DOCSLIB.ORG

Pyöräilykatsaus (Pdf)

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Pyöräilykatsaus (Pdf) Pyöräilykatsauksen luonnos Esimerkki seurantatiedon koostamisesta Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle 19.12.2014 Alkuun Tässä kalvosarjassa on kuvattu Vantaan pyöräilyn nykytilaa seurantamallin kehittämistyössä määriteltyjen avainmittareiden ja saatavilla olevan seurantatiedon perusteella. Tietoja on kerätty vuosilta 2008–2014. Luonnoksen tarkoitus on havainnollistaa pyöräilykatsauksessa esitettäviä teemoja. Mallidokumentti tarjoaa samalla vertailutietoa ensimmäisen seurantakierroksen jälkeen laadittavaan pyöräilykatsaukseen. Seurannan käynnistyttyä täysimääräisesti (2016): . Esitetään kaikkien seurattavaksi valittujen avainmittareiden arvot, jolloin nykytilanteen kuva on kokonaisuutena hallussa. Julkaistaan ensimmäinen varsinainen pyöräilykatsaus, joka voidaan taittaa esimerkiksi lehden tai esitteen muotoon. Voidaan tarkentaa mitattavissa olevia määrällisiä tavoitteita. Toisen seurantakierroksen jälkeen (2018): . Aikasarjan laajentumisen myötä seurantatiedon merkitys lisääntyy, kun eri vuosien tuloksista voidaan tehdä päätelmiä toteutuneesta kehityksestä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Vantaan kaupunki 24.2.2015 Pyöräily liikkumismuotona Vantaalla Pyöräliikenne 2008 2012 (syksyn arkivuorokausi) Pyöräilyn kulkutapaosuus kaikista matkoista 7,7 % 8,8 % Pyöräilyn kulkutapaosuus Vantaan sisäisistä matkoista 10,5 % 12,6 % Pyöräilyn kulkutapaosuus työ- ja opiskelumatkoista 6,0 % 7,5 % Pyöräilyn kulkutapaosuus alle 5 km matkoilla 14,1 % 15,5 % Vantaalaisten yhteensä pyöräilemät kilometrit päivässä 121 000 km 164 000 km Lähde: HSL:n henkilöhaastattelututkimukset vuosina 2008 ja 2012 Pyöräliikenteen avainmittarit graafisesti MUITA TUNNUSLUKUJA Vantaalaiset tekevät yhteensä noin 608 000 matkaa arkivuorokaudessa, joista pyörällä tehtäviä matkoja on 54 000. Syyskaudella polkupyörä on pääasiallinen kulkutapa noin joka kymmenennellä päivittäisellä matkalla. Vantaalaisten tekemistä pyörämatkoista 90 % on kaupungin sisäisiä matkoja. Alle 5 kilometrin pituisten pyörämatkojen osuus kaikista pyörämatkoista on 80 %. Pyörällä tehdyt matkat ovat keskimäärin noin 3 kilometrin pituisia. Vantaalainen polkee keskimäärin 225 kilometriä vuodessa. Lähde: HSL:n henkilöhaastattelututkimukset vuosina 2008 ja 2012 sekä Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2010-2011. Merkittävimmät alueiden väliset pyöräilymäärät ovat pääradan varressa. Eniten pyöräillään Tikkurilassa, jossa myös pyöräilyn osuus matkoista on suurin. Paikalliskeskuksista pyöräily on suosituinta Myyrmäessä pyöräilyn Hakunilassa. kulkutapaosuus vastaa kaupungin keskiarvoa. Vantaan kaupunki 5 24.2.2015 Pyöräilyolosuhteet Vantaalla Pyöräilyn infrastruktuuri Nykytila Pyörätieverkon kokonaispituus 685 km Pyöräilyn liityntäpysäköintipaikkojen lukumäärä 1295 kpl juna-asemilla Runkolukittavien pyöräilyn liityntäpysäköintipaikkojen 976 kpl lukumäärä juna-asemilla Katettujen pyöräilyn liityntäpysäköintipaikkojen 528 kpl lukumäärä juna-asemilla Maankäytön tiiviys (osuus asukkaista, jotka asuvat 88 % 3 km etäisyydellä alue- tai paikalliskeskuksesta) Lähteet: Vantaan kaupunki 2014, SeutuCD:n väestörekisteri 2013. Asemien pyöräpysäköinti Lähde: Vantaan kaupunki 2014, kehäradan tulevien asemien suunnitellut paikkamäärät: HSL 2012. Maankäytön tiiviys Vantaalla 88 % vantaalaisista asuu keskimääräisen pyörämatkan (3 km) etäisyydellä alue- tai paikalliskeskuksesta. Korso Kivistö Koivukylä TIKKURILA Pakkala Martinlaakso Hakunila MYYRMÄKI Pyöräilyn turvallisuus Liikenneturvallisuus 2012 2013 Loukkaantumiseen johtaneiden pyöräilyonnettomuuksien määrä vuodessa 27 26 Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet suhteessa pyöräilysuoritteeseen (onnettomuutta miljoonaa pyöräiltyä 0,6 kilometriä kohden) Koettu turvallisuus 2014 Osuus pyöräilykyselyn vastaajista, jotka pitävät pyöräilyä 48 % turvallisena tai melko turvallisena (2014) Lähde: Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2012 ja 2013, HSL:n henkilöhaastattelututkimukset vuosina 2008 ja 2012 sekä Vantaan kaupungin avoin pyöräilykysely 2014. Pyöräilykyselyyn vastanneiden motiivit pyöräilyyn Pyöräilyn terveyshyödyt sekä pyöräilyn mukavuus ja helppous ovat pääsyitä vantaalaisten pyöräilyyn. Ympäristösyyt jäävät monien muiden kaupunkien tavoin pienempään rooliin. Pyöräilyn virkistysarvo korostuu vastapainona pyöräilyn roolille kaupunkiliikenteen muotona. Vantaan kaupunki 24.2.2015 Pyöräilykyselyyn vastanneiden kannattamat keinot pyöräilyn edistämiseksi Panostus pyöräverkkoon Pyöräteiden talvikunnossapito ja muu hoito Lasten liikennekasvatus Risteysjärjestelyiden parantaminen ja liikenteen rauhoittamistoimet Vantaan kaupunki 24.2.2015 Pyöräilyn terveysvaikutukset . Vähenevän arkiliikunnan ja elintapasairauksien (lisääntyvän riskin) välillä on yhteys, joka korostaa hyötyliikunnan lisäämisen merkitystä terveyden edistämisessä. WHO on kehittänyt v. 2008 menetelmän (HEAT), jolla voidaan laskea kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten yhteiskuntataloudellinen arvo. Menetelmä tuottaa arvion kuolleisuuden vähenemisen seurauksena syntyvistä kävelyn tai pyöräilyn taloudellisista hyödyistä. Työkalu ei ota huomioon lisääntyneen fyysisen aktiivisuuden aiheuttamia muutoksia sairastavuudessa, mikä on todettu yhdeksi keskeisimmistä jatkokehitystarpeista. Verkkopohjainen versio pyöräilyn HEAT-työkalusta www.heatwalkingcycling.org Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 12 24.2.2015 Pyöräilyn 15 % osuuden kasvutavoitteen Pyöräilyn terveysvaikutusten saavuttaminen merkitsisi lähes 44 milj. euron vuosittaisia taloudelliset hyödyt Vantaalla terveyshyötyjä. Pyöräily tuottaa nykyisin Vuosina 2008–2012 Vantaalla noin 29 milj. toteutunut pyöräilyn euron vuotuiset suosion kasvu on lisännyt terveyshyödyt. laskennallisia terveyshyötyjä noin 3 milj. euroa vuodessa. WHO/Europe Health Economic Assessment Tool (HEAT) Vantaan kaupunki 24.2.2015 Vantaan kaupungin työntekijöihin kohdistuvat pyöräilyn terveysvaikutukset . Väestötasolla kävelyn ja pyöräilyn määrä arkiliikkumisessa ja -liikunnassa on yhteydessä terveydenhuollon kustannuksiin. Vantaalaiset pyöräilevät keskimäärin 225 kilometriä vuodessa. Työssä on erikseen arvioitu Vantaan kaupungin työntekijöihin (noin 10 000 työntekijää) kohdistuvien rahamääräisiksi arvotettujen terveyshyötyjen suuruusluokkaa. Kaupungin työntekijöihin kohdistuvat pyöräilyn taloudelliset terveysvaikutukset ovat suuruusluokaltaan 2 miljoonaa euroa vuodessa, mikä merkitsee yhtä työntekijää kohden noin 200 euroa vuodessa. Arvio hyödyistä ei sisällä kaikkia sairastavuuden vähenemisen kautta saatavia tai muita mahdollisia kävelyn ja pyöräilyn määrän nousun tuottamia taloudellisia hyötyjä. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 14 24.2.2015.
Load more

Recommended publications
  • Äänestyspaikat-2017.Pdf
    VANTAAN KAUPUNGIN 65 ÄÄNESTYSALUETTA VUONNA 2017 Nro Äänestysalueen nimi Äänestyspaikka Osoite 101 Hämevaara Pähkinärinteen koulu Mantelikuja 4 01710 Vantaa 102 Hämeenkylä Tuomelan koulu Ainontie 44 01630 Vantaa 103 Pähkinärinne Pähkinärinteen koulu Mantelikuja 4 01710 Vantaa 104 Varisto Variston opetuspiste Varistontie 1 01660 Vantaa 105 Vapaala Rajatorpan koulu Vapaalanpolku 13 01650 Vantaa 106 Uomatie Uomarinteen koulu Uomarinne 2 01600 Vantaa 107 Myyrmäki Uomarinteen koulun paviljonki Virtatie 4 01600 Vantaa 108 Kilteri Kilterin koulu Iskostie 8 01600 Vantaa 109 Louhela Uomarinteen koulu Uomarinne 2 01600 Vantaa 110 Jönsas Kilterin koulu Iskostie 8 01600 Vantaa 111 Kaivoksela Kaivokselan koulu Kaivosvoudintie 10 01610 Vantaa 112 Vaskipelto Kaivokselan koulu Kaivosvoudintie 10 01610 Vantaa 201 Askisto Askiston koulu Uudentuvantie 5 01680 Vantaa 202 Keimola Aurinkokiven koulu Aurinkokivenkuja 1 01700 Vantaa 203 Seutula Seutulan koulu Katriinantie 60 01760 Vantaa 204 Piispankylä Vantaankosken opetuspiste Isontammentie 17 01730 Vantaa 205 Kivimäki Kivimäen koulu Lintukallionkuja 6 01620 Vantaa 206 Laajavuori Mårtensdal skola Laajavuorenkuja 4 01620 Vantaa 207 Martinlaakso Martinlaakson koulu Martinlaaksonpolku 4 01620 Vantaa 208 Vihertie Martinlaakson koulu Martinlaaksonpolku 4 01620 Vantaa 209 Vantaanlaakso Vantaanlaakson päiväkoti Vantaanlaaksonraitti 9 01670 Vantaa 210 Ylästö Ylästön koulu Ollaksentie 29 01690 Vantaa 301 Veromies Helsinge skola Ylästöntie 3 01510 Vantaa 302 Pakkala Veromäen koulu Veromiehentie 2 01510 Vantaa 303 Kartanonkoski
    [Show full text]
  • Esityslista Sivu 1/33 4.11.2019 9/4.11.2019
    Esityslista Sivu 1/33 4.11.2019 VD/4419/10.02.02.00/2017 9/4.11.2019 Yleiskaavatoimikunnan kokous/Esityslista Aika: 4.11.2019 klo 10.00-12.00 Paikka: kaupunginhallituksen huone, Asematie 7 Osallistujat: Jäsenet Varajäsenet Lauri Kaira, puheenjohtaja Piia Kurki Säde Tahvanainen, varapuheenjoh- Tarja Eklund taja Anniina Kostilainen Vaula Norrena Tomi Salin Jarmo Ikkala Pertti Oksman Chau Nguyen Solveig Halonen Stefan Åstrand Minna Kuusela Max Mannola Pekka Silventoinen Jouko Jääskeläinen Pentti Puoskari Jyrki Riikonen Vesa Pajula Otso Kivimäki Ulla Kaukola Teija Toivonen Puhe- ja läsnäolo-oikeus Juha Hirvonen Hannu Palmu Maarit Raja-Aho Paula Lehmuskallio Antti Lindtman Sari Multala Timo Juurikkala, asiantuntijajäsen Viranhaltijat: Ritva Viljanen, kaupunginjohtaja Hannu Penttilä, apulaiskaupunginjohtaja Matti Ruusula, talousjohtaja va. Tarja Laine, kaupunkisuunnittelujohtaja Antti Kari, kiinteistöjohtaja Mari Siivola, yleiskaavapäällikkö Markus Holm, suunnittelupäällikkö Tomi Henriksson, asumisasioiden päällikkö Katariina Nummi, hallintoasiantuntija, sihteeri Vantaan kaupunki, Vanda stad Puhelin (vaihde), Telefon 09 83911 Kirjaamo, Registratur kirjaamo[at]vantaa.fi Asematie 7, Stationsvägen 7 www.vantaa.fi 01300 Vantaa, Vanda ID 1290228 Esityslista Sivu 2/33 4.11.2019 VD/4419/10.02.02.00/2017 Muut osallistujat: Virpi Mamia, yleiskaava-arkkitehti Anna-Riitta Kujala, aluearkkitehti Laura Muukka, johtava maisema-arkkitehti Timo Kallaluoto, aluearkkitehti Jonna Kurittu, yleiskaavasuunnittelija Anne Olkkola, asemakaava-arkkitehti Eeva Niemi, yleiskaavasuunnittelija Antonina Myllymäki, suunnittelija Paula Kankkunen, suunnittelija Anna-Mari Kangas, suunnittelija Joonas Stenroth, liikenneinsinööri Vantaan kaupunki, Vanda stad Puhelin (vaihde), Telefon 09 83911 Kirjaamo, Registratur kirjaamo[at]vantaa.fi Asematie 7, Stationsvägen 7 www.vantaa.fi 01300 Vantaa, Vanda ID 1290228 Esityslista Sivu 3/33 4.11.2019 VD/4419/10.02.02.00/2017 1.
    [Show full text]
  • Chapter 3 Chapter 3
    Chapter 3 Chapter 3 85 Four-Perspective Analysis of the Hakunila Shopping Center Aleksandra Borzecka Eero Kujanen Jalmari Sarla Katja Toivola Four-Perspective Analysis of the Hakunila Shopping Center USP / 2018 and developers of the malls want the com- Introduction plexes to be “apolitical,” in order to avoid social or political distractions (Loukai- Shopping centers (ostoskeskus) represent an tou-Sideris & Banerjee 1998, 291). Public older style of building service than con- spaces play a crucial part in enabling this temporary shopping malls (kauppakeskus) political interaction and serving as plat- and were typically built in the suburbs as forms for political discussions, as they are hearts of their neighborhoods. In the case essentially the spaces where people encoun- of Vantaa, this occurred since the fast ur- ter strangers, outside of their work and banization of the early 1960s until the mid- family spheres (Caramona 2010). 1980s (Heikkola 2014; Jalkanen et al. 2017). In our study, we concentrated on the The Hakunila Shopping Center (Figure 1) was Hakunila Shopping Center, illuminating the the last of these small shopping centers to role of the center as an important public be built in Vantaa (Laitinen & Huuhka 2012). space with local significance. Hakunila is a In contrast to covered and closed shopping neighborhood with 11,300 residents in east- malls, shopping centers usually have spac- ern Vantaa (Vantaan väestö… 2017) and the es for businesses opening outwards into the Hakunila Shopping Center provides the ma- public space (Jalkanen et al. 2017). Many of jority of its services. The shopping center these old shopping centers have since run was designed by Erkki Karvinen, built in two into problems due to the influence of the stages, in 1981 and 1986, and is defined as building of new malls, not being able to a locally significant example of architec- cater to the needs of contemporary consum- ture typical of its era (Laitinen & Huuhka ers, limited space, the changed role of the 2012).
    [Show full text]
  • Linjaluettelo Linjeförteckning Vantaan Ja Keravan Suunnan Bussilinjat / Vanda Och Kervo Busslinjer
    Linjaluettelo Linjeförteckning Vantaan ja Keravan suunnan bussilinjat / Vanda och Kervo busslinjer 1 Kesäkylä - Katriinan sairaala - Tapola - Riipilä Sommarbo - Katrinesjukhuset - Tapola - Ripuby info 2 Martinlaakso - Petas- Kirkka Mårtensdal - Petas - Kirkka 3 Nybygget / Länsisalmi - Hakunila Nybygget / Västersundom - Håkansböle 5 Sorsakorpi - Keravan asema - Kaleva - Mattilanpuisto 8 Kaskela - Vankila - Kytömaa - Keravan asema 15 Martinlaakso - Viinikanmetsä Mårtensdal - Vinikskogen P16 Myyrmäen palvelulinja (Linnainen / Varisto - Myyrmäki) Myrbacka servicelinje (Linnais / Varistorna - Myrbacka) P17 Martinlaakson palvelulinja (Martinlaakso - Myyrmäki - Kaivoksela) Mårtensdals servicelinje (Mårtensdal - Myrbacka - Gruvsta) 22 Hämevaara - Leppävaara Tavastberga - Alberga 30 Kaivoksela - Myyrmäki - Linnainen Gruvsta - Myrbacka - Linnais 35 Kaivoksela - Martinlaakso - Askisto Gruvsta - Mårtensdal - Askis 37 Pakkala - Ylästö - Petas Backas - Övitsböle - Petas 38 Martinlaakso - Petas Mårtensdal - Petas 39 / Kamppi - Munkkiniemi - Konala / Malminkartano - Myyrmäki 39B Kampen - Munksnäs - Kånala / Malmgård - Myrbacka 43 Myyrmäki - Kivistö - Vestra Myrbacka - Kivistö - Västra 44 Myyrmäki - Kivistö - Katriinan sairaala Myrbacka - Kivistö - Katrinesjukhuset 45 Myyrmäki - Katriinan sairaala - Reuna Myrbacka - Katrinesjukhuset - Reuna 46 Tikkurila - Katriinan sairaala Dickursby - Katrinesjukhuset 48 Martinlaakso - Petas - Koivupää / Tapola Mårtensdal - Petas - Koivupää / Tapola 50 Tikkurila - Pähkinärinne - Myyrmäki Dickursby - Hasselbacken - Myrbacka
    [Show full text]
  • Helsinki-Vantaan Lentoaseman Melunhallinnan Yhteistyöryhmä
    Helsinki-Vantaan lentoaseman melunhallinnan yhteistyöryhmä Liikenne- ja viestintäviraston yhteenveto melutavoitteen toteuman vuosittaisesta seurannasta toimitettujen indikaattoritietojen pohjalta, 2019 Traficomin julkaisuja 19/2019 Traficomin julkaisuja 19/2019 Sisällysluettelo 1 Yhteistyöryhmän tausta, tehtävät ja jäsenet ...................................................... 2 2 Toimintasuunnitelma .......................................................................................... 3 3 Liikenne- ja viestintäviraston yhteenveto kuntien toimittamien indikaattoritietojen pohjalta ............................................................................... 5 3.1 Yhteenveto ja tuleva seuranta kuntien ilmoittamista toteutuneista asukasmääristä ........................................................................................ 8 3.2 Indikaattoriseuranta 2019 – Finavian toimittamat tiedot vuotta 2018 koskien .... 9 4 Liikenne- ja viestintäviraston tiivistelmä Finavian toimittamien indikaattoritietojen pohjalta ............................................................................. 10 Liite 1: Kuntien toimittamat indikaattoritiedot …………………………………………………..10 Liite 2: Finavian Traficomille toimittamat indikaattoritiedot vuotta 2018 koskien…..10 1 Traficomin julkaisuja 19/2019 1 Yhteistyöryhmän tausta, tehtävät ja jäsenet Helsinki-Vantaan melunhallinnan yhteistyöryhmän tehtävänä on • Välittää jäsentensä kesken tietoa eri viranomaisten ja muiden toimijoiden toimenpiteistä Helsinki-Vantaan lentoaseman lentomelun hallinnassa ja melun
    [Show full text]
  • Vanhempien Odotukset Tikkurilan Seurakunnan Lapsi- Ja Perhetyötä Kohtaan
    ”KIRKON PITÄÄ TARJOTA KÄVIJÖILLEEN TURVAA JA LÄMPÖÄ” – Vanhempien odotukset Tikkurilan seurakunnan lapsi- ja perhetyötä kohtaan Jenni Kaarenoja ja Heli Rintala Opinnäytetyö, syksy 2009 Diakonia- ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus & lastentarhanopettajan pätevyys TIIVISTELMÄ Kaarenoja, Jenni ja Rintala, Heli. ”Kirkon pitää tarjota kävijöilleen turvaa ja läm- pöä” – Vanhempien odotukset lapsi- ja perhetyötä kohtaan. Järvenpää, syksy 2009, 85 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää. Sosiaalialan koulutusoh- jelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + dia- konin virkakelpoisuus + lastentarhanopettajan pätevyys. Hankkeistetun tutkimuksen tarkoituksena oli saada Tikkurilan seurakunnalle tietoa vanhempien odotuksista lapsi- ja perhetyöstä päiväkerhon, perhekerhon ja pyhäkoulun näkökulmasta. Tavoitteena oli myös selvittää, miten tärkeäksi vanhemmat kokevat kristillisen varhaiskasvatuksen sekä selvittää kiinnostusta uusiin mahdollisiin toimintamuotoihin. Päämääränä oli tarpeellisen tiedon saaminen Tikkurilan seurakunnalle, jotta toimintaa voitaisiin kehittää. Tietoa pyrittiin samaan kyselyn avulla, joka lähettiin vanhemmille keväällä 2009 kolmen toimintamuodon kautta Tikkurilassa. Tulok- sia analysoitiin SPSS–ohjelmalla. Avoimia kysymyksiä analysoitiin ryhmittele- mällä saatuja tuloksia aihealueittain. Merkittävimmät syyt osallistua toimintaan ovat sijainti (91 %) ja
    [Show full text]
  • Aviapolis Frame Plan Starting Point and Objectives City Planning Board 18 August 2014
    Aviapolis Frame Plan Starting Point and Objectives City Planning Board 18 August 2014 Aviapolis Frame Plan − Starting Point and Objectives 1 Published by The City of Vantaa City Planning Aviapolis Work Group: Director of City Planning Tarja Laine Head of Master Planning Mari Siivola Architect Merja Häsänen Landscape Architect Anne Mäkynen Town Planner Joni Heikkola Town Planner Sakari Jäppinen Communications Planner Ritva-Leena Kujala ([email protected]) 2 Aviapolis Frame Plan − Starting Point and Objectives Contents Vision 4 Introduction 5 Frame Plan Area 6 Starting Points for the Frame Plan Work 7 The Helsinki Region Will Evolve from a Major City into a Metropolis 8 Aviapolis Will Be Located at the Junction of Traffic Flows 9 The Area Will Offer Best Possible Accessibility 10 Large and Spacious City Structure, Full of Possibility 11 Finding Gems amongst Halls and Warehouses 12 Vast Asphalt Surfaces and Lack of Parks, the Cause of City Flooding 13 Environmental Disturbances, a Challenge for Planning 14 Aviapolis Planning Objectives 15 From a City of Vehicles to a City of Walkable Distances, Comfort and Unhurried Lingering 16 Building an Ecologically and Culturally Sustainable City 17 Making Sustainable Forms of Travel Competitive and Creating Innovative Mobility Solutions 18 Enabling the Location of 60 000 Jobs in the Area 19 Providing 20 000 Vantaa Residents with a District in Which to Live and Reside 20 Making Aviapolis a City Where People Come From Near and Far 21 Schedule and Communications 22 Frame Plan Complete in Autumn 2015 22 Inclusive Work and Communication 23 The Story of Aviapolis 24 Aviapolis City, tourist map 2050 25 Aviapolis Frame Plan − Starting Point and Objectives 3 Vision The vision of the frame plan is a lucrative and sustainable city of opportunities.
    [Show full text]
  • Tiedote Huoltajille Esiopetuksen
    TIEDOTE HUOLTAJILLE ESIOPETUKSEN HYVINVOINTITYÖSTÄ Mitä esiopetuksen Hyvää fiilistä esiopetusryhmään - Hyvinvointityö on? Yhteisöllinen hyvinvointityö ennaltaehkäisee Esiopetukseen osallistuvalla lapsella on oikeus oppilashuollon palveluihin (Oppilas- ja Yhteisöllisen hyvinvointityön tehtävänä on edistää opiskelijahuoltolaki 1287/2013). positiivista vuorovaikutusta esiopetusyhteisössä, Vantaalla esiopetuksen oppilashuollosta rakentaa ja ylläpitää turvallista ja tasavertaista puhutaan esiopetuksen hyvinvointityönä. ilmapiiriä ja ryhmäytymistä, huomioida ja arvostaa Esiopetukseen hyvinvointityö on lasten lapsiryhmän eri kieliä ja kulttuureita sekä edistää kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista lasten osallisuutta. Kehittäminen ja toteuttaminen huolehtimista. Sillä tarkoitetaan lapsen hyvän tapahtuvat yhteistyössä lasten ja huoltajien oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen kanssa. terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä esiopetusryhmissä. Esiopetusyhteisön yleiseen hyvinvointiin liittyviä Hyvinvointityötä tehdään tiiviissä yhteistyössä asioita käsittelee yhteisöllinen hyvinvointiryhmä teidän huoltajien kanssa. Tavoitteena on toimia (YHR). Yhteisöllinen hyvinvointiryhmä kokoontuu ennaltaehkäisevästi, puuttua varhain pienalueittain ja siihen kuuluvat pienalueen mahdollisiin vaikeuksiin ja tukea koko esiopetusta järjestävien päiväkotien johtajat, esiopetusyhteisön hyvinvointia. Esiopetuksen esiopettajien edustus, psykologi, kuraattori, hyvinvointityötä tehdään sekä yhteisöllisesti että terveydenhoitaja ja huoltajien
    [Show full text]
  • Raskaiden Ajoneuvojen Pysäköinti Ja Huoltoliikenteen Järjestäminen Vantaalla
    TELA 14.2.2017 RASKAIDEN AJONEUVOJEN PYSÄKÖINTI JA HUOLTOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN VANTAALLA ESIPUHE Raskaiden ajoneuvojen pysäköinnistä Vantaalla on tehty kaksi aiempaa selvitystä vuosina 2001 ja 2005. Työn sisällön määrittelyssä on hyö- dynnetty vuonna 2005 valmistunutta Raskaiden ajoneuvojen pysäköin- ti Vantaalla selvitystä. (Suni 2005.) Vantaa on merkittävä logistiikkakunta. Keskeisen sijainnin ja yrittäjä- myönteisyyden johdosta Vantaalla on useita logistiikka-alueita ja pal- jon alan yrityksiä. Suomessa enemmän rekisteröityjä kuorma- ja linja- autoja on vain Helsingissä. Nämä syyt ja pysäköintiin liittyvä palaute ovat tehneet tarpeelliseksi uuden selvityksen tekemisen. Tässä työssä kartoitetaan raskaan liikenteen pysäköinnin nykytilanne ja määritellään pysäköintiä koskevat uudet periaatteet ja toimintalin- jat. Periaatteiden ja toimintalinjojen lähtökohtana on maaliskuussa 2016 kaupunginhallituksen hyväksymä Vantaan liikennepoliittinen oh- jelma (VALO), joka on laadittu vastaamaan kaupungin eri strategiaoh- jelmissa sekä seudullisissa suunnitelmissa liikenteelle ja liikkumiselle asetettuihin tavoitteisiin. Citylogistiikan kehittämiseksi työssä esitetään toimenpideideoita ja laaditaan Tikkuraitin huoltoliikenteen kehittämissuunnitelma. Työn on tehnyt opinnäytetyönä Hämeen ammattikorkeakoulun opiske- lija Juuso Kauppinen. Ohjaajina ovat toimineet liikenteen alueinsinööri Susanna Koponen ja liikenneinsinööri Jarmo Pajunen. 2 jeet ja määräykset ja raskaiden ajoneuvojen pysäköinti muissa kau- TIIVISTELMÄ pungeissa. Palautteisiin liittyen
    [Show full text]
  • Kaavakartan Muutokset Luonnoksesta Ehdotukseen
    Yleiskaavatoimikunta 16.12.2019 / Liite 11. Kaavakartan muutokset luonnoksesta ehdotukseen Myyrmäen suuralue 10 Linnainen a. Yleiskaavaluonnoksessa oli laajennettu asuntoaluetta Rajatorpantien ja Hämeenkyläntien luoteis- puolen asuinalueen rajausta on muutettu siten, että virkistysalueiden verkko on yhtenäinen ja reitit saadaan vietyä alueen pohjoispuolelta. b. Linnaisten ulkoilureittiverkostoa on tarkennettu. 11 Hämevaara Ei muutoksia 12 Hämeenkylä a. Yleiskaavaluonnoksessa osa Vihdintien länsipuolisesta työpaikka-alueesta on merkitty tiiviinä asuntoalueena (A) ja osa monipuolisena työpaikka-alueena (TP). Koko aluetta on yleiskaavaehdo- tukseen merkitty asumisen ja työpaikkojen alueena (A/TP), koska merkintä ja määräys ohjaavat paremmin alueen jatkosuunnittelua kokonaisuutena. b. Ainontien pohjoispuolinen kulttuurimaiseman rajausta on muutettu siten, että arvokkaan kulttuu- rimaiseman rajaus säilyy ehjänä. c. Lammaslammen ja sen laskuojien luo-alue lisätty 13 Vapaala a. Vihdintien itälaitaan on merkitty kapea asuinalue (A) vyöhyke, mikä mahdollistaa alueen säilymi- sen nykyisellään tai kehittymisen sellaisena asuinalueena, mikä soveltuu seudullisen väylän var- teen ja pientaloalueen viereen. Yleiskaavaluonnoksessa alue on pientalovaltaisena asuntoalueena (AP). b. Rajatorpantien eteläpuolella esitetään hieman kavennettavan työpaikka-alueen (TP) rajausta. 14 Varisto a. Luhtitiestä on valittu asemakaavoituksen pohjaksi linjaus, joka mahdollistaa uutta maankäyttöä Luhtitien varteen Pellaksessa ja tämä linjaus on tuotu yleiskaavaehdotukseen.
    [Show full text]
  • Veromiehen Alueen Liikenneselvitys
    Veromiehen alueen liikenneselvitys Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Liikennealan ko Riihimäki, 25.3.2012 Eero Lyytikäinen TIIVISTELMÄ RIIHIMÄKI Liikennealan ko Liikennesuunnittelu Tekijä Eero Lyytikäinen Vuosi 2012 Työn nimi Veromiehen alueen liikenneselvitys TIIVISTELMÄ Tämän työn tavoitteena oli selvittää Vantaalla sijaitsevan Veromiehen alu- een maankäytön kehittymisen liikenteelliset vaikutukset sekä esittää vaih- toehtoisia ratkaisuja alueen liikenneverkosta jatkosuunnittelua varten. Työhön myös koostettiin muista laajemmista Aviapolis-alueen liiken- neselvityksistä Veromiehen alueen liikennesuunnittelua varten oleellista tietoa. Työn toimeksiantajana toimi Vantaan kaupungin liikennesuunnitte- luyksikkö. Liikenteellisiä vaikutuksia tutkittiin simuloinnin avulla. Käytössä oli eng- lantilainen Paramics-mikrosimulointiohjelmisto. Paramicsilla voidaan tut- kia tarkasti liikenteen sujuvuutta ja ajoneuvojen vuorovaikutusta. Työn laadinnassa käytettiin apuna muiden vastaavien Suomessa laadittujen lii- kenneselvityksien toimintatapoja. Työn tuloksena voidaan todeta, että Veromiehen alueelle suunnitellun maankäytön tuottama liikenne ei vaikuttanut merkittävästi alueen liiken- neverkon toimivuuteen. Lentoaseman, Tietotien sekä Tikkurilantien kas- vaneilla liikennemäärillä oli suurempi vaikutus alueen liittymien palvelu- tasoon. Suoritetuissa tarkasteluissa alueen sisäiset liittymäratkaisut toimi- vat hyvin sekä vuoden 2020 että 2035 tarkasteluissa. Liittymissä ei esiin- tynyt suuria palvelutasoa heikentäviä viivytyksiä. Lentoasemantie, Tikku-
    [Show full text]
  • 3 Aviapoliksen Suuralue
    3 Aviapoliksen suuralue 106 Vantaa alueittain 2010 3 Aviapoliksen suuralue Aviapoliksen män alle kouluikäisiä ja vähemmän 65 vuotta täyttäneitä suuralue Vantaa kuin muilla suuralueilla. Perheväestöön kuuluvien osuus Pinta-ala (km²) 38,0 240,4 ja perheiden keskikoko ovat toiseksi suurimpia Kivistön suuralueen jälkeen. Koulutus- ja tulotaso on korkeampi Väestö 1.1.2010 15617 197 636 ja työttömyysaste alhaisempi kuin muilla suuralueilla. Asukkaita / km² 411 822 Syntyperäiset vantaalaiset 2010 (%) 26,1 27,3 Elinkeinoelämä Vieraskieliset 2010 (%) 7,2 9,1 Lentokentän ympäristöä on suunniteltu 1960-luvulta läh- tien, mutta laajempi toimitilarakentaminen lähti käyntiin Työttömyysaste 2009 (%) 5,8 9,1 1990-luvulla. Aviapoliksen suuralueen työpaikkamäärä Työllisyysaste 2008 (%) 82,9 73,4 on omaa luokkaansa verrattuna muuhun Vantaaseen. Työpaikkaomavaraisuus 2008 (%) 391,6 104,1 Suuralueella sijaitsee työpaikkojen määrällä mitattuna kaksi Vantaan suurinta aluetta, Lentokenttä ja Veromies. Vuoden 2008 lopussa suuralueella oli työpaikkoja 34 733, Aluekuvaus ja historia joka on kolmasosa kaikista Vantaan työpaikoista. Eniten Aviapoliksen suuralue sijaitsee keskellä Vantaata. Suur- työpaikkoja oli kuljetuksen ja varastoinnin parissa. alueeseen kuuluu kuusi kaupunginosaa, jotka ovat Ylästö, Viinikkala, Tammisto, Pakkala, Veromies ja Lentokent- Kehityssuunnitelmat tä. Etelässä suuralue rajautuu Helsinkiin ja pohjoisessa Aviapoliksen suuraluetta on jo 1990-luvulta saakka vah- Tuusulaan. vasti kehitetty sekä asuin- että työpaikka-alueena ja kehi- Helsinki-Vantaan
    [Show full text]