3 Aviapoliksen Suuralue

3 Aviapoliksen suuralue

106 Vantaa alueittain 2010

3 Aviapoliksen suuralue

Aviapoliksen män alle kouluikäisiä ja vähemmän 65 vuotta täyttäneitä suuralue Vantaa kuin muilla suuralueilla. Perheväestöön kuuluvien osuus Pinta-ala (km²) 38,0 240,4 ja perheiden keskikoko ovat toiseksi suurimpia Kivistön suuralueen jälkeen. Koulutus- ja tulotaso on korkeampi Väestö 1.1.2010 15617 197 636 ja työttömyysaste alhaisempi kuin muilla suuralueilla. Asukkaita / km² 411 822

Syntyperäiset vantaalaiset 2010 (%) 26,1 27,3 Elinkeinoelämä

Vieraskieliset 2010 (%) 7,2 9,1 Lentokentän ympäristöä on suunniteltu 1960-luvulta läh- tien, mutta laajempi toimitilarakentaminen lähti käyntiin Työttömyysaste 2009 (%) 5,8 9,1 1990-luvulla. Aviapoliksen suuralueen työpaikkamäärä Työllisyysaste 2008 (%) 82,9 73,4 on omaa luokkaansa verrattuna muuhun Vantaaseen. Työpaikkaomavaraisuus 2008 (%) 391,6 104,1 Suuralueella sijaitsee työpaikkojen määrällä mitattuna kaksi Vantaan suurinta aluetta, Lentokenttä ja Veromies. Vuoden 2008 lopussa suuralueella oli työpaikkoja 34 733, Aluekuvaus ja historia joka on kolmasosa kaikista Vantaan työpaikoista. Eniten Aviapoliksen suuralue sijaitsee keskellä Vantaata. Suur- työpaikkoja oli kuljetuksen ja varastoinnin parissa. alueeseen kuuluu kuusi kaupunginosaa, jotka ovat Ylästö, Viinikkala, Tammisto, Pakkala, Veromies ja Lentokent- Kehityssuunnitelmat tä. Etelässä suuralue rajautuu Helsinkiin ja pohjoisessa Aviapoliksen suuraluetta on jo 1990-luvulta saakka vah- Tuusulaan. vasti kehitetty sekä asuin- että työpaikka-alueena ja kehi- Helsinki-Vantaan lentokenttä sijaitsee Aviapoliksen tystyö jatkuu edelleen. Kehäradan valmistumisen myötä suuralueella. Itä-länsisuunnassa alueen läpi kulkee Kehä liikenneyhteydet parantuvat huomattavasti, kun Aviapo- III ja etelä-pohjoissuunnassa itälaidalla Tuusulanväylä. liksen ja Lentokentän asemilta avautuu raideyhteys muun Suuralueen lounaiskulmassa sijaitsee Silvolan tekojärvi, muassa Helsingin keskustaan. Lisäksi yksi Kehäradan joka on koko pääkaupunkiseudun vesihuollon varave- asemavarauksista on Viinikkalan teollisuusalueella. siallas. Vuonna 1962 valmistunut tekojärvi saa vetensä Veromiehen kaupunginosa on tulevaa Aviapolis- Päijänteestä, 120 kilometrin mittaista tunnelia pitkin. alueen keskustaa ja siitä kehitetään toiminnallisesti mo- nipuolista aluetta. Aviapolis-aseman ympärille aiotaan Luonto ja elinympäristö rakentaa kaupunginosakeskus ja Tikkurilantien poh- Koko eteläraja Aviapoliksen suuralueesta on Vantaanjo- joispuolelle kaavaillaan Kartanonkosken kokoista Pyttis- kilaakson maisemallisesti arvokkaalla alueella. Joenvar- bergetin asuinaluetta. Myös Tikkurilantien ja Ilmakehän ressa on muun muassa Pitkäkosken luonnonsuojelualue, väliin jäävä teollisuusalue muuttuu vähitellen työpaikka- kuin myös Ruutinkoski-Krakanojan luontokokonaisuus, ja asuinalueeksi, jossa on myös palveluja. josta osa on suojeltu luonnonsuojelulailla. Tammiston- Valimotien varrella Tammistossa sijaitsee yksi pää- mäen monisatavuotinen tammi- ja pähkinäpensaslehto kaupunkiseudun vetovoimaisimmista kaupan alueista. rauhoitettiin jo 1940-luvulla. Alueella asioidaan tulevaisuudessa yhä enemmän bussilla, kävellen tai pyöräillen. Valimotielle tehdyn kaupunki- Asuminen ja väestö kuvallisen selvityksen pohjalta selkiytetään alueen opas- Aviapoliksen suuralueen asuntokanta on huomattavasti tusta ja parannetaan yhteyksiä kaupasta bussipysäkeille ja uudempaa kuin muilla suuralueilla. Alueen asunnoista kevyen liikenteen reiteille. Vantaan yhden tunnetuimman yli puolet on rakennettu 2000-luvulla. Pakkalan, Yläs- kohteen, kauppakeskus Jumbon, viereen on kaavailtu toi- tön ja Tammiston kaupunginosat ovatkin viimeisten mistotornia, Avia Toweria. Tämän Aviapoliksen uusim- kymmenen vuoden aikana olleet Vantaan asuntoraken- man maamerkin toteuttamisaikataulu on avoin. tamisen painopistealueita. Aviapoliksen suuralueella on Asuinrakentamisen painopiste on siirtynyt Karta- enemmän kerros- kuin pientaloja ja puolet asunnoista nonkoskelta ja Tammistosta Pakkalanrinteeseen, jon- on omistusasuntoja, mikä on vähemmän kuin muilla ne on nousemassa 2-5-kerroksisten asuintalojen alue. suuralueilla. Lisäksi Pakkalantien varteen on kaavoitettu 120 pien- Vuoden 2011 alussa suuralueen väkiluku oli hieman talotonttia. Tammiston eteläkärkeen rakennetaan tällä yli 16 400. Väestö on lisääntynyt vuodesta 2001 vuoteen hetkellä viimeisiä taloja ja myös Ylästöön on tulossa 2011 mennessä yli 11 000 asukkaalla ja väestömäärän us- asuinrakentamista. kotaan kasvavan vielä monen vuoden ajan. Aviapoliksen väestö on nuorekasta. Alueella asuu suhteellisesti enem-

107 3 Aviapoliksen suuralue

Väestö *) ennuste Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Ikärakenne 2010, % Ulkomaalais- Työllinen Iän mukaan, % % Naisia Ruotsinkielisiä taustaisia työvoima Vuosi yhteensä Alle 25 25–34 35–44 45–54 55–64 65+ 100 Vuosi Väkiluku lkm % lkm % lkm % 90 1980 2899 345 11,9 80 1990 2957 1422 48 280 9,5 70 2000 4910 2396 49 275 5,6 116 2,4 60 2010 15617 7957 51 529 3,4 1191 7,6 50 2015* 18629 40 2020* 19599 Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Työllinen Työpaikan sijainti Muu 30 työvoima Helsingin 20 Väestönmuutos Vuosi yhteensä Vantaa Helsinki seutu Muu kunta 10 Väestön 0 kokonais- Alueelle Alueelta Vuosi muutos Syntyneet Kuolleet muuttaneet muuttaneet 0-6 7-15 16-64 65+ 1981-90 176 325 153 3510 3506 Vantaa Aviapoliksen suuralue 1991-00 2355 607 150 7289 5391 2001-09 10336 2450 190 28000 19924 Asumisolojen tunnuslukuja Asuntokunnan Asuntojen keski-koko, Asumisväljyys, Vuosi keskikoko, hlöä m2/asunto m2/asukas Perhemuoto 2010, % Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, % Vuosi Väkiluku 0–6 7–15 16–24 25–44 45–64 65 + Äiti / isä ja Aviopari 1980 2899 8 12 15 32 25 7 lapsia ilman lapsia 13 % 20 % 1990 2957 11 12 11 35 24 7 Avopari ja 2000 4910 13 14 11 35 22 6 Asuntokanta huoneistotyypin mukaan lapsia 2010 15617 15 11 10 42 18 4 Asuntoja Huoneluku, % 11 % yhteensä, 2015* 18629 13 13 10 36 22 7 Vuosi lkm 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- Avopari 2020* 19599 11 14 11 31 24 9 ilman lapsia 17 % Perherakenne Aviopari ja Perheitä Perheväestön Perheen keski- lapsia Vuosi yhteensä osuus, % koko, henkilöä 39 % 1980 746 83 3,1 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan 1990 841 88 3,1 Asuntoja Talotyyppi, % 2000 1413 88 3,1 Vuosi yhteensä Pientalot Rivitalot Kerrostalot 2010 4481 85 3,0 Koulutusaste 2010, % % (15 v. täyttänyt väestö) 100 Asuntokuntarakenne 90 Asuntokuntia Henkilöluku, % yhteensä 80 Vuosi lkm 1 2 3 4 5 6 + 70 1980 1071 23 25 23 18 7 3 60 1990 1090 20 30 20 20 7 2 50 2000 1903 25 31 17 18 7 2 Asuntotuotanto 40 2010 6582 31 31 17 16 4 1 Tuotettuja Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 30 asuntoja 20 Vuosi yhteensä lkm % lkm % Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) 10 Tulonsaajat Veronalaiset tulot Tulot keskimäärin 0 Vuosi lkm yhteensä (€) tulonsaajaa kohti (€) Enintään Keskiaste Korkea-aste 1990 2 291 58 378 839 25 482 perusaste 1995 2 840 64 413 751 22 681 Vantaa Aviapoliksen suuralue 2000 3 830 107 883 619 28 168 2008 10 959 367 473 558 33 532

108 3 Aviapoliksen suuralue

Väestö *) ennuste Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Tuloluokka 2008, % Ulkomaalais- Työllinen Iän mukaan, % Naisia Ruotsinkielisiä taustaisia työvoima % (15 v. täyttänyt väestö) Vuosi yhteensä Alle 25 25–34 35–44 45–54 55–64 65+ Vuosi Väkiluku lkm % lkm % lkm % 50 1980 1580 15 28 23 23 10 1 1990 1719 12 25 30 24 9 0 40 2000 2833 13 28 28 23 8 0 2008 8870 10 36 30 16 9 0 30

30 000 Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Asuntoja Huoneluku, % 25 000 yhteensä, Vuosi lkm 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- 20 000 1995 1511 12 23 25 22 18 15 000 2000 2107 10 27 25 23 16 10 000 2005 4775 8 30 28 21 13 Perherakenne 2010 7060 8 32 28 21 12 5 000 Perheitä Perheväestön Perheen keski- Vuosi yhteensä osuus, % koko, henkilöä 0 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2008

Asuntoja Talotyyppi, % Vuosi yhteensä Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 126 97 0 0 Työpaikat toimialan mukaan 2008, % 1950-69 359 87 7 4 Asuntokuntarakenne 1970-79 201 36 8 45 Teollisuus 1980-89 256 99 0 0 Asuntokuntia Henkilöluku, % Rakentaminen yhteensä 1990-99 1020 22 18 59 Kauppa Vuosi lkm 1 2 3 4 5 6 + 2000-08 4854 17 17 66 Kuljetus ja varastointi

Asuntotuotanto Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Tuotettuja Vuokra- tai asumis- asuntoja oikeusasuntoja Omistusasuntoja Hallinto- ja tukipalvelutoim. Vuosi yhteensä lkm % lkm % Julk. hallinto ja maanpuolustus Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) 1976-80 136 69 51 67 49 Tulonsaajat Veronalaiset tulot Tulot keskimäärin 1981-85 79 0 0 79 100 Koulutus Vuosi lkm yhteensä (€) tulonsaajaa kohti (€) 1986-90 200 0 0 200 100 Terveys- ja sosiaalipalvelut 1991-95 498 408 82 90 18 Muu / tuntematon 1996-00 667 509 76 158 24 2001-05 3255 1357 42 1898 58 0 10 20 30 40 50 % 2006-09 1611 276 17 1335 83

109 40 Ylästö Aviapoliksen suuralue

Aluekuvaus ja historia Ylästö Vantaa Ylästön kaupunginosa rajautuu lännessä ja etelässä Van- Pinta-ala (km²) 8,7 240,4 taanjokeen. Pohjoisesta alueen keskiosaan työntyy met- säinen selänne. Selänteen leikkaa Kehä III, joka samalla Väestö 1.1.2010 4677 197 636 rajaa kaupunginosan pohjoisessa. Idässä alue sivuaa Van- Asukkaita / km² 536 822 taanjokeen laskevaa Krakanojaa. Syntyperäiset vantaalaiset 2010 (%) 31,0 27,3 Alueen vanhin asutus on keskittynyt vanhan Ku- Vieraskieliset 2010 (%) 3,9 9,1 ninkaantien varrelle, jota nykyisin kutsutaan Ylästön- tieksi. Kuninkaantien reunalla, Kirkkokallion kupeessa, Työttömyysaste 2009 (%) 5,1 9,1 sijaitsee Voutilan kylä. Vanhinta kylän rakennuskantaa Työllisyysaste 2008 (%) 79,4 73,4 on säilynyt todennäköisesti jo 1700-luvulta lähtien, mut- Työpaikkaomavaraisuus 2008 (%) 106,1 104,1 ta kylään on myös harkiten rakennettu uutta. Korkealla mäellä sijaitsevasta kylästä avautuu kaunis näköala jyr- kästi alas laskevaan Vantaanjokilaaksoon, joka yhdessä Voutilan kylän, Vantaankosken ja Kuninkaantien kanssa muodostaa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihis- toriallisen ympäristön. Merkittävimmät kohteet Voutilan kylässä ovat: Smeds, Oweritas, Nedre Påvals, Ekström, Påvals, Salas, Övre Thors ja Nedre Thors. Voutilan kylän eteläpuolella, Silvolan tekojärven ja Kaivokselan välissä, sijaitsee Sillböle gård, jonka päära- kennus on 1800-luvun alkupuolelta. Ylästöntien varressa, nykyaikaisten omakotitalojen keskellä, on 1800-luvun alkupuolelta peräisin oleva Vikströmin torppa, joka on lajinsa harvinaisia edustajia Vantaalla. Ylästöntien

110 Vantaa alueittain 2010 40 Ylästö Aviapoliksen suuralue eteläpuolella sijaitsee puolestaan historiallinen Ylästön rakentamisen kohteena. Osittain samoin perustein luon- kyläkeskus, joka mainitaan jo 1400-luvulla. Kylän huo- non monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi alueeksi mattavimpiin rakennuksiin kuuluu keskeisellä paikalla on luokiteltu Hagakärrsbergenin kalliot, jotka sijaitsevat Lehtikummun mäellä sijaitseva Klemetsin talo, jonka Voutilan kylän itäpuolella. Hagakärrsbergenin yhtenäi- kaksikerroksinen hirsinen päärakennus on 1800-luvun sellä metsäalueella on myös komeita siirtolohkareita, alkupuolelta. Ylästön kylän itäpuolella, Vantaanjokilaak- luolamuodostelmia ja muinaisranta. Kallioiden kupeessa son maisemallisesti arvokkaalla alueella, on myös useita sijaitseva Tuupakan lampi suoreunustoineen on säilynyt rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita raken- melko luonnontilaisena. nuksia. Näihin lukeutuu Vilhelmsbergin pienasumukset 1800-1900 -lukujen taitteesta, Tallbacka/Fridhemmin tila Asuminen ja väestö 1800-luvun lopusta sekä Petaksen myöhäisempiretyyliä Ylästön asuinrakennetta voisi parhaiten kuvailla sanalla edustava entinen virkatalo 1800-luvun puolivälistä. mosaiikkimainen. Talot ovat myyneet maitaan eri aikaan, Ylästön lounaisosan pinta-alasta suuri osa on Sil- minkä vuoksi alueet ovat rakentuneet eri aikaan. Ylästö volan tekojärven, koko pääkaupunkiseudun vesihuollon on myös kaavoitettu palasina, alue kerrallaan. Ylästöön varavesialtaan, peitossa. Vuonna 1962 valmistunut te- onkin muodostunut hyvin erityyppisiä asuinalueita ja kojärvi sai ensin vetensä Vantaanjoesta, mutta vuodesta alueella yhdistyy uusi ja vanha rakentaminen. Ylästöntien 1982 lähtien vesi on johdettu altaaseen Päijänteestä, 120 varrella on aikanaan ollut torppa-asutusta, josta merkkinä kilometrin tunnelia pitkin. on edelleen nähtävissä punaisia, vanhoja taloja. Ylästö on ollut yksi nopeimmin kasvaneista alueista Luonto ja elinympäristö koko Vantaalla. Lähes puolet Ylästön asunnoista on ra- Ylästön luonnonalueet ovat vaihtelevia. Etelässä Vantaan- kennettu 2000-luvulla. 1990-luvulla kaupunginosa sai joki kaartuu voimakkaasti itään ja yltyy noin kilometrin ensimmäiset kerrostalonsa ja alueelle valmistui myös mittaiseksi koskeksi, jota kutsutaan Pitkäkoskeksi. Pitkä- vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Harvassa vantaalaisessa kosken luonnonsuojelualueen maisema edustaa jäännettä kaupunginosassa on asumisoikeusasuntojen osuus yhtä alueen alkuperäisestä luonnosta rehevine reunuslehtoi- suuri kuin Ylästössä, kymmenen prosenttia. neen ja rantakuusikkoineen. Pitkäkosken luonnonsuo- Hurja kasvuvauhti näkyy myös väkiluvussa, joka on jelualueeseen on helppo tutustua luontopolkujen, por- vuodesta 1980 nelinkertaistunut ollen vuoden 2011 alussa taiden ja opastaulujen ansiosta. Pitkäkosken ja Silvolan 4 703. Suurimmat kasvupaineet ovat kuitenkin Ylästön tekojärven välissä oleva Silvolan metsä on laajuutensa ja osalta ohi ja väkiluvun arvellaan tästä eteenpäin kasvavan luonnon monimuotoisuutensa ansiosta arvokas. Silvolan varsin maltillisesti. Ylästössä asuu paljon päivähoito- ja metsät yhtyvät Helsingin puolella sijaitseviin Haltialan kouluikäisiä lapsia. metsiin muodostaen pitkän ekologisen käytävän. Alueen lehdot, jalopuut ja lahopuut tarjoavat oivan elinympäris- Elinkeinoelämä tön etenkin linnuille ja lepakoille. Vuonna 2008 Ylästössä kirjattiin olevan yli 2 500 työpaik- Kuljettaessa Vantaanjokea Pitkäkoskesta itään päin kaa, jotka ovat keskittyneet Ylästöntien ja Kehä III:n var- vastaan tulee toinen koskialue, Niskalankoski. Kosken relle. Lähes 40 prosenttia Ylästön työpaikoista on kaupan pohjoispuolisella peltoalueella on rehevä purovarsilaakso, alalla, mutta myös kuljetusta ja varastointia harjoittavat jolla on luontoarvojensa lisäksi merkittävä maisema- ja yritykset arvostavat alueen hyviä yhteyksiä. Ylästössä on virkistysarvo. Kaupunginosan itälaidalla joki kääntyy alakoulu ja kolme päiväkotia. Kuulakamarissa on tarjolla virtaamaan kohti etelää, jossa on kolmas koskialue, Ruu- kotimusiikkia ja konsertteja ja myös seurakunta järjestää tinkoski. Ruutinkoski rantoineen muodostaa Haltialan tapahtumia tiloissaan. kartanon alueen kanssa historiallisesti yhtenäisen ja luon- nonsuojelullisesti tärkeän maiseman, josta osa on suojeltu Kehityssuunnitelmat luonnonsuojelulailla. Hieman pohjoisempana Ruutin- Ylästön eteläosaan on syntynyt muun muassa moder- koski-Krakanoja muodostaa kiinteän kokonaisuuden ja ni puinen pientaloalue. Ylästön asuinalue laajenee tu- alueelle on tehty suojeluvaraus osin alueen maiseman, levaisuudessa myös Silvolan tekojärven suuntaan sekä osin alueen vesi- ja rantakasvillisuuden vuoksi. Itäpellontien pohjoispuolelle. Lisäksi Krakanpellolle on Ylästön komeimmat kalliot ja vanhimmat metsät suunnitteilla omakotitontteja. Voutilan ja Tolkinkylän löytyvät alueen pohjoisosista, jonne vuonna 2002 pe- keskiaikaisperäisten kyläkokonaisuuksien kyläkuvat on rustettiinkin Blåbärkärrsbergenin luonnonsuojelualue. tarkoitus suojella asemakaavalla ja samalla määritellä Blåbärkärrsbergenin luonnontilainen ja monipuolinen alueiden rakentamistapa ja rakentamismahdollisuudet. kalliometsä haluttiin rauhoittaa alueella, joka on vilkkaan

111 40 Ylästö Aviapoliksen suuralue

Perherakenne Aviopari ja Perheitä Perheväestön Perheen keski- lapsia Vuosi yhteensä osuus, % koko, henkilöä 51 % 1980 300 89 3,1 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan 1990 475 97 3,2 Asuntoja Talotyyppi, % 2000 753 94 3,3 Vuosi yhteensä Pientalot Rivitalot Kerrostalot 2010 1367 94 3,2 Koulutusaste 2010, % % (15 v. täyttänyt väestö) 100 Asuntokuntarakenne 90 Asuntokuntia Henkilöluku, % yhteensä 80 Vuosi lkm 1 2 3 4 5 6 + 70 1980 389 17 28 21 23 7 3 60 1990 534 13 30 20 23 10 3 50 2000 858 13 29 19 26 10 3 Asuntotuotanto 40 2010 1566 13 28 21 28 8 2 Tuotettuja Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 30 asuntoja 20 Vuosi yhteensä lkm % lkm % Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) 10 Tulonsaajat Veronalaiset tulot Tulot keskimäärin 0 Vuosi lkm yhteensä (€) tulonsaajaa kohti (€) Enintään Keskiaste Korkea-aste 1990 1 207 29 871 719 24 749 perusaste 1995 1 466 33 808 749 23 062 Vantaa Ylästö 2000 1 884 57 478 238 30 509 2008 3 161 117 653 914 37 220

112 40 Ylästö Aviapoliksen suuralue

Väestö *) ennuste Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Tuloluokka 2008, % Ulkomaalais- Työllinen Iän mukaan, % Naisia Ruotsinkielisiä taustaisia työvoima % (15 v. täyttänyt väestö) Vuosi yhteensä Alle 25 25–34 35–44 45–54 55–64 65+ Vuosi Väkiluku lkm % lkm % lkm % 50 1980 572 14 24 25 27 9 1 1990 880 11 22 33 24 10 0 40 2000 1364 9 20 33 27 10 0 2008 2412 5 22 38 23 12 0 30

Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan 20 Työllinen Työpaikan sijainti Muu työvoima Helsingin 10 Väestönmuutos Vuosi yhteensä Vantaa Helsinki seutu Muu kunta Väestön 1990 880 447 332 101 0 kokonais- Alueelle Alueelta 2001 1467 688 605 174 1-5999 6000- 12000- 22000- 32000- 52 000 Vuosi muutos Syntyneet Kuolleet muuttaneet muuttaneet 2005 2047 861 863 323 11999 21999 31999 51999 + 2008 2412 997 1029 338 48 Vantaa Ylästö Asumisolojen tunnuslukuja Asuntokunnan Asuntojen keski-koko, Asumisväljyys, Vuosi keskikoko, hlöä m2/asunto m2/asukas Ikärakenne *) ennuste Työpaikkojen määrä 1980-2008 1990 3,0 88 31,4 Ikä, vuotta, % lkm 2000 3,0 94 32,7 Vuosi Väkiluku 0–6 7–15 16–24 25–44 45–64 65 + 3 000 2010 3,0 103 35,7 2558 2 500 Asuntokanta huoneistotyypin mukaan 2 000 Asuntoja Huoneluku, % yhteensä, Vuosi lkm 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- 1 500 1995 747 8 12 23 29 28 1 000 2000 934 6 11 25 31 27 2005 1313 4 8 22 33 32 Perherakenne 500 2010 1639 3 7 21 35 33 Perheitä Perheväestön Perheen keski- Vuosi yhteensä osuus, % koko, henkilöä 0 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2008

Asuntoja Talotyyppi, % Vuosi yhteensä Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 48 100 0 0 Työpaikat toimialan mukaan 2008, % 1950-69 185 98 0 0 Asuntokuntarakenne 1970-79 53 100 0 0 Teollisuus 1980-89 218 100 0 0 Asuntokuntia Henkilöluku, % Rakentaminen yhteensä 1990-99 359 51 33 16 Kauppa Vuosi lkm 1 2 3 4 5 6 + 2000-08 755 99 1 0 Kuljetus ja varastointi

Asuntotuotanto Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Tuotettuja Vuokra- tai asumis- asuntoja oikeusasuntoja Omistusasuntoja Hallinto- ja tukipalvelutoim. Vuosi yhteensä lkm % lkm % Julk. hallinto ja maanpuolustus Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) 1976-80 36 0 0 36 100 Tulonsaajat Veronalaiset tulot Tulot keskimäärin 1981-85 65 0 0 65 100 Koulutus Vuosi lkm yhteensä (€) tulonsaajaa kohti (€) 1986-90 166 0 0 166 100 Terveys- ja sosiaalipalvelut 1991-95 164 99 60 65 40 Muu / tuntematon 1996-00 219 109 50 110 50 2001-05 452 85 19 367 81 0 10 20 30 40 50 % 2006-09 237 0 0 237 100

113 41 Viinikkala Aviapoliksen suuralue

Aluekuvaus ja historia Viinikkala Vantaa Viinikkalan kaupunginosa rajautuu lännessä Vantaanjo- Pinta-ala (km²) 6,4 240,4 keen ja pohjoisessa Kiilan kaupunginosaan. Idässä raja kulkee Katriinantietä ja Tikkurilantietä pitkin ja eteläs- Väestö 1.1.2010 92 197 636 sä rajana on pääasiassa Kehä III. Naapurissa sijaitsevan Asukkaita / km² 14 822 lentokentän kolmas kiitotie ulottui aiemmin Viinikkalan Syntyperäiset vantaalaiset 2010 (%) .. 27,3 puolelle, mutta 2000-luvun puolivälissä tehtyjen raja- Vieraskieliset 2010 (%) .. 9,1 muutosten johdosta kiitotiet kuuluvat nykyisin kokonaan Lentokentän kaupunginosaan. Työttömyysaste 2009 (%) .. 9,1 Viinikkalan ja Vantaanlaakson rajalla kulkevalla Työllisyysaste 2008 (%) .. 73,4 Vantaanjoella on ollut merkittävä vaikutus alueen histori- Työpaikkaomavaraisuus 2008 (%) .. 104,1 aan. Vantaanjoen kosket valjastettiin viimeistään 1800-luvulla teollisuuden käyttöön. W.W. Wahlberg perusti Van- taankosken ympärille teollisten toimintojen keskittymän, johon kuului muun muassa Dahlforsin viilatehdas, myl- lyjä, ruukki ja erilaisia tuotantolaitoksia. Vesivoiman te- hostamista varten Wahlberg rakennutti Vantaankoskeen väliaikaisen padon, joka jäikin pysyväksi. Viilatehtaan tiilinen tehdas valmistui vuonna 1903 ja se toimi aina 1960-luvulle saakka. Wahlbergin kuol- tua perikunta myi viilatehtaan ja alueen rakennukset Vantaan kaupungille. Vuonna 1984 tapahtunut tulipalo aiheutti mittavat vahingot viilatehtaalle ja rakennus pää- tettiin purkaa. Aktiivisten asukkaiden ansiosta viilatehtaalle myönnettiin kuitenkin suojelupäätös ja kaupunki

114 Vantaa alueittain 2010 41 Viinikkala Aviapoliksen suuralue kunnosti rakennuksen. Nykyisin viilatehdas on Vantaan Viinikkalan eteläosassa, Voutilan kylän kupeessa Tuupa- vanhin säilynyt teollisuusrakennus. Vantaajoen ylittävä kanmäessä sijaitsee maakunnallisesti arvokas perinnebio- puusilta on puolestaan Vantaan ainoa säilynyt puusilta tooppi, Voutilan kallioketo. Se on yksi edustavimmista ja se on rakennettu vuonna 1876. kalliokedoista Vantaalla. Arvokkaita ovat myös Tuupa- Viilatehtaan lisäksi kaupunki paransi Vantaankos- kanmäen tuoreet niityt, joilla kasvavat vantaalaisittain ken ympäristön virkistyskäyttöä. Joen ympärille raken- harvinaiset ketokäenminttu ja heinäratamo. nettiin helppokulkuisia polkuja ja Vantaankosken yli sadan vuoden ikäinen pato restauroitiin. Alueen kala- Asuminen ja väestö kannatkin on saatu elpymään. Vanhan viilatehtaan pai- Myös Viinikkalan pohjoisosan laajassa jokilaaksossa on kalla toimii nykyisin tilausravintola Kuninkaan Lohet vanhaa maatalousasutusta, mutta hyvin väljästi. Monet Oy ja yritys on myös kunnostanut tien toisella puolella taloista on rakennettu ennen vuotta 1920. Uudempaa, sijaitsevan vanhan ruotsalaisen kansakoulun idylliseksi lähinnä 1970-luvulla rakennettuja omakotitaloja on si- kokous- ja koulutustilaksi – Kuninkaan Kartanoksi. joittunut etenkin Kehä III:n tuntumaan. Rakentaminen Viinikkalan kylä lähellä Vantaankoskea on kau- on kuitenkin ollut vähäistä ja asukasluku on pysynyt punginosan vanhinta asuinaluetta. Viljelysaukean kes- pienenä. Kerrostaloja Viinikkalassa ei ole. kellä sijaitseva kylä on edustava esimerkki 1900-luvun Viinikkalassa asui vuoden 2011 alussa 93 asukasta alun maatalousyhteisöstä ja se on tärkeä osa suurempaa ja se on väestöltään Vantaan neljänneksi pienin kaupun- kulttuurimaisemallista kokonaisuutta, johon kuuluvat ginosa. Vuosikymmenten ajan väkiluku on hitaasti vä- Vantaanjokilaakso koskialueineen ja kylän ohittava Ku- hentynyt, pientä vuosittaista vaihtelua lukuun ottamatta. ninkaantie. Viinikkalan kylän rakennukset muodostavat Väestön ennustetaan vähenevän jatkossakin. vaikuttavan ja kauniin maatalousrakennusten ryhmän. Kylän näyttävimmät ja hyväkuntoisimmat rakennukset Elinkeinoelämä ovat Hommas ja Nystuga. Hommaksen päärakennus Viinikkalasta puhutaan nykyisin työpaikkakeskittymänä on valmistunut vuonna 1922 ja Nystugan vuonna 1880. ja suurin osa työpaikoista on sijoittunut Kehä III:n var- Näiden lisäksi kiinteään kylämaiseman kokonaisuuteen relle. Työpaikat ovat lisääntyneet 1990-luvun lopusta läh- kuuluu Gårds. Kylän laidalla, läheisesti Vantaankosken tien: vuonna 1995 alueella oli työpaikkoja 1 404, vuonna alueeseen liittyen, sijaitsee myös kaksi iäkästä ruotsinkie- 2000 jo 3 329 ja vuonna 2008 peräti 4 469. Viinikkalan listä opinahjoa: Vantaankosken entinen ruotsinkielinen työpaikoista selvästi suurin osa, runsas 40 prosenttia, on kansakoulu ja Vantaan entinen ruotsinkielinen alakoulu. kuljetuksen ja varastoinnin alalla. Seuraavaksi eniten, 24 Näistä ensimmäinen valmistui vuonna 1896 ja jälkim- prosenttia, työpaikkoja löytyy tukku- ja vähittäiskau- mäinen 1900-luvun alussa. pasta. Viinikkalassa on useita isoja, useamman sadan Viinikkalan kylä ja Ylästön puolella sijaitseva Vou- hengen, yrityksiä. tilan kylä ovat mahdollisesti aikoinaan olleet yksi kylä. Viinikkalan palveluvarustus on vähäinen. Yksityi- Luotettavia tietoja kylien yhteisestä historiasta ei kuiten- nen Ida-Maria koti tarjoaa kuitenkin dementiaan saikaan ole saatavilla. Viinikkalan eteläosassa, Tuupakan- rastuneille henkilöille turvallista elämää kodikkaassa mäellä, on puolestaan aikanaan sijainnut kylän suurin ympäristössä. Lisäksi Tuupakassa on Vantaan kaupungin maatalo, Stubbacka. Stubbackan talon maille on raken- työkeskus ja varikko. tunut nykyaikainen Tuupakan yritysalue, joka on saanut nimensäkin talosta. Kehityssuunnitelmat Viinikkala on lentomelualuetta eikä alueelle ole suunnit- Luonto ja elinympäristö teilla lisää asuntorakentamista. Viinikkalan kehityssuun- Kehä III:n vartta lukuun ottamatta Viinikkalassa on ra- nitelmat liittyvätkin teollisuus- ja logistiikkatoimintoihin. kentamattomia alueita ja tilanne pysynee jatkossakin Kaupunginosan itäreunalla sijaitseva Kytökallion puis- samanlaisena lentomelun takia. Pohjoisen metsäalu- toalue on tarkoitus muuttaa lentoliikennealueeksi sekä een maasto on vaihtelevaa, vaikka korkeuserot eivät ole teollisuus-, varastoja toimistorakennusten korttelialu- suuria. Kiilan rajalla sijaitsevasta Viinikanmetsästä on eeksi. Finavialla on tarkoitus rakentaa kaavamuutosalu- luontotyyppinä suojeltu mäellä kasvava jalopuumetsikkö. een pohjoisosaan rajoittuen lentokoneiden jäänpoistoalue Muukin osa Viinikanmetsästä on arvioitu luonnon moni- ja kentän aurauslumen vastaanottopaikka. Suunnitteilla muotoisuuden kannalta arvokkaaksi etenkin edustavien on myös logistiikkatunnelin tai -sillan rakentaminen lehtojen takia. Viinikanmetsässä elää muun muassa val- Tikkurilantien pohjoispuoliseen kortteliin. Rakenteil- takunnallisesti harvinaisia perhoslajeja ja vantaalaisittain la oleva Kehärata kulkee pian Viinikkalan halki ja yksi harvinaisia kasvilajeja. asemavarauksista on teollisuusalueella.

115 50 Tammisto Aviapoliksen suuralue

Aluekuvaus ja historia Tammisto Vantaa Aviapoliksen suuralueen eteläisin kaupunginosa on Tam- Pinta-ala (km²) 1,7 240,4 misto, jonka rajanaapurina on idässä ja lännessä Helsin- ki. Kaupunginosaa reunustavat lännessä Vantaanjoki ja Väestö 1.1.2010 2783 197 636 idässä Keravanjoki. Pohjoinen laita rajautuu Pakkalaan. Asukkaita / km² 1622 822 Tammisto on tasaista Vantaa- ja Keravanjoen suistoaluet- Syntyperäiset vantaalaiset 2010 (%) 21,5 27,3 ta. Etelässä joet yhtyvät ja jatkavat yhdessä kulkuaan kohti Vieraskieliset 2010 (%) 6,0 9,1 merta. Vuosituhansien aikana merenpohjaan kertyneet savikot selittävät Tammiston tasaisuuden. Tammiston Työttömyysaste 2009 (%) 5,4 9,1 laajat savikot olivat pitkään viljeltyjä, kunnes uudet asuin- Työllisyysaste 2008 (%) 88,0 73,4 alueet valtasivat pellot. Peltoalassa tapahtuneet muutok- Työpaikkaomavaraisuus 2008 (%) 85,1 104,1 set ovatkin Vantaalla olleet suurimpia Tammistossa ja naapurikaupunginosa Pakkalassa. Komeiden lehtipuiden reunustama Tammistontie kulkee Tammiston pohjoisosan luonnonsuojelualueen reunalla. Tien varrella, Tammiston mäellä sijaitsi Ro- sendahlin kartano aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. Rosendahlin, Backaksen ja Haltialan kartanot sijaitsivat saman, laajan peltoaukean äärellä. Seutu on maisemal- taan kulttuurihistoriallisesti merkittävää, jatkuen aina Ylästöön saakka. Rosendahlin kartano siirtyi vuonna 1916 Hankki- jalle, jonka perustamalla koetilalla kehitettiin Suomen oloihin suotuisia kasvilajikkeita. Kartanon nimi muutet- tiin Tammiston tilaksi ja koetilatoiminta jatkui 1970-lu-

116 Vantaa alueittain 2010 50 Tammisto Aviapoliksen suuralue vun alkupuolelle saakka. Kartanorakennukset purettiin Tammiston asukasluku oli vielä vuonna 2000 alle 1980-luvulla ja nykyisin paikalla on kerros- ja rivitalo- 300, mutta vuoden 2011 alussa alueella asui hieman yli ja. Rosendahlin kartano ja Tammiston koetila jatkavat 3 000 asukasta. Väestömäärä on lisääntynyt sekä muut- elämäänsä alueen nimistössä, sillä alueelta löytyy niin toliikkeen että syntyvyyden johdosta. Tammiston ikä- Koetilankatu, Sisukaurankaari kuin Rosendalinkujakin. rakenne on varsin poikkeava muihin kaupunginosiin Tammiston vanhoihin, arvokkaisiin kohteisiin kuu- nähden. Alueella asuu erityisen paljon päivähoitoikäi- luu Keravanjoen ylittävä Siltamäen kivisilta, jonka raken- siä ja työikäisiä, mutta vähän kouluikäisiä ja vanhuksia. tamisesta päätettiin vuonna 1895. Silta on osa vuosisa- tojen ikäistä Kirkonkyläntietä, jota pitkin liikenne kulki Elinkeinoelämä Helsingin pitäjän kirkonkylästä Helsinkiin. Vantaalla on Tammiston läpi kulkeva Valimotie rakennettiin 1960-lu- säilynyt kolme vanhaa kivisiltaa, joista hyvässä kunnossa vulla ja se johti aikanaan Bera -nimiselle valimolle. Len- oleva Siltamäen kivisilta on suurin. tokenttä ja lentomelu vaikuttivat alueen suunnitteluun ja Valimotien varren alueet kaavoitettiin teollisuus- ja Luonto ja elinympäristö varastokäyttöön. Tammiston ja Pakkalan asuinalueet Nimensä mukaisesti Tammiston merkittävin luontokoh- eivät tuolloin olleet suunnitelmissa. Nykyisin lentoase- de liittyy tammeen. Tammistonmäen monisatavuotinen man lähestymis- ja nousureitit ovat rajatumpia ja len- tammi- ja pähkinäpensaslehto on ainutlaatuinen koko tokoneet hiljaisempia. Näin myös lentomelualueita on Helsingin seudulla. Luontaisesti syntynyt tammimetsä saatu pienenemään. on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla jo vuonna Tammiston työpaikka-alue alkoi rakentua 1980-lu- 1946. Osaa Tammiston luonnonsuojelualueesta hoide- vulla. Nykyisin Tammisto on osa laajaa Aviapolis-aluetta taan säännöllisesti, jotta lehto säilyisi, mutta ikikuusi- ja sinne on 2000-luvulla valmistunut runsaasti uusia koiden annetaan kasvaa luonnontilassa. toimitiloja. Tammiston edullinen liikenteellinen sijainti Suuret tammet ja reheväkasvuiset pähkinäpensaat Tuusulanväylän varressa onkin houkutellut alueelle yri- luovat Tammiston metsään “eteläisen” tunnelman. Tam- tystoimintaa. Vuonna 2008 kaupunginosassa oli tarjolla mien ja pähkinäpensaiden lomassa kasvaa vaahteroita ja töitä yli 1 400 työntekijälle. metsälehmuksia. Suojelualueen itäreunaan on istutettu Tammistoon on keskittynyt suuria tavarataloja ja saarnia ja mäen pohjoispuoli on erityisen kookkaiden ja kaupan erikoisliikkeitä. Monipuolisesta kauppavalikoi- komeiden kuusien aluetta. Kallion laella kukkivat kal- masta löytyy lähes joka alan liikkeitä urheilukaupasta le- liokedot. Tammiston metsä on myös arvokasta lintuja lukauppaan ja kodinkonekaupasta sisustusliikkeisiin. Lä- perhosaluetta, jossa viihtyvät muun muassa pikkutikka hes 70 prosenttia Tammiston työpaikoista onkin kaupan ja uuttukyyhky. Vaateliaista laululinnuista tavataan esi- alalla. Jalostuspuolen suurin työnantaja on muun muassa merkiksi mustapääkerttuja ja kultarintoja. kompasseja ja rannetietokoneita valmistava Suunto Oy. Julkisen puolen palveluja Tammistossa on vähän. Alu- Asuminen ja väestö eella on päiväkoti ja toinen on rakenteilla. Tuusulanväylän matkaajilta voi helposti jäädä huomaa- matta nyt jo puistomainen Tammimäentien omakotialue, Kehityssuunnitelmat joka on rakennettu Tammiston pelloille 1950- ja 1960-lu- Tammiston uusi asuinalue on lähes valmis. Viimeisiä vuilla. Tiiviin alueen katuverkko on kampamainen ja asuntoja rakennetaan eteläkärkeen Tuusulanväylän län- tontteja reunustavat useimmiten kauniit pensasaidat. sipuolelle. Tammistossa sijaitsee yksi pääkaupunkiseu- Täällä on helppo löytää oikeaan osoitteeseen, sillä tiet on dun vetovoimaisimmista kaupan alueista. Vuodesta 2000 nimetty hauskasti ja yksinkertaisesti. Eteläisin tie on ni- vuoteen 2007 vähittäiskaupan ja sen yhteydessä olevien meltään Ensimmäinen tie, seuraava Toinen tie ja näin jat- kaupan varastojen määrä on noussut noin 40 000 ker- kuu kunnes pohjoisimpana vastaan tulee Kahdeksas tie. rosneliömetristä noin 115 000 kerrosneliömetriin. Vali- Tammimäentien omakotialueen rakentumisen jäl- motien varrella oleva kaupan keskittymä ja siihen liittyvä keen Tammisto sai kauan aikaa elellä rauhallista elämään- liikenne on yksi alueen kaupunkisuunnittelun haasteista. sä peltojen keskellä. 2000-luvulla alue koki mullistuksen, Alueella asioidaan pääosin autolla, mutta tulevaisuudessa kun omakotialueen ja Vantaanjoen väliselle pellolle alkoi yhä enemmän bussilla, kävellen tai pyöräillen. Valimo- nousta rivi- ja kerrostaloja. Tammiston modernilla ja tii- tielle tehdyn kaupunkikuvallisen selvityksen pohjalta viillä asuinalueella on yli 1 000 uutta asuntoa ja siitä on selkiytetään alueen opastusta ja parannetaan yhteyksiä tullut suosittu asuinpaikka. Tammiston asunnoista kol- kaupasta bussipysäkeille ja kevyen liikenteen reiteille. me neljästä sijaitsee kerrostaloissa ja useampi kuin joka kolmas on vuokra-asunto.

117 50 Tammisto Aviapoliksen suuralue

Aviopari ja Perherakenne lapsia Avopari Perheitä Perheväestön Perheen keski- 28 % ilman lapsia Vuosi yhteensä osuus, % koko, henkilöä 26 % 1980 94 84 2,9 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan 1990 87 82 2,9 Asuntoja Talotyyppi, % 2000 84 85 2,7 Vuosi yhteensä Pientalot Rivitalot Kerrostalot 2010 832 80 2,7 Koulutusaste 2010, % % (15 v. täyttänyt väestö) 100 Asuntokuntarakenne 90 Asuntokuntia Henkilöluku, % yhteensä 80 Vuosi lkm 1 2 3 4 5 6 + 70 1980 133 25 29 23 13 7 3 60 1990 121 24 33 18 17 5 2 50 2000 116 27 36 21 12 3 2 Asuntotuotanto 40 2010 1364 37 36 14 10 1 1 Tuotettuja Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 30 asuntoja 20 Vuosi yhteensä lkm % lkm % Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) 10 Tulonsaajat Veronalaiset tulot Tulot keskimäärin 0 Vuosi lkm yhteensä (€) tulonsaajaa kohti (€) Enintään Keskiaste Korkea-aste 1990 246 7 537 116 30 639 perusaste 1995 234 5 574 673 23 823 Vantaa Tammisto 2000 232 6 477 621 27 921 2008 2 027 68 018 757 33 556

118 50 Tammisto Aviapoliksen suuralue

Väestö *) ennuste Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Tuloluokka 2008, % Ulkomaalais- Työllinen Iän mukaan, % Naisia Ruotsinkielisiä taustaisia työvoima % (15 v. täyttänyt väestö) Vuosi yhteensä Alle 25 25–34 35–44 45–54 55–64 65+ Vuosi Väkiluku lkm % lkm % lkm % 50 1980 172 11 19 31 19 19 1 1990 176 13 18 29 32 9 0 40 2000 146 6 19 23 34 18 0 2008 1721 16 41 21 12 8 0 30

Asuntokanta huoneistotyypin mukaan 1 250 Asuntoja Huoneluku, % 1 000 yhteensä, Vuosi lkm 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- 750 1995 132 8 23 26 30 13 2000 133 8 23 23 32 14 500 2005 297 11 18 32 32 8 Perherakenne 250 2010 1500 12 38 27 19 4 Perheitä Perheväestön Perheen keski- Vuosi yhteensä osuus, % koko, henkilöä 0 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2008

Asuntoja Talotyyppi, % Vuosi yhteensä Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 23 100 0 0 Työpaikat toimialan mukaan 2008, % 1950-69 57 100 0 0 Asuntokuntarakenne 1970-79 9 100 0 0 Teollisuus 1980-89 14 100 0 0 Asuntokuntia Henkilöluku, % Rakentaminen yhteensä 1990-99 13 100 0 0 Kauppa Vuosi lkm 1 2 3 4 5 6 + 2000-08 1257 2 19 80 Kuljetus ja varastointi

Asuntotuotanto Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Tuotettuja Vuokra- tai asumis- asuntoja oikeusasuntoja Omistusasuntoja Hallinto- ja tukipalvelutoim. Vuosi yhteensä lkm % lkm % Julk. hallinto ja maanpuolustus Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) 1976-80 5 0 0 5 100 Tulonsaajat Veronalaiset tulot Tulot keskimäärin 1981-85 5 0 0 5 100 Koulutus Vuosi lkm yhteensä (€) tulonsaajaa kohti (€) 1986-90 10 0 0 10 100 Terveys- ja sosiaalipalvelut 1991-95 4 0 0 4 100 Muu / tuntematon 1996-00 10 0 0 10 100 2001-05 477 232 49 245 51 0 10 20 30 40 50 60 70 % 2006-09 902 276 31 626 69

119 51 Pakkala Aviapoliksen suuralue

Aluekuvaus ja historia Pakkala Vantaa Pakkala sijaitsee keskellä Vantaata. Alue rajoittuu pohjoi- Pinta-ala (km²) 3,4 240,4 sessa Kehä III:een ja lännessä Tuusulanväylään. Suurin osa Pakkalasta on Vantaanjoen savikkolaaksoa, joka on Väestö 1.1.2010 7886 197 636 edelleen osittain viljelykäytössä. Vantaanjokilaakso on Asukkaita / km² 2294 822 tarjonnut suotuisan asuinpaikan jo esi-isillemme, sillä Syntyperäiset vantaalaiset 2010 (%) 25,1 27,3 alueella on asuttu sekä kivikaudella että keskiajalla. Vieraskieliset 2010 (%) 9,4 9,1 Pakkalan kaupunginosa on saanut nimensä Backak- sen kartanon mukaan, joka sijaitsee Vantaanjokilaakson Työttömyysaste 2009 (%) 6,3 9,1 maisemallisesti arvokkaalla alueella. Kartano sijaitsee Työllisyysaste 2008 (%) 83,3 73,4 Backaksen kartanomäellä, joka oli aiemmin Veromie- Työpaikkaomavaraisuus 2008 (%) 122,4 104,1 henkylän keskus. Backaksen 1600-luvulta peräisin oleva vauras kartano siirtyi Osuusliike Elannon haltuun 1900-luvun alussa. Tällöin 1800-luvun alkupuolella rakennettu kartanorakennus sai nykyisen ulkoasunsa. Kar- tanon suojellut talousrakennukset ja työväen asunnot ovat poikkeuksellisen näyttäviä, pääasiassa punatiilisiä. Backaksessa harjoitettiin viljelyn lisäksi karjataloutta ja tilalla tuotetut elintarvikkeet menivät myyntiin Elannon omiin myymälöihin. Nykyisin päärakennuksessa toimii tilausravintola. Kesällä kartanolla järjestetään perintei- nen Backas Jazz -tapahtuma. Elannon aikana Backaksen alueelle muutti paljon suomenkielisiä työntekijöitä perheineen. Lähin suomen- kielinen koulu oli melko kaukana, Tikkurilassa, joten

120 Vantaa alueittain 2010 51 Pakkala Aviapoliksen suuralue vuonna 1926 Ylästöntien varteen valmistui Veromiehen on vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja on paljon. koulu. Sittemmin tätä rakennus- ja kulttuurihistorialli- Runsaasta rakentamisesta johtuen Pakkalan väestö sesti arvokasta koulua on laajennettu ja korjattu useaan on kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti. 1990-luvun otteeseen. Koulu on edelleen käytössä, nimi vain on alussa asukkaita oli alle 400, mutta vuoden 2011 alussa muuttunut Veromäen kouluksi. asukkaita oli yli 8 400. Pakkala onkin nykyisin väestö- määrältään Vantaan neljänneksi suurin kaupunginosa. Luonto ja elinympäristö Alle kouluikäisten osuus on Pakkalassa suurempi kuin Pakkalan merkittävin luontokohde on Krakanoja ran- missään muualla Vantaalla ja 65 vuotta täyttäneiden toineen, joka yhdessä Ylästön puolella sijaitsevan Ruu- osuus on pienempi vain Veromiehessä. tinkosken kanssa muodostaa kiinteän kokonaisuuden. Ruutinkosken rantavyöhyke kuuluu valtakunnalliseen Elinkeinoelämä lehtojensuojeluohjelmaan ja alue on luonnonsuojelu- Pakkalan oivallinen sijainti Kehä III:n ja Valimotien ku- lailla rauhoitettu. peessa on houkutellut alueelle runsaasti yritystoimintaa. Alueella esiintyy vaateliaita lehtolajeja, kuten isokä- Vuonna 1995 työpaikkoja oli alle 2 000, mutta vuonna enrieska ja keltavuokko, ja siellä elää myös uhanalaisia 2008 määrä oli kohonnut lähes 5 600 työpaikkaan. Joka lintuja, kuten peltosirkku. Myös Krakanojan alueelle on viides työpaikka on teollisuuden parissa, mutta ylivoi- tehty luonnonsuojeluvaraus arvokkaana puroluonto- maisesti isoin osa, lähes puolet, on kaupan alalla. kohteena. Yksi Vantaan tunnetuimmista kohteista on kauppakeskus Jumbo. Jumbon suunnitteleminen aloitettiin Asuminen ja väestö jo 1970-luvulla, mutta vastustuksen takia sen rakenta- Pakkalan ensimmäinen vilkas rakennusvaihe sijoittui minen pääsi vauhtiin vasta 1990-luvulla. Jumbo on osa 1950- ja 1960-luvuille, jolloin rakennettiin muun muassa laajempaa Vantaanportin liikekeskusta ja yrityspuistoa. Veromäen asuinalue. Seuraava aktiivinen rakennusvaihe Alueella on monenmoista yritystoimintaa aina elintar- oli vasta 1990-luvulla, jolloin Pakkalaan alkoi nousta ri- viketeollisuuden laitoksista rakentamisen ja autoalan peään tahtiin pääasiassa kerrostaloja. Tällöin rakennettiin liikkeisiin. Myös usea hotelli on löytänyt alueelta hyvän Pakkalan itälaidalle Sandbackan alue, josta rakentamisen sijaintipaikan. Yrityspuistossa sijaitsee yrityspalvelukes- painopiste siirtyi 2000-luvulla Kartanonkoskelle. kus Leija, jonka tiloissa toimii lähes 30 yritystä ja yhteisöä. Ylästöntien ja Tammistonmäen välissä sijaitseva Väestön lisääntymisen myötä Pakkalan palvelutkin Kartanonkoski on yksi Vantaan tunnetuimmista asuin- ovat lisääntyneet. Lapsia varten alueella on Kartanonkos- alueista. Uuden asuntoalueen suunnittelusta järjestettiin ken neuvola sekä useita päiväkoteja ja kouluja. Lisäksi arkkitehtikilpailu. Kilpailuohjelman tavoitteissa maini- Pakkalassa on Vantaan ammattiopisto Varian toimipiste, taan muun muassa, että asuntoalueen on sovelluttava kirjasto ja nuorisotalo. Vantaanjoen kulttuurimaiseman, Backaksen kartanomil- jöön ja Veromiehen koulun muodostamaan kokonai- Kehityssuunnitelmat suuteen, toisin sanoen sen on otettava huomioon alueen Kartanonkosken asuinalue on muutamaa kerrostaloa lu- historia ja maisema. Voittanut ehdotus oli suunniteltu kuun ottamatta valmis ja asuinrakentamisen painopiste puutarhakaupunkiperiaatteella pohjoiseurooppalaiseen on siirtynyt Väinö Tannerin tien pohjoispuolelle Pakka- uusklassiseen tyyliin. Kartanonkosken rakentaminen lanrinteeseen, jonne nousee 2-5-kerroksisten asuinta- aloitettiin keväällä 2000 ja alueen harjakattoiset, värikkäät lojen alue. Lisäksi Pakkalantien varteen on kaavoitettu ja matalat kerros-, rivi- ja pientalot luovat harmonisen 120 pientalotonttia ja alueelle rakentuu muun muassa kokonaisuuden. englantilaistyyppisiä pientaloja. Asuinrakentamista on Vilkkaan rakentamisen johdosta pellot ovat saaneet suunnitteilla myös Lentoasemantien varteen Elannon- väistyä ja tilalle on tullut asuntoja ja toimitiloja. Vuosina tien eteläpuolelle. 2000-2010 Pakkalassa rakennettiin selvästi enemmän Myös Pakkalan kaupalliset palvelut täydentyvät tu- kuin Vantaan muissa kaupunginosissa. Pakkalaan val- levaisuudessa. Suurin kaupallisia palveluita koskeva ke- mistui kyseisenä ajanjaksona yli 3 000 asuntoa, joka oli hityshanke on Jumbon viereen Lentoasemantien varteen enemmän kuin yhdenkään kokonaisen suuralueen asun- sijoittuva toimistotorni. Suunniteltu rakennus, Avia To- totuotantomäärä kyseisenä ajanjaksona. Uudistuotanto wer, on enintään 20 kerrosta korkea. Maantasokerrok- on ollut pitkälti kerrostalorakentamista, minkä vuoksi seen sijoittuu liiketiloja ja kellariin pysäköintiä. Hanke Pakkalan asuntokanta on muuttunut kerrostalovaltai- on uusin Aviapoliksen maamerkeistä, mutta sen toteut- seksi. Alueen asumismuodot eivät ole vantaalaisittain tamisaikataulu on avoin. kovin tyypillisiä, sillä lähes puolet alueen asunnoista

121 51 Pakkala Aviapoliksen suuralue

Perherakenne Aviopari ja Perheitä Perheväestön Perheen keski- lapsia Vuosi yhteensä osuus, % koko, henkilöä 35 % 1980 131 79 3,2 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan 1990 113 77 2,8 Asuntoja Talotyyppi, % 2000 448 79 2,8 Vuosi yhteensä Pientalot Rivitalot Kerrostalot 2010 2213 82 2,9 Koulutusaste 2010, % % (15 v. täyttänyt väestö) 100 Asuntokuntarakenne 90 Asuntokuntia Henkilöluku, % yhteensä 80 Vuosi lkm 1 2 3 4 5 6 + 70 1980 198 20 23 27 16 10 4 60 1990 167 23 34 19 18 4 1 50 2000 742 37 32 14 10 5 1 Asuntotuotanto 40 2010 3513 35 30 16 13 4 1 Tuotettuja Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 30 asuntoja 20 Vuosi yhteensä lkm % lkm % Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) 10 Tulonsaajat Veronalaiset tulot Tulot keskimäärin 0 Vuosi lkm yhteensä (€) tulonsaajaa kohti (€) Enintään Keskiaste Korkea-aste 1990 333 8 291 806 24 900 perusaste 1995 749 15 711 617 20 977 Vantaa Pakkala 2000 1 401 35 293 297 25 192 2008 5 532 175 131 638 31 658

122 51 Pakkala Aviapoliksen suuralue

Väestö *) ennuste Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Tuloluokka 2008, % Ulkomaalais- Työllinen Iän mukaan, % Naisia Ruotsinkielisiä taustaisia työvoima % (15 v. täyttänyt väestö) Vuosi yhteensä Alle 25 25–34 35–44 45–54 55–64 65+ Vuosi Väkiluku lkm % lkm % lkm % 50 1980 319 18 29 19 23 11 0 1990 254 17 28 22 25 7 0 40 2000 1086 18 42 23 13 4 0 2008 4561 10 42 29 13 6 0 30

Asuntokanta huoneistotyypin mukaan 5 000 Asuntoja Huoneluku, % 4 000 yhteensä, Vuosi lkm 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- 3 000 1995 393 14 40 27 12 7 2000 810 10 46 26 13 5 2 000 2005 2941 7 41 31 16 5 Perherakenne 1 000 2010 3711 7 40 32 15 6 Perheitä Perheväestön Perheen keski- Vuosi yhteensä osuus, % koko, henkilöä 0 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2008

Asuntoja Talotyyppi, % Vuosi yhteensä Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 35 89 0 0 Työpaikat toimialan mukaan 2008, % 1950-69 64 67 6 22 Asuntokuntarakenne 1970-79 9 56 0 0 Teollisuus 1980-89 20 95 0 0 Asuntokuntia Henkilöluku, % Rakentaminen yhteensä 1990-99 641 5 9 86 Kauppa Vuosi lkm 1 2 3 4 5 6 + 2000-08 2839 2 20 78 Kuljetus ja varastointi

Asuntotuotanto Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Tuotettuja Vuokra- tai asumis- asuntoja oikeusasuntoja Omistusasuntoja Hallinto- ja tukipalvelutoim. Vuosi yhteensä lkm % lkm % Julk. hallinto ja maanpuolustus Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) 1976-80 1 0 0 1 100 Tulonsaajat Veronalaiset tulot Tulot keskimäärin 1981-85 4 0 0 4 100 Koulutus Vuosi lkm yhteensä (€) tulonsaajaa kohti (€) 1986-90 21 0 0 21 100 Terveys- ja sosiaalipalvelut 1991-95 330 309 94 21 6 Muu / tuntematon 1996-00 437 400 92 37 8 2001-05 2 321 1 040 45 1 281 55 0 10 20 30 40 50 % 2006-09 471 0 0 471 100

123 52 Veromies Aviapoliksen suuralue

Aluekuvaus ja historia Veromies Vantaa Veromiehen kaupunginosa sijaitsee liikenteellisesti kes- Pinta-ala (km²) 3,5 240,4 keisellä paikalla Kehä III:n, Tuusulanväylän ja lento- kentän rajaamana. Veromiehen alue laajeni 2000-luvun Väestö 1.1.2010 174 197 636 puolivälin jälkeen, kun siihen liitettiin osa Lentokentän Asukkaita / km² 50 822 kaupunginosasta. Syntyperäiset vantaalaiset 2010 (%) 21,3 27,3 Veromiehen alueella kohtaavat jääkauden jälkeen- Vieraskieliset 2010 (%) 9,8 9,1 sä jättämät kalliomäet ja hiekkakerrostumat sekä hedel- mälliset jokilaaksojen savikot. Alueelle on 1950-luvulta Työttömyysaste 2009 (%) 6,2 9,1 lähtien rakennettu Vantaan laajinta yhtenäistä työpaik- Työllisyysaste 2008 (%) 76,7 73,4 ka- ja varastoaluetta. Työpaikkaomavaraisuus 2008 (%) 6289,6 104,1 Veromies tunnettiin aiemmin Veromiehenkylänä. Alueen nimi viittaa ammattiin. Veromiehenkylä on vanha kylä, josta ensimmäinen maininta on vuodelta 1480. His- toriankirjojen mukaan kylässä pidettiin jo 1500-luvulla käräjiä. Muita käräjien pitopaikkoja olivat Tolkinkylä ja Kirkonkylä. Näissä kylissä myös toimeenpantiin rangais- tuksia, joista osa oli ajan mukaisesti julkisia. Veromiehen alueella on useita rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, jotka edustavat Vantaan modernia teollista rakennusperintöä. En- tisen Huber Oy:n kolme isoa kaarikattoista varastohallia 1960-luvulta ovat poikkeuksellisen näyttäviä tehdasra- kennuksia. Vesijohtoliike Huberin kunniakkaita perin-

124 Vantaa alueittain 2010 52 Veromies Aviapoliksen suuralue teitä Robert Huberin tiellä sijaitsevissa halleissa jatkaa hotelleja, erityiskauppoja ja tuotantolaitoksia. Iltaisin LVI-Dahl Oy. Veromies on hiljaisempaa aluetta. Veromiehessä on töi- Myös Auramo Oy:n kaksi punatiilistä rakennusta tä tarjolla lähes 7 900 ihmiselle. Vajaa kolmannes työ- on luokiteltu arvokkaiksi. Vuonna 1964 valmistunees- paikoista on kaupan ja vajaa neljännes kuljetuksen ja sa rakennuksessa toimii yhtiön pääkonttori ja vuonna varastoinnin parissa. 1970 valmistuneessa rakennuksessa konepaja. Veromie- Teollisuus- ja varastoalueen keskelle, lähelle tulevia hen itälaidalla on eri-ikäisiä Wihuri Yhtymään kuuluvia työpaikkoja, on sijoitettu myös Vantaan ammattiopisto rakennuksia, joista kaksi vanhinta punatiilistä, arvok- Varian Rälssitien toimipiste. Oppilaitoksessa opiskelijat kaaksi luokiteltua tehdasrakennusta ovat 1950-luvulta voivat suorittaa autoalan, lentokoneasennuksen tai logis- ja uudempi, oman aikansa tyypillinen tehdasrakennus, tiikan perustutkinnon. Lisäksi Finavian ammatillisessa 1970-luvun puolivälistä. erikoisoppilaitoksessa Avia Collegessa annetaan korkea- tasoista koulutusta eri ilmailuammatteihin liittyen. Vero- Luonto ja elinympäristö miehessä voi myös tutustua ilmailun valtakunnalliseen Veromies on tiiviisti rakennettua yritysaluetta, joten erikoismuseoon, Suomen Ilmailumuseoon. luonnolle on tilaa varsin vähän. Alueen pohjoisosassa on toistaiseksi rakentamattomia alueita, joista Pyttisbergetin Kehityssuunnitelmat kallioalue ja sen lähellä oleva puronvarsimaisema tullaan Veromiehen kaupunginosa on tulevaa Aviapolis-alueen säilyttämään viheralueena. keskustaa. Siksi siitä halutaan kehittää toiminnallisesti monipuolinen alue, joka on keskeneräisenäkin kiinnosta- Asuminen ja väestö va ja elää ympäri vuorokauden. Tämä tarkoittaa jatkossa Piakkoin lentokentän avajaisten jälkeen, vuosina 1953- kaupunginosakeskuksen rakentamista Aviapolis-aseman 1955, Veromiehen alueelle rakennettiin Aero Oy:n kor- ympärille sekä Kartanonkosken kokoisen Pyttisbergetin jaamohenkilökunnalle tarkoitettu asuinalue, Aerola. Pie- asuinalueen rakentamista Tikkurilantien pohjoispuolelle nen ja valoisan alueen muodostavat rinteeseen kauniisti Technopoliksen ja Aerolan väliselle alueelle. porrastuvat kaksi asuintaloa ja niiden välissä oleva sau- Tuusulanväylän länsipuolella sijaitseva, Tikkuri- na-pesutuparakennus, jotka on suunniteltu Alvar Aal- lantien ja Ilmakehän väliin jäävä teollisuusalue muuttuu lon toimistossa. Rakennusten läheisyydessä uudempaa vähitellen työpaikka- ja asuin- sekä palvelupainottei- asutusta edustavat Finnairin rakennuttamat 1970-luvun seksi alueeksi. Alueelle on valmistumassa yhteensä 300 kerrostalot, joista käytetään myös nimitystä Aerola. Li- asuntoa. Aerolan jatkorakentamista pohjoiseen tutkitaan säksi Veromiehessä on siellä täällä teollisuusalueiden Pyttisbergetin suunnittelun yhteydessä. Lentokentän lä- yhteydessä huoltohenkilökunnan asuntoja. heisyys luo paineita myös hotellirakentamiselle. Veromiehen hieman poikkeuksellisesta asuntokan- nasta johtuen vuokra-asuntojen osuus, 88 prosenttia, on Vantaan suurin. Asunnoista yli puolet sijaitsee kerrostaloissa ja pääosa asunnoista on melko pieniä. Asuntojen keskikoko jää alle 60 neliömetrin. Veromiehen väestömäärä oli suurimmillaan 1970-luvun lopussa, jolloin alueella asui lähes 500 asukasta. Noista ajoista asukasluku on selvästi vähentynyt, ollen vuoden 2011 alussa 169. Tulevaisuudessa Veromie- hen asukasluku saavuttanee uudet huippulukemat, koska asuntorakentamisen myötä alueella uskotaan asuvan yli tuhat asukasta vuonna 2020. Suurin osa asukkaista on 16-64-vuotiaita ja yli puolet on yksinasuvia. Työsuhdeasuntojen suuren määrän vuoksi jopa 80 prosenttia Veromiehen työllisistä käy töissä Vantaalla.

Elinkeinoelämä Veromiehen yritys- ja teollisuusalue on keskeinen osa Aviapolis-aluetta. Päiväsaikaan Veromies kuhiseekin elämää. Kaupunginosassa sijaitsee toimistoja, varastoja,

125 52 Veromies Aviapoliksen suuralue

Avopari ja lapsia Avopari Perherakenne 13 % ilman lapsia Aviopari ja Perheitä Perheväestön Perheen keski- 8 % lapsia Vuosi yhteensä osuus, % koko, henkilöä 21 % 1980 116 82 3,1 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan 1990 76 76 2,9 Asuntoja Talotyyppi, % 2000 66 79 2,8 Vuosi yhteensä Pientalot Rivitalot Kerrostalot 2010 39 62 2,8 Koulutusaste 2010, % % (15 v. täyttänyt väestö) 100 Asuntokuntarakenne 90 Asuntokuntia Henkilöluku, % yhteensä 80 Vuosi lkm 1 2 3 4 5 6 + 70 1980 175 25 21 27 18 6 3 60 1990 130 35 28 18 15 4 0 50 2000 108 41 23 17 16 4 0 Asuntotuotanto 40 2010 95 54 25 13 5 0 3 Tuotettuja Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 30 asuntoja 20 Vuosi yhteensä lkm % lkm % Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) 10 Tulonsaajat Veronalaiset tulot Tulot keskimäärin 0 Vuosi lkm yhteensä (€) tulonsaajaa kohti (€) Enintään Keskiaste Korkea-aste 1990 227 5 993 229 26 402 perusaste 1995 181 4 372 093 24 155 Vantaa Veromies 2000 176 4 562 421 25 923 2008 154 4 382 678 28 459

126 52 Veromies Aviapoliksen suuralue

Väestö *) ennuste Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Tuloluokka 2008, % Ulkomaalais- Työllinen Iän mukaan, % Naisia Ruotsinkielisiä taustaisia työvoima % (15 v. täyttänyt väestö) Vuosi yhteensä Alle 25 25–34 35–44 45–54 55–64 65+ Vuosi Väkiluku lkm % lkm % lkm % 50 1980 286 18 40 17 17 7 1 1990 200 10 40 29 16 6 0 40 2000 150 12 21 23 35 8 0 2008 125 12 23 20 25 20 0 30

Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan 20 Työllinen Työpaikan sijainti Muu työvoima Helsingin 10 Väestönmuutos Vuosi yhteensä Vantaa Helsinki seutu Muu kunta Väestön 1990 200 165 29 6 0 kokonais- Alueelle Alueelta 2001 139 110 23 6 1-5999 6000- 12000- 22000- 32000- 52 000 Vuosi muutos Syntyneet Kuolleet muuttaneet muuttaneet 2005 113 88 19 6 11999 21999 31999 51999 + 2008 125 99 21 2 3 Vantaa Veromies Asumisolojen tunnuslukuja Asuntokunnan Asuntojen keski-koko, Asumisväljyys, Vuosi keskikoko, hlöä m2/asunto m2/asukas Ikärakenne *) ennuste 1990 2,2 59 27,9 Työpaikkojen määrä 1980-2008 Ikä, vuotta, % lkm 2000 2,2 62 30,9 9 000 Vuosi Väkiluku 0–6 7–15 16–24 25–44 45–64 65 + 2010 1,8 59 37,4 7862 8 000 7 000 Asuntokanta huoneistotyypin mukaan 6 000 Asuntoja Huoneluku, % yhteensä, 5 000 Vuosi lkm 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- 4 000 1995 136 35 21 31 10 3 3 000 2000 133 35 20 32 11 3 2005 128 36 20 31 11 2 2 000 Perherakenne 2010 121 37 20 32 10 1 1 000 Perheitä Perheväestön Perheen keski- Vuosi yhteensä osuus, % koko, henkilöä 0 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2008

Asuntoja Talotyyppi, % Vuosi yhteensä Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 2 100 0 0 Työpaikat toimialan mukaan 2008, % 1950-69 29 21 69 0 Asuntokuntarakenne 1970-79 104 0 0 88 Teollisuus 1980-89 1 100 0 0 Asuntokuntia Henkilöluku, % Rakentaminen yhteensä 1990-99 1 0 0 0 Kauppa Vuosi lkm 1 2 3 4 5 6 + 2000-08 0 0 0 0 Kuljetus ja varastointi

Asuntotuotanto Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Tuotettuja Vuokra- tai asumis- asuntoja oikeusasuntoja Omistusasuntoja Hallinto- ja tukipalvelutoim. Vuosi yhteensä lkm % lkm % Julk. hallinto ja maanpuolustus Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) 1976-80 71 69 97 2 3 Tulonsaajat Veronalaiset tulot Tulot keskimäärin 1981-85 2 0 0 2 100 Koulutus Vuosi lkm yhteensä (€) tulonsaajaa kohti (€) 1986-90 1 0 0 1 100 Terveys- ja sosiaalipalvelut 1991-95 0 0 0 0 0 Muu / tuntematon 1996-00 0 0 0 0 0 2001-05 0 0 0 0 0 0 10 20 30 40 50 % 2006-09 0 0 0 0 0

127 53 Lentokenttä Aviapoliksen suuralue

Aluekuvaus ja historia Lentokenttä Vantaa Keskellä Vantaata sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasema. Pinta-ala (km²) 14,2 240,4 Lentoaseman yli kaksi kilometriä pitkät kiitotiet on rakennettu Vantaan laajimmalle tasaiselle alueelle, leveälle Väestö 1.1.2010 5 197 636 hiekkaiselle kentälle. Lentoasema avattiin väliaikaisesti Asukkaita / km² 0 822 olympialaisia varten kesällä 1952 ja pysyvästi saman Syntyperäiset vantaalaiset 2010 (%) .. 27,3 vuoden lokakuussa. Vieraskieliset 2010 (%) .. 9,1 Kulkuyhteydet lentokentälle ovat toimivat, kun kaupunginosan itärajan tuntumassa kulkee Tuusulanväylä Työttömyysaste 2009 (%) .. 9,1 eikä etelässä Kehäkolmosellekaan ole pitkä matka. Poh- Työllisyysaste 2008 (%) .. 73,4 joisessa on rajanaapurina Tuusula ja lännessä Viinikkalan Työpaikkaomavaraisuus 2008 (%) .. 104,1 kaupunginosa. Lentokenttä on Vantaan laajin kaupunginosa ja ko- koa sillä on peräti 14,2 km². Lentokentän kaupunginosa koki 2000-luvun puolivälin jälkeen useita rajamuutoksia. Nyt kiitotiet sijaitsevat kokonaan Lentokentän alueella ja alueen laitamilla sijainneet asunnot saatiin kutakuinkin rajattua kaupunginosan ulkopuolelle. Alati kasvavien matkustajamäärien vuoksi lentoase- maa on koko ajan kehitelty, esimerkiksi terminaaleja ja ostosalueita on laajennettu useaan otteeseen ja vuonna 2002 valmistui kolmas kiitotie. Lentoasemalta lähtee joka vuorokausi keskimäärin 230 lentoa, jotka suuntautuvat 120 kohteeseen. Aseman porteista kulki vuonna 2010 yli

128 Vantaa alueittain 2010 53 Lentokenttä Aviapoliksen suuralue

12 miljoonaa henkeä, joista valtaosa oli kansainvälisen tymä, jonne on rakennettu yrityksille toimitiloja ja muita liikenteen matkustajia. palveluja. Aviapolis otettiin myös nimeksi suuralueelle, johon kuuluu Lentokentän lisäksi viisi sen eteläpuolella Luonto ja elinympäristö olevaa kaupunginosaa. Lentokentän alueelle mahtuu myös rauhallisempia kolk- Lentoaseman suunnittelussa ja hyödyntämisessä on kia. Keravanjokeen laskeva Kylmäoja saa alkunsa Len- siis astuttu uuteen aikaan. Aikaisemmin lähinnä melui- tokentän ja Ilolan rajamaastosta. Lentokentän puolella sana riesana pidetty kenttäalue on muuttunut mahdol- Kylmäoja virtaa kauniin ja rauhallisen Fårkaskin suo- lisuuksien maastoksi, tuhansien työpaikkojen alueeksi. alueen läpi ja tekee mutkan ennen palaamistaan Ilolaan. Kylmäojan tilaa tarkkaillaan säännöllisesti, koska Kehityssuunnitelmat se on lentokentän valuma-aluetta. Etenkin lentokentän Lähivuosien suurimmat lentokenttää koskevat suunni- jäänestokemikaalit ovat heikentäneet veden laatua. telmat liittyvät Kehärataan, jonka valmistumisen myö- tä Helsinki-Vantaan liikenneyhteydet parantuvat huo- Asuminen ja väestö mattavasti raideyhteyden avautuessa kentältä Helsingin Lentokentän alueella asui vuoden 2011 alussa viisi ih- keskustaan. mistä. 1970-luvun loppupuolella Lentokentän kaupunginosassa asui yli 300 asukasta, mutta uusi kiitorata, kasvava lentoliikenne ja lisääntyvä lentomelu ovat saaneet asukasmäärän laskuun. Lisäksi kaupunginosien välisiä rajoja on muutettu siten, ettei Lentokentän kaupunginosassa ole enää asuinrakennuksia.

Elinkeinoelämä Vuonna 2008 Lentokentän kaupunginosa tarjosi töitä 12 800 ihmiselle. Se onkin suurin työpaikkakeskittymä Vantaalla. Tällä yhdellä kaupunginosalla on työpaikkoja selvästi enemmän kuin Hakunilan, Koivukylän, Korson tai Kivistön kokonaisella suuralueella. Työpaikat ovat li- sääntyneet ripeässä tahdissa: vuodesta1990 vuoteen 2008 työpaikkojen määrä on kaksinkertaistunut. Lähes kaikki työpaikat liittyvät suoraan lentolii- kenteeseen tai sen edellyttämiin palveluihin. Lentoken- tän kaupunginosa on kuin kylä. Lentoasemalta löytyvät kaupat, pankit, ravintolat ja kahvilat. Lisäksi aseman palvelutarjontaan kuuluvat kongressikeskus, neuvotte- luhuoneet, hotellit ja kylpylä. Lentokentän läheisyydessä on myös tuiki tarpeellisia rahtiasemia, lentokonesuojia ja -korjaamoja sekä ulkomaisten lentoyhtiöiden tiloja. Lentoaseman yhteydessä on myös paloasema ja Finavi- an pääkonttori. Lentokenttää on viime vuosina kehitetty voimakkaasti. Erityisesti sen asemaa kansainvälisessä lentolii- kenteessä, ns. gateway-lentoasemana, on pyritty vahvistamaan. Helsinki-Vantaa on jo nyt tärkeä solmukohta Euroopan ja Aasian välisessä lentoliikenteessä, mutta asemaa pyritään vahvistamaan entisestään. Panostukset ovat kannattaneet, sillä matkustajat ympäri maailman ovat valinneet Helsinki-Vantaan useana vuonna maailman parhaaksi lentoasemaksi. Vuoden 1998 alussa julkaistiin yleissuunnitelma uu- desta Aviapoliksen yritysalueesta lentoaseman viereen. Aviapolis on lentoaseman ympärille muodostunut keskit-

129