Rovaniemen Ja Rovaniemen Maalaiskunnan Yhdistymisen Arviointi

Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistymisen arviointi

Keskipitkän aikavälin arviointi kuntaliitoksen toteutumisesta ja sen vaikutuksista

Jari Stenvall, Jenni Tyvitalo, Asko Suikkanen & Antti Syväjärvi

Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistymisen arviointi Keskipitkän aikavälin arviointi kuntaliitoksen toteutumisesta ja sen vaikutuksista

Jari Stenvall, Jenni Tyvitalo, Asko Suikkanen & Antti Syväjärvi Esipuhe

Kuntaliitokset ovat herättäneet viime aikoina voi- ton professori Jari Stenvall. Lisäksi professori Asko makasta keskustelua. Kriittisimmät arviot moittivat Suikkanen ja professori Antti Syväjärvi ovat olleet uudistuksia vaihtoehdottomuudesta. Uudistuksissa on mukana tutkimuksen suunnittelussa ja kirjoittami- kasvatettu kuntakokoa, mutta ei juuri ole toteutettu sessa. Hankkeen tutkija on ollut HTM Jenni Tyvitalo. muita muutoksia. Lisäksi tutkimusprosessin tueksi muodostettiin Kuntakoko vaikuttaa välillisesti ja välittömästi kaupungin henkilöstöstä ohjausryhmä, joka on avusta- kunnan taloudelliseen tilanteeseen, mikä taas edel- nut tutkimusprosessin tiedon tuottamisessa. Kiitokset leen vaikuttaa kunnan mahdollisuuksiin huolehtia ohjausryhmän jäsenille: apulaiskaupunginjohtaja velvollisuuksistaan. Kuntarakenteiden muutosten Matti Ansala, apulaiskaupunginjohtaja Martti Anttila, tarpeellisuutta perustellaan asukkaiden oikeuksien elinkeinopäällikkö Erkki Kautto, kaupunginsihteeri toteutumisella. Kaisa Laitinen, osastonjohtaja Antti Lassila, kaupun- Kuntalain (365/1995) 1 § mukaan Suomi jakautuu gininsinööri Olli Peuraniemi, kehittämispäällikkö Eva kuntiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu Repo, osastonjohtaja Jouko Törmänen, henkilöstön perustuslaissa. Kunnallinen itsehallinto liittyy siis kehittämispäällikkö Ville Urponen. Erityisen suuren vahvasti kysymykseen demokratiasta eli toisin sanoen työpanoksensa tutkimukseen on antanut kehittämis- asukkaiden päätösvallasta. Kuntarakenneuudistuksissa päällikkö Eva Repo. tulee väistämättä esiin tarve toimivalle demokratialle, Lisäksi tutkimuksessa on ollut mukana monia jossa toteutuu alueiden välinen yhdenvertaisuus. yksittäisiä henkilöitä, jotka ovat avustaneet tutkimus- Kuntalaisille kuntauudistuksissa on keskeistä prosessin etenemisessä. Panoksensa on antanut Lapin lähidemokratia, sillä paikallisuus ja sen tunteminen yliopiston henkilöstöstä Pekka Vasari ja Ritva Linna päätöksiä tehdessä on tärkeää. Toisekseen palvelut kangas. nousevat asukkaille tärkeiksi. Uudistuksissa usein Lämpimät kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille! kevennetään haja-asutusalueen palveluita, jotka usein ovat taloudellisesti tarkasteltuna kunnalle raskaampia Arviointi on toteutettu riippumattomasti ja arvioin- kantaa. nissa esitetyistä asioista vastaavat vain tekijät. Nämä uudistuksiin liittyvät kysymykset ovat näky- neet myös vahvasti Rovaniemen uudistuksessa. Tutki- muksen avulla on mahdollisuus saada monipuolista Rovaniemellä 30. huhtikuuta 2012 näkökulmaa kuntaliitosten vaikutuksista edellä mai- nittuihin teemoihin. Raportissa kerätty aineisto kertoo Professori Jari Stenvall kuntaliitokseen liittyvistä kyvykkyyksistä ja tahtotilasta Tutkija Jenni Tyvitalo ratkaista näitä perustavanlaatuisia kysymyksiä. Professori Asko Suikkanen Tutkimus on tehty yhteistyössä Lapin yliopiston Professori Antti Syväjärvi kanssa ja vastuuhenkilönä on toiminut Lapin yliopis- Sisällys

I JOHDANTO 6

II ROVANIEMEN JA ROVANIEMEN MAALAISKUNNAN YHDISTYMINEN 8 1 Strategisen kuntaliitoksen arviointi keskipitkällä aikavälillä 8 2 Strateginen yhdistyminen – yleiskuva Rovaniemen yhdistymisestä 11 3 Yhdistyminen Rovaniemen alueen vahvistajana 14 4 Hallinnon kehittämistavoitteet 24 5 Palveluiden kehittämistavoitteet 30 6 Talouden kehittämistavoitteet 39 7 Yhteenvetoa Rovaniemen yhdistymisestä ja kehityksestä 45

III ASUKKAIDEN ARVIO JA VISIO UUDESTA ROVANIEMESTÄ 46 1 Kuntaliitostutkimukset asukkaiden näkökulmasta 46 2 Strateginen yhdistyminen ja asukkaat 47 3 Rovaniemi laadukkaiden palveluiden tuottajana 51 4 Vetovoimainen keskus ja elinvoimaiset kylät 54 5 Rovaniemi - maakunnalliset ja kansainväliset rajat ylittävä keskus 58 6 Yhteenvetoa suhteellisen raportoinnin avulla 62

IV KEHITTYVÄN ROVANIEMEN KULMAKIVET 65 1 Strategiset valinnat kaupungin kehityksen suuntaajana 65 2 Palveluiden Rovaniemi 66 3 Vahva talous sekä kumppanuuteen ja kannustavuuteen perustuva johtaminen 69 4 Rovaniemi elinvoimaisena alueellisena toimijana 71 5 Vetovoimainen keskus ja elinvoimaiset kylät 73 6 Yhteenveto 76

Lähteet 78

Liitteet 81 Liite 1. Lapin ja koko Suomen työmarkkinoiden kehitys 81 Liite 2. Kunnan talouden tasapainon tulkintatyypit tulkintaympäristöittäin 81 Liite 3. Rovaniemen talouden kehitys suhteessa vertailukuntiin. 82 Liite 4. Arviointitutkimuksen eteneminen. 84 Liite 5. Kuntalaisille suunnattu kyselylomake 84 I Johdanto

IJOHDANTO

Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät ja pitkällä aikavälillä. Toistaiseksi tästä on kuitenkin 1.1.2006. Tehty kuntaliitos on ollut merkittävä paitsi ollut vain vähän tutkimustietoa. paikallisesti niin myös valtakunnallisesti. Uudistus oli Tässä yhteydessä tarkoituksenamme on arvi- esimerkiksi Suomessa ensimmäisiä strategisia kunta- oida Rovaniemen kaupungin yhdistymisprosessia viisi liitoksia. Tämä tarkoitti muun muassa sitä, että yhdis- vuotta sen toteutumisen jälkeen. Tämä raportti on tymiseen sisällytettiin kehittämiseen ja tulevaisuuteen ensimmäinen 2000-luvulla toteutettujen kuntalii- liittyviä tavoitteita kuten sopimusohjauksen uudista- tosten keskipitkän aikavälin vaikutuksia tarkaste- minen ja kaupungin vetovoimaisuuden vahvistami- leva arviointi. nen. Näin Rovaniemen yhdistyminen on ollut selkeä Rovaniemen uudistus antaa mahdollisuuden päänavaaja. Varsinkin kunta- ja palvelurakennusuudis- arvioida kuntaliitoksiin liitettyjä argumentteja nimen- tuksen myötä Suomessa on toteutettu lukuisia kun- omaan keskipitkällä aikavälillä. Tältä osin on myös taliitoksia, joille Rovaniemen yhdistyminen on ollut huomattava, että vaikka kuntaliitoksiin on suhtauduttu eräänlainen esimerkki. myönteisesti, niin myös niiden hyödyllisyyttä kohtaan Kuntaliitoskeskustelu on jatkunut edelleen erittäin on esitetty voimakasta kritiikkiä. Näiden argumenttien ajankohtaisena. Maan hallituksen toimesta on käyn- perusteella muun muassa on esitetty, ettei kuntaliitok- nistetty keskustelu kuntarakenneuudistuksesta, joka sista ole erityisesti merkittävää hyötyä ja ne saattavat toteutuessaan vähentäisi kuntien määrän alle 70:een. nostaa kustannuksia ja heikentää palveluita. Arvioin- Lähtökohtaisena oletuksena on, että elinvoimainen nille tällaiset ristiriidat antavat hyvän oikeutuksen eli kuntarakenne muodostuisi suuremmista kunnista on syytä selvittää kuntaliitoksen todellisia vaikutuksia (elinvoimainen kuntarakenne 2012). Valtakunnalli- sekä toisaalta selvittää kuntalaisten asettamia arvioita sessa kuntauudistuksessa tavoitellaan itse asiassa juuri ja odotuksia. sellaisia päämääriä – kuten toimivat palvelut, vahva Rovaniemellä arviointi on liitetty yhdistymiseen kuntatalous sekä elinvoimaisuus –, jotka ovat olleet vahvasti koko uudistusprosessin ajan. Tätä kautta on myös uuden Rovaniemen tavoitteita. tuotettu systemaattista tietoa uudistuksen etenemi- Kuntamuutoksia ja – liitoksia on myös tutkittu sestä sekä voidaan hahmottaa koko toteutuksen kehi- ja arvioitu varsin runsaasti. Tavallisimmin arvioin- tyskaarta. Maalaiskunnan ja kaupungin yhdistymisen nit ovat kohdistuneet uudistuksen toteutuksen arviointia on tehty jo ennen yhdistymistä sekä yhdis- alkuvaiheisiin. Esitettynä väitteenä on usein myös tymisen jälkeen toiminnallisen toteutuksen aikana1. se, että kuntaliitokset aikaansaavat välittömiä Tämä arviointi jatkaa Rovaniemen kaupungin ja Lapin vaikutuksia sekä toisaalta vaikutuksia keskipitkällä 1 ks. Satokangas & Torvinen 2006, Pirkkiö & Satokangas 2008a, Pirkkiö & Satokangas 2008b.

6 yliopiston yhteistyössä tehtyä yhdistymisen arviointi- Toisessa osassa tarkastelemme uudistuksen vaiku- toimintaa. Kysymyksessä on kokonaisarviointi, jonka tuksia kuntalaisten näkökulmasta. Lähtökohtanamme lähtökohtana ovat yhdistymiseen liittyvät tavoitteet. on paitsi kartoittaa kuntalaisten käsityksiä liitoksesta, Keskitymme seuraaviin kysymyksiin: niin myös hahmottaa, miten rovaniemeläiset näkevät Rovaniemen uudistuksen strategiset linjaukset. Suori- ffOnko Rovaniemen kaupungin yhdistyminen tettu kysely poikkeaa muista Suomessa tehdyistä kan- edennyt asetettujen tavoitteiden suuntaisesti salaiskyselyistä kehittämislähtöisyydessään. Aineisto ffOvatko asetetut tavoitteet edelleen sisällöllisesti on myös poikkeuksellinen siinä suhteessa, että sen tarkoituksenmukaisia perusteella on nähtävissä, miten uudistus koetaan ffMinkä suuntaisia strategisia valintoja Rovanie- kuntalaisten keskuudessa pitkällä aikavälillä. men tulisi tehdä huomioiden yhdistymisproses- Kolmas kokonaisuus liittyy Rovaniemen kehittymisen sista saadut kokemukset tuleviin linjauksiin. Tarkoituksenamme on tuottaa erityisesti strategista ja toiminnan suuntaamista koskevaa Arviointimme etenee vaiheittain. Tämä arviointira- tietoa. Eräänä keskeisenä painopisteenä arvioinnissa portti muodostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä koko- on tulevaisuuden hahmottaminen. Tässä suhteessa naisuudesta. Ensimmäisessä vaiheessa muodostamme tärkeää onkin tarkastella paitsi yhdistymisen myötä kokonaiskuvan uudistuksen etenemisestä. Tarkoituk- tapahtunutta kehitystä niin ottaa huomioon arvioin- senamme on aineistoon perustuen analysoida, ovatko nissa sisäisen ja ulkoisen toimintaympäristön haasteet. uudistuksen alkuvaiheen kehityspiirteet ja vaikutukset Raportin lopussa tarkastellaan Rovaniemen kaupun- edelleen ajankohtaisia, kun muutoksesta on kulunut gissa tehtyjä valintoja suhteessa edellisiin. viisi vuotta.

7 II Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistyminen

IIROVANIEMEN JA ROVANIEMEN MAALAISKUNNAN YHDISTYMINEN

1 Strategisen kuntalii- ja tietoisesta kieltäytymisestä monista hyvistäkin toksen arviointi keski- vaihtoehdoista. Strategian avulla organisaatio hallit- see tietoisesti ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä sekä niiden pitkällä aikavälillä välisiä vuorovaikutussuhteita siten, että kannattavuus-, jatkuvuus- ja kehittämistavoitteet pystytään saavutta- Rovaniemen kuntaliitoksen tavoitteena on ollut strate- maan. gisen yhdistymisen toteuttaminen. Siksi on tarkoituk- Strategisuus tarkoittaa sitä, että kuntaliitos on senmukaista pysähtyä pohtimaan, mitä strategisuus kyetty toteuttamaan kokonaisvaltaisesti (eri toiminnot tarkoittaa, kun sitä tarkastellaan keskipitkällä aikavä- tukevat tosiaan), valintoja ja priorisointeja tehden sekä lillä. Tätä kysymystä ei ole juuri pohdittu arviointikir- kiinnittäen huomio tulevaisuuteen. Tällöin oleellista jallisuudessa. on muun muassa se logiikka, jonka perustalta tehdään Yleisesti ottaen strategia on organisaation tietoi- valintoja (kuvio 1). nen keskeisten tavoitteiden ja toiminnan suunta- Kuntaliitoksessa on tärkeää kiinnittää huomiota viivojen valinta muuttuvassa toimintaympäristössä. strategian sisältöön mutta myös itsessään strategioi- Kysymys on valinnasta lukemattomien vaihtoehtojen den toteutukseen. Kriittisesti tarkasteltuna on mahdol- joukosta, asioiden panemisesta tärkeysjärjestykseen lista pohtia missä määrin strategisuudelle on ylipäänsä

Potentiaalinen vaikutus

Pieni Keskitasoinen Korkea

Kii ree llisyys Vähän merkittävä Pudota listalta Arvioi periodittain Seuraa jatkuvasti

Merkittävä Pudota tai Arvioi periodittain tai Suunnittele reagointi arvioi periodittain jatkuva seuranta

Erittäin merkittävä Seuraa ja arvioi Seuraa jatkuvasti Reagoi välittömästi

Kuvio 1 (Perrot 2009; 51).

8 tarvetta kuntaliitoksen yhteydessä? Tyypillisiä syitä Kuvio 2 Strategiatyön viitekehys. strategioiden tekemiselle ovat esimerkiksi seuraavat seikat: niukkuus, toiminnallisen painopisteen määrit- tely, valintakriteerien määrittely, johtamisen määrittely, Ympäristö resurssien käytön määrittely, muutoksen hallinta sekä Ulkoiset strategiset monimutkaisuuden hallinta (esim. Harisalo 2009). Strateginen kuilu kysymykset – Voidaan siis kysyä, onko strategisen kuntaliitoksen uhat, mahdollisuudet yhteydessä ollut erityistä tarvetta määritellä esimer- Strategia kiksi johtajuutta tai sitä, missä määrin strategisesti voidaan ottaa haltuun usein monimutkaisia ja vaikeasti Sisäiset strategiset ennustettavissa olevia ilmiöitä. Toimintakyvyn kysymykset – Strategioilla voi siten olla useita eri tarkoituksia. kuilu vahvuudet, heikkoudet Perinteinen tapa ymmärtää strategia on se, että sen kautta organisaatio – kuten kaupunki – määrittelee Toimintakyky toimintaansa suhteessa toimintaympäristöön ja omiin vahvuuksiinsa. Tämänkaltainen, erityisesti suunnittelukoulukunnan ajatteluun perustuva tarkastelu missä määrin on ylipäänsä tarkoituksenmukaista pitää kohdentuisi kuvion 2 esittämällä tavalla: kiinni alkuperäisistä tavoitteista. Vaikka jokin kunta Samoin kaupunki voi hakea strategisuuden kautta onnistuisi täsmällisesti pitämään kiinni alkuperäisistä kilpailukykyä ja vetovoimaa suhteessa muihin kau- tavoitteistaan strategisen kuntaliitoksen yhteydessä, punkeihin tai toimijoihin. Niin sanotun sinisen meren niin tämä ei välttämättä tarkoita menestymistä toimin- strategian ajattelutapa perustuu siihen, että strate- taympäristön muuttuessa jatkuvasti. Tavoitteet eivät gioilla haetaan täysin uusia sisältöalueita. Kunta voi ole siis välttämättä pidemmän ajan kuluessa enää tar- esimerkiksi panostaa sellaisten matkailijoiden houkut- koituksenmukaisia. Kyseistä logiikkaa voidaan kuvion telemiseen, joihin ei mikään muu vastaava toimija ole kolme kuvaamalla tavalla. kiinnittänyt huomiota. Edelleen strategioilla voidaan Kaikki strategiset tavoitteet eivät toteudu sellaise- pyrkiä muun muassa luomaan yrittäjämäistä henkeä, naan johtuen toimintaympäristön muutoksista. Lisäksi aikaansaamaan yhteisiä merkityksiä asioiden tär- toteutusprosessissa tulee esiin niin sanottuja uusia eli keydestä, luomaan toimintakulttuuria, hallitsemaan emergenttejä tilanteita, joiden kautta mahdollisesti valtasuhteita sekä vaikuttamaan kaupungin toimin- muodostuu uusia strategisia tavoitteita. Huomiota taan liittyvien asioiden ajatteluun, kuten syy-seuraus- tulisikin arvioinnissa kiinnittää toimintaympäristön suhteiden välisten yhteyksien ymmärtämiseen. Lisäksi muutoksiin ja siihen millä tavoin muutoksiin pystytty keskeistä strategisuudessa saattaa olla oppiminen eli vastaamaan. Toisaalta emergenttisyys saattaa tarkoittaa se, että onnistumisista ja epäonnistumisista opitaan ja myös sitä, että kaupungin strategiset tavoitteet toteu- tätä kautta kyetään kehittymään. tuvat ilman kaupungin omia toimenpiteitä. Esimer- Kun strategisen kuntaliitoksen toteutusaikaa tar- kiksi taloudellinen tilanne saattaa parantua johtuen kastellaan pidemmällä aikavälillä, voidaan myös kysyä, muun muassa valtion tekemistä veroratkaisuista tai

Strateginen johtaminen (Mintzberg ym 1998, 9-15; Rannisto)

Matkalla tehdyt valinnat ja mukaan tulleet tavoitteet

Lähtötilanne Strategia Tavoite Toteutuma

Ei toteutuneet tavoitteet

Kuvio 3. Tavoitteen ja toteuman huomioivat muuttuva strategia ja johtaminen (ks. myös Rannisto 2007).

9 II Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistyminen

ylipäänsä taloudellisesta nousukaudesta. Oleellista on ole sitä välttämättä enää, johtuen esimerkiksi toimin- huomioida kuinka on olemassa useita ennakoimatto- taympäristön muutoksista. mia ja spontaaneja tekijöitä, jotka heijastuvat strategi- Hallinnon toteutuksen arviointia viiden vuoden sen kuntaliitoksen toteutukseen. perspektiivillä voidaan pitää muutosjohtamisen ja Kuntaliitoksen strategisia vaikutuksia tarkastellessa myös strategian näkökulmista tarkoituksenmukaisena. voidaan lisäksi kysyä, missä määrin voidaan pitää Tyypillisesti merkittävän ja vaikuttavan muutoksen varsinaista fuusiota vaikuttavana tekijänä. Esimerkiksi toteutusaika on 3-5 vuoteen (esim. Stenvall & Virtanen organisaatioita koskevassa keskustelussa (esim. Stacey 2007). Tällä aikavälillä muutoksen tulisi siis vakiintua ja 2010; Laitinen ja Stenvall 2012) on kyseenalaistettu hyötyjen olla havaittavissa. Edelleen aikaväliä voidaan rakenteiden ja mallien merkitys toimintaan vaikutta- pitää perusteltuna myös lyhyen aikavälin strategian vina tekijöinä. Tästä johdettuna eräänä päätelmänä on, puitteissa, joka siis suhteutuu keskipitkään aikaväliin. etteivät kuntaliitoksissa uusi rakenne tai järjestelmä ole vaikutusten kannalta ratkaisevia tekijöitä vaan enemmänkin niitä ovat paikalliset vuorovaikutussuh- Arvioinnissa käytettävä aineisto teet ja valinnat sekä niihin vaikuttavat muutospro- sessit. Tässä yhteydessä on tärkeä ottaa huomioon Olemme pyrkineet laajaan ja monitahoiseen aineis- toimintaympäristön tuottamat kokonaisvaikutukset toon, jotta saisimme kattavan arviointitiedon. Arvi- ja kehityskaaret. Esimerkiksi Rovaniemen yhdisty- ointimme on luonteeltaan monitahoarviointia, jossa minen ajoittuu koko maakunnan aluerakenteen ja hyödynnetään tarkoituksenmukaisia avainryhmiä. keskittymiskehityksen yhteiseen aikaikkunaan, jossa Avainryhmiin valitaan analyysin kannalta relevanttia ilman kuntaliitostakin keskeistä on ollut toimintojen ja tietoa omaavia henkilöitä, jotka edustavat laajempia ylipäätänsä positiivisen kasvun keskittyminen Rova- sosiaalisia ja institutionaalisia intressejä. Avainryhmiä3 seudulle (Suikkanen, Syväjärvi & Haveri 2009). ovat kaikki ryhmät tai yksilöt, joilla on intressejä arvi- Strategisen arvioinnin tekee haasteelliseksi siis oinnin kohteena olevaan toimintaan. Ryhmien jäsenet se, että muutoksiin vaikuttavat erilaiset väliin tulevat selventävät, kyseenalaistavat, ja täydentävät toistensa tekijät (esim. toiminnan oikea-aikaisuus mahdollis- näkökulmia sekä tuovat kokemuksensa arviointiin. taa vaikuttavuuden), taustalla olevat muuttujat (esim. (Vartiainen 2007, 160) joidenkin avainhenkilöiden merkitys) sekä ylimää- Eri aineistoissa hyödynnetään sille näkökulmalle räiset muuttujat (selittävät yhdessä toiminnan kanssa relevantteja avainryhmiä. Tyypillisiä avainhenkilöitä tulosten variansseja). Esimerkiksi Paasio (2003, 13–15) ovat muun muassa poliitikot ja päätöksentekijät, nostaa esiin, että vaikuttavuutta arvioitaessa on hyvä johto, henkilöstö ja käytännön toteuttajat, asiakkaat ja tunnistaa moderaattorit2, jotka säätelevät jonkin osallistujat, arvioijat sekä muut kiinnostuneet (Robson kausaalisuhteen vahvuutta tai suuntaa. Yhdistymisen 2001, 32–33.) Erityisesti kuntaliitoksissa vaikutukset arvioinnissa moderaattorit ovat niitä paikannettavissa kohdistuvat välillisesti tai välittömästi asukkaaseen, olevia muutosvoimia, jotka ovat ratkaisevassa ase- jolloin kuntalaiset ovat keskeisessä osassa arviointia. massa kausaalisuhteen vahvistamisessa tai kumoami- Vartiainen (2007, 156–160) korostaa, että avainryh- sessa. mien näkemykset ovat kuitenkin aina subjektiivista Edellinen huomioiden, kun aikaperspektiivinä on tulkintaa, mikä tarkoittaa sitä, että tieto on aina kon- viisi vuotta, on arvioinnissa nähtävä lähtökohtatilan- tekstiinsa sidottua. Arvioinnissa korostuu siis konteks- teen erilaisuus päätöstilanteeseen nähden. Esimerkiksi tisidonnaisuus, jolloin totuudenmukaisen ja luotet- lainsäädännön muutoksista johtuen vaatimukset sitä tavan arvioinnin tuottamiseksi tekijältä edellytetään kohtaan, minkälaisia palveluita ja miten niitä tulisi arviointikohteen laajaa ymmärtämistä käsitteellisellä toteuttaa, eivät ole vuonna 2007 ja 2012 samankaltai- tasolla ja suhteuttamista ympäröivään yhteiskuntaan. sia. Kunnilta edellytetään siis jo toimintaympäristössä Tästä syystä arvioinnissamme korostuva ulkoinen arvi- tapahtuvien muutosten takia eri asioita kuin aikaisem- ointinäkökulma tuottaa objektiivista tietoa ja mahdollistaa min. Tässä mielessä on mahdollista, että viisi vuotta arviointikohteen kulttuuristen piirteiden havaitsemisen. sitten ollut kuntarakenne saattoi olla tarkoituksenmu- Yhdistymisen arviointi muodostuu siis kolmesta eri kainen palveluiden turvaamisen kannalta; mutta se ei aineisto-kokonaisuudesta. Eri aikaan kerätyt aineistot tukevat ja täydentävät arviointiprosessin kokonaisuuden hahmottamista. Näiden eri näkökulmien 2 Käytännössä moderaattori on se selitys, miksi teoria ei toimi halutulla tavalla ja näin ollen moderaattoria muokkaamalla 3 Kirjallisuudessa käytetään myös käsitteitä asianosainen ja voidaan päästä haluttuun tulokseen. stakeholder.

10 tueksi on kerätty oma erillinen aineisto, jota kuvataan Haastatteluihin osallistuminen oli vapaaehtoista ja tarkemmin varsinaisen tekstin yhteydessä. Eri näkö- näin haastateltavat ryhmät olivat eri kokoisia. Haasta- kulmissa nousevat keskeiseksi seuraavat kysymykset: teltavien kokoamisessa haasteellista oli aikataulutta- minen ryhmän kokoamiseksi siten, että mahdollisim- 1. Miten kuntaliitos onnistui strategisista tavoit- man moni pystyi osallistumaan. teista käsin? Objektiivisen ja realistisemman näkökulman saami- 2. Mitkä tavoitteet nousevat asukkaiden näkökul- seksi on tärkeää, että haastatteluihin osallistuu sekä masta keskeiseksi? kriittisesti että positiivisesti kuntaliitokseen osallistu- 3. Mitkä strategiset valinnat nousevat keskeiseksi via henkilöitä. Realistisen arvioinnin toteuttamiseksi kaupungin tulevaisuuden kannalta? olemme painottaneet myös haastatteluiden luotta- muksellisuutta, joka tarkoittaa että tulokset kirjataan Edelleen arviointiaineistoon liittyvät olennaisesti kun- siten, että eri henkilöiden lainaukset eivät ole tunnis- taliitokseen kuuluvat dokumentaariset aineistot, kuten tettavissa. Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdis- Monitahoarvioinnissa arviointikriteeristö tuotetaan tymissopimus, ennen kuntaliitosta toteutettu Rova- yhdessä avainryhmien kanssa, mikä varmistaa sen, niemi-selvitys, kaupungin strategiset asiakirjat ja muut että organisaation toimintaa arvioidaan relevanteilla informatiiviset asiakirjat. Näiden asemasta on mainin- mittareilla (Vartiainen 2007, 163). Siitäkin huolimatta, taa tämän raportin edetessä. Tutkimukseen liittyy myös vaikka mittarina toimivat päämäärät ja tavoitteet olisi- muuta tieteenteoreettista kirjallisuusmateriaalia, jolla vat tarkoituksenmukaisesti yksilöity, voi silti arvioinnin on pääaineistoa kartoittava ja tukeva merkitys. Lopulta kohteessa olla muita tarkoittamattomia vaikutuksia. yhtenä aineistona on huomioitava kuntalaisille suun- Tarkoittamattomia vaikutuksia voidaan selvittää nattu mittava kysely, jota käsitellään omana kokonai- havainnoimalla, keskustelemalla sekä haastattelemalla suutena arviointiraportin loppupuolella. kohteen sisällä toimivia ihmisiä. (Robson 2001, 86.)

2 Strateginen yhdisty- 2.1 Hallittu muutos – vastuu, tahto minen – yleiskuva Rova- ja kyky omaksua uusia asioita niemen yhdistymisestä Kokonaiskuvan kannalta on tarkoituksenmukaista lähteä tarkastelemaan niitä strategisia valintoja, joita Arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa oli tarkoitus Rovaniemen yhdistymisen yhteydessä on toteutettu. muodostaa kokonaiskuva Rovaniemen uudistuksesta. Tältä osin keskeinen linjaus on yhdistymissopimus, Näkökulmana oli erityisesti se, ovatko uudistuksen joka on strateginen asiakirja, jonka pohjalta uutta vaikutukset erilaiset verrattuna alkuvaiheeseen ja onko Rovaniemeä on rakennettu. Yhdistymissopimuksessa liitos edennyt tavoitteiden suuntaisesti. Tätä varten tarkasteltiin uutta Rovaniemeä kokonaisuutena ja perehdyttiin erilaisiin dokumentteihin, aikaisem- tavoitteeksi asetettiin kehittää hallintoa, palveluita, piin arviointituloksiin sekä toteutettiin haastatteluja. taloutta sekä uuden kunnan asemaa ja yhteistyöta- Lisäksi päivitettiin tilastotietoja. voitteita. Näihin laaja-alaisiin kehittämistavoitteisiin Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina. sisällytettiin hyvinkin yksityiskohtaista informaatiota Arviointiaineisto muodostui yhteensä kymmenestä palveluiden saatavuuden ja laadun turvaamisesta haja- eri ryhmähaastattelusta, joista jokainen haastatelta- asutusalueella. Rovaniemen kaupungin yleiset tavoit- vien ryhmä edusti omaa laajempaa viiteryhmäänsä. teet ovatkin olleet seuraavat: Mukana olivat yhdistymisprosessin käytännön toteuttajia eli edustajina toimivat johto, henkilöstö ffStrategiseen uudistamiseen liittyvät tavoitteet sekä päätöksentekijöitä. Myös kaupungin organisaa- ffHallinnon kehittämiseen liittyvät tavoitteet tion ulkoiset sidosryhmät (yrittäjät, yhteisöt) olivat ffPalveluiden kehittämiseen liittyvät tavoitteet aineistossa edustettuina. Relevanttien avainryhmien ffTalouteen liittyvät tavoitteet mukanaolon avulla oli mahdollista saada laadullista kokonaiskuvaa kuntaliitosprosessin kulusta. Yhdistymiseen liittyi myös tavoite toteuttaa taitava Haastattelut toteutettiin syksyn 2011 aikana, jolloin strateginen yhdistyminen, millä korostetaan myös kuntaliitoksesta oli kulunut ajallisesti viisi vuotta. sopimuksen pitävyyttä ja toteuttamista. Strategisen

11 II Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistyminen

yhdistymisen haaste on ollut muodostaa yhtenäinen Hallinnon ja palvelujen kehittämisen strateginen uusi Rovaniemi näennäisen yhteenliittymisen sijaan. valinta oli sopimusohjausjärjestelmän käyttöönotta- Sopimus päättyi 1.1.2011. Yhdistymissopimuksen minen sekä työntekijöiden erityisosaamisen vahvis- mukaan taitava strateginen yhdistyminen pitää sisällään taminen. Ajatuksena oli myös, että sektoroitumisen ajatuksen siitä, että kiinnitetään erityinen huomio yhdis- ehkäisemiseksi palveluissa tuli vahvistaa kunnan tymisen etujen määrätietoiseen työstämiseen, haittojen toimijoiden välistä yhteistyötä. torjumiseen ja molempien kuntien erityisominaisuuksiin. Rovaniemen strateginen yhdistyminen on luonneh- Taitava strateginen yhdistyminen on ollut ajatuksel- dittavissa suunnittelukoulukunnan ajatteluun perustu- lisesti tarkoitus toteuttaa huolellisella suunnittelulla, vaksi uudistukseksi. Liitoksessa kiinnitettiin huomiota uhkien kartoituksella sekä yhdessä toimimisella. sekä sisäisiin että ulkoisiin tekijöihin ja tämä toteu- Suunnitelmallisuus kuvastavaa muutosprosessin hal- tettiin melko systemaattisella tavalla. Kriittinen voi littavuutta (Stenvall ym. 2008, 36) ja koska kuntaliitok- olla kuitenkin sitä kohtaan, kuinka loogisesti kyettiin sissa törmätään matkan varrella monenlaisiin haastei- yhdistämään linjauksia toisiinsa tai huomiomaan sitä, siin, niin pyrkimys hallittuun yhdistymiseen edellyttää miten toimintaympäristön kehityspiirteet vaikuttivat huolellista selvitystä yhdistymisprosessin kulusta mah- kaupungin toimintaan. dollisten ongelmakohtien kartoittamiseksi. Tavoitteet olivat Rovaniemellä periaatteessa paino- Rovaniemellä toteutettiin kattava selvitys siitä, arvoltaan tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden. millaisia vaikutuksia yhdistymisellä mahdollisesti Silti se, kuinka paljon yksityiskohtia – eli yksittäi- saavutetaan sekä millaisia haasteita mahdollisesti tulee siä toimenpiteitä tavoitteisiin sisällytettiin, vaihteli vastaan. Rovaniemen kaupunki on tuottanut tietoa huomattavasti. Tämä teki yhdistymiseen liittyvistä myös reaaliajassa yhdistymisprosessin etenemisestä, tavoitteista osin eriparisia. Osan kohdalla on hyvinkin jotta toimintaa voitaisiin suunnata tarkoituksenmukai- paljon yksityiskohtia ja konkreettisia toimenpiteitä, sella tavalla kohti tavoitteiden toteutumista. kun taas osaa tavoitteista ei eritellä kovinkaan yksi- Yhdistymissopimuksen mukaan strategisessa tyiskohtaisesti. Priorisoinnin ja valintojen tekemisen yhdistymisessä tähdennettiin tavoitteina vastuuta, näkökulmasta Rovaniemen strategia ei ollut erityisen tahtoa ja kykyä hoitaa sekä toteuttaa hallittu yhdistymi- selkeä ja tämä on heijastunut myös koko uudistukseen nen tarmokkaasti työskennellen. Yhdistymisen val- toteutusta vaikeuttavana tekijänä. mistelussa ja muutoksen johtamisessa oli tarkoitus Haasteeksi muodostui myös strategian sisällön rakentaa yhteistä tahtotilaa ja yhteishenkeä kahden tulkinnallisuus. Tämä näkyi vielä viisi vuotta yhdisty- kunnan yhdistymiseksi. Yhteisen tahtotilan muodos- misen jälkeen. Esimerkiksi sopimusohjaus tai ”kylien taminen edellyttää vastuuta koko alueesta ja kaikista sen Rovaniemi” saavat yhä toisistaan poikkeavia sisältöjä asukkaista. Tahto liittyy haluun osallistua uuden kunnan Rovaniemen avaintoimijoiden keskuudessa. rakentamiseen ja kyky liittyy valmiuteen omaksua pro- Haastateltavat luonnehtivat kuitenkin yhdistymisen sessin edetessä uusia asioita ja unohtaa vähitellen vanha olleen myös strategisesti oikea-aikaisesti toteutettu. kuntaraja. (Koski 2004, 22.) Kaupungin ja maalaiskun- Erityisesti haastateltavat nostavat kuntien taloudellisen nan yhdistymispäätös oli ollut esillä pidemmän aikaa tilanteen olleen peruste toteuttaa yhdistyminen. Yhdis- ennen kuntaliitosta, eikä siis yhdistymistä toteutettu tymistä varten olikin saatavissa taloudellista tilannetta hetken mielijohteesta. helpottavaa avustusta, muun muassa yhdistymisavus- Vastuun käsitteeseen liitettiin yhdistymissopimuk- tus sekä investointi- ja kehittämishankkeiden tuki. sessa yhteisten tärkeiden asioiden toteuttaminen Nämä tuet ovat olleet suurimmillaan kaupungin ja loppuun saakka vaikeuksista huolimatta. Strategisessa maalaiskunnan yhdistymisen aikoihin. Rakenteellisten yhdistymisessä painottui määriteltynä periaatteena uudistusten toteuttaminen näyttäytyy haastateltaville vastuu alueesta ja asukkaista, mikä käytännössä tar- tässä suhteessa tarkoituksenmukaisena valintana. koittaa kuntaliitokseen liittyviin pelkoihin vastaamista. Yksi keskeinen pelko yhdistymisessä on ollut maalais- Että Rovaniemellä on ollut positiivista, että on ollut kuntalaisen identiteetin menettäminen, mikä kulminoituu rohkeutta ja poliittista tahtotilaa, että kunnat yhdiste- Rovaniemellä erityisesti pelkona haja-asutusalueen tään, niin osoittautuu nyt tässä päättyvän ja alkavan kylien näivettymisenä. Yhdistymissopimuksessa paino- hallituskauden näkökulmasta onnistuneena strate- tettiin alueiden tasa-arvoisuutta ja uuden Rovaniemen giana. Että on tehty rakenteille jotain ja saatu siitä maaseutumaisen ympäristön ajateltiin voivan tukevan saatava hyötyki..että näkyyhän se hyvä kehitys näissä uuden Rovaniemen visiota rajattomien mahdollisuuk- verotulojen kertymissä, valtionosuuksissa ynnä muissa. sien keskuksena sekä kylien Rovaniemenä.

12 Lisäksi maalaiskunnan ja kaupungin talous olivat gin strateginen uudistaminen jäi jossakin määrin jossain määrin alkaneet heikentyä ennen yhdistymistä. taka-alalle. Kehitystä voi kuvata organisaatiossa koh- Usein yhdistymisen katsottiin haastatteluissa esitet- dattavien muutosetujen ja -haittojen näkökulmista, tyjen kannanottojen perustella jopa osin pelastaneen jotka vuorollaan tuottavat aktiivisuutta tai passiivi- kunnat mahdollisilta taloudellisilta vaikeuksilta. Erään suutta tehden muutoksesta syklisen (mm. Spector haastateltavan mukaan ”syöksykierre” olikin jo todel- 2007; Stenvall, Syväjärvi, Vakkala & Harisalo 2009). lisuutta molemmissa liittyvissä kunnissa. Tämä suunta Rovaniemelläkin strategisen kehittämisen aktiivisuus saatiin kääntymään yhdistymisellä. on siis vaihdellut: Kaiken kaikkiaan Rovaniemen yhdistymisprosessiin sisällytettiin sekä sisällöllisiä että toimeenpanoon liit- Ihan semmonen tunne on, että yhdistymissopimuk- tyviä tavoitteita. Yhdistymisasiakirja sisältää tavoitteita, sella ei ole mitään merkitystä, sitä on ny yhdistytty. joilla pyrittiin sopeuttamaan Rovaniemeä muuttuvaan Ne mitkä on toteutunut, on toteutunu ja ne mitkä ei toimintaympäristöön. Samalla kuitenkin oli mukana toteudu, ei koskaan toteudukaan. myös kaupungin suhteellisen aseman parantamiseen tähtääviä tavoitteita. Yhdistymisen strategisissa tavoit- Alkuvaiheen hiipumisen taustalla on aineiston teissa painottuivat paljolti taloudellisuuden niukkuu- perusteella ollut useita syitä. Yksi syy on muutokseen den korostaminen, muutoksen hallinta ja yhteisen väsyminen. Rovaniemelläkin yhdistymisen alkuvaihe toimintakulttuurin rakentaminen. Kriittisesti tarkas- oli hyvin hektinen ja onkin ymmärrettävää, että johti teltuna tavoitteita oli kuitenkin liian paljon ja ne olivat muutosväsymiseen. Lisäksi 2000-luvun ensimmäisen sisällöllisesti eritasoisia. Lopputuloksena on jossakin vuosikymmenen yleinen kuntatalouden kiristyminen määrin ollut se, ettei yhdistymisen strategia ole saanut johti huomion kiinnittymisen selviytymiseen enem- aikaan riittävän selkeitä kriteereitä johtamiselle ja män kuin strategiseen kehittämiseen ja sen toteutuk- uudistuksen toteutukselle. seen. Toteutusta on vaikeuttanut myös se, että yhdisty- misstrategia on sisältänyt niin paljon yksityiskohtia, 2.2 Yhdistymisen strateginen että niitä on yksinkertaisesti mahdotonta toteuttaa linjakkaasti. Kaikki sovitut tavoitteet eivät ole yksi- toteuttaminen selitteisesti tarkoituksenmukaisia. Esimerkiksi sopi- muksessa turvattiin Muurolan lukion kehittäminen Haastattelujen perusteella yhdistyminen on osaltaan vuosille 2006–2010, mutta käytännössä lukion toimin- vahvistanut sitä muutosta, joka on tehnyt uudesta nan tarpeellisuudesta on keskusteltu jatkuvasti. Myös Rovaniemestä vahvasti kehittämismyönteisen. Haas- veroprosenttia on korotettu sopimuksen vastaisesti. tatteluissa oli selkeästi havaittavissa niin virkamiesten Haastatteluissa toimenpidettä pidettiin kuitenkin vält- kuin poliitikkojen keskuudessa vahvaa halua edelleen tämättömänä, jotta olisi edellytyksiä vastata kasvaviin uudistaa kaupunkia. Rovaniemi koettiin erittäin tär- palveluiden tarpeisiin. keäksi ja oman kaltaiseksi paikkakunnaksi, joka kertoo Rovaniemellä on päätöksentekorakenne myös myös vahvasta identiteetistä. melko monimutkainen, mikä osaltaan vaikeuttaa lin- Haastatteluissa nousi esiin myös Rovaniemen jakasta strategioiden toteutusta ja johtamista. Toteu- yleisen kiinnostavuuden kasvu. Rovaniemestä on tusta haittasi selkeästi sekin, että johtamisen osalta osin tullut kehittämisen esimerkki, jonka toimintaa strategiaa välillä vietiin eteenpäin keskitetysti, välillä myös seurataan laajalti. Tämä on osaltaan vahvistanut hajautetusti. Tämä toi epäselkeyttä toimivaltasuh- strategista toteutusta. Jopa laajemmat, maakunnalli- teisiin. Lisäksi aika ajoin on ollut käynnissä erilaisia set aluerakenteen ja keskittämiskehityksen mukaiset ”epävirallisia” valtapelejä, jotka itse asiassa myös osin ratkaisut ovat tulleet osaksi kaupungin todellisuutta. ovat seurausta selkiytymättömästä päätöksentekora- Näin myös kaupungin strategiatyön ulkopuoliset kenteesta. Tämä osaltaan kertoo siitä, ettei yhdisty- tekijät ovat olleet vahvistamassa kehitysmyönteisyyttä misen strategia välttämättä toiminut erityisen hyvin ja yhteistä kuntaidentiteettiä. valtajännitteiden ratkaisijana. Erityisen aktiivista strateginen kehittäminen oli Aineistossa nousee esille, että jossakin määrin liitoksen alkuvaiheessa. Tämä näkyi useina erilaisina strategista otetta on haitannut eräänlainen radikaalin kehittämistyöryhminä. Myös ilmapiiri oli myönteinen asioiden aloittamisen – ”takaisin ottamisen” – toi- kehittämiselle. Alkuvaiheen jälkeen Rovaniemen mintakulttuuri. Monet linjaukset – uudet alut – ovat uudistaminen jossakin määrin hiipui ja kaupun- sisällöllisesti sellaisia, että ne merkitsisivät selkeästi

13 II Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistyminen

uutta muutosta, kuten hankintatoiminnan linjaukset. ymmärrettävästi ne haastattelujen perusteella kaipaa- Kuitenkin julkisen kritiikin tullessa linjauksista aletaan vat selkeyttämistä ja päivittämistä. Samoin eräänlai- luopua, eikä asioita viedä loppuun. Haastattelujen sena kehittämisen käyttövoimana linjaukset ja uudis- perusteella oli myös havaittavissa erilaisten hankkei- tuksen muutosvoima on osin hiipunut. Tästä johtuen den päättämisen vaikeus. Tämä on tyypillistä usealla on ilmeistä tarvetta toiminnan uudelleen linjaamiselle. Suomen edelläkävijäkaupungilla. Samanaikaisesti on olemassa useita ”ilmaan” ja kesken jääneitä hankkeita ja kehittämissuuntia, joiden lopettamisesta ei ole sel- 3 Yhdistyminen keää päätöstä. Tämä vie jossakin määrin uskottavuutta kehittämiseltä. Rovaniemen alueen Myös emergenttisyys – eli toteutuksen aikana esiin vahvistajana nousseet yllätykselliset asiat – ovat osin puurouttaneet itse yhdistymisstrategian toteutusta. Samalla kuitenkin on todettavissa, että Rovaniemen kaupunki on verrat- 3.1 Mitä strategisella yhdistymi- tain hyvä ja ennakkoluuloton tarttumaan juuri yllättä- vien tilanteiden tuomiin mahdollisuuksiin. Tällainen sellä saavutettiin - kaupungin on esimerkiksi kulttuurin ja luovien alojen toiminnan kehittyminen? vahvistuminen jopa emergentiksi syntyneeksi strategiseksi valinnaksi. Erityisesti strategisuus viittaa Rovaniemen kaupun- Silti on mahdollista kysyä, olisiko Rovaniemen gin yhdistymisprosessissa siihen, että uudistuksella strategian toteutuksen tullut olla enemmän tavoiteläh- on tavoiteltu kaupunkialueen menestymistä sekä töisempi ja proaktiivisempi ja vähemmän reagoivampi. ylipäänsä Rovaniemen aseman ja vetovoiman vahvistumista. Tältä osin uudistuksen vaikutukset näyttävät Ja se, että henkilöstön asemaan on panostettu, niin se myönteiseltä. Itse asiassa useat indikaattorit (yritys- on reagointia lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin ja kanta, syntyneet työpaikat, aloittaneet ja lopettaneet siihen, että esimiehiä on moitittu huonosta johtami- yritykset) todentavat yhdistymisen positiivisia vai- sesta tää on niin kuin reagointia tää näyttä olevan kutuksia. Rovaniemen kilpailukyvyn sekä elinkeino- enemmän reagointia kuin proaktiivista toimintaa elämän vahvistunut asema liitetään yhdistymisestä johtuviin näkyvimpiin muutoksiin. (Tilinpäätös ja toi- Yhdistymisessä haasteellisinta on eri kulttuurien mintakertomus 2010, 18.) Myös haastatteluaineistossa yhteensulautuminen ja sopeutuminen, mikä konkre- juuri kaupungin kehittyminen saa vahvaa tukea: tisoituu suurena haasteena yhtenäisen Rovaniemen rakentamisessa. Kuten aikaisemmin totesimme, vaikka Yleisarviointi vielä tästä, että kyllä tää minusta hyvä maakunnallisen keskuksen näkeminen on jossain homma on kuitenkin ollu..tälle alueelle ja ihan kai- määrin yhdistänyt toimijoita, niin silti jopa kaupungin kelle… hallinnossa on edelleen kaikuja entisen maalaiskunnan ja kaupungin eroista sekä toimintakulttuuriin Maalaiskunnan ja kaupungin yksi keskeinen tavoite liittyvistä jännitteistä. Syväjärven ja Vakkalan (2009) oli yhdistää kahden kunnan voimavarat yhteen, jotta mukaan tämä onkin tyypillistä ihmisten kokemuksissa tulevaisuuteen liittyviin haasteisiin voitaisiin vastata kuntaorganisaatioiden muutostilanteissa. Osaltaan on paremmin. Tässä suhteessa yhdistyminen näyttäytyy mahdollista, että toimintakulttuuristen jännitteiden onnistuneelta ratkaisulta: kaupunki on vetänyt väestöä takia ei kaikkia vaikeita asioita ja strategisia tavoitteita ja yrityksiä, mikä näkyy työpaikkojen kasvuna. Eri- ole aidosti pyritty ratkaisemaan ja ottamaan päätök- tyisesti yhdistymisen jälkeisinä vuosina asukasmäärä senteon kohteeksi. Kysymys on siitä, että vaikeiden kasvoi todella nopeasti. Edelleen väestönlisäys on ongelmien käsittely nostaisi esiin ristiriitoja, mistä positiivista, mutta vuodesta 2009 Rovaniemeltä on johtuen niitä ei ole ehkä otettu esille. ollut lähtijöitä enemmän kuin tulijoita. Kuntien väli- Kuitenkin uuden Rovaniemen kehittäminen on nen nettomuutto oli positiivista muutaman yhdisty- jälleen aktivoitunut ja jopa alkuperäisten strategisten misen vuoden ajan. Väestönkasvu on nyt tasaantunut tavoitteiden tarkasteluun on jossakin määrin palattu. yhdistymistä edeltävään aikaan. Väestömäärä kuiten- Kaiken kaikkiaan onkin haastattelujen perusteella kin yhä kasvaa korkean syntyvyyden ja maahanmuu- arvioitavissa, että yhdistymissopimukseen sisältyvät ton seurauksena. peruslinjaukset ovat vielä osin ajankohtaisia. Kuitenkin

14 Taulukko 1 Väestön kehitys (Tilinpäätös ja toimintakertomus 2011).

ROVANIEMEN KAUPUNKI (kuntien yhdistyminen 1.1.2006)

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Elävänä syntyneet 661 642 695 769 767 729 760

Kuolleet 442 442 481 496 459 506 455

Syntyneiden enemmyys 219 200 214 273 308 223 305

Kuntien välinen nettomuutto 9 -73 316 20 -28 -216 -15

Ulkomainen nettomuutto 117 133 212 254 204 235 240

Kokonaisnettomuutto 126 60 528 2 74 176 19 225

Väestö 31.12 57835 58099 58825 59353 59848 60090 60637

Muutos edelliseen vuoteen 335 264 726 528 495 242 530

Kaupungin kasvaneen vetovoimaisuuden on nähty giaa, jossa pohditaan laaja-alaisesti maankäytön tar- johtuvan suuremmasta koosta, yhdistymisen myötä koituksenmukaisuutta. Kuntarajojen poistuminen on kasvaneesta uskottavuudesta ja maankäytön vahvis- helpottanut maankäytön suunnittelua ja siihen liitty- tumisesta. Yhdistymisen myötä laajentunut maa-alue vää päätöksentekoa, mikä on avannut mahdollisuuksia mahdollistaa erilaisten, innovatiivistenkin ratkaisujen alueen kehittymiselle ja uuden kunnan uudenlaiselle tekemisen alueella. Entisen kilpailuasetelman pois- markkinoinnille. Juuri maankäytön suunnittelu on tumisen myötä on kaupungin avoimuuden koettu vaikuttanut myönteisesti kaupungin kehitykseen. vahvistuneen. Yhdistymisen myötä kaupungista tuli pinta-alaltaan Kyllä mun mielestä on tämä kaavoituspolitiikka on Euroopan suurin kaupunki4. Laajentuneen maa- mahdollistanut sen ja yhdyskuntarakentaminen, väyliä alueen myötä on kaavoitettu uusia asuinalueita, minkä ja yleensä kunnalistekniikan rakentaminen on sel- myötä rakentaminen on voimistunut kaupungissa västi puoltanut positiivista henkeä ja sitä avoimuutta: (Talousarvio 2011, 22). Aineiston perusteella laajen- vastaanotetaan uusia investointeja yrityksiä seudulle tunut maa-alue on mahdollisuuksien ohella myös lisääkin. haaste. Kustannusten minimoimiseksi kaupunki on ottanut tavoitteekseen tiivistää alue- ja yhdyskunta- Aineiston perusteella alue- ja yhdyskuntarakenteen rakennetta. Alueiden käyttöä määrittävät kuitenkin kehittäminen on haasteellista: alueiden kehittämistä eri intressit eikä siis tavoitteen toteuttaminen ole ollut ei viedä aina loppuun eikä maapolitiikka palvele kovinkaan helppoa. asukkaiden tarpeita. Ongelmaksi on koettu myös, että Rovaniemen tapauksessa kyse oli niin sanotusta päätetyissä linjauksissa ei aina pysytä. kehyskuntaparista, jossa kaupungilla oli maa-aluetta rajoitetusti ja maalaiskunnalla tätä ongelmaa ei ollut. Me ollaan sen sijaan kaavoitettu Ranuantien pääsuun- Uusi kunta poisti keinotekoisen kuntarajan, mikä taan rutkasti ja ostettu maata sieltä paljon Siellä ei ole nähtiin erityisenä mahdollisuutena. Kuntaliitoksissa kuitenkaan palvelurakennetta, päivähoito, kouluja ym. kuitenkaan yhdyskuntarakenteen toimivuuden para- ja siten aiheutetaan kuljetustarvetta.. neminen ei ole automaattinen seuraus kahden kunnan yhdistymisestä. Tämä tiedettiin ja uusi Rovaniemi alkoi Laajentunut maa-alue käytännössä tarkoittaa, että jo ennen yhdistymistä laatia alueiden käytön strate- yhdistymisen myötä yhdistyi kaupunki ja laaja kylä- verkko. Yhdistymissopimukseen kirjattiin, että uuden 4 ks. http://www.rovaniemi.fi/suomeksi/Palveluhakemisto/Kun- kunnan asemaa vahvistetaan työpaikkojen, palvelujen tainfo/Kunta_lyhyesti.iw3 ja asumisen alueena ja vahvistetaan kylien elinkel-

15 II Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistyminen

poisuutta. Alueiden käytön strategiassa tuodaan esille Mut voisko tässä olla sitä, että kehittämistoiminnassa myös tavoite pitää kylät elinvoimaisina, minkä toteut- ja muussakin on sellainen pikku kaupungin mentali- tamiseksi on ollut tavoite lisätä asuntotarjontaa ja teetti että ei olla ymmärretty, että kaupunki on isompi, kaavoitusta palveluiden lähelle. että sen rakenne vaatis erilaista otetta esim. siihen Strateginen valinta kylien Rovaniemestä, jossa kehittämistyöhön Että onko se sitä, että kun kaks on myös moderni keskus, nähdään haastattelujen keskisuurta kaupunkia meni yhteen, niin jotenkin ei perusteella yhä kaupungin vahvuutena. Kuitenkin osa lähtenyt tää uus kulttuuri niin kuin muovautumaan ja haastateltavista kokee, että laajan maa-alueen käytän- ollaan siitä maksettu kovia oppirahoja tää viis vuotta nön kehittäminen on keskittynyt ainoastaan keskus- taajamaan alueille. Tästä strategisesta yhdistymisestä.. että otetaan molempien kuntien erityisominaisuudet huomioon. mutta kun ajattelee laajemmalti, niin sillon kun oli Siinä ei ole onnistuttu, minulle on jäänyt epäselväksi, kaks eri kuntaa, niin puhuttiin, että kaupungilla ei että mitkä ne kuntien erityisominaisuudet on. Oli kaks ole maata ja meillä oli maata, ja nyt kun on yhteisesti erilaista kuntaa maata, niin silti näyttää, että kaikki kehitys tapahtuu 15-20 km:n säteellä. Ennen yhdistymistä ja sen jälkeen maaseudun osalta on keskusteltu muun muassa entisen maalaiskunnan Esimerkiksi osa haastateltavista nostaa esille, että laajan kyläverkon sekä etäisyyksien aiheuttamista keskus- ja taajamaa-alueen ulkopuolella olevia alueita vaatimuksista. Osa haastateltavista näkee laajan ei ole asutettu odotetulla tavalla. Toisaalta haastatelta- kyläverkon kehitystä hidastavaksi tekijäksi ja toisaalta villa on näkemyksiä, että yhdistymisen jälkeen ei ole maaseudun elinvoimaisuudeksi tehtävien toimenpi- toimittu riittävän aktiivisesti esimerkiksi kylien elin- teiden nähdään olevan lähinnä tekohengitystä. Kaikki voiman vahvistamiseksi. Esimerkkinä mainitaan muun toimijat eivät siis edes usko maaseudun elinvoiman muassa kylien markkinointi. säilymiseen.

Me tehtiin kuntien yhdistymisen aikaan alueiden Että onhan sitä selvä vastakkainasettelu esim. alu- käytön strategia, jonka suuntaviivojen mukaisena ei eidenkäytön strategian, niin siellä on selvä ristiriita, Rovaniemen päätöksenteko ole pysynyt Esim. strate- kun toiset haluaa keskittää ja toisten mielestä täytyy giassa olemassa olevien palvelujen rakenteen alueiden pitää yhdistymissopimuksesta tiukasti kiinni . Sopi- rakentamismahdollisuuksia ja asuntosijoittumista ote- muksessa on luvattu, että kaupungista huolehditaan taan huomioon että yritetään nätisti suunnatta sinne koko pinta-alan alueella… asuntorakentamista.. Onko niin aktiivisesti tapahtunut? No on ja ei Aineistosta välittyy kokonaiskuva, että Rovaniemen kaupunkialueen kehittyminen ja vetovoiman kasvu Myös se, minkälainen kaupunki-imago olisi veto- ovat olleet selkeimpiä liitoksen positiivisia seurauk- voimainen, on haastattelujen perusteella epäselvää. sia. Osin tämä johtuu siitä, että uudistus toteutettiin Tämäkin näyttäisi liittyvän erilaisiin arvoihin. Kau- ajankohtana, jolloin ei ollut vielä muita vastaavia punkilaiset tahtovat kehittää modernia kasvavaa muutoksia, jolloin kaupunki sai uudistuksestaan kaupunkia, kun taas maalaiskuntalaisten arvoihin suhteellista etua toimiessaan kuntaliitoksissa edelläkä- nousee maaseudun elinvoimaisuuden turvaami- vijänä. Erityisesti alkuvaihe näyttäisikin olleen tärkein nen. Strategista tavoitetta yhdistää edellä mainittuja vaihe kasvua ajatellen. Kokemusta kasvattivat näkyvät näkökulmia on käytännössä vaikea toteuttaa. Ristiriita muutokset kaupungin keskustassa. Lisäksi erityisesti on ilmeinen, sillä haastatteluaineistosta välittyy kuva maankäytön suunnittelulla saatiin aikaan myönteiseksi siitä, että keskuksen voimakas kehittäminen vaikuttaa koettuja vaikutuksia. Kokonaisuus huomioiden uusi maaseudun elinvoimaan negatiivisesti ja päinvastoin Rovaniemi on aiempaa kiinnostavampi kaupunkialue. eli maaseudun kehittämisen ei nähdä tuovan lisäarvoa Vaikka näyttäisi siltä, että liitoksen voima alueel- kaupungille. lisen kehityksen voimavarana on jossakin määrin itsessään hiipunut, edelleenkin – viisi vuotta liitoksesta miinuspuolena yhdistymisessä on nämä kuntien erilai- – koetetaan uudistuksen vaikuttaneen myönteisellä set kulttuurit, jotka on haitannut tätä hommaa.. tavalla Rovaniemen aluerakenteen kehitykseen. Tässä mielessä liitosta voidaan pitää eräänlaisena positiivisen kehän ja myönteisyyden mahdollistajana. Silti

16 on korostettava, että monen muun kaupungin tavoin valinnut painopistealueikseen matkailun, luovat alat, maakäyttöön kohdistuu jännitteitä ja ristiriitaisia teollisuuden sekä kaupan ja palvelut (vrt. Rovaniemen odotuksia esimerkiksi keskusta-alueen eteenpäin elinkeinojen kehittämisohjelma). Valitut painopis- viemisessä. Yhä näkyvämmin keskustelun kohteeksi tealueet ovat olleet vahvasti mukana määrittämässä on tullut myös se, minkälainen kaupunkikokonaisuus millainen työpaikkojen, palveluiden ja asumisen alue kylistä, maaseudusta sekä kaupunkikeskustasta koos- on Rovaniemestä muodostunut ja millainen siitä on tuva Rovaniemi lopultakin on. Vähemmälle huomiolle edelleen muodostumassa. Suuremman kuntayksikön on kenties jäänyt, että positiiviset vaikutukset ovat etuna ovatkin monipuolisemmat työmahdollisuudet. osittain johdettavissa yhdistymisen ulkopuolisista asi- Rovaniemi onkin laajentanut ja monipuolistanut palve- oista. Merkitystä on ollut yleisellä alue- ja yhdyskun- lutarjontaansa vastaamaan sekä paikalliseen, kansalli- tarakenteen muutostrendeillä, joiden valtakunnallisina seen että kansainväliseen kysyntään. Erityisesti luovien osoittimina ovat mm. työpaikkojen ja palveluiden alojen vahvistamisella on ollut tarkoitus vahvistaa keskittyminen esim. maakunnallisiin kasvukeskuksiin. kansainvälistymistä sekä vaikuttaa positiivisesti matkailuun (Kansainvälistymisstrategia). Luovien alojen vahvistuminen on konkretisoitunut tällä hetkellä sel- 3.2 Uuden kunnan asema työpaikko- keimmin kulttuuria ja hyvinvointia tukevina panostuk- sina. Luova talous on kuitenkin sisällöllisesti kulttuuria jen, palveluiden ja asumisen alueena laajempi ja moniulotteisempi ilmiö, vaikkakin kulttuuri on sisäistetty osaksi luovaa taloutta (Hautamäki 2009, Työpaikat ovat alueen elinvoiman kulmakivi. Työ- 18). Yhdistymisen jälkeen on avattu muun muassa paikkojen merkitys onkin aina yksilötasoa laajempi, kulttuuritalo Korundi sekä tiedekeskus Pilke. sillä niiden niin sanottu kerrannaisvaikutus ulottaa Paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten työ- vaikutuksensa alueen kehitykseen, kuntien talouteen markkinoiden muutosluvut (Lapin tilastojen ja koko ja sitä kautta kaikkiin alueen asukkaisiin (Koski 2004, Suomen osalta ks. Liite 1) osoittavat Lapin ja Rova- 25). Yhdistymisen jälkeen Rovaniemi on toiminut niemen työmarkkinoiden merkittäviä ongelmia, jotka aktiivisesti luodakseen edellytyksiä alueen elinvoiman eivät ole muuttuneet Rovaniemelläkään yhdistymisen kasvulle. Kaupungin tavoitteena on luoda hyvät puit- myötä. Työvoimaosuus Lapissa ja Rovaniemellä- teet elinkeinoelämän kehittymiselle. Tässä suhteessa kin on alhaisempi kuin valtakunnallisesti. Toimivien yhdistyminen on jo itsessään ollut strateginen valinta, työmarkkinoiden näkökulmasta työvoimaosuuden joka on tukenut tavoitteen saavuttamista. tulisi olla n. 70 %, mistä valtakunnallisestikin jäädään Yhdistymissopimuksen mukaan uuden kunnan alle. Alhainen työvoimaosuus merkitsee vaikeutuvaa asemaa on ollut tarkoitus tehostaa työpaikkojen, pal- taloudellista huoltosuhdetta. Samoin työllisyysaste on veluiden ja asumisen alueena, missä käytetään hyväksi ainoastaan noin 60 % ja samaa tasoa Rovaniemellä suuren kuntayksikön monipuolisia mahdollisuuksia kuin keskimäärin Lapissa. ja vahvistetaan kylien elinkelpoisuutta. Kaupunki on

Taulukko 2. Työmarkkinoiden kehitys. (Rovaniemen kaupungin tilinpäätös toimintakertomus 2011, Tilastokeskus, Lapin liitto).

ROVANIEMEN KAUPUNKI (kuntien yhdistyminen 1.1.2006)

2005 2006 2007 2008 2009 2010

Alueella työssäkäyvät, 23 196 23 869 24 915 24 848 24 479 -

joista yksityisiä työpaikkoja 10 609 11 134 12 061 12 268 11 790 -

Työvoimaosuus, % 62,2 62,6 63,0 63,1 62,5 62,5 (15–74 –vuotiaasta väestöstä)

Työllisyysaste, % (15–64 –vuotiaiden 57,8 60,2 61,6 61,3 59,6 60,7 työllisten osuus samanikäisestä väes- töstä)

Työttömyysaste, % 15,8 14,2 12,3 12,3 13,9 13,3 (15–74 vuotiaista)

17 II Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistyminen

Vaikka valtakunnallisesti on jääty jälkeen viime set ovat tuoneet kaupungille lisää julkisen sektorin vuosina 70 % tavoitetasosta, on työllisyysasteen 6-10 työpaikkoja. Tästä huolimatta näyttäisi, että perintei- % -yksikön alemmuus valtakunnalliseen keskiarvoon sen hallintokaupungin sijaan kaupungin painopiste verrattuna hälyttävä, mikä yhdistyneenä edelleen kor- olisi siirtymässä muille elinkeinoelämän toimialoille. keaan yli 10 % työttömyysasteeseen aiheuttaa Rova- Kehitys on ollut vahvaa erityisesti teollisuudessa sekä niemellä niin taloudellisia kuin sosiaalisia ongelmia. tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla (Toimintaympä- Voidaan puhua alhaisesta työssäkäynnistä, alhaisesta ristön tilastot 2012). työllisyysasteesta ja hankalasta joukko- ja rakenne- Asumisen alueena Rovaniemen imago on vahvistunut työttömyydestä, mitkä rasittavat kaupungin taloutta ja kehittynyt vuosien myötä. Taloustutkimuksen (2012) ja vaikeuttavat taloudellisen kasvun toteutumista muuttohalukkuutta käsittelevän raportin mukaan alueella. Yhdistyminen ei ole kyennyt muuttamaan yleisarvosana Rovaniemestä asuinpaikkana on vah- näitä jo 1990-luvun taloudellisen taantuman aikana vistunut vuodesta 2004 eteenpäin. Tutkimuksessa alkaneita kehitysilmiöitä. kartoitettiin myös erilaisia kaupunkiin liittyviä mieli- Elinkeinojen kehittämisellä luodaan työpaikkoja kuvatekijöitä, joista Rovaniemen vahvuuksiksi nähtiin ja ennaltaehkäistään negatiivista väestökehitystä eli suhteellisen monipuoliset opiskelu- ja harrastusmah- konkreettisesti asukkaiden poismuuttoa kunnasta. dollisuudet, kunnalliset palvelut, viihtyisä asuinym- Yhdistymisestä ja sen tuomasta vilkastuneesta elinkei- päristö sekä hyvä kasvuympäristö lapsille. Mielikuva noelämästä huolimatta Rovaniemen lähitulevaisuutta kaupungin kulttuuritarjonnasta jakoi vastaukset. varjostaa rationaalinen huoli siitä, että kuinka hyvin Tutkimuksen mukaan kaupungin heikkouksiksi nos- alueen asukkaille riittää työtä ja tärkeitä palveluita tettiin työpaikkojen tarjonta sekä kaupungin sijainti. hyvinvoinnin turvaajana. Keskeistä on, kuinka moni Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että mielikuvaan asukas joutuu muuttamaan vasten tahtoaan pois Rovaniemestä liitetään enemmän positiivisia kuin omalta kotiseudultaan ja millainen tulevaisuus seu- negatiivisia asioita. Tutkituista 37 kaupungista Rova- dulla on tarjota kuntalaisille. niemi sai yleisarvosanoissa 14. sijan. Vastaajista 11 % Yhdistymisen myötä vahvistunut elinkeinoelämä voisi ajatella muuttavansa Rovaniemelle. on osin muuttanut myös kaupungin elinkeinoraken- Rovaniemen väestörakenteen kehitystä kuvaavat netta. Ennen ja muutama vuosi yhdistymisen jälkeen indikaattorit ovat olleet yhdistymisen vuosina suhteel- julkinen sektori on ollut kaupungissa suurin työllistäjä. lisen stabiileja. Ikääntyneiden osuuden yleinen kasvu Tällä hetkellä kuitenkin yksityinen sektori on noussut ei vielä näy voimakkaana Rovaniemellä ja ikääntymi- suurimmaksi työllistäjäksi Rovaniemellä. Kaupungin sen haasteet tulevat esiin vasta 2010-luvun lopussa. asema Lapin hallinnollisena keskuksena silti säilyy, Väestöllinen huoltosuhde ei siten ole huonontunut. sillä muun muassa valtion alueellistamispäätök- Myöskään erikoissairaanhoidon kustannukset eivät ole

Taulukko 3. Rovaniemen väestörakenteen piirteitä (Sotkanet).

ROVANIEMEN VÄESTÖRAKENTEEN PIIRTEITÄ (kuntien yhdistyminen 1.1.2006)

2005 2006 2007 2008 2009 2010

Yli 65 – vuotiaiden väestöosuus 14,2 14,7 14,7 14,8 14,9 15,1

Huoltosuhde, demografinen 47,0 47,4 46,6 46,8 46,8 47,0

Työkyvyttömyyseläkettä saavat, 7, 1 7, 0 7, 2 7, 3 7, 4 7, 5 % 16–64 -vuotiaista

Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, 876,6 866,8 887,5 917,0 1005,0 954 euroa / asukas*

Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet 3649 3240 3193 3338 3477 3329 vuoden aikana

*Deflatointi vuoteen 2010.

18 Taulukko 4. Rovaniemen koulutusmuuttujia (Tilastokeskus).

ROVANIEMEN KOULUTUKSELLINEN KEHITYS (kuntien yhdistyminen 1.1.2006)

2005 2006 2007 2008 2009 2010

Korkea-asteen koulutuksen saaneet, 27,7 27,9 28,0 28,5 28,8 29,2 % 15 vuotta täyttäneistä

Tutkintotavoitteisen koulutuksen 14 753 15 156 15 285 14 986 14 965 14 996 opiskelijat*

0-6-vuotiaat, % väestöstä 7, 6 7, 6 7, 6 7, 9 8,0 8,2

7-15 -vuotiaat, % väestöstä 11,6 11,2 10,9 10,6 10,2 9,9

* Sisältää lukio-, ammatillisen, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoisen koulutuksen.

”karanneet käsistä” niin kuin monissa kunnissa. Sama kehittyminen. Ihan muuttunut tää luukki muutamassa koskee toimeentulotukea saaneiden määriä, joskin vuodessa. toimeentulotukea saaneiden osuus on valtakunnallisesti korkea. Mutta nimenomaan yritys- ja elinkeinoelämän puolella Kaupunkilaisten koulutustaso on suhteellisen näkyy positiivisena tää vire. Ja se näkyy, että meillä nopeasti nousemassa ja kaupunki näyttäytyy yhtäältä on hurjan hyvä käyttöaste näissä tiloissa ja meillä on koulutuksen ja opiskelijoiden kaupunkina. Varsin- kuitenkin noin puolet teollisuustiloja. kin peruskoulutuksen tarpeet kasvavat 2010-luvun lopulla. Opiskelijat osallistuvat monin tavoin kaupun- Täällä on nyt viiden vuoden aikana ollut varsin helppo gin elämään ja toimintoihin. Voidaan arvioida, että rakentaa ja toteuttaa hankkeita. Mitä nyt olen ollut heistä 3000–4000 henkilöä osallistuu osa-aikaisena mukana hankesuunnittelussa, niin siihen kun tuli noin työvoimana paikallisille työmarkkinoille. Kasvava 30 liikettä, niin he kokivat, että 60 000 asukkaan Rova- ulkomainen nettomuutto, edullinen väestörakenne, niemellä on paljon ostovoimaa. laaja opiskeluvolyymi ja kohoava koulutustaso yhdessä muodostavat strategisen kasvun tekijöitä Rovaniemen Koski (2004, 25) toi esille Rovaniemi-selvityksessä, että taloudelliselle ja sosiaaliselle tulevaisuudelle. kuntien yhdistyminen herättää aina yleistä kiinnostusta ja Rovaniemien tapauksessa kyse on tunnetuista reikäleipäkunnista. Hän arvioi, että viestit rajattoman 3.3 Elinkeinoelämän kehitys Rovaniemen syntymisestä tavoittaisivat myös elinkei- noelämän. Näin kävi, sillä saadun julkisuuden myötä Haastatteluissa esitettiin arvioita, että ennen yhdisty- 60 000 asukkaan kaupunki näytti houkuttelevalta mistä 30 000 asukkaan imago ei ollut riittävän hou- sijoituskohteelta. Kiinnostavuuden kasvuun osattiin kutteleva sijoittajille tai yrittäjille. Kaksinkertaistunut varautua jo ennalta ja kaupungin toimijat ymmärsivät väestömäärä on selkeästi nostanut ihmisten mielen- tarttua mahdollisuuteen. Tilastollisesti kaksinkertais- kiintoa ja yrittäjät, sijoittajat ja jopa opiskelijat ovat tunut väestömäärä kasvatti kiinnostusta julkisuudessa aikaisempaa avoimempia suhteessa Rovaniemeen. paistattelevaa Rovaniemeä kohtaan. Yhdistymisen Rovaniemi nähdäänkin nyt ”modernina kaupunkina”, vaikutukset näkyvät elinkeinoelämän vilkastumisessa johon liitetään hyvin paljon vahvoja odotuksia. Kau- ja kaupunki koetaan elinvoimaisempana sekä vetovoi- pungin modernisoituminen on noussutkin yhdistymi- maisempana. sen jälkeen keskeiseksi tavoitteeksi ja tavoitetta vasten Rovaniemen katukuvaa on modernisoitu ja myös luomalla edellytyksiä työpaikkojen synnylle, mm. nuo jatkossa siihen on tarkoitus panostaa vahvasti. kauppakeskukset, jotka ovat yhdistymisen aikana lähte- neet tänne hyvin vauhtiin. Ne on luonut selvästi tänne samoin myös yhdistymisen aikaan on nämä kaava- lisää kiinnostavuutta alueena, jossa on hyvä kauppa- päätökset; Etelä-keskuksen alueen kehittäminen ja palvelurakenne.

19 II Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistyminen

Taulukko 5. Aloittaneet yritykset, yrityskannan kehitys ja työttömät työnhakijat (Tilastokeskus).

ALOITTANEET YRITYKSET, YRITYSKANNAN KEHITYS JA TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT (kuntien yhdistyminen 1.1.2006)

2005 2006 2007 2008 2009 2010

Aloittaneet yritykset 280 313 314 361 286 319

Yrityskannan kehitys 2708 2816 2936 3088 3099 3170

Työttömät työnhakijat - 4249 3659 3653 4211 -

Yrittäjien saavuttamiseksi on panostettu yritystoimin- Haastatellut yrittäjät nostavat esiin yhteistyön ja nan tarvitsemien puitteiden luomiseen sekä muun vuorovaikutuksen merkityksen. Jossain määrin yrittäjät muassa osoitettu hyviä sijoitusalueita. Aloittaneiden kokevat yhdistymisen heikentäneen kaupungin ja sen yritysten määrä on vuosittain kasvanut, lukuun otta- ulkoisten toimijoiden välistä vuorovaikutusta. Lisäksi matta vuotta 2009, jolloin aloittaneita yrityksiä oli kui- yrittäjät toivovat enemmän heidän kuulemista sekä tenkin enemmän kuin yhdistymistä edeltävänä aikana. osallistumismahdollisuuksien vahvistamista sekä Myös kaupungin yrityskanta on kehittynyt vuosittain suunnitteluun että päätöksentekoon. Erityisesti maan- kuntaliitoksen jälkeisenä aikana. Haastatteluissa nos- käyttöön ja julkisiin hankintoihin liittyvissä asioissa tetaan esille väkiluvun kasvun merkitys nimenomaan nähdään tarvetta tiivistää yhteistyötä. On merkittävää, yrittäjien kiinnostuksen lisääntymiseen. Erityisesti että vaikka vuorovaikutuksen on koettu kaventuneen elinkeinoelämän kehitys on ollut vahvaa heti yhdisty- suurentuneen organisaation myötä, on aineistossa misen jälkeisten kahden ensimmäisen vuoden aikana. selkeästi havaittavissa positiivinen odotus siitä, että Tämän jälkeen on ollut kasvun hiipumista. vuorovaikutus ja yhteistyö ovat positiivisen kehityksen Yrityskannan nettolisäys on yhdistymisen viiden edellytyksiä. ensimmäisen vuoden aikana ollut 354 yritystä eli 10 %:n luokkaa koko yrityskannasta, mikä on suhteel- että se organisaatio on niin iso, että se on alkanut lisen alhainen luku nopeahkon taloudellisen kasvun elämään omaa elämäänsä ja se ulospäin suuntautu- olosuhteissa. Rovaniemen yritystoiminnan ongelma neisuus on siinä vähentyny on yrittäjien korkea ikä ja uuden yrityskannan vähäi- nen sijoittuminen ns. uusille aloille. Yhdistymisen Maankäyttö ja julkiset hankinnat niissä pitäisi sitä voidaan katsoa jossain määrin vauhdittaneen yritys- yhteistyötä tiivistää kannan laajentumista ja uusiutumista. Kuitenkin kuntien yritysilmastoa (2011) mittaavassa yritysmaailma kokee että ei ole saanut tarpeeksi tukea selvityksessä Rovaniemi on sijoittunut 42. sijalle, mikä kaupungilta. kertoo siitä, että elinkeinoelämän edellytyksissä on kehitettävää. Selvityksessä tulikin esille yleisellä tasolla Näin ollen Rovaniemellä yritysystävällisemmän kehittämistarpeita yritysystävällisemmän kunnan kaupungin imagon saavuttaminen edellyttää säännöl- luomiseksi: kunnissa keskitytään usein aloittaviin tai lisempää yhteydenpitoa yritysten ja julkisissa organi- suuriin yrityksiin eikä niinkään jo olemassa oleviin saatioissa työskentelevien sekä poliittisten päätöksen- pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka tarvitsisivat tekijöiden välillä. Kaupunki ei näyttäydy tällä hetkellä apua muun muassa tiettyjen kasvukynnysten ylittämi- innovatiivisena yritysympäristönä, eikä yritystoimin- seen sekä neuvontaa. Toiseksi päätöksenteossa tulisi nan kehittäminen ole saanut tarpeeksi merkittävää yritysten tarpeiden ohella ottaa huomioon myös pää- resurssilisäystä kaupunkipolitiikassa. tösten vaikutukset yrityksiin. Kolmanneksi pieniä ja Kaupungissa haasteena on kylien elinkeinojen keskisuuria yrityksiä ei hyödynnetä riittävässä määrin kehittäminen. Yhdistymisen myötä perustettiin Kylien kuntapalveluiden tuottamisessa. Yritykset haluavat olla kehittämissäätiö, jonka tarkoituksena on vahvistaa mukana palvelurakenteiden uudistamisessa. Neljän- Rovaniemen kylien elinkelpoisuutta sekä edistää nii- neksi kunnilta toivotaan aktiivisuutta ja läpinäkyvyyttä den asukkaiden hyvinvointia5. Tämän lisäksi maaseu- toiminnoissa. 5 http://www.rovaniemi.fi/suomeksi/Palveluhakemisto/Kylat_ja_ kaupunginosat/Kylien_kehittamissaatio.iw3

20 dun kehittämisessä erityinen rooli on valtakunnallisilla 3.4 Rovaniemi Lapin pääkaupunkina hankkeilla, joissa nimenomaisesti kohdistetaan rahoi- tusta yrittäjyyden kehittämiseen maaseudulla. Osa Lapin väestön kehitys on ollut 2000-luvulla heik- haastateltavista on kokenut yhdistymissopimuksen koa. Ainoastaan Rovaniemen ja Kittilän väkiluku on tavoitteen kylien yritystoiminnan lisäämisestä olleen kasvanut. Myös Kemi-Tornion seutukunnassa on väes- jossain määrin jopa epärealistinen. Toisaalta palve- tönkehityksessä nähtävissä myös positiivista kehitystä. lukylien nähdään mahdollistavan yrittäjien toiminta (Lapin liitto) Lapissa väestö keskittyy hyvin vahvasti myös haja-asutusalueilla. Näin ollen palveluiden sekä näihin kasvukeskuksiin. Kittilässä positiivinen kehitys asukkaiden keskittymä nähdään mahdollisuudeksi johtuu vahvasti alueen elinkeinojen kehityksestä, sillä kylien elinkeinoelämän kehittämisessä. muun muassa kaivosteollisuus on iso työllistäjä alu- Elinkeinoelämän positiivisen kehityksen taustalla eella. Rovaniemen myönteiseen kehitykseen myötävai- nähdään olevan kahden eri kunnan välisen kilpailu- kuttaa kaupungin vahva asema Lapin pääkaupunkina. tilanteen poistuminen ja mahdollisuus maankäytön Tähän liittyy muun muassa se, että Rovaniemellä kokonaisvaltaisempaan suunnitteluun. Alue nähdään on Lapin hallinnollinen ja koulutuksellinen keskus. nyt kokonaisuutena, mikä mahdollistaa aiempaa Kaupungissa on myös monipuolinen palvelurakenne tarkoituksenmukaisempien ratkaisujen tekemisen. (Lapin maakuntaohjelma 2011–2014, 37). Myös kes- Toisaalta myös yhdistymisen myötä tullut julkisuus keinen sijainti hyvine liikenneyhteyksineen vaikuttaa sekä toimintaympäristön muutokset (kuten vahvistu- yrittämisen ja asumisen keskittymiseen Rovaniemelle. nut kiinnostus Lappia kohtaan) ovat vaikuttaneet tässä Yhdistymisen myötä asema Lapin pääkaupun- suhteessa merkittävällä tavalla. Strateginen yhdistymi- kina on alettu nähdä aiempaa selkeämpänä, mikä nen on siis myötävaikuttanut Rovaniemen elinkeino- on vahvistanut Rovaniemen asemaa kansainvälisenä elämän kehittymiseen. osaamisen ja kulttuurin keskuksena. Kaupunki on yhä selkeämmin erottunut muista Lapin kunnista väestö- ainakin selvästi vetovoimaisuus on lisääntynyt kaupan määrältään ja laajentuneen palveluntarjontansa sekä alalla. Investoinnit, suuret liikkeet, vähittäiskaupat ja elinkeinojen kehittymisen kautta. Yhdistyminen on teollisuuttakin on lisääntynyt (kelkkatehdas). Selkeästi vaikuttanut eri tekijöiden kumuloitumiseen Rovanie- piristynyt ilmapiiri ja kilpailu jäänyt kokonaan pois; melle, mikä on mahdollistanut positiivisen kehityk- kumpi tarjoaa edullisempia tontteja tai kauppa paik- seen. koja. Se on tullut aikamoiseksi valtiksi. Tietyllä tavalla kuntaliitos on siis vahvistanut käsi- tystä, että Rovaniemellä on yhä suurempi alueellinen Rovaniemi oli vähän aikaa keskipisteenä ja se käytet- rooli. Haastattelujen perusteella Lapin pääkaupungin tiin silloin hyvin asemaan nähdään liittyvän voimakasta kuntayhteis- työtä sekä vastuuta Lapin asukkaista. Kaupungin Kaiken kaikkiaan yhdistynyt Rovaniemi on kiinnosta- tahdotaan toimivan Lapin maakunnan aktiivisena nut yrittäjiä ja kaupunki nähdään aiempaa houkutte- ja tasapuolisena kehittäjänä. Lapin pääkaupunkina levampana sijoituskohteena. Yrityskannan kasvulla on toimiminen tarkoittaa siis ylikunnallista Lapin maa- ollut jonkin verran positiivisia vaikutuksia myös kau- kunnan hyväksi toimimista sekä itse asiassa Lapin punkilaisten työllistymiseen. Tässä mielessä yksityisen elinvoimaisuuden vahvistamista. Pääkaupungin rooli sektorin toiminnassa on samoja myönteisiä piirteitä, on tärkeää imagollisesti, sillä se antaa kasvot maakun- joita nostimme aikaisemmin esille julkishallinnollisten, nalle. valtakunnallisten palvelutoimijoiden osalta. On perusteltua arvioida, että elinvoimaisuus on Joku tällainen vastuu. Mut se on aika raskas kantaa ja kehittynyt liitoksen myötä myönteiseen suuntaan. Tässä siihen menee todennäköisesti rovaniemeläisten verora- mielessä Rovaniemi sai fuusiosta eräänlaisen myön- hoja sitten, että pystytäänkö me tällaista asemaa ottaa teisen kehän. Haastatteluista välittyi käsitys, että myös elinkeinoelämään Rovaniemi on omaksunut Koski (2004, 25) määritti Rovaniemi-selvityksessä positiivisemman suhtautumisen. Silti elinkeinoelämän kaupungin ja maalaiskunnan välisen yhteistyön olevan näkökulman huomioimisessa on edelleen tehtävää sisäkehäyhteistyötä. Ulkokehäyhteistyön sitä vastoin samoin kuin siinä, missä määrin Rovaniemen kaupun- määriteltiin käsittävän esimerkiksi elinkeinojen kehit- gin palvelut toimivat elinkeinoelämän näkökulman tämisen kaupungin, maalaiskunnan ja Ranuan kanssa kannalta tarkoituksenmukaisesti. tai useamman kunnan välistä erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Yhdistymisen myötä lakkasi sisäkehäyh-

21 II Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistyminen

teistyön tarve ja siitä tulleet transaktiokustannukset yhteistyön vahvistumista, mikä samalla vaikuttaisi on voitu kohdentaa ulkokehäyhteistyöhön. Näin ollen positiivisella tavalla myös Lapin elinvoimaisuuteen ja ulkokehäyhteistyön merkitys uudessa kaupungissa sen asukkaiden asemaan. on vahvemmassa asemassa ja sille on voitu antaa aiempaa enemmän painoarvoa. Ulkokehäyhteistyön Kunnathan voisivat tehdä yhdessä yhtiöittämättä myötä maakunnallinen keskus asemoituukin vähitel- yhtään palveluja. Ite melkein kaikkea, niin se olis len laajempana, jopa aluekehityksellisen toiminnan hirveän suuri voimavara. Ja kun ajattelee Lapin kuntia, toteuttajana. niin kaikkiin ei voi saada kaikkea mahdollista. Niin Jankkilan (2008) mukaan aluekehitykseen tyy- eikö voitais sitten tämmöistä uudenlaista yhteistyötä. pillisesti vaikuttavat itse alue erityispiirteineen, sen toimijat ja aluetta ohjaavat ideologiat ja voimat sekä Työikäisen väestön poismuutto ei ole ainoastaan tuotannollis-taloudellis-rakenteelliset tekijät. Samalla Rovaniemen ongelma vaan myös koko Lapin. Lapin kyse on tulevaisuuden ennakoinnista, innovaatioista maakuntaohjelman mukaan Lapin kuntien välinen sekä yhteiskunnissa yhä enemmän eritason muutok- yhteistyö on edellytys muuttoliikkeen saamiseksi posi- siin suhtautumisesta, jossa suhtautumisen variaatiot tiiviseksi, missä Lapin tulee kehittää kansainvälisyyden vaihtelevat lähtien passiivisesta ja odottelevasta näkö- ohella verkostomaista toimintatapaa. (Lapin maakun- kulmasta aina aktiiviseen ja yrittävään näkökulmaan taohjelma 2011–2014.) (Suikkanen ym. 2009). Yhdistymissopimuksen mukaan Lapin potentiaalin täysimääräinen käyttöön otta- yhteistyötä on ollut tarkoitus vahvistaa naapurikun- minen edellyttää yhteistyön vahvistamista alueen tien kanssa sekä Lapin viiden muun seutukunnan rakentamisessa. Tämä on havaittukin maakuntatasolla kanssa. Tärkeäksi on jo pidempään nähty esimerkiksi ja eri alueiden vahvuuksia katsotaan aiempaa koko- Rovaniemen kaupungin, maalaiskunnan ja Ranuan naisvaltaisemmin. Tulevaisuudessa yhteiset intressit, yhteisen elinkeinojen kehittämisorganisaation toi- kuten maakunnan elinvoimaisuuden, asukkaiden mintakyvyn vahvistaminen (Koski 2004, 25). Yhdisty- hyvinvoinnin sekä palveluiden saatavuuden turvaami- misen jälkeen seutukuntayhteistyö Ranuan kanssa on nen, tulevat entisestään vahvistumaan. Lapissa onkin vahvistunut. Kuitenkin myös muiden kuntien kanssa jo tehty useita maakuntatason kehittämisohjelmia. toteutettava yhteistyö nähdään tärkeäksi. Haastatteluissa nähdään kuntayhteistyön sisältävän myös joitain haasteita: Yhteistyön haasteena on raken- pitäis lisätä, kun kaikki tarvii toisiaan ja se on vah- taa maakuntaa siten, että kuntien väliset työnjaot eivät vuus aiheuttaisi kilpailuasetelmia. Tavoitetila olisi, että Lapin kunnat voisivat kehittyä omista alueellisista voima- Kaupunkistrategiassa nostetaan esille, että ylikun- varoista käsin. Muita haasteita ovat kuntien väliset nallista yhteistyötä on ollut tarkoitus syventää muun etäisyydet sekä Rovaniemen ylivertainen asema suh- muassa palveluiden käytännön tuottamisessa. Lisäksi teessa neuvottelukumppaneihin. Rovaniemen vahvan Lapin maakuntaohjelmaan on kirjattu tavoite uudis- aseman voi vaikuttaa ympäröiviin kuntiin negatiivi- taa palvelurakenteita yhteistyössä eri kuntien kanssa. sella tavalla, siten että kaupungin uskottavuus tasaver- Maakuntatasolla tapahtuvan yhteistyön vahvistamisen taisena kumppanina ei ole aina niin helppo saavuttaa. taustalla vaikuttavat, kuten aikaisemmin viittasimme, melko vahvasti valtakunnalliset pyrkimykset kehit- On se sillai vahvistunut, mut se on tietenkin sen koli- tää aluerakenteita. Palvelurakenteiden arvioidaan kon toinen puoli, että sen näkee esim. näissä kuntayh- olevan menossa kohti suurempia kokonaisuuksia ja tymissä, että Rovaniemi-vastaisuuskin saattaa helposti ilman maakuntien aktiivista työstämistä arvioidaan nousta. Se on tavallaan pinnan alla piilossa mahdollisesti lainsäädännön vaikuttavan aiempaa vahvemmin palvelurakenteisiin. Toisaalta todetaan, mut tässä on työmaa, että Rovaniemen tulee hankkia että ilman palvelurakenteisiin vaikuttavia uudistuksia yhteistyöverkoissa luottamus, että me ollaan siellä hyvinvointipalvelupalvelujen tuottaminen kohottaa aktiivisesti mutta tasavertaisesti mukana lappilaisten verorasitusta (vrt. Lapin Maakuntaohjelma 2011–2014). Rovaniemellä kuntien välinen yhteistyö Kuntaliitos näin ollen lisäsi esitettyjen näkemysten nähdään voimavarana ja osa haastateltavista näkee mukaan kaupungin vetovoimaa, mikä puolestaan kuntayhteistyön jopa mahdollisuutena palveluntuo- vahvisti edelleen Rovaniemen asemaa Lapin pää- tannossa yksityistämisen sijasta. Näin siis palvelura- kaupunkina. Kaupunki on toteuttanut tavoitettaan kenteiden uudistamisessa toivotaan ylikunnallisen olla maakunnan Rovaniemi. Kaupunki olisi kehit-

22 tyvä, yhteistyö- ja muutoskykyinen, kansainvälinen Yhdistyneen Rovaniemen arvioitiin olevan ulkoke- ja omaleimainen maakunta- ja palvelukeskus (vrt. häyhteistyössä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti Kaupunkistrategia.) Haastateltavat silti korostavat, että kiinnostavampi kumppani ja vahvempi toimija (Koski maakuntakeskuksen asema ei tarkoita ylivertaisuutta 2004, 55). Myös valtakunnallisesti Rovaniemi nähdään suhteessa muihin kuntiin. vetovoimaisempana ja siis voidaan perustellusti todeta Kaupungin voimavaraksi nähdään myös ympäröi- Rovaniemen vahvistuneen myös valtakunnallisena vät alueet. Rovaniemellä siis arvioidaan, että maa- toimijana. Esimerkiksi valtion toimintojen alueellis- kuntakeskuksen toiminnallinen vahvuus kansallisilla ja tamisessa Rovaniemi on saanut merkittävän määrän kansainvälisillä markkinoilla kulminoituu siis laajemmin virastoja kaupunkiin. Tyypillisesti nämä ovat liittyneet alueesta kumpuavasta potentiaalista. Lapin harvaan julkisen tietohallinto- ja turvaklusterin toimintoihin, asutun maaseudun ja sen pienten kuntien on nähty joihin on syntynyt myös työpaikkoja. Esimerkkeinä omaavan suuren kehityspotentiaalin muun muassa ovat hallinnon tietotekniikkakeskus, liikenteen turval- kaivos-, energia- ja luonnontuoteteollisuudessa sekä lisuusviraston osatoiminnot ja aluehallintovirastojen matkailussa. tietohallintoyksikkö. Vaikka haastateltavat selkeästi näkevät Rovanie- Rovaniemen kasvaneeseen kansalliseen ja kansain- men olevan Lapin pääkaupunki, ei asema sinällään väliseen kiinnostukseen on osaltaan myös vaikuttanut ole konkretisoitunut. Suikkasen ym. (2009) mukaan lisääntyneet intressit Pohjoisen luonnonvaroihin. Vaikka yhteiskunnallista tilannetta, aluekehitystä, tulevai- luonnonvarat eivät keskeiseltä osin varsinaisesti suutta ja muutosta tarkasteltaessa edelläkävijöitä ovat sijaitse Rovaniemen alueella, vaikuttaa niihin kohdis- todennäköisesti ne alueet ja toimijat, jotka ottavat tuva kiinnostus myönteisesti myös Rovaniemeen. aktiivisen roolin. Osa haasteltavista korostaakin Kaiken kaikkiaan yhdistymisen merkittävät vaiku- kaupungin omaa aktiivisuutta Lapin pääkaupungin tukset näyttävät kohdistuvan erityisesti Rovaniemen aseman ottamisessa. vetovoimaisuuteen ja imagoon. Myös alueen asukkaat Kansainvälistymisen liittyvät tavoitteet näkyvät ovat kokeneet Rovaniemen vetovoiman ja imagon jo yhdistymissopimuksessa. Tavoitteeksi määriteltiin vahvistuneen ja osa asukkaista kokee kuntarajan pois- tehostaa kansainvälistä yhteistyötä verkottumalla eri- tumisen tuoneen uusia mahdollisuuksia ja uskotta- tyisesti matkailun, Pohjoiskalotin, Barentsin alueen ja vuutta Rovaniemelle (ks. Pirkkiö & Satokangas 2008). arktisten alueiden kehittämistyöhön. Kansainvälisyys Rovaniemen alueellinen rooli voi jopa edelleen on konkretisoitunut myös eri yhteisöjen toiminnassa: vahvistua, mikäli esimerkiksi alueellisia organisaatioita Rovaniemen elinkeinoelämä on kansainvälistynyttä, kootaan Suomessa suuremmaksi kokonaisuudeksi. Se oppilaitokset harjoittavat kansainvälistä toimintaa sekä mitä Lapin veturina toimiminen tarkoittaa, on silti osin kaupunki pitää yllä ystävyyskaupunkisuhteita. Myös konkretisoitumatta ja jäsentymättä. Haastateltavat maahanmuutto sekä kansainväliset hankkeet ovat tunnistivat toisaalta myös jännitteitä, jotka vaikuttavat merkittävä osa kansainvälisyyttä. Selvää on, että moni veturina toimimiseen. Esimerkiksi Lapin pienillä kun- kansainvälistymiseen liittyvä pyrkimys olisi toteutunut nilla on ymmärrettävää pelkoa palveluiden ja toimin- myös ilman yhdistymistä. Kansainvälisyyden vahvis- tojen menettämisestä. Kysymys on siis jännitteestä, taminen on tarkoittanut kaupungilta erilaisia inves- jonka purkaminen vaatii alueelta oppimista, vahvaa tointeja ja tulee todennäköisesti jatkossa vaikuttamaan yhteistyötä ja luottamuksen rakentamista (Stenvall ym. palveluvalintoihin. 2009).

Mulla tuli sellainen ajatus, kun puhuttiin siitä Lapin pääkaupungista, että tän on tarkoitus olla vielä kansainvälinen kaupunki, että siinäkin pitäis nyt jo miettiä, että millaista henkilöstöä meillä sit on, jos me halutaan olla ja pitää tämä kansainvälinen kaupunki. Kyllähän tää aika kansainvälinen kaupunki on, että näitä ihmisiä (ulkomaalaisia) täällä on, että nämäkin tarvii niitä palveluja. Että pitäis miettiä, että pystyykö kaupunki semmoseen vastaamaan vai tuleeko sit joku muu, joka niitä palveluja antaa?

23 II Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistyminen

kuten henkilöstölle avautuvia uusia työtehtäviä. Shok- 4 Hallinnon kivaihe on näkynyt eri yksiköissä eri vahvuisena. Toivo kehittämistavoitteet paremmasta on kuitenkin vähitellen kasvaneiden positiivisten kokemusten myötä herännyt ja muutok- 4.1 Muutoksen hallinta henkilöstön seen on sopeuduttu osassa yksiköistä hyvin. Suurin osa henkilöstöstä elääkin jo sopeutumisvaihetta, mistä osalta kertoo se että yhdistymistä ei kaduta.

Rovaniemien yhdistymisessä yksi keskeisimmistä alkuun se oli innostavaa tosiaan innostava..ja sit tuli uudistuksen hallinnollisista tavoitteista liittyi henkilös- tosiaan sellainen kausi, että se on oikeastaan päättäjän töön. Haasteellista tässä on ollut se, että henkilöstön näkökulmasta näkyny, että se pontevuus hiipu.. on täytynyt sopeutua useaan muutokseen: organisaa- tiomuutos, kahden kulttuurin yhdistyminen, valta- Vähän riippuu yksiköstäkin toisissa paikoissa oli kunnalliset säästöpaineet, kunnan toimintaympäristön vähän enemmän hämmennystä, että mitä nyt tapah- muutokset. Henkilöstön näkökulmasta eri muutokset tuu. ja niiden vaikutukset eivät välttämättä erotu kovin selkeästi toisistaan. Yhtenä keskeisenä onnistuneen Yksi keskeisimmistä haasteista yhdistymisen proses- muutoksen kriteerinä on, että uudistus kyetään pro- soinnille on ollut kahden eri organisaatiokulttuurin sessoimaan yhdessä henkilöstön kanssa (mm. Stenvall kohtaaminen. Organisaatiokulttuuri muodostuu & Virtanen 2007). joukosta kirjoittamattomia sekä kirjoitettuja sääntöjä ja Tyypillisiä muutosvaiheita ovat shokkivaihe, toivon käytäntöjä. Schein (1991) kuvaa organisaatiokulttuurin heräämisvaihe, sopeutumisvaihe ja vakiintumisvaihe. pitävän sisällään ajan myötä ryhmälle muodostuneen Shokkivaiheessa pystytään hyvin rajallisesti vas- mallin toimia tietyllä tavalla ulkoisten ja sisäisten taanottamaan informaatiota ja tällöin esiintyy paljon ongelmien tullessa esiin. Organisaatiokulttuurit tuot- kritiikkiä. Toivoon heräämisvaiheessa tunnelmat tavat muun muassa usein vahvoja perinteitä ja niihin organisaation tunnelmat heilahtelevat ylös ja alas. liittyvää tunneperäistä sidonnaisuutta, muun muassa Sopeutumisvaiheessa sitä vastoin nähdään jo yhdisty- turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Orga- misen mahdollisuuksia. Vakiintumisvaiheessa entiseen nisaatiokulttuuri sisältää lisäksi inhimillisesti opittuja ei haluta palata. Henkilöstön kannalta oleellista on toimintatapoja ja -malleja. Juuri näistä syistä kulttuurin kohdata, ymmärtää ja hallita ihmisten muutosdyna- muuttaminen ja sen fuusioiminen liitoksissa on haas- miikkaa (Syväjärvi & Vakkala 2009; Vakkala 2012). teellisista vaatien muun muassa onnistunutta arjen Ennen virallista yhdistymistä Rovaniemelläkin johtamistyötä. suhtauduttiin positiivisesti yhdistymiseen ja sen mah- Jo Rovaniemi-selvityksessä ennakoitiin organi- dollisuuksiin uudistaa aiempaa toimintakulttuuria ja saatiokulttuurien yhteentörmäystä ja korostettiin, käytäntöjä. Innostusvaihe oli hyvin vahva heti yhdis- että henkilöstön hyvä sopeutuminen uuden kunnan tymisen jälkeen, jonka jälkeen koetut muutokset veivät toimintaan on taitavan yhdistymisen avainkysymyk- henkilöstön shokkivaiheeseen. Muutosvastarintaa aihe- siä. (Koski 2004, 17) Vaikka organisaatiokulttuurien uttivat tavoitteiden ja arvojen määrittelemättömyys, yhteentörmäykseen varauduttiin ennalta, on uudessa muutosjohtamisen etäisyys työntekijöiden arjesta, Rovaniemessä yhteisten käytäntöjen rakentaminen esimiesten keskinäinen kilpailuasetelma (Satokangas ollut haasteellista. Jo heti yhdistymisen jälkeisinä vuo- & Torvinen 2007, 33–37). Myös erilaiset toimintakult- sina törmättiin työhyvinvointiin liittyviin ongelmiin ja tuurit ja tavat tehdä töitä ovat olleet selkeästi esillä havaittiin, että muutosprosessiin olisi tullut panostaa yhdistymisen jälkeen. henkilöstön osalta enemmän jo ennen virallista yhdis- tymistä. (Satokangas & Torvinen 2007, 26–27). Varmasti se oli todella puuhakasta alussa kaikin puo- Aineistosta voidaan osin havaita, että organisaa- lin. Pohdittiin monia asioita, myös henkilöstön osalta. tiokulttuurien tai henkilöstön erilaisuutta ei ole osattu Silloin tehtiin urakalla ja hyvää työtä.. käsitellä yksiköissä riittävällä tavalla. Vastaantulleita intressiristiriitoja ei ole lähdetty riittävän aktiivisesti Shokkivaiheesta pois siirtymistä on hidastanut muu- ratkaisemaan, eikä niihin ole aina vastattu henki- toksen myötä tulleiden odotusten täyttymättömyys, löstöä lähellä olevalla toiminnalla. On kenties jääty sillä esimerkiksi ennen yhdistymistä pohdittiin monia odottelemaan ajan korjaavan asiat ja jännitteiden kuntaliitoksen myötä avautuvia mahdollisuuksia, häviävän viimeistään sukupolvenvaihdoksen myötä.

24 Tämä näyttäytyy osalle haastateltavista passiivisuutena yksiköissä koettiin saatavan riittämätöntä tukea muu- ja tahtotilan puutteena ratkaista intressiristiriitoja. toksen keskellä. Henkilöstön muutosjohtamisen tulisi Aineistossa nousee myös esille, että maalaiskunnan ensisijaisesti olla lähiesimiestyötä (mm. Stenvall ym. ja kaupungin toimintakulttuurit paikantuvat edelleen 2009). Kokemus johtamisen puutteesta ja sen kanavoi- osassa kaupungin toimintayksiköitä. tumisesta työntekijöiden arkeen on vaikuttanut henki- löstön kokemukseen yhdistymisen onnistuneisuudesta Että miks asioita ei ole haluttu ratkaista ja selkeydestä.

kun katselee tätä aikajanaa, niin se on ollut resurs- Että kyllä sen täytyy organisaatiossa meidän johtaa sointivirhe.. että siihen organisaatioita yhdistävään sitä muutosta, että se ei voi olla ulkopuolinen, joka liimaan ei osattu panostaa..Siihen ei ole resurssoitu johtaa muutosta. Että se (muutosjohtaja) jäi irralliseksi vieläkään kunnolla tästä meidän systeemistä ja sillä ei ollut sitä asemaa, että se olis niin kuin auttamassa sitä johtoa, joka teki Rovaniemellä on koettu, että mikrotason johtamiseen sitä muutosta. olisi tullut panostaa enemmän. Osa haastateltavista on lisäksi kokenut, ettei lähiesimiehillä ole ollut riittäviä Mutta juuri sen, että sen pitää olla strategian tasolla, valmiuksia muutosprosessin johtamiseen. Yhdistymis- eikä sellaista vuosittain tapahtuvaa poukkoilua, että prosessissa koettiin myös kiireen painaneen päälle, nyt tehdään näin ja toisena näin Niiden pitäisi olla minkä on koettu vaikuttavan siihen, että yhteisten strategisia linjauksia ja sitten niiden mukaan pitäis käytäntöjen luominen on ollut haasteellista (Satokan- myös toimia.. gas & Torvinen 2007, 26). Toisaalta jo yhdistymissopimuksessa olisi voitu korostaa enemmän mikrotasoisen Muutoksen toteutumisessa on tärkeää, että työntekijät johtamisen merkitystä: Hallinnon konkreettisiksi näkevät työnsä merkityksen osana kokonaisuutta ja tavoitteiksi asetettiin päällekkäisyyksien poistaminen, muutoksen tavoitteita. Tämä vahvistaa sitoutumista ja henkilöstön työnjaon selkeyttäminen ja työntekijöiden yhteenkuuluvuuden tunnetta organisaatioon. Hei- erityisosaamisen kehittäminen. Tavoitteiden pohjalta kosti toteutuneiden kuntaliitosten taustalla on usein hallintoa on koettu rationalisoida ja henkilöstöä on vuorovaikutuksen puute. Erityisesti kunnan johdon siirretty tuotantoon (Talousarvio 2008 ja taloussuun- ja henkilöstön välisessä vuorovaikutuksessa esiintyy nitelma 2009–2011). Näiden tavoitteiden pohjalta kuntaliitoksissa herkästi katkoksia (Stenvall ym. 2008, toteutettujen toimenpiteiden on kuitenkin koettu hen- 45, 48). Perehdyttäminen, osallistuminen ja keskustelut kilöstön osalta kulminoituvan henkilöstön ja johdon ovat työkaluja henkilöstön sitouttamiseksi, mutta nii- vähentämiseen. Ja siis henkilöstölle tärkeä muutosjoh- den lisäksi selkeät strategiset linjaukset ja operatiiviset tamisen merkitys ei ole noussut riittävästi tavoitteissa käsitteet ovat avainasemassa henkilöstön motivoin- esille. nissa strategioiden mukaiseen toimintaan (Silvennoi- nen-Nuora ym. 2005, 68; Syväjärvi & Vakkala 2009). Ei ollut resursseja vaikka olis pitänyt palkata sitä Strategioiden kanavoituminen työntekijöiden arkeen resurssia, että ihmiset voi niinku pahoin. Sille on alettu on tärkeää, samoin kuin niiden ymmärtäminen. vasta nyt viiden vuoden päästä kunnolla tekemään jotain. Ja moni on lähteny pois, kun ei ole puhuttu selkeästi, että mitä tehdään ja miten tehdään. Miten toimitaan. ja kun ei ollut sitä tukipilaria siinä.. Nämä tavoitteet ovat kyllä, mutta että nämä työkalut, kun koko aika pitäisi hallintoa keventää, mutta meille että miten niihin pääsee on hukassa jotka täällä sitä hallinnon kehittämistä tekee, niin alkaa voimat loppua, jos koko ajan on sellainen henki päällä, Musta tuossa muutoksessa täällä on ollu, että ei ole ollu että pitää keventää ja vähentää sellaista avointa tiedonkulkua. Että johto ja työntekijät on ollut erillään. Että näistä muutoksista ei tiedoteta ja Strategisen yhdistymisen tueksi palkattiin muutos- käydä läpi ei käydä läpi tällaista vuoropuhelua, että se johtaja, joka vei muutosta omalta osaltaan eteenpäin. on aiheuttanut tällaista epävarmuutta. Ongelmaksi kuitenkin jäi se, että muutoksen johtaminen ei lähtenyt liikkeelle yksikkötasolla, jossa nimenomaisesti Rovaniemen yhdistyminen siis osoittaa, kuinka hel- muutosta olisi tullut toteuttaa. Esimerkiksi monissa posti henkilöä koskevat linjaukset hukkuvat muuhun

25 II Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistyminen

muutokseen. Aineistosta on nähtävissä, että alkuvai- Toisaalta mie näkisin siinä positiivista, että vapaaeh- heessa tiedostettiin henkilöstön merkitys ja siihen toistyössä ei kovin monella paikkakunnalla ole tehty pyrittiin panostamaan. Tämän jälkeen henkilöstön palvelusopimuksia, että minusta se vähän jäntevöittää osaamisen hyödyntäminen osin hiipui ja yksi keskei- sitä järjestöjen strategiaa ja toimintakulttuuria.. pitäis simmistä muutosvoimista jäi vajaakäytölle. Kuitenkin vaan löytää sellaiset yhteismitalliset mittarit, millä sitä yhteisöllisyyden vahvistaminen ja henkilöstökysy- kauppaa käy.. mysten ratkaisemiseen on vähitellen palattu ja tämä kehityssuunta on koettu positiivisena. Sopimusohjaukseen liitetyt tavoitteet ja niiden saavuttaminen kytkeytyvät voimakkaasti siihen, miten kyetään luomaan luottamusta ja toimivaa yhteistyötä 4.2 Sopimusohjauksen toimivuus eri toimijoiden kesken. Sopimusohjaukseen liittyy myös se ominaisuus, että se luo itsessään rakenteellisia Uusi Rovaniemi hyödynsi maalaiskunnassa muutaman jännitteitä ja epäluottamusta eri toimijoiden kesken. vuoden käytössä olleen tilaaja- ja tuottaja -mallin, Esimerkiksi konsernin, tilaajien ja tuottajien edustajat eli ns. ohjaus- ja budjetointijärjestelmän. Uudessa tarkastelevat asioita toisista poikkeavista näkökulmista Rovaniemessä mallia toteutetaan sopimusohjausjärjes- ja rooleista. Tämä aikaansaa potentiaalista kitkaa, josta telmänä. Sen avulla on tavoitteena kehittää hallintoa johtuen tarvitaan luottamusta edistäviä toimintatapoja. mutta myös parantaa kunnan palveluiden järjestämis- (Stenvall ym. 2011a, 17.) Haastateltavat ovat lähes kykyä (Yhdistymissopimus). Mallissa ideaalisti poliit- yksimielisiä sen suhteen, että Rovaniemellä tilaajan ja tinen päätöksenteko määrittää toiminnan tavoitteet ja tuottajan välinen vuorovaikutus ei ole ollut odotetun sopimuksellisin keinoin pyritään varmistamaan talou- mukaisesti toimivaa. Toimijoiden välinen dynamiikka dellisesti tehokkaimmat tavoitteiden toteuttamistavat, ei ole onnistunut rakentavalla tavalla kehittämään kuten palveluiden tehokas tuotanto (ks. Stenvall & sopimusohjausta, sillä vuorovaikutussuhteessa on Rannisto 2011b, s. 30). Tilaaja ja tuottaja ovat sidottuja esiintynyt epäluottamusta suhteessa toiseen osapuo- valtuuston asettamiin toiminnallisiin ja taloudellisiin leen. tavoitteisiin. Sopimusohjauksessa hierarkkisen ohjauksen sijaan ohjaus toteutuu sopimuksilla. Valtakunnalli- Mä oon tuosta dynamiikasta samaa mieltä, että se sesti sopimusohjauksen käyttöönotossa Rovaniemi oli negatiivista dynamiikkaa Suomessa yksi edelläkävijöistä. Sopimusohjaus on haastattelujen perusteella jaka- Joo just seki, että tilaaja -puoli ja tuottaja -puoli ei nut ja jakaa yhä edelleenkin vahvasti käsityksiä. Osa luota toisiinsa. Että se on puute siellä ja aina kun istuu Rovaniemen toimijoista tarkastelee mallia ideologisesti samaan pöytään, niin siellä tulee selvä sellainen seinä. ja osa toimijoista keinona. Sopimusohjausjärjestelmällä on ollut silti kaupun- Kaiken kaikkiaan Rovaniemellä näyttää poikkeuksel- gissa haastattelujen perusteella myönteisiä vaikutuk- lisen paljon sopimusohjauksen toimivuus riippuvan sia: Järjestelmä on vahvistanut toiminnan läpinäky- henkilöistä ja heidän välisistä vuorovaikutussuhteis- vyyttä sekä helpottanut kustannusten selvittämistä. taan. Jos ”henkilökemia” toimii esimerkiksi tilaajan ja Lisäksi sopimusohjaus on mahdollistanut erilaisten tuottajan edustajan välillä, ei mallin toimivuudessa ole tuotteiden ja palvelukonseptien tuottamisen, joiden erityisiä ongelmia ja päinvastoin. avulla on helpompi räätälöidä yksilöllisiä palveluita Mallissa palveluiden tilaaminen ja tuottaminen on kunnan asukkaiden tarpeisiin6. Tuotteistamisen on eriytetty hallinnollisesti toisistaan, minkä on tarkoitus lisännyt palveluiden kustannustietoisuutta ja tuotteis- selkeyttää kuntien johtamista ja palveluiden järjestä- tamisen myötä myös palveluiden hankinnan on koettu mistä sekä ohjaamaan palvelujärjestelmän kehitystä. helpottuneen. Positiiviset vaikutukset ovat hyvin Tilaajan rooliin kuuluu määritellä palvelujen sisältö, samankaltaisia, kuin mitä on ylipäänsä liitetty sopi- laajuus, laatu sekä kustannukset, jotka lähtevät kun- musohjaukseen. talaisen palvelutarpeesta. Tuottaja keskittyy sovittu- jen palvelujen tuotantoprosessin hallintaan.7 Tämä Tilaaja-tuottaja -mallissa on se hyvää, että me voidaan järjestelmään liittyvä roolijako ei ole käytännön tasolla tarkkailla oman tuotannon kustannuksia ollutkaan selkeä (Pirkkiö & Satokangas 2008). Ja vaikka tilaajan ja tuottajan vastuualueet ovat selkiyty- 6 Tuotteistamisen avulla rakennetaan asiakkaan tarpeen pohjalta tuote, joka tilataan joko ulkoiselta tai yksityiseltä palvelun 7 http://www.rovaniemi.fi/suomeksi/Palveluhakemisto/Kulttuuri- tuottajalta. palvelut/Kulttuurilautakunta/Sopimusohjaus.iw3

26 neet alun kangertelun jälkeen, kaivataan Rovaniemellä kään-maa”, joissa puuttuu vastuutaho. Palveluproses- edelleen roolijaon selkeyttämistä ja vastuualueiden sit eivät ole tällä hetkellä ehyitä. määrittämistä. Myös ulkoiset sidosryhmät kaipaavat ajankohtaista tietoa toimijoiden vastuualueiden sisäl- meidän pitäisi sanoa ääneen, että prosessia johtaa pal- löstä. velunjärjestäjä ja nimetä ne siellä ja antaa ne kasvot.

Että siinäkin on syntynyt pientä kähinää, että mitä minusta niissä on sitä rajapintoja ja tökkimisiä, että se ostetaan ja mitä itse tuotetaan.. sekään ei ole vielä pitäis se kokonaisuus ottaa haltuun. selkiytynyt.. vielä ollaan näiden roolien kanssa vähän keskeneräisessä tilanteessa jos on hanke, niin kukaan ei ota vastuuta siitä.. Niin ja jos meillä on esimerkiksi työmaakierros, niin siitä jää Että kun tää organisaatio on muuttunut ja yhteistyöta- paljon maata, jota voisi käyttää myöhemmin, mutta hot useaan otteeseen, että aina ei ole ollut selvää, kenen kun ei ole vastuuta, mitä sille maalle tehdään tulevai- minun tulee nyt ottaa yhteyttä saadakseni tämän asian suudessa, niin sitten päätetään laittaa ne menemään eteenpäin. että ne toteuttaa vaan sen oman hankkeensa...

Haastattelut viittaavat siihen, että sekä tilaaja että Strateginen kumppanuus mahdollistaa laajemman tuottaja kokevat vastapuolen olevan kilpailevassa osaamisen hyödyntämisen myös raja-pinnoilla (Kivi- asemassa omaan rooliin nähden palveluprosessin niemi & Saarelainen 2011, 123). Kumppanuuden tulisi kokonaisuudessa. Vuorovaikutukseen liittyvät ongel- ulottua myös yli kaupungin sisäisten toimijoiden. mat vaikuttavat siihen, että sopimuksen tarkoitus esi- Yhteisten laatukriteereiden ja muiden hankintape- merkiksi asiakaslähtöisen toiminnan toteuttamisesta rusteiden luominen edesauttaa myös paikallisuuden katoaa ja sen sijaan toimijoiden huomio kiinnittyy tukemisessa. Ulkoisten sidosryhmien yhteistyön ohella subjektiivisiin kokemuksiin sopimusohjausjärjestel- sopimusohjauksessa tulee kiinnittää huomiota myös män toimimattomuudesta: tilaaja saattaa kokea, että ulkoisten palveluntuottajien valvontaan. On tärkeää, sopimuksia toteutetaan alkuperäiseen tarkoitukseen että jos kaupunki luo tietyt säännöt, samalla luotaisiin nähden ristiriitaisella tavalla ja että sopimukset eivät näille säännöille myös toimiva valvontajärjestelmä. ole pitäviä. Tuottaja sitä vastoin mahdollisesti arvioi Aineistossa nousee esille, että tällä hetkellä sopimus- tilaajan toimivan liian irrallisena käytännöistä. Työn- ohjauksen toteutumisen valvonta on puutteellista, jakojen onnistuneella sopimisella ja yhteistyöllä on eikä varsinkaan ongelmakohtia pyritä ratkaisemaan mahdollista toteuttaa parempaa asiakaslähtöisyyttä. riittävän aktiivisesti. Sopimusohjauksen toimintaprosessin keskiössä tulisi Sopimusohjauksessa poliittinen ja strateginen valta olla tulevaisuuteen katsova ja ennakointiin perustuva kuuluvat laajemmin konsernille. Tilaajalla on mahdol- asiakaslähtöisyys (Saarelainen & Virtanen 2010, 142). lisuus operoida palvelunhankintastrategian ja muiden Se on mahdollista saavuttaa tilaajan ja tuottajan asi- strategisten linjausten raameissa. (Pauni 2011, 44). antuntemuksen yhdistämisellä, mutta tämä ei toteudu Tämän ajattelun mukaisesti olisi loogista, jos myös nykyisellään riittävässä määrin: kokonaisvastuu kuuluisi tilaajalle. Tilaajan valta ja vastuu kulminoituu mallissa kuitenkin sopimuksellisuu- Ja sopimusohjauksen ajatuksen tulisi lähteä siitä, että den toteuttamiseen ja yhteistyöhön tuottajan kanssa. sitä palvelun järjestämistä viedään etäämmälle ja Rovaniemellä on tavoitteena sopimusohjauksen uskalletaan oikeasti edustaa kuntalaista asukasta. kehittäminen kohti monituottajuutta ja kumppanuus- mallia. Tässä valtuusto luo yleiset strategiset linjaukset Lisäksi ongelmana on, että epäselvyyttä on siitä, palvelutoiminnalle ja tilaaja yhdessä tuottajan kanssa mihin suuntaan sopimusohjausta ylipäänsä kehite- kehittävät palvelujen sisältöä ja sopivat palvelujen tään. Tästäkin on ollut seurauksena tilanne, missä järjestämisestä8. Tilaajan roolissa korostuu erityisesti vastuu-kysymykset sekä prosessin omistajuus eivät asiakastarpeiden ja palveluiden järjestämisen koko- ole hahmottuneet kokonaisvaltaisesti. Kehittämättö- naisuudesta huolehtiminen. Kumppanuuden avulla myys on vaikuttanut myös siihen, että sektorirajoja ei kehitettyjen palvelujen ja palveluprosessien laadulliset ole lähdetty ylittämään huolimatta elämänkaarimallin sisällöt ovat keskeisinä kilpailuttamisen arviointikri- mukaisesti palvelujen järjestämisen periaatteesta. Näin ollen toimintojen rajapinnoilla on edelleen ”ei-kenen- 8 Oleellista on tilaajien ja tuottajien vuorovaikutus, jossa sovi- tetaan yhteen konsernin tavoitteet, asiakkaiden tarpeet ja palvelutuotannosta nousevat ideat ja tarpeet.

27 II Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistyminen

teereinä, jolloin myös ulkoiset kehittäjäkumppanit 4.3 Poliittinen päätöksenteko ja uusi sitoutuvat kehittämiseen. Taloudellisuuden vaikutus kilpailutuskriteerinä vähenee ja vaikuttavuuden kas- Rovaniemi vaa. Osa kumppanuuksista olisi sellaisia, että asiakkaiden ja kilpailulainsäädännön niin salliessa myös Uudessa Rovaniemessä yhdistymisen myötä entinen yritykset ja järjestöt osallistuisivat palveluiden sisällön maalaiskuntalainen pääsee vaikuttamaan kaupungin kehittämiseen ja tekemiseen. (Stenvall & Rannisto asioihin ja toisin päin (Koski 2004, 49, 31). Tämä on 2011b, 41.) Periaatteena on siis yhteistuotanto, jonka vaikuttanut siihen, että yhdistymissopimukseen kirja- avulla on mahdollista myös edistää paikallista yrittä- tut alueellisesti tärkeät asiat ovat saaneet yhdistymisen jyyttä (Pauni 2011, 70). jälkeen uudenlaista painoarvoa. Yhdistyneessä Rovaniemessä koettiin haastattelujen Että kun lähdetään kilpailuttamaan, niin otettais sitä perusteella aluksi erilaisten päätöksentekokulttuurien yhteistyötä, kuultais järjestöpuolelta ja yksityispuo- olevan vaikeasti yhdistettävissä (Pirkkiö & Satokangas lelta enemmän, että mitä niinku kilpailutetaan, että ei 2008a, 259). Alkuvaiheen ongelmista on osin päästy mennä sitten metsään. eroon ja uuden Rovaniemen päätöksenteossa poliittinen tahtotila on jossakin määrin selkeytynyt. Yksit- hankintapuolella on nämä laatukriteerit, joita voitais täisten arvioiden mukaan Rovaniemellä on jopa tullut yhdessä yrittäjien kanssa miettiä päätöksentekoon pyrkimystä tehdä asioita konsensus- hengessä ja ylipäänsä keskusteluilmapiiri on parantu- Kokonaisuudessaan on todettava, ettei Rovaniemellä nut. ole kyetty saamaan sopimusohjausta toimimaan riittävän hyvin. Samalla kuitenkin on nähtävissä, että viime aikoina on lisääntynyt se, että poliittinen tahto- malliin liittyvät ongelmat – kuten myös sen tuottamat tila on Rovaniemellä korostumassa ja poliitikot on sillä hyödyt – ovat olleet samankaltaisia kuin muissa Suo- tavalla aktivoituneet, että ne haluaa vaikuttaa linjauk- men kaupungeissa, joissa sopimusohjausta on viety siin ja strategisiin päätöksiin kun se on niin iso, niin käytäntöön. Keskeiset perusongelmat liittyvät siihen, pelättiin että se ei kykene linjauksiin, mutta minusta se kuinka selkeä Rovaniemen sopimusohjauksen malli on kohtalaisen hyvin kyennyt on ja toimiiko järjestelmä lopultakin sen mukaisesti. Vastuukysymysten epäselkeys, henkilösidonnaisuus Sopimusohjausjärjestelmän avulla tuli selkeyttää myös sekä esimerkiksi tuotteistuksen ja prosessien kesken- hallinnon ja politiikan välisiä suhteita, mikä ei ole eräisyys vaikuttavat myös toimintaan. Osin vaikuttaa käytännössä toteutunut9. Sopimusohjauksen logiikan jopa siltä, että mallin kehittäminen on pysähtynyt ja jää- mukaan tilaajan ja tuottajan tulisi kumppanuussuh- nyt kesken. Tämä johtunee juuri siitä, että malliin kohdis- teen avulla varmistaa poliittisen ohjauksen toteutu- tuu erittäin paljon ristiriitaisia odotuksia. minen aina kunnan toiminnallisten ja taloudellisten Sopimusohjausjärjestelmään liitetään siis samanai- tavoitteiden asettamisesta yksittäiseen palveluntuot- kaisesti sekä positiivisia että negatiivisia merkityksiä. tajaan asti. Tilaajalle asetetaan tavoitteet ja raamit, Tutkimusten mukaan monissa organisaatioissa yksi joiden pohjalta se saa vapaasti operoida. Tuottajalle keskeinen johtamishaaste liittyy siihen, että myöntei- taas omistaja asettaa mahdollisia tulosvaatimuksia. set, mahdollistavat ja positiiviset merkitykset saataisiin (Saarelainen & Virtanen 2010, 139, 143.) Osa haasta- paremmin huomioiduiksi sekä osaksi kehittämistä teltavista kokee, että omistajaohjaus ei kuitenkaan jää (mm. Lewis 2011). Haastattelujen perusteella sopi- näiden tavoitteiden ja raamien asettamisen sekä tulos- musohjauksen ongelmien ratkaisuun haluttaisiin vaatimusten tasolle. Käytännössä pyritään antamaan ratkaisuja nimenomaisesti vuorovaikutussuhteita yksityiskohtaisempaa ohjeistusta. Kaiken kaikkiaan kehittämällä. Erityisen tärkeäksi nähdään myös kes- aineistomme viittaakin siihen, että sopimusohjausmal- kusteluareenoiden luominen, jossa kaupunginvaltuusto lissa luottamushenkilöiden ja virkamiesten roolit eivät ja – hallitus sekä tilaaja ja tuottaja saavat mahdollisuu- aina ole riittävän selkeitä käytännön toiminnan tasolla: den keskustella ja toimia yhdessä. Kaupungin ylimmän poliittisen ja viranhaltijajohdon tulee luoda menet- jotenkin ne roolit virkamiesten ja poliitikkojen välillä telyjä, joilla ratkaistaan tilaajien ja tuottajien välisiä on hämärtynyt. Jotenkin se viimeaikaisin kehitys johtaa intressiristiriitoja. 9 ks. http://www.rovaniemi.fi/suomeksi/Palveluhakem- isto/Kulttuuripalvelut/Kulttuurilautakunta/Sopimuso- hjaus.iw3

28 siihen, että poliitikot haluaa mukaan siihen valmiste- ne palvelut, jotka todella on varaa ja halua tehdä. Mut luun ja käytännössä tökitään tiettyä asiaa eteenpäin. siihen ei löydy sitten sitä rohkeutta tai halua. Että minusta se ei kuulu tähän avoimeen demokraatti- seen päätöksentekoon. ja poliitikot ovat sanoneet, että he ovat sanoneet, että heidän valtansa on kaventunut uuden kaupungin Kun tietyllä tavalla lautakunnissa on selkeää poliit- myötä No osittain se johtuu siitä, että he eivät ole sitä tista vetämistä tiettyyn suuntaan, myös virkamiesten ottaneet itselleen mutta myös osittain tästä mallista.. suhteen, ja sehän ei kaikkia tyydytä. ja sellasesta pitäis Osa poliitikoista liittoutuu tilaajan ja osa tuottajan päästä eroon. kanssa. Ja kun yhteistä kieltä ei löydy, niin silloin polii- tikotkin ovat vähän hukassa. Näyttäisikin siltä, että poliittisten toimielinten asemaa tulisi pohtia osana sopimusohjausjärjestelmää. Tämä Yhdistymisen myötä Rovaniemellä on koettu politiik- liittyy kaikkiin poliittisten toimielinten rooliin alkaen kojen roolin kaventumista. Tämä näyttäisi liittyvän kaupunginhallituksesta ja valtuustosta. Yksi kysymys siihen, että luottamushenkilöillä on ollut vaikea löytää on, kuinka selkeä lautakuntien asema on järjestel- oma paikkansa uuden kaupungin päätöksenteossa. mässä ja minkälaisten yhteydet lautakunnalla on Kyse voi olla myös siitä, että käytössä on erilaisia epä- esimerkiksi asioiden valmistelussa palvelutuotantoon. virallisia vallankäytön muotoja. Näissä kysymyksissä ei aina ole toimittu tavalla, joka Rovaniemellä puutuu toisinaan aineistomme perus- vastaisi sopimusohjauksen periaatteita. Myös johto- teella päätöksenteosta maltti ja harkinta. Seurauksena kuntien asema uuden kaupungin päätöksenteossa on on äkkinäisyyttä ja myös liian kiireellä tehtyjä rat- tuntunut osaltaan hämmentäneen toimijoita. Käytän- kaisuja. Kiireellä onkin vaikutusta epäonnistuneeksi nössä johtokuntien asema on jäänyt melko epäselke- koettuun päätöksenteon valmisteluun ja toteutukseen äksi. (Stenvall ym. 2008, s. 43). Kiireen sävyttämässä ilma- Sopimusohjauksen on haastattelujen perus- piirissä esittely torjutaan helposti, mikä edelleen johtaa teella koettu mutkistaneen päätöksentekoprosessia. siihen, että valmisteltua asiaa ei enää yritetäkään viedä Tämä osin liittyy siihen, että päätöksenteossa ja sen eteenpäin. valmistelussa on toimittu paitsi ”virallisen” toimin- tatavan mukaisesti niin myös käytetty epävirallisia Se varmaan se, että ne loistavat ideat tulee niin vaikutuskanavia. Itse asiassa Rovaniemen päätöksen- nopealla aikataululla kahdessa viikossa/ kuukaudessa teon toimivaltasuhteista on hyvin vaikea muodos- täytyy tehdä vuosia eteenpäin olevaa suunnitelmaa.. taa yksiselitteistä kuvaa haastattelujen perusteella, sitä niin kuin työstetään, että aivan niin kuin ne sillä asiasta kerrotaan ja koetaan varsin eri tavoin. jostakin kaadettais.. ja sitä voi kuvitella paljonko ne sit Tätä voidaan pitää yhtenä merkkinä päätöksenteon lähtee elämään siellä arjessa koetuista haasteista. Päätöksentekoprosessin moni- mutkaistuminen on pahimmillaan johtanut siihen, että Kuitenkin esimerkiksi päätöksenteon koordinointiin esiintyy jopa eräänlaista päätöksenteon pakoilua ja on pyritty hakemaan ratkaisuja. Esimerkiksi käyt- perääntymistä. Rohkeita päätöksiä ei uskalleta tehdä ja töönotetun iltakoulun avulla on jonkin verran kyetty toimijoiden odotetaan kykenevän luoviin ratkaisuihin parantaman päätöksenteon ja sen valmistelun koor- ilman, että näitä ratkaisuja tuettaisiin päätöksenteon dinointia. Toisaalta iltakoulun vaikuttavuus jakaa avulla. Päätöksentekokulttuuriin liittyvä perääntymi- mielipiteitä, kun osa näkee sen sekoittavan valmiste- nen näkyy esimerkiksi palveluntuotantoa koskevassa lun ja päätöksenteon välistä suhdetta ja osa näkee sen päätöksenteossa mm. silloin, kun on tehty valintoja helpottavan päätöksenteon sujuvuutta. Iltakoulussa palvelumarkkinoiden edistämisestä ja sopimusohjauk- käytävä vapaamuotoinen keskustelu voi helpottaa sen käyttöönotosta. Käytännössä päätöksenteon ei silti päätöksenteon etenemistä, kun päätökseen liittyvä koeta tukevan yksityisten palveluntuottajien aseman faktapohja kasvaa ja päätöksentekijät ovat sitoutu- vahvistumista kaupungissa. neempia käsiteltävään asiaan.

Mutta suoraan sanoen, se tössähtää politiikko-poruk- Eli kun se suljetaan tuonne iltakouluun ja asiaa pyö- kaan, että siellä ole enää sitä halua Että virkamiesten ritetään siinä myllyssä, niin siinä käy vaan niin, että pitäisi aina tehdä joku taikatemppu tuolla jossain, että siitä tulee sellainen pyöreä möhkäle, joka voidaan hau- ne rahat riittävät. Että on avattu tällä uudella järjes- data. Ja ihan konkreettisesti, eikös jo meidän poliitikot telmällä kustannukset ja pitäisi olla helpompi valita

29 II Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistyminen

kirjoita meidän hallintosääntöä. Että eikös se mene jo kannalta oleellista asiassa on linjaavan valinnan ja niin pitkälle, että ne roolit alkaa sekoittumaan päätöksen tekeminen.

Kaupungin ja haja-asutusalueen – kaupungin ja maalaiskunnan – kulttuurit poikkesivat päätöksen- 5 Palveluiden teossa toisistaan. Tämä edelleenkin vaikuttaa osin toiminnassa. Haastatteluissa nostettiin esiin esimer- kehittämistavoitteet kiksi näkemyksiä, että keskusta-alueesta poiketen maaseudulla tahdotaan alueellisia vaikuttamiskeinoja; 5.1 Palvelurakenteet ja - prosessit päätöksenteon tahdotaan olevan lähellä ja että sillä on kasvot. Kaupunkistrategian mukaan asukkaiden Rovaniemi Tällä hetkellä Rovaniemellä on käytössä vanhan haluaa esitettyjen tavoitteiden perusteella edistää maalaiskunnan malli, missä alueellisena elimenä – kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia avoimen ja yhdellä alueella - toimii Yläkemijoen aluelautakunta. varhaisen yhteistyön keinoin. Osallisuuden tukeminen Aluelautakunnan tehtävänä on järjestää asukas- ja ja kuulluksi tuleminen sekä ennaltaehkäisevät palvelut asiakaslähtöisiä palveluita niin, että asukkaat saisivat nähdään olevan myös keinoja tavoitteiden saavutta- tarpeitaan vastaavat peruspalvelut omalta alueeltaan.10 miseksi. Lisäksi erityisryhmien huomioon ottaminen Aluelautakunnan kaltainen foorumi osana kylien sekä kulttuurisen moniarvoisuuden ilmapiirin vah- demokratian toteuttamista sekä siihen liittyvä budjet- vistaminen ovat kaupunkistrategian palvelutoimintaa tivalta kuitenkin jakaa mielipiteitä. Haastateltavat ovat poikkileikkaavia tavoitteita. yksimielisiä sen suhteen, että alueellisen demokratian Haastattelujen perusteella Rovaniemen palvelu- halutaan olevan toteuttavissa eri alueilla tasa-arvoi- rakenne koetaan pääsääntöisesti hyväksi. Sillä on sesti. Tällä hetkellä kunnanosahallinnon on saanut arvioitu olleen merkitystä myös asukasluvun kasvuun. vain yksi alue käyttöönsä. se, että täällä on ollut hyvä palvelurakenne ja sitä on Demokratian lisääminen on minusta aika yllättävä kehitetty edelleen, niin se on myötävaikuttanut siihen, kysymys, kun puhutaan että alueiden vaikutusta että myönteinen asukaskehitys on lähtenyt aika voi- pyritään kehittämään, mutta on sitten vain yksi alue, makkaasti liikkeelle. Yläkemijoki, mikä ei ole missään tapauksessa demokratiaa vaan mielivaltaa...että joko jokaiselle alueelle tai Jossain määrin on palvelurakenteita myös uudistettu sitten ei millekään. erityisesti palveluita yhteen kokoamalla. Tästä esi- merkkinä on yhdistymisen myötä rakennettu perhe- Vaihtoehtoisen demokratian toteuttamisen keinoksi palvelukeskus, jossa perheillä on mahdollisuus saada nähdään muun muassa järjestöjen roolin vahvista- palveluita kokonaisvaltaisesti11. Haastateltavat eivät minen haja-asutusalueella ja vaikuttamiskanavana. kuitenkaan näe, että liitosprosessin myötä olisi uudis- Haastateltavat nostavat esiin myös järjestöjen hiljaisen tettu palvelurakenteita erityisen radikaalisti. Jossakin tiedon liittyen kylien palveluntuotannon mahdolli- määrin haastatteluaineistossa on kannanottoja, joiden suuksiin. mukaan esimerkiksi kouluverkostossa olisi täytynyt taloudellisesta syistä tehdä radikaalimpiakin ratkaisuja. että miten näitä palveluita (kylissä) tehdään. Ja siinä yksi rooli voisi hyvinkin olla järjestöjen palvelujen Vois sanoa ettei juurikaan ole tehty Kyl tietysti joku tuotannolla, miten se toteutetaan..kun järjestöt ovat jo perhepalvelukeskus, joka tuli tietyllä tavalla valtakun- siellä kylissä, tavalla tai toisella. nallisestikin hyvään aikaan ja toisaalta ikäihmisten palveluissa on muutettu palvelurakennetta.. Rovaniemen haaste onkin ratkoa tavalla tai toisella kysymys siitä, minkälainen päätöksentekomalli raken- Rovaniemellä panostetaan strategia-asiakirjojen netaan kaupungin ja sen alueiden kesken. Tämä kes- perusteella palveluihin. Palveluja kehittäessä erityistä kustelu olisi siitä näkökulmasta tärkeä, että se osaltaan huomiota kiinnitetään hallinnonalojen välisiin ja nii- vahvistaisi yhdistymissopimuksen henkeä. Vastaavia den rajoja ylittäviin prosesseihin. Silti palveluprosessit ratkaisuja on epäilemättä tehtävä myös muissakin Suomen kunnissa liitosten myötä, mutta Rovaniemen 11 Tuotettuja palveluita ovat neuvola, perhetupa, avoin päiväkoti, perhetyö, erityispäivähoito, lastenvalvojat, perheneuvola sekä 10 ks. www.ylakemijoki.fi lasten fysio-, toiminta- ja puheterapeuttipalvelut.

30 eivät ole käytännössä uudistuneet erityisen paljon ja alueellisten tarpeiden tunnistaminen helpottaa myös useissa haastatteluissa viitataan palveluprosessien kaupungin kokonaisedun näkemistä päätöksenteossa. uudistamisen keskeneräisyyteen. Rovaniemen palvelu- Kun asukkaiden tarpeisiin vastataan konkreettisesti, prosesseissa painottuvat edelleen vahvat sektorirajat ja on todennäköisemmin helpompi päästää irti asioista, hierarkkinen ajattelu. Vaikka radikaalimpia uudistuksia joilla on aiemmin ollut vahva merkitys osana kau- ei ole tehty, niin on silti toteutettu pienempiä yksittäi- punkilaisuutta tai maalaiskuntalaisuutta. Aineistosta siä muutoksia, kuten varhaisen puuttumisen periaat- voidaan havaita, että ihmisille nousevat tilaa ja paikkaa teen toteuttaminen palveluissa. Kuitenkin palvelutar- määrittävät tekijät hyvin vahvoiksi elementeiksi. Nii- peiden tunnistamista voidaan pitää riittämättömänä. den nähdään jopa hidastavan kaupungin kehitystä ja Tutkimustiedon systemaattinen käyttö sosiaali- ja asukkaiden edun toteuttamista. terveyspalvelujen yhteydessä on esimerkiksi kehitty- mätöntä. Joo ne seinät on niin tärkeitä, että vaikka kuinka näyt- täisi, että se kannattaisi tehdä ja suunnata tulevaisuu- Että vuosittain lisätään palvelujen tarpeisiin määrä- teen eri rakentein, niin ei… rahaa ja hintoihin.. palveluihin on lisätty määrää ja laatua Palveluiden kehittäminen, rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen on eräänlaista tasapainoilua. että siellä puhutaan varhaisesta puuttumisesta, monia- Rovaniemellä joudutaan ottamaan huomioon muun mmatillisuutta.. just niitä mitä meillä on nyt paino- muassa ammatilliset näkökulmat, taloudelliset tekijät, pisteenä näissä palveluissa.. vaikka ei ne heti vuoden kokonaisvaltaisuus ja palveluiden saatavuus. Kes- päästä toteutunut, mutta nyt ne on toteutunut keistä on vielä kysymys siitä, kenelle palveluiden kehittäminen lopultakin kuuluu ja ovatko vastuu- Sopimusohjaus on osin vauhdittanut palveluita koske- suhteet riittävän selkeät. Sinällään Rovaniemellä on via uudistuksia. Järjestelmä onkin avannut uudenlaisia kehittämisosaamista ja -kulttuuria, mutta se ei aina mahdollisuuksia palveluntuottamisen tapojen kehittä- kanavoidu tarpeeksi käytännön toimintaan. miseen. Silti uudistaminen olisi voitu tehdä vauhdik- kaamminkin. Haastatteluissa korostui näkemys, että palvelu- Oman ja ulkoisen palvelutuotannon suhde rakenteiden uudistaminen edellyttää kaupungin Palvelumarkkinoiden hyödyntäminen kunnallisten kokonaisedun näkemistä. Tämän aikaansaamista palveluiden järjestämisessä on käytännössä tarkoit- vaikeuttaa uudessa kaupungissa vaikuttavat erilaiset tanut sitä, että julkisen sektorin palvelun tuottajien toimintakulttuurit. Tahto säilyttää vanhat rakenteet ja rinnalle on tullut yksityisiä palvelun tuottajia sekä jär- toimintamallit estää palveluiden rakennemuutoksen jestöjä. Rovaniemellä hyvinvointipalveluiden ulkoiset toteuttamista. Kuitenkin elinvoimaisen maaseudun ja ostot yrityksiltä ja järjestöiltä ovat alle 10 prosenttia vetovoimaisen keskuksen intresseistä käsin on pohdit- (Arviointikertomus 2010, 15). tava, missä määrin ja millä tavalla rakennemuutokset Ulkoisen palveluntuotannon osuus ei siis ole vielä palvelevat alueita tasapuolisesti. Esimerkiksi maa- kovinkaan suuta, mutta haastattelujen perusteella seudun alueen asukkaiden intressissä on palveluiden kaupungissa on tarkoitus aktiivisesti tehdä työtä yksi- saaminen läheltä. tyisten yritysten tulemiseksi kaupunkiin. Tähän saakka kaupungissa on paljon pohdittu, mitä markkinoiden Entä onko tehty niitä palveluverkko ja näitä ratkaisuja avautuminen todella merkitsee kaupungissa. Voitaisiin riittävästi asukkaan näkökulmasta vai onko siellä sanoa, että näennäismarkkinoiden avulla on harjaan- jääty organisaatiolähtöiseen näkökulmaan, että siellä nutettu kaupunkia markkinaehtoiseen toimintaan. on jonkun intressi ja jos lähdetään muuttamaan, niin Mikäli kaupunki siirtyy markkinaehtoiseen toimin- varpaat palaa.. sellainenki väite on tullut, että ei ole taan, niin se voi olla aiempaa hallitumpaa. Kuitenkin tehty niitä ratkaisuja, joita tämä yhdistyminen olisi on huomattava, että näennäismarkkinoiden normatii- mahdollistanut. visen käsityksen mukaan palveluiden tuotantovastuut jaetaan rohkeasti tuottajille, joiden tulisi olla vähintään Palveluiden keskittämistä keskuksen alueelle on kriti- puoli-itsenäisiä (vrt. Valkama 2004). soitu voimakkaasti yhdistymisen jälkeisinä vuosina - yhä edelleen lähipalvelut nähdään merkittävänä osana Tuohon palvelurakenteeseen ja palvelumarkkinoihin rovaniemeläisyyttä. On mahdollista, että asukkaiden liittyy paljon aiheettomia pelkoja eikä ole tarpeeksi

31 II Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistyminen

informaatiota valtuutetuilla, että miten palvelut tulisi Lisäksi aineiston perusteella kaupungissa on jossain järjestää. määrin käyttämättömiä voimavaroja. Haastatte- luissa korostettiin, että varsinkin kolmannen sektorin Se voi olla, että palveluiden kehittäminen ja palvelu- tuottamia palveluita ja osaamista voitaisiin paremmin rakenteiden uudistaminen on jäänyt osittain sellaiseen hyödyntää kylien toiminnassa. Tätä varten kaupungilta vähän toisarvoiseen yksityinen-julkinen ja oma vai toivottaisiin myös selkeämpiä linjauksia. osto -keskustelun asteelle Palvelutarpeiden muuttuessa ja kuntien talouden kiristyessä kasvaa väistämättä myös yksityisen ja Haastatteluissa esitettiin myös näkemyksiä, että kolmannen sektorin rooli palveluntuotannossa. Tämä tulevaisuudessa kuntalaisten palvelutarpeet tulevat näkyy erityisesti uudenlaisissa hyvinvointia tukevilla eriytymään yhä enemmän sekä yritysten ja yhteisöjen aloilla, kuten luovilla aloilla. Kaupunkistrategiassa osuudet palveluntuotannossa kasvamaan. Myös Rova- peruspalveluiden ohella hyvinvointipalveluita jär- niemellä valtakunnalliseen kehitykseen suhtaudutaan jestetään eri väestöryhmien tarpeiden ja kaupungin päättäjien sekä virkamiesten osalta myönteisesti, myös rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Hyvinvoinnin palveluhankintastrategiassa otetaan myönteinen kanta rakentuessa useista eri osa-alueista, on tärkeää pohtia markkinoiden kehittämiseen. Käytännössä palvelu- kaupungin roolia näiden palveluiden tuottamisessa. markkinoita on kehitetty varauksellisesti. Rovaniemellä on linjattu palveluiden hankintaa. Kylät ja palvelut Sitä pidetään haastattelujen perusteella sinällään tar- Yhdistymissopimuksessa kiinnitettiin hyvin yksityis- koituksenmukaisina. Ongelmana on koettu se, etteivät kohtaisesti huomiota kylien asemaan ja niissä tur- tehdyt linjaukset ole edes päätöksenteon osalta olleet vattaviin palveluihin. Ennen yhdistymistä arvioitiin, riittävän sitovia. Lisäksi palvelunhankintastrategian että kylien painoarvoa olisi mahdollista vahvistaa, linjaukset ovat jääneet osalle henkilöstöä epäselkeiksi, sillä kaupunki tulisi osalliseksi kylien kehittämiseen. kuten eräs haastateltava toteaa: ”ei ole mitään linjauk- Taustalla oli oletus siitä, että kaupungin talous olisi sia, että se herättää sitä epävarmuutta.” vahvempi ja suuremman määrärahan osoittaminen Palveluhankintastrategiassa on periaate, jossa omaa kylille ei olisi vaikeaa. (Koski 2004, 39.) Kylien asu- palvelun tuotantoa voidaan korvata ulkopuolisella kasmäärä on hieman noussut yhdistyneen Rovanie- palvelun tuotannolla kokonaistaloudellisen edulli- men aikana. Kehitys on kuitenkin toteutunut siten, suusvertailun tuloksena. Palvelunhankintastrategian että lähempänä kaupungin keskustaa olevat alueet ovat henkilöstönäkökulmassa tuodaan esille, että omaa kasvaneet kun taas kaupunkikeskustasta etäisemmät ja tuotantoa lisätään, mikäli se on laadukasta ja kilpailu- pienemmät kylät ovat kuihtuneet (Toimintaympäristön kykyistä markkinoilla oleviin ostopalveluihin nähden. tilastot 2012, 5). Etäisempien kylien asemaan nähdään Osa haastateltavista kokee, että käytännössä mark- vaikuttavan kaupungistumiskehitys, jossa asukkaat kinavoimia hyödynnettäessä edullisuus-näkökulma siirtyvät kohti keskusta ja sen lähialueita (Rovaniemen saa liian korostuneen aseman, vaikka palveluhan- alueiden käytön strategia 2006, 12–13). kintastrategiassa korostetaan kokonaistaloudellista Kylien elinvoimaisuuden säilyttämiseksi on Rova- edullisuusvertailua. Kokonaistaloudellisuus ottaa niemi jaettu suuralueisiin, joihin on valittu palvelukylä huomioon myös pidemmän aikavälin vaikutukset talo- tukemaan oman alueen palveluntarpeita. Palvelukyliä udellisuuteen ja sillä tavalla kattaa myös vaatimukset ovat Meltaus, Sinettä, Vikajärvi, Muurola, Kivitaipale ja palveluiden vaikuttavuudesta ja asiakaslähtöisyydestä. Vanttauskoski, jotka ovat alueiden käytön strategiassa Palveluhankintastrategian periaatteista tärkeimmäksi kuvattu tulevaisuuden elinvoimaisiksi kyliksi. onkin kirjattu asiakaslähtöisyys12, jonka tulisi myös olla Haastatteluissa saa vahvasti tukea näkemys, jonka kilpailuttamisen edellytyksenä eikä niinkään edulli- mukaan palvelukylät mahdollistavat maaseudulla suuden. asumisen. Myös yrittäjät tukevat palvelukyläajattelua, sillä se mahdollistaa kylissä tapahtuvan yritystoimin- Että kaupungissakin tulisi nähdä tämä kokonaistalou- nan. Palvelukylä-ideaa on viety eteenpäin, mutta siitä dellinen etu, jossa huomioidaan se asiakasnäkökulma, huolimatta nähdään, että palvelukylien kehittämisen eikä pelkästään kustannustalous. tulisi olla käytännön tasolla aktiivisempaa. Palveluky- liltä odotetaan paljon, sillä maaseudun elinvoimaisuuden nähdään riippuvan siitä, että miten palvelukylät 12 mt. Asukaslähtöisyydessä on huomattava myös se, että asuk- onnistuvat tarkoituksessaan. kaita käytetään myös palvelumarkkinoiden kehittämisessä tukemalla asukkaiden omaehtoista palvelujen hankintaa

32 Mutta uskoisin että tässä 25–30 km:n säteellä oleviin tavoitteista, asiakaslähtöisyyden pohjalta vaikutetaan kyliin on kovasti kiinnostusta Mutta siinä on just se, palveluiden toteuttamiseen sekä niiden sisältöön. että asukkaat luottaa siihen, että kaupunki huolehtii Kunnissa kannustetaan asukkaita omaehtoiseen toi- näistä kuvioista että se palveluverkko on hyvä ja mintaan sekä vastuuseen ja palveluiden avulla pyri- ihmiset kokee olevansa samanarvoisia mutta sitten on tään luomaan valmiuksia elämiseen ja omaehtoisuu- ongelmana nämä kaukaisemmat kylät.. teen. Asiakkaita ovat lähtökohtaisesti kaikki ne, joilla on interventio-oikeudelliset edellytykset tai perusteet mun mielestä se oli äärettömän hieno etu, jos Rova- tiettyyn palveluun. niemi tunnettaisiin siitä, että täällä on vahvat ja Asiakaslähtöisyydessä on usein kyse subjektii- voimakkaat kylät et se olis jo imagollisesti hyvä asia visesta kokemuksesta, eikä siis kaikissa palveluissa ole yleispätevää sääntöä asiakaslähtöisyydestä. Myös Yhdistymissopimukseen kirjattu vastuu koko alueesta kuntien palveluiden kirjo on laaja, jolloin asiakasläh- näkyy strategisena valintana säilyttää kylien Rova- töisyyttä rakennetaan vaikuttavuuden pohjalta kunnan niemi. Yhdistymisen myötä on syntynyt uusi kunta, palveluissa eri tavoin. Kokonaisuudessaan asiakas- jossa rakennetaan uudenlaista maaseutua. Uudessa lähtöisyys sisältääkin esimerkiksi kuvion 4 kuvaamia Rovaniemessä on maaseutu-alue, jossa pyritään asioita: aiempaan tiiviimpään kylärakenteeseen palvelukylä- Asiakaslähtöisyyden tulee vaikuttaa sekä tilaajan keskuksineen. Kaupungin tarkoitus on huolehtia, että että tuottajan toiminnassa, eikä asiakaslähtöisten palvelukylissä on saatavilla tonttitarjontaa. Edelleen palveluiden kehittämistä voida sulkea vain yhdelle toi- liikennejärjestelmää on ollut tarkoitus kehittää siten, mijalle. Asiakaslähtöisten palveluiden kehittämisessä että se tukee aluerakenteen ja elinkeinotoiminnan tilaajan ja tuottajan rooleissa korostuvat eri elemen- kehittämistavoitteita ja palvelujen saatavuutta (Talous- tit: Tilaajalle on nähty kuuluvan asiakastarpeiden ja arvio 2011, 30). niiden muutosten tunnistaminen ja tämän perusteella Palvelukylät nähdään kiinnostavina alueina, mikä tulisi suunnata palvelurakenteet. Tuottajan tiivis rooli edellyttää Rovaniemeltä aktiivista panostamista näi- asiakasrajapinnassa edellyttää asiakkaan tarpeiden ja den kylien palveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. palveluiden välittömien vaikutusten liittyvää tiedon Vahvat kylät nähdään kaupungin voimavarana ja ovat kartoittamista, jalostamista ja välittämistä. (ks. Esi- osa profiloitumista. Valinta palvelukyliin panostami- merkiksi Pauni 2011, 44.) Tilaajan ja tuottajan saumaton sesta edellyttäisi linjausten tekemistä siitä, että mitä yhteistyö on siis edellytys vaikuttavien, asiakaslähtöisten palveluita näissä kylissä turvataan. Ja koska Rovaniemi palveluiden toteuttamiselle. Haastatteluaineistosta välit- markkinoi itseään kylien Rovaniemenä, edellyttää tyy kuva, että tilaajan ja tuottajan roolijako suhteessa maaseudun elinvoiman ylläpitäminen osan haastatel- asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen on ollut tavien näkemysten mukaan konkreettisempaa toi- jossain määrin epäselvä. mintaa. Esimerkiksi palveluverkon toimivuus nousee yhdeksi konkreettiseksi asiaksi maaseudun asukkaille. nyt tässä sopimusohjauksessa tilaaja ei koskaan kohtaa asiakasta että asiakkaat ei kohtaa sitä, joka päättää ja Mun mielestä siellä on hyviä ajatuksia, että nostettu jolla on ne rahat nää palvelukylät, mutta mun mielestä sekään ei ole konkretisoitunut, että tehtäis niiden eteen, että nämä Kunnan rakenteiden ja palveluprosessien tulisi kaikin säilyy ja niissä on tehokkaat palvelut, jotka tukevat tavoin edistää asiakkaan edun toteuttamista. Yhdis- ihmisten selviytymistä Että ne on paljon puhuttu, tymissopimukseen kirjattiin tavoite kehittää asiakas- mutta konkretia puuttuu lähtöisyyttä edistäviä palveluprosesseja. Rovaniemellä asiakaslähtöisyyttä on vahvistettu muun muassa lisäämällä vaihtoehtoja. Esimerkiksi kotihoidon tuen 5.2 Asiakaslähtöisyys ja innovatiivi- kuntalisän käyttöönotolla mahdollistetaan lasten kotihoitoa ja palveluseteleiden avulla mahdollistetaan suus palveluissa vaihtoehtoisten palveluntuottajien käyttöä. Aidosti asiakaslähtöisten prosessien rakentaminen on vielä Vaikuttavuudessa on kysymys asiakkaan edun toteut- varsin selkeästi kesken. tamisesta, mitä turvataan muun muassa lainsäädän- Asiakaslähtöisyyden vahvistamisessa ei ole myös nön avulla. Palvelutoimintaan saadaan vaikuttavuutta edetty riittävästi siinä suhteessa, että kuntalaisia koh- toimimalla asiakaslähtöisesti. Riippuen toiminnan dattaisiin ja kuultaisiin riittävällä tavalla. Aineistosta

33 II Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistyminen

Kuvio 4. Asiakkuuden roolit (Virtanen ym. 2011; Virtanen ja Stenvall 2012)

Palvelujen käyttäjien Palvelujen käyttäjien oikeusturvan asemaa koskeva varmistaminen juridinen sääntely

Palvelujen käyttäjän juridinen asema

Palvelujen käyttäjän Palvelujen käyttäjän asema hallinnollisissa asema kuluttajana käytännöissä

Valinnan Palvelujen Asiakasprosessien Asiakaspalvelu- mahdollisuuksien käyttäjien hallinta kulttuuri tarjoaminen kuluttajansuoja

välittyy tahtotila järjestää palveluita kuntalaisten tar- Ja tästä asiakaslähtöisyydestä ei kukaan edes lähde peista käsin ja ottaa kuntalainen mukaan palveluiden keskustelemaan vaan on vaadittu yhtä toimintakult- kehittämiseen. tuuria Ja jos on yrittänyt sanoa, että se ei ole palveluntuottamisen kannalta järkevää, niin siihen on sitten siinä toivois kuntalaisen kuulemista enemmän. että sanottu, että se on vanhasta kiinni pitämistä Mutta jos kyllähän näitä kyläkerroksia on maalaiskunnassa tehty palvelut järjestetään vain keskustan suuralueella, siis 20 vuotta, jossa kyläläiset on voinut tuoda niitä ajatuk- erityispalvelut tai sitten hyväksytään räätälöinti.. ja sia päättäjille, mutta palautejärjestelmiä pitäis jotenkin sitä pitää kysyä kuntalaisilta kumpaa ne haluaa. vielä kehittää. Innovaationäkökulma korostaa kuntaorganisaation että se asiakas olis se, jonka kanssa näitä asioita mie- kykyä panostaa luomiseen ja kehittämiseen, jotta titään palveluja tai toimintatapoja pystytään rakentamaan asiakkaan tai asiakassegmentin tarpeita vastaavaksi. Rovaniemen erityisen laaja pinta-ala sekä laaja Turkin (2009) mukaan menestyneet innovaatiot ovat haja-asutusalue haastavat palveluntuotannon. Tästä luovuuden13 eli luovien merkitysten saattamista eri syystä haastateltavat nostavat esille, että asiakasläh- yhteisöjen sosiaalisiksi käytännöiksi. Innovaatiot ovat töisyyden toteuttaminen tulisi olla haja-asutusalueella uusia tuotteita, palveluja ja toimintamalleja, jotka paikalliselta tasolta lähtevää, yksilöllistä ja räätälöityä syntyvät tieteen ja taiteen tuloksia soveltamalla. Uudet palveluntuotantoa. Haja-asutusalueen tarve räätälöi- asiat syntyvät yhdistämällä erilaista, komplementaa- tyyn palveluntuotantoon on riippuvaista asukkaiden rista tietoa ja osaamista ja siksi innovaatiot edellyttä- lukumäärästä, iästä, liikkuvuudesta sekä erityistar- vät yhteisöjä, joissa erilaisen taustan omaavat yksilöt peista. Osa haastateltavista korostaa, että kaupungin työskentelevät yhdessä. (Hautamäki 2009, 16–18.) palvelujen järjestämisen kulttuurissa on ollut esillä yhdenlaisen toimintakulttuurin vaatimus, mikä on 13 Luovuus nähdään uusien merkitysten tuottamisena ja kykynä ollut ristiriidassa haja-asutusalueiden tarpeisiin räätä- yhdistää eri asioita uudella tavalla. Luovuus ei liity pelkäs- löityjen palveluiden nähden: tään perinteisesti nähtyyn ja koettuun taiteeseen, kulttuuriin ja tieteeseen, vaan yhdistyy ja liittyy kaikkeen inhimilliseen toimintaan.

34 Rovaniemellä palveluinnovaatioista esimerkkejä ovat yhteistyössä. Tällaisten arvoverkkojen johtaminen on kehittyvä sähköinen asiointi, perhepalvelukeskus, toimijoiden yhteistyön johtamista, jossa keskeistä on varhainen ja avoin yhteistyö sekä ennakoiva ja ennal- luottamukseen ja vuorovaikutukseen perustuva ohjaus taehkäisevä toimintamalli (vrt. Tilinpäätös ja toimin- (Jalonen 2010, 126). Aineistossa nousee esille, että takertomus 2009, 30). Innovaatiot ovat lähtökohtia myös Rovaniemellä on vahvistunut tahtotila arvoverkko- uudenlaisille toimintatavoille ja palveluiden tuottami- jen muodostamiseksi. Näitä arvoverkkoja jo hiljalleen seen, joita jatkuvasti kehitetään asiakkaiden tarpeista muodostetaankin, sillä kaupunki on tällä hetkellä käsin. Muuttuvassa toimintaympäristössä organisaa- ottamassa aiempaa aktiivisempaa roolia markkinoiden tion ja eri toimijoiden tulee arvioida jatkuvaa toimin- kehittämiseksi. Tavoitteena on muun muassa vahvistaa taansa. Innovaatioprosessi on siis dynaaminen ja jat- sosiaali- ja terveystoimen yritystoimintaa kaupunkiin kuva. Myös tässä suhteessa Rovaniemellä on monien innovaatiotoiminnan lisäämiseksi. Tässä suhteessa muiden kaupunkien tavoin edelleen kehitettävää. sopimusohjaus on mahdollisuus, sillä järjestelmä tukee Palveluhankintastrategian mukaan Rovaniemellä monituottajaverkostojen luomiseksi tarvittavia raken- elinkeinojen kehittäminen on kytketty yhteen palve- teita14. luntuotannon kehittämisen kanssa. Näin ollen myös se, miten kaupunki kehittää hankintatapojaan ja yhteistyömallejaan sekä kannustaa hankinnoissaan 5.3 Palvelut, tuottavuus ja laatu yrityksiä kehittämään osaamistaan, uusia palveluita ja parempia menettelytapoja, vaikuttaa innovatiivisuuden Tehokkuuteen julkisella sektorilla liittyy sidonnai- kehitykseen kaupungissa (Yliherva 2006, 13). Jossain suuksia, mistä syystä se on nähty sekä ilmiönä että määrin haastatteluaineisto tukee ajatusta, että kunnan käsitteellisellä tasolla monitulkintaisena. Myös tehok- toimintojen yhtiöittäminen olisi vaikuttanut positiivi- kuudella ja tuottavuudella on yhtymäkohtia. Kun tuot- sesti innovatiivisuuden kehitykseen kaupungissa. tavuus mittaa sitä, kuinka paljon tietyllä panosmäärällä saadaan aikaan, tehokkuus mittaa sitä, kuinka paljon mä oon nähnyt kaupungin myös asiakkaana meidän enemmän tietyllä panosmäärällä (resurssilla tai uhra- kannalta ja että siinä pitää olla aika herkkänä, että uksella) voitaisiin saada aikaan. Tehokkuus (samoin mahdollisesti löytää kaupungille myös uusia myytäviä kuin tuottavuus) ei ota huomioon sitä, tehdäänkö tuotteita tai tehtäviä liiketaloudellisin perustein. oikeita tai järkeviä asioita, vaan se mittaa kyseisen toiminnan tehokkuutta. Järkevien asioiden tekemistä Innovaatiokyvyn johtamisessa vaikuttavia tekijöitä ovat mittaa vaikuttavuus, jolla tarkoitetaan muutoksia, organisaation visio, strategiat ja tavoitteet, joiden tulee joita tuotetuilla tuotteilla saadaan aikaan asiakkaissa. synnyttää uudistumistarvetta, ohjata toimintaa sekä (Kangasharju 2008.) Tuottavuuteen ja tehokkuuteen edistää johtamisen keinoin innovaatioiden syntyä. liittyy siten kiinteästi vaikuttavuus ja laatu-ajattelu. Näiden ohella kosketuspinta asiakkaisiin ja palveluntuot- Verorahoitteisten palveluiden tulee siis olla vaikuttavia tajiin on olennainen. Muuttuvassa toimintaympäristössä eli toisin sanoen resursseja ei tule käyttää hyödyttö- sidokset organisaation ulkoiseen toimintaympäristöön, mään toimintaan. kuten asiakkaisiin ja palveluntuottajiin, ovat erittäin tär- Rovaniemellä tuloksellisuutta mitataan erityisesti keitä innovaatioiden syntymiseksi. Tutkimusten mukaan Balanced Scorecard –mallia hyödyntäen. Tuloskorteissa parhaat ideat tuotteiden, palveluiden ja toiminnan haetaan tasapainoa organisaation eri näkökulmien kehittämiseksi tulevat usein organisaation ulko- ja ulottuvuuksien välillä. Tasapainotila on tavoitteena puolelta. Innovaatioiden johtamisessa ei siis tarvitse myös ajallisesti sekä rahalla mitattavien ja ei-rahalla panoksien olla organisaation "omia" eikä prosessia mitattavien asioiden välillä. (Meklin 2009, 41.) Tulos- tarvitse toteuttaa omin resurssein, vaan prosessi tai korttien sisältämiä vuosittaisia tavoitteita mitataan prosessin osa voidaan hoitaa myös kumppanin toi- asukkaiden sekä palveluiden käyttäjien kokemuksien mesta. (Yliherva 2006, 17, 19.) Tilanne on ilmeisimmin pohjalta, mutta myös tilastollisia lukuja sekä ohjelmien Rovaniemellä kirjava esimerkiksi henkilöstön osalta, tavoitteita käytetään tuloskorttien mittareina. Silti kuten eräs haastateltava toteaa: ”Tää vähän vaihtelee, tuloskorttejakaan ei voida pitää ongelmattomina, vaan miten henkilöstö pystyy vaikuttamaan ja kehittämään niiden informatiivinen sisältö on aina rajallista. Yhte- työtä.” ydet palveluiden suunnitteluun ja johtamiseen voivat Innovaatioiden edistämiseksi on mahdollista muodostaa arvoverkkoja, jossa ulkoiset sidosryhmät, asi- 14 Esimerkiksi Tampereen kotitori on esimerkki, jossa kotihoidon akkaat, järjestöt sekä yritykset toimivat keskinäisessä ja sitä tukevat palveluita on alettu kokoamaan yhden luukun periaatteen mukaisesti. www.tampereenkotitori.fi

35 II Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistyminen

jäädä sumeiksi. Esimerkiksi tuloskorttiin valittu mittari millä resursseilla. Tässä apuna on hyödynnetty tekno- ei välttämättä anna kokonaiskuvaa kohteestaan. logiaa ja sähköistä asiointia sekä panostettu prosessien Koska tehokkuus edellyttää, että käytössä olevia johtamiseen (Tilinpäätös ja toimintakertomus 2007, resursseja hyödynnetään täysimääräisesti, tulee kun- 21). Silti olisi liioiteltua väittää, että Rovaniemellä on nan palveluiden tarjonnan olla kohdennettu oikein. pystytty ratkaisemaan tehdyillä toimenpiteillä palvelu- Rovaniemellä on pyritty välttämään tarpeetonta tuo- tuotannon tuottavuuden kasvun edistämisen haaste. tantokapasiteettia muun muassa lakkauttamalla kou- Palvelunjärjestämisen tavoissa on myös tehty luja ja päiväkoteja. Palveluiden ylituotantoa on myös rakenteellisia uudistuksia siirtäen palveluntuotan- pystytty tavoitteen mukaisesti välttämään. (Tilinpäätös non painopistettä ennaltaehkäisevään toimintaan. ja toimintakertomus 2010, 28). Haastateltavat koros- Yhdistymisen myötä tehtyjen muutosten on nähty tavat, että kaupungin toiminnan tehostamiseksi olisi jossain määrin vahvistaneen palveluntuottamisen tarve ylittää sektorirajoja myös käytännössä siten, että tuottavuutta, sillä kaupungissa on jouduttu pohtimaan omalla työajalla hoidetaan tarkoituksenmukaisia eri uudelleen palveluiden sisältöä sekä järjestämistä. Näin sektorin tehtäviä. Näin ollen sektorirajojen ylittäminen ollen on priorisoitu palveluiden tuotannon painopis- käytännön tasolla nähdään tärkeäksi. tettä.

Jotenkin tätä sopimusohjausjärjestelmää pitäis saada on perkattu kaikki paikat ja yritetty löytää niitä laajennettua, että sektorit ei ole niin yksittäisiä..mutt tehoja, niin ei varmaan muutoin olisi tullut tehtyä tätä sieltä on kuulunu jupinaa, että pitäis samalla reissulla remonttia. tehdä toisen sektorin työtä Haastatteluissa korostettiinkin sitä, että erityisesti Talouden hyvään hoitamiseen liittyy myös palve- yhdistymisen alkuvaiheessa talouden näkökulma oli luntuotannon tuottavuuden parantaminen. Väestön selkeästi esillä palveluiden yhteydessä. ikärakenteen ja palvelutarpeen muuttuessa tuottavuu- Taloudellisten kriteereiden ohella on tärkeää liittää teen panostaminen on yhä ajankohtaisempaa. Palve- tuottavuuteen myös vaikuttavuuden näkökulma. lumäärän kohdentaminen oikeaan aikaan ja paikkaan Palvelutuotannossa – muun muassa hyvinvointipal- edellyttää palvelurakenteilta joustavuutta ja uusiutu- veluissa - vaikuttavuuden todentaminen ja tätä kautta mista. Yhdistyneessä Rovaniemessä palveluntuotan- sen edistäminen ovat aineiston perusteella haasteelli- non kustannukset ovat nousseet väestön kasvaessa sia. Vaikuttavuuden mittarina on muun muassa asuk- ja palveluntarpeen lisääntyessä, mikä on väistämättä kaiden hyvinvoinnin vahvistuminen, joskin jossain pakottanut toimenpiteisiin. Uusi Rovaniemi on muun määrin myös vaikuttavuutta todennetaan määrällisten muassa pyrkinyt jossakin määrin kehittämään hallin- mittareiden avulla. Esimerkkinä määrällisestä mitta- non rakenteita tarkoituksenmukaisemmiksi siirtämällä rista on tavoite pitkäaikaistyöttömien vähentymisestä. henkilöstöä hallinnosta tuotannon puolelle. Haas- Hyvinvointia ja palveluiden vaikuttavuutta on mahdol- tateltavat ovat kokeneet toimenpiteen herättäneen lista lisätä myös palveluiden asiakaslähtöisellä kehit- vastustusta kohteissaan, mutta siitä huolimatta koettu tämisellä. Esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden jälkeenpäin positiivisena muutoksena. palveluiden vaikuttavuutta lisätään perhekeskeisyyden ja vanhemmuuden tukemisella. Vaikuttavuuden arvi- Joo tämä on niin kauhean vaikeaa, että jos työnkuva ointikeinoina toimivat muun muassa asiakaskyselyt muuttuu ja sitten huomaaki jälkeenpäin, kun pääsee sekä hyvinvointikertomukset. sinne sisälle, että turhaahan hän tätä vastustikin Kaiken kaikkiaan vaikuttavuuden määrittely, edistä- minen ja arviointi ovat Rovaniemellä muiden Suomen Tuottavuutta voidaan parantaa myös toimintatapoja kaupunkien tavoin kesken. Tässä suhteessa olisi mah- muuttamalla ja panoksia kehittämällä. Uudet ratkaisut dollista hyödyntää vahvemmin Lapin korkeakoulujen saattavat liittyä olemassa olevien tekijöiden paranta- mahdollisuuksia erilaisen vaikuttavuustiedon tuottamiseen, niiden uudenlaiseen yhdistämiseen tai täysin miseen ja tulkitsemiseen palveluiden arvioinnissa. uusien palveluiden, tuotteiden tai vaikkapa jakelu- Laatuajatteluun liitetään halu hyvälaatuisiin, yksi- kanavien syntyyn. (Yliherva 2006, 15.) Rovaniemellä löllisiin ja räätälöityihin tuotteisiin (Sorri-Teir 1994, on tuottavuutta pyritty parantamaan myös palvelun- 5-6). Laadukkaat palvelut ovat vaikuttavia palveluita. tuotannon tehostamisella sekä hallinnon rakenteita Rovaniemellä laadullisille elementeille annetaan tär- että viranomaistoimintaa uudistamalla. Tavoitteena on keä asema osana palveluprosesseja. On otettava kui- ollut, että palvelut voidaan tuottaa nykyistä pienem- tenkin huomioon, että palveluiden laadulliset kriteerit

36 ovat riippuvaisia ajasta ja paikasta. Näin siis myös kintastrategian perusteella liitetään laatu-kriteereihin laatuajattelu kehittyy koko ajan, mistä johtuen pal- samat vaatimukset kuin omassa palveluntuotannossa. veluiden kehittäminen on jatkuvaa ja se, millä tavoin Sopimuksiin liittyvää valvontaa ja laatuajattelua on tähän kehitykseen on ehditty mukaan, vaikuttaa myös tärkeää vahvistaa ulkoisen palveluiden hankinnassa. arvioon palveluiden laadusta. Aineiston perusteella Haastatteluissa nousi esille myös, että tällä hetkellä laatuajattelun jalostaminen on tärkeä tulevaisuuden sopimusten seuranta on puutteellista. Tämä lisää strateginen valinta. Sen suhteen osa haastateltavista muun muassa väärinkäytösten riskiä. toivoo pitkäjänteistä ja määrätietoista kehittämistä. Tässä suhteessa haasteeksi nähdään kaupungissa Ja vaikka se sopimuksen rungon hyväksyy, niin se mitä vallitsevien taloudellisten intressien vahvuus, jossa olen itse kaivannut, on tällainen laatu-seikka ollut taloudelliset arvot nousevat pitkäjänteisen laadullisiin koko ajan On puhuttu tällaisesta laatu-järjestelmästä, elementteihin painottavan kehittämistyön edelle. joka upotettais sinne, että se peilais sen koko jutun.. itse en ole saanut sitä avaamaan niin, että ne muut olis Että tällainen laadullisen elementin kehittäminen olla lähteny siihen matkaan vielä mukana, kun kuitenkin strategiaan on kirjoitettu, että laatu on yksi, jolla asioita mitataan. Mutta aika Kaiken kaikkiaan on arvioitavissa aineiston perus- paljon mennään hinta-pää edellä näissä asioissa. teella, että tuottavuuden ja laadun näkökulmat ovat olleet mukana Rovaniemellä osana palveluiden Jos tehtäis nyt, vähän enemmän sijoitettais, niin se kehittämistä. Silti voidaan kysyä, kuinka loogisesti, maksais ittensä takaisin muutaman vuoden sisällä. systemaattisesti ja johdonmukaisesti tuottavuuden tai laadun näkökulma on ollut vaikuttamassa palve- Laadulliset elementit siten korostuvat yhä enemmän luihin. Strategian kannalta kyse voi olla suunnittelun osana julkisen sektorin toimintaa. Tyypillisesti kyse ja toimeenpanon välisestä ristiriidasta. Vaikka Rova- on laadunhallinnasta, johon ikään kuin osa-alueina niemellä on toteutettu tuottavuutta koskevia yksittäisiä liittyvät laadun suunnittelu, laadun valvonta ja laa- toimenpiteitä, ovat monet tuottavuutta edistävät hankkeet dun kehittäminen. Se mitä laadulliset elementit ovat jääneet jossakin määrin kesken. Tällainen on esimerkiksi tai mihin halutaan panostaa, on usein riippuvainen prosessiajattelun eteenpäinvienti palvelutuotantoon organisaation sisäisistä ja ulkoisista laadunhallinnan tai palveluiden tuotteistaminen. Lisäksi päätöksente- mahdollisuuksista sekä tarpeista. Rovaniemen kau- ossa ei ole toimittu aina loogisesti tavalla, joka tukisi punkistrategiassa nähdään palveluprosessien sujuvuu- palveluiden tuottavuuden kehittämistä. Esimerkiksi den ja laadun olevan yksi kriittinen piste kaupungin rakenteelliset ratkaisut eivät ole täysin tukeneet sitä, vision saavuttamiseksi. että toimintaa kyettäisiin järjestämään tuottavuuden Toisaalta myös tuotannon eriytyessä korostuu aiempaa näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti. enemmän tarve varmistaa hankintojen laatu. Palvelura- On myös selvää, että Rovaniemen maantieteellinen kenteiden uudistuessa on tärkeää upottaa laatu-ajattelua alue asettaa oman haasteensa palveluiden tehokkaalle osaksi kokonaisuutta. Laatukriteereiden määrittämi- ja tuottavalle toiminnalle. Palveluiden ja toimintojen sessä haasteeksi nousee tilaajan ja tuottajan yhteisen järjestäminen suurella alueella ei ymmärrettävästikään laatukäsityksen saavuttaminen. Tuottajan substanssi- ole aina sama asia kuin niiden tehokas tuottaminen. asiantuntijuuden vuoksi voi käsitys riittävästä laa- Tässä mielessä palveluita koskevien ratkaisujen teke- dusta olla ”ylilaatua” suhteessa asiakkaan ja kunnan minen on eräänlaista tasapainoilua. kokonaisedun kannalta riittävään laatuun. Haasteena Seuraavassa tarkastelemme vielä lyhyesti tilan- on nähty myös löytää tilaajatoiminnasta vastaavien netta teknisissä palveluissa ja hyvinvointipalveluissa, luottamushenkilöiden kannalta riittävän konkreettiset sillä näihin kiinnitettiin runsaasti huomiota tehdyissä laatukriteerit ja selkeästi valikoidut mittarit. Tuottajan haastatteluissa. tulee seurata oman toiminnan laatua. Mikäli laatu ei vastaa tilattua, on muutettava omia toimintatapoja, resursointia, rakenteita tms. Rovaniemellä palvelujen laatua koskeva keskustelu vastaa myös valtakunnallisesti asiasta käytävää pohdintaa. Laatuajatteluun liittyy vahvasti myös valvonta erityisesti silloin kuin tehdään hankintoja ulkopuolisilta palvelujen tuottajilta. Rovaniemellä palvelunhan-

37 II Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistyminen

5.4 Palveluiden kehittämistavoitteiden eivät ole vastanneet toisiaan. ( Kaupunki- ja kuntapalvelut 2008. Kyselytutkimuksen tulokset.) Yhdistymisen toteutuminen myötä on selkeästi suurempi alue, jolle infrastruktuuria tulee rakentaa ja pitää kunnossa. Kilpailutilanteen Tekniset palvelut poistumisen myötä puistoihin panostamisen sekä Yhdistymissopimuksessa kiinnitettiin jo lähtökohtai- asukkaiden lähiympäristön viihtyisyyden ylläpidolle sesti vahvasti huomiota palveluiden kehittämiseen ja annetaan aiempaa vähemmän painoarvoa. toisaalta erityisesti maalaiskunnan alueen palveluiden Yksityisteiden kunnossapitoa on pyritty pitämään tason säilymiseen. Konkreettisesti yhdistymissopi- yllä, millä kaupunki tukee erityisesti haja-asutusalueen muksessa kirjattiin tavoitteeksi yksityistieverkoston asukkaiden asumista. Uuden kaupungin myötä lisään- liikennepalvelukyvyn ja joukkoliikennepalveluiden tynyt tyytyväisyys on näkynyt muun muassa jätehuol- vahvistaminen. lon, katujen valaistuksen sekä palo- ja pelastustoimen Yhdistymisestä huolimatta joukkoliikenteen toimi- toiminnassa (Yhdyskuntatekniset palvelut 2010). vuus puhuttaa edelleen. Kuntarakenteen hajanaisuu- desta johtuen haastattelujen perusteella joukkoliiken- niin kyllä yksityisteiden kunnossapito on hoidettu nettä ei koeta paikoin kovinkaan toimivaksi. Tähän hyvin Rovaniemellä. Se on yhteiskunnallisestikin mennessä pyrkimys joukkoliikenteen kehittämiseen kannattavaa, että pidetään niille ihmisille, jotka haluaa on rajautunut joukkoliikenteen tukemiseen tarkoitet- siellä mökissä elää, ainakin ne väylät kunnossa. Ne tuihin edullisiin taajama- ja seutulippuihin. Kuntalai- pystyy siellä elämään ja osallistumaan toimintaan. set toivovat selkeästi panostusta toimivampaan joukkoliikenteen, onhan aloitteesta tehty Internet-sivusto, Hyvinvointipalvelut mutta myös oma Facebook -ryhmä15. Toistaiseksi Asukkaat ovat suhteellisen tyytyväisiä päivähoidon ja joukkoliikenteen toimintoihin ei ole saatu selkeitä vanhusten hoidon palveluihin. Päivähoidosta on tuo- parannuksia, sillä sujuvuuden kehittäminen vaatisi tettu 2009 kattava asiakaskysely. Asiakkaat ovat olleet myös paikoin maankäyttöön tehtäviä investointeja. tyytyväisiä kokonaisuudessaan kaupungin tarjoamaan Rovaniemen on osallistunut liikenne- ja viestintä- päivähoidon muotoihin, saantiin sekä laatuun. Kuiten- ministeriön visioimaan hankkeeseen Tulevaisuuden kin vanhemmat toivovat enemmän mahdollisuuksia joukkoliikennekaupungit 2008–2011, minkä myötä olla mukana toiminnan kehittämisessä. (Päivähoidon tuotettiin Rovaniemelle osaraportti Keskisuurten palvelukeskuksen laatu-kysely.) Yhdistymisen myötä kaupunkiseutujen (KETJU) hankkeessa. Raportissa kaupungin päivähoidon tarve kasvoi merkittävällä osoitetaan selkeitä kehittämistoimenpiteitä joukko- tavalla. Tähän kasvuun kaupunki on reagoinut lisää- liikenteen kehittämiseksi ja asiakaskunnan kasvatta- mällä päivähoitopalveluita. Päivähoitoa koskevassa miseksi. Lisäksi raportissa on tuotettu esille joukko- kyselyssä ei suoranaisesti mitata hoidon saatavuutta. liikenteen haasteita ja toisaalta sitä, miten haasteisiin Kysely sulkee ulkopuolelleen ne asukkaat, jotka eivät voidaan vastata. Tarkastelun perusteella keskustan ole välttämättä saaneet päivähoitoa tai ovat ”jonossa”. ympäristössä joukkoliikenne on tyydyttävää, taajama- Ikäihmisten palveluista on tuotettu palvelutalo- alueen reunoilla välttävää. Pääasiallisiksi kehittämisen jen laatu-kysely (2009) sekä terveyskeskussairaalan kohteiksi nousivat muun muassa joukkoliikenteen asiakaskysely (2009). Sekä palvelutaloissa että sairaa- peruspalvelujen turvaamista, riittävien resurssien lassa tehdyssä kyselyssä nousi esille virikkeellisyyden osoittamista joukkoliikenteen järjestämistä ja matka- ja ohjatun toiminnan lisääminen. Lisäksi palveluiden ketjujen sujuvuutta kauko- ja paikallisliikenteen välillä osalta on kartoitettu kotihoidon asiakastyytyväisyyttä käsittelevät huomiot; kaikki edelliset ottaen huomioon (2010) sekä vanhusten kokonaisvaltaista hyvinvoin- myös matkailun tarpeet. (KETJU - Keskisuurten kau- tia, jota mittaa senioribarometri (2010). Raporttien punkiseutujen joukkoliikenneuudistus 2009.) mukaan kotihoidon laadun on koettu kokonaisuu- Teknisten toimialojen palveluista on koettu katujen dessaan parantuneen vuodesta 2006. Tosin vanhus- ja puistojen hoidon sekä kunnossapidon heikenty- tenhuoltoon liittyvissä kotihoidon palveluissa laadun mistä. Erityisesti teiden kunnossapitoon on kohdis- koetaan heikentyneen, mitä selittänee näkemys tunut tyytymättömyyttä. Teiden kunnossapitoon ei syrjäseutujen asukkaiden kotihoidon palveluiden ole varattu riittävästi resursseja vastaamaan paikalli- karsimisesta. siin ääriolosuhteisiin (kuten lumiset talvet), mikä on osaltaan vaikuttanut siihen, että kysyntä ja tarjonta Kyllä voisi syrjäkylillä olla vanhustenpalvelu toisen- laista, jos olis kaksi eri kuntaa. Koska täällä tavoit- 15 http://www.rovaniemenjoukkoliikenne.net/

38 teissa lukee, että annetaan kotiin palveluja. Nythän se velurakenteiden uudistamista sekä ennaltaehkäisevien näyttää olevan, että sieltä on kaikki palvelu karsittu, palveluiden kehittämistä. että vain tämä henkilökohtainen hygienia ja lääkehoito tuodaan sinne kotiin, mutta kaiken muun henkilö joutuu itse ostamaan, jos ostaa. 6 Talouden Kyselyt ovat osoittaneet mm. seuraavia tuloksia: kehittämistavoitteet julkisen liikenteen sekä kotihoidon ja kuntoutuk- sen kehittämisellä tuetaan ikäihmisten hyvinvointia. 6.1 Kestävän kuntatalouden Lisäksi neuvontaa ja ohjausta sekä hoivakotipaikkoja kaivataan lisää. Myös sivukylien palvelutarjonta on saavuttaminen vanhuksille tärkeä. Ikäihmiset kaipaavat virikkeitä ja mahdollisuuksia toimia aktiivisesti. Kuntarakenteiden muutoksissa tavoitellaan talouden Kun verrataan kaupunkistrategian ja kyselyjen vahvistamista (Stenvall ym. 2009, 15–16). Realistinen tuloksia niin voitaneen todeta, että asukkaiden tarpeet analyysi kuntataloudesta on mahdollista saada, kun näkyvät strategisissa linjauksissa. Näiden erillisten erotetaan kaksi hyvin erilaista ympäristöä (ks. Liite asiakastyytyväisyyskyselyiden tulokset kertovat aina- 2), jotka ovat kumpikin relevantteja kunnan talouden kin pyrkimyksestä uudistaa palvelurakenteita kaupun- tasapainoa pohdittaessa. Ensiksikin kunnan talouden kistrategian tavoitteiden mukaisesti. Kaupunkistrategi- tasapainoa voidaan tulkita liikekirjanpidon ympäris- assa korostetaan kuulluksi tulemisesta ja osallisuuden töstä käsin, jolloin rahaprosessit tulevat hahmotetuiksi. tukemista, ennakoivaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa Vaihtoehtoisesti tarkastelun lähtökohdaksi voidaan sekä terveyden edistämisperiaatteen toteuttamista. ottaa toimeksiantotalouden16 tulkintaympäristö. Tämä Näiden ohella olisi tärkeää myös painottaa asiakkaiden huomioi kuntalaisen, mutta myös kunnan perus- osallisuuden vahvistamista, sillä asukkaat tahtovat kysely- olemuksen: hoitaa tehtäviä sekä järjestää toimintaa. jen perusteella vaikuttaa palveluiden sisältöön. (Sinervo 2011.) Uusi kaupunki on tuottanut asiakastyytyväisyysky- Liikekirjanpidon tulkintaympäristöstä käsin kunnan selyjä tällä hetkellä erilaisin tavoin. Asiakaskyselyistä talouden tasapainoa tarkastellaan lukuina, jolloin tuotettujen raporttien laatu on hyvin vaihteleva ja eri alijäämäinen tulos tulkitaan epätasapainona ja ylijää- osastoilla tehdään eritasoisia yhteenvetoja ja raport- mäinen tulos talouden tasapainona. Tuloslaskelma ei teja. Kokonaiskuvan hahmottavaksi ja vertailtavuu- ota huomioon kaupunkia konsernina ja siis tilinpäätös den saamiseksi olisi kuitenkin suotavaa, että jokin antaa vain suuntaa peruskaupungin taloudellisesta koordinoisi asiakassuhdetietoa ja tuottaisi asiakas- tilanteesta. (Sinervo 2011, 235.) tyytyväisyyskyselyjä. Myös niiden kokoaminen ja Tilinpäätöksen mukaan Rovaniemen talouden kehi- raportointi on tärkeää, jolloin saadaan kokonaiskuvaa tys on yhdistymisen ensimmäisinä kuutena vuotena kaupungin palveluprosessien laadusta. Esimerkiksi ollut monitahoinen. Kaupungissa on havaittavissa Ingle (2003) viittaa asiakassuhteiden hallinnan olevan vuosittain tapahtunutta kustannusten nousua, johon strategia, jolla pyritään optimoimaan asiakashyödylli- vaikuttaa vahvasti työvoimakustannusten kohoaminen syys, asiakastulot ja asiakastyytyväisyys. Tällä hetkellä ja kunnallisten tehtävien lisääntyminen sekä ylei- asiakastyytyväisyyskyselyjen tuloksia hyödynnetään sen kustannustason kasvaminen. Lisäksi kaupungin lähinnä tilinpäätöksiin liitetyissä tuloskorteissa sekä kasvanut asukasmäärä on edellyttänyt kaupungilta toimialojen sisällöllisessä kehittämisessä. Asiakastyy- investointeja palveluiden turvaamiseksi. Toisaalta myös tyväisyyskyselyjen kehittämisessä on tärkeää kiinnittää tulorahoitus on vuosittain kasvanut: Valtionosuudet huomio myös asukkaiden tarpeisiin vastaamiseen ja ovat kohonneet lähes yhden kolmasosan vuodesta palveluiden saatavuuteen. Esimerkiksi sairastavuus on 2006 vuoteen 2011. Asukkaiden lukumäärän kasvu on lisääntynyt Rovaniemellä viime vuosina merkittävällä myös kasvattanut kaupungin verotuloja, mutta myös tavalla (Hyvinvointikertomus 2010, 27). veroprosenttia on nostettu kaksi kertaa uuden kun- Aineiston perusteella terveyden edistämiseen nan aikana, mikä on vastoin yhdistymissopimuksessa tulisi kiinnittää aiempaa vahvempaa huomiota, missä kirjattua periaatetta ja tavoitetta matalasta veroprosen- painopisteenä ovat varhainen ja avoin yhteistyö. Nyt kaupungissa liitetään terveyden ja hyvinvoinnin 16 Kunta toimeksiantotaloutena ulottaa sisälleen myös konser- edistäminen toisiinsa. Osa haastateltavista kokee sen nin. Vaikka kunnat yhdistyvät tai niiden rakenteet muuttuvat, hankaloittavan terveyden edistämiseen liittyvien pal- kunnan toimeksiantotaloudellinen luonne ei katoa. Toimeksian- totalouden tulkintaympäristöön liittyykin pitkä aikaulottuvuus.

39 II Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistyminen

Taulukko 6. Rovaniemen talouden kehitys. (Rovaniemen kaupunki).

ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUDEN KEHITYS (kuntien yhdistyminen 1.1.2006)

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Nettokustannukset euroa* / 4120,5 4165,8 4346,7 4386,4 4517,0 4702 - asukas

Veroprosentti % - 19,0 19,0 19, 5 19,5 20,0 20,0

Valtionosuudet yhteensä 1020,5 1095,7 1113,5 1191,2 1276,3 1381 1355,7 euroa* / asukas

Lainakanta, euroa* / asukas 1191,9 1183,1 1272,6 1287,4 1292,5 1253 1149,9

Vuosikate, euroa* / asukas 119,7 179,2 144,3 247,0 257,1 372 180,7

Vuosikate, % poistoista 55 84 64 120 122 165 83

Kaupungin tilinpäätöksen - – 1,70 – 4,42 2,48 2,15 2,17 – 2,17 yli/alijäämä (milj. euroa)

*Luvut deflatoitu vuoteen 2010.

tista. Näiden ohella talouteen ovat vaikuttaneet myös Rovaniemen toimintympäristön erityispiirteenä on toimenpiteet tulojen lisäämiseksi ja toimintakulujen lisäksi laaja pinta-ala ja hajanainen asutus. vähentämiseksi. Vaikka Rovaniemen tilinpäätöstiedot osoittavat Lainakannan vuosittainen pienentyminen kertoo yhdistymisen vaikuttaneet positiviisesti kunnan kaupungin suhteellisen hyvästä lainanmaksukyvystä. talouteen, kaupungin taloutta verrattaessa suhteessa Yhdistymisen jälkeen kaupungin lainanmaksukyky on muihin Rovaniemen kokoisiin kuntiin (ks. Liite 3), vahvistunut ja investointeja on rahoitettu aikaisempaa nähdään yhdistymisen vaikutukset itsessään ohuina. enemmän omalla rahoituksella. Kuitenkin vuosikate- Vertailun perusteella yhdistyminen ei olisi itsessään tiedot ja tilinpäätöksen yli/alijäämälukujen vaihtelut vaikuttanut kaupungin menoihin merkittävällä kertovat talouden epävarmuudesta ja nopeistakin tavalla, sillä myös osassa vertailukunnissa menot vaihteluista. ovat kasvaneet vastaavalla tavalla. Tästä kertoo net- Tuloslaskelma osoittaa, että kaupungin vuosikate tokustannusten vuosittainen kasvu. Vertailun avulla on vuonna 2011 alentunut yhdistymisen ensimmäisen voidaan nähdä, että yhdistymisen vaikutukset ovat vuoden tasolle. Alentunut vuosikate ei kata kunnan myös kaupungin tulojen osalta ohuet: Valtionosuudet vuosittaisia poistoja ja kulut ovat näin ollen tulorahoi- ja verotulot ovat kasvaneet myös muissa kunnissa. tusta suuremmat tehden tilikauden tuloksen alijää- Merkittävää on, että vertailukuntiin nähden Rovani- mäiseksi. Liikekirjanpidon tulkintaympäristöstä käsin emi saa vähiten valtionosuuksia. Tulorahoitus on siis kaupungin talous näyttää vuonna 2011 epätasapainoi- kasvanut kaikissa vertailukunnissa samansuuntaisesti selta. ja eri kuntien tulorahoitus on vahvistunut suhteessa Talouden tasapainon tarkastelun tueksi otet- menoihin mahdollistaen eri kaupunkien investoinnit tiin myös muutama vertailukunta (Joensuu, Mikkeli, ja vuosittaiset poistot. Vaasa), jotka vastaavat kooltaan Rovaniemeä. Vertai- Eri kuntien tuloslaskelmien vertailussa on kuitenkin lussa on tarkoitus tarkastella eri kaupunkien talouden rajoitteita, sillä niiden taustalla vaikuttavat vallitsevat kehityksen muutoksia. Kuntien talouksia vertailtaessa olosuhteet ja käytännöt. Esimerkiksi poistoilla on on otettava huomioon kuntien erilainen asema ja suora yhteys yli- tai alijäämän syntymiseen. Tuloslas- toimintaympäristöt, mitkä selittävät osin jopa merkit- kelmaan kirjattujen poistojen tulee olla mitoitettu täviä eroja kuntatalouden tunnusluvuissa. Esimerkiksi oikein ja niiden tulisi vastata investointeja. (Sinervo Vaasan erityispiirteet johtuvat sen kaksikielisyydestä. 2011, 235.) Vertailukunnistaan Rovaniemi eroaa maakuntakeskuk- Rovaniemellä voidaan havaita, että sen sijaan sen asemallaan ja osin toimintaympäristönsä vuoksi. lainakannan muutokset ovat Rovaniemellä vakaat suhteessa osaan vertailukunnista. Tässä suhteessa

40 myös tuloslaskelma asettaa rajoitteita, sillä tulos- tuksenmukaisesti veronmaksajan näkökulmasta. Tästä laskelma ei ota huomioon kaupunkia konsernina näkökulmasta hyvä taloudenhoito edellyttää, että eivätkä siis kunnan yhtiöiden lainat näy kaupungin palvelutarjonnan laajentamiseksi tehdyt investoinnit lainan määrässä. ovat harkittuja ja tarkoituksenmukaisia. Investointeja Edellä mainitun tarkastelun perusteella voisi sanoa, on tehty mm. kaupungin imagon vahvistamiseksi. että kaupungin talouden kehitys ei merkittävällä Investointien tulee tuottaa alueelle hyvinvointia, jota tavalla eroa muiden vertailukuntien talouden kehityk- monipuolistunut palveluntarjonta osaltaan tuottaa. sestä. Näin ollen rahaprosessien kulun ohella kuntata- Kuitenkin investointien tulee lähteä asukkaiden louden arvioinnissa olennaista on kiinnittää huomio tarpeista käsin. Asukkaiden toivoma joukkoliikenteen myös kuntalaiseen, jolloin kunnan taloutta tulkitaan kehittäminen on esimerkki tarkoituksenmukaisesta kunnan resursseista, kuntalaisten tarpeista tai kunta- investoinnista. laisten maksamien verorahojen vastikkeellisuudesta Investoinneissa on lisäksi otettava huomioon yli käsin. sukupolvien ulottuva oikeudenmukaisuus. On ongel- Kunta järjestää palveluita kuntalaisilta kerätyillä mallista, mikäli taloudenhoidossa siirretään välttä- verorahoilla. Toimeksiantotalouden tulkintatyypit mättömiä investointeja myöhempään ajankohtaan. ottavat enemmän ja vähemmän huomioon oikeuden- Esimerkiksi kaupungin vesiputkiston saneerauksen mukaisuuden sekä tehokkuuden vaatimukset osana investointeja ei ole pystytty toteuttamaan riittävän taloutta. Tämä oikeudenmukainen asema tarkoittaa ajoissa ja näin siis kuntalaisten maksurasitukset koho- teoriassa sitä, että kuntalaisten kokemat hyödyt (kun- avat myöhemmin kohtuuttoman korkeiksi. Hyvässä nan palvelut) vastaavat heidän tekemiään uhrauksia, taloudenhoidossa perustavanlaatuisten asukkaiden joihin kuuluvat maksetut verot ja maksut.(Sinervo arkeen vaikuttavien rakenteiden kunnossapito tulisi 2011, 141–142.) Rajallisten resurssien käytön tulee olla ensisijaisia investointien kohteita. Hoitamatta jää- myös olla mahdollisimman tehokasta ja tuloksellista. neet investoinnit siirtyvät väistämättä myöhemmälle Kuntalainen veronmaksajana edellyttää siis oikeuden- sukupolvelle maksettavaksi. mukaista talouden hoitoa. Esimerkiksi asiakassuhtei- Yhdistymisen jälkeen kaupungin palveluntarjonta denhallintaan (CRM) liittyvien asiakastyytyväisyysky- on laajentunut. Myös peruspalvelut on pystytty tur- selyiden avulla on mahdollista selvittää palveluiden vaamaan asukasmäärän ja siihen liittyvien menojen käyttäjien kokemuksia laadusta. kasvaessa. Sen sijaan palveluiden laadun kehittäminen Kunnan talouden tasapainossa on ensisijaisesti kyse ja palvelurakenteiden uudistaminen on jäänyt vähem- kunnan resurssien riittävyydestä kunnan velvoitteiden mälle. Asukkaiden peruspalvelut nousevat kunnan hoitoon pitkällä aikavälillä. Näiden resurssien tulee toiminnassa tärkeimmäksi asiaksi. riittää lakisääteisiin ja kunnan itselle ottamiin teh- Rovaniemen tapauksessa on otettava esille myös täviin. Resurssilähtöisessä tulkinnassa on otettava alueellinen tasa-arvoisuus, sillä kaupungin laaja pinta- huomioon kunnan väestökehitys, sillä kumulatiivista ala haastaa alueen asukkaiden välisen oikeudenmu- ali- ja ylijäämää on tulkittava eri tavoin kasvavan kaisuuden toteutumisen. Toiminnan tehostamiseksi ja supistuvan talouden kunnassa17. Lisäksi kunnan on lakkautettu joitain toiminnallisia yksikköjä alueilta, tarjoaman palveluvalikoiman tulisi olla sekä laajuudel- joissa se on nähty olevan mahdollista. Yleensä nämä taan että määrältään riittävä suhteessa kunnassa olevaan lakkautetut yksiköt sijaitsevat haja-asutusalueella. palvelutarpeeseen. (Sinervo 2011, 233–234.) Tulkinta Tehostamistoimenpiteiden tarkoituksenmukaisuudesta kunnan talouden tasapainosta on siis hyvin perusta- tulee usein kaupungin sisällä vastustusta, sillä usein vanlaatuinen näkemys, joka suoraan liitetään asukkai- on kyse arvolatautuneista tekijöistä. Tällöin pohditta- den tarpeisiin ja kunnan kykyyn vastata niihin ja että vaksi jää kysymys, miten toteutettujen toimenpiteiden kohdennetaanko kunnassa olemassa olevat resurssit vaikutukset kohdistuvat sen alueen asukkaisiin. oikein. Verojen nosto liittyy kaupungin taloudenhoidon Kunta toimeksiantotaloutena edellyttää ennen luonteeseen, joka on tulevaisuuteen tähtäävää. Rova- kaikkea rajallisten resurssien kohdentamista tarkoi- niemen palveluita on rahoitettu omarahoituksella. Tulopohjaa on laajennettu tehostamalla omaisuuden

17 Kunnan talouden tasapaino ei ole ilmiönä staattinen: Voi- käyttöä sekä myyty tarpeetonta omaisuutta. Lisäksi makkaasti kasvavan talouden kunnassa talouden tasapainon kaupungissa on pyritty edistämään rakentamatto- saavuttaminen voi edellyttää huomattavaa kumulatiivista mien tonttien rakentamista sekä lisätty palveluiden ylijäämää. Kunnan tulorahoituksen tulisi riittää palvelujen ja maksullisuutta ja konsernilta saatavia osinkotuloja. investointien rahoittamiseen, mutta myös lainojen takaisin- (Talousarvio- ja taloussuunnitelma 2006–2010, 19) maksuun.

41 II Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistyminen

Muuttovoittokunnassa palvelujen rahoittamisen tulisi 6.2 Tavoitteena henkilöstömääräl- tapahtua myös lainarahoituksella, jolloin myös uudet asukkaat osallistuvat verotuloillaan palvelujen rahoit- tään tasopainotettu kunta tamiseen eli velkojen takaisinmaksamiseen. Tällöin ei rakenneta valmista palvelujärjestelmää. (Sinervo 2011, Toimintaympäristön muutokset haastavat kunta- 158.) Rovaniemi on muuttovoittokunta, jossa väes- työnantajan toiminnan. Työikäisen väestön osuuden tönkasvu on seurausta maahanmuutosta ja korkeasta pienentyessä myös kuntatyönantaja tulee olemaan syntyvyydestä. Molemmat asiat edellyttävät investoin- suurien rekrytointihaasteiden edessä erityisesti ikään- teja, joiden kattaminen verotuksella asettaa kulut myös tyvän väestön palveluiden järjestämisessä. Työnantajan uusille asukkaille. imagon vaaliminen on tärkeää. Vertailukuntien avulla voidaan nähdä, että yhdis- Yhdistymisen jälkeen on ollut kaupungin työnteki- tyminen on mahdollistanut kaupungin mukanaolon jöiden sairaspoissaolojen määrä huomattavan korkea. valtakunnallisessa kilpailussa ja kehityksessä. Kaupun- Uusi kaupunki on seurannut henkilöstön työhyvin- gin talous on ollut yhdistymisen jälkeen suhteellisen vointia työssäolotiedusteluilla (2007, 2009 ja 2010), tasapainoinen ja rahaprosessien liikkumavara on ollut joiden pohjalta erilaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty. hyvä. Tarkoituksenmukaista onkin kiinnittää jatkossa Työolotiedusteluissa saatujen tulosten pohjalta rea- vahvemmin huomiota kunnan toimeksiantotaloudelli- goitiin henkilöstön työssä jaksamiseen muun muassa seen luonteeseen. Myös vuoden 2011 tilinpäätös osoit- käynnistämällä kaksi vuotta yhdistymisen jälkeen sie taa, että kaupungin tulee käyttää tarkoituksenmukai- ja mie työkulttuuri – hanke. Lisäksi työhyvinvoinnin suusharkintaa kunnan itselleen ottamiensa tehtävien vahvistumiseksi on vuosittain lisätty koulutukseen laajentamisessa. käytettäviä resursseja. Lisäksi kaupunkiin perustettiin muun muassa henkilöstön kehittämispäällikön virka, millä on osin varauduttu tuleviin toimintaympäristön muutoksiin (Tilinpäätös ja toimintakertomus 2009). Haastateltavat tuovat esille, että kokoaikaisen henki- löstön kehittämispäällikön palkkaaminen sekä työolo- tiedusteluihin reagoiminen ovat olleet vaikuttamassa siihen, että henkilöstön työssä jaksaminen on kehit-

Kuvio 5. Rovaniemen kaupungin henkilöstön lukumäärä 2007 – 2011 (Henkilöstöraportti 2011).

42 tynyt positiiviseen suuntaan ja haasteltavat kokevat oikeasuuntaisia ja työntekijöiden hyvinvointiin on nyt selkeän muutoksen. kiinnitetty huomioita kiitettävästi. Talouden tasapainottaminen on luonnollisesti Mut nyt meillä on henkilöstöyksikkö aktivoitunut vah- saanut tärkeän osan strategista yhdistymistä ja siihen vasti ja sitä kautta on saatu näitä uudistuksia aikaan. on käytetty paljon uuden Rovaniemen voimavaroja. Henkilöstön olosuhteita on nyt lähdetty viemään Henkilöstö on kokenut, että yhdistymisen jälkeisinä eteenpäin, että sellainen jonkinlainen notkahdus tuossa vuosina tuottavuuden vahvistamisen painopiste on välillä tapahtui. ollut vahvasti henkilöstön lukumäärän vähentämi- sessä. Henkilöstö on siten kokenut tuottavuuden Ensimmäisinä yhdistymisen jälkeisinä vuosina suori- lisäämiseksi tehdyt toimenpiteet hyvin eri tavalla kuin tettiin osaamiskartoituksia joillain toimialoilla (Tilin- alkuperäinen tarkoitus on ollut: alun perin henkilöstön päätös ja toimintakertomus 2007, 23; Tilinpäätös ja vähentämisen tuli tapahtua luonnollisen poistuman toimintakertomus 2008, 33). Lisäksi yhdistymisen avulla (Koski 2004, 28). jälkeisinä vuosina tarkasteltiin myös henkilöstön tasa-arvoisuuden kehitystä (Tilinpäätös ja toimintaker- Ja koko ajanhan tässä on laskettu sitä henkilöstön tomus 2009, 31) ja nostettiin tasa-arvoinen palkkaus nuppilukua, että se pitää saada vähenemään, vaikka yhdeksi henkilöstön kehittymisen osaksi (Tilinpäätös kuntalaisten palveluntarve on lisääntynyt. ja toimintakertomus 2008, 33). Myös henkilöstö- strategian toteuttaminen nähtiin tärkeäksi osaksi Mistä ollaan saatu säästöjä, niin toiminnan ja talouden henkilöstönäkökulmaa. Tavoitteiden toteuttamisen tehostamisesta. Että siinä on kaksi perusteellista hom- viivästyminen on hämmentänyt henkilöstöä. Tutki- maa, että toimintatapoja on pyritty rationalisoimaan ja musaineiston perusteella henkilöstö pitää tärkeänä toisekseen sitä on revitty selkänahasta. osaamiskartoitusten tekemistä. Myös palkkauksen epätasa-arvoisuus ja henkilöstöstrategian toteuttami- Yhdistymiseen liittyvä henkilöstön irtisanomissuoja sen viivästyminen nousee aineistossa esille henkilös- on estänyt henkilöstön irtisanomisen vuoteen 2010 tön hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavana tekijänä saakka. Kaupungissa on jonkin verran yhtiöitetty edelleen viiden vuoden jälkeen. kunnallisia toimintoja. Mutta vuodesta 2011 voidaan Sairauspoissaolojen lukumäärä on viiden vuoden nähdä vasta selkeää muutosta henkilöstön luku- jälkeen alentunut. Tähän on vaikuttanut erityisesti määrän vähentymisessä: Henkilöstön lukumäärä on ennaltaehkäisevien toimintatapojen käyttöönotto. vähentynyt talous – ja henkilöstöpalveluiden liik- Työntekijöiden tukemisesta on tullut aiempaa suunni- keenluovutuksesta Polar Taitoa Oy:lle, missä siirtyi 28 tellumpaa ja yhteistyötä johdon ja työterveyshuollon henkilöä kunnalta uuden yhtiön palvelukseen. Lisäksi kanssa on tiivistetty. Työterveyshuollon kustannukset edelleen on toteutettu kaupungin sisällä siirtoja hallin- ovatkin kahden viimeisen vuoden aikana kohonneet non ja tuotannon välillä. (Tilinpäätös ja toimintaker- selkeästi. Lisäksi kaupungissa on otettu käyttöön tomus 2011, 84.) Myös lisääntynyt vanhuuseläkkeelle erilaisia ohjeistuksia, kuten päihdeohjelma, varhai- jääminen vaikuttaa osin henkilöstön lukumäärän sen tuen – malli, ohjeet epäasiallisen käyttäytymisen vähentymiseen. Kuitenkaan Rovaniemen henkilös- ja häirinnän ehkäisemiseksi. (Henkilöstöraportti tön lukumäärä ei ole merkittävällä tavalla vähentynyt 2011.) Aineiston perusteella toimenpiteet ovat olleet yhdistymisen jälkeisinä vuosina.

Taulukko 7. Rovaniemen kaupungin työhyvinvoinnin muuttujia. (Rovaniemen kaupungin henkilöstöraportti 2011).

ROVANIEMEN KAUPUNGIN TYÖHYVINVOINNIN MUUTTUJIA (2007 - 2011)

2007 2008 2009 2010 2011

Sairaspoissaolojen lukumäärä 20,4 21,1 22,1 20,5 20,1

Vanhuuseläkkeelle jääneet (henkilöä) 43 43 58 48 72

Työterveyshuollon kustannukset, euroa /hlö 457,1 459,0 486,0 517,7 579,4

Koulutuskustannukset euroa /hlö 169 168 201 228 247

43 II Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistyminen

Kunnan toimintojen yhtiöittäminen voi herättää Työssä viihtymiseen ja jaksamiseen vaikuttaa merkittä- vastustusta. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon, vällä tavalla se, että työntekijöitä kohdellaan asianmu- että loppujen lopuksi kunnan toiminnat ovat asuk- kaisella tavalla omissa työyhteisöissä. Aineiston perus- kaita varten, mikä toisaalta edellyttää myös työnteki- teella uudessa kaupungissa olisi tärkeää panostaa eettisen jöiltä muutosvalmiutta. Talouden tasapainottamisen työyhteisön rakentamiseen. Kaupunkiin ei ole tietoisesti tavoitteen taustalla on kunnan talouden realiteettien rakennettu eettisiä periaatteita tai kirjattu työyhteisön säilyttäminen ja lopuksi tässäkin on kyse osittain asuk- arvoja, joiden mukaisesti työyhteisössä toimitaan. kaasta veronmaksajana. Eettisten periaatteiden tulee olla ydinarvoja, joiden Vaikka Rovaniemi on niin sanotusti nuori kaupunki, mukaan henkilöstöä/yksittäistä henkilöä koskevat rat- jossa eläkeläisten osuus on valtakunnalliseen tasoon kaisut tehdään. Syväjärven ja Vakkalan (2009) mukaan nähden keskivertotasoa matalalampi, tulevat väestön työntekijät huomioiva ja henkilöstöläheisesti toimiva ikääntymiseen liittyvät menot näkymään kaupungin työyhteisö on hyvinvoiva työyhteisö, joka houkuttelee taloudessa. Näkyvin haaste tällä hetkellä on työikäisen liittymään yhteisöön. Yhdistymisen myötä voidaan väestön sekä osaamisen pysyminen Rovaniemellä, oppia, että ratkaisujen tulee olla harkittuja ja eettisesti mistä syystä kaupungin on tärkeää vaalia imagoaan kestäviä. Läpinäkyvyyden kannalta on hyvin tärkeää, että työnantajana sekä edistää mm. opiskelijoiden työl- kaupungin toiminta kestää kriittisen arvostelun. Eettisille listymistä paikallisesti. Aineiston perusteella voidaan arvoille rakennetut ratkaisut ja valinnat kestävät myös havaita, että huoli osaavan työvoiman saamisesta on läpinäkyvyyden ja siitä aiheutuvan arvioinnin. todellinen ja että asiaan ei ole tähän saakka kiinnitetty riittävässä määrin huomiota. Ja noista eettisistä periaatteista, että itsellä ollut myös taistelua, ettei joudu omista periaatteista luopumaan. Mutta että miten saatais rauhoittumaan tämä tilanne, Että meillä on ollu joitain asioita, jotka ei minun että kun ihminen lukee lehdestä, että siellä on kaikki mielestä mene niin kuin oikein, että meillä saatetaan pielessä, ei tuolla osata tehdä työtä. ihmisiäkin kohdella..esim. heitetään vaan ihmisiä. Että niitä arvoja ja eettisiä asioita pitäis selkiyttää siellä tästä kaupungista on hakeutunut muualle sellasta taustalla. Että meidän tulisi olla täällä ihmisenä ihmi- osaamista, että olis mielenkiintoista tietää, että miksi sen kanssa täällä töissä, eikä miettiä sitä että mitähän he hakutuvat pois täältä. He eivät mene eläkkeelle vaan peliä täällä jossain pelataan joku tietty avoimuus ihan toisiin kaupunkeihin tähän Lapin lääniin. täältä puuttuu, joka tuo sen tunteen, että ei pysty sitou- tumaan omaan työhön täysillä, kun omat arvot ei kulje Vaikka jo yhdistymissopimuksessa on pyritty vaikut- tän asian kanssa käsi kädessä. Kun ei haluais tehdä tamaan tulevaisuuden haasteisiin ja sopimukseen omia periaatteellisia, omia arvoja vastaan. kirjattiin tavoitteeksi vahvistaa kunnan asemaa työn- antajana kilpailtaessa uusista työntekijöistä, ei tässä Stenvall ym. (2008) toteavat, kuinka henkilöstöön suhteessa ole aineiston perusteella täysin onnistuttu. panostaminen tuottaa onnistumisen mahdollisuuksia Osa haastateltavista näkee kaupungin houkuttele- kuntaliitosten yhteydessä. Rovaniemen yhdistymisessä vuudessa työpaikkana olevan vahvistamisen tarvetta. henkilöstö on joustanut, mutta myös tulevaisuudessa Haastateltavat korostavat kaupungin palkkauksen työntekijöiltä edellytetään joustavuutta. Uudenlaista kannustavuutta sekä vaihtoehtoja sekä joustaviin tai asennoitumista siis tarvitaan. Kaupungin vaatiessa pitkäaikaisiin työsuhteisiin. Tulevaisuudessa Rovanie- joustavuutta, tulee sen työnantajana vahvistaa luot- men kaupungin tahdotaan olevan houkutteleva myös tamusta työntekijöissään. Muun muassa avoimuus, kuntatyönantajana. läpinäkyvyys, vuorovaikutus, oikeudenmukaisuus, yksilöiden kunnioittaminen ja selkeät toimintaperi- kaupunki ei ole turvallinen työpaikka, kun se ei lupaa aatteet vahvistavat luottamusta työnantajaa kohtaan. mitään tulevaisuuden visiota että vakinaistetaan. Joustavuus on osin jo tunnustettu asia Rovaniemellä, sillä kaupunkistrategiaan on kirjattu tavoite joustavista Jos ajatellaan palkkaustaki, niin eipä täällä ole pystytty työehdoista. ainakaan sillä houkuttelemaan ihmisiä töihin, että on ollut hirveen vaikea joitain henkilöstöryhmiä saada Enempihän meillä kaupungilla tulee olemaan kaupun- edes töihin, vaikka olis palkkaaki tarjottu. gilla on ikääntyminen edessä ja palveluntarve kasvaa koko ajan tietenkin se, että joustavasti eri yksiköistä toiseen meneminen olis se ja nyt sitä on yritetty väljen-

44 tää siten, että jos meillä on esim. tuolla perusturvan suotuisa sekä asukkaille että kuntien henkilöstölle. puolella tarpeita, niin ihmisten pitäis ymmärtää, että Asiointimahdollisuudet eivät ole kaventuneet. Kuiten- sinne voidaan mennä tekemään töitä sinne toiselle kin muutokset ovat kohdentuneet haja-asutusalueelle, puolelle. Se työpöydän vaihtaminen vois olla hyväkin jossa on lakkautettu joitain yksiköitä. ratkaisu itselle ja yksikölle ja kaupungille ja kaikille Paljon hyvää siis mahtuu Rovaniemien yhdistymiseen. Kuntaliitoksessa voidaan havaita kuitenkin, että Vaikka eettiset arvot nousevat yhä merkittävämmäksi kehittämisen painopiste voidaan kokea keskittyneen osaksi työyhteisöjä, ei se poista kunnilta painetta tiettyyn alueeseen, joka on ollut Rovaniemellä kes- toiminnan tehostamisesta. Aineiston perusteella myös kuksen alue. Maaseudun haasteita korostetaan eikä Rovaniemellä on mahdollisuus tehostaa toimintaansa. maaseutua ole kehitetty aktiivisesti toisin kuin vahvaa Esimerkiksi työntekijöiden osaamista ei ole riittävässä keskuksen aluetta. Maaseudun kehittämisen tueksi laajuudessa hyödynnetty. Myös hallinnon kehittämis- kaivataan vahvoja argumentteja, mikä voi jopa syödä toimenpiteiden nähdään olevan tärkeässä asemassa maaseudun kehittämishalukkuutta (tai ainakin han- toiminnan tehostamisessa. Jatkossa tuottavuuden kaloittaa sitä). Rovaniemi kuitenkin ideologisesti pitää parantamisessa on tarkoitus painottaa henkilöstön sitout- kiinni ajatuksesta kylien Rovaniemestä. Rovaniemen tamista oman toiminnan kehittämiseen, oman osaamisen yhdistymisestä jää päällimmäiseksi kysymys, että oli- ja ammattitaidon vahvistamiseen. Henkilöstössä olevan siko liitos onnistunut ilman tahtotilaa yhdistyä. Ilman pääoman hyödyntäminen mahdollistaa tehokkaiden yhtenäistä tahtotilaa uuden kunnan kehittäminen palveluiden tuottamisen, kun osaamisen ja tieto-tai- olisi voinut olla erityisen hankalaa erilaisten intressien don kartuttaminen mahdollistaa henkilöstön moni- ristipaineissa. Rovaniemellä on alusta alkaen tunnus- puolisemmin hyödyntämisen. Valmiutta siirtyä uusiin tettu sekä maalaiskunnan että kaupungin tärkeys ja tehtäviin haetaan muun muassa turvaamalla henkilös- tasavertaisuus. Vetovoimainen keskus ja elinvoimaiset tön palvelussuhde (Talousarvio 2011 ja taloussuunni- kylät ovat konkreettinen strateginen ilmentymä kah- telma 2012–2014). den kunnan liitosta, jossa kumppanuutta rakennetaan tasavertaisesti. Kuitenkin konkreettisella tasolla kuntaliitoksissa on kyse rajallisten resurssien uudelleen 7 Yhteenvetoa Rovanie- jakamisesta ja organisoimisesta. men yhdistymisestä ja kehityksestä

Rovaniemen kuntien yhdistyminen on ollut monessa suhteessa onnistunut valinta. Yhdistyminen poisti keinotekoisen raja-aidan kahden kunnan väliltä, kasvatti kuntakokoa, teki kaupungista aiempaa vahvemman toimijan ja avasi kaupungille mahdollisuuden kehittyä moderniksi Pohjoisen keskukseksi. Lisäksi yhdistymisen helmi on ollut tietoisuus kasvaneesta vastuusta suhteessa maakunnan elinvoimaisuuteen. Lisäksi yhdistyminen toteutettiin suotuisaan aikaan, jolloin siitä saatiin hyötyä sekä rahallisesti että myös imagollisesti. Tieto yhdistyneestä ja rajattomasta kaupungista oli kuntien yhdistymisen aikaan ”jotain uutta”. Uusi Rovaniemi on aiempaa vahvempi ja kilpai- lukykyisempi toimija. Yhdistymisen vaikutuksissa on kuitenkin otettava huomioon kasvanut kiinnostus yleensäkin Lapin maakuntaa kohtaan. Positiivisten vaikutusten arvioinnissa tulee myös kiinnittää huomio siihen näkökulmaan, että uudistus lähti paikallisten toimijoiden aloitteesta ja siis kuntien välinen raja-aita nähtiin jo ennen virallista yhdistymistä epätarkoituk- senmukaisena. Reikäleipäkuntien yhdistyminen on

45 III Asukkaiden arvio ja visio Rovaniemestä

IIIASUKKAIDEN ARVIO JA VISIO UUDESTA ROVANIEMESTÄ

1 Kuntaliitostutki- vall 2001). Kansalaiset pitävät oikeudenmukaisuutta, rehellisyyttä ja tasa-arvoisuutta eettisen hallinnon mukset asukkaiden peruspilareina. Vaikka kansalaiset luottavat hallintoon, näkökulmasta epäilyjä kohdistuu poliitikkojen lupauksiin. Näyttäisi myös siltä, että kansalaiset ovat tietyin ehdoin varsin Suomessa on tutkittu kansalaisten käsityksiä julkisesta sopeutumiskykyisiä: mikäli politiikassa ja hallinnossa hallinnosta ja sen toiminnasta muun muassa luotta- toimitaan reilusti ja avoimesti, kipeätkin taloudelliset muksen (Harisalo ja Stenvall 2001; 2004) sekä etiikan päätökset on helpompi hyväksyä. (Ikola-Norrbacka ja ja hyvän hallinnon (Ikola-Norrbacka ja Salminen Salminen 2009.) Tässä mielessä kansalaisten näkö- 2009) näkökulmista. Erityisesti Arttu-tutkimushank- kulmasta esimerkiksi kuntaliitosten toteutustapa on keessa on kerätty aineistoa kansalaisten käsityksistä erittäin keskeinen. kuntaliitoksista. Yhdistymisen arviointiin liitettiin osaksi myös kun- Arttu tutkimushankkeessa tehdyt laajat kyselyt talaisille suunnattu kysely. Kyselyn tarkoituksena on osoittavat kuntalaisten kriittisyyden kuntaliitoksiin ollut selvittää paitsi rovaniemeläisten käsityksiä yhdis- kasvaneen. Erityisesti keskusten ulkopuolella – haja- tymisestä, niin myös hahmottaa arvioita siitä, mihin asutusalueilla – asuvat ovat tyypillisesti kriittisiä kun- suuntaan kaupunkia olisi jatkossa kehitettävä. Kyselyä taliitoksiin. Samoin Arttu-kysely osoittaa lähipalvelui- laadittaessa otettiin huomioon Rovaniemen arvioinnin den säilymisellä olevan merkitystä siihen, miten kuntia yhteydessä toteutettu, kuntalaisten käsityksiä uudis- koskevat uudistukset koetaan. Suuri osa kuntalaisista tuksesta kartoittavakysely. on valmis kuntarakenteen uudistukseen, mikäli vaih- Toteutettu kysely eroaa aikaisemmista kyselyistä toehtona on verotuksen kiristyminen tai palveluiden tulevaisuussuuntautuneella otteellaan. Oletuksena on, karsiminen.18 että kuntalaisilla voi olla hyvin tärkeitä näkemyksiä ja Kuntien voidaan nähdä tutkimusaineiston perus- ajatuksia toiminnan edelleen kehittämiseksi. Sisällölli- teella olevan keskeinen kansalaisyhteiskunnan luotta- sesti kysely painottuikin seuraaviin teema-alueisiin. muksen peruskivi. Erityisesti Pohjois-Suomessa sekä iäkkäämmän väestön keskuudessa kuntiin kohdistuva 1. Rovaniemien yhdistymisen onnistuminen luottamus on kansalaisille tärkeää (Harisalo ja Sten- 2. Laadukkaiden palveluiden Rovaniemi 3. Vahvan keskuksen ja kylien Rovaniemi 18 http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2012/02/ 4. Rovaniemi alueellisena kehittäjänä ja veturina Sivut/valtaosa-kuntalaisista-ei-lampene-kuntaliitoksille.aspx.)

46 20 Asukkaiden arviointiaineisto oli Ranuantien palvelukyläalueen asukkaita . Palvelu- kyläalueista aktiivisin vastaajajoukko oli Alakemijoella, Asukkailta kerätyssä aineistossa kysyttiin yhdistymis- jonka asukkaista 53 henkilöä vastasi. Osa vastaajista ei prosessiin liittyvistä kokemuksista. Tarkoituksena oli ole ilmoittanut asuinpaikkaansa. avata asukkaiden käsitystä uuden Rovaniemen raken- Keskuksen alueen vastaajia oli määrällisesti suh- tamisesta. Kuntalaisia pyydettiin arvioimaan Rovanie- teessa palvelukyläalueisiin selkeästi enemmän. Ja men kehitystä ja tulevaisuutta. vaikka palvelukyläalueiden vastaajien osuus oli hyvä, Kuntalaisille suunnatussa kyselyssä tiedonkeruu- se ei siitä huolimatta riitä kovinkaan yksityiskohtai- menetelmänä käytettiin itse täytettävää kyselyloma- siin johtopäätöksiin. Koska kyselyssä merkittävä osa ketta, joka julkaistiin paikallisessa sanomalehdessä. kaupunkilaisista jätti vastaamatta, voidaan tutkimus- Vaihtoehtoisesti kyselyyn oli mahdollista vastata tuloksia tarkastella enemmän kokonaisuutena eikä Internetin välityksellä. Kyselystä tiedotettiin paikallis- yksityiskohtaisesti alueittain. Palvelukyläalueet tässä radiossa sekä paikallisissa sekä alueellisissa sanoma- tutkimuksessa käsittävät Ranuantien, Sodankyläntien, lehdissä. Ounasjoen, Yläkemijoen sekä Alakemijoen palveluky- Kyselomakkeessa oli väittämiä, joissa käytettiin läalueet. Likert -asteikkoa. Väittämät perustuivat kaupungin Kokonaisuudessaan aineisto kertoo suuntaa- visioihin. Kysymyksissä pyrittiin ottamaan huomioon antavasti yhdistymisen kokemisesta. Koska kuitenkin se, että asioiden eteenpäinvienti edellyttää resurssien vastaajien määrä on rajallinen ja keräystapa on voinut käyttöä. Kuntalaisille jätettiin myös avointa vastaus- vaikuttaa vastaajien valikoitumiseen, on suhtauduttava tilaa, jossa oli mahdollista tuoda esille vaihtoehtoisia kriittisesti täsmällisten yleistysten tekemiseen aineis- näkemyksiä visioiden sisällöstä sekä konkretisoida, ton pohjalta. Kuitenkin aineisto hahmottaa hyvin millä tavoin visioita on mahdollista käytännössä esimerkiksi keskustassa ja haja-asutusalueilla ole- toteuttaa. Vapaissa palautteissa tuotiinkin paljon vien kuntalaisten käsityksiä tai uudistuksen puolesta arvokkaita tulevaisuuden ideoita esille ja yksittäiset – vastaan olevien henkilöiden näkemyksiä. Lisäksi vastaajat olivat kiitollisia saadessaan mahdollisuuden on todettavissa, että avointen vastausten perusteella vaikuttaa kyselyn kautta. voidaan nähdä useiden vastaajien pohtineen syvälli- Kyselyn tuloksia havainnollistetaan kahden eri tilas- sesti uuden Rovaniemen rakentumista ja että heillä on tollisen janan avulla. Absoluuttinen jana osoittaa asuk- selkeä käsitys asiasta. kaiden vastausten keskiarvon. Suhteellisessa janassa Kuntalaiskyselyissä on otettava myös huomioon suhteutetaan vastaajien näkemykset eri kysymysryh- lähdekriittisesti paitsi se, missä määrin kuntalaiset missä19 toisiinsa nähden. Suhteellisen raportoinnin voivat yleisesti ottaen tietää kaupungin toiminnasta, avulla voidaan arvioida, mikä arvo kysymysryhmien niin myös erilaiset motiivit vastata kyselyyn. Tyypillisiä eri vastauksille annetaan. Eli toisin sanoen arvioijien motiiveja vastata kyselyyn voikin olla aito halu auttaa vastauksien arvotukset on mahdollista suhteuttaa kehittämään toimintaa, velvollisuus tai jopa huonoista toisiinsa eri teema-alueilla mutta myös eri teema-alu- kokemuksista johtuva kostaminen. Onkin mahdollista, eiden sisällä. Suhteellisen raportoinnin avulla saadaan että kyselyn painotus – tulevaisuuden korostaminen – myös eliminoitua ns. vastausvääristymät sekä ehkäis- on johtanut siihen, että erityisesti kaupungin kehittä- tyä tahallinen tai tahaton tulosten ”vedättäminen”. mistä auttamaan pyrkineet henkilöt ovat vastanneet Kyselyyn vastasi 522 rovaniemeläistä, joista 455 kyselyyn. Samalla kysely oli visioineen varsin vaativa, vastaajaa vastasi kaikkiin kysymyksiin. Lähes kaikki joka myös osaltaan on saattanut vaikuttaa vastaaja- (97,1 %) kyselyyn vastanneista ilmoittivat Rovanie- joukkoon. men kotipaikkakunnakseen. Miesten vastausprosentti (52,7 %) on hieman korkeampi kuin naisten. Innok- kaimpia kyselyyn vastaajia olivat 50–65 -vuotiaat 2 Strateginen yhdisty- (41,3 %). Alle 50-vuotiaita vastaajia oli yhteensä 39,8 %. Keskuksen suuraluetta ympäröivien suuralueiden minen ja asukkaat (jatkossa palvelukyläalueiden) asukkaista vastaajia oli yhteensä 164 henkilöä, joista ainoastaan 15 vastaajaa Kysely osoittaa yleisesti ottaen sitä, että Rovaniemellä on paljon kehittämismyönteisyyttä. Tämä ilmenee 19 Kysymysryhmiä ovat Rovaniemen ja Rovaniemen maalais- esimerkiksi siinä, että valittuihin visoihin suhtauduttiin kunnan yhdistyminen, Rovaniemi laadukkaiden palveluiden paljolti myönteisesti. Myös avoimet kommentit liittyi- tuottajana, keskuksen ja kylien kehittäminen ja Rovaniemi Lapin tulevaisuuden rakentajana. 20 15 % rovaniemeläisistä asuu keskuksen ulkopuolella

47 III Asukkaiden arvio ja visio Rovaniemestä

Kuvio 6. Kaupungin ja maalaiskunnan yhdistyminen

1. Miten kaupungin ja maalaiskunnan yhdistyminen on vaikuttanut Rovaniemen kehitykseen?

2. Mihin suuntaan kuntalaisten osallistumismahdollisuudet ovat kehittyneet uuden kaupungin myötä?

3. Millä tavalla yhdistyminen on vaikuttanut kaupungin palveluiden tasoon?

4. Onko yhdistyminen vaikuttanut kaupungin viihtyisyyteen?

5. Pohjois-Suomi on kärsinyt muuttopaosta, jossa Etelä- Suomeen muuttaa työikäistä väestöä. Miten arvioit kasvavan ja kehittyvän Rovaniemen vetävän tulevaisuudessa väestöä?

6. Uuden kaupungin tonttitarjontaa on kohdistettu kaupunkilaisten tarpeiden mukaisesti. 1 2 3 4 5 Kielteiseen suuntaan Myönteiseen suuntaan

vät hyvin paljon siihen, miten Rovaniemeä voitaisiin hetken pullonkaulakohdat, kuten työpaikkojen kehi- edelleen kehittää ja uudistaa. tyksen. Tähän mennessä kaupunki on vetänyt väestöä Rovaniemen yhdistyminen nähdään suhteellisen muista Lapin kunnista, ei niinkään muualta Suomesta. myönteisesti. Vastaajat tuovat varovaisesti esille, että Koska kaupungin vetovoimaisuuden kehityksen yhdistyminen on vienyt kaupunkia lievästi myönteiseen nähdään vaativan oikeanlaisia valintoja tuekseen, suuntaan. Vastauksissa esiintyy kuitenkin jonkin verran korostavat vastaajat enemmänkin nykyisten asukkai- hajontaa. Tarkasteltaessa yleiskysymyksiä uudistuk- den aseman huomioon ottamista. Ensisijassa vastaajat sen vaikutuksesta huomio kiinnittyy myös siihen, että painottavat, että kaupungissa kiinnitetään huomiota yleiskysymyksissä uudistuksen onnistumisesta ei ole siihen, että nykyiset asukkaat eivät valuisi Etelä- juuri keskinäisiä eroja. Vaikka vuonna 2007 toteute- Suomeen. Nuorten työ- ja koulutusmahdollisuuksien tussa Rovaniemen uudistusta selvittävässä kuntalais- takaaminen nähdään olevan ensisijaisen tärkeää Rova- kyselyssä (Pirkkiö ja Satokangas 2008) ei suoranaisesti niemeltä poispäin lähtevän muuttovirran estämisessä. kysytty uudistuksen onnistumisesta, ovat kuntalaisten käsitykset jossakin määrin kehittyneet positiiviseen Rovaniemellä asuu paljon lahjakasta väkeä! Pidetään suuntaan. Tosin kriittisiäkin ajatuksia esitettiin. heidät täällä! Yhdistymiseen liittyvää onnistumisen kokemusta tuo muun muassa tunne kaupungin avoimuuden Lapin läänin nuorten koulutuspaikat on säilytettävä sekä kulttuuripalveluiden vahvistumisesta. Kuntien ja työtä järjestettävä, että nuoret eivät lähde täältä välisen kilpailutilanteen poistuminen on myös tuonut etelään. läpinäkyvyyttä, mikä nähdään kaupungin kehityksen kannalta myönteisenä asiana. työmahdollisuudet on periaatteessa ainoa vetovoimai- Keskuksen alueen vastaajat näkevät yhdistymisen nen magneetti. Mutta mm. rovaniemeläiset tai muut vaikutukset Rovaniemen kehitykseen positiivisem- pohjoiset työikäiset haluavat nähdä muutakin maail- massa valossa kuin palvelukyläalueiden asukkaat. maa kuin ikuisesti Lappia. Tämä vastaa niitä käsityksiä, että juuri keskusta-alueiden ulkopuolella asuvat ovat kriittisimpiä kuntaliitok- En usko vetovoimaisuuteen eteläsuunnasta, vaan muu- sia kohtaan. alta Lapista, mikä ei ole tavoiteltava kehitys. Aineiston perusteella voidaan nähdä myös asukkaiden uskoa Rovaniemeen tulevaisuuden vetovoimaisena kaupunkina. Tämän kuitenkin nähdään riippuvan Merkittävä osa vastaajista on kuitenkin sitä mieltä, siitä, miten kaupunki onnistuu ratkaisemaan tämän että yhdistymisellä ei ole saavutettu viihtyisämpää

48 kaupunkia. Suurin osa vastaajista suhtautuu kuitenkin puolisille alueille. Rovaniemen laaja pinta-ala nähdään neutraalisti viihtyisyyden kehitykseen. Kaupunkiku- mahdollisuudeksi saada monipuolisia tontteja, mikä vaa on jonkin verran modernisoitu (mm. kävelykatu) toisaalta on vastoin tavoitteita kaupunkirakenteen ja kaupungin urbaanisuus on vahvistunut kaupungin tiivistämisestä. palveluverkon kehittymisellä (mm. Revontuli, Rinteen- kulma). Urbanisoituminen ja lisääntynyt elinkeinotoi- Kyllähän tontteja saa, parhaiten Vennivaarasta ja minta ei ole silti tuonut juurikaan lisäarvoa kaupungin Pöykkölästä. Mutta tyydyttäneekö kaupunkiin muut- viihtyisyydelle. Sekä palvelukylä- että keskuksen alueen tavia vastaajien mukaan kaupungin viihtyisyyttä olisi mahdollista lisätä kiinnittämällä huomiota kaupunki- ja Ei ole Rautiosaaressa tontteja! Ostaisin HETI joki- asuinympäristön toimivuuteen. Moni vastaaja kokee, ranta/näkymä tontin! että joidenkin asumisalueiden kehittäminen on jäänyt kaupungissa kesken. Asumisen hintataso keskustassa ei ole kohtuullinen nytkään, ja edullisia asuntoja ei ihan keskustaan vaan Myös toimiva pyörätieverkosto tärkeä! keskustan läheisyyteen (alle 3km) saisi tulla lisää myös lapsiperheitä huomioiden. Kaikki eivät halua käyttää Rautiosaareen tarvitaan venelaituri, josta voi vuokrata autoa! venepaikan. Paljon veneellisiä rivitaloasujia ja har- voilla ovat edes rantatontit. Liikaa keskitetty keskustan liepeille, kyliin ei ole tarpeeksi huolehdittu tonttitarjonnasta. Kaupungin tulee Toistaiseksi ei kaupunkialueen asukkaalle ei varata määrärahoja maanostoon, käyttää etuosto- mainittavia parannuksia. oikeutta ja hankkia hyviä alueita myös muualta kuin keskustasta. Ja tarvittaessa myös myydä. Maanhan- vaikeutetaan lenkkeilyä ja ulkoilua. kinta on investointia tulevaisuuteen.

ei nukkumalähiöitä vaan toimivia kokonaisuuksia Sanottiin kaupungin kasvavan yli rajojensa yhdisty- misselvityksessä. Nyt keskustaan on löytynyt yllät- puistoja tontitetaan, viihtyisyys vähenee, asuinalueiden tävästi vaikka kuinka paljon tilaa uusille taloille. kehittäminen jää kesken, esim. aseman seutu. Keskustasta etäämmälle mentäessä ei enää kaavoitus intoa löydy. Rovaniemen tilannetta huonontaa myös sen jälkeen- jäänyt arkkitehtuuri. Kukapa haluaisi asua tylsän ja Tonttitarjontaa on kohdistettu sinne minne kaupungin vanhan näköisessä kaupungissa (pelkistetyssä), jossa ei virkamiehet haluavat. Ei sinne, minne kaupunkilaiset panosteta nuorten viihtyvyyteen. haluavat. On vaikea käsittää, minkä vuoksi esimerkiksi alakemijoen suunnan kaavat viivästyvät ja viivästyvät Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdisty- ja viivästyvät.... Kustannuksiin ei kannata vedota; misen positiivisten vaikutusten odotettiin kohdistuvan siellä on monin paikoin infra valmiina, asukkaat erityisesti maankäyttöön. Uusia asuinalueita on saa- rakentavat itse omat tieliittymät ja kaupungilla on tukin kaavoitettua ja rakentaminen on vauhdittunut vieläpä paljoti omia maita, joita kaavoittaa em. edelly- yhdistymisen myötä merkittävällä tavalla. Keskuksen tyksin. asukkaat suhtautuvat uuden kaupungin tonttitarjontaan lähes neutraalisti kun taas palvelukyläalueiden kun tutustuin tonttitarjontaan hieman, niin jäi sellai- asukkaat eivät koe, että tonttitarjonta vastaisi asukkai- nen olo, että oikein hienoja paikkoja ei ollut tarjolla: den tarpeita. esim kiva eteläinen rinne, melko lähellä keskustaa, Vapaiden palautteiden osuus oli juuri maankäyt- omaa rauhaa esim metsää takana, jokimaisema... Kyllä töön liittyen runsasta. Keskeinen rovaniemeläisten saisi olla luksustontteja tarjolla kohtuulliseen hintaan :) viesti oli, että tonttitarjontaa voisi toteuttaa innovatii- visemmin. Kaavoitus koetaan kankeana ja vastaajat edelleen kaavoitetaan pienet tontit tiheälle alueelle ja toivovat monipuolisempia ja erilaisia asuinalueita. asemakaava ollaan laatimassa alueille, joille ne eivät Erityisesti korostetaan jokivarsien asuttamista sekä vähääkään kuulu.. tonttien koon merkitystä. Kaavoituksen toivotaan laajentuvan keskus-taajamaan ja palvelukylien ulko-

49 III Asukkaiden arvio ja visio Rovaniemestä

Vennivaara ja suopohjainen Pöykkölä eivät ole kau- Osallistumismahdollisuudet vaikeutuneet, kun on punkilaisten erityissuosikkeja. Koskenkylään ja muille lakkautettu kokoontumispaikat (esim. koulut) jokivarsialueille tarvittaisiin tontteja Kylittäin ja alueittain on järjestettävä kyselytilanteita Olen keskustellut monen nuoren parin kanssa, tontteja ilmoittamalla niistä julkisesti! on vaikea saada keskustan läheisyydestä esim. 10 km säteellä keskustasta. Kunnollisen asukasdemokratian toteuttaminen on elin- ehto kehittyvälle kaupungille. Sitä kautta visioista tulee Palveluverkko ei ulotu juuri kaupungin ulkopuolelle toimivia ja parhaalla kuntalaisten etujen mukaisia. ja sillähän on tapettu tonttien kysyntä. Osa haluaa kuitenkin muuttaa väljemmille asuinalueille, vaikka se Kokemukset yhdistymisen vaikutuksista palveluiden on tehty tosi hankalaksi. tasoon jakautuvat alueellisesti. Keskuksen alueen asukkaat suhtautuvat lähes neutraalisti palveluiden Rovaniemen tavoite on ollut asukkaiden kuulemisen kehittymiseen uudessa kaupungissa. Suuralueiden vahvistaminen ja osallistumismahdollisuuksia kehit- asukkaat eivät sen sijaan ole yhtä tyytyväisiä palve- täminen. Kuitenkin vapaiden palautteiden perus- luiden tasoon. Tämä johtuu vapaiden palautteiden teella yhdistymisen myötä päätöksenteon on koettu perusteella kokemuksesta siitä, että palvelut ovat etääntyneen asukkaista ja vaikutusmahdollisuuksien vähentyneet haja-asutusalueella. Palvelukylien ja on koettu jopa kaventuneen. Kokemus on sama sekä maaseudun kehittämisintoon on vaikuttanut maaseu- keskuksen että palvelukyläalueiden vastaajilla. Vaikka dun haasteiden ja tuottavuuden ongelmien korostu- asukkaiden osallisuutta on pyritty lisäämään muun minen. Palvelukylien kehittämisen tulisi olla vahvaa muassa ottamalla uusia vaikuttamiskanavia käyttöön, ja toisaalta palveluiden saatavuus on myös asukkaille on näiden toimenpiteiden vaikutukset jääneet ohuiksi. tärkeää. Asukkaat toivovat päätöksenteon lähelle ja alueelliset vaikuttamismahdollisuudet nähdään tärkeinä. Kau- Ei riitä että lähipalvelut turvataan mahdollisuuksien pungin toivotaan tuottavan kuulemismahdollisuuksia mukaan, joska se seuraavassa hetkessä virkamiehet myös asukkaille luontaisiin asioimispaikkoihin, kuten toteavat, ettei mahdollisuuksia ole. Tällaista taistelua ei kauppakeskuksiin. Osa vastaajista kokee jopa, että ollut tarpeen käydä joka hetki maalaiskunnan aikana. päätöksenteossa jäävät asukkaille tärkeät arvot toteutumatta. Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistyminen on vaikeuttanut kylien asemaa, mm. kouluja Rovaniemen päätöksenteossa näkyy arvot, jotka halutaan lakkauttaa, yhteisiä sopimuksia rikotaan ja eivät kuntalaisten näkökulmasta ole päällimmäisenä vähennetään palveluita. (keskuskenttä, 2 varakaupunginjohtajaa jne). Tärkeintä olisi pitää verotus kohtuullisella tasolla, varmistaa Tämä surettaa entistä maalaiskunnan asukasta. Tuntuu peruspalveluiden saatavuus, lisätä yhteistyössä paikal- oikeasti siltä, ettei täällä maalaiskunnan alueella ole listen toimijoiden kanssa työllistymismahdollisuuksia, yhdistymisen seurauksena saatu mitään muuta kuin ettei erityisesti paikkakunnalla koulutetut osaajat lähde lisää veroja ja huonontuneita tai peräti olemattomia muualle, joukkoliikenne ei toimi, varhaiskasvatus palveluja. polkee edelleen laman ”säästökuurilla” ja vanhuspalve- lujen taso ei vastaa kaikilta osin edes suosituksia Syrjäkylät unohdettu. Kaikkea uutta vastustetaan eikä saada mitään aikaiseksi. Enemmän kuullaan asiakkaita palveluja suunnitelta- essa, verkossa ja asukastapaamisissa, toreille, kauppa- On äärimmäisen vaikeaa löytää yhdistyneen kaupun- keskuksissa jne. gin tekemiä päätöksiä tai toimia, joilla on edes jossain määrin oikeasti yritetty toteuttaa yhdistymissopimuk- Mihin ne kehittämisrahat on jaettu? Kylät olisivat sen mainintaa kylien kehittämisestä. tarvinneet pyöräteitä ja virkistysalueita, joita muutkin kaupungin asukkaat voisivat käyttää, mutta ehdotuk- Vuoden 2007 kyselyssä myönteisimmät yhdistymisen set torpattiin ilmoittamalla, ettei kehittämisrahoja ole vaikutukset kuntalaisten mielestä liittyivät vetovoiman tarkoitettu teiden eikä virkistysalueiden rakentamiseen ja imagon lisääntymiseen, kuntalaisten tasa-arvoistu- vaan ilmeisesti hölyn pölyyn. miseen, elinkeinoelämän vilkastumiseen sekä mitta-

50 kaavaetuihin. Vastaavasti kielteisimmät vaikutukset esiin molemmissa aineistoissa. Avainhenkilöt näkevät olivat terveydenhuoltopalveluiden heikentyminen, ymmärrettävästi kuntalaisia enemmän uudistuksen kylien aseman heikentyminen, byrokratia, koulupal- kytkennät kaupungin taloudelliseen tilanteeseen. velujen heikentyminen sekä kunnallisen demokratian Myös kaupungin toiminnan sisäiset toimintatavat kasvu (Pirkkiö & Satokangas 2008). Voidaan siis sanoa, nousivat huolenaiheena avaintoimijoiden keskuudessa että käsitykset myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista esille kuntalaisia huomattavasti enemmän. Kuntalaiset yhdistymiseen ovat edelleen samansuuntaisia. kokevat ylipäänsä huolta avaintoimijoita enemmän Myönteiset vaikutukset liittyvät alueelliseen palveluiden heikkenemisestä. Näiden tekijöiden huo- imagoon, ja kielteiset vaikutukset käsitykseen palve- minen on tärkeää, kun pohditaan sitä, ettei yhdistymi- luiden ja kylien aseman heikkenemiseen sekä osin sestä puhuta ristiriitaisesti. demokratian ja hallinnon toimimattomuuteen. Eniten ”pettymystä” yhdistymisen osalta näyttäisi aiheuttavan kylien unohtuminen. Jossain määrin pettyneitä ollaan 3 Rovaniemi laaduk- myös siihen, ettei kaupungin viihtyvyys ole kehittynyt odotetun kaltaisesti. Huomionarvoista on myös se, kaiden palveluiden että tässä yhteydessä tehdyssä kyselyssä hallinnon tuottajana ja byrokratian ongelmat eivät nousseet esiin aivan samassa määrin kuin aikaisemmissa kyselyissä. Aineis- Rovaniemen strategisena tavoitteena on järjestää ton perusteella voidaankin nostaa esiin kysymys, mistä asukkailleen riittävät ja laadukkaat peruspalvelut johtuu yhdistymisen vaikutuksen kokeminen paljolti sekä luoda edellytykset muille hyvinvointipalveluille. samankaltaisena. Yksi mahdollisuus on se, että tilanne Laadukkaat palvelut ovat tehdyn kyselyn perusteella Rovaniemien yhdistymisessä on pysynyt suunnilleen asukkaille tärkeitä ja moni vastaaja tukee ajatusta, että samankaltaisena. Näkyvimmät muutokset ehkä tapah- palveluiden laatuun on tärkeää panostaa, vaikka se tuivat juuri yhdistymisen alkuvaiheessa. Kuntalaisilla merkitsisi verotuksen kiristämistä. Kaiken kaikkiaan on mahdollisesti myös ”eräänlainen” viitekehys, josta seuraavat kannanotot heijastavat näkemystä siitä, että käsin he tarkkailevat julkisen hallinnon toimintaan. Rovaniemellä kuntalaiset antavat tukensa palveluiden Tähän viittaisi se, että Rovaniemen yhdistymisen kehittämiselle. arviot ovat tehdyssä kyselyssä ylipäänsä samansuun- Avointen kysymysten kommentit osoittavat sel- taisia kuin kuntalaisten käsityksiä koskevissa tutki- keästi sen, että kuntalaisilla on vahva näkemys siitä, muksissa on noussut esiin. Joka tapauksessa näyttäisi että kaupungin keskeisenä tehtävä on nimenomaisesti olevan erittäin vaikeata saada toteutettua sellaisia huolehtia palveluista. Varsinkin ns. hyvinvointipalvelut toimenpiteitä, joiden ansiosta kuntaliitos nousisi esiin mielletään ns. kunnan perustehtäviksi. Osin kau- kuntalaisten käsityksissä positiivisesti. pungilta odotetaan jopa ko. ”palvelukunta-ajattelun” Verrattaessa kyselyn tuloksia ja avainhenkilöiden mukaisia toiminnallisia priorisointeja. haastatteluja on havaittavissa myös ymmärrettäviä Asukkaat toivovat myös kaupungilta palveluihin painotuseroja, mutta myös yllättävän paljon saman- resursseja tuovia hallinnon tehostamistoimenpiteitä kaltaisuutta. Juuri kaupunki-imagon merkitys nousi sekä eettistä taloudenhoitoa. Tämä näkemys heijastaa

Kuvio 7. Rovaniemi laadukkaiden palveluiden tuottajana

1. Laadukkaisiin palveluihin panostaminen on tärkeää, vaikka se merkitsisi verotuksen/maksujen kiristämistä.

2. Rovaniemen tulee kehittää rakenteitaan ja toimintata- pojaan siten, että palveluita koottaisiin yhteen ja että eri ikäryhmien palvelut olisivat saatavilla keskitetysti.

3. Rovaniemen tulee hankkia palveluita myös yrityksiltä ja yhteisöiltä, jos se on kustannussyistä järkevää.

4. Toimivaan ja edulliseen joukkoliikenteeseen tulee panostaa, vaikka se vie resursseja muilta tärkeiltä asioilta.

1 2 3 4 5 Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä

51 III Asukkaiden arvio ja visio Rovaniemestä

hyvin julkisen hallintoon kytkettyä käsitystä byro- Asukkailta kysyttiin elämänkaarimallin mukaisen kraattisuudesta ja sen aiheuttamista kustannuksista palvelujen järjestämisen periaatteen toteutumisen (esimerkiksi Stenvall 1994). tarkoituksenmukaisuutta, mitä havainnollistettiin yhden luukun – periaatteen avulla. Periaatteen sisällöl- Onko esimerkiksi järkeä lämmittää pallokenttää tal- liset kysymykset nähdään jossain määrin epäselvinä, vella ja kuljettaa lunta Ounasvaaralle syksyllä. Moinen mikä vaikuttaa vastausten jakaantumiseen alueittain. resurssien tuhlaus heikentää myös kunnan imagoa! Palvelukyläalueen asukkaat yhdistivät palvelukokonaisuudet vahvasti palveluiden keskittämiseen keskuksen enemmän kohdistaa satsausta jo ennaltaehkäisyyn alueelle, mikä vaikutti kylien asukkaiden vastauk- kuin jälkihoitoon hukata valtavasti resursseja siin. Palvelukyläalueiden vastaajista lievä enemmistö panostaisi johonkin muuhun kuin yhden luukun Verotuksen kiristäminen ei ole itsetarkoitus, sen sijaan periaatteen toteuttamiseen. Sen sijaan keskuksen alu- tulee karsia ylellisyyspalveluita, jotta välttämättömyys- een vastaajat suhtautuivat positiivisesti yhden luukun palvelut saadaan tuotettua. Esim. erityissairaanhoito – periaatteeseen. tulee luonnollisesti priorisoida vaikkapa kulttuuripal- Vapaissa palautteissa nostetaan esille yhden luukun veluiden edelle. – periaatteen positiivisia vaikutuksia. Elämänkaari- mallissa positiiviseksi nähtiin se, että eri ikäryhmille Tärkeintä Rovaniemeläisille: Toimiva terveydenhuolto keskitetysti tuotettujen palveluiden nähdään mah- ja sosiaalitoimi!!! Kannattaisi hetkeksi unohtaa visiota dollistavan sekä asukkaita että työntekijöitä tukevia ja pientä yleisöä koskevat erikoisfäärin vrt. urheilun ja toimintatapoja. Uhkiakin tuodaan esille. Esimerkiksi kulttuurin tukeminen! palveluiden kokoamisen uhkana on, että resurssit valu- vat hukkaan ja että tuotetaan epätarkoituksenmukaisia Uutta ajattelua ja luovuutta kehittämiseen. kokonaisuuksia. Myös pelko palveluiden etääntymi- sestä nousee vastausaineistossa esille. Palveluiden Kaupungissa olisi äärimmäisen tärkeää karsia ylimpiä kokoaminen saa asukkaiden tuen, kun se toteutetaan virkamiehiä ja lisätä tuottavaa työtä tekeviä ihmisiä. asiakaslähtöisesti eli kun palveluiden kehittäminen ja Päätöksentekoa tulee siirtää luottamushenkilöille tällä tuottaminen lähtee palveluyksiköistä. hetkellä varsin omavaltaisesti toimivilta virkamiehiltä - virkamiesten tulisi olla asukkaiden palveluksessa eikä Keskittäminen järkevää tiettyyn rajaan asti, eri-ikäiset toisin päin. asukkaat -näkökulma palvelujen järjestämisessä kan- natettavaa; tukee yhteisellä asialla ja asiakaslähtöistä Aina pitäisi muistaa ne kunnan perustehtävät, jotka ajattelua aidosti; ei organisaatiolähtöistä pitäisi olla laki pohjimmiltaan määrää. Yksinkertaistettuna kun- enää ollenkaan ! Toki vastuu ja koordinointi kuuluu talaisille tarjottu peruskoulutus ja hoitopalvelut. Nämä aina jollekin mutta sitä ei tarvitse korostaa vaan ovat kunnan olemassa olon tarkoitus. Korundit, Lappi- tärkeintä ,että palvelut pelaa ,kun asukkaalla tulee atalot ynnä muut ovat näiden jälkeen, jos niihin sitten tarve. Keskittäminen eri palvelukokonaisuuksiin auttaa rahaa sattuu jäämään. Perusasiat järjestykseen! palveluohjausta ja madaltaa saavutettavuutta

Toisaalta osa vastaajista korosti haluttomuutta verojen Palvelukokonaisuus luo ja tukee yhteisöllisempää nostamiseen, jonka sijaan nähtiin resurssien uudelleen ajattelua ja toimintatapaa, mikä olisi erittäin tärkeä jakaminen tarkoituksenmukaisena. Nämä vastaajat voimavara ottaa käyttöön niin asukkaiden kuin autta- korostivat kaupungissa tarvittavan rohkeutta tehdä jien keskuudessa. asiat toisin sen sijaan, että vanhoista toimintamalleista pidetään tiukasti kiinni. Palveluiden kehittämisessä Asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ennen palvelui- nähdään lähtökohdaksi asukkaiden tarpeet. Laaduk- den tarjoamista. kaat palvelut ovat investointeja ja ennaltaehkäiseviin palveluihin toivotaan käytettävän aiempaa enemmän Laitetaan mieluummin paukkuja siihen, että palvelut resursseja. Vaikka siis avaintoimijoiden haastatteluissa toimivat nousi esiin toimenpiteitä, joilla Rovaniemi on pyrkinyt uudistamaan palveluitaan ja ”tekemään asioita toisin”, ei rahaa uusien mallien suunnitteluun vaan nykyisille ei tämä tekeminen ole riittävästi hahmottunut kunta- kohderyhmille!!! laisille,

52 Mitä palveluiden yhteen kokoaminen tarkoittaa? Jos tarkoittaa myös sitä, että palveluorganisaatio ymmär- se tarkoittaa palveluiden koordinointia - ok. Mutta jos tää asiakkaan tilanteen. Aineiston perusteella myös sii- se tarkoittaa palveluiden keskittämistä keskustaan - ei hen, millä tavoin palvelusta vastaava työntekijä kohtaa missään nimessä näin! Rovaniemen kaupungin ja asiakkaan, tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota. maalaiskunnan yhdistämissopimuksen mukaiset arvot Vastaajat suhtautuvat yllättävän positiivisesti palve- ja elävät kylät tulee näkyä visiossa!!! luiden hankkimiseen yrityksiltä ja yhteisöiltä: jopa 2/3 vastaajista kannatti ulkoisten palveluiden hankkimista. Kuntalaisten vastauksissa pohdittiin myös palveluiden Vastauksissa kuitenkin korostetaan laadun merkitystä laadun ja toimivuuden kriteereitä. Tällaisten tekijöi- ja että kustannustehokkuuden ohella palveluiden ulkoisen den nähdään kirjallisuuden perusteella kytkeytyvän hankinnan tulee edistää laatua. Tätä arvioita saattaa palveluiden kysynnän ja tarjonnan vastaavuuteen, selittää esimerkiksi Sami Fredrikssonin ja Tuomo Mar- saatavuuden, palvelukokemuksen laadukkuuteen, toi- tikaisen (2008) tutkimuksessa nousseeseen näkemys mintavarmuuteen sekä tehokkuuteen ja vaikuttavuu- siitä, että kuntalaiset pitävät usein yksityisiä palveluita teen (Virtanen ja Stenvall 2012). Nämä kaikki tekijät joustavampina, laadukkaimpina ja tehokkaampina. nousivat esille kuntalaisten avoimissa kannanotoissa. Fredrikssonin ja Martikaisen tutkimuksen perusteella Palveluiden laadussa perustavanlaatuinen lähtökohta varsinkin sellaiset henkilöt, jotka eivät olleet käyttä- on, että asiakkaan tarpeet täyttyvät. Palveluiden saaneet yksityisten palvelutuottajien palveluita, kokivat tavuus, toimivuus sekä tieto palveluista ovat olennaisia yritysten tuottamat palvelut laadukkaina. laatukriteereitä, jotka kietoutuvat asiakkaan tarpeeseen. Yksityisten ja järjestöjen palveluiden ostami- Palveluiden saatavuus edellyttää pääsyä palveluun nen nähdään kuntalaisaineiston perusteella paljolti silloin, kun asukkaalla on tarve. Palveluiden ollessa keinona, ei esimerkiksi ideologiana. Tähän liittyen etäällä konkretisoituu saatavuuden vaatimus esimer- yksityisten palveluiden ostamisen ei kaikissa kan- kiksi kaupungin toimesta järjestettynä kuljetuksena. nanotoissa nähdä yksiselitteisesti välittömästi tuovan Toimivuus tarkoittaa sitä, että palvelu vastaa asiakkaan kustannustehokkuutta, mistä syystä asukkaat koros- tarpeeseen. Moni vastaaja nostaa esille myös palve- tavat kokonaiskustannusten huolellista kartoitusta luista tiedottamisen, minkä avulla asukas tietää, millä sekä aukottoman valvonnan merkitystä. Osa vas- tavoin ja missä kaupunki asukkaan tarpeeseen vastaa. taajista korosti myös sitä, että he näkevät pidemmän päälle ulkoisten ostopalvelujen tulevan kalliimmaksi tärkeintä on asiakkaan kohtaaminen ja kuulluksi kuin oman palveluntuotannon. Kuntalaiset eivät siis tuleminen olkoompa se kuka tahansa palvelun tuottaja, näe kustannustehokkuuden ja yksityisten palvelu- joka hänet kohtaa ja siinä hetkessä mietitään ;miten jen olevan välittömässä yhteydessä keskenään. Moni olisi ensisijasesti hyvä toimia juuri tässä tilanteessa , vastaaja korosti myös, että kaupungin oma palveluiden että tilanne helpottuu ja auttaa sopivalle auttamisen/ kehittäminen turvaisi laadukkaat palvelut. Ulkois- tuen polulle. ten palvelujen ostoon ei siis ole estettä, mikäli sillä saadaan saavutettua tavoitteet. Ensisijassa yksityisten Palveluitten sisältö, saamisen helppous ja palveluista palveluiden ostamisen nähdään tukevan kaupungin tietäminen tärkeintä. omaa palveluiden tuottamista ja mahdollisuutena saada toimivia palveluita. palvelut muuallekin kuin keskustaan/ osa kuntalaisista ei tiedä tai ole käynyt, kaupungintalolla, kirjastossa, Palvelujen yksityistäminen on tullut melkein aina teatterissa, uimahallissa yms. koskaan kalliimmaksi kuin kunnan ”omat” tekijät.

Jos palveluitten yhteen kokoaminen hoituu järkeistä- Yrityksiltä ostot eivät ole aina niin kustannustehok- mällä niin hyvä. Uusia virkoja tai kuluja lienee turha kaita, kuin alussa luullaan. Niihin liittyy paljon työtä, hankkia, jos vain palveluitten saatavuus on helppoa jonka tekevät kunnan työntekijät. Sekin pitää lisätä ja niistä tiedetään. Rovaniemellä kävelymatkatkaan hintaan.. keskustassa eivät ole pitkät. Itse palveluiden sujuvuus ja niistä tiedotus etusijalla. Lisäksi valvonnan tulisi olla aukotonta.

Vastausten perusteella Rovaniemellä tulisi panostaa Usein yrityksiltä otettu palvelu ei tule edullisemmaksi, asiakaslähtöisiin palveluihin. Tärkeintä vastaajien vaikka siltä aluksi vaikuttaisikin mielestä on palveluiden helppo saatavuus. Saatavuus

53 III Asukkaiden arvio ja visio Rovaniemestä

Miten voi olla kannattavampaa antaa jokin palvelun valtiovalta kurittaa koko autoilijoita ja näin yrittävät tuotanto yritykselle, jonka oma ja ainoa tarkoitus on saada ihmiset käyttämään julkisia kulkuneuvoja niin tuottaa voittoa!?!?! Järjestöjen ja kunnan omaa palve- kyllä silloin täytyy yhteyksien olla kunnossa. luntuotantoa tulisi lisätä. Aineistossa nousee myös kannanottoja, joiden Vastaajista reilu 2/3 kannattaa toimivaa joukkolii- mukaan joukkoliikenteen sujuvuuteen vaikuttaa kennettä. Se tukee kaupungin elinvoimaisuutta ja yksityisten liikenteenharjoittajien käyttö linjoilla. ikäihmisten arkea sekä liikkumista. Joukkoliikenteen Myös Rovaniemen paikallisliikennettä tarkastelevassa toimivuuden haasteeksi on nähty muun muassa kau- raportissa tuodaan esille sama havainto: Liikenteen- pungin laaja pinta-ala ja väestön asuminen hajanai- harjoittajien vastuulla olevat liikennöintiajan piden- sesti sekä niukka asiakaskunta. Haasteista huolimatta nykset ja muut vuorotarjonnan muutokset ovat jääneet vastaajat näkevät toimivan joukkoliikenteen tulevaisuuteen toteutumatta huolimatta matkustajamäärien kasvusta. satsaamisena, mitä perustellaan ikäihmisten määrän kas- Sujuva joukkoliikenne palvelee myös matkailijoita ja hei- vulla. Vastaajat haluavat edullisen ja toimivan sekä eri dän liikkumistaan kaupungin alueella. Joukkoliikenteen asioimistarpeita palvelevan joukkoliikenteen. Joukko- ottaminen strategiseksi kehittämisen kohteeksi olisi liikenteeltä koetaan puuttuvan joustavuus ja asukas- mahdollisuus eri toimijoille sitoutua ja toteuttaa Rova- lähtöisyys; sitä ei ole katsottu kokonaisuutena. Linja- niemelle toimiva joukkoliikenne. (KETJU - Keskisuur- reittien puutteena on se, että tällä hetkellä liikennettä ten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus 2009.) ei ole kaikkiin asuinalueisiin niin keskus-taajamassa Joukkoliikenteen toimivuudessa on olennaista, että se tai maaseudullakaan. Myös iltaisin ja viikonloppui- vastaa asukkaiden asiointitarpeisiin. Aineistossa nousi sin toivotaan liikenteen vahvistamista sekä lippujen yksittäinen kannanotto, että toimimaton joukkolii- toivottaisiin olevan voimassa esimerkiksi tunnin ajan. kenne jopa heikentäisi kaupungin vetovoimaisuutta ja Osa kyselyyn osallistuneista näkee, että joukkoliiken- imagoa. teen käyttöä on mahdollista lisätä, mikäli se tehtäisiin edulliseksi suhteessa yksityisautoiluun. 4 Vetovoimainen keskus Bussiliikennettä pitää katsoa yhtenä kokonaisuutena ja elinvoimaiset kylät joukkoliikenteen käyttämisen tulisi olla joustavaa ja edullista verrattuna esim yksityiseen autoiluun. Uusi Suuri osa vastaajista toivoo kaupungin modernisoi- kaupunkikortti nuorille on loistava pelinavaus. mista. Modernista kaupunkikuvasta on kyselyyn osal- listuneilla kuntalaisilla hyvinkin monenlaisia käsityk- Rovaniemi on tunnettu surkeasta joukkoliikenteestään. siä. Aineiston perusteella monelle asukkaalle moderni Tämä on asia joka vähentää ihmisten halukkuutta kaupunkikuva tarkoittaa kuitenkin selkeyttä, vihreyttä jäädä asumaan Rovaniemelle. Mallia voitaisiin ottaa ja esteettisyyttä, jossa näkyy myös Rovaniemen oma vaikka Oulun kaupungilta. historia. Nykyistä modernimpaa kaupunkikuvaa kan- nattavat erityisesti keskuksen alueen vastaajat, jotka Säännöllistä joukkoliikennettä sivukyliin päivittäin. näkevät kaupunkikuvaan tehtyjen investointien vai- Matkapalvelukeskus --> taksit toimivat huonosti. kuttavan positiivisesti kaupungin vetovoimaisuuteen. liikaa asiakkaita /taksi. Ajat eivät pidä, Vahvaa panostusta kaupunkikuvaan: aktiiviseen, kas- Joukkoliikenteen osalta tulee jo vihdoin päästä irti van- vavaan ja kehittyvään Rovaniemeen! hasta Maalaiskunta / kaupunki -ajattelusta. Bussireitit ja aikataulut ovat samat kuin 20 vuotta sitten, vaikka Rovaniemen keskustan tulisi ehdottomasti modernisoi- uusiakin asuinalueita on tullut. tua ja tiivistyä. Nykyinen rakenne on vanhanaikainen ja tehoton, ja muistuttaa erehdyttävästi 80-luvun Esim. joukkoliikennettä pitäisi mielestäni priorisoida kaupunkikuvaa. kulttuurirakennusten rakentamisen sijaan.. Rovaniemi on rapistuneen ja kuluneen näköinen kau- Joukkoliikenteeseen pitää panostaa, koska väki ikääntyy punki. Tämä ei ole eduksi esimerkiksi turismia ajatellen. ja ajokorit otetaan pois, voisi ainakin liikkua joukkolii- kenteellä.

54 Rahaa ja resursseja kaupungin ns. kasvojenkohotuk- tarkoittaa asumisen tietoista keskittämistä palveluky- seen; uutta maalipintaa, opastuskylttejä, katuvaloja... liin ja niitä ympäröiville alueille.

Kaupunkikuvaa pitää modernisoida vihreydellä ja kaupunki voi modernisoitua ilman tiivistä rakenta- viihtyisyydellä, ei betonimassoilla! mista.

Kaupunkikuva on kaunistunut vuosien mittaan, ympä- Rovaniemen keskustasta puuttuvat laajat ´viheralueet ristöjä hoidettu - se työ jatkukoon. lähes tyystin. Tämä ns. kaupunkirakenteen tiivistämi- nen on merkinnyt vain alistumista rakennusyhtiöiden Rahaa ja resursseja kaupungin ns. kasvojenkohotuk- voitontavoittelulle ja keskustarakentamisen tekemiseksi seen; uutta maalipintaa, opastuskylttejä, katuvaloja... standardielementtilaatikoiksi.

Vanhaa pitäisi säästää ja kunnostaa, jotta historian eri Miksi pitäisi olla tiivis? Pitää olla elin- ja liikkumati- kerrostumat näkyisivät. laa, ei sumppuja. Kaikkea vanhaa ei saa hävittää.

Keskustaa kehitetään suunnitellusti asukkaiden kanssa Keskuksen alue jo nyt liian ahdas. Missä ovat puisto - yhdessä. Suunnittelussa tulee huomioida vanhat raken- ja viheralueet? Miksi hävitetään kaikki vanha kult- teet ja arvokkaat rakennus ja maisema arvot. tuuri- ja rakennushistoria?

Ympäristö ja luonto on tärkeää! Se on matkailuvaltti On hullunkurista, että toisaalta haluttaisiin näin myös tänne haluaville turisteille. Sitä ei saa pilata, pienen kaupungin asukkaiden keskittyvän nenäliinan vaan ohjata järkevää käyttöä: jokirantaan kävely/pyö- kokoisille tonteille toinen toisensa viereen, kun sitten räteitä, puistoja säilyttää keskustassa. toisaalla samaa ilmiötä moititaan valtakunnallisella tasolla. Ja näin menettelevät vieläpä samat ihmiset. Palvelukyläalueiden vastaajat eivät aseta modernille kaupunkikuvalle suurta painoarvoa. On ilmeistä, että Kun kerran tilaa on joka suuntaan suurinpiirtein sata monet rovaniemeläiset asettavat vastakkain keskustan kilometriä tyhjää, niin miksi ihmeessä asukkaiden ei tai kylien kehittämisen. Ajatellaanko, että panosta- itsensä anneta valita, missä asua ja olla. Nykyinen minen kaupunkimaisen keskustan kehittämiseen tonttipolitiikka kaupungilla on juurikin pelkästään kes- vähentää resursseja ja mahdollisuuksia kehittää kyliä? kittämiseen ohjaavaa - ei todellakaan suutarin lapsilla Sen sijaan keskustan alueella asuvat eivät koe kyselyn ole kenkiä. perusteella samassa määrin vastakkainasettelua. Useat keskusta-alueen asukkaat näkevät tärkeäksi kehittää Asuinympäristöjä on koko ajan heikennetty antamalla myös kylien Rovaniemeä. keskustan puistot matalille kerrostaloille. Liian voimakas tiivistäminen ei näyttäydy asukkaille tarkoituksenmukaisena valintana, sillä kaupungin laaja Keskustan ulkopuolella, ns. maalla, esim. Sinetässä, pinta-ala mahdollistaa myös viihtyisiä ja mielenkiin- Hirvaalla, Kivitaipaleessa pitäisi tarjota reilun kokoisia toisia asuinalueita. Väljyys ja tila nähdään kaupungissa tontteja, väh. 2000 neliötä, koska kaupungin ulkopuo- arvokkaana asiana. Erityisesti maaseudulta odotetaan lella vois asua väljemmin. asumisväljyyttä. Tiivis kaupunkirakenne maaseudulla

Kuvio 8. Keskuksen ja kylien kehittäminen

1. Asuinympäristöjen viihtyisyyteen tulee panostaa enem- män, mikä vie resursseja muilta tärkeiltä asioilta.

2. Keskuksen alueen tulee tiivistyä ja kaupunkikuvan modernisoitua.

3. Kyliä tulee kehittää siten, että niissä on tarvittavia palveluita, vaikka tästä aiheutuisikin verotuksen kiristymistä/ maksujen nousua.

1 2 3 4 5 Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä

55 III Asukkaiden arvio ja visio Rovaniemestä

Meillä on vaarat ympärillä ja joet kolmeen suuntaan. Nuorille ja ikäihmisille tarvittavat tilat kylille, samoin Ei ole joka stadissa. Rantapolut vapaiksi ja kuntoon, kuin terveydenhuolto ja ”teollisuus”talo pienkorjaus Vaaroilla eläköön männyt, kuuset ja katajat. Rovanie- ym. toimintaa varten. men laajaa pinta-alaa siis riittää. Jos viihtyisyydestä päättää kuntapäättäjä niin näke- Aineiston perusteella näyttäisi myös siltä, että monelle miin. Antaa asukasyhdistysten päättää mitä viihtyi- rovaniemeläiselle tiiviin keskustan rakentaminen syyteen tarvitaan ja uskon että löytävät halvemman tarkoittaa asutuksen keskittämistä. Modernin kaupun- ratkaisun jos vain päättäjät suostuu. Jos palvelupiste kikuvan ja tiiviyden vaikutelmaa ei silti nähdä yhteen viedään jonnekkin niin ei sinne tarvitse roudata koko kuuluviksi. Tiivis kaupunkirakenne ei tunnu saavan kaupungin organisaatiota. asukkailta kannatusta, sillä voimakkaan rakentamisen on koettu vievän tilaa viihtyisyydeltä siten, että kaupungin Kaupungin strateginen painotus kylien Rovaniemestä puistoja ja viheralueita muutetaan asuntokäyttöön. Tiivis- tuo esille kaupungin tahtotilaa ylläpitää maaseudun tämisen toteuttamiseksi nähdään hyväksi ratkaisuiksi elinvoimaisuutta, mitä kuitenkin haastaa voimakas tornitalot, vaikkakin osa vastaajista kokee niiden muuttoliike keskuksen suuralueelle. Kun tiivistetään vaikuttavan kaupunkikuvaan negatiivisesti. kuntalaisille suunnatun kyselyn tuloksia, voidaan elin- Kaupungin strategisena tavoitteena on tarjota voimaisessa kylässä nähdä olevan peruspalvelut sekä asukkailleen viihtyisä elinympäristö, mikä nähdään toimiva joukkoliikenne kaupunkiin myös iltaisin, mikä tärkeäksi tavoitteeksi myös asukkaiden mielestä. Kyse- mahdollistaa kaupungin liikunta- ja kulttuuripalvelui- lyn vastauksista välittyy vaikutelma, että viihtyisyys den käytön. Elinvoimainen maaseutu nähdään alueesta rakentuu maaseudulla ja keskuksen alueella eri tavoin. riippumatta tärkeäksi ja siis myös keskuksen alueen vas- Maaseutu koetaan viihtyisänä asuinalueena jo sinäl- taajille on tärkeää kylien palveluiden säilyttäminen. lään ja aineiston perusteella kylien viihtyisyyden vahvis- Erityisen tärkeäksi tavoite kylien Rovaniemestä taminen liittyy konkreettisiin toimitilatarpeisiin (esimer- nousee palvelukyläalueiden vastaajille. Maaseudun kiksi yleistila). Kaupungin keskuksen ja sen lähiöiden elinvoimaisuuden vahvistaminen edellyttää kuiten- viihtyisyys merkitsee erityisesti asumisen yhdistymistä kin kaupungilta toimenpiteitä ja joustavuutta: Haja- vapaa-ajan viettoon esimerkiksi liikuntapuistojen, asutusalueen kiinnostavuutta nähdään lisäävän muun koirapuistojen, viheralueiden tms. avulla. Näin ollen muassa toimiva joukkoliikenne, reilusti suuremmat keskus-taajama-alueiden vastaajat näkevät viihtyisien tontit sekä mahdollisuus rakentaa jokivarsien alueille. asuinympäristöjen mahdollistavan yhteisöllisyyden Joissakin kannanotoissa korostettiin maaseutumatkai- sekä vapaa-ajan käytön ja harrastamisen. Keskuksen lun mahdollisuuksia ja muutenkin elinkeinotoiminnan alueella viihtyisyydessä on siis hyvin pitkälle kyse sosi- kehityksen merkitystä maaseudulla. aalisesta pääomasta ja verkostoitumisen mahdollisuuksista eri elämäntilanteiden mukaan. Viihtyisämmän asuinym- Joukkoliikenteen myöhentäminen kyliin olisi mukavaa päristön turvaamiseksi toivotaan tuettavan esimerkiksi koska silloin voisi kylissä asuvana osallistua enemmän asukasyhdistysten toimintaa aiempaa enemmän. Moni kaupungin tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin vastaajista tuo jopa esille, että kaupungin tehtävä on tukea viihtyisien asuinympäristöjen rakentamista ja luomista – Koskenkylään ja muille jokivarsialueille tarvittaisiin ei välttämättä tehdä sitä itse. tontteja

Kaupunkiin olisi luotavia ihmisille oleskelupaikkoja; Maaseutumatkailu on kylien ainoa toivo ja sitä voi- yleisiä viihtyisiä tiloja, puistoja, vihreyttä, toimivia daan tukea, jos tekijöitä löytyy. kivijalkakauppoja, kahviloita jne. Jos syrjässä ei ole elinkeinoja, ei sinne tarvitse houku- Vetovoimaisuus ja viihtyvyys voi olla omaperäistä, tella lisää asukkaita palvelujen perään. lappilaisen, suomalaisen näköistä. Palvelukylä rakenne ei välttämättä toimi, sen vuoksi Viihtyisyys ja esteettisyys kannattaa nähdä tuottavana syrjäkylillä tuntuu siltä, että kaikkien pitäisi muut- sijoituksena. taa Rovakadulle uuden vision mukaisesti saadakseen nykyajan mukaiset palvelut. Hankintaan kylillä Erityisesti tulisi tukea yhteisöllisyyttä lisäävää harras- kiertävä lääkäripalveluauto, joka ei pelkästään pysähdy tustoimintaa palvelukylissä.

56 maalla, esim. Sinetässä, Hirvalla, Kivitaipaleessa sitten vasta laaja erityisosaaminen voimavara käyttöön pitäisi tarjota reilun kokoisia tontteja, väh. 2000 joustavasti, asiakkaan tilanteen mukaan. neliötä, koska kaupungin ulkopuolella vois asua väljemmin. Maalla on tilaa asua väljemmin, se toisi Kaikkia palveluita ei pidä keskittää yhteen paikkaan. asumismukavuutta! Kaupunki on laaja ja matkat kaupungin laidoilta pitkät. Bussimatkat ovat kaupunkilaisille eri hintaiset Rovaniemeläiset arvioivat varsin yleisesti, että palvelui- ja kauempana keskustasta asuvat joutuvat maksamaan den turvaaminen haja-asutusalueella tuo pidemmällä enemmän ja käyttämään myös enemmän aikaa palve- aikavälillä säästöjä. Palveluiden turvaamisen nähdään luiden saantiin. Palvelupisteitä pitää sen vuoksi olla olevan tärkeää maaseudun asuttuna pysymisen kan- myös kaupungin eri puolilla. nalta. Maaseudun palveluilta odotetaan rakennettavan aluekohtaisesti asukkaiden tarpeiden mukaan. Palveluiden Laajassa kaupungissa ei voida tarjota laadukkaita pal- tuottamisessa nähdään palveluauto mahdollisuudeksi, veluja eri ikäryhmille erikseen. Lapsiperheet ja vanhuk- mikä mahdollistaisi palvelukyliä laajemman palvelun- set voisi hoitaa sama ihminen, jotta ei työntekijöiden tarjonnan. Muun muassa palveluauto nostetaan esille työaika mene autossa istumiseen. mahdollisuutena. Osa vastaajista näkee verkkopalvelut tulevaisuuden mahdollisuutena. Joillekin vastaajille Valituissa palvelukylissä on voitava vaikuttaa palvelu- tilat ovat edelleen tärkeitä, missä mahdollisuudeksi rakenteiden säilymiseen uudella tavalla: tilojen yhteis- nähdään esimerkiksi monipalvelupiste, jossa yhdiste- käyttö: yksityiset ja julkiset palvelut samasta pisteestä. tään julkisen ja yksityisen sektorin palveluita. Osa vastaajista painottaa asukkaiden omaa mukana olemista Moni vastaajista tuo esille alueellisen oikeudenmu- palveluntuotannossa. Maaseudun palveluntuotanto kaisuuden toteutumisen tärkeyden, mikä kulminoituu nähdään joustavaksi ja innovatiiviseksi toiminnaksi, kylien ja keskuksen kehittämisen välisenä jännitteenä. joka aktivoi asukkaita myös toimimaan itse. Alueellisen oikeudenmukaisuuden toteuttaminen tarkoittaa resurssien jakamista alueellisesti tasa- haja asutusalueen palvelut kysyttävä asukkailta, arvoisesti. Oikeudenmukaisesti jaetut resurssit tarkoit- olemme vähään tyytyväisiä, osan palveluista voimme tavat, että myös haja-asutusalueen asukkaiden tarpeet hoitaa itse otetaan huomioon.

Palveluauto tms. kehitettävä. Pitää viedä palvelut Tukemalla näiden palveluiden kehittämistä tarjoamalla kylille missä asutaan. Muistakaa yhdistymisessä oli edulliset puitteet ja mahdollisuudet markkinoilla kylien kehitys arvokkaalla painoarvolla.. toimijoille tapahtumien ja toiminnan järjestämiseen, voi kaupunki osaltaan kantaa vastuunsa tulevaisuuden Kyliin tulee kehittää konsepti, jossa yhdistetään moni- rakentajana. Kaupungin ei tarvitse olla itse kehityksen palvelupiste, verkkopalvelut ja palveluautot. veturi, työntöapu muille toimijoille riittää.

Tulisi varmaan loppupelissä kaupungillekin halvem- Kylillä pitäisi näkyä myös jotain verojen katteeksi, esim maksi sijoittaa joka kylään perus terveydenhoito ym. kirjasto auto iltaisin jolloin joku on kotonakin ja sinne palvelut. Säästettäisiin taksi kuluissa ja asukkaatkin ehtisi lapsineen, jääkiekkokaukaloa ja hiihtolatuja, ker- saisivat hoitoa ilman vuosien jonotuksia. hotoimintaa, tai edes terveyskeskuksessa henkilökuntaa että sinne saisi ajan kun sitä lapselleen tarvitsee. Täl- Kylien tyhjeneminen ei välttämättä lisää säästöjä. laisiin varoja, ei hienoston korundeihin. Taikka lapsille Maaseudulla asuu tyytyväisempää väkeä kuin kau- joskus vapaaliput vaikka fun parkiin koulusta, tai pungissa. edes kunnan järjestämä linja-auto kyyti sinne. Koulun retkirahat olemattomat ja matkat kalliita. siinä näkyisi Kylien palveluita tulee kehittää verkkopohjaisesti, maalaistenkin arvostus. logistista ketjua kehittämällä, sekä kiertävillä mobiili- palveluilla. Jos palvelut ja verovarat jaetaan tasaperusteilla väes- töntiheyden mukaan tulisi myös verojen keräyksen Peruspalveluista lähtee varhainen apu ja tuki arki- olla tasaperusteista väestön tiheyden mukaan. Kylien ympäristöstä, koti, päiväkoti, koulu, työpaikka jne. ja työntekijöitä ja yrittäjiä täytyy kohdella tasa-arvoisesti keskustan asukkien kanssa.

57 III Asukkaiden arvio ja visio Rovaniemestä

Verotus porrastaa, esim. 40 km. kaupungista veropro- taisiin vahvistaa vapaaehtoista kielitarjontaa. Panos- sentti 15 %. Maalla asuvat voisivat käyttää em. palve- tamalla asukkaiden kansainvälisen osaamisen kehit- luita. Laskekaa mitä maksaa maalla asuvan käydä 80 tämiseen, ennakkoluulottomuuteen sekä rohkeuteen, km päästä mutkin em. palvelujen saamiseksi, panostetaan parhaiten Rovaniemen asemaan kansain- välisenä toimijana. Kaiken kaikkiaan kuntalaiskyselyn perusteella keskuksen ja kylien Rovaniemi ei ole toteutunut. Myös Jos aiotaan olla oikeasti kansainvälisiä, tulee koulujen se, mitä se konkreettisesti tarkoittaa, on osin kirkastu- kieltenopetukseen (ala- ja yläkoulu) kohdistetut supis- matta. Asia kiinnitetään oikeudenmukaisen Rovanie- tukset perua. Miten kaupunki voi olla kansainvälinen, men rakentamiseen ja jossakin määrin toteutumista jos kielten opiskeluun ei anneta mahdollisuutta? arvioidaan konkreettisten toimintojen (kuten hiihto- ladut yms.) kautta. Keskustan ja kylien Rovaniemen Nyt tahtoo jäädä nuoret ja lapset paitsioon.. harkitusti rakentamiseen liittyy osin vastakkainasettelua erityi- ja ajatuksella on tehtävä Rovaniemi ja Lappi tunne- sesti haja-asutusalueella asuvien näkökulmasta, vaikka tuksi maailmalla. yleisenä strategisena tavoitteena asia hyväksytäänkin. Koulutettua nuorisoa kiinnostaa ja ”pöhinää” luo korkean profiilin (kulttuuri)tarjonta: näyttäviä seurueita 5 Rovaniemi - maakun- kylään ja omat kovatasoiset toimijat keräämään vaih- dossa meriittejä ulkomaille. Lätkässäkin MM-kilpailut nalliset ja kansain- kiinnostavat SM-liigaa enemmän. väliset rajat ylittävä Yhdistymisen myötä Rovaniemi on yhtenä strategisena keskus valintanaan panostanut kulttuuripalveluihin. Aineiston perusteella voidaan kuitenkin nähdä, että tässä suh- Rovaniemen visiona on olla kehittyvä, yhteistyö- ja teessa asukkaiden mielipiteet jakautuvat. Kulttuuripal- muutoskykyinen, kansainvälinen ja omaleimainen veluiden arvottamiseen vaikuttaa myös jossain määrin maakunta- ja palvelukeskus. Tämän suuntainen kau- ikä ja asuinalue. Positiivisimmin kulttuuripalveluihin pungin kehittäminen saa kuntalaiskyselyn perusteella suhtautuivat yli 35 -vuotiaat vastaajat sekä keskuksen voimakas tukea. Kaikissa kysytyissä kohdissa vastaus- alueen vastaajat. Sen sijaan palvelukyläalueiden vas- jakaumat olivat positiivisia. taajille kulttuuriin panostaminen ei ole tärkeää. Mer- Suurin osa vastaajista näkee kansainvälisen yhteis- kittävä osa vastaajista näki, että laajamittainen kulttuurin työn olevan tärkeää kaupungin tulevaisuuden kan- tukeminen ei kuulu kaupungin tehtäviin. Sen sijaan kult- nalta. Tässä suhteessa toivotaan lisää kansainvälisiä tuurin tukemisessa toivotaan enemmän yritysvastuuta tapahtumia, joiden toteuttamiseksi toivotaan raken- sekä asukkaiden omaehtoisuutta. Kulttuuripalveluista nettavan kongressitalo. Kansainvälinen Rovaniemi nousevat tärkeimmiksi kirjastopalvelut, joiden säilyttä- tarvitsee vahvoja toimijoita, mikä tarkoittaa asukkaille minen eri alueilla on tärkeää. muun muassa kasvua kansainvälisyydessä toimimiseen. Esimerkiksi liittyen perusopetuksen tarjontaan, voi-

Kuvio 9. Rovaniemi Lapin tulevaisuuden rakentajana

1. Kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen on tärkeää kaupungin tulevaisuuden kannalta.

2. Kulttuuripalveluihin panostaminen on tärkeää.

3. Matkailupalveluihin panostaminen on tärkeää.

4. Rovaniemen täytyy olla voimakkaasti mukana vaikuttamassa Lapin myönteisen kehityksen edistämiseen.

1 2 3 4 5 Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä

58 Rovaniemen kulttuuritarjonta palvelee hyvin pitkälle Matkailupalvelut tulee nähdä kuntalaispalveluiden kertakäyttöturismia. Voisi panostaa enemmän alueen tuotekehittäjänä, viihtyvyyden ja helppokäyttöisyyden omaan kulttuurihistoriaan ja tarinoihin, asioihin mikä suhteen. voisi kiinnostaa paikallisiakin. Matkailupalveluihin kannattaa panostaa elinkeinoelä- Kulttuuripalveluissa kannattaa seinien sijaan panostaa mää tukien, matkailualan verotulojen suhteessa. Hyvä kansalaisaktiivisuuteen. kuntalaispalvelu = hyvä matkailupalvelu, että näitä ei eroteltaisi. Sellaista kulttuuria tulisi tukea, joka toimii kaikelle kansalle, enemmän maanläheistä ja nonprofit-toimin- Matkailu on elinkeino muiden joukossa, se on saanut taa, tukekaa vapaaehtoispohjaista toimintaa enemmän! Rovaniemellä jo kohta liikaa huomiota, muiden elinkeinojen kustannuksella. Turisti kaupungissa pitäisi panostaa pohjoisen desig- niin. Kaupungin roolia palveluiden ja julkisella rahoittajana tulee tarkentaa. Kaupunki voi edistää julkisella Aineistossa nousee esille myös, että moni rovanie- rahoituksella rakenteita, yksityisellä sektorilla tulee olla meläinen kyseenalaistaa myös urheilun tukemisen. omaroolinsa niiden rahoittajana. Urheilun tukemisen nähdään kuuluvan enemmän yritysten ja yhteisöjen rooliin. Liikuntapalveluista Matkailupalveluiden kehittämisessä tulee yritysten ainoastaan perusliikuntapuitteiden tukemisen näh- (hyödynsaajien) olla avainasemassa - elinkeinon kehit- dään olevan kaupungin tehtävä. Yksittäisiä vastauksia täminen verovaroilla ei ole kaupungin prioriteetti oli jopa, että näistä perustavanlaatuisista liikuntapalveluista voisi myös kerätä jonkinlaista maksua. Avoimiin kysymyksiin liittyvät kannanotot viittaavat siihen, että matkailun osalta kaupungin keskeisenä Kulttuuri- ja urheilupalveluissa pitäisi periä käyttäjiltä roolina nähdään infrastruktuuriin vaikuttaminen. Tämän enemmän maksuja, eikä edellyttää kaikkea kunnalli- mukaisesti muun muassa toivotaan esimerkiksi otet- sena palveluna. Maksan mielelläni esim. Ounasvaa- tavan huomioon matkailijat siten, että keskuksessa ralla hiihtämisestä ja ulkoilemisesta vapaaehtoisen olisi enemmän opasteita ja informaatiota kaupungista. maksun. Vapaapalautteiden perusteella matkailun valttina on kaupungissa puhdas luonto, jonka nähdään olevan Kulttuuri ja urheilu ovat saaneet suhteettoman suuren sellaisenaan kiinnostava. Luonnon hyödyntämi- osan kaupungin budjetista. nen kaupungin markkinoinnissa ja sen merkityksen ymmärtäminen matkailussa on tärkeää. Jossain määrin Asukkaat näkevät matkailun olevan merkittävä elin- matkailuun liitetään konkreettisiakin investointeja, keino kaupungissa. Osa vastaajista liittää matkailupal- kuten kylpylän rakentaminen. Kaiken kaikkiaan Rova- velut kunnallisiin palveluihin ja aktiviteetteihin. Sekä niemen kaupunkimainen keskus ja sitä ympäröivä keskuksen että palvelukyläalueiden asukkaat korosta- luonto nähdään vetovoimaisena matkailukohteena. vat matkailun roolia osana Rovaniemen tulevaisuutta. Yli 2/3 vastaajista tukee matkailuun panostamista. Vas- Rovaniemen pitäisi olla paikka, jonne kannattaa tulla taajat näkevät myös, että kaupungin rooli matkailussa kauempaakin. Tiivis ja kiinnostava kaupunkimainen kaipaa terävöittämistä. Vastausaineiston perusteella keskusta-alue lähestulkoon ”koskemattoman” luonnon asukkaat näkevät matkailun kehittämisen kuuluvan ympäröimänä on varmasti vetovoimainen käyntikohde. vahvemmin yksityiselle sektorille ja kaupungin roolia suhteessa matkailun rahoitukseen tahdotaan tarken- Matkailupalvelut tulee nähdä kuntalaispalveluiden nettavan. tuotekehittäjänä, viihtyvyyden ja helppokäyttöisyyden suhteen. Kaikessa palvelukehityksessä tulisi huomioida turismi ja integroida ne palvelut kuntalaisten palveluun. Toisin ei minkäänlaista opastetta torille tai edes tietoa mitä sanoen estetiikka, esteettömyys, autottomuus ja kan- siellä on! Rovaniemi on muutakin kuin keskusta ja sainvälisyys suunnittelun lähtöarvoiksi. napapiiri. Turisteille kesällä mahdollisuus kalastuk- seen, veneilyyn ja talvella luistelua ja hiihtoa. Kehittää näitä!

59 III Asukkaiden arvio ja visio Rovaniemestä

Luontoa, ekologista elämäntapaa ja ikiaikaista kos- rin rooli on erittäin tärkeä niin kylille kuin kaupungille. kematonta ilmapiiriä voisi tuoda esille, koska ne ovat Parempaa yhteistyötä. Pohjolan valtti. Lapin veturin rooli merkitsee myös sitä, että Rovaniemi Kaupungin ei tarvitse satsata matkailuun vaan sen tunnistaa alueen muiden kuntien/seutujen vahvuudet tekevät siitä hyötyvät yrittäjät itse. Lapin luonto mark- myös eikä ole olevinaan best wisser. kinoi itse itseään. Rovaniemen pitää olla kaupunkina varovainen Saatais edes se kylpylä aikaiseksi matkailun edistämi- suhteessa maakuntaan - liian agressiivinen rooli seksi. ”Lapin keskuksena” (ja hyötyjen ottajana) voi kääntää maakunnan hakemaan yhteistyötä esim. Oulusta tai Yleisesti ottaen näyttää kyselyn perusteella siltä, että Helsingistä. Esim. matka-aika Kittilästä Rovaniemelle rovaniemeläiset arvostavat Lappia kokonaisuutena ja on sama kuin Kittilästä Helsinkiin. siitä syystä myös maakunnan positiivinen kehitys näh- dään tärkeäksi. Rovaniemen rooli Lapin myönteisen Lapin veturin rooli tarkoittaa vastuuta koko Lapista kehityksen tukijana nähdään hyvin suurena: Vastaajista ja siitä, että maakunta säilyy asuttuna. Konkreettinen noin 88 % tuki ajatusta, että Rovaniemen tulee olla esimerkki siitä, miten laaja-alaisesti asukkaat näkevä voimakkaasti mukana vaikuttamassa Lapin myöntei- Rovaniemen vastuun suhteessa muihin kuntiin ilme- seen kehitykseen. Näkökulma oli sama riippumatta nee yksittäisistä kannanotoista, joissa Rovaniemen asuinalueesta. Lapin veturin roolissa korostetaan tasa- nähdään edistävän etätyön mahdollisuuksia maakun- veroista asemaa suhteessa muihin kuntiin sekä muiden nassa. Kaupungin nähdään huolehtivan muiden kun- maakunnan kuntien voimavarojen tuntemista. Rovanie- tien työvoiman saatavuudesta huolehtimalla koulutus- men vahva asema suhteessa muihin kuntiin nähdään tarjonnan soveltuvuudesta Lapin työvoimatarpeisiin. haasteeksi ja vastaajat osin kyseenalaistavat kaupungin Myös nostetaan esille, että opiskelumahdollisuudet motiiveja rakentaa aidosti myös muiden kuntien etuja siirtyisivät sinne, missä todella on tarvetta koulutuk- tavoitellen maakuntaa. Maakunnan kehitys nähdään selle ja työvoimalle. tärkeäksi myös Rovaniemen tulevaisuuden kannalta, sillä muiden kuntien elinkeinot tukevat Rovaniemen Rovaniemen tulee olla Lapin pääkaupunki, joka ei vedä asemaa kansainvälisellä ja kansallisella tasolla – ja väestöä vain muualta Lapista, vaan pyrkii säilyttä- päinvastoin. Lapin veturin rooli merkitsee siis edun- mään koko Lapin asuttuna ja toimii siten muun Lapin valvontaa, reilua kumppanuutta sekä yhteistyötä veturina. Rovaniemen tulee esimerkiksi edistää etätyön muiden Lapin kuntien kanssa. mahdollisuuksia koko Lapin alueella. Matkailun opinnot tulee viedä niiltä osin suoraan työvoimatar- Lapin veturina olo merkitsee sitä, että toimitaan peen alueelle (esim. tunturikeskuksiin) kuin on tarpeen. yhteistyössä ja tuetaan myös muita Lapin alueita. Rovaniemellä järjestettävän koulutuksen tulee vastata Rovaniemen ei pidä pyrkiä keskittämään kaikkea Lapin ja (Pohjois-)Suomen työvoimatarpeisiin. itselleen, koska ympärillä oleva elävä Lappi on parempi vaihtoehto kuin että elävä ”Rovaniemi Lapin korvessa Kaivosteollisuus vaikuttaa merkittävästi maakunnan keskellä ei mitään -aluetta”. kehitykseen lähitulevaisuudessa. Mahdollisuuksien ohella se herättää huolta osassa kyselyyn osallis- Rovaniemi ei saa jättäytyä omaksi erilliseksi koko- tuneissa mahdollisten ympäristövaikutusten takia. naisuudeksi, vaan sn tulee olla mukana koko Lapin Kyselyn perusteella rovaniemeläisten arvoissa näkyvät kehityksessä. Hallintokaupunkina toimiminen ei riitä. luonnon puhtauden merkitys, jolloin kaivosteollisuuden sisältämiin uhkiin olisi hyvä varautua vahvasti Rovaniemen ei pidä yrittää imuroida voimakkaasti jo ennalta. Rovaniemien rooliksi nähdään ensisijassa Lapista väkeä tänne. Ei tarvitse olla suurin ja komein! muiden Lapin kuntien tukeminen, missä kaupunki Tärkeämpää on koko Lapin asuttavana pysyminen ja olisi eräänlainen kaivosteollisuuden tukikeskus, jossa palveluiden pysyminen sekä parantaminen. on mahdollista saada alan koulutusta ja tutkimusta. Lisäksi kaupunki nähdään kaivostyöntekijöiden sekä Veturin rooli merkitsisi sitä, että koko Lappi ja lappilai- heidän perheiden vapaa-ajan viettopaikkana. set kokisivat Rovaniemen omaksi kaupungikseen. Vetu-

60 Korkeintaan visiossa voisi olla jotain sellaista, että Rovaniemelle lisää ennakkoluulottomuutta ja kauko- ”Rovaniemi tukee Lapin vahvuuksia kaivosteollisuuden katseisuutta, visionäärisyyttä poliittiseen keskusteluun hyödyntämisessä tms.” ja päätöksentekoon.

Kaivosteollisuus ja varsinkin ydinvoimaan liittyvä Lopettakaa vihdoinkin se jatkuva omaehtoisen kehityk- kaivosteollisuus tulisi harkita tarkkaan, ja lisäksi pitää sen ja laajentamisen jarruttaminen.. erittäin tarkasti huolta ympäristövaikutuksista toisin kuin yleensä missään on tehty. On ällöä pilata luonto, Yrittämisen edellytykset on turvatta ja koulutuksesta ei kun se on niin hieno ja koskematon. Pohjavesiä tulee saa tinkiä. suojella ja hyödyntää niiden puhtautta vaikka lasipulloissa myytynä. Näyttää hyvää ja luonnonmukaista Vastaajat näkevät mahdollisuuksia kaupungissa mallia meille ja maailmalle. Kansainvälisyyden ei innovaatiotuotteiden syntymiseen, mutta arvioivat tarvitse koskea pelkästään pohjoiseurooppaa. myös, että eri elinkeinohaaroja on tuettava työpaik- kojen kehittymiseksi. Yksittäisiä kannanottoja nousi Mukaan enemmän kaivostuotannon palvelutarpeita teollisuuden ja alkutuotannon kehittämisen puolesta. kehittämään. Koulutusta, tutkimusta asumista ja Toisaalta myös paikallisten perifeeristen ongelmien vapaa-aikaa kaivoksien työntekijöille. ratkaiseminen nähdään mahdollisuutena saada aikaan globaaleilla markkinoilla kysyttyjä vientituotteita. Vastauksissa korostetaan yrittämisen tukemisen Rovaniemen hajanainen asutus sekä Lapin alkutuo- merkitystä. Paikallisen kulttuurin ja innovatiivisuuden tanto nähdään eräiden mahdollisuutena kehittää ja suhde muodostaa paikallisen innovaatiokulttuurin. toteuttaa jopa globaaleille markkinoille soveltuvia Paikallista innovaatiokulttuuria voidaan katsoa hyvin ratkaisuja. Myös esimerkiksi ekologisten tuotteiden laajasti, jolloin se kattaa monipuolisesti innovatiivi- kehittäminen nähdään mahdollisuutena. suuden21. Paikallisen innovaatiokulttuurin vaikutus on suuri, sillä se joko mahdollistaa tai rajoittaa innovatii- Rovaniemi voisi toimia hajautettujen palveluiden visuuden kehityksen. Innovatiivisuutta rajoittava kult- (verkkopalveluiden) monipuolisena kehityskeskuksena tuuri tukee staattisuutta, vakautta ja yhdenmielisyyttä. (LAY, Rmk,...), jossa ratkotaan periferisiä ongelmia ja Kulttuuri ei tällöin tue kokeilua, epäonnistumista tai siten samalla globaaleja vientikelpoisia ratkaisuja. kyseenalaistamista. (Siltanen 2009, 52–53.) Kaupun- gissa puhutaan paljon innovatiivisuuden kehityksestä Lappiin saatava isoa teollisuutta (energian tuotantoa, ja näin ollen kulttuurisen paikallisen innovaatiokult- lisää vesivoimaloita (joet on jo suljettu joten lisää voi- tuurin sisältämien rajoitteiden paikantaminen olisi maloita), raskasta teollisuutta, tuulivoimaa yms.) jotta paikallaan, sillä asukkaat kokevat kaupungin ilmapii- saadaan hyviä pitkäaikaisia työnantajia. Kaupunki rissä olevan innovaatioiden kehityksen rajoitteita. tukemaan voimakkaasti suuria työllistäjiä, jotta tulevat tänne lappiin, (esim. tietohallintakeskus, BRP Finland, Yhteen hiileen puhaltamista. Rovaniemellä vallitseva Rovaniemen energia, Lappset.). Ne vetävät kaupungin mentaliteetti, että kaikkea uutta pitää ensin vastustaa, nousuun. voitaisiin unohtaa ja ennemminkin pyrkiä miettimään silläkin energialla kaupungin kehittämistä. Voisi myös kehittää ekologista ja sähköä säästävää asumista: rivitaloja ja kerrostaloja. On ällöä pilata kaupungin pitäisi vaan enemmän tukea mentaalisesti luonto, kun se on niin hieno ja koskematon. Pohjavesiä alan aktiivisten yrittäjien ideoita ja hankkeita eikä tulee suojella ja hyödyntää niiden puhtautta vaikka toimia yleisenä jarrumiehenä, säästyisi veroeuroja lasipulloissa myytynä. Näyttää hyvää ja luonnonmu- tärkeisiin palveluihin eli lasten vanhusten ja sairaiden kaista mallia meille ja maailmalle. Kansainvälisyyden hoitoon ei tarvitse koskea pelkästään pohjoiseurooppaa.

Lapissa on kasvava alkutuotanto josta pitää pystyä 21 Edellistä edustavat näkemykset innovaatiokulttuurista innovaa- tiota, teknologiaa, tiedon vaihtoa, yrittäjyyttä, liiketoimintaa ja hyödyntämään osan lopputuotteeseen. epävarmuutta koskevina asenteina tai muodollisina ja epämuo- dollisina instituutioina, arvoina ja normeina, joilla on merkit- Yhteenvetona on todettavissa, että kuntalaisaineiston tävä vaikutus siihen, kuinka innovaatioprosessien toimijat perusteella rovaniemeläiset luottavat, että kaupungilla ymmärtävät taloudelliset ja tekniset haasteet ja jotka tarjoavat tehdään työtä Lapin hyväksi. Rovaniemen merkittä- toimijoille strategioita näiden ongelmien ratkaisemiseen.

61 III Asukkaiden arvio ja visio Rovaniemestä

vämpi rooli alueellisena vaikuttajana saa myös vahvaa Tulokseen vaikuttaa palvelukyläalueiden vastaajien tukea. Useat vastaajat ovat myös tietoisia niistä mah- kokemus siitä, että palvelukyläalueen asukkaille kylien dollisuuksista, joita alueella tapahtuvaan kehitykseen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. liittyy. Aineisto sisältääkin lukuisia – tässä yhteydessä Elinvoimaiset kylät ja vetovoimainen moderni kes- raportoituja – linjauksia, joilla kehitysmahdollisuudet kus nähdään tärkeiksi, mutta vision toteuttaminen ei olisi hyödynnettävissä entistä paremmin. nouse asukkaille ensisijaiseksi resurssien käytön kohteeksi. Näin ollen vision toteuttamiseksi on löydettävä uudenlaisia ratkaisutapoja, mikäli resursseja priori- 6 Yhteenvetoa suhteel- soidaan asukkaiden toiveiden mukaisesti: Palveluiden monimuotoinen tuottaminen kylille on mahdollisuus. lisen raportoinnin Myös asukkaiden tukeminen ja kannustaminen aktiiviseen avulla kuntalaisuuteen on tulevaisuuden mahdollisuus. Esimer- kiksi kaupunki voisi tukea asukkaiden omaehtoista lii- Suhteellisen raportoinnin avulla on mahdollista kuntapaikkojen ja ulkoilureittien ylläpitoa. Työttömät, tarkastella vastaajien eri visioille antamaa painoarvoa. ikäihmiset ja muut virikkeitä kaipaavat ihmiset voisivat Keskuksen ja kylien kehittäminen nähdään suhteessa tuetusti toteuttaa omaehtoista ja aktiivista kuntalai- muihin visioihin vähiten tärkeänä. Keskuksen ja kylien suutta, joka nähdään mahdollisuudeksi sekä viihtyi- kehittäminen nähdään kyllä tärkeäksi, mutta suhteessa syyden luomisessa että palveluiden kehittämisessä. muihin kunnan toimintoihin, ei keskuksen modernisoimi- Kun asukkaat oppivat aktiiviseen kuntalaisuuteen, on nen ja tiivistäminen tai viihtyisyyteen tehtävät toimenpi- heillä mahdollisuus vastata yhteisöllisin keinoin käy- teet saa kannatusta. Myös asuinympäristöjen viihtyisyys tännön tarpeisiin. Kaupungin tuki on tässä suhteessa saa vähemmän painoarvoa. Sen sijaan visiossa arvo- hyvin tärkeää. tetaan kylien kehittäminen suhteellisen tärkeäksi.

Kuvio 10. Keskuksen ja kylien kehittäminen

1. Asuinympäristöjen viihtyisyyteen tulee panostaa enem- män, mikä vie resursseja muilta tärkeiltä asioilta.

2. Keskuksen alueen tulee tiivistyä ja kaupunkikuvan modernisoitua.

3. Kyliä tulee kehittää siten, että niissä on tarvittavia palveluita, vaikka tästä aiheutuisikin verotuksen kiristymistä/ maksujen nousua.

1 2 3 4 5 Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä

Kuvio 11. Rovaniemi laadukkaiden palveluiden tuottajana

1. Laadukkaisiin palveluihin panostaminen on tärkeää, vaikka se merkitsisi verotuksen/maksujen kiristämistä.

2. Rovaniemen tulee kehittää rakenteitaan ja toimintata- pojaan siten, että palveluita koottaisiin yhteen ja että eri ikäryhmien palvelut olisivat saatavilla keskitetysti.

3. Rovaniemen tulee hankkia palveluita myös yrityksiltä ja yhteisöiltä, jos se on kustannussyistä järkevää.

4. Toimivaan ja edulliseen joukkoliikenteeseen tulee panostaa, vaikka se vie resursseja muilta tärkeiltä asioilta.

1 2 3 4 5 Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä

62 Asuinympäristöjen viihtyvyyteen voisivat yhteisöl- nähdään olevan visionäärinen ja dynaaminen toimija, joka lisessä kaupungissa vaikuttaa asukkaat itse halua- kannustaa ja tukee asukkaitaan omaehtoiseen toimintaan. mallaan tavalla. Kaupunki voisi hyödyntää yksityistä Verrattuna paikallisessa mediassa käytävään keskus- sektoria ostamalla palveluja ulkopuolisilta toteuttajilta; teluun voidaan kyselyn pohjalta nähdä myös kuntalais- suunnitelmin, joihin kuntalaiset ovat sitoutuneet. Kau- ten laajemmassa mittakaavassa korostavan enemmän punki on kaikkien yhteinen. myönteisiä asioita. Rovaniemen asukkaiden vastaukset viestivät tahtotilasta rakentaa kaupungista vahva Kylä oma väki talkoilemaan ympäristöä viihtyisäm- tulevaisuuden toimija. Asukkaat ovat avoimen myön- mäksi. Ei tarvitse välttämättä kaupungin kassasta teisiä Rovaniemen vahvalle eteenpäin kehittämiselle. kaikkea saada. Yritykset mukaan esim Metsähallitus. Kaupungissa on kuitenkin kehitettävää, eikä asukas- näkökulma kaupungin kehittämisessä ole riittävällä Suhteellinen analyysi osoittaa, että Rovaniemi laaduk- tavalla tähän mennessä noussut esille. kaiden palveluiden tuottajana ei ensisijassa tarkoita Kyselyn perusteella rovaniemeläiset kokevat tär- verotuksen kiristämistä vaan vaihtoehtoisesti kustan- keimmiksi perustavanlaatuiset kuntalaisten hyvinvoin- nussäästöjä ja laatua toivotaan haettavan vahvista- tia ja arjessa selviytymistä tukevat palvelut. Laadukkaat malla Rovaniemen asemaa palveluiden järjestäjänä. palvelut ovat asukkaille ensiarvoisen tärkeitä. Jossain Toisin sanoen palveluiden yksityistäminen nähdään määrin aineistossa on havaittavissa huolta tulevaisuu- ensisijaiseksi keinoksi saavuttaa kustannussäästöjä. dessa palvelujen laadun kehityksestä. Vastaajat halu- Palvelukokonaisuuksien toteuttaminen nähdään avat priorisoida varojen käyttöä nykyistä enemmän vähiten tärkeimpänä asiana, mikä osaksi johtuu tie- peruspalveluiden tuottamiseen. Tämä osoittaa, että don puutteesta sekä siitä, että palvelukokonaisuudet toimivat peruspalvelut lisäävät turvallisuuden tunnetta liitetään vahvasti palveluiden keskittämiseen. Jouk- suhteessa tulevaisuuteen. koliikenne nousee myös selkeästi asukkaille tärkeäksi Aineistossa yksittäiset vastaajat kiinnittävät huomi- peruspalveluksi. oita rajallisiin resursseihin. Tämä selittänee sitä, miksi Vastaajat korostavat vahvasti Rovaniemen maa- vastausaineistossa tuodaan esille kaupungin perustehtävän kunnallisen aseman merkitystä Lapin myönteiselle kirkastamisen tärkeyttä. Koska vetovoimainen kaupunki kehitykselle. Rovaniemen tulevaisuutta rakentaessa syntyy yhdessä toimimisella ja jaetulla vastuulla, voi- nähdään matkailupalvelut hyvin tärkeinä. Kulttuuri- daan myös yrityksiltä odottaa tulevaisuudessa enem- palvelut Rovaniemen strategisena valintana eivät saa män yhteiskuntavastuuta. Jaetussa vastuussa kaupunki asukkailta vahvaa tukea. Sen sijaan matkailun ja Lapin huolehtii ensisijaisesti asukkaistaan ja keskittyy perus- veturin roolista ollaan selkeimmin yksimielisiä ja niille tehtäväänsä voimistaen eri toimijoita aktiivisuuteen annetaan suhteellisen suuri arvo kaupungin kehityk- sekä yhteiskuntavastuuseen. Kaupunki tukee paikal- sen turvaamisessa. listen ja kansallisten yritysten ja yhteisöjen toimintaa Kaupunkilaiset tukevat myös kyselyn perusteella matkailun ja kulttuurin kehittämisessä. tässä yhteydessä esitettyjen kaupungin visioiden ja strategisten valintojen toteuttamista. Asukkaiden Rovaniemen tulee tukea paikallisten ja kansallisten vastausaineiston perusteella tulevaisuuden Rovaniemen yritysten ja yhteisöjen toimia matkailun ja kulttuurin kehittämisessä. Sen ei tarvitse tehdä sitä suoraan itse.

Kuvio 12. Rovaniemi Lapin tulevaisuuden rakentajana

1. Kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen on tärkeää kaupungin tulevaisuuden kannalta.

2. Kulttuuripalveluihin panostaminen on tärkeää.

3. Matkailupalveluihin panostaminen on tärkeää.

4. Rovaniemen täytyy olla voimakkaasti mukana vaikuttamassa Lapin myönteisen kehityksen edistämiseen.

1 2 3 4 5 Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä

63 III Asukkaiden arvio ja visio Rovaniemestä

Kaupungin tulee keskittyä välttämättömien peruspalveluiden tuottamiseen tehokkaasti, ja antaa markkinave- toisten palveluiden kehittyä yritys- ja yhteisövetoisesti.

Kuntalaiskyselyssä nousee esiin selkeä käsitys siitä, että kaupungin uskotaan tekevän työtä alueen ja laajemmin Lapin parhaaksi. Silti kyselyn on mahdollista nähdä myös viittaavan siihen, että kuntalaisten kannalta olisi tärkeää kyetä kirkastamaan, minkälainen kaupunki Rovaniemi on. Tarvetta olisi siis selkeästi kaupungin profiilin, identiteetin, perustehtävien ja linjausten määrittelyyn.

64 IVKEHITTYVÄN ROVANIEMEN KULMAKIVET

1 Strategiset valinnat den kannalta ja poliittisen realismin kannalta.. että ne kaupungin kehityksen aika hyvin natsaa kohdalleen

suuntaajana Keskeiset strategiset tavoitteet liittyisivät siis edelleenkin palveluihin, talouteen ja hallintoon, kaupungin Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdisty- ja maaseudun tasapainoon sekä alueelliseen elinvoi- minen vaikutti merkittävällä tavalla kaupungin mah- maan. Kuitenkin aineiston perusteella oleellista olisi dollisuuksiin kehittyä vahvana toimijana. Strategisen keskustella priorisoinnista strategisten painopisteiden yhdistymisen toteutuksessa on ollut ymmärrettäväs- sisältöalueilla. Kysymys olisi sen määrittelystä, mihin tikin haasteita ja monia ongelmia, mutta siitä huoli- Rovaniemellä todella keskitytään. Samoin keskeistä matta yhdistyminen on ollut mahdollisuus rakentaa olisi ideoida valittujen linjausten innovatiivista toteut- uudenlaista Rovaniemeä. tamista sekä vahvistaa toimeenpanoa. Valittujen Aineiston perusteella Rovaniemellä on pääpiirteis- strategisen linjausten sisällön ja samalla toteutuksen sään melko vahva yksimielisyys siitä, että strategisiin tulisi olla huomattavastikin yhdistymisen yhteydessä linjauksiin ei tarvita mitään suurempia muutoksia. tehdyistä valinnoista poikkeava. Edelleen yhdistymisessä sovitut linjaukset nähdään Seuraavassa tarkastelemme kerätyn aineiston relevanteiksi ja näistä keskeisistä painopistealueista perusteella sitä, minkälaisia tekijöitä tulisi huomioida tahdotaan pitää kiinni. Strategioiden koetaan kuiten- pohdittaessa kaupungin tulevia linjauksia. Näistä kin tällä hetkellä vaativan terävöittämistä ja vahvista- päättäminen on luonnollisesti Rovaniemen kaupungin mista. päätöksenteon tehtävä. Kuvaamme myös tarvittavia linjauksia tiiviisti ja pääkohdat huomioiden. strategisen johtamisen haaste olisi nyt koota niitä näke- myksiä haaste ois sen yhteisen tahtotilan muodostaminen että se strateginen tahtotila on hajallaan ja sitä Käytettävä aineisto pitäis vahvistaa vahvalla strategiatyöllä eri sidos- ryhmä, päättäjät ja virkamiehistö lois sen Rovaniemen Rovaniemen tulevaisuutta koskevassa osassa pääasi- yhteishengen ja tavoitteet allisena aineistona käytetään laadullista aineistoa eli yksilöhaastatteluita. Haastatteluihin osallistuminen on Kaupunkistrategian nuo suuret linjaukset on siitä ollut vapaaehtoista ja haastateltaviin on oltu yhtey- yhdistymissopimuksessa tullu ja ne on pohittu asukkai- dessä pääasiallisesti sähköpostin välityksellä.

65 IV Kehittyvän Rovaniemen kulmakivet

Haastatteluihin osallistui yhteensä kolmetoista pistealueista. Turvaako kaupunki tasapuolisesti alueen kaupungin esimies- tai johtoasemaan kuuluvaa hen- asukkaiden arjen toimivuuden keskittymällä peruspal- kilöä, jotka edustivat eri toimialoja. Nämä eri henkilöt veluihin vai keskittyykö kaupunki edelleen monipuo- ovat niin sanottuja kaupungin avaintoimijoita eri listen palveluiden toteuttamiseen? toimialojen palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa. Merkittävä osa haastatteluihin osallistuneista oli Siihen mä tuun yhteen vahvuuteen, nämä peruspalve- kaupungin virkamiehiä ja näin ollen luottamustoimea lut.. että niistä tulee pitää huoli ne on kaupunkitason hoitavien osuus kaupungin tulevaisuutta koskevassa palvelut ja se voi luoda luotettavuuden… aineistossa on hyvin pieni. Yksilöhaastatteluiden lisäksi Rovaniemen tulevai- meillä on panostettu kulttuuripalveluihin paljon ne on suuden kulmakivien hahmottamisessa hyödynnetään tärkeitä, mut niihin menee nyt liikaa.. keskeinen palve- Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdisty- luiden kehittämisen kohde tulisi olla peruspalveluissa.. misen arvioinnin eri vaiheissa kerättyä aineistoja. Näin että me on ootettu tässä valtionkin tekevän jotain, ollen yksilöhaastatteluita täydentää ryhmähaastatte- mutta mitään ei ole tapahtunut että tehtäis itse niitä luista muodostuva aineisto sekä määrällinen aineisto, kansallisella tasollakin merkittäviä ratkaisuja joka muodostuu asukkaille toteutetusta kuntalaisky- selystä. Kyllä kun kunta on perustettu, niin ne on lähteny ihan Vaikkakin tulevaisuuden kehityksen arviointi ja peruspalveluista että niiden luominen . että kulttuuri muutokset eivät ole yleisesti hallittavissa tai tiedostet- ja liikuntaa vois tuottaa moni muukin.. nytkin kun tavissa, voidaan siitä huolimatta pyrkiä jossain määrin tässä taloudessa pähkäillään, niin tulee varmasti esille arvioimaan asioita, joihin yleensä kunnissa on varau- jossain vaiheessa, että mihin sit keskitytään Ku on duttava. totuttu tähän, että laajasti on palveluita, niin se tietty herättää vastarintaa mutta jossain vaiheessa se arvo- keskustelu on käytävä että mitä tuotetaan ja mitä ei 2 Palveluiden Rovaniemi kuntalaisten pitäis siihen omavastuuseen myös herätä Osana palveluiden sisällöllisiä linjauksia olisi myös Sekä avaintoimijoiden että kuntalaisiin kohdistuvassa edelleen pohdittava uusia tai muuttuvia palvelutar- aineistossa nostettiin vahvasti esille se, että Rova- peita. Tällaisia ovat esimerkiksi väestön ikääntymisestä niemellä on keskeistä turvata palvelut. Myös Rova- johtuvat palvelutarpeet. niemen tulevaisuutta koskevissa haastatteluissa nousi Rovaniemellä on käyty keskustelua oman ja ulkoi- esille selkeästi käsitys siitä, että palveluiden kehittämi- sen palvelutuotannon välisestä suhteesta muun muussa nen on kaupungin kehittämisen keskiössä. Tämä edel- hankintoja koskevien linjausten yhteydessä. Kuitenkin lyttää linjaamista ainakin seuraavilla kohdealueilla: asia on ollut melko epäselkeä johtuen muun muassa siitä, että osin palveluiden ulkoistamista käsitellään 1. Palveluiden sisällöllisten painopisteiden linjaa- ideologisena kysymyksenä. minen Palveluiden hankinta kaupungin oman tuotannon 2. Kaupungin oman tuotannon ja ulkoisen palvelu- ulkopuolelta onkin laajasti keskusteltu aihealue myös tuotannon välisen suhteen linjaaminen Rovaniemellä. Moni haastateltava korostaa kunnalli- 3. Palvelurakenteita koskeva linjaaminen sen – eli oman – palveluntuotannon merkitystä, jotta 4. Palveluiden kehittämisen toteutustavan linjaa- vältytään hallitsemattomalta kehitykseltä ja hallittai- minen siin riskejä (palvelutuotannon riskeistä esimerkiksi 5. Palveluiden asiakaslähtöisyyden linjaaminen Osborn ja Brown 2011). Toiset taas näkevät ulkoista- misen mahdollistavan kustannussäästöjä. Kuitenkin Useat arviointiin osallistuneet henkilöt näkivät, että aineistossa korostetaan, että samalla palveluiden Rovaniemellä olisi keskityttävä perustehtäviin ja laajem- laatuun ja valvontaan kiinnitetään vahvasti huomiota. min katsottuna määriteltävä myös palveluiden sisällöllisiä painopisteitä. Vaikka monet palvelut – kuten sosiaali- Tulevaisuudessa tää kuntatalous ja kunnan ja valtion ja terveyspalvelut tai koulusektorin palvelut – ovat suhde on haaste että tää tehokkuuden ja tuottavuuden lakisääteisiä, myös kaupungin omalla päätöksenteolla tematiikkaa nousee.. ja kuntien välinen yhteistyö Ja on mahdollisuus tehdä linjauksia. Tämä on eräänlaista että mitä palveluita tuotetaan itse ja mitä ei arvokeskustelun käymistä kunnan roolista ja paino-

66 siinä pitäis päästä eteenpäin, ku ny on se linja, ett vain ajattelu tuossa palvelusopimuksissa on keinotekoista kasvava palveluntarve kilpailutetaan että arvioiko kukaan sen kokonaisuuden onnistumista jos halutaan niitä kokonaisuuksia, niin sitä vois Palveluiden rakenteita koskeva linjaaminen voidaan arvioida, kun nytkin kun on ne palvelusopimukset, niin nähdä jopa yhdeksi elinehdoksi Rovaniemen tulevan onko se tuonu mitään muutosta selviytymisen kannalta. Eräs haastateltava nosti asian esille seuraavalla tavalla: Kaupungissa ei siis ole vielä toteutettu laajoja rakenteellisia uudistuksia. Niiden toteuttamisen näkevät No nää palvelut tulee paljo muuttuu ja kehittyy.. että useat haastateltavat välttämättömäksi. Asiakasläh- nää rakenneratkaisut, että jos me onnistutaan niissä, töisesti rakennettavien elämänkaarimallin mukaisten niin ne vois tukea sitä että selvitään tulevista haas- palveluiden kehittämisen nähdään edesauttavan aiem- teista paa suurempia vapauksia tukipalveluiden järjestämi- sessä. Myös teknologiaa ja tietohallintoa olisi hyödyn- Palveluita koskevat rakenneratkaisut liittyvät ensinnä- nettävissä nykyistä tehokkaammin rakennemuutosten kin palveluverkkoihin. Kysymys on esimerkiksi siitä, yhteydessä: pyritäänkö palveluverkoston rakentamisessa aikaansaamaan tehokkuuden ja tuottavuuden edistämisen Kyllähän tää tuotteistamisen kehittäminen tuotteet on kannalta optimaalisia toimintamalleja. Haastatteluista miellä vielä aika isolta osin pieniä juttuja..että sellaisia välittyy käsitys, ettei Rovaniemellä ole toimittu riit- isoja kokonaisuuksia pitäis tavoitella.. tävän määrätietoisesti ja loogisesti kyseessä olevasta näkökulmasta tarkasteltuna. Näissä tukipalveluissa haluttais vapauksia Erityisesti palveluiden kokoamisen yhteydessä keskustelu liittyy siihen, olisiko palvelutuotanto koot- Kyllä tätä moniin palveluihin kaivataan, helposti ja tavissa suuremmiksi ja yhtenäisimmiksi kokonaisuuk- hyvin saavutettavissa oleva palvelu, josta tarvittaessa siksi. Keskustelu liittyy esimerkiksi elämänkaarimal- ohjataan tutkimuksiin ja selvityksiin mutta myös että liin. Se tarkoittaisi esimerkiksi aiempaa suurempien niitä asiantuntijoita tuodaan lähelle perustasoa palvelukokonaisuuksien tuottamista ikäperusteisesti. Yhden luukun -periaate on yksi esimerkki elämänkaa- Palveluiden kehittämisen periaatteet ovat myös tärkeitä rimallin mukaisesta palvelujen kokoamisen tavasta, strategisia valintoja. Kysymys on ensinnäkin siitä, min- jossa esimerkiksi vanhuksille suunnatut palvelut koo- kälaisella arvoperustalla – esimerkiksi laadun, inno- taan aiempaa tiiviimmin yhteen. vatiivisuuden, tuottavuuden näkökulmista – palvelu- tuotantoa kehitetään. Näiden sisällöllinen määrittely Se kyllä kuullostais kuntalaisen näkökulmasta ja arvottaminen täytyisi tehdä jatkossa huolella, jotta hyvältä että tulis palvelu jouhevasti tavallaan meillä vältyttäisiin aiempaan tapaan liian yleisluontoisilta ja tää osviitta jo on mut on se kehitettävä ajatus ja että samalla vähän käytännön toimintaa ohjaavien periaat- palvelut ei etääntyis asiakkaasta, että missä ne sit olis teiden käytöltä. Toiseksi keskeistä on määritellä palveluiden kehit- Silti yhteen kokoamiseen liittyy toteutuksen näkökul- tämisen kohde. Haastatteluissa nousi esiin muun masta useita haasteellisia kysymyksiä. Tällaisia ovat muassa tietohallinnon ja teknologian, prosessiajatte- esimerkiksi uusien organisaatioiden toimintakulttuu- lun ja tuotteistamisen eteenpäin vienti. Yhdeksi vaihto- riin ja ohjaukseen liittyvät asiat. ehdoksi nousi myös se, että palveluiden kehittämisen Myös palveluohjauksen nähdään täydentävän painopiste voisi olla suoraan organisaatiokohtaisessa palvelukokonaisuuksia ja koordinoivan verkottunutta kehittämisessä. Tällöin olisi mahdollista muun muassa palveluiden järjestämisen tapaa. Tällä hetkellä palve- panostaa suoraan palvelujärjestelmien kehittämiseen lusopimuksissa on hyödynnetty elämänkaarimallin esimerkiksi kuvion 13 kuvaaman mallin kautta. periaatteita. Vaikutukset ovat useiden haastattelujen perusteella käytännössä olleet heikot yhteistyön edis- tämisen näkökulmasta. Eri sektorien nähdään toimivan edelleen pitkälle itsenäisesti.

Minusta se sopii pienelle kunnalle, en tällaiselle suu- relle, jossa on paljon palveluja Nytkin se elämänkaari

67 IV Kehittyvän Rovaniemen kulmakivet

Kuvio 13. Normann 192; Harisalo & Laitinen & Stenvall 2012; Virtanen & Stenvall 2012

• Kohderyhmä sisältää yksinkertaistettuna sen, kenelle palveluita Palveluidea Kohderyhmä tuotetaan. Palveluidean ytimessä on kysymys siitä, mitä hyötyjä palvelut tuottavat asiakkaille. Palveluihin liittyvä mielikuva kattaa käsityk- sen siitä, minkälaisia tulkintoja on olemassa palveluiden laadusta ja kulttuuri ja kustannustehokkuudesta. Palve- filosofia luiden toimitusjärjestelmä viittaa puolestaan siihen, miten toteutetaan palveluiden tuottaminen asiakkaille. Kulttuuri ja filosofia sekä niihin liittyen asetetut tavoitteet ovat Palvelun palvelujärjestelmän keskiössä. Ne toimitus- Mielikuva vaikuttavat viitekehyksenä kaikkiin järjestelmä muihin tekijöihin.

Rovaniemellä on vahvaa kehittämiskulttuuria ja että se että tää palvelutoiminta olisi liiketoiminnan toiminta on myös tältä osin dynaamista. Kuitenkin muodossa, niin se ei tarkoita kovaa markkinataloutta kehittämisen tulisi olla toimintatavaltaan selkeämpää, vaan että liiketoiminta perustuis siihen palvelu.. etä se strategisempaa ja kaupungin sisällä verkostoituneem- oli sen autonomisen yksikön oma juttu että se syntyy paa. Myös palveluiden kehittämisen resursointi pitäisi niitä innovaatioita, niinku syntyy tuolla avoimessa olla nykyistä selkeämpää. Kaiken kaikkiaan kehittä- taloudessa.. että tässä meidän kulttuurin tulee kehittyä misen koordinoidumpi toiminta edellyttää kaupungin eri toimijoilta nykyistä parempaa yhteistoimintaa sekä Yks olennainen olis tietty kytkeä se asiakas siihen strategisissa linjauksissa näkyvää yhteistä tahtotilaa. mukaan . sosiaalipalveluissa on ollutki asiakkaiden Lisäksi kehittämiseen olisi kytkettävä arviointi ja laa- kokemus mukana.. mut terveydenhuollossa on ollu jemmin tietojohtaminen. vähemmän työntekijöiden ohella pitää saada asiakkaat Haastattelujen perusteella asiakaslähtöisyyden mukaan, ku se ei aina kuitenkaan vastaa niitä asiak- vahvistamista eri toimialoilla on paljon pohdittu. kaan tarpeita Kaupungissa nähdään tarve siirtyä uudenlaiseen palvelukulttuuriin, jossa palveluiden kehittäminen meillä on aktiivisia kuntalaisia se näkyy yhteydenot- lähtee asiakas- ja työntekijätasolta. Vaihtoehtoisessa tojen määrässä ja haluna vaikuttaa näihin palveluihin palvelukulttuurissa palveluiden kehittäminen tapahtuisi vaikea tehdä pienintäkään liikettä, miettimättä, että yksikkökohtaisesti ja asiakas olisi kiinteästi mukana kehit- mitä lehdissä lukee, kun on ajatellu tällaista tämisessä, jotta toiminta lähtisi aidosti asiakaan tarpeista. Palvelu mahdollistaisi palveluntuotantoon dynaami- Kuntalaisia osallistavan toiminnan ja asiakaslähtöi- suutta ja joustavuutta tiettyjen raamien sisällä. Työnte- syyden tavoite on voimistaa kuntalainen vastuulliseksi kijöistä lähtevä kehittäminen tarkoittaa asiakasrajapin- palvelujen yhteistuottajaksi (ks. Jäppinen 2011). Tätä nan tiedon kanavoitumista järjestelmän ja asiakastyötä osin palveluiden kehittämistä olisi mahdollista vauh- tukevien toimintojen kehittämiseen. dittaa co-production -ajattelun kautta, jossa asiakkaat ja kuntalaiset kytketään tiiviisti palveluiden uudistami- Sieltä tulee tosi tärkeää tietoa, että onko meillä oikeat seen ja tuottamiseen. Tämän toteuttaminen edellyttää palvelut jos ne olis ihan kehittäjiä, niin siinä olis liian myös palvelukulttuurin muuttumista kuntaorganisaa- iso työ mutta että jos ne olis havainnoijia se tieto pitäis tiossa. kanavoida sieltä pitäis olla kehittävä työote Yhdeksi asiakaslähtöisyyden vahvistamisen keinoksi nousi haastatteluissa lisäksi palveluohjaus, vois tuottajalta kysyä, että mikä sen palveluidea on ja joka on kokeiluluonteisesti otettu käyttöön osaksi mitä se meinaa tehdä terveydenhuoltoa. Tarvetta palvelunohjauksen laajen-

68 tamiseen perustellaan laajentuneilla palveluntarpeilla tulevaisuudessa pitää pystyä tekemään vaikeitakin sekä palvelusetelin tulolla. Näiden tekijöiden koetaan päätöksiä että miten se poliittinen koneisto lähtee lisäävän tarvetta palveluohjaukseen. siihen mukaan, niin se on haasteellista myös valmis- telulle.. pitäis pystyä kehittää valmistelua niin, että puhutaan samaa kieltä päättäjien kanssa että päättä- 3 Vahva talous sekä jät näkee ne haasteet myös.. kumppanuuteen ja Huolellista valmistelua ja rohkeutta sekä ennakkoluu- kannustavuuteen lottomuutta ja valmiutta ottaa riskejä ja hyväksyä, että jos lähdetään jotain asiaa kokeilee, että virheitä tulee perustuva johtaminen Rohkeutta todellakin tarvitaan jatkossa

Toiseksi strategiseksi kokonaisuudeksi on mahdollista Päätöksenteossa on aineiston perusteella jossain erottaa vahvan talouden sekä kumppanuuteen ja kan- määrin sitoutumattomuutta erityisesti valittuihin nustavuuteen perustuva johtaminen. Tämäkin strategi- linjauksiin. Tämä on osin toimintakulttuurinen asia. nen linjaus on selkeä jatko yhdistymisen strategialle: Siihen voidaan vaikuttaa myös tietoisesti. Yksi esitetty ehdotus on, että valtuuston toiminnan tueksi nähdään 1. Vahvan talouden Rovaniemi poliittisen ohjelman muodostaminen. Oleellisinta 2. Päätöksenteon sitovuuden ja strategisuuden olisi kuitenkin strategisesti määrätietoinen ja looginen vahvistaminen toiminta. Strategisen linjakkuuden puuttuminen näkyy 3. Poliittisten toimielinten tehtävien ja roolin sel- kerrannaisvaikutuksina esimerkiksi siinä, miten palve- keyttäminen osana sopimusohjausjärjestelmää luiden uudistamista toteutetaan, talouden tasapaino- 4. Sopimusohjauksen kehittäminen kumppanuus- tusta viedään eteenpäin tai vahvistetaan Rovaniemen perustaiseksi alueellista vetovoimaa. 5. Kannustava ja työssä jaksamista tukeva hen- kilöstöpolitiikka ja esimiestyö Poliittisessa päätöksenteossa on sitoutumattomuutta 6. Ikääntymisen hallinta ja uuden sukupolven että siinä olis työtä, että saatais poliittisen organisaa- rekrytointi tion tahtotilaan ja sitoutumiseen vaikuttaa.. Ei haittais vaikka valtuustolla olis oma poliittinen ohjelma, jota se Rovaniemen yhdistymiseen liittyvänä linjauksena oli pyrkis toteuttamaan.. selkeästi toiminnan taloudellisen perustan turvaaminen. Tämä lähtökohta on edelleen keskeinen ja hyväk- Myös päätöksenteon rakenteita tulisi uudistaa. Yksi sytty. Kysymys on muun muassa siitä, että toimintaa haaste on siinä, että poliittisten elinten tehtävät ja toi- kehitetään ja uudistetaan nimenomaisesti taloudelli- mivaltasuhteet saataisiin entistä paremmin tukemaan nen kestokyky huomioon ottaen. Ajattelutapa tar- sopimusohjauksen toteutusta ja kehittämistä. Tämä koittaa, että taloudellisuus, tuottavuus ja kustannus- tarkoittaa, että huomiota olisi kiinnitettävä esimerkiksi tehokkuus ovat lähtökohtina toimintaa kehitettäessä. kaupunginhallituksen ja lautakuntien väliseen työnja- Niiden tulisi näkyä nykyistä vahvemminkin palveluita, koon sekä tuotannon johtokunnan tarpeellisuuteen. toimintatapoja ja rakenteita uudistettaessa. Kuntalaiskyselyn pohjana olleessa aineistossa, että Johtamisjärjestelmän kehittäminen on yksi keskei- kuntalaiset ovat kokeneet jossain määrin päätöksen- simpiä hallinnon ja johtamisen kehittämiskohteita. teon etääntymistä kuntalaisten arjesta, mikä johtuu Rovaniemellä päätöksenteossa on aineiston perusteella osaksi yhdistymisen myötä tulleista muutoksista mutta esiintynyt konsensushakuisuutta, minkä on nähty myös asukkaiden arvojen sekä päätöksenteon koh- vaikeuttavan vaikeiden päätösten tekoa. Tulevaisuu- taamattomuudesta. ”Kaupunkilaisten äänen” parem- dessa on tarve tehdä vaikeitakin ratkaisuja. Tällöin massa huomioon ottamisessa päätöksenteossa on siis päätöksenteossa vuoropuhelu ja yhteinen ymmärrys edelleen tehtävää. valmistelijoiden sekä päättäjien kuten myös poliittisten Sopimusohjausjärjestelmä on herättänyt kaupungissa ryhmien kesken on yhä tärkeämpää. Päätöksenteon monia kysymyksiä, eivätkä sen tuomat hyödyt ole vie- toimintatapojen tulee näin ollen olla yksi keskeinen läkään kirkastuneet kaikille toimijoille. Tehdyissä haas- strateginen kohde. tatteluissa kannanotot siitä, mihin suuntaan sopimusohjausta tulisi kehittää, vaihtelivatkin erittäin paljon. Jollakin tavalla vaikuttaa siltä, että osin sopimusohjaus

69 IV Kehittyvän Rovaniemen kulmakivet

on muotoutunut näennäiseksi ja monimutkaiseksi, vastuu, mut käytännössä se vastuu menee yksittäisen mikä mahdollistaa myös valtapelien käymisen. Lisäksi työntekijän harteille ja paine velvoitteen hoitamisesta sopimusohjauksen kehittäminen on jollakin tavalla siirtyy yksittäiselle työntekijälle.. sen vastuun tarkempi pysähtynyt, koska yhteistä käsitystä sen eteenpäin määrittely viennistä ei ole. Pääsääntöisesti tehdyissä haastatteluissa sopimusohjauksen edelleen kehittäminen sai Myös sopimusten pidempiaikaisuus, joka mahdollis- tukea, mutta vastaajista osan mielestä tarpeellista olisi taa suunnitelmallisuuden, nostetaan haastatteluissa myös sen purkaminen. yhdeksi tärkeäksi kehittämisen kohteeksi. Haastatte- luissa nousee yhdeksi vaihtoehdoksi sekin, että sopi- No ainakin, että niistä säännöllisistä tapaamisista musohjausta lähestytään tavalla, jossa sitä sovelletaan pidetään kiinni Että mikään ei saa mennä sen edelle eri tavoin eri yksiköissä. Ylipäänsä sopimusohjaukseen ja sit ku se tuottaa sitä päällekkäisyyttä että samassa liittyvien ongelmien korjaamiseksi tulisi kehittää sel- kokouksessa istuu kaks ihmistä.. että se on ajan huk- keä toimintamalli. kaa.. että se on työajan hukkakäyttöä ja jos se roolien Henkilöstöpolitiikan kehittäminen on aktivoitunut selkeyttäminen niitä vielä enemmän erkaannuttais, Rovaniemen kaupungissa. Tämä on välttämätöntä niin sit se olis vielä turhempaa.. että tässä mallissa muun muassa sairaspoissaolojen ja työilmapiirin ollaan vieläki hakureissulla ne kustannukset kyllä parantamiseksi. Henkilöstöpolitiikan ja siihen liittyvän saatais muutenkin selville esimiestyön vahvistaminen tukee työssä jaksamista sekä kannustavuutta ja ovat edelleen muuta kaupun- Käytännössä se tilaaja ja tuottaja -puolet on haasteel- gin toimintaa tukevia strategisia linjauksia. lisia kumpikin on asiantuntijoita ja se on haastavaa Kannustava ja työssä jaksamista tukeva henkilöstö- käytännössä tässä se tilaus ja sen selkeäpiirtoisuus politiikka tulisi kyetä kytkemään sopimusohjausmallin katoaa ja sit on, että miten kumpi on kumpi.. ja sit nää tuottamiin laadukkaiden palveluiden vaatimuksiin. henkilökemiat, että kumpi se loppupeleissä sanoo ja Samoin olisi tärkeää pyrkiä aikaansaamaan uusia hen- mitä kilöstöpolitiikan hyviä käytäntöjä sekä integroida eri toimenpiteitä ehyemmäksi kokonaisuudeksi. ainoa kehittäminen on että puretaan tää systeemi Kaupungissa on viime vuosina kiinnitetty huomiota esimiestyön ja johtamisen tukemiseen vahvistamalla Rovaniemellä sopimusohjauksen suhteen tulisi valita koulutusta ja tukemalla yhteisten toimintatapojen haluttu kehityssuunta. Monien haastateltavien koke- levittämistä (Tilinpäätös ja toimintakertomus 2011, muksen perusteella kehittämissuuntana sopimusoh- 27). Oikean suuruisten henkilöstöresurssien hallitseminen jausta tulisi viedä aiempaa vahvemmin kumppanuus- on tärkeä tulevaisuuden strateginen linjaus. Tämä liittyy pohjaisempaan suuntaan. Se tarkoittaisi muun muassa myös työntekijöiden ikääntymiseen liittyvien kysymys- tilaajan ja tuottajan keskinäisen vuorovaikutuksen ten hallintaan sekä uuden sukupolven rekrytointiin: kehittämistä. Kumppanuusperustainen sopimusohjaus vaatii eri toimijoilta varsin voimakasta keskinäistä Jos taakse kurkistaa, niin vaikeus on ollu, että hallinto luottamusta. Tälle haasteena on Rovaniemellä erityi- ajettiin hirveän ohueksi kun ostamisessa pitää olla sesti sopimuksenohjauksen henkilöityminen ja niistä vahva että se ajettiin liian ohueksi.. johtuvat jännitteet. Tietyllä tavalla kumppanuuspe- rustaisen sopimusohjauksen eteenpäin vienti tulisikin Johtamiseen pitäis panostaa kun nykyään odote- aloittaa vuorovaikutuksen laadullisesta kehittämisestä. taan paljon työntekijöiltä, että se vaatisi laadukasta Sopimusohjausjärjestelmän toimivuutta nähdään johtamista että siellä on vielä paljon käyttämätöntä parantavan tilaajan ja tuottajan roolien sekä siihen potentiaalia.. ihan henkilöstöprosessit ja käytännöt, ne liittyvän vastuun selkeyttäminen. Myös prosessien tukee työhyvinvointia kehittäminen ja niihin liittyvien vastuusuhteiden mää- rittely ovat keskeisiä sopimusohjauksen kehittämiseen Rovaniemelläkin jää monen muun julkisen organi- liittyviä kysymyksiä. saation tavoin lähivuosina merkittävä määrä työnteki- jöitä eläkkeelle. Tämä osin mahdollistaa resurssien ja ehkä siinä sopimusohjausjärjestelmässä olisi kehittämi- henkilöstön uudelleen allokointia erityisesti sosiaali- ja sen paikka, että kenellä on vastu näiden lakisääteisten terveyspalveluihin. Samalla kysymys on mahdollisuu- palveluiden toteuttamisesta tuotannossa on jopa otettu desta myös vaikuttaa kaupungin henkilöstön määrään. liikaakin sitä vastuuta periaatteessa se on tilaajan Osa arviointiin osallistuneista kiinnittikin huomiota

70 siihen, että asetetut henkilöstömäärien vähennykset seen. Kansainvälisille toimijoille tulee tarjota myös ovat kohtuuttomia ajatellen toiminnallisia vaatimuksia. erilaisia palveluita. Yksitäisissä haastatteluissa esitettiin Ikääntyminen johtaa myös siihen, että uusien työn- kannanottoja, että tältä osin kansainvälisen aseman tekijöiden rekrytointi on keskeisiä kriittisiä tekijöitä. vahvistaminen edellyttää investointeja myös kaupun- Tältä osin kaupunki joutuu huolehtimaan kilpailuky- gin palveluihin. vystään uusien työntekijöiden houkuttelemiseksi. Tää on pieni kaupunki, mutta täällä on kaikkea pitäis saada juuri englanninkielistä päiväkotia, koulutusta 4 Rovaniemi elinvoi- ym. Että tehdä ihan kehittämistyötä, että tää vahvis- tuis meillä pitää olla kulttuuripalvelua ja liikuntapal- maisena alueellisena velua.. että tää olis viihtyisä kaupunki toimijana Kyllähän tää aika kansainvälinen kaupunki on, että Rovaniemen kehittäminen alueellisesti vahvaksi toi- näitä ihmisiä (ulkomaalaisia) täällä on, että nämäkin mijaksi saa vahvaa tukea tämän arvioinnin yhteydessä tarvii niitä palveluja. Että pitäis miettiä, että pystyykö kootun aineiston perusteella. Tämä tarkoittaa erityi- kaupunki semmoseen vastaamaan vai tuleeko sit joku sesti seuraavankaltaisia linjauksia: muu, joka niitä palveluja antaa?

1. Rovaniemi vahvistaa rooliaan kansainvälisessä Kansainvälisen näkökulman ohella kerätty tutkimusai- toimintaympäristössä neisto heijastaa myös sitä, että maakunnallisen ase- 2. Rovaniemi toimii aktiivisesti maakunnallisena man vahvistamiselle on selkeä tahtotila. Esimerkiksi toimijana ja yhteistyön rakentajana kuntalaiskyselyssä annettiin tukea sille, että Rovanie- 3. Rovaniemi hyödyntää avautuvat elinkeinoelä- men tulisi edistää voimakkaasti myös muiden Lapin män mahdollisuudet erityisesti kaivosteollisuu- kuntien ja alueen selviytymistä. Yhteistyössä muiden den ja matkailun alueilla Lapin kuntien kanssa korostetaan haastatteluissa 4. Kaupungin toimintaympäristöä vahvistetaan ennakkoluulotonta yhteistyötä. Rovaniemen nähdään edelleen elinkeinolähtöisyyden näkökulmasta voivan tuottaa eri toimialojen palveluita muille kun- nille erikseen sovittavan mallin mukaisesti. Kuitenkin Kerätyissä aineistoissa esitettiin näkemyksiä, joiden myös muiden kuntien erityisosaamista on aiheellista mukaan Rovaniemen hyvä infrastruktuuri, kaupungin hyödyntää Rovaniemellä siten, että myös muut Lapin palvelurakenne sekä hyvä logistinen sijainti tekevät kunnat voisi myös tuottaa rovaniemeläisille palveluita. mahdolliseksi, että Rovaniemestä on mahdollista kehittyä hyvinkin merkittävä kansallinen ja kansain- sit muissa kunnissa voi olla sellaisia vahvuuksia mitä välinen toimija. Yhdistymisen myötä Rovaniemen Rovaniemellä ei ole, että Roin pitäis ennakkoluulotto- väkiluku on noussut lähes samalle tasolle muiden masti hyödyntää niiden kuntien näkemystä että kaikki Pohjoiskalotin keskeisten kaupunkien22 kanssa ja myös viisaus ei asu Rovaniemellä.. kaupungin vetovoimaisuus on kasvanut. Rovaniemen saavutettavuuden turvaaminen on jatkossakin tärkeää, ja sit kun näitä palvelurakenteita mietitään uusia, niin mikä kuitenkin edellyttää investointeja. hyväksyttäis tämä isäntäkuntamalli. Että Rovaniemi Lapin maahanmuuttostrategiassa Lappi nähdään voi tuottaa muillekin palveluita, niin silloin tämä aktiivisena työperäisenä maahanmuuttoalueena 2015. isäntäkuntamalli-pohja olis hyvä.. Barentsin alueen hankkeet ovat merkittäviä Lapille ja lisäävät kaupungin kansainvälisyyttä. Aineistossa Haastatteluissa eri toimijat tunnistivat silti hyvin maa- nostetaan esille, että Rovaniemi tulevaisuuden työs- kunnallisen aseman vahvistamiseen liittyvät haasteet. säkäyntikaupunkina edellyttää, että esimerkiksi Kysymys on osin tyypillisestä isomman kunnan ja pie- asuntotarjonnassa otetaan huomioon asumisen nempien kuntien välisestä jännitteestä. Tämä saattaa monipuolisuus ja laajuus. Työperäisen maahanmuuton aiheuttaa esimerkiksi varovaisuutta. Haastatteluissa lisäämisen ollessa tavoitteena, nähdään myös tär- mainittuja kuntayhteistyön muotoja ovat esimerkiksi keäksi luoda ulkomaalaisille työntekijöille ja heidän hankeyhteistyö sekä pienemmässä mittakaavassa perheilleen riittäviä valmiuksia kaupungissa asumi- myös kuntien yhteinen elinkeinojen kehittäminen. Esimerkiksi kaivosteollisuus nähdään Lapin yhteisenä 22 Suuntaa antavia väkilukuja ovat: Murmansk 311 200 (2009), elinkeinon kehittämisen mahdollisuutena. Samoin Luulajan 73 313 (2006) sekä Tromssa 68 239 (2011).

71 IV Kehittyvän Rovaniemen kulmakivet

yhteistyötä tarvitaan, mikäli Jäämerelle vievän radan sieltä lähdetään kehittämään tätä, niin tarvitaan aika rakentaminen konkretisoituu. Matkailuelinkeino on monikulttuurinen Lappi.. myös mahdollisuus ylikunnalliseen elinkeinojen kehit- tämiseen. Vahvemman kansainvälisen Lappi-brändin Rovaniemi tulee haastatteluissa esitettyjen käsitysten saavuttamiseksi on tarve maakunnallisesti koordinoi- perusteella olemaan edelleen kansainvälisesti vahva dun Lapin yhteismarkkinoinnin kehittämiselle (Lapin matkailukaupunki. Silti matkailun potentiaalia ei ole maakuntaohjelma). vielä täysin hyödynnetty. Ongelmana ovat erilaiset odotukset matkailualueiden kaavoitukseen liittyen. että tää Jäämeren rata, se on kyllä vasta pitkässä Myös matkailuyrittäjien verkostoituminen on haaste. juoksussa Ja tätä kuntien välistä yhteistyötä on Lapin Matkailun kehittymiseen tarvitaan myös vahvaa mark- osalta jo viety että nää tiehankkeet kinointia. Rovaniemen markkinoinnin vahvuutena korostetaan, että kaupunki on kohde, joka mahdollis- Mut tää elinkeinojen kehittäminen, pitäis vaan taa Lapin elämysten monipuolisen kokemisen. Myös enemmän löytää pohjois-lappia ja itä-lappia Että vois hyvinvointi- ja kulttuurimatkailun vahvistamiselle olla jotain, jolla saatais yhteisrintamassa kehitettyä.. nähdään Rovaniemellä olevan luontaiset edellytykset. onhan nyt kaivosteollisuus ja Barentsia, että miten me Keskustan osayleiskaava tulee vaikuttamaan haas- yhdessä hyödynnettäis näitä tateltavien mielestä myös matkailun ja elinkeinojen kehittämisen myönteisesti. ehkä se olis palveluntuotannon puoli, missä voi vahvistaa yhteistyötä ja uusia kumppanuuksia hakemaan meillä olis potentiaalia kehittyä vahvemmaks matkai- elinkeinopolitiikassa en näe kovinkaan mahdollisuuk- lukeskukseksi, mut pitäis saada tiettyjä asioita liik- sia, vaikka se toivottavaa olisikin. keelle Myös muilla alueilla tää kesä ja talvimatkailun kehittäminen Haastattelujen perusteella Lapin tulevaisuudessa kaivosteollisuus ja matkailu ovat elinkeinoelämän kehittä- matkailun markkinointi sais olla aggressiivisempaa.. misen mahdollisuuksia. Esimerkiksi kaivosteollisuuden kehitys onkin jo esitettyjen arvioiden mukaan tuonut ongelma on, että tämä on surkea kesäkaupunki et yrityksiä kaupunkiin. Edelleen tarvitaan kuitenkin sen meillä on upea ranta, joka on täysin hyödyntämätön kirkastamista, mikä on Rovaniemen paikka kaivosteollisuuden kehittyessä. kaupunkilomat on kasvattanut suosiotaan.. ja Rova- Haastatteluissa esitettiin esimerkiksi, että kaupunki niemellä on mahdollisuus tulla sellaiseksi kohteeksi voi tavoitella esimerkiksi kaivosviranomaisia sijoittu- että täällä ollaan muutama päivä ja käydään päiväsai- maan kaupunkiin sekä toimia kaivostyöntekijöiden kaan tuolla luonnossa.. sekä heidän perheidensä asuinkuntana. Tavoitteen toteuttamiseksi on tarve kiinnittää edelleen huomiota Haastateltavista osa nostaa esille näkökulman siitä, Rovaniemen hyvään palvelurakenteeseen ja kansain- että Rovaniemen menestyksen ei tulisi olla riippuvai- väliseen palveluntarjontaan. nen sen toimintaympäristön haasteista vaan kaupungin tulisi pyrkiä aktiivisesti rakentamaan omaa Kyllä se kaivosteollisuus on jo konkretisoitunut, että todellisuutta. Strategisesti olisi siis edelleen keskeistä yritykset hakee tänne toimitiloja.. tänne tulee se suun- pyrkiä vahvistamaan kaupungin omaa toimintaympä- nittelu ja osaaminen.. että työtä tekevä väki jakautuu ristöä elinkeinoelämän näkökulmasta tarkoituksenmukai- Roihin ja kaivospaikkakuntiin sella tavalla. Yksi näkökulma voisi olla se, että kaupunki toimisi Mulla yks sellanen vielä, että se Barentsin alue kan- aktiivisesti elinkeinoelämän kehittämiseen liittyvien nattaa ottaa huomioon strategiassa.. tää Rovaniemi on resurssien kokoajana ja toimijoiden verkottajana. Myös kaupan, hallinnon, koulutuksen ja palvelujen logistinen yhteisöllisyyttä on mahdollista vahvistaa. Haastatte- keskus. Ja kun katsotaan alueen vetovoimaisuuden luissa tuotiin esille, että järjestöjä ja yhteisöjä voidaan näkökulmasta, että mikä on Rovaniemen rooli siinä hyödyntää voimavaroina nykyistä enemmän. ja mitä palvelurakenteessa tarvitaan Rovaniemellä Ainakin ilmailuliikenteen näkökulmasta on erittäinkin hallinnossakin pitäis olla innovatiivisuutta, että ei isoja aika paljonkin asioita, mitä voidaan tehdä. Ja jos hautauduta perinteisiin menettelytapoihin ja hallinnon rajoihin että valtion hallinto, kunnallishallinto.. että

72 joku Haltik on tuonut henkistä pääomaa tänne, mutta tyksiä Teollisuushan täällä on minimissään.. että sen miten me sitä hyödynnetään? Että tulevaisuudessa tän puolen vahvistaminen että siihen pitää olla teollisuus- Rovaniemen sisällä tää verkostoituminen Että meillä tontteja ym. tarjolla on hallintokaupunki, niin sitä joskus pidetään heikkou- tena, mutta voitais kääntää sen kolikon Lisäksi elinkeinoelämän kehittämisen vahvistamiseksi on tärkeää lisätä vuorovaikutusta myös päätöksen- ja kolmannen sektorin voima on jäänyt käyttämättä, teon ulkopuolella ja yhteistä ideointia. Haastattelujen että siellähän on paljo sellaista osaamista, mitä meillä perusteella vuorovaikutuksessa on haasteellista pää- ei ole niin vahvaa että siellä on käyttämätöntä voima- töksenteko ja siksi nähdään tärkeäksi lisätä muunlaista varaa että tunnistetaan, että niillä on osaamista vapaamuotoisempaa vuorovaikutusta.

Haastatteluissa esitettiin arvioita muun muassa siitä, Aika selkeä tää vuoropuhelu poliittisten päättäjien, että teollisuuden asema vahvistuu. Tähän liittyen virkamiesten ja yritysten kesken.. sitähän on, mutta tärkeä ratkaisu on bioenergia-voimalaitoksen tulo monesti se junttautuu vähän kuin asemiin ja siellä on kaupunkiin. Voimalan nähdään mahdollistavan myös monesti kyse maankäytöstä, kaavoituksesta ja han- muuta teollista tuotantoa. Toisekseen kaivosteollisuus kinnoista.. sellaista keskustelukulttuuria, että asioista ja kuljetus ovat merkittäviä tulevaisuudessa vahvis- keskuteltais ilman että olis joku konkreettisesti ratkais- tuvia elinkeinoja Rovaniemen suotuisan logistisen tava asia, kun se johtaa siihen, että ollaan sit toisella ja sijainnin takia. Vahvuutena nähdään myös vapaa-ajan toisella puolella asumisen sekä mökkeilyn lisääntyminen. Pinta- alaltaan laaja maaseutu upean jokimaiseman kera luo Kaiken kaikkiaan Rovaniemen elinkeinoelämän kehit- loistavan pohjan tälle kehitykselle. Rovaniemen sijainti tyminen on kaupungin tulevaisuuden kannalta keskei- nähdään myös mahdollisuudeksi kehittää innovatiivi- simpiä prioriteetteja. Rovaniemellä on mahdollisuuksia ratkaisuja perifeerisiin ongelmiin. sia rakentaa tulevaisuutta, mutta silti – kuten olemme todenneet – aitona haasteena on kyetä kasvattamaan Jos se biovoimala tulee, niin siihen kylkeen jo on työpaikkojen määrää. Tältä osin kehitys ei ole ollut ilmaantunut myönteistä puunjalostusteollisuutta riittävää ja odotusten mukaista. synergiaetua puunjalostuksen käyttöön.. tässä olis markkinarakoa ja logistinen asema olis erinomainen 5 Vetovoimainen keskus Yks elinkeino-haara, mikä on jäänyt vähemmälle huomiolle että Rovaniemi on nyt jo merkittävä vapaa-ajan ja elinvoimaiset kylät asuntojen ja mökkikunta, että siinä ois sellainen potentiaali..että kaupungin ydinalueen ympäristö..että mikä Tämän arvioinnin yhteydessä olemme kiinnittäneet on kaupungin maapoliittiset tai aluepoliittiset keinot huomiota keskusta-alueen ja haja-asutusalueiden väli- tavallaan..että tää on potentiaalinen mökkikunta siin jännitteisiin Rovaniemen yhdistymisprosessissa. Osin tämä jännite on jopa kasvamassa. Haastatteluissa bioenergia, kaivosteollisuus ja myös matkailun mer- sai kuitenkin vahvasti tukea nimenomaisesti linjaus, kitys tulee olemaan suuri että strategiset valinnat jonka mukaisesti tuleva kehittäminen tulisi perus- elinkeinopolitiikassa, että mihin kaupunki panostaa ja tua sekä keskusta-alueen että kylien kehittämiseen. luo edellytyksiä Erityisesti tämä asettaa haasteen maankäytön suunni- tellulle sekä demokratialle. Tätä osin merkittävimmiksi Uusien elinkeinotoimialojen ohella myös nykyisten strategisiksi valinnoiksi nousisivat seuraavat tekijät: yritysten kehitykseen vaikuttaminen tulisi haastatteluissa esitettyjen näkemysten perusteella olla edelleen 1. Kehitetään keskusta-aluetta kaupunkimaiseksi strategisena kohteena. Kaupungin ei tule ainoastaan vetovoimaisuuden, viihtyisyyden ja toiminnalli- turvata yrittämisen edellytyksiä vaan tukea jo olemassa suuden edistämiseksi olevien yritysten kehitystä ja vahvistumista. 2. Vahvistetaan kyläkeskusten ja palvelukylien elinvoimaa Ettei laitettais tätä kaupunkia yhden elinkeinon 3. Kehitetään Rovaniemen eri alueilla kuntalaisten varaan.. Pitäis pystyä tuota pk-sektoria vahvistaa, että osallistumista edistävä demokraattisen päätök- sieltä nousis alihankintaa ja miksei isompiakin yri- senteon malli

73 IV Kehittyvän Rovaniemen kulmakivet

Rovaniemen keskustan kaupunkikuvaa on kehitetty että sellaisina mökki- ja vapaa-ajan alueina että lähti- ”kaupunkimaisemmaksi” vuosien aikana. Kaupungille sikö sitä kautta se pyörä liikkeelle ja sinne jonkinlaista moderni ja tiivis kaupunkirakenne on erinomaisen elinkeinotoiminta tärkeää kansallisen ja kansainvälisen vetovoiman vahvistamiseksi. Tietyllä tavalla tämä on edelleen Joo se pitäis kääntää positiiviseksi siihen on lähdetty välttämätöntä, jotta kaupunki olisi kiinnostava kohde kaavoituspolitiikan avulla vaikuttaa.. että nyt on esimerkiksi matkailun, elinkeinoelämän sekä houkut- valtuusto linjannu että palvelukyläalueelle pitää saada televuuden näkökulmista. oikeusvaikutteisia yleiskaavoja, joista ne nyt puuttuu Modernin kaupunkikuvan ohella varsinkin tehdyn että maankäytön suunnittelu on yks tehokas väline kuntalaiskyselyn perusteella olisi kaupunkiympäristön siinä.. ja sit myös palvelut kehittämisessä panostettava myös viihtyisyyteen. Tämä tarkoittaa muun muassa luonnonmukaisen ympäris- Pitäis kaavoituksessa löytää se, että nämä jokiranta- tön säilyttämistä – kuten puistoalueita - sekä asumis- tontit on vetovoimaisia ja pitäis käyttää hyväksi näitä väljyyttä. luontaisia vahvuuksia ympäristötekijöitä, viihtyisyyttä ja luonnon läheisyyttä että näin se vetovoimaisuus pitäis tuohon ympäristöönkin saada satsattua, että vois tuottaa tulosta se ei olis vaan tehokkuus ja että saadaan kaupungille rahaa.. että se ihminen pystyy myös olemaan.. Että Haja-asutusalueen palveluiden säilyttämistä on pyritty tänne pitäis saada ympäristöön satsaaminen osaksi ratkaisemaan muun muassa palvelukylien avulla, jotka kehittämistä on nähty mahdollisuutena elinkeinotoiminnan syn- nyttämiseksi ja lähipalveluiden säilyttämiseksi. Jotta Suomessa väestö on pyrkinyt keskittymään, minkä palvelukylät todella kehittyisivät, esitettiin haastatte- seurauksena kaupunkitila on vähentynyt ja maan- luissa kannanottoja, että tulevaisuudessa on tärkeää hinta kohonnut. Toisaalta maaseudun alhaisempi huolehtia alueiden laadukkaasta infrastruktuurista, kustannustaso, väljyys, turvallisuus ja rauhallisuus ovat josta keskeiseksi nousee toimiva tietoliikenneverkko. alkaneet kiinnostaa omakotitaloasumista kaipaavia Lähipalveluiden ohella haja-asutusalueella on tär- ihmisiä. Suosittuja ovat erityisesti kaupungin lähei- keää huolehtia asukkaiden palvelujen saatavuudesta. set maaseutualueet ja alueet, joissa voidaan kulkea Lähipalveluiden ohella tämä voi edellyttää esimerkiksi töissä kaupungissa. (Heiskanen & Kahila 2006) Vaikka kuljetuksen järjestämistä. Näin ollen elinvoimaisten Lapissa ei ole selkeästi vielä nähtävissä vastaavanlaista kylien vahvistaminen edellyttää resursseja. Palvelu- muuttoliikettä, voidaan maaseutuasumisen nähdä kyläajattelun ja tuottavuuden yhdistäminen ei välttä- olevan yksi Rovaniemen vahvuustekijöistä. Siksi mättä ole ongelmatonta. Myös palvelujen kokoaminen esimerkiksi kuntalaiskyselyssä maaseutu näyttäytyy yhteen ja kokonaisuudesta lähtevien palveluprosessien voimavarana. Maaseutu on lisäksi nähtävissä myös yhdistämien saattaa olla haasteellista. merkittävänä vapaa-ajan asumisen mahdollistajana. Edellä esitetystä syistä kylien elinvoiman kasvu tukee siellä pitäis olla loistavat ja kohtuuhintaiset tietolii- onnistuessaan Rovaniemen kaupungin kokonaiskehitystä. kenne kunnossa Sen säilyttämisessä nähdään haastattelujen perusteella olevan avainasemassa palveluiden säilyttäminen ja ja kun on puhuttu palvelukylistä, niin olisin odottanut, kaavoitusratkaisut. Myös elinkeinotoiminnan kehit- että siellä olis ollut riittävän tehokkaat asiointipisteet.. tyminen kyliin koetaan tärkeäksi. Haja-asutusalueella jos siellä olis ollut hyvät videoyhteydet ja muut, niin tulee tehdä innovatiivisia ratkaisuja ja elinkeinotoi- ois voitu täällä pitää ohjausta samaan aikaan kuin minnan hajauttamista kylille voidaan puolustaa myös täällä.. Jos tätä teknologiaa huolehdittais, niin se tukisi asukkaiden hyvinvoinnin vahvistamisella keskuksen ihmisten selviytymistä ja asumista ulkopuolisten alueiden työttömien määrän ollessa pro- sentuaalisesti huomattavan korkea (ks. Toimintaympä- Mutta että ainakin palvelut olis saatavilla, että ei aino- ristön tilastot 2012, 25). astaan läheisyys ja että se olis toimiva, että ei vaan sanota, että palvelut on tuolla 100 km:n päässä voisi kyllä ja pitäis linjata, että tämä edelleen on tärkeä asia sehän voisi luoda monenlaista välillistä elinkein- Yleensäkin asiointi on mennyt yhä enemmän tilaus- omahdollisuutta.. Mä en usko ,että kunnalliset palvelut pohjaiseen.. Tuon logistiikan ja kaiken kuljettamisen siellä ei sitä elinvoimaa taa, että se elinvoima sinne osalta on kehitettävä kovasti.. ja olihan niitä kauppa-

74 auton tyylisiä, palvelukuvioita, että onko niitä kehitetty Tämä mahdollistaisi mahdollisesti palveluyrittäjyyden missään päin suomea kehittymisen alueilla. Esimerkiksi maatalousyrittäjät voisivat sopimuksien mukaisesti huolehtia teiden Kaupungissa nähdään tutkimusaineiston perusteella kunnossapidosta. tarve linjata kylien kehittämistä. Samoin on selkey- tettävä, että mitä lähipalveluita kylissä turvataan. ne vois vaikka keskitetysti hoitaa niitä yksityisteitä.. Haasteena on eri alueilla olevat toisistaan poikkeavat siellä kuitenkin niin kuin yksinäisiä vanhuksia asuu.. palveluntarpeet. ja aluelautakunta vois koordinoida näiden yksityisteiden hoitoa.. että se vois olla tällä alueella meillekin Jollain tavalla pitäis tasapuolisesti kehittää alueita ja sopiva kumppani.. käyttää verovaroja palvelujen kehittämiseen ja säilyttä- miseen miettiä mitkä ne on ne peruspalvelut siellä Haastattelujen perusteella aluelautakuntien vahvista- haja-asutusalueella varmaan liikkumiseen ja infraan minen ei ole ongelmatonta. Lisäksi eräät haastateltavat liittyvä on ne peruspalvelut ja esim. vanhuksille kotiin huomioivat, että aluelautakuntamallin laajentamisessa annettavia palveluita olisi ehkä järkevä odottaa valtakunnallisen kuntauu- distuksen lopputulosta. Mikäli sen seurauksena Rova- Kansalaisyhteiskunnassa kuntalainen on aktiivinen niemen alue yhä laajenee, myös alueellisen demokra- subjekti. Luottamushenkilöt toimivat kuntalaisten tian mallia on tarkasteltavissa uudelleen: edustajien roolissa tulkiten yhteisön kollektiivista ymmärrystä. Viranhaltijoiden roolina taas korostuu Minusta siihen pitäis jarruttaa, kun puhutaan näistä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden verkottaminen, kuntarakenneuudistuksista.. että jos tulee Pello ja jota toteutetaan tuomalla eri henkilöt yhteisen keskus- Ranuakin mukaan.. että sillo tulee väistämättä esiin, telupöydän ääreen. Myös kunnanosahallinnon avulla että onko se aluelautakunta Pellon ja Ranuan kokoi- on vahvistettavissa kansalaisyhteiskunnan ideaa. Tämä sessa kylässä.. et sitte se tasapuolinen kohtelu edel- voidaan nähdä yhdeksi perusteeksi kehittää Rovanie- lyttää, että niitä aluelautakuntia on myös siellä eri men eri alueilla kuntalaisten osallistumista edistävä alueilla ja niitä olis ainakin toistakymmentä sit demokraattisen päätöksenteon malli. Haastatteluissa käytiinkin runsaasti keskustelua siitä, Tässä just vois olla tuo aluelautakuntien rooli... että olisiko Rovaniemellä toteutettu alueellisen demokra- syntyis sopimuksia alueellisesti, jotka tukis sellaista tian malli levitettävissä kaikille kaupungin alueille. yhteisöllisyyttä.. siinä mielessä yhteisöt voi ottaa Kokemukset aluelautakunnasta ovat olleet pääsään- paljonkin vastuuta, kun löytyy yhteinen hyvä linja.. ja töisesti positiivisia, joskin myös päätöksentekoon ja sillä olis paljo myönteistä vaikutusta toimintaan liittyviä jännitteitäkin on esiintynyt. Kunnanosahallinnon haasteita on monia. Osa Kyläkierroksilla on nähty, että asukkaat haluaa vai- haastateltavista näkee, että alueelliset tilaajaorganisaa- kuttaa niihin asioihin, jotka ne kokee läheisiksi.. ne on tiot eivät vahvista demokratiaa ja mahdollisesti ne jopa ne palvelut Mut minusta sitä voitais kokeilla Rova- lisäisivät byrokratiaa. Lisäksi mallin riskinä on, joh- niemellä että nähtäis kuinka sitoutunutta se väki Mut taako se eriarvoiseen palvelujen tuottamiseen alueesta onko meistä siihen ja mitä se tarkoittaa käytännössä.. riippuen. Myös palvelujen tasoon ja tehokkuuteen että se ois opettelua liittyviä haasteita nostettiin haastatteluissa esille, sillä palvelujen käyttäjien lukumäärien vaihdellessa - ja Haastatteluissa esitettiin arvioita, että alueelliset toi- mahdollisesti jopa ollessa minimaalinen – palvelujen mielimet voivat periaatteessa toimia peruspalvelujen laatu mahdollisesti vaihtelee, eikä toiminta ole välttä- järjestäjänä/tilaajana, alueen kehittäjäorganisaationa mättä tehokkuuden kannalta tarkasteltuna optimaa- sekä kansalaisvaikuttamisen kanavana. Tehtävistä lista. käsin katsottuna aluelautakunnan ja kaupungin välille muodostuisi näin palvelukumppanuus, kehittäjä- Minusta se lisäis sopimusbyrokratiaa, kun pitäis tehdä kumppanuus sekä suunnittelukumppanuus. niitä sopimuksia eri lautakuntien kanssa Palvelun- Aluelautakunnan toimiessa tilaajalautakuntana roo- tarve on pieni, että organisointi on myös haasteellista liin liittyy myös budjettivaltaa. Aluelautakunta tilaajana tuotannon näkökulmasta, kun on monta tilaajatahoa, voisi hyödyntää kaupungin oman tuotannon ohella niin se tekee hankalaks..palveluita pitäis kehittää alu- yrityksiä, yhteisöjä ja järjestöjä palveluntuotannossa. eille, mut tilaaja kylille olis byrokratian kasvattamista

75 IV Kehittyvän Rovaniemen kulmakivet

niissä aluelautakunnissa eletään vaan sen oman kylän siin uudistuksen onnistumisesta ja epäonnistumisesta että se välttämättä ei ole tasapuolista . että ne voi tehdä kuin alkuvaiheessa. Haasteena ovat myös jännitteet omia päätöksiä ja siten eriarvoistaa jossain voi olla keskuksen ja keskuksen ulkopuolella asuvien välillä. rahaa eri tavalla ja ne käyttää enemmän lapsiin ja toi- Keskuksen alueen ulkopuolella asuvat yhä kokevat sessa nuoriin että se hirveesti riippuu niistä ihmisistä vahvasti, että keskusta-alueen kehittäminen tarkoittaa, siellä ettei haja-asutusalueen kehittämiseen panosteta. Kaiken kaikkiaan Rovaniemen yhdistyminen ja palvelujen taso kylillä etä mikä on käyttäjät suh- on ollut tarkoituksenmukaista, vaikka uudistuksen teessa palveluihin, että mikä on se taso sit joka voidaan toteutukseen on liittynyt ymmärrettävästikin monia tuottaa eriarvoistaminen riippuu mihin se painottuu, haasteita ja ongelmakohtia. Rovaniemen yhdistymisen että ehittyykö meillä vaan sit tää ympäröivän keskuk- strategiset päälinjat ovat myös edelleen ajankohtaisia. sen alueet On se hyvä, että kylät kehittyy, mutta että ei Ne kaipaavat kuitenkin sisällöllisiä täsmennyksiä ja väkisin sinne niitä palveluja.. Onko sitä sitte loppuun terävöittämistä. asti mietitty.. Sit ku ollaan nyt yks yhtenäinen kau- Keskeistä olisi pohtia Rovaniemellä, mihin suun- punki, niin mihin suuntaan tätä sit viedään miten se taan ja millä tavoin ollaan tulevaisuuteen menossa. sit palveluntuottaminen, että ei siellä kylillä ole omaa Tältä osin näemme neljä mahdollista tulevaisuuden toimijaa ja sit tää pisteiden rakentaminen kehitysvaihtoehtoa:

Kunnanosahallinto voi lisäksi pirstaloittaa kaupunkia, Tyydytään nykytilanteeseen – askeltava visio kun erilaiset alueellisista lähtökohdista olevat intressit Ensimmäisenä vaihtoehtona on se, että Rovaniemi nousisivat voimakkaammin esiin. Tätä myöten kau- kehittyy paljolti nykyiseltä pohjalta. Tälle on luonut pungin sisällä vahvistuisi mahdollisesti keskuksen ja perustan yhdistymisellä saavutetut perustavoitteet ja kylien vastakkainasettelu. Lisäksi aluelautakuntien uskottavuus. Kehittäminen tapahtuu paljolti kohdat- toiminnan yhdistäminen sopimusohjaukseen ei välttä- tuihin ongelmiin reagoimalla. mättä olisi ongelmatonta ja yksinkertaista. Lähestymistapa merkitsee myös sitä, että Rova- niemi ei pyri olemaan erityisen aktiivisesti edelläkävi- jäkaupunki Suomessa. Tavoitteena ei siten ole vahvan 6 YHTEENVETO uudistamisen tai voimakkaan kasvun linja. Lähestymistavan etuna on se, että kehittämi- sen riskit ovat melko vähäisiä. Ratkaisuja varten on Tässä raportissa olemme luoneet kokonaiskuvaa löydettävissä suurella todennäköisyydellä yksimieli- Rovaniemen strategisesta yhdistymisestä. Arviointi on syyttä, koska uudet linjaukset ja toimenpiteet eivät ole toteutettu viisi vuotta yhdistymisen jälkeen. Yhdis- radikaaleja. Ongelmana on toisaalta se, että kaikkia tymistä olemme analysoineet tarkastelemalla uudis- mahdollisuuksia ei välttämättä kyetä käyttämään hyö- tuksen kokonaistilannetta tilastojen, dokumenttien ja dyksi ja rakentamaan itse haluttua tulevaisuutta, kun avaintoimijoiden haastattelujen kautta sekä keräämällä asioissa edetään varovaisesti. Nykytilanteen kautta kuntalaisaineisto. Lisäksi olemme eritelleet strategisia rakentuva tulevaisuus saattaa johtaa muun muassa sii- tulevaisuuden linjauksia. hen, ettei Rovaniemestä kehity riittävän vahvaa Lapin Olemme kiinnittäneet huomiota muun muassa sii- alueen veturia. Osa Suomen kaupungeista saattaa hen, että Rovaniemen uudistus on antanut merkittävää onnistua riskejä ottamalla, jolloin Rovaniemen suh- voimaa kaupungin kehitykseen. Erityisesti vaikutukset teellinen asema heikkenee. näkyivät fuusion alkuvaiheessa varsinkin maankäytön Nykytilanteeseen tyytyminen näkyy melko selkeänä suunnittelussa ja kaupungin imagon paranemisessa. Rovaniemen kaupungin toimintakulttuurissa. Esimer- Uudistus on vahvistanut kaupungin taloutta, mutta kiksi haastatteluissa ei noussut esiin kovinkaan paljon siihen ovat vaikuttaneet myös ympäristötekijät. On radikaaleja, uusia näkemyksiä tulevaisuudesta. Myös tarkoituksenmukaista yhdistää johtamisjärjestelmän sisäiset valtapelit, strategioihin sitoutumattomuus ja uudistaminen strategiseen yhdistämiseen. asioiden toimeenpanoon liittyvät seikat saattavat joh- Kuntalaisten näkökulmasta Rovaniemen yhdis- taa siihen, että toiminta rakentuu nykytilanteen kautta. tyminen näyttää melko onnistuneelta. Kuntalaisten asenne on mennyt jossakin määrin myönteisempään Näivettyminen alkaa suuntaan. Kuitenkin samat tekijät vaikuttavat yhä – 5 Toinen mahdollinen tulevaisuuden visio on se, että vuotta uudistumisen jälkeen – kansalaisten käsityk- näivettyminen alkaa. Tällaisen vision toteutumista ei

76 ymmärrettävästikään kukaan halua. Tämä visio voi työnä. Tämän mukaisesti sekä Pohjois-Suomen että muuttua Rovaniemen kehitykseen vaikuttavaksi todel- Pohjoiskalotin alueet ovat keskeisiä toiminnallisia lisuudeksi, jos varsinkin ulkoiset uhkakuvat ja riskit alueita. toteutuvat. Yhteistyö kattaa muun muassa niin elinkeinoelä- Useat Rovaniemen tulevaisuuteen vaikutta- män, alueellisen kehittämisen ja imagon rakentamisen vat ulkoiset uhkatekijät ovat myös riippumattomia kuin palveluihin ja toimintoihin liittyvän yhteistyön. kaupungin omista toimenpiteistä. Esimerkiksi ylei- Lähtökohtana on eräänlainen synerginen yhteistyö, nen taloudellinen taantuma saattaa vaikuttaa muun jossa kokonaisuuden – toiminnallisen alueen – koko- muassa matkailuun ja turismin vähenemiseen. Julkisen naiskehitys on eri toimijoille hyödyllistä. sektorin talous voi heikentyä merkittävästi ja kustan- Pohjoisen metropolialueen yhteistyötä tukee osit- nukset kasvaa. Tämä vaikuttaa palveluihin. Työpaik- tain jo nyt tehdyt, valinnat ja kehityssuunnat. Pohjoi- kojen väheneminen saattaa realisoitua eri syistä. Valtio silla alueilla on siis kehityspiirteitä – kuten kaivoste- pyrkii mahdollisesti lakkauttamaan Rovaniemen alu- ollisuuden tai matkailun edistäminen – mitkä vaativat eella toimivia julkisia organisaatioita kuten yliopistoa, toiminnallisen alueen yhteistyötä. Vahva alueellinen oikeuslaitoksia tai alueellisia organisaatioita. Ulkoisten identiteettikin on perusta pohjoisen metropolialueen riskien ohella on myös mahdollista se, että kaupungin eteenpäin viennille. Toisaalta haasteena on, miten omat investoinnit ja toiminta tuottavat yllättäviä ja eri osapuolten – kuten kuntien toisistaan poikkeavat merkittäviä kustannuksia. intressit ja jännitteet kyetään ratkaisemaan. Pohjoi- Jopa alueellinen näivettyminen voi heijastua Rova- sen metropolialueen rakentaminen vaatisikin aidosti niemen kaupungin toimintaan. Esimerkiksi Lapin uutta, kokonaisuudesta lähtevää ajattelua sekä hyvin tilanteen huonontuminen saattaa johtaa siihen, että vahvasti verkostoitunutta ja avoimuuteen perustuvaa Rovaniemeltä edellytetään voimakkaita, korjaavia toimintatapaa. toimenpiteitä. Monet näivettymiseenkin liittyvät riskit ovat mah- Ennustamattomuus ja sen hallinta dollisia. Ne näkyvät trendeinä myös tämän arvioinnin Neljäs mahdollinen visio liittyy ennustamattomuu- yhteydessä kerätyssä aineistossa esimerkiksi työpaik- teen ja sen hallintaan. Tämän vision lähtökohtana on kojen määrän kehitykseen liittyen. epävarmuus tulevaisuudesta, josta johtuen selkeitä Rovaniemi voi varautua näivettymiseen analysoi- linjauksia ei edes pystytä tekemään. Keskeistä on malla tulevaisuuteen liittyviä riskejä. On syytä pyrkiä kuitenkin kyetä tehokkaasti ja nopeasti tarttumaan ennakoimaan sitä, mitä toimenpiteitä toteutetaan, jos tulevaisuudessa vastaan tuleviin ennakoimattomiin näivettyminen toteutuu ja realisoituu. mahdollisuuksiin. Epävarmuus ja ennakoimattomuus ovatkin olleet Uuden voimakkaan Pohjoisen metropolin leimallisia yhteiskunnalliselle kehitykselle niin positii- luominen visessa kuin negatiivisessa merkityksessä. Esimerkiksi Kolmas mahdollinen visio vahvistaa voimakkaalla taloudellisen taantuman syvyys on ollut osin ennakoi- tavalla Rovaniemen asemaa keskeisenä kaupunkitoi- matonta, kuten myös se, minkälaisia mahdollisuuksia mijana Pohjois-Suomessa. Tämän vision mukaisesti muun muassa kaivosteollisuuden kehitys on avannut Rovaniemestä kehittyy entistä merkittävämpi keskus, pohjoisille alueille. jonka menestyminen heijastuu myös laajalti ympäris- Ennakoimattomuuden hallinta edellyttää dynaa- töön. misuutta, reagointikykyä ja avoimuutta uusille mah- Rovaniemellä on mahdollista alueellisesti valita dollisuuksille. Tältä osin Rovaniemen vahvuutena on kaksi – näkökulmasta riippuen – tosiaan täydentävää kehittämismyönteisyys. Myös päätöksentekokulttuuri tai toisilleen ristiriitaista suuntaa. Toinen suunta on tii- on osittain sellainen, että Rovaniemi kykenee melko vistyvä yhteistyö erityisesti Oulun, mutta myös muiden hyvin hyödyntämään avautuvat mahdollisuudet. Pohjois-Suomen kuntien kesken laajan pohjoissuoma- Samoin kaupungin toiminta on verkostoitumisen laisen yhteistyön rakentamiseksi. Toinen mahdollisuus suhteen ollut melko aktiivista. Toisaalta ongelmana on nähdä Pohjoiskalotti rajat ylittävänä toiminnalli- on osin muun muassa vahvasta identiteetistä johtuva sena seutuna. Tällöin keskeisiä yhteistyötahoja ovat ”sisäänpäinkääntyneisyys”. Tämän ohella mahdolli- suomalaisten tahojen ohella muun muassa Tromssa, suuksien hyödyntäminen vaatisi aiempaa vahvempaa Luulaja, Murmansk. strategiseen toimeenpanoon sitoutumista sekä myös Rovaniemen näkökulmasta näemme pohjoisen realiteettien tunnistamista. metropolin rakentamisen kaksisuuntaisena yhteis-

77 Lähteet

Kaiken kaikkiaan Rovaniemi on tienhaarassa. Tämä koskee erityisesti kaupungin strategista otetta. Se, minkälaiseksi strateginen ote tietoisesti valitaan tai minkälaiseksi se tiedostamatta muodostuu, vaikuttaa merkittävästi kaupungin ja kaupunkilaisten tulevaisuuteen.

Lähteet

Fredriksson, S. & Martikainen, T. (2008) Julkisia vai yksityisiä? vassa päätöksenteossa ja niiden uudistamisessa. Acta nro 230. Kuntalaisten palveluita koskevat valinnat. Kunnallisalan kehittä- Kuntaliitto. Helsinki. missäätiö, Helsinki. Kangasharju, A. (2008). Tuottavuus osana tuloksellisuutta. Harisalo, R (2009). Organisaatioteoriat. Tampere University Suomen Kuntaliitto, Helsinki. Press, Tampere. Kaupunki- ja kuntapalvelut (2008). Kyselytutkimuksen tulokset. Harisalo, R. & Stenvall, J. (2004) Citizen’s Trust in Ministries. Finnish Consulting Group. Teoksessa Huotari, Maija-Leena ja Iivonen, Mirja (ed): Trust in Knowledge Management and Systems in Organizations. Idea Kiviniemi, M. & Saarelainen, T. (2011). Paikallinen kehittäminen Group Publishing. p. 147-172. ja sopimuspolitiikka - sopimusohjauksen suhde kumppanuuk- siin. Hallinnon tutkimus, 2/2011, s. 111-128. Harisalo. R. & Laitinen, I. & Stenvall, J. (2012). Palvelutiede. Julkaisematon käsikirjoitus. Koski, A. (2004). Rovaniemi-selvitys. Sisäasiainministeriön julkaisusarja 34/2004. Harisalo R. & Stenvall J. (2001) Luottamus kansalaisyhteiskunnan peruskivenä: kansalaisten luottamus ministeriöihin. Kuntien yhdistyminen - opas kuntaliitoksista kunta- ja palvelu- Valtionvarainministeriö, Helsinki. rakenneuudistuksessa (2007). Kuntaliitto.

Hautamäki, A. (2009). Luova talous ja kulttuuri innovaatio- Laitinen, I., Stenvall, J (2012). Komplesisuusteoriat ja muutosten politiikan ytimessä. Teoksessa Luova talous ja kulttuuri innovaa- johtaminen. Tulossa teokseen Syväjärvi, A. & Perttula, J. (toim.) tiopolitiikan ytimessä. Opetusministeriön julkaisuja 2009:30, Psykologinen johtaminen. Helsinki. s, 6-25. Leinamo, K. (2010). Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Heiskanen, U. & Kahila P. (2006) Kaupungin läheisen maaseu- Vuosina 2001-2009 toteutettujen maaseutu-kaupunki kuntali- tuasumisen kehittäminen: Esimerkkinä Seinäjoen ja Peräseinä- itosten tarkastelua. Julkaisu No 131. Levón-instituutti, Vaasa. joen kuntaliitos. Julkaisuja 9. Helsingin yliopisto, Vaasa. Lewis S. (2011). Positive Psychology at Work. How Positive Ingle, S. (2003). Customer relationship management: Luxury or Leadership and Appreciative Inquire Create Inspiring Organiza- Necessity in an economic downturn? Problems and Perspectives in tions. Wiley-Blackwell, UK. Management, 1, 130–136. Liikenne ja viestintäministeriö (2009). KETJU - Keskisuurten Jalonen, H. (2010). Hyvinvointipalveluiden johtaminen kom- kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus. pleksisuusteoreettisessa tulkintakehyksessä. Hallinnon tutkimus Meklin, P. (2009). ”Muuttuuko mikään? Tuloksellisuuden käsit- 2/2010, s. 111-133. teen monitulkintaisuus julkishallinnossa.” Teoksessa. Jarmo Jankkila, H. (2008). Kuntatason valta ja vastuu aluekehitystyössä Vakkuri (toim.) Paras mahdollinen julkishallinto? Tehokkuuden – toimijanäkökulma. Acta Universitatis Lapponiesis, 154. Lapin monet tulkinnat. Gaudeamus Helsinki University Press, Hel- yliopistopaino, Rovaniemi. sinki. s. 31-50.

Jäppinen, T. (2011) Kunta- ja käyttäjälähtöinen innovaatiotoi- Normann, R. (1995). Service Management. Strategy and Leader- minta. Kunnan ja kuntalaisen vuorovaikutus palveluja koske- ship in Service Business. Jonh New York; Wiley & Sons.

78 Minzberg, H. & Ahlstrand, B. & Lampel, J (2009). Strategy Safari. Sorri-Teir, E. (1994). Laadunhallinta yrityksissä ja julkisessa Prentice Hall, Great Britain. hallinnossa 2. p. Tuottavuus- ja laatutyön tukihanke. Valtiovara- inministeriö, Helsinki. Osborne, S. P., Brown, K. (2005). Managing Change and Innova- tion in Public Service Organizations. Routledge, New York. Spector, B. (2007). Implementing organizational change. Pearson Prentice Hall, USA. Paasio, P. (2003). Vaikuttavuuden arvioinnin rakenne ja mahdollisuus sosiaalialalla. Stakes, Finsoc työpapereita 3/2003. Stacey, R.D. (2010). Complexity and Organizational Reality. Uncertainty and the Need to Rethink Management after the Pauni, M. toim. (2011). Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suoma- Collapse of Investment Capitalism. London ym.: Routledge. laisissa kaupungeissa. Raportti Toimi 2010 -verkostohankkeen tuloksista. Kuntaliitto, Helsinki. Stenvall, J., Aarrevaara, T. & Laitinen, I. & Syväjärvi, A. (2009). Päijät-Hämeen palvelurakenneuudistuksen arviointi. Päijät- Perrott, B. (2009). Managing Public sector organizations in envi- Hämeen liitto, Lahti. romental turbulence. Teoksessa Todnem, R. & Calum, M (toim.) Managing organizational change in public services. Routledge: Stenvall, J., Rannisto, P. (2011b). Sopimusohajusmallit. Teoksessa London and New York. P. 74-96. Rannisto, Pasi-Heikki & Stenvall, Jari & Juusenaho, Riitta (toim.) Enemmän kuin osiensa summa - Sopimusohjaus ja moniään- Pirkkiö, B. & Satokangas, P. (2008a). Rovaniemien yhdistymisen inen johtaminen Tampereella, Tampereen kaupungin Tietotuo- arviointiprojektin III-vaihe: kokonaisraportti. Rovaniemen tannon ja laadunarvioinnin julkaisusarja A 13/2011, 26-53. kaupunki. Stenvall, J., Rannisto, P. & Juusenaho R. (2011a). Sopimusohjaus Pirkkiö, B. & Satokangas, P. (2008b). Rovaniemien yhdistymisen ja ohjausteoreettinen ajattelu.” Teoksessa Rannisto, Pasi-Heikki arviointiprojektin III-vaihe: tulosten tiivistelmäraportti. Rovani- & Stenvall, Jari & Juusenaho, Riitta (toim.) Enemmän kuin emi: Rovaniemen kaupunki, 2008b. osiensa summa - Sopimusohjaus ja moniääninen johtaminen Puustinen, S. (2008). Kuohuttava kuntaliitos. Suomen kuntali- Tampereella, Tampereen kaupungin Tietotuotannon ja laadunar- itto, Helsinki. vioinnin julkaisusarja A 13/2011, 9-25

Rannisto, P-H. (2005), Kuntien strateginen johtaminen, Acta Stenvall, J., Syväjärvi, A. & Vakkala, H. (2008). ”Kun romppeet Universitatis Tamperensis 1072, Tampere University Press ovat paikoillaan” Onnistunut kuntafuusio – pehmeä vai kova henkilöstövoimavarojen johtaminen? Suomen Kuntaliitto, Robson, C. (2001). Käytännön arvioinnin perusteet: opas evalu- Helsinki. aation tekijöille ja tilaajille. Tammi, Helsinki. Stenvall, J., Syväjävi, A., Vakkala, H. & Harisalo, R. (2009). Saarelainen, T. & Virtanen, P. (2010). Sopimusohjaus kuntapalve- Trust capital and change management in successful organiza- luissa. Hallinnon tutkimus, 2/2010: 134-152. tion mergers. Teoksessa Longworth, N. & Osborne, M. (toim.) Perspectives on learning cities and regions – Policy, practice and Kuullaanko meitä? Salminen, A. & Ikola-Norrbacka, R. (2009). participation. Niace, UK. Eettinen hallinto ja kansalaiset. Vaasan yliopiston julkaisuja, tutkimuksia 288. Hallintotiede 37. XII Strandman, K. (2009). ”Se vain ilmestyi” – Vuorovaikutukseen perustuva strategian viestintä kuntaorganisaatiossa. Acta Uni- Satokangas, P. & Torvinen, J. (2007). Rovaniemen kaupungin ja versitatis Lapponiensis 168. Lapland Univeristy Press, Rova- maalaiskunnan yhdistymisen toimeenpanon arviointi. Rovanie- niemi. men kaupunki. Suikkanen, A., Syväjärvi, A. & Haveri, A. (2009). Aluekehitystä Satokangas, P. & Torvinen, J. (2006). Rovaniemen kaupungin ja muutosta etsimässä – pohjoisen alueen haasteita. ESPON ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistymisen toimeenpanon Pohjoisessa, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Helsinki. ennakkoarviointi. Rovaniemen kaupunki. Syväjärvi, A. & Vakkala, H. (2009). Henkilöstön perehdyttäminen Schein, Edgar H (1991). Organisaatiokulttuuri ja johtaminen. ja psykologinen johtamisorientaatio kuntien muutostilanteessa. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. 3.p. Kunnallistieteellinen Aikakauskirja, 3, 315–335.

Siltanen, K. (2009) Paikallinen kulttuuri ja innovaatiopolitiikka. Taloustutkimus Oy (2012) Suomi Tänään 1/2012. Kaupungit: Teoksessa Sotarauta Markku (toim.) Itseuudistumisen kapasi- Muuttohalukkuus. teetti ja alueelliset innovaatiopolitiikat. Tekesin katsaus 263/2009. Helsinki. Turkki, T. (2009). Luova talous kehittyy vain linkittämällä luovat keskukset ja alueiden potentiaali toisiinsa. Teoksessa Luova Silvennoinen-Nuora, L., Lumijärvi, I. & Sihvonen, M. (2005). talous ja kulttuuri innovaatiopolitiikan ytimessä. Opetusminis- Strategiatyö ja tasapainotettu mittaristo.Teoksessa Niiranen, teriön julkaisuja 2009:30, s, 50-55. Vuokko & Stenvall, Jari & Ismo Lumijärvi (toim.) Kuntapalvelu- jen tuloksellisuuden arviointi. Otavan Kirjapaino Oy, Jyväskylä. Vakkala, H. (2012). Henkilöstö kuntauudistuksissa – Psykologi- s. 65-84. nen johtamisorientaatio muutoksen ja henkilöstövoimavarojen johtamisen edellytyksenä. Lapin yliopiston akateeminen väitös- Sinervo, L. (2011). Kunnan talouden tasapaino monitulkin- kirja. Suomen Kuntaliitto, Acta sarja, Helsinki. taisena ilmiönä. Tampereen yliopistopaino Oy, Tampere.

79 Lähteet

Vakkuri, J. (2006). Miksi älykkäät organisaatiot tekevät vain Talousarvio- ja taloussuunnitelma 2006–2010. rajoittuneesti rationaalisia ratkaisuja? Monitulkintaisuuden ongelma tehokkuusoppien soveltamisessa. Hallinnon Tutkimus, Talousarvio 2008 ja taloussuunnitelma 2009–2011. 3/2006: 30-46. Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2012– 2014.

Valkama, P. (2004). Kilpailuneutraliteetin toteutuminen kun- Terveyskeskussairaalaan asiakaskysely 2009. tapalveluiden näennäismarkkinoilla. Akateeminen väitöskirja 1039, Tampereen yliopisto, Tampere. Toimintaympäristön tilastot 2012.

Vartiainen, P. (2007). ”Monitahoarvioinnin periaatteet ja prosessit.” Teoksessa Leena Viinamäki ja Internet-lähteet:

Erkki Saari (toim.) Polkuja soveltavaan yhteiskuntatieteelliseen Yläkemijoen suuralueen kotisivut: tutkimukseen. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. s. 152-172. www.ylakemijoki.fi

Virtanen P. (2007). Arviointi. Edita Prima Oy, Helsinki. Kuntien yritysilmasto (2011): Elinkeinoelämän keskusliitto. http://www.huolintaliitto.fi/businessforums/kuntaranking/index. Virtanen P. & Stenvall J. (2012). Sosiaali- ja terveyspalveluiden php kehittäminen (tulossa, Tietosanomat) Lapin liitto. Yhdyskuntatekniset palvelut (2010). Kyselytutkimuksen tulokset www.lapinliitto.fi 33 kunnassa. Finnish Consulting Group. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Yliherva, J. (2006). Tuottavuus,innovaatiokyky ja innovatiiviset www.sotkanet.fi hankinnat. Sitran raportteja 64, Helsinki. Tilastokeskus. www.tilastokeskus.fi Muut lähteet:

Arviointikertomus 2010. Rovaniemen kaupunki – tarkastuslau- Muut internet-lähteet: takunta 31.5.2011. http://www.rovaniemi.fi/suomeksi/Palveluhakemisto/Kulttuuri- Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011–2014, palvelut/Kulttuurilautakunta/Sopimusohjaus.iw3

Kansainvälistymisstrategia. http://www.rovaniemenjoukkoliikenne.net/

Kaupunkistrategia. Kuntaliito tiedotus 15.2.2012: http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2012/02/ Kuntalaiskysely yli 65-vuotiaille /Senioribarometri 2010. Sivut/valtaosa-kuntalaisista-ei-lampene-kuntaliitoksille.aspx.) Lapin maakuntaohjelma 2011-2014. LAPPI - Pohjoisen luova menestyjä.

Palvelujenhankintastrategia.

Raportti päivähoidon palvelukeskuksen laatu-kyselystä 2009.

Rovaniemen alueiden käytön strategia 2006.

Rovaniemen kaupungin henkilöstöraportti 2011.

Rovaniemen kaupungin hyvinvointikertomus 2010.

Rovaniemen kaupungin kotihoidon asiakastyytyväisyyskysely 2010.

Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistymissopimus 31.05.2004.

Rovaniemen kaupungin palvelutalojen laatu-kysely 2009.

Rovaniemen kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus 2007.

Rovaniemen kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus 2008.

Rovaniemen kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus 2009.

Rovaniemen kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus 2010.

Rovaniemen kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus 2011.

80 Liitteet Liite 1. Lapin ja koko Suomen työmarkkinoiden kehitys

LAPIN TYÖMARKINOIDEN KEHITYS

2005 2006 2007 2008 2009 2010

Alueella työssäkäyvät 68 592 69 915 71 571 71 449 69 167 -

Työvoimaosuus, % (15–74 vuotiaista) 59,3 60,3 59,4 60,8 60,4 60,3

Työllisyysaste, % (15–64 vuotiaista) 58,1 59,9 59,9 62,3 60,5 60,7

Työttömyysaste, % (15–74 vuotiaista) 14,0 12,4 10,9 9,9 11,6 11,3

Lapin työmarkkinoiden kehitys (Lapin liitto, Tilastokeskus)

KOKO SUOMEN TYÖMARKINOIDEN KEHITYS

2005 2006 2007 2008 2009 2010

Alueella työssäkäyvät 22 652 23 137 23 690 23 771 22 899 - 11 88 66 81 75

Työvoimaosuus, % 66,4 66,8 67,2 67,5 66,5 66,1 (15–74 vuotiaista)

Työllisyysaste, % 68,0 68,9 69,9 70,6 68,3 67,8 (15–64 vuotiaista)

Työttömyysaste, % 8,4 7, 7 6,9 6,4 8,2 8,4 (15–74 vuotiaista)

Koko Suomen työmarkkinoiden kehitys.

Liite 2. Kunnan talouden tasapainon tulkintatyypit tulkintaympäristöittäin

Liikekirjanpidon Toimeksiantotalouden tulkintaympäristö tulkintaympäristö

Tulkintatyypit Tuloslaskelmalähtöinen Resurssilähtöinen Tarvelähtöinen Vastikelähtöinen tulkin- tulkintatyyppi tulkintatyyppi tulkintatyyppi tatyyppi

Tulkinta kun- Kunnan talous on tasapainossa, Kunnan talous on Kunnan talous on Kunnan talous on tasa- nan talouden kun tuloslaskelma osoittaa nollaa. tasapainossa, kun tasapainossa, kun painossa, kun kunta- tasapainosta Ylijäämä viittaa erinomaiseen kunnalla on riittä- pystytään vastaa- laiset saavat vastiketta tasapainotilanteeseen. västi resursseja. maan kuntalais- verorahoilleen. ten tarpeisiin (lakisääteiset palvelut).

Mittarin Poistoihin liittyvä joustovara. Tuloslaskelma Tuloslaskelman Tuloslaskelman pääasialliset ei kuvaa kunnan perusteella ei perusteella ei pystytä rajoitteet resurssien riittä- pystytä päätte- päättelemään kuntalais- vyyttä. lemään, ovatko ten välistä oikeudenmu- palvelujen tar- kaisuutta eikä sitä, miten jonta ja kysyntä tehokkaasti kunta on tasapainossa. käyttänyt resurssinsa.

Toimijoiden Kaikissa tulkintatyypeissä rajoitteet liittyvät preferensseihin; käsityksiin siitä, mikä on relevanttia; itsekkyyteen; pääasialliset merkitysten antamiseen ja tulkintaan. rajoitteet

Lähde: Sinervo 2011, 233.

81 Liitteet

Liite 3. Rovaniemen talouden kehitys suhteessa vertailukuntiin.

Lukuja ei ole deflatoitu ja näin ollen rahan arvon nousu näkyy indikaattoreiden voimakkaina muutoksina. Luvut ovat kuitenkin kunnittain vertailukelpoisia.

82 83 Liitteet

Liite 4. Arviointitutkimuksen eteneminen.

Ryhmähaastattelujen kokoaminen touko-kesäkuu 2011

Aineiston analysointi kesä-elokuu 2011

Alustavia havaintoja kuntaliitokseen syys-marraskuu 2011

Kuntalaiskysely julkaistaan joulukuu 2011

Yksilöhaastattelujen toteuttaminen tammi-helmikuu 2012

Kokonaisraportti valmistuu maalis-huhtikuu 2012

Liite 5. Kuntalaisille suunnattu kyselylomake

MITEN KASVAVAA ROVANIEMEÄ LÄHDETÄÄN RAKENTAMAAN

Sukupuoli Ikä Kotipaikkakunta

Nainen ¨ alle 20 ¨ Rovaniemi ¨ Mies ¨ 20–35 ¨ Muu ¨ 35–50 ¨ 50–65 ¨ yli 65 ¨

Asuinalue Keskuksen alue ¨ Ranuantien suuralue ¨ Sodankyläntien suuralue ¨ Yläkemijoen suuralue ¨ Ounasjoen suuralue ¨ Alakemijoen suuralue ¨

UUSI ROVANIEMI SYNTYI VUONNA 2006, JOLLOIN ROVANIEMEN KAUPUNKI JA MAALAISKUNTA YHDISTYIVÄT.

Miten kaupungin ja maalaiskunnan yhdistyminen on vaikuttanut Rovaniemen kehitykseen?

Arvioi asteikolla 1 (kielteiseen suuntaan) – 5 (myönteiseen suuntaan) 1 2 3 4 5 Kielteiseen suuntaan ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ Myönteiseen suuntaan

Mihin suuntaan kuntalaisten osallistumismahdollisuudet ovat kehittyneet uuden kaupungin myötä?

Arvioi asteikolla 1 (kielteiseen suuntaan) – 5 (myönteiseen suuntaan) 1 2 3 4 5 Kielteiseen suuntaan ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ Myönteiseen suuntaan

84 Millä tavalla yhdistyminen on vaikuttanut kaupungin palveluiden tasoon?

Arvioi asteikolla 1 (erittäin huonosti) – 5 (erittäin hyvin) 1 2 3 4 5 Erittäin huonosti ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ Erittäin hyvin

Onko yhdistyminen vaikuttanut kaupungin viihtyisyyteen?

Arvioi asteikolla 1 (erittäin vähän) – 5 (erittäin paljon) 1 2 3 4 5 Erittäin vähän ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ Erittäin paljon

Pohjois-Suomi on kärsinyt muuttopaosta, jossa Etelä-Suomeen muuttaa työikäistä väestöä. Miten arvioit kasvavan ja kehittyvän Rovaniemen vetävän tulevaisuudessa väestöä?

Arvioi asteikolla 1 (erittäin huonosti) – 5 (erittäin hyvin) 1 2 3 4 5 Erittäin huonosti ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ Erittäin hyvin

Uuden kaupungin tonttitarjontaa on kohdistettu kaupunkilaisten tarpeiden mukaisesti.