Inarin Matkailueurot Ja -Työpaikat

Nordia Tiedonantoja

Numero 1/2008

Inarin matkailueurot ja -työpaikat

Pekka Kauppila & Jarkko Saarinen (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja

Osoite: Maantieteen laitos PL 3000 90014 OULUN YLIOPISTO [email protected]

Toimittajat: Juho Luukkonen, Marja Anttonen & Matti-Pekka Karikko

Nordia Tiedonantoja ISBN 978-951-42-8747-3 ISSN 1238-2078

Multiprint Oulu 2008 Sisällys

Esipuhe 1 Jarkko Saarinen

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Inarin kunnassa vuonna 2005 3 Heini Rosqvist

Johdanto 3 Tutkimusalue 6 Tutkimusaineisto 12 Tutkimusmenetelmät 15 Matkailun tulovaikutukset 21 Matkailun työllisyysvaikutukset 25 Matkailun palkkatulovaikutukset 31 Matkailun kunnallistaloudelliset vaikutukset 34 Matkailun taloudellisten vaikutusten kehitys 1997–2005 36 Matkailun kehittäminen 40 Yhteenveto 47 Lähteet 50 Liitteet I–IV 53

Inarin kunnan matkailun kehittäminen: näkökulmia keskus–periferia-asetelmasta 69 Pekka Kauppila

Inarin kunta Lapin matkailun aluerakenteessa: matkailutarjonnan ja -kysynnän tarkastelu 89 Riikka Leinonen

Inarin matkailun aluetaloudellisten vaikutusten seurantajärjestelmä 103 Kaisa Herranen & Tanja Vallo

Nordia Tiedonantoja 1/2008 Jarkko Saarinen Esipuhe Matkailun aluetalouden tutkimus Inarissa

Matkailun kehittämiseen on viime vuosina kohdistunut kasvavassa määrin odotuksia. Näille odotuksille on monessa suhteessa katetta, sillä matkailu on Suomessa ja erityisesti Pohjois-Suomessa edelleen kasvava elinkeino, joka työvoimavaltaisena alana ylläpitää monia syrjäseutujen kyliä, yhteisöjä ja niiden palvelurakenteita. Pohjois-Suomen alueke- hitystyössä matkailun tarjoamiin mahdollisuuksiin myös uskotaan. Lapista ei juuri löydy kuntaa, joka ei nostaisi matkailua esille kehittämisstrategiassaan. Monissa Lapin kunnissa matkailu saattaa myös edustaa lähes ainoaa varteenotettavaa elinkeinoa, jolla on realistisia toiminta- ja kehittämismahdollisuuksia myös tulevaisuudessa; perinteisten elinkeinojen roolin kaventuessa, tuotannollisen toiminnan ja väestön huvetessa keskuksiin on matkailusta monin paikoin muodostunut ’viimeinen oljenkorsi’ johon tarttua. Kaikilla alueilla ei kuitenkaan ole edellytyksiä nousta merkittäviksi matkailukohteiksi, eivätkä nykyisessä kansainvälisessä kilpailutilanteessa pelkät ’luontaiset mahdollisuudet’ yksinomaan riitä. Lisäksi tarvitaan tehokasta uusien tuotteiden kehittämistyötä, saavutettavuuden parantamista ja sitä paljon puhuttua markkinointia, mutta kasvavassa määrin myös tietoa muun muassa siitä, miten alueen matkailutalous toimii, millaisia vaikutuksia sillä on ja miten matkailun aluetalousvaikutuksia olisi mahdollista parantaa. Tämä Oulun yliopiston maantieteen laitoksen ja Inarin kunnan yhteistutkimushanke pyrkii tuottamaan vastauksia koskien matkailun aluetalouden toimintaa Inarin kunnassa. Inari on tunnettu ja tunnustettu matkailukunta, joka kuuluu uusimman Suomen matkailun aluerakennetutkimuksenkin perusteella maamme korkeimpaan A-luokkaan. Pitkäjänteinen matkailun kehitystyö onkin tuottanut kunnassa hyvää tulosta ja matkailun kehittäminen on alueella priorisoitu korkealle. Matkailutalous on monin osin riippuvainen julkisesta tuesta ja tämän tuen mitoittaminen, tehokas kohdentaminen ja perustelu tarvitsevat luotettavaa tausta- ja seurantatietoa aluetalousvaikutuksista. Tässä julkaisussa Heini Ros- qvistin osaraportti päivittää tietoja Inarin kunnan matkailun aluetalousvaikutuksista ja niiden toimialakohtaisesta jakautumisesta. Samassa yhteydessä on lisäksi tuotettua tietoa yritysten ja kunnan eri osa-alueiden välisestä yhteistyöstä. Tämä luo pohjaa matkailutalouden alueellisen verkottumisen ja matkailun aluetalouden toimintamallien arvioinnille. Raportin toisessa osassa FT Pekka Kauppila tarkastelee matkailun ja aluekehityksen suhdetta keskittyen erityisesti matkailukeskusten rooliin. Tämän jälkeen FL Riikka Leinonen asemoi Inarin osaksi Lapin matkailun aluerakennetta hyödyntäen tuoretta valtakunnallista Suomen matkailun aluerakennetutkimusta. Lopuksi fil. yo. Kaisa Herranen ja fil. yo. Tanja Vallo esittelevät seurantajärjestelmän, jonka avulla on mahdollista selvittää Inarin kuntaan suuntautuvan matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia vuositasolla. Käsillä oleva raportti on jatkoa Inarin kunnan ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen pitkäaikaiselle yhteistyölle. Yhteistyöhankkeen ohjausryhmään kuuluivat Elinkeinoyhtiö InLike Oy:n edustajina Terho Kinisjärvi, Teuvo Katajamaa ja toimitusjohtaja Jaana Sei- piharju, Pohjois-Lapin Matkailu Oy:stä toimitusjohtaja Sanna Kortelainen, Inarin kunnan edustajina Kari Tammela, Sisko-Mirja Jefremoff ja kunnanjohtaja Reijo Timperi sekä Ou-

Esipuhe - Matkailun aluetalouden tutkimus Inarissa Nordia Tiedonantoja 1/2008 lun yliopiston maantieteen laitokselta professori Jarkko Saarinen, tutkimusasiamies Pekka Kauppila, tutkija Riikka Leinonen ja fil. yo Heini Rosqvist. Ohjausryhmän puheenjohtaja oli Terho Kinisjärvi ja sihteeri Heini Rosqvist. Uskon, että Inarin matkailun aluetaloutta käsittelevä raportti antaa paitsi tietoa myös luottamusta matkailun pitkäjänteiseen kehit- tämistyöhön Inarin kunnassa ja laajemmin Ylä-Lapissa.

Oulussa 31.1.2008

Jarkko Saarinen Maantieteen professori Tutkimushankkeen vastuullinen johtaja

Nordia Tiedonantoja 1/2008 Heini Rosqvist

Heini Rosqvist

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Inarin kunnassa vuonna 2005

Johdanto kunnan päätöksenteossa sekä suunnittelu- ja kehittämistyössä. Tieto matkailun talou- Matkailun taloudelliset vaikutukset dellisesta merkityksestä on tärkeää muun muassa elinkeinopoliittisten strategioiden ja Matkailu on yksi maailman nopeimmin hankkeiden suunnittelussa. Julkinen sektori, kasvavista elinkeinoista. Maailman matkai- kuten kunta, käynnistää ja rahoittaa usein lujärjestön (World Tourism Organization, matkailuun perustuvaa aluekehittämistä UNWTO) mukaan kansainvälisten matko- (Riipinen 2005: 11). Jos matkailun suhteel- jen määrä ylitti 800 miljoonaa vuonna 2005. linen merkitys aluetaloudessa on suuri, sen Samana vuonna Suomen ulkomailta saama kehittämiseen myös ohjataan resursseja matkailutulo oli 1,8 miljardia euroa ja kasvua (Kauppila 2000: 4). edellisvuoteen verrattuna oli viisi prosenttia Matkailun myönteisistä talousvaikutuk- (SVT 2006a: 5, 7). sista voidaan erottaa välittömät, välilliset ja Matkailu on alueellinen ilmiö, joka on johdetut vaikutukset (kuva 1). Matkailijoi- Suomessa keskittynyt suurimpiin kaupun- den käyttäessä rahaa tavaroihin ja palvelui- keihin ja matkailukeskuksiin. Valtakun- hin kohdealueella aluetalouteen kohdistuu nallisesti matkailutulo ja -työllisyys ovat välittömiä tuloja työllisyysvaikutuksia. korkeimmat juuri näillä alueilla, mutta myös Matkailun välilliset tuloja työllisyysvaiku- maaseudulla ja perifeerisillä alueilla matkai- tukset aiheutuvat välitöntä matkailutuloa lun suhteellinen osuus aluetaloudesta voi saavien yritysten tavara- ja palveluostoista olla suuri. Matkailu on paikoin tärkeä alue- kohdealueelta. Indusoidut eli johdetut kehityksen väline ja elinvoimaisuuden ylläpi- vaikutukset tarkoittavat rahamäärän li- täjä (Järviluoma 1997: 129; Konttinen 2005: sääntymistä aluetaloudessa, kun matkailun 9–10). Matkailu edistää elinkeinotoimintaa ansiosta työllistyneet käyttävät osan pal- toisaalta vapaa-ajan asutuksen ja toisaalta kastaan tavaroiden ja palveluiden ostoon suurten investointien, esimerkiksi hotellien, alueella. Välillisiä ja johdettuja vaikutuksia kautta. Matkailu työllistää erityisesti naisia ja kutsutaan kerrannaisvaikutuksiksi. Alueta- nuoria, jotka syrjäseuduilla ovat useammin lous hyötyy matkailusta lisäksi verotulojen työttömänä ja muuttavat herkemmin pois kautta (MEK 1983: 5; Kauppila 1999a: 88). alueelta kuin muu väestö (Järviluoma 1997: Kun matkailun kokonaisverotulolisäyksestä 129; Hemmi 1993: 219). ja muista alueen matkailusta kertyneistä tu- Tutkimustietoa matkailuelinkeinon loista vähennetään alueen matkailumenot, vaikutuksista paikallistalouteen tarvitaan saadaan matkailun aluetaloudellinen (esim.

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset... Nordia Tiedonantoja 1/2008

Kuva. 1. Matkailun tuloja työllisyysvaikutusten muodostuminen kunnan aluetaloudessa (Vuoristo 1998: 124; Juntheikki & Korhonen 2005: 4, omin lisäyksin). kunnallistaloudellinen) nettotulos (ks. MEK Tutkimuksen yksityiskohtaiset tavoitteet 1983: 5). ovat selvittää Inarin kunnan matkailun

Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet - välittömät ja välilliset tulovaikutukset,

Työn tarkoituksena on selvittää Inarin kun- - välittömät, välilliset ja johdetut työlli- nan matkailun aluetaloudelliset vaikutukset syys- ja palkkatulovaikutukset, vuonna 2005. Tutkimuksessa tarvittavat tie- - välittömät, välilliset ja johdetut verotu- dot kerättiin vuodelta 2005, sillä se oli tuo- lovaikutukset, rein Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikka- rekisteristä saatavilla oleva tilastointivuosi. - kunnallistaloudellinen nettotulos ja

Nordia Tiedonantoja 1/2008 Heini Rosqvist

- taloudellisten vaikutusten kehitys vuo- Matkailuyritys saa välitöntä matkailutuloa teen 1997 verrattuna. matkailijoilta. Primaarinen matkailuyritys, esimerkiksi hotelli, saa tulonsa lähes yksin- Lisäksi tutkitaan omaan matkailusta. Sekundaarinen matkailuyritys, esimerkiksi huoltoasema, palvelee - yritysten ja julkistahojen välisen matkai- pääasiassa paikallisia asiakkaita mutta myös luyhteistyön toimivuutta Inarin kunnas- matkailijoita (Vuoristo 1998: 123). sa, - yritysten keskinäistä matkailuyhteistyötä Matkailuliikevaihto on matkailijoiden aiheut- eri toimialojen ja kunnan eri osa-aluei- tama osuus yrityksen liikevaihdosta (Jyvälä den välillä Inarin kunnassa sekä 1981: 9). Usein matkailuliikevaihdosta ei ole saatavilla tarkkaa tietoa, joten se perustuu - inarilaisten yritysten muille alueille yrittäjän omaan arvioon. suuntautuvia matkailuun liittyviä ostoja ja myyntiä. Taloudelliset vaikutukset syntyvät tuotettaessa Tutkimus on osa Inarin kunnan ja Oulun sellaisia tavaroita ja palveluita, jotka vaativat yliopiston maantieteen laitoksen hanketta panosten, työvoiman ja pääoman käyttöön- ”Inarin matkailueurot ja -työpaikat”. Tutki- ottoa, aikaansaavat suoraan valtion tuloja muksen tuloksia hyödynnetään laadittaessa ja vaikuttavat valtion taseeseen (TSA in matkailun aluetaloudellisten vaikutusten depth… 2002). Määritelmä soveltuu myös seurantajärjestelmää, jonka avulla on mah- muihin alueyksiköihin, kuten kuntaan. dollista mitata jatkossa vuosittain matkailun taloudellisia vaikutuksia Inarin kunnassa. Kerrannaisvaikutus on matkailijoiden paik- Tässä tutkimuksessa esitettyjä tunnuslukuja kakunnalle jättämää rahaa, joka saa aikaan käytetään oletusarvoina taloudellisten vaiku- uutta kulutusta, tuotantoa, palkkatuloja ja tusten päivittämisessä. verotuloja (Vuoristo 1998: 123).

Käsitteet Matkailutulo on se bruttotulo, jonka yritykset tai yksityiset henkilöt saavat taloudellisen Matkailu on matkustamista henkilön ta- toimintansa tuloksena matkailijoilta (Jyvälä vanomaisen elinympäristön ulkopuolelle 1981: 9). Se koostuu välittömistä, välillisistä ja korkeintaan yhden vuoden oleskelua ja johdetuista matkailutuloista (Vuoristo siellä vapaa-ajan, työn tai muun toiminnan 1998: 123). vuoksi, josta henkilö ei saa rahallista korva- usta vieraillusta paikasta (TSA in depth… Välitön tulovaikutus tarkoittaa liikevaihdon 2002). kasvua matkailu- ja muissa yrityksissä, kun matkailijat hankkivat alueelta tavaroita ja Matkailija on henkilö, joka matkustaa ta- palveluita (MEK 1983: 5). vanomaisen elinpiirinsä ulkopuolelle edellä kuvatun kaltaisesti (TSA in depth… 2002). Välillinen tulovaikutus tarkoittaa liikevaihdon Täten esimerkiksi Inarissa säännöllisesti kasvua yrityksissä, jotka toimittavat tavaroi- työssäkäyviä henkilöitä ei luokitella mat- ta tai palveluita suoraa matkailutuloa saaville kailijoiksi. yrityksille (MEK 1983: 5).

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset... Nordia Tiedonantoja 1/2008

Välitön työllisyysvaikutus tarkoittaa matkailu- etelässä Sodankylä ja Kittilä sekä lännessä yritysten työllistämien henkilöiden määrää Enontekiö. Rajanaapureita ovat Norja ja (Vuoristo 1998: 123). Venäjä.

Välillinen työllisyysvaikutus syntyy, kun mat- Luonto kailuyritykset ostavat tavaraa tai palveluita alihankkijayrityksiltä, jotka työllistävät Inarin kunnan pinta-alasta 12,4 prosenttia (2 ihmisiä. Esimerkiksi hotellit työllistävät pe- 148 km²) peittyy vesistöistä, josta noin puo- suloita tai vähittäiskaupat elintarvikkeiden let muodostaa Suomen kolmanneksi suurin jalostajia. Nämä yritykset voivat edelleen järvi, Inarijärvi (1 043 km²). Pisimmät joet työllistää muita yrityksiä, jolloin puhutaan ovat Ivalojoki ja Juutuanjoki. Maisemaa toisesta ja sitä seuraavista yrityskierroksista hallitsevat metsä- ja tunturimaastot. Inarin (Vuoristo 1998: 124). kunta kuuluu pohjoisboreaaliseen metsäkas- villisuusvyöhykkeeseen, ja vallitseva puulaji Palkkatulovaikutukset ovat matkailun an- sen metsissä on mänty. Kunnan pohjois- siosta työllistyneiden kuntalaisten saamia osassa vastaan tulevan kuusen pohjoisrajan palkkatuloja (MEK 1983: 5; Hemmi 1993: jälkeen havumetsät vaihtuvat koivumetsiksi 219). ja tunturikoivikoiksi (Suomen kartasto 1988: 5, kuvat 5a, 5b, 5c). Korkeimmat huiput Indusoidut eli johdetut vaikutukset syntyvät ovat Sokosti (718 m), Kiilopää (546 m) ja matkailu- ja toimittajayritysten työntekijöi- Kaunispää (438 m). Kunnan pinta-alasta 72 den kulutuksen seurauksena alueen muissa prosenttia luokitellaan suojelualueiksi, joihin yrityksissä. Kulutus kasvattaa yritysten kuuluvat Euroopan suurin kansallispuisto liikevaihtoa ja sitä kautta syntyy johdettua Lemmenjoen kansallispuisto ja osa Urho työllisyyttä sekä palkka- ja verotuloja (MEK Kekkosen kansallispuistosta sekä muun 1983: 5, 23). muassa Hammastunturin, Muotkatunturin, Sarmitunturin ja Vätsärin erämaa-alueet Verotulovaikutus tarkoittaa kunnan saamia (Luhta 2002: 172; Inarin kunta 2006). verotuloja matkailun ansiosta välittömästi, Sääolot Pohjois-Lapissa vaihtelevat usein välillisesti tai johdetusti työllistyneiltä ihmi- ja äkillisesti. Keskilämpötila Inarin kunnan siltä (MEK 1983: 5). alueella on kesällä 10 – 14 ja talvella -12 – -14 astetta. Koko vuoden keskilämpötila, 0 – -2 astetta, on Suomen alhaisin. Pysyvä lumipeite sataa Inariin yleensä lokakuun Tutkimusalue lopussa ja sulaa toukokuussa (Ilmatieteen laitos 2007). Kaamos kestää Ivalon korkeu- Sijainti della 39 päivää. Kesällä aurinko ei laske yli kahteen kuukauteen. Ruskan väriloistosta Inarin kunta sijaitsee Pohjois-Suomessa, voidaan nauttia yleensä elokuun lopulta Lapin läänissä Ylä-Lapin alueella. Inari syyskuun puoliväliin (Luhta 2002: 17–21). on 17 321 km² laajuinen ja pinta-alaltaan Inarin maaperän erikoisuutena on siitä Suomen suurin kunta (Inarin kunta 2006). löytyvä kulta. Peruskallion eroosion myötä Sen naapurikuntia ovat pohjoisessa Utsjoki, miljoonien vuosien aikana esiin tullut kulta

Nordia Tiedonantoja 1/2008 Heini Rosqvist kulkeutui jääkauden aikana ja sulamisvesien Matkailulliset edellytykset ja matkailun mukana puroihin ja jokiin, joista sitä nyky- piirteet äänkin huuhdotaan Ivalojoella, Saariselällä ja Lemmenjoella (Luhta 2002: 17). Inarin kunta sijoittuu tuoreimmassa Suomen matkailun aluerakenne 2005 -tutkimuksessa Väestö (Leinonen ym. 2007) ylimmälle A-tasolle 19 muun kunnan kanssa. Tutkimukses- Inarin kunnan väkiluku oli 7 043 henkilöä sa luokitellaan Suomen kunnat niiden vuonna 2005. Inarin kunnan tärkeimmät matkailutarjonnan ja -kysynnän mukaan. taajamat ovat Ivalon kuntakeskus (3 379 Matkailutarjonta on jaettu luonnonveto- asukasta vuoden 2005 lopussa), Inari (459 voimaan, kulttuurivetovoimaan, majoitus-, asukasta) ja Saariselän matkailukeskus (331 ravitsemis- ja liikennepalveluihin sekä asukasta). Kunnan muuttotappio vuon- ohjelmapalveluihin ja tapahtumiin. Kunnat na 2005 oli 55 henkilöä ja väestö väheni on sijoitettu matkailutarjonnan määrän ja yhteensä 41 henkilöllä edellisvuoteen ver- monipuolisuuden mukaan hierarkkisesti rattuna (SVT 2006b: 180). Vuonna 2006 neljään matkailukuntaluokkaan. Vetovoi- väkiluku laski alle 7 000 asukkaaseen, ja matekijöiden pääryhmissä Inari sijoittuu väestön ennustetaan edelleen vähenevän. ylimmälle tasolle majoitus-, ravitsemis- ja liikennepalveluiden, luonnonvetovoiman Väestön ikärakenne vuonna 2005 oli Lapin sekä ohjelmapalveluiden ja tapahtumien kunnille tyypillinen: kunnan asukkaista 15,5 osalta mutta kulttuurivetovoiman osalta prosenttia oli lapsia, 69,1 prosenttia nuoria toiseen luokkaan. Inarin kunnan suuri pin- ja työikäisiä ja 15,4 prosenttia yli 65-vuoti- ta-ala vaikuttaa osaltaan vetovoimaisuuteen, aita (SVT 2006b: 136). Väestön keski-ikä sillä luonnonvetovoimaisia kohteita mahtuu oli yli 41 vuotta (Tilastokeskus 2006: 27). laajalle alueelle enemmän kuin pieneen Inarin kunta kuuluu saamelaisalueeseen, kuntaan. Kulttuurivetovoimaa mitattiin johon luetaan lisäksi Enontekiö, Utsjoki ja aineellisten indikaattorien avulla, joten Sodankylän pohjoisosa. Inarissa puhutaan esimerkiksi saamelaiskulttuuri tuli mukaan inarinsaamea, kolttasaamea ja jonkin verran ainoastaan saamelaismuseo Siidan kautta. pohjoissaamea. Saamea äidinkielenään pu- Muut A-tason kunnat ovat Lapin ja Järvi- hui 5,8 prosenttia Inarin väestöstä vuonna Suomen vahvoja matkailukuntia sekä Etelä- 2005 (Tilastokeskus 2006: 31). ja Länsi-Suomen suuria kaupunkeja. Inarin kunnan elinkeinorakenne pai- Leinosen ym. (2007) tutkimuksessa nottui palveluihin vuonna 2006. Työpai- tarkasteltiin myös kuntien matkailun ky- koista alkutuotannossa oli 10 prosenttia, syntää Kauppilan (1998) matkailualueiden jalostuksessa 8 prosenttia ja palveluissa 79 rakenneanalyysillä. Menetelmä perustuu prosenttia. Palveluista noin puolet tuotettiin yöpymisvuorokausitilastoista laadittuun ne- yksityisellä sektorilla. Suurimpiin työnanta- likenttään, jonka avulla määritellään alueen jiin kuuluivat Inarin kunta, Rajavartiolaitos matkailurakennetyyppi matkan tarkoituk- ja Metsähallitus. Työttömyysaste kunnassa sen ja matkailijoiden lähtöalueen mukaan. oli 17,8 prosenttia (Inarin kunta 2006). Inarin kunta luokiteltiin kansainvälisen vapaa-ajanmatkailun alueeseen. Vuonna 2005 kansainvälisen vapaa-ajanmatkailun

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset... Nordia Tiedonantoja 1/2008 yöpymisvuorokausien määrä oli Inarissa prosenttia ja koko maassa 26,1 prosenttia merkittävä sekä absoluuttisesti että suhteel- (SVT 2006a: 52). lisesti tarkasteltuna. Vuonna 2005 Inarin kunnan noin 13 Inarin kunnassa rekisteröidyt yöpymiset 500 vuodepaikasta lähes 80 prosenttia oli vuosina 1995–2003 on esitetty kuvassa Saariselällä, jonka osuus kunnassa rekis- 2. Tilastokeskuksella toteutetun mene- teröidyistä yöpymisistä oli 74 prosenttia telmäuudistuksen vuoksi vuodesta 2004 (Inarin kunta 2005: 39, 2006). Saariselkä lähtien matkailutilastojen tiedot eivät ole on rakennettu matkailukeskittymä, jossa täysin vertailukelpoisia sitä aikaisempiin on runsaasti majoitusliikkeitä ja lomakiin- tilastoihin. Inarin kunnassa rekisteröityjen teistöjä sekä monipuolinen palvelurakenne yöpymisten määrä ylitti ensimmäisen kerran sisältäen muun muassa kokous-, kylpylä- ja 300 000 vuonna 1997. Vuoden 2001 pienen liikuntatiloja, ravintoloita, ohjelmapalvelu- notkahduksen jälkeen määrä on kääntynyt yrityksiä ja kauppoja. Hiihto-, laskettelu- ja kasvuun. Vuonna 2004 Inarin majoitusliik- retkeilymahdollisuudet ovat runsaat (Vuo- keissä kirjattiin 353 105 yöpymistä, joista risto 1998: 102; Saariselkä 2020 2004: 2, 13). 45,8 prosenttia oli kansainvälisiä matkailijoi- Saariselän matkailualueeseen kuuluvat Laa- ta (SVT 2005a: 50). Vuonna 2005 Inari oli nila, Kiilopää, Kakslauttanen, Tankavaara, Lapin kuntien kärjessä 375 451 yöpymisellä. Urho Kekkosen kansallispuiston länsiosat Kansainvälisten matkailijoiden suhteellinen sekä lähellä sijaitsevat virkistysalueet (Saa- osuus Inarin kunnan yöpymisistä on kas- rinen 1997: 21). vanut vuodesta 1997 lähtien. Vuonna 2005 Inarin kunnan hotellikapasiteetin käyt- yöpyneistä 48,1 prosenttia oli kansainvälisiä töasteen vuoden 2005 keskiarvo, 49,9 matkailijoita. Lapissa vastaava luku oli 39,5 prosenttia, oli korkeampi kuin Lapin lää-

Kuva 2. Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset Inarin kunnassa 1995–2003 (SVT 1996: 30–31; SVT 1997: 41–42; SVT 1998: 44–45; SVT 1999: 46–47; SVT 2000: 46–47; SVT 2001: 42–43; SVT 2002: 48–49; SVT 2003: 48–49; SVT 2004: 48–49).

Nordia Tiedonantoja 1/2008 Heini Rosqvist nissä (41,2 %) mutta lähes sama kuin koko eniten Inarissa vieraili brittejä, norjalaisia maassa (49,1 %). Eniten hotellihuoneita ja japanilaisia. Koko Lapissa kävi eniten Inarissa oli käytössä maalis-huhtikuussa ja brittimatkailijoita, toiseksi eniten saksalaisia joulukuussa (kuva 3). Pienimmät käyttöas- ja seuraavaksi ranskalaisia. Inarin kunnassa teet mitattiin touko- ja lokakuussa. Kevätse- ja Lapissa ruotsalaisia ja venäläisiä matkai- sonki erottui Inarissa vielä selvemmin kuin lijoita yöpyi selvästi koko maan keskiarvoa Lapin läänissä keskimäärin, sillä lumi- ja vähemmän. hiihtokausi kestävät pohjoisessa pitempään. Inarin kunnassa sijaitsee kaksi kansain- Myös kesä-heinäkuussa sekä ruskasesongin välistä rajanylityspaikkaa: Raja-Jooseppi aikaan (syyskuu) käyttöasteet nousivat Lapin Venäjän rajalla ja Näätämö Norjan rajalla. keskiarvoa korkeammalle. Koko maahan Rajanylityspaikkojen kautta matkasi vuonna verrattuna talvikauden (joulu-huhtikuu) 2005 yhteensä 363 797 henkilöä, joista 87 käyttöasteet olivat Inarissa korkeampia, kun prosenttia ylitti rajan Näätämössä. Eniten taas touko- ja lokakuussa voidaan havaita rajanylityksiä tehtiin heinä-elokuussa (Oja selvä pudotus, kuten koko Lapin läänissä. 24.7.2007). Inarin läpi kulkevan E75-tien Yöpymistilastojen perusteella matkai- kautta liikkuu runsaasti matkailijoita poh- lijoiden suurimmat kansallisuusryhmät joiseen, muun muassa Nordkappiin. Inarissa vuonna 2005 olivat saksalaiset Ivalon lentoaseman matkustajamäärä oli ja ranskalaiset, jotka kattoivat noin kaksi 152 211 henkilöä vuonna 2005. Matkustajis- viidesosaa kaikista kansainvälisten matkai- ta kotimaisia oli 81 prosenttia. Kansainvä- lijoiden yöpymisistä (kuva 4). Seuraavaksi listen lentomatkustajien osuus on kasvanut

Kuva 3. Hotellihuoneiden käyttöasteet kuukausittain Inarin kunnassa, Lapin läänissä ja koko maassa vuonna 2005 (SVT 2005b: 4; SVT 2005c: 4; SVT 2005d: 4; SVT 2005e: 4, SVT 2005f: 4; SVT 2005g: 4; SVT 2005h: 4; SVT 2005i: 4; SVT 2005j: 4; SVT 2005k: 4; SVT2006c: 4; SVT 2006d: 4).

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset... Nordia Tiedonantoja 1/2008

Kuva 4. Eri kansallisuuksien suhteelliset osuudet kaikista kansainvälisistä yöpymisistä Inarin kunnassa, Lapin läänissä ja koko Suomessa vuonna 2005 (SVT 2006a: 53–61).

Ivalossa 2000-luvun alun muutamasta kolme erityistä painopistettä. Ensiksi ase- prosentista nykyiseen lähes viidennekseen maa pohjoisimman Euroopan johtavana (Ilmailulaitos 2002:16, 2003:22, 2004, 2005, matkailualueena pyritään vahvistamaan 2006, 2007). kaavoituksen avulla, panostamalla yhdys- kuntatekniikkaan, kehittämällä liikunta- ja Matkailuelinkeinon kehittäminen wellness-matkailua sekä parantamalla ohjelmapalveluiden toimintaedellytyksiä. Toisek- Inarin kunnan vuosille 2006–2007 laadi- si edistetään kansainvälistymistä Matkailun tun elinkeinopoliittisen ohjelman mukaan Pohjoinen Ulottuvuus -hankkeiden avulla kärkitoimialoja ovat matkailu, kylmätek- Northernmost Europe -alueella, johon nologia ja luonnonvarojen hyödyntäminen kuuluvat Pohjois-Lapin, Pohjois-Norjan (Inarin kunta 2005: 19). Ohjelmassa tode- ja Luoteis-Venäjän alueet. Kolmanneksi taan tavoitteeksi kehittää Inarista arktisen kehitetään E75-tien varren taajamia: Saari- luontomatkailun johtava alue Euroopassa. selkää johtavana matkailukeskuksena, Ivaloa Elinkeinojen kehittämisessä mainitaan hallinnollisena ja kaupallisena keskuksena

10 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Heini Rosqvist sekä Inarin kirkonkylää saamelaiskulttuurin seen luontomatkailuun ja matkailijoiden keskuksena ja järvimatkailun tukikohtana. määrän lisääntyminen halutaan hyödyntää. Matkailukalastusta kehitetään muun mat- Uhkina pidetään erityisesti vaikeutuvaa kailun osana. Lisäksi yritysten kansainvä- työvoimansaantia, lentoliikenteen suh- listymistä ja asukkaiden kielitaitoa pyritään dannevaihteluita sekä maanomistukseen edesauttamaan (Inarin kunta 2005: 2–3, 9, ja alueiden käyttöön liittyviä mahdollisia 12–14). ongelmia. Erityisesti luontomatkailuun ja Elinkeinopoliittisessa ohjelmassa on ohjelmapalveluihin tarvitaan tulevaisuu- kartoitettu kunnan vahvuuksia, heikkouksia, dessa lisää ammattitaitoisia työntekijöitä, mahdollisuuksia ja uhkia elinkeinotoiminnan kannalta (taulukko 1). Matkailuelinkeinoa mihin kunta varautuu muun muassa kou- ajatellen tärkeimpinä vahvuuksina pidetään lutustarjonnallaan. Vuosille 2006–2009 on luontoa ja ympäristöä, liikenneyhteyksiä ja lisäksi suunniteltu useita infrastruktuurin inhimillisiä voimavaroja. Heikkouksiin lue- ja ympäristön kehittämishankkeita, joista taan pieni asukasmäärä, yksipuolinen elin- suuri osa palvelee matkailua (Inarin kunta keinorakenne ja pitkät etäisyydet. Matkailu 2005: 16, 23). Vapaa-ajanasumisen odote- nähdään tärkeänä mahdollisuutena ja sen taan lisääntyvän kaikkialla, mutta kesämat- määrän ja merkityksen uskotaan kasvavan. kailun kehittämistä ei mainita ohjelmassa Matkailijoiden kasvava kiinnostus pohjoi- tarkemmin.

Taulukko 1. Inarin matkailun nelikenttäanalyysi (Inarin kunta 2005: 16).

VAHVUUDET HEIKKOUDET

• Ympäristö: • Pieni väestöpohja hiljaisuus, puhdas luonto, laajat erämaa- • Elinkeinorakenteen yksipuolisuus alueet • Elinkeinoelämän pääomien puute • Maantieteellisesti kansainvälinen sijainti • Tietyillä aloilla ammattitaitoisen työvoiman • Olemassa olevat liikenneyhteydet puute • Kunnan imago tunnettu ja hyvämaineinen • Pitkät etäisyydet kunnan sisällä ja sen • Monikulttuurisuus ulkopuolelle • Osaavat ja kehittämishaluiset ihmiset

MAHDOLLISUUDET UHAT

• Kasvava kiinnostus arktiseen • Väestön poismuutto luontomatkailuun • Kuntatalouden ongelmat • Pohjoisen sijainnin, pakkasen ja kaamoksen • Lentoliikenteen häiriötekijät hyödyntäminen • Epävarmuus maanomistusolosuhteiden • Mahdollisuus matkailijavirtojen järjestämisessä ja alueiden käytössä voimakkaaseen kasvattamiseen nykyisestä • Voimakas eläköityminen ja ammattitaitoisen • Saariselän kehittyminen kunnallisteknisten työvoiman saanti tulevaisuudessa investointien ja kaavoituksen myötä • Matkailuyöpymisten ja vapaa-ajan asumisen lisääntyminen koko kunnan alueella • Lento- ja raideliikenteen kehittyminen kohti pohjoista

11 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset... Nordia Tiedonantoja 1/2008

Tutkimusaineisto Inarin tutkimuksessa 1999. Toimiala lisättiin tutkimusmenetelmään vasta vuonna 2002 Tutkimuksen pääasiallinen aineisto kerättiin (vrt. Alakiuttu & Juntheikki 1999: liite II; postikyselynä Inarissa toimivilta yrityksiltä ks. Juntheikki 2002: liite II). Periaatteessa (liite I). Kyselylomakkeella selvitettiin muun vertailtavuuden vuoksi toimialojen tulisi olla muassa yritysten liikevaihto ja sen jakautu- täsmälleen samat, mutta kyseisen toimialan minen paikallisten asiakkaiden ja matkaili- mukaan ottaminen on perusteltua sen mat- joiden välillä, työntekijöiden lukumäärä ja kailullisen merkittävyyden takia. rakenne, palkkamenot ja niiden jakautu- Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä minen työntekijöiden asuinpaikkakunnan 235 toimipaikkaan. Kun määrästä vähen- mukaan sekä yrityksen ostomenot ja niiden nettiin yritykset, joilla ei ollut toimintaa toimialoittainen kohdentuminen alueelli- Inarin kunnassa vuonna 2005, toimipaik- sesti. Lisäksi selvitettiin hankintaketjujen kojen määräksi muodostui 193. Mikäli muodostumista ja yritysten yhteistyötä eri yritys oli Tilastokeskuksen listauksessa tahojen kanssa kunnan eri osa-alueilla. kahden eri toimialoihin kuuluvan toimiala- Tutkimuksen toimialaluokitus on Koil- koodin kohdalla (esim. huoltamotoiminta lismaan mallin mukainen ja perustuu ja kahvilatoiminta), yrittäjältä tarkistettiin Tilastokeskuksen vuonna 2005 voimassa jälkikäteen liikevaihdon jakautuminen ky- olleeseen toimialaluokitukseen (TOL 2002) seisten toimialojen kesken. Vuoden 2005 (ks. Kauppila 1999b: 140–141). Luokitus jälkeen toimintansa aloittaneiden yritysten on esitetty liitteessä II. Välitöntä matkai- vastaukset eivät ole mukana taloudellisten lutuloa saavat yritykset jaettiin kuuteen eri vaikutusten laskennassa, mutta niitä on toimialaan: korjaamo- ja huoltamotoiminta, hyödynnetty yhteistyöosion analyysissä. yleisvähittäiskauppa, muu vähittäiskauppa, Tilastokeskuksesta saatava yrityslista ei kata majoitus- ja ravitsemispalvelut, liikenne sekä kaikkia Inarissa toimivia matkailuyrityksiä. virkistys- ja muut palvelut. Tilastokeskuksen Inarin kunta tarkisti yrityslistan ennen lo- yritys- ja toimipaikkarekisteristä (TP15) ti- makkeiden lähettämistä, jotta tärkeitä yrityk- lattiin toimialoittaiset kokonaisliikevaihto- ja siä ei jäisi pois. Yrityslistan täydentäminen kokonaishenkilöstötiedot Inarin kunnasta vaatisi erikoistoimenpiteitä Tilastokeskuk- vuodelta 2005. Aineistoa käsiteltäessä selta saatavien kokonaisliikevaihtotietojen yleisvähittäiskauppa ja muu vähittäiskauppa osalta. Myös tutkimuksen toistettavuus ja yhdistettiin yhdeksi luokaksi, vähittäiskau- vertailtavuus voisivat heikentyä. paksi (ks. Kauppila 1999b: 141). Muun Tutkimuksesta tiedotettiin lehdistössä vähittäiskaupan matkailumyyntiosuudesta ennen kyselyiden lähettämistä tavoitteena ja yleistyskertoimesta muodostui erittäin motivoida yrittäjiä vastaamaan. Kyselylo- suuri, jolloin riskinä on liiallinen yleistä- makkeet postitettiin hankkeen ohjausryh- minen ja tulosten vääristyminen. Kyselyyn män hyväksynnän jälkeen toukokuussa 2007 vastasi vain muutama muun vähittäiskaupan ja vastaamatta jättäneille yrityksille uudelleen yritys, joista osalla oli merkittävä matkailu- kesäkuussa. Alhaisesta vastausprosentista ja liikevaihto. Toimialat yhdistämällä tulokset puutteellisista vastauksista johtuen aineistoa vastaavat paremmin oletettua todellista täydennettiin puhelimitse. Syiksi vastaamat- tilannetta. Toimiala 6323 ”Muu ilmaliiken- ta jättämiseen yrittäjät mainitsivat muun nettä palveleva toiminta” ei ollut mukana muassa ajan puutteen, väsymyksen erilaisiin

12 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Heini Rosqvist kyselyihin vastaamiseen, yrityksensä pienen Noin 16 prosenttia vastauksista tuli Inarin painoarvon sekä sen, että yrityksen toiminta kirkonkylästä ja vajaa viidesosa Inarin kun- ei liittynyt matkailuun tai matkailumyynnin nan muilta alueilta. osuus oli hyvin pieni. Muutamat yrittäjät Vastanneiden yritysten lukumäärää eivät periaatteesta halunneet ilmoittaa talo- tärkeämpi kattavuuden mittari on itse asi- ustietojaan. Osaa yrittäjistä ei tavoitettu lain- assa yritysten liikevaihdon osuus toimialan kaan. Samankaltaisia ongelmia on havaittu kokonaisliikevaihdosta (Piirala 1997: 40 muissakin vastaavissa yritystutkimuksissa Alakiutun & Juntheikin 1999: 11 mukaan). (esim. Paajanen 1993: 85; Juntheikki & Kor- Otosyritysten ilmoittamat tiedot yleistettiin honen 2005: 13; Helén ym. 2006: 17). koko toimialaa koskeviksi yleistyskertoi- Tutkimukseen soveltuvia vastauksia mella, jona käytettiin toimialan kokonaislii- saatiin 69 kappaletta, ja vastausprosentti oli kevaihdon ja otosyritysten yhteenlasketun 36 prosenttia (taulukko 2). Tavanomainen liikevaihdon suhdetta (taulukko 4). Mitä vastausprosentti vastaavanlaisissa kysely- lähempänä lukua yksi suhde on, sitä vä- tutkimuksissa on noin 30 prosenttia (ks. hemmän tuloksia joudutaan laskennallisesti Juntheikki 2002: 16; Juntheikki & Korho- yleistämään. Lähimmäksi lukua yksi yleis- nen 2005: 14). Suurimmat vastausprosentit tyskerroin tuli virkistys- ja muut palvelut olivat odotetusti primaarisilla matkailu- -toimialalla. Suurimmaksi se muodostui toimialoilla majoitus- ja ravitsemistoimin- vähittäiskaupassa. nassa sekä virkistys- ja muissa palveluissa. Vastausten luotettavuutta arvioitaessa Myös korjaamo- ja huoltamotoiminnan on otettava huomioon, että osa kysymyk- vastausprosentti oli korkea. Liikenteen ja sistä, kuten matkailijoiden tuottama osuus vähittäiskaupan vastausprosentit jäivät alle liikevaihdosta, perustuu yrittäjien omaan 30 prosentin. arvioon. Lomakkeen muihin kysymyksiin Tutkimukseen osallistuneiden yritysten osa yrittäjistä on vastannut käyttäen apu- toimipaikoista noin kolmasosa sijaitsi Iva- naan kirjanpitoa, osa pelkästään arvioita. lon kuntakeskuksessa ja toinen kolmannes Tarkkojen tietojen löytäminen koettiin usein Saariselän matkailualueella (taulukko 3). hankalaksi. Etenkin liikevaihdoltaan suurten

Taulukko 2. Tutkimuksen vastausprosentit ja osallistuneet yritykset toimialoittain Inarin kunnassa vuonna 2007.

Toimiala Vastausprosentti n %

Korjaamo- ja huoltamotoiminta 42 5 7,3

Vähittäiskauppa 29 15 21,7

Majoitus- ja ravitsemistoiminta 40 23 33,3

Liikenne 26 8 11,6

Virkistys- ja muut palvelut 43 18 26,1

Yhteensä 36 69 100,0

13 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset... Nordia Tiedonantoja 1/2008

Taulukko 3. Tutkimukseen osallistuneiden yritysten toimipaikkojen sijainti Inarin kunnassa vuonna 2007.

Sijainti n %

Inarin kirkonkylä 11 15,7

Ivalon kuntakeskus 24 34,3

Saariselän matkailualue 22 31,4

Kunnan muut alueet 13 18,6

Yhteensä 70 100,0

Taulukko 4. Kyselyyn osallistuneiden yritysten liikevaihtojen osuudet toimialojen kokonaisliikevaihdosta ja toimialakohtaiset yleistyskertoimet vuonna 2005.

Toimiala Liikevaihto % Kerroin

Korjaamo- ja huoltamotoiminta 51,0 1,96

Vähittäiskauppa 40,6 2,47

Majoitus- ja ravitsemistoiminta 64,1 1,56

Liikenne 45,5 2,20

Virkistys- ja muut palvelut 77,0 1,30 yritysten arviot saattavat vääristää koko toi- kimuksessa noin kolmasosa vastanneista mialan matkailutuloa, koska niiden osuudet yrityksistä sijaitsi Saariselällä, mutta toimi- kokonaisliikevaihdosta ovat merkittäviä alojen sisällä aluejakauma oli tasaisempi, (Kauppila 1999b: 134). Lisäksi kyselyyn joten tulokset eivät ole liioiteltuja. vastaavat yleensä innokkaimmin yrittäjät, Matkailun tuloja työllisyysvaikutuksista joille matkailulla on suuri merkitys. Yrittäjät, kerättiin tietoja vuodelta 2005 myös julkisel- jotka eivät koe hyötyvänsä matkailusta, jättä- ta sektorilta. Metsähallituksen Lapin luon- vät helpommin vastaamatta mutta saattavat topalveluista ja Lapin Ympäristökeskukselta kuitenkin edustaa suurta osaa toimialan kysyttiin niiden matkailua palvelevien toi- yrityksistä ja kokonaisliikevaihdosta. Tällöin mintojen työntekijä- ja palkkatiedot sekä tutkimuksessa saadut arvot eivät välttämättä matkailusta mahdollisesti saatujen tulojen kuvaa ”todellista” matkailutuloa (ks. Kaup- määrä. Metsähallitus ja Ympäristökeskus pila 1999b: 134; Juntheikki & Korhonen tekevät Inarin alueella ympäristörakenta- 2005: 16–17). Tutkimukseen osallistuvien miseen sekä ulkoilu- ja virkistyskäyttöön yritysten sijainnilla on myös väliä. Jos suurin liittyviä töitä, jotka palvelevat sekä matkaili- osa on vahvalta matkailualueelta, matkailun joita että paikallisia asukkaita. Metsähallitus merkitys muodostuu yleistettäessä liian vastaa muun muassa retkeilyä ja matkailua suureksi (Kauppila 1999b: 134). Tässä tut- tukevien rakenteiden (esim. reitit ja opas-

14 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Heini Rosqvist teet) rakentamisesta ja ylläpidosta. Metsä- seurantajärjestelmä (Kauppila & Ervasti hallituksen alaisuuteen kuuluvat lisäksi Villi 2001). Koillismaan mallia on sovellettu mat- Pohjola ja Laatumaa LKV. Villiltä Pohjolalta kailun taloudellisten vaikutusten tutkimuk- ei saatu vastaavia tietoja kuin aikaisemmissa sissa eri aluetasoilla muun muassa Inarissa tutkimuksissa, koska linjauksensa mukaan (Alakiuttu & Juntheikki 1999), Kainuussa se ei myönnä tietoja yksittäisten henkilöiden (Juntheikki 2002, 2003, 2004), Pohjois-Sa- palkoista tai pidä kirjaa mökkivuokrauksen vossa (Tyni 2003), Kalajoella (Kutilainen tuloista maantieteellisiltä alueilta (puhelin- 2004) ja Koillis-Suomessa (Juntheikki & keskustelu Tolonen 22.10.2007). Laatumaa Korhonen 2005). toimii Rovaniemellä, eikä sillä ole tulo- tai Pohjoismainen malli syntyi Pohjoismai- työllisyysvaikutuksia Inarin kunnassa. Ilmai- den Ministerineuvoston vuonna 1978 ra- lulaitokselta kysyttiin Ivalon lentoaseman hoittamasta projektista, jonka tarkoituksena työntekijä- ja palkkatiedot. Lentoaseman oli kehittää malli matkailun välittömien ja maapalveluiden työntekijät tulivat mukaan välillisten taloudellisten ja työllisyysvaiku- yrityskyselyn kautta. tusten mittaamiselle, jota voitaisiin soveltaa Inarin kunnalta kysyttiin veroprosent- alue- ja kuntatasolla kaikissa Pohjoismaissa. ti, matkailun kehittämisestä aiheutuneet Menetelmä koostuu menoja tulomene- tulot ja menot sekä kunnan palveluksessa telmästä. Menomenetelmä mittaa mat- matkailun vuoksi olleiden henkilöstö- ja kailijoiden rahankäyttöä, tulomenetelmä palkkatiedot vuodelta 2005. Tiedot mat- puolestaan matkailun osuutta yritysten kailun kehittämishankkeiden työllisyydestä, liiketoiminnassa (tulot, työpaikat). Tulo- palkoista, menoista ja tuloista saatiin kun- menetelmässä kyselylomakkeella yrityksiltä nan hallinto-osastolta (Tarvainen 7.8.2007; saadut tiedot yleistetään koskemaan koko Huhtamella 12.9.2007). Lisäksi Pohjois- toimialaa toimialakohtaisten yleistysker- Lapin verotoimistosta kysyttiin Inarin kun- toimien avulla, jotka saadaan jakamalla nassa vapaa-ajan asunnoista maksettujen toimialan kokonaisliikevaihto otosyritysten kiinteistöverojen määrä. liikevaihdolla (MEK 1983: 1, 4, 22). Pohjoismaiseen malliin verrattuna Koil- lismaan mallissa matkailun taloudelliset vaikutukset tulevat kattavammin otettua Tutkimusmenetelmät huomioon. Kauppilan (1999b: 133–139) esittämän yksityiskohtaisen kritiikin mukaan Matkailun tuloja työllisyysvaikutusten muun muassa välittömien ja välillisten työl- selvittämiseen käytetään tässä tutkimuksessa lisyysvaikutusten aiheuttamien johdettujen Koillismaan malliksi kutsuttua tutkimus- ja toisen ja sitä seuraavien yrityskierrosten menetelmää. Menetelmä on kehitetty niin työllisyysvaikutusten laskematta jättäminen sanotun pohjoismaisen mallin (MEK 1983) voi aiheuttaa huomattavankin työpaikkojen pohjalta matkailun aluetaloudellisten vaiku- määrän vajauksen. Lisäksi kunnallistaloudel- tusten tutkimuksissa Koillismaalla (Hätälä listen vaikutusten arvioinnissa on käytetty & Kauppila 1999) ja Kuusamossa (Kaup- pelkästään yritysten ja kunnan matkailutyön- pila 1999b). Koillismaan malliin perustuen tekijöiden palkka- ja verotulovaikutuksia, on laadittu myös matkailun taloudellisten mutta muun julkisen sektorin, esimerkiksi vaikutusten päivittämisen mahdollistava luonto- ja ympäristö- tai kehittämisorga-

15 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset... Nordia Tiedonantoja 1/2008 nisaatioiden, verotulovaikutuksia sekä va- veluiden (8 %) ja ravitsemispalveluiden (22 paa-ajan asunnoista kertyvien kiinteistö- %) arvonlisäveroprosenttien keskiarvoa 15 verojen osuutta kunnan matkailutuloista prosenttia. Yhdistetyssä vähittäiskaupassa ei ole selvitetty. Kunnan elinkeinotoimen sovellettiin yleisvähittäiskaupan ja muun ja markkinoinnin lisäksi tulisi huomioida vähittäiskaupan arvonlisäveroprosenttien myös kunnan erilaiset matkailua edistävät keskiarvoa 19,5 prosenttia. Vähittäiskaup- kehittämistoimet ja -projektit, vaikka näiden paa lukuun ottamatta prosentit ovat samat menojen arvioiminen onkin hankalaa, koska kuin Koillis-Suomen tutkimuksessa vuonna ne sijoittuvat hajalleen budjetissa (Kauppila 2003 (ks. Juntheikki & Korhonen 2005: 20), 1999b: 139). koska niissä ei ole tapahtunut merkittäviä Tässä tutkimuksessa käytetään vain tu- muutoksia kokonaisia toimialoja ajatellen. lomenetelmää. Matkailijoiden kulutuksen Arvonlisäveroprosentit määräytyvät myy- mittaamiseksi olisi suoritettava erillinen tävien palveluiden tai tuotteiden eivätkä tutkimus. Seuraavaksi tutkimusmenetelmä esimerkiksi toimialakoodin mukaan, joten esitellään yksityiskohtaisesti. Menetelmä ja yleistyksiä on tehtävä. tarvittavat aineistot on esitetty yksinkertais- Mökkimajoitusta välittävien yritysten lii- tettuna kaaviona kuvassa 5. kevaihdossa otettiin huomioon vain mökki- Välittömät tulovaikutukset saatiin las- en vuokrauksesta syntyneet tulot. Yrityksiä kemalla matkailijoiden aiheuttama osuus pyydettiin ilmoittamaan mökkien välityk- yritysten liikevaihdoista toimialoittain yh- sestä saadut tulot ilman Tilastokeskuksen teen ja yleistämällä tiedot toimialakohtaisen yritys- ja toimipaikkarekisteriin sisältyneiden yleistyskertoimen avulla. Yleistyskertoimena muiden majoitusyritysten osuutta. Näin käytettiin toimialan kokonaisliikevaihdon Tilastokeskuksen rekisteriin sisältyvien (tilattiin Tilastokeskukselta) ja otosyritysten yritysten liikevaihto ei tule laskettua kah- yhteenlasketun liikevaihdon suhdetta (ks. teen kertaan ja saadaan selville se tulo, joka Juntheikki 2002: 23; Juntheikki & Korhonen syntyy matkailijoiden yöpyessä rekisteriin 2005: 19). kuulumattomissa mökeissä ja majoitusyri- Matkailutulo laskettiin sekä arvonlisäve- tyksissä. Lisäksi tiedusteltiin matkailijoiden rollisena että arvonlisäverottomana. Arvon- osuutta mökkien vuokrauksesta, jolloin lisävero lisättiin jälkikäteen liikevaihtoon. saatiin mökkien vuokraamiseen erikoistu- Arvonlisäverollinen tulo on matkailijoiden neen yrityksen kautta kulkevat matkailuun kuluttama ja arvonlisäveroton yrityksille liittyvät majoitustulot. Mökkimajoitusta jäävä rahamäärä. Arvonlisäverollinen tulo välittävät yritykset kuuluvat toimialaan vir- lasketaan, jotta tulomenetelmän eli mat- kistys- ja muut palvelut (Kauppila 1999b: kailijakyselyn tulokset ovat verrattavissa 140). Niiden ”ylimääräinen” matkailutulo menomenetelmän tuloksiin, jotka sisältävät on lisätty suoraan toimialan välittömään arvonlisäveron (Kauppila 1999b: 141). matkailutuloon käyttämättä yleistysker- Arvonlisäveroprosentit olivat korjaamo- ja rointa. huoltamotoiminnassa 22, yleisvähittäis- Ivalon lentoaseman liikevaihtoa ei huo- kaupassa 17, muussa vähittäiskaupassa mioitu tässä tutkimuksessa, koska lippu- 22, liikenteessä 8 ja virkistys- ja muissa tuloista on vaikea erottaa paikallisten ja palveluissa 22 prosenttia. Majoitus- ja ra- matkailijoiden aiheuttamaa osuutta (ks. vitsemispalveluissa käytettiin majoituspal- Juntheikki & Korhonen 2005: 19). Lento-

16 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Heini Rosqvist

Kuva 5. Tutkimusmenetelmän eteneminen ja tarvittavat aineistolähteet.

17 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset... Nordia Tiedonantoja 1/2008 aseman työntekijä- ja palkkatiedot (Finavia l. tuloja työllisyysvaikutusten päivityksessä. Ilmailulaitos) kuitenkin selvitettiin ja lisättiin Koillismaan mallissa välitön matkailutyöl- liikennetoimialaan yleistämättä. lisyys lasketaan kertomalla toimialan koko- Välilliset tulovaikutukset saatiin kerto- naistyöllisyys (Tilastokeskukselta) toimialan malla yrityksen Inarin kunnassa suorittamat matkailuliikevaihto-osuudella (Kauppila ostot matkailijoiden osuudella yrityksen 1999b: 141). Majoitus- ja ravitsemispalvelui- liikevaihdosta. Saadut tiedot laskettiin den matkailuliikevaihto-osuus oli 90,6 pro- yhteen toimialoittain ja yleistettiin yleistys- senttia, mutta yleistyskertoimella laskettuna kertoimella koko toimialaa koskevaksi. (ks. matkailun vuoksi palkattujen työntekijöiden Juntheikki 2002: 23; Juntheikki & Korhonen osuus toimialan kokonaistyöllisyydestä 2005: 22). Välilliset tulovaikutukset laskettiin oli vain 70 prosenttia. Paikallinen kulutus vain arvonlisäverottomana, koska yritykset kattaisi siis lähes kolmanneksen toimi- saavat verovelvollisina vähentää ostamansa alan työllisyydestä, vaikka kyseessä ovat tavaran tai palvelun veron, joka myyjän tulee primaariset matkailuyritykset. Menettelyn suorittaa (Verohallitus 2004: 33). perusteena voidaan käyttää myös välittömän Välittömät työllisyysvaikutukset saatiin arvonlisäverottoman matkailutulon ja välit- kertomalla kokopäiväisten, osapäiväisten tömän matkailutyöllisyyden suhdetta. Mikäli ja kausityöntekijöiden määrät erikseen yri- välitön työllisyys lasketaan yleistyskerrointa tyksen matkailuliikevaihto-osuudella, kuten hyödyntäen, edellä mainittu suhdeluku on pohjoismaisessa mallissa tehdään (Kauppila 30 000 suurempi kuin Koillismaan mallin 1999b: 141). Tiedot laskettiin yhteen toi- avulla saatu tulos. Lisäksi vuonna 1997 mialoittain ja yleistettiin yleistyskertoimella majoitus- ja ravitsemispalvelut -toimialan koko toimialaa koskevaksi. Työntekijätiedot matkailuliikevaihto-osuus, 92 prosenttia, muutettiin ympärivuotisiksi ja kokoaikai- oli lähes sama kuin tässä tutkimuksessa. siksi, eli henkilötyövuosiksi, kertomalla Vuonna 2005 mainitun toimialan matkai- osa-aikaisten työntekijöiden määrä 0,5: luliikevaihtoprosentti olisi voinut olla suu- llä ja kausityöntekijöiden määrä 0,25:llä ja rempikin, sillä muutama suuri majoitusalan laskettiin yhteen (Hätälä & Kauppila 1999: yritys jätti vastaamatta kyselyyn. Osa tutki- 55–56). Ivalon lentoasemalla työskennelleet mukseen osallistuneista yrittäjistä on myös Finavian työntekijät lisättiin liikennetoi- mahdollisesti merkinnyt työntekijämäärät mialan työllisyysvaikutuksiin yleistämättä, puutteellisesti kyselylomakkeeseen. Ilmoit- muutettuna yhteismitalliseksi, sillä Finavia tamatta jääneet työntekijät ovat saattaneet ei sisälly Koillismaan mallin toimialaluoki- olla esimerkiksi vuokratyövoimaa (ks. Ala- tukseen (ks. Juntheikki & Korhonen 2005: kiuttu & Juntheikki 1999: 20). Huolimatta 19). Vuoden 1999 tutkimuksessa (Alakiuttu siitä, että työllisyysvaikutukset laskettiin & Juntheikki 1999) Ivalon lentoaseman eri tavalla, oletetaan, että palkkatiedot on Finnairin työntekijät sijoitettiin kunnan merkitty kyselylomakkeisiin oikein, joten työntekijöiden kanssa samaan kategoriaan. palkka- ja verotulovaikutukset laskettiin Muutos tulee ottaa huomioon vuosien 1997 kaikilla toimialoilla samalla tavalla. ja 2005 tuloksia vertailtaessa. Välittömät palkkatulovaikutukset las- Majoitus- ja ravitsemispalveluiden vä- kettiin kertomalla yritysten työntekijöilleen littömät työllisyysvaikutukset laskettiin maksamat palkat matkailijoiden osuudella muista toimialoista poiketen Koillismaan yrityksen liikevaihdosta. Mukaan ei laskettu mallin mukaan, jota yleensä käytetään vain ulkopaikkakuntalaisten palkkoja, koska vain

18 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Heini Rosqvist inarilaisten työntekijöiden saamat palkat kailutulo työllisyyskertoimella. Kertoimena vaikuttavat kunnan verotuloihin. Tiedot käytettiin Tilastokeskuksen TP15 toimipaik- laskettiin yhteen toimialoittain ja yleis- kaluettelon toimialoittaisia liikevaihto/hen- tettiin yleistyskertoimella koko toimialaa kilöstö -tietoja Inarin kunnassa niiltä toimi- koskevaksi. Finavian palkkatiedot lisättiin aloilta, joilta välitöntä matkailutuloa saavat liikennetoimialaan yleistämisen jälkeen. Vä- yritykset tekivät yhteensä euromääräisesti littömien palkkojen kerrannaisvaikutuksina eniten hankintoja (Hätälä & Kauppila 1999: syntyneet muut palkat ovat johdettuja palk- 59). Tiedot poimittiin KunTo-tietokannasta koja. Johdettu palkkatulovaikutus arvioitiin (Tilastokeskus 2007a). Liikevaihto/hen- palkkatulon kulutuskertoimen avulla, kilöstö -luku kertoo, paljonko yrityksessä tarvitaan liikevaihtoa työllistämään yksi 1 henkilö. −1 Välilliset palkkatulovaikutukset laskettiin 1− MPC kertomalla välilliset työllisyysvaikutukset missä MPC (Marginal Prospensity to Con- kyseisten toimialojen (joilta tehtiin eniten sume, rajakulutuskerroin) kuvaa sitä osaa ostoja) keskimääräisillä vuosiansio/henkilö matkailumyynnin aiheuttamasta palkkatu- -tiedoilla, jotka saatiin Tilastokeskuksen lolisäyksestä, joka käytetään yksityiskulu- julkaisemasta palkkarakennetilastosta (SVT tukseen kyseessä olevalla alueella. Rajaku- 2007a: 105, taulukko 56). Laskennalliset lutuskertoimelle annetaan arvo 0,10, jolloin vuosiansiot on ilmoitettu tilastossa toimi- kertoimen arvoksi saadaan alan pääluokan mukaan valtakunnallisina keskiarvoina. Samaa tilastoa on käytetty 1/(1-0,10)-1 = 0,11 ≈ 0,10 muun muassa Inarin aikaisemmassa tutkimuksessa (Alakiuttu & Juntheikki 1999: 15) sekä Kalajoella vuonna 2001 (Kutilainen (Jyvälä 1981: 14–15; MEK 1983: 23). 2004: 9). Palkkarakennetilaston toimialajako Välilliset työllisyys- ja palkkatulovaiku- on tarkempi kuin tulonjakotilaston, josta tukset laskettiin välitöntä matkailutuloa toisaalta löytyvät alueelliset keskiarvopalkat. saaneiden yritysten matkailun vuoksi Inarin Tulonjakotilastoa on käytetty viimeisimmäs- kunnasta tekemien ostomenojen perus- sä Koillis-Suomen tutkimuksessa (ks. Junt- teella. Yritysten oli vaikea ilmoittaa kyse- heikki & Korhonen 2005: 22). Seuraavan lylomakkeessa tarkkoja lukuja tai arvioita kierroksen (toimittajayritysten toimittajayri- ostomenojen kohdentumisesta eri toimi- tykset jne.) palkkatulo laskettiin kaavalla, aloille, joten välilliset työllisyys- ja palkkatulovaikutukset selvitettiin laskennallisesti. C Näin on menetelty aikaisemmin muun −1× E muassa Koillismaan (Hätälä & Kauppila C − D 1999), Inarin (Alakiuttu & Juntheikki 1999), Kainuun (Juntheikki 2002), Kalajoen (Kuti- missä C on välitön palkkatulovaikutus, D on lainen 2004) ja Koillis-Suomen (Juntheikki välillinen palkkatulovaikutus ja E on edelli- & Korhonen 2005) matkailun aluetaloudel- sen kierroksen välillinen palkkatulovaikutus listen vaikutusten tutkimuksissa. (Hätälä & Kauppila 1999: 60). Välilliset työllisyysvaikutukset laskettiin Myös välillisten palkkatulovaikutusten jakamalla kunkin toimialan välillinen mat- johdetut palkkatulovaikutukset laskettiin

19 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset... Nordia Tiedonantoja 1/2008 palkkatulon kulutuskertoimen (MPC) 16–17; Juntheikki & Korhonen 2005: 55– 0,10 avulla (Jyvälä 1981: 15). Toisen ja sitä 57). Matkailun aikaansaamat kerrannaisvai- seuraavien kierrosten välilliset työllisyys- kutukset lasketaan tällöin tuloja työllisyys- vaikutukset sekä välittömän ja välillisen kertoimien avulla, jotka ovat yleistetyistä tu- työllistävyyden aiheuttamat johdetut työl- loksista laskettuja suhdelukuja. Tulokerroin lisyysvaikutukset laskettiin jakamalla toimi- ilmaisee matkailun kokonaistulovaikutukset aloittaiset seuraavan kierroksen johdetut kohdealueelle. Työllisyyskertoimella saadaan palkkatulot keskimääräisellä vuosiansiolla, alueen elinkeinoelämään kohdistuvat työlli- koska johdettu kulutus kohdistuu useille syysvaikutukset (Kauppila 1999b: 119, 122). toimialoille (ks. Kauppila 1999b: 145–146). Kertoimet lasketaan kaavalla, Suomen alueellisten erojen huomioon ottamiseksi keskimääräisenä vuosiansiona p + s käytettiin Pohjois-Suomen keskiarvoa, joka saatiin tulonjakotilastosta (SVT 2007b: 95, p taulukko 25a; ks. Juntheikki & Korhonen 2005: 22–23). missä p kuvaa primaarisia eli välittömiä ja Verotulovaikutukset laskettiin kertomalla s sekundaarisia tulo- tai työllisyysvaikutuk- välittömät, välilliset ja johdetut palkkatu- sia (Vuoristo & Arajärvi 1990: 174–175; lovaikutukset kunnan verotuloprosentilla, Kauppila 1999b: 118–119). Sekä tulo- että joka oli 19 prosenttia Inarin kunnassa vuon- työllisyyskertoimia voidaan laskea kaksi na 2005 (ks. Hätälä & Kauppila 1999: 67) kappaletta. Lisäksi laskettiin palkkatuloja verotulovuo- Matkailun kokonaistulovaikutukset dot, joilla tarkoitetaan ulkopaikkakuntalai- kunnassa lasketaan kertomalla välitön mat- sille maksettuja palkkoja ja niiden johdosta kailutulo tulokertoimella I (ks. Kauppila kunnan menettämiä verotuloja. & Ervasti 2001: 10). Tulokerroin sisältää Kunnallistaloudellisten vaikutusten yrityksen ja kunnan matkailusta aiheutuvan selvittämiseksi tarkasteltiin Inarin kunnan vaikutuksen eli välittömän matkailutulon matkailusta saamia veroja muita tuloja (arvonlisäveroton) ja kerrannaisvaikutukset sekä kunnan matkailumenoja. Matkailun I. Kerrannaisvaikutuksiin kuuluvat vain kunnallistaloudellinen nettotulos saatiin vä- Inariin kohdistuvat ja inarilaisista työnte- hentämällä matkailutuloista matkailumenot kijöistä aiheutuvat vaikutukset: välillinen (ks. Hätälä & Kauppila 1999: 74; Juntheikki matkailutulo, välitön palkkatulo ja siitä 2002: 64–65). Kunnan matkailutulot ja johdettu palkkatulo, välillinen (sis. seuraa- -menot on esitetty tarkemmin tulosten van kierroksen) palkkatulo ja siitä johdettu yhteydessä. palkkatulo, kunnan työllistämien inarilaisten palkkatulot ja niistä johdettu palkkatulo Matkailun tuloja työllisyyskertoimet sekä kunnallistaloudellinen nettotulos I (Vuoristo & Arajärvi 1990: 174–175; Kaup- Inarin matkailun aluetaloudelliset vaikutuk- pila 1999b:118; Hätälä & Kauppila 1999: set on tulevaisuudessa mahdollista päivittää 99–101; Juntheikki 2002: 68). Tulokerroin vuosittain ilman työlästä kyselytutkimusta II sisältää lisäksi muun julkisen sektorin hyödyntämällä Koillismaan mallia (Kauppi- vaikutuksen. Kerrannaisvaikutuksiin sisältyy la 1999b; ks. Juntheikki 2002: 68–70, 2004: tällöin edellisten lisäksi muun julkisen sek-

20 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Heini Rosqvist torin välitön ja johdettu palkkatulovaikutus Matkailun tulovaikutukset sekä muun julkisen sektorin verotulovaikutus, joka sisältyy kunnallistaloudelliseen Välittömät tulovaikutukset nettotulokseen II. Työllisyyskerroin I sisältää välittömän Inarin kunnassa toimivien yritysten arvon- työllisyyden (vain inarilaiset työntekijät) ja lisäveroton matkailutulo oli vuonna 2005 välillisen työllisyyden. Työllisyyskertoimella noin 60,6 miljoonaa euroa (taulukko 5). I lasketaan pelkästään kuntalaisiin kohdis- Arvonlisäverollinen matkailutulo oli noin tuva työllisyysvaikutus (Kauppila 1999b: 71,3 miljoonaa euroa. Absoluuttisesti eniten 122). Kun kertoimella lasketusta luvusta välitöntä matkailutuloa saivat majoitus- ja vähennetään välitön matkailutyöllisyys, ravitsemistoiminnan yritykset, noin 26,7 saadaan kuntaan kohdistuva I kierroksen miljoonaa euroa (arvonlisäveroton). Majoi- välillinen työllisyysvaikutus (Juntheikki tus- ja ravitsemispalveluiden osuus kunnan 2004: 17). Matkailun kokonaistyöllisyysvai- arvonlisäverottomasta matkailutulosta oli kutukset kunnassa selvitetään kertomalla suurin, 44 prosenttia. Toimiala koostuu välitön matkailutyöllisyys työllisyyskertoi- pääasiassa primaarisista matkailuyrityksistä. mella II (ks. Kauppila & Ervasti 2001: 12). Toiseksi eniten eli vajaan kolmanneksen Kerroin ottaa huomioon myös johdetut ja matkailutulosta saivat vähittäiskaupan sitä seuraavien yrityskierrosten työpaikat. yritykset. Toimialaan kuuluvat sekä yleis- Työllisyyskerroin II sisältää välittömän vähittäiskauppa että erikoistunut vähittäis- työllisyyden ulkopaikkakuntalaiset mukaan kauppa. Virkistys- ja muiden palveluiden lukien ja kerrannaisvaikutukset II, joita ovat yritysten osuus matkailutulosta oli hieman välillinen työllisyys (Inariin kohdistuva), alle viidennes. Mökkimajoitusta välittävien välittömästä ja välillisestä työllistävyydestä yritysten matkailutulo on mukana virkistys- johdetut työllisyysvaikutukset sekä II ja sitä ja muut palvelut toimialan matkailutulossa seuraavien kierrosten välillinen työllisyys (ks. (Kauppila 1999b: 140). Välitöntä tulovaiku- Kauppila 1999b: 142; Juntheikki 2002: 69, tusta laskettaessa on huomioitu vain yritys- 2004: 17–18). Työllisyyskertoimet sisältävät ten matkailutulo mutta ei julkisen sektorin pelkästään elinkeinoelämän – eivät kunnan kautta kertynyttä matkailutuloa. Esimerkiksi ja muun julkisen sektorin – vaikutuksen. Metsähallituksen Villin Pohjolan kautta tai

Taulukko 5. Välitön matkailutulo arvonlisäverottomana ja arvonlisäverollisena toimialoittain sekä toimialojen osuudet välittömästä matkailutulosta.

Toimiala Välitön matkailu- % Välitön matkailu- % tulo (alv:ton) tulo (alv:nen)

Korjaamo- ja huoltamotoiminta 3 814 682 6,3 4 653 911 6,5

Vähittäiskauppa 17 068 122 28,2 20 396 406 28,6

Majoitus- ja ravitsemispalvelut 26 722 768 44,1 30 731 183 43,1

Liikenne 2 351 357 3,9 2 539 466 3,6

Virkistys- ja muut palvelut 10 625 581 17,5 12 963 209 18,2

Yhteensä 60 582 510 100,0 71 284 175 100,0

21 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset... Nordia Tiedonantoja 1/2008 suoraan mökinomistajalta ilman välittäjää Korjaamo- ja huoltamotoiminnassa suurin varattujen mökkien vuokraustulot eivät osa matkailutulosta kertyi kesällä, jolloin sisälly lukuun (ks. Hätälä & Kauppila 1999: esimerkiksi automatkailua harrastetaan 51; Alakiuttu & Juntheikki 1999: 16). eniten. Sama tilanne oli vähittäiskaupassa. Kotimaan matkailijat aiheuttivat noin Majoitus- ja ravitsemispalveluissa eniten 26,4 miljoonan ja kansainväliset matkailijat matkailutuloa kertyi kevätsesongin aikana. noin 34,1 miljoonan arvonlisäverottoman Talvi- ja kesäkausi vastasivat molemmat matkailutulon (kuva 6). Inarin kunnan noin neljänneksestä toimialan koko matkai- välittömästä matkailutulosta yhteensä yli lutulosta. Liikenteen yritykset saivat myös puolet tuli siis kansainvälisiltä matkailijoilta. eniten matkailutuloa keväällä, mutta loput Toimialoittain tarkasteltuna kotimaan mat- tuloista jakautuivat tasaisemmin loppu- kailijat aiheuttivat enemmän matkailutuloa vuodelle. Virkistys- ja muiden palveluiden korjaamo- ja huoltamotoiminnan, vähittäis- matkailutulosta lähes kaksi kolmasosaa kaupan ja liikenteen yrityksille. Kansainvä- kertyi talvikautena ja neljännes kevätseson- listen matkailijoiden aikaansaama osuus oli gin aikana. Ohjelmapalveluiden tarjonta on suurin virkistys- ja muissa palveluissa, joissa keskittynyt lumiseen vuodenaikaan. se kattoi neljä viidesosaa toimialan koko matkailutulosta. Välilliset tulovaikutukset Sesongeittain tarkasteltuna sekä talvi-, kevät- että kesäsesonkien aikana syntyi Inarin kunnassa toimivat yritykset saivat noin kolmasosa koko vuoden matkailutu- välillistä matkailutuloa yhteensä noin 4,4 losta (kuva 7). Vähiten matkailutuloa syntyi miljoonaa euroa vuonna 2005 (taulukko ruska-aikana, mutta se on myös ajallisesti 6). Virkistys- ja muut palvelut toimialan lyhin kausi. Matkailusesongit on määritelty yritysten ostoista aiheutui yli 60 prosenttia samoin kuin vuoden 1999 tutkimuksessa kaikista välillisistä tulovaikutuksista. Seu- (ks. Alakiuttu & Juntheikki 1999: 16–17). raavaksi eniten välillisiä tuloja aiheuttivat Yksittäisillä toimialoilla matkailutulo ja- majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä vä- kautui epätasaisemmin sesonkien välillä. hittäiskaupan yritykset.

Kuva 6. Välittömän arvonlisäverottoman matkailutulon jakautuminen kotimaan ja kansainvälisten matkailijoiden kesken Inarin kunnassa vuonna 2005.

22 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Heini Rosqvist

Kuva 7. Välittömän arvonlisäverottoman matkailutulon jakautuminen sesonkien kesken toimialoittain Inarin kunnassa vuonna 2005. Talvisesonki = loka-tammikuu, kevätsesonki = helmi-toukokuu, kesäsesonki = kesä-elokuu, ruskasesonki = syyskuu.

Inarin kunnasta tehtyjen ostojen osuus vähittäiskaupan suorittamat ostot Inarin toimialan kaikista (matkailun vuoksi teh- kunnasta olivat vaatimattomat. dyistä) ostoista oli useimmilla toimialoilla Yritykset tekivät virkistys- ja muita pal- alle 10 prosenttia (taulukko 7). Vain virkis- veluyrityksiä lukuun ottamatta suurimman tys- ja muut palvelut suorittivat suurimman osan matkailuun liittyvistä ostoistaan oman osan ostoistaan, lähes 70 prosenttia, Inarin kunnan ja Lapin läänin ulkopuolelta muual- kunnasta. Majoitus- ja ravitsemispalveluiden ta Suomesta (kuva 8). Muualle Lapin lääniin sekä liikenteen toimialalla Inarin kunnasta kuin omaan kuntaan kohdistui keskimäärin tehtyjen ostojen osuus oli noin kymmenes- 15 prosenttia toimialojen matkailuostoista. osa. Korjaamo- ja huoltamotoiminnan sekä Ulkomailta tehtiin hyvin vähän ostoja.

Taulukko 6. Matkailun välilliset tulovaikutukset toimialoittain Inarin kunnassa vuonna 2005.

Välillinen matkailutulo Toimiala % (alv:ton) €

Korjaamo- ja huoltamotoiminta 150 455 3,4

Vähittäiskauppa 609 375 13,9

Majoitus- ja ravitsemispalvelut 711 125 16,2

Liikenne 179 953 4,1

Virkistys- ja muut palvelut 2 740 239 62,4

Yhteensä 4 391 147 100,0

23 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset... Nordia Tiedonantoja 1/2008

Korjaamo- ja huoltamotoiminnan oman tavaroita tai palveluita oman toimialansa kunnan alueelta tekemät ostot kohdis- yrityksiltä, mutta tekivät paljon ostoja myös tuivat pääasiassa sähkö-, kaasu- ja vesi- majoitus- ja ravitsemisalan ja liikenteen yri- huoltoon sekä rakentamiseen (kuva 9). tyksistä sekä korjaamoista, huoltamoista ja Vähittäiskaupan yritykset ostivat eniten varaosaliikkeistä. kalan- ja lihanjalostajilta. Myös majoitus- Vain osa otosyrityksistä pystyi ilmoitta- ja ravitsemispalvelut tekivät suurimman maan Inarin kuntaan kohdistuneet ostonsa osan hankinnoistaan sähkö-, kaasu- ja tarkasti. Lisäksi osa ostomenoista saattoi vesihuollon yrityksiltä. Seuraavaksi eniten jäädä merkitsemättä lomakkeisiin, koska niiden ostoja suuntautui vähittäiskauppaan ostojen voitiin ymmärtää sisältävän eri asi- ja pesulapalveluihin. Liikenteen yritykset oita. Kysymyksellä haluttiin selvittää kaikki suorittivat eniten hankintoja huoltamoilta, yrityksen (matkailu)toimintaan liittyvät korjaamoilta ja varaosamyyjiltä. Virkistys- ja ostot, vaikka osaa niistä kutsutaankin kir- muiden palveluiden yritykset ostivat eniten janpidossa hankinnoiksi.

Taulukko 7. Inarin kunnasta tehtyjen ostojen osuus Kokonaistulovaikutukset toimialan kaikista matkailun vuoksi tekemistä ostoista vuonna 2005. Kun välitön matkailutulo kerrotaan tulo-

Toimiala % kertoimella I, matkailun kokonaistuloksi saadaan 78 887 472 euroa. Tulokerroin Korjaamo- ja huoltamotoiminta 3,8 I sisältää yritysten ja kunnan matkailusta Vähittäiskauppa 4,4 aiheutuvan vaikutuksen eli välittömän mat- Majoitus- ja ravitsemispalvelut 12,2 kailutulon (arvonlisäveroton) ja kerrannais- Liikenne 9,0 vaikutukset I. Sen arvoksi saatiin 1,30. Kun huomioidaan myös muun julkisen sektorin Virkistys- ja muut palvelut 67,9 vaikutus, tulokertoimeksi II muodostuu

Kuva 8. Inarilaisten yritysten matkailun vuoksi tekemien ostojen suuntautuminen eri alueille toimialoittain vuonna 2005.

24 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Heini Rosqvist

Kuva 9. Välitöntä matkailutuloa saavien yritysten ostojen suuntautuminen toimialoittain Inarin kunnassa vuonna 2005. Vahvennettu nuoli osoittaa toimialaa, jolta yritykset tekivät eniten ostoja.

1,31 (vrt. Kauppila & Ervasti 2001: 10, Junt- väistä ja 396 kausityöntekijää vuonna 2005 heikki & Korhonen 2005: 56). Kertomalla (taulukko 8). Luvussa eivät ole mukana välitön matkailutulo tällä kertoimella koko- kunnan ja muun julkisen sektorin työnte- naistuloksi saadaan 79 428 532 euroa. kijät. Matkailu työllisti eniten kokopäiväisiä työntekijöitä majoitus- ja ravitsemisalalla. Saman alan yrityksissä työskenteli myös eniten kausityöntekijöitä. Eniten osa-aikaisia ja Matkailun toiseksi eniten sekä kokoaikaisia että kausi- työllisyysvaikutukset työntekijöitä työskenteli virkistys- ja muiden palveluiden yrityksissä. Osa-aikaisten ja Välittömät työllisyysvaikutukset kausityöntekijöiden määrä selittyy osittain matkailun kausiluontoisuudella, mikä näkyy Matkailun vuoksi inarilaisissa yrityksissä etenkin virkistys- ja muissa palveluissa. Mat- työllistyi 331 kokopäiväistä, 145 osapäi- kailuyritykset rekrytoivat sesonkityövoimaa

25 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset... Nordia Tiedonantoja 1/2008

Taulukko 8. Matkailun välittömät työllisyysvaikutukset toimialoittain luokiteltuna koko- ja osa-aikaisiin sekä kausityöntekijöihin Inarin kunnassa vuonna 2005.

Toimiala Kokopäiväiset Osa-aikaiset Kausityöntekijät työntekijät työntekijät

inarilaiset yhteensä inarilaiset yhteensä inarilaiset yhteensä

Korjaamo- ja huoltamo- 10,91 11,06 1,06 1,06 2,71 2,71 toiminta

Vähittäiskauppa 21,50 24,48 38,81 53,31 54,76 71,72

Majoitus- ja ravitsemis- 194,13 202,12 12,82 14,80 93,02 203,93 palvelut *

Liikenne ** 53,94 53,94 8,92 8,92 8,96 10,83

Virkistys- ja muut pal- 39,08 40,25 45,94 67,64 77,41 107,40 velut

Yhteensä 319,55 331,86 107,55 145,72 236,86 396,59

* laskettu matkailutuloprosentin avulla ** sis. Ivalon lentoaseman työntekijät (Finavia) myös oman kunnan ulkopuolelta. työllistämien määrä on suurempi kuin toi- Kun työllisyysvaikutukset muutetaan mialan kokonaistyöntekijämäärä. Ilman len- kokoaikaisiksi ja ympärivuotisiksi, työnte- toaseman työntekijöitäkin matkailu työllisti kijöistä saadaan henkilötyövuosia, jolloin noin 90 prosenttia liikenteen työntekijöistä. tuloksia voidaan verrata myös Tilastokes- Vähiten matkailu työllisti korjaamo- ja huol- kuksen TP15 toimialaluokituksesta saataviin tamotoiminnassa. toimialojen kokonaishenkilötyövuosiin. Loput toimialan kokonaistyöntekijä- Matkailu työllisti Inarin kunnan yrityksissä määrästä työllistyivät teoriassa paikallisen välittömästi yhteensä 504 henkilötyövuot- väestön kulutuksen ansiosta. Primaarisilla ta, joista 433 henkilötyövuotta oli Inarin matkailutoimialoilla majoitus- ja ravitsemis- kunnassa kirjoilla olevia työntekijöitä ja toiminnassa sekä virkistys- ja muissa palve- 71 henkilötyövuotta ulkopaikkakuntalai- luissa ja lisäksi liikenteessä matkailijoiden sia (taulukko 9). Matkailun välittömästi kulutus työllisti suurimman osan toimialan työllistämien inarilaisten osuus oli 15 kokonaistyöntekijämäärästä. Korjaamo- ja prosenttia kunnan työllisestä työvoimasta huoltamotoiminnassa sekä vähittäiskau- (Tilastokeskus 2007b, ennakkotieto). Toi- passa paikallinen kulutus työllisti yli puolet mialoittain tarkasteltuna matkailu työllisti toimialan työntekijöistä. eniten majoitus- ja ravitsemispalveluissa. Inarilaisten osuus toimialan matkailun Seuraavaksi eniten työllistivät virkistys- ja työllistämistä työntekijöistä oli suhteellisesti muut palvelut. Liikennetoimialan työllisyys- suurin korjaamo- ja huoltamotoiminnassa vaikutukset sisältävät Ivalon lentoasemalla sekä liikenteessä. Ulkopaikkakuntalaisten Finavian palveluksessa olleet henkilöt, jotka suhteellinen osuus matkailun työllistämistä eivät ole mukana Tilastokeskukselta tilatus- oli suurin vähittäiskaupassa sekä virkistys- ja sa TP15-listassa. Tämän vuoksi matkailun muissa palveluissa. Absoluuttisesti eniten

26 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Heini Rosqvist

Taulukko 9. Matkailun välittömät työllisyysvaikutukset toimialoittain Inarin kunnassa vuonna 2005. Työnteki- jämäärät on muunnettu kokopäiväisiksi ja ympärivuotisiksi. Toimialojen kokonaistyöntekijämäärät on saatu Tilastokeskuksen TP15-toimialaluokituksesta.

Toimiala Työntekijät Matkailun Matkailun työl- Matkailun Inarilaisia yhteensä työllistämät listämiä toimi- työllistämät toimialan alan kaikista inarilaiset matkailun työntekijöistä työllistämis- tä htv htv % htv %

Korjaamo- ja huolta- 31 12 38,7 12 100,0 motoiminta

Vähittäiskauppa 176 69 39,2 55 79,7

Majoitus- ja ravit- 288 261 90,6 224 85,8 semispalvelut

Liikenne 45 61* 135,6 61 100,0

Virkistys- ja 106 101 95,3 81 80,2 muut palvelut

Yhteensä 646 504 78,0 433 85,9

* sis. Ivalon lentoaseman työntekijät (Finavia), TP15-listan ulkopuolelta heitä työskenteli majoitus- ja ravitsemis- ja vähiten lyhyenä ruska-aikana. Korjaamo- palveluissa. ja huoltamotoiminnan sekä vähittäiskaupan Välittömistä työllisyysvaikutuksista noin yrityksissä suurin osa työllisyysvaikutuksista 58 prosenttia aiheutui kansainvälisten mat- kertyi kesäkauden aikana. Majoitus- ja ra- kailijoiden kulutuksesta (kuva 10). Kansain- vitsemispalveluiden yrityksissä hieman yli väliset matkailijat työllistivät majoitus- ja kolmannes vuoden työllisyysvaikutuksista ravitsemispalveluissa lähes 60 prosenttia ajoittui kevätsesonkiin. Ero eniten työl- sekä virkistys- ja muissa palveluissa jopa listävän ja muiden kausien välillä ei ollut 80 prosenttia toimialan kaikista matkailun majoitus- ja ravitsemistoimialalla yhtä suuri työllistämistä työntekijöistä. Kotimaan kuin korjaamo- ja huoltamotoiminnassa ja matkailijat aiheuttivat suurimman osan toimialan välittömistä työllisyysvaikutuksista vähittäiskaupassa. Liikennetoimialalla työl- korjaamo- ja huoltamotoiminnassa, vähit- lisyysvaikutukset jakaantuivat tasaisimmin täiskaupassa sekä liikenteessä. vuoden mittaan. Virkistys- ja muissa pal- Sesongeittain tarkasteltuna kaikki toimi- veluissa työllisyysvaikutukset painottuivat alat mukaan lukien noin kaksi kolmasosaa reilusti talvi- ja kevätkauteen. Välittömät koko vuoden välittömistä työllisyysvaiku- työllisyysvaikutukset jakaantuivat sesonki- tuksista syntyi talvella ja keväällä (kuva 11). en kesken samaan tapaan kuin välittömät Seuraavaksi eniten matkailu työllisti kesällä tulovaikutukset.

27 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset... Nordia Tiedonantoja 1/2008

Välilliset työllisyysvaikutukset useilta toimialoilta oman kunnan alueelta (ks. kuvat 7 ja 8). Majoitus- ja ravitsemispal- Matkailu työllisti Inarin kunnassa välilli- velut sekä vähittäiskauppa työllistivät välilli- sesti 63 henkilötyövuotta yrityksissä, jotka sesti toimittajayrityksissä muutaman henki- toimittivat matkailuyrityksille tavaroita ja lötyövuoden. Kaikki välillisesti työllistyneet palveluita (taulukko 10). Virkistys- ja muut henkilöt eivät todennäköisesti ole inarilaisia, palvelut aikaansaivat lähes 90 prosenttia koska välilliset työllisyysvaikutukset kohdis- välillisistä työllisyysvaikutuksista. Toimialan tuivat pääasiassa sellaisille toimialoille, joilla yritykset suorittivat suuren osan ostoistaan otosyritysten työntekijätietojen perusteella

Kuva 10. Matkailun välittömien työllisyysvaikutusten jakautuminen kotimaan ja kansainvälisten matkailijoiden kesken Inarin kunnassa vuonna 2005.

Kuva 11. Matkailun välittömien työllisyysvaikutusten jakautuminen sesonkien kesken toimialoittain Inarin kunnassa vuonna 2005. Talvisesonki = loka-tammikuu, kevätsesonki = helmi-toukokuu, kesäsesonki = kesä-elokuu, ruskasesonki = syyskuu.

28 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Heini Rosqvist

Taulukko 10. Matkailun välilliset työllisyysvaikutukset toimialoittain Inarin kunnassa vuonna 2005. Luvut sisältävät ensimmäisen ja toisen yrityskierroksen välilliset työllisyysvaikutukset.

Toimiala Työntekijät htv %

Korjaamo- ja huoltamotoiminta 0,71 1,1

Vähittäiskauppa 3,19 5,1

Majoitus- ja ravitsemispalvelut 3,11 4,9

Liikenne 0,25 0,4

Virkistys- ja muut palvelut 55,79 88,5

Yhteensä 63,05 100,0 työskenteli myös ulkopaikkakuntalaisia (vrt. teensä noin 606 henkilötyövuotta (taulukko Hätälä & Kauppila 1999: 59; Alakiuttu & 12). Tulos saadaan myös kertomalla välitön Juntheikki 1999: 21). matkailutyöllisyys työllisyyskertoimella Matkailun välilliset työllisyysvaikutukset II, joka sai arvon 1,20 (vrt. Kauppila & voisivat olla paljon suuremmat, jos yritykset Ervasti 2001: 12, Juntheikki & Korhonen tekisivät kaikki ostonsa Inarin kunnasta. 2005: 57). Kokonaistyöllisyysvaikutuksiin Käytännössä kaikkia tavaroita ja palveluita sisältyvät välillinen työllisyysvaikutus noin ei kuitenkaan ole saatavilla omassa kunnassa 63 henkilötyövuotta (ml. toinen ja sitä seu- tai edes Lapin läänissä. Virkistys- ja muiden raava yrityskierros) sekä matkailun ansiosta palveluiden yrityksiä lukuun ottamatta suu- välittömästi ja välillisesti työllistyneiden rin osa hankinnoista tehdäänkin muualta palkkatulojen kulutuksesta syntynyt noin Suomesta (ks. kuva 8). Lisäksi esimerkiksi 38 henkilötyövuoden johdettu työllisyys- ketjuun tai konserniin kuuluminen voi ra- vaikutus. Paikkakuntalaisten osuus yritysten joittaa yrityksen mahdollisuuksia päättää, kokonaistyöllisyysvaikutuksista oli 534 hen- mistä ostoja tehdään. kilötyövuotta ja ulkopaikkakuntalaisia oli 71 Matkailun välittömästä ja välillisestä henkilötyövuoden verran. Matkailu työllisti työllisyydestä syntyy lisäksi johdettuja työl- eniten majoitus- ja ravitsemispalveluiden lisyysvaikutuksia, kun matkailun vuoksi sekä virkistys- ja muiden palveluiden yri- työllistyneet henkilöt käyttävät osan palk- tyksissä. Työllisyysvaikutukset olivat toiseksi katuloistaan kulutukseen Inarin kunnassa. suurimmat liikenteessä ja vähittäiskaupassa Johdettu työllisyysvaikutus oli yhteensä noin ja pienimmät korjaamo- ja huoltamotoi- 38 henkilötyövuotta. Matkailun välillisten minnassa. ja johdettujen työllisyys- ja palkkatulovai- Kunnassa ja muulla julkisella sektorilla kutusten laskeminen on esitetty taulukossa matkailu työllisti yhteensä 22 henkilö- 11. työvuotta, joista kaikki olivat inarilaisia. Julkiseen sektoriin on laskettu mukaan Kokonaistyöllisyysvaikutukset kunnan matkailun kehittämisprojekteissa, Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden Matkailun elinkeinoelämään kohdistuvat matkailu- ja retkeilypalveluissa (reitistöt ym. kokonaistyöllisyysvaikutukset olivat yh- rakenteet, palvelupisteet) sekä Ympäristö-

29 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset... Nordia Tiedonantoja 1/2008

Taulukko 11. Matkailun välillisten ja johdettujen vaikutusten laskeminen Inarin kunnassa vuonna 2005.

Korjaamo- Vähit- Majoitus- ja Liikenne Virkistys- ja Yhteensä ja huol- täis- ravitsemis- muut palvelut tamo- kauppa palvelut toiminta

Välillinen matkailutulo 150 455 609 375 711 125 179 953 2 740 239 4 391 147

Työllisyyskerroin 238 700 212 000 238 700 718 400 95 400 -

Välillinen työllisyys- 0,63 2,87 2,98 0,25 28,72 35,45 vaikutus

Vuosipalkka/ 36 883 33 681 36 883 32 580 28 939 - henkilö

Välillinen palkkatulo- 23 248 96 813 109 880 8 161 832 096 1 070 198 vaikutus

Seuraavan kierroksen 2 270 8 400 3 433 41 729 305 743 449 palkkatulovaikutus

Välillinen palkkatulo- 25 518 105 213 113 313 8 202 1 561 401 1 813 647 vaikutus yhteensä Seuraavan kierroksen välillinen työllisyys- 0,08 0,31 0,13 0,00 27,07 27,59 vaikutus Välillinen työllisyys- 0,71 3,18 3,11 0,25 55,79 63,04 vaikutus yhteensä

Välillisestä johdettu 2 552 10 521 11 331 820 156 140 181 364 palkkatulovaikutus

Välittömästä johdettu 26 130 121 265 362 713 165 163 178 147 853 418 palkkatulovaikutus

Johdettu palkkatulo- 28 682 131 786 374 044 165 983 334 287 1 034 782 vaikutus yhteensä

Keskimääräinen 26 942 26 942 26 942 26 942 26 942 26 942 vuosiansio

Välittömästä johdettu 0,97 4,50 13,46 6,13 6,61 31,67 työllisyysvaikutus

Välillisestä johdettu 0,09 0,39 0,42 0,03 5,80 6,73 työllisyysvaikutus

Johdettu työllisyys- 1,06 4,89 13,88 6,16 12,41 38,40 vaikutus yhteensä

30 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Heini Rosqvist

Taulukko 12. Matkailun kokonaistyöllisyysvaikutukset Inarin kunnassa vuonna 2005.

Toimiala Välittömät Välilliset Johdetut Työllisyys- työllisyys- työllisyys- työllisyys- vaikutukset vaikutukset vaikutukset vaitukset yhteensä

Korjaamo- ja huoltamotoiminta 12,11 0,71 1,06 13,88 Vähittäiskauppa 54,59 3,19 4,89 62,67 Majoitus- ja ravitsemispalvelut 224,16 3,11 13,88 241,15 Liikenne 60,64 0,25 6,16 67,05 Virkistys- ja muut palvelut 81,41 55,79 12,41 149,61 Elinkeinoelämä, inarilaiset 432,91 63,05 38,40 534,36

Elinkeinoelämä, ulkopaikkakuntalaiset 71,38 - - 71,38

Elinkeinoelämä, yhteensä 504,29 63,05 38,40 605,74 Kunta 1,00 - 0,04 1,04 Muu julkinen sektori 19,85 - 1,53 21,38 Julkinen sektori yhteensä (inarilaiset) 20,85 - 1,57 22,42 Inarilaiset yhteensä 453,76 63,05 39,97 556,78 Ulkopaikkakuntalaiset yhteensä 71,38 - - 71,38 Kaikki yhteensä 525,14 63,05 39,97 628,16 keskuksen matkailua tukevissa ympäristö- ja paikkakunnalle kohdistuvan kulutuksen reitistötöissä Inarin kunnassa vuonna 2005 ansiosta. Liikennetoimiala sisältää myös työskennelleet henkilöt. Matkailun koko- Finavian Ivalon lentoaseman työntekijöiden naistyöllisyysvaikutukset julkinen sektori palkat. Majoitus- ja ravitsemispalvelut kat- mukaan lukien Inarin kunnassa vuonna toivat yli 40 prosenttia kaikista välittömistä 2005 olivat noin 628 henkilötyövuotta. palkkatulovaikutuksista. Toiseksi eniten välittömiä palkkatulovaikutuksia aiheutui virkistys- ja muiden palveluiden yrityksistä ja kolmanneksi eniten liikennetoimialalta. Matkailun Vähiten välittömiä palkkatulovaikutuksia palkkatulovaikutukset tuli korjaamo- ja huoltamotoiminnasta.

Välittömät palkkatulovaikutukset Välilliset palkkatulovaikutukset

Matkailun välittömät palkkatulovaikutukset Matkailun välilliset palkkatulovaikutukset (sis. välittömistä johdetut) Inarin kunnassa Inarin kunnassa vuonna 2005 olivat lähes vuonna 2005 olivat noin 9,4 miljoonaa eu- 2 miljoonaa euroa (taulukko 14). Lukuun roa (taulukko 13). Palkkatulovaikutuksissa sisältyvät välillisesti matkailun ansiosta on huomioitu välittömästi matkailun ansios- työllistyneille inarilaisille maksetut palkat ta työllistyneille inarilaisille maksetut palkat sekä niistä johdettu palkkatulovaikutus. sekä niistä johdettu palkkatulovaikutus, joka Suurimmat välilliset palkkatulovaikutukset syntyy matkailun vuoksi työllistyneiden olivat virkistys- ja muissa palveluissa, jotka

31 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset... Nordia Tiedonantoja 1/2008

Taulukko 13. Matkailun välittömät palkkatulovaikutukset toimialoittain Inarin kunnassa vuonna 2005. Luvut sisältävät vain paikkakuntalaisten palkkatulovaikutukset.

Toimiala Välitön palkkatulo- Johdettu palkkatulo- Palkkatulovaiku- % vaikutus vaikutus tukset yhteensä

Korjaamo- ja huolta- 261 305 26 130 287 435 3,1 motoiminta

Vähittäiskauppa 1 212 650 121 265 1 333 915 14,2

Majoitus- ja ravitsemis- 3 627 130 362 713 3 989 843 42,5 palvelut

Liikenne * 1 651 632 165 163 1 816 795 19,3

Virkistys- ja 1 781 472 178 147 1 959 619 20,9 muut palvelut

Yhteensä 8 534 189 853 418 9 387 606 100,0

* sis. Ivalon lentoaseman työntekijät (Finavia)

Taulukko 14. Matkailun välilliset palkkatulovaikutukset Inarin kunnassa vuonna 2005. Luvut sisältävät vain paikkakuntalaisten palkkatulovaikutuksia.

Toimiala Välillinen Seuraavan Johdettu Palkkatulo- % palkkatulo- kierroksen välil- palkkatulovaikutukset vaikutus linen palkkatulovaikutus yhteensä vaikutus

Korjaamo- ja huoltamo- 23 248 2 270 2 552 28 070 1,4 toiminta

Vähittäiskauppa 96 813 8 400 10 521 115 734 5,8

Majoitus- ja ravitsemis- 109 880 3 433 11 331 124 644 6,2 palvelut

Liikenne 8 161 41 820 9 022 0,5

Virkistys- ja muut 832 096 729 305 156 140 1 717 541 86,1 palvelut

Yhteensä 1 070 198 743 449 181 364 1 995 011 100,0

32 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Heini Rosqvist kattoivat 86 prosenttia kaikista välillisistä Lähes kolmannes palkkatulovaikutuksista palkkatulovaikutuksista. Seuraavaksi eniten aiheutui virkistys- ja muiden palveluiden yri- välillisiä palkkatuloja aiheutui majoitus- ja tyksistä. Pienimmät palkkatulovaikutukset ravitsemispalveluista sekä vähittäiskaupas- olivat korjaamo- ja huoltamotoiminnassa. ta. Korjaamo- ja huoltamotoiminnan sekä Julkisen sektorin palkkatulovaikutus oli noin liikenteen välilliset palkkatulovaikutukset 465 000 euroa. Matkailun kokonaispalkka- olivat vaatimattomat. tulovaikutukset julkinen sektori mukaan lukien olivat noin 11,8 miljoonaa euroa. Kokonaispalkkatulovaikutukset Julkisella sektorilla on arvioitu matkailuun liittyvien tehtävien osuus työntekijöiden Matkailun elinkeinoelämään kohdistuvat työpanoksesta. Julkisten organisaatioiden kokonaispalkkatulovaikutukset Inarin kun- kaikki matkailun ansiosta työllistyneet nassa vuonna 2005 olivat noin 11,4 miljoo- työntekijät olivat inarilaisia. Yrityksissä naa euroa (taulukko 15). Lukuun sisältyvät matkailun ansiosta työllistyneiden ulko- välitön, välillinen ja johdettu palkkatulovai- paikkakuntalaisten työntekijöiden vuoksi kutus. Yli kolmasosa palkkatulovaikutuksis- aiheutui 1 197 967 euron palkkatulovuoto ta kertyi majoitus- ja ravitsemispalveluista. Inarin kunnan ulkopuolelle.

Taulukko 15. Matkailun palkkatulovaikutukset Inarin kunnassa vuonna 2005. Luvut sisältävät vain paikkakuntalaisten palkkatulovaikutukset.

Toimiala Välitön Välillinen Johdettu Kokonais- palkkatulo- palkkatulo- palkkatulo- palkkatulo- % vaikutus vaikutus vaikutus vaikutukset

Korjaamo- ja huolta- 261 305 25 518 28 682 315 505 2,7 motoiminta

Vähittäiskauppa 1 212 650 105 213 131 786 1 449 649 12,6

Majoitus- ja ravitsem- 3 627 130 113 313 374 044 4 114 487 36,6 ispalvelut

Liikenne 1 651 632 8 202 165 983 1 825 817 15,9

Virkistys- ja muut 1 781 472 1 561 402 334 287 3 677 161 32,2 palvelut

Yhteensä 8 534 189 1 813 648 1 034 782 11 382 619 100,0

Kunta ja muu julkinen 423 155 - 42 316 465 471 sektori

Yhteensä 8 957 344 1 813 648 1 077 098 11 848 090

Palkkatulovuoto 1 197 967

33 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset... Nordia Tiedonantoja 1/2008

Matkailun tyksissä työllistyneiden henkilöiden aiheut- kunnallistaloudelliset tama välillinen verotulo Inarin kunnassa oli vaikutukset noin 203 000 euroa vuonna 2005. Eniten välillistä verotuloa kertyi virkistys- ja muista Verotulovaikutukset palveluista, joiden osuus kaikista välillisistä verotuloista oli lähes neljä viidesosaa. Seu- Inarin kunta sai vuonna 2005 yrityksissä raavaksi eniten välillistä verotuloa aiheutui matkailun vuoksi välittömästi työllistyneiltä majoitus- ja ravitsemispalveluista sekä vä- inarilaisilta työntekijöiltä välitöntä verotuloa hittäiskaupasta ja vähiten liikennetoimialalta noin 1,6 miljoonaa euroa (taulukko 16). Toi- sekä korjaamo- ja huoltamotoiminnasta. mialoista eniten välitöntä verotuloa kertyi Johdetusti matkailun ansiosta Inarin majoitus- ja ravitsemispalveluista, joiden kunnassa työllistyneet työntekijät maksoi- osuus välittömistä verotulovaikutuksista oli vat kunnalle veroja yhteensä noin 182 000 43 prosenttia. Virkistys- ja muut palvelut euroa. Johdetun verotulovaikutuksen suu- sekä liikenne kattoivat kumpikin noin yhden ruus on suoraan verrannollinen toimialan viidesosan kaikista välittömistä verotulo- välittömän ja välillisen verotulovaikutuksen vaikutuksista. Vähiten välitöntä verotuloa summaan. kertyi korjaamo- ja huoltamotoiminnasta. Inarin kunnan saama verotulo matkailun Matkailun vuoksi välillisesti toimittajayri- vuoksi yrityksiin työllistyneiltä henkilöiltä

Taulukko 16. Matkailun verotulovaikutukset yrityksissä toimialoittain ja julkisen sektorin osalta Inarin kunnassa vuonna 2005. Luvut sisältävät vain paikkakuntalaisten verotulovaikutukset.

Toimiala Välitön Välillinen Johdettu Verotulo- % verotulo- verotulo- verotulovaikutukset vaikutus vaikutus vaikutus yhteensä

Korjaamo- ja huoltamo- 49 648 4 417 5 407 59 472 3,0 toiminta

Vähittäiskauppa 230 404 18 394 24 880 273 678 13,6

Majoitus- ja ravitsemis- 689 155 20 877 71 003 781 035 38,9 palvelut

Liikenne 313 810 1 551 31 536 346 897 17,3

Virkistys- ja muut palvelut 338 480 158 098 49 658 546 236 27,2

Yhteensä 1 621 497 203 337 182 484 2 007 318 100,0

Kunta 1 865 - 187 2 052

Muu julkinen sektori 78 534 - 7 853 86 387

Yhteensä 1 701 896 203 337 190 524 2 095 757

Verotulovuoto 384 094

34 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Heini Rosqvist oli noin 2,0 miljoonaa euroa vuonna 2005. nan matkailumenot. Kunnan matkailutulot Summaan sisältyvät Inarissa kirjoilla ollei- ja -menot on esitetty taulukossa 17. den työntekijöiden välittömät, välilliset ja Inarin kunnan alueella oli vuonna 2005 johdetut verotulovaikutukset. Kokonaisve- yhteensä 2 309 kesämökkiä, mikä on nel- rotulovaikutuksista noin 39 prosenttia kertyi jänneksi eniten Lapin läänin kunnista (SVT majoitus- ja ravitsemispalveluiden yrityksis- 2007c: 33). Luvussa ovat mukana sekä ina- tä. Virkistys- ja muut palvelut kattoivat 27 rilaisten että ulkopaikkakuntalaisten omista- prosenttia verotulovaikutuksista. Liikenne ja mat vapaa-ajan asunnot, sillä niiden omistus vähittäiskauppa tuottivat seuraavaksi eniten ei selvinnyt saatavilla olleista tilastoista. verotulovaikutuksia. Korjaamo- ja huolta- Vapaa-ajan asunnoista maksettiin Inarin motoiminnan osuus verotulovaikutuksista kunnalle kiinteistöveroa noin 500 000 euroa oli pienin. vuonna 2005 (puhelinkeskustelu Ruokamo Inarin kunta sai matkailun ansiosta ve- 5.7.2007). Vapaa-ajan asutus tuo kunnalle rotuloja kunnan ja muun julkisen sektorin myös muita tuloja. Lisätessään alueen palve- palveluksessa olleilta henkilöiltä noin 88 400 luiden kysyntää se vähintään ylläpitää alueen euroa. Luku sisältää välittömän ja johdetun työllisyyttä ja palvelutasoa (Järviluoma 1997: verotulovaikutuksen. Julkinen sektori mu- 129; Skoglund 2001: 20–21). Vapaa-ajan kaan lukien matkailun kokonaisverotulovai- asunnoista maksettuja kiinteistöveroja ei kutus oli noin 2,1 miljoonaa euroa. huomioitu kunnallistaloudellisessa nettotu- Inarin kunta menetti ulkopaikkakun- loksessa, koska paikkakuntalaisilta kertyvää talaisten työntekijöiden vuoksi noin 384 osaa ei lasketa matkailusta aiheutuvaksi 000 euron verotulot. Heidän kulutuksensa tuloksi. Myöskään majoitus- ja ravitsemis- kohdistuu kuitenkin ainakin osittain paik- liikkeiden maksamat kiinteistöverotulot kakunnalle (Kauppila 1999a: 122). Verotu- ja matkailuyritysten yhteisöverotulot eivät lovuoto mukaan lukien yritysten matkailun ole mukana nettotuloksessa, koska niiden vuoksi palkkaamien henkilöiden aiheuttama selvittäminen osoittautui liian hankalaksi. verotulo oli noin 2,4 miljoonaa euroa. Ve- Näissä tapauksissa verotoimistosta ei voida rotulovuodon osuus tästä elinkeinoelämän antaa vain tietyillä toimialoilla toimivien kokonaisverotulosta oli 16 prosenttia. Kun yritysten osuutta kokonaissummasta. verotulovuotoa ei huomioida, elinkeino- Inarin kunta sai matkailun kehittämis- elämän kokonaisverotulovaikutusten osuus hankkeista tuloja 75 000 euroa vuonna välittömästä arvonlisäverottomasta mat- 2005. Kunnan rahoitusosuus eri hankkeissa kailutulosta oli 3,3 prosenttia. Kauppilan oli yhteensä 83 000 euroa. Mainontaan ja (1999b: 125) mukaan luku on yleensä 2–4 markkinointiin kunta käytti noin 70 000 prosenttia. euroa. Kunnan myöntämä vuosittainen toiminta-avustus koko alueen matkailu- Kunnallistaloudellinen nettotulos markkinointia hoitavalle Pohjois-Lapin Matkailu Oy:lle oli 145 000 euroa vuonna Inarin kunnan matkailun kunnallistaloudel- 2005 (Inarin kunta 2005: 21–22). Kunnan liseen nettotulokseen vaikuttavat henkilöve- palveluksessa pelkästään matkailun vuoksi rotulojen lisäksi muut verotulot, matkailun olleiden henkilöiden palkkamenot olivat kehittämishankkeista saadut tulot sekä kun- hieman alle 10 000 euroa.

35 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset... Nordia Tiedonantoja 1/2008

Taulukko 17. Matkailun kunnallistaloudelliset vaikutukset Inarin kunnassa vuonna 2005.

Tulot €

Henkilöverotulot (yritykset) 2 007 318 Henkilöverotulot (kunta) 2 052 Henkilöverotulot (muu julkinen sektori) 86 387 Kiinteistövero (vapaa-ajan asunnot) * 506 128 Kehittämishankkeet 75 000 Yhteensä 2 676 885

Menot

Matkailun kehittämishankkeet 83 000 Mainonta ja markkinointi 69 602 Pohjois-Lapin Matkailu Oy toiminta-avustus 145 000 Palkkamenot 9 817 Yhteensä 307 419 Kunnallistaloudellinen nettotulos I 1 776 951 Kunnallistaloudellinen nettotulos II 1 863 336

* ei mukana nettotuloksissa Matkailun kunnallistaloudellinen netto- Matkailun taloudellisten tulos I Inarin kunnassa vuonna 2005 oli vaikutusten kehitys 1997–2005 noin 1,78 miljoonaa euroa (taulukko 17). Tulovaikutukset Luvussa on huomioitu yritysten ja kunnan matkailun vuoksi palkkaamien henkilöiden Alakiuttu ja Juntheikki (1999) ovat tutkineet verotulot, matkailun kehittämishankkeiden matkailun taloudellisia vaikutuksia Inarin tulot ja menot sekä kunnan muut matkailu- kunnassa vuonna 1997. Tutkimusten tulokset ovat vertailukelpoisia keskenään, menot. Kunnan muihin matkailumenoihin koska käytetty menetelmä on täsmälleen lasketaan palkkamenot, mainonnasta ja sama ja vuoden 1997 rahamäärät on muu- markkinoinnista aiheutuneet kulut sekä tettu vastaamaan vuoden 2005 rahanarvoa. toiminta-avustus Pohjois-Lapin Matkailu Muutoksen laskemisessa on käytetty Tilas- Oy:lle. Kunnallistaloudellinen nettotulos tokeskuksen (2007c) tuottaman elinkustan- II -luvussa huomioidaan kunnan matkailu- nusindeksin koko vuoden keskiarvoa (ks. Tilastokeskus 2005: 13). Tilastokeskuksen tuloissa myös muun julkisen sektorin mat- suosituksen (Hiltunen 7.8.2007) mukaan kailun vuoksi työllistyneiden henkilöiden elinkustannusindeksiä käytettiin myös yri- kunnallisverot. Nettotulokseksi saadaan tysten tekemiä ostoja koskeviin muunnok- tällöin noin 1,86 miljoonaa euroa. siin (vrt. Hätälä & Kauppila 1999: 48). Seu-

36 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Heini Rosqvist raavassa esitettävät vuoden 1997 luvut ovat sa kansainvälisten matkailijoiden aiheuttama Alakiutun ja Juntheikin (1999) laatimasta matkailutulo kasvoi suhteellisesti eniten. Inarin kunnan matkailututkimuksesta. Vuonna 1997 Inarin kunnassa välitöntä Matkailijat aiheuttivat inarilaisissa yri- matkailutuloa saavien yritysten ostoista tyksissä vuonna 1997 noin 46,4 miljoonan aiheutui toimittajayrityksille yhteensä noin euron välittömän arvonlisäverottoman tu- 2,8 miljoonaa euroa välillistä matkailu- lovaikutuksen (taulukko 18). Vuonna 2005 tuloa. Matkailun aiheuttamat välilliset vastaava luku oli noin 60,5 miljoonaa euroa, tulovaikutukset vuonna 2005 olivat noin joten välitön matkailutulo kasvoi kahdeksan 4,4 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 59 vuoden aikana 31 prosenttia. Toimialoittain prosentin kasvua vuoteen 1997 verrattuna. tarkasteltuna matkailutulon kasvu oli suu- Vuonna 1997 suurin osa välillisestä tulosta rinta virkistys- ja muut palvelut toimialalla, aiheutui majoitus- ja ravitsemispalveluista, jonka matkailutulo yli kaksinkertaistui. vuonna 2005 puolestaan virkistys- ja muista Toimialan suhteellinen osuus välittömästä palveluista. matkailutulosta kasvoi 18 prosenttiin. Ma- Matkailun kokonaistulovaikutukset si- joitus- ja ravitsemistoimialan matkailutulo sältäen sekä yritysten, kunnan että muun ei juuri kasvanut ja sen suhteellinen osuus julkisen sektorin vaikutuksen olivat vuonna väheni 57 prosentista 44 prosenttiin. Inarin 1997 noin 57,4 miljoonaa euroa. Vuonna kunnan välitön arvonlisäverollinen matkai- 2005 kokonaistulo ylsi 79,4 miljoonaan lutulo oli vuonna 1997 noin 53,5 miljoonaa euroon, joten kasvua oli 38 prosenttia euroa. Vuonna 2005 se oli kasvanut noin (taulukko 19). kolmasosalla 71,3 miljoonaan euroon. Vuonna 1997 kansainvälisten matkailijoi- Työllisyysvaikutukset den kulutuksesta aiheutui noin 37 prosenttia välittömästä arvonlisäverottomasta mat- Vuonna 1997 matkailun elinkeinoelämään kailutulosta. Vuonna 2005 kansainvälisten kohdistuvat kokonaistyöllisyysvaikutukset matkailijoiden osuus matkailutulosta oli jo Inarin kunnassa olivat 434 henkilötyövuotta 57 prosenttia. Virkistys- ja muissa palveluis- (taulukko 20). Vuonna 2005 työllisyys-

Taulukko 18. Matkailun tulovaikutukset Inarin kunnassa vuosina 1997 ja 2005.

Toimiala 1997 € 1997 % 2005 € 2005 % Muutos %

Välitön matkailutulo (alv:ton) Korjaamo- ja huoltamotoiminta 2 967 215 6,4 3 814 682 6,3 +29 Vähittäiskauppa 11 630 645 25,1 17 068 122 28,2 +47 Majoitus- ja ravitsemispalvelut 26 354 585 56,8 26 722 768 44,1 +1 Liikenne 2 318 844 5,0 2 351 357 3,9 +1 Virkistys- ja muut palvelut 3 129 484 6,7 10 626 581 17,5 +240 Yhteensä 46 400 773 100,0 60 582 510 100,0 +31 Välitön matkailutulo (alv:nen) 53 482 751 71 284 175 +33 Välillinen matkailutulo 2 756 233 4 391 147 +59

37 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset... Nordia Tiedonantoja 1/2008

Taulukko 19. Keskeisimpien matkailun taloudellisten vaikutusten kehitys Inarin kunnassa 1997–2005.

1997 2005 Muutos %

Kokonaistulovaikutukset 55 680 927 78 887 472 +42 elinkeinoelämä ja kunta (€) Kokonaistulovaikutukset 57 372 257 79 428 532 +38 ml. julkinen sektori (€) Kokonaistyöllisyysvaikutukset 434 504 +16 elinkeinoelämä (htv) Kokonaistyöllisyysvaikutukset 470 628 +34 ml. julkinen sektori (htv) Palkkatulovaikutukset 6 278 522 11 382 619 +81 elinkeinoelämä (€) Palkkatulovaikutukset 7 157 271 11 848 090 +66 ml. julkinen sektori (€)

Verotulo, yritykset (€) 1 130 134 2 007 317 +78

Verotulo ml. julkinen sektori (€) 1 288 311 2 095 757 +63

Verotulovuoto 301 570 384 094 +27

Kunnallistaloudellinen nettotulos I (€) 945 138 1 776 951 +88

Kunnallistaloudellinen nettotulos II (€) 1 057 979 1 863 336 +76

Taulukko 20. Matkailun kokonaistyöllisyysvaikutukset Inarin kunnassa vuosina 1997 ja 2005. Vuoden 1997 luvut eivät sisällä johdettuja työllisyysvaikutuksia.

Toimiala Kokonaistyöllisyys- Kokonaistyöllisyys- Muutos vaikutukset 1997 htv vaikutukset 2005 htv %

Korjaamo- ja huoltamotoiminta 10 14 +41 Vähittäiskauppa 45 77 +71 Majoitus- ja ravitsemispalvelut 285 278 -2 Liikenne 32 67* +109 Virkistys- ja muut palvelut 62 170 +174 Yhteensä 434 606 +40 Inarilaiset 339 534 +58 Ulkopaikkakuntalaiset 95 71 -25 Kunta 13 ** 1 -92 Muu julkinen sektori 23 21 -7 Yhteensä 470 628 +34

* sisältää Ivalon lentoaseman työntekijät (Finavia) ** sisältää Ivalon lentoaseman työntekijät (Finnair)

38 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Heini Rosqvist vaikutukset kasvoivat 40 prosenttia 606 vuonna 2005 kaksi kolmasosaa suuremmat henkilötyövuoteen. Kasvua tapahtui kaikilla kuin vuonna 1997. toimialoilla lukuun ottamatta majoitus- ja Inarin kunta sai yrityksissä matkailun ravitsemispalveluja. Matkailun elinkeinoelä- vuoksi työllistyneiltä henkilöiltä vuonna mään kohdistuvat välittömät työllisyysvai- 1997 noin 1,1 miljoonaa euroa verotuloja. kutukset kasvoivat noin viidenneksen 421 Vuonna 2005 verotulo oli yli 2,0 miljoonaa henkilötyövuodesta 504 henkilötyövuoteen. euroa, joten verotulo kasvoi lähes neljä vii- Suurin suhteellinen ja absoluuttinen kasvu desosaa. Kunnan palveluksessa matkailun tapahtui virkistys- ja muissa palveluissa. vuoksi työllistyneiden henkilöiden maksa- Välilliset työllisyysvaikutukset nelinkertais- mat verotulot pienenivät huomattavasti, tuivat 13 henkilötyövuodesta 63 henkilö- mikä johtuu osittain Ivalon lentoaseman työvuoteen. Aikaisemmassa tutkimuksessa työntekijöiden sijoittamisesta kunnan kans- ei laskettu johdettuja työllisyysvaikutuksia, sa samaan luokkaan vuonna 1997. Julkinen jotka vuonna 2005 olivat lähes 40 henki- sektori mukaan lukien verotulovaikutus lötyövuotta. Kokonaistyöntekijämäärän kasvoi lähes kaksi kolmasosaa. kasvusta huolimatta ulkopaikkakuntalaisten Ulkopaikkakuntalaisten työntekijöiden henkilötyövuosien määrä väheni neljännek- vuoksi kunnan ulkopuolelle suuntautunut sellä. Kokonaistyöllisyysvaikutukset julkinen palkkavuoto kasvoi noin viidenneksellä sektori mukaan luettuna kasvoivat 34 pro- ja verotulovuoto neljänneksellä vuodesta senttia. Kunnan työllistämien määrän vähe- 1997 vuoteen 2005. Vuodot kasvoivat neminen johtuu osittain siitä, että vuonna lisääntyneestä työllisyysvaikutuksesta huo- 1997 lukuun lisättiin Ivalon lentoaseman limatta suhteellisesti vähemmän kuin muut työntekijät, kun taas vuonna 2005 heidät tulovaikutukset. laskettiin mukaan liikennetoimialaan. Myös muun julkisen sektorin työllisyysvaikutus Kunnallistaloudellinen nettotulos väheni. Vuonna 2005 tutkimukseen saatiin työntekijätietoja harvemmilta julkistahoilta Inarin kunnan matkailutuloja ja -menoja kuin vuonna 1999. vertailtaessa saatiin vuonna 1997 kunnallistaloudellinen nettotulos I -luvuksi noin 950 Palkka- ja verotulovaikutukset 000 euroa (ks. taulukko 20). Luku sisältää kunnan muut matkailutulot ja -menot paitsi Matkailun elinkeinoelämään kohdistuva kiinteistöverot ja muun julkisen sektorin kokonaispalkkatulovaikutus vuonna 1997 verotulot. Kunnallistaloudellinen nettotu- oli noin 6,3 miljoonaa euroa (taulukko 19). los II oli vuonna 1997 noin 1,1 miljoonaa Luvussa ovat mukana vain inarilaiset työn- euroa. Luku sisältää kaikki tulot ja menot tekijät. Vuonna 2005 kokonaispalkkatulo oli lukuun ottamatta kiinteistöveroja. Vuonna noin 11,4 miljoonaa euroa eli neljä viides- 2005 nettotulos I oli lähes kaksi kolmasosaa osaa suurempi. Välilliset palkkatulovaiku- suurempi kuin vuonna 1997 ja nettotulos tukset kasvoivat yli nelinkertaiseksi. Julkinen II noin kolme neljäsosaa suurempi. Kasvu sektori (myös Finnair/Finavia) mukaan johtui erityisesti henkilöverotulojen lisäyk- lukien kokonaispalkkatulovaikutukset olivat sestä.

39 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset... Nordia Tiedonantoja 1/2008

Matkailun kehittäminen tavan positiivisesti yhteistyön toimivuuteen. Yrittäjien mielestä PLM Oy kuuntelee kui- Yritysten ja julkistahojen välinen tenkin enemmän suuria yrityksiä ja keskittyy matkailuyhteistyö Saariselän alueen kehittämiseen niin, että kylät ja syrjäisemmät seudut eivät hyödy Tutkimuksessa tarkasteltiin yhteistyön toisen toiminnasta. Aikaisemmassakin Inarin mivuutta vastanneiden yrittäjien kannalta kunnan matkailututkimuksessa tuli ilmi, että kokonaisuutena, koska vastausmäärät olivat yhtiön toimintaan suhtautumisessa on eroja liian pieniä toimialoittaiseen tai kunnan eri toisaalta keskusten ja hajasijoittuneiden ja osa-alueiden väliseen tarkasteluun. Kyse- toisaalta pienten ja suurten yritysten välillä lylomakkeen yhteistyötä koskevien kysy- (Alakiuttu & Juntheikki 1999: 64). Puolet mysten avoimet vastaukset on ryhmitelty yrittäjistä oli sitä mieltä, että yhteistyö kun- liitteessä III. nan elinkeinoyhtiö InLike Oy:n kanssa toi- Kaikkiaan neljä viidesosaa vastaajista mi hyvin tai erittäin hyvin. Yrittäjät toivoivat koki yhteistyön julkistahojen kanssa toimi- yhtiöltä enemmän konkreettisia toimia ja van vähintään keskinkertaisesti (kuva 12). vaikutusta keskusten ulkopuolisille alueille. Julkistahosta riippuen 30–50 prosenttia Yhteistyö Inarin kunnan kanssa oli sujunut yrittäjistä kuitenkin ilmoitti, ettei tehnyt yli 40 prosentin mielestä hyvin tai erittäin lainkaan yhteistyötä kyseisen organisaation hyvin. Kunta sai moitteita vanhanaikaisista kanssa. Yli 40 prosenttia vastaajista koki yh- asenteista ja joustamattomuudesta asioiden teistyön Pohjois-Lapin Matkailu (PLM) Oy: valmistelussa. Julkistahojen vertailussa n kanssa toimivan hyvin tai erittäin hyvin. Metsähallitus sai yhteistyön toimivuudesta Yhtiön työntekijöiden matkailualan asian- parhaat arvosanat. Yli puolet yrittäjistä tuntemus sai yrittäjiltä kiitosta. Yrittäjän koki yhteistyön sen kanssa sujuvan hyvin oman aktiivisuuden todettiin myös vaikut- tai erittäin hyvin. Metsähallitusta pidettiin

Kuva 12. Yrittäjien käsitykset matkailuun liittyvän yhteistyön toimivuudesta julkistahojen kanssa Inarin kunnassa (n=44, 37, 53, 54).

40 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Heini Rosqvist joustavana ja aktiivisena yhteistyökump- kinäinen yhteistyö oli parantunut huomat- panina. Toisaalta sitäkin kritisoitiin jäykästä tavasti aikaisempaan vuoden 1999 Inarin päätöksentekotavasta. kunnan matkailututkimukseen verrattuna, Suuri osa yrittäjistä oli tehnyt Pohjois-La- jolloin lähes puolet yrittäjistä piti yhteistyötä pin Matkailu Oy:n kanssa markkinointiyh- vain keskinkertaisesti toimivana. Yhteistyö teistyötä. Yrittäjät olivat osallistuneet alueen toimi silloin useamman mielestä huonosti yhteismarkkinointiin ja saaneet markkinoin- kuin hyvin (Alakiuttu & Juntheikki 1999: tikanavia omalle yritykselleen esimerkiksi 65). messuilla, internetsivuilla ja matkanjärjes- Yleisin yritysten välisen yhteistyön muoto täjävierailujen kautta. Matkailuyhteistyötä oli asiakkuus- tai alihankintasuhde. Lisäksi tehtiin erilaisten hankkeiden parissa sekä matkailuyritysten kanssa tehtiin erityisesti PLM Oy:n, elinkeinoyhtiö InLike Oy:n että markkinointiyhteistyötä erilaisissa tapahtu- kunnan kanssa. Useilla yrittäjillä oli myös missa ja hankkeissa sekä yhteistyötä tuot- asiakkuussuhde näihin toimijoihin. Inarin teistamisessa ja tuotepakettien suunnittelus- kunnan kanssa yhteistyötä tehtiin eniten sa. Useat yritykset kertoivat suosittelevansa viranomaisasioissa ja teknisen toimen kans- toinen toisiaan ja välittävänsä tietoa alueen sa esimerkiksi kaavoitusta ja lupa-asioita muista yrityksistä asiakkailleen. Tuote- ja koskien. Metsähallituksen kanssa tehtiin palveluyhteistyön todettiin toimivan hyvin. monipuolista matkailuyhteistyötä, joka liittyi Muutamien yrittäjien huonot kokemukset eniten lupamyyntiin, retkeilypalveluiden, yhteistyöstä kohdistuivat yksittäisiin asioi- kuten reittien, käyttöön ja kehittämiseen hin, esimerkiksi yritysten yhteistyöhalutto- tai maankäyttöön. Myös Metsähallituksen muuteen tai liian vakiintuneisiin yhteistyö- kämppiä vuokrattiin. Lisäksi yhteistyötä kumppaneihin. tehtiin matkailijoiden neuvonnassa ja opas- tuksessa. Yhteistyö eri toimialojen välillä

Yritysten keskinäinen matkailuyhteistyö Tutkimuksessa selvitettiin yritysten keski- Inarin kunnassa näistä matkailuyhteistyötä viimeisen vuoden ajalta sekä yrittäjien arvioita yhteistyön kehi- Yhteistyön toimivuus tyksestä tulevaisuudessa. Yritysten välisellä yhteistyöllä tarkoitetaan tässä matkailutoi- Yrittäjien keskinäinen yhteistyö toimi kyse- mintaan liittyvää tavaroiden tai palveluiden lyn perusteella pääasiassa hyvin (kuva 13). ostoa ja/tai myyntiä. Tarkastelussa ovat Lähes kolme neljästä yhteistyötä tehneestä mukana kaikki kyselyn yhteistyöosioon yrittäjästä oli sitä mieltä, että yhteistyö mat- vastanneet 76 yritystä huolimatta siitä, oliko kailuyritysten kanssa toimi hyvin tai erittäin yrityksen toiminta Inarin kunnassa alkanut hyvin. Vajaa kaksi kolmasosaa yrittäjistä oli jo vuonna 2005. samaa mieltä muiden toimialojen yritysten Yhteistyökuviossa nähdään osittain kanssa tehdystä yhteistyöstä. Hyvin harva samoja toimialojen välisiä hankintaketjuja koki yritysten keskinäisen yhteistyön huo- kuin välillisten tulovaikutusten yhteydessä noksi tai erittäin huonoksi. Yrittäjiä, jotka (kuva 14, ks. kuva 9). Korjaamo- ja huolta- eivät tehneet lainkaan yhteistyötä muiden moyritykset kävivät eniten kauppaa liikenne- yritysten kanssa, oli vähän. Yritysten kes- toimialan yritysten kanssa. Vähittäiskaupan

41 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset... Nordia Tiedonantoja 1/2008

Kuva 13. Yrittäjien käsitykset yritysten keskinäisen matkailuun liittyvän yhteistyön toimivuudesta Inarin kunnassa (n=62, 64).

Kuva 14. Yritysten matkailuyhteistyö toimialoittain Inarin kunnassa 2006–2007 (n=64). Vahvennettu nuoli osoittaa toimijoita, joiden kanssa toimialan yritykset tekivät eniten matkailuun liittyvää yhteistyötä. yrityksistä suurin osa teki yhteistyötä huolta- korjaamojen kanssa. Virkistys- ja muut mojen, korjaamojen ja varaosamyyjien sekä palvelut -toimialalla ei noussut esille yhtä toisten vähittäiskaupan yritysten kanssa. tärkeintä yhteistyökumppania. Suurin osa Majoitus- ja ravitsemispalveluyrityksillä oli virkistys- ja muiden palveluiden yrittäjistä eniten yhteistyötä vähittäiskaupan kanssa. teki yhteistyötä joko majoitus- tai ravitse- Liikennetoimialan yritykset, joista tutki- misalan, virkistyspalvelu- tai vähittäiskaupan mukseen osallistui erityisesti taksiyrittäjiä, yritysten tai kaikkien näiden toimijoiden tekivät eniten yhteistyötä huoltamojen ja kanssa.

42 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Heini Rosqvist

Korjaamo- ja huoltamotoiminnan yri- Yhteistyö kunnan eri osa-alueiden välillä tykset halusivat lisätä yhteistyötä tulevaisuudessa eniten erilaisten virkistys- ja Alueittain tarkasteltuna useimmat yrittäjät ohjelmapalvelutoimijoiden kanssa (kuva tekivät eniten yhteistyötä samalla alueella 15). Virkistys- ja ohjelmapalveluihin luetaan sijaitsevien toimijoiden kanssa ja sen jälkeen tässä tapauksessa myös porotalouteen ja kunnan muiden keskusten kanssa (kuva 16). kalatalouteen liittyvät ohjelmapalvelut. Ma- Poikkeuksena ovat keskusten ulkopuolella joitus- ja ravitsemispalveluyritykset toivoivat ja kylissä sijaitsevat yritykset (kunnan muut entistä enemmän yhteistyötä virkistys- ja alueet), joiden yhteistyö suuntautui pääasias- ohjelmapalveluiden kanssa. Ravitsemisala sa oman alueen ulkopuolelle. Useat kunnan teki jo ennestään paljon yhteistyötä lihan- muiden alueiden vastanneista yrityksistä si- jalostajien kanssa mutta halusi lisätä yhteis- jaitsivat Ivalon läheisyydessä, joten yhteistyö työtä kalanjalostajien kanssa. Virkistyspalve- kuntakeskuksen suuntaan voi olla muita alu- luyrittäjät halusivat tulevaisuudessa entistä eita houkuttelevampaa. Inarin kirkonkylästä enemmän yhteistyötä erityisesti majoitus- yhteistyötä tehtiin Ivalon kuntakeskuksessa palveluiden kanssa. Lisäksi kysymykseen mutta ei niinkään Saariselällä sijaitsevien vastanneet yrittäjät toivoivat jonkin verran yritysten kanssa. Myöskään Saariselältä ei lisää yhteistyötä maa- ja metsätalouden, tehty paljon yhteistyötä Inarin kirkonkylässä taide- ja käsityöalan sekä perinne-, kylä- tai sijaitsevien yritysten kanssa, mikä johtunee kotiseutuyhdistysten kanssa. osittain pitkästä välimatkasta. Vastausten

Kuva 15. Yritysten toivoma matkailuyhteistyö toimialoittain Inarin kunnassa tulevaisuudessa (n=48). Vah- vennettu nuoli osoittaa toimijoita, joiden kanssa suurin osa toimialan yrityksistä halusi lisätä matkailuun liittyvää yhteistyötä.

43 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset... Nordia Tiedonantoja 1/2008 lukumäärä ei ollut riittävän suuri, jotta alu- alueet) sijaitsevat yrittäjät halusivat lisätä eiden välistä yhteistyötä olisi voitu tutkia yhteistyötä enimmäkseen omalla alueellaan toimialoittain. tai muissa kylissä sekä Inarin kirkonkylässä Tulevaisuuden halutuimpina yhteistyö- sijaitsevien yritysten kanssa. Saariselkä ei alueina nousivat esille Inarin kirkonkylä noussut tarkastelussa esiin alueena, jonka ja kunnan syrjäisemmät alueet (kuva 17). kanssa yhteistyötä olisi haluttu lisätä erityi- Yrittäjät Inarin kirkonkylästä halusivat lisesti. Yhteistyö Saariselän alueen yritysten sätä yhteistyötä pääasiassa oman alueensa kanssa lienee jo suhteellisen intensiivistä. yrittäjien kesken. Ivalolaiset yrittäjät olivat halukkaita lisäämään yhteistyötä erityisesti Yritysten matkailuostot ja -myynti Inarin kirkonkylässä ja keskusten ulkopuo- alueittain lisilla alueilla sijaitsevien yritysten kanssa. Saariselän yrittäjät toivoivat yhteistyön Inarilaisten yritysten matkailun vuoksi teke- lisääntyvän etenkin kylissä ja muilla alueilla mät ostot ja myynti kertovat osaltaan yritys- sijaitsevien yrittäjien kanssa. Inarin kun- ten ja alueiden välisen yhteistyön määrästä. nan keskusten ulkopuolella (kunnan muut Inarin kunnassa on käynnissä Matkailun

Kuva 16. Yritysten matkailuyhteistyö alueittain Inarin kunnassa 2006–2007 (n=64). Vahvennettu nuoli osoittaa aluetta, jolla sijaitsevien toimijoiden kanssa suurin osa alueen yrityksistä teki matkailuun liittyvää yhteistyötä.

Kuva 17. Yritysten tulevaisuudessa toivoma matkailuyhteistyö alueittain Inarin kunnassa (n=48). Vahven- nettu nuoli osoittaa aluetta, jolla sijaitsevien toimijoiden kanssa yritykset halusivat lisätä eniten matkailuun liittyvää yhteistyötä.

44 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Heini Rosqvist

Pohjoinen Ulottuvuus -hankekokonaisuus, Kuvasta 19 nähdään, miten yrittäjät jolla pyritään edistämään yritysten kansain- arvioivat matkailuostojensa ja -myyntinsä välistymistä erityisesti Pohjois-Norjassa ja kehittyvän tulevaisuudessa eri alueilla. Kuolan niemimaalla (Luoteis-Venäjällä) Vastanneista yrittäjistä vain pieni osa uskoi (Inarin kunta 2005: 2–3). Yritysten välisen yhteistyön lisääntyvän ylipäätään millään kanssakäymisen määrä oman alueen sisällä kyseessä olevalla alueella. Eniten sen kuiten- vaikuttaa myös alueeseen kohdistuvien kin arvioitiin lisääntyvän muualla Suomessa kerrannaisvaikutusten suuruuteen. ja Pohjois-Norjassa. Suurin osa yrittäjistä Viimeisen 12 kuukauden aikana mat- arveli tekemänsä yhteistyön joko pysyvän kailuun liittyviä ostoja ja -myyntiä Inarin ennallaan tai vähenevän jonkin verran kunnassa oli paljon tai erittäin paljon noin Inarin kunnassa, muualla Lapin läänissä ja 40 prosentilla vastanneista yrityksistä (kuva muualla Suomessa. Yli puolet vastanneista 18). Erittäin paljon tai paljon matkailuos- oletti, että heillä ei olisi tulevaisuudessakaan toja ja -myyntiä muualla Lapin läänissä oli matkailuun liittyviä ostoja tai myyntiä Kuo- hieman alle viidesosalla yrittäjistä ja muu- lan niemimaalla tai muualla ulkomailla. alla kotimaassa yli viidesosalla yrittäjistä. Pohjois-Norjaan paljon tai erittäin paljon Yrittäjien mielipiteitä matkailun yhteistyötä oli tehnyt vain muutama pro- kehittämiseen sentti yrittäjistä. Muualle ulkomaille paljon tai erittäin paljon yhteistyötä oli tehnyt noin Tutkimukseen osallistuneiden yrittäjien viidennes vastanneista yrittäjistä. Kuolan mielestä Inarin kunnan matkailun kehittä- niemimaalla sijaitsevien yritysten kanssa misessä tulisi panostaa sekä alueen erityisiin yhteistyötä oli hyvin vähän. Yli puolella vahvuuksiin että yhtenäiseen markkinoin- vastanneista yrittäjistä ei ole ollut lainkaan tiin. Matkailumarkkinointia pitäisi suunni- ostoja tai myyntiä missään ulkomailla. tella yhteisen tavoitteen pohjalta. Alueen

Kuva 18. Inarilaisten yritysten matkailuostot ja -myynti alueittain viimeisen 12 kuukauden aikana (n=63– 69).

45 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset... Nordia Tiedonantoja 1/2008

Kuva 19. Inarilaisten yritysten matkailuostojen ja -myynnin kehitys alueittain tulevaisuudessa yrittäjien arvioiden mukaan (n=47–68). luontoa – Inarijärvi, Ivalojoki, vuodenajat, jonka toimenkuvaan kuuluisi tuotepakettien erämaisuus – ja sen suomia matkailullisia kokoaminen yhdessä yritysten kanssa sekä mahdollisuuksia pitäisi tuoda enemmän yritysten ja alueiden välisen yhteistyön edis- esille. Samoin alueen erityispiirteet, kuten täminen Inarin kunnassa. kullankaivu ja saamelaiskulttuuri, olisivat Yrittäjät pitivät matkailumajoituksen nykyistä suuremman matkailullisen huo- sijoittumista Inarin kunnassa epätasaisena, mion arvoisia. Yrittäjien vapaamuotoiset sillä majoituspalvelut ovat keskittyneet kommentit matkailun kehittämiseen on Saariselälle. Lisäksi hotellit täyttyvät talvisin ryhmitelty liitteessä IV. suurten ryhmien varauksista. Lisää ma- Osa yrittäjistä piti Inarin kunnan ja joitus- ja ravitsemiskapasiteettia kaivattiin Pohjois-Lapin Matkailu Oy:n matkailun erityisesti Ivaloon ja Inariin. Ongelmaksi kehittämistoimintaa yhä liikaa Saariselälle koettiin myös, että Saariselällä majoitus- keskittyneenä. Pienempien matkailukeskus- palveluiden kesäajan alhaisemmat hinnat ten ja kylien matkailun kehittämiseen toi- vähentävät asiakkaiden yöpyistä muualla vottiin enemmän toimia. Kilpailuasetelma kunnassa. Saariselän ja Ivalon/Inarin välillä saisi yrit- Useat yrittäjät pitivät oheispalveluiden ja täjien mielestä jo loppua. Asenteita pitäisi toimintaympäristön parantamista tärkeänä muuttaa ja yhteistyötä lisätä, jotta yritykset matkailun kehittämisen kannalta. Palvelui- ja kunnan alueet hyötyisivät matkailijoista den parantaminen tukisi myös muita elin- tasapuolisemmin. Joidenkin yrittäjien mie- keinoja. Kunnan asuntotarjontaa pidettiin lestä kunta ei ota tarpeeksi huomioon pieniä puutteellisena, mikä vaikeuttaa matkailu- matkailuyrityksiä, vaikka niiden merkitys työntekijöiden asettumista paikkakunnalle. kuntalaisten työllistäjänä on suuri. Kehittä- Nykyisten matkailupalvelualueiden kun- mistoimenpiteenä muutama yrittäjä ehdotti nallistekniikkaa voisi laajentaa ja rakentaa erityisen matkailutyöntekijän palkkaamista, infrastruktuuria uusille alueille. Toisaalta

46 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Heini Rosqvist mainittiin, että liika rakentaminen vähentäisi kerättiin kunnalta, muulta julkiselta sekto- kunnan erämaisuuteen perustuvaa matkai- rilta ja verotoimistosta. Lisäksi menetelmä lullista vetovoimaa. vaati toimialojen kokonaisliikevaihto- ja Luonnon ollessa Inarin kunnan tärkeim- kokonaishenkilöstötietojen tilaamista Ti- piä vetovoimatekijöitä kestävää matkailua lastokeskukselta sekä virallisten tilastojen olisi tarvetta viedä eteenpäin. Matkailijat käyttöä. ovat nykyään ympäristötietoisia ja haluavat Taulukkoon 21 on koottu tutkimuksen matkailla vahingoittamatta luontoa. Kes- tuloja työllisyysosion keskeisimmät tu- tävä kehitys pitäisi ottaa matkailuyritysten lokset. Inarin kunnassa toimivat yritykset toiminnassa huomioon esimerkiksi veden saivat välitöntä matkailutuloa arvonlisäve- ja energian kulutusta vähentämällä. Tämän rottomana noin 60,58 miljoonaa ja arvon- toteutumiseksi kunta voisi asettaa suosituk- lisäverollisena noin 71,28 miljoonaa euroa. sia tai määräyksiä rakennusratkaisuista. Suurin osa välittömästä matkailutulosta Muut kehittämisehdotukset liittyivät syntyi majoitus- ja ravitsemispalveluiden esimerkiksi alueen saavutettavuuteen, jota yrityksissä. Kansainvälisten matkailijoiden pidettiin heikohkona. Liikenneyhteyksiä kulutuksesta aiheutui 56 prosenttia mat- pitäisi edelleen kunnostaa ja parantaa. Myös kailutulosta. Sesongeittain tarkasteltuna kesämatkailun markkinointia tulisi kehittää välitöntä matkailutuloa kertyi melko tasai- ja lisätä ohjelmapalveluita kesälle. Pitäisi sesti ympäri vuoden, mutta toimialoittaiset luoda myös enemmän ympärivuotisia mat- erot olivat suuria. Matkailun kokonaistulo kailukohteita, jotta matkailijat pysähtyisivät I sisältäen välittömän arvonlisäverottoman ja viihtyisivät alueella pitempään. Lisäksi matkailutulon sekä elinkeinoelämän ja kun- Inarin kirkonkylän ulkoista ilmettä voisi nan kerrannaisvaikutukset oli noin 78,88 siistiä. miljoonaa euroa. Matkailun välittömät työllisyysvaikutuk- set yrityksissä Inarin kunnassa vuonna 2005 Yhteenveto olivat 504 henkilötyövuotta, joista inarilai- siksi luettiin 433 ja ulkopaikkakuntalaisiksi Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mat- 71 henkilötyövuotta. Puolet matkailun kailun aluetaloudelliset vaikutukset Inarin välittömästä työllisyysvaikutuksesta syntyi kunnassa vuonna 2005. Tutkimusme- majoitus- ja ravitsemispalveluyrityksissä. netelmänä käytettiin Koillismaan mallia, Matkailun elinkeinoelämään kohdistui joka on kehitetty pohjoismaisen mallin 606 henkilötyövuoden kokonaistyöllisyys. yritystutkimuksen pohjalta. Pääasiallinen Julkinen sektori mukaan lukien työllisyys- aineisto kerättiin inarilaisilta yrityksiltä ky- vaikutukset olivat yhteensä 628 henkilö- selylomakkeella kesällä 2007. Tutkimukseen työvuotta. soveltuvia vastauksia saatiin 69 kappaletta, Matkailun vuoksi yrityksissä työllistyneil- jolloin vastausprosentiksi muodostui 36. le inarilaisille maksettiin palkkaa noin 8,53 Tutkimusmenetelmän kannalta tärkeämpää miljoonaa euroa. Kunnan ja muun julkisen oli, että otosyritysten liikevaihdot kattoivat sektorin työntekijät mukaan lukien välitön tarpeeksi suuren osan toimialan kokonaispalkkatulo oli noin 8,96 miljoonaa euroa. liikevaihdosta. Yrityskyselyn lisäksi mat- Kun lukuun lisätään välillinen ja johdettu kailutuloja ja -työllisyyttä koskevia tietoja palkkatulo, Inarin kunnassa kirjoilla olleiden

47 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset... Nordia Tiedonantoja 1/2008

Taulukko 21. Matkailun tuloja työllisyysvaikutukset Inarin kunnassa vuonna 2005.

MATKAILUTULO (€)

Välitön matkailutulo arvonlisäveroton arvonlisäverollinen Korjaamo- ja huoltamotoiminta 3 814 682 4 653 911 Vähittäiskauppa 17 068 122 20 396 406 Majoitus- ja ravitsemispalvelut 26 722 768 30 731 183 Liikenne 2 351 357 2 539 466 Virkistys- ja muut palvelut 10 625 581 12 963 209 Välitön matkailutulo yhteensä 60 582 510 71 284 175 Välillinen matkailutulo yhteensä 4 391 147 - Matkailun kokonaistulo I (kerroin 1,30) 78 887 472 - Matkailun kokonaistulo II (kerroin 1,31) 79 428 532 -

MATKAILUN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET (henkilötyövuotta)

Välitön työllisyysvaikutus, elinkeinoelämä inarilaiset kaikki Korjaamo- ja huoltamotoiminta 12,11 12,27 Vähittäiskauppa 54,59 69,07 Majoitus- ja ravitsemispalvelut 224,16 260,93 Liikenne 60,64 61,10 Virkistys- ja muut palvelut 81,41 100,92 Yhteensä 432,91 504,29 Välillinen ja johdettu työllisyysvaikutus, elinkeinoelämä 101,45 101,45 Kokonaistyöllisyys, elinkeinoelämä 534,36 605,75 (kerroin 1,20) Kunta ja muu julkinen sektori välitön ja johdettu työllisyys 22,42 22,42 Kokonaistyöllisyys, elinkeinoelämä ja julkinen sektori 556,79 628,17

MATKAILUN PALKKATULOVAIKUTUKSET (€)

Välitön palkkatulovaikutus Yritykset 8 534 188 Kunta 9 817 Muu julkinen sektori 413 338 Yhteensä 8 957 343 Välillinen ja johdettu palkkatulovaikutus yhteensä 2 890 746 Kokonaispalkkatulovaikutukset 11 848 090 Palkkatulovuoto 1 197 967

MATKAILUN VEROTULOVAIKUTUKSET (€)

Välitön verotulovaikutus Yritykset 1 621 496 Kunta 1 865 Muu julkinen sektori 78 534 Yhteensä 1 701 895

48 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Heini Rosqvist

Taulukko 21 (jatkuu). Matkailun tuloja työllisyysvaikutukset Inarin kunnassa vuonna 2005.

MATKAILUN VEROTULOVAIKUTUKSET (€) (JATKUU)

Välillinen ja johdettu verotulovaikutus yhteensä 393 861 Kokonaisverotulovaikutukset 2 103 797 Verotulovuoto 384 094

MATKAILUN KUNNALLISTALOUDELLISET VAIKUTUKSET (€)

Verotulo (yritykset) 2 009 369 Verotulo (yritykset, kunta, muu julkinen sektori) 2 095 756 Kunnan matkailumenot 232 419 Kunnallistaloudellinen nettotulos I 1 776 950 Kunnallistaloudellinen nettotulos II 1 863 337

matkailun vuoksi työllistyneiden palkkatu- Vuoteen 1997 verrattuna matkailun lovaikutukset olivat noin 11,85 miljoonaa kokonaistulovaikutukset kasvoivat 38 euroa. Ulkopaikkakuntalaisten työnteki- prosenttia rahanarvon muutos huomioon jöiden vuoksi syntyi 1,20 miljoonan euron ottaen. Kokonaistyöllisyysvaikutukset jul- palkkatulovuoto. kinen sektori mukaan luettuna kasvoivat Yritysten työntekijöiden palkkatuloista kolmasosalla. Matkailun kokonaispalkka- seurasi kunnalle noin 1,62 miljoonan eu- tulovaikutukset ja kunnan saamat verotulot ron välitön verotulo, välillinen ja johdettu lisääntyivät kaksi kolmasosaa. Matkailun verotulovaikutus mukaan lukien noin 2,01 kunnallistaloudellinen nettotulos II oli miljoonaa euroa. Kun kunnan ja muun vuonna 2005 kolme neljäsosaa suurempi julkisen sektorin työntekijät otetaan huo- kuin vuonna 1997. mioon, kokonaisverotulovaikutus oli 2,10 Tulevaisuuden haasteena Inarin kun- miljoonaa euroa. Ulkopaikkakuntalaisten nassa on lisätä yritysten välistä matkai- työntekijöiden vuoksi syntyi 384 000 euron luyhteistyötä, jolloin kuntaan kohdistuvat verotulovuoto. matkailun kerrannaisvaikutukset kasvaisivat Inarin kunnan matkailumenot muo- ja jakautuisivat tasaisemmin koko kunnan dostuivat matkailun kehittämisestä, mark- alueelle. Yritysten omasta kunnasta te- kinoinnista ja palkkamenoista. Matkai- kemien hankintojen lisääntyminen näkyi lutuloihin laskettiin henkilöverotulot ja tutkimustuloksissa esimerkiksi virkistys- ja kehittämishankkeiden tulot. Matkailun muut palvelut -toimialan aiheuttamien vä- kunnallistaloudellinen nettotulos oli 1,78 lillisten tulovaikutusten kasvuna vuodesta miljoonaa euroa, kun siihen lasketaan 1997. Tutkimukseen osallistuneet yritykset yritysten ja kunnan työntekijöiden aiheut- halusivat lisätä matkailuyhteistyötä eniten tamat verotulot. Muun julkisen sektorin virkistys- ja ohjelmapalveluyritysten kanssa. työntekijöiden verotulot mukaan luettuna Inarin kunnan eri alueita tarkasteltaessa kunnallistaloudellinen nettotulos oli 1,86 yritykset halusivat lisätä yhteistyötä eniten miljoonaa euroa. Inarin kirkonkylässä ja keskusten ulkopuo-

49 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset... Nordia Tiedonantoja 1/2008 lella sijaitsevien yritysten kanssa. Tutkimuk- Kauppila, P. (1998). Alueet matkailutuotteena. Matkailun muutokset eräissä Pohjois-Suomen seen osallistuneet yritykset olivat pääosin kunnissa vuosina 1987–96. Nordia Tiedonantoja tyytyväisiä matkailuyhteistyön toimivuuteen 1/1998. 40 s. Inarin kunnassa. Yritykset olivat hyvin Kauppila, P. (1999a). Matkailun taloudelliset vaiku- varovaisia arvioissaan matkailuostojen ja tukset Inarissa: tunnuslukuja ja arviointia. Nordia Tiedonantoja 4/1999, 88–95. -myynnin lisääntymisen suhteen. Ostojen ja Kauppila, P. (1999b). Matkailu ja aluetalous: myynnin arvioitiin lisääntyvän vain muualla työkaluja matkailun taloudellisten vaikutusten Suomessa ja Pohjois-Norjassa. arviointiin ja mittaamiseen. Nordia Tiedonantoja 2/1999, 115–163. Kauppila, P. (2000). Aluekehitys ja matkailu – ta- paustutkimus eräistä Pohjois-Suomen seutukun- nista vuosina 1988–1997. Nordia Tiedonantoja 1/2000. 44 s. Lähteet Kauppila, P. & P. Ervasti (2001). Matkailun taloudelliset vaikutukset Kuusamon kaupungissa vuonna Tutkimuskirjallisuus 1999. Naturpolis Kuusamo, koulutus- ja kehittäm- ispalvelut. Työpapereita 1/2001. 17 s. Alakiuttu, K. & R. Juntheikki (1999). Matkailun alue- Kutilainen, S. (2004). Matkailun aluetaloudelliset taloudelliset vaikutukset Inarin kunnassa. Nordia vaikutukset Kalajoella. Nordia Tiedonantoja Tiedonantoja 4/1999, 3–44. 1/2004. 27 s. Helén, M., Kaitila, E. & J. Ahtola (2006). Kanta- Konttinen, J.-P. (2005). Matkailun satelliittitilinpito Hämeen alueen matkailun tuloja työllisyysselvi- ja aluetaloudelliset vaikutukset. Kauppa- ja teol- tys: Matkailija- ja yritystutkimukset. Hämeen am- lisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 4/2005. mattikorkeakoulun e- julkaisuja 9/2006. 88 s. 109 s. Hemmi, J. (1993) Oppikirja kotimaan matkailusta. Leinonen, R., P. Kauppila & J. Saarinen (2007). 253 s. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. Suomen matkailun aluerakenne 2005: Tutkimus- Hätälä, E. & P. Kauppila (1999). Koillismaan seutuku- raportti. MEK A: 155. 116 s. + liitt. nnan matkailututkimus. Matkailun taloudelliset Luhta, V. (2002). Nature Guide to Inari Lapland and vaikutukset ja kehittämisen lähtökohdat. Nordia its Bird Sites. Metsähallitus, Forest and Park Tiedonantoja 2/1999, 37–114. Service. 2. uud. p. 187 s. Kirjapaino Kaleva, Juntheikki, R. (2002). Matkailun aluetaloudelliset Oulu. vaikutukset Kainuussa. Kajaanin ammattikorkea- MEK, Matkailun edistämiskeskus (1983). Matkailun koulun julkaisusarja A 1, 5–84. tuloja työllisyysvaikutukset kunta/aluetasolla. Juntheikki, R. (2003). Matkailun aluetaloudelliset Tutkimusmenetelmä. MEK A: 36. 52 s. vaikutukset Kainuussa vuonna 2001. Kajaanin Paajanen, M. (1993). Matkailun taloudellisten ja ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 1/2003. työllisyysvaikutusten selvittäminen ns. pohjois- Juntheikki, R. (2004). Matkailun aluetaloudelliset maisen mallin avulla. Teoksessa Aho, S. (toim.). vaikutukset Kainuussa vuonna 2002. Kajaanin Matkailun teoretisoiva tutkimus Suomessa ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 4/2004. 1991, 78–88. Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen 55 s. tutkimuslaitos. Juntheikki, R. & J. Korhonen (2005). Matkailun Saarinen, J. (1997). Matkakohteen kehittyminen: aluetaloudelliset vaikutukset Koillis-Suomessa esimerkkinä Saariselän matkailualueen hahmot- vuonna 2003. Kajaanin ammattikorkeakoulun tumisprosessi. Teoksessa Aho, S., H. Ilola & J. julkaisusarja A 5/2005. 72 s. Järviluoma (toim.). Matkailu ja kehitys, 11–50. Järviluoma, J. (1997). Matkailu kehittämisen Lapin yliopisto, Rovaniemi. välineenä paikallistason elinkeinomurroksessa: Skoglund, K. (2001). Vapaa-ajan asutus nostaa tapaus Kolari. Teoksessa Aho, S., H. Ilola & J. pienten kuntien palvelutasoa. Kuntapuntari Järviluoma (toim.). Matkailu ja kehitys, 128–139. 2001/2 Rakentaminen ja asuminen, 20–23. Lapin yliopisto, Rovaniemi. Tilastokeskus, Helsinki. Jyvälä, K. (1981). Matkailun tuloja työllisyysvaiku- Suomen kartasto (1988). Vihko 141–143. Maanmit- tukset Kuusamon kunnassa. Oulun yliopisto, taushallitus ja Suomen maantieteellinen seura, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos C: 37. 69 s. Helsinki.

50 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Heini Rosqvist

Tyni, M. (2003). Matkailun taloudelliset vaikutukset SVT 2006a. Liikenne ja matkailu 2006. Matkailuti- Pohjois-Savossa. Pohjois-Savon ammattikorkea- lasto 2006. Tilastokeskus, Helsinki. koulun julkaisusarja A 3/2003. SVT 2006b. Väestö 2006. Väestörakenne ja väestön- Vuoristo, K.-V. (1998). Matkailun muodot. 3. p. 251 muutokset kunnittain 2005. Tilastokeskus, s. WSOY, Porvoo. Helsinki. Vuoristo, K.-V. & T. Arajärvi (1990). Methodo- SVT 2006c. Liikenne ja matkailu 2006: 1. Matkailuti- logical problems of studying local income and lasto 2005, marraskuu. Tilastokeskus, Helsinki. employment effects of tourism. Fennia 168: 2, SVT 2006d. Liikenne ja matkailu 2006. Matkailuti- 153–177. lasto 2005, joulukuu. Tilastokeskus, Helsinki. SVT 2007a. Palkat ja työvoimakustannukset 2007: Tilastot Palkkarakenne 2005. Tilastokeskus, Helsinki. SVT 2007b. Tulot ja kulutus 2007: Tulonjakotilasto 2005. Tilastokeskus, Helsinki. SVT 1996 = Suomen virallinen tilasto. Liikenne ja SVT 2007c. Asuminen 2007. Kesämökit 2005. Tilas- matkailu 1996: 11. Matkailutilasto 1996. Tilas- tokeskus, Helsinki. tokeskus, Helsinki. Tilastokeskus (2006). Pohjois-Suomen katsaus SVT 1997. Liikenne ja matkailu 1997: 12. Matkailu- 2006. Oulu. tilasto 1997. Tilastokeskus, Helsinki. SVT 1998. Liikenne ja matkailu 1998: 10. Matkailu- tilasto 1998. Tilastokeskus, Helsinki. Tilastokeskukselta tilatut SVT 1999. Liikenne ja matkailu 1999: 11. Matkailu- erillisaineistot tilasto 1999. Tilastokeskus, Helsinki. SVT 2000. Liikenne ja matkailu 2000: 11. Matkailu- TP15-toimipaikkalistaus yritys- ja toimipaikkarekis- tilasto 2000. Tilastokeskus, Helsinki. teristä Inarin kunnassa vuonna 2007. SVT 2001. Liikenne ja matkailu 2001: 11. Matkailu- Toimialoittaiset kokonaisliikevaihto- ja kokonaishenk- tilasto 2001. Tilastokeskus, Helsinki. ilöstötiedot Inarin kunnassa vuonna 2005. SVT 2002. Liikenne ja matkailu 2002: 10. Matkailu- tilasto 2002. Tilastokeskus, Helsinki. Internet SVT 2003. Liikenne ja matkailu 2003: 11. Matkailu- tilasto 2003. Tilastokeskus, Helsinki. Hiltunen, S. (2007). Fwd: Inarin matkailututkimus/ SVT 2004. Liikenne ja matkailu 2004: 11. Matkailu- rahanarvon muutos. Henkilökohtainen sähköpos- tilasto 2004. Tilastokeskus, Helsinki. tiviesti H. Rosqvistille. 7.8.2007. SVT 2005a. Liikenne ja matkailu 2005: 11. Matkai- Huhtamella, V. (2007). Hankekysely. Henkilökohtain- lutilasto 2005. Tilastokeskus, Helsinki. en sähköpostiviesti H. Rosqvistille. 12.9.2007. SVT 2005b. Liikenne ja matkailu 2005: 3. Matkailuti- Ilmailulaitos (2002). Ilmailulaitoksen vuosikertomus lasto 2005, tammikuu. Tilastokeskus, Helsinki. 2001. 6.6.2007. SVT 2005d. Liikenne ja matkailu 2005: 6. Matkailuti- Ilmailulaitos (2003). Ilmailulaitoksen vuosikertomus lasto 2005, maaliskuu. Tilastokeskus, Helsinki. 2002. 6.6.2007. SVT 2005f. Liikenne ja matkailu 2005: 10. Matkailuti- Ilmailulaitos (2004). Vuosikertomus 2003. 6.6.2007. lasto 2005, toukokuu. Tilastokeskus, Helsinki. tilasto 2005, kesäkuu. Tilastokeskus, Helsinki. Ilmailulaitos (2005). Vuosikertomus 2004. 6.6.2007. SVT 2005h. Liikenne ja matkailu 2005: 14. Matkailu- SVT 2005i. Liikenne ja matkailu 2005: 15. Matkailuti- Ilmailulaitos/Finavia (2006). Vuosikertomus 2005. lasto 2005, elokuu. Tilastokeskus, Helsinki. 6.6.2007. lasto 2005, syyskuu. Tilastokeskus, Helsinki. Ilmailulaitos/Finavia (2007). Vuosikertomus 2006. SVT 2005k. Liikenne ja matkailu 2005: 18. Matkailu- 6.6.2007.

51 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset... Nordia Tiedonantoja 1/2008

Ilmatieteen laitos (2007). Sää ja ilmasto. Ilmastoti- lastot. 26.7.2007. Inarin kunta (2005). Inarin kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma 2006–2007. 40 s. 27.6.2007. Inarin kunta (2006). Tilastotietoa Inarin kunnasta. 23.7.2007. Oja, R. (2007). Rajanylityspaikkojen liikenne. Henk- ilökohtainen sähköpostiviesti H. Rosqvistille. 24.7.2007. Saariselkä 2020 (2004). Arktisten luontopalveluiden, liikunnan ja hyvinvoinnin lomakeskus – päivitys 2004. 53 s. Haaga Tutkimus. 8.3.2007. Riipinen, M. (2005). Nellim-Paatsjoki tieyhteys - Matkailuselvitys. Inarin kunta. Kopioniini, Turku. 36 s. 11.7.2007. Tilastokeskus (2005). Tuottajahintaindeksit 2000=100 käyttäjän käsikirja. 3.8.2007. Tilastokeskus (2007a). KunTo – Kunnittainen toimipaikkatilasto (Tietokanta). Oulun yliopiston kirjasto, Nelli-portaali 24.4.2007. Tilastokeskus (2007b). Tietokanta: PX-Web Statfin: Väestö/Työssäkäynti. 27.11.2007. Tilastokeskus (2007c). Elinkustannusindeksi. Elinkustannusindeksi 1951:10=100. 18.7.2007. TSA in depth: Analysing tourism as an economic activity (2002). WTO, World Tourism Organiza- tion. 8.2.2007. Verohallitus (2004). Arvonlisäverovelvollisen opas 2004. Verohallituksen julkaisu 189.04 kes- äkuu 2004. Edita Prima Oy, Helsinki. 77 s. 15.1.2008.

Muut lähteet

Ruokamo, T. Verojohtaja, Pohjois-Lapin verotoimisto. Puhelinkeskustelu 5.7.2007 (H. Rosqvist). Tarvainen, P. Hallintojohtaja, Inarin kunta. Kyselylo- make 7.8.2007 (H. Rosqvist). Tolonen, J. Toimitusjohtaja, Villi Pohjola. Puhe- linkeskustelu 22.10.2007 (H. Rosqvist).

52 Liite I.

Arvoisa yrittäjä,

Oulun yliopiston maantieteen laitos ja Inarin kunta ovat käynnistäneet yhteistyöhankkeen, jossa tutkitaan matkailun tuloja työllisyysvaikutuksia Inarissa. Pyydämme Teitä ystävällisesti vastaamaan yritystänne koskeviin kysymyksiin merkitsemällä rastin valitsemanne vaihtoehdon kohdalle ja/tai kirjoittamalla vastauksenne sille varatulle viivalle. Yritysten osallistuminen kyselyyn on en- siarvoisen tärkeää, sillä vastaukset ovat keskeisin tutkimusaineisto. Ne käsitellään luottamukselli- sesti ja julkaistaan vain tilastollisina kokonaisuuksina, joten yksittäisen yrittäjän tiedot eivät tule yleiseen tietouteen. Tutkimuksen valmistuttua järjestetään julkistamistilaisuus Ivalossa ja tuloksista tiedotetaan lehdistölle. Lisäksi tutkimus julkaistaan tieteellisessä sarjassa. Vastaamalla kyselyyn olette osaltanne mukana kehittämässä Inarin matkailua.

Pyydämme Teitä palauttamaan täytetyn lomakkeen oheisessa palautuskuoressa (postimaksu mak- settu) viimeistään 11.6.2007 mennessä.

Yhteistyöstä kiittäen

______Jarkko Saarinen Pekka Kauppila professori FT, tutkimusasiamies Oulun yliopisto, maantieteen laitos Oulun yliopisto, maantieteen laitos

Lisätietoja antaa:

Heini Rosqvist Puh. 040 590 8940 [email protected] Maantieteen laitos PL 3000 90014 Oulun yliopisto Liite I (2).

Yrityksenne nimi: ______Kyselyyn vastaajan nimi: ______Puhelin: ______Sähköposti: ______

I PERUSTIEDOT

1. Yrityksenne sijainti: Inarin kirkonkylä Ivalon kuntakeskus Saariselän matkailualue kunnan muut alueet

2. Yrityksenne päätoimiala: Korjaamo- ja huoltamotoiminta Liikenne Vähittäiskauppa Virkistys- ja ohjelmapalvelut Majoitus- ja ravitsemispalvelut Muu, mikä ______

II MATKAILUTULO JA -TYÖLLISYYS

3. Yrityksenne kokonaisliikevaihto ilman arvonlisäveroa vuonna 2005: (Jos yrityksenne on osa jotakin yritystä, esim. hotelliketjua, ilmoittakaa ainoastaan toimipaik- kanne/tulosyksikkönne liikevaihto) ______€

4. Kuinka suuren osuuden liikevaihdostanne arvioitte kertyvän seuraavista ryhmistä? a) inarilaiset asiakkaat sekä säännöllisesti Inarissa työssäkäyvät henkilöt ______% b) kotimaan matkailijat ______% c) ulkomaalaiset matkailijat ______% yht. 100 %

Liite I (3).

5. Kuinka arvioitte myyntinne matkailijoille jakaantuvan yrityksessänne eri sesonkien kesken? a) talvisesonki (loka-tammikuu) ______% b) kevätsesonki (helmi-toukokuu) ______% c) kesäsesonki (kesä-elokuu) ______% d) ruskasesonki (syyskuu) ______% yht. 100 %

6. Kuinka monta työntekijää (kokopäiväistä, osapäiväistä ja kausityöntekijää) yrityksessänne oli keskimäärin vuonna 2005 (yrittäjä mukaan lukien)? Erotelkaa heidät Inarissa ja muualla henkikirjoitettuihin.

Kokopäiväiset (hlöä) Osapäiväiset (hlöä) Kausityöntekijät (hlöä) Inarissa Muualla Yht. Inarissa Muualla Yht. Inarissa Muualla Yht. henki- henki- henki- henki- henki- henki- kirjoitetut kirjoitetut kirjoitetut kirjoitetut kirjoitetut kirjoitetut

7. Kuinka paljon olivat yrityksenne palkkamenot yhteensä (yrittäjä mukaan lukien ilman henkilösivukuluja) vuonna 2005? ______€

8. Kuinka suuri osuus palkoista (ilman henkilösivukuluja) maksettiin Inarissa henkikirjoi-

tetuille työntekijöille vuonna 2005? ______%

9. Kuinka paljon olivat yrityksenne ostomenot (tavarat/palvelut, ilman arvonlisäveroa) vuonna 2005? ______€

10. Kuinka suuri osuus yrityksenne ostoista (ilman arvonlisäveroa) tehtiin vuonna 2005 a) Inarin kunnasta ______% b) muualta Lapin läänistä ______% c) muualta Suomesta ______% d) ulkomailta ______% yht. 100 % Liite I (4).

11. Eritelkää Inarin kunnasta tekemienne ostojen (ilman arvonlisäveroa) kohdentuminen toimialoittain vuonna 2005. Merkitkää 35 keskeisintä toimialaa ja tärkeimmät tavaroiden/palveluiden toimittajayritykset toimialoittain. Ostojen määrä Tärkeimmät tavaroiden/palveluiden Toimiala Inarin kunnasta toimittajayritykset

1. Maatalous ______€ ______

2. Lihanjalostus ______€ ______

3. Kalanjalostus ______€ ______

4. Tukkukauppa ______€ ______

5. Vähittäiskauppa ______€ ______

6. Huoltamot, korjaamot ja vara- osamyynti ______€ ______

7. Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ______€ ______

8. Majoitus- ja ravitsemispalvelut ______€ ______

9. Siivouspalvelut ______€ ______

10. Pesulapalvelut ______€ ______

11. Virkistys- ja ohjelmapalvelut ______€ ______

12. Liikenne ______€ ______

13. Rakentaminen ______€ ______

14. Muu, mikä ______€ ______

15. Muu, mikä ______€ ______

Liite I (5).

III YHTEISTYÖ

12. Miten luonnehtisitte yrityksenne matkailuun liittyvää yhteistyötä seuraavien julkistahojen kanssa? Erittäin Hyvin Keskin- Huonosti Erittäin Yhteistyötä Yhteistyö toimii hyvin kertaisesti huonosti ei ole a) Pohjois-Lapin Matkailu Oy:n kanssa b) elinkeinoyhtiö InLike Oy:n kanssa c) Inarin kunnan kanssa yleisesti

d) Metsähallituksen kanssa

13. Millaisia matkailuun liittyviä yhteistyömuotoja ja yhteistyökokemuksia yrityksellänne on seuraavien julkistahojen kanssa? a) Pohjois-Lapin Matkailu Oy ______b) elinkeinoyhtiö InLike Oy ______c) Inarin kunta ______d) Metsähallitus ______

14. Miten luonnehtisitte yrityksenne matkailuun liittyvää yhteistyötä Inarin kunnassa?

Erittäin Hyvin Keskin- Huonosti Erittäin Yhteistyötä Yhteistyö toimii hyvin kertaisesti huonosti ei ole a) matkailuyritysten kanssa b) muiden toimialojen yritysten kanssa

Liite I (6).

15. Millaisia matkailuun liittyviä yhteistyömuotoja ja yhteistyökokemuksia yrityksellän- ne on Inarin kunnassa? a) matkailuyritysten kanssa ______b) muiden toimialojen yritysten kanssa ______16. Onko yrityksenne tehnyt matkailuun liittyvää yhteistyötä seuraavien toimijoiden kanssa Inarin kunnassa kuluneen 12 kuukauden aikana? Merkitkää rasti ruutuun, mikäli yrityksenne on ostanut kunnan eri osa-alueilla sijaitsevilta toimijoilta tavaroita/palveluita ja/tai myynyt niille tavaroita/palveluita. Inarin Ivalon Saariselän Inarin kun- kirkon- kunta- matkailu- nan muut kylä keskus alue alueet 1. Majoituspalvelut

2. Ravitsemispalvelut

3. Virkistys- ja ohjelmapalvelut

4. Korjaamo- ja huoltamotoiminta

5. Vähittäiskauppa

6. Liikenne

7. Maa- ja metsätalous

8. Porotalous (ohjelmapalvelut)

9. Lihanjalostus (esim. poro, riista)

10. Kalatalous (ohjelmapalvelut)

11. Kalanjalostus (kala, kalajalosteet)

12. Taide- ja käsityöala

13. Perinne-, kylä- tai kotiseutuyhdistykset

14. Muu, mikä ______ Liite I (7).

17. Haluaisiko yrityksenne lisätä matkailuun liittyvää yhteistyötä seuraavien toimijoiden kanssa Inarin kunnassa tulevaisuudessa? Merkitkää rasti ruutuun, mikäli yrityksenne haluaa lisätä tavaroiden/palveluiden ostoja kunnan eri osa-alueilla sijaitsevilta toimijoilta ja/tai lisätä tavaroiden/palveluiden myyntiä niille. Inarin Ivalon Saariselän Inarin kun- kirkon- kunta- matkailu- nan muut kylä keskus alue alueet 1. Majoituspalvelut 2. Ravitsemispalvelut 3. Virkistys- ja ohjelmapalvelut 4. Korjaamo- ja huoltamotoiminta 5. Vähittäiskauppa 6. Liikenne 7. Maa- ja metsätalous 8. Porotalous (ohjelmapalvelut) 9. Lihanjalostus (esim. poro, riista) 10. Kalatalous (ohjelmapalvelut) 11. Kalanjalostus (kala, kalajalosteet) 12. Taide- ja käsityöala 13. Perinne-, kylä- tai kotiseutuyhdistykset 14. Muu, mikä ______

18. Kuinka paljon yrityksenne on ostanut matkailuun liittyviä tavaroita/palveluita seuraavilla alueilla sijaitsevilta yrityksiltä ja/tai myynyt niille matkailuun liittyviä tavaroita/palveluita kuluneen 12 kuukauden aikana? Erittäin Paljon Jonkin Vähän Erittäin Ei

paljon verran vähän lainkaan a) Inarin kunnassa b) muualla Lapin läänissä c) muualla Suomessa d) Pohjois-Norjassa e) Kuolan niemimaalla f) muualla ulkomailla

Liite I (8).

19. Miten arvioisitte yrityksenne matkailuun liittyvien tavaroiden/palveluiden ostojen seuraavilla alueilla sijaitsevilta yrityksiltä ja/tai tavaroiden/palveluiden myynnin niille kehittyvän tulevaisuudessa? Lisääntyy Lisääntyy Pysyy Vähenee Vähenee Ei lainkaan huomatta- jonkin ennallaan jonkin huomatta- ostoja/ vasti verran verran vasti myyntiä a) Inarin kunnassa b) muualla Lapin läänissä c) muualla Suomessa d) Pohjois-Norjassa e) Kuolan niemimaalla f) muualla ulkomailla

20. Halutessanne voitte kirjoittaa tähän kommenttinne Inarin matkailun kehittämiseen. ______

KIITOS VASTAUKSISTANNE! Liite II Tutkimuksessa käytetyt toimialat Tilastokeskuksen toimialaluokituksesta (TOL 2002)

Käytetään nimeä: Korjaamo- ja huoltamotoiminta 502 Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus 50302 Moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden vähittäiskauppa 50304 Renkaiden vähittäiskauppa 50403 Moottoripyörien huolto ja korjaus 505 Polttoaineiden vähittäiskauppa

Käytetään nimeä: Vähittäiskauppa 521 Vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä

Käytetään nimeä: Muu vähittäiskauppa 522 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan vähittäiskauppa erikoismyymälöissä 523 Lääkkeiden, kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden vähittäiskauppa 524 Muu uusien tavaroiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä 525 Käytettyjen tavaroiden vähittäiskauppa myymälöissä 5262 Tori- ja markkinakauppa 5263 Muu vähittäiskauppa muualla kuin myymälöissä 527 Henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus

Käytetään nimeä: Majoitus- ja ravitsemispalvelut 551 Hotellit 552 Leirintäalueet ja muu majoitustoiminta 553 Ravintolat, kahvila-ravintolat ja ruokakioskit 554 Olut- ja drinkkibaarit, kahvilat ja kahvibaarit 5552 Ateriapalvelu

Käytetään nimeä: Liikenne 601 Rautatieliikenne 6021 Muu säännöllinen maitse tapahtuva henkilöliikenne 6022 Taksiliikenne 6023 Muu maitse tapahtuva henkilöliikenne 61101 Meriliikenteen henkilökuljetus 61103 Kotimaan rannikkoliikenne 612 Sisävesiliikenne 62 Ilmaliikenne 63211 Linja-autoasemat 6323 Muu ilmaliikennettä palveleva toiminta 71 Kulkuneuvojen, koneiden ja laitteiden vuokraus ilman käyttäjää sekä kotitaloustavaroiden vuokraus

Käytetään nimeä: Virkistys- ja muut palvelut 633 Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta 9213 Elokuvien esittäminen 923 Muu kulttuuri- ja viihdetoiminta 9252 Museot, näyttelyt sekä historiallisten paikkojen ja rakennusten suojelu 9253 Kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat ja luonnonpuistot 926 Urheiluun liittyvä toiminta 9272 Muualla luokittelemattomat virkistyspalvelut 9302 Kampaamot ja kauneushoitolat 9304 Kylpylaitokset, solariumit yms. palvelut Liite III Kyselylomakkeen yhteistyötä koskevat vastaukset ryhmiteltynä sekä mainintojen lukumäärät (kysymykset 13 ja 15)

Yritysten ja julkistahojen välinen yhteistyö

Yhteistyömuoto PLM Oy InLike Oy Inarin kunta Metsähallitus Yht.

Markkinointi ja mainonta 21 - 3 1 25

Viranomaisasiointi, luvat --81523 (Metsähallitus usein lupamyynti)

Asiakkuussuhde, kaupallinen yhteistyösopimus 5 5 5 5 20

Hankkeisiin ja niiden suunnitteluun osallistuminen 5 6 5 - 16

Kunnallistekniikka, kaavoitus, tekninen toimi - - 9 - 9

Retkeilyrakenteiden kehittäminen - - - 9 9

Koulutus, tutkimus, konsultointi 2 4 1 - 7

Tilojen käyttö tai vuokraus - 1 2 4 7

Satunnainen tapaaminen tai yhteistyö 1 1 2 2 6

Yhteiset tapahtumat 1 1 2 2 6

Maanomistus tai -vuokraus - - - 5 5

Jäsenyys 4 - - - 4

Neuvonta, opastus, asiakaspalvelu - - - 4 4

Muu 4 3 4 7 18

Vähän tai ei lainkaan yhteistyötä 17 18 10 10 55 Yrittäjien hyviä yhteistyökokemuksia: - alan asiantuntija, tuntee yritysten tarpeet (2) - lupa-asioiden hoito - joustava ja hyvä palvelu - julkistaho on tärkeä liiketoiminnan kannalta - yrittäjän oma aktiivisuus (2) - julkistaho on aktiivinen ja yhteistyökykyinen

Yhteistyön ongelmia yrittäjien mielestä: - toiminnan ja asenteiden vanhanaikaisuus tai jäykkyys (5) - keskittyminen Saariselälle, kylien huonompi huomiointi markkinoinnissa ja toiminnassa (5) - organisaatio kuuntelee vain suuria matkailuyrityksiä (3) - yrittäjän täyttymättömät toiveet, epäonnistuneet hankkeet (3) - muu (6) Yritysten keskinäinen yhteistyö

Yhteistyömuoto Matkailu-yritykset Muiden alo-jen Yhteensä yritykset

Tuotteiden/palvelujen myynti tai osto 25 24 49

Markkinointi ja siihen liittyvät tapahtumat ja hankkeet 12 1 13

Muiden yritysten suosittelu ja tiedonvälitys asiakkaille 4 5 9

Tuotteiden ja tuotepakettien kehittäminen 4 1 5

Neuvottelut, yhteistapaamiset 2 - 2

Muu 426

Yrittäjien kokemuksia yhteistyöstä: - toimii hyvin pienyritysten kanssa - toimii hyvin matkailukohteiden kanssa - matkailutuottajat eivät käytä yrityksen palveluja - hotelleilla jo omat suosikkinsa - korjaamopalveluilla kehitettävää yhteistyössä - yrittäjät kateellisia - yrittäjät välinpitämättömiä yhteistyön suhteen Liite IV Yrittäjien kommentit matkailun kehittämiseen aiheittain (lomakkeen kysymys 20)

Alueen erityispiirteet ja markkinointi

- Matkailun kehittäminen Inarin kunnassa voisi olla muutakin kuin Saariselän kehit- tämistä. Meillä on esim. Suomen suurin erämaajärvi, joka on myös ”urheilukalastajan paratiisi”, neljä vuodenaikaa, maastoajoneuvoreitistö ym. ym. Nämä kaikki kaipaavat perustoimintaympäristön kuntoon saattamista sekä sen jälkeen kunnollista yhteismark- kinointia. Tällä tarkoitan alueen, ei yksittäisten yritysten (”hyvää siikaa Kallen kalasta”), markkinointia esim. teemalla ”Tarunhohtoinen Inarinjärvi kutsuu sinua” tai jotain vastaavaa! - Tuotaisiin esiin alueiden erityispiirteitä yhä enemmän -> KILPAILUETU koko alueelle - Kullankaivuumatkailu on koko kunnan mahdollisuus, kannattaisi panostaa - Kesämatkailun kehittäminen ja markkinointi voimakkaasti aloitettava! Oman alueen vahvuudet nostettava esiin esim. kulta - Ivalojoki vuoden retkikohde 2005, Inarijärvi ja joet kalastustuotteineen, UK-puisto + keskiyön aurinko ja yötön yö ja INARI kulttuurin kehto. The Northernmost Europe suuntautuu liiaksi Norjaan - oman alueen vahvuudet unohdettu kokonaan! Tällä tyylillä ei saada ympärivuotisia työpaikkoja ja ihmisiä pysymään kunnassa! - Kokonaisvaltainen yhteissuunnittelu puuttuu. Yhteinen tavoite alueen kehittämiseksi ja markkinoimiseksi!

Kehittämisen alueellinen kohdistaminen

- Inarin kunnan syrjäkylissä on paljon kaikkia elinkeinoja tukevia kehityskohteita, esim. Nellimin kylässä, uittoränni, retkeilyreitit, luontotupa/museorakennus. - Kunnan matkailun kehittäminen on keskittynyt liikaa Saariselälle. Tarvitaan asenne- muutosta kunnan johdossa, jotta Ivalon joen pohjoispuolellekin panostettaisiin. - Annettaisiin sijaa myös kunnan virallisessa mielipiteessä myös pienemmille matkai- lukeskuksille. - Pohjois-Lapin Matkailu vieläkin liian Saariselkä-keskeinen, vaikka sen pitäisi edustaa koko kuntaa. Viime vuosina pientä suuntautumista havaittavissa muillekin kunnan alueille. - Inarin kunnan matkailussa sen matkailumarkkinointia harjoittavat elimet eivät edes suostu keskustelemaan avoimesti kylien matkailun kehittämisestä. Johtavia tahoja on yritetty saada yhden pöydän ääreen, mutta kunnan edustajat ovat kirjaimellisesti kieltäytyneet. Inarin kunnassa ei huomioida, saatikka arvosteta, että pienet yritykset kylissä ovat työllistäjiä lähes 100 prosenttisesti inarilaisten osalta eli kuntaan kohdistuva kulurasitus pienentyy heidän osalta. Ne, jotka eivät ole Pohjois-Lapin Matkailun jäseniä, heitä ei ole olemassa Inarin kunnan silmissä. - Kunnan (ja muiden tahojen) tulisi tukea enemmän muualle kuin Saariselälle keskit- tynyttä matkailua ja ennen kaikkea ekologista matkailua.

Palvelut, infrastruktuuri

- Inariin tarvitaan myös asuntoja, työntekijöitä olisi tulossa, mutta asuntoja ei löydy. - Inarin kk seudulla on pulaa tasokkaista vuokramökeistä. Inarin kunta voisi luoda puitteita rakentamalla/laajentamalla infrastruktuuria ts. vesi- ja viemäriverkostoa jo olemassa oleville matkailupalvelun alueille sekä uusille alueille. - Inari ja Ivalon kuntakeskus tarvitsevat nopeasti lisää majoitus- ja ravitsemispalveluita. Menetimme ensi kaudelle kokonaisen chartersarjan kun emme pystyneet saamaan majoitusta joulu-maaliskuun ajalle (n. 15 000 yöpymisvrk) - Saamme Ivalosta suurimman osan siitä, mitä tarvitsemme. Ainoa puuttuva asia on tarpeeksi hotellimajoitusta Ivalossa, koska lähes kaikki huoneet on etukäteen varattu suurille ranskalaisryhmille, joita tulee tänne joka talvi. - Suurin osa majoituksesta Inarin kunnassa on Saariselällä. Tulee bussiryhmiä ja liiken- nöitsijöitä on siirtynyt sinne. Majoitustilanne on vähän ristiriitainen verrattuna muuhun kuntaan. Talvella Saariselällä on täyttä, mutta kesällä taas myydään alehinnoin, kun muuallakin olisi tarjontaa ja tarvetta asiakkaille. Keskittyminen näyttää olevan matkailussa trendi, mutta tavoitteena olisi heijastuma ympärille. Alueella viihtymisen kannalta Saariselkä on parempi. Muilla alueilla esim. Siida hyvä ympärivuotinen kohde, mutta ei riitä yksin. - Saariselän osalta liiketilojen ja asuntojen puute on esteenä useiden yritysten kehitykselle. Kaavoitus suosii suurta yritystä. Pienten yritysten toimintaedellytysten kehittäminen on välttämätöntä, jotta alueen tärkeät oheispalvelut saadaan säilymään edes nykyisellä tasolla. Yhteistyön koordinointi

- Henkilö, joka on suorassa yhteydessä yrityksiin kooten paketteja! Esim. kelkkaretket Ivalo & Nuorgam – Karigasniemi, Kaamanen – Ivalo. - Kunnan taholta tarvittaisiin ”kannustinkoordinaattoria” eli yrityksiä kannustavaa toimintaa ja yhteistyötä. Eli yrityksiä yhdistäviä kontakteja luovaa persoonaa, joka osaa kannustaa, ei latistaa. Nyt liikaa turhaa taistelua Ivalo/Inari vastaan Saariselkä, kun oikeasti kukaan ei syö toisensa leipää vaan yhteistyöllä tulisi parempia tuloksia: ”kun naapurilla menee hyvin, menee minullakin!” -mielialaa.

Matkailun ekologisuus

- Ekomatkailu otettava huomioon sekä ihmisten halu olla saastuttamatta, riistämättä luontoa matkailulla. Matkailuyritysten olisi satsattava maalämpöön, aurinko- ja tuuli- energiaan, jätteiden vähentämiseen ja veden kulutuksen minimoimiseen. Kunta voisi kaavamääräyksillä edellyttää rakennettavaksi hotelleille ym. aurinkopaneelit ja matalaen- ergiaratkaisut seinä- ym. rakenteille sekä myös maalämpöratkaisut (puoli)pakollisiksi. - LUONTO+KULTTUURI+KESTÄVÄ KEHITYS!

Liikenneyhteydet

- Maantien [Nellim] kunnostaminen on elintärkeä johon pitää panostaa voimallisesti jotta se vihdoin saataisi korjattua. - Lentoyhteyksien tulevaisuus huolestuttaa, tähän huomiota. Myös maakuljetukset pohjoisen suuntaan yhä puuttuvat!

Muut kehittämisehdotukset

- Inarijärvelle ei pidä kaavoittaa tontteja. Korkeintaan järvelle voi rakentaa matkailua palvelevia rakenteita ja muutaman vuokramökin. Erämaisuus on alueen voimavara. Kerran rakennettuna, se on pilattu lopullisesti! - Kunnollinen toimiva infopiste matkailijoille. - Ivalon kylään ohjelmapalveluita myös kesäkuukausina. - Inarin matkailun kehittämiseen ei minulla ole sen kummempaa reseptiä. Inarin kirkonkylässä asuneena (n. 35 vuotta) totean, että kylän ”ilmettä” voisi jotenkin parantaa esim. kauppojen takapihat, tori sekä teidenvarsinäkymät, roskamolokit keskellä kylää. Paikallisten matkailuyrittäjien yhteistyö ei mielestäni aina ole ollut paras mahdollinen, viime vuosina ehkä vähän parantunut. Kaiken kaikkiaan pitäisi matkailijat saada jotenkin pysähtymään esim. kirkonkylään. Myös matkailuautojen yöpymiseen kirkonkylän alueella pitäisi jollain tavalla voida puuttua. On aika ”villiä” touhua toisinaan. - Toivoisin matkailun tuottajien ottavan huomioon myös taksipalvelujen tuottajia enem- män.

Muut kommentit

- Pääosin vähittäiskauppiaana meillä on myönteinen käsitys kunnan roolista matkailun kehittämisessä. Ei omia esityksiä. - Jossain huippusalaisessa tutkimuksessa äskettäin väitettiin, etteivät tavalliset möki- nomistajat (ulkokuntalaiset) jätä rahaa paikkakunnalle. Väitän asian olevan toisin. Yrityksemme liikeideana on nostaa mökkien käyttöastetta välittämällä niitä vuokralle. Jokainen tuleva asiakasryhmä ostaa ruuat, polttoaineet täältä, satunnaisesti ruokailua, ohjelmapalvelua, muita kauppatavaroita ja matkamuistoja. Kun mökin käyttöaste kasvaa tarvitaan ylläpitämiseen liittyviä palveluita, polttopuuta, huoltoa, korjausta, kalusteita jne… - Olen suorassa yhteydessä PLM:n ja kuntaan kyseisen asian puolesta. - Valtuustosaliin iso peili jonka eteen suurin osa kunnanjohdosta voisi mennä katsomaan itseään. - Tehkää kyselynne sesonkien ulkopuolella! Nordia Tiedonantoja 1/2008 Pekka Kauppila

Pekka Kauppila

Inarin kunnan matkailun kehittäminen: näkökulmia keskus–periferia-asetelmasta

Johdanto kulttuurista. Inariin yhdistetään niin saame- lais- kuin kolttasaamelaiskulttuuri. Inari on pinta-alaltaan Suomen suurin kun- Inarin kunnan matkailu on keskittynyt ta. Suuri pinta-ala yhdistettynä vähäiseen suurelta osin Saariselän matkailukeskuk- väestömäärään merkitsee sitä, että Inaria seen. Itse asiassa kyseessä on Saariselän luonnehtivat laajat erämaat metsineen, matkailualue, sillä matkailukeskuksen tuntureineen, jokineen ja järvineen. Luonto ytimen ohella Laanila, Kakslauttanen, ja sen ominaispiirteet ovat Inarin kunnan Kiilopää ja Tankavaara muodostavat yh- elinkeinoelämän selkäranka, sillä siihen pe- dessä laajemman matkailukokonaisuuden. rustuvat – tavalla tai toisella – kaikki alueen Kirjallisuudessa (Vuoristo & Vesterinen elinkeinostrategian kehittämisen painopis- 2001; Vuoristo 2002) puhutaankin Saarisel- teet: arktinen luontomatkailu, kylmätekno- kä–Vuotso-matkailualueesta, joka ulottuu logia sekä luonnonvarojen hyödyntäminen Vuotsosta E75-tietä pitkin aina Kaama- ja jatkojalostaminen (Inarin kunnan… seen asti. Mainitulle alueelle on sijoittunut 2005). Vatasen ym. (2006) tutkimuksen valtaosa Inarin matkailu- ja muusta palve- mukaan metsään ja luontoon perustuvien lurakenteesta sekä infrastruktuurista: Saa- elinkeinojen (porotalous, Metsähallituk- riselän matkailukeskus, Ivalon lentokenttä, sen metsätalous, yksityinen metsätalous, Ivalon kuntakeskus ja Inarin kirkonkylä. luonnonsuojelu, puutuotteiden jalostus, Matkailualueen ulkopuolella on kuitenkin matkailu) vertailussa matkailu on selvästi merkittäviä Inarin kunnassa sijaitsevia mat- Inarin tärkein elinkeino tulonlähteenä ja kailukohteita, kuten Ivalojoen kultamaat, työllistäjänä. Inarin matkailulliset edellytyk- Nellimin kylä, Menesjärvi Lemmenjoen set ovatkin erinomaiset, sillä hiljattain val- kansallispuistoineen, Inarijärvi sekä Partak- mistuneen Suomen matkailun aluerakenne 2005 ko–Sevettijärvi–Näätämö-alue. -tutkimusraportin mukaan kunta kuuluu Tämän artikkelin tarkoituksena on niin sanottujen A-luokan matkailukuntien pohtia matkailun ja aluekehityksen kyt- joukkoon, joita oli maassamme vuonna kentöjä. Matkailulla on taipumus keskittyä 2005 yhteensä 22 (Leinonen ym. 2007). tilassa ja ajassa tiettyihin paikkoihin, mat- Erityisesti selvityksessä nousee esille Inarin kailukeskuksiin. Matkailukeskusten kehi- monipuolinen luonto matkailun vetovoima- tysprosessin edetessä niistä tulee ’täyden tekijänä. Luonnon lisäksi kunta tunnetaan palvelun keskuksia’ ja ne enklavisoituvat, toisesta matkailun perusvetovoimatekijästä, erillisalueellistuvat, ympäröivästä alueesta

69 Inarin kunnan matkailun kehittäminen... Nordia Tiedonantoja 1/2008 muodostaen toiminnallisen ’saarekkeen’ Matkailun keskus–periferia- (Kauppila 2004, 2006). Kirjoituksessa esi- mallit aluekehityksen tetäänkin periaatteita ja mekanismeja siitä, näkökulmasta kuinka matkailun myönteiset vaikutukset ulottuisivat laajemmin Inarin kunnan muil- Matkailututkimuksessa keskuksen ja peri- le osa-alueille kuin pelkästään Saariselän ferian -käsitteet juontavat juurensa 1960– matkailukeskukseen. Tämä edesauttaisi 1970-luvulle (ks. Christaller 1963; Lundgren yritystoiminnan ja työpaikkojen lisäänty- 1975; Hills & Lundgren 1977). Aluekehi- mistä sekä väestön elinmahdollisuuksien tyksessä kyseisiä määritteitä on sovellettu parantumista myös kunnan reuna-alueilla. muun muassa klassisiin Myrdalin (1964), Tutkimusasetelman ajankohtaisuutta puol- Friedmannin (1966) ja Hirscmannin (1970) taa lisäksi se, että Suomen (Virtanen ym. malleihin. Keskus–periferia-käsiteparin toi 2006) ja Lapin (Lapin matkailustrategia… kuitenkin ensimmäisenä julki R. Prebisch 2007) matkailustrategioissa korostetaan jo vuonna 1949 (Lumijärvi 1983: 92). matkailukeskusvetoisuutta. Tunnetun aluekehitysteoreetikon Fried- Kirjoituksen alussa käydään teoreetti- mannin (1966) mukaan keskus ja periferia sesti läpi keskuksen ja periferian käsitteitä ovat suhteellisia ja ne voidaan tunnistaa sekä matkailun keskus–periferia-mallien erilaisissa maantieteen skaalatarkasteluissa. sanomaa erityisesti paikallistason aluekehi- Tämä tarkoittaa esimerkiksi paikallistasolla tystä silmälläpitäen. Tämän jälkeen esitetään sitä, että maaseutualueilla, periferiassa, Inarin kunnan aluekehityksen sisäinen voi olla keskuksia, ytimiä, jotka eroavat keskus–periferia-asetelma ja nostetaan ominaispiirteiltään ympäröivästä alueesta. esille periaatteita keskuksen ja periferian Aluekehityksen katsannosta Botterill ym. vuorovaikutuksen tiivistämiseksi. Artikke- (2000) tiivistävät keskuksen ja periferian lin lopussa luodaan Inariin soveltuva malli erilaisuuden väestöön ja talouteen, innova- alueellisesta ja toiminnallisesta yhteistyöstä ja tiivisuuteen, päätöksenteon valtasuhteisiin työnjaosta matkailun myönteisten vaikutus- sekä infrastruktuuriin ja palveluvarustuk- ten lisäämiseksi koko kunnan alueelle. seen liittyviin tekijöihin (taulukko 1).

Taulukko 1. Keskuksen ja periferian ominaispiirteet (Botterill ym. 2000: taulukko 1.1).

Keskus Periferia

Korkea talouden aktiviteetti ja monipuolinen Alhainen talouden aktiviteetti ja perinteiset talouden rakenne elinkeinot Kaupunkialueita: kasvava väestömäärä Maaseutualueita: vähenevä väestömäärä positiivisen muuttotaseen seurauksena ja negatiivisen muuttotaseen seurauksena ja suhteellisen nuori väestörakenne ikääntyvä väestörakenne Innovatiivisuus, edelläkäynti ja hyvät Riippuvuus tuoduista teknologioista ja ideoista informaatiovirrat sekä vaatimattomat informaatiovirrat Etäisyys päätöksentekoon johtaa luovuttamiseen Poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen ja vallan puuttumiseen päätöksenteko

Hyvä infrastruktuuri ja palveluvarustus Vaatimaton infrastruktuuri ja palveluvarustus

70 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Pekka Kauppila

Perifeeristen matkailukeskusten kohdalla pääkonttorit ja muut palvelut. Kohdemaissa sovelletaan usein käsitettä enklaavi (enclave) matkailijoiden hajaantuminen perifeerisille (esim. Jenkins 1982; Edensor 1998: 45–53). matkailualueille rajoittuu enklaaveihin Enklaavi matkailukeskus on rakennettu matkailukeskuksiin. Matkailijavirrat näiden ensisijassa vain matkailua ja matkailijoita keskusten välillä ovat vaatimattomia, minkä varten monikansallisten yritysten pääomi- vuoksi matkailusta ulkopuolelle jäävät alueet en ja investointien myötäilemänä, joten eivät juuri pääse osalliseksi matkailijoista kehittämisen kontrolli ja päätöksenteko ja matkailun myönteisistä taloudellisista ovat alueen ulkopuolella. Kohde erottuu vaikutuksista. Paikallistason aluekehityksen fyysiseltä sijainniltaan olemassa olevasta so- näkökulmasta matkailukeskukset ovat siten siaalisesta rakenteesta tai kehityksestä, sillä ytimiä ja ympäröivä alue periferiaa. tavoitteena on luoda oma matkailuyhteisö: Brittonin (1980) mallissa matkailukeskus- palvelurakenne on suunniteltu pääasiassa ten voidaan tulkita olevan Meyer-Arendtin kansainvälisille pakettimatkailijoille. Näin ym. (1992) ja Sambrookin ym. (1992) typo- yhteydet ja linkit paikalliseen sosiotaloudel- logioiden mukaisesti kansainvälisen tason liseen rakenteeseen jäävät vaatimattomiksi, omavaraisia, enklaaveja keskuksia. Brittonin ja kohde erottuu ympäröivästä alueesta kansainvälisen tarkastelun ohella matkailun muodostaen oman toiminnallisen ’saarek- keskus−periferia-asetelma on havaittu myös keen’. Itse asiassa enklaavin matkailukes- alemmilla aluetasoilla, kuten maiden sisällä kuksen, ytimen, ja sen toimintaympäristön, (Brown 2006). Esimerkiksi Weaver (1998) periferian, suhde muistuttaa pitkälti Botte- käyttää Tobagon ja Barbudan tapauksissa rillin ym. (2000) jäsennyksen keskus–peri- ilmaisua ’periferian periferiat’. Mainitut feria-asetelmaa päätöksenteon valtasuhteita saaret ovat maiden pääsaarten, Trinidadin lukuun ottamatta. ja Antiguan, periferioita. Pääsaaret ovat taas Matkailututkimuksessa tunnetun Britto- kansainväliseltä tasolta katsoen periferiaa, nin (1980) kansainväliselle tasolle tarkoite- koska ne ovat kehitysmaita. Sekä Brittonin tussa matkailun keskus–periferia-mallissa että Weaverin keskus–periferia-malleissa kehittyneet maat edustavat keskuksia ja polttopisteessä on kehitys- ja kehittyneiden kehitysmaat periferiaa. Mallin mukaan (kan- maiden matkailu valtasuhteineen, ei niin- sainväliset) matkailijavirrat kanavoituvat kään paikallistason aluekehitys. sekä lähtömaiden (entiset emämaat) että Hiljattain on esitetty uusi, teoreettinen kohdemaiden (kehitysmaat) metropolien matkailun keskus–periferia-malli. Papat- kautta perifeerisille maaseutualueille. Lähtö- heodorou (2004) käyttää käsitteitä ydin ja maiden kansalliset metropolit ovat merkittä- periferia jakaessaan matkailukeskukset kah- viä keskuksia ja usein pääkaupunkeja, joihin teen ryhmään. Ydin matkailukeskusten (core sijoittuvat suurten ja vaikutusvaltaisten resorts) attraktiot perustuvat lähinnä raken- monikansallisten (matkailu)yritysten pää- nettuihin elementteihin, liikenneyhteydet konttorit. Matkailijat saapuvat kohdemaissa ovat monipuoliset, samoin kuin infrastruk- entisiin kolonialistisiin kaupunkikeskuksiin. tuuri ja palveluvarustus ovat kehittyneet. Nämä ovat nykyisessä uudessa tilanteessa Lisäksi alueella operoivat kansainväliset kohdemaan poliittisia ja taloudellisia keskuk- matkanjärjestäjät, hotelliketjut ja lentoyh- sia, joihin on kasautunut muun muassa ul- tiöt. Ytimiin luettavia matkailukeskuksia komaisten ja kansallisten (matkailu)yritysten ovat esimerkiksi Välimeren kansainväliset

71 Inarin kunnan matkailun kehittäminen... Nordia Tiedonantoja 1/2008 keskukset, jotka sijaitsevat Kanarian saarilla, Kansallisen tason matkailukeskukses- Baleaareilla ja Costa del Solilla. Perifeeriset sa lähtöaluetta edustavat pääsääntöisesti matkailukeskukset (peripheral resorts) ovat kaupungit eli metropoli ja muut kaupun- ominaispiirteiltään ytimien vastakohtia. Pa- kikeskukset. Metropoli tarkoittaa tässä patheodoroun mukaan ydin ja periferia ovat tapauksessa pääkaupunkiseutua. Saavutet- suhteellisia käsitteitä ja ne voidaan tunnistaa tavuuden näkökulmasta tärkeässä roolissa myös eri aluetasoilta. Lisäksi hän korostaa ovat lentoyhteydet pääkaupunkiseudulta ja dynaamisuutta: ajan myötä perifeerisestä valtakunnanosakeskuksista. Osa yritystoi- matkailukeskuksesta voi kehittyä ytimiin minnasta ja pääomista on kansallisen tason kuuluva matkailukeskus. toimijoiden hallinnassa. Lisäksi työntekijöitä Papatheodorou (2004) ei eksplisiittisesti rekrytoidaan huomattavassa määrin maini- sido muutosta matkailun alueellisiin kehitys- tulta aluetasolta. malleihin. Hänen tutkimustuloksiensa mu- Matkailukeskus, kohdealue, muistuttaa kaan matkailukeskuksen kehitysprosessin kansallisen tason vaiheessa sosiotaloudel- alkuvaiheissa ominaispiirteet muistuttavat lisilta piirteiltään enemmän kaupunkikes- perifeeristä matkailukeskusta ja loppuvai- kuksia, lähtöalueita, kuin matkailukeskuksen heissa ytimiin kuuluvaa, kansainvälisen ympäröimää maaseutua. Näin ollen se tason matkailukeskusta. Papantheodorou ei muodostaa maaseudun sisällä ytimen, joka myöskään pohdi – toisin kuin Britton (1980) erottuu toimintaympäristöstä väestöllisillä – matkailukeskuksen suhdetta ympäröivään ja taloudellisilla ominaisuuksillaan: paikal- alueeseen paikallistasolla vaan tarkastelee listasolla on tulkittavissa aluekehityksen mallissaan keskus–periferia-suhdetta yksi- keskus−periferia-asetelma. puolisesti matkailun näkökulmasta. Papant- Kansainvälisen tason matkailukeskukses- heodoroun mallia on kuitenkin mahdollista sa asiakasrakenteessa korostuvat kansainvä- tulkita aluekehityksen näkökulmasta siten, liset matkailijat. Maailman metropolit ovat että matkailukeskukset ovat kehityksensä merkittäviä lähtöalueita, ja lentoyhteydet alkuvaiheissa osa ympäröivää aluetta, peri- kansainvälisistä suurkaupungeista ovat en- feriaa, ja muistuttavat loppuvaiheissa ytimen siarvoisen tärkeitä. Pääomat, yritystoiminta ominaispiirteitä. ja työntekijät ovat huomattavassa määrin Edellisistä malleista poiketen Kauppila kyseiseltä aluetasolta. Näin ollen matkai- (2004) tarkastelee Suomessa paikallistasolla lukeskuksesta muodostuu kansainvälisten matkailukeskuksen ja toimintaympäristön kaupunkikeskusten etäispääte. Samalla se suhdetta aluekehityksen keskus–perife- erottuu ympäröivästä maaseudusta alueke- ria-jäsennyksessä sitoen sen matkailun hityksen keskusasemallaan. alueelliseen kehitysprosessiin. Mallissa Yhteenvetona läpikäytyjen mallien omi- polttopisteessä ovat matkailijoiden, yritys- naispiirteet ja niiden keskeinen sanoma toiminnan ja pääomien sekä työntekijöiden aluekehityksen keskus–periferia-viiteke- maantieteelliset lähtöalueet ja eri aluetasot. hyksessä on kerätty taulukkoon 2. Kuten Kohde on alussa lähinnä paikallis-/seutu- huomattiin, kaikkien mallien keskiössä ei tason virkistyskeskus kehittyen ajan myötä ollut paikallistason aluekehitys, mutta nii- alueellisen, kansallisen ja viimein jopa kan- den viestiä voidaan tulkita aluekehityksen sainvälisen tason matkailukeskukseksi. näkökulmasta: matkailun kehittyminen joko vahvistaa tai aikaansaa periferiassa

72 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Pekka Kauppila keskus−periferia-asetelman, koska matkai- epätasaista maantieteellistä kasautumista lijavirrat keskittyvät enklaaveihin matkailu- ja siten osaltaan kasvattavan kehityseroja keskuksiin. Matkailijavirtojen myötä myös (Britton 1991). Toisin sanoen keskittymisen investoinnit painottuvat matkailukeskuksiin, vuoksi keskusten ulkopuoliset alueet eivät mikä taas merkitsee yritystoiminnan, työ- juuri pääse hyötymään matkailusta. Näin paikkojen ja väestön keskittymistä. Mat- ollen matkailukeskukset ovat aluekehityksen kailun onkin todettu aiheuttavan pääomien näkökulmasta ’keskuksia periferiassa’.

Taulukko 2. Matkailun keskus–periferia-mallien ominaispiirteet erityisesti paikallistason aluekehityksen näkökulmasta.

Britton (1980) Papatheodorou (2004) Kauppila (2004)

Maantieteellinen Kansainvälinen Paikallistaso Paikallistaso aluetaso taso (maat) (matkailukeskukset) (matkailukeskukset)

Keskus– Kehittyneet Ydin matkailukes- Kansalliset/kansain- periferia- maat (keskus), kukset (keskus), väliset enklaavit asetelma kehitysmaat pe-rifeeriset matkailu- matkailukeskukset (periferia) keskukset (periferia) (keskus), ympäröivä alue (periferia) Staattisuus/ Staattinen Dynaaminen: mat- Dynaaminen: mat- dymisuus kailukeskuksen elin- kailukeskuksen elin- kaarimalli kaarimalli Sovellusalue Matkailun Länsimaiden perife- Länsimaiden perife- kansainvälinen riassa sijaitsevat riassa sijaitsevat aluejärjestelmä; matkailukeskukset matkailukeskukset kehittyneet maat ja kehitysmaat Aluekehitys- Kansainväliset, Matkailukeskukset Matkailukeskukset tulkinta enk-laavit kehittyvät prosessin enklavisoituvat ke- matkailukes- edetessä perifeerisis- hitysprosessin ede- kukset; vähäinen tä matkailukeskuk- tessä; vähäinen vuo- vuorovaikutus sista ytimiin kuulu- rovaikutus ympäröi- ympäröivän viksi, enklaaveiksi vän alueen kanssa maaseudun kanssa matkailukeskuksiksi; vähäinen vuorovaikutus ympäröivän alueen kanssa

Matkailukes- Keskus periferiassa Keskus periferiassa Keskus periferiassa kuksen rooli

73 Inarin kunnan matkailun kehittäminen... Nordia Tiedonantoja 1/2008

Keskuksia ja periferioita: aikavälillä valittujen matkailukeskusten Inarin kunnan sisäinen sijaintikuntien väestökehitys on ollut päin- aluekehitys vastainen Inarin kuntaa lukuun ottamatta. Tosin Inarinkin on menettänyt väestöään Inarin kunnassa sijaitsee yksi Suomen suu- selväsi laman, 1990-luvun puolivälin, jälkeen rimmista matkailukeskuksista, Saariselkä (Kauppila ym. 2005). Saariselällä väestölisä- (Vuoristo & Vesterinen 2001; Vuoristo ys oli vuosina 1970–2003 matkailukeskusten 2002). Seuraavaksi käydään läpi keskeisillä vertailussa suurin sekä absoluuttisesti, 262 aluekehityksen mittareilla – väestöllä, yritys- henkilöä, että suhteellisesti, 936 prosenttia. toiminnalla ja työpaikoilla – Saariselän ase- Tämä johtuu siitä, että Saariselkä on pe- maa ja kehitystä suhteessa sijaintikuntaan, rustettu pelkästään matkailutarkoituksessa Inariin, ja koko maahan nähden. Vertailun eikä kohteessa ollut ’perinteistä’ asutusta tai vuoksi kuvioissa ovat mukana myös kolme elinkeinoja. Sen sijaan Levi on rakentunut muuta Pohjois-Suomen matkailukeskusta: Sirkan kylän, Ruka Salmilammen ja Ylläs Levi, Ruka ja Ylläs. Ylläksen osalta analyysi Äkäslompolon pohjalta. Saariselän osuus koskee vain Äkäslompoloa. Inarin kunnan väestöstä oli vuonna 1970 Pohjois-Suomen suurten matkailukes- vain 0,4 prosenttia ja vuonna 2003 hieman kusten väestö, kirjoilla olevat henkilöt yli neljä prosenttia. 31.12., on lisääntynyt huomattavasti vuosina 1970–2003 (kuva 1). Sen sijaan kyseisellä

Kuva 1. Levin, Rukan, Saariselän ja Ylläksen väestömäärä vuosina 1970, 1980, 1985, 1989−1996, 1998−2000 ja 2003 (Tilastokeskuksen ruutuaineisto).

74 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Pekka Kauppila

Pohjois-Suomen suurten matkailukes- reilu 10 prosenttia Inarin kunnan kaikista kusten yritystoimipaikkamäärä on lisään- yritystoimipaikoista, mutta vuonna 2006 tynyt selvästi vuosina 1993–2006 (kuva 2). matkailukeskuksen osuus oli kasvanut jo yli Tosin vuosi 1993 oli taloudellisen laman 15:een (SuomiCD 1993, 2006). ’pohjakosketusvuosia’, joten on luonnol- Pohjois-Suomen suurten matkailu- lista, että yritystoimipaikkamäärä on kasva- keskusten työpaikkamäärä on lisääntynyt nut tarkastelun alkuvuodesta. Verrattaessa merkittävästi vuosina 1990–2003 (kuva matkailukeskusten yritystoimipaikkojen 3). On korostettava, että tarkastelun alku, suhteellista, prosentuaalista, kehitystä ky- vuosi 1990, oli taloudellisen nousukauden seisellä aikavälillä niiden sijaintikuntiin huo- huippuvuosia. Analysoitaessa matkailukes- mataan, että kunnissa toimipaikkojen määrä kusten työpaikkojen absoluuttista muutosta on lisääntynyt huomattavasti hitaammin. kyseisellä aikavälillä niiden sijaintikuntiin Edellinen koskee myös valtakunnantasoa. havaitaan, että kunnissa, samoin kuin koko Saariselällä yritystoimipaikkojen lukumäärä maassa, työpaikkojen määrä ei ollut vielä kasvoi vuosina 1993–2006 absoluuttises- vuonna 2003 vuoden 1990 tasolla. Sen ti noin 50:llä ja suhteellisesti lähes 150 sijaan esimerkiksi Saariselän työpaikkojen prosentilla. Sen sijaan Inarin kunnassa suhteellinen lisäys oli vuosina 1990–2003 vastaava prosenttiluku oli hieman yli 50, ja lähes 75 prosenttia. Vuonna 1990 Saariseläl- koko maassa yritystoimipaikat lisääntyivät lä oli hieman yli 5 prosenttia Inarin kunnan vuosina 1993–2006 noin 100 prosentilla. kaikista työpaikoista, mutta vuonna 2003 Kaikkiaan Saariselällä oli vuonna 1993 matkailukeskuksen osuus oli kasvanut 15: een (SuomiCD 1993, 2006).

Kuva 2. Levin, Rukan, Saariselän ja Ylläksen yritystoimipaikkamäärä vuosina 1993, 1997, 2001, 2004 ja 2006 sekä yritystoimipaikkamäärän kehitys vuosina 1993–2006 (SuomiCD 1993, 1998, 2002, 2004, 2006).

75 Inarin kunnan matkailun kehittäminen... Nordia Tiedonantoja 1/2008

Kuva 3. Levin, Rukan, Saariselän ja Ylläksen työpaikkamäärä vuosina 1990, 1996, 1999, 2001 ja 2003 sekä työpaikkamäärän kehitys vuosina 1990–2003 (SuomiCD 1993, 1998, 2002, 2004, 2006).

Edellinen lyhyt tilastotarkastelu osoit- Ytimeen on kasautunut kunnan vä- ti, että Saariselän rooli aluekehityksessä estön, yritystoiminnan ja työpaikko- Inarin kunnan sisällä on voimistunut vä- jen lisäksi pääosa infrastruktuurista ja estöllä, yritystoimipaikoilla ja työpaikoilla (matkailu)palveluista. Infrastruktuuriin mitattuna. Tähän on syynä luonnollisesti kuuluvat myös saavutettavuuteen liittyvät matkailu ja sen kehittyminen. Laajemmin rakenteet, kuten lentoasema. Matkailupalve- tulkiten kunta muodostuu aluekehityksen luita on kunnan muillakin osa-alueilla, mutta katsannosta ydinalueesta – Saariselkä, Ivalo pääsääntöisesti ne ovat keskittyneet Ivaloon, ja Inari – kunnan muiden osa-alueiden ol- Inariin ja Saariselkään. Inarin kunnan sisäis- lessa periferiaa. Aluerakenne on tulkittavissa tä keskus–periferia-asetelmaa kuvaa hyvin myös Inarin kunnan elinkeinopoliittisesta Suomen toiminnallisten matkailualueiden ohjelmasta, sillä sen mukaan erityisenä pai- mukainen jaottelu (Vuoristo & Vesterinen nopistealueena elinkeinojen kehittämisessä 2001; Vuoristo 2002), joka on esitetty kuvas- otetaan huomioon muun muassa E75-pää- sa 4. Aluejaossa Vuotsosta Saariselän kautta väylän varrella sijaitsevat taajamat: Saariselkä Ivaloon ja edelleen Inariin ja Kaamaseen johtavana matkailukeskuksena, Ivalo alueen ulottuva E75-tietä mukaileva matkailualue hallinnollisena ja kaupallisena keskuksena on nimetty Saariselkä–Vuotso. sekä Inarin kirkonkylä saamelaiskulttuurin keskuksena ja järvimatkailutukikohtana (Inarin kunnan… 2005: 3).

76 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Pekka Kauppila

Kuva 4. Lapin toiminnalliset matkailualueet. XXI on Saariselkä–Vuotso-matkailualue (Vuoristo & Vesterinen 2001: 119).

Matkailun myönteisten Pohjois-Suomessa (Kauppila 2004) sekä aluekehitysvaikutusten Espanjan Pyreneillä (Lasanta ym. 2007). levittämisen periaatteita Esimerkiksi Espanjan Pyreneiden tutki- mustulosten mukaan kunnassa, jossa on Kirjallisuudessa on runsaasti esimerkkejä, hiihtokeskus tai infrastruktuuri mahdollistaa joissa on todettu matkailun aikaansaama saavutettavuuden läheisen kunnan hiihto- aluekehityksen polarisaatio – kasautumi- keskukseen, väestömäärän, -rakenteen ja nen ja supistuminen – kehitysmaissa ja taloudellisen huoltosuhteen kehitys on ollut länsimaiden perifeerisillä alueilla. Kehitys- myönteinen verrattuna Pyreneiden mui- maissa tämä on havaittu paikallistasolla hin kuntiin. Samoin hiihtokeskuskuntien muun muassa Indonesiassa (Hussey 1989; elinkeinorakenteen muutos maataloudesta Shaw & Shaw 1999; Walpone & Goodwin palveluihin on tapahtunut nopeammin kuin 2000), Meksikossa (Brenner & Aguilar 2002; alueen muiden kuntien. Brenner 2005) ja Senegalissa (Diarne 2004). Polarisaation taustalla on se, että matkai- Länsimaiden reuna-alueille polarisaatio on lun kehittämiseen tarvitaan pääomia, joita tunnistettu seututasolla Skotlannin ylänkö- perifeerisiltä alueilta ei välttämättä löydy (ks. alueilla (Getz 1981, 1986) ja paikallistasolla Keller 1987; Prideaux 2000, 2004). Mikäli

77 Inarin kunnan matkailun kehittäminen... Nordia Tiedonantoja 1/2008 matkailu keskittyy paikallistasolla alueen tulevat jäämään jälkeen kehityksestä ja ulkopuolelta johdetun yritystoiminnan taantumaan. kontrollin alla oleviin muutamiin enklaaviin Hirschmanin (1970) mukaan joltakin matkailukeskuksiin, ytimiin, myönteiset alueelta alkanut kasvu vaikuttaa muiden (talous)vaikutukset keskuksia ympäröi- alueiden kehitykseen sekä myönteisesti vään alueeseen, periferiaan, saattavat jäädä että kielteisesti. Kasvusysäykset leviävät vaatimattomiksi. Toisin sanoen pääomat keskuksista muuhun talouteen ostovoiman ja yritystoiminta kasautuvat keskuksiin ja lisäyksen ja reuna-alueille suuntautuvien samanaikaisesti ympäröivä alue joutuu su- investointien välityksellä. Myönteinen pistumiskierteeseen. Tämä näkyy taloudel- vaikutus vain voimistuu, jos taloudet ovat listen vaikutusten vähäisyyden lisäksi siinä, toisiaan täydentäviä. Kasvun alueellisella että matkailijat eivät välttämättä ole missään keskittymisellä on myös polarisaatiovaiku- vuorovaikutussuhteessa paikallisväestön tuksia: tuotannon siirtyminen ja muuttoliike kanssa: kohteen työntekijät tulevat muualta vahvistavat keskuksia reuna-alueiden kus- eivätkä paikalliset asu matkailukeskukses- tannuksella. Leviämisvaikutukset saattavat sa. Toisaalta matkailukeskusten voimakas voittaa reuna-alueilla polarisaatiovaiku- kehittyminen saattaa aiheuttaa hallitsema- tukset, jos näiden alueiden tuotteet ovat tonta muuttoliikettä perifeeristen alueiden välttämättömiä keskusten laajentumiselle. sisällä. Tapaustutkimusten perusteella Toisaalta päinvastaisessa tilanteessa pola- keskeisimmät syyt vaatimattomiin heijastus- risaatiovaikutukset ovat voimakkaampia vaikutuksiin ovat ennen muuta heikot linkit kuin leviämisvaikutukset. matkailun ja muiden elinkeinojen välillä sekä Edellisten mallien (Myrdal 1964; Hirsch- matkailun kehitysprosessin luonne. Tosin man 1970) eräs peruslähtökohta on keskuk- sanoen matkailukeskusten sosiotaloudelli- sen ja periferian elinkeinojen täydentävyys nen integroituminen ympäröivään alueeseen ja sitä kautta yhteistyö, mihin tasapainoisen on puutteellinen. alueellisen kehityksen edistäjänä suhtau- Matkailun ja muiden elinkeinojen vaati- dutaan kuitenkin kriittisesti. Työnjako ja mattomia kytkentöjä voidaan teoretisoida yhteistyö ovat avaus matkailukeskusten ja klassisilla Myrdalin (1964) ja Hirschmanin ympäröivän alueen kytkentöihin, kun pai- (1970) aluekehitysmalleilla. Myrdalin mu- kallistasolla pyritään levittämään matkailun kaan kasvu kasautuu jollekin alueelle, mistä positiivisia sosiaalis-taloudellisia vaikutuksia aiheutuu toisen alueen ainakin suhteellinen matkailukeskusta laajemmalle maantieteelli- supistuminen. Keskuksilla on kuitenkin selle alueelle. Työnjako edellyttäisi alueellista kasvun leviämisvaikutuksia ympäröivälle erikoistumista matkailupalveluiden ja mat- alueelle. Nämä voivat tuottaa esimerkiksi kailua tukevien elinkeinojen näkökulmista. maataloustuotteita ja raaka-aineita kes- Esimerkiksi kunnan eri osa-alueiden olisi kukseen. Reuna-alueille saattaa avautua löydettävä matkailulliset vahvuudet omista mahdollisuus jopa pienimuotoiseen ku- lähtökohdistaan. Toisaalta osa-alueet voi- lutustavaroiden valmistukseen keskuksen sivat kehittää matkailuelinkeinoa tukevia tarpeisiin. Näin syntyisi työpaikkoja myös toimialoja, joilla olisi matkailukytkentä. periferiaan. Myrdal korostaa kuitenkin, että Aluekehityksen kannalta on hyvin mie- markkinavoimien vaikutus on suurempi lenkiintoinen myös Perroux’n (1955) kansal- kuin leviämisvaikutusten ja lukuisat alueet liselle tasolle tarkoitettu kasvukeskusteoria

78 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Pekka Kauppila

(McKee ym. 1970). Perroux’n mukaan ta- levittämisproblematiikkaa voidaankin teore- loudellinen kasvu kasautuu kasvukeskuksiin, tisoida Pearcen (1981: 14−16, 1991: 67−77) ’kasvunapoihin’ (growth pole). Kasvukeskus käsitteillä integroitu kehitys (integrated deve- muodostuu keskinäisessä vuorovaikutuk- lopment) ja katalyyttinen kehitys (catalytic de- sessa olevista teollisuusyksiköiden ryhmistä, velopment). Edellisestä hänen esimerkkinään jotka hyödyntävät tuotannon alueellisesta on Keski-Euroopan matkailukeskuksista keskittymisestä saatavia etuisuuksia. Kasvu Les Belleville ja jälkimmäisestä Chamonix. kanavoituu ympäröivälle alueelle niin kutsu- Integroidussa kehityksessä on kyse yhden, tun avainteollisuuden investointien kautta. tavallisesti alueen ulkopuolelta johdetun Se, kuinka hyvin keskus aikaansaa kasvua yrityksen kokonaisvaltaisesta, nopeasta ympäristöön, riippuu avaintoimialasta ja sen kehityksestä. Alue ikään kuin integroidaan vaikutuksista muihin toimialoihin. osaksi ulkopuolelta johdettua yritystoimin- Perroux’n (1955) pohdintoja voidaan taa. Jos matkailukeskus on osa kansainvälis- tulkita käsillä olevan tutkimuksen näkökul- tä yritystoimintaa, myönteiset taloudelliset masta paikallistasolla siten, että matkailu vaikutukset ohjautuvat monikansallisten olisi avaintoimiala, joka synnyttäisi kasvua yritysten ”kotimaahan”. Tätä ongelmaa muille toimialoille. Tällöin kasvuvaikutukset on korostettu erityisesti kehitysmaiden leviäisivät matkailukeskusta laajemmalle kohdalla (ks. Britton 1980, 1982; Brohman maantieteelliselle alueelle. Esimerkiksi 1996; Scheyvens 2002; Sharpley & Telfer Friedmann (1966) korostaa taloudellisen 2002; Mbaiwa 2005a, 2005b). Investoinnit kasvun tavoittelussa vientivetoisuutta saattavat samalla periaatteella suuntautua – matkailu on aluetalouden näkökulmasta monikansallisten yritysten muihin koh- vientiä. On syytä painottaa, että matkailu teisiin. Näin perifeerinen matkailukeskus on avaintoimialana paikkasidonnainen toimii kuin se olisi (kaupunki)keskuksessa elinkeino ja erityisesti luontoon perustuvia pääkonttoriaan pitävän yrityksen etäispääte. vetovoimatekijöitä ei voida tuoda tai viedä Hyvin suunniteltu toiminnallinen koko- eli siirtää paikasta toiseen. naisuus, eristyneisyys olemassa olevasta Aluekehityksen kannalta on haaste gene- asutuksesta ja korkea status ovat tyypillisiä roida matkailukeskuksen leviämisvaikutuk- integroidulle kehitykselle. Myös Wall (1996) sia ja kasvusysäyksiä ympäröivälle alueelle näkee integroidun matkailukeskuksen silloin, kun matkailukeskuksen sosiaaliset ja ominaispiirteiksi huolellisesti suunnitellun, taloudelliset vaikutukset ovat volyymiltaan kontrolloidun ja täsmällisesti määritellyn suurimpia. Tosin esimerkiksi Toomanin matkailutuotteen. (1997a, 1997b) mukaan jo kehitysprosessin Integroitua kehitystä on mahdollista alkuvaiheissa on pyrittävä rakentamaan ja tulkita keskus−periferia-asetelmasta paikal- vahvistamaan elinkeinojen − matkailun, listasolla siten, että kehittäminen kohdistuu maatalouden ja käsityöalan − keskinäisiä matkailukeskukseen, joka enklavisoituu linkkejä. ympäristöstä. Tällöin matkailun myönteiset Matkailun ja muiden elinkeinojen kytken- (talous)vaikutukset jäävät pääosin matkailu- töjen lisäksi myönteisten aluekehitysvaiku- keskukseen, ytimeen, eivätkä tavoita keskus- tusten lisäämisessä on kiinnitettävä huomiota ympäröivää aluetta, periferiaa. ta matkailun kehitysprosessin luonteeseen. Katalyyttisessäkin kehityksessä alku- Matkailukeskusten (talous)vaikutusten sysäys tulee usein alueen ulkopuoliselta

79 Inarin kunnan matkailun kehittäminen... Nordia Tiedonantoja 1/2008 yritykseltä, joka huolehtii primaarisis- nä määrin kuin integroidussa kehityksessä. ta attraktioista, majoituspalveluista ja Esimerkiksi Costa Ricassa (Chant 1992) markkinoinnista. Yritys toimii ikään kuin pienimittakaavaisella eko- ja ympäristöys- katalyyttinä kehitysprosessissa. Tämän jäl- tävällisellä matkailulla on saavutettu ym- keen pienet, paikalliset yritykset tarjoavat päristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti sekundaarisia vapaa-ajanviettoattraktiota, hyviä tuloksia. vaihtoehtoisia majoitusmahdollisuuksia Katalyyttinen näkökulma tarjoaa siten ja kauppapalveluita. Toisaalta esimerkiksi paremman mahdollisuuden paikallisten Indonesian Kutan (Hussey 1989) ja Gili yritysten osallistumiseen matkailun kehit- Trawanganin (Kamsma & Bras 2000) tämiseen ja myönteisten sosiaalis-taloudel- tapauksissa alkusysäys ja yrittäjyys tulivat listen vaikutusten laajempaan levittämiseen omalta alueelta, sisäsyntyisesti. Paikallista- paikallistasolla. Toisaalta mikäli puhutaan son näkökulmasta on oleellista se, kuinka pelkästään volyymistä ja yritysnäkökulmas- hyvin pääkehittäjä ja paikalliset yritykset ta, silloin integroitu kehitys on tehokkaam- vievät toimenpiteitä yhdessä eteenpäin. pi. Aluekehityksen tavoitteena on kuitenkin Katalyyttisessä kehityksessä alueella ole- paikallistason hyvinvoinnin lisääminen. tetaan asuvan väestöä ja kehittämistoimet Taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa kohdistuvat laajemmalle maantieteelliselle on syytä kiinnittää huomio myös kerran- alueelle kuin pelkästään matkailukeskuk- naisvaikutuksiin, johon vaikuttavat sekä seen. Lisäksi majoitusmahdollisuudet ovat alueelliset että yksilötason tekijät. Matkailun monipuolisemmat. Kirjallisuudessa (esim. kerrannaisvaikutukset ovat mittavat, jos alue Rodenburg 1980; Brohman 1996; Khan on pinta-alaltaan suuri, sen elinkeinoelämä 1997; Tooman 1997a, 1997b; Dahles 2000; on monipuolinen, kehittynyt sekä linkit- Scheyvens 2002; Sharpley & Telfer 2002; tynyt keskenään ja matkailijoiden kulutus Mbaiwa 2005a, 2005b) on korostettu juuri suuntautuu paikallisiin tuotteisiin (Wall pienimittakaavaisen, paikallisessa omistuk- 1997). Huse ym. (1998) korostavat sijainnin sessa ja kontrollissa olevan yritystoiminnan merkitystä: mitä kauempana kohdealue on myönteistä merkitystä paikallistason eri suuresta keskuksesta, sitä merkittävämmät toimijoille vähäisten vuotojen ja toimialojen ovat alueelle kohdistuvat kerrannaisvai- linkkien vuoksi. Edellistä tukevat Mitchellin kutukset. Tässä tapauksessa hankinta- ja ja Reidin (2001) Perun Taquile-saaren tut- ostoketjut suosivat paikallisia toimittajia. kimustulokset: paikallisyhteisön integrointi Edellisten lisäksi paikallisten ihmisten pieni matkailun suunnittelu- ja kehitysprosessei- riippuvuus tuontihyödykkeistä ja heidän hin on merkinnyt suuria sosioekonomisia alhainen säästämisalttiutensa merkitsevät hyötyjä laajalle osalle paikallisväestöä eikä suuria kerrannaisvaikutuksia, koska tällöin pelkästään paikalliselle eliitille. kulutus ohjautuu paikallisiin tuotteisiin ja Keskus−periferia-mallia tulkiten kata- raha on ”liikkeessä” aluetaloudessa. Myös lyyttisessä katsannossa matkailukeskus- Zhang ym. (2007) painottavat paikallisten ten kehittyminen aikaansaa myönteisiä asukkaiden käyttäytymistä. Heidän mukaan- (talous)vaikutuksia myös keskusta ympä- sa kerrannaisvaikutukset ovat suurempia, jos röivällä alueelle. Matkailukeskus linkittyy alueelta on pientä pendelöinti- ja ostosvuo- alueellisesti ja toiminnallisesti laajempaan toa. Matkailumuodollakin on merkityksensä toimintaympäristöön eikä enklavisoidu sii- aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Esimerkiksi

80 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Pekka Kauppila

Suomessa Kuhmon tapaustutkimuksessa Inarin malli alueiden välisestä (Rinne & Saastamoinen 2005) on osoitettu yhteistyöstä yksilöllisen, pienimittakaavaisen luontomatkailun suuremmat kerrannaisvaikutukset Inarin mallin peruslähtökohdat ovat ytimen, kuin ”muun matkailun”. Tämä johtuu käsittäen Saariselkä–Ivalo–Inari-akselin, siitä, että luontomatkailussa matkailijoiden sisäisessä sekä ytimen ja periferian, kunnan kulutus kohdistuu sellaisille toimialoille, muiden osa-alueiden, työnjaossa ja verkot- jotka tekevät hankintoja paikallistalouden tumisessa (kuva 5). Ulkoisesti Inarin kunta sisältä. Tosin ”muun matkailun” välittömät on osa laajempia, kansainvälisiä matkailu- vaikutukset olivat mittavammat kuin luon- aluekokonaisuuksia Pohjois-Norjan ja Kuo- tomatkailun. lan niemimaan kanssa, mutta tässä mallissa keskitytään vain kunnan sisäiseen alueraken-

Kuva 5. Inarin malli alueellisesta ja toiminnallisesta yhteistyöstä. Keskuksen muodostaa akseli Saarisel- kä–Ivalo–Inari ja periferian akselin ulkopuoliset alueet. Nuolet kuvaavat sekä matkailuelinkeinon sisäistä että matkailuelinkeinon ja muiden toimialojen välistä yhteistyötä alueiden välillä.

81 Inarin kunnan matkailun kehittäminen... Nordia Tiedonantoja 1/2008 teeseen. Esitettävässä mallissa korostetaan kailukeskukset voisivatkin olla lähtöpisteitä, alueellisen yhteistyön lisäksi toimialojen välistä, eräänlaisia portteja, matkoille tuntematto- toiminnallista yhteistyötä. Toimialojen kohdalla maan, attraktiiviseen maaseutuun. Tässä voidaan puhua matkailun lähi- ja tukialoista tapauksessa matkustusmalli olisi nimeltään (ks. Porter 1991). Alueiden välisen yhteis- base camp (Oppermann 1995; Stewart & työn kautta matkailun myönteiset sosiotalo- Vogt 1997), hub-and-spoke (McKercher & udelliset vaikutukset leviäisivät koko kunnan Lew 2004) tai base site (Lau & McKercher alueelle ja ytimestä voisi kehittyä Perroux’n 2007). Malleja tulkiten matkailijat pitävät (1955) teoriaa tulkiten ’kasvunapa’, tai keskusta tukikohtanaan ja tekevät sieltä paremminkin kehityskäytävä, laajemmalle (päivä)retkiä ympäristöön. Luonnollisesti maantieteelliselle alueelle matkailun ollessa infrastruktuurin, kuten tiestön, kunto ja avaintoimiala ja aluekehityksen väline. On liikenneyhteyksien toimivuus ovat perus- kuitenkin syytä painottaa, että alueen elin- edellytyksiä alueellisten tuotepakettien ja keinopolitiikan rakentaminen pelkästään -kokonaisuuksien luomiselle. Muilla osa- yhden elinkeinon – tässä tapauksessa mat- alueilla erikoistuttaisiin sellaisiin matkailu- kailun – varaan sisältää luonnollisesti omat palveluihin, joita ytimestä ei löydy tai niitä riskinsä. Kirjallisuudessa (esim. Tooman ei voida siellä tuottaa ja kehittää. Tällaisia 1997a, 1997b; Burns 1999; Saarinen 2003, ovat paikalliseen luontoon ja kulttuuriin 2007; Lasanta ym. 2007) onkin korostettu liittyvät tuotteet. Keskusalueen sisäinen kestävää kehitystä silmälläpitäen monipuo- sekä keskusalueen ja lähiseudun yhteistyö lista elinkeinorakennetta, jossa matkailu olisi perustuu siten nähtävyyksien, attraktioiden vain yksi tasavertainen elinkeino muiden ja palveluiden hajauttamiseen. (perinteisten) joukossa. Esimerkiksi Skotlannissa (Getz 1981, (1) Välitöntä matkailutuloa saavien yritystoi- 1986) on ehdotettu attraktioiden luomista mialojen yhteistyötä on tiivistettävä ytimen sisällä ja majoituspalveluiden sijoittamista kes- sekä ytimen ja periferian välillä. Matkailuelin- kusten ulkopuolelle, jotta kasvusysäykset keino on nähtävä laajasti kattaen myös tavoittaisivat maaseudun. Viime vuosina muut toimialat kuin pelkästään primaariset perinteisten rantalomakeskusten matkailu- matkailuyritykset − majoitus-, ravitsemis- ja tuotetta (sea, sun, sand) on pyritty monipuo- ohjelmapalvelut. Esimerkiksi liikenne, vä- listamaan täydentämällä sitä muun muassa hittäiskaupat ja huoltoasemat sekä erilaiset lähialueiden kulttuurivetovoimalla. Tästä kolmannen sektorin toimijat ovat tärkeitä ovat esimerkkejä Malta (Markwick 1999, alueellisen matkailutuotteen elementtejä. 2001), entinen Jugoslavia (Jordan 2000; Viimeksi mainittuja ovat muun muassa pe- Hall 2003), Kreikka (Andriotis 2001, 2006), rinne-, kylä- ja kotiseutuyhdistykset. Kypros (Sharpley 2003) ja Meksiko (Torres Kunnan eri osa-alueiden olisi luotava 2002a; Brenner 2005). Kyse on siis nykyis- oma matkailuprofiili ja omat palvelutuotteet ten matkailutuotteiden täydentämisestä, täydentämään alueen kokonaismatkailutar- lisäarvosta tuotekirjoon, ei alkuperäisen jontaa. Keskusalueen, erityisesti Saariselän, tuotteen korvaamisesta (ks. Ashworth & toimiessa matkailijoita puoleensa vetävänä Tunbridge 2005). magneettina matkailijavirtoja pitäisi hajaut- Inarin kunnan ytimessä Saariselän tar- taa kunnan sisällä esimerkiksi päiväretkien jonta perustuu monipuolisiin matkailupal- muodossa. Brennerin (2005) mielestä mat- veluihin, Ivalon Ivalojokeen sekä yksityiseen

82 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Pekka Kauppila ja julkiseen palveluvarustukseen ja Inarin (1997a, 1997b) mukaan paikallistasolla on Inarijärveen sekä saamelaiskulttuuriin Sii- vahvistettava ja rakennettava elinkeinojen doineen ja muine kulttuuritapahtumineen. välille linkkejä jo kehitysprosessin alkuvai- Periferiassa Nellimin kylän matkailullinen heissa, jotta alueen elinkeinorakenne olisi rooli painottuu ortodoksisuuteen, kolttasaa- jatkossa mahdollisimman monipuolinen. melaiskulttuuriin sekä savottakulttuuriin/ Mitä monipuolisempaa on kunnan osa- tukkilaisperinteeseen ja Inarijärveen, kun alueiden elinkeinotoiminta, sitä paremmat Menesjärven vahvuudet ovat Lemmenjoen mahdollisuudet se antaa tyydyttää matkai- kansallispuistossa ja kultamaissa. Kutturan luelinkeinon välillistä kysyntää. suunnan ominaispiirteet liittyvät ennen Pohjoisilla alueilla yhteistyömahdollisuu- muuta kultamaihin, ja Partakko–Sevettijär- det liittyvät pitkälti maa- ja metsätalouteen, vi–Näätämö-alueella korostuvat Inarijärvi, kalatalouteen, porotalouteen ja käsityöalaan ortodoksisuus, kolttasaamelaiskulttuuri sekä (ks. myös Saarinen 2003, 2007; Leinonen Näätämöjoen lohi. Lisäksi on muistettava 2006). Kyseiset elinkeinot tarjoavat alueille kunnan eri osa-alueilla järjestettävät erilai- tavallisia työpaikkoja eikä pelkästään työtilai- set tapahtumat (kyläjuhlat, pilkkikilpailut, suuksia majoitus- ja ravitsemisalan nuorille porokilpailut yms.). Itse asiassa Saariselän naisille. Esimerkiksi maa- ja metsätalouden, strategiassa (Saariselkä 2020… 2004: 32, 46) kalatalouden ja porotalouden kytkennät nostetaan esille kesäaktiviteettien kehittämi- koskevat alkutuotantoa raaka-aineiden nä- sessä kunnan muilta osa-alueilta joet (Sota-, kökulmasta. Kehitysmaiden kontekstissa Ivalo-, Lutto-, Suomujoki) ja Inarijärvi. maatalouden linkittäminen matkailuun on Lisäksi mainitaan Ivalojoen Kultala, Inarin saanut kirjallisuudessa (esim. Telfer & Wall Siida, Lemmenjoki, Raja-Jooseppi sekä Saa- 1996, 2000; Walpone & Goodwin 2000; riselän välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Torres 2002b, 2003; Fleischer & Tchetchik Tankavaara, Vuotso, Lokka ja Porttipahta 2005) runsaasti huomiota osakseen. Maa- osana matkailukeskuksen tarjontaa. talouden, metsätalouden (esim. loma- ja Yhteistyön kautta keskusalueen ja kun- kiinteistörakentaminen, matkailureitistöjen nan muiden osa-alueiden tuotteet täyden- infrastruktuuri), kalatalouden, porotalo- täisivät toisiaan muodostaen verkoston. uden ja käsityöalan osalta kyse voi olla Muiden alueiden rooli olisi toimia viipymän jopa pienimuotoisesta jalostuksesta. Myös pidentäjänä ydinalueen nykyisille asiakkaille (ohjelma)palveluiden kautta yhteistyö ja/tai houkutella kohdealueelle, kuntaan, koskee maataloutta (perinteiset työtavat), ytimen asiakkaista poikkeavia matkailija- metsätaloutta (savottakulttuuri, tukkilais- segmenttejä. Mitä monipuolisemmat ovat perinne), kalataloutta (kalastuskulttuuri ja kunnan osa-alueiden vetovoimatekijät, sitä -perinne) ja porotaloutta (poronhoitokult- paremmat mahdollisuudet se antaa matkai- tuuri ja -perinne). lun hajauttamiselle laajemmalle maantieteel- Matkailuelinkeinon näkökulmasta poro- liselle alueelle. talous olisi hyvin mielenkiintoinen yhteis- työkumppani. Poro tarjoaa yhtymäkohtia (2) Välitöntä matkailutuloa saavien yritystoimi- alkutuotantoon (esim. lihantuotanto), jalos- alojen ja välillistä matkailutuloa saavien yritystoi- tukseen (esim. elintarvikkeet, matkamuistot) mialojen yhteistyötä on tiivistettävä ytimen sisällä ja palveluihin (esim. porosafarit). Samoin sekä ytimen ja periferian välillä. Toomanin käsityöala (esim. nahka- ja luutyöt) on kyt-

83 Inarin kunnan matkailun kehittäminen... Nordia Tiedonantoja 1/2008 köksissä porotalouteen. Lisäksi poroa ja hyötyvaikutusten kohdistumista kyseiselle porotaloutta käytetään laajalti matkailualuei- aluetasolle (Keller 1987). Matkailua on siis den ja -kohteiden imagonrakentamisessa. pyrittävä kehittämään alueen ehdoilla ja sen omista lähtökohdista, sisäsyntyisesti. (3) Alueellisen ja toiminnallisen yhteistyön avain- Suunnitteluvaiheen jälkeen seuraa toteu- sana on paikallisuus. Matkailun myönteisten tusvaihe. Se, kuinka hyvin matkailukeskuk- sosiaalis-taloudellisten vaikutusten levittä- sen myönteiset (talous)vaikutukset näkyvät minen paikallistasolla laajemmalle maan- paikallistasolla, riippuu matkailun kehi- tieteelliselle alueelle on sidoksissa siihen, tyksen luonteesta. Pearcen (1981: 14−16, kuinka hyvin lukuisat paikalliset toimijat 1991: 67−77) esille nostama niin sanottu pystytään sitomaan matkailun suunnitte- katalyyttinen kehitys olisi tavoiteltava tila. lu- ja kehitysprosesseihin. Paikallisuuden Siinä alkusysäys tulee useimmiten alueen ul- huomioon ottaminen on erityinen haaste kopuolisilta yrityksiltä, jotka toimivat ikään matkailun kansainvälistymisprosessille. Poh- kuin katalyyttinä prosessissa. Katalyyttisessä jois-Suomen suuret matkailukeskukset ovat katsannossa myös paikallinen yritystoiminta tällä hetkellä kansallisten – tulevaisuudessa osallistuu kehitysprosessiin. Näin ollen ehkä kansainvälisten – kaupunkikeskusten hankintaketjut aluetalouden sisällä ovat pi- etäispäätteinä (Kauppila 2004). Kansain- demmät ja vastaavasti vuodot aluetaloudesta välisillä yrityksillä on usein omat välitysket- pienemmät, mikä merkitsee suurempia junsa tavara- ja palvelutuotannossa, jolloin kerrannaisvaikutuksia. Samalla vaikutukset kytkennät paikallistasolle saattavat jäädä kohdistuvat laajemmalle maantieteelliselle vaatimattomiksi. Esimerkiksi alppialueiden alueelle. Edellistä tukevat Brittonin (1980, (Barker 1982), Itävallan alppikylien (Kariel 1982) tutkimustulokset: mitä ylempänä & Kariel 1982; Kariel 1989a, 1989b, 1993) yritystoiminnan kontrolli on paikallistasolta ja Yhdysvaltojen Smoky Mountain alueen katsottuna, sitä vähäisemmät ovat kohde- (Tooman 1997a, 1997b) tutkimuksissa alueelle koituvat myönteiset vaikutukset. korostetaan matkailun kehitysprosessin Mikäli yritystoiminta on paikallisessa omis- säilyttämistä paikallistason hallinnassa. tuksessa, sitoutuminen alueen kokonais- Tämä tukee myös kestävän kehityksen valtaiseen kehittämiseen on syvällisempää periaatteita. kuin päinvastaisessa tapauksessa. Lisäksi Paikallisyhteisö olisi sitoutettava laaja- voidaan olettaa, että paikallisväestöllä on alaisesti matkailusuunnitteluprosessiin jo luonnostaan verkostoja sekä ytimen sisällä alusta alkaen. Mukaan olisi saatava mat- että laajemmin ympäröivälle alueelle. kailuelinkeinon lisäksi muut matkailuun kytköksissä olevat elinkeinot. Tällöin var- mistettaisiin se, että strategioissa ja suun- Lähteet nitelmissa näkyisi mahdollisimman laaja paikallistason tahtotila. Näin sitouduttaisiin Andriotis, K. (2001). Tourism Planning and Devel- paremmin yhteisten visioiden, tavoitteiden opment in Crete: Recent Tourism Policies and their Efficacy. Journal of Sustainable Tourism 9: ja keinojen taakse. Samalla suunnitelma 4, 298–316. miellettäisiin alueella omaksi. Tällöin ke- Andriotis, K. (2006). Researching the development hittämisen kontrolli olisi ainakin osittain gap between the hinterland and the coast – evi- dence form the island of Crete. Tourism Manage- paikallistasolla, mikä edesauttaisi matkailun ment 27: 4, 629–639.

84 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Pekka Kauppila

Ashworth, G. J. & J. E. Tunbridge (2005). Moving Diagne, A. K. (2004). Tourism Development and its from Blue to Grey Tourism: Reinventing Malta. Impacts in the Senegalese Petite Côte: A Geo- Tourism Recreation Research 30: 1, 45–54. graphical Case Study in Centre–Periphery Rela- Barker, M. L. (1982). Traditional Landscape and tions. Tourism Geographies 6: 4, 472–492. Mass Tourism in the Alps. The Geographical Edensor, T. (1998). Tourists at the Taj. Perform- Review 72: 4, 395–415. ance and Meaning at a Symbolic Site. 223 s. Botterill, D., Owen, R. E., Emanuel, L., Foster, N., Routledge, London and New York. Gale, T., Nelson, C. & M. Selby (2000). Percep- Fleischer, A. & A. Tchetcnik (2005). Does rural tour- tions from Periphery: The Experience of Wales. ism benefit from agriculture? Tourism Manage- Teoksessa Brown, F. & D. Hall (toim.): Tourism in ment 26: 4, 493–501. Peripheral Areas: Case Studies, 7–38. Channel Friedmann, J. (1966). Regional Development Policy: View Publications, Clevedon. A Case Study of Venezuela. 279 s. M.I.T. Press, Brenner, L. (2005). State-planned Tourism Destina- Cambridge, Massachusetts. tions: The Case of Huatulco, Mexico. Tourism Getz, D. (1981). Tourism and Rural Settlement Geographies 7: 2, 138–164. Policy. Scottish Geographical Magazine 97: 3, Brenner, L. & A. G. Aguilar (2002). Luxury Tourism 158–168. and Regional Development in Mexico. The Pro- Getz, D. (1986). Tourism and Population Change: fessional Geographer 54: 4, 500–520. Long-Terminal Impacts of Tourism in the Bad- Britton, S. G. (1980). A conceptual model of tourism enoch and Strathspey District of the Scottish in a peripheral economy. Teoksessa Pearce, Highlands. Scottish Geographical Magazine 102: D. G. (toim.): Tourism in the South Pacific: the 2, 113–126. contribution of research to development and plan- Hall, D. (2003). Rejuvenation, Diversification and ning, 1-12. University of Canterbury, NZ National Imagery: Sustainability Conflicts for Tourism Comission for Unesco/Department of Geography, Policy in Eastern Adriatic. Journal of Sustainable NZ MAB Report no. 6. Tourism 11: 2–3, 280–294. Britton, S. G. (1982). The Political Economy of Hills, T. L. & J. Lundgren (1977). The impact of tour- Tourism in the Third World. Annals of Tourism ism in the Caribbean: a methodological study. Research 9: 3, 331-358. Annals of Tourism Research 4: 5, 248–267. Britton, S. (1991). Tourism, capital, and place: Hirschman, A. O. (1970). The Strategy of Economic towards a critical geography. Environment and Development. 14. painos. 217 s. Yale University Planning D 9: 4, 451-478. Press, New Haven. Brohman, J. (1996). New Directions in Tourism for Huse, M., Gustavsen, T. & S. Almedal (1998). Tour- Third World Development. Annals of Tourism ism Impact Comparisons among Norwegian Research 23: 1, 48-70. Towns. Annals of Tourism Research 25: 3, Brown, F. (2006). Dynamics of Core and Periphery in 721–738. Tourism: Changing yet Staying the Same! Tour- Hussey, A. (1989). Tourism in a Balinese Village. The ism Recreation Research 31: 1, 79–81. Geographical Review 79: 3, 311–325. Burns, P. (1999). Paradoxes in Planning: Tourism Inarin kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma 2006–2007 Elitism or Brutalism? Annals of Tourism Research (2005). Julkaisematon selvitys. 9.7.2007. Chant, S. (1992). Tourism in Latin America: perspec- Jenkins, C. L. (1982). The Effects of Scale in Tour- tives from Mexico and Costa Rica. Teoksessa ism Projects in Developing Countries. Annals of Harrison, D. (toim.): Tourism and the Less De- Tourism Research 9: 2, 229–249. veloped Countries, 85–101. Belhaven Press, Jordan, P. (2000). Restructuring Croatia’s Coastal London. Resorts: Change, Sustainable Development and Christaller, W. (1963). Some considerations of tour- the Incorporation of Rural Hinterlands. Journal of ism location in Europe: the peripheral regions Sustainable Tourism 8: 2, 525–539. - underdeveloped countries - recreation areas. Kamsma, T. & K. Bras (2000). Gili Trawangan – from Regional Science Association; Papers XII, Lund desert island to ’marginal’ paradise: local par- Congress 1963, 95–105. ticipation, small-scale entrepreneurs and outside Dahles, H. (2000). Tourism, small enterprises and investors in an Indonesian tourist destination. community development. Teoksessa Richards, Teoksessa Richards, G. & D. Hall (toim.): Tour- G. & D. Hall (toim.): Tourism and Sustainable ism and Sustainable Community Development, Community Development, 154–169. Routledge, 170–184. Routledge, London and New York. London and New York. Kariel, H. G. (1989a). Socio-Cultural Impacts of Tour- ism in the Austrian Alps. Mountain Research and Development 9: 1, 59–70.

85 Inarin kunnan matkailun kehittäminen... Nordia Tiedonantoja 1/2008

Kariel, H. G. (1989b). Tourism and Development: Markwick, M. (1999). Malta’s tourism industry since Perplexity or Panacea? Journal of Travel Re- 1985: diversification, cultural tourism and issues search 28: 1, 2–6. of sustainability. Scottish Geographical Journal Kariel, H. G. (1993). Tourism and Society in four 115: 1, 53–72. Austrian Alpine Communities. GeoJournal 31: Markwich, M. (2001). Alternative Tourism: Change, 4, 449–456. Commodification and Contestation of Malta’s Kariel, H. G. & P. Kariel (1982). Socio-Cultural Im- Landscapes. Geography 86: 3, 250–255. pacts of Tourism: An Example from the Austrian Mbaiwa, J. E. (2005a). Enclave tourism and its socio- Alps. Geografiska Annaler 64 B: 1, 1–16. economic impacts in the Okavango Delta, Bot- Kauppila, P. (2004). Matkailukeskusten kehityspros- swana. Tourism Management 26: 2, 157–172. essi ja rooli aluekehityksessä paikallistasolla: es- Mbaiwa, J. E. (2005b). The Problems and Prospects imerkkeinä Levi, Ruka, Saariselkä ja Ylläs. Nordia of Sustainable Tourism Development in the Oka- Geographical Publications 33: 1. 260 s. vango Delta, Botswana. Journal of Sustainable Kauppila, P. (2006). Matkailukeskusten muuttuvat Tourism 13: 3, 203–227. toiminnot tilassa ja ajassa: teoreettinen näkökul- McKee, D. L., Dean, R. D. & W. H. Leahy (toim.). ma. Matkailututkimus 2: 1, 19–40. (1970). Regional Economics: Theory and Prac- Kauppila, P., Rusanen, J. & T. Muilu (2005). Pohjois- tice. 264 s. The Free Press, New York. (sivut Suomen suurten matkailukeskusten ja niiden 93–103). sijaintikuntien väestökehitys: paikkatietonäkökul- McKercher, B. & A. A. Lew (2004). Tourist Flows and ma. Matkailututkimus 1: 1, 26–45. the Spatial Distribution of Tourists. Teoksessa Keller, C. P. (1987). Stages of peripheral tourism Lew, A. A., Hall, C. M. & A. M. Williams (toim.): development – Canada’s Northwest Territories. A Companion to Tourism, 36–48. Blackwell, Tourism Management 8: 1, 20–32. Malden, Oxford and Carlton. Khan, M. M. (1997). Tourism Development and De- Meyer-Arendt, K. J., Sambrook, R. A. & B. M. Ker- pendency Theory: Mass Tourism vs. Ecotourism. math (1992). Seaside Resorts in the Dominican Annals of Tourism Research 24: 4, 988–991. Republic: A Typology. Journal of Geography 91: Lapin matkailustrategia 2007–2010 (2007). Lappi 5, 219–225. – Elämänvoimaa. 30.10.2007. Integration: Island Tourism in Peru. Annals of Lasanta, T., Laguna, M. & S. M. Vicente-Serrano Tourism Research 28: 1, 113–139. (2007). Do tourism-based ski resorts contribute Myrdal, G. (1964). Economic Theory and Under- to the homogeneous development of the Mediter- developed Regions. 167 s. Gerald Duckworth, ranean mountains? A case study in the Central London. Spanish Pyrenees. Tourism Management 28: 5, Oppermann, M. (1995). A Model of Travel Itineraries. 1326–1339. Journal of Travel Research 33: 4, 57–61. Lau, G. & B. McKercher (2007). Understanding Papatheodorou, A. (2004). Exploring the Evolution tourist movement patterns in a destination: A GIS of Tourism Resorts. Annals of Tourism Research approach. Tourism and Hospitality Research 7: 31: 1, 219–237. 1, 39–49. Pearce, D. G. (1981). Topics in Applied Geography. Leinonen, R. (2006). Maa- ja metsätaloutta, matkai- Tourist Development. 112 s. Longman, London. lua vai teollisuutta? Koillis-Suomen yksityisen ja Pearce, D. G. (1991). Tourist Development. 2. julkisen sektorin toimijoiden näkökulmia aluekehi- painos. 342 s. Longman, Harlow. tykseen. Naturpolis Kuusamo, koulutus- ja kehit- Perroux, F. (1955). Note sur la notion de ‘pole de tämispalvelut, tutkimuksia 1/2006, 9–42. croissance’. Cahiers de l’Institut de Science Leinonen, R., Kauppila, P. & J. Saarinen (2007). Economique Appliquee, Serie D, No. 8. Suomen matkailun aluerakenne 2005. Matkailun Porter, M. E. (1991). Kansakuntien kilpailuetu. 879 edistämiskeskus A: 155. 116 s. s. Otava, Helsinki. Lumijärvi, T. (1983). Aluetaloudelliset kehitysteoriat, Prideaux, B. (2000). The resort development spec- erityisesti keskus–periferia-mallit aluepolitiikan trum – a new approach to modelling resort devel- tulkitsijoina. Tampereen yliopisto, aluetiede, opment. Tourism Management 21: 3, 225–240. tutkimuksia, sarja B 31/83. 139 s. Prideaux, B. (2004). The Resort Development Spec- Lundgren, J. O. J. (1975). Tourist penetration/the trum: The Case of The Gold Coast, Australia. tourist product/entrepreneurial response. Tourism Tourism Geographies 6: 1, 26–58. as a Factor in National and Regional Develop- Rinne, P. & O. Saastamoinen (2005). Local Eco- ment, Occasional Paper 4, 60–70. nomic Role of Nature-based Tourism in Kuhmo Municipality, Eastern Finland. Scandinavian Jour- nal of Hospitality and Tourism 5: 2, 89–101.

86 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Pekka Kauppila

Rodenburg, E. E. (1980). The Effects of Scale in Torres, R. (2002b). Toward a better understanding of Economic Development: Tourism in Bali. Annals tourism and agriculture linkages in the Yucatan: of Tourism Research 7: 2, 177–196. tourist food consumption and preferences. Tour- Saarinen, J. (2003). The Regional Economics of ism Geographies 4: 3, 282–306. Tourism in Northern Finland: The Socio-economic Torres, R. (2003). Linkages Between Tourism and Implications of Recent Tourism Development and Agriculture in Mexico. Annals of Tourism Re- Future Possibilities for Regional Development. search 30: 3, 546–566. Scandinavian Journal of Tourism and Hospitality Vatanen, E., Pirkonen, J., Ahonen, A., Hyppönen, 3: 2, 91–113. M. & I. Mäenpää (2006). Luonnon käyttöön Saarinen, J. (2007). Tourism in Peripheries: The Role perustuvien elinkeinojen paikallistaloudelliset of Tourism in Regional Development in Northern vaikutukset Inarissa. Metsätieteen aikakauskirja Finland. Teoksessa Müller, D. K. & B. Jansson 4/2006, 435–451. (toim.): Tourism in Peripheries: Perspectives from Virtanen, E., Vesterinen, N. & M. Ahonen (2006). Far North and South, 41–52. CAB International, Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 & Wallingford. Toimenpideohjelma vuosille 2007–2013. KTM, Saariselkä 2020. Arktisen luontopalveluiden, liikun- julkaisu 21/2006. 102 s. nan ja hyvinvoinnin lomakeskus (2004). Julkaise- Vuoristo, K.-V. (2002). Regional and structural pat- maton selvitys. 53 s. Haaga Tutkimus. terns of tourism in Finland. Fennia 180: 1–2, Sambrook, R. A., Kermath, B. M. & R. N. Thomas 251–259. (1992). Seaside Resort Development in the Do- Vuoristo, K.-V. & N. Vesterinen (2001). Lumen ja minican Republic. Journal of Cultural Geography Suven maa. Suomen matkailumaantiede. 343 12: 2, 65–75. s. WSOY, Helsinki. Scheyvens, R. (2002). Tourism for Development. Wall, G. (1996). Integrating Integrated Resorts. An- Empowering Communities. 273. Pearson, nals of Tourism Research 23: 3, 713–717. Harlow. Wall, G. (1997). Scale Effects on Tourism Multipliers. Sharpley, R. (2003). Tourism, Modernisation and Annals of Tourism Research 24: 2, 446–450. Development on the Island of Cyprus: Challenges Walpole, M. J. & H. J. Goodwin (2000). Local Eco- and Policy Responses. Journal of Sustainable nomic Impacts of Dragon Tourism in Indonesia. Tourism 11: 2–3, 246–265. Annals of Tourism Research 27: 3, 559–576. Sharpley, R. & D. J. Telfer (toim.) (2002). Tourism Weaver, D. B. (1998). Peripheries of the Periphery: and Development. Concepts and Issues. 397 s. Tourism in Tobago and Barbuda. Annals of Tour- Channel View Publications, Clevedon. ism Research 25: 2, 292–313. Shaw, B. J. & G. Shaw (1999). ‘Sun, Sand and Zhang, J., Madsen, B. & C. Jensen-Butler (2007). Sales’: Enclave Tourism and Local Entrepreneur- Regional Economic Impacts of Tourism: The ship in Indonesia. Current Issues in Tourism 2: Case of Denmark. Regional Studies 41: 6, 1, 68–81. 839–853. Stewart, S. I. & C. A. Vogt (1997). Multi-Destination Trip Patterns. Annals of Tourism Research 24: 2, 458–461. Telfer, D. J. & G. Wall (1996). Linkages between Tourism and Food Production. Annals of Tourism Muut lähteet Research 23: 3, 635653. Telfer, D. J. & G. Wall (2000). Strengthening back- Tilastokeskuksen ruutuaineisto ward economic linkages: local food purchasing Tilastokeskuksen alueellinen tietokanta (SuomiCD by three Indonesian hotels. Tourism Geographies 1993, 1998, 2002, 2004, 2006) 2: 4, 421–447. Tooman, L. A. (1997a). Applications of the Life-Cycle Model in Tourism. Annals of Tourism Research 24: 1, 214234. Tooman, L. A. (1997b). Multipliers and Life Cycles: A Comparison of Methods for Evaluating Tourism and Its Impacts. Journal of Economic Issues 31: 4, 918932. Torres, R. (2002a). Cancun’s tourism development from a Fordist spectrum of analysis. Tourist Stud- ies 2: 1, 87–116.

Nordia Tiedonantoja 1/2008 Riikka Leinonen

Riikka Leinonen

Inarin kunta Lapin matkailun aluerakenteessa: matkailutarjonnan ja -kysynnän tarkastelu

Johdanto vaikuttavista tekijöistä. Alan Lew’n (1987: 554) ja Seppo Ahon (1994: 175) mukaan Maantieteen näkökulmasta tarkasteltuna vetovoima koostuu kaikista niistä matka- matkailu koostuu kolmesta keskeisestä kohteen tekijöistä, jotka saavat aikaan vierai- osa-alueesta, joita ovat matkailun lähtö- luhalukkuutta kohteen sijaintipaikkakunnan alueet, matkailijoita vastaanottavat alueet ulkopuolisessa väestössä. Yksi yleisimmin eli matkailun kohdealueet ja näiden väliset käytetyistä vetovoimatekijöiden luokitte- matkailureitit. Tämän Neil Leiperin (1979) luista on Michael Petersin (1969: 148–149) esittämän matkailusysteemin keskeisiä ele- esittämä. Hän jakaa valtioiden ja alueiden menttejä ovat lähtöalueella matkailijoiden matkailijoita houkuttelevat tekijät viiteen motiivit ja kohdealueella vetovoimatekijät. ryhmään, jotka ovat kulttuuri (mm. muinais- Lähtöalueella matkailija päättää lähteä mat- muistot, museot, instituutiot ja uskonnon kalle, koska hänellä on tarpeista rakentuva erityispiirteet), perinteet (mm. kansalliset motiivi tai motiiveja matkustaa. Motiivit juhlat, taide, käsityöt, musiikki, paikallinen toimivat tällöin matkailun työntövoimateki- elämäntapa), luonto (mm. eläimistö, kas- jöinä. Kohdealueella on puolestaan fyysisiä visto, uimarannat, luonnonmuodostumat ja mielikuviin perustuvia vetovoimatekijöitä, jne.), viihde/huvitukset (mm. huvipuistot, jotka voivat vastata matkailijan tarpeisiin ja eläintarhat, urheilutapahtumat, kasinot, te- motiiveihin ja ohjata siten hänen kohdeva- atterit) sekä muut vetovoimatekijät (ilmasto, lintaansa. Matkailututkimuksessa tällaista terveyskylpylät ja muut ainutlaatuisuudet). matkailijoiden motiivien (kysynnän) ja Huomionarvoista on, että Petersin veto- kohdealueen ominaispiirteisiin liittyvien ve- voimaluokittelu ei sisällä matkakohteen tovoimatekijöiden (tarjonnan) vuorovaiku- saavutettavuutta eikä matkailun primaarista tusta kutsutaan työntö- ja vetovoimamalliksi palveluvarustusta, kuten majoitus- ja ra- (Rämet ym. 2004: 17; ks. Yuan & McDonald vitsemispalveluiden tarjontaa. Varsinaisen 1990; Järviluoma 1994; Saarinen 1995). vetovoiman ohella myös kyseisillä tekijöillä Kohdealueen vetovoimatekijät kuvaavat on merkittävä asema kohdealueen kiin- siis tarjontaa, jolla matkailijoiden ilmentämä nostavuuden määrittelyssä (ks. Aho 1994: kysyntä voidaan tyydyttää. 176–177; Kostiainen 1994: 12–13). Matkailullinen vetovoima on eräs keskei- Suomen matkailun aluerakennetta on simmistä matkailun muotoihin ja volyymiin selvitetty Matkailun edistämiskeskuksen

89 Inarin kunta Lapin matkailun aluerakenteessa... Nordia Tiedonantoja 1/2008 julkaisemana tutkimussarjana 1970-luvun Lisäksi työssä esitetään yhteenveto mat- lopulla (Artman ym. 1978), 1980-luvun kailutarjonnan ja -kysynnän kohtaamisesta puolivälissä (Vuoristo & Santasalo 1985), Lapin läänin kunnissa. 1990-luvun alussa (Vuoristo & Santasalo Artikkeli perustuu Oulun yliopiston 1992) ja 2000-luvun puolivälissä (Leinonen maantieteen laitoksella laaditun Suomen ym. 2007). Perinteisesti aluerakennetutki- matkailun aluerakenne 2005 -tutkimuksen muksissa on keskitytty matkailutarjontaan tuloksiin. Työssä käytetyt aineistot ja me- eli inventoitu Suomen kuntien matkailullista netelmät on raportoitu laajasti Matkailun vetovoimaa luokittelemalla kunnat sekä edistämiskeskuksen julkaisemassa tutkimus- niiden vetovoimaa että palvelutarjontaa raportissa (Leinonen ym. 2007). kuvaavien indikaattorien avulla. Tutkimuk- Artikkeli etenee siten, että johdannon sissa käytetyt indikaattorit on muodostettu jälkeen toisessa luvussa käsitellään matkai- muokkaamalla ja täydentämällä Petersin lutarjontaa. Inarin kunnan asemaa Lapin (1969) vetovoimaluokittelua, joka soveltuu matkailun aluerakenteessa tarkastellaan en- vetovoiman määritykseen myös kuntata- siksi lähes 30 vuoden ajanjaksolla Suomen solla (Vuoristo & Santasalo 1985: 15–17). matkailun aluerakenne -tutkimussarjaan Indikaattorit on jaettu neljään ryhmään, perustuen ja yksityiskohtaisemmin vuoden jotka ovat majoitus-, ravitsemis- ja liiken- 2005 tilanteen mukaan. Seuraavaksi selvite- nepalvelut, ohjelma- ja tapahtumapalvelut, tään Lapin läänin kuntien matkailukysyntää, kulttuurivetovoima sekä luonnonvetovoima. minkä jälkeen esitetään tarjonnan ja kysyn- Saavutettavuuteen liittyvät liikennepalvelut nän kohtaaminen. Artikkelin lopussa on on huomioitu ensimmäistä kertaa vuoden yhteenveto ja pohdinta. 1991 aluerakennetutkimuksessa (Vuoris- to & Santasalo 1992). Oulun yliopiston maantieteen laitoksella laadittuun Suomen Matkailutarjonta matkailun aluerakenne 2005 -tutkimukseen (Leinonen ym. 2007) sisällytettiin uusina elementteinä matkailukysynnän sekä tarjonnan ja kysynnän kohtaamisen tarkastelu. Matkailutarjonnan kehitys Inarin Tässä artikkelissa tarkastellaan Inarin kunnassa kunnan asemaa ja sen kehitystä Lapin matkailun aluerakenteessa. Lapin läänin kunnat Suomen kuntien matkailutarjontaa on luokitellaan vuoden 2005 matkailutarjonnan selvitetty neljä kertaa 1970-luvun lopulta ja -kysynnän perusteella. Matkailutarjon- 2000-luvun puoliväliin ulottuvan ajanjak- taa selvitetään ryhmittelemällä kunnat eri son aikana (Artman ym. 1978; Vuoristo & tason matkailukunniksi niiden luonnonve- Santasalo 1985, 1992; Leinonen ym. 2007). tovoiman, kulttuurivetovoiman, majoitus-, Tutkimusten tulokset eivät ole suoraan ver- ravitsemis- ja liikennepalveluiden sekä oh- tailukelpoisia toisiinsa, sillä tarkastelujakson jelmapalveluiden ja tapahtumien tarjonnan aikana menetelmää on kehitetty ja tarjontaa perusteella. Matkailutarjonnan ohella työssä mittaavia indikaattoreita sekä aineistopohjaa selvitetään kotimaisen ja kansainvälisen sekä on muutettu. Lisäksi keskeistä käsitteistöä vapaa-ajan- ja työmatkailuun liittyvän ky- on osin uudistettu. synnän alueellista jakautumista kunnittain.

90 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Riikka Leinonen

Ensimmäisessä Suomen matkailun tuolloin A-luokan matkailukeskus (Artman aluerakennetta kartoittaneessa tutkimuk- ym. 1978: liite I). A-luokka on edustanut sessa (Artman ym. 1978) vetovoimatekijät ylintä matkailukeskus/kuntaluokkaa en- jaettiin kulttuuriin, luontoon ja palveluihin, simmäisestä aluerakennetutkimuksesta jotka viittasivat ainoastaan majoitus- ja lähtien. Vastaavasti kaikissa aluerakenne- ravitsemispalveluihin. Kuntien kulttuuri- ja tutkimuksissa on päädytty hierarkkiseen luontotekijät määriteltiin joko kansainvä- matkailualuejärjestelmään, jossa ylimmissä lisen, valtakunnallisen tai maakunnallisen luokissa on vain vähän kuntia ja alimmissa tason tekijöiksi. Vastaavasti kunnat jaettiin luokissa eniten. kolmelle tasolle (I–III) majoitus- ja ravitse- Vuosien 1985, 1991 ja 2005 aluerakenne- mispalveluiden määrän ja monipuolisuuden tutkimuksissa (Vuoristo & Santasalo 1985, mukaan. Vetovoimaltaan ja palvelutarjon- 1992; Leinonen ym. 2007) Suomen kunnat naltaan vaatimattomimmat kunnat jäivät ryhmiteltiin neljään luokkaan (MI–MIV) luokituksen ulkopuolelle. Tarkastelun majoitus-, ravitsemis- ja liikennepalveluiden lopputuloksena matkailukeskuksiksi määri- tarjonnan perusteella, neljään luokkaan tetyt kunnat sijoitettiin johonkin kolmesta (LI–LIV) luonnonvetovoiman perusteella, matkailukeskusluokasta (A–C). Suurin osa neljään luokkaan (KI–KIV) kulttuurive- Suomen kunnista ei kuitenkaan yltänyt tovoiman perusteella ja neljään luokkaan varsinaiseksi matkailukeskukseksi ja jäi siten (OI–OIV) ohjelmapalveluiden ja tapahtu- luokituksen ulkopuolelle (Artman ym. 1978: mien tarjonnan perusteella. Tämän jälkeen 27–31, 73). synteesissä jokainen kunta sijoittui johonkin Vuoden 1978 aluerakennetutkimukses- neljästä matkailukeskus/kuntaluokasta sa Inarin kunta sijoittui kolmiportaisella (A–D). Vuoden 1985 aluerakenneselvitys asteikolla majoitus- ja ravitsemispalveluis- (Vuoristo & Santasalo 1985) poikkeaa sa sekä luonnonvetovoimassa ylimpään myöhemmistä tutkimuksista siinä, että kansainväliseen luokkaan (taulukko 1). liikennepalvelut eivät olleet tarkastelussa Kunnan kulttuuritekijät määritettiin valta- mukana, vaan M-pääryhmä viittasi ainoas- kunnalliselle II-tasolle. Inarin kunta oli jo taan majoitus- ja ravitsemispalveluiden tar-

Taulukko 1. Inarin kunnan matkailutarjonta vuosina 1978, 1985, 1991 ja 2005 (Artman ym. 1978; Vuoristo & Santasalo 1985, 1992; Leinonen ym. 2007).

Majoitus-, Matkailu- Ohjelma- ravitsemis- ja Luonnon- Kulttuuri- keskus/ Vuosi palvelut ja liikenne- vetovoima vetovoima kunta- tapahtumat palvelut luokka 1978 I* I II - A 1985 MI* LI KIV OII A 1991 MI LI KIII OI A 2005 MI LI KII OI A

* Liikennepalvelut eivät ole mukana vuoden 1978 ja 1985 tutkimuksissa.

91 Inarin kunta Lapin matkailun aluerakenteessa... Nordia Tiedonantoja 1/2008 jontaan. Tuolloin luokituksessa ei myöskään tarjonnassa ylimmän MI-tason kuntina (tau- varsinaisesti ollut neljättä luokkaa, vaan lukko 2). Kyseiset kunnat ovat Enontekiötä alimman tason kunnat jäivät luokituksen lukuun ottamatta myös ohjelmapalveluiden ulkopuolelle. ja tapahtumien osalta OI-tasolla. Lisäksi Inarin kunta on kuulunut vetovoimai- tähän luokkaan kuuluu Muonio. simmalle I-tasolle majoitus-, ravitsemis- Pohjois-Suomi osoittautui aluerakenne- ja liikennepalveluiden tarjonnassa sekä tutkimuksessa selvästi maamme luonnon- luonnonvetovoimassa kaikissa alueraken- vetovoimaisimmaksi alueeksi. Ylimpään neselvityksissä (ks. taulukko 1). Kunta on LI-luokkaan sijoittuukin peräti puolet Lapin parantanut asemiaan kulttuurivetovoimassa läänin kunnista. Luonnontekijöiltään muista siten, että se nousi uusimmassa alueraken- kunnista erottui erityisesti Inari, joka sai netutkimuksessa KII-luokkaan (Leinonen tarkastelussa eniten pisteitä luonnonveto- ym. 2007). Ohjelmapalvelut ja tapahtumat voimaa mitanneilla indikaattoreilla. Inarin tulivat indikaattoriksi vuoden 1985 selvityk- menestys selittyy osaltaan kunnan laajalla sessä, jolloin Inarin kunta sijoittui toiseksi pinta-alalla. Pinta-alaltaan suurelle alueelle ylimmälle OII-tasolle (Vuoristo & Santa- mahtuu todennäköisesti enemmän erilaisia salo 1985). Kunnan ohjelmapalveluiden ja vetovoimaelementtejä kuin pienempiin tapahtumien tarjonta arvioitiin kuitenkin kuntiin. maamme kärkeen vuosien 1991 ja 2005 Lapin läänin alueella ei sen sijaan ole lain- tutkimuksissa (Vuoristo & Santasalo 1992; kaan kulttuurivetovoimassa ylimpään KI- Leinonen ym. 2007). luokkaan kuuluvia kuntia. On huomattava, Suomen matkailun aluerakenne -tutki- että tutkimuksessa keskityttiin käytännön mussarja kattaa lähes 30 vuoden ajanjak- syistä pitkälti aineellisen kulttuurin kautta son. Vaikka tutkimukset eivät ole suoraan rakentuvaan vetovoimaisuuteen. Näin ol- vertailukelpoisia keskenään, Inarin kunta len esimerkiksi kansainvälisen matkailun on pysynyt A-luokan matkailukuntana koko kannalta tunnettu ja vetovoimainen saame- tarkastelujakson ajan. Kunnan vetovoimai- laiskulttuuri sisältyi tarkasteluun ainoastaan suus on perustunut pitkälti luonnonveto- saamelaismuseon kautta. voimaan sekä runsaaseen ja monipuoliseen Aluerakennetutkimuksessa kunnat ryh- matkailupalvelutarjontaan. Myös kult- miteltiin neljään matkailukuntaluokkaan tuurivetovoimassa ja sen matkailullisessa (A, B, C ja D) vuoden 2005 matkailutarjon- hyödyntämisessä näyttäisi tapahtuneen nan – vetovoimatekijöiden ja palveluiden myönteistä kehitystä. – monipuolisuuden ja runsauden mukaan. Alimman D-luokan kunnat ymmärretään potentiaalisina matkailukuntina. Matkai- Lapin läänin kuntien matkailutarjonta lukuntaluokitus on synteesi luonnonveto- vuonna 2005 voiman, kulttuurivetovoiman, majoitus-, ravitsemis- ja liikennepalveluiden sekä Vuoden 2005 aluerakennetutkimuksessa ohjelmapalveluiden ja tapahtumien luoki- (Leinonen ym. 2007) viisi Lapin vahvaa tuksista. Lapin läänin kuntien sijoittuminen matkailukuntaa – Enontekiö, Inari, Kittilä, matkailukuntaluokkiin on esitetty kuvassa 1 Kolari ja Rovaniemi – nousee esiin ma- ja taulukossa 2. joitus-, ravitsemis- ja liikennepalveluiden

92 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Riikka Leinonen

Taulukko 2. Lapin läänin kuntien matkailutarjonta vuonna 2005 (Leinonen ym. 2007).

Majoitus-, Ohjelma- Matkailu- ravitsemis- Luonnon- Kulttuuri- Kunta palvelut ja kunta- ja liikenne- vetovoima vetovoima tapahtumat luokka palvelut Inari MI LI KII OI A Kittilä MI LI KIII OI A Rovaniemi MI LII KII OI A Enontekiö MI LI KIII OII A Kolari MI LII KIV OI A Muonio MII LI KIII OI B Sodankylä MII LI KIII OII B Kemijärvi MII LI KIV OII B Posio MII LI KIV OII B Rovaniemen mlk MII LI KIV OII B Salla MII LI KIV OII B Kemi MII LII KII OII B Tornio MII LII KII OII B Ylitornio MII LII KIV OII B Utsjoki MIII LI KIV OIII C Pelkosenniemi MIII LII KIV OII C Pello MIII LII KIV OII C Keminmaa MIII LII KIV OIII C Ranua MIII LII KIV OIII C Simo MIII LII KIV OIII C Savukoski MIV LI KIV OIII D Tervola MIV LII KIV OIV D

Alueellisessa tarkastelussa ylimmän A- matkailukuntia, sillä ne sijoittuvat ylimmäl- tason kuntina erottuu viisi kuntaa Lapin le tasolle luonnonvetovoiman, majoitus-, läänistä (kuva 1). A-luokassa on kaikkiaan ravitsemis- ja liikennepalveluiden sekä 20 Suomen kuntaa. Yksikään Lapin kunta ei ohjelma- ja tapahtumatarjonnan ansiosta. yllä ylimmälle tasolle kaikissa neljässä veto- Muut Lapin läänissä sijaitsevat A-luokan voimaelementissä eli luonnonvetovoimassa, matkailukunnat ovat Enontekiö, Kolari ja kulttuurivetovoimassa, majoitus-, ravitse- Rovaniemi. mis- ja liikennepalveluissa sekä ohjelmapal- Edelliseen aluerakennetutkimukseen veluissa ja tapahtumissa. Inari ja Kittilä ovat (Vuoristo & Santasalo 1992) verrattuna palvelutarjonnalla sekä vetovoiman määrällä uusina kuntina ylimpään A-luokkaan ovat ja monipuolisuudella mitattuna merkittäviä nousseet Lapin kunnista Enontekiö, Kit-

93 Inarin kunta Lapin matkailun aluerakenteessa... Nordia Tiedonantoja 1/2008

Kuva 1. Lapin läänin matkailukunnat vuonna 2005 (Leinonen ym. 2007). tilä ja Kolari. Merkittävin tekijä tähän on ja kehittyneet viimeisen 15 vuoden aikana palvelurakenteen kehittyminen. Varsinkin huomattavasti. perinteisten matkailukuntien Kittilän ja Ko- Suurin osa (68 %) Lapin kunnista sijoit- larin nousu oli odotettavissa, sillä Levin ja tuu vetovoimaisuudeltaan keskitasolle, B- ja Ylläksen matkailukeskukset ovat kasvaneet C-luokkiin (ks. kuva 1). Nämä ovat varteen-

94 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Riikka Leinonen otettavia matkailukuntia, joiden vetovoima vapaa-ajanmatkailun osuus oli 16 prosenttia ja palvelutarjonta vaihtelevat kuitenkin yöpymisistä ja kansainvälisen työmatkailun huomattavasti. B-tasolla on kuntia, jotka osuus 10 prosenttia yöpymisistä (SVT ovat lähellä A-tasoa. Näitä ovat erityisesti 2006: 67). Mikäli kunnan kansainvälisten Muonio (LI + OI), mutta myös Kemijärvi, yöpymisten osuus ylitti koko maan vastaa- Posio, Rovaniemen maalaiskunta, Salla ja van osuuden, se tyypiteltiin kansainvälisen Sodankylä (LI + OII). Varsin monipuolisia matkailun alueeksi. Työmatkailun alueeksi B-tason matkailukuntia edustavat kaikissa luokiteltiin ne kunnat, joissa työmatkailuun vetovoimaelementeissä toiseen luokkaan liittyneiden yöpymisten osuus ylitti koko sijoittuneet Kemi ja Tornio. Myös C-tason maan vastaavan osuuden. kuntien joukossa luontopainotteinen Uts- Matkailun rakennetta esittävässä kuvas- joki ylittää luokan vähimmäisvaatimukset sa 2 kunnan pohjaväri viittaa matkailun selvästi. rakenneanalyysilla määritettyyn matkailu- Alimmalle D-tasolle sijoittuvat kunnat, aluetyyppiin ja ympyrän koko kuvaa kaik- Savukoski ja Tervola, edustavat potentiaa- kien rekisteröityjen yöpymisvuorokausien lisia matkailukuntia, joiden matkailun kehit- määrää. Ympyrädiagrammit on jaettu nel- tymiselle on tulevaisuudessa edellytyksiä (ks. jään osaan kotimaisten ja kansainvälisten Vuoristo & Santasalo 1992: 76). Kunnissa sekä vapaa-ajan- ja työmatkailuyöpymisten on luonnonvetovoimaa, mutta matkailupal- osuuksien perusteella. Kartalla valkoisiksi velutarjonta jää vähäiseksi. jääneistä kunnista ei ole tilastoitua tietoa yöpymisvuorokausista, mihin on syynä tilas- tointikriteerit täyttävien majoitusliikkeiden Matkailukysyntä vähäisyys. Lapin läänin kunnista eniten yöpymis- Vuoden 2005 matkailun aluerakennetutki- vuorokausia kertyi vuonna 2005 Inarissa, muksessa (Leinonen ym. 2007) tarkasteltiin jossa kirjattiin 375 451 yöpymistä (kuva matkailutarjonnan ohella Suomen kuntien 2). Seuraavina tulivat muut vahvat matkai- matkailukysyntää. Kysyntää selvitettiin lukunnat Rovaniemi (359 397 yöpymistä), vuonna 2005 rekisteröidyillä yöpymisvuo- Kittilä (271 640 yöpymistä) ja Kolari (267 rokausilla Kauppilan (1998) kehittämän 339 yöpymistä). Myös Sodankylässä, Muo- matkailualueiden rakenneanalyysin (MARA: niossa ja Enontekiöllä tilastoitiin yli 100 000 n) avulla. Virallinen tilastointi kattoi Lapin yöpymisvuorokautta (SVT 2006: 68). läänin 22 kunnasta 12 (SVT 2006). Kunnat On huomioitava, että nykyinen tilastoin- tyypiteltiin matkan tarkoituksen ja matkai- tiperiaate ei ole tasapuolinen maaseutualu- lijoiden lähtömaan suhteellisiin osuuksiin eille ja kaupungeille, koska majoitusmuodot perustuen neljään kenttään, jotka ovat vaihtelevat alueittain. Suurin osa kaupun- kotimainen vapaa-ajanmatkailu, kotimainen kien kaupallisesta majoitustarjonnasta ja työmatkailu, kansainvälinen vapaa-ajanmat- -kysynnästä on mukana tilastoissa, mutta kailu ja kansainvälinen työmatkailu. Noin maaseutualueilla erityisesti kotimaisen va- puolet Suomen yöpymisvuorokausista paa-ajanmatkailun kysyntä kohdistuu pal- kertyi kotimaisesta vapaa-ajanmatkailusta ja jolti tilastoimattomiin majoitusmuotoihin, lähes neljännes, 24 prosenttia, kotimaisesta kuten yksittäisiin vuokrattaviin mökkeihin ja työmatkailusta vuonna 2005. Kansainvälisen omiin, yritysten tai yhteisöjen loma-asuntoi-

95 Inarin kunta Lapin matkailun aluerakenteessa... Nordia Tiedonantoja 1/2008

Kuva 2. Lapin läänin kuntien matkailun rakenne ja yöpymisvuorokaudet vuonna 2005 (SVT 2006). hin. Toisaalta sukulaisten ja tuttavien luona taan kotimaista vapaa-ajanmatkailua, kun yövytään erityisesti kaupungeissa mutta kansainvälisen vapaa-ajanmatkailun alueiksi myös maaseutualueilla. Nämäkin yöpymiset, luokiteltiin peräti seitsemän lappilaista kun- kuten myös päivävierailut, ovat tarkastelun taa (ks. kuva 2). Jälkimmäiseen luokkaan ulkopuolella (Kauppila 1999: 88–89). kuuluvat Inari, Kittilä, Muonio, Rovaniemi, Yhteensä neljässä Lapin läänin kunnassa Rovaniemen maalaiskunta, Salla ja Sodan- – Enontekiöllä, Kemijärvellä, Kolarissa ja kylä. Inarin kunnassa kirjatuista yöpymisistä Pelkosenniemellä – matkailu on rakenteel- 48 prosenttia oli ulkomaalaisten matkaili-

96 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Riikka Leinonen

Taulukko 3. Inarin kunnan, Lapin läänin ja koko maan matkailukysyntä vuonna 2005 (SVT 2006: 67–68).

Inarin kunta Lapin lääni Koko Suomi Yöpymisvuorokaudet 375 451 2 004 649 17 259 037

Kotimaan matkailijat 51,9 % 60,5 % 73,9 % Kansainväliset matkailijat 48,1 % 39,5 % 26,1 %

Vapaa-ajanmatka 86,3 % 82,9 % 66,6 % Ammattiin liittyvä matka 13,1 % 16,1 % 31,0 % Muu matka 0,6 % 1,0 % 2,4 % joiden yöpymisiä vuonna 2005 (taulukko A-, B-, C- ja D-tason matkailukunniksi. 3). Kansainvälisistä matkailijoista Inarissa Matkailukuntatasot on merkitty kuvan 3 yöpyivät eniten saksalaiset ja ranskalaiset. karttapohjalle harmaan sävyinä ja kysyntä Rovaniemellä (61 %), Muoniossa (57 %) ja esitetään ympyrädiagrammein, joiden koko Rovaniemen maalaiskunnassa (54 %) kan- määräytyy kaikkien rekisteröityjen yöpymis- sainvälisten yöpymisten osuus oli yli puolet vuorokausien mukaan. Ympyrädiagrammit rekisteröidyistä yöpymisvuorokausista. on jaettu neljään osaan kotimaisten ja kan- Koko maassa kansainväliset yöpymiset kat- sainvälisten vapaa-ajan- ja työmatkailuyöpy- toivat vain reilun neljänneksen yöpymisistä, misten osuuksien perusteella. kun Lapissa vastaava osuus oli 40 prosenttia Lapin läänin matkailutarjonnassa vah- (SVT 2006: 54–59). Lapin läänin kunnis- vimpia ovat viisi ylimmän tason matkai- ta ainoastaan Kemin matkailua voidaan lukuntaa Inari, Kittilä, Enontekiö, Kolari luonnehtia kotimaiseksi työmatkailuksi. ja Rovaniemi (kuva 3). Absoluuttisesti Kansainvälisen työmatkailun alueita Lapissa tarkasteltuna kysyntä on painottunut samoi- ei ole lainkaan. Yleisesti ottaen työmatkailu hin kuntiin. Inarissa kirjattiin määrällisesti – kotimainen ja kansainvälinen – keskittyy eniten yöpymisvuorokausia vuonna 2005. kaupunkeihin. Seuraavina tulivat Rovaniemi, Kittilä ja Ko- lari. Myös Enontekiöllä ja tarjonnan suhteen toiseksi ylimmän B-tason kunnissa Sodan- Matkailutarjonnan ja - kylässä ja Muoniossa tilastoitiin yli 100 000 kysynnän kohtaaminen yöpymisvuorokautta. Näin ollen matkailun tarjonta- ja kysyntätekijät näyttäisivät koh- Uusimmassa matkailun aluerakennetut- taavan Lapin läänissä hyvin. kimuksessa (Leinonen ym. 2007) mat- Suuressa osassa Lapin läänin kuntia kailutarjonnan ja -kysynnän kohtaamista matkailukysyntä vastaa -tarjontaa eli kun- tarkasteltiin vertaamalla kuntien vetovoi- nan asemaa matkailukuntaluokituksessa. maa matkailukysyntään eli rekisteröityihin Rovaniemi ja useat napapiirin pohjoispuo- yöpymisvuorokausiin (SVT 2006). Mat- lella sijaitsevat perinteiset matkailukunnat kailutarjonnan suhteen kunnat määritettiin Inari mukaan lukien näyttäytyvät matkailun

97 Inarin kunta Lapin matkailun aluerakenteessa... Nordia Tiedonantoja 1/2008

Kuva 3. Matkailutarjonta (matkailukunnat) ja -kysyntä (yöpymisvuorokaudet) Lapin läänin kunnissa vuonna 2005 (Leinonen ym. 2007; SVT 2006). aluerakenteessa merkittävimpinä sekä mat- Yhteenveto ja pohdinta kailutarjonnan että -kysynnän suhteen. Sen sijaan tarjonta ja kysyntä ovat vähäisempiä Artikkelin tarkoituksena oli selvittää Inarin Etelä-Lapissa. kunnan asemaa ja sen kehitystä Lapin matkailun aluerakenteessa sekä luokitella Lapin

98 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Riikka Leinonen läänin kunnat vuoden 2005 matkailutarjon- luiden – mukaan. Tarjonnassa vahvimpia nan ja -kysynnän perusteella. Tarkastelu pe- A-tason matkailukuntia ovat Enontekiö, rustui Suomen matkailun aluerakenne 2005 Inari, Kittilä, Kolari ja Rovaniemi. Suurin -tutkimukseen (Leinonen ym. 2007). Lapin osa Lapin läänin kunnista (68 %) sijoittuu läänin matkailullista vetovoimaa tarkasteltiin matkailukuntatasoltaan B- ja C-luokkiin. kuntatasolla luonnonvetovoiman, kulttuuri- Nämä ovat varteenotettavia matkailukun- vetovoiman, majoitus-, ravitsemis- ja liiken- tia, joiden palvelutarjonta ja vetovoima nepalveluiden sekä ohjelmapalveluiden ja vaihtelevat huomattavasti. Vaatimattomim- tapahtumien tarjonnan pohjalta. Tarjonnan malle D-tasolle luokitelluissa Tervolassa ohella työssä selvitettiin matkailukysynnän ja Savukoskella on kehittämispotentiaalia, alueellista jakautumista rekisteröidyillä koska niissä on luonnonvetovoimaa mut- yöpymisvuorokausilla. Lisäksi esitettiin ta matkailupalvelutarjonta jää vähäiseksi. yhteenveto matkailutarjonnan ja -kysynnän Näissä kunnissa matkailua on mahdollista kohtaamisesta Lapin läänin kunnissa. kehittää tuotteistamalla jo olemassa olevia Kuntien matkailutarjontaa on selvitetty vetovoimatekijöitä ja lisäämällä majoitus- ja Suomen matkailun aluerakenne -tutkimus- ravitsemispalveluita. sarjassa lähes 30 vuotta kattavalla ajanjak- Matkailukysyntä on yöpymisvuorokausien solla (ks. Artman ym. 1978; Vuoristo & määrällä mitattuna suurinta Lapin läänin Santasalo 1985, 1992; Leinonen ym. 2007). kunnista Inarissa, jossa kirjattiin määrälli- Vaikka tutkimukset eivät ole suoraan ver- sesti eniten yöpymisvuorokausia vuonna tailukelpoisia keskenään, Inarin kunta on 2005. Seuraavina tulivat muut perinteiset säilyttänyt paikkansa maamme matkailu- matkailukunnat: läänin pääkaupunki Rova- tarjonnan kärkikuntien joukossa koko tar- niemi sekä Kittilä ja Kolari, joissa maamme kastelujakson ajan. Kunnan vetovoimaisuus keskeiset matkailukeskukset Levi ja Ylläs on perustunut pitkälti luonnonvetovoimaan sijaitsevat. sekä matkailupalvelutarjontaan, ja se on Matkailutarjonnan ja -kysynnän kohtaamista arvioitu ylimmän A-luokan matkailukes- tarkasteltiin vertaamalla vetovoimaan ja kukseksi/kunnaksi kaikissa aluerakenne- palveluihin perustuvaa matkailukunta- tutkimuksissa. luokitusta vuonna 2005 rekisteröityihin Vuoden 2005 matkailutarjonnan mukaan yöpymisvuorokausiin. Suuressa osassa maamme luonnonvetovoisimmat kunnat Lapin läänin kuntia matkailukysyntä vastaa sijaitsevat Pohjois-Suomessa ja Inari erottuu tarjontaa. Mikäli kunta sijoittui vetovoi- luonnontekijöiltään muista kunnista. Useat maltaan ylimpiin matkailukuntaluokkiin, Lapin matkailukunnat Inari mukaan lukien siellä kertyi todennäköisesti myös runsaasti ovat vahvoja sekä majoitus-, ravitsemis- ja yöpymisvuorokausia. Inarin kunta näyt- liikennepalveluiden että ohjelmapalveluiden täytyy Lapin matkailun aluerakenteessa ja tapahtumien tarjonnassa. Sen sijaan kult- merkittävänä sekä matkailutarjonnan että tuurivetovoima jää Lapissa hieman muuta -kysynnän suhteen. Tarjonnan ja kysynnän maata vähäisemmäksi. mukaan vahvoja alueita ovat myös Rovanie- Lapin läänin kunnat ryhmiteltiin hie- mi ja useat muut napapiirin pohjoispuolella rarkkisesti neljään matkailukuntaluokkaan sijaitsevat matkailukunnat. Sen sijaan Etelä- (A, B, C ja D) vuoden 2005 matkailutar- Lapissa matkailutarjonta ja -kysyntä jäävät jonnan – vetovoimatekijöiden ja palve- vähäisemmiksi.

99 Inarin kunta Lapin matkailun aluerakenteessa... Nordia Tiedonantoja 1/2008

Lapin läänin matkailu on pääasiassa Vuoden 2005 matkailun aluerakennetutki- vapaa-ajanmatkailua. Suurin osa Suomen muksessa (Leinonen ym. 2007) se osoit- yöpymisvuorokausista kertyi kotimaisesta tautui palvelutarjonnalla sekä vetovoiman vapaa-ajanmatkailusta vuonna 2005, kun määrällä ja monipuolisuudella mitattuna Lapin matkailua luonnehti huomattava kan- Lapin läänin merkittävimmäksi kunnaksi ja sainvälisten vapaa-ajanmatkailijoiden osuus koko Suomen luonnonvetovoimaisimmaksi (SVT 2006). Matkailualueiden rakenneana- kunnaksi. Inarissa rekisteröitiin yli 375 000 lyysissa kansainvälisen vapaa-ajanmatkailun yöpymistä vuonna 2005, mikä on enemmän alueisiin sijoittui peräti seitsemän Lapin kuin missään muussa Lapin läänin kunnassa. läänin kuntaa Inari mukaan lukien (Leino- Tilastot osoittavat, että kunnan monipuolis- nen ym. 2007). Tämän matkailualuetyypin ta vetovoimaa on otettu matkailukäyttöön vahvuuksia ovat luonnonvetovoima sekä varsin menestyksekkäästi ja matkailun kehit- runsas ja monipuolinen palvelutarjonta. tämistyöllä on saavutettu tuloksia. Runsaat Ainoastaan kulttuurivetovoima jää aluetyy- ja monipuoliset tarjontatekijät luovat hyvät pissä melko vähäiseksi, mitä selittää osaltaan edellytykset matkailun kehittämiselle myös se, että aluerakennetutkimuksessa käytetyt jatkossa. Inarin kunnan ja koko Lapin mat- indikaattorit mittasivat kulttuurin aineel- kailun tulevaisuuden kannalta on lupaavaa, lisia elementtejä. Tästä syystä esimerkiksi että luontoon perustuva matkailu nähdään saamelaiskulttuuri huomioitiin ainoastaan eräänä nopeimmin kasvavana matkailun Inarissa sijaitsevan saamelaismuseon kaut- muotona maailmassa (ks. Fennell 1999). ta. Kansainvälisen vapaa-ajanmatkailun alueiden vetovoimaisuus perustuu pitkälti sijaintitekijöihin, liikennepalveluihin ja Lähteet erityisvetovoimaan. Lapissa on maantielii- kenteen rajanylitysmahdollisuuksia kolmeen Aho, S. (1994). Matkailullisen vetovoiman koostu- maahan ja kansainvälistä liikennettä palve- mus ja esiintuominen. Teoksessa Aho, S. (toim.): Matkailun vetovoimatekijät tutkimuskohteina, levia lentoasemia. Kansainvälisen vapaa- 171–190. Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen tut- ajanmatkailun alueista matkailukuntatasol- kimuslaitos. taan A-luokkaan yltävät vain Lapin vahvat Artman, H., R. Helle & K.-V. Vuoristo (1978). Suomen matkailun aluerakenne. Matkailun edistämiskes- matkailukunnat Inari, Kittilä ja Rovaniemi. kus A: 12. 75 s. Näillä paikkakunnilla on erityisiä matkailu- Fennell, D. A. (1999). Ecotourism: an introduction. vetovoimaelementtejä, kuten Saariselän ja 319 s. Routledge, London. Järviluoma, J. (1994). Matkailun työntö- ja vetovoi- Levin matkailukeskukset sekä joulupukki ja matekijät ja niiden heijastuminen lomakohteen napapiiri. Inari ja Kittilä sijoittuvatkin muis- valintaan. Teoksessa Aho, S. (toim.): Matkailun ta Lapin kunnista poiketen ensimmäiseen vetovoimatekijät tutkimuskohteina, 31–48. Oulun luokkaan peräti kolmessa vetovoimaele- yliopisto, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos. Kauppila, P. (1998). Alueet matkailutuotteena mentissä: luonnonvetovoimassa, majoitus-, – matkailun muutokset eräissä Pohjois-Suomen ravitsemis- ja liikennepalveluiden sekä kunnissa vuosina 1987–96. Nordia Tiedonantoja ohjelmapalveluiden ja tapahtumien tarjon- 1/1998. 40 s. Kauppila, P. (1999). Suomen matkailutilastoinnin nassa. Inari on myös kulttuurivetovoimassa problematiikka: alueellinen näkökulma. Terra toiseksi ylimmällä KII-tasolla. 111: 2, 85–90. Inarin kunta on usealla mittarilla tarkas- Kostiainen, A. (1994). Matkailun vetovoimatekijät historiatieteen näkökulmasta. Teoksessa Aho, S. teltuna Lapin läänin tärkein matkailukunta. (toim.): Matkailun vetovoimatekijät tutkimuskohteina, 11–21. Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos.

100 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Riikka Leinonen

Leinonen, R., P. Kauppila & J. Saarinen (2007). Suomen matkailun aluerakenne 2005: Tutki- musraportti. Matkailun edistämiskeskus A: 155. 115 s. Leiper, N. (1979). The framework of tourism: Towards a definition of tourism, tourist and the industry. Annals of Tourism Research 6: 2, 390–407. Lew, A. (1987). A framework of tourist attraction research. Annals of Tourism Research 14: 3, 553–575. Peters, M. (1969). International tourism. The economics and development of the international tourist trade. 286 s. Hutchinson, London. Rämet, J., P. Kauppila & J. Saarinen (2004). Mat- kailijat maantieteellisen tutkimuksen kohteena: matkailijatyyppien ja kohdealueiden suhde ja muutos. Terra 116: 1, 17–23. Saarinen, J. (1995). Matkailualueen hahmottuminen ja matkailun vetovoimatekijät: esimerkkinä Saari- selän matkailualue. Teoksessa Aho, S. & H. Ilola (toim.): Matkailu alueellisena ilmiönä, 105–122. Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos. SVT 2006 = Suomen virallinen tilasto. Liikenne ja matkailu 2006. Matkailutilasto 2006. Tilastokes- kus, Helsinki. Vuoristo, K.-V. & T. Santasalo (1985). Suomen matkailun aluerakenne 1985. Matkailun edistä- miskeskus A: 54. 72 s. Vuoristo, K.-V. & T. Santasalo (1992). Suomen matkailun aluerakenne 1991. Matkailun edistä- miskeskus A: 74. 93 s. Yuan, S. & C. McDonald (1990). Motivational deter- minates of international pleasure time. Journal of Travel Research 29: 1, 42–44.

101

Nordia Tiedonantoja 1/2008 Kaisa Herranen & Tanja Vallo

Kaisa Herranen & Tanja Vallo

Inarin matkailun aluetaloudellisten vaikutusten seurantajärjestelmä

Johdanto Weaver & Opperman 2000; Ryan 2003). Tässä tutkimuksessa käsitellään matkailun Matkailun merkitys elinkeinona ja talou- taloudellisia vaikutuksia, jotka syntyvät dellisena ilmiönä on huomioitu nykyään kun kohdealueilla vierailevien matkailijoi- laajasti (esim. Hemmi & Vuoristo 1993: 10; den hankkimat tavarat ja erilaiset palvelut Wall & Mathieson 2006: 71–72). Matkailu ei synnyttävät alueelle uusia työpaikkoja ja kuitenkaan kasva tasaisesti eri alueilla, vaan tuovat sinne tuloja. Nämä taloudelliset vai- eroja on havaittavissa niin kansainvälisellä, kutukset voidaan jakaa välittömiin, välillisiin alueellisella kuin paikallisellakin tasolla ja johdettuihin vaikutuksiin kohdealueen (Hall & Page 2006: 1). Tästä huolimatta talouteen ja työllisyyteen (kuva 1). matkailulla on positiivinen vaikutus yh- Tulo- ja työllisyysvaikutusten lisäksi mat- teiskunnalliseen taloudelliseen kehitykseen kailulla on myönteisiä vaikutuksia kunnan riippumatta maan kehitystasosta (Hemmi palveluvarustukseen, joka monipuolistuu ym. 1987: 103). Sekä teollisuus- että kehi- ja lisääntyy kysynnän kasvaessa (Juntheikki tysmaissa matkailu onkin määritelty erääksi 2003: 3). Lisäksi matkailu synnyttää kysyn- välineeksi luoda työllisyyttä ja tuloja (Ryan tää myös alueen ulkopuolella palveluissa, 2003: 154). joita alue itse ei pysty tarjoamaan (Hätälä Matkailuun käsitteenä sisältyy sekä huvi- & Kauppila 1999: 37). Aina ei voida kui- että työmatkailu. Matkailun voidaankin tenkaan taata, että kaikki matkailun talou- määritellä tarkoittavan ihmisten liikkumis- delliset vaikutukset olisivat myönteisiä tai ta ja toimimista tavallisen jokapäiväisen ongelmattomia (Hemmi ym. 1987: 108; asuin- ja työympäristönsä ulkopuolella. Ryan 2003: 150; Wall & Mathieson 2006: Samalla matkailu on vuorovaikutusta läh- 70). Hemmin ja Vuoriston (1993: 154) mu- tö- ja kohdealueiden välillä (Vuoristo 2002: kaan matkailun tuloja työllisyysvaikutuksia 20–22). Matkailuelinkeinon palvelujen käsiteltäessä on otettava erityisesti huomi- kautta matkailun lähtöalueiden kysyntä oon voimakas alueellinen keskittyminen kohtaa tarjonnan kohdealueilla (Hemmi & sekä alan kausiluontoisuus. Vuoristo 1993: 10). Hätälän ja Kauppilan (1999: 38) mukaan Matkailulla on erilaisia vaikutuksia koh- tutkimustieto matkailun taloudellisista dealueille. Vaikutukset jaetaan usein ta- vaikutuksista on tärkeää matkailun suun- loudellisiin, ympäristöllisiin ja kulttuuris- nittelun ja kehittämisen kannalta. Tässä sosiaalisiin (esim. Mathieson & Wall 1992; tutkimuksessa käsitellään Inarin kunnan

103 Inarin matkailun aluetaloudellisten vaikutusten... Nordia Tiedonantoja 1/2008 matkailun taloudellisia vaikutuksia. Työ avulla pystytään vuosittain selvittämään on osa Inarin matkailueurot ja -työpaikat Inarin kunnan välitön matkailutulo ja koko- -tutkimushanketta, joka perustuu Oulun naismatkailutulo, välitön matkailutyöllisyys yliopiston maantieteen laitoksen ja Inarin ja kokonaismatkailutyöllisyys sekä matkai- kunnan pitkäaikaiseen yhteistyöhön. Vas- lutyöllisyyden verotulovaikutukset. taavanlainen hanke on toteutettu myös Työn alussa käydään läpi tutkimuksen vuosina 1998–1999 (Alakiuttu ym. 1999). teoreettiset lähtökohdat sekä käytetty Nykyinen hanke on kaksivaiheinen: ensim- aineisto ja menetelmät. Tämän jälkeen mäisessä osassa tutkitaan Inarin matkailun esitellään varsinainen Inarin matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia (Rosqvist 2008) aluetaloudellisten vaikutusten seurantajär- ja toisessa luodaan Inarin matkailun talou- jestelmä. Työn lopussa on yhteenveto Inarin dellisten vaikutusten seurantajärjestelmä. matkailutalouden keskeisistä tunnusluvuista Tässä työssä esitellyn seurantajärjestelmän vuodelta 2005.

Kuva 1. Matkailutulon ja työllisyysvaikutusten muodostuminen (Vuoristo 2002: 124, mukailtu).

104 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Kaisa Herranen & Tanja Vallo

Teoreettiset lähtökohdat työpaikka- ja verotulovuodot johtuvat usein kausityöntekijöistä, jotka ovat monesti ulkopaikkakuntalaisia (Kauppila 1999a: 93; Kauppila & Ervasti 2001: 5). Keskeiset käsitteet

Matkailun välittömät, välilliset ja johdetut Matkailun aluetaloudellisen tutkimuksen talousvaikutukset ilmenevät sekä matkai- historia ja menetelmät lutulona että -työllisyytenä. Välittömällä matkailutulolla tarkoitetaan liikevaihdon lisä- Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten ystä niissä yrityksissä, joista matkailija ostaa pohjoismainen tutkimustyö sai alkunsa 50- tavaroita ja palveluja. Tämän taloudellisen ja 60-lukujen taitteessa Ruotsissa (Kaup- toiminnan ansiosta syntyy työpaikkoja ja pila 1999b: 117). Suomessa ensimmäiset yritykset palkkaavat työntekijöitä, mikä ai- aluetaloudelliset tutkimukset tehtiin 60- ja heuttaa välitöntä matkailutyöllisyyttä (Hemmi 70-luvuilla, jolloin julkaistiin Hangon (Fa- ym. 1987: 107; Kauppila 1999a: 88, 1999b: lenius ym. 1963), Saimaan (Auvinen 1964) 115). ja Kuusamon (Säkkinen 1971) matkailutut- Välillisellä matkailutulolla puolestaan kimukset. viitataan liikevaihdon lisäykseen niissä yri- 1970-luvun lopulla Pohjoismaiden mi- tyksissä, joista varsinaiset matkailuyritykset nisterineuvoston kehitystyön tuloksena hankkivat tavaroita ja palveluja. Näin ollen syntyi pohjoismaiseksi malliksi kutsuttu näiden yritysten työntekijät ovat matkailun matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tut- välillisesti työllistämiä. Tämä matkailun välil- kimusmenetelmä (MEK 1983). Suomessa listen vaikutusten ketju voi jatkua samalla mallin toimivuutta testattiin ensimmäisenä periaatteella useita kierroksia (Jyvälä 1981: Kuusamossa (Jyvälä 1981) ja Jyväskylässä 51; Hemmi ym. 1987: 111; Hemmi & Vuo- (Holopainen 1981). Menetelmä jakaantuu risto 1993: 154). tuloja menomenetelmään, joista edellinen Johdetuksi matkailutuloksi kutsutaan mat- suoritetaan yrityskyselyn ja jälkimmäinen kailun välittömästi tai välillisesti työllis- matkailijakyselyn avulla (Kauppila 1999b: tämien henkilöiden tekemien ostojen 117). Näiden kyselyjen avulla pyritään aiheuttamaa taloudellista hyötyä. Näistä selvittämään yrityksille matkailusta aiheu- hankinnoista hyötyvissä yrityksissä syntyvät tuvaa tuloa ja matkailijoiden rahankäyttöä työpaikat aiheuttavat johdettua matkailutyölli- (Paajanen 1994: 32). Pohjoismaista mallia syyttä (Hemmi ym. 1987: 52, 112). on 80-luvulta lähtien käytetty useimmissa Kokonaismatkailutulo ja -työllisyys muodos- Suomessa tehdyissä aluetaloudellisissa tuvat välittömistä, välillisistä ja johdetuista tutkimuksissa (Hemmi & Vuoristo 1993: talousvaikutuksista (Vuoristo 2002: 123). 156). 2000-luvulla pohjoismaista mallia on Matkailulla on myös verotulovaikutuksia, sillä sovellettu paikallisella tasolla esimerkiksi Ou- matkailun työllistämät ihmiset maksavat lussa (Boman ym. 2004), Lahdessa (Lahden palkastaan kunnallisveroa (Hemmi ym. seudun... 2005) ja Ähtärissä (Matkailun talou- 1987: 107). Osa välittömistä, välillisistä ja delliset... 2005). Alueellisella tasolla mallia on johdetuista vaikutuksista kuitenkin niin sa- sovellettu Savonlinnan seudulla (Sormunen notusti vuotaa pois paikkakunnalta. Nämä ym. 2000), Uudellamaalla (Etelä-Suomen

105 Inarin matkailun aluetaloudellisten vaikutusten... Nordia Tiedonantoja 1/2008

Matkailun Kehitys Oy 2000) ja Mikkelin matkailijoille tehtyjä haastatteluja. Ulkoisena seudulla (Österlund & Ohtonen 2005). muuttujana mallissa on matkailijoiden ta- Pohjoismainen malli on saanut kritiikkiä varoihin ja palveluihin käyttämä rahamäärä osakseen, sillä se on koettu muun muassa ja selitettävinä muuttujina eri toimialojen työlääksi, kalliiksi ja suurta ammattitaitoa tuotanto ja työllisyys (Lankola 1992: 26). vaativaksi (Kauppila 1999b: 116). Hätälä Valtakunnallisen ja maakuntatason ja Kauppila (1999) ovat kehittäneet niin taloudellisia vaikutuksia voidaan tutkia sanotun Koillismaan mallin, jossa on pyritty satelliittikirjanpitoon perustuvalla mallilla ratkaisemaan pohjoismaisen mallin ongel- (esim. Etelä-Suomen Matkailun Kehitys makohdat ja kehittämään menetelmää niin, Oy 2001; Savela ym. 2004; Konttinen 2005, että taloudellisten vaikutusten mittaamisen 2006). YK, EU, WTO ja OECD hyväksyivät toiminta- ja toteutusperiaatteet olisivat suosituksen satelliittitilinpidosta vuonna standardoidut. Koillismaan mallissa on 2000, ja Suomessa hanke toteutettiin 2004. esimerkiksi tukeuduttu Tilastokeskuksen Tietopohjan tälle järjestelmälle muodostavat virallisiin tilastoihin pohjoismaista mallia kansantalouden tilinpito ja sitä täydentävät enemmän, mikä muun muassa standardoi matkailutilastot. Tuloksena on tilastojärjes- toimialaluokituksen, parantaa vertailtavuut- telmä, jossa kuvataan matkailun taloudellista ta, yksinkertaistaa menetelmää ja keventää merkitystä ja sen vaikutuksia matkailuky- tutkimuksen empiiristä vaihetta. 2000- synnän, -tuotannon, -työllisyyden, kiinteän luvun tutkimuksissa Koillismaan mallia omaisuuden ja julkisten kulutusmenojen on sovellettu paikallistasolla esimerkiksi kautta (Etelä-Suomen matkailun Kehitys Kuusamossa (Kauppila & Ervasti 2001), Oy 2001: 3; Savela ym. 2004: 11, 14). Pelkosenniemellä (Saarinen & Kauppila 2002), Koillis-Suomen kunnissa (Ervasti & Kauppila 2003; Juntheikki & Korhonen Aineisto ja menetelmät 2005) ja Kalajoella (Kutilainen 2004). Alu- eellisella tasolla menetelmää on käytetty Tutkimusaineistona on käytetty Tilasto- Kainuussa (Juntheikki ym. 2002; Juntheikki keskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin 2003, 2004) ja Pohjois-Savossa (Tyni 2003). toimialoittaisia liikevaihtotietoja ja henkilö- Mallia on sovellettu myös valtakunnan ta- työvuosia vuodelta 2005. Tilastokeskuksen solle (Laakkonen 2002). luvut koskevat ainoastaan elinkeinoelämää, Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten joten julkista sektoria ei ole huomioitu niissä mittaamiseen on Suomessa käytetty myös lainkaan. Erikseen on kuitenkin otettu huo- panos–tuotos-mallia esimerkiksi Airolan mioon Saariselän keskusvaraamon saama (1985) ja Lankolan (1992) Turun kaupunkia majoitustulo sekä Ilmailulaitoksen/Finavian koskevissa tutkimuksissa. Paajanen (1994: henkilötyövuodet. 41) on tiivistänyt tutkimuksissa käytetyn Matkailutulo- ja -työllisyysvaikutuksia las- mallin perusperiaatteita. Hänen mukaansa kettaessa on käytetty ensimmäisen vaiheen panokset on selvitetty tutkimalla matkaili- tutkimuksessa (Rosqvist 2008) selvitettyjä joiden kulutusvaatimusten tyydyttämiseksi matkailumyyntiosuuksia, kokonaisvero-tulo- käytettyjä resursseja ja tuotokset tarkastele- vaikutusten osuutta välittömästä matkailutu- malla matkailijoiden rahankäyttöä. Aineis- losta sekä työllisyysvuoto- ja verotulovuoto- tona on käytetty muun muassa tilastoja ja osuutta. Seurantajärjestelmän kokonaismat-

106 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Kaisa Herranen & Tanja Vallo kailutulon ja -työllisyyden laskemisessa ovat kauempaa matkailun muuttuvasta ja kehitty- lisäksi olennaisia samaisessa tutkimuksessa västä luonteesta johtuen, joten myöhemmin lasketut kokonaisvaikutuksia ilmaisevat tuloja tarvitaan jälleen uusi yksityiskohtainen työllisyyskertoimet. tutkimus. Seurantajärjestelmän laadinta perustuu Koillismaan malliin, jota on käytetty myös aiemmassa Inarin kunnasta tehdyssä tutki- Inarin kunnan matkailun tulo- muksessa (Alakiuttu & Juntheikki 1999). ja työllisyysvaikutukset Tämän lisäksi toimialaluokitus on pysynyt samana, joten tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia. Tässä selvityksessä yleis- ja muu vähittäiskauppa on kuitenkin yhdis- Välitön matkailutulo tetty yhdeksi toimialaksi, vähittäiskaupaksi. Vertailun mahdollistamiseksi aiemman Inarin arvonlisäveroton välitön matkailu- tutkimuksen tulotiedot vuodelta 1997 on tulo oli vuonna 2005 noin 60,6 miljoonaa ensin muutettu markoista euroiksi ja sitten euroa (taulukko 1). Suurimman osan, noin vuoden 2005 rahanarvoon käyttämällä elin- 44 prosenttia, välittömästä matkailutulosta kustannusindeksiä (StatFin-tilastopalvelu sai majoitus- ja ravitsemistoiminta. Vähit- 2007). täiskauppa sai tulosta vajaan kolmasosan Kunta voi tässä esitellyn mallin mukaises- ja virkistys- ja muut palvelut reilun kuu- ti käyttää ensimmäisen vaiheen tutkimuksen desosan. tunnuslukuja oletusarvoina vuosittaisessa Arvonlisäverollinen välitön matkailutulo aluetaloudellisten vaikutusten päivityksessä, vuonna 2005 oli yhteensä noin 71,3 mil- joka tapahtuu Tilastokeskukselta saatavien joonaa euroa. Tästä korjaamo- ja huolta- tilastoaineistojen avulla. Samoja oletusar- motoiminnan saama tulo oli 4,7 miljoonaa, voja ei kuitenkaan voida käyttää 5–7 vuotta vähittäiskaupan 20,4 miljoonaa, majoitus-

Taulukko 1. Toimialoittainen arvonlisäveroton kokonaisliikevaihto (1000 €), matkailumyynnin osuus, välitön arvonlisäveroton matkailutulo (1000 €) ja välittömän arvonlisäverottoman matkailutulon osuus Inarissa vuonna 2005.

Kok.liikevaihto Mmyynti Toimiala Välitön matk.tulo Välitön matk.tulo (ei alv) (1000 €) (%) (ei alv) (1000 €) (ei alv) (%)

Korjaamot/ 9 445 40.4 3 816 6.3 huoltamot Vähittäiskauppa 41 507 41.1 17 059 28.2 Majoitus/ravitsemis 29 495 90.6 26 722 44.1 Liikenne 2 850 82.5 2 351 3.9 Virk./muut palvelut* 11 880 89.0 10 628 17.5

Yhteensä 95 177 60 576 100 * Sisältää Saariselän keskusvaraamon majoitustulot. Majoitustulot on lisätty suoraan kokonaisliikevaihtoon ja välittömään matkailutuloon toimialan kohdalla.

107 Inarin matkailun aluetaloudellisten vaikutusten... Nordia Tiedonantoja 1/2008 ja ravitsemistoiminnan 30,7 miljoonaa, Matkailun verotulo (henkilöverotulo) liikenteen 2,5 miljoonaa ja virkistys- ja muiden palveluiden 13 miljoonaa euroa. Matkailutyöpaikoista aiheutuvat verotulo- Arvonlisäverollista välitöntä matkailutuloa vaikutukset ovat Inarissa noin 3,95 pro- laskettaessa käytettiin seuraavia arvonlisä- senttia välittömästä (arvonlisäverottomasta) veroprosentteja: korjaamo- ja huoltamo- matkailutulosta. Siten Inarin matkailun toiminta 22 prosenttia, vähittäiskauppa verotulovaikutukset vuonna 2005 olivat 19,5 prosenttia, majoitus- ja ravitsemistoi- noin 2,4 miljoonaa euroa. Inarin matkailun minta 15 prosenttia, liikenne 8 prosenttia verotulovuoto-osuus kokonaisverotulosta ja virkistys- ja muut palvelut 22 prosenttia. on 16,06 prosenttia, joten matkailun vero- Majoitus- ja ravitsemistoiminnan arvon- tulosta noin 385 000 euroa meni muualle lisäveroprosentti on laskettu keskiarvona kuin Inariin. Inariin verotuloja jäi siis noin majoituksen (8 %) ja ravitsemuksen (22 2 miljoonaa euroa. %) arvonlisäveroprosenteista, ja vähittäis- kaupan keskiarvona yleisvähittäiskaupan (17 %) ja muun vähittäiskaupan (22 %) Välitön matkailutyöllisyys arvonlisäveroprosenteista. Inarin välitön matkailutyöllisyys vuonna 2005 oli 500 henkilötyövuotta (taulukko 2). Matkailun kokonaistulo Yli puolet välittömistä matkailutyöpaikoista oli majoitus- ja ravitsemisalalla. Seuraavaksi Matkailun kokonaistulovaikutukset saadaan suurimmat matkailutyöllistäjät olivat vir- laskettua tulokertoimen avulla, joka Inarin kistys- ja muut palvelut vajaalla viidesosalla tapauksessa on 1,3. Kerrottaessa tällä luvulla työpaikoista ja vähittäiskauppa noin 14 Inarin matkailun välitön (arvonlisäveroton) prosentin osuudella. matkailutulo vuonna 2005 (60,6 miljoonaa euroa), saadaan matkailun kokonaistulovai- kutuksiksi kyseisenä vuonna 78,8 miljoonaa euroa. Taulukko 2. Toimialoittainen kokonaishenkilöstö (henkilötyövuotta), matkailumyynnin osuus, välitön matkai- lutyöllisyys (henkilötyövuotta) ja välittömän matkailutyöllisyyden osuus Inarissa vuonna 2005.

Toimiala Kokonaishenkilöstö Mmyynti Välitön matk. Välitön matk. (htv) (%) työll. (htv) työll. (%)

Korjaamot/ huoltamot 31 40.4 13 2.6 Vähittäiskauppa 176 41.1 72 14.4 Majoitus/ravitsemis 288 90.6 261 52.2 Liikenne* 68 82.5 60 12.0 Virk./muut palvelut 106 89.0 94 18.8

*Sisältää Ilmailulaitoksen/Finavian henkilötyövuodet. Henkilötyövuodet on lisätty suoraan kokonaishenki- löstöön ja välittömään matkailutyöllisyyteen toimialan kohdalla.

108 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Kaisa Herranen & Tanja Vallo

Matkailun kokonaistyöllisyys naa). Matkailun kokonaistulo on kasvanut 55,7 miljoonasta eurosta 78,8 miljoonaan. Matkailun kokonaistyöllisyys lasketaan työl- Vuoden 1997 luvuissa ei kuitenkaan ole lisyyskertoimen avulla, joka Inarin matkai- otettu huomioon Saariselän keskusvaraamon lussa on 1,2. Kun välitön matkailutyöllisyys saamaa majoitustuloa, joten luvut eivät tässä vuonna 2005 (500 henkilötyövuotta) kerro- mielessä ole täysin vertailukelpoisia. taan tällä luvulla, saadaan Inarin matkailun Myös matkailun työllisyysvaikutukset ovat kokonaistyöllisyydeksi kyseisenä vuonna 600 kasvaneet. Välitön matkailutyöllisyys on henkilötyövuotta. noussut 427 henkilötyövuodesta 500 henki- Inarin matkailun työllisyysvuoto-osuus eli lötyövuoteen. Matkailun kokonaistyöllisyys ulkopaikkakuntalaisten osuus välittömästä puolestaan on noussut 470 henkilötyövuo- matkailutyöllisyydestä on 14,16 prosenttia. desta 600 henkilötyövuoteen. Myöskään täs- Vuonna 2005 Inarin matkailussa työskenteli sä luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä siis 71 ulkopaikkakuntalaista. Siten työnteki- vuoden 1997 luvuissa ei ole huomioitu Ilmai- jöistä 429 oli inarilaisia. lulaitoksen/Finavian henkilötyövuosia.

Matkailun tuloja työllisyysvaikutusten Yhteenveto muutos vuodesta 1997 Taulukossa 3 esitellään Inarin matkailun Matkailun tulovaikutukset Inarissa vuodesta keskeiset taloudelliset vaikutukset vuonna 1997 vuoteen 2005 ovat kasvaneet selvästi. 2005. Aineistosta puuttuu kokonaan julkinen Välitön matkailutulo vuonna 1997 oli noin sektori, joten luvut koskevat vain elinkeino- 46,4 miljoonaa euroa, eli noin 14,2 miljoonaa elämää. Todellisuudessa kokonaishenkilö- vähemmän kuin vuonna 2005 (60,6 miljoo- työvuosimäärä ja kokonaisverotulot ovat siis todennäköisesti suurempia. Taulukko 3. Matkailun taloudelliset vaikutukset Inarissa vuonna 2005. Toimiala Välitön matk.tulo Välitön matk.työllisyys (ei alv) (1000 €) (ei alv) (%) (htv) (%) Korjaamot/huoltamot 3 816 6.3 13 2.6 Vähittäiskauppa 17 059 28.2 72 14.4 Majoitus/ravitsemis 26 722 44.1 261 52.2 Liikenne 2 351 3.9 60 12.0 Virk./muut palvelut 10 628 17.5 94 18.8 Yhteensä 60 576 100 500 100 Välitön matkailutulo (alv:ton) 60,6 miljoonaa euroa Välitön matkailutulo (alv) 71,3 miljoonaa euroa Matkailun kokonaistulovaikutukset 78,8 miljoonaa euroa Välitön matkailutyöllisyys 500 henkilötyövuotta Matkailun kokonaistyöllisyysvaikutukset 600 henkilötyövuotta Matkailun kokonaistyöllisyysvaikutukset inarilaisiin 429 henkilötyövuotta Matkailun verotulovaikutukset (palkkatuloista) 2,4 miljoonaa euroa Matkailun verotulovuodot (palkkatuloista) 0,4 miljoonaa euroa Inariin jäävät verotulovaikutukset (palkkatuloista) 2 miljoonaa euroa 109 Inarin matkailun aluetaloudellisten vaikutusten... Nordia Tiedonantoja 1/2008

Juntheikki, R., P. Kauppila & H. Kesti (2002). Matkailun Lähteet aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa. Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja A: 1, 5–84. Airola, J. (1985). Matkailun taloudelliset ja työllistävät Juntheikki, R. & J. Korhonen (2005). Matkailun vaikutukset Turussa vuonna 1984. Turun aluetaloudelliset vaikutukset Koillis-Suomessa Kauppakorkeakoulun julkaisuja C 3: 1985. 42 vuonna 2003. Kajaanin ammattikorkeakoulun s. julkaisusarja A: 5. 72 s. Alakiuttu, K. & R. Juntheikki (1999). Matkailun Jyvälä, K. (1981). Matkailun tuloja aluetaloudelliset vaikutukset Inarin kunnassa. työllisyysvaikutukset Kuusamon kunnassa. Nordia Tiedonantoja 4/1999, 3–43. Pohjois-Suomen tutkimuslaitos C: 37. 132 s. Alakiuttu, K., R. Juntheikki, J. Saarinen & P. Kauppila Kauppila, P. (1999a). Matkailun taloudelliset (1999). Inarin kunnan matkailututkimus. Nordia vaikutukset Inarissa: Tunnuslukuja ja arviointia. Tiedonantoja 4/1999. 95 s. Nordia Tiedonantoja 4/1999, 88–95. Auvinen, E. (1965). Tutkimus Saimaan alueen Kauppila, P. (1999b). Matkailu ja aluetalous: matkailusta kesällä 1964. 135 s. Suomen Työkaluja matkailun taloudellisten vaikutusten matkailijayhdistys, Hämeenlinna. arviointiin ja mittaamiseen. Nordia tiedonantoja Boman, N., P. Österlund & J. Kemppainen (2004). 2/1999, 115–163. Oulun matkailun taloudelliset vaikutukset vuonna Kauppila, P. & P. Ervasti (2001). Matkailun 2003. Haaga Tutkimus, Haaga Sarja E: 3. 39 s. taloudelliset vaikutukset Kuusamon kaupungissa Ervasti, P. & P. Kauppila (2003). Matkailun taloudelliset vuonna 1999. Naturpolis Kuusamo, koulutus- ja vaikutukset Koillis-Suomessa. Naturpolis kehittämispalvelut, työpapereita 1/2001. 17 s. Kuusamo, koulutus- ja kehittämispalvelut, Konttinen, J.-P. (2005). Matkailun satelliittitilinpito työpapereita 4/2003. 17 s. ja aluetaloudelliset vaikutukset. Kauppa- ja Etelä-Suomen Matkailun Kehitys Oy (2000). teollisuusministeriö, rahoitetut tutkimukset Matkailun taloudelliset vaikutukset Uudellamaalla 4/2005. 109 s. v. 2000. Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskus Konttinen, J.-P. (2006). Matkailun aluetaloudelliset A: 96. 39 s. vaikutukset – matkailun alueellinen tilinpito. Etelä-Suomen Matkailun Kehitys Oy (2001). Kauppa- ja teollisuusministeriö, rahoitetut Matkailun satelliittitilinpito Suomessa 1999. tutkimukset 9/2006. 62 s. Matkailun edistämiskeskus A: 115. 33 s. Kutilainen, S. (2004). Matkailun aluetaloudelliset Falenius, H., H. Grönholm & L. Lehtonen (1963). vaikutukset Kalajoella vuonna 2001. Nordia Turismen i Hangö. Meddelanden från Ekonomisk- Tiedonantoja 1/2004. 27 s. Geografiska Institutionen vid Svenska Laakkonen, S. (2002). Matkailun aluetaloudelliset Handelshögskolan Helsingfors nr 23, 117–156. vaikutukset. Seurantaindikaattorit ja vuoden Hall C. M. & S. J. Page (2006). The Geography of 2000 tulokset. Kauppa- ja teollisuusministeriön Tourism and Recreation – Environment, place kertomuksia ja selvityksiä 4/2002. 151 s. and space. 427 s. Routledge, London. Lahden seudun matkailijat ja matkailun taloudelliset Hemmi, J., J. R. Lehtinen. & K-V. Vuoristo (1987). vaikutukset vuonna 2004 (2005). Haaga Tutkimus, Matkailu ja matkailijat. 353 s. WSOY, Porvoo. Haaga Sarja. 42 s. Hemmi, J. & K-V. Vuoristo (1993). Matkailu. 322 s. Lankola, K. (1992). Turun kaupungin matkailututkimus WSOY, Porvoo. 1991. 38 s. TKKK Education Ltd, Turku. Holopainen, V. (1981). Matkailun vaikutukset Mathieson, A. & G. Wall (1992). Tourism – Economic, talouteen ja työllisyyteen Jyväskylässä 1980. physical and social impacts. 208 s. Longman Keski-Suomen taloudellinen tutkimuskeskus Group Limited, Singapore. 49/1981. 75 s. Matkailun taloudelliset vaikutukset Ähtärissä vuonna Hätälä, E. & P. Kauppila (1999). Koillismaan 2004 (2005). Haaga Tutkimus, Haaga Sarja E: seutukunnan matkailututkimus: Matkailun 6. 13 s. taloudelliset vaikutukset ja kehittämisen MEK (1983). Matkailun tuloja työllisyysvaikutukset lähtökohdat. Nordia tiedonantoja 2/1999, 37– kunta/aluetasolla. Tutkimusmenetelmä. Matkailun 114. edistämiskeskus A: 36. 52 s. Juntheikki, R. (2003). Matkailun aluetaloudelliset Paajanen, M. (1994). The Economic Interaction vaikutukset Kainuussa vuonna 2001. Kajaanin between Tourists and Tourism Enterprises. ammattikorkeakoulun julkaisusarja B: 1. 50 s. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja B: 142. Juntheikki, R. (2004). Matkailun aluetaloudelliset 116 s. vaikutukset Kainuussa vuonna 2002. Kajaanin Rosqvist, H. (2008). Matkailun aluetaloudelliset ammattikorkeakoulun julkaisusarja B: 4. 55 s. vaikutukset Inarin kunnassa vuonna 2005. Nordia Tiedonantoja 1/2008, 3-68.

110 Nordia Tiedonantoja 1/2008 Kaisa Herranen & Tanja Vallo

Ryan, C. (2003). Recreational tourism – Demand and impacts. 358 s. Channel View Publications, Clevedon. Saarinen, J. & P. Kauppila (2002). Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten arviointi: Matkailun tuloja työllisyysvaikutukset Pelkosenniemellä. Terra 114: 1, 25–36. Savela, O., O. Pirinen & R. Marin (2004). Matkailun satelliittitilinpitohankkeen loppuraportti. Kauppa- ja teollisuusministeriö, rahoitetut tutkimukset 8/2004. 112 s. Sormunen, P., M. Purhonen & H. Piirainen (2000). Savonlinnan seudun matkailu 1999. Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskus E: 86. 54 s. StatFin-tilastopalvelu (2007). Hinnat ja kustannukset. Elinkustannusindeksi 1951:10=100. Tilastokeskus. . 7.6.2007. Säkkinen, T. (1971). Kuusamon matkailututkimus. Nordia Tiedonantoja 2/1971. 106 s. Tyni, M. (2003). Matkailun taloudelliset vaikutukset Pohjois-Savossa. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun julkaisusarja A: 3/2003. 115 s. Vuoristo, K-V. (2002). Matkailun muodot. 251 s. WSOY, Porvoo. Wall, G. & A. Mathieson (2006). Tourism: change, impacts and opportunities. 412 s. Pearson Education Limited, Harlow. Weaver, D. & M. Opperman (2000). Tourism Management. 468 s. Jon Viley & Sons Australia Ltd, Singapore. Österlund, P. & P. Ohtonen (2005). Mikkelin seudun matkailun taloudelliset vaikutukset vuonna 2003. Haaga tutkimus, Haaga Sarja E: 5. 39 s.

111