Luonnos 20.4.2020 Sisällys

Vartioky- länlahden suunnitteluperiaat- teet luonnos 20.4.2020 Sisällys

Yhteyshenkilöt 3 Johdanto 4 Suunnittelualue 6 Asukkaiden Vartiokylänlahti 7 Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteet 10 1. Houkuttelevaa, elämyksellistä ja kestävää Itä-Helsinkiä 12 2. Kolme erilaista naapurustoa 15 2.1 Puotilanranta 15 2.2 Rastilanranta 18 2.3 Rastilan kartanon alue 22 3. Itä-Helsingin kulttuuripuiston ytimessä 24 4. Hiilineutraali ja ilmastonkestävä Vartiokylänlahti 30 5. Kestävä viherrakenne ja kaupunkiluonnon monimuotoisuus 32 6. Kestävä liikkuminen 34 7. Palvelut, kauppa ja matkailu osana ulkoilmakaupunkia 36 8. Ulkoilmakaupungissa nautitaan merestä 40 9. Tekniset ja taloudelliset suunnitteluperiaatteet 42 10. Toteutuksen aikataulu ja vaiheistus 44 Liitteet 46

2 — Helsingin kaupunki Yhteyshenkilöt Maankäytön yleissuunnittelu / teknistaloudellinen suunnittelu Helsingin kaupunki Kati Immonen, insinööri Kaupunkiympäristön toimiala Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, yhdyskuntatekniikka Maankäyttö ja kaupunkirakenne Karri Kyllästinen, diplomi-insinööri, yhdyskuntatalous Pekka Leivo, diplomi-insinööri, maaperä Maankäyttö / Asemakaavoitus Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, ympäristöhäiriöt Sanna Meriläinen, arkkitehti, Vuosaari−Vartiokylän- lahti-tiimi Ympäristöpalvelut Tuukka Linnas, tiimipäällikkö, Vuosaari−Vartiokylän- Juha Korhonen, ympäristötarkastaja lahti-tiimi Jenni Kuja-Aro, ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen, ympäristötarkastaja Liikenne Janne Antila, liikennesuunnittelija (Vuosaari) Rakennussuojelu ja historia Jussi Jääskä, liikennesuunnittelija (Vartiokylä) Sakari Mentu, arkkitehti

Kaupunkitila ja maisema Viestintä/vuorovaikutus Elise Lohman, maisema-arkkitehti Annika Alen, vuorovaikutussuunnittelija

Maankäytön yleissuunnittelu Kanslia/Vuosaari-projekti Elina Luukkonen, yleiskaavasuunnittelija Leena Pasonen, projektinjohtaja Alpo Tani, yleiskaavasuunnittelija Valokuvat Sanna Meriläinen (ellei toisin mainittu)

Helsingin kaupunki — 3 Johdanto

Itä-Helsinki kehittyy voimakkaasti Helsingin yleiskaa- Suunnitteluperiaatteita täydentävät ja taustoittavat van ja kaupunkistrategian mukaisesti. Itäkeskuksen ja alueesta kootut lähtötiedot ja selvitykset, jotka on Vuosaaren keskustan väliin sijoittuva Vartiokylänlahti koottu erillisiksi liitteiksi. Suunnitteluperiaatteet on tulevaisuudessa yksi alueista, joilla kaupunki kas- käynnistettiin laajalla karttakyselyllä huhtikuussa vaa ja tiivistyy. Alueen tasapainoisen kehittymisen ja 2019, jossa asukkailta kysyttiin alueen vahvuuksista nykyisten arvokkaiden ominaispiirteiden säilymiseksi ja kehitystarpeista. Karttakyselyn tulokset toimivat on laadittu yhteistyössä kaupungin eri toimialojen myös suunnitteluperiaatteiden lähtötietoina. Kaikki kanssa suunnitteluperiaatteet, jotka täsmentävät suunnitteluperiaatteiden liitteet ja aineistoa täydentä- yleiskaavan tavoitteita ja edeltävät alueen asemakaa- vät selvitykset on lueteltu tämän dokumentin lopussa. voitusta. Suunnitteluperiaatteet ovat myös suunnittelun Vartiokylänlahden molemmin puolin joukkoliiken- vuorovaikutuksen väline, jossa tehdään näkyväksi ja neverkoston yhteyteen suunnitellaan uusia moni- tuodaan keskusteluun hankkeeseen liittyviä suunnit- muotoisia, merellisiä asuinalueita palveluineen ja telukysymyksiä ennen varsinaista asemakaavoitusta. virkistysalueineen yhteensä noin 7500 asukkaalle. Tavoitteena on viedä suunnitteluperiaatteet kaupun- Kehittyvä Itä-Helsingin kulttuuripuisto muodostaa kiympäristölautakunnan hyväksyttäväksi syksyllä alueen ytimen. 2020. Sitä ennen suunnitteluperiaatteet ovat näh- tävillä ja niistä on mahdollisuus esittää mielipiteitä, Suunnitteluperiaatteissa määritellään alueen suunnit- joiden pohjalta suunnitteluperiaatteita tarkennetaan. telun keskeiset tavoitteet. Periaatteilla ohjataan mm. Suunnitteluperiaatteiden hyväksymisen jälkeen suun- eri alueiden käyttöä ja rakentamisen mittakaavaa, nittelua jatketaan alueen kaavarungolla. Kaavarungon katuverkoston luonnetta, kaupunkiympäristön laatua valmistuttua asemakaavojen laatiminen voi alkaa. sekä alueen liittymistä ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja ympäristöön. Samalla suunnitteluperiaat- Suunnitteluperiaatteet on jaettu kymmenen otsi- teissa hahmotetaan alueen identiteettiä ja ominais- kon alle. Periaatteet ohjaavat kaupungin eri alojen piirteitä. suunnittelu- ja kehittämistyötä ja toimivat laadittavan kaavarungon ja asemakaavojen pohjana. Suunnitteluperiaatteissa tuodaan esille, mitä enna- kointia, suunnittelua ja investointipäätöksiä vaativia Periaatteiden sisältöä on avattu tarkemmin seuraa- infra-, liikenne- ja viherverkostohankkeita alueen villa sivuilla. Jokaisen periaatteen lopuksi on listattu toteuttamiseksi tarvitaan. Laajan kokonaisuuden toimenpiteitä ja keinoja, joiden avulla periaatteita suunnittelu vaatii yhteensovittamista ja yhteistyötä eri voidaan Vartiokylänlahdella konkreettisin tavoin toimialoilla ja niiden sisällä. toteuttaa.

4 — Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki — 5 Suunnittelualue

Vartiokylänlahden kapea merenlahti sijaitsee Itä-Hel- Vartiokylänlahti on Helsingin tärkeän vihersormen, singin merkittävimpien aluekeskusten, Itäkeskuksen Itä-Helsingin kulttuuripuiston, osa. Vihersormi yh- ja Vuosaaren välissä metron varrella. Suunnittelu- distää lounais−koillissuuntaisesti meren ja Itäisen periaatteiden tarkastelualue käsittää noin neljän saariston Mustavuoreen ja Östersundomin metsäalu- kilometrin pituisen alueen Vartiokylänlahden ja Bro- eisiin. Viheryhteys jatkuu aina Sipoonkorven kansal- ändanpuron ympäristöä. Idässä siihen kuuluu osia lispuistoon saakka. Suunnitteluperiaatteiden rajaus Keski-Vuosaaresta, Rastilasta ja Meri-Rastilasta ja on tehty rakentamisalueita laajemmaksi, jotta voidaan lännessä osia Marjaniemestä, Puotilasta, Vartiohar- huomioida keskeinen Itä-Helsingin kulttuuripuiston justa ja Mellunmäestä. alue osana koko alueen kehittämistä.

Etelässä alue rajautuu Ramsinkannakseen ja Isoon Koivusaareen, pohjoisessa Kallvikintiehen. Idässä ja lännessä raja noudattaa suurpiirteisesti kaupunkirakenteen reunaa. Alueen pinta-ala on noin 339 ha, josta vesialuetta on noin 93 ha. Rantaviivaa alueella on noin 6,5 km. Vuonna 2017 aluerajauksen sisällä asui noin 4100 asukasta.

Alueen rajaus ilmakuvassa.

6 — Helsingin kaupunki Asukkaiden Vartiokylänlahti

Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteiden aluksi Suunnitteluperiaatteita laadittaessa on järjestetty toteutettiin kaikille avoin karttakysely 15.3.-26.4.2019, useita keskustelu- ja työpajatilaisuuksia, joissa on johon saatiin yli 900 avovastausta 650 vastaajalta. saatu arvokkaita kommentteja mm. alueen asukkailta, Vastaajilta kysyttiin, minkälainen Vartiokylänlahti ja lähialueen asukasyhdistyksiltä sekä Puotilan ala-as- sen uudet asuinalueet tulevaisuudessa voisivat olla. teen koulun kakkosluokkalaisilta. Lisäksi useissa yleisötilaisuuksissa on saatu palautet- ta ja toiveita lähialueen asukkailta ja toimijoilta. Vas Suunnitteluperiaatteissa on tuotu esille joitain alueen tauksissa alueen nykyisiä ja tulevia arvoja on kuvailtu kehittämiseksi saatuja kommentteja, joita on hyödyn- mm. seuraavilla sanoilla: netty suunnitteluperiaatteiden laadinnassa.

merellinen, monipuolinen, vihreä, luon- nonläheinen, metsäinen, kaunis, arvokas, säilytettävä, ympäröivää metsää kunnioittava, uniikki, villi, henkireikä, rakas, malttia, tyyliä!

Kuvakooste suunnitteluperiaatevaiheen työpajoista

Helsingin kaupunki — 7 Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteet

1. Houkuttelevaa, elämyksellistä ja kestävää 6. Kestävä liikkuminen Itä-Helsinkiä Itä-Helsingin kulttuuripuistossa ja uusissa naapurus- Vartiokylänlahdelle rakennetaan meren rannalle laa- toissa keskeisiä tapoja arjen kestävään liikkumiseen dukasta ja monipuolista ulkoilmakaupunkia. Paikan ovat kävely ja pyöräily. Uudet asuinalueet kasvavat lähtökohdista suunnitellut Puotilanranta, Rastilanran- olemassa olevien joukkoliikenneyhteyksien, metron ta ja Rastilan kartanon alue lisäävät koko Itä-Helsin- sekä sujuvan ja kestävän bussiliikenteen, varrelle. gin vetovoimaa. 7. Palvelut, kauppa ja matkailu osana ulkoil- 2. Kolme erilaista naapurustoa makaupunkia Vartiokylänlahdelle rakennetaan kolme omaleimais- Alueet suunnitellaan toiminnallisesti monipuolisiksi. ta naapurustoa − Puotilanranta, Rastilanranta ja Asuntojen lisäksi uusille alueille suunnitellaan liiketilo- Rastilan kartanon alue − joilla on tunnistettava oma ja, toimitiloja ja tiloja matkailun ja veneilyn palveluille. identiteetti. Uudet naapurustot liittyvät kiinteästi Asuinalueilla varaudutaan asukasmäärän kasvun ympäröivään kaupunkiin. myötä kolmen päiväkodin rakentamiseen sekä Rasti- lassa koulurakennuksen laajentamiseen. Puotilanrantaa suunnitellaan noin 3200 asukkaalle, Rastilanrantaa noin 2300 asukkaalle ja Rastilan 8. Ulkoilmakaupungissa nautitaan merestä kartanon aluetta myöhemmässä vaiheessa noin 2000 Puotilanrantaan suunnitellaan monipuolinen venesa- asukkaalle. Yhteensä Vartiokylänlahden ympäristöön tama, jossa on merellisiä palveluita ja venepaikkoja rakennetaan seuraavina vuosikymmeninä koteja noin sekä venekerhoille että asukkaille ja matkailijoille. 7500 uudelle asukkaalle. Rastilan puolella kehitetään rannan matkailupalveluita ja vierasvenesatamaa. Ohjaamalla veneilyä kunnos- 3. Itä-Helsingin kulttuuripuiston ytimessä sapidettäville pääreiteille suojellaan matalan lahden Vartiokylänlahti on Itä-Helsingin kulttuuripuiston ydin- vedenalaista luontoa. tä, jota nostetaan vahvemmin esille. Viher- ja virkistysverkoston kehittäminen tapahtuu samanaikaisesti 9. Tekniset ja taloudelliset suunnitteluperi- uusien alueiden rakentamisen kanssa. Yhtenäinen, aatteet helppokulkuinen ja selkeästi opastettu rantareitti Esirakentaminen Puotilanrannassa ja Rastilanrannas- yhdistää lahden vaihtelevaa ja monipuolista maise- sa tehdään kokonaisuutena, jotta alueen kaavatalou- maa ja opastaa alueen luonnon ja kulttuurihistorian dellinen toteutus ja esirakentaminen voidaan tehdä äärelle. kestävästi. Kytkemällä alueiden rakentamisaikataulut ja massatalous yhteen voidaan merkittävästi pienen- 4. Hiilineutraali ja ilmastonkestävä Vartio- tää alueiden esirakentamiskustannuksia ja esiraken- kylänlahti tamisen päästöjä. Vartiokylänlahdelle rakennetaan hiilineutraalia ja il- mastonkestävää uutta kaupunkia, jossa vähennetään 10. Toteutuksen aikataulu ja vaiheistus mahdollisimman tehokkaasti rakentamisen ja asumi- Kaavarunko laaditaan koko alueelle, jotta voidaan sen kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi maankäytön varmistaa viher- ja virkistysalueiden kehittämi- suunnittelussa sopeudutaan ilmastonmuutoksen sen samanaikaisuus muun rakentamisen kanssa. vaikutuksiin. Puotilanrannan ja Rastilanrannan suunnittelun ja rakentamisen aikataulu kytketään yhteen kasvihuo- 5. Kestävä viherrakenne ja kaupunkiluon- nekaaspäästöjen sekä kaavatalouden osalta kestävän non monimuotoisuus toteutumisen varmistamiseksi. Alueiden toteutuk- Rakentamisessa turvataan Vartiokylänlahden kestävä sessa seurataan Meri-Rastilan kaupunkiuudistuksen viherrakenne ja kaupunkiluonnon monimuotoisuus. edistymistä ja tuetaan sitä oikea-aikaisesti. Rastilan Viheralueiden kytkeytyneisyyttä ylläpidetään ja tu- kartanon alueen asemakaavan valmistelu alkaa yleis- etaan. Meri-Rastilan metsässä ja Broändassa var- kaavan toisessa toteuttamisvaiheessa, kun päätös mistetaan arvokkaiden luonnontilaisten rantojen ja leirintäalueen siirtämisestä on tehty. metsäalueiden säilyminen luonnonsuojelun, luonnon- hoidon ja maisemasuunnittelun keinoin.

10 — Helsingin kaupunki Vartiokylänlahden suunnieluperiaaeet, luonnos 20.4.2020

olemassa oleva rakennus palvelukoreli (koulu, päiväkoti) suunniteltu rakennus matkailuun kehiteävä (Meri-Rastila) alue uusi tai täydenneävä Itä-Helsingin kuluuri- korelialue puiston reii/ rantaraii myöhemmän vaiheen Metsä ja viheralue korelialue Broända (Rastilan kartanon alue) Uusi luonnonsuojelualue

kelluvan rakentamisen etäisyys metroasemalle korelialue 300m / 600m / 900m

Linnavuori

600m

300m

Vanikallio

900m

Puotilan kartano 600m i t it a r

a r Rastilan kartanon alue Puotilanranta 900m

Rastilanranta 300m

Meri-Rastilan metsä

0 100 500 m

Vartiokylänlahden kehityskuva ja suunnitteluperiaatteet, kooste Helsingin kaupunki — 11 1. Houkuttelevaa, elämyksel listä ja kestävää Itä-Helsinkiä

Vartiokylänlahti on ainutlaatuinen paikka Helsingissä: Alueen kehittäminen nostaa esiin Itä-Helsingin luonnonläheinen ja ympäristöltään vaihteleva meren- kulttuuripuistoa ja parantaa sen saavutettavuutta lahti metron varrella, lähellä sekä Itäkeskusta että laajemmalle käyttäjäkunnalle. Puistosta on hyvät Vuosaareen keskustaa. Sinne on mahdollista raken- yhteydet myös seudullisille viheralueille. Harkitulla taa olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen kytkey- ja laadukkaalla rakentamisella voidaan rakentami- tyvää, joukkoliikenneyhteyksien varressa sijaitsevaa sen yhteydessä säilyttää alueen tärkeimmät luonto-, uutta kaupunkia. Vartiokylänlahti voi tarjota tule- kulttuuri- ja virkistysarvot sekä kehittää niitä entistä vaisuudessa merellistä asumista noin 7500 uudelle paremmiksi. asukkaalle. Suunnittelussa huomioidaan alueen ajallinen kerros- Vartiokylänlahdelle rakennetaan meren rannalle tuneisuus, kulttuurihistoria, arvokas luonto ja meren- laadukasta ja monipuolista ulkoilmakaupunkia. Toteu- lahden maiseman ominaispiirteet. Kaupunkikuvassa tetaan kaupunkia, jossa vähähiilisyys, ilmastonkes- merellinen luonto on läsnä myös kaduilla, aukioilla ja tävyys ja kaupunkiluonnon läsnäolo ovat toiminnan pihoilla. Uudet asuinalueet kytkeytyvät osaksi Itä-Hel- lähtökohtia ja kaupunkia, jossa metsät, kartanopuis- singin kulttuuripuiston vaihtelevaa maisemaa. tot ja meri ovat kaikkien saavutettavissa. Asuntotyyppien kirjo vastaa asumisen erilaisiin tar- Uuden maankäytön painopistealueet Vartiokylänlah- peisiin kaikenlaisille asukkaille. Alueet suunnitellaan della ovat Puotilanranta nykyisen Puotilan venesata- AM-ohjelman hallintamuotojakauman mukaisesti, man alueella, Rastilanranta Meri-Rastilan keskustan jotta voidaan torjua alueellista eriarvoistumista ja länsipuolella sekä myöhemmin Rastilan kartanon mahdollistaa sosiaalisesti kestävä kaupunki. alue Rastilan metroaseman pohjoispuolella. Laaduk- kaat ja paikan lähtökohdista suunnitellut Puotilanran- ta, Rastilanranta ja Rastilan kartanon alue lisäävät koko Itä-Helsingin vetovoimaa.

Tiivistyvä verkostokaupunki vs. ulkoilma- kaupunki?

Vartiokylänlahti sijaitsee metron varteen tii- vistyvän kaupungin ja meren solmukohdas- sa, johon muodostuu ainutlaatuinen poten- tiaali merelliselle asumiselle ja 2020-luvun Puotila 10 200 kävijää ilmastonkestävälle, viihtyisälle kaupungille. Suunnittelussa on kuitenkin turvattava

o t alueen kaupunkiluonto ja virkistyskäyttö. s i u Metroasemille merkitty päivittäiset kävijä- p i r määrät vuodelta 2019 (HKL) u u Vuosaari Itäkeskus l 27 700 kävijää 39 900 kävijää u Rastila k 9 600 kävijää in g in ls e -H ä It

12 — Helsingin kaupunki Miten:

→ Uudet rakennukset suunnitellaan ympäristön ominaispiirteet huomioiden. Niiden arkkitehtuuri on monipuolista, vaihtelevaa ja kestävää. Maa- merkkirakennuksia suunnitellaan harkitusti. → Tuetaan uudenlaisia kaupunkikuvallisia ja ekologisia kokeiluja pihoilla, asumisessa sekä rakennusten tilojen käytössä ja jakamisessa → Rantojen, katujen, aukioiden, puistojen ja reittien laadukkaaseen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon panostetaan → Olemassa olevia ja säilyviä Puotilan ja Rastilan kartanoympäristöjä, virkistysalueita, metsiä, ran- ”Rauhallinen, merellinen, edistyksellinen, turvalli- toja ja katuympäristöä kehitetään ja parannetaan suutta luova, yhteisöllinen, tasa-arvoinen, kaunis, uusien alueiden rakentamisen rinnalla. luontoarvoja vaaliva ja huomioiva. Laadukas.”

”Vapaat rannat, avarat maisemat, perinne- maisemien vaaliminen. Puurakentamista ja korkeatasoista arkkitehtuuria, syötäviä kasveja puutarhoihin ja ideoita vanhasta kartanokulttuu- rista sekä viikinkiajoista”

Uudet rakentamisen painopistealueet kytkeytyvät olemassa ole- Lahden ympäristö säilyy pääosin viher- ja virkistysalueena sekä vaan tiiviiseen kaupunkirakenteeseen sillan molemmin puolin. runkoyhteytenä meren ja laajojen metsäalueiden välillä.

Helsingin kaupunki — 13 pysäköintilaitosten katoilla aurinkopaneeleita, viherkat- toja ja liikuntapaikkoja

liiketiloja mm. veneilypalveluille

tiiviitä ja monimuotoisia asuinkortteleita

rantaraitilla kahviloita ja liiketiloja sekä rantakasvillisuutta

venesatama, rannan alata- solla myös talvisäilytystä

kelluvia asuntoja

Ideakuva Puotilanrannan kortteleista

14 — Helsingin kaupunki 2. Kolme erilaista naapurustoa

Uusilla rakennettavilla naapurustoilla Puotilanran- → Rantaraitti suunnitellaan rantapuistoksi, jossa on nalla, Rastilanrannalla ja Rastilan kartanon alueella monipuolista rantaviivaa ja kasvillisuutta. on tunnistettava oma identiteetti.Uudet alueet → Kävely-yhteyttä Vuosaaren sillan ali Puotilaan liittyvät kiinteästi ympäröivään kaupunkiin. Asemien parannetaan. Samoin kehitetään kulkuyhteyksiä läheisyydessä korttelit ovat urbaaneja ja tiiviitä, kun maantasossa Meripellontien ja metroradan yli. taas viheralueisiin liittyvissä kortteleissa rakentaminen on monipuolista ja mittakaavaltaan vaihtelevaa. → Meripellontie rakennetaan viihtyisäksi katuympä- Näkymät lahden molemmin puolin otetaan huomioon ristöksi, jolla on sujuvaa liikkua myös pyöräillen suunnittelussa. ja kävellen. Kadunvarren rakennukset suojaavat eteläpuolisia kortteleita melulta ja liikenteen 2.1 Puotilanranta päästöiltä. Meripellontieltä ja sen pohjoispuolelta avautuu näkymiä merelle katulinjoja ja aukioita pitkin. Puotilanranta on merenrantanaapurusto lähellä Itäkeskuksen palveluita. Puotilanrantaa määrittävät → Itäkeskuksesta saapuessa avautuu näkymä meri ja veneily; siellä voi myös asua veden päällä. Au- merelle. Rakennetaan sujuva kävely-yhteys Itä- kiot, kadut ja rantaraitti avautuvat merelle. Veneet ja keskuksesta Puotilanrantaan ja merelle. Marja- veneilyharrastus eri vuodenaikoina ovat osa Puotilan- niemenpuron ympäristöä kehitetään monipuoli- rannan kaupunkikulttuuria.Puotilanrantaa suunnitel- sen viheralueena. laan noin 3200 asukkaalle. Sen kerrosalapotentiaali → Puotilanrantaan suunnitellaan kelluvaa asumista on noin 145.000 k-m2. ja veden päälle rakentuvia kortteleita. Alueelle suunnitellaan sujuva joukkoliikenne ja → Puotilanrantaan suunnitellaan venesatama, jonka laadukkaat joukkoliikennepysäkit, jotka helpottavat yhteydessä on veneiden huolto- ja nostomahdol- asukkaiden, vierailijoiden ja veneilijöiden liikkumis- lisuus, tankkausmahdollisuus sekä talvisäilytystä ta alueelle. Pysäköinti suunnitellaan kestävästi ja pienissä kaupunkirakenteeseen sovittautuvissa taloudellisesti ja varaudutaan autopaikkojen määrien kokonaisuuksissa. Tavoitteena on n. 400–500 muutokseen tulevaisuudessa. Pysäköinti palvelee venepaikkaa ja 200 talvisäilytyspaikkaa. Talvisäi- myös alueella asioivia ja veneilijöitä. lytyspaikat suunnitellaan pääosin purjeveneille ja suuremmille veneille, joiden kuljetus on hankalaa. Miten: → Autopaikat sijoitetaan ensisijaisesti maanpäälli- → Alue rakennetaan tehokkaasti ja kerrostalovaltai- siin pysäköintilaitoksiin Meripellontien varteen. sesti. Pysäköintiratkaisuissa hyödynnetään vuorottais- pysäköintiä. Rantaan johtaville kaduille suunnitel- → Puotilanrannan itäosaan liikenne- ja vesireittien laan kadunvarsipysäköintiä, joka palvelee myös risteyspaikkaan muodostuu alueen toiminnallinen veneilijöitä ja vierailijoita. keskusta, jonne suunnitellaan korkeampaa rakentamista, veneilyyn liittyviä palveluita ja liiketiloja. → Merivesitulviin varaudutaan rakentamalla turval- liselle rakennuskorkeudelle (nykyinen, tarkentuva → Alueen länsireunalla Marjaniemeen rajautuvalla arvio: +3,44 m vuonna 2100) alueella rakentaminen on pienipiirteisempää. → Rakentamisen mahdollisuuksia tutkitaan myös Meripellontien ja metroradan välisellä alueella. → Pohjakerroksissa erityisesti rantaraitin varrella ja kadunkulmissa on liike-, toimisto-, työ- ja palvelutiloja.

Helsingin kaupunki — 15 Kauniisti ja maisemaan sopivasti rakennettu. Merel- linen rantabulevardi. Maisemakahvila terasseineen. Istumapaikkoja rantaan. Meluvalli autotien meluja estämään. Monimuotoista asumista. Esim. vuokra- hi- tas- ja vapaiden markkinoiden asuntoja. Perheasuntoja (neliöitä) tarvitaan alueella kipeästi. Kauppa myös.

16 — Helsingin kaupunki Puotilanrannan korttelikaavio 1/4000, luonnos 16.4.2020

Helsingin kaupunki — 17 2.2 Rastilanranta Miten: Rastilanrantaan rakennetaan lähitulevaisuuden → Metroaseman läheisyyteen rakennetaan tiiviisti ja ekologista metsäkaupunkia, joka liittyy tiiviisti nykyisissä kortteleissa mahdollistetaan täyden- Meri-Rastilaan. Rastilanranta vahvistaa yhteyttä nysrakentaminen ja purkaminen. Meri-Rastilasta merelle ja kulkuyhteyksiä myös → Märssykujan jatkeena on uuden Rastilanrannan pohjoiseen Rastilan kartanon alueelle. Rastilanrantaa keskusaukio, josta avautuu näkymä puiden lo- suunnitellaan noin 2300 asukkaalle. Sen kerros- mitse Rastilan rantapuistoon ja merelle. Metro- alapotentiaali on noin 120.000 k-m2. aseman läheisyydessä pohjakerroksissa on liike-, toimisto-, työ- ja palvelutiloja. Suunniteltu rakentaminen noudattaa osayleiskaavan tavoitteita, mutta suunnitteluperiaatteissa osayleis- → Rantavyöhyke toimii viher- ja virkistysyhteytenä, kaavan rakentamisalueita on tarkistettu ohjaamalla jonne ei rakenneta asuntoja. rakentamisen painopiste lähemmäksi metroasemaa → Rakentamisen alue rajoittuu kallioharjanteen ja olemassa olevia kortteleita. Näin viheralueita on laelle ja ylärinteille. Etäämpänä metroasemasta pystytty kytkemään toisiinsa ja säilyttämään rannalla rakentamisen mittakaava on vaihtelevampi ja laajempia yhtenäisiä viheralueita ja viheryhteyksiä. asuntotyypeiltään monipuolisempi.

Alueen metsäluonto on läsnä kaduilla ja pihoilla. → Asuntojen suunnittelussa korostetaan asuntojen Viherympäristö suunnitellaan siten, että se tukee yhteyttä ulkotilaan: monipuolisia pihoja, terasseja, kaupungin sopeutumista ilmastonmuutokseen. parvekkeita, kuisteja sekä vaihtelevia näkymiä Muinaisrantakivikko kallion laella säilyy kertomassa asunnoista alueen vanhimmasta historiasta. Sitä ympäröivä → Alueella rakennetaan puusta ja muista vähähiili- luonnonsuojelualue kulkureitteineen suunnitellaan sistä materiaaleista suojaamaan aluetta kulutukselta. → Alueen pihoilla, kaduilla ja aukiolla säilytetään Alueella tutkitaan maalämpöä alueellisena energian- metsäinen luonne. Arvokkaita puita, kalliota ja lähteenä. Reitit ja kadut suunnitellaan ensisijaisesti siirtolohkareita säilytetään ja hyödynnetään kävelijöitä, pyöräilijöitä ja ulkoilijoita silmällä pitäen osana pihoja ja aukioita. Kaduilla ja piha-alueilla ja luonnonarvot turvaten. Pysäköinti järjestetään suositaan metsäkasvillisuutta ja paikallisia lajeja. keskitetysti. Rantavyöhyke säilyy puustoisena. → Korttelipihat suunnitellaan maanvaraisiksi. Hulevesien luonnonmukainen hallinta ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen edesauttavat kaupunkiluonnon sopeutumista ilmastonmuutokseen. → Rastilanrannassa ei ole läpiajoliikennettä. Ran- taan suunnitellaan yhteys huoltoliikenteelle. → Kaavarunkovaiheessa tutkitaan alueen pysäköin- tiratkaisuna keskitettyä kallioluolaa, joka mahdollistaisi laajan alueellisen maalämmön tuotannon. Vaihtoehtona tutkitaan keskitettyihin pysäköinti- taloihin perustuvaa ratkaisua.

Alueelle maltillista rakentamista, mutta niin että rakentaminen ei näy merelle ja merenrannan ja asuinalueen väliin jää riittävä metsäkaistale. Huomioitava alueen luontoar- vo! Vuosaaren metsät on säilytettävä ulkoilureitillä siinä määrin että mahdollinen täydennysrakentaminen ei näy ranta-alueelle ja että rannan ulkoilureittiä kuljettaessa tulee tunne, että on metsässä.

Suunnitteluperiaatteiden korttelien (sininen ääriviiva) sijoittuminen suhteessa osayleiskaavan merkintöihin (yhtenäinen sininen)

18 — Helsingin kaupunki Olemassa olevia kortteleita on mahdollista korottaa tai täydentää.

Aukiolla palveluita. puiden yli aukeaa näkymä merelle. Monimuotoista, maas- toon sovittautuvaa asumista ja metsäpihoja Puurakentamista

Rantaniitty ja tervalepikko

uusi rantapaviljonki ja vierasvenesatama, josta kulku leirintäalueelle Rantaraitti

Ideakuva Rastilanrannan kortteleista

Helsingin kaupunki — 19 Rastilanrannan korttelikaavio 1/4000, luonnos 16.4.2020

20 — Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki — 21 2.3 Rastilan kartanon alue Kävelyetäisyydellä metroasemasta rakentaminen on tehokasta. Kartanopuiston ympärillä rakennusten Aluetta kehitetään mereen, luontoon ja kulttuurihis- korkeus sovitetaan kulttuurihistorialliseen koko- toriaan kytkeytyvän kestävän matkailun alueena sekä naisuuteen. Rakentaminen rajoittuu Rastilanmäen metroasemaan tukeutuvana asuin- ja lähikeskus- itärinteille niin, että lahdelle avautuvan metsän mai- ta-alueena. Rastilan kartanon alueelle suunnitellaan semalliset arvot ja metsäisen selänteen luontoarvot tiivis ja monipuolinen asuinalue, kun leirintäalueen säilytetään. toiminta matkailuajoneuvojen käytössä olevalla alueella siirtyy toisaalle. Rastilan kartanon alueel- Miten: le määritellään matkailun kehittämisvyöhyke, jolla pysyvät matkailutoiminnot ovat mahdollisia. Sen → Vanha kartanolle johtava tielinjaus (Rastilantien ulkopuolella, asuinalueeksi suunnitellulla alueella jatke) muodostaa uuden alueen keskeisen puis- leirintäalueen toiminta voi jatkua yleiskaavan toiseen tokadun. toteuttamisvaiheeseen asti. → Uimaranta, kartanopuisto ja kartano kytketään selkeämmin yhteen. Kulkureittejä alueen läpi pa- Kartanon ympäristössä ajallinen kerrostuneisuus rannetaan. Kartanopuistoa jatketaan Rastilankal- säilytetään ja alueen historia otetaan osaksi uutta lion kortteleihin asti. Rastilanpuro säilyy avoime- kaupunkiympäristöä. Merelle avautuva kartanopuis- na, vaihtelevana purouomana alueen keskellä. to ja siellä virtaava Rastilanpuro kunnostetaan ja siitä muodostetaan uuden naapuruston ydin kaikille → Matkailupalveluita voidaan kehittää vyöhykkeellä, kaupunkilaisille. Rastilan kartanon aluetta suunnitel- joka sijoittuu rantaviivan läheisyyteen metro- laan 2000 asukkaalle. Alueen kerrosalapotentiaali on radalta Rastilanmäelle sekä Rastilan kartanon- noin 100.000 k-m2. puistoon. Alueella mahdollistetaan uudenlaisia, ekologisia matkailupalveluja, joiden lähtökohtana Uusi kaupunginosa liittyy kiinteästi ympäröivään ovat säilyvä metsä- ja rantaluonto ja alueen kult- kaupunkiin. Kartano toimii jatkossakin alueen mat- tuurihistoria. kailun ja tapahtumien keskuksena. Alueella tuetaan → Pysäköinti suunnitellaan ensisijaisesti kortteleihin uudenlaisia matkailukokeiluja ja vapaa-ajan toimintaa, integroituihin keskitettyihin pysäköintitaloihin. jotka sopivat kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön.

Ideasuunnitelma Rastilan kartanopuistosta sisään- käyntinä Rastilan Rantapuistoon. Laura Kakkola 2019

22 — Helsingin kaupunki Rastilan kartanon alueen korttelikaavio 1/4000, luonnos 16.4.2020

Mittasuhteiden pitää pysyä kunnossa niin että alue muodostaa oman yhtenäisen kokonaisuuden, johon kuuluu kartano, saunat, ranta. Tässä kaupungin kannattaisi olla kunnianhimoinen ja tehdä alueesta WOW-paikka - kivat korttelit ja kiva kokonaisuus.

Helsingin kaupunki — 23 3. Itä-Helsingin kulttuuripuiston ytimessä

Vartiokylänlahti on Itä-Helsingin kulttuuripuiston Miten: ytimessä ja sen kulttuuriperintöä, maisemaa ja luon- → Vahvistetaan Itä-Helsingin kulttuuripuiston toa tuodaan asukkaiden ja kaikkien helsinkiläisten luonnetta meren, kulttuurihistorian ja luonnon tietoisuuteen. Itä-Helsingin kulttuuripuisto on yksi vaihtelevana kokonaisuutena. Helsingin viidestä vihersormesta, joka muodostaa tärkeän yhteyden merenrannoilta Mustavuoren → Itä-Helsingin kulttuuripuiston suuntaisia yhteyk- metsiin. Itä-Helsingin kulttuuripuistolla on laajempaa siä pohjoiseen Mustavuoreen ja etelään Ramsin- alueellista merkitystä ekologisena ja kulttuurihisto- niemeen ja Vartiosaaren suuntaan, sekä alueella riallisena kokonaisuutena ja samalla se on olemassa saapumista kehitetään. Puiston sisäisiä yhteyksiä olevien ja uusien kaupunginosien tärkeä virkistysalue. parannetaan opastuksella ja uusilla yhteyksillä. Viher- ja virkistysverkoston kehittäminen tapah- (Viereisen sivun kartalla kohdat 1, 2, 4, 5, 6, 7) tuu samanaikaisesti uusien alueiden rakentamisen → Huollon ja esteettömän liikkumisen kannalta vält- kanssa. tämättömät reitit suojataan tulvimiselta. Herkästi tulviville osuuksille on mahdollista suunnitella Vartiokylänlahden ympäristöä kehitetään ja hoide- kelluvia reittejä, jotka tarjoavat pääsyn veden ja taan rakentamisen rinnalla luonnon, kulttuurihistori- merimaiseman äärelle säilyttäen samalla ruovi- an ja virkistyksen näkökulmasta. Yhtenäinen, helppo- kon elinympäristöjä. (2 ja 6) kulkuinen ja selkeästi opastettu rantareitti yhdistää lahden vaihtelevaa ja monipuolista maisemaa ja → Harkiten ohjattu polkuverkosto, pysähdyspaikat, opastaa alueen luonnon ja kulttuurihistorianäärelle . näköalatasanteet ym. rakenteet virkistyskäytölle Itä-Helsingin kulttuuripuiston kohteet vaihtelevat uu- vähentävät kulutusta herkillä alueilla. (erityisesti denlaisesta urbaanista rantakivikkopuistosta kulttuu- kohdat 7 ja 9) rihistoriallisiin kartanopuistoihin, pienipiirteiseen ja → Arvokkaita luontokohteita ja rannan hiljaisia ja pi- vaihtelevaan rantaruovikkoon ja vanhaan metsään. meitä jaksoja säilytetään jatkossakin ekologisesti merkittävillä alueilla. (9) Vuosaaren sillan alitukset Puotilanrannassa ja Ras- tilassa suunnitellaan helppokulkuisiksi ja viihtyisiksi. → Luonnonarvoiltaan merkittävän Meri-Rastilan Rastilassa sillan alittava reitti rakennetaan ekologi- metsän ja geologisesti merkittävän Meri-Rastilan seksi yhteydeksi yhdistämään sillan etelä- ja pohjois- muinaisrantakivikon luonnonsuojelualueen toteu- puolen elinympäristöjä. Rannan reitit suunnitellaan tuminen varmistetaan asemakaavoituksessa. (7 niin, että ne kestävät tulvia ja voivat peittyä osittain ja 9) veden alle ääritilanteissa. Turvallisuuden kannalta → Varjankanpuiston tervaleppälehdon suoje- tärkeät reitit sijoitetaan ja rakennetaan niin, etteivät lualueen rajaus ja suojelutilanne arvioidaan. (2) ne katkea. Meren äärelle pääsee joka puolella lahtea. Levähdyspaikkoja on riittävästi ja merinäkymät huo- → Luontaisia ruovikkoja ja muuta rantakasvillisuut- mioidaan osana virkistysreittiä. ta säilytetään ja uusia näköalapaikkoja lisätään osana elämyksellisiä luontoreittejä. (3) Itä-Helsingin kulttuuripuistossa kehitetään viherver- kon runkoyhteyttä, ekologisia yhteyksiä ja virkistys- yhteyksiä kokonaisuudessaan ja osana uutta rakentamista. Siellä säilytetään ja pyritään parantamaan alueen monipuolisia elinympäristöjä. Lahden itäinen ranta on metsä- ja puustoisen verkoston runkoyhteys ja läntisen rannan merkitys perustuu erityisesti niitty- verkostoon. Metsäverkoston kehittämisessä huomioidaan laajuuden ja kytkeytyvyyden ohella puuston ikä ja lajiston merkitys ekologian kannalta. Rakentamisen valinnoilla tuetaan monimuotoisen ja mosaiikkimaisen kaupunkiluonnon muodostumista myös kaupunkirakenteen sisällä.

24 — Helsingin kaupunki Itä-Helsingin kulttuuripuisto: Luonto ja virkistys Vartiokylälahden luonto, virkistys ja uudet kehittämisalueet nivoutuvat seudulliseen viherverkostoon liittyväksi kokonaisuudeksi.

Helsingin kaupunki — 25 Miten: → Kulttuurihistoriallisesti merkittävä Rastilan kartano puistoalueineen suojellaan ja kunnostetaan, kun alueelle laaditaan uusi asemakaava. Rastilan- mäellä säilytetään ja hoidetaan myös ekologisesti arvokasta tammimetsää. (Viereisen sivun kartalla kohta 3) → Puotilan kartanon pihaa ja viljelypalstoja kunnostetaan ja hoidetaan alueen maisemallisista ja kulttuurihistoriallisista lähtökohdista. (6) → Vartiokylälahden kulttuurihistoriallisia piirteitä säilytetään täydennysrakennettaessa mm. säilyt- tämällä avoimia maisematiloja (1, 3, 4 ja 6) Uusia näkymiä voidaan avata harkitusti. (2) → Uudet palvelut sovitetaan kulttuuriympäristöön ja merellisen Helsingin ilmeeseen. (4 ja 5)

Kuva 39. Esimerkkiratkaisu Puotilan rantaan. Kelluvan rakentamisen ja tulvatason yläpuolella olevan ranta-alueen väliin jää vyöhyke, jossa vesi saa vaihdella vapaasti. Vyöhyke on maisemallisesti monimuotoinen ja luo virkistysmahdollisuuksia sekä lajistolle elinympäristöjä. Vedenpinta on esitetty v. 2050 ennustetun keskivedenpinnan mukaan +0.26 m.

40 Ilmastonkestävä rantarakentaminen Vartiokylänlahdella

Esimerkkiratkaisu rakennetun ympäristön rantavyöhykkeestä, jossa vesi saa vaihdella vapaasti. Vyöhyke on maisemallisesti monimuotoinen ja luo virkistysmahdollisuuksia sekä lajistolle elinympäristöjä. Ilmastonkestävän rantarakentamisen periaatteet - kohteena Vartioky- länlahti, Nomaji Oy

26 — Helsingin kaupunki Itä-Helsingin kultuuripuisto: Kulttuuri ja vapaa-aika Vartiokylälahden luonto, kulttuurihistoria ja uudet kehittämisalueet nivoutuvat seudulliseen viherverkostoon liittyväksi kokonaisuudeksi.

Helsingin kaupunki — 27 Kuva 23. Esimerkkiratkaisu tulvivalla rantavyöhykkeellä Vartiokylänlahden pohjukassa. Vedenpinta on esitetty v. 2050 ennustetun keskivedenpinnan mukaan +0.26 m.

Kuva 29. Esimerkkiratkaisu Rastilan sillan ympäristöön. Vedenpinta on esitetty v. 2050 ennustetun keskivedenpinnan mukaan +0.26 m.

Kuva yllä: Esimerkkiratkaisu herkästi tulvivan rantavyöhykkeen Kuva alla: Esimerkkiratkaisu Rastilan sillan alikulusta, joka pa- kelluvasta rantareitista, joka mahdollistaa veden äärelle pääsyn rantaa reitin toimintaa ekologisena yhteytenä ja helpottaa kulkua myös ruovikkoisella rannalla. Ilmastonkestävän rantarakentami- vedenpinnan noustessa. Ilmastonkestävän rantarakentamisen sen periaatteet - kohteena Vartiokylänlahti, Nomaji Oy periaatteet - kohteena Vartiokylänlahti, Nomaji Oy

28 — Helsingin kaupunki Vartiokylänlahden ympäristöllä on valtava merkitys alueen asukkaiden ylpeyteen omasta asuinaluees- taan. Toivoisin että varsinkin kulttuuriympäristö säilyisi (kartanot, Puotilan kappeli). Myös luontoarvot ovat merkittäviä, koska alueella on monenlaisia erilaisia luontotyyppejä. Olisi hyvä, että ihmiset pääsisivät tutustumaan niihin paremmin.

Helsingin kaupunki — 29 4. Hiilineutraali ja ilmaston- kestävä Vartiokylänlahti

Vartiokylänlahdelle rakennetaan hiilineutraalia ja kortteli- ja tonttitasoisena ratkaisuna. Myös Puoti- ilmastonkestävää uutta kaupunkia, jossa torjutaan lanrannassa ja Rastilan kartanon alueella ohjataan ilmastonmuutosta vähentämällä mahdollisimman mahdollisimman suureen paikalliseen energiantuo- tehokkaasti rakentamisen, asumisen ja liikenteen tantoon. kasvihuonekaasupäästöjä. Rakennusten rakentamisen ja käytön kasvihuone- Uusien rakennettavien alueiden elinkaaren aikaiset kaasupäästöt arvioidaan ja alueiden suunnittelua kasvihuonekaasupäästöt (khk-päästöt, laskentaole- ja toteuttamista ohjataan niin, että rakentamisen tuksena käytetty 50 vuoden elinkaarta) koostuvat ja energiankulutuksen päästöjä pystytään mer- suurelta osin rakennusten rakentamisesta ja energi- kittävästi vähentämään. Alustavissa alueelle teh- ankulutuksesta, katujen ja tonttien esirakentamisesta dyissä arvioissa runkomateriaalin vähähiilisyydellä, sekä liikenteestä. Vartiokylänlahtea suunnitellessa energiatehokkuuden tehostamisella ja maalämmön arvioidaan rakentamisalueiden elinkaaren aikana hyödyntämisellä voidaan vähentää rakentamisen syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen suuruusluokat ja rakennusten elinkaaren aikaisia khk-päästöjä yli ja selvitetään, mistä merkittävimmät päästöt synty- kolmanneksella. Rakennushankkeet sitoutetaan vät. Tätä tietoa hyödynnetään päästöjen mahdollisim- alueen energiatavoitteisiin, joihin kuuluvat rakennus- man tehokkaseen vähentämiseen. Vartiokylänlahden ten energiatehokkuus, paikallinen energiantuotanto ja suunnittelussa keskitytään toimenpiteisiin, joilla vähähiilinen rakentaminen. kasvihuonekaasupäästöjä saadaan merkittävästi pienennettyä ja joiden avulla on mahdollista saavut- Uusien asuinalueiden pohjarakentamisen kasvihuo- taa hiilineutraalius. Vartiokylänlahden suunnittelussa nekaasupäästöt arvioidaan ja selvitetään, millä toi- kerääntyvää tietoa voidaan hyödyntää myös muussa menpiteillä niihin voidaan tehokkaimmin vaikuttaa. maankäytön suunnittelussa Helsingissä. Tehokkaalla maankäytöllä voidaan vähentää tehtävien täyttöjen ja maanmuokkauksen määrää. Pohjaraken- Puotilanrannan, Rastilanrannan ja Rastilan karta- tamisessa pystytään paikallisella massatasapainon non alueen rakentaminen tiivistää olemassa olevaa hallinnalla pienentämään päästöjä merkittävästi, yhdyskuntarakennetta ja hyödyntää olemassa olevaa mistä on Helsingissä jo aiempia hyviä esimerkkejä. infrastruktuuria ja palveluita. Katuverkosto ja toimiva joukkoliikenne alueella ovat jo olemassa. Metro- Myös metsät sitovat hiilidioksidia eli toimivat hiilinie- asemien läheisyyteen rakentaminen mahdollistaa luina. Metsän kaataminen rakentamisen takia aiheut- kestäviin liikkumistapoihin pohjautuvan elämäntavan taa hiilipäästöjä. Keskimääräisenä arviona metsän ja pienentää uusien alueiden kasvihuonekaasupääs- hiilinielulle voidaan käyttää n. 5 t/CO₂ metsähehtaaril- töjä. Kaupunkirakenteen tiiviys mahdollistaa sujuvan le vuodessa, vaikka luku vaihteleekin puuston mää- kävelyn ja pyöräilyn ensisijaisena liikkumismuotona rän ja iän mukaan paljon. Vartiokylänlahden alueella alueen sisällä sekä lähialueelle. Puotilanrannan ja on nykyisin n. 114 ha metsää (Metsä- ja puustoinen Rastilanrannan liikenteen khk-päästöt arvioidaan ja verkosto, 2019), josta suunnitelluilla rakentamisalu- selvitetään, millä toimenpiteillä asuinalueen liiken- eilla sijaitsee noin 16 ha. Tämän verran metsää sitoo teen päästöihin voidaan tehokkaimmin vaikuttaa. noin 80 t hiilidioksidia vuodessa, mikä vastaa noin kahdeksan keskivertosuomalaisen vuosittaista hiili- Lämmitys on Helsingissä suurin yksittäinen tekijä jalanjälkeä (Sitra). Vartiokylänlahden metsien arvot asuinalueen kasvihuonekaasupäästöjen muodostumi- liittyvätkin ensisijaisesti niiden ekologiseen moni- sessa. Sitä voidaan merkittävästi pienentää paikalli- muotoisuuteen, ihmisten virkistysmahdollisuuksiin sella tai kaupunkitason uusiutuvalla ja vähäpäästöi- ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, hiilinieluina sellä energiantuotannolla. Alustavan arvion mukaan niiden vaikutus on pieni. alueella maalämmön maksimaalisella hyödyntämisellä on mahdollista tuottaa noin 30–60% päästövähennys Miten: verrattuna tavanomaiseen kaukolämpöratkaisuun. → Kannustetaan auton käytön vähentämiseen suju- Rastilanrannassa tutkitaan jatkosuunnittelussa eri- villa kävely- ja pyöräilyreiteillä tyisesti maalämpöpotentiaalia sekä keskitettynä että

30 — Helsingin kaupunki → Pysäköinnin määrä suunnitellaan voimassa olevan ohjeen mukaisesti hyödyntäen myös paikalli- 1. Esimerkki alueellisesta energiantuotannosta: sia vähentämiskeinoja. Rastilanrannan kallioluola

→ Hyödynnetään Rastilanrannan maalämpöpoten- Mikäli pysäköintiä varten rakennetaan kallioluola, voi tiaalia. Alueellisesti toteutetuilla lämpökaivoilla se toimia myös alueellisena maalämpöjärjestelmänä. pystytään alustavan arvion mukaan tuottamaan Kallioluolaan porataan lämpökaivoja noin 20m välein noin 30−50% Rastilanrannan lämmöntarpeesta. ja rakennetaan oma lämpöverkko, joka voidaan yhdis- (esimerkki 1). tää myös kaukolämpöverkkoon. Verkostoa on mah- → Mahdollistetaan maalämmön kortteli- ja tontti- dollista hyödyntää myös alueelliseen jäähdytykseen. kohtainen tuotanto: energiapaalut, vesilämpö- Alustavan arvion mukaan luolan maalämpöjärjestel- pumput. mällä pystyttäisiin tuottamaan noin 30−50% Rasti- lanrannan lämmöntarpeesta. Maalämpöjärjestelmää → Alueiden energiankulutusta pystytään laskemaan on mahdollista käyttää myös päästöperusteisesti: alueen sisäisellä matalalämpöisillä kaukolämpö- Maalämpöenergia otetaan käyttöön silloin kun läm- verkolla ja jäteveden lämmöntalteenotolla. mityskaudella on odotettavissa kaikkein suurimmat → Tuotetaan aurinkosähköä rakennuksissa. lämmöntuotannon päästöt koko kaukolämpöjärjestel- mässä. Päästöperusteisella ratkaisulla on tarkoitus → Alueelliset pysäköintitalot valjastetaan alueelli- vaikuttaa erityisesti talvikauden päästöihin. Päästö- seen energiantuotantoon (esimerkki 2). ohjattu maalämpö vähentää päästöjä vielä 40 % ver- → Rakennukset tehdään puurunkoisina tai käyte- rattuna tavanomaiseen maalämpöön. Hajauttamalla tään vähähiilisiä materiaaleja (tuotekehityksen energiantuotantoa voidaan tuottaa alueille omia riip- nopeus ja rakentamisajankohta huomioiden). pumattomia lämmitysjärjestelmiä tai tuottaa energiaa koko kaupungin verkkoon. Maalämmön maksimaali- → Maamassojen kuljetus minimoidaan ja hyödyn- sella hyödyntäminen on mahdollista tuottaa noin 30- netään Rastilanrannan louhetta Puotilanrannan 60% päästövähennyksen verrattuna tavanomaiseen maatäytöissä. kaukolämpöratkaisuun (Rastilanranta, alueellinen → Puisto- ja ranta-alueilla käytetään puupaalutusta energiajärjestelmä, Helen Oy 23.3.2020). aina kun teknisesti mahdollista. → Tutkitaan vähähiilisen betonin käyttömahdolli- suuksia esirakentamisen päästöjen vähentämi- 2. Esimerkki alueellisesta energiantuotannosta: seksi. Parkkisähkö

Nyt ja tulevaisuudessa rakennettava kaupunki on Parkkisähkö hyödyntää alueen pysäköintiratkaisun suunniteltava siten, että se kestää myös muuttuvassa käyttämää tilaa yhteisen energiatuotannon tarpeisiin. ilmastossa. Hiilipäästöjen nopean vähentämisen li- Maaperästä saadaan geoenergiaa 2 km lämpökai- säksi ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen voilla, joiden etäisyys toisiinsa on minimissään 50m. on tärkeää. Seuraavilla toimenpide-ehdotuksilla ei ole Kaivot sijoitetaan rakennuksen nurkkiin. Aurinkosäh- suurta vaikutusta alueen khk-päästöihin, mutta ne köä tuotetaan katon ja/tai julkisivun aurinkopanee- ovat merkittäviä alueiden elinkaaren ja ilmastonkes- leilla. Sähköistyvän liikenteen tarpeet huomioidaan tävyyden näkökulmasta. tilaratkaisuissa ja lataukseen käytetään ensisijaisesti oman aurinkovoimalan uusiutuvaa energiaa. Virtuaa- Miten: liakun avulla aurinkoenergiaa syötetään myös suo- raan verkkoon, jolloin kaikki tuotettu energia saadaan → Suunnittelussa ja tontinluovutuksessa edelly- hyötykäyttöön. tetään ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastonkestävyyteen tähtääviä toimia: hulevesien hallintaa, maanvaraisia pihoja ja imeyttäviä pintoja, monipuolista kaupunkivihreää, jolla on viilentävä vaikutus pienilmastoon sekä rakennus- tekniikan sopeuttamista muuttuviin sääolosuhtei- Toivoisin alueesta ekologisen asumisen pilottialuetta, jossa siin. voisi olla vaikkapa: taloyhtiö- tai aluekohtaiset maalämpökai- vot, puurakentamista, sekä kerrostaloja että kaupunkimais- → Olemassa olevaa puustoa säilytetään ja kasvil- ta pientaloasumista, tontteja yhteisörakentamiselle, yhteis- lisuuden ja maaperän hiilinieluja ylläpidetään tiloja pyörien ja muiden tavaroiden säilytykseen ja huoltoon, pikaraitiotie tai edes tiheästi kulkeva bussi Itäkeskukseen. pihoilla ja viheralueilla. Uusia ulkotiloja ei yliraken- netta, vaan säilytetään olemassa olevia luonnon- arvoja.

Helsingin kaupunki — 31 5. Kestävä viherrakenne ja kaupunkiluonnon monimuotoisuus Vartiokylänlahdella on arvokasta kaupunkiluontoa, Miten: jonka tihentymät ovat lahden pohjukassa sekä Rasti- → Rastilan sillan alituksen toimintaa osana ekologis- lan ja Meri-Rastilan metsäselänteillä. Uusien rakenta- ta ja virkistysyhteyttä parannetaan suunnittele- misalueiden suunnittelussa turvataan kaupunkiluon- malla siihen rinnakkaisia, tulvatilanteissa toimivia non monimuotoisuutta ja lievennetään rakentamisen reittejä ja monipuolisempia biotooppeja. haittavaikutuksia. → Lahteen laskevien uomien varteen ja hulevesien Vartiokylänlahdella ylläpidetään yhtenäistä viher- purkupisteisiin toteutetaan laskeutusaltaita ja ja virkistysalueverkostoa, joka toimii ekologisena kosteikkoja, jotka pidättävät ravinteita ja kiintoai- yhteytenä. Viheralueiden kytkeytyneisyyttä tuetaan nesta. parantamalla yhteyden heikosti toimivia kohtia. Tekeil- → Luonnontilaiset rannat säilytetään ja rantavyö- lä olevassa Vartiokylänlahden kaupunkiekologisessa hykkeen elinympäristöjä parannetaan. suunnitelmassa arvioidaan rakentamisen luonto- vaikutuksia ja esitetään keinoja, joilla voidaan tukea → Varaudutaan merenpinnan lyhyen ja pitkän alueen luonnonympäristöjen monimuotoisuuden aikavälin muutoksiin myös rantaluonnon näkökul- säilymistä. masta. → Tuetaan tammimetsän levittäytymistä Rastilan Esiin nousseita avainteemoja kaupunkiekologisessa kartanon ympäristössä suunnitelmassa ovat vieraslajien hallinta, rantojen sopeutuminen ilmastonmuutokseen, sillan alikulku- → Rakennusalueiden ja viheralueiden reunavyöhyk- jen ekologisten yhteyksien vahvistaminen, purojen keet suunnitellaan siten, että puut sopeutuvat kunnostaminen, niittyverkoston kehittäminen, raken- rakentamisen aiheuttamiin pienilmaston muutok- tamisen sovittaminen kaupunkiluontoon vaihettumis- siin. vyöhykkeiden avulla, kookkaan puuston vaaliminen → Säilyvää puustoa suojataan tuulilta ja pienilmas- ja uusien elinympäristöjen tekeminen rakennettuun ton muutoksilta korttelien sijoittelulla ja valmen- ympäristöön. nuksella.

Korvaavilla toimenpiteillä rakentamisalueiden ulko- → Urbaanit luontotilat uusien naapurustojen sisällä puolella voidaan lieventää rakentamisen aiheuttamia toimivat osana ekologisia yhteyksiä menetyksiä mm. Meri-Rastilan metsäalueella. Kor- → Kaadettavia puita siirretään säilyville metsäalueil- vaavat toimenpiteet eivät korvaa menetettyjä elinym- le lahopuuksi parantamaan säilyvien metsien päristöjä ja luontoarvoja yksi yhteen, vaan edistävät monimuotoisuutta. luonnon monimuotoisuutta toisilla tavoilla Vartioky- länlahden potentiaaliin tukeutuen. → Asemakaavoja laadittaessa laaditaan ja tarkennetaan luontoselvityksiä tunnistetuilta arvokkail- ta alueilta ja tarkennetaan suunnitelmia niiden pohjalta.

Tämä osa suunnitteluperiaatteita täydentyy vielä Jäin alueelle, koska ihastuin - suorastaan rakastuin kaupunkiekologisen suunnitelman valmistuttua. - sen rosoiseen, kauniiseen ja vivahteikkaaseen luontoon, historiaan ja nykyisiin asukkaisiin. Ainutlaatui- nen Vartiokylänlahti tulee säilyttää, kartano-alueet ja huvila-alueet suojella ja kertoa niistä tulevillekin suku- polville. Jos nyt nämä pilaamme, emme saa niitä enää koskaan takaisin. Haastan kaikki suunnittelijat kulke- maan Rastilan ja Meri-Rastilan alueen metsäpoluilla eri vuodenaikoina, aistimaan ihanan tuulahduksen villiä luontoa urbaanin kaupungin keskellä. Mesian- gervot, lepät, männyt, kuuset, muinaisrannikot.

32 — Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki — 33 6. Kestävä liikkuminen

Kävely ja pyöräilyä priorisoidaan Vartiokylänlahdel- Miten: la. Kävely- ja pyöräilyverkostot rakennetaan yhte- → Kävely-yhteyksiä parannetaan Itäkeskuksesta ja näisiksi, sujuviksi ja houkutteleviksi. Pyöräilybaana metroasemilta Vartiokylänlahdelle poistamalla yhdistää uudet alueet Vuosaareen, Itäkeskukseen esteitä ja parantamalla kulkuyhteyttä Rastilan ja muualle kaupunkiin. Itä-Helsingin kulttuuripuiston metroasemalta rantaan Vuotien molemmin puolin saavutettavuuden ja sisäisten reittien parantaminen ja lisääminen kannustaa liikkumiseen kodin lähellä. → Yhteydet jalankulku- ja pyöräilysillalle tehdään toimiviksi molemmin puolin Vuosaaren siltaa. Uudet asuinalueet suunnitellaan olemassa olevien Suunnitellaan yhteys alikululta jalankulun ja pyö- joukkoliikenneyhteyksien ympärille. Rastilanran- räilyn sillalle Rastilassa. nassa ja Rastilan kartanon alueella joukkoliikenteen → Kasvillisuus ja katupuut ovat tärkeä osa katujen ja runkona on metro ja bussin runkolinja. Alueen katu- reittien suunnittelua. verkossa ja joukkoliikenteessä varaudutaan asukas- määrän kasvuun. → Itä-Helsingin kulttuuripuistosta suunnitellaan yhteydet pyöräilybaanalle. Pysäkit suunnitellaan houkutteleviksi ja sujuviksi. → Puotilanrannan ja Rastilanrannan välinen liikkumi- Laadukkaat joukkoliikennepysäkit tekevät julkisesta nen tehdään sujuvaksi ja miellyttäväksi kävellen, liikenteestä sujuvaa ja mahdollistavat autoriippumat- pyöräillen ja joukkoliikenteellä. toman asumisen ja liikkumisen. → Joukkoliikenteen solmukohtiin Puotilanrannassa ja metroasemalla suunnitellaan laadukas pyörien liityntäpysäköinti. → Puotilanrantaan suunnitellaan joustava ja nopea viimeisen kilometrin joukkoliikenneratkaisu, joka kytkee alueen sujuvasti Itäkeskuksen kautta metro- ja pikaraitiotieverkostoon. → Pysäköinti uusilla rakentamisaluilla ratkaistaan keskitetysti. Pysäköinnin määrä suunnitellaan voimassa olevan ohjeen mukaisesti hyödyntäen paikallisia vähentämiskeinoja. Kannustetaan auton käytön vähentämiseen.

Vartiokylänlahti on kuin itäinen Töölönlahti. Vartiokylänlahden leikillä on säästä ja vuoden- ajasta riippumatta paljon ulkoilijoita; lenkkeilijöi- tä, kävelijöitä, pyöräilijöitä, koiran ulkoiluttajia. Kevyen liikenteen silta on hyvä ja lisää liikkujia entisestään.

34 — Helsingin kaupunki Vartiokylänlahden kävelyverkko Vartiokylänlahden pyöräliikenteen verkko

Vartiokylänlahden joukkoliikenne Vartiokylänlahden liikenneväylät ja pysäköinti

Helsingin kaupunki — 35 7. Palvelut, kauppa ja matkailu osana ulkoilmakaupunkia

Alueet suunnitellaan toiminnallisesti monipuolisiksi. Miten: Asuntojen lisäksi uusille alueille suunnitellaan liike-, → A. maantasossa liike-, työ- ja palvelutiloja työ- ja palvelutiloja sekä tiloja matkailulle ja veneilyl- le. Liiketilojen kerrosalapotentiaali on n. 16.500 k-m2 → Rakennusten tilasuunnittelussa tavoitellaan ja sen painopiste on Puotilanrannan keskuskortte- pitkää elinkaarta ja joustavia tilaratkaisuita, jotka leissa sekä Rastilan metroaseman ympäristössä. mahdollistavat käyttötarkoituksen muutoksia rakennusten elinkaaren aikana. Rakennusten Toimiva julkinen palveluverkko on osa toimin- maantasokerroksiin suunnitellaan liiketilaa ja nallisesti monipuolista kaupunkia. Asuinalueilla monipuolisesti käytettävää joustotilaa varaudutaan asukasmäärän kasvun myötä kolmen → B. päiväkotien ja koulujen mahdollinen sijainti päiväkodin rakentamiseen sekä Rastilassa koulurakennuksen laajentamiseen. Puotilanrannassa va- → C. Rastilan matkailun kehittämisvyöhyke, jonne raudutaan myös siihen, että sinne on tulevaisuudessa suunnitellaan kestävää teltta- ja mökkimatkailua. suunniteltavissa koulu. Meri-Rastilaan rakennetaan Rastilassa voidaan tehdä mahdolliseksi kokeiluja vuosina 2024–2026 Merilahden peruskoulu, päiväkoti uusille toimijoille: kävelymatkan päässä metro- ja nuorisotilat, joiden mitoituksessa on otettu huo- asemalta sijaitseva Rastilan uimaranta voi toimia mioon myös Rastilanrannan tulevat asukkaat. kokeilualustana monipuolisille uusille uimaranto- jen palveluille, jotka palvelevat sekä kaupunkilai- Puotilanrannassa varataan tilaa veneilyyn ja merelli- sia ja matkailijoita seen matkailuun liittyvään liiketoimintaan ja veneilyn → D. Rastilan uimarannan talviuintipaikkaa kehite- huoltopalveluille. Rastilassa varataan tilaa matkailu- tään ja palveluja parannetaan palvelujen kehittämiselle. Rastilan kartanon keskeistä roolia alueella vahvistetaan avaamalla kartanonpuisto → E. kehitettävä lähiliikuntapaikka tai merellinen paremmin osaksi rantaa ja julkista viheraluetta. palvelu, uusi laituri → F. Puotilan uimarannan yhteyteen suunnitellaan Rantareitin varrelle kehitetään vapaa-ajan palveluita kahvila- ja vapaa-ajanpalveluita Itä-Helsingin kulttuuripuiston kohokohtina. Keskeisil- le, helposti saavutettaville paikoille sillan molemmin → Uusien asuinalueiden ranta-alueille suunnitellaan puolin mahdollistetaan kahviloiden, matkailun ja yleisiä rantasaunoja vapaa-ajan palvelujen rakentaminen. → Alueen elinvoimaisuutta kehitetään yhteistyös- sä alueen toimijoiden kanssa. Kaavarunkotyötä viedään eteenpäin vuorovaikutuksessa alueella toimivien yritysten ja asukkaiden kanssa

Ideasuunnitelma Rastilan uimarannan uudesta ranta paviljongista rantaraitin varrella. Laura Kakkonen 2019

36 — Helsingin kaupunki Vartiokylänlahden ympäristön tärkeimmät yleiset ja kaupalliset palvelut

Helsingin kaupunki — 37 38 — Helsingin kaupunki Telttailua Vuosaaressa, valokuva: Natura Viva / Materialbank Helsinki

Helsingin kaupunki — 39 8. Ulkoilmakaupungissa nautitaan merestä

Kaikilla on pääsy veden äärelle eri puolella Vartio- Miten: kylänlahtea. Vartiokylänlahdella voi veneillä, uida, → G. Rastilanrantaan suunnitellaan asukasvene- kalastaa, tarkkailla luontoa ja oleilla veden äärellä. paikkojen lisäksi vierasvenesatama, joka on Vartiokylänlahdella nostetaan Itä-Helsingin rannat yhteydessä leirintäalueen palveluihin esiin ja tuetaan merellisen strategian toteuttamista. Alueella kehitetään merellisiä vapaa-ajan palveluita, → H. Puotilanrantaan suunnitellaan toimivat laituri- mutta myös suojellaan meriluontoa ja huomioidaan järjestelyt liityntäalueineen, joiden yhteydessä on sen edellytykset sopeutua ilmastonmuutokseen. veneiden huolto- ja nostomahdollisuus, tankkaus- Rantareitti rakennetaan yhtenäiseksi ja helppokulkui- mahdollisuus sekä yhteyslaituri. seksi ja kytketään osaksi koko kaupungin rantareittiä → J. Puotilanrannassa on venepaikkoja sekä yhtenäisellä opastuksella. talvisäilytystä pienissä kaupunkirakenteeseen sovittautuvissa kokonaisuuksissa. Tavoitteena on Puotilanrannasta aukeaa uusi yhteys Itäiseen saa- n. 400–500 venepaikkaa ja n. 200 talvisäilytys- ristoon. Puotilanrannassa veneily on keskeinen osa paikkaa. Talvisäilytyspaikat suunnitellaan pääosin uutta naapurustoa. Venepaikkoja alueella on sekä purjeveneille ja suuremmille veneille, joiden kulje- venekerhoille että asukkaille. Venesataman palvelut tus on hankalaa ovat monipuoliset ja ne palvelevat alueella nykyisin toimivia venekerhoja sekä uusia asukkaita ja matkai- → K. Alueen merkittävät venesatamat. Talvisäilytystä lijat Maarlahdessa, Puotilanrannassa, Leppäniemessä . ja Lokitiellä. Rannat ovat kaikkien käyttäjäryhmien käytössä. → Veneiden ja talvisäilytyksen uusia sijaintipaikkoja Vartiokylänlahden pienvenesatamissa ja säilyvillä Helsingissä ratkotaan osana merellistä strategi- talvisäilytysalueilla kehitetään alueen yleisilmettä ja aa. Mahdollisten poistuvien vene- ja talvisäilytys- alueiden virkistyskäyttöä. Satamatoiminnassa mini- paikkojen korvaava sijainti päätetään myöhem- moidaan ympäristöhaitat. min, ei suunnitteluperiaatteiden yhteydessä. Vedenalaista luontoa ja rannan luontoarvoja suojel- → L. Lahden eri puolille rakennetaan uusia laiturei- laan säilyttämällä luonnonhoidolla erilaisia rantabio- ta ja reittejä, jotka mahdollistavat veden äärelle tooppeja sekä ohjaamalla veneilyä kunnossapidettä- pääsyn kaikille ville reiteille. → Ruoppaukset keskitetään tärkeimmille veneväylil- le ja satama-alueille. Ruoppausten ajankohdassa ja toteutuksessa huomioidaan vaikutukset alueen vedenlaatuun, sameuteen ja vedenalaiseen luontoon.

Koko perheen ja koko päivän virkistysalue, jossa on yhteisöllisyyttä, tekemistä, tapahtumia ja palveluita. Eniten kaipaisi lisäksi rantaan asti vedet- tyä vesiverkostoa, joka mahdollistaisi suihkut, saunatilat, vesivessat ja terassi & kahvilapalve- lut. Tärkeintä että ranta palveluineen on kaikille avoin eikä ihan kylkeen tehdä asuinrakennusta. Itä-Helsingissä merellisyys ja siitä nauttiminen kuuluu kaikille.

40 — Helsingin kaupunki Vartiokylänlahden ympäristön tärkeimmät venesatamat ja merelliset palvelut

Helsingin kaupunki — 41 9. Tekniset ja taloudelliset suunnitteluperiaatteet

Yhdyskuntatekninen huolto Ympäristöhäiriöt

Yhdyskuntateknisen huollon järjestelmät suunnitel- Asuinalueiden suunnittelua ohjataan meluntorjun- laan palvelemaan alueiden tulevia asukkaita ja toimi- tatarpeen arvioinnin ja toteutustavan suunnittelun joita. Kunnallisteknisen huollon järjestelmät tarjoavat keinoin ratkaisuihin, joissa tie- ja raideliikenteen puhtaan vedentoimituksen varmistamisen lisäksi luomat meluolosuhteet sekä asumistoimintojen että jätevesien asianmukaisen ja toimivan poisjohtamisen virkistysalueiden osalta ovat hyväksyttävät. Metro- sekä lämmön ja sähkön toimivat verkostot. Alueet radan läheisyyteen suunniteltaessa arvioidaan myös suunnitellaan suojaan merivesitulvilta ja meriveden- värähtelyntorjuntatarve ja tarvittaessa selvitetään pinnan nousulta. Alueellisen kuivatuksen toimivuus tavat sen vaikutusten torjumiseksi. varmistetaan myös rankkasadetilanteissa. Verkosto- jen suunnittelussa pyritään taloudellisiin ratkaisuihin Toimintojen sijoittamisessa Meripellontien ja Vuotien ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen läheisyyteen otetaan huomioon liikenneperäiset ilman näkökulmat huomioon ottaen. epäpuhtaudet.

Maaperä Yhdyskuntatalous

Rakentamisalueet vaihtelevat voimakkaasti raken- Suunnittelualueella sijaitsee taloudellisesta näkökul- nettavuudeltaan. Alueiden suunnitteluun tuodaan masta katsottaessa erilaisia alueita. Puotilanranta maaperän geotekninen laatu yhdeksi valittavien on lähtökohdiltaan taloudellisesti haastava. Alueen ratkaisujen merkittäväksi taustatiedoksi. Maaperän asuinkäyttöön valjastaminen vaatii mittavia esiraken- rakennettavuus otetaan huomioon maankäyttöratkai- tamistoimenpiteitä. Rastilanranta on lähtökohdiltaan suja valittaessa. Geoteknisella suunnittelulla pyritään rakentamiseen hyvin soveltuvaa aluetta ja Rastilan osaltaan myös varmistamaan sekä teknisesti että kartanon alue on taloudellisessa mielessä varsin taloudellisesti toteutuskelpoiset maankäyttösuunni- tavanomaista rakentamisaluetta. telmat. Tavoitteena on luoda yhdyskunta- sekä yhteiskunta- Maaperän pilaantuneisuuteen liittyvässä suunnitte- taloudellisesti kestävää ja toimivaa kaupunkiraken- lussa pyritään terveellisen asuinympäristön varmis- netta sekä mahdollistaa edellytykset monipuolisen tamisen lisäksi löytämään riskinarviointiin perustuen asuntotuotannon toteuttamiselle.Alueen laajuuden ratkaisuja, joilla minimoidaan alueen rakentamisessa ja vaihtelevuuden takia alueen taloutta on tarkoi- syntyviä käsittelyä vaativia maa-aineksia. Meren- tuksenmukaista tarkastella kokonaisuutena. Alueen pohjan sedimenttien käsittelyn suunnittelu perustuu suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota tehtäviin haitta-ainetutkimuksiin. Puotilanrannan esirakentamisen taloudellisuuteen sekä sen vaiheistukseen ja yhteensovitukseen Rasti- Suunnittelussa hyödynnetään alueen maaperän luo- lanrannan esirakentamisen kanssa. mia mahdollisuuksia esimerkiksi kalliotilojen sijoitta- miselle tai maalämmön hyödyntämiselle. Kallioresurs- Puotilanrannan esirakentaminen on kustannuksiltaan sien hyödyntämisen mahdollisuuksia arvioitaessa selkeästi suurin investointi alueella, alustavasti noin yhtenä merkittävänä kriteerinä suunnittelussa pide- 60-70 milj. euroa. Alueen esirakentamisen kustannuk- tään taloudellista toteutuskelpoisuutta. Suunnitte- set on laskettu olettaen, että täytöt tehdään ostolou- lussa arvioidaan alueiden rakentamisessa syntyvien heella. Suunnitteluperiaatteiden mukaisesti tavoit- ja tarvittavien maa-ainesten määriä ja tarkastellaan teena on, että Puotilanrannan esirakentamisessa maa-ainesmääriä koko alueen osalta. pystyttäisiin hyödyntämään Rastilanrannasta saata- vaa louhetta sekä muita kaupungin louhintahankkeita. Näillä Puotilanrannan esirakentamisen kustannukset laskisivat merkittävästi tässä esitetystä.

42 — Helsingin kaupunki Suunnitteluperiaatteiden yhteydessä lasketun talou Miten: dellisen yhtälön kehittämisen näkökulmasta tulisi → Esirakentaminen Puotilanrannassa ja Rasti- harkita Rastilanrannan ja Rastilan kartanon alueelle lanrannassa tulee tehdä kokonaisuutena, jotta suunniteltavan kerrosalan määrää. Näillä alueilla voi- alueen kaavataloudellinen toteutus ja esirakenta- daan kohtuullisilla investointikustannuksilla tuottaa minen voidaan tehdä kestävästi. Kytkemällä aluei- lisää kerrosalaa ja siten nostaa kaupungille kertyviä den rakentamisaikataulujen ja massatalouden tuloja. Puotilanrannan alueella kerrosalaa lisäämällä hallinta yhteen voidaan merkittävästi pienentää tai vähentämällä ei voida yhtä merkittävästi vaikuttaa alueiden esirakentamiskustannuksia ja esiraken- Puotilanrannan tai koko alueen taloudellisuuteen, tamisen päästöjä sekä tehdä vähäpäästöinen koska esirakentamiskustannukset seuraavat alueen energiantuotanto mahdolliseksi. rakentamisen laajuutta. → Kunnallistekninen yleissuunnitelma laaditaan Alueen suunnittelua ohjataan niin, että alueesta rakennettavien alueiden lisäksi niille osille Var- muodostuu taloudellisesti kestävä kokonaisuus. Siksi tiokylänlahden ympäristöä, jossa se on tarpeen jo suunnitteluperiaatteiden yhteydessä on laadittu hulevesien hallinnan tai merivesitulvien torjunnan kolmen rakennettavan kokonaisuuden (Puotilanranta, näkökulmasta. Rastilanranta ja Rastilan kartanon alue) osalta alusta- → Merenpinnan kohoamisen kannalta turvallinen vat kaavatalouslaskelmat. rakentamiskorkeus alueella otetaan huomioon uusissa suunnitelmissa. Yhteenveto laskelmista: → Puotilanrannan korttelirakenne suunnitellaan Investoinnit: n. 140–150 milj. euroa tehokkaaksi, jotta tehtävien täyttöjen määrä saa- Rakennusoikeuden arvo: n. 180–190 milj. euroa daan pidettyä mahdollisimman pienenä. → Suunnittelualueen erilaisten maankäyttötoimin- Edellä esitetyt kustannusarviot ovat suuntaa antavia tojen esirakentamistapoja vertaillessa otetaan ja perustuvat tämän hetken maankäyttömalleihin. huomioon rantojen alueellisen vakavuuden ja Kustannusarviot täsmentyvät kaavatyön edetessä. tulvasuojausnäkökulmien lisäksi esirakentamisen Kaupungille kertyvä rakennusoikeuden arvon las- päästöt ja kuormitus ympäristölle. kenta perustuu AM-ohjelman mukaiseen hallinta- ja rahoitusmuotojakaumaan. → Puotilanrannassa maaperän ja sedimenttien pilaantuneisuus selvitetään ennen pohjarakenta- Kustannusarviot eivät sisällä mahdollisia alueellisia misen jatkosuunnittelua. tulvasuojeluun liittyviä kustannuksia, pilaantuneiden → Suunnittelun yhteydessä arvioidaan Puotilan- sedimenttien kustannuksia, viher- ja rantareittien rannan täyttöjen vaikutuksia Vartiokylänlahden kustannuksia, yhdyskuntateknisen huollon verkosto- vedenlaatuun sekä vaihtuvuuteen ja tarvittaessa jen rakentamiskustannuksia jotka pääosin kertyvät laaditaan virtausmallinnus. verkostojen haltijoille, pysäköintiratkaisujen kustannuksia, väliaikaisratkaisujen kustannuksia tai olemas- → Rastilanrannassa, Puotilanrannassa ja Rastilan sa olevien rakennusten ja rakenteiden purkamista. kartanon alueella hyödynnetään maalämpöre- Suunnittelussa kiinnitetään huomiota eri pysäköinti- surssia energiantuotantoon. ratkaisujen taloudellisuuteen sekä toteutettavuuteen. → Taloudellista toteutuskelpoisuutta arvioidaan Pysäköintiratkaisuiden on suunniteltu perustuvan koko suunnitteluprosessin ajan ja kokonaistalou- pääosin maanpäällisiin keskitettyihin pysäköintita- dellisuus on suunnitteluratkaisujen yksi arviointi- loihin. Rastilanrannan alueella tutkitaan kalliopysä- kriteeri. köintiä vaihtoehtoisena ratkaisuna maanpäällisille pysäköintitaloille. Taloudelliset haasteet kalliopysä- köinnin suhteen ovat tiedossa. Pysäköintiratkaisut täsmentyvät suunnittelun edetessä.

Helsingin kaupunki — 43 10. Toteutuksen aikataulu ja vaiheistus

Kaavarunko laaditaan koko suunnitteluperiaatteiden Miten: alueelle, jotta voidaan varmistaa viher- ja virkistysalu- → Kaavarunko laaditaan koko suunnitteluperiaattei- eiden toteutumisen samanaikaisuus muun rakenta- den alueelle misen kanssa. → Puotilanrannalle ja Rastilanrannalle laaditaan yh- Puotilanrannan ja Rastilanrannan suunnittelun ja teinen asemakaava, jonka laatiminen aloitetaan, rakentamisen aikataulu kytketään yhteen kasvihuone- kun kaavarunko on hyväksytty kaasupäästöjen sekä kaavatalouden osalta kestävän → Rastilan matkailun kehittämisvyöhykkeelle toteutumisen varmistamiseksi. voidaan suunnitella pysyvää matkailutoimintaa. Koko nykyisellä leirintäalueella toiminta voi jatkua Alueiden toteutuksessa seurataan Meri-Rastilan yleiskaavan toiseen toteuttamisvaiheeseen asti. kaupunkiuudistuksen edistymistä ja Itäkeskuksen kehittymistä ja tuetaan niitä oikea-aikaisesti myös → Rastilan kartanon alueen asemakaavan valmis- Vartiokylänlahden suunnittelulla. telu alkaa yleiskaavan toisessa toteuttamisvaiheessa 2030-luvulla, kun päätös leirintäalueen Rastilan kartanon alueen asemakaavan valmistelu toiminnan siirtämisestä on tehty. alkaa myöhemmässä vaiheessa, kun päätös leirintä- → Laahemmat viheralueisiin liittyvät totuetuvat pää- alueen siirtämisestä on tehty. osin ympäröivien asemakaavojen yhteydessä.

2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050

Vartiokylänlahden kaavarunko Rastilanrannan ja Puotilanrannan asemakaava

1. Rastilanrannan ja Puotilanrannan rakentaminen voi alkaa 2. Vartiokylänlahden viher- virkistysalueiden toteuttaminen alkaa

3. Meri-Rastilan kaupunkiuudistus toteutuu vaiheittain

4. Matkailutoimintaa laajennetaan ja kehitetään Rastilan matkailun kehittämisvyöhykkeellä

Leirintäalueen toiminta jatkuu 5. Rastilan kartanon alueen asemakaava, rakentaminen

Suunnittelun ja toteuttamisen aikajana

44 — Helsingin kaupunki Vartiokylänlahden suunnieluperiaaeet, luonnos 20.4.2020

kelluvan rakentamisen etäisyys metroasemalle korelialue 300m / 600m / 900m

Linnavuori

600m

300m

Vanikallio

900m

Puotilan kartano 2. 600m i t it a r

t 5.

a 4. r Rastilan 1. kartanon alue Puotilanranta 900m

Rastilanranta 300m 3. 1.

Meri-Rastilan metsä

0 100 500 m

Helsingin kaupunki — 45 Liitteet

Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteet. Lähtötie- dot. Helsingin kaupunki, asemakaavoitus. 20.4.2020 Ulkoilen alueella päivittäin ja pidän Vartsikanlah- Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteet – yhteen- den luontoa todella tärkeänä ja arvokkaana vir- veto karttakyselyn vastauksista. Helsingin kaupunki, kistysalueena alueen asukkaille. Kannatan alueen kehittämistä esim. siten, että mahdollisimman asemakaavoitus. 6.6.2019 useat ihmiset pääsevät merenrantojen ääreen. Toivon, että alueella säilyisi myös metsää ja luon- Suunnitteluperiaatteisiin liittyviä selvityksiä nonrantaa, ja ettei etenkään rantoja muutettaisi Herttoniemen, Myllypuron ja Vartiokylän Kaskon ja yksityisiksi vaan kaikilla olisi niille vapaa pääsy. Kuvan tilojen palveluverkko. Skenaariotarkastelu Itselleni Vartsikanlahti on paikka jossa mieli lepää ja huolet unohtuvat. Stressi jää aina lenkille, kun vuosille 2020–2040. Helsingin kaupunki, Newsec pääsee rantojen ja metsien ääreen näin helposti. Valuation Oy. 26.6.2019 Uskomattoman ihanaa, että saan asua Suomen pääkaupungissa, ja silti luonto ja metsät Ilmastonkestävän rantarakentamisen periaatteet – ovat näin lähellä. kohteena Vartiokylänlahti. Nomaji maisema-arkkiteh- dit Oy. Helsingin Kaupunkiympäristö. 14.2.2020

Luontovaikutusten arviointi ja kaupunkiekologinen suunnitelma. Sitowise Oy, 20.4.2020, luonnos

Rastilan kartano. Ympäristöhistoriallinen selvitys ja kehittämistavoitteet. Helsingin kaupunkiympäristön julkaisuja 2020:2

Rastilan kartano.Kasvillisuusselvitys. Helsingin kau- punkiympäristön julkaisuja 2020:2 liiteraportti

Rastilan leirintäalueen yritys- ja matkailuvaikutusten arviointi, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 16.4.2020

Rastilanranta – Alueellinen maaenergiajärjestelmä, Lassi Loisa ja Jouni Kivirinne, Helen Oy, 23.3.2020

Vuosaaren palvelutilaverkkoselvitys. Helsingin kaupunki, Granlund Oy. 2.3.2020

Vuosaaren toimitilaselvitys, Colliers International. 8.11.2018

Muut lähteet: Rastilan Rantapuisto. Viheralueiden ideasuunnitelma osana Vartiokylänlahden kehittämistä. Maisema-ark- kitehtuurin diplomityö, Laura Kakkola. 2019, Aalto-yli- opisto

Linkkejä: päivittyvä 3D-kaupunkimalli:https://cityplanneronline.com/kymp/vartiokylanlahdensuunnitteluperiaatteet kaupunkimallista tehty video: https://youtu.be/vXxd07zJg0I

46 — Helsingin kaupunki Vuosaaren siltaa Meri-Rastilan rannasta.

Helsingin kaupunki — 47