LE GRAND TOUR Maria Lähteenmäki & Joël Ferrand (Éd.) Ferrand Lähteenmäki & Joël Maria Du Reste De L’Europe Jusqu’À La Laponie Jusqu’À De L’Europe Reste Du

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

LE GRAND TOUR Maria Lähteenmäki & Joël Ferrand (Éd.) Ferrand Lähteenmäki & Joël Maria Du Reste De L’Europe Jusqu’À La Laponie Jusqu’À De L’Europe Reste Du Maria Lähteenmäki Ferrand (éd.) &Joël Maria Lähteenmäki & Joël Ferrand (éd.) LE GRAND TOUR Du reste de l’Europe jusqu’à la Laponie encontre entre le Sud et le Nord RDepuis des siècles, les pays méditerranéens – et retour ont entretenu des relations actives avec le Nord de l’Europe. Les regions du Nord ont été conquises et converties, manipulées et colonisées, mais aussi intégrées dans les réseaux commerciaux, scien- tifi ques, culturels et touristiques. Les voyageurs du Sud de l’Europe ont peu à peu découvert les LE GRAND laLaponie –et retour TOUR Du reste jusqu’à l’Europe de regions plurielles du Nord de la Finlande, de la Suède, de la Norvège et de la presqu’île de Kola. L’attraction focntionnait aussi dans l’autre sens. Pour les gens du Nord, scientifi ques ou artistes, le Sud de l’Europe constituait une destination aussi exotique aue la Laponie pour ceux du Sud. Dans ce recueil, nous proposons dix points de vue sur ces échanges et réseaux entre la Sud et le Nord. Le premier chapitre présente Tornio, connue très tôt comme la porte de la Laponie, les premières relations scientifi ques entre le Nord et le Sud, ainsi que les exhibitions de Samis dans les métropoles européennes. Le deuxième chapi- tre propose une analyse des experiences et des impressions de voyageurs italiens, espagnols et français. Le dernier chapitre est consacré aux voyages d’artistes et écrivains fi nlandais en France, principalement à Paris. Ces rencontres entre le Sud et le Nord qui parti- cipèrent à la remise en cause, la relativisation et la construction des identities nationals et eth- niques, permirent aussi de créer une conscience européenne commune. Maria Lähteenmäki & Joël Ferrand (éd.) LE GRAND TOUR Du reste de l’Europe jusqu’à la Laponie – et retour 1 2 LE GRAND TOUR Du reste de l’Europe jusqu’à la Laponie – et retour Maria Lähteenmäki & Joël Ferrand (éd.) 3 Couverture : Outhier Réginald, Journal d’un voyage au Nord en 1736 et 1737. Paris 1744, 72. Éditeur : Fédération des associations franco-finlandaises Traduction : Joël Ferrand (sauf articles 6 et 10) Copyright © 2011 Auteurs ISBN 978-951-96457-3-5 ISBN 978-951-96457-4-2 (PDF) Unigrafia, University Press Helsinki 2011 4 Index Introduction ......................................................................................... 7 Chapitre I. La Laponie et les Samis, si proches et si différents ........ 11 Tornio, porte de la Laponie, destination prisée depuis plus de cinq siècles ...................................................................................... 12 Ilkka Teerijoki Les connaissances sur la Laponie en Europe au XVIIIème siècle ........... 23 Päivi Maria Pihlaja Les Samis sur les estrades européennes ................................................. 37 Maria Lähteenmäki Chapitre II. Voyageurs et voyageuses du Sud de l’Europe ................ 57 Terra Hyperborea Ignognita – La Laponie et les Samis vus par les voyageurs italiens ................................................................................. 58 Vesa Matteo Piludu & Anna Partanen L’Arcadie moderne – La dimension espagnole du Grand Nord ............ 74 Peter Stadius Impressions septentrionales d’une parisienne au XIXème siècle ............ 92 Joël Ferrand Le voyage en Laponie du Prince Bonaparte en 1884 .......................... 103 Osmo Pekonen Chapitre III. Inspiration et impressions des artistes du Nord en France ................................................................................................113 La Révolution française vue de Laponie ............................................. 114 Matti Klinge Un écrivain du Nord de la Finlande à Paris ........................................ 127 Kristina Ranki Entre le Grand Nord et Paris, les artistes finlandais en France au XIXème siècle .................................................................................... 138 Gwenaëlle Bauvois Auteurs ............................................................................................. 154 5 Sodankylä, montagnes de Nattas, Laponie finlandaise, photo Teuvo Kanerva. Museovirasto. 6 Introduction Les terres septentrionales du continent, représentent une partie de notre histoire et de notre héritage culturel européens communs. Des contrées longtemps mythiques, comme la Laponie, ont constitué un lieu de rencontre des plus internationaux depuis des siècles. Ces échanges ont contribué à propager l’image d’une Laponie méconnue et déserte en dépit du fait que cette région est habitée depuis des siècles. Malgré les difficiles conditions de vie, les régions septentrionales du continent sont en effet bien peuplées depuis l’âge de fer, notamment grâce à leur prodigalité en gibier à fourrure et en eaux poissonneuses. Les connaissances sur ce Nord ultime ne se sont pourtant pas propagées uniquement avec les fourrures et l’artisanat tiré du renne, mais aussi par les récits des voyageurs étrangers qui y voyaient avant tout une région attirante et exotique aux confins septentrionaux de l’Europe. Consacré aux interférences entre ces régions septentrionales et le reste de l’Europe, le présent ouvrage se divise en trois parties. Dans le premier chapitre nous présenterons la destination des premiers voyageurs étrangers en Laponie, la ville de Tornio, et nous analyserons l’éveil de l’intérêt des scientifiques pour les études septentrionales au XVIIIème siècle. Nous verrons aussi qu’il n’était alors pas toujours nécessaire de voyager au-delà du cercle polaire pour satisfaire cet intérêt. En effet, les documents, récits et études sur la Laponie devenaient plus nombreux et il était même possible de voir dans les métropoles européennes de « vrais Lapons »1 car, surtout au XIXème siècle, de nombreux Samis y furent exhibés. 1 Terme péjoratif rejeté par les peules Samis. 7 Dans le deuxième chapitre, nous verrons que les images, préjugés, expériences et analyses propagés par les voyageurs italiens et espagnols se fondaient sur d’anciennes idées classiques complétées et actualisées en fonction des conceptions de chaque époque. Prísonniers de leur temps, les voyageurs ne s’aventuraient pas seuls en Laponie, mais le plus souvent en groupe, accompagnés de guides locaux. A leur retour, nombreux étaient les membres de ces expéditions à raconter leurs expériences, comme en témoignent les récits de deux célèbres voyageurs français auxquels nous nous intéresserons, Léonie d’Aunet et le prince Roland Bonaparte. Dans le troisième chapitre, nous étudierons les interférences entre le Nord et le Sud de l’Europe à travers les expériences d’écrivains et artistes finlandais. Nous nous intéresserons à ces points de vue nordiques, principalement sur la France, tels que les ont exprimés notamment les écrivains Frans Mikael Franzén et Santeri Ingman (Ivalo) ainsi que les peintres à la suite d’Albert Edelfelt. Construite à partir de ces histoires mythiques, de récits aux accents effoyables largement exagérés, voire d’élucubrations, l’image du Grand Nord, de la Laponie et de ses habitants, commença à devenir plus réaliste à mesure qu’augmentaient les voyages et l’échange d’informations. Dans le même temps, les connaissances sur les régions septentrionales devinrent un important champ d’études pour les sociétés savantes du Nord. Les Samis eux non plus ne restèrent pas l’objet passif d’un regard étranger puisqu’ils commencèrent, surtout à partir du XXème siècle, à influencer la construction de leur image. Le Grand Nord et la Laponie étudiés dans le présent ouvrage sont deux notions qui font référence à des réalités géographiques sujettes à interprétations. Depuis le XVIème siècle, la Laponie recouvre principalement les régions septentrionales, le plus souvent au-delà du cercle polaire, de Finlande, de Suède et de Norvège ainsi que la presqu’île de Kola située en Russie. En revanche, appliqué à l’Europe, le terme de Grand Nord est bien moins précis. Plus les textes sont anciens, plus ce terme recouvre une large partie du Nord de l’Europe, et en particulier 8 l’actuelle Europe-du-Nord, allant de la Scandinavie à la Finlande et au Nord-Ouest de la Russie. Cet ouvrage s’intitule « Le Grand Tour » car tous les articles qu’il rassemble évoquent un voyage, réel ou symbolique, mais toujours long. Pour tous les voyageurs, jusqu’au XXème siècle, entreprendre un périple, vers les contrées septentrionales ou depuis ces régions, constituait une expérience dont il convenait de publier le récit au retour ou même au cours du voyage. Dans son acception commune, le Grand Tour est un voyage d’éducation accompli par de jeunes nobles européens vers des destinations connues pour leur richesse culturelle, comme la Grèce ou l’Italie voire l’Asie mineure. Dans ce recueil d’article, la recherche d’une identité commune à travers des sensations connues dans le Sud et l’Orient est remplacée par la quête d’une altérité dans un Nord largement méconnu. Nous souhaitons remercier les auteurs qui ont accepté de participer à ce projet franco-finlandais. Nous partageons tous en commun un intérêt pour les liens qui unissent depuis des siècles le Nord et le Sud de l’Europe. Ces liens se fondent sur une réelle volonté de connaître et appréhender une culture perçue comme étrangère, mais aussi de découvrir et comprendre les différences ainsi que les ressemblances entre la vie dans le Nord et le Sud de l’Europe. Nous remercions aussi M. Alfred Colpaert, directeur du département d’histoire et géographie de l’Université de la Finlande orientale ainsi que Mme Liisa Peake, secrétaire générale de la Fédération des associations franco-finlandaises. Helsinki, janvier 2011 Maria Lähteenmäki, Joël Ferrand
Recommended publications
  • Magnus Enckell's Early Work
    Issue No. 1/2021 Tones of Black – Magnus Enckell’s Early Work Anna-Maria von Bonsdorff, PhD, Chief Curator, Finnish National Gallery / Ateneum Art Museum, co-curator, ‘Magnus Enckell’ exhibition 2020–21 Also published in Hanne Selkokari (ed.), Magnus Enckell 1870−1925. Ateneum Publications Vol. 141. Helsinki: Finnish National Gallery / Ateneum Art Museum, 2020. Transl. Don McCracken Magnus Enckell may not be a household name but some of his works are very well known. Boy with Skull (1892) and The Awakening (1894) are paintings that have retained their fascination for generations in Finnish art history. But what was Enckell like, as a man and an artist? How did his career begin and how did it progress from the late 19th to the early 20th century? Enckell was already an influential person from a young age, and his interests and bold artistic experiments were the subject of much attention. His artistic career differed from others of his generation, not least because from the start, he received support from Finland’s most prominent artist, Albert Edelfelt, who also later served as his mentor, yet he was also very international in his artistic taste. When many of his fellow artists were involved with the transnational ideas of national revival, Enckell’s interests were focussed on international art and especially on Symbolism. Enckell’s life as an artist is intriguingly contradictory, and on a personal level he was apparently complex and often divided opinion.1 Yet he had many supporters, and he influenced ideas and perceptions about art among his close artist friends. Enckell was also good at networking and he forged his own international connections with artists in Paris.
    [Show full text]
  • Esihistoriallinen Aika
    1 ESIHISTORIALLINEN AIKA KIVIKAUSI (9000 - 1500 eaa.) Yleiskuva ja periodijaottelu 1. Paleoliittinen aika 9000 eaa. saakka 1:1 Mannerjäätikkö ja kasvillisuusvyöhykkeet Euroopassa viimeisen jäätiköitymisen aikana (paleoliittinen aika). 2. Mesoliittinen aika 5100 eaa. saakka 1:2 Mesoliittisen ajan Pohjois-Eurooppa. Itämeren piirin varhaisia löytöpaikkoja. 1:3 Kvartsityökaluja (kivikauden yleisin raaka-aine). 1:4 Litorinameri n. 5000 eaa. sekä esikeraamisen asutuksen levinneisyys ja löytöpaikkoja Suomessa (mesoliittinen kivikausi, Suomusjärven kulttuuri). 1:5 Kourutalttoja, keihäänkärkiä ja pallonuija, Suomusjärven kulttuuri, n.8400-5100 eaa. 3. Neoliittinen aika 1500 eaa. saakka 1:6 Kampakeraamisen kulttuurin levinneisyys (neoliittinen eli nuorin kivikausi). 1:7 Saviastia, kampakeraaminen kulttuuri. Säämingin Pääskylahti. 1:8 Kourutaltta (löydetty Kiuruvedeltä), kampakeraaminen kulttuuri. 1:9 Vasarakirveskulttuurin (eli sotakirveskulttuurin) levinneisyys (neoliittinen eli nuorin kivikausi). 1:10 Vasarakirveitä, n. 2200-1800 eaa. 1:11 Nuorakeramiikkaa, vasarakirveskulttuuri. Kuvanveisto 1:12 Huittisten hirvenpää, mesoliittinen kivikausi, 5170 ∀ 1130 1:13 Mäntypuinen hirvenpää, Rovaniemi, mesoliittinen kivikausi, n. 7000 eaa. 1:14 Hirvenpäänuija, Säkkijärvi 1750-1500 eaa.(ylempi); Karhunpääkirves, Paltamo 1750-1500, (alempi), neoliittinen kivikausi. 1:15 Hirvenpääkoristeinen veitsi, neoliittinen kivikausi. Tervola 2500-2000. 1:16 Eläinpääkoristeisia lusikoita, neoliittinen kivikausi/pronssikausi. 1:17 Ihmispääkoristeinen kirves, neoliittinen
    [Show full text]
  • Jag Målar Som En Gud. Ellen Thesleffs Liv Och Konst
    JAG MÅLAR SOM EN GUD JAG MÅLAR Hanna-Reetta Schreck SOM EN GUD Ellen Thesleffs liv och konst Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors Appell Förlag, Stockholm 2020 Denna bok är nummer 834 i serien Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland och utges gemensamt av Svenska litteratursällskapet i Finland och Appell Förlag. Boken utges med stöd av Ingrid, Margit och Henrik Höijers donationsfond II inom Svenska litteratursällskapet i Finland. © Brev, anteckningar och fotografier med anknytning till familjen Thesleff samt Ellen Thesleffs skisser och konstverk är publicerade med tillstånd av rättsinnehavarna. Denna utgåva © Hanna-Reetta Schreck och Svenska litteratursällskapet i Finland 2019. Detta verk är licensierat under Creative Commons Erkännande-Ickekommersiell- IngaBearbetningar 4.0 Internationell (CC BY-NC-ND 4.0). Originalets titel: Minä maalaan kuin jumala. Ellen Thesleffin elämä ja taide © Hanna-Reetta Schreck, 2017 Originalet publicerat på finska av Kustannusosakeyhtiö Teos. Publicerad med tillstånd av Helsinki Literary Agency. Översättning: Camilla Frostell Översättning av tyska citat: Jörgen Scholz och Elisa Veit, av franska citat: Märtha Norrback Omslag och grafisk form: Maria Appelberg/Station MIR Bildbehandling: Kari Lahtinen Omslagsbild: Ellen Thesleff, fotot ingår i samlingen Ellen Thesleffs fotografier (SLSA 959), Svenska litteratursällskapet i Finland. Typsnitt: Minion Pro och Brandon Grotesque ISBN 978-951-583-462-1 (tryckt utgåva, Finland) www.sls.fi ISBN 978-91-984960-2-4 (tryckt utgåva, Sverige) www.appellforlag.se ISBN 978-951-583-513-0 (epub), http://urn.fi/URN:NBN:fi:sls-978-951-583-513-0 ISBN 978-951-583-514-7 (pdf), http://urn.fi/URN:NBN:fi:sls-978-951-583-514-7 Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland ISSN 0039-6842 (tryckt) ISSN 2490-1547 (digital) UDK 75.071 Thesleff INNEHÅLL TILL LÄSAREN 11 Självporträttet 13 Att berätta ett liv 15 Kortklippt frisyr 19 KAPITEL 1 SÅNG VID GITARR.
    [Show full text]
  • Travelling in a Palimpsest
    MARIE-SOFIE LUNDSTRÖM Travelling in a Palimpsest FINNISH NINETEENTH-CENTURY PAINTERS’ ENCOUNTERS WITH SPANISH ART AND CULTURE TURKU 2007 Cover illustration: El Vito: Andalusian Dance, June 1881, drawing in pencil by Albert Edelfelt ISBN 978-952-12-1869-9 (digital version) ISBN 978-952-12-1868-2 (printed version) Painosalama Oy Turku 2007 Pre-print of a forthcoming publication with the same title, to be published by the Finnish Academy of Science and Letters, Humaniora, vol. 343, Helsinki 2007 ISBN 978-951-41-1010-8 CONTENTS PREFACE AND ACKNOWLEDGEMENTS. 5 INTRODUCTION . 11 Encountering Spanish Art and Culture: Nineteenth-Century Espagnolisme and Finland. 13 Methodological Issues . 14 On the Disposition . 17 Research Tools . 19 Theoretical Framework: Imagining, Experiencing ad Remembering Spain. 22 Painter-Tourists Staging Authenticity. 24 Memories of Experiences: The Souvenir. 28 Romanticism Against the Tide of Modernity. 31 Sources. 33 Review of the Research Literature. 37 1 THE LURE OF SPAIN. 43 1.1 “There is no such thing as the Pyrenees any more”. 47 1.1.1 Scholarly Sojourns and Romantic Travelling: Early Journeys to Spain. 48 1.1.2 Travelling in and from the Periphery: Finnish Voyagers . 55 2 “LES DIEUX ET LES DEMI-DIEUX DE LA PEINTURE” . 59 2.1 The Spell of Murillo: The Early Copies . 62 2.2 From Murillo to Velázquez: Tracing a Paradigm Shift in the 1860s . 73 3 ADOLF VON BECKER AND THE MANIÈRE ESPAGNOLE. 85 3.1 The Parisian Apprenticeship: Copied Spanishness . 96 3.2 Looking at WONDERS: Becker at the Prado. 102 3.3 Costumbrista Painting or Manière Espagnole? .
    [Show full text]
  • European Revivals Conference 2012: Modern Identities
    1 European Revivals: Modern Identities Conference // 10–12 October 2012 --- FNG Research Issue No. 1/2015. Publisher: Finnish National Gallery, Kaivokatu 2, FIN-00100 Helsinki, FINLAND. © All rights reserved by the author and the publisher. Originally published in http://research.fng.fi Issue No. 1/2015 ______________________________________________________________________________________________ European Revivals Conference 2012: Modern Identities 10–12 October 2012 // Ateneum Art Museum, Finnish National Gallery, Helsinki, Finland Established in 2009, the ‘European Revivals’ research project aims to reflect upon national revivals in Europe. While art-historical scholarship on the subject has already been broadly established, there has not been a joint project that examines this phenomenon on a wider scale analysing the multifarious connections and correspondences that helped shape the identities of each of these modern nations. The ‘European Revivals’ project therefore aims to study and show the similarities and differences of these countries for the first time on a European scale, exploring different aspects at each conference. The aim of the 2012 international conference was to continue the ‘European Revivals’ project in Helsinki by drawing together national museums and galleries and scholars for its second conference in the series, held at the Ateneum Art Museum, Finnish National Gallery, Helsinki. It was accompanied by an extensive exhibition on Helene Schjerfbeck (1862−1946). This major retrospective showed artworks from throughout her career, extending from the 1870s to 1940s. 2 European Revivals: Modern Identities Conference // 10–12 October 2012 --- FNG Research Issue No. 1/2015. Publisher: Finnish National Gallery, Kaivokatu 2, FIN-00100 Helsinki, FINLAND. © All rights reserved by the author and the publisher.
    [Show full text]
  • Finnish Naturalisms
    Finnish Naturalisms RIIKKA ROSSI Finnish Naturalisms Entropy in Finnish Naturalism Introduction In the history of Finnish literature the 1880s and 1890s are known as the period of Realism. A critical attitude to society and a striving towards change were prominent concerns within it.1 Naturalism, on the contrary, has not been recognised in Finnish literature, or it has been regarded as an auxiliary current of Realism.2 Only few researchers have given a role to Naturalism in the literature of the “period of Realism”.3 One reason for the rejection of Naturalism has been that it is con- ceived as an extreme phenomenon of documentation and scientific re- search as well as a garish depiction of ugliness and immorality, while Realism is understood to be more cautious and ethical. In the present article, however, I propose a new conception of Finnish Naturalism by “deconstructing” certain points of the traditional conception, such as the scientific nature and “ugliness” of Naturalism. I will also discuss the Finnish Naturalism at the close of the 19th century as a genre of its own. In my study a fruitful theoretical framework for the new conception of Naturalism is provided by David Baguley’s work Naturalist fiction. Entropic vision (1990). I formulate my concept of genre according to the view of types of literature presented by Alastair Fowler in his Kinds of Literature (1982).4 I shall first study the background of research on Realism and the cul- tural context of the period. I shall then analyse Naturalist works using the concept of entropy, and on the other hand, I will present a genre model constructed on the basis of these works: I view late 19th century Finnish literature in terms of three distinct forms of Naturalism, display- ing dynamic, tragic and static entropy.
    [Show full text]
  • Önningeby Konstnärskoloni Och De Mångfa
    ANNA-MARIA WILJANEN ANNA-MARIA WILJANEN Acke). OCH G. Danielson Danielson A. DE MÅNGFACETTERADE SOCIALA NÄTVERKENS INTERAKTION SOCIALA NÄTVERKENS DE MÅNGFACETTERADE 1938, 21. Ö NNINGEBY K ONSTNÄRSKOLONI Konstnärskolonien på Åland 1886–1914, Victor Westerholms ateljé syns i mitten av fotogra!et. Den ansågs mycket märkvärdig med sina röda och vita ränder. Foto: Privatarkiv. Bildbehandling: Ainur Nasredtin, Finlands Nationalgalleri. Museiverkets samling. Foto Aksel Paul. ”Nej, i sanning, ett bättre ställe hade den unga målaren ej kunnat Hanna Rönnberg: Aksel Paul: Önningeby konstnärerna på kaffepaus under kolonins första sommar hamna på.” Önningeby konstnärskoloni och de mångfacetterade sociala CITAT nätverkens interaktion handlar om Önningeby konstnärskoloni som grundades !""# på Åland på initiativ av Victor Westerholm (!"#$–!%!%). 1 PUBLIKATIONER FINLANDS NATIONALGALLERIS och Nina Ahlstedt. På stolen till vänster sitter Fredrik Ahlstedt och bredvid honom Victor Westerholm. Längst till höger Alexander (Alex) Federley och Acke Andersson (J. 1886. Sittande på marken från vänster Hanna Rönnberg, Hilma Westerholm, Elin Nätverk och de regelbundna notiserna i tidningarna om konstnärernas PÄRMBILDEN målariver och det glada konstnärslivet bidrog till att kolonin snabbt ut- vidgades och blev välbesökt av &era 'nländska och svenska konstnärer. ”Nej, i sanning, ett bättre ställe hade den unga målaren ej kunnat hamna på.” Avhandlingen rekonstruerar kolonins historia, varför och hur kolonin grundades, hur den fungerade, varför den upphörde och FINLANDS NATIONALGALLERI hurudan inverkan konstnärernas sociala nätverk hade på kolonin. ÖNNINGEBY KONSTNÄRSKOLONI Sociogrammen om konstnärernas relationer öppnar nya 067000 OCH DE MÅNGFACETTERADE SOCIALA NÄTVERKENS INTERAKTION intressanta vinklingar som inte tidigare studerats om konstnärs- kolonins struktur, de inbördes relationerna mellan konstnärerna och om kolonins ledarskap, som inte var så entydigt som man tidi- gare trott.
    [Show full text]
  • Ompelijatar Ohjelmarealismissa
    KERTTU SAARENHEIMO Ompelijatar ohjelmarealismissa Juhani Ahon Papin rouvassa hiljattain ulkomailta palannut Ola- vi Kalm ja hänen ylioppilastoverinsa, pastori Aarnio keskustelevat edellisen intiimeistä kokemuksista: - Oliko sinulla tyttö itsepäällesi? kysyi pastori iskien silmää lasiensa yli ja naurahtaen viekkaasti. · - Se on tietty se ... niinkuin kaikilla muillakin. - Se on sitä elämäänsä se ... - Mitäs pahaa siinä on 1 - On siinä toki . vai niin, vai niin, no tuota . se oli näet semmoinen grisetti? - Mimmoinen grisetti? - Eikös niitä sanota... mitenkä niitä ... elikkä mitä koketteja ne on ... niitäpä niitä kameelidaameja! - Se oli tavallinen ompelijatar... muistele vaan vähän omia ylioppilasaikojasi ! Juhani Ahop_ romaanissa tulee näin pariisilainen ompelutyttö yli- oppilaan pikku ystävättärenä suomalaiseenkin kirjallisuuteen vuon- na 1893. Mutta jo lähes kymmenen vuotta aikaisemmin vuonna 1885 ompelijatar oli esiintynyt salanimi Aarnen novellissa, joka julkaistiin Valvojassa. Salanimen taakse kätkeytyy tunnettu naisasianainen Aleksandra Gripenberg, ja ompelijatar on nyt toisessa funktiossa kuin Ahon romaanissa. "Kynäelmä" Suomaata on vahvasti tendessi- pitoinen ja kertoo millaisiin vaikeuksiin maalaiskodista kaupunkiin siirtynyt nuori tyttö saattaa joutua. Peltolan Tilda on lähtenyt kau- kaisesta kotipitäjästään Helsinkiin "oppimaan neulomista" ja joutu- nut siellä suuressa puutteessaan nuorten herrojen huvittajaksi. Hän elää nyt taloudellisesti huoletonta elämää, mutta kalvava syyllisyy- den- ja synnintunto ahdistelee häntä. Yhteiskuntasatiirisen
    [Show full text]
  • Suomen Taidehistoria 2011.Pdf
    HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI SUOMEN TAIDEHISTORIA Runkomoniste kevät 2011 Taidehistoria Helsingin yliopisto SUOMEN TAIDEHISTORIAN PERUSTUNTEMUKSEN KURSSI, KL 2011, TTA 120E, OHJELMA Vastuuhenkilö yliopistonlehtori Markus Hiekkanen ([email protected]) Jakso 1 ti 18.1. Ville Lukkarinen ja Markus Hiekkanen, Kurssin johdanto, klo 10–12 to 20.1. Markus Hiekkanen, Keskiajan taide, 10–13 ti 25.1. Markus Hiekkanen, Keskiajan taide, 10–13 to 27.1. Markus Hiekkanen, Keskiajan taide, 10–13 ti 1.2. Anja Kervanto Nevanlinna, Kaupunkirakennustaide, 10–13 to 3.2. Anja Kervanto Nevanlinna, Kaupunkirakennustaide, 10–13 ti 8.2. Markus Hiekkanen, 1500–1600-luvut, 10–13 to 10.2. Ville Lukkarinen, 1700-luvun arkkitehtuuri, 10–13 ti 15.2. Ville Lukkarinen, 1700-luvun arkkitehtuuri, 10–12 to 17.2. Elina Räsänen, 1700-luvun ja 1800-luvun alun kuvataide, 10–12 ti 22.2. Anne-Maria Pennonen, 1800-luvun kuvataide, 10–12 to 24.2. Ville Lukkarinen, Kuvataide 1870–1900, 10–12 ti 1.3. Anja Kervanto Nevanlinna, 1800-luvun arkkitehtuuri, 10–12 to 3.3. Anja Kervanto Nevanlinna, 1800-luvun arkkitehtuuri, 10–12 Jakson 1 kuulustelu ti 15.3. klo 10–13 auditoriumissa XV ja uusintakuulustelu ma 28.3. klo 10– 13 taidehistorian opintosalissa Jakso 2 to 17.3. Juha Jämbäck, 1700–1800-lukujen taidekäsityö, 10–13 ti 22.3. Juha Heikki Tihinen, 1800-luvun kuvanveisto, 10–13 to 24.3. Pinja Metsäranta, 1800- ja 1900-luvun taitteen arkkitehtuuri, 10–12 ti 29.3. Pinja Metsäranta, Arkkitehtuuri noin 1900–1950, 10–13 to 31.3. Juhana Lahti, Arkkitehtuuri 1950–, 10–13 ti 5.4.
    [Show full text]
  • Magnus Enckell
    Issue No. 1/2021 Contents RIITTA OJANPERÄ Editorial: Taking Research Interests to the Next Level ANNA-MARIA VON BONSDORFF Tones of Black – Magnus Enckell’s Early Work RIIKKA STEWEN The Interpretation of Dreams: Fantasy and the Musical Stages of Emotion RIITTA OJANPERÄ Magnus Enckell’s Resurrection JUHA-HEIKKI TIHINEN Magnus Enckell’s Dreams of Monumental Works HANNE SELKOKARI Enckell for Artists – Associations, Support, Acquisitions MAGNUS ENCKELL: ILLUSTRATED CATALOGUE ANU UTRIAINEN Strong, Self-Sufficient and Sharp – Nordic Women Venny Soldan-Brofeldt, Portrait of Sigrid af Forselles, 1902, oil on hardboard, 37cm x 35cm Sculptors 1870–1940 Finnish National Gallery / Ateneum Art Museum Photo: Finnish National Gallery / Hannu Aaltonen RESEARCH INTERNS 2021 Editorial: Taking Research Interests to the Next Level Riitta Ojanperä, PhD, Director of Collections Management, Finnish National Gallery 23 January 2021 We are beginning 2021 by publishing a second series of articles on the life and work of the Finnish painter Magnus Enckell (1870–1929). These articles were first published in the exhibition catalogue of Enckell’s monographic exhibition in October 2020. A focal trait in Enckell’s art was his continued interest in classical European mythology, from his early output up to his very late works. Mythological themes offered him a way to align with the early modern Symbolist movement and its radical ideas in Paris in the early 2 Editorial: Taking Research Interests to the Next Level // Riitta Ojanperä --- FNG Research Issue No. 1/2021. Publisher: Finnish National Gallery, Kaivokatu 2, FI-00100 Helsinki, FINLAND. © All rights reserved by the author and the publisher. Originally published in https://research.fng.fi 1890s.
    [Show full text]
  • Colour Ascetism and Synthetist Colour Colour
    Art History Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies University of Helsinki COLOUR ASCETISM AND SYNTHETIST COLOUR COLOUR CONCEPTS IN TURN-OF-THE-20TH-CENTURY FINNISH AND EUROPEAN ART Anna-Maria von Bonsdorff ACADEMIC DISSERTATION To be publicly discussed, by due permission of the Faculty of Arts at the University of Helsinki in the Arppeanum Auditorium on the 6th of June, 2012 at 12 o’clock Helsinki 2012 Opponent Professor Bettina Gockel, University of Zurich Front cover [ !!"#$%& '(& )*" +*% CONTENTS PREFACE AND ACKNOWLEDGEMENTS.......................................................7 LIST OF ILLUSTRATIONS ...............................................................................9 INTRODUCTION ........................................................................................... 15 1. Colour Ascetism and Synthetist Colour in Focus ...................................... 15 1.1 On the Dissertation .................................................................21 1.2 Sources .....................................................................................23 2. Methodological Framework and Artists’ Interest in Colour .....................29 2.1 Tradition and Innovation ........................................................37 2.2. Colour Theories and Colour Histories ....................................41 3. Main Concepts: Colour Ascetism and Synthetist Colour ..........................53 4. Finnish Art in the 1890s .............................................................................77 PART I ..............................................................................................................99
    [Show full text]
  • Oivaltavaa Kuvataidetta
    Minna-Maija Soittila Oivaltavaa kuvataidetta Kuvataiteen ja matematiikan eheyttämistä peruskoulun kuudennella luokalla ongelmanratkaisun avulla Lapin yliopisto Kuvataidekasvatus Pro gradu- tutkielma 2018 2 Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta Työn nimi: Oivaltavaa kuvataidetta: kuvataiteen ja matematiikan eheyttämistä peruskoulun kuudennella luokalla ongelmanratkaisun avulla Tekijä: Minna-Maija Soittila Koulutusohjelma: Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelma Työn laji: Pro gradu- tutkielma Sivumäärä: 73, lisäksi 10 liitettä Vuosi: 2018 Tiivistelmä: Tämä pro gradu- tutkielma esittelee keinon kuvataiteen ja matematiikan eheyttämiseen peruskoulun opetuksessa ongelmanratkaisun kautta. Tarve tutkimukselle lähti vuoden 2014 opetussuunnitelmauudistuksesta, jossa monialaisten oppimiskokonaisuuksien tarjoaminen kouluopetuksessa kirjattiin ensimmäistä kertaa velvoitteeksi. Tutkielma lähtee liikkeelle eheyttämisen yleisistä periaatteista ja integraation tavoista, jonka jälkeen syvennytään kuvataiteen ja matematiikan yhteneväisyyksiin tieteenaloina sekä oppiaineina. Ongelmanratkaisun käsitettä käydään läpi sekä kuvataiteen että matematiikan kontekstissa ja pohditaan siihen liittyvää luovuutta. Tutkimusosuus toteutettiin toimintatutkimuksena peruskoulun kuudennella luokalla. Tutkimuksessa kuudennelle luokalle järjestettiin yhdentoista oppitunnin mittainen kokonaisuus kuvataiteesta, jossa edetään matemaattisen ongelmanratkaisumallin mukaan. Tunnit on järjestetty neljän teeman kautta: ongelman asettaminen, suunnitelman laatiminen, suunnitelman toteuttaminen
    [Show full text]