DOCSLIB.ORG

86/1/10 Koskee: 2633 Ylitornio, Törmäsjärvi Rovaniemen Maalaiskunta, Ristijärvenpalot Markku Rask 28.2.1986

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
86/1/10 Koskee: 2633 Ylitornio, Törmäsjärvi Rovaniemen Maalaiskunta, Ristijärvenpalot Markku Rask 28.2.1986 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2631/-86/1/10 Koskee: 2633 Ylitornio, Törmäsjärvi Rovaniemen maalaiskunta, Ristijärvenpalot Markku Rask 28.2.1986 VOLFRAMITUTKIMUKSET TÖRMÄSJÄRVEN ALUEELLA YLITORNIOLLA JA RISTIJÄRVENPALOSSA ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VUOSINA 1981 – 1982 2 YHTEENVETO Törmäsjärven - Ristijärvenpalojen volframitutkimusten syynä oli alueen karsikivien oletettu W-kriittisyys. Tutkimusalueelta oli olemassa runsaasti malminetsinnällistä pohjatietoa ja käytettävissä oli myös Geologian tutkimuskeskuksen kallioperäosaston julkaisemattomat 1 : 20 000 paljastumakartat. Kenttätutkimuksissa keski- tyttiin karsi-, grafiitti-kiisuliuske- ja kalkkikivivyöhykkeille sekä tutkittiin uusien metsäaurausalueiden lohkareikot. Scheeliittiä ei näissä tutkimuksis- sa löydetty juuri nimeksikään. Mielenkiintoisimmille alueille Lehdonjär- venlehdossa, Törmäsvaarassa ja Talasmaalla kaivatettiin tutkimuskaivan- toja n. 150 m ja niistä otettiin 400 soijanäytettä. 220 näytteestä analysoitiin volframi ja keskiarvoksi saatiin 22 ppm. Koska oli syytä epäillä näyt- teenotosta johtuvaa kontaminaatiota, otettiin vasaralla 25 ns. testinäytettä. Testinäytteissä W-pitoisuuden keskiarvo oli vain 1.4 ppm. Törmäsjärven - Ristijärvenpalot alueelta ei teoreettisesti sopivasta geologi- sesta miljööstä huolimatta löydetty volframimineralisaatiota. Tutkimukset lopetettiin. 3 SISÄLLYS 1. Johdanto 4 2. Suoritetut tutkimukset 5 3. Loppupäätelmät 9 4. Kirjallisuus 11 4 1. JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Aavasaksan - Muurolan maantien kahta puolin Ylitorniolla ja Rovanie- men maalaiskunnassa käsittäen osia 1 : 20 000 karttalehdistä 2631 03 (Törmäsjärvi), 07 (Kuijas- vaara), 09 (Mellakoski), 12 (Mellajärvi); 2633 03 (Ristijärvenpalot) (kuva 1). Geologisesti alue kuuluu Peräpohjan liuskealueen ja Keski-Lapin graniitin kontaktialueeseen. Alueen kallioperää on ensiksi tarkemmin kuvattu Hackmanin vuorilajikartassa (1910) ja sen seli- tyksessä (1918). Geologian tutkimuskeskuksen (31.12.1983 saakka Geologinen tutkimuslaitos) kallioperäosasto kartoitti tutkimusalueen kallioperän 1970-luvulla V. Perttusen johdolla mitta- kaavassa 1 : 20 000. Törmäsjärven alue on ollut malminetsijöiden mielenkiinnon kohteena jo vuosisatojen ajan. Eräs varhaisemmista maininnoista alueen kupari- ja rautamalmiaiheista löytyy Hermelinin teoksesta vuodelta 1813. Geologian tutkimuskeskus on tutkinut Törmäsjärven aluetta kupari-, sinkki ja nikkelipitoisten lohkareiden antamien viitteiden perusteella 1960-luvulta lähtien (Auranen ja Yletyinen 1974, Auranen 1976, Härkönen 1983). Törmäsjärven alueen eteläpuolella olevaa Kal- lijärven molybdeeniaihetta Geologian tutkimuskeskus on tutkinut jo 1950-luvulla (Siikarla 1957, Yletyinen 1967). Myöhemmin Kallijärven alueen tutkimuksia on jatkanut Outokumpu Oy (Reino 1976, Eeronheimo 1979). Geologian tutkimuskeskus teki malmitutkimuksia Ristijärvenpalojen pohjoispuolella 1970-luvulla (Murtovaara 1978, 1980). Törmäsjärvi - Ristijärvenpalot alueen volframitutkimusten syynä oli alueen karsikivien oletettu volframikriittisyys. Lisäksi Geologian tutkimuskeskuksen malmiosaston pedogeokemiallisten tutkimusten yhteydessä kesällä 1980 otetuista kallionäytteistä oli löydetty anomaalisia W- pitoisuuksia Lehdonjärvenlehdosta ja Törmäsvaarasta (kuva 2). Tutkimukset tehtiin Pohjois-Suomen malmitutkimusryhmän esimiehen O. Aurasen johdolla, geologi M. Raskin vastatessa työn suorittamisesta. Kenttätutkimuksiin osallistuivat kesällä 1981 LuK S. Lamminen ja Yo J. Isokangas ja kesällä 1982 luonnontieteiden kandidaatit S. Lamminen ja 0. Taikina-aho. 5 Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti karttalehtien 2631 03, 06, 09, 12 ja 2633 03 alueilla. Pienennös GT 14 kartasta. 2. SUORITETUT TUTKIMUKSET Törmäsjärven alueen volframitutkimukset aloitettiin keväällä 1981. Pohjatietona alu- eelta oli käytettävissä Aurasen (1974) laatima 1 : 20 000 mittakaavainen kallioperä- kartta. Geologian tutkimuskeskuksen tekemiä geofysikaalisia maastomittauksia 131,5 km2 suuruiselta alueelta ja aerogeofysikaaliset matalalentokartat. Kallioperä- osaston 1 : 20 000 mittakaavaiset paljastuma- ja tektoniset kartat (julkaisemattomat) saimme käyttöömme V. Perttusen luvalla. Ennen kenttätöiden aloittamista tutustut- tiin alueen malmiaiheisiin ja kallioperään O. Aurasen ja V. Perttusen opastuksella. Koska Törmäsjärven alueelta oli muutamaa vuotta aikaisemmin tehty 1 : 20 000 mittakaavainen kallioperäkartoitus, ei katsottu aiheelliseksi ryhtyä laatimaan uutta 6 kallioperäkarttaa, vaan tutkimuksissa keskityttiin kallioperäkartoilla oleville karsi-, grafiitti-kiisuliuske- ja kalkkikivivyöhykkeille, joiden esim. vuoden 1980 Vanttausjärven volframitutkimusten (Rask 1986) perusteella voitiin olettaa olevan W-kriittisiä. Lohkare-etsintä keskitettiin tuoreille hakkuu- ja aurausalueille, joita tutkimusalueella olikin varsin runsaasti. Kesän 1981 paljastuma- ja lohkaretutkimuk- sissa löydettiin vain muutama scheeliittirae. Geologian tutkimuskeskuksen pedogeokemiallisten tutkimusten yhteydessä kesällä 1980 Ilkka Härkönen otti muutamia kallionäytteitä Lehdonjärvenlehdosta ja Törmäs- vaarasta (kuvat 2, 3 ja 4), jotka analysoitiin Otaniemessä. Näytteiden (19 kpl) keski- määräinen W-pitoisuus oli 0.02 % (vaihteluväli 0.00 - 0.04 %). Lisänäytteenottoa varten kaivatettiin urakoitsija Tauno Mäen kaivurilla Lehdonjärvenlehtoon ja Tör- mäsvaaraan n. 100 m tutkimuskaivantoja (kuvat 3 ja 4), lisäksi kaivatettiin n. 50m kaivanto Talasmaan grafiitti-kiisuliuske-karsivyöhykkeelle (kuva 5). Tutkimus- kaivannoista otettiin Cobralla 400 soijanäytettä (K/12201 - 12600). 220 näytteestä analysoitiin volframi Geologian tutkimuskeskuksessa Rovaniemellä (H. Niskavaara) kolorimetrisellä menetelmällä. Keskimääräinen volframipitoisuus oli 22 ppm (vaihte- luväli 2 - 390 ppm, vain kolmessa näytteessä yli 100 ppm). Koska oli aihetta epäillä näytteenotossa käytetyn kovametalliterän aiheuttaneen kontaminaatiota, otettiin tut- kimuskaivannoista vasaralla ns. testinäytteitä. Testinäytteet analysoitiin samalla menetelmällä ja 25 näytteen keskiarvoksi saatiin vain 1.4 ppm (vaihteluväli 0.2 - 14.2 ppm). Maaliskuussa 1982 kaikki Törmäsjärven alueen kairasydämet (Auranen ja Yletyinen 1974, Auranen 1976) tarkastettiin UV-lampulla lopen kairasydänvarastolla -yhtään scheeliittiraetta ei tavattu. Alkukesällä 1982 tutkittiin kaikki kallioperäosaston julkaisemattomilla 1 : 20 000 kartoilla olevat karsi- ja muut W-kriittisiksi arvioidut paljastumat Ristijärvenpalojen alueella (kuva 1) sekä revidoitiin Törmäsjärven alueella. Näissä tutkimuksissa ei tavattu scheeliittiä. Osa Ilkka Härkösen kesällä 1980 Lehdonjärvenlehdosta ja Törmäsvaarasta ottamista ja Otaniemessä analysoiduista kallionäytteistä analysoitiin uudelleen Rovaniemellä 9 talvella 1986. Otaniemessä näytteiden keskimääräiseksi volframipitoisuudeksi oli saatu 0.02 %, mutta Rovaniemellä ei niistä volframia juuri löydetty. 3. LOPPUPÄÄTELMÄT Tutkimusalue kuuluu Peräpohjan liuskealueen ja Keski-Lapin graniitin kontakti- alueeseen. Hackmanin (1910, 1918) mukaan pääosa tutkimusalueen liuskeista kuuluu kalevaisiin vuorilajeihin Keski-Lapin graniitin ollessa iältään postkale- vainen. Perttunen (1980) puolestaan katsoo liuskeiden kuuluvan karjalaiseen ja graniittimassiivin svekofenniseen superryhmään. Aurasen (1976) mukaan tutki- musalueella on graniitin ja koostumukseltaan graniittisten, mutta suurelta osalta sedimentogeenisten gneissien seassa kiillegneissistä, sarvivälke- biotiittigneissistä, amfiboliitista, kvartsiitista, grafiittipitoisista liuskeista sekä erilaisista karsiliuskeista koostuvia länsi-itä -suuntaisia jaksoja. Apliittiset ja usein turmaliinipitoiset, yksinkertaiset pegmatiittiset graniittijuonet leikkaavat näitä kivilajeja. Graniitin ja liuskealeuiden kontaktivyöhykkeitä pidetään yleensä otollisena ns. kontakti-metasomaattisten volframimineralisaatioiden synnylle. Nämä mine- ralisaatiot syntyvät graniittisen tai granodioriittisen intruusion jäännösliuosten tunkeutuessa kalsiumpitoisiin sivukiviin. Liuokset reagoivat sivukivien kanssa, jolloin syntyy kontaktimetasomaattisia karsimuodostumia. Ainoana primäärisenä volframimineraalina tavataan scheeliittiä (Niskanen 1981). Toisaalta volframi- mineralisaatioita voi syntyä epäpuhtaisiin kalkkikiviin graniitti-intruusioiden vaikutuksesta myös pneumatolyyttis-hydrotermistä ja merellisekshalatiivis- sedimentääristä tietä (Nordström 1983). Tutkimusalueella tavataan runsaasti karsikiviä, kiisu-mustaliuskeita ja epäpuhtaita kalkkikiviä. Volframitutkimukset keskitettiin näiden kivien alueille, sillä Peräpohjan liuskealueen itäosasta Vanttausjärven alueelta oli samanlaisesta 10 geologisesta ympäristöstä löydetty scheeliittiä kesällä 1980. Törmäsjärvi - Risti- järvenpalot alueelta ei teoreettisesti sopivasta geologisesta miljööstä huolimatta löydetty scheeliittiä ja tutkimukset lopetettiin. 11 4. KIRJALLISUUS Auranen, O. ja Yletyinen, V. (1974). Raportti malmitutkimuksista Ylitornion Törmäsjärvellä vuosina 1970 - 1973. Julkaisematon raportti M 19/26/74/1 (2631, 2632). Geologian tutkimuskeskuksen arkisto. Auranen, O. (1976). Selostus malmitutkimuksista Ylitornion Törmäsjärven ja Kapustavuoman alueella vv 1975-76. Julkaisematon raportti M 19/2631/-76/3/10. Geologian tutkimus- keskuksen arkisto. Eeronheimo, J. (1979). Metavulkaniitit ja -sedimentit Väystäjän-Kivilompolon alueella, Perä- pohjan liuskealueen pohjoisosassa. Julkaisematon pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. Hackman, V. (1910). Vuorilajikartta, lehdet B6 Ylitornio ja C6 Rovaniemi. Suomen geologinen yleiskartta 1 : 400 000. Geologinen toimisto. Hackman, V. (1918). Vuorilajikartan selitys, lehdet C6-B5-B6,
Load more

Recommended publications
  • Rovaniemen Maakuntakaavaselostus
    ROVANIEMEN MAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS Rovaniemen kaupunki Rovaniemen maalaiskunta Ranua LAPIN LIITTO ROVANIEMEN MAAKUNTAKAAVA SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 4 4.2.7. Lentoliikenteen alue (LL) 58 1.1. Maakuntakaavan tarkoitus 4 4.2.8. Vesiliikenteen alue (LV) 58 1.2. Laatimisorganisaatio 4 4.2.9. Yhdyskuntateknisen 1.3. Työn kulku ja hallinnollinen käsittely 5 huollon alue (ET) 58 1.4. Kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus 4.2.10. Maankamaran ainesten- sekä kaavan ajallinen eteneminen 7 ottopaikka (EO) 58 4.2.11. Erityistoimintojen alue, 2. LÄHTÖKOHDAT 8 liikkuminen rajoitettua (ER) 58 2.1. Maakunnan kehittämisstrategia 8 4.2.12. Suojelualue (S) 59 2.2. Rovaniemen seutukunnan 4.2.13. Luonnonsuojelualue (SL) 59 nykytila ja ongelmat 12 4.2.14. Maa- ja metsätalous- 2.2.1. Taustatiedot 12 valtainen alue (M) 59 2.2.2. Kaavoitustilanne ja 4.2.15. Maa- ja metsätalousalue (MT) 59 maanomistus 23 4.2.16. Tiestö 59 2.2.3. Vahvuudet ja ongelmat 26 4.2.17. Rautatiet 60 2.3. Rovaniemen seutukunnan 4.2.18. Reitit 60 kehittämisstrategia 28 4.2.19. Muut 60 2.3.1. Tavoitteet 28 2.3.2. Aluerakenne 29 5. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 61 2.4. Rovaniemen seutukunnan 5.1. Yleistä 61 kestävä kehitys 29 5.2. Kaavan taloudelliset ja muut 2.4.1. Kestävä kehitys yhdyskunta- seuraamukset 61 rakenteen näkökulmasta 29 5.3. Vaikutukset maankäyttöluokittain 61 2.4.2. Kestävän kehityksen 5.3.1. Taajamatoiminnat ja kyläalueet 62 toteuttaminen 30 5.3.2. Virkistys 62 5.3.3. Loma-asunto- ja matkailu- 3. ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA 32 palvelualueet 62 3.1. Yleisperiaatteet 32 5.3.4. Erityistoimintojen alueet 63 3.1.1.
    [Show full text]
  • Tests of the Standard Model and Its Extensions in High-Energy E+ E
    RESEARCH INSTITUTE FOR HIGH ENERGY PHYSICS REPORT SERIES HU-SEFT R 1996-07 TESTS OF THE STANDARD MODEL AND ITS EXTENSIONS IN HIGH-ENERGY + e e− COLLISIONS arXiv:hep-ph/9603399v1 25 Mar 1996 RAIMO VUOPIONPERA¨ Research Institute for High Energy Physics University of Helsinki Helsinki, Finland ISSN 0788-3587 UNIVERSITY OF HELSINKI RESEARCH INSTITUTE FOR HIGH ENERGY PHYSICS P.O.Box 9 FIN-00014 UNIVERSITY OF HELSINKI FINLAND • • ISSN 0788-3587 Helsinki University Press 1996 Pikapaino RESEARCH INSTITUTE FOR HIGH ENERGY PHYSICS REPORT SERIES HU-SEFT R 1996-07 TESTS OF THE STANDARD MODEL AND ITS EXTENSIONS IN HIGH-ENERGY + e e− COLLISIONS RAIMO VUOPIONPERA¨ Research Institute for High Energy Physics University of Helsinki Helsinki, Finland ACADEMIC DISSERTATION To be presented, with the permission of the Faculty of Science of the University of Helsinki, for public criticism in Auditorium XIV on April 13th, 1996, at 10 o’clock. Helsinki 1996 ISBN 951-45-7356-0 ISSN 0788-3587 Helsinki University Press 1996 Preface This Thesis is based on research carried out at the Department of High Energy Physics of University of Helsinki, at the Research Institute for High Energy Physics (SEFT), at Conseil Europeen pour la Recherche Nucleaire (CERN), at the High Energy Physics Laboratory of the Department of Physics of the University of Helsinki, and at the Deutsches Elektronen-Synchrotron (DESY). The work has been supported by the Lapin rahasto of the Finnish Cultural Foundation and the Vilho, Yrj¨oand Kalle V¨ais¨al¨a Foundation. My stay at DESY was funded by the Province of Finnish Lapland, the City of Rovaniemi and the municipality of Rovaniemen maalaiskunta.
    [Show full text]
  • Lapin Kylähistoriaa
    LAPIN KYLÄHISTORIAA KIRJALUETTELO Rovaniemen kaupunginkirjasto - Lapin maakuntakirjasto LAPPI-OSASTO päivitetty lokakuussa 2017 ENONTEKIÖ KORTELAINEN, Yrjö Entistä Enontekiötä [Hetta ym.] / Yrjö Kortelainen ; koonnut Esko Kortelainen ; [asiantuntijana toiminut Martti Linkola]. - Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1995. - 357 s. [2] s. : kuv., kartt. - ISBN 951-0-20436-6 INARI INARI - Aanaar : Inarin historia jääkaudesta nykypäivään / kirjoittajat: Samuli Aikio ... [et al.] ; toimittanut Veli-Pekka Lehtola ; [tietoruudut: Matti Lackman ...(et. al).]. - [Ivalo] : Inarin kunta, 2003. - 560 s. : kuv., kartt. - ISBN 952-91-5767-3 KIVINIEMI, Neta Varrimassa. - Helsinki : Books on Demand, 2016, - 229, [2] s. : kuv., kartt. ; 22 cm. - ISBN 9789523307070 KORPPILA, Marja Luontaistaloudesta eläneen kylän perinteen kerääminen ja tallentaminen : viilipytystä purkkimaitoon ja ajohärjästä peltipailakkaan [Riutula] / Marja Korppila ja Tuula Airamo. - [Helsinki] : Maa- ja metsätalousministeriö, Maatalousosasto, 1999. - [69] s., [9] kuvas. : kuv. - ISBN 951-53-1941-2 LEHTOLA, Matti Aikamatka Inarin kirkkotuvilta nykypäivään : kävelyllä vanhassa Inarissa / Matti Lehtola. - Ivalo : Akka-Kustannus, 2012. – 100 s. : kuv., kartt. – ISBN 978-952-67767-2-9 PELTOMAA, Jaakko Inarilaisia. - Sodankylä : Lapin lehtikustannus, 2016, - 286 s. : kuv. ; 21 cm., - ISBN 9789529377183 SKANTS, Lauri Kultaa, poroja ja partisaaneja Laanilasssa : pieni pala Lapin historiaa / Lauri Skants ; toimittanut Reija Satokangas. - [Oulu] : Reija Satokangas, 2016 (Vaasa : Waasa Graphics). - 251 s. : kuv., kartt. - ISBN 978-952-93-6877-8 TEERIAHO, Yrjö Tietoa ja tarinaa Saariseliltä / Yrjö Teeriaho, Jorma Mattsson. - Jyväskylä : Docendo, © 2015 ([Saarijärvi] : Saarijärven Offset). - 229 s. : kuv., kartt. ; S. 164-214 Saariselkäläisiä: Saariselillä asuneita ja tunnettuja henkilöitä. 11. - ISBN 978-952-291-224-4 KEMI JUURAKKO : pytinkien ja perheiden saari / [kirjatoimikunta Timo Hietala, Rauni Huusko, Anneli Kivilinna]. - Kemi : Juurakon-Sysimön perinneryhmä, 2012. - 446 s. : kuv., kartt.
    [Show full text]
  • Yhdistyneen Rovaniemen Alueiden Käytön Strategia
    Yhdistyneen Rovaniemen alueiden käytön strategia Perusselvitysraportti 27.04.2006 Sisällys: Yleistä.......................................................................................................................................4 1. Maankäyttö...........................................................................................................................4 1.1. Yhdyskuntarakenteen kehittyminen yleisesti .................................................................4 1.1.1. Mennyt kehitys ja nykytilanne .................................................................................4 1.1.2. Analyysi ja tulevaisuuden tavoitetila........................................................................4 1.2. Liikennejärjestelmä........................................................................................................5 1.2.1. Mennyt kehitys ja nykytilanne .................................................................................5 1.2.1.1 Rovaniemen liikenteellinen asema Pohjois-Kalotin alueella..............................5 1.2.1.2 Pääliikenneverkko .............................................................................................5 1.2.1.3 Joukkoliikenne...................................................................................................7 1.2.1.4 Kevyt liikenne ....................................................................................................8 1.2.1.5 Tavaraliikenne ...................................................................................................8
    [Show full text]
  • Pekka Hermanni Kyrö S
    Curriculum vitae taidemaalari murtomaarealisti Pekka Hermanni Kyrö s. 1950 Inari PL 178 99801 IVALO p. 050 9100 974 pekkahermanni.kyro(a)gmail.com Taideopinnot Suomen taideakatemiankoulu 1974–1978 Reikäreuna, Orivesi 2009 * Kungliga Konsthögskolan 1977 Ivalon ala-aste 100v, 2009 * Limingan taidekoulu 1973-1974 Galleria Lohiniva Uusinta, KSL:n maalauskurssit 1971, 1972, 1974 Tornion taidemuseo 2008 * Art Inari, 2009, 2008, 2007, 2006, 2005, 2004* Kuvataideakatemian promootio 2006 Etelänapa, Helsinki 2007 Art Aska 2007* Teoksia ensimmäisen kerran esillä 1971 Tunturi Taidetupa, Saariselkä 2007* Pohjoisen puoleista, kuvataidetta Lapista, Voipaala 2007* Yksityisnäyttelyt (*kutsunäyttelyt) Konst från Norra Finland, Luulaja 2006 Hallaa IV, Rovaniemi 2006, 2001 Orivesi 2011* Talvinapa, Rovaniemi 2006 Särestöniemi 2010 Kesänapa, Rovaniemi 2006, 2005, 2003 Inarin Saamelaismuseo Siida/Ylä-lapin luontokeskus Art Inari 2007, 2006, 2005, 2004* 2009* Camping 2005, Sodankylä 2005* Rovaniemi 2007, 2003, 4x2001, 2x2000, 1996,1989, Lapin taitelijaseura Keravalla 2002 1988, 1983, 1982, 1974 Pohjoismainen leijanäyttely, Helsinki 2002* Ivalo 2005, 2003, 2002, 2001, 1998, 1993, 1992, 1989, Lapin Lumo, Helsinki 2002* 1988, 1984 Viitasaari 1999, 1998* Ylitornio, Siunattu Hymy 2004* Hallaa, Utsjoki 1998 Tampere 2003 Ivaloa, Ivalo 1997 Karasjoki 2002* Hallaa, Ranua 1995 Inari 2002, 2001,1991 Ruotsi 1994, 1991, 1989, 1987, 1980, 1972 Jyväskylä 1993 Art Eroc, Rovaniemi 1994 Rovaniemen taidemuseo 1990* Shamaanikesä, Tornion taidemuseo 1993* Kemin taidemuseo 1989* Kevon
    [Show full text]
  • Imagining a New Society
    TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS SARJA - SER. B OSA - TOM. 358 HUMANIORA Johanna Ruohonen IMAGINING A NEW SOCIETY Public Painting as Politics in Postwar Finland TURUN YLIOPISTO UNIVERSITY OF TURKU Turku 2013 From the Department of Art History School of History, Culture and Arts Studies University of Turku FIN-20014 Turku Finland Supervisors Professor Altti Kuusamo University of Turku Dr. Anja Kervanto Nevanlinna, Senior Research Fellow University of Helsinki Pre-examiners Professor Jonathan Harris Winchester School of Art, University of Southampton Dr. Liisa Lindgren University of Helsinki Opponent Dr. Liisa Lindgren University of Helsinki Custos Professor Altti Kuusamo University of Turku Layout: Päivi Valotie On the cover: Tove Jansson, “Electricity”, 1945. Oil on insulate board, 286 x 213 cm. Helsinki Art Museum. Photo: Hanna Riikonen, Helsinki Art Museum. ISBN 978-951-29-5293-9 (PRINT) ISBN 978-951-29-5294-6 (PDF) ISSN 0082-6987 Painosalama Oy – Turku, Finland 2013 TABLE OF CONTENTS Acknowledgements 7 Preface: Re-visioning the Invisible 9 I PUBLIC PAINTING IN THE SOCIETY AND IN ART HISTORY 1. The Politics of Public Painting Monumental Painting as Public Art 15 Being Public 17 Private Sector Public Painting 23 Public Art and Agency 26 Monumental Memories: Art in Remembering and Forgetting 29 Setting the Framework 32 2. Public Painting in Art History Mural, Monumental, or Public? 36 Between High Art and Decoration 38 National Art in an International Context 41 The Uninteresting Public Painting 47 Building a Tradition (of Ignoring Public Paintings) 49 II FORMULATING NATIONAL ART 3. Picturing Ideologies Nationalism and the Early Finnish Public Painting 57 Realising an Ideology 62 National and Foreign 68 Addressing a Divided Nation 75 On a Lighter Tone 82 National Character for Art 87 “Art for the People” 94 4.
    [Show full text]
  • Toimintakertomus Rovaniemen Kaupungin Museotoimi
    Toimintakertomus 2004 Rovaniemen kaupungin museotoimi 1 Kansi muokattu kuvasta: Helskog 1988. One of the main panels in Alta. Teoksessa Myanndash, Rock Art in the An- cient Arctic. Toim. Kare, Antero 2000. Arctic Centre Foundation Rovaniemi, Gummerus kirjapaino oy, Jyväskylä, s. 24-25. Julkaisija: Rovaniemen kaupungin museotoimi Taitto: Suvi Pohjoisaho 2 3 ROVANIEMEN KAUPUNGIN MUSEOTOIMEN TOIMINTAKERTOMUS 2004 Lapin maakuntamuseo 4 Rovaniemen taidemuseo 4 Yleistä 4 Lapin maakuntamuseo 6 Kokoelmat 6 Arkisto ja kirjasto 7 Näyttelyt 9 Maakunnallinen museotyö 11 Museo ja yleisö 12 Opetus 13 Julkaisut 14 Tiedotus ja markkinointi 15 Toimitilat 15 Rovaniemen taidemuseo 16 Näyttelyt 16 Aluetaidetoiminta 26 Museopedagogiikka 28 Kokoelmat 28 Arkisto, kirjasto ja Digmo-projekti 32 Tapahtumat 33 Toimitilat 33 Museotoimen hallinto 34 Museotoimen henkilökunta 34 Lapin maakuntamuseo 34 Rovaniemen taidemuseo 37 Talous 39 2 3 Lapin maakuntamuseo on alueellinen keskusmuseo, jonka toiminta-alueena on Lapin lääni lukuun ottamatta Tornionjokilaaksoa ja Kemin seutua. Museo avattiin 1975 Lappia-talon yhteydessä. Vuonna 1992 museo sai uudet tilat Arktikumissa, ja 1994 museon perusnäyttely Selviytyjät sai Euroopan neuvoston museopalkinnon. Museon uusi perusnäyttely Pohjoiset keinot avattiin joulukuussa 2003. Museon perustehtäviä ovat esineellisen ja muun kulttuuriperinnön keruu, tallennus, tutki- mus ja esittely. Lapin maakuntamuseo Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi www.rovaniemi.fi/maakuntamuseo Rovaniemen taidemuseo avattiin lokakuussa 1986 arkkitehti, professori
    [Show full text]
  • 2 Lapin Maatalous
    145 MTT:n selvityksiä 145 MTT:n selvityksiä 145 Monialaisuus maaseutuyrityksen mahdollisuutena Monialaisuus maaseutuyrityksen mahdollisuutena Lauri Juntti Leena Rantamäki-Lahtinen Maaseutu MTT:n selvityksiä 145 62 s. Monialaisuus maaseutuyrityksen mahdollisuutena Lauri Juntti Leena Rantamäki-Lahtinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ISBN 978-952-487-124-2 (Verkkojulkaisu) ISSN 1458-5103 (Verkkojulkaisu) www.mtt.fi /mtts/pdf/mtts145.pdf Copyright MTT Lauri Juntti ja Leena Rantamäki-Lahtinen Julkaisija ja kustantaja MTT Taloustutkimus, Luutnantintie 13, 00410 Helsinki www.mtt.fi /mttl Jakelu ja myynti MTT Taloustutkimus, Luutnantintie 13, 00410 Helsinki Puhelin (09) 56 080, telekopio (09) 563 1164 sähköposti julkaisut@mtt.fi Julkaisuvuosi 2007 Kannen kuva Kantoniemen tuvat Esipuhe Maatilan toimintojen ulottamista perusmaatalouden ulkopuolelle on tutkittu toistaiseksi mel- ko vähän, vaikka kyseessä on melko yleinen ja vanhakin ilmiö: joka kolmas suomalainen tila on monialainen. Maatalouden muutospaineiden myötä viljelijäväestön osallistuminen muun yritystoiminnan kehittämiseen on maaseudun yritystoiminnan ja elinvoimaisuuden kannalta entistä ajankohtaisempaa. Maatilan yritystoiminnallista monialaistamista valottavalle tuo- reelle tutkimustiedolle on kasvava tarve maaseudun kehittämisessä. Tässä MTT:n selvityksiä sarjan raportissa julkaistaan kaksi monialaisuutta koskevaa artikkelia, joista ensimmäinen koskee muun yritystoiminnan aloittamisen edellytyksiä lappilaisilla maatiloilla ja toisessa pureudutaan monialaisen tilan kehitykseen
    [Show full text]
  • Sopimus Lapin Kirjastojen Yhteistoiminnasta
    Sopimus Lapin kirjastojen yhteistoiminnasta 1. Sopijaosapuolet Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunginkirjasto – Lapin maakuntakirjasto Jorma Eton tie 6, 96100 Rovaniemi Enontekiön kunta Inarin kunta Kemin kaupunki Kemijärven kaupunki Keminmaan kunta Kittilän kunta Kolarin kunta Muonion kunta Posion kunta Ranuan kunta Sallan kunta Simon kunta Sompion kirjasto Tervola kunta Tornion kaupunki Tornionlaakson kirjasto Utsjoen kunta Sopijaosapuolet muodostavat Lapin kirjaston. 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Viisi Lapin kuntaa Inari, Kolari, Sodankylä, Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta allekirjoitti sopimuksen yhteisjärjestelmästä järjestelmätoimittajan kanssa 18.12.1991. Seuraavana vuonna yhteisjärjestelmä sai nimekseen Aurora. Vuoteen 1997 mennessä Auroraan oli liittynyt kaksitoista Lapin läänin kuntaa. Perustajakuntien lisäksi mukana olivat Sallan, Savukosken, Pelkosenniemen, Utsjoen, Ylitornion, Pellon ja Kemijärven kunnat, sekä Rovaniemen ammattikoulutuksen kuntayhtymän ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun kirjasto. Aurora nimi vaihtui Lapin kirjastoksi yhteisen hankkeen kautta, jossa selvitettiin mahdollisuus hankkia yhteinen graafinen kirjastojärjestelmä kaikille Lapin läänin kirjastoille. Vuonna 2004 Lapin kirjastoon liittyivät Aurora- kirjastot ja niiden lisäksi Kittilän, Tornion kirjastot sekä Rovaniemen ja Länsi-Lapin toisen asteen oppilaitosten kirjastot. Samana vuonna Rovaniemen ammattikorkeakoulun kirjasto erosi ryhmästä. Vuonna 2007 Lapin kirjastoon liittyi vielä kaksi kuntaa, Enontekiö ja Muonio. Vuonna 2007 Lapin kirjastoon
    [Show full text]
  • GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 19/3614/-86/1/10 Koskee: 3613 Rovaniemen Maalaiskunta Vanttausjärvi Markku Rask 28.2.1986
    GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 19/3614/-86/1/10 Koskee: 3613 Rovaniemen maalaiskunta Vanttausjärvi Markku Rask 28.2.1986 VOLFRAMITUTKIMUKSET VANTTAUSJÄRVEN ALUEELLA ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VUOSINA 1980 JA 1982 2 YHTEENVETO Vanttausjärven alueen volframitutkimukset saivat alkunsa Seppo Määtän Geologian tutkimuskeskukselle vuosina 1978 - 1980 lähettämistä kansan- näytteistä, jotka volframin ohella sisälsivät kuparia ja joskus kobolttia ja molybdeenia. Tutkimukset aloitettiin kesällä 1980 ja niistä löydettiinkin muutamia mielen- kiintoisia scheeliittiä sisältäviä lohkareita. Samaan aikaan Rautaruukki Oy oli aloittanut myöskin kansannäytteestä alkunsa saaneet volframitutkimukset Vanttausjärven alueen luoteisosassa. Geologian tutkimuskeskuksen ja Rauta- ruukki Oy:n kesken sovittiin, että vuodesta 1981 lähtien Rautaruukki Oy yksin jatkaa volframitutkimuksia Kemijoen pohjoispuolella. Kesällä 1982 Geologian tutkimuskeskus tutki Kemijoen itäpuolella Ranta- Tulkkivaarassa muutaman scheeliittipitoisen kansannäytteen löytöympäristöä. Näissä tutkimuksissa ei tavattu scheeliittiä ja tutkimukset lopetettiin. 3 SISÄLLYS 1. Johdanto 3 2. Suoritetut tutkimukset 5 3. Loppupäätelmät 8 4. Kirjallisuus 12 5. Liittyy 13 4 1. JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Rovaniemen maalaiskunnassa Rovaniemen itäpuolella seuraavien 1:20 000 karttalehtien alueella: 3613 03 (Kampsa-aapa), 06 (Ten- nilä), 09 (Vanttauskoski); 3614 01 (Jyrhämävaara), 02 (Kulus), 04 (Kulus- selkä), 05 (Vika), 07 (Vanttausjärvi), 08 (Köyry) (kuva 1). Kemijoen etelä- puoleinen alue on varsin hyvin paljastunutta
    [Show full text]
  • Rovaniemen Maakuntakaavakartta
    Tapanivuoma Kukasjärvi Keinoaapa kr Mattisvuoma Torvinen Sudenvaara Mukkala AT Uimaniemi Kaikuranta Viitaranta Korteaapa Lentovaara Törmänen M Ç È N Korkeakangas Tainio 374 o Kukasjärvi Kairala Vuoma l a 5 Lohiniva k Keski-Luosto r o Porosaari Unari Peuraselkä v sp j RM a Erlanti o Kuusiaapa Jänkälä jo sp k Sokanaapa k O i 1418 LAPIN LIITTO Porkkavaara u i MT RA n Kukasvaara Kätkävaara Hallituskatu 20 B a Kuusela Ylijoki Sinettä AT Ritaselkä PL 8056 5077 s sp Orresokka Poikajärvi EO 7272 jo Seipäjärvi È Suvanto 96101 ROVANIEMI Æ k Lehtovaara MT 363 Akanvaara 2660 i MT Liittovaara Morottaja LUOSTO Kitinen Puh. (016) 3301000 5080 5 Rahkavaara Telefax 016-318 705 yt SL Unari Luosto sp Taapaselkä Tainiovaara 5078 Mitkasjärvi Kaikoselkä RA 4236 È AT sp Vesala 7295 Kummitsoiva È V at KilpiaapaMT Vasaniemi Ruopaspalo Liivaselkä Kemijoki362 AT Vasaselkä Parnavaara Porokari sp 840 Vasikkajärvi Uusipalo5081 M 5 i 347 k Lehtojärvi AT Käyläselkä jo 4513 Taapajärvi n Mairivaara Latvajärvi Joukahaisvaara a AT Norvajärvi 362 Keskikari d T u 5 Æ Sadinvaara a Molkojoki V a Vuojärvi 364 Nuuksvaara a Takajärvi R p Pelkosenniemi a Perttaus P 837 Vuovaara LL Lamminvaara e ROVANIEMEN MAAKUNTAKAAVA jo r Kuukkeli M Maijanen k tt sp i a SL sp 1622 Olkka-Toramoselkä Z u Käärmelehto Seipäjoki Vuotosjoki È 4513 s Kuoppaoja È jo Mairijoki k N Vuojärvi 4236 Norvajärvi i ie AT Pyytöselkä sj Auvojärvi Latvavaara Kokonaapa RANUA *** ROVANIEMEN MAALAISKUNTA Räväsjärvi ok sp Pyhäjärvi MT Koiramännikkö i Saarikangas HelisteKorvakumpu 362 kr Molkoköngäs SL 5081 Pettelmävaara
    [Show full text]
  • Cities of the Baltic Sea Region – Development Trends at the Turn of the Millennium
    Cities of the Baltic Sea Region – Development Trends at the Turn of the Millennium Tomas Hanell & Jörg Neubauer NORDREGIO 2005 Nordregio Report 2005:1 ISSN 1403-2503 ISBN 91-89332-52-0 ©Nordregio 2005 Analysis & text: Tomas Hanell Statistics: Jörg Neubauer Cartography & graphics: Patrik Tornberg, Tomas Hanell Dtp: Jörg Neubauer Linguistic editing: Chris Smith Repro and print: Katarina Tryck AB, Stockholm, Sweden Copies: 1500 Price: EUR 35,- Nordic Council of Ministers Nordic Council Nordregio Store Strandstraede 18 P.O.Box 3043 P.O.Box 1658 DK-1255 Copenhagen K DK-1021 Copenhagen K SE-11186 Stockholm Phone: +45-33-960 200 Phone: +45-33-960 400 Phone: +46-8-463 54 00 Fax: +45-33-960 202 Fax: +45-33-111 870 Fax: +46-8-463 54 01 http://www.norden.org http://www.norden.org http://www.nordregio.se Nordic co-operation takes place among the countries of Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, as well as the autonomous territories of the Faroe Islands, Greenland and Åland. The Nordic Council is a forum for co-operation between the Nordic parliaments and governments. The Council consists of 87 parliamentarians from the Nordic countries. The Nordic Council takes policy initiatives and monitors Nordic co- operation. Founded in 1952. The Nordic Council of Ministers is a forum of co-operation between the Nordic governments. The Nordic Council of Ministers implements Nordic co-operation. The prime ministers have the overall responsibility. Its activities are co-ordinated by the Nordic ministers for co-operation, the Nordic Committee for co-operation and portfolio ministers. Founded in 1971.
    [Show full text]