteiden sijainti tarkemmalla kartalla. Putaalanjokea tarkkaillaan joka toinen (v. 2015, 2017, 2019) eli vuosi 2018 ei ollut tarkkailuvuosi.

5.3 Utos-, Muhos- ja Sanginjoen vedenlaatu Oulujoen alaosan suurimmat sivujoet ovat Kutujoen lisäksi Muhosjoki, Utosjoki ja San- ginjoki sekä pienempi Naamanjoki (liite 1). Utosjoki laskee Oulujoen pääuomaan Uta- järven kohdalla. Utosjoen valuma-alueella sijaitsee Utajärven suljettu kaatopaikka sekä kolme turvetuotantoaluetta. Muhosjoki laskee Oulujoen pääuomaan Utosjoen alapuolelle, Montan voimalaitoksen kohdalle. Muhosjoen valuma-alueella sijaitsee Muhoksen suljettu kaatopaikka sekä viisi turvetuotantoaluetta. Sanginjoki laskee Oulujoen pää- uoman alaosalle Oulun kaupungin alueella. Sanginjoen valuma-alueella sijaitsee Oulun Energian Miehonsuon voimalaitostuhkien läjitysalue sekä kahdeksan turvetuotantoaluetta. Utosjoen, Muhosjoen ja Sanginjoen sivu-uomien vedenlaatua tarkkaillaan Oulujoen alaosan turvetarkkailun yhteydessä (Eurofins Ahma Oy 2019b). Turvetarkkailun vuosit- taisessa vesistötarkkailussa sivu-uomien vedenvedenlaatua seurataan jokien alaosalla viisi kertaa vuodessa. Taulukossa 7 on esitetty Eurofins Ahma Oy:n tarkkailuun perustuva keskimääräinen vedenlaatu Oulujoen alaosan sivu-uomissa vuonna 2018. Muhos- joen nykyinen havaintopiste, Vilmikko Mu31, sijaitsee noin 30 km jokisuulta ylävir- taan. Utosjoen ja Sanginjoen pisteet sijaitsevat jokien alaosalla. Taulukko 7 Oulujoen alaosan sivu-uomien keskimääräinen vedenlaatu vuonna 2018 (n=5) Eurofins Ahma Oy 2019b mukaan.

Joki Klorofylli-a Happi pH Sähkönj. Kiintoaine Väri Kok-N NH4-N NO23-N Kok-P PO4-P CODMN Fe Piste µg/l kyll.% mS/m mg/l mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Utosjoki Ut1 56,5 90 6,8 3,4 5,6 152 550 23 30 40 14 19 2560 Muhosjoki Mu31 2,7 89 7,2 8,1 11,4 140 886 81 472 49 38 12 3604 Sanginjoki Sa0 15,5 87 6,6 5,1 4,1 238 646 17 84 59 33 24 4084

Utosjoen, Muhosjoen ja Sanginjoen happitilanne oli vuonna 2018 keskimäärin erinomainen. Muhosjoessa todettiin suurimmat typpi- ja kiintoainepitoisuudet ja myös kes- kimääräinen sähkönjohtavuus oli hieman muita sivujokia korkeampi. Sanginjoessa todettiin suurimmat fosfori-, rauta- ja humuspitoisuudet. Utosjoen ja Sanginjoen sähkön- johtavuusarvot olivat samaa tasoa kuin pääuomassa. Sivujokien vedet olivat keskimäärin humus- ja kiintoainepitoisempia ja selvästi ravinne- ja rautapitoisempia pääuomassa. Korkeammasta humus- ja erityisesti rautapitoisuudesta 19 johtuen vedet olivat myös selvästi tummempia kuin pääuomassa. Kokonaisravinteiden ohella myös epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat sivu-uomissa korkeampia kuin pääuomassa. Muhosjoen veden pH-taso oli keskimäärin hieman pääuomaa korkeampi. Sivujoista tuleva heikompilaatuinen vesi heikentää vedenlaatua Oulujoen pääuomassa, mikä on havaittavissa pääuoman tarkkailutuloksissa. Selvimmin sivujokien vedenlaadun vaikutukset on havaittavissa juoksutuksen ollessa Oulunjärvestä vähäistä.

5.4 Ainevirtaamat Oulujoen pääuomassa Oulujoen ainevirtaamat on laskettu Oulujärven alapuolelle Jylhämän kohdalle sekä alaosalle Merikosken kohdalle. Jokivesien mukana kulkeutuvat ainemäärät ovat ensisijai- sesti riippuvaisia vesimääristä. Oulujoen virtaamat on esitetty luvussa 3.2 ja käytetyt vedenlaatutiedot luvussa 5.2. Ainevirtaamat on laskettu kuukausittain. Alla olevissa taulukoissa (Taulukko 8 ja Taulukko 9) on esitetty kuukausittaiset ainevirtaamat sekä kokonaisainevirtaamat vuonna 2018 Jylhämän ja Merikosken kohdalla. Taulukossa 9 on lisäksi esitetty em. pisteiden ainevirtaamien erotus eli Oulujoen alaosan vesistöalueen kokonaiskuormitus sisältäen luonnonhuuhtouman. Vuonna 2018 Oulujoen kautta Oulun edustan merialueelle virtasi noin 127 tonnia fosforia, noin 2 600 tonnia typpeä ja noin 24 500 tonnia kiintoainetta, mikä on selvästi vähemmän kuin vuonna 2017. Taulukko 8 Kuukausittaiset ainevirtaamat sekä kokonaisainevirtaamat vuonna 2018 Oulujoen alaosalla (Merikoski). Väri CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO23-N NH4-N Kiintoaine Fe kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d tammi 2 378 152 384 701 420 147 10 842 2 343 175 76 940 16 787 helmi 3 071 545 455 044 531 137 12 893 2 996 152 91 009 20 477 maalis 2 892 945 413 278 448 117 11 365 3 444 69 87 822 17 564 huhti 2 675 191 364 799 638 137 11 552 3 344 182 82 080 22 800 touko 2 677 359 353 613 475 73 10 507 2 698 212 151 549 26 268 kesä 464 222 65 537 115 17 2 130 240 38 27 307 5 079 heinä 556 788 78 421 133 25 2 274 71 102 18 821 4 784 elo 572 596 82 155 183 8 2 739 50 58 39 003 5 560 syys 772 649 124 621 212 12 3 988 25 174 49 848 5 483 loka 953 942 151 419 333 32 4 694 106 182 60 568 8 328 marras 1 543 429 253 714 402 61 6 977 634 127 84 571 13 320 joulu 1 233 085 190 743 308 66 5 780 405 405 38 534 10 597 keskiarvo 1 649 325 243 170 350 69 7 145 1 363 156 67 338 13 087 summa t/a 598 879 88 286 127 25 2 595 494 57 24 533 4 760

Oulujoen alaosalla muodostuva kuormitus oli noin 43 tonnia fosforia, noin 480 tonnia typpeä sekä noin 12 800 tonnia kiintoainetta (Taulukko 9). Oulujoen alaosan alueen osuus Oulujoen kokonaisainevirtaamasta on fosforin osalta noin 34 %, typen osalta noin 19 % ja kiintoaineen osalta noin 59 %. Huomattava osa Oulujoen yläosan reiteiltä tule- vista ainevirtaamista sedimentoituu Oulujärveen. 20 Taulukko 9 Kuukausittaiset ainevirtaamat sekä kokonaisainevirtaamat vuonna 2018 Oulujoen yläosalla (Jylhämä) sekä ainevirtaamien erotus välillä Jylhämä–Merikoski. Jylhämän helmi-maaliskuun ainevirtaamat on laskettu tammi- ja/tai huhtikuun vedenlaadun perusteella ja marras-joulukuun ainavirtaamat lokakuun vedenlaadun perusteella.

Väri CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO23-N NH4-N Kiintoaine Fe kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d tammi 2 045 137 351 508 288 118 9 906 2 077 64 15 978 10 865 helmi 2 507 127 351 694 348 134 11 143 2 838 104 13 058 12 362 maalis 2 551 418 293 413 351 128 10 525 3 125 128 7 973 11 800 huhti 1 869 451 270 282 248 79 7 883 2 162 45 11 262 11 037 touko 1 015 340 158 235 158 13 5 011 1 305 132 6 593 6 329 kesä 395 865 66 907 72 12 2 063 479 28 8 921 2 621 heinä 458 840 75 871 94 15 2 168 65 83 15 897 2 204 elo 417 324 62 599 85 7 1 695 20 52 10 433 1 500 syys 510 413 95 341 135 10 3 371 19 125 4 815 3 082 loka 755 939 145 140 302 32 4 838 30 30 60 475 5 140 marras 825 173 158 433 330 35 5 281 33 33 66 014 5 611 joulu 922 398 177 100 369 39 5 903 37 37 73 792 6 272 keskiarvo 1 189 535 183 877 232 52 5 816 1 016 72 24 601 6 569 summa t/a 431 385 66 756 84 19 2 111 367 26 9 021 2 384 Erotus t/a 167 494 21 529 43 6 483 127 31 12 789 2 376

5.5 Leväseurannan tulokset Oulujoen alaosan vesistöalueella ei ole enää valtakunnallista leväseurantaa Oulujoen pääuomassa. Myöskään ympäristöhallinnon leväkukintarekisterissä ei ole havaintoja Oulujoen pääuomasta vuonna 2018. Sivujoista Sanginjoen Holtinkylästä on 15.8.2018 kunnallisen ympäristöviranomaisen tekemä havainto runsaasta leväkukinnasta (SYKE 2019d).

5.6 Uimarantojen hygieenisen laadun seuranta Uimarantojen vedenlaatua arvioidaan kustakin yksittäisestä vesinäytteestä indikaattoribakteerien (=suolistoperäiset enterokokit ja Echerichia coli) määrän ja sinilevien esiin- tymisen perusteella. Vesille on asetettu indikaattoribakteerien raja-arvot, joilla veden laatu arvioidaan. Suolistoperäisten enterokokkien toimenpideraja on 400 pmy/100 ml ja Echerichia colien toimenpideraja 1000 pmy/100 ml. Sinilevien määrää arvioidaan neli- portaisella asteikolla (ei havaittu, havaittu vähän, havaittu runsaasti ja havaittu erittäin runsaasti). EU-rannalla tarkoitetaan uimarantaa, jolla arvioidaan käyvän uimakauden aikana läm- pimänä kesäpäivänä vähintään 100 uimaria päivässä. EU-direktiiviin pohjautuvan STM:n uimavesiasetuksen 177/2008 mukaisesti ensimmäiset näytteet tulee ottaa noin kaksi viikkoa ennen uimakauden alkua. Lisäksi uimakauden aikana otetaan tasaisin vä- liajoin vähintään kolme näytettä. EU:n määrittelemä uimakausi alkaa Oulun seudulla 15.6. ja loppuu 31.8. Oulun seudun ympäristötoimen alueella Oulujoen pääuomassa sijaitsee Tuiran EU- uimaranta, minkä lisäksi uimaveden laatua seurataan Muhoksen Määtässä (Laitasaari), Montassa, Kirkkosaaressa, Junninojalla (Jokirinne) sekä Oulun Värtössä, Saarelassa, Oulunsuussa (Emännäntie), Myllyojalla ja Konttisenkankaalla (Madekoski). Uimaran- noilta otettiin vesinäytteitä kesän aikana viisi kertaa: 4.6., 15.–19.6., 25.–26.6. 16.–17.7. ja 6.–8.8.2018. Uimarantojen vedenlaatu täytti uimavedelle asetetut laatuvaatimukset lukuun ottamatta Muhoksen Montan uimarantaa, jossa todettiin 16.–17.7. kohonnut en- terokokki-pitoisuus. Tulos varmistettiin uusintanäytteellä 19.7., jolloin näyte täytti ui- 21 mavedelle asetetut laatuvaatimukset (Oulun seudun ympäristötoimi, tiedotteet 13.6.– 10.8.2018). Jylhämän yläpuolella Oulujärven rannalla sijaitsevalta Vaalan Sahanrannan EU- uimarannalta otettiin vesinäytteet 7.6., 28.6., 17.7. ja 9.8.2018. Utajärvellä uimaveden laatua tarkkailtiin Oulujoen varrella sijaitsevan Kirkonkylän uimarannalla 27.6., 18.7. ja 9.8.2018. Molempien uimarantojen kaikki näytteet täyttivät uimavedelle asetetut laatuvaatimukset. Näytteiden indikaattoribakteerien pitoisuudet alittivat STM:n asetusten toimenpiderajat. Utajärven Kirkonkylän uimarannalla todettiin 18.7. ja 9.8 vähän sy- anobakteereita eli sinilevää, mutta muissa näytteissä ei todettu sinileviä (ScanLab Oy, testausselosteet 13.6.–15.8.2018).

6 YHTEENVETO Oulujoen alaosan yhteistarkkailussa on noudatettu kesästä 2014 lähtien vuosille 2014– 2018 päivitettyä tarkkailuohjelmaa. Oulujoen alaosan vesistötarkkailu toteutettiin vuonna 2018 ns. suppeana tarkkailuna, jolloin vuosittaisten vesistötarkkailutulosten lisäksi raportissa on esitetty mm. lyhyt kuvaus vedenlaadun ajallista kehittymistä sekä yhteenveto alueen erillistarkkailuista ja vesistöalueen kuormituksen kehittymisestä. Vesistö- tarkkailupisteet sijoittuvat tarkkailualueen yläosalla Oulujoen pääuomaan ja Kutujo- kisuulle tarkkailuvelvollisten läheisyyteen sekä Putaalanjoelle. Vuonna 2018 Putaalan- joelta ei ohjelman mukaisesti otettu näytteitä. Vesistötarkkailuraportissa raportoidaan myös viranomaisseurannan tulokset Oulujoen pääuoman havaintopisteiltä. Oulujoen alaosan suurimmat sivujoet ovat Kutujoen lisäksi Muhosjoki, Utosjoki ja Sanginjoki, joiden vedenlaadun tarkkailu tapahtuu Oulujoen alaosan turvetarkkailun yhteydessä. Oulujoen alaosan yhteistarkkailuvelvollisia ovat Fortum Power and Heat Oy Utasen voimalaitoksen osalta, Vaalan kunta (jätevedenpuhdistamo) sekä kolme kalankasvatuslaitosta: Petäjäkosken Kala, Oulujoen Lohi Oy sekä Montan Lohi Oy. Vaalan kunnan jätevedenpuhdistamon ja kalalaitosten kuormitustarkkailut toteutettiin erillisenä vesistö- tarkkailusta, mutta vesistötarkkailuraportissa esitetään yhteenveto em. kuormitustarkkai- luista. Kalankasvatuslaitosten toiminta oli vuonna 2018 kaikilta osin lupaehtojen mukaista. Myös Vaalan jätevedenpuhdistamolla saavutettiin sekä lupaehdot että valtioneuvoston asetuksen vähimmäisvaatimukset. Edellä mainittujen tarkkailuvelvollisten lisäksi Oulu- joen alaosalla sijaitsee kolme suljettua kaatopaikkaa, Miehonsuon tuhkanläjitysalue se- kä noin 20 eri vaiheissa olevaa turvetuotantoaluetta. Erillistarkkailujen raportointien perusteella kaatopaikkojen ja tuhkanläjitysalueen vaikutukset vesistössä olivat lieviä. Vuonna 2018 Oulujoen alaosan vesistöalueen turvetuotannon kokonaispinta-ala oli 1 729 ha. Turvesoilta lähtevien vesien määrässä ja laadussa oli suuria kohteiden välisiä eroja. Turvetuotantoalueiden päästöihin vaikuttavat oleellisesti koko tarkkailukauden hydrologiset olosuhteet. Tuotantoalueiden päästöt vesistöön olivat vuonna 2018 edellisvuotta alhaisempia kaikilta osin. Vuonna 2018 sademäärä jäi Oulujoen yläosalla noin 65 %:iin ja alaosalla noin 90 %:iin pitkänajan vertailujaksoon nähden. Oulujoen pääuomassa virtaamat olivat keskimääristä suurempia alkuvuodesta, sen sijaan touko-kesäkuusta lähtien virtaamat jäivät pääosin selvästi alle pitkänajan keskiarvojen. Poikkeuksellisen kuiva jakso kesä-elokuussa näkyi alhaisempina virtaamina. Vuoden 2018 keskivirtaamat olivat pienempiä kuin kahtena edellisvuonna ja selvästi pienempiä kuin runsassateisena vuonna 2015. Oulujoen pääuomassa havaittiin jokivesille tyypillistä kevättulvanaikaista veden laadun heikentymistä, sen sijaan Kutujokisuun näytteenotto ei ajoittunut tulva-aikaan. Happiti- lanne oli Oulujoen pääuomassa vähintään hyvä ja Kutujoessa vähintään tyydyttävä. Jo- 22 kivesien pH-taso oli lievästi hapan tai neutraali, ja yleistä likaantuneisuutta kuvaava sähkönjohtavuusarvo oli läpi vuoden alhainen. Oulujoen pääuoman vesi oli humus- ja rautapitoista. Erityisesti rautapitoisuus kasvoi jokea alaspäin tultaessa. Kutujoessa humus- ja rautapitoisuudet olivat Oulujoen pääuomaa korkeampia. Oulujoen ja Kutujoen veden sameus oli vähäistä ja kiintoainepitoisuudet olivat pääosin alhaisella tasolla. Ou- lujoen pääuomassa alhaisimmat ravinnepitoisuudet mitattiin Oulujärven alapuolella Jyl- hämässä. Pääuoman ravinnepitoisuudet nousivat hieman jokea alaspäin mentäessä. Ku- tujoen vesi oli jonkin verran Oulujoen pääuomaa ravinteikkaampaa. Oulujoen pääuoman ja Kutujoen vedenlaadussa ei ole ollut havaittavissa merkittäviä kehityssuuntia 2000-luvulla. Oulujoen pääuomassa, erityisesti Merikosken kohdalla sähkönjohtavuusarvoissa on kuitenkin havaittavissa lievää laskevaa kehityssuuntaa. Li- säksi Oulujoen pääuomassa sekä Kutujoessa on ollut havaittavissa humus- ja rautapitoisuuksien lievää nousua ja sen myötä veden tummumista. Kutujoessa tosin humuspitoisuus on laskenut hieman kahden viime vuoden aikana. Vesien tummumista on havaittu viime vuosina sekä Suomessa että Euroopassa, mutta sen syyt eivät ole täysin tiedossa. Vuoden 2018 tarkkailussa todetut ainepitoisuudet asettuvat pidemmällä aikavälillä todettuun vaihteluväliin. Oulujoen pääuoman ja Kutujokisuun veden hygieeninen laatu vaihteli tarkkailunäyttei- den sekä kuntien tekemän seurannan perusteella tyydyttävästä erinomaiseen. Kuntien tekemässä seurannassa kesällä 2018 Oulujoen uimarantojen vedenlaatu täytti pääosin uimavedelle asetetut laatuvaatimukset. Muhosjoen, Utosjoen ja Sanginjoen vedenlaadun tarkkailu tapahtuu Oulujoen alaosan turvetarkkailun yhteydessä, minkä tulosten perusteella sivujokien vedet olivat keski- määrin kiintoaine- ja humuspitoisempia, tummempia sekä selvästi ravinne- ja rautapitoisempia kuin pääuomassa. Sivujoista tuleva heikompilaatuinen vesi heikentää vedenlaatua Oulujoen pääuomassa, mikä on havaittavissa pääuoman tarkkailutuloksissa. Sel- vimmin sivujokien vedenlaadun vaikutukset on havaittavissa juoksutuksen ollessa Ou- lunjärvestä vähäistä. Oulujoen ainevirtaamat laskettiin tarkkailutulosten ja virtaamanseurantatietojen perusteella Oulujärven alapuolelle Jylhämän kohdalle sekä alaosalle Merikosken kohdalle. Oulujoen kautta Oulun edustan merialueelle virtasi vuonna 2018 noin 127 tonnia fosforia, 2 600 tonnia typpeä ja noin 21 800 tonnia kiintoainetta eli selvästi edellisvuotta vä- hemmän. Oulujoen alaosan valuma-alueen osuus Oulujokisuun ainevirtaamasta oli fosforin osalta noin 34 %, typen osalta noin 19 % ja kiintoaineen osalta noin 59 %.

7 VIITTEET Ahma Ympäristö Oy 2014a. Oulujoen alaosan yhteistarkkailuohjelma vuosille 2014- 2018. Arvola, L., Leppäranta, M. & Äijälä, C. 2017. CDOM variations in Finnish lakes and rivers between 1913 and 2014. Sciences of the Total Environment 601–602:1638–1648 Dodds, W. K. & Smith, V. H. 2016. Nitrogen, phosphorus, and eutrophication in streams. Inland Waters 6:155–164 Dodds, W. K., Smith, V. H. & Lohman, K. 2002. Nitrogen and phosphorus relationships to benthic algal biomass in temperate streams. Can. J. Fish. Aquatic. Sci. 59:865–874 Dodds, W. K., Smith, V. H. & Zander, B. 1996. Developing nutrient targets to control benthic chlorophyll levels in streams: a case study of the Clark Fork River. Water Re- search 31(7):1738–1750 23 Ekholm 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja A 126. Eurofins Ahma Oy 2019a. Oulujoen alaosan yhteistarkkailu, kalankasvatuslaitosten kuormitustarkkailujen tulokset 2018. Eurofins Ahma Oy 2019b. Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2018. Ilmatieteen laitos 2018. Avoin data Ilmatieteen laitos 2019. Avoin data King, S. A., Heffernan, J. B. & Cohen, M. J. 2014. Nutrient flux, uptake, and auto- trophic limitation in streams and rivers. Freshwater Science 33(1):85–98 Korhonen, J. & Haavanlammi, E. 2012. Hydrologinen vuosikirja 2006–2010. Suomen ympäristö 8. Suomen ympäristökeskus, Helsinki Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J.-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R. 2012. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981–2010. Raportteja 2012:1. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus 2009. Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen toimenpide- ohjelma 2010–2015. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus 2015a. Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen toimenpide- ohjelma 2016–2021. Osa 1 Taustatiedot. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus 2015b. Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen toimenpi- deohjelma 2016–2021. Osa 2. Toimenpiteet. Pöyry Finland Oy 2013. Oulujoen alaosan vesistöalueen turvetuotannon tarkkailu. Pääs- tö- ja vesistötarkkailuohjelma v. 2014 – 2020. Turveruukki Oy, Vapo Oy. Pöyry Finland Oy 2014. Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu. Loppura- portti vuosilta 2008–2013. Pöyry Finland Oy 2017. Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu. Väliraportti vuosilta 2014–2016. Pöyry Finland Oy 2019a. Vaalan kunnan jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailu 2018. Pöyry Finland Oy 2019b. Vaalan kunta, Vaalan suljetun kaatopaikan jälkitarkkailu 2018. Pöyry Finland Oy 2019c. Utajärven kaatopaikan tarkkailu v. 2018. Pöyry Finland Oy 2019d. Muhoksen Kestinkankaan kaatopaikan jälkitarkkailu v. 2018. Pöyry Finland Oy 2019e. Miehonsuon tuhkanläjitysalueen velvoitetarkkailu v. 2018. Pöyry Finland Oy 2019f. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 2017. Sarkkola, S. & Nieminen, M. 2014. Vesistöjen orgaanisen aineksen lisääntymisen syitä. Vesitalous 6/2014 Stevenson, R. J., Rier, S. T., Riseng, C. M. & Schultz, R. E. 2006. Comparing effects of nutrients to algal biomass in streams in two regions with different disturbance regimes and with applications for developing nutrient criteria. Hydrobiologia 561149–165 SYKE (Suomen ympäristökeskus) 2019. Ympäristöhallinnon avoimet ympäristötietojär- jestelmät. a) Vesienhoidon 2. suunnittelukauden tietojärjestelmä 8.4.2019. 24 b) Hydrologian ja vesien käytön tietojärjestelmä HYDRO / SYKE 8.4.2019 c) Pintavesien tilan tietojärjestelmä, vedenlaatu PIVET / SYKE ja ELY-keskukset 8.4.2109 d) Leväkukinta / SYKE ja ELY-keskukset 15.4.2019 Ympäristökarttapalvelu Karpalo 2018. Luettu 3.5.2018 ¯

Oulujoki, Merikoski 13000 Oulujoki, Erkkola OE1 Hautasuo

Turvesuo

Miehonsuo I Konnansuo Miehonsuo II Miehonsuon tuhkanläjitysalue

Sanginjoki

Haarasuo

Korentosuo

Pälli Pyhäkoski Latvasuo / Oulujoki, Oulujoki Itäsuo Karppilansuo Montta Oulujoki, Pälli Ruostesuo Montan Montta Kanasuo Pehkeensuo Lohi Oy 12900 Utosjoki Utajärven Pu1 kaatopaikka

Muhoksen Pu6 Fortum kaatopaikka Power and Pu8 Heat Oy Utanen Keisarinsuo / Timonsuo Kapustasuo Tunturisuo Naamanjoki Niskansuo Muhosjoki Kutujoki

Petäjäkosken Kala Isosuo

Oulujoen Hanhineva Lohi Oy Kut2 Nuojua Ou95 PL2 Petäikönsuo Jylhämä Vaalan Oulujoki, Vaalan kaatopaikka Jylhämä PL1 kunnan 12800 jätevedenpuhdistamo ! Velvoitetarkkailun tarkkailupiste Pelsonsuo ! Viranomaisseurannan tarkkailupiste

" Piilevätarkkailu " Tarkkailuvelvollinen Kaatopaikka Turvesuo " Voimalaitos Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 01/2016

0 2 4 6 8 10 km Liite 1. Oulujoen alaosan kuormittajat ja havaintopaikat ! Velvoitetarkkailun tarkkailupiste ! Viranomaisseurannan tarkkailupiste " Piilevätarkkailu " Pyhäkoski " Tarkkailuvelvollinen Kaatopaikka Turvesuo " Voimalaitos

Oulujoki, Montta Montan " "! Lohi Oy Montta

0 1 2 km

Utajärven ! Pu1 kaatopaikka

! Pu6

! Pu8 Fortum Power and Heat Oy " Utanen

0 1 2 km Keisarinsuo / Timonsuo

! Kut2 " Oulujoen Lohi Oy

" Nuojua Oulujoki, Jylhämä Jylhämä "! 12800 Ou95 " Vaalan PL2 PL1 kaatopaikka " " Vaalan kunnan jätevedenpuhdistamo

0 1 2 km

Liite 2. Kuormittajat ja havaintopaikat tarkemmilla kartoilla: Montta, Putaalanjoki ja Jylhämä Oulujoen alaosan vesistötarkkailu Tulokset: Eurofins Nablabs Oy ja ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta/ELY-keskukset 4/2019 Tulokset v. 2018

Ottopvm n Lämpö- O2 O2 pH Sähkön- Väriluku CODMn Kiintoaine, Kiintoaine Sameus Fe Kok P Kok P PO4-P PO4-P Kok N NH4-N NO23-N Kloro- Koliformiset tila °C mg/l kyll.% johtavuus mg Pt/l mg/l karkea mg/l suod. FNU µg/l µg/l suod. µg/l suod. µg/l µg/l µg/l fylli-a lämpökes. mS/m mg/l µg/l µg/l µg/l bakteerit Jylhämä 12800 24.1.2018 0,2 13,2 91 6,8 3,3 64 11 0,5 0,43 340 9 8 4 3 310 2 65 E 20.3.2018 0,6 12,2 85 6,8 3,7 80 9,2 0,25 0,30 370 11 4 330 4 98 N 16.4.2018 0,5 12,0 84 6,5 3,2 83 12 0,5 0,48 490 11 7 4 2 350 < 2 96 E 16.5.2018 4,9 11,2 87 6,7 2,9 77 12 0,5 0,66 480 12 6 1 2 380 10 99 E 5.6.2018 10,0 10,3 91 6,7 2,9 71 12 1,6 1,00 470 13 7 2 3 370 5 86 E 5.7.2018 16,0 6,9 3,1 69 11 2,0 1,2 310 14 1 320 14 8 5,5 37 N 30.7.2018 22,6 7,9 92 7,0 3,0 58 10 2,4 1,1 300 12 5 3 3 280 9 < 10 E 9.8.2018 19,9 7,6 83 6,8 3,2 64 9,6 1,6 0,76 230 13 1 260 8 3 3,6 60 N 3.9.2018 16,8 9,5 97 7,0 2,9 53 9,9 0,5 1,3 320 14 7 1 3 350 13 2 E 22.10.2018 6,4 11,0 91 6,4 2,9 50 9,6 4,0 1,6 340 20 6 2 1 320 2 2 E keskiarvo 10 9,8 10,5 89 6,8 3,1 67 11 1,3 1,4 0,88 365 13 7 2 2 327 7 47 4,6 49 min 0,2 7,6 83 6,4 2,9 50 9 0,3 0,5 0,30 230 9 5 1 1 260 < 2 2 3,6 37 max 22,6 13,2 97 7,0 3,7 83 12 2,0 4,0 1,6 490 20 8 4 3 380 14 99 5,5 60 Oulujoki Montta 22.3.2018 0,1 11,5 79 6,5 3,3 77 12 0,34 460 12 8 3 3 330 2 96 E 16.5.2018 7,8 10,7 90 6,6 2,7 93 14 2,5 1,3 770 13 6 1 1 370 2 87 E 13.8.2018 21,4 7,2 81 7,0 3,0 56 9,9 2,7 1,7 470 17 8 3 3 300 24 13 E 22.10.2018 6,8 11,0 89 6,2 3,1 50 9,6 3,0 1,8 370 17 7 2 1 290 2 2 E keskiarvo 4 9,0 10,1 85 6,5 3,0 69 11 2,7 1,3 518 15 7 2 2 323 8 50 min 0,1 7,2 79 6,2 2,7 50 10 2,5 0,34 370 12 6 1 1 290 2 2 max 21,4 11,5 90 7,0 3,3 93 14 3,0 1,8 770 17 8 3 3 370 24 96 Oulujoki Erkkola OE1 14.3.2018 0,1 12,2 84 6,7 3,9 80 0,51 440 13 5 4 360 4 88 6 N 31.5.2018 13,5 10 96 6,9 3,7 94 1,1 670 20 8 4 440 7 57 5,4 12 N 5.7.2018 17,4 9,0 94 6,9 3,7 88 2,3 630 21 3 1 320 21 5 8,0 9 N 15.8.2018 19,6 8,4 91 7,0 3,7 70 2,1 500 29 2 1 360 2 22 9,3 16 N keskiarvo 4 12,7 9,9 91 6,9 3,8 83 1,5 560 21 5 3 370 9 43 7,6 11 min 0,1 8,4 84 6,7 3,7 70 0,51 440 13 2 1 320 2 5 5,4 6 max 19,6 12,2 96 7,0 3,9 94 2,3 670 29 8 4 440 21 88 9,3 16

LIITE 3 (1/2) Ottopvm n Lämpö- O2 O2 pH Sähkön- Väriluku CODMn Kiintoaine, Kiintoaine Sameus Fe Kok P Kok P PO4-P PO4-P Kok N NH4-N NO23-N Kloro- Koliformiset tila °C mg/l kyll.% johtavuus mg Pt/l mg/l karkea mg/l suod. FNU µg/l µg/l suod. µg/l suod. µg/l µg/l µg/l fylli-a lämpökes. mS/m mg/l µg/l µg/l µg/l bakteerit Oulujoki 13000, Merikoski 24.1.2018 0,1 12,9 89 6,7 3,4 68 11 2,2 1,0 480 12 7 4 4 310 5 67 E 14.2.2018 0,1 12,8 88 6,7 3,5 81 12 2,4 1,3 540 14 9 4 3 340 4 79 E 22.3.2018 0,2 11,7 81 6,6 3,4 84 12 0,93 510 13 9 3 3 330 2 100 E 16.4.2018 0,6 12,3 85 6,6 3,5 88 12 2,7 1,7 750 21 7 5 2 380 6 110 E 2.5.2018 1,4 11,9 84 6,2 2,6 155 21 10,0 7,2 1500 30 21 4 2 610 15 170 E 16.5.2018 9,2 10,4 91 6,6 2,9 110 14 5,0 3,0 1100 17 4 4 1 430 6 97 E 5.6.2018 13,6 9,6 93 6,9 3,3 85 12 5,0 3,2 930 21 6 3 3 390 7 44 E 30.7.2018 23,6 7,8 92 6,9 3,3 71 10 2,4 2,4 610 17 7 3 3 290 13 9 E 13.8.2018 21,4 8,1 91 7,1 3,6 69 9,9 4,7 3,5 670 22 10 1 4 330 7 6 E 3.9.2018 17,2 8,9 93 7,0 3,4 62 10 4,0 2,4 440 17 7 1 3 320 14 2 E 22.10.2018 6,6 11,0 89 6,4 3,4 63 10 4,0 2,7 550 22 7 2 1 310 12 7 E 12.11.2018 3,2 13,0 95 6,8 3,5 73 12 4,0 2,6 630 19 8 3 3 330 6 30 E 3.12.2018 0,3 13,0 91 6,6 3,5 64 9,9 2,0 2,3 550 16 7 3 3 300 21 21 E keskiarvo 13 7,5 11,0 89 6,6 3,3 83 12 4,0 2,6 712 19 8 3 3 359 9 57 min 0,1 7,8 81 6,2 2,6 62 10 2,0 0,9 440 12 4 1 1 290 2 2 max 23,6 13,0 95 7,1 3,6 155 21 10,0 7,2 1500 30 21 5 4 610 21 170 Kutujokisuu, Kut2 20.3.2018 0,1 11,4 78 6,5 2,8 160 19 1,4 2,4 1800 23 11 490 78 95 N 5.7.2018 18,2 8,0 85 6,6 2,2 130 16 9,3 3,6 1400 36 4 480 8 2 7,9 11 N 9.8.2018 19,9 7,9 86 6,7 2,2 150 14 7,2 5,3 1900 46 5 570 14 3 7,3 1 N keskiarvo 3 12,7 9,1 83 6,6 2,4 147 16 6,0 3,8 1700 35 7 513 33 33 7,6 6 min 0,1 7,9 78 6,5 2,2 130 14 1,4 2,4 1400 23 4 480 8 2 7,3 1 max 19,9 11,4 86 6,7 2,8 160 19 9,3 5,3 1900 46 11 570 78 95 7,9 11 Oulujoki 12900 Pälli ei tuloksia vuonna 2018 Näytteenotto ja määritykset: N = Eurofins Nab Labs Oy, Jyväskylä pH-arvojen keskiarvot laskettu log-muunnetuista arvoista E = Eurofins Environment Testing Finland Oy

LIITE 3 (2/2) Oulujoen alaosan vesistötarkkailu, vedenlaadun kehitys 2001-2018

Jylhämä 12800 Kutujokisuu, Kut2 mg O2/l COD mg O /l COD Oulujoki Montta Mn 2 Mn 35 Putaalanjoki 1, Pu8 35 Oulujoki 13000, Merikoski Putaalanjoki P3, Pu6 Linear (Jylhämä 12800) 30 Putaalanjoki P4, Pu1 30 Linear (Oulujoki Montta) Linear (Oulujoki 13000, Merikoski) 25 25

20 20

15 15

10 10

5 5

0 0 1.1.01 9.6.05 4.6.06 9.5.11 3.5.12 7.4.17 2.4.18 1.1.01 9.6.05 4.6.06 9.5.11 3.5.12 7.4.17 2.4.18 30.6.01 25.6.02 20.6.03 14.6.04 6.12.05 1.12.06 30.5.07 24.5.08 19.5.09 14.5.10 5.11.11 28.4.13 23.4.14 18.4.15 12.4.16 9.10.16 4.10.17 29.9.18 30.6.01 25.6.02 20.6.03 14.6.04 6.12.05 1.12.06 30.5.07 24.5.08 19.5.09 14.5.10 5.11.11 28.4.13 23.4.14 18.4.15 12.4.16 9.10.16 4.10.17 29.9.18 27.12.01 22.12.02 17.12.03 11.12.04 26.11.07 20.11.08 15.11.09 10.11.10 30.10.12 25.10.13 20.10.14 15.10.15 27.12.01 22.12.02 17.12.03 11.12.04 26.11.07 20.11.08 15.11.09 10.11.10 30.10.12 25.10.13 20.10.14 15.10.15

mg Pt/l Kutujokisuu, Kut2 mg Pt/l Väriluku Jylhämä 12800 Väriluku Oulujoki Montta 300 300 Putaalanjoki 1, Pu8 Oulujoki 13000, Merikoski Putaalanjoki P3, Pu6 Linear (Jylhämä 12800) Putaalanjoki P4, Pu1 250 Linear (Oulujoki Montta) 250 Linear (Oulujoki 13000, Merikoski)

200 200

150 150

100 100

50 50

Liite 4, sivu 1/3 Oulujoen alaosan vesistötarkkailu, vedenlaadun kehitys 2001-2018

Jylhämä 12800 Sähkönjohtavuus Kutujokisuu, Kut2 mS/m Oulujoki Montta mS/m Sähkönjohtavuus 9,9 7 Oulujoki 13000, Merikoski 16 Putaalanjoki 1, Pu8 Linear (Jylhämä 12800) Putaalanjoki P3, Pu6 Linear (Oulujoki Montta) 14 6 Linear (Oulujoki 13000, Merikoski) Putaalanjoki P4, Pu1 12 5 10 4 8 3 6 2 4

1 2

0 0 1.1.01 9.6.05 4.6.06 9.5.11 3.5.12 7.4.17 2.4.18 9.5.11 3.5.12 9.6.05 4.6.06 7.4.17 2.4.18 1.1.01 30.6.01 25.6.02 20.6.03 14.6.04 6.12.05 1.12.06 30.5.07 24.5.08 19.5.09 14.5.10 5.11.11 28.4.13 23.4.14 18.4.15 12.4.16 9.10.16 4.10.17 29.9.18 5.11.11 6.12.05 1.12.06 30.5.07 24.5.08 19.5.09 14.5.10 28.4.13 23.4.14 18.4.15 12.4.16 9.10.16 4.10.17 29.9.18 30.6.01 25.6.02 20.6.03 14.6.04 27.12.01 22.12.02 17.12.03 11.12.04 26.11.07 20.11.08 15.11.09 10.11.10 30.10.12 25.10.13 20.10.14 15.10.15 26.11.07 20.11.08 15.11.09 10.11.10 30.10.12 25.10.13 20.10.14 15.10.15 27.12.01 22.12.02 17.12.03 11.12.04

Jylhämä 12800 Kutujokisuu, Kut2 kyll.% kyll.% Hapen kyllästysaste Hapen kyllästysaste Putaalanjoki 1, Pu8 120 Oulujoki Montta 120 Putaalanjoki P3, Pu6 Oulujoki 13000, Merikoski 110 110 Putaalanjoki P4, Pu1 100 100 90 80 90 70 80 60 50 70 40 60 30 20 50 10 40 0 1.1.01 9.6.05 4.6.06 9.5.11 3.5.12 7.4.17 2.4.18 1.1.01 9.6.05 4.6.06 9.5.11 3.5.12 7.4.17 2.4.18 30.6.01 25.6.02 20.6.03 14.6.04 6.12.05 1.12.06 30.5.07 24.5.08 19.5.09 14.5.10 5.11.11 28.4.13 23.4.14 18.4.15 12.4.16 9.10.16 4.10.17 29.9.18 30.6.01 25.6.02 20.6.03 14.6.04 6.12.05 1.12.06 30.5.07 24.5.08 19.5.09 14.5.10 5.11.11 28.4.13 23.4.14 18.4.15 12.4.16 9.10.16 4.10.17 29.9.18 27.12.01 22.12.02 17.12.03 11.12.04 26.11.07 20.11.08 15.11.09 10.11.10 30.10.12 25.10.13 20.10.14 15.10.15 27.12.01 22.12.02 17.12.03 11.12.04 26.11.07 20.11.08 15.11.09 10.11.10 30.10.12 25.10.13 20.10.14 15.10.15

Liite 4, sivu 2/3 Oulujoen alaosan vesistötarkkailu, vedenlaadun kehitys 2001-2018

Jylhämä 12800 µg/l µg/l Kokonaisfosfori Kokonaisfosfori 180, 220 Kutujokisuu, Kut2 140 70 Oulujoki Montta Putaalanjoki 1, Pu8 Oulujoki 13000, Merikoski Putaalanjoki P3, Pu6 60 Linear (Jylhämä 12800) 120 Putaalanjoki P4, Pu1 Linear (Oulujoki Montta) 50 Linear (Oulujoki 13000, Merikoski) 100

40 80

30 60

20 40

10 20

0 0 9.5.11 3.5.12 9.6.05 4.6.06 7.4.17 2.4.18 1.1.01 1.1.01 9.6.05 4.6.06 9.5.11 3.5.12 7.4.17 2.4.18 5.11.11 6.12.05 1.12.06 30.5.07 24.5.08 19.5.09 14.5.10 28.4.13 23.4.14 18.4.15 12.4.16 9.10.16 4.10.17 29.9.18 30.6.01 25.6.02 20.6.03 14.6.04 30.6.01 25.6.02 20.6.03 14.6.04 6.12.05 1.12.06 30.5.07 24.5.08 19.5.09 14.5.10 5.11.11 28.4.13 23.4.14 18.4.15 12.4.16 9.10.16 4.10.17 29.9.18 26.11.07 20.11.08 15.11.09 10.11.10 30.10.12 25.10.13 20.10.14 15.10.15 27.12.01 22.12.02 17.12.03 11.12.04 27.12.01 22.12.02 17.12.03 11.12.04 26.11.07 20.11.08 15.11.09 10.11.10 30.10.12 25.10.13 20.10.14 15.10.15

Jylhämä 12800 µg/l µg/l Kokonaistyppi Kokonaistyppi 3400 Oulujoki Montta 1800 1000 Oulujoki 13000, Merikoski Kutujokisuu, Kut2 900 Linear (Jylhämä 12800) 1600 Linear (Oulujoki Montta) Putaalanjoki 1, Pu8 800 1400 Linear (Oulujoki 13000, Merikoski) Putaalanjoki P3, Pu6 700 Linear (Oulujoki 13000, Merikoski) 1200 Putaalanjoki P4, Pu1 600 1000 500 800 400 600 300

200 400

100 200

Liite 4, sivu 3/3 Pöyry Finland Oy Elektroniikkatie 13 FI-90590 OULU Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 0625905-6 Tel. +358 10 3311 www.poyry.com [email protected]

Päiväys 30.4.2019

Sivu 1 (1)

Asia Oulujoen alaosan yhteistarkkailu

Vesistötarkkailu 2018, suppea vuosi

Toimitamme ohessa Oulujoen alaosan vesistötarkkailuraportin vuodelta 2018.

Oulussa 30.4.2019 Pöyry Finland Oy

FM Susanna Ylitervo

Jakelu: Fortum Power and Heat Oy / Katri Hämäläinen ([email protected]) 1 kpl + pdf Fortum Power and Heat Oy / Marja Savolainen ([email protected]) pdf Fortum Power and Heat Oy / Seppo Heikkinen ([email protected]) pdf Petäjäkosken Kala / Jaakko Nuojua 1 kpl Oulujoen Lohi Oy / Seppo Nuojua 1 kpl Montan Lohi Oy / Jyrki Oikarinen ([email protected]) pdf Vaalan kunta / Kalle Kurtti ([email protected]) pdf Vaalan kunta / Ilkka Lyttinen ([email protected]) pdf Oulunkaaren ympäristöpalvelut/ Raija Kärenlampi (Raija Kä[email protected]) pdf Oulun seudun ympäristövirasto ([email protected]) pdf Oulun seudun ympäristövirasto / Hannu Salmi ([email protected]) pdf Kainuun Ely-keskus, kirjaamo (kirjaamo.kainuu@ely-keskus.fi) pdf Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus / kirjaamo ([email protected]) pdf Jaana Rintala ([email protected]) pdf Marjaana Eerola ([email protected]) pdf