DOCSLIB.ORG

Kaiku Urheilee 2012

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

Kaiku urheilee 2012 1 Laatumerkkeihin panostava renkaanvaihtopiste Koski TL:ssä. Renkaat erittäin kattavasta varastosta. • AUTONRENKAAT • MP-RENKAAT • MP-VARUSTEET JA -TARVIKKEET • MOPO- JA ATV-RENKAAT • VANTEET • VOITELUAINEET Michelin Gislaved ym. Sawa MWA GoodYear Continental Dunlop TYPPITÄYTTÖ 15 €/sarja LOKAKUUN LOPPUUN MENNESSÄ TEHTYIHIN RENGASPAKETTEIHIN. MUISTA MYÖS • RENGASHOTELLI • RENGASPESU RENGASALAN AMMATTILAINEN KOSKEN RENGASHUOLTO OY Koskentie 3 • 31500 Koski TL www.koskenhuolto.fi • Puh. 0400 783 170 2012 Sesonkiaikana joustavat aukioloajat 7/2010 2 Kaiku urheilee – puheenjohtajan mietteitä osken Kaiun urheilulajeissa on tai rasittavampaa liikuntaa 1 tunti Ktällä kaudella tapahtunut muu- 15 minuuttia viikossa (esimerkiksi toksia. Seuran toiminnassa pitkään kolmesti viikossa 25 minuuttia). 30 mukana olleen tennisjaoston toimin- minuutin liikuntatuokio voidaan ja- ta lopetettiin ja sen tilalle perustettiin kaa myös useampiin, vähintään 10 harrasteliikuntajaosto. Tennisjaoston minuutin jaksoihin. Reipasta kestä- toimintaa pyöritti viime vuodet muu- vyysliikuntaa on esimerkiksi reipas tama aktiivinen henkilö. Kaiun ten- kävely, sauvakävely tai pyöräily (alle niksen mestaruuskisat pelattiin vuo- 20 km/t) ja rasittavaa liikuntaa on sittain, mutta uusia aktiivisia nuoria mm. juoksu, vesijuoksu, aerobic tai pelaajia ei saatu mukaan toimintaan. maastohiihto. Liikunta on halpa kei- Tenniksen pelaaminen on hyvä har- no ehkäistä suomalaisten elämän- rastus ja tehokas liikuntamuoto ja tapasairauksia. Kuntoilu ehkäisee pelaaminen Koskella varmasti jatkuu varsinkin verenkierto-, tuki- ja lii- vaikka laji ei tällä hetkellä Kaiun la- kuntaelinten sairauksia, diabetesta jeihin kuulukkaaan. sekä auttaa painonhallinnassa. Kos- Kosken Kaiun perinteiset vahvat tavoitteena on järjestää liikuntaa kos- ken Kaiku tarjoaa mahdollisuuksia lajit: pöytätennis, hiihto, lentopal- kelaisille lapsille ja aikuisille. Nykyi- useampiin liikuntamuotoihin nyt lo ja yleisurheilu ovat säilyttäneet nen Vipinä Varpaat - liikuntakerho myös harrasteajatuksella. suosionsa ja Kaiun urheilijat ovat jatkaa toimintaansa uuden jaoston Liikunnan aloittaminen ei usein- menestyneet sekä piiritasolla että val- alaisuudessa. Jaostolla on liikunta- kaan vaadi suuria rahallisia panos- takunnallisella tasolla ja uusia ennä- suunnitelmia myös yläkouluikäisille tuksia. Lajiin sopivilla jalkineilla ja tyksiä on tehty kauden aikana useita. nuorille, aikuisille ja koko perheel- seuran veryttelypuvulla pääsee hyvin Pöytätenniksessä Kaiun nuoret pe- le. Harrasteliikuntajaostoon siirtynyt alkuun. Kosken Kaiun uusia veryt- laajat ovat Suomen huippuluokkaa Kevyt Kenkäisten harrastajien juok- telypukuja on myynnissä edullisella ja urheilijat ovat käynneet myös sukoulu on jatkanut toimintaansa ja hinnalla ja niitä voi tiedustella pu- ulkomailla hankkimassa kansain- sen jäsenet ovat osallistuneet alueen heenjohtajalta. välistä pelikokemusta. Salibandyllä juoksutapahtumiin. Urheiluvuosi on jälleen ollut täyn- on edelleen vankka suosio nuorten Uudella harrasteliikuntajaos- nä toimintaa ja tapahtumia. Kiitos keskuudessa ja miesten joukkue on tolla on paljon työsarkaa. Vapaa- kaikille teille, jotka olette omalla pa- saanut riveihinsä oman juniorityön ajastamme kilpailee kolme konet- noksellanne olleet mukana urheilu- kasvatteja. Joukkueen tavoitteena on ta - tietokone, televisio ja kännyk- seuramme toiminnassa. Jatketaan nousta tällä kaudella Turun alueen kä. Tutkimusten mukaan kaikille yhdessä aktiivista toimintaa myös IV-divisioonaan. Suunnistajat ovat 18–64-vuotiaille suositellaan joko ensi vuonna. pitäneet harjoituksia säännöllisesti reipasta kestävyysliikuntaa ainakin 2 Sakari Virtanen ja käyneet kisailemassa alueellam- tuntia 30 minuuttia viikossa (esimer- Puheenjohtaja me. Uuden harrasteliikuntajaoston kiksi viidesti viikossa 30 minuuttia) Lehden toimitus: Päivi Peuranto, Sakari Virtanen Kiitokset kaikille lehden tekoon osallistuneille, valokuvien toimittajille ja mainosten kerääjille. Kiitokset erityisesti mainostajillemme ja tukijoillemme! Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy ([email protected]) Painosmäärä: 1600, jakelu: Koski TL 3 KOSKEN TL KUNNAN TERVEHDYS! Kosken Tl kunta on erinomainen koulutus- ja urheilukunta. Kosken kunnan palveluvarustus on kunnan, yritysten ja kuntalaisten tarjoamien palvelujen suhteen hyvää tasoa. Tarjoamme mm. kuntalaistemme ja urheiluseurojemme käyttöön erinomaiset liikunta- ja suorituspaikat korvauksetta ja vastaamme niiden ylläpidosta. Koskelaiset ovat ottaneet tarjouksen hyvin vastaan. Urheilu- ja liikuntapaikat ovat hyvässä käytössä ja urheiluseurat on osoittaneet toimintansa tehokkuuden hankkimalla menestystä laajalla rintamalla. Edellä mainittuihin urheiluun kuuluvien palvelujen lisäksi kuntamme tarjoaa monipuolista kulttuuriin ja ohjattuun vapaa-ajanviettoon liittyvää toimintaa. Kosken koulukeskuksen tarjoamat erinomaiset koulutus-palvelut sekä jonottomat sosiaalipalvelut ja perusterveydenhoidon palvelut takaavat sen, että Kosken Tl kunta on varteenotettava vaihtoehto valittaessa itselle ja perheelle pysyvää asuinkuntaa tai yrityskuntaa. Tonttitarjontamme pystyy vastaamaan erilaisiin asumis- ja yritystarpeisiin. Kunta myy omakotitontteja keskustasta, mm. Vinarin , Urheilupuiston ja Jokimetsän alueilta, 1,7 €/m2. Jokimetsän alueelta on myös mahdollisuus ostaa kaksi rinnakkaista tonttia yhden tontin rakentamisvelvollisuudella. Teollisuustonttien hinnat ovat 0,7 - 1,3 €/m2. KOSKEN TL KUNTA Kunnanjohtaja Jari Kesäniemi puh 02 –484 410, telekopio 02 – 4844 1511. www.koski.fi [email protected] Laatumerkkejämme Pienkoneet: Husqvarna, Stiga, Stihl, Derbi, Peugeot, Honda, Polaris, Klippo, Piaggio Urheilu: Halti, Raiski, Umbro, CatManDoo, Columbia, Asics, Adidas, Rasavil, Viking, Fat Pipe, Wilson, One Way, Fischer, Peltonen, Easton, CCM, Exel, Polar, Casall Meiltä varattavissa Sporttiareenan tennis- www.sporttikone.fi ja sulkapallovuorot! VARUSTEET URHEILUUN JA VAPAA-AIKAAN SOMEROLTA PIENKONEET, HUOLTO JA VARAOSAT SOMEROLLA JA SALOSSA Avoinna: Ruunalantie 5 Joensuunkatu 5 ark. 9.00-18.00 31400 Somero 24100 Salo la 9.00-14.00 Puh. (02) 7489 300 Puh. (02) 721 1400 4 Terveiset Kaiun Hiihtorintamalta aas ollaan samassa pisteessä kuin Tvuosi aikaa sitten. Juttua kirjoit- taessa vettä tulee taivaan täydeltä, niin viime syksynä kuin tänäkin syk- synä. Ilmojen kylmetessä tuon vesi- sateen pitäisi muuttua kaikkien hiih- don ystävien riemuksi lumisateeksi. Toivottavasti pääsemme todistamaan tätä tapahtumaa selvästi tämän vuo- den puolella. Viime kauden aloitimme jälleen tuttuun tyyliin sauvakävelyllä ja eri- laisilla loikkaharjoituksilla Hevonlin- nan maastossa lokakuussa. Osallistu- Hiihtokauden päätöstilaisuus Osuuspankin auditoriossa 2.5.2012. jia oli vanhempien ryhmässä vaih- televasti 5-ja 10 välillä. Pienempien korkean tason majoitusvaihtoehto. lupaukset, jotka eivät piirin tasolle ryhmässä sauvakävelyharjoituksia Myös ruokapuoli toimi erinomaisesti vielä halunneet lähteä kisaamaan, oli tekemässä kymmenkunta inno- aamupalasta iltapalaan saakka. Lei- pääsivät myös kisailun makuun pie- kasta nuorta. Noihin lukumääriin ristä tuli hyvää palautetta urheilijoil- nemmässä mittakaavassa. Toisessa toivon parannusta kuluvana syksynä. ta sekä vanhemmilta. Tämän leirin ryhmässä harjoittelivat vähemmän Hiihdon makuun pääsimme 18.-20. tarkoitus oli rakentaa jo ennestään suksilla olleet sekä nuoremmat hiih- marraskuuta, tosin emme luonnon- hyvää yhteishenkeä, keskittyä täysil- täjät ja teemoina olivat suksitaitu- lumelle, mutta Jämin hiihtoputken lä harjoitteluun sekä tuoda monelle ruus ja ylipäätänsä suksien kanssa kelpo lumille kuitenkin. Järjestimme nuorelle uudenlainen kokemus. Näis- tutuksi tuleminen. Näitä harjoituksia siis tuollaisen ”pidennetyn viikonlo- sä kaikissa mielestäni onnistuimme oli kerran viikossa. pun” leirin Jämijärven harjumaise- erinomaisesti. Talven kilpailut menivät myös missa 18.-20.11.2011 . Tuo leiri osal- Kävimme hiihtämässä myös Lou- piirin tasolla mainiosti. Saara Mat- taan korvasi meidän ohjelmastamme nais-Suomen hiihtotunneli Paipissa tila hiihti piirinmestaruushiihdoissa puuttuvaa lumileiriä Lapin mahta- kaksi kertaa syksyn aikana. Ryhmät tuplamestariksi ja voitti lähes kaikki vissa maisemissa. Ehkäpä sellaisen- jaettiin kahteen osaan taitotason pe- kilpailut missä päin Suomea kilpaili- kin järjestämme tulevaisuudessa, jos rusteella. Vähemmän suksilla olleet kin. Saara on todellinen lahjakkuus, hiihdon harrastajamäärä kasvaa ja harjoittelivat suksitaituruutta sekä ja intohimo tuntuu olevan erittäin saamme lisää tulevaisuuden toivoja suksien hallintaa ja ns. ”kokeneem- suuri kyseistä lajia kohtaan. Jonna talven harjoituksiin. Jämin leiri oli mat” harjoittivat peruskestävyyshiih- Pakola hiihti myös tuplamestariksi erittäin onnistunut kaikin puolin. toa valvovan silmän alla eli tekniikkaa piirinmestaruushiihdoissa sekä kiersi Teimme harjoituksia maastossa mm. hiottiin hieman yksityiskohtaisem- lukuisia kilpailuita ympäri Suomea. loikkien sekä hiihtäjille tyypillisen min. Jonna teki myös erittäin kovan suo- sauvarinneharjoituksen. Putkihiih- Talvella harjoituksia pidettiin ”ko- rituksen hopeasomman loppukil- dossa haimme tuntumaa suksiin taas keneempien” hiihtäjien osalta tiis- pailuissa Valkeakoskella, johon ko- kesän jälkeen ja teimme muutamia taisin sekä torstaisin Hevonlinnan koontuivat kaikki suomen parhaat tekniikkaharjoituksia sekä ehdimme mainiossa maastossa. Keskityim- hiihtäjät ikäluokissa 13–16. Jonnan myös ärsyttämään hengityselimistöä me hiihtotekniikan parantamiseen, sijoitus oli 24:s. Kaikkiaan
Recommended publications
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet

    The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet

    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
  • Toponyms and Place Heritage As Sources of Place Brand Value

    Toponyms and Place Heritage As Sources of Place Brand Value

    Paula Sjöblom–Ulla Hakala Toponyms and place heritage as sources of place brand value 1. Introduction Commercial producers have long seen the advantage of branding their products, and the idea of discovering or creating uniqueness also attracts the leaders and governments of countries, states and cities (aShWorth 2009). However, traditional product marketing framework has proved to be inadequate for places; therefore, place branding has rather leaned on corporate branding. Place branding is a long-term, strategic process that requires continuity, and these actions take time to be recognised (KavaratZIS 2009). As generally recognised not only in onomastics but also in marketing, a name can be seen as the core of a brand. Therefore, a place name is the core of a place brand. Having a name is having an identity. A brand name has functions that can be regarded as sources of brand equity, and name changes have proved to cause discomfort and distress amongst consumers (e.g. RounD–RoPER 2012, BRoWn 2016). The name of a place – having stayed unchanged – has traditionally represented permanence and stability and could be regarded as the place’s memory (BASSO 1996, hEllElanD 2009). Referring to lauRa koSTanSki (2016) and her theory of toponymic attachment, place names carry strong emotional and functional attachments. This theory is very important also regarding place branding. According to GRAHAM et al. (2000), heritage can be defined as the past and future in the present. Accordingly, place heritage is heritage which is bound up with physical space that is a place. As for the concept of place, it is a named space (lÉVi-STRauSS 1962).
  • District 107 A.Pdf

    District 107 A.Pdf

    Club Health Assessment for District 107 A through May 2016 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 125168 LIETO/ILMATAR 06/19/2015 Active 19 0 16 -16 -45.71% 0 0 0 0 Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Active 20 1 2 -1 -4.76% 21 2 0 1 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 31 2 4 -2 -6.06% 33 11 1 0 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 30 2 1 1 3.45% 29 34 0 0 20334 AURA 11/07/1968 Active 38 2 1 1 2.70% 37 24 0 4 $536.59 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 21 2 1 1 5.00% 22 3 0 0 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 14 0 0 0 0.00% 14 0 0 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 22 0 4 -4 -15.38% 26 15 0 13 20373 HALIKKO/RIKALA 11/06/1958 Active 31 1 1 0 0.00% 31 3 0 0 20339 KAARINA 02/21/1966 Active 39 1 1 0 0.00% 39 15 0 0 32233 KAARINA/CITY 05/05/1976 Active 25 0 5 -5 -16.67%
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021

    LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021

    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
  • Local Culture As a Resource in Regional Development in the Southwest-Finland Archipelago

    Local Culture As a Resource in Regional Development in the Southwest-Finland Archipelago

    LOCAL CU LT U RE AS A ResOURCE in REGIONAL DevelOPment in THE SOutHWest-FinlAND ARCHIPelAGO KATRiinA SiivOnen PhD, Senior Researcher, Docent Finland Futures Research Centre 20014 University of Turku, Finland e-mail: [email protected] ABSTRACT In cultural and regional politics in the European Union, and in practice for instance in the Southwest-Finland Archipelago, local culture and cultural heritage are con- sidered resources. Global boundlessness, heterogeneity and change are basic qual- ities of culture. However, in regional development, culture is seen and used as a number of different local cultures with their own essential cultural heritage. The culture of local everyday life is opposite to, and in tension with, the con- struct of cultures used in regional development. Accordingly, culture should pri- marily be safeguarded as a heterogenic, dynamic and interactive process of eve- ryday life. This process is the most important resource of local culture. In addi- tion, culture should be safeguarded as value-based cultural constructions, such as brands or common identities of certain cultures, with for instance cultural heritage as a part of it. In the latter case, a common, transparent definition of these brands, identities and cultural heritages with their different values, is needed. KEYWORDS: cultural sustainability ● regional development ● Southwest-Finland Archipelago ● everyday culture ● production of cultural heritage HOW CultuRE funCtiOns AS A ResOURCE? In this article I analyse local cultural identities in everyday life, and cultural elements used as brands or identities in local development work in the Southwest-Finland Archi- pelago. Local cultural elements and identities can be seen as resources in many ways.
  • A Voluntary Local Review 2020 Turku

    A Voluntary Local Review 2020 Turku

    A Voluntary Local Review 2020 The implementation of the 2030 Agenda for Sustainable Development in the City of Turku Opening statement by the Mayor Cities are facing major challenges – climate change, digitalisation and the ageing and increasingly diverse population greatly impact on cities’ field of operation and require cities to be able to adapt to constant change. Adaptation and adjustment to conventional ways of doing things is also needed in order to reach sustainability on a global level. Cities and city networks have an ever-growing role to play as global influencers and local advocates in achieving the Sustainable Development Goals. Succeeding in accelerating sustainable development requires strong commitment and dedication from the city’s decision-makers and the whole city organization. Turku has a long tradition in promoting sustainable development and we want to make sure Turku is a good place to live in the future as well. Turku also wants to take responsibility and set an example in solving global sustainability challenges. That is why I consider it very important that Turku is among the first cities to participate in reporting city-level progress of achieving the Sustainable Development Goals. With this first VLR report, I am very proud to present the systematic work being done in Turku for sustainable development. I hope that the cities’ growing role in implementing the 2030 Agenda for Sustainable Development becomes more visible to citizens, business life, organisations, other cities, government and other interest groups. Together we have a chance to steer the course of development in a more sustainable direction. A Voluntary Local Review 2020, The implementation of the 2030 Agenda for Sustainable Development in the City of Turku Minna Arve Authors: City of Turku.
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”

    Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”

    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
  • Paimio Sanatorium

    Paimio Sanatorium

    MARIANNA HE IKINHEIMO ALVAR AALTO’S PAIMIO SANATORIUM PAIMIO AALTO’S ALVAR ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY: : PAIMIO SANATORIUM ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY: Alvar Aalto’s Paimio Sanatorium TIIVISTELMÄ rkkitehti, kuvataiteen maisteri Marianna Heikinheimon arkkitehtuurin histo- rian alaan kuuluva väitöskirja Architecture and Technology: Alvar Aalto’s Paimio A Sanatorium tarkastelee arkkitehtuurin ja teknologian suhdetta suomalaisen mestariarkkitehdin Alvar Aallon suunnittelemassa Paimion parantolassa (1928–1933). Teosta pidetään Aallon uran käännekohtana ja yhtenä maailmansotien välisen moder- nismin kansainvälisesti keskeisimpänä teoksena. Eurooppalainen arkkitehtuuri koki tuolloin valtavan ideologisen muutoksen pyrkiessään vastaamaan yhä nopeammin teollis- tuvan ja kaupungistuvan yhteiskunnan haasteisiin. Aalto tuli kosketuksiin avantgardisti- arkkitehtien kanssa Congrès internationaux d’architecture moderne -järjestön piirissä vuodesta 1929 alkaen. Hän pyrki Paimion parantolassa, siihenastisen uransa haastavim- massa työssä, soveltamaan uutta näkemystään arkkitehtuurista. Työn teoreettisena näkökulmana on ranskalaisen sosiologin Bruno Latourin (1947–) aktiivisesti kehittämä toimijaverkkoteoria, joka korostaa paitsi sosiaalisten, myös materi- aalisten tekijöiden osuutta teknologisten järjestelmien muotoutumisessa. Teorian mukaan sosiaalisten ja materiaalisten toimijoiden välinen suhde ei ole yksisuuntainen, mikä huo- mio avaa kiinnostavia näkökulmia arkkitehtuuritutkimuksen kannalta. Olen ymmärtänyt arkkitehtuurin
  • HELSINKI Liiketoiminnan Erikoisammattitutkinto, Henkilöstöhallinnon Osaamisala Satu-Maaret Kaarina Brofeldt Helsinki, Minna Bi

    HELSINKI Liiketoiminnan Erikoisammattitutkinto, Henkilöstöhallinnon Osaamisala Satu-Maaret Kaarina Brofeldt Helsinki, Minna Bi

    HELSINKI Liiketoiminnan erikoisammattitutkinto, henkilöstöhallinnon osaamisala Satu-Maaret Kaarina Brofeldt Helsinki, Minna Birgit Marika Hietikko Masku, Katja Maria Hjelt Turku, Henna Marika Jurvanen Lappeenranta, Vesa Kalevi Jyrkkänen Lieto, Kaisa Karoliina Karjalainen Helsinki, Jenna-Mari Annika Karttunen Espoo, Mia Leena Keijonen Pihtipudas, Ulla Elina Lainio Helsinki, Anne Maria Myllymäki Pori, Johanna Maria Mäkelä Akaa, Eija Susanna Männistö Hyvinkää, Maiju Henriikka Niemi Hämeenkyrö, Tomi Juhani Nieminen Lieto, Veera Susanna Rasela Porvoo, Juha Tapani Setälä Pyhtää, Juha Tapio Sihvonen Vantaa, Kristiina Tuulikki Vilkman Helsinki, Minna Pauliina Virta Sastamala KANKAANPÄÄ Turvallisuusalan ammattitutkinto Pasi Veli Tapio Heinäaho Kankaanpää, Juha Jaakko Oskari Isohaka Siikainen, Jari-Pekka Koskinen Kankaanpää, Jesse Jorma Kullervo Peltoniemi Ikaalinen, Liisa Juliaana Rajala Kankaanpää, Antti Jaakko Tapio Tähtinen Kankaanpää, Maarit Susanna Tähtinen Kankaanpää KOKEMÄKI Turvallisuusalan ammattitutkinto Sari Susanna Hyvärinen Huittinen, Titta Anne-Marie Kisko Kokemäki, Henniina Aleksandra Mannerlehto Kokemäki, Satu Maarit Nieminen Harjavalta, Jari Risto Robert Nurmi Nakkila, Susanna Anni Maria Santala Säkylä LAITILA Energia-alan erikoisammattitutkinto, sähköverkkoasennuksen osaamisala, sähköverkkomestari Ville Tapio Liukas Rauma Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Petri Juha Tapani Ekberg Kokemäki, Antti Samuli Halmela Pori, Taija Mari Kaarina Jalonen Laitila, Mervi Anitta Keskitalo Taivassalo, Sari Hannele Koski Laitila,
  • Paimionjoki Varsinais-Suomen Vesistöt Tutuiksi

    Paimionjoki Varsinais-Suomen Vesistöt Tutuiksi

    NÄKYMIÄ | 2013 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Paimionjoki Varsinais-Suomen vesistöt tutuiksi UUSIKAUPUNKI TAMMELA PÖYTYÄ KOSKI AURA TL SOMERO TARVASJOKI MARTTILA LIETO SALO TURKU PAIMIO Saaristomeren valuma-alueen raja © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 © SYKE, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesistöt tutuiksi sarjan esitteet: Aurajoki ja Raisionjoki-Ruskonjoki Halikonjoki, Uskelanjoki, Purilanjoki ja Sauvonjoki Kiskonjoki-Perniönjoki Laajoki, Mynäjoki, Hirvijoki ja Puttaanjoki Paimionjoki Saaristomeri Kuva: Sanna Tikander Sirppujoki, Velluanjoki ja Ihodenjoki Valuma-alueeltaan ja virtaamaltaan suurin Saaristomereen laskeva joki Paimionjoki saa alkunsa Someron Painiojärvestä ja laskee Paimionlahden kautta Saaristomereen. Se on sekä valuma-alueeltaan että virtaamaltaan suurin Saaristomereen laskeva joki. Kaunis ja monipuolinen Paimionjokialue on luonto- ja kulttuuriarvoiltaan merkittävä. Alue on jokisuistolta Tarvasjoelle asti määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Jokivarren maaseutumaisemaan kuuluvat yläosan laajat järvialtaat, jyrkät ja pitkät uomaa kohti viettävät rinteet, mutkittelevat pienipiirteiset ojat ja alaosan tasaisemmalla alueella levollisesti virtaava joki. SAARISTOMERI SKÄRGÅRDSHAVET VELHO 1 Paimionjoki mionjoen merkittävin ravinnekuormittaja. Lisäk- si ravinteita tulee jokivarren taajamista ja haja- Paimionjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on asutuksesta. Joen suurin yksittäiskuormittaja oli 1088 km². Joen pituus on noin 110 km, mihin si- Paimion kaupunki vuoteen 2009 asti, josta lähtien sältyy joen
  • Kutsuntakuulutus

    Kutsuntakuulutus

    Puolustusvoimat 1 (2) Lounais-Suomen aluetoimisto KUTSUNTAKUULUTUS Kutsunnanalainen on miespuolinen Suomen kansalainen, joka: - kutsuntavuonna täyttää 18 vuotta; - on jäänyt edellisiin kutsuntoihin saapumatta, jollei hänen palveluskelpoisuudestaan ole vielä erikseen tehty päätöstä eikä hän ole täyttänyt tai sinä vuonna täytä 30 vuotta; tai - on määrätty tämän vuoden kutsuntaan uudelleen tarkastettavaksi. Kutsunnanalainen ei ole asevelvollinen, joka on saanut Suomen kansalaisuuden tai päätöksen kansalaisuudesta sinä vuonna, jona hän täyttää 18 vuotta tai sen vuoden jälkeen. Hänet voidaan kuitenkin määrätä muuhun aluetoimiston järjestämään tarkastukseen. Läsnäolovelvollisuus kutsunnassa Kutsunnanalaisen tulee osallistua kutsuntatilaisuuteen henkilökohtaisesti, jollei häntä ole vapautettu läsnaolovelvollisuudesta. Aluetoimisto voi vapauttaa henkilökohtaisesta läsnäolovelvollisuudesta kutsunnassa asevelvollisen: - jolla on vaikea vamma tai sairaus; - joka on osallistunut erikoisjoukkojen valintakokeeseen ja joka on määrätty palvelukseen; tai - joka asuu ulkomailla ja on toimittanut lääkärinlausunnon tai muun luotettavan selvityksen, jonka perusteella hänen palveluskelpoisuutensa voidaan määrittää Kutsunnanalainen, joka ei ole osallistunut kutsuntatilaisuuteen laillisen esteen vuoksi, on velvollinen välittömästi laillisen esteen lakattua näyttämään aluetoimistolle toteen esteensä. Jos kutsunnanalainen opiskelee kaukana kutsuntapaikkakunnalta tai hänellä on muu perusteltu syy, hän voi aluetoimiston suostumuksella osallistua muuhun saman vuoden
  • SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT VARSINAIS-SUOMESSA Sote-Uudistuksen Taustaraportti

    SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT VARSINAIS-SUOMESSA Sote-Uudistuksen Taustaraportti

    SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT VARSINAIS-SUOMESSA Sote-uudistuksen taustaraportti Antti Parpo Muutosjohtaja Turun kaupunki Luonnos 30.8.2016 Sisällys 1 Varsinais-Suomen väestö ja väestön hyvinvointi ................................................................ 1.1 Väestö ja väestöennuste .................................................................................................... 1.2 Väestön hyvinvointi ja terveydentila .................................................................................... 2 Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjät ja tuottajat ........................................................... 2.1 Palvelujen järjestäjäorganisaatiot ....................................................................................... 2.2 Palvelujen tuottajaorganisaatiot .......................................................................................... 2.2.1 Julkiset palveluntuottajat .............................................................................................. 2.2.2 Yksityiset palveluntuottajat ........................................................................................... 3 Sosiaali- ja tervyespalvelujen talous ..................................................................................... 3.1 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ....................................................................... 3.2 Skenaario sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutarpeista ja kustannuskehityksestä .......... 4 Sosiaali- ja terveyespalvelujen henkilöstö ..........................................................................