DOCSLIB.ORG

Inarin Matkailueurot Ja -Työpaikat

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Inarin Matkailueurot Ja -Työpaikat Nordia Tiedonantoja Numero 1/2008 Inarin matkailueurot ja -työpaikat Pekka Kauppila & Jarkko Saarinen (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja Osoite: Maantieteen laitos PL 3000 90014 OULUN YLIOPISTO [email protected] Toimittajat: Juho Luukkonen, Marja Anttonen & Matti-Pekka Karikko Nordia Tiedonantoja ISBN 978-951-42-8747-3 ISSN 1238-2078 Multiprint Oulu 2008 Sisällys Esipuhe 1 Jarkko Saarinen Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Inarin kunnassa vuonna 2005 3 Heini Rosqvist Johdanto 3 Tutkimusalue 6 Tutkimusaineisto 12 Tutkimusmenetelmät 15 Matkailun tulovaikutukset 21 Matkailun työllisyysvaikutukset 25 Matkailun palkkatulovaikutukset 31 Matkailun kunnallistaloudelliset vaikutukset 34 Matkailun taloudellisten vaikutusten kehitys 1997–2005 36 Matkailun kehittäminen 40 Yhteenveto 47 Lähteet 50 Liitteet I–IV 53 Inarin kunnan matkailun kehittäminen: näkökulmia keskus–periferia-asetelmasta 69 Pekka Kauppila Inarin kunta Lapin matkailun aluerakenteessa: matkailutarjonnan ja -kysynnän tarkastelu 89 Riikka Leinonen Inarin matkailun aluetaloudellisten vaikutusten seurantajärjestelmä 103 Kaisa Herranen & Tanja Vallo Nordia Tiedonantoja /2008 Jarkko Saarinen Esipuhe Matkailun aluetalouden tutkimus Inarissa Matkailun kehittämiseen on viime vuosina kohdistunut kasvavassa määrin odotuksia. Näille odotuksille on monessa suhteessa katetta, sillä matkailu on Suomessa ja erityisesti Pohjois-Suomessa edelleen kasvava elinkeino, joka työvoimavaltaisena alana ylläpitää monia syrjäseutujen kyliä, yhteisöjä ja niiden palvelurakenteita. Pohjois-Suomen alueke- hitystyössä matkailun tarjoamiin mahdollisuuksiin myös uskotaan. Lapista ei juuri löydy kuntaa, joka ei nostaisi matkailua esille kehittämisstrategiassaan. Monissa Lapin kunnissa matkailu saattaa myös edustaa lähes ainoaa varteenotettavaa elinkeinoa, jolla on realistisia toiminta- ja kehittämismahdollisuuksia myös tulevaisuudessa; perinteisten elinkeinojen roolin kaventuessa, tuotannollisen toiminnan ja väestön huvetessa keskuksiin on matkai- lusta monin paikoin muodostunut ’viimeinen oljenkorsi’ johon tarttua. Kaikilla alueilla ei kuitenkaan ole edellytyksiä nousta merkittäviksi matkailukohteiksi, eivätkä nykyisessä kansainvälisessä kilpailutilanteessa pelkät ’luontaiset mahdollisuudet’ yksinomaan riitä. Lisäksi tarvitaan tehokasta uusien tuotteiden kehittämistyötä, saavutet- tavuuden parantamista ja sitä paljon puhuttua markkinointia, mutta kasvavassa määrin myös tietoa muun muassa siitä, miten alueen matkailutalous toimii, millaisia vaikutuksia sillä on ja miten matkailun aluetalousvaikutuksia olisi mahdollista parantaa. Tämä Oulun yliopiston maantieteen laitoksen ja Inarin kunnan yhteistutkimushanke pyrkii tuottamaan vastauksia koskien matkailun aluetalouden toimintaa Inarin kunnassa. Inari on tunnettu ja tunnustettu matkailukunta, joka kuuluu uusimman Suomen matkailun aluerakennetutkimuksenkin perusteella maamme korkeimpaan A-luokkaan. Pitkäjänteinen matkailun kehitystyö onkin tuottanut kunnassa hyvää tulosta ja matkailun kehittäminen on alueella priorisoitu korkealle. Matkailutalous on monin osin riippuvainen julkisesta tuesta ja tämän tuen mitoittaminen, tehokas kohdentaminen ja perustelu tarvitsevat luotettavaa tausta- ja seurantatietoa aluetalousvaikutuksista. Tässä julkaisussa Heini Ros- qvistin osaraportti päivittää tietoja Inarin kunnan matkailun aluetalousvaikutuksista ja niiden toimialakohtaisesta jakautumisesta. Samassa yhteydessä on lisäksi tuotettua tietoa yritysten ja kunnan eri osa-alueiden välisestä yhteistyöstä. Tämä luo pohjaa matkailuta- louden alueellisen verkottumisen ja matkailun aluetalouden toimintamallien arvioinnille. Raportin toisessa osassa FT Pekka Kauppila tarkastelee matkailun ja aluekehityksen suh- detta keskittyen erityisesti matkailukeskusten rooliin. Tämän jälkeen FL Riikka Leinonen asemoi Inarin osaksi Lapin matkailun aluerakennetta hyödyntäen tuoretta valtakunnallista Suomen matkailun aluerakennetutkimusta. Lopuksi fil. yo. Kaisa Herranen ja fil. yo. Tanja Vallo esittelevät seurantajärjestelmän, jonka avulla on mahdollista selvittää Inarin kuntaan suuntautuvan matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia vuositasolla. Käsillä oleva raportti on jatkoa Inarin kunnan ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen pitkäaikaiselle yhteistyölle. Yhteistyöhankkeen ohjausryhmään kuuluivat Elinkeinoyhtiö InLike Oy:n edustajina Terho Kinisjärvi, Teuvo Katajamaa ja toimitusjohtaja Jaana Sei- piharju, Pohjois-Lapin Matkailu Oy:stä toimitusjohtaja Sanna Kortelainen, Inarin kunnan edustajina Kari Tammela, Sisko-Mirja Jefremoff ja kunnanjohtaja Reijo Timperi sekä Ou- Esipuhe - Matkailun aluetalouden tutkimus Inarissa Nordia Tiedonantoja /2008 lun yliopiston maantieteen laitokselta professori Jarkko Saarinen, tutkimusasiamies Pekka Kauppila, tutkija Riikka Leinonen ja fil. yo Heini Rosqvist. Ohjausryhmän puheenjohtaja oli Terho Kinisjärvi ja sihteeri Heini Rosqvist. Uskon, että Inarin matkailun aluetaloutta käsittelevä raportti antaa paitsi tietoa myös luottamusta matkailun pitkäjänteiseen kehit- tämistyöhön Inarin kunnassa ja laajemmin Ylä-Lapissa. Oulussa 3..2008 Jarkko Saarinen Maantieteen professori Tutkimushankkeen vastuullinen johtaja 2 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Heini Rosqvist Heini Rosqvist Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Inarin kunnassa vuonna 2005 Johdanto kunnan päätöksenteossa sekä suunnittelu- ja kehittämistyössä. Tieto matkailun talou- Matkailun taloudelliset vaikutukset dellisesta merkityksestä on tärkeää muun muassa elinkeinopoliittisten strategioiden ja Matkailu on yksi maailman nopeimmin hankkeiden suunnittelussa. Julkinen sektori, kasvavista elinkeinoista. Maailman matkai- kuten kunta, käynnistää ja rahoittaa usein lujärjestön (World Tourism Organization, matkailuun perustuvaa aluekehittämistä UNWTO) mukaan kansainvälisten matko- (Riipinen 2005: 11). Jos matkailun suhteel- jen määrä ylitti 800 miljoonaa vuonna 2005. linen merkitys aluetaloudessa on suuri, sen Samana vuonna Suomen ulkomailta saama kehittämiseen myös ohjataan resursseja matkailutulo oli 1,8 miljardia euroa ja kasvua (Kauppila 2000: 4). edellisvuoteen verrattuna oli viisi prosenttia Matkailun myönteisistä talousvaikutuk- (SVT 2006a: 5, 7). sista voidaan erottaa välittömät, välilliset ja Matkailu on alueellinen ilmiö, joka on johdetut vaikutukset (kuva 1). Matkailijoi- Suomessa keskittynyt suurimpiin kaupun- den käyttäessä rahaa tavaroihin ja palvelui- keihin ja matkailukeskuksiin. Valtakun- hin kohdealueella aluetalouteen kohdistuu nallisesti matkailutulo ja -työllisyys ovat välittömiä tulo- ja työllisyysvaikutuksia. korkeimmat juuri näillä alueilla, mutta myös Matkailun välilliset tulo- ja työllisyysvaiku- maaseudulla ja perifeerisillä alueilla matkai- tukset aiheutuvat välitöntä matkailutuloa lun suhteellinen osuus aluetaloudesta voi saavien yritysten tavara- ja palveluostoista olla suuri. Matkailu on paikoin tärkeä alue- kohdealueelta. Indusoidut eli johdetut kehityksen väline ja elinvoimaisuuden ylläpi- vaikutukset tarkoittavat rahamäärän li- täjä (Järviluoma 1997: 129; Konttinen 2005: sääntymistä aluetaloudessa, kun matkailun 9–10). Matkailu edistää elinkeinotoimintaa ansiosta työllistyneet käyttävät osan pal- toisaalta vapaa-ajan asutuksen ja toisaalta kastaan tavaroiden ja palveluiden ostoon suurten investointien, esimerkiksi hotellien, alueella. Välillisiä ja johdettuja vaikutuksia kautta. Matkailu työllistää erityisesti naisia ja kutsutaan kerrannaisvaikutuksiksi. Alueta- nuoria, jotka syrjäseuduilla ovat useammin lous hyötyy matkailusta lisäksi verotulojen työttömänä ja muuttavat herkemmin pois kautta (MEK 198: 5; Kauppila 1999a: 88). alueelta kuin muu väestö (Järviluoma 1997: Kun matkailun kokonaisverotulolisäyksestä 129; Hemmi 199: 219). ja muista alueen matkailusta kertyneistä tu- Tutkimustietoa matkailuelinkeinon loista vähennetään alueen matkailumenot, vaikutuksista paikallistalouteen tarvitaan saadaan matkailun aluetaloudellinen (esim. Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset... Nordia Tiedonantoja 1/2008 Kuva. 1. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten muodostuminen kunnan aluetaloudessa (Vuoristo 1998: 124; Juntheikki & Korhonen 2005: 4, omin lisäyksin). kunnallistaloudellinen) nettotulos (ks. MEK Tutkimuksen yksityiskohtaiset tavoitteet 198: 5). ovat selvittää Inarin kunnan matkailun Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet - välittömät ja välilliset tulovaikutukset, Työn tarkoituksena on selvittää Inarin kun- - välittömät, välilliset ja johdetut työlli- nan matkailun aluetaloudelliset vaikutukset syys- ja palkkatulovaikutukset, vuonna 2005. Tutkimuksessa tarvittavat tie- - välittömät, välilliset ja johdetut verotu- dot kerättiin vuodelta 2005, sillä se oli tuo- lovaikutukset, rein Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikka- rekisteristä saatavilla oleva tilastointivuosi. - kunnallistaloudellinen nettotulos ja 4 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Heini Rosqvist - taloudellisten vaikutusten kehitys vuo- Matkailuyritys saa välitöntä matkailutuloa teen 1997 verrattuna. matkailijoilta. Primaarinen matkailuyritys, esimerkiksi hotelli, saa tulonsa lähes yksin- Lisäksi tutkitaan omaan matkailusta. Sekundaarinen matkai- luyritys, esimerkiksi huoltoasema, palvelee - yritysten ja julkistahojen välisen matkai- pääasiassa paikallisia asiakkaita mutta myös luyhteistyön toimivuutta Inarin kunnas- matkailijoita (Vuoristo 1998: 12). sa, - yritysten keskinäistä matkailuyhteistyötä Matkailuliikevaihto on matkailijoiden aiheut- eri toimialojen ja kunnan eri osa-aluei- tama osuus yrityksen liikevaihdosta (Jyvälä
Load more

Recommended publications
  • Rovaniemen Maakuntakaavaselostus
    ROVANIEMEN MAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS Rovaniemen kaupunki Rovaniemen maalaiskunta Ranua LAPIN LIITTO ROVANIEMEN MAAKUNTAKAAVA SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 4 4.2.7. Lentoliikenteen alue (LL) 58 1.1. Maakuntakaavan tarkoitus 4 4.2.8. Vesiliikenteen alue (LV) 58 1.2. Laatimisorganisaatio 4 4.2.9. Yhdyskuntateknisen 1.3. Työn kulku ja hallinnollinen käsittely 5 huollon alue (ET) 58 1.4. Kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus 4.2.10. Maankamaran ainesten- sekä kaavan ajallinen eteneminen 7 ottopaikka (EO) 58 4.2.11. Erityistoimintojen alue, 2. LÄHTÖKOHDAT 8 liikkuminen rajoitettua (ER) 58 2.1. Maakunnan kehittämisstrategia 8 4.2.12. Suojelualue (S) 59 2.2. Rovaniemen seutukunnan 4.2.13. Luonnonsuojelualue (SL) 59 nykytila ja ongelmat 12 4.2.14. Maa- ja metsätalous- 2.2.1. Taustatiedot 12 valtainen alue (M) 59 2.2.2. Kaavoitustilanne ja 4.2.15. Maa- ja metsätalousalue (MT) 59 maanomistus 23 4.2.16. Tiestö 59 2.2.3. Vahvuudet ja ongelmat 26 4.2.17. Rautatiet 60 2.3. Rovaniemen seutukunnan 4.2.18. Reitit 60 kehittämisstrategia 28 4.2.19. Muut 60 2.3.1. Tavoitteet 28 2.3.2. Aluerakenne 29 5. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 61 2.4. Rovaniemen seutukunnan 5.1. Yleistä 61 kestävä kehitys 29 5.2. Kaavan taloudelliset ja muut 2.4.1. Kestävä kehitys yhdyskunta- seuraamukset 61 rakenteen näkökulmasta 29 5.3. Vaikutukset maankäyttöluokittain 61 2.4.2. Kestävän kehityksen 5.3.1. Taajamatoiminnat ja kyläalueet 62 toteuttaminen 30 5.3.2. Virkistys 62 5.3.3. Loma-asunto- ja matkailu- 3. ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA 32 palvelualueet 62 3.1. Yleisperiaatteet 32 5.3.4. Erityistoimintojen alueet 63 3.1.1.
    [Show full text]
  • Tests of the Standard Model and Its Extensions in High-Energy E+ E
    RESEARCH INSTITUTE FOR HIGH ENERGY PHYSICS REPORT SERIES HU-SEFT R 1996-07 TESTS OF THE STANDARD MODEL AND ITS EXTENSIONS IN HIGH-ENERGY + e e− COLLISIONS arXiv:hep-ph/9603399v1 25 Mar 1996 RAIMO VUOPIONPERA¨ Research Institute for High Energy Physics University of Helsinki Helsinki, Finland ISSN 0788-3587 UNIVERSITY OF HELSINKI RESEARCH INSTITUTE FOR HIGH ENERGY PHYSICS P.O.Box 9 FIN-00014 UNIVERSITY OF HELSINKI FINLAND • • ISSN 0788-3587 Helsinki University Press 1996 Pikapaino RESEARCH INSTITUTE FOR HIGH ENERGY PHYSICS REPORT SERIES HU-SEFT R 1996-07 TESTS OF THE STANDARD MODEL AND ITS EXTENSIONS IN HIGH-ENERGY + e e− COLLISIONS RAIMO VUOPIONPERA¨ Research Institute for High Energy Physics University of Helsinki Helsinki, Finland ACADEMIC DISSERTATION To be presented, with the permission of the Faculty of Science of the University of Helsinki, for public criticism in Auditorium XIV on April 13th, 1996, at 10 o’clock. Helsinki 1996 ISBN 951-45-7356-0 ISSN 0788-3587 Helsinki University Press 1996 Preface This Thesis is based on research carried out at the Department of High Energy Physics of University of Helsinki, at the Research Institute for High Energy Physics (SEFT), at Conseil Europeen pour la Recherche Nucleaire (CERN), at the High Energy Physics Laboratory of the Department of Physics of the University of Helsinki, and at the Deutsches Elektronen-Synchrotron (DESY). The work has been supported by the Lapin rahasto of the Finnish Cultural Foundation and the Vilho, Yrj¨oand Kalle V¨ais¨al¨a Foundation. My stay at DESY was funded by the Province of Finnish Lapland, the City of Rovaniemi and the municipality of Rovaniemen maalaiskunta.
    [Show full text]
  • Lapin Kylähistoriaa
    LAPIN KYLÄHISTORIAA KIRJALUETTELO Rovaniemen kaupunginkirjasto - Lapin maakuntakirjasto LAPPI-OSASTO päivitetty lokakuussa 2017 ENONTEKIÖ KORTELAINEN, Yrjö Entistä Enontekiötä [Hetta ym.] / Yrjö Kortelainen ; koonnut Esko Kortelainen ; [asiantuntijana toiminut Martti Linkola]. - Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1995. - 357 s. [2] s. : kuv., kartt. - ISBN 951-0-20436-6 INARI INARI - Aanaar : Inarin historia jääkaudesta nykypäivään / kirjoittajat: Samuli Aikio ... [et al.] ; toimittanut Veli-Pekka Lehtola ; [tietoruudut: Matti Lackman ...(et. al).]. - [Ivalo] : Inarin kunta, 2003. - 560 s. : kuv., kartt. - ISBN 952-91-5767-3 KIVINIEMI, Neta Varrimassa. - Helsinki : Books on Demand, 2016, - 229, [2] s. : kuv., kartt. ; 22 cm. - ISBN 9789523307070 KORPPILA, Marja Luontaistaloudesta eläneen kylän perinteen kerääminen ja tallentaminen : viilipytystä purkkimaitoon ja ajohärjästä peltipailakkaan [Riutula] / Marja Korppila ja Tuula Airamo. - [Helsinki] : Maa- ja metsätalousministeriö, Maatalousosasto, 1999. - [69] s., [9] kuvas. : kuv. - ISBN 951-53-1941-2 LEHTOLA, Matti Aikamatka Inarin kirkkotuvilta nykypäivään : kävelyllä vanhassa Inarissa / Matti Lehtola. - Ivalo : Akka-Kustannus, 2012. – 100 s. : kuv., kartt. – ISBN 978-952-67767-2-9 PELTOMAA, Jaakko Inarilaisia. - Sodankylä : Lapin lehtikustannus, 2016, - 286 s. : kuv. ; 21 cm., - ISBN 9789529377183 SKANTS, Lauri Kultaa, poroja ja partisaaneja Laanilasssa : pieni pala Lapin historiaa / Lauri Skants ; toimittanut Reija Satokangas. - [Oulu] : Reija Satokangas, 2016 (Vaasa : Waasa Graphics). - 251 s. : kuv., kartt. - ISBN 978-952-93-6877-8 TEERIAHO, Yrjö Tietoa ja tarinaa Saariseliltä / Yrjö Teeriaho, Jorma Mattsson. - Jyväskylä : Docendo, © 2015 ([Saarijärvi] : Saarijärven Offset). - 229 s. : kuv., kartt. ; S. 164-214 Saariselkäläisiä: Saariselillä asuneita ja tunnettuja henkilöitä. 11. - ISBN 978-952-291-224-4 KEMI JUURAKKO : pytinkien ja perheiden saari / [kirjatoimikunta Timo Hietala, Rauni Huusko, Anneli Kivilinna]. - Kemi : Juurakon-Sysimön perinneryhmä, 2012. - 446 s. : kuv., kartt.
    [Show full text]
  • Yhdistyneen Rovaniemen Alueiden Käytön Strategia
    Yhdistyneen Rovaniemen alueiden käytön strategia Perusselvitysraportti 27.04.2006 Sisällys: Yleistä.......................................................................................................................................4 1. Maankäyttö...........................................................................................................................4 1.1. Yhdyskuntarakenteen kehittyminen yleisesti .................................................................4 1.1.1. Mennyt kehitys ja nykytilanne .................................................................................4 1.1.2. Analyysi ja tulevaisuuden tavoitetila........................................................................4 1.2. Liikennejärjestelmä........................................................................................................5 1.2.1. Mennyt kehitys ja nykytilanne .................................................................................5 1.2.1.1 Rovaniemen liikenteellinen asema Pohjois-Kalotin alueella..............................5 1.2.1.2 Pääliikenneverkko .............................................................................................5 1.2.1.3 Joukkoliikenne...................................................................................................7 1.2.1.4 Kevyt liikenne ....................................................................................................8 1.2.1.5 Tavaraliikenne ...................................................................................................8
    [Show full text]
  • Pekka Hermanni Kyrö S
    Curriculum vitae taidemaalari murtomaarealisti Pekka Hermanni Kyrö s. 1950 Inari PL 178 99801 IVALO p. 050 9100 974 pekkahermanni.kyro(a)gmail.com Taideopinnot Suomen taideakatemiankoulu 1974–1978 Reikäreuna, Orivesi 2009 * Kungliga Konsthögskolan 1977 Ivalon ala-aste 100v, 2009 * Limingan taidekoulu 1973-1974 Galleria Lohiniva Uusinta, KSL:n maalauskurssit 1971, 1972, 1974 Tornion taidemuseo 2008 * Art Inari, 2009, 2008, 2007, 2006, 2005, 2004* Kuvataideakatemian promootio 2006 Etelänapa, Helsinki 2007 Art Aska 2007* Teoksia ensimmäisen kerran esillä 1971 Tunturi Taidetupa, Saariselkä 2007* Pohjoisen puoleista, kuvataidetta Lapista, Voipaala 2007* Yksityisnäyttelyt (*kutsunäyttelyt) Konst från Norra Finland, Luulaja 2006 Hallaa IV, Rovaniemi 2006, 2001 Orivesi 2011* Talvinapa, Rovaniemi 2006 Särestöniemi 2010 Kesänapa, Rovaniemi 2006, 2005, 2003 Inarin Saamelaismuseo Siida/Ylä-lapin luontokeskus Art Inari 2007, 2006, 2005, 2004* 2009* Camping 2005, Sodankylä 2005* Rovaniemi 2007, 2003, 4x2001, 2x2000, 1996,1989, Lapin taitelijaseura Keravalla 2002 1988, 1983, 1982, 1974 Pohjoismainen leijanäyttely, Helsinki 2002* Ivalo 2005, 2003, 2002, 2001, 1998, 1993, 1992, 1989, Lapin Lumo, Helsinki 2002* 1988, 1984 Viitasaari 1999, 1998* Ylitornio, Siunattu Hymy 2004* Hallaa, Utsjoki 1998 Tampere 2003 Ivaloa, Ivalo 1997 Karasjoki 2002* Hallaa, Ranua 1995 Inari 2002, 2001,1991 Ruotsi 1994, 1991, 1989, 1987, 1980, 1972 Jyväskylä 1993 Art Eroc, Rovaniemi 1994 Rovaniemen taidemuseo 1990* Shamaanikesä, Tornion taidemuseo 1993* Kemin taidemuseo 1989* Kevon
    [Show full text]
  • Imagining a New Society
    TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS SARJA - SER. B OSA - TOM. 358 HUMANIORA Johanna Ruohonen IMAGINING A NEW SOCIETY Public Painting as Politics in Postwar Finland TURUN YLIOPISTO UNIVERSITY OF TURKU Turku 2013 From the Department of Art History School of History, Culture and Arts Studies University of Turku FIN-20014 Turku Finland Supervisors Professor Altti Kuusamo University of Turku Dr. Anja Kervanto Nevanlinna, Senior Research Fellow University of Helsinki Pre-examiners Professor Jonathan Harris Winchester School of Art, University of Southampton Dr. Liisa Lindgren University of Helsinki Opponent Dr. Liisa Lindgren University of Helsinki Custos Professor Altti Kuusamo University of Turku Layout: Päivi Valotie On the cover: Tove Jansson, “Electricity”, 1945. Oil on insulate board, 286 x 213 cm. Helsinki Art Museum. Photo: Hanna Riikonen, Helsinki Art Museum. ISBN 978-951-29-5293-9 (PRINT) ISBN 978-951-29-5294-6 (PDF) ISSN 0082-6987 Painosalama Oy – Turku, Finland 2013 TABLE OF CONTENTS Acknowledgements 7 Preface: Re-visioning the Invisible 9 I PUBLIC PAINTING IN THE SOCIETY AND IN ART HISTORY 1. The Politics of Public Painting Monumental Painting as Public Art 15 Being Public 17 Private Sector Public Painting 23 Public Art and Agency 26 Monumental Memories: Art in Remembering and Forgetting 29 Setting the Framework 32 2. Public Painting in Art History Mural, Monumental, or Public? 36 Between High Art and Decoration 38 National Art in an International Context 41 The Uninteresting Public Painting 47 Building a Tradition (of Ignoring Public Paintings) 49 II FORMULATING NATIONAL ART 3. Picturing Ideologies Nationalism and the Early Finnish Public Painting 57 Realising an Ideology 62 National and Foreign 68 Addressing a Divided Nation 75 On a Lighter Tone 82 National Character for Art 87 “Art for the People” 94 4.
    [Show full text]
  • Toimintakertomus Rovaniemen Kaupungin Museotoimi
    Toimintakertomus 2004 Rovaniemen kaupungin museotoimi 1 Kansi muokattu kuvasta: Helskog 1988. One of the main panels in Alta. Teoksessa Myanndash, Rock Art in the An- cient Arctic. Toim. Kare, Antero 2000. Arctic Centre Foundation Rovaniemi, Gummerus kirjapaino oy, Jyväskylä, s. 24-25. Julkaisija: Rovaniemen kaupungin museotoimi Taitto: Suvi Pohjoisaho 2 3 ROVANIEMEN KAUPUNGIN MUSEOTOIMEN TOIMINTAKERTOMUS 2004 Lapin maakuntamuseo 4 Rovaniemen taidemuseo 4 Yleistä 4 Lapin maakuntamuseo 6 Kokoelmat 6 Arkisto ja kirjasto 7 Näyttelyt 9 Maakunnallinen museotyö 11 Museo ja yleisö 12 Opetus 13 Julkaisut 14 Tiedotus ja markkinointi 15 Toimitilat 15 Rovaniemen taidemuseo 16 Näyttelyt 16 Aluetaidetoiminta 26 Museopedagogiikka 28 Kokoelmat 28 Arkisto, kirjasto ja Digmo-projekti 32 Tapahtumat 33 Toimitilat 33 Museotoimen hallinto 34 Museotoimen henkilökunta 34 Lapin maakuntamuseo 34 Rovaniemen taidemuseo 37 Talous 39 2 3 Lapin maakuntamuseo on alueellinen keskusmuseo, jonka toiminta-alueena on Lapin lääni lukuun ottamatta Tornionjokilaaksoa ja Kemin seutua. Museo avattiin 1975 Lappia-talon yhteydessä. Vuonna 1992 museo sai uudet tilat Arktikumissa, ja 1994 museon perusnäyttely Selviytyjät sai Euroopan neuvoston museopalkinnon. Museon uusi perusnäyttely Pohjoiset keinot avattiin joulukuussa 2003. Museon perustehtäviä ovat esineellisen ja muun kulttuuriperinnön keruu, tallennus, tutki- mus ja esittely. Lapin maakuntamuseo Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi www.rovaniemi.fi/maakuntamuseo Rovaniemen taidemuseo avattiin lokakuussa 1986 arkkitehti, professori
    [Show full text]
  • 2 Lapin Maatalous
    145 MTT:n selvityksiä 145 MTT:n selvityksiä 145 Monialaisuus maaseutuyrityksen mahdollisuutena Monialaisuus maaseutuyrityksen mahdollisuutena Lauri Juntti Leena Rantamäki-Lahtinen Maaseutu MTT:n selvityksiä 145 62 s. Monialaisuus maaseutuyrityksen mahdollisuutena Lauri Juntti Leena Rantamäki-Lahtinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ISBN 978-952-487-124-2 (Verkkojulkaisu) ISSN 1458-5103 (Verkkojulkaisu) www.mtt.fi /mtts/pdf/mtts145.pdf Copyright MTT Lauri Juntti ja Leena Rantamäki-Lahtinen Julkaisija ja kustantaja MTT Taloustutkimus, Luutnantintie 13, 00410 Helsinki www.mtt.fi /mttl Jakelu ja myynti MTT Taloustutkimus, Luutnantintie 13, 00410 Helsinki Puhelin (09) 56 080, telekopio (09) 563 1164 sähköposti julkaisut@mtt.fi Julkaisuvuosi 2007 Kannen kuva Kantoniemen tuvat Esipuhe Maatilan toimintojen ulottamista perusmaatalouden ulkopuolelle on tutkittu toistaiseksi mel- ko vähän, vaikka kyseessä on melko yleinen ja vanhakin ilmiö: joka kolmas suomalainen tila on monialainen. Maatalouden muutospaineiden myötä viljelijäväestön osallistuminen muun yritystoiminnan kehittämiseen on maaseudun yritystoiminnan ja elinvoimaisuuden kannalta entistä ajankohtaisempaa. Maatilan yritystoiminnallista monialaistamista valottavalle tuo- reelle tutkimustiedolle on kasvava tarve maaseudun kehittämisessä. Tässä MTT:n selvityksiä sarjan raportissa julkaistaan kaksi monialaisuutta koskevaa artikkelia, joista ensimmäinen koskee muun yritystoiminnan aloittamisen edellytyksiä lappilaisilla maatiloilla ja toisessa pureudutaan monialaisen tilan kehitykseen
    [Show full text]
  • Sopimus Lapin Kirjastojen Yhteistoiminnasta
    Sopimus Lapin kirjastojen yhteistoiminnasta 1. Sopijaosapuolet Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunginkirjasto – Lapin maakuntakirjasto Jorma Eton tie 6, 96100 Rovaniemi Enontekiön kunta Inarin kunta Kemin kaupunki Kemijärven kaupunki Keminmaan kunta Kittilän kunta Kolarin kunta Muonion kunta Posion kunta Ranuan kunta Sallan kunta Simon kunta Sompion kirjasto Tervola kunta Tornion kaupunki Tornionlaakson kirjasto Utsjoen kunta Sopijaosapuolet muodostavat Lapin kirjaston. 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Viisi Lapin kuntaa Inari, Kolari, Sodankylä, Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta allekirjoitti sopimuksen yhteisjärjestelmästä järjestelmätoimittajan kanssa 18.12.1991. Seuraavana vuonna yhteisjärjestelmä sai nimekseen Aurora. Vuoteen 1997 mennessä Auroraan oli liittynyt kaksitoista Lapin läänin kuntaa. Perustajakuntien lisäksi mukana olivat Sallan, Savukosken, Pelkosenniemen, Utsjoen, Ylitornion, Pellon ja Kemijärven kunnat, sekä Rovaniemen ammattikoulutuksen kuntayhtymän ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun kirjasto. Aurora nimi vaihtui Lapin kirjastoksi yhteisen hankkeen kautta, jossa selvitettiin mahdollisuus hankkia yhteinen graafinen kirjastojärjestelmä kaikille Lapin läänin kirjastoille. Vuonna 2004 Lapin kirjastoon liittyivät Aurora- kirjastot ja niiden lisäksi Kittilän, Tornion kirjastot sekä Rovaniemen ja Länsi-Lapin toisen asteen oppilaitosten kirjastot. Samana vuonna Rovaniemen ammattikorkeakoulun kirjasto erosi ryhmästä. Vuonna 2007 Lapin kirjastoon liittyi vielä kaksi kuntaa, Enontekiö ja Muonio. Vuonna 2007 Lapin kirjastoon
    [Show full text]
  • GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 19/3614/-86/1/10 Koskee: 3613 Rovaniemen Maalaiskunta Vanttausjärvi Markku Rask 28.2.1986
    GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 19/3614/-86/1/10 Koskee: 3613 Rovaniemen maalaiskunta Vanttausjärvi Markku Rask 28.2.1986 VOLFRAMITUTKIMUKSET VANTTAUSJÄRVEN ALUEELLA ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VUOSINA 1980 JA 1982 2 YHTEENVETO Vanttausjärven alueen volframitutkimukset saivat alkunsa Seppo Määtän Geologian tutkimuskeskukselle vuosina 1978 - 1980 lähettämistä kansan- näytteistä, jotka volframin ohella sisälsivät kuparia ja joskus kobolttia ja molybdeenia. Tutkimukset aloitettiin kesällä 1980 ja niistä löydettiinkin muutamia mielen- kiintoisia scheeliittiä sisältäviä lohkareita. Samaan aikaan Rautaruukki Oy oli aloittanut myöskin kansannäytteestä alkunsa saaneet volframitutkimukset Vanttausjärven alueen luoteisosassa. Geologian tutkimuskeskuksen ja Rauta- ruukki Oy:n kesken sovittiin, että vuodesta 1981 lähtien Rautaruukki Oy yksin jatkaa volframitutkimuksia Kemijoen pohjoispuolella. Kesällä 1982 Geologian tutkimuskeskus tutki Kemijoen itäpuolella Ranta- Tulkkivaarassa muutaman scheeliittipitoisen kansannäytteen löytöympäristöä. Näissä tutkimuksissa ei tavattu scheeliittiä ja tutkimukset lopetettiin. 3 SISÄLLYS 1. Johdanto 3 2. Suoritetut tutkimukset 5 3. Loppupäätelmät 8 4. Kirjallisuus 12 5. Liittyy 13 4 1. JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Rovaniemen maalaiskunnassa Rovaniemen itäpuolella seuraavien 1:20 000 karttalehtien alueella: 3613 03 (Kampsa-aapa), 06 (Ten- nilä), 09 (Vanttauskoski); 3614 01 (Jyrhämävaara), 02 (Kulus), 04 (Kulus- selkä), 05 (Vika), 07 (Vanttausjärvi), 08 (Köyry) (kuva 1). Kemijoen etelä- puoleinen alue on varsin hyvin paljastunutta
    [Show full text]
  • Rovaniemen Maakuntakaavakartta
    Tapanivuoma Kukasjärvi Keinoaapa kr Mattisvuoma Torvinen Sudenvaara Mukkala AT Uimaniemi Kaikuranta Viitaranta Korteaapa Lentovaara Törmänen M Ç È N Korkeakangas Tainio 374 o Kukasjärvi Kairala Vuoma l a 5 Lohiniva k Keski-Luosto r o Porosaari Unari Peuraselkä v sp j RM a Erlanti o Kuusiaapa Jänkälä jo sp k Sokanaapa k O i 1418 LAPIN LIITTO Porkkavaara u i MT RA n Kukasvaara Kätkävaara Hallituskatu 20 B a Kuusela Ylijoki Sinettä AT Ritaselkä PL 8056 5077 s sp Orresokka Poikajärvi EO 7272 jo Seipäjärvi È Suvanto 96101 ROVANIEMI Æ k Lehtovaara MT 363 Akanvaara 2660 i MT Liittovaara Morottaja LUOSTO Kitinen Puh. (016) 3301000 5080 5 Rahkavaara Telefax 016-318 705 yt SL Unari Luosto sp Taapaselkä Tainiovaara 5078 Mitkasjärvi Kaikoselkä RA 4236 È AT sp Vesala 7295 Kummitsoiva È V at KilpiaapaMT Vasaniemi Ruopaspalo Liivaselkä Kemijoki362 AT Vasaselkä Parnavaara Porokari sp 840 Vasikkajärvi Uusipalo5081 M 5 i 347 k Lehtojärvi AT Käyläselkä jo 4513 Taapajärvi n Mairivaara Latvajärvi Joukahaisvaara a AT Norvajärvi 362 Keskikari d T u 5 Æ Sadinvaara a Molkojoki V a Vuojärvi 364 Nuuksvaara a Takajärvi R p Pelkosenniemi a Perttaus P 837 Vuovaara LL Lamminvaara e ROVANIEMEN MAAKUNTAKAAVA jo r Kuukkeli M Maijanen k tt sp i a SL sp 1622 Olkka-Toramoselkä Z u Käärmelehto Seipäjoki Vuotosjoki È 4513 s Kuoppaoja È jo Mairijoki k N Vuojärvi 4236 Norvajärvi i ie AT Pyytöselkä sj Auvojärvi Latvavaara Kokonaapa RANUA *** ROVANIEMEN MAALAISKUNTA Räväsjärvi ok sp Pyhäjärvi MT Koiramännikkö i Saarikangas HelisteKorvakumpu 362 kr Molkoköngäs SL 5081 Pettelmävaara
    [Show full text]
  • Cities of the Baltic Sea Region – Development Trends at the Turn of the Millennium
    Cities of the Baltic Sea Region – Development Trends at the Turn of the Millennium Tomas Hanell & Jörg Neubauer NORDREGIO 2005 Nordregio Report 2005:1 ISSN 1403-2503 ISBN 91-89332-52-0 ©Nordregio 2005 Analysis & text: Tomas Hanell Statistics: Jörg Neubauer Cartography & graphics: Patrik Tornberg, Tomas Hanell Dtp: Jörg Neubauer Linguistic editing: Chris Smith Repro and print: Katarina Tryck AB, Stockholm, Sweden Copies: 1500 Price: EUR 35,- Nordic Council of Ministers Nordic Council Nordregio Store Strandstraede 18 P.O.Box 3043 P.O.Box 1658 DK-1255 Copenhagen K DK-1021 Copenhagen K SE-11186 Stockholm Phone: +45-33-960 200 Phone: +45-33-960 400 Phone: +46-8-463 54 00 Fax: +45-33-960 202 Fax: +45-33-111 870 Fax: +46-8-463 54 01 http://www.norden.org http://www.norden.org http://www.nordregio.se Nordic co-operation takes place among the countries of Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, as well as the autonomous territories of the Faroe Islands, Greenland and Åland. The Nordic Council is a forum for co-operation between the Nordic parliaments and governments. The Council consists of 87 parliamentarians from the Nordic countries. The Nordic Council takes policy initiatives and monitors Nordic co- operation. Founded in 1952. The Nordic Council of Ministers is a forum of co-operation between the Nordic governments. The Nordic Council of Ministers implements Nordic co-operation. The prime ministers have the overall responsibility. Its activities are co-ordinated by the Nordic ministers for co-operation, the Nordic Committee for co-operation and portfolio ministers. Founded in 1971.
    [Show full text]