PAIMION KAUPUNKI Huso-Pöylän Tuulivoimapuiston Osayleiskaava 21.5.2014

21.5.2014

PAIMION KAUPUNKI Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014

Turun hallinto-oikeuden päätös 2.6.2015, 15/0134/1 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 14.11.2016, taltionumero 4797, diaarinumerot 2119/1/15 ja 2136/1/15 Voimaantulopäivä 21.11.2016

Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 1

Pöyry Finland Oy Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 2

Sisältö

1 TIIVISTELMÄ 5

2 JOHDANTO 6

2.1 Osayleiskaavatyön tausta, tarkoitus ja oikeusvaikutus 7 2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 7

3 LÄHTÖTIEDOT 8

3.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus 8 3.2 Huso-Pöylän tuulivoimapuiston kuvaus 8 3.3 Maankäytön suunnittelutilanne 9 3.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 9 3.3.2 Maakuntakaava 10 3.3.3 Yleiskaavat ja asemakaavat 11 3.3.4 Rakennusjärjestys 11 3.3.5 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 11 3.3.6 VTT ja Finavia/Trafi 12 3.3.7 Lähialueiden muut tuulivoimahankkeet 12 3.4 Maisema ja luonnonympäristö 13 3.5 Kallioperä ja maaperä 14 3.6 Pinta- ja pohjavedet 15 3.7 Ilmasto ja ilmanlaatu 15 3.8 Kasvillisuus 15 3.9 Merkittävät luontokohteet 16 3.10 Eläimistö 18 3.11 Muinaisjäännökset 25 3.12 Rakennettu ympäristö 26 3.13 Väestö ja työpaikat 27 3.14 Palvelut 27 3.15 Yhdyskuntatekninen huolto 28 3.16 Liikenne ja tiestö 28 3.17 Maanomistus 28 3.18 Pohjakartta 28 3.19 Osalliset ja vuorovaikutus 28

4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET 29

4.1 Suunnittelun yleistavoitteet 29 4.2 Viranomaisten tavoitteet ja viranomaisyhteistyö 29 4.3 Kaavan tavoitteet ja niiden tarkentuminen kaavoitusprosessin aikana 29

5 OSAYLEISKAAVALUONNOS 30

5.1 Luonnosvaiheen kuuleminen 30

6 OSAYLEISKAAVAEHDOTUS 31

6.1 Ehdotusvaiheen kuuleminen 31 6.2 Ehdotusvaiheen jälkeen tehdyt muutokset osayleiskaavaan 33 6.3 Päivitetyt selvitykset 33 Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 3

7 OSAYLEISKAAVA 33

7.1 Kaavan rakenne 33 7.2 Aluevaraukset 34 7.3 Muut merkinnät 34 7.4 Suojelu 35 7.5 Kaavaehdotuksen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin 35 7.6 Kaavan sopeutuminen maakuntakaavaan 37

8 KAAVAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 37

8.1 Yleistä 37 8.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön 38 8.3 Vaikutukset kallio- ja maaperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 44 8.4 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen 44 8.5 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 47 8.6 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 48

9 SEURANTAOHJELMA 51

9.1 Muuttolinnusto 51 9.2 Pesimälinnusto 52 9.3 Alueen eläimistö 52 9.4 Melu 53 9.5 Varjon vilkunta 53 9.6 Maisema 53 9.7 Asumisviihtyvyys ja alueen virkistyskäyttö 54 9.8 Seurannan toteuttaminen 54

10 TOTEUTTAMINEN 55

10.1 Osayleiskaava-aluetta koskevat luvat 55 10.2 Jatkosuunnittelu 55

11 SUUNNITTELUVAIHEET 55

Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 2.7.2012, päivitetty 16.1.2013, 20.11.2013 2. Maisemaselvitys – Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava, luonnosvaihe (Paimion kaupunki, Salon kaupunki) / Pöyry Finland Oy, 16.1.2013 3. Luontoselvitykset: - Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen lepakkoselvitys 2012 / Ahlman Konsultointi ja suunnittelu - Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen pesimälinnustoselvitys 2012 / Ahlman Konsultointi & suunnittelu - Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen lintujen kevätmuuttoselvitys 2012 / Ahlman Konsultointi & suunnittelu - Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen metsojen soidinpaikkaselvitys 2013 / Ahlman Group Oy (raportteja 2/2013) - Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen linnustoselvityksen törmäysmal- linnus / Pöyry Finland Oy 2.10.2012, päivitetty 17.10.2013 - Salon kaupunki ja Paimion kaupunki - Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan luontoselvitys: kasvillisuus ja liito-oravat 7.11.2012, päivitetty 30.10.2013 Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 4

4. Paimio ja Salo - Huso-Pöylä tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinven- tointi 2013 / Mikroliitti Oy 5. Maisemaselvitys – Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava, (Paimion kaupunki, Salon kaupunki) / Pöyry Finland Oy, päivitys 13.11.2013 6. CPC Finland Oy - Huso-Pöylä Tuulivoimahankkeen meluselvitys, 20.11.2013 / Pöyry Finland Oy 7. Tiivistelmä luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä ja niihin laaditut vastineet, 20.11.2013 8. Muistio metson soidinpaikan kartoituksesta, 28.3.2014 / Varsinais-Suomen ELY-keskus 9. Tiivistelmä ehdotusvaiheen lausunnoista ja muistutuksista ja niihin laaditut vastineet, 21.5.2014 10. CPC Finland Oy - Huso-Pöylän tuulivoimaosayleiskaava 21.5.2014 – Meluselvitys / Pöyry Finland Oy 11. CPC Finland Oy – Varjostusselvitys, Huso-Pöylän tuulipuiston osayleiskaava 21.5.2014 / Pöyry Finland Oy, EBG Hydropower & Renewable Energy 12. Maisemaselvitys – Sijoitussuunnitelman muutokset maisema-arviointeihin ja havainnekuviin / Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014

Muu osayleiskaavan laadintaan liittyvä tausta-aineisto:

- Hankekuvaus ja alustava ympäristövaikutusten arviointi / Pöyry Management Consulting Oy 2012 Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 5

1 TIIVISTELMÄ Osayleiskaava-alue Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue sijoittuu Paimion ja Salon kaupunkien rajamaastoon Huson ja Pöylän kylien läheisyyteen. Suunnittelualueelta on luoteessa sijaitsevaan Paimion keskustaan matkaa noin 10 km, idässä sijaitsevaan Salon keskustaan noin 16 km, ja lounaassa sijaitsevaan Sauvon keskustaan noin 7 km. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 4,1 neliökilometriä. Paimion puolelle sijoittuva osayleiskaava-alue on kooltaan noin 3,0 km2 ja Salon puoleinen osayleiskaava- alue puolestaan noin 1,1 km2. Lähtökohdat Clean Power Company Finland Oy (CPC Finland Oy) suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Paimion ja Salon rajamaastossa sijaitsevien Huson ja Pöylän kylien alueelle. Tuulivoimapuiston sijainti ja voimaloiden paikat on esitetty alla olevassa kuvassa. Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä.

Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja tuulivoimaloiden paikat Huso-Pöylän alueella.

Tavoitteet Osayleiskaavojen tavoitteena oli alkujaan mahdollistaa yhdeksän tuulivoimalan laajui- sen tuulivoimapuiston sijoittaminen suunnittelun kohteena olevalle alueelle. Osayleis- kaavaprosessin viimeistelyvaiheessa voimaloiden lopulliseksi määräksi päätettiin kahdeksan ja näistä kuusi sijoittuu Paimion kaupungin alueelle ja kaksi eteläisintä Salon kaupungin alueelle. Kaavoitusprosessi käsittää molempien kaupunkien alueelle koh- dentuvan osayleiskaavan laadinnan kuitenkin siten, että Paimion kaupunki ja Salon kaupunki hoitavat kaavoituksen edellyttämät lakisääteiset toimenpiteet ja päätökset it- senäisesti. Tämä kaavaselostus koskee Paimion kaupungin puoleista osayleiskaava-aluetta. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 6

Osayleiskaavan sisältö Paimion kaupungin alueelle sijoittuva Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Vuonna 2011 maankäyttö- ja rakennuslakiin tulleen muutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a §). Laadittaessa 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ym- päristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Kaavaratkaisu on kuvattu tämän selostuksen kohdassa 7.

2 JOHDANTO ”Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 Suomen ilmasto- ja energiastrategian, joka pohjautuu EU:n ilmasto- ja energiapoliittisiin linjauksiin ja velvoitteisiin. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta 38 prosenttiin vuonna 2020. Strategiassa asetetaan tavoitteeksi nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho noin 2000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 terawattituntia. Tuulivoimaloiden sijoittamisessa tulee ottaa huomioon myös teknistaloudelliset tekijät sekä muu alueidenkäyttö. Tuulisuudeltaan parhaita alueita Suomessa ovat rannikko- ja merialueet sekä Lapin tunturit. Tuulivoimarakentamiseen sovelletaan pääsääntöisesti samoja säännöksiä kuin muu- hunkin rakentamiseen. Suurten tuulivoimaloiden toteutuksen tulee lähtökohtaisesti perustua maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) mukaiseen kaavoitukseen, jossa määritellään tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet. Tuulivoimalan rakentaminen edellyttää aina rakennuslupaa tai toimenpidelupaa. Tuulivoimarakentamisen suunnittelun kokonaisuuteen kuuluvat olennaisena osan säh- könsiirtoon tarvittavat voimajohdot sekä tuulivoimaloiden osien kuljettamiseen tarvittavat liikenneväylät kullekin sijoituspaikalle. Tuulivoimarakentamista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos (134/2011) tuli voimaan 1.4.2011. Muutoksen myötä yleiskaavaa on mahdollista käyttää aikaisempaa useammin tuulivoimarakentamisen suunnitteluvälineenä. Lakimuutos mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivoimaloille tietyin edellytyksin suoraan yleiskaavan perusteella. Tuulivoimaloiden sijainnin suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon ympäristön ominaisuudet sekä muu alueiden käyttö kuten asutus ja esimerkiksi lentoliikenteen ja puolustusvoimien alueet.” (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu / Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012, Ympäristömi- nisteriö, Helsinki 2012).

Yleiskaavan tehtävänä on ensisijaisesti kuvastaa taajaman tai suunnittelun kohteena olevan alueen kehittämisen yleisiä suuntaviivoja sekä kytkeä toiminnallistaloudellinen suunnittelu maankäytön suunnitteluun. Yleiskaava on mahdollisuuksien mukaan so- peutettava myös lähialueiden ja naapurikuntien maankäyttöön. Huomioon otettavia te- kijöitä kaavan laadinnassa ovat myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maa- Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 7

kuntakaava sekä valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät kysymykset ja kestävän kehityksen periaatteen toteutuminen. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston hankevastaava on Clean Power Company Finland Oy. Osayleiskaava on laadittu maankäytön suunnittelua ohjaavien Paimion kaupungin kes- keisten viranhaltijoiden, hankevastaavan ja kaavaa laativan konsultin yhteistyönä. Työn keskeiset vaiheet on käsitelty Paimion ympäristölautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja –valtuustossa. Paimion kaupungilta kaavan valmistelua ovat ohjanneet kaupun- ginjohtaja Jari Jussinmäki, tekninen johtaja Markku Kylén ja kaavoitusinsinööri Juha Suominen. Hankevastaavan edustajana suunnittelutyöhön on osallistunut CPC Finland Oy:n toimitusjohtaja Erik Trast. Konsulttina on toiminut Pöyry Finland Oy (Kaupunki- ja aluesuunnittelu), jossa suunnit- telutyöstä on vastannut arkkitehti SAFA, johtava asiantuntija Jarmo Lukka. Kaavan laadinnassa ovat olleet mukana FM, suunnittelija Minna Lehtonen, maisema-arkkitehti MARK Kaisa Rantee ja arkk. yo Mikko Peltonen. Projektiin ovat osallistuneet myös FM, biologi Soile Turkulainen ja FM, biologi Ismo Yli-Tuomi. Linnusto- ja lepakkosel- vitysten laadinnasta on alikonsulttina vastannut Ahlman Konsultointi & suunnittelu. Pöy- ry Finland Oy:stä melumallinnuksista on vastannut johtava asiantuntija Carlo di Napoli ja varjostusselvityksen laadinnasta vilkunta-asiantuntija Iida Sointu. Osayleiskaavatyöstä on raportoitu vaiheittain työn edetessä sekä hankevastaavalle et- tä Paimion ja Salon kaupungeille. Kaavakartan ja –selostuksen lisäksi on suunnittelualueelta laadittu luontoselvityksiä (alueen kasvillisuus, eläimet, pesimälinnusto sekä metson soidinreviirikartoitus, kevätmuuton seuranta ja törmäysriskimallinnus), maisemaselvitys ja arkeologinen inventointi. Ehdotusvaiheessa selvityksiä on päivitetty tarvit- tavin osin ja kaava-aineiston liitteisiin on sisällytetty myös melumallinnus, joka on laadittu noudattaen VTT:n laatimaa tuulivoimamelun mallinnuksessa suositeltavaa ohjeistusta. Kaikki selvitykset ovat mukana kaavan liiteaineistoina. Kaavan valmistelussa on huomioitu myös Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston 10.6.2013 hyväksymä tuulivoimatuotantoa koskeva vaihemaakuntakaava. Osayleiskaavan ehdotusvaiheen jälkeen keväällä 2014 Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan lopullinen maankäyttöratkaisu ja siihen liittyvät kaava-asiakirjat päivi- tettyine selvityksineen on viimeistelty kahdeksan tuulivoimalaa mahdollistavalle sijoitussuunnitelmalle. Voimaloista kuusi sijoittuu Paimion kaupungin alueelle ja kaksi eteläi- sintä Salon kaupungin alueelle.

2.1 Osayleiskaavatyön tausta, tarkoitus ja oikeusvaikutus Maankäyttö- ja rakennuslain 35 §:n mukaan: ”Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäy- tön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain.” Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena osayleiskaavana.

2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Vuorovaikutuksesta kaavaa laadittaessa säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:ssä seuraavaa: Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 8

”Kaavoitusmenettely tulee järjestää suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus vaikuttaa kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.” Kaavoitusprosessi käynnistyi alkuvuodesta 2012 CPC Finland Oy:n aloitteesta. Paimi- on kaupunginhallitus käsitteli hanketta kokouksessaan huhtikuulla 2012 ja kuulutti kaavahankkeen vireille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville Paimion kaupungintalolle ja kaupungin www-sivuille helmikuulla 2013. OAS on ollut nähtävillä koko kaavoitusprosessin ajan. Osallisilla ja kuntalaisilla on ollut mahdollisuus antaa kir- jallista tai suullista palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja vaikuttaa kaavan valmisteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä. Osayleiskaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä 1.3 – 2.4.2013 välisen ajan, jolloin osallisilla oli mahdollisuus jättää palautetta kaavan valmistelusta. Viranomaisilta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Kaavan luonnosvaiheessa kevättalvella 2013 järjestettiin myös yleisötilaisuus, jossa hankkeesta kiinnostuneilla oli mahdollisuus kuulla hankkeesta ja alueen kaavoituksesta tarkemmin sekä tutustua laadittuihin taustaselvityksiin. Kaava- ehdotuksen valmistelu käynnistettiin luonnosvaiheesta saadun palautteen jälkeen. Lo- kakuussa 2013 ehdotuksen valmisteluvaiheessa järjestettiin toinen tuulivoimakaavoi- tusta käsittelevä esittely- ja keskustelutilaisuus Paimion kaupungintalolla. Kaavaehdo- tus oli julkisesti nähtävillä 20.12.2013 – 19.1.2014 välisen ajan. Lopullinen kaavan maankäyttöratkaisu on viimeistelty ehdotusvaiheen kuulemisen jälkeen ja saatettu Pai- mion kaupungin hyväksymiskäsittelyyn alkukesästä 2014.

3 LÄHTÖTIEDOT

3.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Suunnittelualue, jonka kokonaispinta-ala on noin 4,1 neliökilometriä, sijoittuu Paimion ja Salon kaupunkien rajamaastoon Huson ja Pöylän alueille. Suunnittelualueelta on luoteessa sijaitsevaan Paimion keskustaan matkaa noin 10 km, idässä sijaitsevaan Salon keskustaan noin 16 km, ja lounaassa sijaitsevaan Sauvon keskustaan noin 7 km. Suunnittelualue rajautuu etelästä Sauvontiehen ja pohjoisesta valtatiehen 110. Pai- miossa sijaitseva Huson kylä sijoittuu suunnitellun tuulivoimapuiston länsipuolelle ja Salossa sijaitseva Pöylän kylä puolestaan alueen kaakkoispuolelle.

3.2 Huso-Pöylän tuulivoimapuiston kuvaus Suunnittelualueelle laaditut osayleiskaavat Paimion ja Salon kaupunkien alueille mahdollistavat kahdeksan tuulivoimalan rakentamisen tuulivoimapuiston alueelle. Tuulivoi- mapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Voimaloista kuusi sijoittuu Paimion kaupungin puoleiselle osayleiskaava-alueelle ja kaksi puolestaan Sa- lon kaupungin puoleiselle osayleiskaava-alueelle. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 9

Kuva 2. Periaatekuva lieriötornirakenteisesta tuulivoimalasta (esimerkkinä malli Nordex).

Alueelle sijoitettavien tuulivoimaloiden yksikköteho on noin 3 MW, jolloin tuulivoimapuiston kokonaisteho olisi noin 24 MW. Suunnittelun edetessä ja alueelta saatujen tuulimittaustulosten perusteella voimaloiden napakorkeutta on voitu nostaa 20 metrillä, koska alueella voimassa olleita lentoestekorkeuksia on Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin toimesta lievennetty. Tuulivoimaloiden napakorkeus voi olla noin 137-141 metriä ja roottorin läpimitta 112-129 metriä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enin- tään 200 metriä. Tuulivoimaloiden malli ja perustustekniikka tulevat tarkentumaan vii- meistään rakennuslupavaiheessa. Tuulivoimalat on suunniteltu yhdistettäväksi sähkö- verkkoon alueen kautta kulkevan voimalinjan kautta. Tuulivoimapuiston suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Clean Power Company Fin- land Oy.

3.3 Maankäytön suunnittelutilanne

3.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Alueiden- käyttötavoitteiden tehtävänä on: - varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa - auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys - toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä - edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa - luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 10

2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Osayleiskaavan laadinnassa on huomioitu erityisesti kohtia 2, 3 ja 4 koskevat tavoitteet.

3.3.2 Maakuntakaava Huso-Pöylän alueelle kaavailtu tuulivoimapuisto sijoittuu kolmen eri maakuntakaavan alueelle. Alueen pohjoisosassa on voimassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 23.8.2004. Kaavassa suunnittelualue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M). Alueen halki kulkee suurjännitelinja. Länsipuolella alue sivuaa kaavaan merkittyä kahta suojelualuetta (S), jotka koostuvat luontokohteista tai -alueista. Eteläisempi suojelualue sijaitsee lähimmillään noin 200 m etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista ja pohjoisempi noin 500 m etäisyydellä. Pohjoispuolelle noin 1 km etäisyydelle voimaloista on kaavaan merkitty kulttuuriympä- ristön tai maiseman kannalta tärkeä alue. Alueen itäosassa on voimassa ympäristöministeriön 12.11.2008 vahvistama Salon seudun maakuntakaava. Siinä suunnittelualue on edeltävän kaavan tavoin merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M), jonka läpi kulkee suurjännitelinjan varaus. Suunnittelualueen eteläpuolella Sauvon kunnan alueella on voimassa ympäristöminis- teriön maaliskuussa 2013 vahvistama Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaava.

Kuva 3. Ote alueella voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmästä (Lounaispaikka 2012). Osa- yleiskaava-alueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella katkoviivalla. Alueen pohjoisosassa on voimassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaava (Ympäristöministeriö vahvistanut 23.8.2004), itä- osassa Salon seudun maakuntakaava (YM vahvistanut 12.11.2008) ja eteläpuolella Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaava (YM vahvistanut 20.3.2013). Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 11

Ympäristöministeriö ja Varsinais-Suomen liitto toteuttivat vuosina 2010–2011 Varsinais- Suomen tuulivoimaselvityksen, jossa kartoitettiin maakunnan alueelta parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet. Huso-Pöylän alue luokiteltiin selvityksessä Varsinais- Suomen parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden joukkoon (Varsinais-Suo- men liitto 2011). Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston 10.6.2013 hyväksymässä vaihemaakuntakaa- vassa on osoitettu tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Vaihemaakunta- kaavan taustaselvityksenä toimii Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys (Varsinais-Suomen liitto 2012). Huso-Pöylän alue on sisällytetty mukaan tuulivoimavaihemaakuntakaavaan. Tuulivoimavaihemaakuntakaava on saatettu ympäristöministeriöön vahvistettavaksi.

Kuva 4. Ote Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston hyväksymästä tuulivoimavaihemaakuntakaavasta, johon on merkitty mukaan Huso-Pöylän alue tuulivoimatuotantoon soveltuvana alueena.

3.3.3 Yleiskaavat ja asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja.

3.3.4 Rakennusjärjestys Paimion kaupungissa on voimassa kaupunginvaltuuston 16.6.2011 (§ 53) hyväksymä ja tarkistettu rakennusjärjestys, joka on tullut voimaan 1.7.2012.

3.3.5 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Tuulivoimapuiston hankevastaava CPC Finland Oy on teettänyt Pöyry Management Consulting Oy:llä hankekuvauksen ja alustavan ympäristövaikutusten arvioinnin Huso- Pöylän tuulivoimapuiston toteuttamisesta Paimion ja Salon kaupunkien alueella. Aineis- to on toimitettu Varsinais-Suomen ELY-keskukselle tiedusteluna ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisen tarpeesta Huso-Pöylän hankkeessa. ELY-keskus on 25.6.2012 antamassaan lausunnossa todennut, että tuulivoimahankkeen toteuttaminen ei aiheuta laajuudeltaan ja laadultaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Arviointimenettelyä ei siten ole tarpeen soveltaa hankkeeseen. YVA-lain 25 §:n mukaisesti hankkeesta vastaavan on sen lisäksi, mitä erikseen sääde- tään, oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. Hankkeen edellyttämän maankäyttö- ja rakennuslain Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 12

mukaisen kaavoitusmenettelyn yhteydessä laadittavien luonto- ja muiden selvitysten kattavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä suunnittelualueelta on laadittu maisemaselvitys sekä tarvittavat luontoselvitykset (sisältäen luonto-, liito-orava-, lepakko ja linnustoselvitykset sekä linnuston kevätmuuton seurannan ja törmäysriskiarvioinnin). Kaavaa koskevat lähtötiedot suunnittelualueen luonnosta ja maisemasta on koottu kaavaselostuk- seen YVA-hankearviointiraportista sekä laadituista maisema- ja luontoselvityksistä. Luonnosvaiheen jälkeen alueelta on laadittu metsojen soidinpaikkaselvitys ja muinais- jäännösinventointi. Kaikkia selvityksiä on tarkistettu ja tarvittaessa päivitetty vastaamaan ehdotusvaiheessa esitettävää kaavaratkaisua. Ehdotusvaiheessa mukaan on liitetty myös melumallinnusraportti. Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa on kaikki selvitykset tarkistettu vastaamaan kaavan lopullista maankäyttöratkaisua ja voimaloiden sijoitussuunnitelmaa kahdeksalle voimalalle. Selvitykset ovat kaavaselostuksen liitteinä.

3.3.6 VTT ja Finavia/Trafi Tuulivoimahankkeiden vaikutukset lentoliikenteelle ja valvontasensoreihin (tutkiin) tulee selvittää ennen kuin hankkeiden toteuttaminen käynnistetään. Samassa yhteydessä puolustusvoimat arvioivat hankkeiden vaikutukset myös muihin toimintoihinsa. CPC Finland Oy on toimittanut Puolustusvoimilta pyydettävää lausuntoa varten tiedot Huso-Pöylän tuulivoimapuiston kaavoituksesta asianosaisille tahoille. Energiateollisuus ry on myöntänyt CPC Finland Oy:n Huso-Pöylän hankkeelle lisenssin, joka oikeuttaa VTT:n laatimaan tutkaselvitykseen. Lisenssi hankkeelle on haettu heinäkuussa 2012 ja VTT on suorittanut tutkaselvityksen puolustusvoimille kesällä 2013. CPC Finland Oy sai joulukuussa 2012 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFilta lentoesteluvan Huso-Pöylän tuulivoimaloille. Voimaloiden kokonaiskorkeudeksi määriteltiin lu- vassa 180 metriä. Sittemmin lentoesteitä koskevia korkeusrajoituksia on vielä lievennetty, mikä mahdollistaa Huso-Pöylän voimaloiden kokonaiskorkeuden nostamisen noin 200 metriin.

3.3.7 Lähialueiden muut tuulivoimahankkeet Noin 30 kilometriä suunnittelualueesta lounaaseen, Kemiönsaarelle, sijoittuu Varsinais- Suomen Energia Oy:n suunnittelema Nordanå–Lövböle tuulivoimapuisto. Hankkeen YVA-selostus on valmistunut lokakuussa 2012 ja kaavaluonnos on ollut nähtävillä loppuvuodesta 2012. Tuulivoimapuiston on suunniteltu käsittävän 20–34 tuulivoimalaa, joiden yksikköteho on 3–3,6 MW. Tämän lisäksi Kemiönsaarella on käynnissä myös Gräsbölen (ehdotus ollut nähtävillä syksyllä 2013), Stusnäsin (kuulutettu vireille alkuvuodesta 2012), Olofsgårdin (kuulutettu vireille keväällä 2013) ja Misskärrin (luonnos ollut nähtävillä loppuvuodesta 2012) ja Påvälsbyn tuulivoimapuistohankkeet. Tuuliwatti Oy:n suunnittelema Näsen kartanon tuulivoimapuisto sijaitsee suunnittelualueesta noin 30 kilometriä kaakkoon. Hanke käsittää 7 tuulivoimalaa, joiden teho on 3–5 MW. Osayleiskaava on hyväksytty Salon kaupunginvaltuustossa 7.10.2013 mutta siitä on valitettu Turun hallinto-oikeuteen. Pohjoisessa vireillä olevia hankkeita ovat Pöytyän Santinkulman ja Marttilan/Koski TL:n Verhonkulman tuulivoimapuistohankkeet. Salossa Märynummen pohjoispuolelle on rakenteilla kolme teholtaan 5 MW:n tuulivoimalaa suunnittelutarveratkaisuilla. Valtatien 110 varrella lähellä Huso-Pöylän aluetta on toiminnassa yksi rakennusluvalla toteutettu tuulivoimala. Muita pienempiä tuulivoimarakentamisen kohteita (1-3 voimalaa) ovat Sauvon Krooka ja Timari. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 13

Olemassa olevia tuulivoimaloita sijaitsee Kemiönsaaren lounaispuolella (3 voimalaa) sekä Hangossa (4 voimalaa).

Kuva 5. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston lähialueelle 30 km:n säteellä sijaitsevat tuulivoimahankkeet, joilla on kaavoitusprosessi käynnissä (tilanne 05/2014).

3.4 Maisema ja luonnonympäristö Suunnittelualue sijoittuu Lounaismaan maisemamaakuntaan ja tämän tarkemmassa osa-aluejaossa Lounaiseen viljelyseutuun. Lounaismaalle on tyypillistä korkeussuhtei- den vaihtelevuus ja kallioperän suoraviivaisten murroslaaksojen ja ruhjeiden rytmittävä maisema. Alue on muinaista merenpohjaa, jonne kerrostuneet savikot on raivattu tar- koin viljelykäyttöön. Maisemarakenteen rungon muodostavat kallioperän suuria murros- linjoja seurailevat polveilevat jokilaaksot, joiden varrelle sijoittuvat viljelymaisemat ja vauraat maatilat. Pysyvä peltoviljely ja karjatalous alkoivat seudulla jo esihistoriallisella rautakaudella ja keskiajalla, minkä vuoksi maisemakuva on hyvin kehittynyttä ja vakiin- tunutta. Keskiaikaisia kirkkoja, kartanoita ja muita vanhasta kulttuuri-Suomesta kertovia rakennetun kulttuuriympäristön kohteita on runsaasti. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 14

Seudun topografia on vaihtelevaa ja suhteelliset korkeuserot ovat melko suuria. Suun- nittelualueen lähistöllä selänteiden ja kalliomäkien laet kohoavat suunnilleen 75 metriä merenpinnan yläpuolelle, kun viereisten laaksopainanteiden perustaso on korkotasolla 20-25 mmpy. Pohjoisilla selännealueilla moottoritien pohjoispuolella korkeimmat mäet kohoavat 100-110 mmpy. Suunnittelualueella korkein kalliomäkialue on alueen länsi- osaan sijoittuva Pyhässuonkallio, jonka laki on noin 75 m merenpinnan tasoa ja noin 15 m viereistä Pyhässuota korkeammalla.

Kuvat 6 ja 7. Näkymä osayleiskaava-alueen eteläosassa sijaitsevilta kallioalueilta (vasemmanpuoleinen kuva) ja näkymä Korkiamäenniitun pohjoispuoliselle kalliorinteelle (oikeanpuoleinen valokuva) (Kuvat: Pöyry Finland Oy, 2012).

Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat Uskelan- ja Halikonjoen laaksot, joiden läntisimmät osat sijoittuvat lähimmillään noin kilometrin etäisyydelle kaava-alueesta. Alue on edustavaa Lounaisen viljelyseudun kulttuurimaisemaa, jota laajat peltoaukeat, vauraat maatilat ja vanhat kartanot puistoineen luonnehtivat. Paimionjokilaakson maisema-alue ulottuu Paimionlahdelta pohjoiseen Tarvasjoen kirkonkylään saakka ja se edustaa lounaisen viljelyseudun jokilaakson viljelymaisemaa kartanoineen ja ryhmä- kylineen. Maisema-alue sijaitsee lähimmillään noin 7 km etäisyydellä kaava-alueesta. Suunnittelualueen pohjoispuolella noin 2,5 km etäisyydellä kulkee Suuri Rantatie, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Suuri Rantatie on yksi Suomen tärkeimmistä historiallisista maantieyhteyksistä, joka rakennettiin keskiajalla yhdistämään Turkua ja Viipuria (RKY 2009). Huso-Pöylän tuulivoimapuiston läheisyydessä sijaitsevat muut arvokohteet on käsitelty tarkemmin kaavan liiteaineistoon kuuluvassa luonnosvaiheen maisemaselvityksessä (liite 2) ja sen päivityksessä (liite 5).

3.5 Kallioperä ja maaperä Kallioperän valtalajit suunnittelualueella ovat graniitti ja granodioriitti. Alue on topografi- altaan vaihtelevaa maastoa, jolle ovat ominaisia kallioiset mäet ja niiden väleihin sijoittuvat soistuneet notkelmat. Vallitseva maalaji alueella, erityisesti pohjoisosassa, on moreeni. Paikoitellen alueella on myös pienialaisia soistumia, joissa maalaji on turvetta, jonka alla on savea. Suunnittelualueen länsipuolelle sijoittuu noin 80 hehtaarin laajuinen Kalkkimäki–Muu- rassuonmäen kallioalue, joka on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi (Heikkilä & Husa 1995) ja osoitettu maakuntakaavassa luonnonsuojelukohteena. Kallioalue on etenkin luontoarvoiltaan merkittävä ja sen arvoluokka on korkea (2, erittäin arvokas). Kallioalue koostuu pienistä jyrkänteistä, selänteistä ja niiden välisistä suonotkelmista ja siihen sisältyy Varkaankellarinmäen lehto. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 15

3.6 Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu luokiteltuja pohjavesialueita (OIVA- palvelu 2012). Lähin vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue sijaitsee noin 7 kilometrin päässä suunnittelualueesta. Alueella ei myöskään ole järviä, lampia tai jokia. Virtavesiuomista luonnontilaisin on Myllytyryn puro, joka sijaitsee alueen eteläosassa. Puro saa alkunsa Paimion puolella sijaitsevilta kosteikkoalueilta ja se virtaa itään Salon puolelle Ketunniitunojaan. Myös muut alueen pintavedet virtaavat pääosin itään Ketunniitunojaan ja edelleen Vainion- jokeen tai etelään suoraan Vainionjokeen. Länsireunalta vesien virtaussuunta on pohjoiseen Isoniitunojan kautta Poutajokeen.

3.7 Ilmasto ja ilmanlaatu Varsinais-Suomen maakunta kuuluu kokonaan eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja suurelta osin sen sisällä olevaan ns. tammivyöhykkeeseen Rannikkovyöhykkeellä pai- kallisilmastoon antaa vahvasti leimansa meren läheisyys. Alueelle ovat tyypillisiä pitkät ja suhteellisen lämpimät kesät ja lyhyet, lauhat talvet. Meren läheisyyden ja sen läm- mittävän vaikutuksen vuoksi syksy on usein pitkä ja sateinen – vastaavasti kevät ja al- kukesä on kuivaa ja viileää meren ollessa vielä kylmä (Suomen maakuntien ilmasto / Ilmatieteen laitos, raportteja 2009:8). Vallitseva tuulensuunta suunnittelualueella on lounaasta koilliseen. Tuulennopeus 100 metrin korkeudella on noin 6,5 m/s. Tuulen nopeudet kasvavat liikuttaessa rannikon suuntaan. (Suomen tuuliatlas 2012). Ilmanlaatu alueella on hyvä, koska lähistöllä ei sijaitse paikallisilmastoa kuormittavia teollisuus- tai tuotantolaitoksia.

3.8 Kasvillisuus Suunnittelualue on nykyisellään pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä. Alueen ym- päristössä avautuu laajoja peltoaukeita. Alueen kasvillisuus kartoitettiin osayleiskaavaa varten laaditun luontoselvityksen yhteydessä keväällä ja kesällä 2012.

Kuva 8. Huso-Pöylän alueella peltoaukeat ja metsäsaarekkeet vuorottelevat maisemassa (Kuva: Pöyry Finland Oy, 2012). Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 16

Alue edustaa hemiboreaalista kasvillisuusvyöhykettä. Hemiboreaalinen vyöhyke on pohjoisen havumetsävyöhykkeen ja keskieurooppalaisen lehtimetsävyöhykkeen vaihet- tumisaluetta, joka Suomessa ulottuu vain maan lounaisimpaan osaan. Suovyöhyke- jaossa selvitysalue on Suomen eteläisintä vyöhykettä, kilpikeitaiden eli konsentristen kermikeitaiden aluetta (alajako laakiokeitaat). Maastokartoitusten perusteella suunnittelualue on kasvillisuudeltaan pääosin melko karua ja reheviä metsä- ja suokasvilli- suustyyppejä esiintyy vain hyvin pienialaisesti. Rehevimmät metsäkuviot ovat kuusival- taisia tuoreen ja lehtomaisten kankaan kangasmetsiä ja valoisia männikkörinteitä, joiden aluskasvillisuudessa on paikoitellen kuivan lehdon piirteitä. Kallioiden lakialueet ovat kalliomännikköä ja painanteet pääosin ojitettuja suoalueita. Eteläosassa on kuitenkin pienialaisia vesitaloudeltaan lähes luonnontilaisia räme- ja korpipainanteita. Puusto on pääosin nuorta tai varttuvaa, tuoreita hakkuualueita on muutamia ja eteläosassa puustoa on äskettäin harvennettu. Luontoselvityksen perusteella suunnittelualue on luontoarvoiltaan pääosin varsin tavanomaista kallioista metsämaastoa, jossa on ojitettuja suojuotteja ja jonka metsät ovat ta- lousmetsinä hoidettuja. Laajin Paimion puolelle sijoittuva kalliomäkialue Pyhässuon- kallio on puustoltaan nuorta ja laajimman suoalueen Pyhässuon luonnontila on muuttunut ojituksen seurauksena. Mahdollisia metsälain (10 §) erityisen arvokkaita elinympäristöjä ovat Salon puolella eteläosassa sijaitsevat vähäpuustoiset suot, jyrkänne ja sen alapuolella sijaitseva re- hevä korpi sekä Myllytyryn melko luonnontilainen puro-osuus ja norot. Luonnontilaiset norot ovat vesilailla (2 luku 11 §) suojeltuja vesiluontotyyppejä, joiden luonnontilan vaa- rantaminen on kielletty. Lupaviranomainen voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen kiellosta, jos momentissa mainittujen vesiluontotyyppien suoje- lutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Myös purouoman luonnontilan muuttaminen vaati luvan (3 luku 2 §). Mikäli mainitut kohteet eivät täytä metsä- ja vesilain vaatimuksia, voidaan niitä silti pitää muina paikallisesti huomionarvoisina luontokohteina. Mo- lemmissa tapauksissa kohteet tulee huomioida maankäytön suunnittelussa, niin että suunnittelu muun muassa edistää maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden mukaisesti luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä. Suunnittelualueelta ei todettu kohteita, jotka voisivat täyttää luonnonsuojelulain (29 §) suojeltujen luontotyyppien kriteerit. Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa (Raunio ym. 2008) alueella todetuista suotyypeistä saniaiskorpi on arvioitu Etelä- Suo- messa erittäin uhanalaiseksi (EN), mustikkakorpi ja korpiräme vaarantuneiksi (VU) ja tupasvillaräme ja isovarpuräme silmälläpidettäviksi (NT). Kangasmaiden latvapuro on vaarantunut (VU) luontotyyppi. Vaikka alue sijoittuu hemiboreealiselle kasvillisuusvyö- hykkeelle, todettiin siellä tuoretta ja kosteaa lehtoa vain pienialaisesti pienvesien ym- päristössä, eteläosassa sijaitsevan kalliojyrkänteen alapuolella sekä muutamin paikoin rinteissä kuivan lehdon piirteitä. Useimmat lehtotyypit on arvioitu uhanalaisiksi. (Huso- Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan luontoselvitys, Pöyry Finland Oy 2012).

3.9 Merkittävät luontokohteet Valtion ympäristöhallinnon Oiva-tietokannan (2012) mukaan suunnittelualueella ei ole Natura 2000-alueverkkoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita tai kansallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Kaavoitettavan tuulivoimapuiston lähialueella sijaitsee muutamia arvokkaita kallioalu- eita sekä yksi yksityisen maalle perustettu luonnonsuojelualue. Kohteet on esitetty oheisessa kartassa. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 17

Kuva 9. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen lähistöllä sijaitsevat yksityisten maalle perustetut luonnonsuojelualueet, Natura 2000 –alueet, luonnonsuojelualueet, luonnon- suojeluohjelmien alueet sekä arvokkaat kallioalueet.

Paimion puolelle sijoittuva Varkaankellarinmäen lehto käsittää kaksi suojelualuetta, jotka sijaitsevat lähimmillään noin 400 metrin päässä suunnittelualueen rajasta. Alue kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan ja sen pinta-ala on 3 hehtaaria. Alueella on kalliojyrkän- teitä ja kalkkivaikutteisia lehtoalueita. (OIVA 2012, Varsinais-Suomen liitto 2002). Suunnittelualueesta noin kolme kilometriä lounaaseen sijaitsee pieni, yksityisten maalla oleva luonnonsuojelualue Kalliometsä. Toinen yksityisten maalla oleva suojelualue, Härjänmäen luonnonsuojelualue, sijaitsee alueesta noin viisi kilometriä itään. Lähimmät Natura-alueet ovat Paimionlahti (FI0200036, aluetyyppi SCI) noin 10 km suunnittelualueelta länteen sekä osin päällekkäiset Viurilanlahti (FI0200027, aluetyyppi SPA) ja Vasaikko (FI0200125, aluetyyppi SCI) noin 10 km suunnittelualueelta kaak- Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 18

koon. Paimionlahti kuluu kansainvälisesti tärkeisiin IBA-lintualueisiin ja Suomen tär- keisiin FINIBA-lintualueisiin, joihin kuuluu myös Viurilanlahti.

3.10 Eläimistö Suunnittelualueen eläimistössä esiintynee pääasiassa metsälajeja ja vähäisemmässä määrin viljelysmaiden ja kulttuuriympäristöjen lajeja. YVA-tarveharkintaa varten pyydettiin lepakkoja liito-oravahavaintoja Varsinais-Suo- men ELY-keskukselta. ELY-keskuksen uhanalaisrekisterissä ei ollut havaintoja lepa- koista suunnittelualueelta eikä 10 km:n säteeltä suunnittelualueesta. Sen sijaan liito- oravasta alueella on tehty havaintoja. Uhanalaiset päiväpetolinnut (olemassa olevat pe- sintätiedot) ja merikotkien pesäpaikat on selvitetty Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta ja Lounais-Suomen Metsäkeskuksesta. Metsäkeskuksen tietokannassa ei ollut havaintoja petolinnuista suunnittelualueella ja ELY-keskukselta saatujen tietojen mukaan me- rikotkan pesiä ei löytynyt 10 kilometrin säteellä suunnittelualueesta. Kaavoitusta varten laadittavan luontoselvityksen yhteydessä suunnittelualueelta tehtiin päivitykset alueen lepakkoja ja liito-oravia koskevasta tilanteesta. Lepakot Osana luontoselvitystä toteutettiin lepakkoselvitys kesällä 2012, joka koostui sekä le- pakkoselvityksestä että lepakkopotentiaalin kartoituksesta. Selvitysaineiston avulla voidaan arvioida alueen arvoa lepakoiden kannalta. Lepakkoselvityksen tulosten perusteella on arvioitu voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia lepakoihin. Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain (49 §) mukaisesti kielletty. Lisäksi ripsisiippa on luonnonsuojelulain 47 §:n mukaisesti säädetty luonnonsuojeluasetuksella erityistä suojelua vaativaksi lajiksi ja se on arvioitu Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN). Suomi liittyi vuonna 1999 Eu- roopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa sitoutuneita mai- ta huolehtimaan suojelusta lainsäädännön kautta. Sopimuksen mukaan osapuolten on pyrittävä säilyttämään merkittäviä ruokailualueita. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston selvitys tehtiin yleispiirteisenä suuresta pinta-alasta johtuen. Lepakoita havainnoitiin yöllä klo 22.00–4.00 välisenä aikana kiertämällä alue mahdollisimman tarkkaan läpi yhteensä noin 36 tunnin aikana. Inventoinnit tehtiin 10.– 11.6, 11.–12.6., 24.–25.7., 26.–28.7., 26.–27.8. ja 27.–28.8. Lisäksi lepakkopotentiaalia arvioitiin kultakin suunnitellulta tuulivoimalayksikön sijaintapaikalta päivällä 12.9. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 19

Kuva 10. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston tarkastelualueella tehdyt lepakkohavainnot (Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen lepakkoselvitys 2012, Ahlman Konsultointi & suunnittelu 2012). Tarkastellulta alueelta löydettiin yksittäisiä pohjanlepakoita 11 eri paikasta, joista peräti kuusi melko suppealta alueelta aivan eteläosasta. Lisäksi isoviiksi-/viiksisiippa havaittiin neljässä paikassa, joista kolme oli eteläosassa. Kahden tai useamman yksilön kes- kittymiä ei havaittu kuuden yön aikana lainkaan. Siippojen vähäinen esiintyminen ha- vaintoaineistossa selittynee sillä, että lajien luotausäänet kuuluvat vain lyhyen matkan ja täydellinen lajistoselvitys vaatisi suuremman maastotyöpanoksen. Vaikka lepakkoselvitystä voidaan pitää vain yleispiirteisenä, saatiin detektori-inventoin- tien avulla kuitenkin varsin kattava kuva alueen lepakkotilanteesta. Kokonaisuudes- saan alue on varsin tavanomainen tai jopa heikko lepakoiden esiintymisen suhteen. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 20

Salon kaupungin puolelle sijoittuva tarkastelualueen eteläosa on kuitenkin selvästi mer- kittävä lepakoiden esiintymisalue. Huso-Pöylän osayleiskaava Salon puolella ei ulotu tälle alueelle, koska osayleiskaava-aluetta pienennettiin ehdotusvaiheessa. Lepakkopotentiaalin arvioinnissa eteläisimmän tuulivoimalan sijoituspaikka arvioitiin potentiaaliltaan korkeaksi. Toisesta potentiaaliltaan korkeaksi arvioidusta tuulivoimalan rakennuspaikasta on kaavan viimeistelyvaiheessa luovuttu. Muut arvioitiin joko tavan- omaisiksi tai heikoksi. Lepakoiden muuttoa ei selvitetty, mutta nykytietämyksen mukaan lepakot noudattelevat muutossaan maastolinjoja (Ympäristöministeriö 2011) ja liikehdintä keskittyy eniten rannikolle. Rannikon läheisyydestä johtuen alueen läpi saattaa muuttaa jonkin verran lepakoita, mutta se ei ole todennäköisesti merkittävän muuttoreitin varrella (Huso-Pöy- län tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen lepakkoselvitys 2012, Ahlman Konsultointi & suunnittelu 2012). Liito-orava Luontoselvitystä varten tehtiin kolme maastokäyntiä (17.4., 24.4 ja 7.6.2012), joista huhtikuun maastokäynnillä keskityttiin selvittämään liito-oravan esiintymistä. YVA-tarveharkintaa varten tehdyn selvityksen mukaan alueella on tehty liito-oravahavaintoja, joten tarkempi selvitys nähtiin tarpeelliseksi. Liito-orava kuuluu luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella. Vuoden 2010 uhanalaistarkastelussa (Rassi ym.) liito-orava on arvioitu vaarantuneeksi lajiksi (VU). Liito-oravakartoituksessa etsittiin lajin elinpiirin osoittavia ulostepapanoita pesä- ja ruokailupuiksi soveltuvien kookkaiden kuusten ja haapojen alta ”Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa” -julkaisun menetelmien mukaisesti (Sierla ym. 2004). Lisäksi pyrittiin löytämään liito-oravan pesäpaikat ja mahdolliset lajin käyttämät liikkumisyhteydet. Myös jokaisen suunnitellun tuulivoimalan lähialue tarkistettiin liito-oravalle soveltuvana mahdollisena elinpiirinä. Liito-oravalle parhaiten soveltuvaa elinpiiriä ovat varttuneet kuusivaltaiset sekametsät, joissa lajin oleskelun paljastavat pesä- ja ruokailupuiden alta löytyvät ulostepapanat. Liito-oravat ovat paikkauskollisia eläimiä, jotka elävät koko aikuisikänsä samalla alueella. Elinpiiri eli reviiri voi olla laaja ja liito-oravat liikkuvat vilkkaasti sen osasta toiseen. Naaraiden elinpiiri on keskimäärin noin 8 ha ja urosten 60 ha. Liito-oravan elintavoista johtuen on mahdollista, että reviirit voivat olla ajoittain tyhjillään. Suunnittelualuetta lähimmät tiedossa olevat liito-oravahavainnot ovat Varkaankellarin- mäen lehdon alueelta ja valtatien 110 pohjoispuolelta. Liito-oravalle elinpiiriksi soveltu- via metsiä on suunnittelualueella lähinnä vain pohjoisosassa Paimion puolella Kukolan mäen reunaosissa ja Salon puolella eteläosassa Korkiamäenniityn peltoalueen ym- päristössä. Keväällä 2012 liito-oravia havaittiin Kukolan mäen alueella kahdessa paikassa: · Kukolan länsiosassa liito-oravan papanahavaintojen perusteella kohteessa oli asuttu liito-oravaesiintymä keväällä 2012. Kolopuuta ja sen lähipuita voidaan pitää liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkana. Kohde ei sijoitu minkään voimalapaikan läheisyyteen. · Kukolan itäosan papanahavaintojen perusteella liito-oravat ovat liikkuneet koh- teen alueella ja metsän rakenteen perusteella se soveltuu liito-oravan elinpiiriksi. Keväällä 2012 esiintymä ei ollut asuttu. Papanapuut sijoittuvat suunnittelualueen reunaan noin 200 metrin päähän voimalapaikasta 1 eikä voimalan rakentaminen vaikuta liito-oravien elinmahdollisuuksiin alueella. Tienvarsimetsä ulottuu etelässä metsätiehen asti, mikä tulee ottaa huomioon, jos metsätietä käytetään tuulivoimapuiston liikenteessä. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 21

Kuva 11. Liito-oravaesiintymät Ku- kolan alueella. Papanahavainnot on merkitty kuvaan pinkillä tähdellä ja todennäköinen pesäpuukolohaapa si- nisellä vinoneliöllä. Pisteet 1-3 ovat kaavan luonnosvaiheen suunniteltuja tuulivoimalapaikkoja. Pisteen 3 osoit- taman tuulivoimalan sijainti on luonnosvaiheen jälkeen muuttunut ja viimeistelyvaiheessa poistunut. (Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan luontoselvitys: kasvillisuus ja liito-oravat / Pöyry Finland Oy 2012).

Linnusto Huso-Pöylän alueelta on laadittu kattava linnustoselvitys osana luontoselvitystä kevään ja kesän 2012 aikana. Linnuston osalta selvitettiin alueen pesimälinnusto ja toteutettiin lintujen kevätmuutontarkkailu. Pesimälinnustoselvityksellä hankittiin tietoa alueen lin- nustosta, jotta tuulivoimahankkeen vaikutuksia pesimälajistoon voidaan arvioida myö- hemmässä vaiheessa. Vastaavasti kevätmuutontarkkailun tavoitteena oli selvittää niin muuttavien kuin kiertelevienkin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia. Muuttoaineiston avulla on myös laadittu törmäysmallinnus. Pesimälinnusto Pesimälinnusto selvitettiin alueelta tekemällä viisi sovellettua kartoituslaskentaa, neljä linjalaskentaa sekä pistelaskennat suunniteltujen tuulivoimaloiden sijaintien mukaan. Lepakkoselvityksen laatimisen yhteydessä suoritettiin myös yölaulajalaskenta (las- kentojen menetelmäkuvaukset on esitetty osayleiskaavan liiteaineistoon kuuluvassa pesimälinnustoa koskevassa selvityksessä ”Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen pesimälinnustoselvitys 2012” / Ahlman Konsultointi & suunnittelu, 2012). Tulosten valossa suunnittelualueella ja sen lähistöllä pesi 110,72 paria neliökilometriä kohden. Lukema on alhainen, mutta täysin looginen alueen elinympäristöt huomioiden. Nuoret kasvatusmänniköt ja yksipuoliset biotoopit ovat syynä vähäiseen tiheyteen. Met- sämaiden perustiheys on yleensä 100–200 paria ja rehevissä lehdoissa se voi kohota jopa 400–600 pariin per neliökilometri. Suunnittelualueen runsaimpia lajeja olivat peippo (noin 25 paria / km2), pajulintu (17) ja punarinta (7). Nämä kolme lajia muodostavat 49 prosenttia kokonaisparimäärästä. Peruslajeja olivat myös mustarastas, keltasirkku, hippiäinen, harmaasieppo ja metsä- kirvinen. Punarinnan pesimätiheys oli poikkeuksellisen suuri, mikä kuvastaa toisaalta hyvin suunnittelualueen metsien nuorta ikää. Linjalaskennoissa kirjattiin reviirihavain- toja yhteensä 37 lajista. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 22

Päätelmät pesimälinnustoselvityksestä: Paimion–Salon Pöylän alueen tuulivoimapuiston pesimälinnusto saatiin selvitettyä hyvin kattavasti kartoitus-, linja- ja pistelaskennoin. Lisäksi havaintoaineistoa kertyi lepak- koinventointien yhteydessä. Pesimätiheydet eivät ole merkittävän suuria, mikä johtuu suunnittelualueen biotoopeista. Vaikka alueella on pienialaisia vanhemman seka- ja havumetsän alueita, ovat ne kuitenkin varsin pirstoutuneita. Aluerajauksen sisällä on kaksi melko selvää huomionarvoisten lajien reviirikeskittymää Paimion puoleisella osayleiskaava-alueella: keskiosassa ja pohjoisosassa (pesimälin- nustoselvityksen reviirikartat 1–2, kaavaselostuksen liite 3). Merkittävää lajistoa on kuitenkin varsin vähän. Alueen kokonaislajimäärä on 51 lajia. Suunnittelualueen kokoon suhteutettuna lajimäärä on melko korkea. Kokonaisuudessaan suunnittelualueen pesimälajisto on tavanomaista, eikä merkittäviä reviirikeskittymiä ole lainkaan (Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen pesimälinnustoselvitys 2012, Ahlman Konsultointi & suunnittelu). Lintujen kevätmuuton seuranta Lintujen kevätmuuton seuranta toteutettiin maalis-huhtikuussa 2012. Kevätmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä seitsemänä päivänä yhteensä 42 tuntia (84 henkilö- työtuntia). Toinen havaintopiste valittiin siten, että siitä olisi mahdollisimman hyvä nä- kyvyys suunnittelualueen ylle. Koska lähialueet ovat peltojen ja kalliometsien mosaiik- kia, osoittautui parhaaksi paikaksi Sauvon Koskissa sijaitseva tarkkailupiste, josta näki hyvin alueen läpi muuttavaa linnustoa. Eniten katveeseen jäi alueen luoteis- ja poh- joisosa.

Kuva 12. Kevättarkkailun havaintopisteet. Sauvon koski on merkitty punaisella ja Salon Halikonlahti sinisellä pallolla (Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen lintujen kevätmuuttoselvitys 2012 / Ahlman Konsultointi & suunnittelu). Toinen havaintopiste – eli kontrollipiste – valittiin oletettavasti paremman muuttoreitin varrelta, jossa oli hyvä näkyvyys. Kohteeksi valikoitui Salon Halikonlahti, jossa havain- topaikkana oli Viurilanlahden kupeessa oleva Timalitorni. Sauvon ja Salon havainto- paikkojen välinen etäisyys oli noin 15 kilometriä (huom: havaintopisteiden välimatkaa koskeva etäisyysvirhe on korjattu kaavan viimeistelyvaiheessa – havaintopisteiden vä- limatkalla ei ole kuitenkaan mitään vaikutusta muuttolintuselvityksen sisältöön tai las- kelmiin, koska tulokset on saatu kyseisistä havaintopisteistä). Halikonlahti sijaitsee tuulivoimapuistoon nähden idässä. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 23

Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla ja seurattiin suunnittelualueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havain- not liikehtivistä linnuista – eli lennoista – kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolo- makkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa siten, että esimerkiksi lomakkeella merkintä klo 7 tarkoittaa aikaväliä 7–8. Lentokorkeus merkittiin neljäasteisesti suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan siten, että ensimmäinen aste oli 0–38 metriä, toinen 38–100 met- riä, kolmas 100–150 ja neljäs yli 150 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksoilla havaittiin hyvin niukasti lentoja, jotka olivat yli 150 metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja linnun välillä ei kirjattu, sillä se koettiin sinänsä turhaksi tiedoksi, jota ei voida hankkeessa hyödyntää. Sauvon lomak- keille kirjattiin erillistä koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoastaan suunnittelualueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulivoimapuistoalueella. Tällaisia olivat ainoastaan itään tai länteen lentävät linnut. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden sekä koke- muksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin avulla. Epävarmuustekijänä seurannasta voidaan mainita se, että suurten lintujen muuton alusta jäi muutama päivä havainnoimatta, mutta kokonaisuudessaan liikehdinnästä saatiin hyvä kuva tuona aikana. Kevätmuutto alkoi melko nopeasti, vaikka lunta oli vielä monin paikoin erittäin runsaasti maassa. Usein jo maaliskuun alkuun keskittyvä kotka- muutto jäi havainnoimatta lähes kokonaan. Toukokuun puolella näkyvästä muutosta on jäljellä enää vain kahlaajien sekä myöhäisten petolintujen muutto, eikä niiden havain- nointiin panostettu lainkaan, sillä aineiston karttuminen oli jo huhtikuun viimeisten ha- vaintojaksojen aikana melko vähäistä. Kevätmuuton seurannan aikana kirjattiin yhteensä 27 815 lentoa, joista vain 27 prosenttia havaittiin Sauvossa. Muuttoliikehdintä oli selvästi vilkkaampaa Salon Halikon- lahdella, laskijoiden matkapuhelinyhteyden avulla pystyttiin varmistamaan, ettei samoja lintuja havaittu lainkaan molemmissa pisteissä. Sauvon kokonaislentomäärästä vain noin 23 prosenttia kirjattiin ns. riskikorkeudella, eli 1 707 yksilöä. Sauvossa lintujen liikehdintä suuntautui pääosin pohjoiseen, koillinen oli selvästi vä- hemmässä osassa. Havaintopaikalla näkyvyyttä oli – parhaasta mahdollisesta sijain- nista huolimatta – melko niukasti. Aineiston perusteella lähes kaikki linnut lensivät tuuli- voimapuistoalueen läpi jossain pisteessä, mutta riskilentojen prosentuaalinen osuus oli hyvin pieni. Ilmeisesti rannikon läheisyydestä johtuen valtaosa linnuista muutti mata- lalla – selvästi riskikorkeuden alapuolella. Lentojen lukumäärä vaihteli varsin voimakkaasti, mutta kokonaisuudessaan toukokuun lähestyessä muuttavien lajien yksilömäärät vähenivät selvästi. Tämä näkyy etenkin Ha- likonlahden aineistossa, jossa muutto oli kiivainta huhtikuun puolivälissä. Tuntikohtaiset lentojen lukumäärät olivat kokonaisyksilömäärien tavoin selvästi korkeammat Halikon- lahdella. Päätelmät kevätmuuton seurannasta: Vaikka havainnointi keskittyi vain kuukauden jaksolle (23.3.–24.4.), saatiin sen aikana isojen lintujen muutosta melko kattavaa aineistoa. Toukokuussa näkyvä muutto olisi ollut vähäistä avomeren ulkopuolella, joten lentoja olisi luultavasti kertynyt lähinnä vain kahlaajista sekä myöhään muuttavista petolinnuista. Tulosten valossa Halikonlahden kontrollipisteessä kirjattiin selvästi enemmän lentoja – yhteensä noin 20 400 yksilöstä. Naurulokkeja merkittiin selvästi eniten (7 600 yksilöä), mutta myös harmaalokkeja (3 650 yks.) kirjattiin runsaasti. Lokit muodostivat peräti 56 prosenttia Halikonlahden lennoista. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 24

Kookkaita lintuja – kuten joutsenia, hanhia ja petolintuja – havaittiin seitsemän havain- nointipäivän aikana varsin pieniä määriä kummallakin paikalla. Halikonlahdella niitä nähtiin muiden lajien tavoin enemmän kuin Sauvossa, jonka lentomäärät olivat hyvin pieniä. Riskilentojen määrä oli useiden lajien osalta suorastaan mitätön: laulujoutsen 19 yksilöä, metsähanhi 8 yks., tundrahanhi 5 yks., merihanhi 16 yks., kanadanhanhi 27 yks., merimetso 22 yks., hiirihaukka 15 yks. ja kurki 5 yks. Vaikka havainnointipäiviä oli vain seitsemän, aineisto kertoo hyvin sen, että Huson–Pöylän tuulivoimapuistoalue ei sijaitse merkittävällä lintujen muuttoreitillä – päinvastoin. Jopa Halikonlahden muuttaja- määrät ovat vähäisiä verrattuna esimerkiksi Satakunnan sisämaakohteisiin. Sauvossa lentomäärä 42 tunnin aika oli noin 7 400. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin noin 175, mikä on erittäin pieni päämuuttoaikaan keväällä. Kohde- alueen vähäinen lentomäärä selittynee pitkälti sillä, että rannikkolinja on hyvin rikkonainen, jolloin lukuisten lajien muutto leviää laajalle rintamalle (Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen lintujen kevätmuuttoselvitys 2012 / Ahlman Konsultointi & suunnittelu). Linnustoselvityksen törmäysmallinnus (päivitetty 17.10.2013) Linnuston kevätmuutonseurannasta saadun aineiston avulla on laadittu mallinnus tuulivoimapuiston kautta muuttavien lintujen riskeistä törmätä tuulivoimaloihin. Törmäys- mallin mukaan merkittävimmät törmäyksistä kärsivät lajit ovat sepelkyyhky, töyhtö- hyyppä ja laulujoutsen. Teoreettisen maksimiläpimuuttajamäärän perusteella lasketut törmäysmallit antanevat yliarvion esille nousseiden lajien osalta. Kurki, kuten myös joutsen, hanhet ja petolinnut, ovat lajeina alttiita törmäyksille ison kokonsa ja osin muuttokäyttäytymistensä vuoksi. Tulosten perusteella ainakin kurjen, metsähanhen, laulujoutsenen ja petolintujen todellisia törmäysmääriä tulisi seurata tuulipuiston toiminnan käynnistyttyä. Yhdenkään lajin kohdalla ei arvioida aiheutuvan törmäyskuolleisuuk- sista johtuvia populaatiotason muutoksia Kevätmuutonseurannan havainnointi ja törmäysriskin laskenta tehtiin oletuksella, että voimalayksiköiden kokonaiskorkeus olisi 150 metriä ja napakorkeus 94 metriä. Toteu- tussuunnitelma muuttui kaavahankkeen aikana, niin että voimaloiden kokonaiskorkeus kasvoi 205 metriin ja napakorkeus 140 metriin. Muuton havainnoinnissa muuttavien lintujen lentokorkeus kirjattiin ylös neliportaisella asteikolla: ensimmäinen luokka 0–38 metriä, toinen 38–100 metriä, kolmas 100–150 metriä ja neljäs yli 150 metriä. Riskikorkeuksia olivat toinen ja kolmas luokka. Jos voimaloiden korkeus kasvaa 200 metriin ja napakorkeus 140 metriin, alle 80 metrin jää- vä osa toisesta luokasta putoaa riskikorkeudesta pois ja väli 150-200 metriä tulee siihen mukaan. Seurantaraportin mukaan seurantajaksoilla havaittiin hyvin niukasti lentoja, jotka olivat yli 150 metrin korkeudella (54 kpl). Osa niistä tulee jatkossa riskin piiriin, mutta todennäköisesti alaosassa riskilennot vähenevät enemmän, sillä riskilentoja todettiin 1707 kpl ja alilentoja 5642 kpl. Tuulivoimaloiden korkeuden kasvu pie- nentäisi siten riskiä. Koska muuttomäärät olivat pieniä, jää voimaloiden korkeuden muutoksen vaikutus törmäysriskiin kuitenkin vähäiseksi (Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen linnustoselvityksen törmäysmallinnus / Pöyry Finland Oy 2.10.2012, päivitetty 17.10.2013). Metsojen soidinpaikkaselvitys 2013 Osana luontoselvitys- ja kaavoitushanketta toteutettiin keväällä 2013 metsojen soidinpaikkaselvitys, jotta voitiin arvioida hankkeen vaikutuksia paikalliseen metsokantaan. Metsojen soidinpaikkoja inventoitiin Metsoparlamentin (www.metsoparlamentti.fi) viral- lisen ohjeistuksen mukaan. Maastotyöskentelyssä inventoitiin tutkimusalueen kaikki soidinpaikoiksi soveliaat kohteet sekä tuulivoimaloiden sijoitusalueet. Maastotyöt tehtiin lumiseen aikaan jälkien löytämiseksi 31.3., 2.4. ja 8.4. noin klo 6–13 välisenä aikana hyvällä säällä. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 25

Maastoinventointien aikana hankealueelta löydettiin Paimion puoleiselta osayleiskaava-alueelta yksi metsojen soidinpaikka, josta löydettiin merkittävä määrä kävelyjälkiä, siivenvetojälkiä ja tallautuneita soidinpainanteita. Ydinalueen koillispuolella havaittiin myös suuri määrä siivenvetojälkiä sekä kävelyjälkiä. Lisäksi läheltä löydettiin kävely- jälkiä kolmelta eri alueelta. Kaksi hakomismäntyä merkittiin karttaan Pyhässuon pohjoisosasta. Maastotöitä ei kohdistettu kiivaimpaan soidinaikaan huhtikuun jälkipuolis- kolle, mutta soidinalue pystyttiin silti rajaamaan karttapohjalle varmuudella lukuisten jäl- kien perusteella. Päätelmät metsojen soidinreviirikartoituksesta: Löydetty soidinalue sijoittui samalle paikalle, johon kaavaluonnosvaiheessa oli osoitettu Paimion puolelle kolmanneksi pohjoisin tuulivoimalan rakennuspaikka. Ehdotusvai- heessa voimalan sijainti muutettiin riittävän suojaetäisyyden päähän soidinpaikasta. Metsoparlamentin ohjeistuksen mukaan seuraava soidinpaikka voi sijaita lähimmillään noin kahden kilometrin etäisyydellä löydettyyn paikkaan nähden eikä alueelta löydetty muita soidinpaikkoja (Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen metsojen soidinpaikkaselvitys 2013 / Ahlman Group Oy, raportteja 2/2013). Uusintakartoitus, maaliskuu 2014 Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan laadinnan aikana saatiin paikallisilta metsästäjiltä yhteydenotto, jonka mukaan Salon kaupungin puoleisella alueella sijaitsevien voimaloiden läheisyydessä on metson soidinpaikka. Tällaista soidinpaikkaa ei alueella tehdyssä metsoselvityksessä vuonna 2013 kuitenkaan havaittu. Asian selvittä- miseksi Varsinais-Suomen ELY-keskus suoritti maastokäynnin kohteelle 28.3.2014. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että alueella elää todennäköisesti vain yksi, enintään kaksi metsokukkoa. Alueella on aiemmin saattanut olla enemmän yksilöitä, mutta enää siellä ei ole merkittävää ryhmäsoidinta. Muutaman metsoyksilön esiintyminen alueella ei siten aiheuta muutoksia eteläisimpien voimaloiden sijainteihin (Metson soidinpaikan kartoitus Huso-Pöylän tuulivoimapuiston alueella, 28.3.2014 / Varsinais-Suomen ELY- keskus). Kaikki luonto- ja linnustoselvitykset ovat kaavaselostuksen liitteinä.

3.11 Muinaisjäännökset Huso-Pöylän tuulivoimapuiston suunnittelualueella tehtiin muinaisjäännösinventointi syyskuussa 2013. Inventoinnin pääpaino kohdistui alueille, joille suunnitellaan rakentamista, eli voimalapaikoille ja maakaapeli- ja huoltotielinjoille. Inventoinnissa Salon kaupungin osayleiskaava-alueelta löydettiin kaksi ennestään tun- tematonta kiinteää muinaisjäännöstä; sm 1 - Myllytyry historiallisen ajan myllynpaikka sm 2 - Myllytyry, tervahauta Tutkimusten yhteydessä tarkastettiin alueen rajoilla sijaitsevat kaksi edelleen käytössä olevaa kuntien välistä rajamerkkiä. Toinen (nro 4) niistä on vanhalla Sauvon, Paimion ja Halikon välisellä rajalla (nykyään Sauvo, Paimio, Salo), toinen (nro 3) vanhalla Pai- mion ja Halikon rajalla (nykyään Paimio ja Salo). sm 3 - rajamerkki sm 4 - rajamerkki Rajamerkit ovat muodoltaan ja rakenteeltaan ns. ”isojaon aikaisia” ja siten karkeana arviona mahdollisesti peräisin 1700-luvun lopulta. Muinaisjäännökset on merkitty osayleiskaavakarttaan edellä esitetyllä kohdenumeroin- nilla. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 26

Muinaisjäännösinventointiraportti on kaavaselostuksen liitteenä. Syksyllä 2013 tehdyn inventoinnin yhteydessä löydettiin suunnittelualueen länsipuolelta pronssikautinen röykkiökohde, Paimio Haltinoja. Muut tiedossa olevat muinaisjäännök- set sijoittuvat lähimmillään noin kahden kilometrin etäisyydelle osayleiskaava-alueesta (Pöylän muinaislinna, Yöntilän vanha kylätontti ja kaksi pronssikautista hautaröykkiötä).

3.12 Rakennettu ympäristö Asutus suunnittelualueen ympäristössä on kylämäistä ja se on sijoittunut hieman haja- naisesti ympäröivien peltoalueiden reunoille. Karttatarkastelun mukaan lähimmät yk- sittäiset loma- tai vakituiset asumukset sijoittuvat noin 1 kilometrin etäisyydelle suunnitelluista tuulivoimaloista. Lähimmät suuremmat asutuskeskittymät sijaitsevat useampien kilometrien etäisyydellä alueesta: Sauvo sijaitsee noin 7 km päässä alueesta lounaaseen, Paimio noin 10 km päässä alueesta luoteeseen. Itäpuolella sijaitsevaan Halikkoon on matkaa noin 12 km. Oheisessa kuvassa on esitetty asutus ja loma-asutus sekä muut toiminnot suunnittelualueen ympäristössä.

Kuva 13. Asutus ja loma-asutus sekä muut toiminnot suunnitellun Huso-Pöylän tuulivoimapuiston ympäristössä. Tuulivoimaloiden sijaintipaikat on esitetty rasteilla. Rakennusten sijaintia kuvaavien sym- bolien kokoa on liioiteltu.

Huson kylä sijaitsee Paimion puoleisen osayleiskaava-alueen länsipuolella. Kylä on osin kallioselänteiden rajaama, pienialainen maisemakokonaisuus, joka liittyy Kurjenky- län ja Poutajoen kautta Sauvonjoen vesistöalueeseen ja siihen liittyviin savilaaksoihin. Kylän rakennukset sijaitsevat tiiviinä ryhmänä viljelysalueiden keskellä. Osayleiskaava-alueen läheisyyteen Paimion puolelle ja valtatien 110 eteläpuolelle sijoittuu myös Kurjen kylä. Kylä rajautuu metsäisten kallioselänteiden rajaaman viljelyalu- Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 27

een laidalle. Etelän suuntaan kylältä aukeaa Poutajoen pääuoma, jonka ympärillä maasto on tasaisempaa ympäristöönsä verrattuna. Salon puoleisen osayleiskaava-alueen kaakkoispuolelle sijoittuu Pöylän kylä, joka on syntynyt 1500-luvulla. Kylän koillispuolella sijaitseva linnavuori on asutettu pysyvästi viimeistään rautakauden alussa. Pöylän linnavuoren silhuetti on edelleen merkittävä osa Pöylän kylän maisemakuvaa. Pöylän kylä ja linnavuori sijoittuvat murroslaaksojen risteyskohtaan, jossa eri ilmansuuntiin jatkuvat avoimet peltotilat kohtaavat. Suunnittelualueella ei sijaitse muinaisjäännösten lisäksi muita kulttuuriympäristön arvo- kohteita. Lähimmät valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristökohteet sijoittuvat suunnittelualueesta noin 2-3 kilometrin päähän. Nämä kohteet on käsitelty tarkemmin maisemaselvityksessä.

Kuva 14. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston lähialueiden kulttuuriympäristön arvokohteet (Maisemaselvitys – Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava, (Paimion kaupunki, Salon kaupunki) / Pöyry Finland Oy, päivitys 13.11.2013).

3.13 Väestö ja työpaikat Suunnittelualueella ei ole asutusta eikä työpaikkatoimintoja. Lähimmät asutuskeskitty- mät sijaitseva Huson, Pöylän ja Kurjen kyläalueilla. Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön pelto- ja metsäalueet ovat suurelta osin maa- ja metsätalouskäytössä.

3.14 Palvelut Suunnittelualueelle ei sijoitu palvelutoimintoja. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 28

3.15 Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueella ei ole olemassa olevia vesi- tai viemäröintiverkostoja. Alueen halki kulkevat kaakko-luodesuuntaiset 400 kV / 110 kV voimalinjat.

3.16 Liikenne ja tiestö Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee Sauvontie (1812), jonka keskimääräinen vuorokausiliikenne alueen kohdalla on noin 107 ajoneuvoa vuorokaudessa ja alueesta itään noin 214 ajoneuvoa vuorokaudessa. Sauvontiestä lähtee suunnittelualueen kohdalla Ketuntie alueen itäpuolitse pohjoiseen kohti valtatietä 110, joka kulkee alueen pohjoispuolella. Valtatien 110 keskimääräinen vuorokausiliikenne on 2 823 ajoneuvoa vuorokaudessa. (Liikennevirasto 2012). Suunnittelualueen läpi kulkee valtatie 110:ltä erkaantuva tie, joka kulkee alueen sisällä kohti lounasta/etelää.

3.17 Maanomistus Suunniteltujen tuulivoimayksiköiden maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. CPC Finland Oy on tehnyt maanvuokraussopimuksen alueella niiden maanomistajien kanssa, joiden omistamille maa-alueille on tarkoitus sijoittaa tuulivoimala.

3.18 Pohjakartta Osayleiskaavan laadintaa varten on tilattu pohjakartta-aineisto ja tiedot kiinteistörajois- ta Maanmittauslaitokselta.

3.19 Osalliset ja vuorovaikutus Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukaisesti kaavan yhteydessä on laadittava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Tässä suunnitelmassa määritellään ne osalliset, joiden mahdollisuus vaikuttaa kaavaan tulee turvata ja joille kaavan etenemisestä erityisesti tulee tiedottaa. Tämän osayleiskaavan osallisiksi on katsottu mm. seuraavat tahot:

1. Kaavoitettavan alueen maanomistajat

2. Julkishallinnon ja yrityselämän osalliset: § Salon kaupunki, Sauvon kunta § Paimion kaupungin ympäristölautakunta § Varsinais-Suomen ELY-keskus · (Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue ja Ympäristö ja luonnonvarat - vastuu-alue) § Varsinais-Suomen liitto § Varsinais-Suomen maakuntamuseo § Varsinais-Suomen pelastuslaitos § Puolustusvoimat · Pääesikunta · Ilmavoimien esikunta · Merivoimien esikunta · LSSLE – Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta § Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi § Finavia § Fortum Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 29

§ Fingrid Oyj § Digita § MTK – Varsinais-Suomi § Metsähallitus

3. Muut osalliset § lähialueiden maanomistajat ja asukkaat § kylätoimikunnat ja asukasyhdistykset § aluetta käyttävät tahot § Metsänhoitoyhdistys Lounametsä (Paimio) § Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Kaavahankkeen osallisiksi voi lisäksi ilmoittautua sellainen, jonka katsotaan täyttävän MRL 62 §:n osallisen määritelmän. Sen mukaan osallisiksi katsotaan alueen maanomistajat ja ne ”…joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.”

4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET

4.1 Suunnittelun yleistavoitteet Osayleiskaavasuunnittelun tavoitteena on ollut laatia oikeusvaikutteiset tuulivoimaosa- yleiskaavat Paimion ja Salon kaupunkien rajamaastossa sijaitsevalle Huso-Pöylän alueelle. Kummankin kaupungin alueelle on laadittu omat osayleiskaavat, jotka ohjaa- vat hankkeen yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja mahdollistavat sen toteuttamisen. Vuonna 2011 maankäyttö- ja rakennuslakiin tulleen muutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a §). Paimion kaupunki ja hankevastaava CPC Finland Oy kävivät tarvittavat neuvottelut vuonna 2012 tuulivoimapuiston sijoittamisesta Paimion kaupungin alueelle. Kaupunki allekirjoitti CPC Finland Oy:n kanssa kaavoitussopimuksen alkusyksystä 2012. Hanke- vastaava on käynyt neuvottelut myös alueen maanomistajien kanssa ja vuokrasopi- mukset tuulivoimaloille tarvittavista alueista on tehty. Paimion kaupunki on todennut, et- tä hankevastaavalla on hyvät resurssit hankkeen toteuttamiseksi.

4.2 Viranomaisten tavoitteet ja viranomaisyhteistyö Kaavoituksen alkuvaiheessa järjestettiin lakisääteinen viranomaisneuvottelu niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa tuulivoimapuiston suunnittelu koskee. Neuvottelu pidettiin 27.11.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa Turussa. Neuvottelun tarkoituksena oli arvioida osayleiskaavalle asetettavia sisältövaatimuksia ja selvittää mitä vaikutuksia osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tulee arvioida. Luonnos- ja ehdotusvaiheessa kaavasta pyydettiin viranomaislausunnot. Ehdotusvaiheen kuulemisen jäl- keen pidettiin vielä viranomaisneuvottelu 25.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Neuvottelussa käytiin läpi kaavaprosessin vaiheet sekä neuvoteltiin viranomaisten kanssa tärkeimmistä kaavan lopullisessa maankäyttöratkaisussa huomioon otettavista asioista.

4.3 Kaavan tavoitteet ja niiden tarkentuminen kaavoitusprosessin aikana Alkuperäisen tavoitteen mukaan Huso-Pöylän tuulivoimapuiston suunnittelualueelle oli tarkoitus sijoittaa yhdeksän tuulivoimalaa mutta kaavoitusprosessin viimeistelyvaiheessa yksi voimaloista päätettiin jättää suunnitelmasta pois. Kahdeksalle voimalalle laa- ditussa sijoitussuunnitelmassa kuusi voimalaa sijoittuu Paimion kaupungin puoleiselle osayleiskaava-alueelle ja kaksi Salon kaupungin puoleiselle osayleiskaava-alueelle. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 30

Tuulivoimaloiden yksikköteho on noin 3 MW, jolloin tuulivoimapuiston kokonaisteho on yhteensä noin 24 MW. Kaavaratkaisulla osoitetaan myös sähkönsiirtoa varten ohjeellinen sähköliityntä alueen kautta kulkevaan 400 kV / 110 kV voimalinjaan sekä tarvittavat tieyhteydet tuulivoimaloiden rakentamista ja huoltotoimenpiteitä varten. Tuulivoimalat sijoitetaan kaavaratkaisulla alueelle siten, että mahdolliset häiriötekijät tuulivoimapuiston lähialueisiin nähden voidaan ennakoida tai minimoida mahdollisimman hyvin jo suunnitteluvaiheessa. Alueella on suoritettu tuulimittauksia kesästä 2012 lähtien. Noin vuoden pituisen mit- tausjakson jälkeen on voitu laatia tarkka energiatuotantoanalyysi 120 metrin korkeudesta. Huso-Pöylän alueen vaihtelevasta metsäisestä mäkimaastosta ja peltoalueista johtuen tuulisuus oli 100 metrin ja 120 metrin korkeudella suhteellisen vähäistä, mutta 140 metrissä jopa hieman odotettua voimakkaampaa. Mittaustulokset osoittivat, että vertikaalinen tuuliprofiili alueella on voimakas. Keväällä 2013 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi ilmoitti lentoesteiden korkeusrajoi- tusten lievennyksestä koskien mm. Turun lentokentän ulkoalueita. Tämä yhdessä saatujen tuulimittaustulosten kanssa mahdollisti voimaloiden napakorkeuden nostamisen 140 metriin. Napakorkeuden nostamisella on suora vaikutus tuulivoimapuiston taloudel- liseen kannattavuuteen. Ennen lopullista päätöstä napakorkeuden nostamisesta selvitettiin kaavoitusta ohjaavil- ta viranomaistahoilta, onko korkeuden muutoksella erityisiä vaikutuksia kaavaproses- siin. Napakorkeuden nostaminen todettiin mahdolliseksi sillä edellytyksellä, että jo laaditut selvitykset päivitetään vastaamaan muutosta ja kaavaehdotuksen laadinnassa kiinnitetään erityistä huomiota vaikutusten arviointiin muutoksen osalta. Muutamien voimaloiden sijaintipaikkoihin on vielä tehty pieniä tarkistuksia ehdotusvaiheen jälkeen mutta muutokset ovat vähäisiä. Suunnittelualueen halki kulkevaan johtoalueen läheisyydessä sijaitsevien voimaloiden sijaintia on vielä tarkistettu, jotta voimaloiden ja johtoalueen väliin on saatu riittävä suojaetäisyys. Toiseksi eteläisin voimala, joka sijoittui luonnos- ja ehdotusvaiheessa kaupunkien rajalle, on siirretty kokonaisuudessaan Salon puoleiselle kaava-alueelle. Myllytyryn kallioalueen läheisyydessä sijait- sevaa eteläisintä voimalaa on siirretty kauemmaksi mahdollisista metsälakikohteista (luo-2 –alueet). Uusi sijaintipaikka on myös teknistaloudellisesti helpompi toteuttaa. Suunnittelualueen eteläosassa voimaloille osoitetun ohjeellisen tien sijainti on linjattu voimaloiden pohjoispuolelle.

5 OSAYLEISKAAVALUONNOS Suunnittelualue oli luonnosvaiheessa kooltaan noin 4,6 neliökilometriä, josta Paimion puolelle sijoittuva osayleiskaava-alue oli kooltaan noin 3,0 km2. Alue on kaavaluonnoksessa osoitettu kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jonne on mahdollista rakentaa yhdeksän tuulivoimalaa – seitsemän Paimion puoleiselle alueelle ja kaksi Salon puoleiselle alueelle. Kaavaluonnoksessa esitetty tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus oli enintään 180 metriä.

5.1 Luonnosvaiheen kuuleminen Paimion ympäristölautakunta käsitteli kaavaluonnoksen kokouksessaan 7.2.2013 ja kaupunginhallitus 20.2.2012 (§75). Kaavaluonnos asetettiin nähtäville 1.3 – 2.4.2013 väliseksi ajaksi kaupungin ilmoitustaululle ja www-sivuille. Kaavaluonnoksen nähtävillä oloaikana järjestettiin avoin yleisötilaisuus Paimion kaupungintalolla, jossa oli mahdollista tutustua tuulivoimapuiston osayleiskaavan luonnosvaiheen kaava-aineistoon ja siihen liittyviin selvityksiin. Paikalla olivat Salon ja Paimion Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 31

kaupungin kaavoittajat, kaavaa laativan konsultin edustajat sekä hankevastaava CPC Finland Oy:n edustaja esittelemässä aineistoja ja vastaamassa kysymyksiin. Tilai- suudessa kävi illan aikana arviolta 70-80 hankkeesta kiinnostunutta henkilöä. Kaavaluonnoksesta saatiin 12 lausuntoa. Lausuntonsa kaavasta antoivat Varsinais- Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto, Sauvon kunta, Varsinais-Suomen maakuntamuseo, Finavia, Pääesikunta, Merivoimien esikunta, Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi, Ilmatieteen laitos, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos, Datame Oy ja Paimio- seura. Mielipiteitä Paimion kaupungille jätettiin 27 kappaletta sekä lisäksi kaksi useamman henkilön allekirjoittamaa adressia, joissa vastustettiin tuulivoimahanketta. Paikallisten yhteisöjen edustajina mielipiteen kaavaluonnoksesta jätti Ursa ry. Luonnosvaiheessa eniten esille nousseita aiheita mielipiteissä olivat tuulivoimapuiston aiheuttamat maisemavaikutukset ja asumisviihtyisyyteen liittyvät tekijät, kuten voimaloista aiheutuvat melu- ja varjon vilkuntavaikutukset. Lisäksi annettuun palautteeseen sisältyi kritiikkiä hankkeen tiedottamisesta ja siitä, että hankkeen toteutus on voitu käynnistää ilman ympäristövaikutusten arviointiprosessia. Lausuntoihin ja mielipiteeseen on annettu kaavanlaatijan vastineet. Luonnosvaiheen palautteen yhteenveto vastineineen on kaavaselostuksen liitteenä. Kaavaehdotuksen valmisteluvaiheessa syksyllä 2013 järjestettiin Paimion kaupungintalolla toinen yleisötilaisuus, jossa pääpaino oli tuulivoimahankkeisiin ja kaavoitukseen liittyvissä asiantuntija-esityksissä. Paikalla oli Varsinais-Suomen maakuntaliiton ja ELY- keskuksen tuulivoiman ja maankäytön asiantuntijoita, Paimion ja Salon kaavoituksesta vastaavat viranhaltijat sekä Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavaa laativan konsultin edustajia. Illan esityksiin kuului myös paikallisten asukkaiden puolesta esitetty puheenvuoro tuulivoimaloiden aiheuttamista meluongelmista sekä VTT:n tutkijan esitys tuulivoimaloista muodostuvan melun syntymekanismeista ja siihen vaikuttavista teki- jöistä.

6 OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Suunnittelualueen pinta-ala osayleiskaavan ehdotusvaiheessa oli noin 4,1 km2. Paimi- on puoleisen kaava-alueen pinta-ala oli edelleen sama noin 3,1 km2 kuin kaavan luonnosvaiheessa, sen sijaan Salon puoleista kaava-aluetta oli jonkin verran pienennetty. Ehdotusvaiheen maankäyttöratkaisu sisälsi edelleen yhdeksän tuulivoimalaa, joista Pai mion puolella kolmanneksi pohjoisimman voimalan paikkaa oli jonkin verran muutettu luonnosvaiheeseen verrattuna johtuen voimalan alkuperäiseltä paikalta kartoitetusta metson soidinreviirialueesta. Kaavaehdotuksessa esitetty tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus oli enintään 205 metriä.

6.1 Ehdotusvaiheen kuuleminen Kaavan ehdotusvaiheen asiakirjat olivat Paimion ympäristölautakunnan käsittelyssä 26.11.2013 (§ 112) ja kaupunginhallituksessa 4.12.2013 (§ 464). Kaupunki asetti ehdotusvaiheen kaava-aineistot julkisesti nähtäville 20.12.2013 – 19.1.2014 väliseksi ajaksi kaupungin ilmoitustaululle sekä www-sivuille. Paimion kaupunki vastaanotti kaavaehdotuksesta 14 lausuntoa ja siitä jätettiin 27 muis- tutusta. Lausuntonsa kaavaehdotuksesta antoivat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais- Suomen liitto, Varsinais-Suomen maakuntamuseo, Salon kaupunki, Sauvon kunta, Varsinais-Suomen Pelastuslaitos, Puolustusvoimat (pääesikunta – Logistiikkaosasto, Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta (LSSLE) ja Merivoimien Esikunta), Liikenteen tur- Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 32

vallisuusvirasto TraFi, Fingrid Oyj, Metsähallitus, Metsänhoitoyhdistys Lounametsä ja Paimio-seura. Muistutuksista kaksi oli useamman henkilön allekirjoittamaa adressia ja loput yksittäis- ten osallisten allekirjoittamia muistutuksia. Osa muistutuksista oli toimitettu tiedoksi myös Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Paikallisista yhteisöistä muistutuksen jätti Turun Ursa ry. Ehdotusvaiheen muistutuksissa pääaiheita olivat edelleen hankkeesta aiheutuvat maisemavaikutukset ja tuulivoimapuiston lähialueen asumisviihtyisyyteen vaikuttavat melu- ja välkevaikutukset. Erityisesti kritiikkiä esitettiin melu- ja välkemallinnuksista sekä mallinnusten esitystapojen erilaisuudesta kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Myös kaavoituksen taustaselvityksiä pidettiin edelleen puutteellisina. YVA-menettelyn soveltamien Huso-Pöylän tuulivoimapuistohankkeeseen Samanaikaisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloaikana Varsinais-Suomen ELY-keskus käsitteli uudelleen pyynnön YVA-menettelyn soveltamisesta CPC Finland Oy:n hankkeeseen Huso-Pöylän puolesta ry:n 8.12.2013 jättämän vaatimuksen pohjalta. Vaati- musta perusteltiin mm. tuulivoimaloiden napakorkeuksien nostolla kahdessa eri vaiheessa ensin 94 metristä 120 metriin ja syksyllä 2013 vielä 141 metriin, selvitysten puutteellisuudella ja virheellisillä melu- ja välkemallinnuksilla. Saatuaan tarvittavat lausunnot Paimion ja Salon kaupungeilta sekä hankevastaavalta Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi 4.2.2014 ratkaisun, että hankkeeseen ei ole tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arvi- ointimenettelyä. ELY-keskus katsoi, että tuulivoimaloiden korkeuden muutos yksinään ei muuta hankkeen ominaisuuksia ja haitallisten ympäristövaikutusten merkittävyyttä siten, että YVA-menettely olisi tarpeen. Muutos vaikuttaa lähinnä maisemavaikutusten suuruuteen. Kun arvioidaan suunniteltua hanketta kokonaisuutena ja ottaen huomioon sen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne, hankkeen toteuttaminen ei aiheuta laajuudeltaan ja laadultaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Arviointimenettelyä ei siten ole tarpeen soveltaa hankkeeseen. Päätös koskee vain yhdeksää tuulivoimalaa. Mikäli alueelle suunnitellaan lisää tuulivoimaloita, tulee ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarve tarkastella uudelleen. Muihin Huso-Pöylän puolesta ry:n esittämiin perusteluihin viitaten voidaan todeta, että tehdyt selvitykset ovat riittäviä hankkeen ominaisuudet ja sijainti huomioiden. Yli 35 dB:n vyöhykkeeltä ei kartalta puutu kuin yksi loma-asunto verrattuna rakennus- ja huoneistorekisteriin. Neuvottelut maanomistajien kanssa eivät sisälly YVA-menettelyyn tai sitä koskevaan harkintaan. Kaavan luonnos- ja ehdotus- vaiheissa on järjestetty yleisötilaisuudet ja osallisilla on ollut nähtävilläoloaikoina mahdollista antaa palautetta kaavan valmistelua varten. YVA-lain 25 §:n mukaisesti hankkeesta vastaavan on sen lisäksi, mitä erikseen sää- detään, oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksia siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. Hankkeen edellyttämän maankäyttö ja rakennuslain mukaisen yleiskaavoituksen yhteydessä on tehty jo runsaasti kattavia selvityksiä, joita tulee vielä täydentää tarvittaessa. Maisemavaikutukset pystytään arvioimaan kaavoituksen yhteydessä jolloin tulee kiinnittää huomiota erityisesti eteläisimmän tuulivoimalan maisemavaikutuksiin. Myös voimaloiden sijoittumista suhteessa lepakoiden ruo- kailualueisiin, metson soitimiin ja muihin arvokkaisiin luontokohteisiin sekä melu- ja varjostusvaikutusten osalta voidaan tarkentaa kaavoituksen yhteydessä. Selvitysten tulokset tulee ottaa huomioon tuulivoimaloiden sijoittelun, tiestön ja sähköverkoston jatkosuunnittelussa. Osa Paimion ja Salon kaupungeille osoitetuista ehdotusvaiheen muistutuksista toimitet- tiin tiedoksi myös Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 33

6.2 Ehdotusvaiheen jälkeen tehdyt muutokset osayleiskaavaan Ehdotusvaiheesta saadun palautteen ja käydyn viranomaisneuvottelun jälkeen Paimion kaupungin aluetta koskevaan Huso-Pöylän osayleiskaavaan on tehty seuraavat muutokset: - kolmanneksi pohjoisin voimala on poistettu kokonaan viimeistellystä osayleiskaavan maankäyttöratkaisusta melu- ja välkevaikutusten lieventämiseksi - suunnittelualueen halki kulkevan johtoalueen läheisyydessä sijaitsevien voimaloiden sijaintia on tarkistettu, jotta voimaloiden ja johtoalueen väliin on saatu riit- tävä suojaetäisyys (1,5x tuulivoimalan maksimikorkeus) - kaupunkien rajalle sijoitettu toiseksi eteläisin tuulivoimala on siirretty kokonaisuudessaan Salon puoleiselle osayleiskaava-alueelle - kaavamääräyksiin on tehty seuraavat muutokset: o M-1 –määräyksestä on poistettu kohta (vn 993/92), jotta kaavamääräys kestäisi aikaa säädösten muuttuessa. Meluntorjunnan osalta määräystä on lisäksi tarkennettu seuraavasti: Mikäli alueelle suunnitellaan sijoitettavaksi uusia melulle herkkiä toimintoja, on suunnittelussa otettava huomioon melun torjunta siten, että valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutason ohjearvot ja ympäristöministeriön suositusohjearvot eivät ylity. o tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus on määritelty 200 metriin perustuen melu- ja varjon vilkuntamallinnuksissa käytettyyn voimalatyyppiin o yleismääräyksissä puolustusvoimien hyväksyntää koskeva kohta on muutettu muotoon: Puolustusvoimilta on pyydettävä lausunto ennen rakennusluvan myöntämistä. Maininta on lisätty myös tv-alueita koskevaan kaavamääräykseen. o yleismääräyksiin on lisätty määräykset, että tuulivoimalat on purettava niiden käyttöajan päätyttyä kohtuullisessa ajassa rakennusvalvonnan ohjeistuksen mukaisesti ja rakennuspaikka ympäristöineen tulee maisemoida. Viimeistelyvaiheen vaihtoehdoista ja muutoksista on keskusteltu 25.3.2014 pidetyssä viranomaisneuvottelussa. Muutokset eivät edellytä osayleiskaavaehdotuksen asetta- mista uudelleen nähtäville.

6.3 Päivitetyt selvitykset Melumallinnus sekä varjon vilkuntaa koskevat mallinnukset ja maisemaselvityksen vai- kutusarviointi ja havainnekuvat on päivitetty vastaamaan 21.5.2014 päivättyä osayleiskaavan maankäyttöratkaisua ja voimaloiden sijoitussuunnitelmaa. Lisäselvityksenä Salon puoleiselle kaava-alueelle tehtiin maaliskuussa 2014 tarkistuskartoitus mahdollisesta metson soidinreviiristä. Kartoitus tehtiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimesta. Alueella elää todennäköisesti yksi tai enintään kaksi uk- kometsoa mutta varsinaista soidinreviiriä alueelta ei löytynyt. Kartoituksen lopputulos ei aiheuttanut muutoksia Salon puoleisen kaava-alueen voimalamääriin eikä niiden si- jaintiin.

7 OSAYLEISKAAVA

7.1 Kaavan rakenne Huso-Pöylän tuulivoimapuiston kokonaispinta-ala on noin 4,1 neliökilometriä. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 34

Paimion kaupungin puoleinen osayleiskaava-alue on kooltaan noin 3,0 km2. Alue on kaavaratkaisussa osoitettu kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Aluevaraus sallii maa- ja metsätalouden harjoittamisen alueella sekä mahdollisten virkistyskäyttöä palvelevien rakenteiden rakentamisen alueelle. Kaavassa on osoitettu rakennuspaikat kuudelle tuulivoimalalle sekä niiden tarvitsemat huoltotiet ja sähkölinja ja muu alueelle tarvittava infrastruktuuri erillisinä alueen osina maa- ja metsätalousvaltaisen alueen sisällä. Osayleiskaavakartan himmennetty osa-alue sijaitsee Salon kaupungin alueella, jonne on sijoitettu kaksi tuulivoimalaa. Osayleiskaavakartassa kursiivilla merkityt määräykset koskevat Salon kaupungin puoleista kaava-aluetta.

7.2 Aluevaraukset Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1) Osayleiskaava-alue on kokonaisuudessaan osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittaminen ja sitä palveleva rakentaminen. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Mikäli alueelle suunnitellaan sijoitettavaksi uusia melulle herkkiä toimintoja, on suunnittelussa otettava huomioon melun torjunta siten, että valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutason ohjearvot ja ympäristöministe- riön suositusohjearvot eivät ylity.

7.3 Muut merkinnät Muinaismuistokohde Osayleiskaava-alueelle sijoittuu kaksi muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiin- teää muinaisjäännöstä. Kohteita koskee kaavamääräys, jonka mukaan alueen kaivami- nen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on pyydettävä Museoviras- ton / museoviranomaisen lausunto. Kohdenumero viittaa kaavaselostuksessa olevaan kohdeluetteloon. Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma (ge) Kaava-alueen itäpuolella sijaitseva valtakunnallisesti arvokas Kalkkimäki-Muurassuon- mäki – kallioalue on osoitettu kaavassa ge-merkinnällä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-1 ja luo-4) Merkinnöillä on osoitettu potentiaaliset liito-oravan esiintymäalueet (luo-1) ja paikallisesti huomionarvoiset kohteet luo-4 –merkinnällä. Tuulivoimaloiden alue (tv) Tuulivoimaloille osoitetut alueet on merkitty kaavaan tv –merkinnällä. Voimaloiden kokonaiskorkeus saa olla 200 metriä edellyttäen, että voimalan kokonaiskorkeus merenpinnasta ei ylitä lentoesteluvassa asetettavia korkeusrajoituksia. Voima- loiden tulee olla säädettävissä siten, etteivät melu- ja välkehaitat ole kohtuuttomia loma-asuntojen käytön aikana. Tuulivoimalan kaikkien rakenteiden on sijoituttava kokonaan alueen sisäpuolelle. Tuulivoimaloiden kokoamis- ja pystytysalueet on huoltoaluei- ta lukuun ottamatta maisemoitava rakentamisen jälkeen. Voimaloiden tarkka sijainti määritellään rakennusluvan yhteydessä. Puolustusvoimilta on pyydettävä lausunto ennen rakennusluvan myöntämistä. Ohjeellinen tuulivoimalan sijainti ja alue, jolle tuulivoimalan roottorin siivet saattavat ulottua Voimalat sijoitetaan tv-merkinnällä osoitettujen alueiden sisäpuolelle. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 35

Ohjeellinen sähköasema Merkinnällä on osayleiskaava-alueen länsiosaan osoitettu ohjeellinen sähköaseman sijainti. Johto tai linja Merkinnällä on osoitettu alueen halki kaakko-luode –suuntaisena kulkevat 400 kV / 110 kV voimalinjat. Ohjeellinen uusi maakaapeli Tuulivoimalat liitetään toisiinsa ja uuteen sähköasemaan maakaapelein, jotka on tarkoitus sijoittaa samaan maastokäytävään huoltoteiden kanssa. Nykyinen / parannettava tieyhteys Olemassa olevat tiet ja linjat on merkitty osayleiskaava-alueelle yhtenäisillä viivamer- kinnöillä. Ohjeellinen uusi tieyhteys Tuulivoimapuiston olemassa olevaa huoltotieverkkoa täydennetään uudella rakennetta- valla tieyhteydellä osayleiskaava-alueen eteläosassa. Uusi tieyhteys on merkitty osayleiskaavaan katkoviivamerkinnöillä. Eteläisimmät tuulivoimalat liitetään toisiinsa ja uuteen sähköasemaan maakaapeleilla, jotka on tarkoitus sijoittaa samaan maastokäy- tävään huoltotien kanssa. Yleiset määräykset Tätä yleiskaavaa voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perus- teena (MRL 77 a §). Rakennelma tai laite ei saa häiritä ilmailua palvelevia laitteita tai lentoliikennettä tai aiheuttaa muutoin vaaraa lentoturvallisuudelle. Ennen kunkin tuulivoimalayksikön rakentamista on oltava ilmailulain (1194/2009) 165 §:n mukainen lentoestelupa. Puolustusvoimilta on pyydettävä lausunto ennen rakennusluvan myöntämistä. Tuulivoimaloiden, sekä niiden huoltoja rakentamisteiden ja maakaapeleiden sijoittamisessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Tuulivoimaloiden huoltoja rakentamistiet sekä maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Tuulivoimalat on purettava niiden käyttöajan päätyttyä kohtuullisessa ajassa rakennusvalvonnan ohjeistuksen mukaisesti. Rakennuspaikka ympäristöineen tulee maisemoida.

7.4 Suojelu Valtion ympäristöhallinnon Oiva-tietokannan (2012) mukaan osayleiskaava-alueella ei ole Natura 2000-alueverkkoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita tai kansallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Valtakunnallisesti arvokkaasta Kalkkimäki–Muurassuonmäki-kallioalueesta sijoittuu itäi- sin osa jonkin verran osayleiskaava-alueen länsireunaan.

7.5 Kaavaehdotuksen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavoituksen suunnitteluvaiheessa huomioitu erityisesti seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 36

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet § Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, talou- dellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. § Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvi- en haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutok- seen sopeutumiselle. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston suunnittelualue ei sijaitse kylä-, taajama- tai loma- asumiseen osoitettujen alueiden välittömässä läheisyydessä. Aluetta lähinnä olevat asuinkiinteistöt sijoittuvat riittävän etäälle tuulivoimaloista. Asuinkiinteistöjen lähei- syydessä on myös muutamia yksittäisiä vapaa-ajan käytössä olevia kiinteistöjä. Tuulivoimapuiston sijainti ei siten hajauta tiivistä yhdyskuntarakennetta. Hankkeen YVA-tarveharkintamenettelyn yhteydessä on selvitetty tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuvia mahdollisia haittavaikutuksia (melu, varjon vilkunta) ja kaavoituksella näitä on pyritty minimoimaan kaavamääräyksin. Hiilidioksidipäästöttömänä ener- giantuotantomuotona tuulivoima hidastaa ilmastonmuutosta. Erityistavoitteet § Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. § Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. § Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energia- lähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Kaavaratkaisussa on otettu huomioon tarvittavat turvaetäisyydet vakituiseen asutukseen, loma-asutukseen, tiealueisiin ja olemassa oleviin voimalinjoihin. Mahdolli- sia melu- ja varjon vilkuntahaittoja, joista on jo laadittu lopullista kaavaratkaisua vastaavat tarkistetut mallinnukset, voidaan tarvittaessa lieventää myös hankkeen rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Tuulivoimapuiston rakentaminen edistää energiantuotannolle ja tuulivoimarakentamiselle asetettuja valtakunnallisia ja maakunnallisia tavoitteita. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoitteet § Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperin- nön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelu- alueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Erityistavoitteet § Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytönsuunnittelun lähtökoh- tina. Huso-Pöylän tuulivoimapuisto sijoittuu Paimion ja Salon kaupunkien sekä naapu- rikunta Sauvon alueella sijaitsevien valtakunnallisesti arvotettujen kulttuuriympäris- Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 37

tökohteiden suhteen riittävän syrjään eikä alueella myöskään sijaitse luonnonympä- ristön kannalta merkittäviä huomioon otettavia kohteita. Suunnittelualue on pääasi- assa metsätalousaluetta, jolla edelleen voidaan harjoittaa talousmetsien kasvatusta ja hoitoa. Rakennettavat tuulivoimalat ja niiden tarvitsemat huoltoalueet eivät pie- nennä metsätalousaluetta merkittävästi. Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Yleistavoitteet § Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja ediste- tään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Tuulivoimapuiston rakentaminen edistää tuulivoimarakentamiselle asetettuja valtakunnallisia että maakunnallisia tavoitteita.

7.6 Kaavan sopeutuminen maakuntakaavaan Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan aluevaraukset eivät ole ristiriidassa alueella voimassa olevan Turun kaupunkiseudun, Salon seudun ja Loimaan seudun, Tu- run seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavojen alueva- rausten kanssa. Maakuntakaavoissa alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M), jonka läpi kulkee suurjännitelinjan varaus. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoimapuiston alueelle muita maankäyttövarauksia. Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston 10.6.2013 hyväksymässä vaihemaakuntakaa- vassa on osoitettu tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet maakunnan alueella. Kaavassa on mukana myös Salon ja Paimion kaupunkien rajalla sijaitseva Huso- Pöylän alue. Vaihemaakuntakaavan valmisteluaineistossa on huomioitu valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakuntakaavoituksen lähtökohdista sekä muut Varsinais- Suomen maakunnan strategiset suunnitelmat ja tavoitteet. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus ei maankäyttöratkaisunsa tai mitoituksensa osalta ole ristiriidassa tuulivoimavaihemaakuntakaavan kanssa.

8 KAAVAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

8.1 Yleistä Ympäristövaikutusten arviointi on kytkeytynyt osayleiskaavan valmistelun eri työvaihei- siin. Yhteen sovittavasta suunnittelumenetelmästä johtuen kaavan laatiminen on tapah- tunut kaiken aikaa ympäristönäkökohdat huomioiden. Arvioinnin periaatteet on määri- telty alustavasti osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Arviointityö pohjautuu maankäyttö- ja rakennuslain sekä asetusten vaikutusarviointia koskevaan ohjeistoon. Vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty myös ympäristöminis- teriön julkaisua ”Tuulivoimarakentamisen suunnittelu” (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012). Vaikutusten selvittäminen perustuu suunnittelualueelta käytössä oleviin perustietoihin, maastokäynteihin, osallisilta saatuihin lähtötietoihin, lausuntoihin ja huomautuksiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristövaikutusten arviointiin. Osayleiskaavan vaikutus- arvioinnissa on hyödynnetty myös Huso-Pöylän tuulivoimahankkeelle laadittua hanke- kuvausta ja alustavaa ympäristövaikutusten arviointia (Pöyry Management Consulting Oy, 2012). Vaikutusten arviointia on tarkistettu kaavan luonnosvaiheen jälkeen, koska kaavoituksen taustaselvityksiä on täydennetty vastaamaan ehdotusvaiheessa esitettyä tuulivoimapuiston toteuttamisratkaisua. Kaavaehdotuksessa voimaloiden napakorkeus on ollut noin 140 metriä ja kokonaiskorkeus enintään 205 metriä. Voimaloiden enim- mäiskorkeutta on tarkistettu viimeistelyvaiheessa ja se on korjattu vastaamaan mallin- nuksissa käytetyn voimalatyypin kokonaiskorkeutta noin 200 metriä. Vaikutusten arvi- Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 38

oinnissa on huomioitu myös voimaloiden sijoitussuunnitelmaan tehdyt muutokset yhden voimalan poistamisesta ja eteläisimmän voimalan siirrosta osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan suunniteltujen tuulivoimaloiden aiheuttamia välittömiä ja välillisiä sekä tilapäisiä ja py- syviä vaikutuksia ympäristöön. Tuulivoimapuiston toteutumisen myötä alue muuttuu luonnonvaraisesta metsäalueesta osittain rakennetuksi alueeksi. Vaikutusten voidaan kuitenkin olettaa jäävän melko vähäisiksi, koska kyseessä oleva tuulivoimapuisto on kooltaan kahdeksan tuulivoimalaa käsittävä hanke ja ympärille jää yhä metsä-, kallio-, suoja peltoalueita. Yleisesti tuulivoimahankkeissa merkittäviksi tunnistettuja vaikutuksia ovat erityisesti melu- ja varjon vilkkumisvaikutukset, linnustovaikutukset sekä maisemavaikutukset. Kaavamääräyksillä on pyritty estämään ja rajoittamaan haitallisia tai häiriöitä aiheutta- via ympäristövaikutuksia.

8.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Alustavan ympäristövaikutusten arvioinnin ja osayleiskaavaa varten laadittujen selvitysten perusteella tuulivoimapuistosta aiheutuvat vaikutukset asutukselle, loma-asutukselle ja virkistyskäytölle ovat hallittavissa. Tuulivoimalat sijoittuvat kyläalueiden vä- limaastoon sijoittuvalle metsävaltaiselle alueelle ja lähimmät asuinkäytössä olevat alueet sijaitsevat noin kilometrin päässä. Lähialueen asutus on luokiteltavissa haja-asu- tukseksi ja vakituisessa asuinkäytössä olevien kiinteistöjen joukossa on muutamia yk- sittäisiä vapaa-ajan käytössä olevia kiinteistöjä. Lähimmät kyläalueet – Huso, Pöylä ja Kurki – sijoittuvat etäämmälle tuulivoimapuistosta. Alueen maa- ja metsätaloudellinen hyödyntäminen voi jatkua ennallaan. Melu / ääni Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset meluvaikutukset aiheutuvat muun muassa komponentti-, betoni- ja muista alueelle tehtävistä kuljetuksista, tuulivoimaloiden asen- nustöistä, perustustöistä sekä perustusten, tuulivoimaloiden rakennusalueiden, uusien tieyhteyksien ja sähköaseman vaatimista maanpinnan tasoittamistoimenpiteistä ja mahdollisesta kallion louhinnasta. Komponenttikuljetuksista aiheutuu rakentamisen alkuvaiheessa raskaan ajoneuvoliikenteen lisäystä, kun voimaloiden osat kuljetetaan alueelle asentamista varten. Varsinaisessa asentamisvaiheessa syntyy ääntä tuulivoimaloiden ja voimajohdon asennustöistä. Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset ovat kuitenkin luokiteltavissa paikallisiksi ja lyhytkestoisiksi. Tuulivoiman käytön aikainen melu syntyy lapojen liikkeestä sekä sähköntuotantoko- neiston osien aiheuttamasta äänestä. Tuulivoimapuistojen suunnittelussa ja tuulivoima- rakentamisessa suositellaan käytettäväksi ulkomelutason suunnitteluohjearvoja, jotka ovat matalammat kuin valtioneuvoston antama päätös melutason ohjearvoista. Koska valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) ei sovellu suoraan käy- tettäväksi tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin, on ympäristöministeriö antanut ohjeen tuulivoimasuunnittelun melutason ohjearvoista (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012). Tuulivoimarakentamisen alempien suunnitteluohjearvojen tarkoituksena on varmistaa, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että sisämelutasot py- syvät asumisterveysohjeen mukaisina. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 39

Kuva 15. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot (lähde: Tuulivoimara- kentamisen suunnittelu, Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) Tuulivoimapuiston suunnittelussa on lähdetty siitä, että melu ei ylitä 40 dB(A) lähimpien asuttujen talojen kohdalla. Tuulivoimapuisto on lisäksi suunniteltu siten, että etäisyys lähimpiin asuntoihin on noin 1 km. Luonnosvaiheessa mallinnus oli alustavasti suuntaa antava ja sitä on tarkennettu ehdotusvaiheessa, kun voimalapaikat ovat varmistuneet. Myös voimalatyyppivaihtoehdot ja muut tekniset tiedot ovat tarkentuneet suunnitelman edetessä, jolloin vastaavasti melumallinnus on päivitetty vastaamaan suunnittelutilan- netta. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston YVA-tarveharkinta- ja osayleiskaavan luonnosvaiheessa melumallinnuksen laadinnasta on vastannut CPC Finland Oy:n emoyhtiö CPC Germania GmbH & Co. KG. Tuulivoimapuiston aiheuttamaa käytön aikaista melua mallinnettiin ISO 9613-2 standardin mukaisesti käyttäen WindPRO laskentamallia. Mallin- nus käsitti 9 voimalaa ja 33 reseptori- eli mittauspistettä. Luonnosvaiheessa melumallinnus tehtiin Vestas V112 voimalatyypille, jonka napakorkeus oli 119 metriä. Ehdotusvaiheessa mallinnuksen päivitys tehtiin noudattamalla VTT:n laatimaa uusinta tuulivoimamelun mallinnuksessa suositeltavaa ohjeistusta (Tutkimusraportti VTT-R- 0456-13; Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan). Hankevastaavan toivomuksesta Pöyry Finland Oy:n meluasiantuntijat tarkistivat mallinnuksen kaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä. Melumallinnuksessa käytettiin kahta turbiinityyppiä (Vestas V112 3 MW sekä Nordex N117 3 MW), joiden oletetaan vastaavan 3 MW:n voimalan äänitehotasoa. Mallinnus käsitti yhdeksän voimalaa, joiden napakorkeus oli 140,6 metriä. Samassa yhteydessä tarkistettiin myös kaikkien suunnittelualueen ja sen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen oikea käyttö- tarkoitus (asuinkiinteistö, vapaa-ajan kiinteistö) Paimion kaupungin kiinteistötietorekis- teristä. Ehdotusvaiheen mallinnuksen meluselvitys on kaavaselostuksen liitteenä päiväyksellä 20.11.2013. Yhteenveto melumallinnuksen tarkistuksesta osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa: Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa melumallinnuksessa käytettiin yhtä turbiinityyppiä (Nordex N117 3 MW), jonka oletetaan vastaavan 3MW:n voimalan äänitehotasoa. Mal- linnuksessa tuulipuiston toteutusvaihtoehtoja on yksi joka kahdeksan voimalaa torni- korkeudella 140,6 metriä. Voimalatyypillä on mahdollista ajaa käyttäen seitsemää eri meluoptimointimoodia. Hankesuunnitelman mukaiset tuulivoimamelun leviämisvyöhykkeet mallinnettiin tietoko- neavusteisesti digitaalikartta-aineistoon noudattaen ympäristöministeriön tuulivoimamelun mallinnusohjetta OH 2/2014. Laskentatulosten perusteella voimalamallin takuuar- von mukaisilla äänipäästöarvoilla laskettu 40 dB(A):n keskiäänitaso asuinrakennuksille ei ylity laskennan mukaisessa kahdeksan voimalan hankevaihtoehdossa. 35 dB(A):n vyöhyke leviää sen sijaan neljän loma-asuinkiinteistön yli hankealueen länsi- ja itäpuo- Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 40 lilla, jolloin näissä kohteissa yöajan suunnitteluohjearvo ylittyy. Laskennassa käytetyn yhden tuulivoimalamallin osalta pientaajuinen melu ei näyttäisi ylittävän asumisterveysohjeen mukaisia sisätilojen melun ohjearvoja. Pientaajuinen melu voi olla kuuluvaa ul- kotiloissa alkaen taajuudesta ≈ 50 Hz. Tuulivoimalaitosten melu voi muuttaa alueen äänimaisemaa mutta muutokset ovat ajallisesti ja paikallisesti vaihtelevia. Ajallisesti suurin muutos voidaan havaita melulle altis- tuvien kohteiden luona tilastollisen myötätuulen puolella eli hankealueen pohjois- ja itä- osissa. Tuulivoimalaitoksia on mahdollista ajaa meluoptimoidulla ajolla, jolloin esimerkiksi roottorin pyörimisnopeutta rajoitetaan kovemmilla tuulennopeuksilla siiven lapakulmaa sää- tämällä. Tällainen tilanne laskettiin erillislaskelmana ja todettiin, että meluoptimoinnilla voidaan päästä suunnitteluohjearvojen alle kaikissa altistuvissa kohteissa. Rakentami- sen jälkeen meluvaikutusten seurantaa voidaan suorittaa melumittauksin, joista ohjeis- tetaan myös ympäristöministeriön oppaissa OH 3-4 /2014.

Kuva 16. Tuulipuiston käynnin aikainen laskennallinen melun leviäminen esitettynä Nordex N117 3MW:n hankevaihtoehdossa, klo 07-22 (lähde: CPC Finland Oy Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 - Meluselvitys / Pöyry Finland Oy).

Jos meluselvityksen tulosta 7-22 verrataan valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaisiin melutason ohjearvoihin, voidaan todeta, että Huso-Pöylän tuulivoimapuistosta ei aiheudu lainkaan ohjearvoja ylittäviä meluvaikutuksia lähimmille asuin- ja loma- kiinteistöille. Osayleiskaavan meluselvitys ja siinä esitetty meluoptimoitu mallinnus on kaavaselostuksen liitteenä päiväyksellä 21.5.2014. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 41

Varjon vilkunta Kun auringon valo osuu käynnissä olevan tuulivoimalan pyöriviin lapoihin, voi ympäris- tön pinnoille aiheutua varjon vilkuntaa. Vilkunnan määrä ja kantama riippuu siitä, missä kulmassa aurinko osuu lapoihin, lapojen pituudesta, tornin korkeudesta, maaston muo- doista ja peitteisyydestä sekä sään kirkkaudesta. Tuulivoimalan aiheuttamalla valon ja varjon vilkkumisella voi voimaloiden läheisyydessä olla ihmisiä häiritsevä vaikutus. Suomessa ei ole määritelty vilkuntavaikutukselle raja-arvoja tai suosituksia. Ruotsissa ja Saksassa sovellettavissa suosituksissa kahdeksaa tuntia vuodessa pidetään maksi- mi hyväksyttävänä vilkunnan määränä realistisen mallinnuksen tuloksissa. Tanskassa vastaava raja-arvo on kymmenen tuntia. Tuulipuiston aiheuttamaa varjon vilkuntaa on analysoitu laskennallisin menetelmin. Sel- vityksen tarkoituksena on antaa realistinen kuva varjon vilkunnasta, jota voi esiintyä tuulivoimapuiston alueella ja sen ympäristössä. Kaavoituksen eri työvaiheissa mallinnuksen on tehnyt CPC Finland Oy:n emoyhtiö CPC Germania GmbH & Co. KG käyttäen tähän tarkoitukseen kehitettyä WindPRO -ohjelmiston SHADOW – mallinnusmoduulia. Luonnosvaiheessa varjon vilkunnan mallinnus tehtiin Vestas V112 voimalatyypille, jonka napakorkeus oli 119 metriä. Ehdotusvaiheessa mallinnus tehtiin Nordex N117 voimalatyypille, jonka napakorkeus oli 140,6 metriä. Hankevastaavan toivomuksesta Pöyry Finland Oy:n varjon vilkuntaan erikoistuneet asiantuntijat tarkistivat mallinnuksen kaavaehdotuksen laatimisen yhtey- dessä. Yhteenveto varjon vilkuntamallinnuksen tarkistuksesta osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa: Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa myös varjon vilkunnasta on laadittu oma varjostusselvitys. Tuulipuiston aiheuttaman varjon vilkunnan vaikutuksia on arvioitu laskennallisin menetelmin käyttäen WindPRO-ohjelmiston SHADOW-mallinnusmoduulia. Mal- linnus on tehty Nordex N117 3.0 MW -tuuliturbiineilla, joiden napakorkeus on 140,6 metriä. Voimalan kokonaiskorkeus on tällöin 199 metriä. Mallinnuksella on laskettu vilkunnan vuosittainen realistinen määrä Huso-Pöylän tuulipuistolle kahdeksan tuulivoimalaa käsittävälle sijoitussuunnitelmalle. Mallinnus osoittaa, että varjon vilkunnan määrä on suurta tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä olevilla alueilla, mutta se vähenee voimakkaasti etäisyyden kasvaessa. Vyöhykkeellä, jossa varjon vilkunnan määrä on yli 8 tuntia vuodessa, sijaitsee yksi asuinrakennus ja yksi lomarakennus. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 42

Kuva 17. Varjon vilkunnan realistinen määrä tunteina vuodessa, kun auringonpaistetilastot on huomioitu. Mallinnettu voimalatyyppi Nordex N117 3.0 MW .

Realistinen arvio ottaa huomioon paikallisen tuulijakauman sekä auringonpaistehavain- not (verrannollinen alueen leveyspiiriin ja pilvisyyshavaintoihin). Tuulennopeusjakau- masta saadaan laskettua osuus ajasta, jolloin voimala ei pyöri, koska tuulennopeus on joko liian alhainen tai liian korkea suhteessa voimalatyypin käyntiväliin. Paikallinen tuulensuuntajakauma vaikuttaa roottorin suuntaukseen ja edelleen mallinnuksen las- kentasäteeseen valittujen laskentaparametrien mukaisesti. Tuulensuuntajakauma on saatu Suomen Tuuliatlaksesta ja mallinnuksessa käytetyt auringonpaistetilastot on saa- Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 43 tu Turun lentoaseman sääaseman auringonpaistehavainnoista (kuukausitason keskiar- vot) vuosilta 1981–2010. Reseptoripistekohtaiset tulokset on esitetty alla oheisessa taulukossa. Taulukossa on esitetty varjon vilkunnan esiintymisen teoreettinen maksimikesto (vuodessa ja vuorokaudessa), sekä vilkunnan realistinen kokonaiskesto (vuodessa). Realistisessa koko- naiskestossa on huomioitu auringonpaistetilastot.

Kuva 18. Mallinnuksen tulokset reseptoripisteittäin tarkastellulle Huso-Pöylän tuulipuistolle. Reseptoripisteiden koordinaatit on esitetty ETRS-TM35FIN koordinaattijärjestelmässä.

Varjon vilkkumismallinnuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että hankealueen läheisyydessä varjon vilkunta on paikoittain runsasta tutkitulla voimalatyypillä ja napa- korkeudella. Vyöhykkeellä, jossa varjon vilkunnan määrä on yli 30 tuntia vuodessa (teoreettisessa maksimitilanteessa), sijaitsee 5 asutuskohdetta. Valituista reseptoripisteistä (lähimmis- tä asutuskohteista) yhdessä päivittäinen vilkunta ylittää 30 minuuttia. Auringonpaistetilastojen huomioon ottaminen kuitenkin vähentää vilkunnan teoreettisia maksimimääriä huomattavasti. Realistisessa arviossa Ruotsin 8 tunnin ja Tanskan 10 tunnin vuosittaisen vilkunnan raja ylittyy kahdessa asutuskohteessa. Realistisissa vil- kuntamäärissä ei ole huomioitu muun muassa kasvillisuuden tuomaa katvetta, joka vä- hentää vilkunnan havaitsemista erityisesti kesällä. Kahden sovellettavat vilkunnan raja- Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 44

arvot ylittävän asutuskohteen vuosittainen vilkunta kertyy lähes kokonaan toiseksi poh- joisimmasta voimalasta kesäiltaisin. Tuulivoimapuiston välittömässä läheisyydessä ei sijaitse runsasta asutusta ja alue on suurelta osin kasvullista metsämaastoa, minkä voidaan olettaa vähentävän vilkunnasta aiheutuvia vaikutuksia. Vilkuntavaikutusten mahdollisesti aiheuttamia haittoja voidaan tarvittaessa lieventää esimerkiksi pysäyttämällä tuulivoimala epäedullisissa olosuhteis- sa. Pysäytys on ohjelmoitavissa tapahtumaan automaattisesti. Varjostusselvitys on kaavaselostuksen liitteenä päiväyksellä 21.5.2014. Alueen virkistyskäyttömahdollisuudet ja turvallisuus Turvallisuuteen liittyvät vaikutukset liittyvät lähinnä talviaikaiseen liikkumiseen voimaloiden lähialueella (mahdollisesti putoilevat jäät). Tuulivoimalan rakenteista irtoava jää aiheuttaa loukkaantumisriskin lähellä liikkuville ihmisille. Mikäli tuulivoimaloiden lapoihin syntyy jäätä, tuulivoimala pysähtyy automaattisesti. Tuulivoimaloiden lavat voidaan va- rustaa lapojen lämmitysjärjestelmällä talviaikaisten tuotantotappioiden välttämiseksi. Alueen vähäisen käytön takia turvallisuusvaikutukset eivät ole merkittäviä. Jos voimalan läheisyydessä kuitenkin liikutaan talviaikaan, on syytä noudattaa suojaetäisyyttä. Riittävä suojaetäisyys tarkennetaan hankkeen jatkosuunnittelussa. Tuulivoimaloista irtoilevien ja putoavien osien aiheuttamaan vaaraan on myös kiinnitetty huomiota, mutta koska tämänkaltainen rikkoutumistapaus on erittäin epätodennä- köinen, on siitä aiheutuva riski hyvin pieni. Tästä johtuvia varotoimenpiteitä tai suoja- etäisyyksiä ei näin ollen tarvita. Jos epätodennäköisenä pidettävä rikkoontuminen kuitenkin tapahtuisi, tapahtuu se todennäköisimmin myrskytuulilla, jolloin tuulipuistoalu- eella ei todennäköisesti ole liikkujia. Tuulivoimapuisto ei rajoita jokamiehenoikeuksia liikkua alueella ja sen lähistössä. Myös metsästys ja riistanhoito ympäröivillä alueilla voivat jatkua. Metsästysseurojen on kuitenkin varmistettava että voimaloille ei aiheudu vaurioita ja kimmokkeiden vaara saadaan eliminoitua.

8.3 Vaikutukset kallio- ja maaperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Rakennustöitä varten kunkin tuulivoimalan ympäriltä joudutaan yleensä raivaamaan puustoa enimmillään 0,5–1 hehtaarin alueelta. Rakennuspaikan viereen tasoitetaan ja vahvistetaan asennusalue pystytyskalustoa varten. Kalliota joudutaan mahdollisesti louhimaan. Merkittävimmät luonnonympäristöön kohdistuvat muutokset rajoittuvat tuulivoimaloiden rakennuspaikoille, huoltoteiden ja maakaapeleiden yhteyteen. Ainoastaan pieni osa kaavoitettavan alueen kokonaispinta-alasta käytetään varsinaiseen tuulivoimapuiston infrastruktuurin rakentamiseen. Muilta osin alueen nykytilainen luonto jää ennalleen. Liikkumista tuulivoima-alueella ei tarvitse erikseen rajoittaa. Suunnittelualueella ei ole vesistöjä eikä merkittäviä pohjavesialueita, joten tuulivoimapuiston toteuttamisella ei ole vaikutuksia alueen vesioloihin. Salon puoleiselle osayleiskaava-alueelle sijoittuva Myllytyryn puro ja noro on kaavassa osoitettu ”luo-3” –ra- jauksella, mikä osoittaa, että puroa ja siihen laskevia noroja voidaan pitää vesilain tar- koittamina luonnontilaisina säilytettävinä pienvesinä. Tuulivoimapuiston toteutuksella ei ole vaikutuksia alueen ilmaan, ilmanlaatuun eikä ilmasto-olosuhteisiin. Tuulivoimalla tuotettu sähkö on uusiutuvaa energiaa, mikä osal- taan hillitsee ilmastonmuutosta.

8.4 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen Tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittäviä muutoksia alueen kasvi- ja eläinlajeihin eikä sil- lä ole merkittävää vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Alueen luontoarvot säilyvät Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 45

pitkälti ennallaan. Puustoa ja kasvillisuutta poistetaan ainoastaan tuulivoimaloiden alu- eilta sekä tarvittavilta huoltotieosuuksilta. Muilta osin alue säily edelleen maa- ja metsä- talouskäytössä. Vaikutukset alueen kasvillisuuteen Osayleiskaava-alueelle laaditun luontoselvityksen mukaan mahdolliset metsälain mukaiset erityisen arvokkaat elinympäristöt tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa. Kohteet on merkitty osayleiskaavaan ”luo-2” –merkinnöillä. Myös muut luontoselvityksen perusteella arvokkaina kohteina esitetyt alueet on osoitettu ”luo”-alueina kaavassa. Kohteiden säilyminen ennallaan on melko todennäköistä, koska ne eivät sijoitu suoraan suunnitteilla olevien tuulivoimaloiden kohdalle. Voimaloista eteläisin – Salon kaupungin puolella sijaitseva voimala – sijoittui ehdo- tusvaiheeseen saakka lähelle useampaa metsälain mukaista luo -aluetta mutta itse voimala niiden ulkopuolelle. Lopullisessa osayleiskaavaratkaisussa voimalan paikkaa on vielä muutettu siten, että se sijoittuu riittävän etäälle Myllyryryn kallioalueen pienistä suoalueista. Ratkaisulla on pyritty hyvin ennakoimaan voimalan rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvat haitat vähäisiksi. Vaikutukset alueen eläimiin ja linnustoon Alueen eläimet Osayleiskaava-alueelta on laadittu kattavat luontoselvitykset sekä linnustoselvitykset alueen pesimä- ja muuttolinnustosta kevään, kesän ja syksyn 2012 aikana. Selvityksiä on täydennetty kevättalvella 2013 laaditulla metsojen soidinpaikkaselvityksellä. Myös lintujen törmäysriskimallinnusta on tarkistettu syksyllä 2013 kaavan ehdotusvaiheessa voimaloiden napakorkeuden nostosta johtuen. Tuulivoimapuiston eläimistö edustaa talousmetsille ja peltoalueille tyypillistä lajistoa. Eläinten ja linnuston elinpiiriin kohdistuvat vaikutukset ovat voimakkaimmillaan tuulivoimapuiston rakennusvaiheessa, jolloin alueelle kohdistuu teiden ja voimaloiden alus- tojen rakentamisesta sekä laitetoimituksista aiheutuvan raskaan ajoneuvoliikenteen aiheuttamaa häiriötä. Myös tuulivoimaloiden asentamisesta syntyy ääntä ja melua, mikä saattaa häiritä alueen eläimiä ja lintuja. Varsinaiset elinympäristömuutokset jäävät kuitenkin melko vähäisiksi, sillä suuri osa alueesta säilyy metsä- ja peltoalueina. Maastokäyntien yhteydessä tuulivoimapuiston pohjoisosassa todettiin keväällä 2012 yksi liito-oravaesiintymä ja sen lisäksi suunnittelualueen koillispuolelta löytyi liito-oravan papanoita tienvarsimetsästä, jota voidaan pitää liito-oravan kulkureittinä ja potentiaa- lisena liito-oravaesiintymänä. Kumpikaan kohde ei sijoitu suunnitelluille tuulivoimalapai- koille tai niiden läheisyyteen, joten tuulivoimapuistolla ei ole merkittävää vaikutusta liito- oravan elinpiiriin alueella. Mikäli tienvarsimetsän vierestä lähtevää tieyhteyttä käytetään tuulipuiston liikennöintiin, liito-oravatilanne olisi hyvä tarkastaa uudelleen esimerkiksi rakennuslupavaiheessa. Tieyhteys voimaloiden alueelle on mahdollista toteuttaa siten, että liito-oravalle säilyy riittävä määrä puustoa valtatieltä erkaantuvan liittymäalueen molemmin puolin. Esiintymä sijaitsee tien länsipuolella, joten puustoa on hyvä poistaa vain tien itäpuolisella alueella siten, että liito-oravan kulkuyhteys myös tälle alueelle kuitenkin säilyisi. Osayleiskaava-alueelta kartoitettiin myös lepakot kesän 2012 aikana. Saatujen havain- tojen pohjalta kartoituksesta todettiin, että kokonaisuudessaan alue on varsin tavanomainen tai jopa heikko lepakoiden esiintymisen suhteen. Osayleiskaava-alueen etelä- puolella Pöylän kylän tuntumassa on kuitenkin selvästi merkittävä lepakoiden esiintymisalue. Tälle alueelle ei sijoitu tuulivoimaloita. Lepakkokartoitukseen ei kuulunut lepakoiden muuton tutkiminen, mutta nykytietämyksen mukaan lepakot noudattelevat muutossaan maastolinjoja (Ympäristöministeriö 2011) ja liikehdintä keskittyy eniten rannikolle. Rannikon läheisyys huomioon ottaen ei ole poissuljettua, etteikö osayleiskaava-alueen kautta saattaisi muuttaa lepakoita. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 46

Linnustovaikutukset Alueen pesimälinnusto on selvitetty kartoitus-, linja- ja pistelaskennoin. Alueen koko- naislajimääräksi saatiin 51 lajia. Alueen kokoon suhteutettuna lajikirjo on melko moni- puolinen. Pesimätiheys alueella on melko alhainen mikä vastaa odotetulla tavalla suunnittelualueen elinympäristöjen laatua. Nuoret kasvatusmänniköt ja yksipuoliset biotoopit ovat syynä vähäiseen tiheyteen. Paimion puoleisella osayleiskaava-alueella on kaksi melko selvää huomionarvoisten lajien reviirikeskittymää alueen keskiosassa ja pohjoisosassa. Merkittävää lajistoa on kuitenkin varsin vähän. Metson reviirikeskittymä sijaitsee Pai- mion puoleisen osayleiskaava-alueen eteläosassa ja suunnittelualueelta on laadittu soidinpaikkaselvitys keväällä 2013. Muiden lajien osalta tuulivoimaloiden sijoittumisella alueelle ei luultavimmin ole merkittävää vaikutusta eikä myöskään reviireihin, sillä alueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee vastaavanlaista elinympäristöä, mikä takaa lajiston säilymisen ja pesimismahdollisuudet alueella. Huso-Pöylän alueella suoritettujen lintujen kevätmuuton seurannasta saadut tulokset osoittavat, että tuulivoimapuisto ei sijoitu merkittävälle lintujen muuttoreitille. Alueen vä- häinen lentomäärä selittynee pitkälti sillä, että rannikkolinja on hyvin rikkonainen, jolloin lukuisten lajien muutto leviää laajalle rintamalle. Mahdollisista törmäyksistä kärsiviä lajeja ovat sepelkyyhky, töyhtöhyyppä ja laulujoutsen. Kurki, kuten myös joutsen, hanhet ja petolinnut, ovat lajeina alttiita törmäyksille ison kokonsa ja osin muuttokäyttäytymistensä vuoksi. Tulosten perusteella ainakin kurjen, metsähanhen, laulujoutsenen ja petolintujen todellisia törmäysmääriä tulisi seurata tuulipuiston toiminnan käynnistyttyä. Yhdenkään lajin kohdalla ei arvioida kuitenkaan aiheutuvan törmäyskuolleisuuksista johtuvia populaatiotason muutoksia. Törmäysriskimallinnusta on tarkistettu korotetun voimalakorkeuden mukaiseksi osayleiskaavan ehdotusvaiheessa. Luonnosvaiheessa suunnitelman mukainen voimaloiden kokonaiskorkeus oli 180 metriä. Jos voimaloiden kokonaiskorkeus kasvaa yli 200 metriin, jää osa matalista lennoista riskikorkeuden ulkopuolella, mutta toisaalta osa kor- keista lennoista tulee mukaan riskikorkeuteen. Muutonseurantaraportin mukaan alueelle kohdistui niukasti lentoja, jotka olivat yli 150 metrin korkeudella, mutta runsaasti lentoja, jotka olivat riskialueen alaosassa tai sen alapuolella. Tästä syystä tuulivoimaloiden korkeuden kasvu todennäköisesti alentaa riskilentojen kokonaismäärää. Metsojen soidinpaikkaselvitys Keväällä 2013 tehdyssä soidinpaikkakartoituksessa alueelta löytyi yksi metsojen soidinalue. Selvityksessä esitettyjen johtopäätösten ja Varsinais-Suomen ELY-keskukselta saadun lausunnon mukaisesti voimalan paikkaa ehdotettiin siirrettäväksi siten, että soidinalueelle jäisi riittävä suojavyöhyke. Voimalaa siirrettiin kaavan ehdotusvaiheessa noin 200 metriä itään. Soidinalueella säilyi puustoa ja sitä jäi myös riittävästi soidinpaikan ja uuden voimalan väliselle alueelle. Metsolle jäi myös vastaavan kaltaista elin- ympäristöä muualle soidinpaikan ympäristöön. Kevättalvella 2014 Salon kaupungin puolella sijaitsevien voimaloiden sijoituspaikoille tehtiin vielä uusintakartoitus mahdollisesta metson soidinreviiristä paikallisilta metsästäjiltä tulleen tiedon perusteella. Alu- eelta ei löytynyt viitteitä merkittävästä ryhmäsoidinalueesta. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen Tuulivoimapuiston etäisyys lähimpiin Natura-alueisiin on noin 10 kilometriä. Puiston pienen koon ja etäisyyden vuoksi sillä ei ole heikentävää vaikutusta Natura-alueiden suojeluperusteisiin (aluetyypit SCI ja SPA). Tuulivoimapuiston länsipuolella sijaitseva Varkaankellarinmäen lehto käsittää kaksi suojelualuetta ja alue kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan mutta tuulipuiston toiminnalla ei ole vaikutuksia näihin alueisiin riittävän etäisyyden ansiosta. Noin kolmen kilometrin päässä lounaassa sijaitsee pieni, yksityisten maalla oleva luonnonsuojelualue Kalliometsä. Toinen yksityisten maalla oleva Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 47

suojelualue, Härjänmäen luonnonsuojelualue, sijaitsee hankealueesta noin viisi kilo- metriä itään. Suuren etäisyyden ansiosta tuulipuistolla ei ole vaikutuksia näihin kohteisiin. Osayleiskaava-alueella ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittu muita valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia lajeja tai direktiivilajeja. Maastokartoitusten yh- teydessä suunnittelualueella ei todettu kohteita, jotka voisivat täyttää luonnonsuojelulain (29 §) suojeltujen luontotyyppien kriteerit. Tuulivoimapuiston vaikutukset luonnonympäristöön, alueen linnustoon ja eläimistöön jäänevät osayleiskaavaan ja sen selvityksiin perustuvan arvion mukaan melko vähäi- siksi. Luonnosvaiheen jälkeen tehdyillä selvityksillä (metsojen soidinpaikkaselvitykset, linnuston törmäysriskimallinnuksen päivitys) on tarkistettu, että kaavaehdotuksen mukaisen tuulivoimapuiston toteuttamisvaihtoehto on mahdollinen ja alueen luontoarvot on ratkaisussa otettu huomioon.

8.5 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Tuulivoimapuiston alue- ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset jäävät melko vähäisiksi alueen syrjäisen sijainnin ja tuulivoimapuiston pienen koon vuoksi. Tuulivoimapuiston alueelle joudutaan rakentamaan jonkin verran lisää tieyhteyksiä, mutta lähtökohtaisesti voidaan osittain hyödyntää olemassa olevia metsäteitä. Tuulivoi- malan pystytykseen tarvittavan kaluston kuljettamiseen tarvittavan tien minimileveys on voimalatyypistä riippuen noin 4-5 metriä. Vaikutukset liikenteeseen eivät ole merkittä- viä, sillä kyseessä on kooltaan pieni hanke. Rakentamisen aikainen liikenteen lisäänty- minen jää hyvin lyhytaikaiseksi. Risteys/liittymäyhteys valtatieltä 110 tulee suunnitella siten, että liikenneturvallisuus ei kärsi tuulivoimapuiston alueelle suuntautuvasta liiken- teestä. Asuin- tai lomarakennusta rakennettaessa myös kaava-alueen ulkopuolella mahdolliset melun ja varjon vilkunnan aiheuttamat vaikutukset tulee huomioida rakennuslupame- nettelyssä tai erillisessä suunnittelutarveratkaisussa. Yhdyskuntatalouden kannalta tarkasteltuna tuulivoimapuisto tuottaa Paimion kaupungille tuloja kiinteistöveroina. Lisäksi hankkeella on työllistävä vaikutus sekä rakentamis- että käyttövaiheessa. Tuulivoimapuiston valmistuttua alueella käydään tarvittaessa suorittamassa huoltotoimenpiteitä. Tuulivoimalat huolletaan yleensä yhdestä kahteen kertaan vuodessa, minkä lisäksi voidaan joutua tekemään satunnaisia huoltoja, mikäli voimaloissa havaitaan äkillisiä vikoja. Tuulivoimapuistolla voi myös olla myönteisiä vaikutuksia alueen työllisyys- ja elinkeinotoimintaan. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus Huso-Pöylän tuulivoimapuistossa tulee olemaan enintään 200 metriä. Lentoliikenteen turvallisuuden takaamiseksi tuulivoimapuiston toi- minnalle on jo alustavasti haettu lentoestelupa Liikenteen turvallisuusvirasto TraFilta. Lupa tulee uusia rakennuslupavaiheessa, kun voimaloiden tarkat sijaintipaikat on pää- tetty. Lentoesteluvan saaneet tuulivoimalat varustetaan erityisillä lentoestemerkinnöillä (valot ja maalaukset) päivä- ja yötoimintaa varten. Ilmailulain edellyttämän tavan mukaan tuulivoimalat merkitään huomiovaloilla. Puolustusvoimista Pääesikunnan operatiivinen osasto käsittelee CPC Finland Oy:n hankkeen hyväksyttävyyden omien lähtökohtiensa ja toimintaedellytyksiensä pohjalta. Huso-Pöylän tuulivoimapuistolle on haettu lisenssi VTT:llä laadittavaa tutkaselvitystä varten, jotta puolustusvoimat voivat antaa lausuntonsa tuulivoimapuiston hyväksyttä- vyydestä. Puolustusvoimilta on pyydettävä myös lausunto ennen rakennusluvan myön- tämistä. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 48

8.6 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäris- töön Huso-Pöylän tuulivoimaosayleiskaavan selvityksiin kuuluu maisemaselvitys, jossa on arvioitu tuulivoimapuiston aiheuttamia maisemallisia vaikutuksia. Selvitystä ja havain- nekuvia täydennettiin kaavaehdotusvaiheessa. Lisäksi osayleiskaavan vaikutusten ar- vioimisen tueksi laadittiin paikkatietopohjaisia näkemäalueanalyysejä, jotka antavat yleiskuvan siitä, mille alueille ja sektoreille tuulivoimalat tulisivat näkymään. Ehdotus- vaiheessa päivitetty maisemaselvitys (päiväyksellä 13.11.2013) sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema- ja kulttuuriympäristöjen sekä paikallisesti merkittävien maisemakokonaisuuksien kuvaukset sekä tuulivoimahankkeesta ai- heutuvien vaikutusten arvioinnit näihin kohteisiin. Viimeistelyvaiheessa keväällä 2014 havainnekuvat on vielä päivitetty vastaamaan osayleiskaavan lopullista maankäyttöratkaisua sijoitussuunnitelmaa kahdeksalle tuulivoimalalle. Pöylän kylästä laadittiin vielä tässä yhteydessä yksi uusi havainnekuva. Näke- mäalueanalyysien päivitystä ei kuitenkaan enää katsottu tarpeelliseksi, koska tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelmaan tehdyt muutokset lieventävät tuulivoimapuiston koko- naisvaikutuksia myös näkymäalueisiin. Lopullista kaavaratkaisua käsittelevä maisemaselvityksen päivitys on kaavaselostuksen liiteaineistona päiväyksellä 21.5.2014. Tuulivoimaloiden rakentamisen merkittävimmät ja laajimmalle ulottuvat maisemavaikutukset kohdistuvat maisemakuvaan. Vaikutusten luonne liittyy erityisesti voimaloiden suureen kokoon (kokonaiskorkeus noin 200 metriä), johon kaikki ympärillä olevat maisemaelementit vertautuvat. Siten voimalat kutistavat ympärillään olevaa maisemaa. Keskeisiä arvioitavia elementtejä ovat maiseman mittasuhteet, olemassa olevat maa- merkit ja muut maisemaelementit. Vaikutusvyöhykkeet on suuntaa-antavasti määritelty siten, että 5-12 kilometrin etäisyydellä voimaloiden hallitsevuus vähenee ja tätä pie- nemmillä etäisyyksillä maisemavaikutus voi paikoitellen olla dominoiva. Voimaloita ym- päröivän maiseman visuaalisella luonteella ja sietokyvyllä on merkitystä maisemavaikutuksien laatuun. Maiseman sietokyvyllä tarkoitetaan maiseman herkkyyttä muu- tokselle. Sietokyvyn ylittyessä maisema saa visuaalisesti teollisen tai teknisen luonteen ja muuttuu identiteetiltään ”tuulivoimamaisemaksi”. Erityisesti arvioitavia tekijöitä ovat maiseman pieni- tai suuripiirteisyys, maiseman mittakaava, maiseman ajallinen luonne tai maiseman käyttöön liittyvät tekijät. Arvioitavia seikkoja ovat myös maiseman eheys ja yhtenäisyys. Näkemäalueanalyysit on laadittu kahdella eri lähtöoletuksella: paljaan maan analyysinä ilman metsämaskia (worst case scenario) ja metsämaskin kanssa. Analyysikartoissa on esitetty alueet, joille voimalat tai edes osa niiden lavoista näkyy. Paljaan maan analyysi osoittaa maaston topografiasta johtuvien katvealueiden sijoittumisen. Yleistäen voidaan todeta, että kaava-alueen lähistöllä, noin 2,5 – 3 kilometrin etäisyydellä ei ole sellaisia maastonmuotoja, jotka estäisivät voimaloiden näkyvyyden laajoille alueille. Kun analyysiin otetaan mukaan kasvillisuuden vaikutus käyttäen metsämaskia, puuston katvevaikutus on 15 kilometrin säteellä varsin huomattavaa. Kaukaisemmille etäi- syyksille avautuu muutamia sädemäisiä näkymälinjoja avoimia viljelylaaksoja pitkin. Näkymäalueita muodostuu kuitenkin puustosta huolimatta erityisesti 2–5 kilometrin etäisyydelle kaava-alueesta. Näkymäalueet painottuvat Vainionjokilaakson kaakkoissi- vulle, joille näkyy laajoille alueille 1–7 voimalaa. Sauvontie – Korpelantie – Silkkiläntie jää valtaosin katvealueelle, kuten myös osat avoimesta viljelyalueesta. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 49

Kuva 19. Metsämaskin kanssa kaavan ehdotusvaiheessa laadittu näkemäalueanalyysi tarkennettuna voimaloiden lähialueille. (Maisemaselvitys – Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava (Paimion kaupunki, Salon kaupunki) / Pöyry Finland Oy, päivitys 13.11.2013).

Vaikutukset lähialueen kylien maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Tuulivoimapuiston eteläpuolella sijaitsee maakunnallisia arvoja sisältävä Pöylän kylä ja länsipuolella sijaitsevat Huson ja Kurjen kylät. Myös alueen eteläpuolelta kulkevan Sauvontien varrella sijaitsee kylämäistä asutusta ja maisemallisesti merkittäviä avoimia viljelyaukeita. Tuulivoimaloiden sijoittuminen alueelle ei itsessään riko rakennuskannan, tiestön ja viljelykäytön muodostamaa kokonaisuuksia ja näiden sijoittumista maisemarakenteeseen vaan merkittävimmät maisemavaikutukset ovat luonteeltaan visu- aalisia ja ne kohdistuvat maisemakuvan pienipiirteisen mittakaavan hahmottamiseen niissä näkymäsuunnissa, joihin tuulivoimalat näkyvät. Maisemassa näkyvä tuulivoimatuotanto muuttaa kulttuurimaiseman ajallista luonnetta ja tuo kulttuurimaisemaan uuden toiminnallisen kerroksen. Viljelymaisemia rajaavien metsäalueiden yhtenäinen luontovaltaisuus vähentyy ja sen ajallisesti neutraaliksi koet- tava luonne muuttuu aiempaa modernimmaksi tuulivoimalarakenteiden ja huoltoteiden rakentuessa alueelle. Metsään sijoittuva teknologia ja energiaa tuottava toiminnallisuus korostuu silloin kun tuulivoimala sijoittuu suoraan kylärakennetta rajaavan metsän silhuetin ylle. Tällöin tuulivoimala ja siihen liittyvä toiminnallisuus vertautuu ja rinnastuu suoraan perinteisen rakennuskannan, kyläympäristön ja viljelymaisemien kanssa. Tuulivoimapuisto sijoittuu Pöylän kylän taustapuolelle eikä vaikuta Pöylän kylältä viljely- laaksoon avautuviin näkymiin. Lähietäisyydellä puusto ja maastonmuodot aiheuttavat katvealueita, mikä edelleen vähentää kylään kohdistuvia maisemavaikutuksia. Merkit- tävimmät vaikutukset kohdistuvat avoimen Vainionjokilaakson ylitse kohti Pöylän kylää havainnoituihin näkymiin, joissa tuulivoimalarakenteen suuri koko vertautuu väistämät- tä Pöylän kyläkokonaisuuden pienipiirteisiin maisemaelementteihin. Voimalat sijoittuvat maisemarakenteen kannalta selkeästi yhtenäiselle selännealueelle, mikä lieventää osayleiskaavan maisemallisia vaikutuksia. Voimaloiden sijoitussuunnitelmasta syntyvä Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 50

muodostelma on kuitenkin niin laaja, että riittävän etäältä Pöyläntieltä havainnoituna voimalat näyttäytyvät niin kylärakenteen, avoimen laaksotilan kuin linnavuoren taustalla. Salon puolella sijaitseva Pöylän muinaislinna sijaitsee suunnitellun tuulivoimapuiston kaakkoispuolella. Voimalat vaikuttavat linnavuorelta länteen ja luoteeseen ja avautuvien näkymien metsäiseen maisemakuvaan. Lähimmät voimalat muodostuvat hallitsevik- si elementeiksi, mutta ne sijoittuvat näkymäsektorin reunalle. Pöylän kylän ja siihen liittyvien avoimien viljelymaisemien suuntaan voimalat eivät merkittävästi vaikuta, sillä linnavuorelta ei ole näkyvyyttä kyseisiin suuntiin. Pöyläntietä avautuu noin 1–2 kilometrin etäisyydeltä kaava-alueesta maisemallisesti merkittäviä näkymäsuuntia, joissa Pöy- län kylä, linnavuori, avoimet savilaaksot ja metsäiset selänteet näyttäytyvät seudulle tyypillisinä ja edustavina. Voimaloilla on kohtalainen haitallinen vaikutus osaan näistä näkymistä, sillä ne näyttäytyvät paikoin koko maisemallisen kokonaisuuden ja useiden eri maisemaelementtien taustalla. Voimaloiden näkyvyys ja vaikutusten merkittävyys vaihtelee voimakkaasti katvealueiden ja näkymäsuuntien mukaisesti. Huson kylän suhteen voimalat sijoittuvat kylän viljelymaiden taustapuolelle, mutta koska kylämiljöö on melko avointa ja peittoavia maastonmuotoja ei juuri ole, hankkeen vaikutus maisemakuvaan saattaa olla melko hallitseva. Kylämiljöö on varsin pienipiirteistä ja kylätien linjaus kaartuu suuntaansa vaihdellen talojen väleistä, jolloin kapeiden näke- mäsektorien syntyminen kylärakenteen sisälle on mahdollista. Visuaalisesti merkittä- vimmät vaikutukset kohdistuvat kylän reuna-alueille, joilta viljelyalueille katsottuna voimalat hallitsevat näkymiä. Kurjen kylän maisemalliset arvot liittyvät viljelylaakson ja sitä rajaavien selänteiden suhteellisen voimakkaaseen topografiseen muotoon, perinteisten toimintojen loogiseen sijoittumiseen maisemarakenteessa ja pitkään jatkuneesta asutuksesta ja viljelystä seuranneeseen vakiintuneeseen maisemakuvaan. Viljelylaakson ylitse ja sen suuntai- sesti aukeaa useita maisemallisesti mielenkiintoisia näkymäsuuntia. Kurjen kylässä tuulivoimaloiden maisemavaikutuksien arvioidaan siten kohdistuvan kohtalaisina maisemakuvan pienipiirteisten elementtien ja toisaalta maisematilan hahmottumiseen. Lisäksi tuulivoimatuotanto tuo avointa tilaa rajaavalle metsäalueelle uuden toiminnallisen luonteen. Maisemavaikutukset ovat lieventyneet sellaisissa näkymäsuunnissa, joissa kaavan viimeistelyvaiheessa poistettu tuulivoimala sijoittui suoraan kylärakenteen taustalle. Vaikutukset muihin seudun maisemallisesti merkittäviin alueisiin Tuulivoimapuisto sijoittuu valtatien 110 ja Pitkänportaan kulttuurimaisema-alueen ete- läpuolelle. Tiealueen suuntaan tuulivoimalat korostavat metsäisen kallioselänteen etäi- syyksiä ja mittasuhteita sekä luo entistä voimakkaampaa kontrastia avoimien viljely- laaksojen ja karujen kalliolakien välille. Pitkänportaan alueella voimalat eivät itsessään riko rakennuskannan, tiestön ja viljelykäytön muodostamaa kokonaisuutta ja näiden sijoittumista maisemarakenteeseen. Voimalat sijoittuvat tieltä avautuvien peltonäkymien taustaselänteille, jolloin sillä on kohtalainen maisemallinen vaikutus. Vainionjokilaakson maisematila jatkuu maisemallisesti merkittävänä ja selväpiirteisenä Sauvon kunnan puolelle Korpelan, Kosken ja Silkkilän kyliin saakka. Maisemallisesti merkittävimmät näkymäsuunnat avautuvat Korpelantieltä laakson suuntaisina tai laakson vastasivulta kuten Jokipellon taloryhmistä suoraan laaksotilan ylitse. Vainionjoen kulttuurimaiseman pääasiallinen havainnointi tapahtuu Korpelantieltä ja sen varrelta. Tieosuudet ja sitä reunustavat alueet jäävät pääasiassa katvealueelle eikä hankkeella ole merkittävää vaikutusta maisema-alueen arvoihin. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 51

Vaikutukset valtakunnallisesti merkittäviin maisema-alueisiin ja rakennettuihin kulttuuriympäris- töihin Valtakunnallisesti arvokkaiden Uskelan- ja Halikonjokilaaksojen länsiosat sijoittuvat noin kilometrin etäisyydelle Huso-Pöylän tuulivoimapuiston alueesta. Tuulivoimaloilla ei ole merkittäviä vaikutuksia maisema-alueen keskeisimpiin arvoihin. Puusto aiheuttaa katvealueita maisema-alueen länsireunalle, kun taas esimerkiksi rautatielle ja Vanhalle Turuntielle näkymäalueita muodostuu. Vaikutuksia lieventää se, että voimalat eivät sijoitu pääjokilaaksoja rajaavalle tai muutoin maisematilallisuuden tai topografian kannalta merkittävälle kyseistä kokonaisuutta rajaavalle metsäselänteelle. Valtakunnallisesti arvokas Paimionjokilaakson maisema-alue sijaitsee noin seitsemän kilometrin etäisyydellä ja se jää näkemäalueanalyysin mukaan valtaosin sekä maaston että puuston aiheuttamalle katvealueelle. Voimalat näkyvät laakson länsilaidalle ja sitä rajaaville selänteille, mutta tällä ei ole vaikutusta maisema-alueen kokonaisarvoon. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Suuri rantatie, Paddaisten kartano, Sauvon kirkko, osuuskauppa ja apteekki sekä Paimion kirkko, vanha pappila, rautatieasema ja parantola sekä Wigsbergin kartano ja Angelniemen kirkko) jäävät suurelta osin maisemallisten vaikutusten ulkopuolelle.

9 SEURANTAOHJELMA Varsinais-Suomen ELY-keskus on Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan ehdotusvaiheen lausunnossa edellyttänyt seurantaohjelman laatimista, jonka avulla voidaan systemaattisesti seurata hankkeesta aiheutuvia vaikutuksia pidemmällä aikajak- solla kaavoitusprosessin jälkeen. Seurantaohjelman avulla tulisi selvittää tuulivoimahankkeen keskeiset rakentamisvaiheen ja toiminnanaikaiset vaikutukset, jotka kohdistuvat alueen luontoon, maisemaan sekä asuin- ja elinympäristön viihtyisyystekijöihin. Seurantaohjelma on järkevää kytkeä tuulivoimapuiston jatkosuunnitteluun ja sen toteut- tamisvaiheeseen liittyviin lupamenettelyihin, jotta seurantajaksosta saadaan kattava. Seurantaohjelman toteutus ja eri osa-alueiden seurannan ajoitus tulisi tarkentaa esimerkiksi tuulivoimapuiston rakennuslupaprosessin yhteydessä, jolloin hankkeen tekniset yksityiskohdat ja rakentamisen ajankohta ovat tiedossa. Luontoon kohdistuvien vaikutusten osalta seurannassa tulee tehdä arvioinnit, miten hanke vaikuttaa alueen pe- simä- ja muuttolinnustoon sekä muuhun eläimistöön. Lähiympäristöön kohdistuvista vaikutuksista seurannalla tulee selvittää melu-, välke-/varjon vilkuntavaikutukset sekä mahdolliset muutokset maisemaan, asumisviihtyisyyteen sekä alueen virkistyskäyttö- mahdollisuuksiin.

9.1 Muuttolinnusto Lähtötilanne: Alueelta on tehty linnuston kevätmuuton seuranta keväällä 2012. Syysmuuton seurantaa ei ole suoritettu, koska kevätmuuton seurannasta saatujen tulosten sekä alueen maastomuotojen perusteella ei ole syytä olettaa, että lintuja ohjautuisi alueelle syksyllä enemmän kuin keväällä. Linnuston törmäysmallinnus perustuu muuttoseurannasta saatuihin tietoihin ja sitä on tarkistettu kaavoitusprosessin eri vaiheissa vastaamaan oikeita voimaloiden napa- ja kokonaiskorkeustietoja. Törmäysmallinnuksella ei tullut esille lajeja, joille voimalat ai- heuttaisivat merkittäviä muutoksia populaatioihin. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 52

Rakentamisvaiheen aikainen seuranta: Rakentamisvaiheessa toiminta alueella kohdistuu uusiin tiealueisiin ja voimalapaikoille. Muuttolinnustolle ei tästä vaiheesta katsota aiheutuvan haittaa, koska toiminta kohdistuu maanpinnan läheisyyteen. Tuulivoimaloiden käytön aikainen seuranta: Seuranta voidaan toteuttaa siinä vaiheessa, kun kaikki voimalat ovat toiminnassa. Seu- ranta tulisi ajoittaa 1-2 vuoden ajalle lintujen kevät- ja syysmuuton kannalta päämuut- toaikaan ajoittuville ajankohdille. Seurannasta tulee kirjata ylös muuttosuunnat, lintu- määrät lajeittain sekä muuttokorkeudet. Muutonseurantaa olisi hyvä havainnoida myös lähialueiden päämuuttoreitteihin nähden. Kurjet, joutsenet, hanhet ja petolinnut ovat lajeina alttiita törmäyksille ison kokonsa ja osin muuttokäyttäytymistensä vuoksi. Mallinnuksesta saatujen tulosten perusteella ainakin kurjen, metsähanhen, laulujoutsenen ja petolintujen todellisia törmäysmääriä tulisi seurata tuulipuiston toiminnan käynnistyttyä. Voimaloiden lähimaastoista tulisi käy- dä etsimässä mahdollisia törmänneitä lintuyksilöitä aktiivisten muuttopäivien jälkeen.

9.2 Pesimälinnusto Lähtötilanne: Alueelta on tehty pesimälinnustoselvitys vuona 2012, minkä perusteella on todettu, että alueen pesimälajisto on tavanomaista eikä merkittäviä reviirikeskittymiä ole. Pesimä- linnustoselvityksen laadinnan jälkeen erityishuomiota on kiinnitetty alueen metsokantaan ja kevättalvella 2013 suoritettiin metson soidinreviirien kartoitus. Lisäksi vuotta myöhemmin suoritettiin vielä tarkistuskartoitus eteläisimpien voimaloiden sijaintialu- eella. Rakentamisvaiheen aikainen seuranta: Tuulivoimapuiston tiestön ja itse voimaloiden rakentaminen olisi hyvä ajoittaa linnuston pesimäkauden ulkopuolelle, jolloin pesintä ei kärsisi rakentamisen aiheuttamasta melusta ja liikenteestä. Alueen pohjoisosasta löydetty metson soidinreviiri lähialueineen tulee rauhoittaa raken- tamiselta siten, että rakennustyöt ajoitetaan metson soidinajan (15.3 -15.5) ulkopuolelle. Tuulivoimaloiden käytön aikainen seuranta: Pesimälinnustoa koskeva seuranta tulee tehdä vähintään kerran sen jälkeen, kun kaikki tuulivoimalat on otettu käyttöön. Seurantaan tulee sisältyä kesällä suoritettava peto- lintuhavainnointi, jotta alueella mahdollisesti saalistavien petolintujen pesimäaikainen liikehdintä ja tuulivoimaloiden mahdolliset vaikutukset saadaan selvitettyä. Tämän li- säksi alueella tulee suorittaa vähintään kahtena peräkkäisenä keväänä seuranta metson soidinaikaan, mikäli se katsotaan edelleen tarpeelliseksi. Seurannalla on doku- mentoitava tuulivoimaloista mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset alueen metsokantaan.

9.3 Alueen eläimistö Lähtötilanne: Tuulivoimapuiston eläimistö edustaa talousmetsille ja peltoalueille tyypillistä lajistoa. Alueen pohjoisosasta on todettu yksi liito-oravaesiintymä. Lepakoiden esiintymisen suhteen alue on varsin tavanomainen tai heikko ja kartoituksen yhteydessä lepakoita löytyi lähinnä alueen eteläosasta, joka osayleiskaavan ehdotusvaiheessa on kokonaan poistettu kaavasta. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 53

Rakentamisvaiheen aikainen seuranta: Alueen pohjoisosan liito-oravaesiintymä sijoittuu valtatieltä tuulivoimapuistoon kulkevan tien läheisyyteen. Liito-oravatilanne tulee tarkistaa siinä vaiheessa, kun alueelle vievää tietä on tarkoitus alkaa kunnostaa. Tieyhteys tulee toteuttaa siten, että liito-oravalle säi- lyy riittävä määrä puustoa valtatieltä erkaantuvan liittymäalueen molemmin puolin. Muuhun alueen eläimistöön eivät rakentamisen aikaiset vaikutukset aiheuta seurantatarvetta, koska vaikutukset kohdistuvat ainoastaan voimalapaikoille ja ovat tyypiltään lyhytkestoisia. Tuulivoimaloiden käytön aikainen seuranta: Liito-oravan esiintymisalue tulee tarkistaa uudelleen siinä vaiheessa, kun alueelle valta- tieltä vievä tieyhteys on saatu rakennettua. Uusintatarkistus on hyvä tehdä myös siinä vaiheessa, kun tuulivoimalat ovat olleet jonkin aikaa jo käytössä. Seuranta-ajankohdat on hyvä ajoittaa ajankohdille, jolloin liito-oravat on helposti kartoitettavissa.

9.4 Melu Osayleiskaavan maankäyttöratkaisusta ja voimaloiden sijoittelusta on laadittu melumallinnus noudattaen ympäristöhallinnon ohjetta 2/2014 ”Tuulivoimaloiden melun mallin- taminen”. Lähtötilanne: Tuulivoimaloiden melumallinnus päivitetään rakennuslupavaiheessa vastaamaan voimaloiden tarkkoja sijaintipaikkatietoja tuulivoimapuistoon valituksi tulleen voimalatyypin mukaisesti. Rakentamisvaiheen aikainen seuranta: Ei seurantatarvetta. Rakentamisvaiheen aikainen melu on tyypillistä maanrakentami- seen ja voimaloiden perustus – ja asentamisvaiheeseen liittyvää ääntä, joka on luonteeltaan tilapäistä. Tuulivoimaloiden käytön aikainen seuranta: Tarvittaessa tuulivoimaloiden käyttöönoton jälkeen voidaan suorittaa melumittaukset noudattaen ympäristöhallinnon antamia ohjeita 3 /2014 ”Tuulivoimaloiden melupäästön todentaminen mittaamalla” ja 4/2014 ” Tuulivoimaloiden melutason mittaaminen altistu- vassa kohteessa”.

9.5 Varjon vilkunta Kaavoitusprosessin yhteydessä on tehty varjon vilkuntaa koskeva mallinnus, jonka avulla on havainnollistettu alueet, joille kohdistuu varjon vilkunnasta aiheutuvaa välke- ilmiötä. Mallinnuksessa varjon vilkunnan kesto on esitetty laskennallisena vuosiarviona ottamalla huomioon todelliset sääolosuhteet. Rakentamisvaiheen aikainen seuranta: Tuulivoimaloiden rakentaminen ei aiheita varjon vilkuntaa. Tuulivoimaloiden käytön aikainen seuranta: Kaavoitusprosessin yhteydessä tehty mallinnus kuvaa ilmiötä luotettavasti. Vuositasolla varjostusajan kesto vaihtelee sääolosuhteista johtuen. Seurannalle ei ole tarvetta.

9.6 Maisema Tuulivoimalat muuttavat alueen maisemakuvaa huomattavassa määrin. Kaavoitus- prosessin yhteydessä laaditut havainnekuvat on päivitetty kaava-aineiston viimeiste- Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 54

lyvaiheessa vastaamaan osayleiskaavan maankäyttöratkaisua ja voimaloiden sijainti- paikkoja ja voimaloiden enimmäiskorkeutta 205 metriä. Lähtötilanne: Ei seurantatarvetta. Rakentamisvaiheen aikainen seuranta: Rakentamisvaiheessa ei aiheudu suoranaisia muutoksia maisemakuvaan laajemmalla alueella. Tuulivoimapuiston sisällä aiheutuvat vaikutukset kohdistuvat tiestön ja voima- lapaikkojen välittömään läheisyyteen, kun puustoa ja kasvillisuutta poistetaan jonkin verran. Rakentamisvaiheeseen ei sisälly suoranaista seurantatarvetta muualla kuin eteläisimpien voimaloiden läheisyydessä, jonne sijoittuu luo-2 alueita (metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö). Rakentamisen aikaiset haitat tulee minimoida näi- den voimaloiden alueella. Tuulivoimaloiden käytön aikainen seuranta: Kaavoitusprosessin aikana laaditut havainnekuvat vastaavat voimaloiden näkyvyyttä ja vaikutusta maisemakuvaan luotettavalla tarkkuudella. Ei seurantatarvetta.

9.7 Asumisviihtyvyys ja alueen virkistyskäyttö Tuulivoimaloiden sijoitteluratkaisu on pyritty laatimaan siten, että tuulivoimaloista aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa (melu, varjon vilkunta) tuulivoimapuiston lähialu- een asutukselle. Periaatteessa tuulivoimapuisto ei rajoita alueen virkistyskäyttömah- dollisuuksia. Tarvittavat suojaetäisyydet tulee määritellä rakennuslupavaiheessa, kun hankkeen tekninen suunnittelu ja voimalatyyppi ovat tarkentuneet. Lähtötilanne: Ei seurantatarvetta. Mahdolliset alueen käyttörajoitukset ja turvaetäisyydet tulee huomioida rakennuslupaprosessin yhteydessä. Rakentamisvaiheen aikainen seuranta: Ei seurantatarvetta. Tuulivoimaloiden käytön aikainen seuranta: Seuranta voidaan toteuttaa siinä vaiheessa, kun kaikki tuulivoimalat ovat toiminnassa. Mahdollisia muutoksia alueen asumisviihtyisyyteen voidaan kartoittaa järjestämällä asukaskysely tai –tilaisuus, jonka avulla selvitetään asukkaiden ja aluetta käyttävien kokemuksia ja niiden merkittävyyttä tuulivoimapuiston vaikutusalueella ja sen lähei- syydessä.

9.8 Seurannan toteuttaminen Mahdollisuuksien mukaan seurantaohjelma tulee kytkeä tuulivoimapuistoa koskeviin lupamenettelyihin. Erityisesti rakennuslupavaiheessa tulee tarkistaa kaikki seurantaoh- jelmaa koskevat osa-alueet ja tarkentaa niitä koskevia seurantaohjeistuksia sen het- kisen suunnittelutilanteen perusteella. Seurantaohjelman käytännön toteutuksesta vastaa tuulivoimapuiston hankevastaava. Seurantaohjelmasta ja sen eri osa-alueista tulee raportoida säännöllisesti Paimion ja Salon kaupungeille sekä Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 55

10 TOTEUTTAMINEN

10.1 Osayleiskaava-aluetta koskevat luvat Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavaa voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisenperusteena (MRL 77 a §). Rakennelma tai laite ei saa häiritä ilmailua palvelevia laitteita tai lentoliikennettä tai aiheuttaa muutoin vaaraa lentoturvallisuudelle. Ennen kunkin tuulivoimalayksikön rakentamista on haettava ilmailulain (1194/2009) 165 §:n mukainen lentoestelupa. Puolus- tusvoimilta on pyydettävä lausunto ennen rakennusluvan myöntämistä. Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista rakennuslupaa, jota hakee hankkeen toteuttaja Paimion kaupungin rakennusval- vontaviranomaisilta. Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että hankkeelle on saatu lentoestelupa Ilmailuhallinnolta ja Puolustusvoimien hyväksyntä. Tarvittaessa melu- ja varjon vilkuntamallinnukset on tässä vaiheessa päivitettävä uudelleen vastaamaan lopullista sijoitussuunnitelmaa ja valituksi tullutta voimalatyyppiä. Mahdollinen ympäristöluvan tarve selvitetään tapauskohtaisesti Paimion kaupungin ympäristöviranomaisten kanssa. Ympäristösuojelulain mukainen ympäristölupa tarvi- taan, mikäli tuulivoimaloiden toiminnasta koetaan aiheutuvan lähiasutukselle naapu- ruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristöluvan tarvetta harkitessa otetaan huomioon muun muassa voimalasta aiheutuvat melu- ja välkevaikutukset.

10.2 Jatkosuunnittelu Huso-Pyölän tuulivoimapuiston toteuttaminen on mahdollista siinä vaiheessa, kun osayleiskaava saa lainvoiman. Osayleiskaava ohjaa Paimion puoleiselle Huso-Pöylän alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston toteuttamista. Tuulivoimapuiston toteutuksesta vastaa CPC Finland Oy. Kaavan toteutumista seuraa ja ohjaa Paimion kaupungin rakennusvalvonta.

11 SUUNNITTELUVAIHEET ü CPC Finland Oy:n kaavoitushakemus Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan laadinnasta Paimion kaupunginhallituksessa 4.4.2012 ü Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa Turussa 27.11.2012 ü Tuulivoimaosayleiskaavan vireilletulokuulutus Paimion kaupungin www-sivuilla 4.12.2012 ü Osayleiskaavaluonnos on päivätty 16.1.2013 ü Kaavaluonnos Paimion ympäristölautakunnassa 7.2.2013 ü Kaavaluonnos Paimion kaupunginhallituksessa 20.2.3013 ü Avoin yleisötilaisuus Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta Paimion kaupungintalolla 7.3.2013 ü Kaavaluonnos julkisesti nähtävillä 1.3–2.4.2013 Paimion kaupungin ilmoitustaululla ja www-sivuilla ü Tuulivoimahankkeita ja niiden kaavoitusta käsittelevä yleisötilaisuus Paimion kaupungintalolla 21.10.2013 ü Osayleiskaavaehdotus on päivätty 20.11.2013 ü Osayleiskaavaehdotus Paimion ympäristölautakunnassa 26.11.2013 Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 56

ü Osayleiskaavaehdotus Paimion kaupunginhallituksessa 4.12.2013 ü Kaavaehdotus julkisesti nähtävillä 20.12.2013 – 19.1.2014 Paimion kaupungin ilmoitustaululla ja www-sivuilla ü Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa 25.3.2014 ü Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevat asiakirjat päivätty 21.5.2014 ü Osayleiskaavan käsittely Paimion ympäristölautakunnassa 27.5.2014 ü Osayleiskaavan käsittely Paimion kaupunginhallituksessa 4.6.2014 ü Osayleiskaavan käsittely/hyväksyminen Paimion kaupunginvaltuustossa 12.6.2014

21.5.2014 Pöyry Finland Oy Kaupunki- ja aluesuunnittelu

Jarmo Lukka Minna Lehtonen Johtava asiantuntija Suunnittelija Paimion kaupunki Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 21.5.2014 57