DOCSLIB.ORG

Tulvavesien Pidätysmahdollisuudet

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Tulvavesien Pidätysmahdollisuudet Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 11.6.2014 Viite 1510007427 TULVAVESIEN PIDÄTYSMAHDOLLISUUDET SIIKAJOEN VESISTÖALUEELLA 1 Päivämäärä 11.6.2014 Laatija Piia Sassi-Päkkilä Tarkastus 10.6.2014 Tarkastaja Jaana Hakola Hyväksyjä Veli-Pekka Latvala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kuvaus Selvitys mahdollisista tulvapidätysalueista Siikajoen vesistöalueella Viite 1510007427 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO..................................................................................................... 3 2. KESKEISET LÄHTÖTIEDOT ............................................................................. 3 2.1 SIJAINTI JA YLEISKUVAUS .................................................................................... 3 2.2 VIRTAAMAT ..................................................................................................... 5 2.3 VEDENKORKEUDET ............................................................................................ 7 3. ALASLASKETUT JÄRVET ................................................................................. 7 3.1 YLEISTÄ ........................................................................................................ 7 3.2 OLKIJÄRVI REVONLAHTI ...................................................................................... 8 3.3 LEUVANJÄRVI RANTSILA ...................................................................................... 9 3.4 MANKILANJÄRVI, RANTSILA ................................................................................ 10 3.5 NEITTÄVÄNJÄRVI ............................................................................................ 11 3.6 KUURAJÄRVI PYHÄNTÄ ...................................................................................... 12 3.7 KIPSUANJÄRVET PAAVOLA .................................................................................. 13 3.8 LIEVOSENJÄRVI PIIPPOLA ................................................................................... 14 3.9 KURRANJÄRVI RANTSILA .................................................................................... 15 3.10 YHTEENVETO MAHDOLLISISTA SÄÄNNÖSTELYJÄRVISTÄ ............................................... 16 4. MAHDOLLISET KUIVA-ALTAAT ..................................................................... 16 4.1 YLEISTÄ ...................................................................................................... 16 4.2 RAHVAANNEVA ENNEN RANTSILAA ......................................................................... 17 4.3 MYLLYNEVA ENNEN RANTSILAA ............................................................................ 18 4.4 PAHANEVA ENNEN RANTSILAA ............................................................................. 19 4.5 KOTINEVA ENNEN RANTSILAA .............................................................................. 20 4.6 KURUNNEVA .................................................................................................. 21 4.7 KARJONEVA ENNEN PAAVOLAA ............................................................................. 22 4.8 KURRANOJAN VALUMA-ALUEEN ALAOSALLA ............................................................... 23 4.9 LEUVAOJAN VALUMA-ALUEEN ALAOSALLA ................................................................. 24 4.10 KÄRJENKORPI.............................................................................................. 25 4.11 SAAREKSENJÄRVI MANKILAN LÄHEISYYDESSÄ ......................................................... 26 4.12 ISORÄME ENNEN KESTILÄÄ .............................................................................. 27 4.13 KÖLKÄNSAARI ENNEN MANKILAA ........................................................................ 28 4.14 HIRVIRIMPI ENNEN RANTSILAA .......................................................................... 29 4.15 KARKEAT KUSTANNUSARVIOT KAHDESTA ESIMERKISTÄ ............................................... 30 4.15.1 Kärjenkorpi ......................................................................................... 30 4.15.2 Kölkänsaari ......................................................................................... 30 4.16 YHTEENVETO MAHDOLLISISTA KUIVA-ALTAISTA ....................................................... 30 5. VEDEN VARASTOIMINEN METSÄOJIIN ........................................................ 31 3 1. JOHDANTO Työ liittyy kokonaisuuteen ”Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämisselvityksen laatiminen”. Työssä selvitetään yleisellä tasolla, onko mahdollista mm. palauttaa suojattuja tulva-alueita takaisin tulva-alueiksi, kunnostaa toimimattomia järvenlaskuhankkeita takaisin tulvajärviksi, patoamalla tai ojia tukkimalla pidättää vettä suo- tai metsäalueilla, pidättää vettä kosteikoilla ja laskeutusaltailla, ottaa käytöstäpoistettuja turvetuotantoalueita tulva-alueiksi, rakentaa patoja tai tulvapenkereitä suojaamaan tulvalta tai kunnostaa vanhoja uittopatoja tulvanpidätysrakenteiksi. Lähtökohtaisesti kuiva-altaiden tulisi olla lähellä Mankilan tulva-aluetta, jotta niillä pystyttäisiin täs- mällisesti leikkaamaan tulvahuippua juuri tällä vahinkoalueella. Työssä on hyödynnetty mm. OIVA -tietokanta-aineistoa sekä SYKE:n tuottamaa, maanpinnan pai- nanteita kuvaavaa aineistoa (KM2-malli). 2. KESKEISET LÄHTÖTIEDOT 2.1 Sijainti ja yleiskuvaus Siikajoen vesistöalue on laajuudeltaan 4 318 km2 ja järvisyysprosentti on 2,18. Siikajoki alkaa Py- hännän kunnan ja virtaa Pyhännän, Siikalatvan ja Siikajoen kunnan kautta Perämereen. Joen kokonaispituus on noin 194 km ja pudotuskorkeus 184 m. Suurimmat kosket ovat Patokoski, Pöyrynkoski (voimalaitos), Kettukoski, Kirkkokoski alaosa, Kalliokoski, Ruukinkoski (Voimalaitos), Hemminkoski, Autokoski, Nivankoski, Heikkilankoski, Hyttikoski, Lämsänkoski, Niskakoski, Keräsen- koski, Myllykoski, Kirkkokoski yläosa, Keihäskoski, Ruotsalankoski. Siikajoen merkittävimmät sivujoet ovat Neittävän-, Kärsämän-, Mulkuan-,Luohuan- ja Lamujoki sekä Vuolunoja. Vesistöalueen merkittävimmät taajamat ovat Siikajoki, Ruukki, Paavola, Rantsila, Piippo- la, Pulkkila, Kestilä ja Pyhäntä. Tällä hetkellä vesistöalueella on neljä säännösteltyä järveä: Uljua, Iso- ja Vähä-Lamujärvet sekä Kortteinen. Näistä Uljuan tekojärvi on säännöstelytilavuudeltaan selvästi suurin. Kuva 1. Siikajoen säännöstelyjärvet. 4 Kuva 2. Siikajoen vesistöalue sekä II-vaiheen jakoalueet. Kuva 3. Virtaamamittauspaikat sekä säännöstelyjärvet. 5 2.2 Virtaamat Siikajoen virtaamia on tarkkailtu Länkelässä vuodesta 1936, Harjunivassa vuodesta 1958 ja Lamujo- essa vuodesta 1976 lähtien. Seuraavat tulvavirtaamat ovat havaintoja asemien käyttöönotosta vuo- teen 2008 saakka: Havaintoasema HQ MHQ Länkelä 686 m3/s 353 m3/s Harjuniva 465 m3/s 262 m3/s Lamujoki 157 m3/s 84 m3/s (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011). Mankilan tulva-alueella Siikajoen rantaäyräät ovat riittävän korkeita, mutta jokeen laskevien kuiva- tusojien kautta vesi pääsee pelloille ja metsiin. Joen etelän puolella Savalojan tulvavesiä purkautuu Pasonjärven pohjoispäästä pelloille. Kun vesi nousee Siikajoessa tarpeeksi, kääntyy Pasonojan vir- taussuunta joesta järveen ja vettä tulvii Kaivosoja-Linnan ojan alueelle. Sieltä vesi työntyy edelleen Paskaojan ja Jylhynojan alueille. Kuvassa 5 on esitetty tulva-alueen kehittyminen Mankilan tulva- alueella joen eteläpuolella. Harjunivassa mitattuna jo 200 m3/s virtaama aiheuttaa tulvimista Mankilan pelloilla (Alatalo 1986). Kevättulviin on alueella totuttu ja niihin osataan varautua, mutta vuoden 2012 kesätulva tuli yllätyk- senä kaikille. Kuva 4. Harjunivan virtaama kesätulvalla 2012. Kesätulvan 2012 (11.8) aikainen virtaama Harjunivassa on ollut n. 340 m3/s (kuva 4). Eli keskimää- räiseen tulvavirtaamaan verrattuna virtaamasta pitäisi saada leikattua n. 50 m3/s viiden vuorokau- den aikana, jotta tulviminen Mankilan alueella olisi pysynyt tavanomaisissa keskiylivirtaamarajoissa. Tämä tarkoittaa n. 20 milj. m3 vesimäärän varastointitarvetta johonkin tulva-alueen yläpuolelle. Vuoden 2012 heinäkuussa satoi yli 90 mm ja maan vesivarastot olivat täynnä. Elokuun 1.-8. päivinä mitattiin Kestilässä 142 mm sadetta, josta maaperään varastoitui n. 42 mm ja loput valuivat Siikajo- keen. Tämä aiheutti laskennallisesti ajoittain noin 140 l/s km2 valunnan. Pohjoispuolella Mankilanjärven alueen tulvat johtuvat Kärsämänojan tulvavesistä sekä Siikajoen vedestä, mikä virtaa Iso-ojan kautta järveen tulva-aikana (Alatalo 1986). Kuvassa 6 on esitetty joen pohjoispuolen tulvimisen kehittyminen. 6 Kuva 5. Mankilan joen eteläpuolen tulva-alueen kehittyminen (peruskarttarasteri 1:10 000 © Maanmitta- uslaitos 9/2013). Kuva 6. Mankilan joen pohjoispuolen tulva-alueen kehittyminen (peruskarttarasteri 1:10 000 © Maanmitta- uslaitos 9/2013). 7 2.3 Vedenkorkeudet Vedenkorkeudet (N60) havaintoasemilla ovat olleet: Havaintoasema HW MHW Länkelä 22,10 m 21,05 m Harjuniva 50,47 m 49,20 m Lamujoki 67,59 m 67,58 m Siikajoen vedenkorkeuksia on tarkkailtu Länkelässä vuodesta 1936, Harjunivassa vuodesta 1958 ja Lamujoessa vuodesta 1975 lähtien. Esitetyt vedenkorkeushavainnot ovat havaintoja aseman käyt- töönotosta vuoteen 2008 saakka. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011) 3. ALASLASKETUT JÄRVET 3.1 Yleistä Siikajokialueella on parin viime vuosisadan aika toteutettu ja suunniteltu seuraavien järvien tai kos- teikkoalueiden kuivattamista pääosin maa- ja metsätalouskäyttöön: Iso- ja Vähä-Lamujärvi (lasku alkanut 1840-luvulla) Revonlahden Olkijärvi (anomus 1872) Rantsilan Leuvanjärvi (anomus 1876) Rantsilan Mankilanjärvi (anomus 1879) Kestilän
Load more

Recommended publications
  • Lions Clubs International Club Membership Register
    LIONS CLUBS INTERNATIONAL CLUB MEMBERSHIP REGISTER CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4017 020348 KVARNBO 107 A 1 09-2003 10-16-2003 -3 -3 45 0 0 0 -3 -3 42 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 05-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 06-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 07-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 08-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 09-2003 10-21-2003 -1 -1 55 0 0 0 -1 -1 54 4017 041195 ALAND SODRA 107 A 1 08-2003 09-23-2003 24 0 0 0 0 0 24 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 07-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 08-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 09-2003 10-16-2003 20 0 0 0 0 0 20 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 07-2003 09-18-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 09-11-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 09-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 7 09-2003 10-13-2003 2 2 25 2 0 0 0 2 27 GRAND TOTALS Total Clubs: 5 169 2 0 0 -4 -2 167 Report Types: 1 - MMR 2 - Roster 4 - Charter Report 6 - MMR w/ Roster 7 - Correspondence 8 - Correction to Original MMR 9 - Amended Page 1 of 126 CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4019 020334 AURA 107 A 1 07-2003 07-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 08-2003 06-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 09-2003 10-06-2003 44 0 0 0 0 0 44 4019 020335 TURKU AURA 107 A 25 0 0 0
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Pohjois-Pohjanmaan Kennelpiiri Ry.:N Päivitetty 15.12.2017 Palkintotuomarit
    Pohjois-Pohjanmaan Kennelpiiri Ry.:n Päivitetty 15.12.2017 palkintotuomarit A Aali Esko, p. 040-7378507, KIIMINKI (HIRV, KARH, HIRV-J) Aaltokoski Janne, p. 044-9932154, OULAINEN (KOETOIMITSIJA) Ahtimaa Ahti, p. 0400-584755, PATTIJOKI (HIRV, HIRV-J) Airisniemi Anssi, p. 040-7539349, KUUSAMO (KARH) Airisniemi Ari, p. 0400-642894, KUUSAMO (KARH) Alasirniö Juhani, p. 050-5367327, JÄÄLI (HIRV, HIRV-J) Aitta Eero, p. 0500-585267, MUHOS (KARH) Ala-aho Rauno, p. 045-6558941, PATTIJOKI (HIRV, HIRV-J) Alanko Aku, p. 040-8340540, KUUSAMO (KARH) Ansamaa Seija, p. 050-5378405, RUUKKI (HIRV, HIRV-J) Arola Matti, p. 040-5092576, OULU (HIRV) B Bildo Kari, p. 0400-361929, TEMMES (HIRV, KARH, HIRV-J) Blomqvist Juhani, p. 0400-688464, OULU (HIRV, KARH) Blomberg Antti, p. 040-7173737, KUUSAMO (KARH) Berg Uwe, p. 050-5143328, HAILUOTO (HIRV, KARH) C D E Erkkilä Kimmo, p. 044-2926084, HAAPAVESI (HIRV, HIRV-J, KOETOIMITSIJA) F Fingeroos Heikki, p. 050-3504813, RUUKKI (KARH) Fingeroos Juho, p. 050-4035212, PUOKIOVAARA (HIRV, KARH) G Gröntrand Kalevi, p. 0400-159490, MUHOS (HIRV, KARH) H Haataja Raimo, p. 040-4195539, (KARH) Haapala Eero, p. 040-5888721, PULKKILA (HIRV, KARH) Haapasalo Eetu, p. 0400-363416, MUHOS (HIRV, KARH) Halonen Veikko, p. 0400 512626, KIIMINKI (HIRV, KARH) Halme Joni, p. 040-7644877, KONTIO (HIRV,KARH) Hartikainen Riikka, p. 045-1708545, KÄRSÄMÄKI (HIRV, HIRV-J) Heikkinen Ensio, p. 044-0816066, SUOMUSSALMI (HIRV, HIRV-J) Heikkinen Henna, p. 040-7354491, OULU (HIRV, KARH) Heikkinen Janne, p. 040-7221044, OULU (HIRV, KARH) Heikkinen Jarkko, p. 040-963 6282, KUUSAMO (HIRV) Heikkinen Reijo, p. 040-7303239, PALTAMO (HIRV, KARH) Heikkinen Toni, p.
    [Show full text]
  • Suomen Palloliitto VUOSIKERTOMUS 2016 SISÄLTÖ JOHDANTO
    Suomen Palloliitto VUOSIKERTOMUS 2016 SISÄLTÖ JOHDANTO ......................................................................................................................... 5 PÄÄVALINNAT PELAAJAN LAADUKAS ARKI ....................................................................................... 7 ELINVOIMAINEN SEURA ............................................................................................... 15 MIELENKIINTOISET KILPAILUT .................................................................................. 21 JALKAPALLOPERHEEN AKTIIVINEN VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMINEN...... 25 KEHITYSOHJELMAT ........................................................................................................ 29 - SEUROJEN PALLOLIITTO - PÄÄSARJOJEN JA PÄÄSARJASEUROJEN KASVUPAKETTI HALLINTO JA TUKITOIMINNOT ................................................................................. 31 TILASTOT ............................................................................................................................. 35 ÅRSBERÄTTELSE ............................................................................................................... 53 Suomen Palloliitto 3 JOHDANTO Suomalaisen jalkapallon ja futsalin uuden toimintastrategian rakentaminen aloitettiin jo vuoden 2015 puolel- la ja strategiaa viimeisteltiin alkuvuodesta 2016. Strategia vuosille 2016-20 hyväksyttiin Suomen Palloliiton 88. varsinaisessa liittokokouksessa Tampereella 23. – 24.4.2016. Strategiaprosessin aikana kuunneltiin laajasti eri toimijoiden käsityksiä
    [Show full text]
  • Final Disposal of Spent Nuclear Fuel in Finnish Bedrock - Romuvaara Site Report
    FI9900123 POSIVA 99-1 1 Final disposal of spent nuclear fuel in Finnish bedrock - Romuvaara site report Pekka Anttila, Fortum Engineering Oy Henry Ahokas, Fintact Oy Kai Front, VTT Communities and Infrastructure Heikki Hinkkanen, Posiva Oy Erik Johansson, Saanio &. Riekkola Oy Seppo Paulamaki, Geological Survey of Finland Reijo Riekkola, Saanio & Riekkola Oy Jouni Saari, Fortum Engineering Oy Pauli Saksa, Fintact Oy Margit Snellman, Posiva Oy Liisa Wikstrom, Posiva Oy Antt! Ohberg, Saanio & Riekkola Oy June 1 999 Maps: ©Maanmittauslaitos permission 41/MYY/99 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-OO1OO HELSINKI, FINLAND Phone (09) 2280 30 (nat.), ( + 358-9-) 2280 30 (int.) Fax (09) 2280 3719 (nat.). ( + 358-9-) 2280 3719 (int.) POSiVa-raOOrtti - POSIVa Report Raportin tunnus-Report code POSIVA 99-11 Posiva Oy Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Juikaisua.ka-Date Puh. (09) 2280 30 - Int. Tel. +358 9 2280 30 Kesäkuu 1999 Tekp(t) - Author(s) Toimeksiantaja(t) - Commissioned by Pekka Anttila, Henry Ahokas, Kai Front, Heikki Hinkkanen, Erik Johansson, Seppo Paulamäki, Reijo Riekkola, Jouni Saari, Posiva Oy Pauli Saksa, Margit Snellman, Liisa Wikström, Antti Öhberg Nimeke - Title KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS SUOMEN KALLIOPERÄÄN - ROMUVAARAN PAIKKARAPORTTI Tiivistelmä - Abstract Posiva Oy tekee Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineen loppusijoitusta varten kallioperätutkimuksia, jotka tähtäävät lopullisen sijoituspaikan valintaan vuonna 2000. Yksityiskohtaisia tutkimuksia on suoritettu neljällä paikkakunnalla; Kuhmon Romuvaarassa, Äänekosken Kivetyssä, Eurajoen Olkiluodossa ja Loviisan Hästholmenilla. Tässä raportissa esitetään yhteenveto Kuhmon Romuvaarassa tehdyistä tutkimuksista ja niiden tuloksista. Romuvaaran alueen kallioperä on osa arkeeista pohjakompleksimuodostumaa, jonka vanhemmat osat ovat iältään yli 2800 miljoonaa vuotta. Tutkimusalueen kivilajit ovat enimmäkseen migma- tiittisia ja raitaisia tonaliitti-, leukotonaliitti- ja kiillegneissejä.
    [Show full text]
  • Auran Kultaseppä Oy
    96 97 - Piireissä pidetyt seurojen nuorisojohtajien koulutus­ päivät 28 tilaisuutta, osanottajia 890 - Liiton kouluttajien ja virkailijoiden pitämät neuvot­ telutilaisuudet piireissä, alueissa ja seuroissa. Yhteensä 164 tilaisuutta, joissa osanottajia 4.870 SVUL:n NUORET KOP:N HOPEAMALJAKKOKILPAILU 1) Lahti 816,5; 2) Etelä-Pohjanmaa 740; 3) Etelä-Karjala 709. Puheenjohtaja Ukko Könni Liitto on perustettu 1915 ja on kuulunut perustamisestaan saakka . SVUL:oon. Vuonna 1963 seuroja 1.740, jäseniä 137.819 poikaa, 71.192 tyttöä, 1.557 poikajohtajaa ja 1.270 KOTKANPÄÄ-HOPEAPOKAALI naisjohtajaa, yhteensä 211.838. -HUIPPUSUORITUSTEN ARVOINEN Liiton puheenjohtaja: Ukko K ö n n i Liiton toiminnanjohtaja: Erkki He len i u s Tuhannet kilpailut vuosittain palkitaan arvokkain KOTKAN PÄÄ- hopeapokaalein. Liitonkoulutusohjaaja: Pekka S y r j ä ne n Nykyaikainen muotoilu - ne erottuvat aina edukseen - suuressakin palkintokokoelmassa. NUORISOJOHTAJAKURSSIT Tiedustelkaa alan liikkeistä. Muistakaa KOTKAN PÄÄ-merkki ! Ry hmänj oh taj akurssi t, osanottaj ia 328 Peruskurssit n:ot 75-79, osanottajia 107 Jatkokurssi n:o 18, osanottajia 28 Pohjoismainen nuorisojohtajakurssi Solvallassa 32 NUORTEN LEIRIT Seuraleirejä 271, osanottajia 11.015 Piirileirejä 26, osanottajia 4.250 Talvisuurleiri, Vierumäki 23. 2.-7. 3., osanottajia 550 Pohjoismainen nuorisourheiluleiri Norjassa 20 NUORISOJOHTAJIEN KOULUTUSPAIVAT Koko maata käsittävät - Kevätneuvottelupäivät Oulussa 20-21. 4., osanottajia 83 - Syysneuvottelupäivät Vierumäellä 27-28. 10., osanottajia 99 AURAN KULTASEPPÄ
    [Show full text]
  • Seurahistorioita Yms
    SEURAHISTORIOITA YMS. Kokoajat ANTTI O. ARPONEN (kuollut 2015) & VESA-MATTI PELTOLA Lista päivitetty viimeksi 26.5.2021. Tavoitteena on ollut mainita seuroista kaikki olemassaoloajan kotikunnat, mutta eritoten alueliitosten aiheuttamissa kotipaikkamuutoksissa on taatusti lukuisia puutteita. Monilla karjalaisseuroilla on ollut toisen maailmansodan jälkeen alaosastoja eri kunnissa, mutta tällaisia tietoja ei kuntakohtiin ole otettu. Esimerkiksi se, että joidenkin forssalaisseurojen kotikunniksi mainitaan Tammela ja Forssa mutta toisten kotipaikaksi ainoastaan Forssa, ei ole virhe: Forssa irrotettiin Tammelasta 3.12.1921, jonka jälkeen perustettujen seurojen kotikunta on siis ollut alusta asti Forssa. Seurojen entisissä ja myöhemmissä nimissä on varmasti paljonkin puutteita. Kirjojen nimet ja tekijätiedot ovat monelta osin tulkinnanvaraisia. Fennica-tietokannasta näyttää puuttuvan tekijä myös lukuisista sellaisista kirjoista, joiden alkusivuilla tekijä(t) on kerrottu. Monien teosten kannessa on hieman erilainen nimi kuin sisäsivuilla, eikä varsinkaan pitkistä nimistä ole aina helppoa sanoa, mikä osa nimestä olisi syytä kirjata ensimmäiseksi. Toimittanut-termiä on käytetty eritoten takavuosina vaihtelevasti, ja monessa teoksessa ”toimittaja” on tosiasiassa kirjoittanut koko teoksen. Kirjojen nimien sisälle on pääsääntöisesti kirjattu ajatusviivoja pisteiden sijasta selkeyden nimissä. Lehti-, vihko- ja moniste-käsitteet ovat osin hämäriä, mutta tällaisia merkintöjä on mukana, jos tiedossa on selvästi ollut, että kyseessä ei ole varsinainen
    [Show full text]
  • Liite 1 – Sivu 1
    POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA Liite 1 – Sivu 1 LIITE 1 POHJOIS-POHJANMAAN KULTTUURIHISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄT KOHTEET OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii 10. Miettunen, Pohjoisranta (vrk 26) 1. Iin Hamina (vrk 9) 11. Kakko, Pohjoisranta (vrk 26) 2. Iin kirkko ja kotiseutumuseo, Hamina (vrk 9) 12. Suukosken mylly, Pohjoisranta (vrk 26) 3. Ellala, Hamina (vrk 9) 13. Yli-Kauppi ja Ala-Kauppi, Pohjoisranta (vrk 26) 4. Kirkkosaari (vrk 9) 14. Rajala (Kehus), Pohjoisranta (vrk 26) 5. Kruununsaari, entinen Satamasaari (vrk 9) 15. Entinen rautatieasema, Kuivaniemen Asemakylä 6. Illinsaari 16. Myllykankaan seisakkeen rakennukset (rakennukset siirretty) 7. Karhunsaari (vrk 9) 17. Vakkuri, Asemakylä 8. Veijola, Karhunsaari (vrk 9) 18. Mattila, Asemakylä 9. Entinen Kuokkalan pappila, Alaranta (vrk 9) 19. Patosaaren saha ja mylly, Kuivaniemen Asemakylä 10. Kestilän saha, Alaranta (Kestilän höyrysahan savupiippu, vrk, Museo- 20. Kattilankosken tervahaudat ja Korkiakangas viraston rakennushistorian julkaisu 18,1996) 21. Haltun kesänavetta ja aitta, Jokikylä 11. Pappila, Ii kk (vrk 9) 22. Koivuniemen asuinrakennukset, Koivuniemi 12. Iin työväentalo, Ii kk 23. Veskan asuinrakennus, Veska 13. Kauppilanmäen kansakoulu, Kauppila (yksi rakennuksista palanut) 24. Ahmonen 14. Pahkala (Kauppila), Kauppila 25. Oijärven säännöstelykanava, Krupula 15. Entinen suojeluskunnan talo, Kauppila 26. Seppälän tervahaudan pohja, Särkijärvi 16. Asemankylä (vrk 10) 27. Särkiahon navetta, Särkijärvi 17. Rautatieasema, Asemankylä (vrk 10) 28. Oijärven rantojen viljelysmaisema, Lalli 18. Yliranta (vrk 12) 29. Soivuoren mylly, Jokela, Oijärvi 19. Laurila, Yliranta 30. Honkakoski, Kivijoki 20. Pernu ja Käyrä, Pohjois-Ii 31. Harju, Leväjärvi, Oijärvi 21. Akolan kartano, Pohjois-Ii 22. Virkkula, Pohjois-Ii Valtakunnalliset kohteet (suluissa vrk-kohteen tunnusnumero): 23. Päkkilänkangas (vrk 11) Kirkonkylä (25) 24. Kuninkaan petäjä, Kuninkaanniemi Pohjoisrannan kylä (26) 25.
    [Show full text]
  • Transmission Grid and System Security
    3/2014 Fingrid Oyj Fingrid Corporate magazine Corporate VALVE 2014 demonstrated the importance of practice p. 4 Transmission grid and system security Prediction Turvapuisto: Aiming at keeps us an occupational safety disturbance-free 12 powered 18 training course 23 HVDC connections fingrid_3_2014_ENG.indd 1 12.11.2014 12.46 The autumn VALVE 2014 exercise saw the completion of a black start at the In this issue Petäjäskoski hydropower plant. This picture was taken from the plant looking VALVE 2014 turned out the lights in Rovaniemi | The unique exer- out over the lower course of the river. 4 cise tested how electricity could be restored using hydropower The autumn foliage was at its most from northern Finland in a situation wherein the main grid net- beautiful during the exercise in work has collapsed and left the entire country without power. September. Responsibility has been integrated into the core of business | 9 Corporate responsibility is a key part of Fingrid’s operations. Continuity management is day-to-day work | Over the past year, 10 Fingrid has made action plans for seven threatening scenarios. Prediction keeps us powered | Main grid construction and main- 12 tenance projects require transfer outages. Outage planning is like putting together a jigsaw, says operational planning specialist Corporate Magazine Antti-Juhani Nikkilä. Fingrid Oyj 17th volume 14 One year to go before joint-Nordic imbalance settlement | The 3/2014 new joint-Nordic imbalance settlement model between Finland, Sweden and Norway will be taken into use during 2015 and 2016. EDITORIAL STAFF Transmission line moved out of way of new residential area | Telephone: +358 (0)30 395 5267 16 Seven kilometres of transmission line were relocated in Oulu so Fax: +358 (0)30 395 5196 that the old line clearing could be used for residential and com- Postal address: P.O.Box 530, 00101 Helsinki mercial use.
    [Show full text]
  • Seeing Behind Stray Finds : Understanding the Late Iron Age Settlement of Northern Ostrobothnia and Kainuu, Finland
    B 168 OULU 2018 B 168 UNIVERSITY OF OULU P.O. Box 8000 FI-90014 UNIVERSITY OF OULU FINLAND ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS ACTA HUMANIORAB Ville Hakamäki Ville Hakamäki University Lecturer Tuomo Glumoff SEEING BEHIND STRAY FINDS University Lecturer Santeri Palviainen UNDERSTANDING THE LATE IRON AGE SETTLEMENT OF NORTHERN OSTROBOTHNIA Postdoctoral research fellow Sanna Taskila AND KAINUU, FINLAND Professor Olli Vuolteenaho University Lecturer Veli-Matti Ulvinen Planning Director Pertti Tikkanen Professor Jari Juga University Lecturer Anu Soikkeli Professor Olli Vuolteenaho UNIVERSITY OF OULU GRADUATE SCHOOL; UNIVERSITY OF OULU, FACULTY OF HUMANITIES, Publications Editor Kirsti Nurkkala ARCHAEOLOGY ISBN 978-952-62-2093-2 (Paperback) ISBN 978-952-62-2094-9 (PDF) ISSN 0355-3205 (Print) ISSN 1796-2218 (Online) ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS B Humaniora 168 VILLE HAKAMÄKI SEEING BEHIND STRAY FINDS Understanding the Late Iron Age settlement of Northern Ostrobothnia and Kainuu, Finland Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Human Sciences of the University of Oulu for public defence in the Wetteri auditorium (IT115), Linnanmaa, on 30 November 2018, at 10 a.m. UNIVERSITY OF OULU, OULU 2018 Copyright © 2018 Acta Univ. Oul. B 168, 2018 Supervised by Docent Jari Okkonen Professor Per H. Ramqvist Reviewed by Docent Anna Wessman Professor Nils Anfinset Opponent Professor Janne Vilkuna ISBN 978-952-62-2093-2 (Paperback) ISBN 978-952-62-2094-9 (PDF) ISSN 0355-3205 (Printed) ISSN 1796-2218 (Online) Cover Design Raimo Ahonen JUVENES PRINT TAMPERE 2018 Hakamäki, Ville, Seeing behind stray finds. Understanding the Late Iron Age settlement of Northern Ostrobothnia and Kainuu, Finland University of Oulu Graduate School; University of Oulu, Faculty of Humanities, Archaeology Acta Univ.
    [Show full text]
  • SSAB Europe Management System Certificate 14001 EN 2021
    Certificate no.: Initial certification date: Valid: 91660-2011-AE-FIN-FINAS 27 December 2001 01 March 2021 – 28 February 2024 This is to certify that the management system of SSAB Europe Oy Harvialantie 420, 13300 Hämeenlinna, Finland and the sites as mentioned in the appendix accompanying this certificate has been found to conform to the Environmental Management System standard: ISO 14001:2015 This certificate is valid for the following scope: Sales, development, manufacturing, processing, warehousing, purchasing and logistics of metal based products and by-products. Place and date: For the issuing office: Espoo, 16 February 2021 DNV GL - Business Assurance Keilaranta 1, 02150 Espoo, Finland Kimmo Haarala Management Representative Lack of fulfilment of conditions as set out in the Certification Agreement may render this Certificate invalid. ACCREDITED UNIT: DNV GL Business Assurance Finland Oy Ab, Keilaranta 1, 02150 Espoo, Finland - TEL: +358 10 292 4200. www.dnvgl.fi/assurance Certificate no.: 91660-2011-AE-FIN-FINAS Place and date: Espoo, 16 February 2021 Appendix to Certificate SSAB Europe Oy Locations included in the certification are as follows: Site Name Site Address Site Scope Mükusalas iela 41b, Riga, LV-1004, Ruukki Latvija SIA (Riga, Latvia) Sales of metal based products. Latvia Ruukki Sverige AB (Halmstad, Kristinebergsvägen 13, SE-30241, Sales of metal based products. Sweden) Halmstad, Sweden Ruukki Sverige AB (Västerås, Klockartorpsgatan 14, SE-72344, Sales of metal based products. Sweden) Västerås, Sweden SSAB Danmark A/S (Bröndby, Banemarksvej 50, 1 sal, DK-2605 Sales of metal based products. Denmark) Bröndby, Denmark Kontorsviksvägen 1, SE-78184, Design and production of coated and SSAB EMEA AB (Borlänge, Sweden) Borlänge, Sweden uncoated steel strip and sheet.
    [Show full text]