Siikajoen Tuulipuistohankkeen Arviointiselostus

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Siikajoen Tuulipuistohankkeen Arviointiselostus Siikajoen tuulipuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus Toukokuu 2011 WSP Finland Oy SiikajoenSiikajoen tuulipuiston tuulipuiston ympäristövaikutusten ympäristövaikutusten arviointiselostus arviointiselostus Siikajoen tuulipuistojen ympäristövaikutusten arviointiselos- tus Hankevastaava Intercon-Energy Oy Iltatie 11 A 1 02210 Espoo Yhteyshenkilö: Markku Tarkiainen, puh. 050 4616 836 [email protected] Yhteysviranomainen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskus Veteraanikatu 1 90100 Oulu Yhteyshenkilöt: Tuukka Pahtamaa, puh. 040 724 4385 [email protected] Riikka Heikkinen, puh. 040 167 9180 [email protected] Konsultti WSP Finland Oy Kiviharjuntie 1 D 90220 Oulu Yhteyshenkilö: Mikko Muoniovaara, puh. 0207 864 852 [email protected] 2 (403) SiikajoenSiikajoen tuulipuiston tuulipuiston ympäristövaikutusten ympäristövaikutusten arviointiselostus arviointiselostus TIIVISTELMÄ Siikajoen edustan merialueelle on suunnitteilla tuulipuisto. Suunnitelmien mukaan merialueelle olisi tarkoitus sijoittaa vaihtoehdosta riippuen 12 - 19 voimalaa kahdelle eri alueelle Varessäik- kään ja Merikylänlahden edustalle. Tuulivoimaloiden napakorkeus tulisi olemaan noin 90 metriä ja roottorin halkaisija noin 109 metriä. Nimellisteholtaan voimalat tulisivat olemaan noin 3 MW:n voimaloita. Tuulipuiston arvioidaan tuottavan sähköä noin 96 000 – 152 000 MWh vuodessa, vaihtoehdosta ja tuuliolosuhteista riippuen. Taulukko 1. Alustavia teknisiä ja tuotantotietoja. Selite VE1 VE2 VE3 VE4 Nimellisteho 17 x 3 MW 12 x 3 MW 19 x 3 MW 14 x 3 MW 51 MW 36 MW 57 MW 42 MW Tornin napakorkeus 90 m 90 m 90 m 90 m Roottorin halkaisija 109 m 109 m 109 m 109 m Lakikorkeus (maksimi korkeus) n. 145 m n. 145 m n. 145 m n. 145 m Vuotuinen sähköntuotanto* 136 000 MWh 96 000 MWh 152 000 MWh 112 000 MWh *arvioinnissa käytetty tuuliatlaksen ilmoittamaa vuosituotantoa 3 MW:n tuulivoimalalle noin 100 metrin korkeudella Siikajoen rannikolla eli noin 8 000 MWh/voimala/vuosi Hankkeen taustalla on espanjalainen Spanish Power S.L. yhtiö. Yhtiö on erikoistunut tuuli- ja au- rinkovoimaloihin. Suomessa Spanish Power toimii nimellä Spawer Voima Oy. Hankevastaavien virallisena edustajana toimii Intercon- Energy Oy. Intercon-Energy on virolainen uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen, erityisesti tuulivoimaan, keskittynyt yritys. Yhtiö on kehittä- mässä tuulivoimahankkeita Virossa ja Suomessa. Hankkeen sähkönsiirtoon liittyvästä suunnittelusta vastaa (mm. voimajohtoreitin linjaus, merikaa- pelilinjaukset, liityntäpisteet, sähköasemat ja voimajohtojen tekniset ominaisuudet) Empower Oy. Empower on monikansallinen palveluyritys, joka toimittaa rakentamis-, ylläpito- ja asiantuntija- palveluita energia-, tietoliikenne- ja teollisuussektorilla. Empower on johtava tuulivoimapalvelui- den tuottaja Suomessa. Yhteysviranomaisena hankkeessa on toiminut Pohjois-Pohjanmaan ELY –keskus. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa ympäristöystävällistä energiaa. Hanketta on lähdetty kehittä- mään, koska alueen on katsottu soveltuvan tuulivoimantuotantoon. Alueen valintaan vaikuttivat tuuliolosuhteiden lisäksi teknis-taloudelliset näkökohdat kuten rannan läheisyys, logistinen sijainti (lähellä suuria satamia ja tieyhteyksiä), alueen tuulivoimaosaaminen, Suomen hallituksen ilmasto- ja energiastrategia, Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia, olemassa olevat tuulivoimalat ja niihin liittyvä infra sekä Siikajoen kunnan myönteinen kanta hankkeeseen. YVA –ohjelmavaiheessa tarkasteltiin kahta vaihtoehtoa. Vaihtoehto VE1:ssä oli tarkoitus raken- taa 24 tuulivoimalaa Varessäikkään ja vaihtoehdossa VE2:a oli tarkoitus rakentaa viisi voimala Merikylänlahdelle Varessäikän 24 voimalan lisäksi. Näistä vaihtoehdoista kuitenkin luovuttiin, koska todettiin, että Varessäikkään ei ole mahdollista rakentaa 24 tuulivoimalaa ilman maakuntakaavan muutosta. Tästä johtuen sekä ympäristölliset näkökohdat ja toisen tuulipuiston, Vartinojan tuulipuiston, tuleminen Siikajoelle vaikuttivat sii- hen, että hankkeessa lähdettiin miettimään vaihtoehtoja, jossa Varessäikän alueelle sijoitetaan vä- hemmän tuulivoimaloita. 3 (403) SiikajoenSiikajoen tuulipuiston tuulipuiston ympäristövaikutusten ympäristövaikutusten arviointiselostus arviointiselostus Tarkasteluissa arvioitiin vaihtoehtoja, joissa Varessäikkän sijoitettaisiin 6, 8 tai 10 voimalaa. Tek- nistaloudelliset näkökohdat eivät kuitenkaan tue alle 12 voimalan rakentamista Varessäikkään, mistä johtuen vaihtoehdoista 6 – 10 tuulivoimalaa luovuttiin. Tarkasteluissa arvioitiin myös vaihtoehtoa, jossa Varessäikkään sijoitettaisiin 16 voimalaa. Mm. linnustolliset näkökohdat huomioiden tämä vaihtoehto ei juurikaan poikennut vaikutuksiltaan 24 voimalan vaihtoehdosta, mistä syystä myös siitä päätettiin luopua. Edelliset huomioiden päädyttiin esittämään vaihtoehtoja, joissa Varessäikkään rakennetaan 12 tai 14 voimalaa. Tämän lisäksi tarkasteluissa ovat mukana alkuperäisissä suunnitelmissa esitetyt Me- rikylänlahden 5 tuulivoimalaa. Siten tässä arviointiselostuksessa tarkastellaan 4 eri vaihtoehtoa nollavaihtoehdon lisäksi. Arvioitavat vaihtoehdot ovat Vaihtoehto VE0 Hanketta ei toteuteta. Vaihtoehto VE1 Varessäikän edustalle rakennetaan 12 tuulivoimalaa ja Merikylänlahden edustalle 5 tuulivoimalaa. Vaihtoehto VE2 Varessäikän edustalle rakennetaan 12 tuulivoimalaa. Vaihtoehto VE3 Varessäikän edustalle rakennetaan 14 tuulivoimalaa ja Merikylänlahden edustalle 5 tuulivoimalaa. Vaihtoehto VE4 Varessäikän edustalle rakennetaan 14 tuulivoimalaa. Tuulipuistojen rakentaminen Tuulipuiston rakentamisen ja käyttöönoton päävaiheita ovat: 1. Rakentamista tukevan infran (mm. varastoalueet) rakentaminen 2. Alustavat pohjatyöt, perustuksien ja väylien mahdolliset ruoppaukset ja kaivut 3. Tuulivoimaloiden perustuksien rakentaminen 4. Merikaapelien asennus 5. Sähköaseman rakentaminen 6. Tuulivoimaloiden nosto 7. Tuulivoimaloiden sähköasennukset 8. Testaukset ja koekäytöt Tuulipuiston rakentamisen kanssa yhtäaikaisesti rakennetaan myös sähkönsiirron mahdollistavaa 110 kV:n voimajohtoa. Tuulivoimalat on tarkoitus tuoda meritse Raahen Lapaluodon satamaan, johon ne varastoidaan ja josta ne kuljetetaan pienemmillä aluksilla (proomuilla) hankealueille. Tuulipuistojen asentamista ja perustuksia varten joudutaan sekä Varessäikän että Merikylänlahden satamiin rakentamaan ns. tukisatamat. Satamista esivalmistetut perustukset siirretään asennuspaikoille joko aluksin tai uit- tamalla. Alustavien suunnitelmien mukaan näyttäisi siltä, että alueilla ei jouduta tekemään kuin mahdolli- sesti joitain väyläruoppauksia. Perustuspaikoilla mahdolliset tarvittavat pohjatyöt tullaan teke- mään kaivuuna. 4 (403) SiikajoenSiikajoen tuulipuiston tuulipuiston ympäristövaikutusten ympäristövaikutusten arviointiselostus arviointiselostus Siikajoen tuulipuistohankkeessa perustamistapana tullaan käyttämään porapaaluperustusta. Perin- teiset pohjaan upotettavat teräs/betonikasuunit eivät ole toteutuskelpoisia, koska alueen ve- sisyvyys on niin matala ja merenpohjan ylimmät maakerrostumat ovat rakenteeltaan suhteellisen löyhiä ja siten kantavuudeltaan heikkoja. Porapaaluperusteisessa perustustavassa teräsbetonirakenteinen kasuuni rakennetaan ja esivalmis- tellaan tukisatamassa. Kasuuni joko uitetaan tai kuljetetaan aluksella asennuspaikalle. Asennuk- sen ajaksi kasuuni ankkuroidaan, ankkurointina esimerkiksi teräksiset tukipaalut, joiden varaan, veden pinnan alle rakennetun kehikon päälle kasuuni lasketaan (tai uitetaan). Kasuunin päältä asennetaan lopulliset suuriläpimittaiset teräsputkipaalut. Mikäli käytetään porattavia paaluja, ne ulotetaan noin 2 metrin syvyyteen kallioon. Tämän jälkeen punos- (tai tanko) ankkurit porataan porapaaluputkien läpi kallioon, johon ne ankkuroidaan. Porapaalut raudoitetaan ja valetaan beto- nilla umpeen. Ankkurit esijännitetään. Paalujen yläpäiden lohkoihin asennetaan esivalmistellut raudoiterakenteet ja lohkot jälkivaletaan. Lopuksi valetaan kansirakenne. Tämän jälkeen päästään asentamaan itse tuulivoimala. Merellä sijaitsevat tuulivoimalat kytketään toisiinsa keskijännitekaapelilla ja edelleen Vares- säikässä maalla sijaitsevaan muuntoasemaan. Muuntoasemalta sähkö on tarkoitus siirtää valta- kunnan verkkoon Ruukkiin uutta 110 kV voimajohtolinjaa pitkin. Tarkastelun alla on kolme vaih- toehtoista voimajohtolinjausta, joista kaksi huomioi Siikajoelle tulevan Vartinojan tuulipuisto- hankkeen. Tarkoituksena on liittää Vartinojan tuulipuisto muuntoaseman kautta samaan linjaan Varessäikän ja Merikylänlahden voimaloiden kanssa. Lopullinen päätös voimajohtolinjauksesta tehdään kevään – alkukesän 2011 aikana. Voimojohtolinjausten pituus vaihtelee 24 – 28 kilomet- riin. Merikaapelien asennus aloitetaan, kun tuulivoimaloiden perustukset on saatu valmiiksi. Tuuli- voimaloita yhdistävät merikaapelit asennetaan pohjaan joko kaivamalla tai vedenpaineella puhal- tamalla merenpohjalla oleviin kaapeliojiin. Yhteen kaapelilinjaan liitetään 4 – 6 voimalaa lopulli- sen jännitevalinnan ja mitoituksen mukaan. Tuulivoimaloiden pystytys voidaan aloittaa, kun merikaapeli on vedetty voimalan perustuksen läpi. Tyypillisesti torni nostetaan 2-4 osassa, riippuen siitä miten paljon valmistelevia töitä on ol- lut mahdollista tehdä ennen nostoa ja millaista kalustoa (kuljetus, asennus) on käytettävissä. Tor- nin asennuksen jälkeen paikoilleen nostetaan konehuone ja siivet. Tuulivoimaloiden sähköasennukset ja koekäyttö aloitetaan vasta kun tuulivoimaloiden pystytykset ja kaapeloinnit ovat kokonaan valmiit. Voimajohdon rakentaminen Tuulipuistohankkeeseen liittyvän 110 kV voimajohdon
Recommended publications
  • SM FM Index 1894 1913.Pdf
    SUOMENMÜSEO-FINSKT MÜSEÜM 1894-1913 ASIALUETTELO SAKREGISTER HELSINKI - HELSINGFORS 1914 Suomen Museo - Finskt Museum 1894—1913 Sisällys Innehåll och Asialuettelo Sakregister HELSINKI - HELSINGFORS 1914 Helsinki 1914 K. F. Puromiehen Kirjapaino O.sY. 1. Sisällys ja tekijät — Innehåll och författare S.=Suomen Museo, F.= Finskt Museum. A., V.: Vepsun tarina S.—97, 46. A— i, P.: Vanha hautataika Kolarissa S.— 99, 16. Aejmelaeus, Hannes: Jättesagor från Wichtis F.— 94, 111; Folksägner och skrock 1 från Wichtis F .- 99, 13, 32. Aejmelé, Kristian: Historiska anteckningar om Storkyro Moderkyrka F. —11, 38, 69. Ahrenberg, Jac.: Mistä johtuu nimi Kivennapa, ruotsiksi Kivinebb S.— 94, 8. H vari- från kommer namnet Kivinebb på finska Kivennapa? F.— 94, 7; Tuleva museo- rakennus S.— 94, 32 lisälehti. Den blifvande museibyggnaden F.— 94, 32 bilaga. Ahti, O.: Huittisten kirkonrakennus S.—97, 48. Ailio (Ax), Julius: Muinainen kiviaseiden tekopaikka Pomarkussa S.— 96, 36; Pronssi- analyysejä S.— 96, 38; Museorakennuksista sananen S.— 99, 11; M useoraken- nusten ohjelmasta S.— 99, 88; Suomen Muinaismuistoyhdistyksen vuosikerto- m us S .— 99, 79, 96; S.—00, 68 liite; Suomi Sebastian Münsterin 1500-luvun alkupuolella ilmestyneessä kosmografiassa S.— 99, 85; Hiukan viljalajien esi- historiaa S.— 00, 11; Pronssikautinen hautaraunio Perniössä S.— 00, 52; T aru Mantsin Suurensuon synnystä S.— 01, 47; Huittisten hirvenpääase S.— 09, 1; Kivikauden kulttuurin kestämisestä S.— 13, 47. Alcenius, Otto: En ny typ för Knut den Stores anglosachsiska mynt F.— 01, 41; För­ teckning öfver mynt funna i St. Henriks bönekapeil i Kjulo —05, 84. Appelgren, T. G.: »Förteckning öfver Antellska myntsamlingens i Helsingfors svenska m ynt» —09, 33. Appelgren-Kivaio(Appelgren), Hj.: Suomen Muinaismuistoyhdistyksen vuosikertomus S.—94, 65, —95, 33, — 96, 38, —98, 53; Råd för upphittare och samlare F.-^ 95, 32; Virkamiehet ja muinaisjäännökset S.— 95, 58; Konserveringsmetoder för metallsaker F.—95, 55; Kreftings metod F.— 96, 33, 66; Landsortsmuseerna och Nationalmuseet F.— 09, 18; Stenåldersfynd F.— 98, 94.
    [Show full text]
  • "Äiti Laittoi Lapsille Ihanaa Mämmiä"
    Kun on tarkkana kaupassa, voi syödä hyvin ja huokeasti » 2–3 Riitta Hirvonen » Oulun ev.lut. seurakuntayhtymä | 26.3.–2.4.2015 Hailuoto | Kempele | Liminka | Lumijoki | Muhos | Siikalatva | Tyrnävä Nro 12 108. vuosikerta Jaana Pölläseltä rankka vuosi vei voimat Salovaara Elsi » 4–5 Hyvä lohduttaja ymmärtää rajallisuutensa » 4 Rantsilan juhla veti syömään ja sanankuuloon » 7 Lestadiolaiset kohtaavat ennakko- luuloja » 8 Riitta Hirvonen Heli Väyrynen Heli Pääsiäisenä "Äiti laittoi lapsille esitettävät sielunmessut liikuttavat ihanaa mämmiä" tunteita Liminkalainen Aino Pulli muisteli diakoniatyöntekijä » 10, 14 Sinikka Ilmoselle pääsiäisiä 90 vuoden takaa. » 12–13 Mitä teit käsilläsi viimeksi? » 11 2 Rauhan Tervehdys | Nro 12 | 26.3.–2.4.2015 Pääkirjoitus Merkityksellistä liikkumista uojelupoliisi on arvioinut, että Suomesta olisi lähtenyt Syyriaan ja Irakiin taistelijoiksi noin S60 henkilöä. Viime viikolla Kirkon Ulkomaa- navun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen arvioi hätkähdyttävästi, että todellinen luku voi olla jo- pa kaksinkertainen. Järkevässä Pentikäinen totesi Ylen haastattelussa, että suurin osa lähtijöistä on kurdi- tai somalitaustai- sia, mutta taistelijoiksi on lähdetty hyvin erilaisis- ta taustoista. ruoanlaitossa Kirkon Ulkomaanapu on avannut vastikään kam- panjan, joka keskittyy väkivaltaisen radikalisaation vastaiseen työhön sekä ulkomailla että Suomessa. parantamisen varaa Radikalisaation ennaltaehkäisy vaatii puuttumis- ta ilmiön taustalla vaikuttaviin syihin: kouluttamat- tomuuteen, toimeentulomahdollisuuksien vähyy-
    [Show full text]
  • 1 HENKILÖ-, SUKU- JA YHTEISÖARKISTOJA Aspelin, J. R
    HENKILÖ-, SUKU- JA YHTEISÖARKISTOJA Aspelin, J. R. Europaeus, D. E. D. Finska Hushållnings-Sällskapet Kivikoski, Ella Laurikainen, Tuomas Nervander, Emil Pettersson, Lars Pitkäpaasi, suku Reinholm, H. A. Toivonkallio, Olavi Ho1 Professori Ella Kivikosken arkisto - Saapuneita kirjeitä ja asiakirjoja (mm. eri henkilöiden yliopistoille antamien lausuntojen kopioita) 1939 - 1989 - Lähetettyjä kirjeitä ja lausuntoja 1954 - 1982 - Sekalaista Hp1 Pitkäpaaden suvun arkisto - SMY:n tallelokerovuokrakuitti 23.5.1989 - Virolahden Pitkäpaaden kylän tilan nro 1 jakokartta 1870 - Pitkäpaaden hailiapajien vuoroluettelo 1883 - Pitkäpaaden kylän suostuntaveroluettelon kopio 1865 Omaisuusasiakirjoja - Turun HO:n päätös 9.1.1819 - Luotsivanhimmanleski Maria Erikintytär Pitkäpaaden perukirja 1863 - Koulumestarinleski Sofia Lindhin perukirja ja osituskirja 1868 - Pitkäpaaden tilan nro 1 jako 1868 - Laivuri Tanel Matinpoika Sepän perukirja 1875 - Aksel Danielinpoika Sepän perukirja 1876 - Senaatin talousosaston päätös myydä kruununmaita luotsivanhin Anton Jaakonpoika Pitkäpaadelle 1892 - Luotsivanhin Anton Jaakonpoika Pitkäpaaden perukirja 1896, konsepti ja puhtaaksi kirjoitettu. - Luotsivanhimmanlesken Amalia Kristiina Pitkäpaaden perukirja 1899 - M. Wilhelmina Heikkilän kuitti perintöosasta 1899 - Virolahden ja Miehikkälän käräjien pöytäkirjaote (lainhuudatus) 1902, liitteinä vanhempien lainhuudatuspöytäkirjojen otteita - Kiinnekirja 1902 - Virolahden ja Miehikkälän käräjäpöytäkirjanote 1910, testamentin moittiminen - Perinnönjakovälikirja konseptina ja puhtaaksi
    [Show full text]
  • Selman Äiti Tuulettuu
    Seurakuntalehti 104. vuosikerta No 16 5.–12.5.2011 Selman äiti tuulettuu Sivut 12–13 Jaani Föhr 2 Nro 16 5.–12.5.2011 Otsikko Pääkirjoitus Tuleeko papeista pellejä? ähetystyössä evankeliumi on perinteisesti vie- tuoneet esille kysymyksen totuudesta: kuka tai ket- Kun moderni ihminen arvioi kirkkoa, hän miettii, ty ihmisille, jotka eivät ole vielä kuulleet sano- kä julistavat ainoaa oikeaa totuutta, mikä on oikea mitä hyötyä siitä on hänelle, kuluttajalle. Lmaa Kristuksesta. Keskellämme on kuitenkin tapa tulkita Raamattua? Ahosta kauhistuttaa se, että tällaiseen kulutta- nykyisin yhä enemmän niitä, jotka eivät enää ha- Ahosen mukaan postmodernissa nyky-yhteiskun- jamentaliteettiin on maailmalla vastattu megakir- lua kuulla Kristuksesta mitään. He kokevat evan- nassa itse kullakin on oma subjektiivinen näkemyksen- koilla, joiden jumalanpalveluksiin osallistuu kerral- keliumin, puheen Jumalasta ja Jeesuksesta, pikem- sä totuudesta. Mikään näkemys ei ole ylitse muiden. la vähintään 2 000–3 000 ihmistä. Megakirkot ovat minkin pahana uutisena. ”Tällainen ajattelu on niin laajalle levinnyt, että jos- suuria monitoimikeskuksia kauppoineen, kuntosa- Mikä meidän ajassamme ruokkii epäluuloja kris- kus tuntuu siltä kuin kaikkea muuta voitaisiin suvaita leineen ja muine harrastustiloineen. tillistä uskoa kohtaan? paitsi uskoa ehdottomaan totuuteen”, Ahonen pohtii. Megakirkoissa vastataan täsmällisesti ihmisten Suomen Lähetysseuran teologisten aineiden sih- Hän väittää, että länsimaissa on yhä enemmän tarpeisiin. teerin, dosentti Risto Ahosen suora kysymys herättää. kirkon työntekijöitä, jotka katsovat oikeudekseen Megakirkkoihin on Suomessa vielä pitkä matka, Ahosen piti tulla perjantaiksi Ouluun kirkon tulkita uskoa mielivaltaisesti. Ihminen itse päättää, mutta Ahosen mukaan osa papeista tuntuu innos- tavoittavan työn eli evankelioimistyön hiippakun- mitä hän voi hyväksyä kristillisestä uskosta, mitä ei. tuvan siitä, että heitä kiitetään rohkeiksi ja epä- nallisille neuvottelupäiville.
    [Show full text]
  • Pohjoispohjanmaan Rakennettu Kulttuuriympäristö 2015 Siikajoki
    Pohjois­Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 Siikajoki MAAKUNNALLISESTI JA VALTAKUNNALLISESTI (RKY 2009) ARVOKKAAT ALUEET SEKÄ NIIDEN SISÄLTÄMÄT KOHTEET KARINKANTA Pohjanmaan rantatie ­ Karinkannantie (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas LUOHUA Luohuan raitti maakunnallisesti arvokas Launonen maakunnallisesti arvokas Luohuan entinen kauppa (Lonka) maakunnallisesti arvokas Luohuan koulu maakunnallisesti arvokas Luohuan Osuusmeijeri maakunnallisesti arvokas Mäkitalo maakunnallisesti arvokas Paavolan Osuuskaupan Luohuan myymälä maakunnallisesti arvokas MERIKYLÄ Tauvo maakunnallisesti arvokas Haikara maakunnallisesti arvokas PEHKOLA Paavolan kirkonraitti (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Entinen Paavolan Osuuspankki maakunnallisesti arvokas Haarala maakunnallisesti arvokas Jauhiala maakunnallisesti arvokas Karhu maakunnallisesti arvokas Paavolan entinen kunnanvirasto paikallisesti arvokas Paavolan kirkko ja tapuli valtakunnallisesti arvokas Paavolan kirkonkylän kansakoulu maakunnallisesti arvokas Paavolan kotiseutumuseo valtakunnallisesti arvokas Paavolan Osuusmeijeri valtakunnallisesti arvokas Paavolan vanha paloasema valtakunnallisesti arvokas Rantatalo, Seppälä valtakunnallisesti arvokas Tapion luhti paikallisesti arvokas REVONLAHTI Revonlahden kirkko, kirkkopuisto ja hautausmaa maakunnallisesti arvokas Ruukin maatalousoppilaitos ja koeasema (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Koeasema valtakunnallisesti arvokas Maatalousoppilaitos valtakunnallisesti arvokas RUUKKI Martikkala maakunnallisesti arvokas Kallila maakunnallisesti
    [Show full text]
  • Siikalatvan Suntiot Jäävät Eläkkeelle
    Seurakuntalehti 107. vuosikerta Nro 39 20.–27.11.2014 Siikalatvan suntiot jäävät eläkkeelle Sivut 12–13 Kuvaaja: Elsi Salovaara. Pian eläkkeelle jäävät Mauno Kallio ja Heikki Rosenberg ovat tuttuja kasvoja Siikalatvan asukkaille. Elämä jatkuu eron jälkeen. Sivu 6 2 Nro 39 20.–27.11.2014 Nro 37 20.–27.11.2014 3 Pääkirjoitus Hylätyt äänet vähennettävissä Kirkon kuvapankki / Hannu Jukola Kahdella lipulla vaihtelee kohtalaisesti seurakun- Ongelmista kannattaa puhua ajoissa äänestäminen tayhtymien välillä. seurakuntayhtymissä Hylättyjen äänien määrä on eurakunnissa tehdään paljon hyvää auttamistyötä, josta ten mukaan pariterapiaan tullaan usein vuosia liian myöhään. onnistuttu pitämään siedettäväl- aiheuttaa runsaasti hyötyvät tavalliset ihmiset. Apua kannattaisi hakea, vaikka vain toinen puolisoista olisi lä tasolla muutamissa yhtymissä hylättyjä ääniä muun muassa hyvän tiedottami- Yksi esimerkki tästä on kirkon perheneuvonta, joka tyytymätön suhteeseen. S seurakuntavaaleissa. sen avulla, hän muistuttaa. juhlii tällä viikolla 70-vuotispäiviään eri puolilla maata. Usein puhuminen auttaa ja parisuhteen ongelmat ratkea- Oulun hiippakunnan Kirkon perheneuvonnan perustehtävä on tarjota amma- vat. Aina elämässä kaikki ei kuitenkaan suju käsikirjoitusten RIITTA HIRVONEN kirkolliskokousedustajilla tillista keskusteluapua parisuhteen ja perheen kysy- mukaan, vaan monet parit päätyvät eroon. on monia ideoita myksissä sekä elämän kriisitilanteissa. Silloinkaan kirkko ei hylkää. Esimerkiksi Oulun Elämä ei pääty ongelman helpottumiseksi. Palvelu on asiakkaille maksutonta, ja apua voi seurakuntien perheneuvonta järjestää erotilan- eroon, vaikka Äänestyskoppiin yksi lippu hakea, vaikkei kirkkoon kuuluisikaan. Keskustele- teeseen joutuneille ihmisille eroryhmiä keväisin aluksi siltä kerrallaan, he vinkkaavat. maan saa tulla parin kanssa yhdessä tai yksin. ja syksyisin. tuntuisi. Kirkon perheneuvonta on arvostettu palvelu, Ryhmiin osallistuu jätettyjä, jättäjiä ja yhdes- li 8 000 hylättyä ääntä jonka kysyntä esimerkiksi Oulussa on kasvanut vuo- sä sopien eronneita.
    [Show full text]
  • A Wealth of Experiences in the Oulu Region Monipuolista Matkailua
    OULUN JA MAAKUNNAN Matkailulehti TRAVEL GUIDE TO THE OULU REGION PERÄMERENKAARI THE BOTHNIAN ARC LAPPI LAPLAND KESÄLLÄ JA TALVELLA Monipuolista matkailua Pohjois-Pohjanmaalla A wealth of experiences in OULU OULUN SEUTU / OULU REGION the Oulu Region OULUNKAARI ALL YEAR ROUND NIVALA-HAAPAJÄRVI HAAPAVESI-SIIKALATVA KUUSAMO AKTIVITEETIT MAJOITUSPALVELUT NÄHTÄVYYDET KULTTUURI TAPAHTUMIA JA ELÄMÄÄ ACTIVITIES ACCOMMODATIONS SIGHTS CULTURE EVENTS AND LIVING FINLAND 1 3 Esipuhe / Foreword 4 Oulu ja maakunta / Oulu and the province 6 Pohjois-Pohjanmaa / Oulu Region 8 Oulun kaupunki / The City of Oulu 22 OULUN SEUTU / OULU REGION 28 Oulunseudun vanhat puukirkot / Oulu Regionʼs old wooden churches 30 OULUNKAAREN SEUTU / OULUNKAARI REGION 40 Kansallispuistot / National parks: Perämeri, Syöte and Rokua 42 Perämerenkaari / Bothnian arc 44 NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUTU / NIVALA-HAAPAJÄRVI REGION 46 HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUTU / HAAPAVESI-SIIKALATVA REGION 50 KUUSAMO 52 Haastattelu / Interview: Kalle Palander 62 Muut kansallispuistot ja retkeilyalueet / Other national parks and hiking areas 66 Haastattelu / Interview: Anu Pentik 7. 68 Mystinen Lappi / Mystical Lapland 70 Haastattelu / Interview: Joulupukki / Santa Claus 2. 72 SIJAINTI / LOCATION 74 YHTEYSTEDOT / CONTACT INFORMATION 1. 1. OULUN SEUTU / OULU REGION 3. 2. OULUNKAAREN SEUTU / OULUNKAARI REGION 6. 4. 3. RAAHEN SEUTU / RAAHE REGION 4. YLIVIESKAN SEUTU / YLIVIESKA REGION 5. 5. NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUTU / NIVALA-HAAPAJÄRVI REGION 6. HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUTU / HAAPAVESI-SIIKALATVA REGION 7. KOILLISMAAN SEUTU / KOILLISMAA REGION 2 Esipuhe FOREWORD OULU JA MAAKUNTA – matkailun keskipisteessä OULU AND THE PROVINCE – at the center of tourism Hyvän saavutettavuuden, erinomaisten palveluiden Oulu, the metropolis of the north with its good ja nähtävyyksiensä ansiosta Oulusta, pohjoisen accessibility and excellent services and sights, has in metropolista on kehittynyt viime vuosina yhä recent years become an increasingly popular tourist suositumpi matkailukeskus.
    [Show full text]
  • Uskontoviihde Jyrää Sivut 10–11 Kirkossa Ei Tumpata Tupakkaa Sivu
    seurakuntalehti 100. vuosikerta 16.8.2007 nro 26 Uskontoviihde jyrää Sivut 10–11 Kirkossa ei tumpata tupakkaa Sivu 3 Mitä ulkomaalaiset näkevät tuomiokirkossa? Sivu 7 TA R JUHA HEIMOVI Rukoileminen on niitty; ja sinä kuljet yli. Sivu 18 2 • nro 26 • 16.8.2007 Rauhan Tervehdys Molempia sukupuolia tarvitaan – kirkossakin Suurin osa Helsingin teologikoulutukseen sukupuolen näkökulma asioihin on vajaa. men poliisivoimissa, jotka edelleen ovat hyväksytyistä on tänä vuonna naisia. Vain Tämä pätee sekä miehiin että naisiin. miesvaltaisuuden linnake. Naisia poliiseis- 29 prosenttia hyväksytyistä edustaa vas- Koulussa tarvitaan miesopettajia an- ta on vain murto-osa. takkaista sukupuolta. tamaan yksinhuoltajaperheiden lapsille Eikä miehenkään ole helppo olla ainokai- Perusasteen rehtorit valittavat miesopet- mallia miehestä. Kirkossa mies osaa pu- sena naisten työyhteisössä. tajien vähäistä osuutta koulussa. Rehtoreis- hua miehelle. Miten kirkolle, koululle ja koko yhteis- ta jopa 75 prosenttia pitää miesopettajien Mutta osaa mies puhua myös naiselle ja kunnalle käy, jos miehinen lahjakkuus jää vähäisyyttä ongelmana. Näin kertoivat YLE nainen miehelle. Erilaiset näkökulmat vain suurelta osalta käyttämättä? Yhteiskun- uutiset jokin aika sitten. rikastavat meitä miehinä ja naisina. ta tarvitsee käyttöönsä kaikki resurssinsa, Uutiset kirkon tai koulun naisistumisesta Jos yksi sukupuoli dominoi liikaa yhteis- myös lahjakkuusresurssit. eivät välttämättä lupaa pelkkää hyvää, niin kunnan instituutioissa, vaarana on usein Naisten lahjakkuutta ja kyvykkyyttä tervetullutta kuin naisten eteneminen yh- näkökulman ja työyhteisön vinoutuminen. haaskataan edelleen Suomessa. Tarvitaan teiskunnassa onkin. Se on nähty armeijassa, jossa ainakaan ta- viisautta, että yhteiskunnassamme ei tu- 16. elokuuta 2007 Molempia sukupuolia tarvitaan. Kirkossa, kavuosina naista ei todellakaan kunnioi- levaisuudessa tuhlata kenenkään lahjak- koulussa ja kaikkialla yhteiskunnassa. tettu ajatuksissa, teoissa eikä puheissa. kuutta. Yhdessä olemme enemmän.
    [Show full text]
  • Sanassaan Nöyrät Sivut 3 Ja 5 Sanna Turunen 2 Nro 23 21.7.–4.8.2011
    Seurakuntalehti 104. vuosikerta No 23 21.7.–4.8.2011 Sanassaan nöyrät Sivut 3 ja 5 Sanna Turunen 2 Nro 23 21.7.–4.8.2011 Pääkirjoitus Mitä se oikein tarkoitti? e puhumme koko ajan toistemme ohi. Us- le ymmärrettävää, mutta tulkintoja on yhtä mon- me tästä maailmasta on valmiiksi pureskeltua, jon- komme puhuvamme suoraan toinen toi- ta kuin vastaanottajaakin. Jo eri sukupolveen kuu- kun toisen tulkitsemaa. Usko onkin siinä mielessä Msillemme, mutta viesti ei välttämättä ta- luminen vaikeuttaa ymmärtämistä erilaisista taus- paljon selkeämpi asia kuin ns. tieto, koska siinä on voita kuulijaa – ainakaan sellaisena kuin sanoja sen toista puhumattakaan. kyse omasta kokemuksesta. Sitä ei tarvitse analy- oli tarkoittanut. Ongelma ymmärretyksi tulemisesta on (todennä- soida. Sen tietää oikeaksi. Viestin sotkeentuminen aiheuttaa sotkuja myös köisesti) ollut olemassa aina, jo ennen historiankir- Yksi ymmärretyksi tulemisen suurimmista kom- ihmissuhteissa. Yksi viestin vastaanottaja vihastuu joituksen alkua ja kaikkia ihmiskunnan suuria saa- pastuskivistä on se, että joskus on vaikeaa erottaa, tai ihastuu, toinen loukkaantuu, kolmas kohauttaa vutuksia. Suuri osa Raamatun kirjoistakin on jon- mikä on sanojan omaa mielipidettä, mikä yleistä olkiaan, eikä jaksa ihmetellä asiaa sen enempää kun ihmisen tulkintaa joidenkin toisen sanomisis- pohdintaa tai jonkun toisen sanomisten toistamis- saati ottaa selville, mikä viestin tarkoitettu sanoma ta ja tekemisistä ja niiden motiiveista. Ja noista tul- ta. Jotta epätietoisuus ei kärventäisi liikaa, kannat- oli. Osa tulkitsee viestin sellaisena kuin se on tarkoi- kinnoista tehdään yhä tulkintoja. Ongelma on ole- taa joskus kysyä, mitä sanoja oikein tarkoitti. Ei se tettukin. Ainakin suunnilleen. massa myös kaikkialla – ei pelkästään tutkijankam- ole osoitus tyhmyydestä, vaan viisaudesta. Voi olla, Viestin perillemenoa vaikeuttaa se, että yhteises- mioissa.
    [Show full text]