DOCSLIB.ORG

Karjala – Muistin Ja Utopian Paikka

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

35: 2 (2006) ss. 3–14 YMPÄRISTÖ ALUE JA Outi Fingerroos Karjala – muistin ja utopian paikka Karelia – a place of memories and utopias Karelia has always been a place of utopias and nationalistinen utopia eli suursuomalaisuuden memories in Finland. The images that we have of aate, jonka päämääränä oli saattaa koko Karjala this area tend to originate in national projects osaksi Suomea. August Vilhelm Ervastia tava- and Karelianism. The Isthmus belonged to Finland taan pitää ensimmäisenä kareliaanina (ks. Ervasti until 1939. After World War II a total of 430 000 2005), ja hänen perässään joukko 1800-luvun lo- evacuees, 407 000 of whom were Karelians, were pun taiteilijoita, kansatieteilijöitä, kansanrunou- resettled in different parts of Finland. The article den tutkijoita, luonnontieteilijöitä ja kielentut- concentrates on the memories and utopias of the kijoita suunnisti Karjalaan. Itse termi on paljon Karelian evacuees. Karelia is not just an abstraction tätä nuorempi. Se tiettävästi esiintyi ensi kerran but a place of memories and utopias for Karelian vuonna 1939 Yrjö Hirnin teoksessa Matkamiehiä evacuees. Their utopias are different than those of ja tietäjiä, jossa luonnehditaan juuri kareliaanien supporters of Karelianism because of their misery ja Kalevala-romantikkojen merkitystä 1800-lu- and dreams about going back there. vun lopun kansallishenkisessä ilmapiirissä (Hirn 1939: 207–208). Keywords: Karelian Isthmus, oral history, places of Hannes Sihvon mukaan karelianismille on memory, utopias tässä päivässä samanlainen tilaus kuin sen syn- tyaikoina – silloin Suomi tosin oli Venäjän, nyt olemme itsenäinen valtio, osa Eurooppaa ja glo- Johdanto baaliksi luonnehdittua maailmaa. Tällaisesta ka- relianismin renessanssista ei voinut edes uneksia Hannes Sihvo kirjoitti utooppisesta Karjalas- 30 vuotta sitten (Haapanen 2001; ks. Fingerroos ta ja karelianistisesta orientista Karjalan kuvassa 2004b: 126–128; Fingerroos 2007). Karelianis- (1973/2003: 407) seuraavin sanoin: ”Karelianis- min satavuotinen perinne näyttää siis saavutta- missa niin kuin muissakin aatteissa on nousu-, neen Neuvostoajan väljähtymisvaiheen jälkeen kukoistus- ja väljähtymisvaiheensa. Karelianismil- uuden kukoistuksen ja sihvolaisen epigonin. lakin on esiklassikkonsa, klassikkonsa ja epigonin- Pekka Laaksonen puhuukin uuden polven Karja- sa. Ei käy kieltäminen, että jokaiselle heistä saattoi la-tutkimuksen aallosta: ”Ehkä voisimme puhua aate olla uusi, vaikka riittävän pitkän ajanjakson jopa uudesta karelianismista” (Stenbäck 2003; perspektiivissä motiivit saattavat osoittautua sata- Fingerroos & Loipponen 2007: 7). Minä itse, uu- vuotiseksi perinteeksi”. den sukupolven Karjala-tutkija, olen ollut muka- Karelianismi ymmärretään yleisesti tieteen ja na määrittelemässä tutkimuksen uuskareliaanista taiteen ihannoivaksi kiinnostukseksi Karjalaan. innostusta. Vasta ilmestyneen kirjan Nykytulkin- Karelianismi muiden muassa synnytti ajatuksen tojen Karjala alkuun kirjoitin toimittajakollegani Suomen suvusta, ja tästä ajatuksesta kehittyi myös Jaana Loipposen kanssa (Fingerroos & Loippo- 3 35: 2 (2006) ss. 3–14 nen 2007: 7): ”Kirjan tutkijat eivät välttämättä hartauskirjoja julkaiseva Kuva ja Sana, ja se koos- kutsuisi kaikki itseään uuskareliaaneiksi, mutta tuu Reposen ystävien muistoista ja kuvauksista. jokin Karjalassa on vetänyt heitä puoleensa. Osa Toinen empiirinen katsaus rakentuu Karjalan on säilyttänyt tosioloisuutensa; heille Karjala on evakon Sirkka Pöystin omakustanteen Sain Karja- tutkimuskohde siinä kuin mikä muu osa Suomea lan takaisin (2003) tarkastelulle. Ideanani on ta- tahansa. Osaa Karjala kiehtoo ja fasinoi, ohi pe- voittaa yhden Karjalan evakon toteuttama utopia rustutkimuksen, kohti omia tuntemuksia. Tämän kuvaamalla, miten Sirkka Pöysti toteutti paluun ALUE JA YMPÄRISTÖ ALUE JA kokoelman Karjala ei siis ole yksi ja yhteinen vaan synnyinkotiinsa Laatokan Karjalaan. Kolmanneksi monta Karjalaa.” tarkastelen ProKarelia-ideologista palautusutopiaa Artikkelissani tartun Sihvon utooppiseen kare- Veikko Saksin kirjoittaman kirjan ja ohjelmanju- lianismiin siirtokarjalaisten kokemuksien ja muis- listuksen Karjalan palautus (2005) avulla. tin näkökulmasta. Yhdyn nimittäin Sihvoon siinä, Artikkeli edustaa kulttuurien tutkimusta ja sen että karelianismilla on erilaisia vaiheita ja sadan sisällä vaikuttavaa muistitietotutkimusta. Se on osa vuoden perspektiivissä aatteesta saattaa tulla pe- Suomen Akatemian rahoittamaa tutkijatohtorin rinteenkaltainen. Osoitan kuitenkin, että perin- projektiani ”Karjala muistin paikkana ja utopioi- teen sisällä on tapahtunut muutoksia: aatteellista na” (2005–2008), jossa tavoitteenani on kirjoittaa karelianismia on edelleen olemassa, mutta utopiat Karjalasta, etenkin Kannaksesta, lähtökohdiltaan konkretisoituvat myös siirtokarjalaisten kokemuk- valtavirasta poikkeavaa, kiellettyä ja katkonaistakin siin kiinnittyvissä muistoissa. Tällaisiin muistin historiaa. Projektini on Suomen akatemian rahoit- utopioihin liittyy kansallis-poliittisten konnotaa- taman Transboundary landscapes – rajamaamaise- tioiden ja mannheimilaisten ideologioiden sijasta mat -hankkeen yhteistyökumppani. sellaisia attribuutteja kuin kokemus, unohdus, nostalgia(turismi) ja uusheimolaisuus1. Mitä on muistitietotutkimus? Artikkelini kohdentuu muistin paikkoihin ja utopioihin eli siihen, miten menetetystä Karja- Muistitietotutkimus (englanniksi oral history) on lasta on rakennettu läsnä olevaa paikkaa sotien kansainvälinen ja moneen tutkimuksen traditioon 1939–1945 jälkeisessä Suomessa. Lähden liikkeel- vievä ilmiö. 1990–2000-luvuilla siitä on tullut le muistitiedon, muistin paikkojen ja muistin uto- kiinteä osa historian- ja kulttuurien tutkimusta pioiden määrittämisestä. Koska tekstini perustana myös Suomessa. Muistitietotutkimus on syntynyt on muistitietotutkimuksen traditio, saavat myös pyrkimyksestä tuottaa uusia, erilaisia ja vaihtoeh- termit sisältönsä tästä traditioista käsin. Käsit- toisiakin tulkintoja menneisyydestä. Perinteisiä telyni poikkeaakin tarkoituksella totutusta, sillä kiinnostuksen kohteita ovat olleet erilaiset pieniksi voisin hyödyntää yleisesti kulttuurintutkimuksen luonnehdittavat historian ilmiöt2, kuten arki, mar- traditiota ja historiantutkimuksen filosofiaa (kuten ginaalit, syrjäytetyt, unohdetut, luokat ja yhteisöt Ricoeur 2004) tai pohtia utopioiden ja ideologioi- vailla kirjoitettua historiaa. Esimerkiksi vasta itse- den välisiä suhteita. Näin nostattaisin myös muis- näistyneille, sisällissotien riepottelemille maille oral toihin liittyvän tulkinnan abstraktiotasoa. Koska history on tarjonnut mahdollisuuden tuoda julki tavoitteenani on asettaa termeille uusi määritelmä omia menneisyyden tulkintojaan (Fingerroos & suomalaisen muistitietotutkimuksen traditios- Haanpää 2006: 26–27; ks. Fingerroos & Haanpää ta käsin, en lähde ylimääräisille epistemologisille 2004; Fingerroos 2006). retkille. Sen sijaan esitän utooppisesta Karjalasta Kansainvälisessä tutkimuksessa käsite oral history tulkinnan, jota määrittää yhtäältä siirtokarjalaisten viittaa tavallisimmin erilaisiin suullisiin aineistoi- muistelussa oleva paikan kokemus, toisaalta ideo- hin, joita tuotetaan haastattelumenetelmin ja joista logisoitu unelma aluepalautuksesta. rakennetaan menneisyyden tulkintoja ja -esityksiä. Artikkelini empiirinen osa koostuu kolmesta Suomalaiselle muistitietotutkimukselle käännös erilaisesta Karjala-utopiasta. Esimerkit ovat näyt- suullinen historia ei kuitenkaan ole onnistunut, sillä teitä elävästä karjalaisuudesta. Ensimmäiseksi arkistolaitoksemme on tehnyt merkittävää tallen- esittelen Karjalan profeetaksi kutsutun, entisen nustyötä koko olemassaolonsa ajan. Etenkin 1900- viipurilaisen kalakauppiaan Mikko Reposen kak- luvulla arkistoihimme on kertynyt runsaasti muiden si ennustusta, jotka ovat antaneet toivoa monelle muassa elämäkertoja, muistelmia ja kilpakeruissa Viipurin seudulta evakuoidulle siirtokarjalaiselle. tuotettua muistitietoa teksteinä. Lisäksi puhuttua Lähteenä käytän K. Mikkosen toimittamaa kirjaa sanaa tutkitaan meillä usein transkriptiona, mikä Mikko Reponen. Viipurin profeetta. Suomen kohta- edellyttää erilaisia metodeja kuin puheen tutkimi- lonvuosien apostoli (1967). Kirjan on kustantanut nen (Fingerroos & Haanpää 2006: 26–27). 4 35: 2 (2006) ss. 3–14 YMPÄRISTÖ ALUE JA Suomessa akateeminen muistitietotutkimus on Lisäksi muistin paikka on käsittelyssäni ilmaisu, lähtökohdiltaan monitieteistä ja -menetelmäistä joka sisältää subjektiivisia ja sosiaalisia ulottuvuuk- metodologista pohdintaa muistin ja tiedon luon- sia riippuen siitä, kenen tai keiden näkökulmasta teesta. Jo sanan oral history kääntäminen muisti- paikkaa muistelussa tuotetaan. Lähtökohdiltaan tiedoksi tai muistitietotutkimukseksi edellyttää ajatteluni poikkeaakin siitä, mitä esimerkiksi termien muisti ja tieto määrittelemistä. Muistitie- Ulla-Maija Peltonen (2003: 188) on kirjoittanut totutkimus saakin perustelunsa historianfilosofian muistin paikoista samannimisessä teoksessaan: ontologiasta ja epistemologiasta. Tällöin ontologia, ”Kollektiivinen muisti ja muistin paikat ovat vuo- oppi olevaisesta, sisältää peruskäsityksiä siitä, mitä rovaikutuksessa keskenään. Pierre Noran lansee- esimerkiksi menneisyys ja aika ovat. Kysymykset, raama käsite muistin paikat (lieux de mémoire) on miksi tutkimme menneisyyttä ja mitä hyötyä siitä ymmärrettävä laajassa merkityksessä, koska sekä on, kuuluvat ilmiselvästi muistitietotutkimuksen muisti että paikka sisältävät assosiaatioita histori- epistemologian alueelle (Fingerroos & Haanpää alliseen, intellektuaaliseen, emotionaaliseen
Recommended publications
  • Siirtokarjalaisuuden Asema Nuorten Aikuisten Identiteeteissä

    Siirtokarjalaisuuden Asema Nuorten Aikuisten Identiteeteissä

    SIIRTOKARJALAISUUDEN ASEMA NUORTEN AIKUISTEN IDENTITEETEISSÄ Marko Smiljanic Maisterintutkielma Suomen kieli ja kulttuuri Kieli- ja viestintätieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Kevät 2021 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Laitos Kieli- ja viestintätieteiden laitos Humanistis-yhteiskuntatieteellinen Tekijä Smiljanic Marko Työn nimi Siirtokarjalaisuuden asema nuorten aikuisten identiteeteissä Oppiaine Työn laji Suomen kieli ja kulttuuri Maisterintutkielma Aika Sivumäärä Toukokuu 2021 102 Tiivistelmä Tutkielmassani tarkastelen karjalaisuuden asemaa nuorten identiteeteissä 2020-luvun alussa. Talvi- ja jatkosodan jälkeen Suomi luovutti Karjalan aluetta Neuvostoliitolle. Sen seurauksena 420 000 karjalaista siirtyi muualle Suomeen niiltä alueilta. Siirtokarjalaiset olivat etnisiä karjalaisia ja suomalaisia, jotka puhuivat karjalaa tai karjalan murretta, ja osa oli ortodoksisia kristittyjä. Heidän perinteensä, kielensä ja identiteettinsä heikkenivät, koska ortodoksiseen kirkkoon kuuluvat oudosti puhuvat siirtokarjalaiset siirtyivät historiallisesti luterilaisille, yleis- suomenkielisille alueille. Siirtokarjalainen kulttuuri on tärkeä osa Suomen historiaa ja kulttuuria, ja siksi haluan tutkia karjalaisuuden asemaa ja relevanssia siirtokarjalaisten lastenlasten elämässä. Tutkimuskysymykseni ovat, mitä siirtokarjalaisesta kulttuurista, kokemuksista ja muistoista on siirtynyt siirtokarjalaisten lastenlasten identiteetteihin nykypäivänä, ja miten Karjala ja karjalaisuus näkyvät siirtokarjalaisten lastenlasten tietoisuudessa. Tutkimukseni teoreettisessa
  • Karelia: a Place of Memories and Utopias

    Karelia: a Place of Memories and Utopias

    Oral Tradition, 23/2 (2008): 235-254 Karelia: A Place of Memories and Utopias Outi Fingerroos Karelia is a vast inhabited area in northern Europe of historical significance to Finland,1 Russia, and Sweden. In Finnish historiography, Karelia has often been described as a borderland or battlefield lying between East and West, and as a focal point. These labels date back to medieval times, when the East and the West, that is, Novgorod and Sweden, struggled for commercial and political power over the tribes that lived in the geographical area of Karelia. At the same time, this area was also the arena for a struggle that resulted in the coexistence there of two distinct religious traditions of Eastern and Western Europe until the Second World War.2 Map 1: Since the fourteenth century, the border in Karelia has been re-drawn about ten times. © The Finnish Karelian League 1 Finland gained independence in 1917. 2 See Fingerroos 2007a; Heikkinen 1989:16; Hämynen 1994:17-19; and Sallinen-Gimpl 1994:16-17. 236 OUTI FINGERROOS Karelia is currently divided between the Russian Republic of Karelia, the Russian Leningrad Oblast, and two regions of Finland: South Karelia and North Karelia. There is also a Russian population living in many parts of the area. Some western parts of Karelia have never been on the Russian side of the border, whereas others have never been a part of Finland. Therefore, Karelia should be considered a heterogeneous area, parts of which are culturally connected to either Finland or Russia. This fact is also evident in the assigned names of Finnish and Russian Karelia.
  • Book Final.Indd

    Book Final.Indd

    ARMENIA'S FOREIGN AND DOMESTIC POLITICS: DEVELOPMENT TRENDS Yerevan - 2013 UDC 32.001 ARMENIA’S FOREIGN AND DOMESTIC POLITICS: DEVELOPMENT TRENDS. – Mikko Palonkorpi and Alexander Iskandaryan (Eds.) –Yerevan: Caucasus Institute and Aleksanteri Institute, 2013. 92 p. Edited by Mikko Palonkorpi and Alexander Iskandaryan Copy editing by Richard Giragosian and Nina Iskandaryan Translations by Nina Iskandaryan Cover design by Matit www.matit.am Layout by Collage www.collage.am ISBN 978-99941-2-915-7 © 2013 by the Caucasus Institute © 2013 by the Aleksanteri Institute © 2013 by the MFA of Finland The publication is a joint project of the Caucasus Institute (Armenia) and the Aleksanteri Institute, University of Helsinki (Finland). It has been supported by the Ministry for Foreign Affairs of Finland. Papers included in this volume refl ect the personal opinions of the authors and not those of the publishers, sponsors or any other organizations including ones with which the authors are or were affi liated. TABLE OF CONTENTS .................................................................................................................. Preface ..............................................................................................................5 Armenia’s Foreign Policy: Where Values Meet Constraints, by Alexander Iskandaryan ...................................................................................6 The Nagorno-Karabakh Conflict in the Foreign, Military and Domestic Politics of Armenia: an Assessment, by Sergey Minasyan .........................................................................................18
  • EIA Report Finland

    EIA Report Finland

    Section 15 Proposal for a monitoring programme Environmental impact assessment report | Section 15 705| 15 Proposal for a monitoring programme The primary objective of the monitoring programme is to verify the results of the impact assessment (Chapter 8) and to reveal possible uncertainties therein. In addition, monitoring ensures that the planned mitigation measures function as intended. Monitoring is not only important for the Nord Stream project, but it is also important in providing valuable informati- on on the natural and cultural environment of the Finnish project area. The need for and timing of the proposed monitoring programme has been based on the results and the reliability of the impact assessment and the nature of the impact target. OBJECTIVES OF MONITORING Verification of the realization of assessed impacts Indicates whether an impact occurs as anticipated in the impact assessment. Monitoring of water quality, for example, will indicate possible changes in water turbidity in the bot- tom-close water near rock placement sites. The monitoring results will be compared with the predicted changes in turbidity and be used to verify the effects described in the impact assessment. Efficiency of mitigation measures Indicates the rate of efficiency of an implemented mitigation measure. In addition, it indica- tes / ensures that a planned mitigation actually has been implemented and is efficient. For example, it is expected that the chosen rock placement method will result in significantly less turbidity in the bottom-close water than would a dredging operation. Identification of impacts from unplanned events If an impact unexpectedly arises, it may possibly be identified by monitoring.
  • Karelia As a Finnish-Russian Issue: Re-Negotiating the Relationship Between National Identity

    Karelia As a Finnish-Russian Issue: Re-Negotiating the Relationship Between National Identity

    EU-RUSSIA PAPER • MAY 2014 183 Karelia as a Finnish-Russian Issue: Re-negotiating the Relationship between National Identity, CEURUS Territory and Sovereignty Christopher S. BROWNING Reader of International Politics, Department of Politics and International Studies, University of Warwick Pertti JOENNIEMI Visiting Researcher, Karelian Institute, University of Eastern Finland The Centre for EU-Russia Studies (CEURUS) is a multidisciplinary centre for research and teaching at the University of Tartu, Estonia. It serves as a contact point for scholars, students and experts who share an interest in the evolving relationship between the European Union and the Russian Federation. CEURUS coordinates and sponsors a variety of activities related to research, teaching and public out- reach in the area of EU-Russia relations. For more information, see http://ceurus.ut.ee The Centre for EU-Russia Studies undertakes quality control in editing its publica- tions. However, the opinions expressed in the Centre’s publications are those of the authors and contributors, and do not necessarily refl ect those of CEURUS, the University of Tartu or the organization to which the authors are affi liated. Published articles may be works in progress and CEURUS will not prevent their subsequent publication in an academic journal or a book. Suggested format for citing this paper: Browning, C. S.; Joenniemi, P. (2014), ‘Karelia as a Finnish-Russian Issue: Re-negotiating the Relationship between National Iden- tity, Territory and Sovereignty’, CEURUS EU-Russia Papers, No. 18. Centre for EU-Russia Studies, University of Tartu http://ceurus.ut.ee Editor: Martin Mölder Cover design: Kalle Paalits Layout: Tiia Ilus Copyright: authors, University of Tartu, 2014 ISSN 2228-1282 University of Tartu Press www.tyk.ee KARELIA AS A FINNISH-RUSSIAN ISSUE: RE-NEGOTIATING THE RELATIONSHIP BETWEEN NATIONAL IDENTITY, TERRITORY AND SOVEREIGNTY INTRODUCTION As stereotypes would have it Finland is a stable, peaceful Nordic country, located in the calm environment of northern Europe.
  • The Viipuri Library by Alvar Aalto, Under the Condition That Russia Also Mansikka Wrote a Report on 31.10.1996 to Minister of the Environment Pekka Haavisto

    The Viipuri Library by Alvar Aalto, Under the Condition That Russia Also Mansikka Wrote a Report on 31.10.1996 to Minister of the Environment Pekka Haavisto

    Aalto-DD 127/2018 Aalto-DD 127/2018 9HSTFMG*aiahch+ 9HSTFMG*aiahch+ ISBN 978-952-60-8072-7 BUSINESS + ISBN 978-952-60-8073-4 (pdf) ECONOMY ISSN 1799-4934 ISSN 1799-4942 (electronic) ART + DESIGN + Aalto University ARCHITECTURE School of Arts, Design and Architecture Department of Architecture SCIENCE + shop.aalto.fi TECHNOLOGY www.aalto.fi CROSSOVER DOCTORAL DISSERTATIONS The Building that Disappeared Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS 127/2018 The Viipuri Library Aalto University School of Arts, Design and Architecture by Alvar Aalto Department of Architecture Aalto ARTS Books Espoo, Finland shop.aalto.fi © Laura Berger Graphic design: Annukka Mäkijärvi Cover photo: Military Museum / Finnish Air Forces collections Materials: Invercote Creato 300 g, Scandia 2000 Natural 115 g LAURA BERGER ISBN 978-952-60-8072-7 (printed) ISBN 978-952-60-8073-4 (pdf) ISSN 1799-4934 ISSN 1799-4942 (electronic) Unigrafia Helsinki 2018 4 5 Abstract This dissertation introduces the ‘life’ of one building: the Viipuri Library, designed tectural drawings and publications, this work aims to unravel the ‘life cycle’ of by Alvar Aalto in 1927–1935. The theoretical perspective draws from the field of the library to the present day. The structure of the thesis is thematic and approxi- material culture studies and the agency of objects. In the case of this particular mately chronological. The main body consists of four thematic chapters. The first building, the research enquires what buildings ‘do’ as part of our material envi- chapter titled ‘The City’ introduces the local context, the events behind the reali- ronment. In the context of architecture, the library has a role as an important sation of the library.
  • KARJALANI, KARJALANI, MAANI JA MAAILMANI -Artikkeliko- Toim

    KARJALANI, KARJALANI, MAANI JA MAAILMANI -Artikkeliko- Toim

    Toim. Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö & Olli Kleemola Kanervo, Terhi Pirkko Toim. KARJALANI, KARJALANI, MAANI JA MAAILMANI -artikkeliko- Toim. Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö & Olli Kleemola koelman syntyhistoria juontaa pakolaiskeskusteluun, joka käyn- nistyi kiivaana kun Suomeen vuonna 2015 tuli ennätyksellinen määrä turvapaikanhakijoita. Polemiikin kohteena oli pian myös Neuvostoliitolle luovutetusta Karjalasta evakuoidun väestön asut- taminen muualle Suomeen. Pakolaiskeskustelusta nousi esille ajatus siitä, kuinka huonosti suo- KARJALANI, KARJALANI, malaiset lopulta tuntevat karjalaisten historian. Talvi- ja jatkosotaa koskevaa tutkimuskirjallisuutta on kyllä julkaistu runsaasti, mutta MAANI JA MAAILMANI niissä Karjalan ja sen asukkaiden vaiheet jäävät usein varsinaisten sotatapahtumien varjoon. Tämän teoksen keskeisenä ajatuksena on luoda laajempi näköala karjalaisten kohtaloon ja sota-aikaan Kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, yleensä. Sota kosketti syvästi koko suomalaista yhteiskuntaa ja sen jäseniä. evakoiden asuttamisesta ja selviytymisestä KARJALANI, KARJALANI, MAANI JA MAAILMANI MAANI JA KARJALANI, KARJALANI, Kirjan teemoihin kuuluvat Karjalan menettämisen taustat, talvi- ja jatkosodan aikana suoritetut väestön evakuoinnit, sodanjälkeinen asutustoiminta, karjalaisten selviäminen ja Karjalan muistaminen. Vaikka teoksen pääosassa ovat menetetty Karjala ja sen asukkaat, kirjassa muistutetaan myös, etteivät karjalaiset suinkaan olleet Suomen ainoita evakoita. Sodanjälkeinen asutustoimintakaan ei koskenut vain karjalaisia,
  • This Thesis Has Been Submitted in Fulfilment of the Requirements for a Postgraduate Degree (E.G

    This Thesis Has Been Submitted in Fulfilment of the Requirements for a Postgraduate Degree (E.G

    This thesis has been submitted in fulfilment of the requirements for a postgraduate degree (e.g. PhD, MPhil, DClinPsychol) at the University of Edinburgh. Please note the following terms and conditions of use: This work is protected by copyright and other intellectual property rights, which are retained by the thesis author, unless otherwise stated. A copy can be downloaded for personal non-commercial research or study, without prior permission or charge. This thesis cannot be reproduced or quoted extensively from without first obtaining permission in writing from the author. The content must not be changed in any way or sold commercially in any format or medium without the formal permission of the author. When referring to this work, full bibliographic details including the author, title, awarding institution and date of the thesis must be given. Narratives of History and the Discursive Construction of National Identity in the Russian Republic of Karelia. Fraser Tew-Street University of Edinburgh PhD 2014 1 2 Contents Page Abstract: 7 Introduction: 10 Chapter One: The Historical, Linguistic, Legal and Institutional Background to Problems of Karelian Language and Identity 1.1 A Short History of the Republic of Karelia 15 1.2 The Contemporary Karelian Political System 50 1.3 Institutional and Legal Factors 52 1.4 Karelian, Vepsian and Finnish in Contemporary Society in the Republic. 55 Chapter Two: Theoretical Considerations 2.1 Introductory Remarks 61 i) Identity and the Individual 62 ii) Identity, the Individual and Society 70 2.2 National Identity and the Nation i) What is the Nation? 76 ii) Constructing the Nation 82 iii) Narrating National Identity 84 iv) National Identity and Multiple Identities 88 2.3 Critical Discourse Analysis 91 2.4 Methodological Considerations 96 i) Content 97 ii) Strategies 98 iii) Means of Realisation 100 iv) Mass Media , Cultural Capital and the Karelian Press 101 v) The Interview Material 105 Chapter Three: Constructing the History of ‘Karelia’: Territories, Boundaries, and the Narration of Nationality in Karelian Newspapers.
  • RMN Newsletter 6 2013

    RMN Newsletter 6 2013

    May 2013 № 6 Edited by Frog Helen F. Leslie and Joseph S. Hopkins Published by Folklore Studies / Dept. of Philosophy, History, Culture and Art Studies University of Helsinki, Helsinki ISSN 2324-0636 (print) ISSN 1799-4497 (online) www.helsinki.fi/folkloristiikka/English/RMN/ 1 CONTENTS Editor’s Note .................................................................................................................................... 5 COMMENTS AND COMMUNICATIONS The Notions of Model, Discourse, and Semantic Center as Tools for the (Re)Construction of Old Norse Religion .......................................................................................................................... 6 Jens Peter Schjødt The Tradition of Icelandic sagnakvæði .......................................................................................... 15 Aðalheiður Guðmundsdóttir How Can You Tell Who’s Talking? – Transitions between Direct Speech and Narration in Vambarljóð..................................................................................................................................... 20 Haukur Þorgeirsson Remembering the Golden Past: Nostalgia as a Narrative Practice of Karelian Evacuees in Finland ........................................................................................................................................... 25 Ulla Savolainen Sigvatr Þórðarson’s Vestrfararvísur and Cnut the Great’s Conquest of Norway in 1028 ............. 31 Jakub Morawiec Forecasting the Rain of Óðinn: Referential Ambiguity in Kennings
  • 22 2010 Kannet.Indd

    22 2010 Kannet.Indd

    22/2010 Sotasyyllisyysoikeudenkäynti Jukka Lindstedt Stiina Löytömäki 22/2010 Sotasyyllisyysoikeudenkäynti Jukka Lindstedt Stiina Löytömäki Oikeusministeriö, Helsinki 2010 12.3.2010 Julkaisun nimi Sotasyyllisyysoikeudenkäynti Tekijä Jukka Lindstedt, Stiina Löytömäki Oikeusministeriön Selvityksiä ja ohjeita Sarjanumero 22/2010 julkaisu OSKARI numero OM 25/014/2009 HARE numero ISSN-L 1798-7059 ISSN (nid.) 1798-7059 ISSN (PDF) 1798-7067 ISBN (nid.) 978-952-466-832-3 ISBN (PDF) 978-952-466-833-0 Asia- ja avain- Sota, sotasyyllisyysoikeudenkäynti, oikeusvaltio, menneisyydenkäsittely sanat Tiivistelmä Vuosina 1945–1946 Suomessa käytiin sotasyyllisyysoikeudenkäynti, jossa kah- deksan maan jatkosodan aikaiseen poliittiseen johtoon kuulunutta tuomittiin hei- dän jatkosotaa edeltävän ja sen aikaisen toimintansa perusteella. Oikeudenkäynti tuomioineen on siitä lähtien ollut laajan keskustelun ja arvostelun kohde. Oikeusministeriö teki 2.2.2009 Jukka Lindstedtin ja Stiina Löytömäen kanssa so- pimuksen, jonka mukaan nämä laativat ministeriölle selvityksen sotaan syyllisinä tuomittujen oikeudellisen kohtelun mahdollistaneesta lainsäädännöstä, oikeuden- käynnistä ja tuomioista oikeusvaltion periaatteiden näkökulmasta. Selvityksessä on tuon näkökulman lisäksi tarkasteltu sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä kansainväli- sen oikeuden kannalta sekä laadittu katsaus eräiden Suomen itsenäisyyden ajan muiden tapahtumien uudelleenarvioinneista. Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä oli oikeusvaltion periaatteiden kannalta useita ongelmia. Laki sotaan syyllisten rankaisemisesta
  • Preface Prologue: Soviet Collapse and the Rise of China

    Preface Prologue: Soviet Collapse and the Rise of China

    Notes Preface 1 . EastWest Institute, “Euro-Atlantic Security: One Vision, Three Paths” (June 2009), http://www.ewi.info/euro-atlantic-security . 2 . Hall Gardner, “Toward a Euro-Atlantic Confederation (A Proposal for Kant, Hugo and Tolstoy to shake hands in Kaliningrad, Paris, and Sebastopol),” EastWest Institute (June 23, 2009), http://www.ewi.info/system/files/Gardner_Speech.pdf . See discus- sion “Euro-Atlantic Security Seminar in Brussels” (June 23, 2009) at http://www .ewi.info/euro-atlantic-security-seminar-brussels-0 . Prologue: Soviet Collapse and the Rise of China 1 . The US National Intelligence Council, 2025 Global Trends Final Report (Washington, DC: US Government Printing Office, November 2008) maintained that Chinese capabilities could reach roughly 60 percent of US power potential by 2025, in terms of composite economic, military, demographic, and “innovation” indices. China is also expected to surpass US GDP by 2036. http://www.aicpa.org/research /cpahorizons2025/globalforces/downloadabledocuments/globaltrends.pdf . 2 . Andrew Nathan and Andrew Scobell, “How China Sees America,” Foreign Affairs (September–October 2012). 3 . President Xi Jinping to the Chinese parliament, http://southchinaseastudies.org/en /weekly-bulletin/806-weekly-bulletin-11-march-17-march . 4 . In geoeconomic terms, the United States represents an insular-core state with a pano- ply of land, air, sea, and outer space (and computer-information) capabilities, while Russia now represents a landlocked core power that has lost most of its overseas naval and maritime status (potentially influencing a sociopolitical backlash). China, mov- ing out of semi-peripheral and continental status, now represents a rising financial power that is developing blue-water naval and maritime capabilities combined with outer space and computer-info capacities—perhaps more comparable to Tsarist Russia than Imperial Germany in the late nineteenth century.
  • The Karelia of Memories – Utopias of a Place

    The Karelia of Memories – Utopias of a Place

    THE KARELIA OF MEMORIES – UTOPIAS OF A PLACE Outi Fingerroos Abstract: Karelia has always been a place of utopias and dreams in Finland. The images that we have of this area tend to originate in national projects and Karelianism. Karelia has been divided between two states – Finland and Soviet Union – since Finland gained inde- pendence in 1917. The Isthmus belonged to Finland until 1939. After World War II a total of 430,000 evacuees, 407,000 of who were Karelians, were resettled in different parts of Fin- land. The article concentrates on the memories of Karelian evacuees. The aim of the article is to find, construct and analyse the different ways in which the past is remembered, the experi- ences of different generations of Karelia, and the phenomenon of “new Karelianism”. Karelia is not just an abstraction but a place of memories and utopias for Karelian evacuees. Their utopias are different than those of supporters of Karelianism because of their misery and dreams about going back there. Karelia is also a meaningful place for different generations. It is a place which Karelian refugees and their children and children’s children as well as researchers and cohabitants in the new hometowns of the evacuees visit again and again. Key words: evacuees, experiences, Karelia, Karelianism, memories, oral history, places, places of memories, utopias In this article I consider the Utopias related to Karelia, in particular, from the perspective of the migrant Karelians’ memory and reminiscences. Utopian speech penetrates the text in my excursions throughout Karelia. My personal connec- tion with Karelia through my grandmother takes shape in the choice of topics related to the Karelian Isthmus.