Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 11.6.2014 Viite 1510007427 TULVAVESIEN PIDÄTYSMAHDOLLISUUDET SIIKAJOEN VESISTÖALUEELLA 1 Päivämäärä 11.6.2014 Laatija Piia Sassi-Päkkilä Tarkastus 10.6.2014 Tarkastaja Jaana Hakola Hyväksyjä Veli-Pekka Latvala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kuvaus Selvitys mahdollisista tulvapidätysalueista Siikajoen vesistöalueella Viite 1510007427 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO..................................................................................................... 3 2. KESKEISET LÄHTÖTIEDOT ............................................................................. 3 2.1 SIJAINTI JA YLEISKUVAUS .................................................................................... 3 2.2 VIRTAAMAT ..................................................................................................... 5 2.3 VEDENKORKEUDET ............................................................................................ 7 3. ALASLASKETUT JÄRVET ................................................................................. 7 3.1 YLEISTÄ ........................................................................................................ 7 3.2 OLKIJÄRVI REVONLAHTI ...................................................................................... 8 3.3 LEUVANJÄRVI RANTSILA ...................................................................................... 9 3.4 MANKILANJÄRVI, RANTSILA ................................................................................ 10 3.5 NEITTÄVÄNJÄRVI ............................................................................................ 11 3.6 KUURAJÄRVI PYHÄNTÄ ...................................................................................... 12 3.7 KIPSUANJÄRVET PAAVOLA .................................................................................. 13 3.8 LIEVOSENJÄRVI PIIPPOLA ................................................................................... 14 3.9 KURRANJÄRVI RANTSILA .................................................................................... 15 3.10 YHTEENVETO MAHDOLLISISTA SÄÄNNÖSTELYJÄRVISTÄ ............................................... 16 4. MAHDOLLISET KUIVA-ALTAAT ..................................................................... 16 4.1 YLEISTÄ ...................................................................................................... 16 4.2 RAHVAANNEVA ENNEN RANTSILAA ......................................................................... 17 4.3 MYLLYNEVA ENNEN RANTSILAA ............................................................................ 18 4.4 PAHANEVA ENNEN RANTSILAA ............................................................................. 19 4.5 KOTINEVA ENNEN RANTSILAA .............................................................................. 20 4.6 KURUNNEVA .................................................................................................. 21 4.7 KARJONEVA ENNEN PAAVOLAA ............................................................................. 22 4.8 KURRANOJAN VALUMA-ALUEEN ALAOSALLA ............................................................... 23 4.9 LEUVAOJAN VALUMA-ALUEEN ALAOSALLA ................................................................. 24 4.10 KÄRJENKORPI.............................................................................................. 25 4.11 SAAREKSENJÄRVI MANKILAN LÄHEISYYDESSÄ ......................................................... 26 4.12 ISORÄME ENNEN KESTILÄÄ .............................................................................. 27 4.13 KÖLKÄNSAARI ENNEN MANKILAA ........................................................................ 28 4.14 HIRVIRIMPI ENNEN RANTSILAA .......................................................................... 29 4.15 KARKEAT KUSTANNUSARVIOT KAHDESTA ESIMERKISTÄ ............................................... 30 4.15.1 Kärjenkorpi ......................................................................................... 30 4.15.2 Kölkänsaari ......................................................................................... 30 4.16 YHTEENVETO MAHDOLLISISTA KUIVA-ALTAISTA ....................................................... 30 5. VEDEN VARASTOIMINEN METSÄOJIIN ........................................................ 31 3 1. JOHDANTO Työ liittyy kokonaisuuteen ”Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämisselvityksen laatiminen”. Työssä selvitetään yleisellä tasolla, onko mahdollista mm. palauttaa suojattuja tulva-alueita takaisin tulva-alueiksi, kunnostaa toimimattomia järvenlaskuhankkeita takaisin tulvajärviksi, patoamalla tai ojia tukkimalla pidättää vettä suo- tai metsäalueilla, pidättää vettä kosteikoilla ja laskeutusaltailla, ottaa käytöstäpoistettuja turvetuotantoalueita tulva-alueiksi, rakentaa patoja tai tulvapenkereitä suojaamaan tulvalta tai kunnostaa vanhoja uittopatoja tulvanpidätysrakenteiksi. Lähtökohtaisesti kuiva-altaiden tulisi olla lähellä Mankilan tulva-aluetta, jotta niillä pystyttäisiin täs- mällisesti leikkaamaan tulvahuippua juuri tällä vahinkoalueella. Työssä on hyödynnetty mm. OIVA -tietokanta-aineistoa sekä SYKE:n tuottamaa, maanpinnan pai- nanteita kuvaavaa aineistoa (KM2-malli). 2. KESKEISET LÄHTÖTIEDOT 2.1 Sijainti ja yleiskuvaus Siikajoen vesistöalue on laajuudeltaan 4 318 km2 ja järvisyysprosentti on 2,18. Siikajoki alkaa Py- hännän kunnan ja virtaa Pyhännän, Siikalatvan ja Siikajoen kunnan kautta Perämereen. Joen kokonaispituus on noin 194 km ja pudotuskorkeus 184 m. Suurimmat kosket ovat Patokoski, Pöyrynkoski (voimalaitos), Kettukoski, Kirkkokoski alaosa, Kalliokoski, Ruukinkoski (Voimalaitos), Hemminkoski, Autokoski, Nivankoski, Heikkilankoski, Hyttikoski, Lämsänkoski, Niskakoski, Keräsen- koski, Myllykoski, Kirkkokoski yläosa, Keihäskoski, Ruotsalankoski. Siikajoen merkittävimmät sivujoet ovat Neittävän-, Kärsämän-, Mulkuan-,Luohuan- ja Lamujoki sekä Vuolunoja. Vesistöalueen merkittävimmät taajamat ovat Siikajoki, Ruukki, Paavola, Rantsila, Piippo- la, Pulkkila, Kestilä ja Pyhäntä. Tällä hetkellä vesistöalueella on neljä säännösteltyä järveä: Uljua, Iso- ja Vähä-Lamujärvet sekä Kortteinen. Näistä Uljuan tekojärvi on säännöstelytilavuudeltaan selvästi suurin. Kuva 1. Siikajoen säännöstelyjärvet. 4 Kuva 2. Siikajoen vesistöalue sekä II-vaiheen jakoalueet. Kuva 3. Virtaamamittauspaikat sekä säännöstelyjärvet. 5 2.2 Virtaamat Siikajoen virtaamia on tarkkailtu Länkelässä vuodesta 1936, Harjunivassa vuodesta 1958 ja Lamujo- essa vuodesta 1976 lähtien. Seuraavat tulvavirtaamat ovat havaintoja asemien käyttöönotosta vuo- teen 2008 saakka: Havaintoasema HQ MHQ Länkelä 686 m3/s 353 m3/s Harjuniva 465 m3/s 262 m3/s Lamujoki 157 m3/s 84 m3/s (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011). Mankilan tulva-alueella Siikajoen rantaäyräät ovat riittävän korkeita, mutta jokeen laskevien kuiva- tusojien kautta vesi pääsee pelloille ja metsiin. Joen etelän puolella Savalojan tulvavesiä purkautuu Pasonjärven pohjoispäästä pelloille. Kun vesi nousee Siikajoessa tarpeeksi, kääntyy Pasonojan vir- taussuunta joesta järveen ja vettä tulvii Kaivosoja-Linnan ojan alueelle. Sieltä vesi työntyy edelleen Paskaojan ja Jylhynojan alueille. Kuvassa 5 on esitetty tulva-alueen kehittyminen Mankilan tulva- alueella joen eteläpuolella. Harjunivassa mitattuna jo 200 m3/s virtaama aiheuttaa tulvimista Mankilan pelloilla (Alatalo 1986). Kevättulviin on alueella totuttu ja niihin osataan varautua, mutta vuoden 2012 kesätulva tuli yllätyk- senä kaikille. Kuva 4. Harjunivan virtaama kesätulvalla 2012. Kesätulvan 2012 (11.8) aikainen virtaama Harjunivassa on ollut n. 340 m3/s (kuva 4). Eli keskimää- räiseen tulvavirtaamaan verrattuna virtaamasta pitäisi saada leikattua n. 50 m3/s viiden vuorokau- den aikana, jotta tulviminen Mankilan alueella olisi pysynyt tavanomaisissa keskiylivirtaamarajoissa. Tämä tarkoittaa n. 20 milj. m3 vesimäärän varastointitarvetta johonkin tulva-alueen yläpuolelle. Vuoden 2012 heinäkuussa satoi yli 90 mm ja maan vesivarastot olivat täynnä. Elokuun 1.-8. päivinä mitattiin Kestilässä 142 mm sadetta, josta maaperään varastoitui n. 42 mm ja loput valuivat Siikajo- keen. Tämä aiheutti laskennallisesti ajoittain noin 140 l/s km2 valunnan. Pohjoispuolella Mankilanjärven alueen tulvat johtuvat Kärsämänojan tulvavesistä sekä Siikajoen vedestä, mikä virtaa Iso-ojan kautta järveen tulva-aikana (Alatalo 1986). Kuvassa 6 on esitetty joen pohjoispuolen tulvimisen kehittyminen. 6 Kuva 5. Mankilan joen eteläpuolen tulva-alueen kehittyminen (peruskarttarasteri 1:10 000 © Maanmitta- uslaitos 9/2013). Kuva 6. Mankilan joen pohjoispuolen tulva-alueen kehittyminen (peruskarttarasteri 1:10 000 © Maanmitta- uslaitos 9/2013). 7 2.3 Vedenkorkeudet Vedenkorkeudet (N60) havaintoasemilla ovat olleet: Havaintoasema HW MHW Länkelä 22,10 m 21,05 m Harjuniva 50,47 m 49,20 m Lamujoki 67,59 m 67,58 m Siikajoen vedenkorkeuksia on tarkkailtu Länkelässä vuodesta 1936, Harjunivassa vuodesta 1958 ja Lamujoessa vuodesta 1975 lähtien. Esitetyt vedenkorkeushavainnot ovat havaintoja aseman käyt- töönotosta vuoteen 2008 saakka. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011) 3. ALASLASKETUT JÄRVET 3.1 Yleistä Siikajokialueella on parin viime vuosisadan aika toteutettu ja suunniteltu seuraavien järvien tai kos- teikkoalueiden kuivattamista pääosin maa- ja metsätalouskäyttöön: Iso- ja Vähä-Lamujärvi (lasku alkanut 1840-luvulla) Revonlahden Olkijärvi (anomus 1872) Rantsilan Leuvanjärvi (anomus 1876) Rantsilan Mankilanjärvi (anomus 1879) Kestilän