DOCSLIB.ORG

1. Puotilassa Oli 1500-Luvulla Kahdeksan Tilaa Ja 1700-Luvulla Puutarha-Alueelta Löytyy Yhä Iso Joukko 1965 Mainittuja Enää Neljä

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
1. Puotilassa Oli 1500-Luvulla Kahdeksan Tilaa Ja 1700-Luvulla Puutarha-Alueelta Löytyy Yhä Iso Joukko 1965 Mainittuja Enää Neljä 1. Puotilassa oli 1500-luvulla kahdeksan tilaa ja 1700-luvulla Puutarha-alueelta löytyy yhä iso joukko 1965 mainittuja enää neljä. Yksi tiloista oli Rånsin ratsutila, johon 1750- kasveja. Lehmukset, vaahterat, vuorijalavat ja muutamat luvulla yhdistettiin Klåvus ja Domars, ja PUOTILAN KARTANO laakeripoppelit muodostavat pääosan kartanopuiston vanhim- (Botby gård) sai alkunsa. Sen vaiheikkaasta ja kulttuurihisto- masta puustosta. Pensaslajistossa on runsaasti ns. vanhanaikaisia riallisesta menneisyydestä antaa tuulahduksen myös nykyinen lajeja. Viljelyjäänteiksi tai -karkulaisiksi katsottavat yrtit, Rantakartanontie, joka toimi kartanon lehmuskujana. kuten saksankirveli, idänsinililja ja konnantatar sekä rohto- Apteekkari Elgin rakennuttama yksikerroksinen puinen, raunioyrtti ja japanintatar, voivat hyvinkin olla peräisin mansardikattoinen päärakennus on peräisin 1800-luvun puutarhan alkuajoilta. alusta. Pihapiiriä rajanneista rakennuksista on jäljellä ainoastaan toinen, 1700-luvun lopulla rakennettu tilanhoitajan asunto. 2. JUORUMÄKI (Skvallerbacken) on ollut merkittävä osa Johan Sen vieressä on pitkä ja matala klassistinen kellarirakennus Henrik Lindroosin 1860-luvun alkupuolella perustamaa 1800-luvun alusta. Pihapiirin lounaiskulmassa, Puotilantien puistoa. Puistometsään johtivat Puotilan kartanon kasvitarhan varressa, on 1859 rakennettu luonnonkivinen, kaksikerroksinen lounaispäädystä lähteneet kaarevat käytävät. Huolellisesti ja goottilaishenkinen viljamakasiini. Se on muutettu Vartio- rakennetut soratiet halkovat vuosikymmenten kuluessa taas kylän seurakunnan kappeliksi vuonna 1963. luonnonmetsäksi muuttunutta metsää. Itäreunassa on runsaasti Kartanon pihapiiri rajautuu Vartiokylänlahden puolella jaloja lehtipuita. Metsäisen kukkulan keskiosan vanhin puusto kiviaitaan, jossa on toinen kartanon porteista. Pihapiirin ja koostuu männyistä, koivuista sekä muistomerkin ympärille meren välisellä rinteellä on sijainnut kartanon rantaniitty. istutetuista lehtikuusista. Mäen päällä oleva Helsingin neljän- Nyttemmin niitty on muuttunut Puotilan asukkaiden vilje- neksi vanhin ulkoveistos on ilmeisesti kauppaneuvos LIND- lypalsta-alueeksi. Nykyisen Puotilan uimarannan kohdalla ROOSIN MUISTOMERKKI. Puiston historian mieleen palauttava oli vielä 1900-luvun alussa kartanon laituri uimakoppeineen. muistomerkki on koottu luonnonkivistä, joiden päällä on Sen eteläpuolella ennen sotia sijainnut laivalaituri toimi kauan musta graniittijalusta ja uurna. Alustassa on teksti: ”d. 9 juni reittiveneen pääteasemana. 1862”. Kauppaneuvoksen kuolinpäivä oli 6. kesäkuuta 1862, Puotilan kartanon kukoistuskausi kesti 1700-luvun ja omaiset ovat muistojuhlina kokoontuneet tälle paikalle. lopulta 1800-luvun lopulle. Tuolloin tilaa hallitsivat Elgien Perimätiedon mukaan kivien alle on haudattu kauppaneu- ja Lindroosien suvut. Molemmat isännät olivat elinkeino- voksen lemmikkikoirat ja hevonen. elämän palveluksessa yrittäjinä, mutta kehittivät samalla Puotilan kartanon maataloutta. Kartanoon kuului 1800- 3. LEPPÄNIEMI (Alnäset) oli vielä 1900-luvun alussa luoto, luvun alussa kuusi torppaa, joista Högkullan paikalle on joka kasvoi kiinni Vartiokylänlahden länsirantaan maan- syntynyt nykyinen Puotinharju ja Maraksen luo Marjaniemen kohoamisen sekä lahden ruoppausten ja saviliejun läjittämisen alue. Vielä 1900-luvun alussa kartanoalueella toimi oma seurauksena. Ruopattua liejua on läjitetty monin paikoin meijeri. Maiden pinta-ala oli tuolloin yli 500 ha. ruoikkorantojen yläosaan ja osittain rannoillekin. Tästä Päärakennuksessa toimi sotien aikana kansakoulu. 1960- johtuen osa tervalepistä on kelottunut. Leppäniemen täyttö- luvulla se oli pahasti huonokuntoinen ja sitä uhkasi purkami- maalle on rakennettu venelaitureita. Niemellä sijaitsee mat- nen. Rakennus kuitenkin pelastui ja nykyisin siinä toimii tolaituri ja siellä toimii Vartiokylänranta- ja venekerho ry. suosittu ravintola. Viljamakasiinin kappeli on erityisen haluttu itähelsinkiläisten vihkikappelina. 4. Vehkalahdentieltä poikkeavan lyhyen Nissaksentien (no Vaikka KARTANON PUISTO on rapistunut loistonsa 6) rinteessä näkyy pitkänomainen rakennus, jonka pihassa päivistä, siellä on jäljellä paljon vanhoja hyöty- ja koristekasveja. häämöttää luhti. Kyseessä on NISSAKSEN TALONPOIKAISTILA Kasvistoa on inventoitu vuonna 1965, jolloin kookkaiden (Nissas gård). Sitä ei, toisin kuin muita lähitiloja, liitetty puiden ja pensaiden arvioitiin olevan 1860-luvulta Lindroosin koskaan Puotinkylän kartanoon. Talon runko saattaa olla ajalta. Perennakasvien ikäsuhteet sen sijaan ovat epävarmempia; peräisin 1600-luvulta, jolloin tila tuli Åbergien suvun haltuun. varmuudella tiedetään, että ne on tuotu vuosien 1860 ja 1933 Talon ulkoasuun on tehty useita muutoksia. Luhtirakennuk- välisenä aikana. Viimeksi mainittuna vuonna kartano siirtyi sessa on vuosiluku 1887. Noihin aikoihin seudun rahvaalle kaupungin omistukseen. Vuoteen 1965 mennessä ei puistossa pidettiin porstuan kamarissa lainakirjastoa, ja kirjoja vietiin ollut tehty minkäänlaisia uusistutuksia. Tämän jälkeen on myös veneellä saariston kalastajaperheille. Nissaksessa valis- poistettu huonokuntoisia puita (mm. hedelmäpuita) ja kiviaitaa tushenkisten Åbergien aika päättyi 1935. Talo on yksityis- on korjattu. Kasvillisuutta on paikoin uudistettu ilmeisesti käytössä. melko äskettäin, esim. viljamakasiinin portaiden vieressä. 2 3 5. Myös Merivaaraksi nimitetty VARJAKANMÄKI on toiminut kieloa ja pölkkyruohoa ym. Kallioseinien suojassa kosteassa nuorten kokoontumispaikkana vuosien saatossa. Kukkulan varjossa viihtyvät haurasloikko ja jänönsalaatti. Laelta näköala koilliskulmassa on mannerjäätikön sileäksi hioma kallio, jolta Vartiokylänlahdelle on upea. on ennen nykyisiä rakennuksia ollut kaunis näköala Vartio- Valtio omistaa linnan alueen ja Helsingin kaupunki kylänlahdelle. Alueella sijaitsee ensimmäisen maailmansodan Linnavuoren muun osan. Linnavuorella voi liikkua, mutta aikainen tuliasema. kaikki kivet ja irtoaines on syytä jättää vuorella rauhaan, sillä ne ovat rauhoitetut muinaismuistolain nojalla. 6. Lähestyttäessä Vartiokylänlahden pohjukkaa voi VARJA- KANPUISTOSSA (Väringsparken) seurata kosteikkojen vaihtu- 8. BORGSIN TILA (Borgs hemman; Linnavuorentie 17) on mista järviruoikosta ruokoluhdaksi, pajuluhdaksi ja viimein lounaisin Mellunkylän ilmeisesti keskiajalta säilyneistä viidestä Mellunkylänpuron tervaleppälehdoksi. Alue muodostaa kantatilasta, aivan naapurikylän, Puotilan, rajalla. Päärakennus yhdessä puron itäpuolisen kosteikkoalueen kanssa arvokkaan lienee 1800-luvun puolivälistä. Vanha maatila on osittain luontokokonaisuuden. Kosteat ja märät tervalepikot ovat jäänyt uuden rakentamisen puristukseen, joten yksityisomis- erityisen arvokkaita, koska tämä Suomenlahden rannikoiden tuksessa olevan tilan havaitsee vain lähietäisyydeltä. Tilaan luontainen luontotyyppi on häviämässä ihmisen tieltä. Rehevän vielä 1930-luvulla kuuluneista viljelyksistä on enää vähän kasvillisuuden mielenkiintoa lisäävät tervaleppälehdon lähde- jäljellä. Linnavuorentiellä Borgsin maatilan ja Linnavuoren vaikutteiset kohdat, joissa kasvavat mm. vehka, ranta-alpi ja välissä sijaitsee vuonna 1937 rakennettu VILLA BORGIS puu- korpikaisla. Runsaina esiintyvät myös mesiangervo, hiiren- tarhoineen. porras ja tuomi. Tiheämmin pensoittuneessa pajuluhdassa pensaikko koostuu pääosin kiilto- ja mustuvapajusta. Rentukka, 9. PUOLIMETSITTYNEET VANHAT PIHAPIIRIT, joissa kasvaa terttualpi, rantayrtti, käenkukka, suoputki, kurjenjalka, viljelyjäänteinä omenapuita ja orapihlajia. Jo pitkään epämuo- luhtalitukka, purolitukka, mustaherukka, karhunköynnös, dikkaat ’vanhanajan’ koristepensaat, kuten pihlaja-angervo, punakoiso, viita- ja korpikastikka kuuluvat niin ikään rehevään terttuselja ja idänkanukka leviävät alueella viljelykarkulaisina. kasvistoon. Pensaattoman ruokoluhdan kasveista mainittakoon Helsingissä varsin paikoittainen luhtakastikka sekä alkukesällä 10. TANKOMÄEN PIENI RINNENIITTY viereisellä tienreunalla upeasti kukkiva kurjenmiekka. (Vertaa kohdat 22 ja 23) on muistuttamassa vanhasta viljelymaisemasta, joka aikoinaan ylettyi aivan rantaan asti. Nimi Tankovainio (Stångfalls) 7. LINNAVUOREN (Borgberget) esihistoria on osoittautunut juontuu vanhasta peltojen ja niittyjen tangolla suoritetusta vaikeaksi selvittää löytöjen ja kirjallisten mainintojen puuttu- mittausmenetelmästä (stångfällning).Tapaa on käytetty usein misen takia. Vuonna 2002 tehdyissä hiiliajoituksissa raken- rannoilla, vesijättömaiden jakamisessa. Läheisen kiven rauta- nusjäännökset on arvioitu 700-750 vuotta vanhoiksi. Linna- rengas kertoo tästä rantamenneisyydestä. vuori on antanut nimensä läheiselle Borgsin tilalle. Asutus Kävelytien pohjoispuolella Tankomäen kaakkoisrinteellä linnan vieressä muodosti 1500-luvulla oman kylän nimeltään on pieni, kuivahko, umpeen kasvava niitty. Viehättävän Borgby eli Borghaby. mäkirinteen niittykasveja ovat ahopukinjuuri, särmäkuisma, Linnavuorta pidetään merkittävimpänä Helsingin his- keltamatara, nuokkuhelmikkä, kyläkellukka, siankärsämö, toriallisena jäännöksenä sekä kooltaan että asemaltaan. Vuoren rohtotädyke, tuoksusimake, kissankello, ruusuruoho ja ahde- korkeus on lähes 30 metriä merenpinnasta. Linnan monin- kaunokki. Sen yläosaa hallitsevat metsäapila, ahomansikka, kertaisia, paikoin miehenkorkuisia ja nelimetrisiksi arvioituja kangasmaitikka ja metsäorvokki. Toistaiseksi verraten vähäisinä muurien perustuksia on hävitetty aikojen kuluessa paljon. esiintyvät karhunputki, vadelma, koiranheinä ja voikukka Linnan kiviä on käytetty muun muassa 1700-luvulla Linna- uhkaavat kuitenkin
Load more

Recommended publications
  • Porslahdentie Rastböle
    Rastila (M) - Vuosaari (M) - 11.8.2014-14.6.2015 96 Porslahdentie Rastböle (M) - Nordsjö (M) - Porslaxvägen Rastila (M) Porslahdentie Rastböle (M) Porslaxvägen Ma-pe / Må-fr Ma-pe / Må-fr Rastila(M) Vuosaari(M), lait.11 Porslahdentie Vuosaari(M), lait.14 Rastböle(M) > Nordsjö(M), pf.11 Porslaxvägen > Nordsjö(M), pf.14 5.11 5.21 5.14 5.23 5.27 5.37 5.29 5.38 5.43 5.53 5.45 5.54 5.59 6.09 6.01 6.10 6.15 6.25 6.09 6.17 6.23 6.33 6.17 6.25 6.31 6.41 6.25 6.33 6.39 6.49 6.33 6.41 6.47 6.57 6.41 6.49 6.55 7.05 6.49 6.57 7.03 7.13 6.57 7.05 7.11 7.21 7.05 7.13 7.19 7.29 7.13 7.21 7.27 7.37 7.21 7.29 7.35 7.45 7.29 7.37 7.43 7.53 7.37 7.45 80-98A 7.51 8.01 7.45 7.53 80-98A 7.59 8.09 7.53 8.01 8.07 8.17 8.01 8.09 8.15 8.25 8.09 8.17 8.23 8.33 8.17 8.25 8.31 8.41 8.25 8.33 8.39 8.49 8.33 8.41 8.47 8.57 8.41 8.49 8.55 9.05 8.49 8.57 9.03 9.13 8.59 9.09 9.11 9.21 9.09 9.17 9.19 9.29 9.19 9.27 9.35 9.47 9.29 9.37 9.51 10.03 9.39 9.47 9.59 10.11 9.59 10.07 10.16 10.28 10.19 10.27 10.36 10.48 10.39 10.47 10.56 11.08 10.59 11.07 11.16 11.28 11.19 11.27 11.36 11.48 11.39 11.47 11.56 12.08 11.59 12.07 12.16 12.28 12.19 12.27 12.36 12.48 12.39 12.47 12.56 13.08 12.59 13.07 13.16 13.28 13.19 13.27 13.36 13.48 13.39 13.47 13.56 14.08 13.59 14.07 351 96 11.8.2014-14.6.2015 Rastila (M) Porslahdentie Rastböle (M) Porslaxvägen Ma-pe / Må-fr Ma-pe / Må-fr Rastila(M) Vuosaari(M), lait.11 Porslahdentie Vuosaari(M), lait.14 Rastböle(M) > Nordsjö(M), pf.11 Porslaxvägen > Nordsjö(M), pf.14 14.16 14.28 14.19 14.26 14.36 14.46 14.38 14.46 14.44 14.54 14.54 15.02 14.52
    [Show full text]
  • 1 a Slightly Slummier Area? Negotiations of Place-Bound
    A slightly slummier area? Negotiations of place-bound identities through social spatialisations and unofficial toponyms1 Jani Vuolteenaho, Hanna Lappalainen & Terhi Ainiala University of Helsinki ABSTRACT: In the article, spatialisations (discourses of ideal or stereotyped spaces) are conceptualised as powerful discourses of the surrounding society, providing resources for place-bound identity construction in interaction. We combine a sociolinguistic analysis with Bakhtinian dialogism to understand how such ‘third’ voices in dialogue empower and pluralise self- and other- positionings embedded in the evocations of unofficial place names. Empirically, the focus is on toponyms that divide the socially mixed Vuosaari suburb in Helsinki into ‘older’ and ‘newer’ territories. The results show that when the stereotypes of ‘good’ and ‘bad’ neighbourhoods or other spatialisations interpenetrate the uses of ‘Old’ and ‘New Vuosaari’, they open room for the (re-)voicing of the meanings of these toponyms for highly differentiated social ends. With the Bakhtinian framework bridging between socio-spatial theory and sociolinguistics, the article develops a spatially sensitised approach to analyse the entanglements of the micro-level contexts of interaction with the macro-level discourses of meaning-giving. KEY WORDS: unofficial place names, social spatialisations, self- and other-positioning, place-bound identities 1 ABSTRACT IN FINNISH: Sosiaaliset spatialisaatiot ovat yhteiskunnassa vaikuttavia tilaa koskevia ideologisia diskursseja. Tässä artikkelissa
    [Show full text]
  • FP7-285556 Safecity Project Deliverable D2.5 Helsinki Public Safety Scenario
    FP7‐285556 SafeCity Project Deliverable D2.5 Helsinki Public Safety Scenario Deliverable Type: CO Nature of the Deliverable: R Date: 30.09.2011 Distribution: WP2 Editors: VTT Contributors: VTT, ISDEFE *Deliverable Type: PU= Public, RE= Restricted to a group specified by the Consortium, PP= Restricted to other program participants (including the Commission services), CO= Confidential, only for members of the Consortium (including the Commission services) ** Nature of the Deliverable: P= Prototype, R= Report, S= Specification, T= Tool, O= Other Abstract: This document is an analysis of Helsinki’s public safety characters. It describes the critical infrastructure of Helsinki, discuss its current limitations, and give ideas for the future. D2.5 – HELSINKI PUBLIC SAFETY SCENARIO PROJECT Nº FP7‐ 285556 DISCLAIMER The work associated with this report has been carried out in accordance with the highest technical standards and SafeCity partners have endeavored to achieve the degree of accuracy and reliability appropriate to the work in question. However since the partners have no control over the use to which the information contained within the report is to be put by any other party, any other such party shall be deemed to have satisfied itself as to the suitability and reliability of the information in relation to any particular use, purpose or application. Under no circumstances will any of the partners, their servants, employees or agents accept any liability whatsoever arising out of any error or inaccuracy contained in this report (or any further consolidation, summary, publication or dissemination of the information contained within this report) and/or the connected work and disclaim all liability for any loss, damage, expenses, claims or infringement of third party rights.
    [Show full text]
  • Vuosikertomus 2020
    UMO Helsinki Jazz Orchestra VUOSIKERTOMUS 2020 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet umohelsinki.fi • 1 https://sign.visma.net/fi/document-check/bfbe1003-212f-455d-a557-deacdf30848b www.vismasign.com UMO Helsinki Jazz Orchestra / UMO-säätiö sr Tallberginkatu 1 / 139, FI-00180 Helsinki umohelsinki.fi Kannessa: China Moses säihkyi UMO Helsingin solistina 5.11.2020. Kuva: Heikki Kynsijärvi Visuaalinen ilme ja taitto: Luova toimisto Pilke Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/bfbe1003-212f-455d-a557-deacdf30848b www.vismasign.com umohelsinki.fi Sisällys Toiminnanjohtajan katsaus: Mahdollisuuksien vuosi 4 UMO otti digiloikan 6 Tapahtumien ja kävijöiden määrä 8 Saavutettavuus tärkeää 10 Kansainvälinen muutos 13 Asiakas keskiössä 14 Uutta musiikkia 16 Kantaesitykset 19 Yleisötyötä livenä & verkossa 21 Katsaus tulevaan 24 Rahoittajat ja tukijat 26 Konserttikalenteri 2020 27 Hallitus ja hallinto 32 Muusikot 34 Talous 36 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet umohelsinki.fi • 3 https://sign.visma.net/fi/document-check/bfbe1003-212f-455d-a557-deacdf30848b www.vismasign.com TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS: MAHDOLLISUUKSIEN VUOSI Koronan leviämisen estäminen on piinannut erityi- kuussa. Uskolliset asiakkaamme lähtivät varovaisesti sesti kulttuurialaa. Kun
    [Show full text]
  • Helsingin Tila Ja Kehitys 2013
    Helsingin tilatilajakehitys ja kehitys 2013 Julkaisija Helsingin kaupungin tietokeskus PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki p. 09 310 1612 www.hel.fi/tietokeskus Tiedustelut Timo Cantell, p. 09 310 73362 Ari Jaakola, p. 09 310 43608 Helsingin tila ja kehitys 2013 Helsinki 2013 Hankkeen yhteistyöryhmä Manninen Asta, puheenjohtaja, tietokeskus Ca lonius Helena, terveyskeskus Karvinen Marko, talous- ja suunnittelukeskus Lukin Markus, ympäristökeskus Manninen Rikhard, kaupunkisuunnitteluvirasto Mäkinen Jussi, kaupunkisuunnitteluvirasto Sermilä Paula, opetusvirasto Simoila Riitta, terveyskeskus Vesanen Tuula, sosiaalivirasto Väistö Outi, terveyskeskus Tietokeskus: Askelo Sini, Cantell Timo, Haapamäki Elise, Jaakola Ari, Laine Markus, Rauniomaa Eija, Salorinne Minna ja Väliniemi-Laurson Jenni Toimitus Timo Cantell Markus Laine Eija Rauniomaa Minna Salorinne Jenni Väliniemi-Laurson Taitto Ulla Nummio Kansi Tarja Sundström-Alku Kansikuva Helsingin kaupungin aineistopankki/ Seppo Laakso Paino Edita Prima Oy, Helsinki 2013 painettu ISBN 978-952-272-394-9 verkossa ISBN 978-952-272-395-6 Sisällys Lukijalle ..... ............................................. 7 Lyhyesti helsinkiläisistä, alueellisesta erilaistumisesta ja taloudesta ............................................... 9 1 Väestö ................................................. 21 1.1 Väestömäärän muutos ................................ 21 1.2 Väestö ikäryhmittäin .................................. 22 1.2.1 Päivähoitoikäisten määrä ja määrän kehitys ......... 22 1.2.2 Peruskouluikäiset lapset
    [Show full text]
  • Vuosaari-Seura Ry Toimintakertomus 2017
    1 Vuosaari-Seura ry Toimintakertomus 2017 2 Sisällys 1. Vuosaari-Seuran vuosi 2017 pähkinänkuoressa ...................................................................................... 3 2. Hallinto ...................................................................................................................................................... 3 2.1 Hallitus .................................................................................................................................................... 3 2.2. Yhteistyökumppanit .............................................................................................................................. 4 2.3 Jäsenistö ja talous ................................................................................................................................... 4 3. Toiminta .................................................................................................................................................... 5 3.1 Erityishankkeet 2017 .............................................................................................................................. 5 3.1.1 Vuoden Kaupunginosa -palkinto...................................................................................................... 5 3.1.2 Nuorten kesätyöhanke ..................................................................................................................... 5 3.1.3 Suomi 100 -juhlavuosi .....................................................................................................................
    [Show full text]
  • Resident Accounts of Mellunmäki
    Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion – Laitos Institution – Department Faculty Department of Social Research Faculty of Social Sciences TekijäFörfattare – Author Mika Hyötyläinen Työn nimi Arbetets titel – Title Resident Accounts of Mellunmäki Territorial Stigma Explored in a Helsinki Lähiö Oppiaine Läroämne – Subject Social policy / Urban studies Työn laji Arbetets art Aika Datum – Month Sivumäärä Sidoantal – Number of pages – Level and year 93 Master’s thesis May 2013 Tiivistelmä Referat – Abstract This thesis studies the negative labeling of a neighborhood or territorial stigmatization in a residential suburb of Helsinki called Mellunmäki. The purpose of this thesis is to find out whether a territorial stigma features in local residents accounts of the area. The theoretical framework for this thesis is drawn from Loic Wacquant’s idea of a territorial stigma. Wacquant proposes that a negative label or a stigma easily becomes a self-fulfilling prophecy, when the residents of stigmatized areas begin to look for ways of distancing from their neighbors and begin to blame neighbors for the area’s alleged hardships. Another theoretical tool to better study the topic in the Finnish context is drawn from previous research on media depictions of Finnish residential suburbs or lähiös through recent decades. The data has been collected by semi-structured interviews. The residents of Mellunmäki have been interviewed in depth about their experiences and opinions on Mellunmäki. Only by understanding the experiences on an individual level can we say something concrete about the wider phenomenon of territorial stigma. By comparing the collected data, themes have been constructed of the phenomenon. The analysis of these themes provide findings as follows.
    [Show full text]
  • Sport, Recreation and Green Space in the European City
    Sport, Recreation and Green Space in the European City Edited by Peter Clark, Marjaana Niemi and Jari Niemelä Studia Fennica Historica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Markku Haakana Timo Kaartinen Pauli Kettunen Leena Kirstinä Teppo Korhonen Hanna Snellman Kati Lampela Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Sport, Recreation and Green Space in the European City Edited by Peter Clark, Marjaana Niemi & Jari Niemelä Finnish Literature Society · Helsinki Studia Fennica Historica 16 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via a Jane and Aatos Erkko Foundation grant. © 2009 Peter Clark, Marjaana Niemi, Jari Niemelä and SKS License CC-BY-NC-ND 4.0 International A digital edition of a printed book first published in 2009 by the Finnish Literature Society. Cover Design: Timo Numminen EPUB Conversion: Tero Salmén ISBN 978-952-222-162-9 (Print) ISBN 978-952-222-791-1 (PDF) ISBN 978-952-222-790-4 (EPUB) ISSN 0085-6835 (Studia Fennica) ISSN 1458-526X (Studia Fennica Historica) DOI: http://dx.doi.org/10.21435/sfh.16 This work is licensed under a Creative Commons CC-BY-NC-ND 4.0 International License.
    [Show full text]
  • Somalialaistaustaiset Nuoret Nimistönkäyttäjinä Itä-Helsingissä
    Somalialaistaustaiset nuoret nimistönkäyttäjinä Itä-Helsingissä Terhi Ainiala ja Mia Halonen Tämän artikkelin keskiössä on Itä-Helsingissä asuvien somalialaistaustaisten nuorten käyttämä somalinkielinen paikannimistö. Selvitämme, millaisia somalinkielisiä pai- kannimiä nämä nuoret omassa asuinympäristössään käyttävät ja millaisia käsityksiä ja havaintoja heillä näistä nimistä ja niiden käytöstä on. Esitämme myös huomioita suomalaistaustaisten käsityksistä ja havainnoista näitä somalinkielisiä nimiä kohtaan. 1 Tutkimusasetelma ja -aineisto Kymmenesosa helsinkiläisistä on ulkomaalaistaustaisia, ja heistä iso osa on somalia- laistaustaisia. Vuonna 2008 somali oli Helsingissä viidenneksi puhutuin kieli (0,9 %) suomen (85,0 %), ruotsin (6,1 %), venäjän (2,1 %) ja viron (1,0 %) jälkeen. Suurin osa Helsingin ulkomaalaistaustaisesta väestöstä asuu Itä-Helsingissä. (Helsingin ulkomaa- laisväestö vuonna 2008: 7, 14.) Tutkimuksemme aineistona käytämme suomenkielisiä haastatteluaineistoja. Emme tee kvantitatiivista analyysiä käytetystä nimistöstä, vaan kuvaamme joidenkin havain- nollisten ja tyypillisten esimerkkien avulla somalinkielisten paikannimien käyttöön lii- tettyjä merkityksiä ja mielteitä. Käsittelemme myös muutamia suomenkielisiä paikan- nimiä silloin, kun nimi selvästi kytkeytyy somalialaistaustaisiin. Tutkimuksemme sijoittuu ensisijaisesti sosio-onomastiikan eli nimien käytön ja va- riaation tutkimuksen (Ainiala, Saarelma & Sjöblom 2008: 75–77) ja kansanlingvistii- kan (esim. Vaattovaara 2009: 26–33) kentälle. Täsmällisemmin määriteltynä
    [Show full text]
  • Examples and Progress in Geodata Science Final Report of Msc Course at the Department of Geosciences and Geography, University of Helsinki, Spring 2020
    DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY C19 Examples and progress in geodata science Final report of MSc course at the Department of Geosciences and Geography, University of Helsinki, spring 2020 MUUKKONEN, P. (Ed.) Examples and progress in geodata science: Final report of MSc course at the Department of Geosciences and Geography, University of Helsinki, spring 2020 EDITOR: PETTERI MUUKKONEN DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY C1 9 / HELSINKI 20 20 Publisher: Department of Geosciences and Geography Faculty of Science P.O. Box 64, 00014 University of Helsinki, Finland Journal: Department of Geosciences and Geography C19 ISSN-L 1798-7938 ISBN 978-951-51-4938-1 (PDF) http://helda.helsinki.fi/ Helsinki 2020 Muukkonen, P. (Ed.): Examples and progress in geodata science. Department of Geosciences and Geography C19. Helsinki: University of Helsinki. Table of contents Editor's preface Muukkonen, P. Examples and progress in geodata science 1–2 Chapter I Aagesen H., Levlin, A., Ojansuu, S., Redding A., Muukkonen, P. & Järv, O. Using Twitter data to evaluate tourism in Finland –A comparison with official statistics 3–16 Chapter II Charlier, V., Neimry, V. & Muukkonen, P. Epidemics and Geographical Information System: Case of the Coronavirus disease 2019 17–25 Chapter III Heittola, S., Koivisto, S., Ehnström, E. & Muukkonen, P. Combining Helsinki Region Travel Time Matrix with Lipas-database to analyse accessibility of sports facilities 26–38 Chapter IV Laaksonen, I., Lammassaari, V., Torkko, J., Paarlahti, A. & Muukkonen, P. Geographical applications in virtual reality 39–45 Chapter V Ruohio, P., Stevenson, R., Muukkonen, P. & Aalto, J. Compiling a tundra plant species data set 46–52 Chapter VI Perola, E., Todorovic, S., Muukkonen, P.
    [Show full text]
  • District 107 N.Pdf
    LIONS CLUBS INTERNATIONAL CLUB MEMBERSHIP REGISTER SUMMARY THE CLUBS AND MEMBERSHIP FIGURES REFLECT CHANGES AS OF JUNE 2018 MEMBERSHI P CHANGES CLUB CLUB LAST MMR FCL YR TOTAL IDENT CLUB NAME DIST NBR COUNTRY STATUS RPT DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 3366 020398 VANTAA/HAKUNILA FINLAND 107 N 4 06-2018 25 0 0 0 -1 -1 24 3366 020399 VANTAA/HÄMEENKYLÄ FINLAND 107 N 4 06-2018 16 1 0 1 -1 1 17 3366 020400 HELSINKI/KATAJANOKKA FINLAND 107 N 4 06-2018 9 0 0 0 0 0 9 3366 020401 HELSINKI/POHJOINEN FINLAND 107 N 4 06-2018 18 0 0 1 -1 0 18 3366 020411 HELSINKI/HERTTONIEMI FINLAND 107 N 4 06-2018 23 1 0 0 0 1 24 3366 020412 HELSINKI/KÄPYLÄ FINLAND 107 N 4 06-2018 19 1 0 1 0 2 21 3366 020417 HELSINKI/MAUNULA FINLAND 107 N 4 06-2018 15 1 0 0 -1 0 15 3366 020419 HELSINKI/POHJOIS-HAAGA FINLAND 107 N 4 06-2018 28 0 0 0 -3 -3 25 3366 020421 HELSINKI/ROIHUVUORI FINLAND 107 N 4 06-2018 17 1 0 0 -3 -2 15 3366 020422 HELSINKI/KALLIO FINLAND 107 N 4 06-2018 19 2 0 0 -2 0 19 3366 020424 HELSINKI/PAKILA FINLAND 107 N 4 06-2018 16 0 0 1 -1 0 16 3366 020427 HELSINKI/OULUNKYLÄ FINLAND 107 N 4 06-2018 20 0 0 0 0 0 20 3366 020429 HELSINKI/KRUUNUHAKA FINLAND 107 N 4 06-2018 24 1 1 0 -6 -4 20 3366 020430 HELSINKI/PUOTILA FINLAND 107 N 4 06-2018 16 0 0 0 0 0 16 3366 020432 HELSINKI/PIHLAJAMÄKI FINLAND 107 N 4 06-2018 18 1 0 0 -3 -2 16 3366 020433 HELSINKI/MYLLYPURO FINLAND 107 N 4 06-2018 20 0 0 0 -2 -2 18 3366 020434 HELSINKI/LAAJASALO FINLAND 107 N 4 06-2018 13 1 0 0 0 1 14 3366 020435 HELSINKI/KONTULA FINLAND 107 N 4 06-2018 31 0 0 0 -3 -3 28 3366 020439
    [Show full text]
  • Vuosaari Harbour – Environmental Processes Due to the Past and for the Present and for the Future
    Vuosaari harbour – environmental processes due to the past and for the present and for the future • The area of the port has been an industrial area for tens of years, with past as shipbuilding, ship repair and heavy industry • Start of transition to port in 2002 • Beginning of port operations in 2008 • Environmental impact assessment throughout the building process and continuing during operations • At this point, a renewal process of the environmental permit required for the port – Unique at least in the Scandinavian countries for the port to require an environmental permit – Permit valid for 5 years, or until operational changes require a new permit Vuosaari Harbour Starting situation in 2002 Situation in 17.11.2008 Cargo harbour operations are concentrated to Vuosaari Harbour West Harbour Future North Harbour Future Keski-Pasila Future •The Vuosaari Harbour Project The environmental cornestones: the EIA process in 1995-1996 •The Vuosaari Harbour Project The environmental cornestones: The EIA process in 1995-1996 The regional plan and the local plan in 2002 •The Vuosaari Harbour Project The environmental cornestones: The EIA process in 1995-1996 The regional plan and the local plan in 2002 The water permit in 2002 •The Vuosaari Harbour Project The environmental cornestones: The EIA process in 1995-1996 The regional plan and the local plan in 2002 The water permit in 2002 The functional environmental permit in 2004 The harbour road and the harbour railway are passing through the Natura area in tunnels Vuosaari Harbour The harbour railway
    [Show full text]