VANTAAN RATIKKA VANTAAN RATIKKA - ELOA JA ELINVOIMAA!

Vantaan ratikka on raitiotieyhteys, joka yhdistää Hakunilan ja Länsimäen seudun raideverkkoon ja luo suoran yhteyden Tikkurilaan, Aviapolikseen ja lentoasemalle. Raitiotiestä on käynnissä yleis- suunnittelu, joka valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä. Uusi raitiotieyhteys mahdollistaa uudella tavalla Itä-Vantaan kaupunkirakenteen kehittämisen uusine asumis- ja liiketoimintaympä- ristöineen. Vantaan ratikka sitoo alueet tehokkaan joukkoliikenteen piiriin ja vahvemmin osaksi kes- kusten verkostoa.

Yritykset hakeutuvat tänä päivänä sinne missä on osaavaa työvoimaa, mielenkiintoisia liiketoimin- taympäristöjä ja hyvät raideliikennepalvelut. Vantaan ratikka parantaa Aviapoliksen saavutetta- vuutta niin Helsingin seudulta kuin kansainvälisestikin. Lisäksi Aviapoliksen sisäinen liikkuminen paranee. Tämä kaikki mahdollistaa sen, että Aviapolis pystyy kilpailemaan yhä paremmin kansain- välisistä yrityksistä ja osaajista.

Vantaalla on arvioitu vuonna 2050 olevan runsaat 310 000 asukasta ja 175 000 työpaikkaa. Tämä tarkoittaa 90 000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä. Uudet asunto- ja työpaikkaalueet suun- nitellaan mahdollisimman hyvin joukkoliikennejärjestelmään tukeutuen. Raitiotien rakentaminen mahdollistaa tiiviin rakentamisen raitiotiekäytävän yhteyteen.

2 Aviapolis 1 500 000 kem2

Tikkurila 1 100 000 kem2

Hakunila Pakkala 450 000 kem2 400 000 kem2

Vaarala 200 000 kem2

Länsimäki 350 000 kem2

VAHVA KYTKÖS MAANKÄYTTÖÖN

Vantaa kasvaa muun pääkaupunkiseudun mukana. Vantaan on arvioitu kasvavan nykytilanteeseen verrattuna yli 65 000 asukkaalla ja jopa 50 000 työpaikalla vuoteen 2040 mennessä. Tähän kas- vuun tulee varautua liikenteellisesti, erityisesti joukkoliikenteen tarjonnan osalta. Raitiotien varrella kasvu kohdistuu etenkin Aviapolikseen, Tikkurilaan, Hakunilaan ja Länsimäkeen.

3 Perinteikkäässä, Vantaan itäisimmässä keskuksessa Hakunilassa on vielä runsaasti asema- ja yleis- kaavavarantoa, mikä mahdollistaa maankäytön tiivistämisen pikaratikan vaikutusalueella. Hakuni- lan keskustalle on laadittu vastikään kaavarunko, joka mahdollistaa alueelle muun muassa tuhansia uusia asuntoja. Myös Länsimäessä, Vantaan ja Helsingin rajan tuntumassa on runsaasti täyden- nysrakentamismahdollisuuksia.

Aviapolis on paitsi Suomen vetovoimaisin työpaikka-alue, tulevaisuudessa myös noin 20 000 asuk- kaan elävä ja monipuolinen lentokenttäkaupunki. Aviapoliksessa raitiotielinjaus on suunniteltu palvelemaan ja nivomaan yhteen alueen kasvavaa ja pinta-alaltaan varsin laajaa työpaikkojen, asumisen, lentokentän ja kaupallisten palveluiden keskittymää. Raitiotielinja laajentaa Kehära- dan vaikutusaluetta laajemmalle ympäristöönsä. Raitiotien suora linjaus Tikkurilasta Jumboon luo nopean poikittaisen yhteyden kahden merkittävän keskusten välille.

Tikkurila elää renessanssiaan. Viime vuosina huimasti uudistuneessa Vantaan hallinnollisessa keskuk- sessa on vireillä useita merkittäviä asemakaavahankkeita, jotka kasvattavat keskusta ja sen lähialuei- den väestömäärää edelleen merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Erityisesti Tikkurilassa korostuu purkavan saneerauksen trendi, jossa nykyinen rakenne korvautuu uudella ja tehokkaammalla.

Parhaillaan laadittavana olevan yleiskaavan yhteydessä on arvioitu, että raitiotiehen tukeutuvia asuntorakentamisen mahdollisuuksia olisi yli 3 miljoonaa kerrosneliömetriä ja toimitilarakentamisen mahdollisuuksia yli 1,6 miljoonaa kerrosneliömetriä. Raitiotie mahdollistaisi siis asuntojen rakenta- misen kymmenille tuhansille uusille asukkaille.

Koko kaupungin alueen kattava yleiskaava on tarkoitus hyväksyä vuoden 2019 lopussa. Tähän yleis- kaavaan merkitään Vantaan ratikka reitillä, joka on määritetty raitiotien yleissuunnitelmassa. Ase- makaavoissa varataan yleissuunnitelman mukaiset katutilavaraukset, joilla sekä joukkoliikenne että henkilöautoliikenne saadaan toimiviksi.

4 Lentoasema

Lahdenväylä

Aviapolis

Tuusulanväylä Tikkurila Koivuhaka Osuustie Viertola

Jumbo Kuusikko

Lahdenväylä

Kehä III Hakunila

Vaarala Varikko

Porvoonväylä

Tuusulanväylä Fazerila Malmi

Länsimäki

Kehä I Mellunmäki

TÄRKEÄ TÄYDENNYS SEUDUN RAIDEVERKOSTOON

Vantaan ratikka täydentää pääkaupunkiseudun raideverkostoa, ja on merkittävä parannus joukko- liikenteen tarjontaan. Raitiotie on erinomainen ratkaisu kaupunkiin, jossa liikenne perustuu taloudel- lisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviin kulkumuotoihin.

5 Ensimmäisessä vaiheessa Vantaan ratikka toteutetaan bussirunkolinjana 570, joka aloittaa liiken- nöinnin syksyllä 2021. Runkolinja korvaa linjan 562 kulkien suunnilleen samaa reittiä ja pysähtyen noin joka toiselle pysäkille. Runkolinja on samaa tasoa runkolinjojen 550 ja 560 kanssa. Pysäkkien laatutaso on korkea ja busseihin voi nousta myös keskiovista, mikä lyhentää pysäkkiaikaa. Reitille toteutetaan vahvat liikennevaloetuudet, minkä tavoitteena on saada linjasta nykyistä luotettavampi ja toimivampi.

Vantaan ratikka kytkeytyy muuhun joukkoliikennejärjestelmään metron, pääradan ja Kehäradan sekä tulevaisuudessa Helsingin pikaraitiotieverkoston kautta. Itäpäässä liitytään Mellunmäestä metroon, lännessä Kehärataan lentoasemalla ja Aviapoliksessa ja Tikkurilassa pääradalle ja sen kautta koko Suomeen. Tikkurilassa ratikan reitille on vielä useampi vaihtoehto, ja reitti sekä tärkeä liityntäyhteys junaliikenteeseen pyritään päättämään ja suunnittelemaan yleissuunnittelun yhtey- dessä. Vantaan ratikan kannalta keskeisimmät Helsingin pikaraitiotieverkoston laajenemissuunnat ovat Viikin-Malmin sekä Tuusulanväylän raitiotiet, joista molempien ensimmäiset vaiheet on nostettu jatkosuunnitteluun Helsingissä tällä valtuustokaudella.

Raitiotietä on alustavassa yleissuunnitelmassa verrattu runkobussivaihtoehtoon. Vertailua junaan tai metroon ei ole tehty. Molemmat raskaan raideliikenteen muodot ovat huomattavasti raitiotietä kalliimpia rakentaa, metron kustannukset ovat lähes kymmenkertaiset raitiotiehen verrattuna. Maan pinnalla kulkeva juna on hieman edullisempi, mutta vaatii täyden erottelun muusta liikenteestä eikä näin kokoa kaupunkirakennetta lähelleen kuten raitiotie.

Vantaan ratikka voisi lähteä rakentumaan jo vuonna 2025, jolloin liikennöinti voisi alkaa 2030-luvun alkupuolella. Jotta tähän aikatauluun päästään tulee nyt käynnissä olevan yleissuunnitelmavaiheen jälkeen tehdä päätös jatkosuunnittelusta. Vantaan ratikka sisältyy MAL-suunnitelman luonnoksen 2030-vuoteen mennessä toteutettaviin hankkeisiin.

6 SUUNNITTELUPERIAATTEET

Tavoitteena on suunnitella raitiotie muusta liikenteestä erotetuille omille kaistoille nopean ja luotet- tavan liikennöinnin takaamiseksi. Raitiotie sijoitetaan kadun keskelle aina kun se on mahdollista, sillä se on liikennevalojen toimivuuden kannalta toimivin ratkaisu. Suunnitteluratkaisuissa pyritään raitiotiekäytävässä mahdollistamaan autoliikenteelle yhdet kaistat suuntaansa ja näiden lisäksi kääntymiskaistat.

Osalla reittiä raitiotien omat kaistat edellyttäisivät hyvin kalliita liikennejärjestelyjä. Tällaisia kohtia ovat esimerkiksi Kehä III:n alituskohdat Aviapoliksessa sekä Kielotie Tikkurilassa. Näissä ratikan on suunniteltu kulkevan siksi autoliikenteen seassa. Suunnittelun yhtenä lähtökohtana on yhteensopi- vuus Helsingin raitiotiejärjestelmän kanssa, jotta tulevaisuudessa mahdollistetaan esimerkiksi raitio- tielinja lentoasemalta Helsingin keskustaan.

7 VARIKOT

Linjan päävarikkoaluetta on kaavailtu Vaaralan pienteollisuusalueen läheisyyteen. Ratikan linjaus on kuitenkin yli 20 kilometriä pitkä, joten liikennöinnin aloittamisen, lopettamisen ja vuorovälin muu- tostilanteiden kannalta kaksi varikkoa linjan vastakkaisissa päissä tehostaisi liikennettä ja vähentäisi turhaa siirtymäajoa. Tästä syystä alustavassa yleissuunnitelmassa on esitetty pienempää sivuva- rikkoa Aviapolis-alueelle. Yleissuunnitelmassa varikkojen sijainti ja määrä tarkentuvat.

KUSTANNUSARVIO

Rakentamiskustannukset Raitiotien arvioidut rakentamiskustannukset ovat alustavassa yleissuunnitelmassa 225 – 260 mil- joonaa euroa riippuen Tikkurilan linjausvaihtoehdosta. Tämä ei sisällä pääradan uuden alituksen kustannusta, joka arvioidaan vasta yleissuunnitelmassa. Kustannusarvio siis todennäköisesti nou- see noin 300 miljoonaan euroon. Linjauksen kustannukset on laskettu hyödyntämällä FORE-jär- jestelmän hankeosalaskentaa sekä Raide-Jokerin ja Tampereen raitiotiensuunnittelussa käytettyjä kustannuksia.

Alustavan kustannusjaon mukaan valtio maksaisi hankkeesta 30 prosenttia, jolloin Vantaan osuu- deksi jäisi 158 – 182 miljoonaa euroa. Tästä osuudesta noin puolet maksetaan HSL:n infrakustan- nusten kautta, jolloin Vantaan suora investointiosuus olisi alustavasti 75 – 87 miljoonaa euroa. Kustannusarvion noustessa tarkemmassa suunnittelussa suora investointikustannus olisi noin 100 miljoonaa euroa.

Kustannusarviossa on huomioitu karkealla tasolla ratakustannukset, sähköistys, pysäkit, katujär- jestelyt, johtosiirrot, pohjanvahvistukset ja rakenteet (sillat ja tukimuurit) sekä reaaliaikainen infor- maatio ja kulunvalvonta. Kustannusarviossa ei ole mukana maanhankinta ja lunastus, mahdollinen maaperän puhdistus eivätkä mahdolliset arkeologiset kaivaukset.

8 Suurimmat kustannuksia mahdollisesti nostavat tekijät liittyvät Tikkurilan reitin valintaan, erikois- kuljetusreitteihin etenkin Kyytitiellä ja Tikkurilantiellä, lentoaseman linjaukseen ja päätepysäkkiin sekä suurimpiin siltaratkaisuihin (Kehä III, Tuusulanväylä, Porvoonväylä) ja johtosiirtoihin (Jumbon seudun voimajohdot, maakaasuputki Kyytitiellä). Yleissuunnitelmassa suunnittelu näiden tekijöiden osalta tarkentuu ja kustannusarviota pystytään tarkentamaan.

Liikennöintikustannukset Liikennöintikustannukset ovat noin 4 – 7 miljoonaa euroa suuremmat kuin runkobussilla, jonka on vertailussa oletettu päättyvän Aviapolis-asemalle lentoaseman sijaan. Liikennöintikustannusten arvio voi vielä muuttua yleissuunnitelmavaiheessa, jossa myös tutkitaan aiheuttaako toisen varikon rakentaminen linjan länsipäähän niin suuret säästöt liikennöintikustannuksissa, että varikko kan- nattaa rakentaa. Varikkokustannukset olisivat erikseen laskettuina noin 50 miljoonaa euroa pääva- rikosta ja 20 – 30 miljoonaa euroa sivuvarikosta.

Ratikan ominaisuuksia

Raitiolinjan pituus Noin 20 kilometriä Keskimääräinen pysäkkiväli 800 metriä Maksiminopeus 70 km/h Keskinopeus 24 km/h Vuoroväli 7,5 – 10 minuuttia (hiljaiset tunnit 20min) Liikennöintiaika 04:00-01:00 Matkustajakapasiteetti /vaunu 150 matkustajaa (bussilla 71 matkustajaa) Ennustettu matkustajamäärä Noin 80 000 matkustajaa / vuorokausi

9 RAITIOTIEN VAIKUTUKSET

Matkaketjut ovat sujuvia ja matka-ajat luotettavia Raitiotie on palvelutasoltaan runkobusseja parempi etenkin matkustusmukavuuden, luotettavuuden ja linjaston hahmotettavuuden osalta. Ratikan kyytiin myös mahtuu enemmän ihmisiä. Luotetta- vuutta parantaa vahvempi erottelu muusta liikenteestä ja siitä johtuva myöhästelyn väheneminen.

Ennustetuilla matkustajamäärillä bussiliikennöinnissä joudutaan tilanteeseen, jossa osa vuoroista on selkeän ylikuormittuneita, mikä tekee linjasta epäluotettavan. Matkustaja ei tiedä mahtuuko pysäkiltä kyytiin, ja myös saapumisaika perille on epävarma. Riittämätön kapasiteetti aiheuttaa myös pitkiä seisahdusaikoja pysäkeillä, mikä aiheuttaa matka-ajan pidentymistä.

Runkobussin liikennöinnin nopeus riippuu vahvasti muun liikenteen sujuvuudesta, kun taas muusta liikenteestä eroteltu raitiotie kykenee täsmällisiin ajoaikoihin, vaikka muu liikenne ruuhkautuu.

Liikenneturvallisuus paranee ja liikenneympäristöt muuttuvat turvallisemmiksi Raitiotien vaikutus matkaketjujen sujuvuuteen ja luotettavuuteen näkyy välillisesti koko liikennejär- jestelmän toiminnassa. Parantuneen saavutettavuuden myötä yhä useammalla matkalla käytetään joukkoliikennettä, mikä vähentää henkilöautoliikennettä.

Henkilöautoliikenteen vähentyminen näkyy suoraan positiivisina turvallisuusvaikutuksina. Onnetto- muustiheyden perusteella arvioidut henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät vuositasolla kohtuul- lisen merkittävästi.

Liikenteen terveys- ja ympäristöhaitat vähenevät Liikenneturvallisuuden tavoin positiiviset terveys- ja ympäristövaikutukset ovat seurausta henkilöau- toliikenteenvähentymisestä. Vaikutuksia on mitattu liikenteen CO2-päästöjen kautta. Ratikkaliiken- teen aiheuttamat CO2-päästöt ovat lisäksi noin 2 000 tonnia pienemmät vuodessa kuin runkobus- sin päästöt. Vantaan kaupunki on sitoutunut hiilineutraaliustavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä. Ratikka tukee osaltaan tähän tavoitteeseen pääsemistä.

10 Hakunilan keskusta vuonna 2040

Uudet asunto- ja työpaikka-alueet suunnitellaan joukkoliikennejärjestelmään tukeutuen Raitiotien rakentaminen mahdollistaa tiiviimmän rakentamisen sen ympärille. Mallinnusten perus- teella erityisesti pääradan itäpuolella joukkoliikenteen saavutettavuus paranee merkittävästi ja nämä alueet muuttuvat houkuttelevimmiksi niin asumiselle, palveluille kuin työpaikoillekin joukko- liikenneverkon laajentumisen myötä. Seuraavissa suunnitteluvaiheessa on tärkeää tunnistaa näillä alueilla mahdollisesti oleva lisärakennuspotentiaali.

Liikennejärjestelmä tukee kaupungin elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä Raitiotie Mellunmäestä Lentoasemalle yhdistää luontevasti Itä-Vantaan Helsingin seudun raidelii- kenneverkon piirin ja mahdollistaa aivan uudella tavalla Itä-Vantaan kaupunkirakenteen kehittämi- sen uusine asumis- ja liiketoimintaympäristöineen. Raitiotiekäytävässä autottomien liikkumismah- dollisuudet sekä liikkumis- ja toimintaesteisten liikkumisen edellytykset paranevat. Raitiotien myötä julkiset ja kaupalliset palvelut sekä liiketoimintaympäristöt ovat paremmin saavutettavissa.

11 VANTAA.FI/RATIKKA Lisätiedot Liikennesuunnittelupäällikkö Markus Holm, [email protected], 043 827 0942 Liikenneinsinööri Tiina Hulkko, [email protected], 050 304 4146 Havainnekuvat: Tuomas Vuorinen, WSP

2/2019