DOCSLIB.ORG

A Case Study of Medieval Diet in the Northern Ostrobothnia, Finland

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
A Case Study of Medieval Diet in the Northern Ostrobothnia, Finland Environmental Archaeology The Journal of Human Palaeoecology ISSN: 1461-4103 (Print) 1749-6314 (Online) Journal homepage: http://www.tandfonline.com/loi/yenv20 Mixed Livelihood Society in Iin Hamina – a Case Study of Medieval Diet in the Northern Ostrobothnia, Finland Maria Lahtinen & Anna-Kaisa Salmi To cite this article: Maria Lahtinen & Anna-Kaisa Salmi (2018): Mixed Livelihood Society in Iin Hamina – a Case Study of Medieval Diet in the Northern Ostrobothnia, Finland, Environmental Archaeology, DOI: 10.1080/14614103.2018.1444695 To link to this article: https://doi.org/10.1080/14614103.2018.1444695 © 2018 The Author(s). Published by Informa UK Limited, trading as Taylor & Francis Group Published online: 06 Mar 2018. Submit your article to this journal Article views: 365 View Crossmark data Full Terms & Conditions of access and use can be found at http://www.tandfonline.com/action/journalInformation?journalCode=yenv20 ENVIRONMENTAL ARCHAEOLOGY, 2018 https://doi.org/10.1080/14614103.2018.1444695 Mixed Livelihood Society in Iin Hamina – a Case Study of Medieval Diet in the Northern Ostrobothnia, Finland Maria Lahtinen a,b* and Anna-Kaisa Salmib aFinnish Museum of Natural History, Laboratory of Chronology, Helsingin, Finland; bDepartment of Archaeology, University of Oulu, Oulu, Finland ABSTRACT ARTICLE HISTORY A stable isotope investigation of a large Medieval population buried in Iin Hamina, northern Received 4 May 2017 Finland, has been used to reconstruct palaeodiet. Iin Hamina is situated approximately 30 km Accepted 20 February 2018 away from the modern city Oulu, in close proximity to the Bothnian Bay coast and the river KEYWORDS Ii. The material used in this study is human skeletal material from an Iin Hamina cemetery Light stable isotopes; carbon; dated as 15 to 17th centuries AD and animal bones excavated in Northern Ostrobothnia nitrogen; archaeology; diet; from pre-industrial contexts. Stable isotope analysis of well-preserved collagen indicate that Finland; Medieval; Baltic sea; both freshwater and marine fish was the dominant protein source for the people buried at Northern Ostrobothnia the Iin Hamina cemetery. Introduction Cultivation and subsistence history in Northern Ostrobothnia FinlandissituatedonthenorthernperipheryofEurope’s cultivation zone. The northern border of cultivation and, In our study period, the 15 and 16th centuries AD, it thus, the most northern limit of cereal ripening in was particularly difficult to obtain food by farming. Europe is placed within the country (Peltonen-Sainio Even though no paleoclimate data is available from 2012). Even though it was possible to have a successful Northern Ostrobothnia itself, several tree ring studies harvest in favourable years in the Nordic climate, agricul- from Finnish and Swedish Lapland suggest that the cli- ture was always a risky way of living. Although the tim- mate at the time was characterised by the Little Ice Age ing is still uncertain, it is assumed that farming reached anomaly (Helama et al. 2009; McCarroll et al. 2013). Northern Ostrobothnia (see Figure 1) either during the This cold anomaly affected northern Finland during Iron Age (500 BC – AD 1200) or the Medieval period the 15 and 16th centuries AD (Luoto 2012) and com- (AD 1300 – 1500) (Koivunen 1992;Vahtola1992). It pared to previous, relatively warmer periods, late frosts is also unclear how important domesticated animals would have been more common, shortening the grow- and plants were to the farming communities in Finland ing season and thus affecting cultivation (Luoto 2012). and what proportion they represented in the human diet. Julku (1985) suggests that even in the sixteenth century In order to address this question, we investigated the diet AD, it was not possible to survive purely as a traditional in northern Finland during the Medieval period by farming-based society in Northern Ostrobothnia and undertaking stable isotope analysis of the population that the economy was mainly based on hunting and fish- buried in the large cemetery at Iin Hamina, in Northern ing; small fields and cattle herding provided only a minor Ostrobothnia. Subsistence based solely on terrestrial wild input into the diet. However, direct evidence of this is still animals is unknown in northern Fennoscandia, and diets lacking and Julku (1985), a historian, does not mention his are usually supplemented either by freshwater or marine source material. Nevertheless, hunting is documented in resources or by farmed foods. The aim of this study was records from the eighteenth century AD and it was con- therefore to investigate if terrestrial farmed foods are sidered as an essential part of an economy otherwise identifiable in human diets at Iin Hamina and to what based on farming (Soininen 1974). Moreover, non-dom- extent the population constitute an isotopically homo- esticated animal bones have been discovered in large quan- geneousgroup.Thisstudycontributestoabetterunder- tities in Northern Ostrobothnian towns and settlements in standing of early economies in the little-known region of contexts dating from the 17th to the 19th centuries AD, the Northern Ostrobothnia and, more generally, of Euro- and from rural settlement sites dating from the 16th to pean populations living near the Arctic Circle. the 18th centuries AD (Puputti 2008;Salmi2011a). In CONTACT Maria Lahtinen [email protected] *Present address: Department of Archaeology, University of Turku, Turku, Finland. © 2018 The Author(s). Published by Informa UK Limited, trading as Taylor & Francis Group This is an Open Access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivatives License (http://creativecommons.org/licenses/by- nc-nd/4.0/), which permits non-commercial re-use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original work is properly cited, and is not altered, transformed, or built upon in any way. 2 M. LAHTINEN AND A.-K. SALMI Figure 1. A map of Finland showing the site locations in Northern Ostrobothnia discussed in the text: Rovaniemi, Kuusamo, Tornio, Ii (Ii Hamina) and Oulu. archaeological animal bone assemblages from Northern The village of Ii and the Iin Hamina cemetery FinlandandSweden,upto30%oftheidentifiedspecimens The village of Ii (65° 19′ 0′′ N, 25° 22′ 0′′) is in the and up to 70% of the minimum number of individuals are Northern Ostrobothnian region approximately 35 km non-domesticated animal species (Salmi 2011a, 2011b). north of the city of Oulu (see Figure 1). It is currently Fur-bearing species are not commonly found, and the not known where the earliest occupation around Ii was remains are generally from domestic assemblages, indicat- located, or when the parish of Ii was established. How- ing that these wild animals were utilised primarily for food ever, the presence of a chapel in Ii was mentioned for not hunted for fur (Puputti 2010). The overall good dental the first time in documents dating from AD 1374 health, including low caries rates, that characterise the (Elo, Satokangas, and Jouko 1998; Vahtola 1992). humanskeletalmaterialfromIinHaminasuggeststhat Even though there was a chapel, there is no historical the population’s diet contained a high level of protein or archaeological evidence for a settlement from this whereas carbohydrate consumption was low (Vilkama period (Tanska 2011). Based on the assumption that 2010; Lahtinen, Salmi, and Vilkama 2013). ENVIRONMENTAL ARCHAEOLOGY 3 a church or chapel would not be built without a congre- rapidly growing tissues (Sealy et al. 1987; Ambrose gation, it has been postulated that there was a perma- 1991; Fuller et al. 2005; Mekota et al. 2006) although nent settlement in the town of Ii by this period the long term effects on bone collagen composition (Tanska 2011). However, in seventeenth century Fin- are not known. Other factors, such as climatic affect nish Lapland, churches were also established in places on δ13C values (Ambrose 1991). The δ13C values in where people gathered for other reasons, such as tem- C3 plants vary by as much as 1 – 2 ‰ depending on porary markets or along the annual reindeer migration climatic conditions, growing environment and within routes (Kylli 2005, 2012). plan parts (Heaton 1999). Therefore, it is important The cemetery at Iin Hamina is situated at the mouth to have appropriate comparative faunal samples from of the River Ii on a small peninsula in the modern town the same environment when reconstructing human of Ii. The cemetery was initially discovered in AD 1898, diet, in our case northern Finland terrestrial and the and in the 1960s it was partly damaged during pipe Bothnian Bay marine sources. construction work (Kallio-Seppä 2010). In the summer The Baltic Sea is a brackish body of water with five of 2009, a rescue excavation was undertaken by the major basins; the Bothnian Bay; the Bothnian Sea; the Finnish National Board of Antiquities directed by Baltic Sea Proper; the Gulf of Riga; and the Gulf of Fin- Titta-Kallio Seppä (Kallio-Seppä 2010). In total, 70 land. It has been observed that the isotope composition in-situ burials were found, of which 60 individuals of organic sediments in the Baltic Sea varies between were excavated. The majority of the skeletal remains basins and that their carbon isotope composition (at least 160 individuals) come from a charnel pit strongly correlates with salinity (Rolff and Elmgren and individual bones, which were discovered from 2000; Emeis et al. 2003). This strong link between sal- the boundaries of the excavated
Load more

Recommended publications
  • Lions Clubs International Club Membership Register
    LIONS CLUBS INTERNATIONAL CLUB MEMBERSHIP REGISTER CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4017 020348 KVARNBO 107 A 1 09-2003 10-16-2003 -3 -3 45 0 0 0 -3 -3 42 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 05-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 06-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 07-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 08-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 09-2003 10-21-2003 -1 -1 55 0 0 0 -1 -1 54 4017 041195 ALAND SODRA 107 A 1 08-2003 09-23-2003 24 0 0 0 0 0 24 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 07-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 08-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 09-2003 10-16-2003 20 0 0 0 0 0 20 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 07-2003 09-18-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 09-11-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 09-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 7 09-2003 10-13-2003 2 2 25 2 0 0 0 2 27 GRAND TOTALS Total Clubs: 5 169 2 0 0 -4 -2 167 Report Types: 1 - MMR 2 - Roster 4 - Charter Report 6 - MMR w/ Roster 7 - Correspondence 8 - Correction to Original MMR 9 - Amended Page 1 of 126 CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4019 020334 AURA 107 A 1 07-2003 07-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 08-2003 06-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 09-2003 10-06-2003 44 0 0 0 0 0 44 4019 020335 TURKU AURA 107 A 25 0 0 0
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Suomen Palloliitto VUOSIKERTOMUS 2016 SISÄLTÖ JOHDANTO
    Suomen Palloliitto VUOSIKERTOMUS 2016 SISÄLTÖ JOHDANTO ......................................................................................................................... 5 PÄÄVALINNAT PELAAJAN LAADUKAS ARKI ....................................................................................... 7 ELINVOIMAINEN SEURA ............................................................................................... 15 MIELENKIINTOISET KILPAILUT .................................................................................. 21 JALKAPALLOPERHEEN AKTIIVINEN VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMINEN...... 25 KEHITYSOHJELMAT ........................................................................................................ 29 - SEUROJEN PALLOLIITTO - PÄÄSARJOJEN JA PÄÄSARJASEUROJEN KASVUPAKETTI HALLINTO JA TUKITOIMINNOT ................................................................................. 31 TILASTOT ............................................................................................................................. 35 ÅRSBERÄTTELSE ............................................................................................................... 53 Suomen Palloliitto 3 JOHDANTO Suomalaisen jalkapallon ja futsalin uuden toimintastrategian rakentaminen aloitettiin jo vuoden 2015 puolel- la ja strategiaa viimeisteltiin alkuvuodesta 2016. Strategia vuosille 2016-20 hyväksyttiin Suomen Palloliiton 88. varsinaisessa liittokokouksessa Tampereella 23. – 24.4.2016. Strategiaprosessin aikana kuunneltiin laajasti eri toimijoiden käsityksiä
    [Show full text]
  • Final Disposal of Spent Nuclear Fuel in Finnish Bedrock - Romuvaara Site Report
    FI9900123 POSIVA 99-1 1 Final disposal of spent nuclear fuel in Finnish bedrock - Romuvaara site report Pekka Anttila, Fortum Engineering Oy Henry Ahokas, Fintact Oy Kai Front, VTT Communities and Infrastructure Heikki Hinkkanen, Posiva Oy Erik Johansson, Saanio &. Riekkola Oy Seppo Paulamaki, Geological Survey of Finland Reijo Riekkola, Saanio & Riekkola Oy Jouni Saari, Fortum Engineering Oy Pauli Saksa, Fintact Oy Margit Snellman, Posiva Oy Liisa Wikstrom, Posiva Oy Antt! Ohberg, Saanio & Riekkola Oy June 1 999 Maps: ©Maanmittauslaitos permission 41/MYY/99 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-OO1OO HELSINKI, FINLAND Phone (09) 2280 30 (nat.), ( + 358-9-) 2280 30 (int.) Fax (09) 2280 3719 (nat.). ( + 358-9-) 2280 3719 (int.) POSiVa-raOOrtti - POSIVa Report Raportin tunnus-Report code POSIVA 99-11 Posiva Oy Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Juikaisua.ka-Date Puh. (09) 2280 30 - Int. Tel. +358 9 2280 30 Kesäkuu 1999 Tekp(t) - Author(s) Toimeksiantaja(t) - Commissioned by Pekka Anttila, Henry Ahokas, Kai Front, Heikki Hinkkanen, Erik Johansson, Seppo Paulamäki, Reijo Riekkola, Jouni Saari, Posiva Oy Pauli Saksa, Margit Snellman, Liisa Wikström, Antti Öhberg Nimeke - Title KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS SUOMEN KALLIOPERÄÄN - ROMUVAARAN PAIKKARAPORTTI Tiivistelmä - Abstract Posiva Oy tekee Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineen loppusijoitusta varten kallioperätutkimuksia, jotka tähtäävät lopullisen sijoituspaikan valintaan vuonna 2000. Yksityiskohtaisia tutkimuksia on suoritettu neljällä paikkakunnalla; Kuhmon Romuvaarassa, Äänekosken Kivetyssä, Eurajoen Olkiluodossa ja Loviisan Hästholmenilla. Tässä raportissa esitetään yhteenveto Kuhmon Romuvaarassa tehdyistä tutkimuksista ja niiden tuloksista. Romuvaaran alueen kallioperä on osa arkeeista pohjakompleksimuodostumaa, jonka vanhemmat osat ovat iältään yli 2800 miljoonaa vuotta. Tutkimusalueen kivilajit ovat enimmäkseen migma- tiittisia ja raitaisia tonaliitti-, leukotonaliitti- ja kiillegneissejä.
    [Show full text]
  • Tulvavesien Pidätysmahdollisuudet
    Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 11.6.2014 Viite 1510007427 TULVAVESIEN PIDÄTYSMAHDOLLISUUDET SIIKAJOEN VESISTÖALUEELLA 1 Päivämäärä 11.6.2014 Laatija Piia Sassi-Päkkilä Tarkastus 10.6.2014 Tarkastaja Jaana Hakola Hyväksyjä Veli-Pekka Latvala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kuvaus Selvitys mahdollisista tulvapidätysalueista Siikajoen vesistöalueella Viite 1510007427 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO..................................................................................................... 3 2. KESKEISET LÄHTÖTIEDOT ............................................................................. 3 2.1 SIJAINTI JA YLEISKUVAUS .................................................................................... 3 2.2 VIRTAAMAT ..................................................................................................... 5 2.3 VEDENKORKEUDET ............................................................................................ 7 3. ALASLASKETUT JÄRVET ................................................................................. 7 3.1 YLEISTÄ ........................................................................................................ 7 3.2 OLKIJÄRVI REVONLAHTI ...................................................................................... 8 3.3 LEUVANJÄRVI RANTSILA ...................................................................................... 9 3.4 MANKILANJÄRVI, RANTSILA ...............................................................................
    [Show full text]
  • Auran Kultaseppä Oy
    96 97 - Piireissä pidetyt seurojen nuorisojohtajien koulutus­ päivät 28 tilaisuutta, osanottajia 890 - Liiton kouluttajien ja virkailijoiden pitämät neuvot­ telutilaisuudet piireissä, alueissa ja seuroissa. Yhteensä 164 tilaisuutta, joissa osanottajia 4.870 SVUL:n NUORET KOP:N HOPEAMALJAKKOKILPAILU 1) Lahti 816,5; 2) Etelä-Pohjanmaa 740; 3) Etelä-Karjala 709. Puheenjohtaja Ukko Könni Liitto on perustettu 1915 ja on kuulunut perustamisestaan saakka . SVUL:oon. Vuonna 1963 seuroja 1.740, jäseniä 137.819 poikaa, 71.192 tyttöä, 1.557 poikajohtajaa ja 1.270 KOTKANPÄÄ-HOPEAPOKAALI naisjohtajaa, yhteensä 211.838. -HUIPPUSUORITUSTEN ARVOINEN Liiton puheenjohtaja: Ukko K ö n n i Liiton toiminnanjohtaja: Erkki He len i u s Tuhannet kilpailut vuosittain palkitaan arvokkain KOTKAN PÄÄ- hopeapokaalein. Liitonkoulutusohjaaja: Pekka S y r j ä ne n Nykyaikainen muotoilu - ne erottuvat aina edukseen - suuressakin palkintokokoelmassa. NUORISOJOHTAJAKURSSIT Tiedustelkaa alan liikkeistä. Muistakaa KOTKAN PÄÄ-merkki ! Ry hmänj oh taj akurssi t, osanottaj ia 328 Peruskurssit n:ot 75-79, osanottajia 107 Jatkokurssi n:o 18, osanottajia 28 Pohjoismainen nuorisojohtajakurssi Solvallassa 32 NUORTEN LEIRIT Seuraleirejä 271, osanottajia 11.015 Piirileirejä 26, osanottajia 4.250 Talvisuurleiri, Vierumäki 23. 2.-7. 3., osanottajia 550 Pohjoismainen nuorisourheiluleiri Norjassa 20 NUORISOJOHTAJIEN KOULUTUSPAIVAT Koko maata käsittävät - Kevätneuvottelupäivät Oulussa 20-21. 4., osanottajia 83 - Syysneuvottelupäivät Vierumäellä 27-28. 10., osanottajia 99 AURAN KULTASEPPÄ
    [Show full text]
  • Seurahistorioita Yms
    SEURAHISTORIOITA YMS. Kokoajat ANTTI O. ARPONEN (kuollut 2015) & VESA-MATTI PELTOLA Lista päivitetty viimeksi 26.5.2021. Tavoitteena on ollut mainita seuroista kaikki olemassaoloajan kotikunnat, mutta eritoten alueliitosten aiheuttamissa kotipaikkamuutoksissa on taatusti lukuisia puutteita. Monilla karjalaisseuroilla on ollut toisen maailmansodan jälkeen alaosastoja eri kunnissa, mutta tällaisia tietoja ei kuntakohtiin ole otettu. Esimerkiksi se, että joidenkin forssalaisseurojen kotikunniksi mainitaan Tammela ja Forssa mutta toisten kotipaikaksi ainoastaan Forssa, ei ole virhe: Forssa irrotettiin Tammelasta 3.12.1921, jonka jälkeen perustettujen seurojen kotikunta on siis ollut alusta asti Forssa. Seurojen entisissä ja myöhemmissä nimissä on varmasti paljonkin puutteita. Kirjojen nimet ja tekijätiedot ovat monelta osin tulkinnanvaraisia. Fennica-tietokannasta näyttää puuttuvan tekijä myös lukuisista sellaisista kirjoista, joiden alkusivuilla tekijä(t) on kerrottu. Monien teosten kannessa on hieman erilainen nimi kuin sisäsivuilla, eikä varsinkaan pitkistä nimistä ole aina helppoa sanoa, mikä osa nimestä olisi syytä kirjata ensimmäiseksi. Toimittanut-termiä on käytetty eritoten takavuosina vaihtelevasti, ja monessa teoksessa ”toimittaja” on tosiasiassa kirjoittanut koko teoksen. Kirjojen nimien sisälle on pääsääntöisesti kirjattu ajatusviivoja pisteiden sijasta selkeyden nimissä. Lehti-, vihko- ja moniste-käsitteet ovat osin hämäriä, mutta tällaisia merkintöjä on mukana, jos tiedossa on selvästi ollut, että kyseessä ei ole varsinainen
    [Show full text]
  • Liite 1 – Sivu 1
    POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA Liite 1 – Sivu 1 LIITE 1 POHJOIS-POHJANMAAN KULTTUURIHISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄT KOHTEET OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii 10. Miettunen, Pohjoisranta (vrk 26) 1. Iin Hamina (vrk 9) 11. Kakko, Pohjoisranta (vrk 26) 2. Iin kirkko ja kotiseutumuseo, Hamina (vrk 9) 12. Suukosken mylly, Pohjoisranta (vrk 26) 3. Ellala, Hamina (vrk 9) 13. Yli-Kauppi ja Ala-Kauppi, Pohjoisranta (vrk 26) 4. Kirkkosaari (vrk 9) 14. Rajala (Kehus), Pohjoisranta (vrk 26) 5. Kruununsaari, entinen Satamasaari (vrk 9) 15. Entinen rautatieasema, Kuivaniemen Asemakylä 6. Illinsaari 16. Myllykankaan seisakkeen rakennukset (rakennukset siirretty) 7. Karhunsaari (vrk 9) 17. Vakkuri, Asemakylä 8. Veijola, Karhunsaari (vrk 9) 18. Mattila, Asemakylä 9. Entinen Kuokkalan pappila, Alaranta (vrk 9) 19. Patosaaren saha ja mylly, Kuivaniemen Asemakylä 10. Kestilän saha, Alaranta (Kestilän höyrysahan savupiippu, vrk, Museo- 20. Kattilankosken tervahaudat ja Korkiakangas viraston rakennushistorian julkaisu 18,1996) 21. Haltun kesänavetta ja aitta, Jokikylä 11. Pappila, Ii kk (vrk 9) 22. Koivuniemen asuinrakennukset, Koivuniemi 12. Iin työväentalo, Ii kk 23. Veskan asuinrakennus, Veska 13. Kauppilanmäen kansakoulu, Kauppila (yksi rakennuksista palanut) 24. Ahmonen 14. Pahkala (Kauppila), Kauppila 25. Oijärven säännöstelykanava, Krupula 15. Entinen suojeluskunnan talo, Kauppila 26. Seppälän tervahaudan pohja, Särkijärvi 16. Asemankylä (vrk 10) 27. Särkiahon navetta, Särkijärvi 17. Rautatieasema, Asemankylä (vrk 10) 28. Oijärven rantojen viljelysmaisema, Lalli 18. Yliranta (vrk 12) 29. Soivuoren mylly, Jokela, Oijärvi 19. Laurila, Yliranta 30. Honkakoski, Kivijoki 20. Pernu ja Käyrä, Pohjois-Ii 31. Harju, Leväjärvi, Oijärvi 21. Akolan kartano, Pohjois-Ii 22. Virkkula, Pohjois-Ii Valtakunnalliset kohteet (suluissa vrk-kohteen tunnusnumero): 23. Päkkilänkangas (vrk 11) Kirkonkylä (25) 24. Kuninkaan petäjä, Kuninkaanniemi Pohjoisrannan kylä (26) 25.
    [Show full text]
  • Seeing Behind Stray Finds : Understanding the Late Iron Age Settlement of Northern Ostrobothnia and Kainuu, Finland
    B 168 OULU 2018 B 168 UNIVERSITY OF OULU P.O. Box 8000 FI-90014 UNIVERSITY OF OULU FINLAND ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS ACTA HUMANIORAB Ville Hakamäki Ville Hakamäki University Lecturer Tuomo Glumoff SEEING BEHIND STRAY FINDS University Lecturer Santeri Palviainen UNDERSTANDING THE LATE IRON AGE SETTLEMENT OF NORTHERN OSTROBOTHNIA Postdoctoral research fellow Sanna Taskila AND KAINUU, FINLAND Professor Olli Vuolteenaho University Lecturer Veli-Matti Ulvinen Planning Director Pertti Tikkanen Professor Jari Juga University Lecturer Anu Soikkeli Professor Olli Vuolteenaho UNIVERSITY OF OULU GRADUATE SCHOOL; UNIVERSITY OF OULU, FACULTY OF HUMANITIES, Publications Editor Kirsti Nurkkala ARCHAEOLOGY ISBN 978-952-62-2093-2 (Paperback) ISBN 978-952-62-2094-9 (PDF) ISSN 0355-3205 (Print) ISSN 1796-2218 (Online) ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS B Humaniora 168 VILLE HAKAMÄKI SEEING BEHIND STRAY FINDS Understanding the Late Iron Age settlement of Northern Ostrobothnia and Kainuu, Finland Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Human Sciences of the University of Oulu for public defence in the Wetteri auditorium (IT115), Linnanmaa, on 30 November 2018, at 10 a.m. UNIVERSITY OF OULU, OULU 2018 Copyright © 2018 Acta Univ. Oul. B 168, 2018 Supervised by Docent Jari Okkonen Professor Per H. Ramqvist Reviewed by Docent Anna Wessman Professor Nils Anfinset Opponent Professor Janne Vilkuna ISBN 978-952-62-2093-2 (Paperback) ISBN 978-952-62-2094-9 (PDF) ISSN 0355-3205 (Printed) ISSN 1796-2218 (Online) Cover Design Raimo Ahonen JUVENES PRINT TAMPERE 2018 Hakamäki, Ville, Seeing behind stray finds. Understanding the Late Iron Age settlement of Northern Ostrobothnia and Kainuu, Finland University of Oulu Graduate School; University of Oulu, Faculty of Humanities, Archaeology Acta Univ.
    [Show full text]
  • Pohjoispohjanmaan Rakennettu Kulttuuriympäristö 2015 Siikajoki
    Pohjois­Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 Siikajoki MAAKUNNALLISESTI JA VALTAKUNNALLISESTI (RKY 2009) ARVOKKAAT ALUEET SEKÄ NIIDEN SISÄLTÄMÄT KOHTEET KARINKANTA Pohjanmaan rantatie ­ Karinkannantie (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas LUOHUA Luohuan raitti maakunnallisesti arvokas Launonen maakunnallisesti arvokas Luohuan entinen kauppa (Lonka) maakunnallisesti arvokas Luohuan koulu maakunnallisesti arvokas Luohuan Osuusmeijeri maakunnallisesti arvokas Mäkitalo maakunnallisesti arvokas Paavolan Osuuskaupan Luohuan myymälä maakunnallisesti arvokas MERIKYLÄ Tauvo maakunnallisesti arvokas Haikara maakunnallisesti arvokas PEHKOLA Paavolan kirkonraitti (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Entinen Paavolan Osuuspankki maakunnallisesti arvokas Haarala maakunnallisesti arvokas Jauhiala maakunnallisesti arvokas Karhu maakunnallisesti arvokas Paavolan entinen kunnanvirasto paikallisesti arvokas Paavolan kirkko ja tapuli valtakunnallisesti arvokas Paavolan kirkonkylän kansakoulu maakunnallisesti arvokas Paavolan kotiseutumuseo valtakunnallisesti arvokas Paavolan Osuusmeijeri valtakunnallisesti arvokas Paavolan vanha paloasema valtakunnallisesti arvokas Rantatalo, Seppälä valtakunnallisesti arvokas Tapion luhti paikallisesti arvokas REVONLAHTI Revonlahden kirkko, kirkkopuisto ja hautausmaa maakunnallisesti arvokas Ruukin maatalousoppilaitos ja koeasema (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Koeasema valtakunnallisesti arvokas Maatalousoppilaitos valtakunnallisesti arvokas RUUKKI Martikkala maakunnallisesti arvokas Kallila maakunnallisesti
    [Show full text]
  • Siikajoen Pohjavesialueilla Suoritetut Tutkimukset Tai Selvitykset Mikonselkä
    Siikajoen pohjavesialueilla suoritetut tutkimukset tai selvitykset Mikonselkä (11708001) •58OUV4:3_2 hartaanselänseudun pohjavesitutkimus, Liminka, Rantsila •11708001_2 Mikonselkä P.2/4, Ruukki •11708001_5 Mikonselkä P.4/A, Ruukki •11708001_3 Mikonselkä P.4/E, Ruukki •11708001_4 Mikonselkä P.7/3, Ruukki •11708001_1 Mikonselän pohjavedenottopaikan tutkimus P.109 •6167OU4 Mikonselän pohjavesitutkimus, Paavola •11708001_6 Mikonselän harjualueen käyttösuunnitelma, Ruukki •K3311 Pohjavesialueiden kartoitus Aaltokangas (11708003) •6167OU4 Mikonselän pohjavesitutkimus, Paavola •POP-poski2011/1 Pohjois-Pohjanmaan Poski-hankkeen 1-vaihe, Oulun seutu, Oulun kaaren seutukunta ja Raahen seutukunnan eteläisin osa Turtakangas (11708004) •11708004_1 Turtakangas, Raahen seudun pohjavesitutkimus •11708051_18 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma: Palokangas-Selänmäki, Koivulankangas- Keltalankangas, Turtakangas •XYR2022 POSKI 2 •C02111 Pohjavesiasemien seurantaohjelma •C02113 Hydrogeologinen seuranta •XC02113 Valtakunnalliset pohjavesiseurannat Koivulankangas-Keltalankangas (11708051) •11708051_10 Ahvenharju 4/5, Ruukki •11708051_1 Ahvenharju, Raahen seudun pohjavesitutkimus •6153OU4 Ahvenharjun pohjavesitutkimus •480OUVY4:3_4 Keltala II P.1, Pehkola, Ruukin pohjavesitutkimus •11708051_2 Keltala II:n pohjavedenottopaikan tutkimus (P.210) •563OU4 Keltala-Relletin pohjavesitutkimus, Paavola-Revonlahti, Koivukangas I •6390 Keltalan pohjavesitutkimus •6390_2 Keltalan vedenottamon tarkkailu •11708051_4 Koivulankangas I tarkkailuohjelma, Ruukki •11708051_13 Koivulankangas
    [Show full text]
  • Humanizing of North Ostrobotnian Landscapes During the 4Th and 3Rd Millennia 
    Journal of Nordic Archaeological Science 15, pp. 25–38 (2005) Humanizing of north Ostrobotnian landscapes during the 4th and 3rd millennia Milton Núñez*1 & Jari Okkonen1 *Corresponding author ([email protected]) 1Archaeology Laboratory, PB1000, FIN-90014 University of Oulu, Finland This paper deals with social and cultural developments in North Ostrobotnia during the 4th and 3rd millennia . It links a series of features, both previ- ously known and newly observed, that have been hitherto studied and consid- ered separately. Here they are regarded not only as being contemporaneous and related to each other, but also as an integral part of a trend of increasing social complexity that took place in North Ostrobotnia in the 4th and 3rd mil- lennia (cal). The effect of these developments to North Ostrobotnian land- scapes is also discussed. Keywords: asbestos pottery, cairns, maritime hunters, megastructures, semi- subterranean house clusters, social complexity Environmental and cultural setting Although Finland lies between the 60th and 70th paral- lels (Fig. 1), the maritime influence of 3500 km of coast- line makes its climate milder than what would be ex- pected from such latitudes. Ostrobotnia falls within the taiga or boreal coniferous zone. The taiga holds ad- equate though seasonally distributed resources, but in coastal Ostrobotnia productivity would be even higher due to the maritime resources. Local environments have changed considerably through the past 10000 years, and a powerful force shaping Ostrobotnian landscape has been the isostatic rebound. Right after deglaciation, around 8000–7500 cal , the local shore regression reached rates of 10 m/century. Although the uplift rate has been slowing down since then, Ostrobotnia still rises at the impressive rate of 80–90 cm per century.
    [Show full text]