Vartioky- länlahden suunnitte- luperiaat- teet luonnos 20.4.2020 Sisällys Yhteyshenkilöt 3 Johdanto 4 Suunnittelualue 6 Asukkaiden Vartiokylänlahti 7 Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteet 10 1. Houkuttelevaa, elämyksellistä ja kestävää Itä-Helsinkiä 12 2. Kolme erilaista naapurustoa 15 2.1 Puotilanranta 15 2.2 Rastilanranta 18 2.3 Rastilan kartanon alue 22 3. Itä-Helsingin kulttuuripuiston ytimessä 24 4. Hiilineutraali ja ilmastonkestävä Vartiokylänlahti 30 5. Kestävä viherrakenne ja kaupunkiluonnon monimuotoisuus 32 6. Kestävä liikkuminen 34 7. Palvelut, kauppa ja matkailu osana ulkoilmakaupunkia 36 8. Ulkoilmakaupungissa nautitaan merestä 40 9. Tekniset ja taloudelliset suunnitteluperiaatteet 42 10. Toteutuksen aikataulu ja vaiheistus 44 Liitteet 46 2 — Helsingin kaupunki Yhteyshenkilöt Maankäytön yleissuunnittelu / teknistaloudellinen suunnittelu Helsingin kaupunki Kati Immonen, insinööri Kaupunkiympäristön toimiala Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, yhdyskuntatekniikka Maankäyttö ja kaupunkirakenne Karri Kyllästinen, diplomi-insinööri, yhdyskuntatalous Pekka Leivo, diplomi-insinööri, maaperä Maankäyttö / Asemakaavoitus Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, ympäristöhäiriöt Sanna Meriläinen, arkkitehti, Vuosaari−Vartiokylän- lahti-tiimi Ympäristöpalvelut Tuukka Linnas, tiimipäällikkö, Vuosaari−Vartiokylän- Juha Korhonen, ympäristötarkastaja lahti-tiimi Jenni Kuja-Aro, ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen, ympäristötarkastaja Liikenne Janne Antila, liikennesuunnittelija (Vuosaari) Rakennussuojelu ja historia Jussi Jääskä, liikennesuunnittelija (Vartiokylä) Sakari Mentu, arkkitehti Kaupunkitila ja maisema Viestintä/vuorovaikutus Elise Lohman, maisema-arkkitehti Annika Alen, vuorovaikutussuunnittelija Maankäytön yleissuunnittelu Kanslia/Vuosaari-projekti Elina Luukkonen, yleiskaavasuunnittelija Leena Pasonen, projektinjohtaja Alpo Tani, yleiskaavasuunnittelija Valokuvat Sanna Meriläinen (ellei toisin mainittu) Helsingin kaupunki — 3 Johdanto Itä-Helsinki kehittyy voimakkaasti Helsingin yleiskaa- Suunnitteluperiaatteita täydentävät ja taustoittavat van ja kaupunkistrategian mukaisesti. Itäkeskuksen ja alueesta kootut lähtötiedot ja selvitykset, jotka on Vuosaaren keskustan väliin sijoittuva Vartiokylänlahti koottu erillisiksi liitteiksi. Suunnitteluperiaatteet on tulevaisuudessa yksi alueista, joilla kaupunki kas- käynnistettiin laajalla karttakyselyllä huhtikuussa vaa ja tiivistyy. Alueen tasapainoisen kehittymisen ja 2019, jossa asukkailta kysyttiin alueen vahvuuksista nykyisten arvokkaiden ominaispiirteiden säilymiseksi ja kehitystarpeista. Karttakyselyn tulokset toimivat on laadittu yhteistyössä kaupungin eri toimialojen myös suunnitteluperiaatteiden lähtötietoina. Kaikki kanssa suunnitteluperiaatteet, jotka täsmentävät suunnitteluperiaatteiden liitteet ja aineistoa täydentä- yleiskaavan tavoitteita ja edeltävät alueen asemakaa- vät selvitykset on lueteltu tämän dokumentin lopussa. voitusta. Suunnitteluperiaatteet ovat myös suunnittelun Vartiokylänlahden molemmin puolin joukkoliiken- vuorovaikutuksen väline, jossa tehdään näkyväksi ja neverkoston yhteyteen suunnitellaan uusia moni- tuodaan keskusteluun hankkeeseen liittyviä suunnit- muotoisia, merellisiä asuinalueita palveluineen ja telukysymyksiä ennen varsinaista asemakaavoitusta. virkistysalueineen yhteensä noin 7500 asukkaalle. Tavoitteena on viedä suunnitteluperiaatteet kaupun- Kehittyvä Itä-Helsingin kulttuuripuisto muodostaa kiympäristölautakunnan hyväksyttäväksi syksyllä alueen ytimen. 2020. Sitä ennen suunnitteluperiaatteet ovat näh- tävillä ja niistä on mahdollisuus esittää mielipiteitä, Suunnitteluperiaatteissa määritellään alueen suunnit- joiden pohjalta suunnitteluperiaatteita tarkennetaan. telun keskeiset tavoitteet. Periaatteilla ohjataan mm. Suunnitteluperiaatteiden hyväksymisen jälkeen suun- eri alueiden käyttöä ja rakentamisen mittakaavaa, nittelua jatketaan alueen kaavarungolla. Kaavarungon katuverkoston luonnetta, kaupunkiympäristön laatua valmistuttua asemakaavojen laatiminen voi alkaa. sekä alueen liittymistä ympäröivään kaupunkiraken- teeseen ja ympäristöön. Samalla suunnitteluperiaat- Suunnitteluperiaatteet on jaettu kymmenen otsi- teissa hahmotetaan alueen identiteettiä ja ominais- kon alle. Periaatteet ohjaavat kaupungin eri alojen piirteitä. suunnittelu- ja kehittämistyötä ja toimivat laadittavan kaavarungon ja asemakaavojen pohjana. Suunnitteluperiaatteissa tuodaan esille, mitä enna- kointia, suunnittelua ja investointipäätöksiä vaativia Periaatteiden sisältöä on avattu tarkemmin seuraa- infra-, liikenne- ja viherverkostohankkeita alueen villa sivuilla. Jokaisen periaatteen lopuksi on listattu toteuttamiseksi tarvitaan. Laajan kokonaisuuden toimenpiteitä ja keinoja, joiden avulla periaatteita suunnittelu vaatii yhteensovittamista ja yhteistyötä eri voidaan Vartiokylänlahdella konkreettisin tavoin toimialoilla ja niiden sisällä. toteuttaa. 4 — Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki — 5 Suunnittelualue Vartiokylänlahden kapea merenlahti sijaitsee Itä-Hel- Vartiokylänlahti on Helsingin tärkeän vihersormen, singin merkittävimpien aluekeskusten, Itäkeskuksen Itä-Helsingin kulttuuripuiston, osa. Vihersormi yh- ja Vuosaaren välissä metron varrella. Suunnittelu- distää lounais−koillissuuntaisesti meren ja Itäisen periaatteiden tarkastelualue käsittää noin neljän saariston Mustavuoreen ja Östersundomin metsäalu- kilometrin pituisen alueen Vartiokylänlahden ja Bro- eisiin. Viheryhteys jatkuu aina Sipoonkorven kansal- ändanpuron ympäristöä. Idässä siihen kuuluu osia lispuistoon saakka. Suunnitteluperiaatteiden rajaus Keski-Vuosaaresta, Rastilasta ja Meri-Rastilasta ja on tehty rakentamisalueita laajemmaksi, jotta voidaan lännessä osia Marjaniemestä, Puotilasta, Vartiohar- huomioida keskeinen Itä-Helsingin kulttuuripuiston justa ja Mellunmäestä. alue osana koko alueen kehittämistä. Etelässä alue rajautuu Ramsinkannakseen ja Isoon Koivusaareen, pohjoisessa Kallvikintiehen. Idässä ja lännessä raja noudattaa suurpiirteisesti kaupunki- rakenteen reunaa. Alueen pinta-ala on noin 339 ha, josta vesialuetta on noin 93 ha. Rantaviivaa alueella on noin 6,5 km. Vuonna 2017 aluerajauksen sisällä asui noin 4100 asukasta. Alueen rajaus ilmakuvassa. 6 — Helsingin kaupunki Asukkaiden Vartiokylänlahti Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteiden aluksi Suunnitteluperiaatteita laadittaessa on järjestetty toteutettiin kaikille avoin karttakysely 15.3.-26.4.2019, useita keskustelu- ja työpajatilaisuuksia, joissa on johon saatiin yli 900 avovastausta 650 vastaajalta. saatu arvokkaita kommentteja mm. alueen asukkailta, Vastaajilta kysyttiin, minkälainen Vartiokylänlahti ja lähialueen asukasyhdistyksiltä sekä Puotilan ala-as- sen uudet asuinalueet tulevaisuudessa voisivat olla. teen koulun kakkosluokkalaisilta. Lisäksi useissa yleisötilaisuuksissa on saatu palautet- ta ja toiveita lähialueen asukkailta ja toimijoilta. Vas- Suunnitteluperiaatteissa on tuotu esille joitain alueen tauksissa alueen nykyisiä ja tulevia arvoja on kuvailtu kehittämiseksi saatuja kommentteja, joita on hyödyn- mm. seuraavilla sanoilla: netty suunnitteluperiaatteiden laadinnassa. merellinen, monipuolinen, vihreä, luon- nonläheinen, metsäinen, kaunis, arvo- kas, säilytettävä, ympäröivää metsää kunnioittava, uniikki, villi, henkireikä, rakas, malttia, tyyliä! Kuvakooste suunnitteluperiaatevaiheen työpajoista Helsingin kaupunki — 7 Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteet 1. Houkuttelevaa, elämyksellistä ja kestävää 6. Kestävä liikkuminen Itä-Helsinkiä Itä-Helsingin kulttuuripuistossa ja uusissa naapurus- Vartiokylänlahdelle rakennetaan meren rannalle laa- toissa keskeisiä tapoja arjen kestävään liikkumiseen dukasta ja monipuolista ulkoilmakaupunkia. Paikan ovat kävely ja pyöräily. Uudet asuinalueet kasvavat lähtökohdista suunnitellut Puotilanranta, Rastilanran- olemassa olevien joukkoliikenneyhteyksien, metron ta ja Rastilan kartanon alue lisäävät koko Itä-Helsin- sekä sujuvan ja kestävän bussiliikenteen, varrelle. gin vetovoimaa. 7. Palvelut, kauppa ja matkailu osana ulkoil- 2. Kolme erilaista naapurustoa makaupunkia Vartiokylänlahdelle rakennetaan kolme omaleimais- Alueet suunnitellaan toiminnallisesti monipuolisiksi. ta naapurustoa − Puotilanranta, Rastilanranta ja Asuntojen lisäksi uusille alueille suunnitellaan liiketilo- Rastilan kartanon alue − joilla on tunnistettava oma ja, toimitiloja ja tiloja matkailun ja veneilyn palveluille. identiteetti. Uudet naapurustot liittyvät kiinteästi Asuinalueilla varaudutaan asukasmäärän kasvun ympäröivään kaupunkiin. myötä kolmen päiväkodin rakentamiseen sekä Rasti- lassa koulurakennuksen laajentamiseen. Puotilanrantaa suunnitellaan noin 3200 asukkaal- le, Rastilanrantaa noin 2300 asukkaalle ja Rastilan 8. Ulkoilmakaupungissa nautitaan merestä kartanon aluetta myöhemmässä vaiheessa noin 2000 Puotilanrantaan suunnitellaan monipuolinen venesa- asukkaalle. Yhteensä Vartiokylänlahden ympäristöön tama, jossa on merellisiä palveluita ja venepaikkoja rakennetaan seuraavina vuosikymmeninä koteja noin sekä venekerhoille että asukkaille ja matkailijoille. 7500 uudelle asukkaalle. Rastilan puolella kehitetään rannan matkailupalvelui- ta ja vierasvenesatamaa. Ohjaamalla veneilyä kunnos- 3. Itä-Helsingin kulttuuripuiston ytimessä sapidettäville pääreiteille suojellaan matalan lahden Vartiokylänlahti on Itä-Helsingin kulttuuripuiston ydin- vedenalaista luontoa. tä, jota nostetaan vahvemmin esille. Viher- ja virkis- tysverkoston kehittäminen tapahtuu samanaikaisesti 9. Tekniset ja taloudelliset suunnitteluperi- uusien alueiden rakentamisen kanssa. Yhtenäinen, aatteet helppokulkuinen