Beredningsarbetsgruppen För Gränssnittsfrågor

BEREDNINGEN AV ÖSTERBOTTENS VÄLFÄRDSOMRÅDES SAMKOMMUN

POHJANMAAN HYVINVOINTIALUEEN KUNTAYHTYMÄN VALMISTELU

BEREDNINGSARBETSGRUPPEN FÖR GRÄNSSNITTSFRÅGOR RAJAPINTAKYSYMYSTEN VALMISTELUTYÖRYHMÄ 10-12/2020 Arbetsgruppen för gränssnitt - sammansättning Rajapintatyöryhmä - kokoonpano

Samkommunsdirektör/Kuntayhtymäjohtaja Marina Kinnunen - • Henkilöstöjohtaja/ Personaldirektör Eva-Maria Emet – Jakobstad/ Välfärdssamkommun/Hyky Pietarsaari • Bildningsdirektör/Sivistystoimenjohtaja Christina Knookala – Vasa/Vaasa Överskötare/Ylihoitaja Tanja Jaakola – Vsvd/Vshp Ers/Sij: skoldirektör/koulutoimenjohtaja Marianne West Chef för välfärdstjänster/hyvinvointipalvelujen johtaja Caroline Smedberg – • Larsmo/Luoto Bildningsdirektör/ Sivistystoimenjohtaja Teresia Tötterman-Engström Ers./ Sij.: Skolpsykolog/ Koulupsykologi Sofia Hedman Ers./ sij. Personalchef/ Henkilöstöpäällikkö Annette Kortell- Svenfors – Larsmo/ Luoto • Bildningsdirektör/ Sivistystoimenjohtaja Rolf Sundqvist Pedersöre Kommundirektör/Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg – Korsholm/Mustasaari Ers. / Sij.: Kanslichef/ Kansliapällikkö Carina Wärn Ers/Sij: Socialdirektör/Sosiaalijohtaja Alice Backström • Kommundirektör/ Kunnanjohtaja Christina Båssar- Korsnäs Terveys- ja hyvinvointijohtaja/Chef för hälsa och välfärd Ers/ Sij: Socialchef- Sosiaalipäällikkö Carina Westberg Helena Lahtinen – Laihela/Laihia • Kommundirektör/Kunnanjohtaja Jenny Malmsten – Malax/Maalahti Vik.kommundirektör/ Vs kunnanjohtaja Tom Holtti – Vörå/Vöyri Ers/Sij: socialdirektör/sosiaalijohtaja Yvonne Holming Ers/Sij: omsorgsdirektör/peruspalvelujohtaja Christine Widd

Bildningsdirektör/Sivistystoimenjohtaja Åsa Snickars – Närpes /Närpiö • Personalrepresentant/Henkilöstöedustaja: Tuija Kivioja – Juko rf, Talentia Ers/Sij: Seija Nyqvist – Juko rf, Talentia Bildningsdirektör/Sivistysjohtaja Maarit Söderlund – Kristinestad/Kristiinankaupunki Ers/Sij: familje- och omsorgschef Anette Hakala ORDFÖRANDE - PUHEENJOHTAJA: Rurik Ahlberg Kommundirektör, Korsholm- Kunnanjohtaja, Mustasaari Ansvarig sjukskötare/Vastaava sairaanhoitaja Ulla Hellsten – Kaskö/Kaskinen FÖREDRAGANDE – ESITTELIJÄ: Maria Hammar Social- och hälsovårdskoordinator, Vsvd – Sotekoordinaatori, Vshp Sakkunniga utanför arbetsgruppen som hörts Työryhmän ulkopuolella kuullut asiantuntijat

4.11.2020 (Sysselsättning, integrations-och invandrarsservice/ Työllisyys, kotouttamis- ja maahanmuttajapalvelut) Sonja Sulkakoski (ledande socialarbetere, Vasa stad/ johtava sosiaalityöntekijä, Vaasan kaupunki), Hanna Kakko (integrationsservice, Vasa stad/ kotouttamispalvelut, Vaasan kapunki), Lilian Ivars , Josefine Häggblom (integrationskoordinator, Korsholm /kotouttamiskoordinaattori, Mustasaari), Pia Fraktman (integrationskoordinator, Jakobstad/kotouttamiskoordinaattori, Pietarsaari), Yvonne Holming (socialdirektör, Malax/ sosiaalijohtaja, Maalahti) , Helena Nurmikoski (sysselsättningsansvarig, Vasa stad/ työllistämisvastaava, Vaasan kaupunki)

16.11.2020 (ordförande och föredragande/ puheenjohtaja ja esittelijä) Erkki Penttinen (sektordirektör, arbetsföra/ sektorijohtajat, työikäiset), Alice Backström (förändringsledare, socialdirektör Korsholm/ muutosjohtaja, sosialaalijohtaja Mustasaari)

26.11.2020 (Elevvård/ Oppilashuolto) Anna Sjölund (vastaava kuraattori, Mustasaari/ansvarig kurator, Korsholm),Sofia Hedman (skolpsykolog, Nykarleby/ koulupsykologi, Uusikaarlepyy), Johanna Aspelin- Wikman (kurator, Närpes/ kuraattori, Närpiö) , Anu Ramsila (ansvarig kurator, Vasa stad / vastaava kuraattori, Vaasan kaupunkki), Tanja Forslund (ansvarig kurator Malax- Korsnäs/ vastaava kuraattori, Maalahti- Korsnäs)

Arbetsgruppen har därtill tagit del av skriftliga ulåtanden samt förslag på utvecklingsåtgärder och verksamhetsmodeller. Työryhmä on lisäksi tutustunut kirjallisiin lausuntoihin sekä kehittämistoimenpide- ja toimintamalliehdotuksiin. BAKGRUND OCH SLUTSATSER I TIDIGARE UTREDNINGSARBETE TAUSTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET AIEMMASSA TEHDYSSÄ SELVITYSTYÖSSÄ Vision för gränssnittsarbetet mellan kommuner och välfärdssamkommun Fungerande kommuner, fungerande välfärdsområde, fungerande kommunikationl dem emellan

Nätverket, teamet eller vilken annan som helst samarbetsform bör fungera så att kundens ärende sköts så effektivt som möjligt ur individens, organisationens och samarbetsformens synvinkel.

Visio kuntien ja hyvinvointikuntayhtymän väliselle yhteistyölle Toimivat kunnat, toimiva hyvinvointialue ja toimiva vuoropuhelu niiden välillä

Verkoston, tiimin tai minkä tahansa yhteistyömuodon tulee toimia niin, että asiakkaan asia ratkeaa mahdollisimman tuloksellisella tavalla yksilön, organisaation ja yhteistyömuodon näkökulmasta.

Slutrapporten från kommunernas utredningsarbetsgrupp, våren 2020 / Kuntien selvitystyöryhmän loppuraportti, kevät 2020 Hälso- och välfärdsfrämjande arbete

Befolkningens hälsa och välfärd bör stödas tvärsektoriellt och detta är ett av kommunens grundläggande uppdrag och en uppgift som allt tydligare framträtt som en av de viktigare sakerna som kommunen ansvarar för. Vissa kommuner i regionen har tydliga strukturer för hur arbetet sköts, medan vissa kommuner saknar strukturer i sina organisationer. Närmare bestämmelser om uppgifterna finns bl.a. i kommunallagen och hälso- och sjukvårdslagen. Regionala överenskommelser om förverkligandet av det hälso- och välfärdsbefrämjande verksamhet lag inom ramen för den lagstadgade anordnandeplanen för social- och hälsovården. Kommunerna i Österbotten medverkar som bäst i statsunderstödsprojektet ”Österbottens projekt för strukturreform av social- och hälsovården” (2020-2021), inom projektet kommer att skapas strukturer i regionen för det välfärds- och hälsofrämjande arbetet. Arbetsgruppen har inom ramen för sitt uppdrag gett linjedragningar som stöder den beredning som delvis genomförs inom ramen för projektet. Hälsa och välfärd leds i gränsytan mellan kommunerna och det kommande välfärdsområdet, och bör konkret genomföras i starkt samarbete med den tredje sektorn. För detta behövs strukturer och praxis för samarbete både inom ledningen, bland personalen och dem som jobbar med kundgränssnitt. I dagsläget finns det på lokalt plan många arbetsgrupper och samarbetsnätverk till vilka uppgifter inom förebyggande arbete hör, t.ex. för rusmedelsförebyggande arbete eller samarbetsgrupper för barn och ungas välfärd. På regional nivå behöver kommunerna och samkommunen bilda samarbetsnätverk som fungerar både i kommunerna och i välfärdssamkommunen. En gemensam uppgift är bl.a. ansvaret för beredningen av en regional välfärdsstrategi, som i dagsläget inte tidigare har uppgjorts på regional nivå. Förutom strukturer för ledningen av det gemensamma arbetet behövs även resurser, såväl i kommunerna som i välfärdssamkommunen, för att en välfärdsfrämjande dialog kan upprätthållas i praktiken. Utvecklingsarbetet innehåller även en stark koppling till strukturreformsprojektet och den utveckling av informationsledning som är ett delområde projektet, bl.a. uppbyggnaden av ett kunskapsunderlag och tillgång till data som stöd för uppföljningen av befolkningens välmående och hälsa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö

Väestön terveyttä ja hyvinvointia on tuettava monialaisesti. Se on yksi kunnan perustehtävistä ja tehtävä, joka on yhä selvemmin näyttäytynyt yhtenä tärkeimmistä kunnan vastuulla olevista asioista. Joillakin kunnilla on selkeät rakenteet työn hoitamiseksi, kun taas toisilta kunnilta ne puuttuvat. Tehtävistä on säädetty tarkemmin mm. kuntalaissa ja terveydenhuoltolaissa. Alueelliset sopimukset hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan toteuttamisesta solmitaan lain mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisen järjestämissuunnitelman puitteissa. Pohjanmaan kunnat osallistuvat parhaillaan valtion tukemaan Pohjanmaan sote-rakenneuudistus -hankkeeseen (2020–2021), jossa luodaan alueelle rakenteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyölle. Työryhmä on tehtävänsä pohjalta tehnyt linjauksia, joilla tuetaan hankkeen puitteissa toteutettavaa valmistelua. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä johdetaan kuntien ja tulevan hyvinvointialueen välisellä rajapinnalla, ja sen konkreettisen toteuttamisen on tapahduttava tiiviissä yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Siihen tarvitaan rakenteita ja yhteistyökäytänteitä, jotka koskevat johtoa, henkilöstöä ja asiakasrajapinnassa työskenteleviä. Paikallisella tasolla toimii tällä hetkellä monia työryhmiä ja yhteistyöverkostoja, joiden tehtäviin ennaltaehkäisevä työ kuuluu, esim. ehkäisevä päihdetyö tai lasten ja nuorten hyvinvoinnin yhteistyöryhmät. Kuntien ja kuntayhtymän on muodostettava aluetason yhteistyöverkostoja, jotka toimivat sekä kunnissa että hyvinvointikuntayhtymässä. Yksi yhteinen tehtävä on esimerkiksi alueellisen hyvinvointistrategian valmistelu, sillä sitä ei ole ennen tehty aluetasolla. Yhteisen työn johtamista koskevien rakenteiden lisäksi tarvitaan myös resursseja – sekä kunnissa että hyvinvointikuntayhtymässä – jotta hyvinvointia edistävää dialogia voidaan käytännössä ylläpitää. Kehitystyö liittyy vahvasti myös rakenneuudistushankkeeseen sekä tämän hankkeen osa-alueeseen eli tietojohtamisen kehittämiseen, mm. tietopohjan rakentamiseen sekä väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevien seurantatietojen saatavuuteen. Slutsatser i vårens utredningsrapport (förkortad form) Johtopäätökset kevään selvitystyöraportissa (lyhennettyinä)

Kommunerna bör internt ser över sin organisering i anslutning till Kuntien on itse tarkistettava sisäinen organisointinsa liittyen det hälso- och välfärdsbefrämjande arbetet hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn organisoitumiseen

Välfärdssamkommunens samordningsdelegation (organ i Koordinointineuvottelukunnan (hyvinvointikuntayhtymän grundavtalet fr. 1.1.2021) tar till sin uppgift att genomföra en toimielin perussopimuksessa, astuu voimaan 1.1.2021) organiserad modell för såväl ledningen som den tehtävänä tulisi olla sopia hyvinvoinnin ja terveyden välfärdsbefrämjande kommunikation mellan välfärdsområdet, kommuner och tredje sektorn. edistämistyön organisoinnista ja johtamisesta sekä lisäksi käydä hyvinvoinnin edistämistä koskevaa vuoropuhelua myös Välfärdssamkommunen avsätter tillräckliga personalresurser för muiden toimijoiden, esimerkiksi kolmannen sektorin kanssa att kunna upprätthålla en kontinuerlig välfärdsdialog och samverkan med alla kommuner- alla kommuner ska ha lika Hyvinvointikuntayhtymä varaa riittävästi henkilöstöresursseja möjligheter att delta i denna dialog hyvinvointia koskevan jatkuvan vuoropuhelun ja kuntien Regionala välfärdsberättelser uppgörs och tar på en mer kanssa toteutettavan yhteistoiminnan ylläpitämiseen- kunnilla övergripande, regional nivå fasta på fenomen och iakttagelser on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua vuoropuheluun. som finns i kommunernas motsvarande berättelser. Alueellisia hyvinvointikertomuksia laaditaan ja ne ottavat kokonaisvaltaisemmin, alueellisella tasolla huomioon ilmiöt ja havainnot, joita löytyy kuntien vastaavista kertomuksista.

Elevvården och där tillhörande gränssnitt mellan kommunen och välfärdssamkommunen (1/2)

Elevvård är främst förebyggande elevvård som stöder hela skolan (gemensam elevvård), därtill finns rätten till individuell elevvård. Elev- och studerandevården regleras genom Lag om elev- och studerandevård (1287/2013) och skol- och studerandehälsovården i Hälso- och sjukvårdslagen (1326/2010) Elev- och studerandevårdstjänsterna är i vissa kommuner i dagsläget organiserad under kommunernas social- och hälsovårdsväsende, men till största delen inom bildningsväsendet. Organiseringen är därmed olika i olika kommuner. Trenden under det senaste decenniet i Österbotten har varit att kommunerna inom bildningssektorn anställt flera skolpsykologer och därmed tagit ett fastare grepp om att svara mot de krav som ställs. I förslaget till lagstiftningen som gäller reform av social- och hälsovården föreslås i detta skede att både skolkuratorer och skolpsykolger skall flyttas över från kommunernas ansvar till de nya välfärdsområdena. I förslaget har också skrivits in att elevvården trots detta skall tryggas som närservice. De flesta som arbetar med elevvård (rektorer, psykolog- och kuratorsförbundet etc.) har ansett att en överföring är en felaktig åtgärd, med motiveringen att elevvården bör kunna ledas utifrån kommunen som utbildningsanordnare så långt som möjligt. Detta kommer troligtvis att avgöras i samband med riksdagsbehandlingen av den nationella välfärdsområdesreformen. Lagförslaget som helhet beaktar bara i ringa grad koordineringen av gränssnittsarbetet. Det är av central betydelse att välfärdsområdets samkommun tillsammans med kommunerna mycket starkt för fram gentemot staten behovet att förbättra kommunikationen och ansvaret i gränssnittssamarbetet. Elevvården och där tillhörande gränssnitt mellan kommunen och välfärdssamkommunen (2/2)

I lagförslaget som gäller reform av social- och hälsovårdens anordnade framkommer att uppgifter inom socialvårdslagstiftningen skulle få en större roll i kuratorernas arbetsbild, bl.a. servicebehovsbedömningar och beviljande av socialvårdsservice. Bland elevvårdens sakkunniga som arbetsgruppen hört under arbetet finns en oro för att dessa nya uppgifter skulle förskjuta elevvårdens fokus från förebyggande arbete och stödjande av eleverna i deras skolvardag. Ytterligare bör påpekas att inom i synnerhet den svenskspråkiga kuratorsverksamheten i Österbotten har en betydande del av kuratorerna examen i utvecklingspsykologi och några har examen i statsvetenskap med socialpolitik som huvudämne eller liknande examen. Med andra ord är inte alla socialarbetare eller socionom YH. En förflyttning av verksamheten till välfärdsområdet som en följd av den statliga social- och hälsovårdsreformen skapar ett tryck att åter ta upp frågan om vilken utbildning kuratorerna skall ha för att bli behöriga kuratorer. Med andra ord kan en överflyttning på sikt påverka tillgången till behörig personal. Tillgången till skolkuratorer är god i hela området, men regionala skillnader finns i tillgången på skolpsykologer (THL, expertutvärdering av verksamhetsåret 2019). I ett växande antal kommuner inom distrikten finns verksamhetsmodeller med skolcoacher som en extra resurs i skolorna. Även s.k. neuropsykiatrisk coachverksamhet har under de senaste åren växt fram som verksamhetsmodell. Tillgången varierar regionalt inom området och är såväl organiserad inom hälsovårds- som bildningssektorn. Kompletterande stödfunktioner i skolorna, t.ex. den verksamhet som benämns skolcoachverksamhet kan komma att öka i framtiden, men ersätter inte de lagstadgade elevvårdstjänsterna. Oppilashuoltoon liittyvät rajapinnat hyvinvointikuntayhtymän ja kuntien välillä (1/2) Oppilashuolto on ennen kaikkea koko koulua tukevaa ennaltaehkäisevää oppilashuoltoa (yhteisöllinen oppilashuolto), lisäksi oppilaalla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Oppilas- ja opiskelijahuollosta säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta puolestaan terveydenhuoltolaissa (1326/2010). Oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut on joissakin kunnissa järjestetty kuntien sosiaali- ja terveystoimen alaisuuteen, mutta suurimmassa osassa kuntia sivistystoimen alaisuuteen. Ne on siis voitu järjestää eri tavoin eri kunnissa. Kehitys on Pohjanmaalla tällä vuosikymmenellä mennyt siihen suuntaan, että kuntien sivistystoimi on palkannut useita koulupsykologeja ja ottanut siten tiukemman otteen vastatakseen vaatimuksiin. Kansallista sote-uudistusta koskevassa lakiehdotuksessa esitetään tässä vaiheessa, että sekä koulukuraattorit että koulupsykologit siirretään kuntien vastuulta uusille hyvinvointialueille. Ehdotukseen on myös kirjattu, että oppilashuollon säilyminen lähipalveluna on tästä huolimatta turvattava. Useimmat oppilashuoltotyötä tekevät tahot (rehtorit, psykologien ja kuraattoreiden liitot jne.) ovat katsoneet, että siirto olisi väärä toimenpide ja perustelleet sitä sillä, että oppilashuoltoa on voitava johtaa niin pitkälle kuin mahdollista kunnista, jotka ovat koulutuksen järjestäjiä. Asia ratkaistaan luultavasti samassa yhteydessä, kun eduskunta käsittelee kansallista sote-uudistusta. Lakiehdotus kokonaisuudessaan huomioi vain vähäisessä määrin rajapintatyön koordinointia koskevat asiat. On erittäin tärkeää, että hyvinvointialueen kuntayhtymä yhdessä kuntien kanssa tähdentää valtiolle rajapintatoiminnan viestinnän ja vastuunjaon kehittämistarvetta. Oppilashuoltoon liittyvät rajapinnat hyvinvointikuntayhtymän ja kuntien välillä (2/2)

Sote-uudistusta koskevasta lakiehdotuksesta ilmenee, että sosiaalihuoltolainsäädännön mukaiset tehtävät saisivat suuremman roolin kuraattoreiden työnkuvassa, mm. palvelutarvearviot ja sosiaalihuollon palveluiden myöntäminen. Työryhmän kuulemat oppilashuollon asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että uudet tehtävät siirtävät oppilashuollon painopisteen pois ennaltaehkäisevästä työstä ja oppilaiden tukemisesta heidän kouluarjessaan. Lisäksi on tähdennettävä, että erityisesti Pohjanmaan ruotsinkielisessä kuraattoritoiminnassa merkittävällä osalla kuraattoreista on kehityspsykologian tutkinto ja joillakin on valtiotieteiden tutkinto pääaineena sosiaalipolitiikka taikka vastaavanlainen tutkinto. Toisin sanoen kaikki eivät ole sosiaalityöntekijöitä tai sosionomeja (AMK). Toiminnan siirtäminen hyvinvointialueen vastuulle valtion sote-uudistuksen yhteydessä aiheuttaa painetta ottaa jälleen esiin kysymys siitä, mikä koulutus kuraattorilla pitää olla, jotta hän on pätevä. Siirto voi toisin sanoen pitkällä aikavälillä vaikuttaa pätevän henkilöstön saatavuuteen. Koulukuraattoreiden saatavuus on hyvä koko alueella, mutta koulupsykologien saatavuudessa on alueellisia eroja (THL, asiantuntija-arvio toimintavuodesta 2019). Kasvava määrä piirin kuntia on palkannut kouluvalmentajia ylimääräiseksi resurssiksi kouluihin. Myös ns. neuropsykiatrisen valmennuksen toimintamallin käyttö on kasvanut viime vuosina. Sen saatavuus vaihtelee alueittain, ja sitä järjestetään sekä terveydenhuollon että sivistyssektorin toimesta. Täydentävien tukipalveluiden, kuten koulukoutsitoiminnan tarve saattaa kasvaa tulevaisuudessa. Tämä toiminta ei korvaa oppilashuoltolain mukaisia oppilashuoltopalveluita. Slutsatser i utredningsrapporten våren 2020 Johtopäätökset selvitystyöraportissa keväällä 2020

Anordnandet av skol- och studerandehälsovården flyttas Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon järjestäminen till välfärdsområdet. Såväl den generella som den siirretään hyvinvointialueelle. Sekä yksilökohtainen ja individuella elevvården tryggas av att yhteisöllinen oppilashuolto turvataan varmistamalla utbildningsanordnarens ledarskap säkerställs och att opetuksen järjestäjän johtajuus ja sillä, että sekä kuraattorit både kuratorer och skolpsykologer anställs av että koulupsykologit palkkaa opetuksen järjestäjä. utbildningsanordnaren. Opetuksen järjestäjälle jää vahva johtamistoiminto Stark ledningsfunktion kvar hos utbildningsanordnaren -avainhenkilöt kuuluu opetuksen järjestäjän alaisuuteen –nyckelpersonalen lyder under utbildningsanordnaren Hyvinvointialueen on priorisoitava mielenterveyspalvelut Arbetsgruppen anser att välfärdsområdet tydligare bör selkeämmin, jotta alueeseen syntyy toimivia palveluketjuja. prioritera mentalvårdstjänster så att fungerande vårdkedjor uppstår i landskapet. Hyvinvointialueen olisi solmittava kuntien kanssa kumppanuussopimus kouluterveydenhuollon toiminnasta Välfärdsområdet bör med kommunerna göra upp kouluissa ja koulukeskuksissa. kompanjonsavtal gällande samarbete om skolhälsovårdens verksamhet i skolor och skolcentra. Oppilashuollon toimintaa voidaan arvioida esimerkiksi viiden vuoden jälkeen ja siihen voidaan silloin tarvittaessa Elevvårdens funktion kan utvärderas efter t.ex. fem år tehdä muutoksia. och justeringar i verksamheten kan vid behov göras då. Elev- och studerandevårdens helhet Opiskeluhuollon kokonaisuus

” Sysselsättningsservice och sysselsättningsfrämjande funktioner Enligt regeringsprogrammet för Sanna Marins regering är Sektorsövergripande samservice som främjar sysselsättningen målsättningen att stärka sysselsättningsgraden, men även (s.k. TYP service) kommunernas roll som anordnare av sysselsättningsfrämjande • Lag om sektorövergripande samservice som främjar tjänster. sysselsättningen (2014). Två TYP koordinatorer (TE-byrån) Följande tjänster/ service berörs i första hand: koordinerar servicen i landskapet (en i området från Kristinestad till Vörå och en i Jakobstadsregionen). Arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte • Gemensamma kriterier för klientskap inom Lagstadgad uppgift för kommunen, verksamheten hör under social- sektoröverskridande samservicen finns uppgjorda. Gemensam och hälsovårdsministeriet, men styrs/ övervakas även av THL regional ledningsgrupp leder servicen. (Institutet för hälsa och välfärd). Uppgiften regleras främst genom egen lag, men även bl.a. kommunallagen och socialvårdslagen • Under en utredningsperiod skall arbets- och näringsbyrån, styr. kommunen och den arbetssökande tillsammans göra upp en sektorövergripande sysselsättningsplan, där det avtals om bl.a. Lagen om arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte har justerats och arbetskraftsservice, socialservice, hälso- och sjukvårdstjänster samt träder i kraft 1.1.2021. Med lagändringen vill man stärka att rehabiliteringstjänster som tillgodoser den arbetslöses behov av verksamheten ur klientsynvinkel är mer målinriktad och svarar på service. klienternas behov, samt att klient- och • Klientens servicestig är alltid individuell - i dagsläget är servicehandledningsprocessen är tydligare beskriven i klientens serviceutbytet- och tjänsterna olika i regionen, och bidrar till en viss individuella aktiveringsplan. ojämlikhet Övrig verksamhetsmodell: Hjälpfunktion inom omsorgen • Inga ändringar i lagstiftningen är under beredning (verksamhetsmodell Vasa stad). En form av rehabiliterande arbetsverksamhet, arbetsträning för arbetslösa - har fått vänja sig • Inom ramen för TYP- servicen används det vid arbetslivet inom t.ex. omsorgstjänster. gemensamma kundbetjäningssystemet TYPPI, varifrån alla social- och hälsovårdens och övriga myndigheter i klientens samservice har tillgång till samma uppgifter. Työllistämisen ja työllistämistä edistäviä toimintoja

Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman yhtenä tavoitteena Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (ns. TYP- on nostaa työllisyysastetta, mutta myös vahvistaa kuntien palvelu) roolia työllistymistä edistävien palveluiden järjestäjänä. • Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (2014) Tämä koskee ensisijaisesti seuraavia palveluita: • Kaksi TYP-koordinaattoria (TE-keskus) koordinoi maakunnan Kuntouttava työtoiminta Kunnan lakisääteinen tehtävä, palveluita (yksi Kristiinankaupungista Vöyriin ulottavalla alueella toiminta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen, ja yksi Pietarsaaren seudulla). mutta sitä ohjaa ja valvoo myös THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Siitä säädetään lähinnä omassa laissaan, • Monialaisen yhteispalvelun yhteiset asiakkuuskriteerit on mutta myös mm. kuntalaissa ja sosiaalihuoltolaissa. laadittu. Palvelua johtaa yhteinen alueellinen johtoryhmä. • Selvitysjakson aikana työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia on uudistettu, työnhakija laativat yhdessä monialaisen ja uusi laki tulee voimaan 1.1.2021. Lainmuutoksella työllistymissuunnitelman, jossa sovitaan mm. asiakkaan halutaan varmistaa, että toiminta on asiakkaan tarvitsemista työvoimapalveluista, sosiaali- ja terveyspalveluista näkökulmasta tavoitteellisempaa ja vastaa sekä kuntoutuspalveluista. asiakkaan tarpeisiin ja että asiakas- ja palveluohjausprosessi on kuvattu selkeämmin asiakkaan henkilökohtaiseen • Asiakkaan palvelupolku on aina yksilöllinen – nykytilanteessa aktivointisuunnitelmaan. alueen palvelutarjonta ja palvelut ovat erilaisia, mikä aiheuttaa jonkin verran eriarvoisuutta. Muu toimintamalli: Hoivatyön avustajatoiminta esimerkiksi vanhusten ja vammaisten parissa (Vaasan kaupungin • Lainsäädäntöön ei ole valmisteilla muutoksia. toimintamalli). Kuntouttava työtoiminta työttömille – ovat • TYP-palvelussa käytetään yhteistä TYPPI- saaneet totuttautua työelämään hoivapalveluisen parissa. asiakaspalvelujärjestelmää, johon sosiaali- ja terveydenhuollolla ja muilla viranomaisilla on pääsy ja josta he saavat samat tiedot käyttöönsä. Slutsatser i vårens utredningsrapport Johtopäätökset kevään selvitystyöraportissa Skötseln och koordineringen av Työllistävän toiminnan hoitaminen ja kuntouttavan sysselsättningsfrämjande åtgärder samt den työtoiminnan: järjestetään kuntien keskushallinnon rehabiliterande arbetsverksamheten organiseras alaisuuteen under kommunernas förvaltning Nämäkin asiat on kuitenkin voitava hoitaa Handledningen för de mest svårsysselsatta, såsom sosiaalihuollon (aikuissosiaalityön) puitteissa, muun den tvärsektoriella typ- servicen skall skötas inom muassa kaikkein vaikeimmin työllistyvien ohjaaminen, socialvårdens vuxensocialarbete och inom jossa useimmat rajapinnat yksilötasolla ovat sosiaali- ja hälsovården i samarbete med bl.a. kommunens terveydenhuollon palveluissa (esim. poikkihallinnolliset sysselsättningsverksamhet och TE-byrån. TYP-palvelut) yhteistyössä mm. kuntien ja TE- keskuksen kanssa. Gränssnittsfrågorna finns ordnandet av olika sysselsättningsplatser t.ex. ungdomars Rajapintakysymyksiä on myös työllistymispaikkojen sommararbetsplatser och platser för järjestämisessä, esim. nuorten kesätyöpaikat ja rehabiliterande arbetsverksamhet (platserna ofta kuntouttavan työtoiminnan paikat (monesti sosiaali- ja på verksamhetspunkter inom social- och terveydenhuollon toimipisteissä) hälsovården) Hyvinvointialueen kuntayhtymä ja kunnat voisivat Mellan välfärdsområde och kommuner bör för näidenkin rajapintakysymysten suhteen solmia denna helhet uppgöras ett kompanjonsavtal. kumppanuussopimuksen Invandrar- och integrationsservice Maahanmuuttaja- ja kotouttamispalvelut Lagen om främjande av integration (1386/2010) förutsätter att Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) edellyttää, että myndigheterna utvecklar ett sektorsövergripande samarbete för att främja viranomaiset tekevät monialaista yhteistyötä kotoutumisen integration. Integrationsservice erbjuds även enligt socialvårdslagen. edistämiseksi. Kotoutumispalveluita tarjotaan myös sosiaalihuoltolain perusteella. Arbets- och näringsministeriet ansvarar för främjandet av invandrares integration, och på regional nivå koordineras samordningen av NTM-centralerna. Som bäst är Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa maahanmuuttajien kotoutumisen en uppdatering av integrationslagen under beredningen, bl.a. innehåller den edistämisestä, ja alueellisella tasolla sitä koordinoivat ELY-keskukset. förslag om en förkortad integrationstid. Om detta förverkligas kan behovet av Kotoutumislain päivittämistä valmistellaan parhaillaan, ja siinä ehdotetaan social- och hälsovårdens tjänster öka istället för integrationsservicens service. mm. kotoutumisajan lyhentämistä, mikä voi toteutuessaan lisätä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta kotoutumispalveluiden sijaan. I regionen finns informations- och rådgivningsservicetjänster för invandrare, bl.a. Welcome Office och Integrationsporten (Jakobstadsregionen). I den södra Alueella on neuvontakeskuksia, kuten Welcome Office ja Kotouttamisportti regionen är verksamheten organiserad under social- och (Pietarsaaren seutu). Eteläisellä alueella toiminta on tällä hetkellä hälsovårdssamkommunen K5 i dagsläget, för övriga kommuner under andra organisoitu sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä K5:n sektorer. alaisuuteen, muissa kunnissa muiden sektoreiden alaisuuteen.

Slutsatser i utredningsrapporten våren 2020: Johtopäätökset selvitystyöryhmän raportista, kevät 2020: Ansvaret för anordnandet av den integrationsbefrämjande servicen ligger hos Kotouttamista edistävän toiminnan järjestäminen on kuntien vastuulla. kommunen. Maahanmuuttajapalvelut olisi hoidettava kuntien Skötseln av servicen för invandrare bör skötas i samarbete mellan kommunerna ja hyvinvointialueen välisellä yhteistyöllä. Useimmat ja selvimmät och välfärdsområdet, varav de flesta och mest tydliga gränssnitten finns rajapinnat löytyvät kotouttamistoiminnasta. i den integrationsbefrämjande verksamheten. Jotta kotouttamistoiminta hoidettaisiin sujuvasti, palveluiden käyttäjille on För en smidig hantering av den integrationsfrämjande verksamheten ska den s.k. voitava taata ns. yhden luukun periaate, mikä merkitsee muun muassa sitä, “en luckas principen” kunna garanteras serviceanvändarna, vilket bl.a. innebär että kunnalla on mahdollisuus maksaa suoraan täydentävää möjlighet för kommunen att direkt kunna utbetala kompletterande utkomststöd via toimeentulotukea kotouttamisyksiköidensä kautta. sina integrationsenheter. Hyvinvointialueen ja kuntien välille on solmittava kotoutumista edistävistä Mellan välfärdsområdet och kommunerna bör göras ett kompanjonsavtal gällande palveluista kumppanuussopimus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden den integrationsbefrämjande servicen för att samordna samverkan med social- kanssa tehtävän yhteistyön koordinoimiseksi. och hälsovårdsservicen. Övriga gränssnittsfrågor Muut rajapintapintakysymykset

Övriga slutsatser ur utredningsarbetsgruppens Muut johtopäätökset selvitystyöryhmän loppuraportista slutrapport våren 2020 keväällä 2020 Kommunerna har organiserings-ansvar (”dragaransvar”) för Kunnilla on matalan kynnyksen toiminnan järjestämisvastuu lågtröskelservice- och verksamhet, t.ex. dagverksamhet och ja vastaavien vastaanottojen muun muassa erilaisia vänstuge- och träffpunktsverksamhet. Verksamheten vastaanottoja ja ystävätupa- ja kohtaamispaikkatoimintaa (ns. bedrivs i nära samarbete med välfärdsområdet. vetovastuu) ja koordinoivat toimintaa tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Verksamhetsstöd- och bidrag till ideella välfärds- och välmåendeföreningar (finska hyvinvointialan järjestöt) Toimintatuet ja -avustukset aatteellisille hyvinvointiin liittyville betalas av kommunerna, såvida inte det nya yhdistyksille rahoitetaan kuntien toimesta, ellei uuden välfärdsområdets beslutande organ besluter annat. hyvinvointialueen päättävä elin päätä toisin. Välfärdsområdet bör reservera tillräckliga personresurser för Hyvinvointialueen on varattava riittävät henkilöresurssit beredskapsarbete. Kommunerna deltar i nödvändiga valmiustyötä varten. Kuntien on osallistuttava motsvarande ledningsgrupper på välfärdsområdesnivå och hyvinvointialueen valmiustyöhön ja hyvinvointialueen on välfärdsområdet deltar även i kommunernas myös osallistuttava kuntien valmiusryhmän työhön. beredskapsgruppers arbete. ARBETSGRUPPENS LINJEDRAGNINGAR TYÖRYHMÄN LINJAUKSET 12/2020 CENTRALA IAKTTAGELSER UNDER ARBETET (1/2)

Linjedragningarna bör läsas tillsammans med kommunernas utredningsrapport om gränssnitten från våren 2020. Rapporten hittas från Vasa centralsjukhus webbplats: Kommunernas utredningsarbetsgruppers slutrapporter, 6.4.2020

I den tidigare slutrapporten framkommer mera uttömmande tankegången och avväganden för de olika linjedragningarna som görs i detta dokument. På det sättet ersätter inte denna presentation det som utarbetats tidigare. Det är viktigt för alla beslutsfattare och beredare att ta till sig hela bakgrundsmaterialet i det fortsatta arbetet.

En central iakttagelse under hela arbetet har varit att även om kommunerna överför ansvaret för organiseringen av social- och hälsovården till välfärdssamkommunen kommer i kommunerna även i fortsättningen att finnas ett stort behov av sakkunskap i social- och hälsovårdsfrågor. Detta behövs för att svara på krav och nya utmaningar i den verksamhet som blir kvar i kommunerna, samt för att svara på de behov gränssnittsarbetet på bred front för med sig. Omorganiseringen som sker kommer att leda till att kravet på kompetens växer i den kvarvarande kommunala verksamheten. Då det inte i samma utsträckning finns stöd från den ”egna” kommunala social- och hälsovården kommer en form av s.k. strukturellt socialt arbete att behöva hitta nya former i kommunerna, i kontakten olika befolkningsgrupper.

Även om kommunernas myndighetsutövning minskar, kommer inte behovet av socialt arbete i bred bemärkelse att minska i samma grad. Arbetsgruppen konstaterar att det förebyggande sociala arbetet är idag en tydligare del av kommunernas allmänna verksamhet än vad hälsovården är, och är svårare att se den som en isolerad verksamhet. Tvärtom har i utredningen framkommit t.o.m. ett växande behov av att utveckla en lättare form av service, t.ex. inom elevvården. De viktigaste principerna inom socialt arbete anses vara att förebygga sociala problem, utveckla närservice, stöda medborgarnas initiativförmåga och att erkänna betydelsen av sociala nätverk. Denna iakttagelse är inte helt i linje med de allmänna målsättningarna inom den statliga social- och hälsovårdsreformen som tillsvidare strävar efter en skarp gränsdragning för social- och hälsovårdens professioner. Samhället är dock ett. Det finns flera olika sektorer förutom social- och hälsovårdssektorn – bland annat samhällsbyggnad, bildning och fritidsverksamhet. Invånarnas liv sker i samhället och inte i enskilda sektorer. Det sociala arbetet som utförs på samhällsnivå är till sin natur mera komplext. Detta bör betonas mera i den fortsatta beredningen av både Österbottens välfärdsområde och den statliga vårdreformen. Att dra en skarp gräns mellan exempelvis uppsökande ungdomsarbete och socialarbete är inte meningsfullt. Inte heller är det meningsfullt att dra en skarp gräns mellan det som speciallärare, specialbarnträdgårdslärare och skolcoacher gör till socialvården. CENTRALA IAKTTAGELSER UNDER ARBETET (2/2)

Tredje sektorn, organisationer och föreningar har en central roll i gränssnittsarbetet och deras verksamhetsförutsättningar och samverkan med dem behöver man fokusera ytterligare på. Hittills har inte tredje sektorns verksamhet beaktats tillräckligt i bakgrundsarbetet. Till vissa delar läggs i de preciserade slutsatserna förslag som berör tredje sektorn, men det är viktigt att välfärdsområdet och kommunerna konsekvent i fortsättningen verkar för goda förutsättningar för organisationer och föreningar.

Hur väl välfärdsområdet och kommunerna lyckas med servicen i gränssnitten är även beroende av hur de integrerade social- och hälsovårdstjänsterna utformas: nära klienten, flexibelt och mångprofessionellt och med klientens servicebehov i centrum. Att beskriva serviceprocesserna kommer att vara en central del av det fortsatta arbetet.

En viktig iakttagelse är att lagförslaget till statlig vårdreform endast i ringa och bristfällig grad beaktar koordineringen av gränssnittsarbetet. Det är av synnerligen stor betydelse att välfärdsområdet tillsammans med kommunerna starkt för fram gentemot staten behovet att förbättra kommunikationen och ansvaret i gränssnittet, enligt de riktlinjer som kommunerna i Österbotten föreslagit.

Som en röd tråd i kommunernas utredningsarbetsgrupp från våren 2020 finns förslag om kompanjonsavtal och s.k. horisontellt samarbete mellan kommunerna och den välfärdssamkommun som bildas. Avtalet bör fokusera särskilt på frågor som ligger inom gränssnittet mellan välfärdssamkommunens och kommunernas verksamhet. Målsättningen med kompanjonsavtal (exempel i bilaga A), är att skriftligen överenskomma om vissa centrala gemensamma ramar och konkret tillämpning i verksamheten. Avtalets syfte är att gynna såväl kommunerna som välfärdssamkommunen att genomföra ett målinriktad arbete, och att den service som finns i gränsytan till organisationernas organiserings- och anordnandeansvar genomförs på ett smidigt och överenskommet sätt. Ett kompanjonsavtal ersätter inte behovet av de åtgärdsplaner och processbeskrivningar som därtill behöver utarbetas och som framkommer i linjedragningarna. Arbetsgruppen framhåller vikten av ett icke-byråkratiskt kompanjonsavtal med syfte att stöda konkret tillämpning och till viss del ett verktyg för kommunerna att kunna genomföra en mer långsiktig planering inom ramen för de tjänster, utrymmen och personalresurser som har en kontaktyta till social- och hälsovårdsservicen.

Sammanfattningsvis kan konstateras att det är det synnerligen viktigt för både kommunerna och välfärdsområdet att förbereder sig ordentligt för omorganiseringen av verksamheten. Kommunerna bör ta i beaktande det egna fortsatta ansvaret för det förebyggande och välfärdsbefrämjande arbetet samt reservera resurser för detta.

Välfärdsområdet bör även se hela det samhälleliga ansvaret och inte endast bygga upp sin verksamhet utifrån social- och hälsovårdssektorns service. De organ och samarbetsgrupper som verkar i gränssnittet behöver få ett tydligt mandat att kunna sköta de uppgifter de åläggs. TYÖN AIKANA TEHDYT KESKEISET HUOMIOT (1/2)

Tämä asiakirja linjauksineen on luettava yhdessä kuntien keväällä 2020 rajapinnoista tekemän selvitysraportin kanssa. Raportti löytyy Vaasan keskussairaalan verkkosivulta: Kuntien selvitystyöryhmien loppuraportit (6.4.2020)

Aiemmin tehdyssä loppuraportissa käsitellään tarkemmin niitä ajatuksia ja pohdintoja eri linjauksista, jotka tässä asiakirjassa tehdään. Tämä asiakirja ei siten korvaa aiemmin laadittua raporttia. On tärkeää, että kaikki päättäjät ja valmistelijat perehtyvät koko taustamateriaaliin jatkossa tehtävää työtä ajatellen.

Koko työskentelyn ajan on keskeinen havaintomme ollut, että vaikka kunnat siirtävät sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun hyvinvointikuntayhtymälle, ne tarvitsevat jatkossakin suuresti sosiaali- ja terveysalan asiantuntemusta. Sitä tarvitaan vastaamaan niihin vaatimuksiin ja uusiin haasteisiin, jota kuntiin jäävä toiminta kohtaa sekä myös vastaamaan tarpeisiin, joita rajapintatyö laajalla rintamalla synnyttää. Rakennemuutos johtaa siihen, että vaatimukset osaamista kohtaan kasvavat kuntiin jäävissä toiminnoissa. Kun kuntien ”omalta” sosiaali- ja terveydenhuollolta ei enää saada samassa määrin tukea, niin sanotun rakenteellisen sosiaalityön on löydettävä uusia muotoja yhteydenpitoon eri väestöryhmien kanssa.

Vaikka kuntien viranomaistoiminta vähenee, ei sosiaalityön tarve sen laajassa merkityksessä vähene samassa määrin. Työryhmä toteaa, että ehkäisevä sosiaalityö on nykyisin selkeämpi osa kuntien yleistä toimintaa kuin mitä terveydenhuolto on ja se on vaikeampi nähdä irrallisena toimintana. Selvityksessä on päinvastoin tullut esiin kevyiden palvelumuotojen kehittämisen kasvavaa tarvetta esim. oppilashuollossa. Sosiaalityön tärkeimpien periaatteiden katsotaan olevan sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen, lähipalveluiden kehittäminen, asukkaiden aloitteellisuuden tukeminen ja sosiaalisten verkostojen merkityksen tunnustaminen. Tämä huomio ei ole täysin linjassa valtion sote-uudistuksen yleisten tavoitteiden kanssa, sillä se pyrkii toistaiseksi luomaan selvän rajan sosiaali- ja terveydenhuollon ammateille. Yhteiskunta on kuitenkin kokonaisuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi siellä on useita muita sektoreita, muun muassa yhteiskuntarakentaminen, sivistystoimi ja vapaa-ajantoiminta. Ihmiset elävät yhteiskunnassa, eikä elämä jakaudu yksittäisiin sektoreihin. Yhteiskunnan tasolla tehtävä sosiaalityö on luonteeltaan monitahoista, mitä on painotettava entistä enemmän sekä Pohjanmaan hyvinvointialueen että kansallisen sote-uudistuksen jatkovalmistelussa. Tiukan rajan vetäminen esimerkiksi etsivän nuorisotyön ja sosiaalityön välille ei ole mielekästä. Ei ole myöskään järkevää vetää tiukkaa rajaa sosiaalihuollon sekä erityisopettajien, erityislastentarhanopettajien ja kouluvalmentajien tekemän työn välille. TYÖN AIKANA TEHDYT KESKEISET HUOMIOT (2/2)

Kolmannen sektorin organisaatioilla ja yhdistyksillä on keskeinen rooli rajapintatyössä, ja niiden toimintaedellytyksiin ja niiden kanssa tehtävään yhteistyöhön on kiinnitettävä enemmän huomiota. Kolmannen sektorin toimintaa ei ole tähän saakka huomioitu riittävästi taustatyössä. Tarkemmissa loppupäätelmissä on joitakin kolmatta sektoria koskevia ehdotuksia, mutta on tärkeää, että hyvinvointialue ja kunnat toimivat jatkossa johdonmukaisesti niin, että organisaatioilla ja yhdistyksillä on hyvät toimintaedellytykset.

Hyvinvointialueen ja kuntien onnistuminen rajapintapalveluissa riippuu myös siitä, miten integroidut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut rakennetaan: lähellä asiakasta, joustavasti, moniammatillisesti ja asiakkaan palveluntarve keskiössä. Palveluprosessien kuvaaminen tulee olemaan keskeinen osa jatkossa tehtävää työtä.

Tärkeä huomio on, että kansallista sote-uudistusta koskeva lakiluonnos huomioi vain vähäisessä ja puutteellisessa määrin rajapintatyön koordinoinnin. On äärimmäisen tärkeää, että hyvinvointialue yhdessä kuntien kanssa tuo valtiolle esiin rajapintayhteistyötä koskevan vuoropuhelun ja vastuunjaon parantamisen tarpeen, Pohjanmaan kuntien ehdottamien linjausten mukaisesti.

Kuntien keväällä 2020 tekemän selvitysraportin punaisena lankana on ehdotus kumppanuussopimuksista ja ns. horisontaalisesta yhteistyöstä kuntien ja tulevan hyvinvointikuntayhtymän välillä. Sopimuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota hyvinvointikuntayhtymän ja kuntien toiminnan rajapinnassa oleviin kysymyksiin. Kumppanuussopimuksen tavoitteena (esimerkki liitteessä A) on sopia kirjallisesti tietyistä keskeisistä yhteisistä kehyksistä ja konkreettisista menettelytavoista toiminnassa. Sopimuksen tarkoituksena on auttaa sekä kuntia että hyvinvointikuntayhtymää tavoitteellisen työn toteuttamisessa ja että organisaatioiden organisointi- ja järjestämisvastuun rajapinnassa olevat palvelut järjestetään joustavasti ja sovitulla tavalla. Kumppanuussopimus ei korvaa toimenpidesuunnitelmia ja prosessikuvauksia, joita on lisäksi tarpeen laatia ja jotka käyvät ilmi linjauksista. Työryhmä tähdentää ei-byrokraattisen kumppanuussopimuksen merkitystä konkreettisten menettelytapojen tukemisessa ja osittain myös kuntien työvälineenä niin, että ne voivat toteuttaa pitkäjänteisempää suunnittelua sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnassa olevien palveluiden, tilojen ja henkilöstöresurssien puitteissa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kuntien ja hyvinvointialueen on hyvin tärkeää valmistautua kunnolla toiminnan uudelleenjärjestelyyn. Kuntien on huomioitava, että ne ovat edelleen vastuussa ennalta ehkäisevästä ja hyvinvointia edistävästä työstä ja niiden varattava resurssit sitä varten. Hyvinvointialueen on huomioitava koko yhteiskunnallinen vastuunsa eikä vain rakennettava toimintaansa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan palveluiden näkökulmasta.

Rajapinnassa toimivien toimielinten ja yhteistyöryhmien on saatava selkeä mandaatti, jotta ne pystyvät hoitamaan niille asetetut tehtävät. 1. ORGANISERING AV ELEVVÅRDEN OCH DÄRTILLHÖRANDE GRÄNSSNITTEN MELLAN KOMMMUNEN OCH VÄLFÄRDSSAMKOMMUNEN 1/2

Arbetsgruppen föreslår att Österbottens välfärdsområdes samkommun väntar avvaktar med riksdagsbehandlingen av den statliga välfärdsreformen, och tar först därefter ställning till eventuella omorganiseringar av anordnandet av elev- och studerandevården. Det betyder att skolpsykologerna och -kuratorerna till sin helhet behålls inom kommunernas regi och att välfärdsområdets samkommun då inte bygger upp en parallell motsvarande service. Till dessa delar har arbetsgruppen gjort en ny preciserad linjedragning jämfört med den slutsats som man kom fram till i samband med vårens utredningsarbete.

Elevvården bör ses som en helhet om eventuella omorganiseringar gällande anordnande görs. Oberoende av anordnarmodell kommer elevvården att förutsätta sektoröverskridande samverkan.

Arbetsgruppen framhåller att social- och hälsovårdsreformens lagförslag som helhet endast i ringa grad beaktar verksamheten i gränssnittet mellan välfärdsområden och kommuner. Detta gäller också elevvården. Det är av central betydelse att välfärdsområdet tillsammans med kommunerna starkt för fram gentemot staten behovet av en förtydligad kommunikation och tydligare ansvar i gränssnittet.

Det finns fortfarande ett behov av och vägande argument för att elevvården fungerar integrerat tillsammans med bildningsväsendet. Av den orsaken anser en stor majoritet av arbetsgruppen att det är centralt att ledningsuppgiften för elevvården så långt som möjligt bibehålls kommunal. Elevvården upprätthåller sådana tjänster för elever med vilka målsättningen är att stöda deras skolgång och skolvardag. Det är viktigt att undvika organisatoriska gränssnitt så långt det är möjligt.

Arbetsgruppen har jämsides också tagit del av praktiska förslag för den situationen att lagstiftningen utformas så att även skolpsykologerna och kuratorerna flyttas över till välfärdsområdenas verksamhet. Bl.a. lyfte arbetsgruppen fram vikten av att bekanta sig med erfarenheter från övriga integrerade social- och hälsovårdssamkommuner som genomfört en dylik organisering av elevvårdstjänsterna. 1. ORGANISERING AV ELEVVÅRDEN OCH DÄRTILLHÖRANDE GRÄNSSNITTEN MELLAN KOMMMUNEN OCH VÄLFÄRDSSAMKOMMUNEN 2/2 Arbetsgruppen för enhälligt fram behovet av ledningsgrupper för barn och unga på regional nivå.

En regional ledningsgrupp för barn och unga ersätter inte de kommunvisa styrgrupperna för elevhälsa eller elevhälsogrupper (enligt elevvårdslagen). Därtill finns yrkesövergripande expertgrupper som är en del av den individuella elevvården och som tillsätts från fall till fall. Den regionala ledningsgruppen skulle bestå av olika sektorer, bl.a. fritids- och ungdomssektorn, småbarnspedagogiken, utbildningssektorn och olika specialiteter inom social- och hälsovårdsservicen. Arbetsgruppen föreslår att sektordirektören för barn, unga och familjer ansvarar för den fortsatta beredningen av ledningsgrupperna, i nära samråd med berörda sektorer. Den regionala indelningen kunde motsvara välfärdssamkommunens regionala servicechefers regionala geografiska ansvarsområden.

Till den regionala ledningsgruppens ansvarsområden hör bl.a. följande uppgifter: - strategiska riktlinjer och övergripande samordning - samarbetsfrågor mellan social och hälsovården och bildningsväsendet - att följa med regionens utvecklingsbehov i frågor kring barns och ungas välmående - att kommunicera nödvändig information till och från kommunernas styrgrupper för elevhälsa

Handledning och konsultation till skolpersonal är en viktig del av elevvårdens arbete för att stöda eleven skolgång. Om de korrigerande och vårdande insatserna får för stor roll elevvårdspersonalens arbete så minskas handledning och konsultering ute på skolorna och de förebyggande insatserna som är en del av elevvårdens kärnuppgift. Arbetsgruppen för starkt fram behovet av utveckling av vårdtrappan från kommunernas elevvård till social- och hälsovården. Det bör byggas upp verksamhetsmodeller inom hälsovårdsservicen som finns på vårdtrappan före barn- och ungdomspsykiatri eller övriga krävande tjänster.

Arbetsgruppen poängterar ytterligare, oavsett anordnarnivå, att elevvårdens huvudsyfte är att ge individuellt stöd för främjande av skolgång och hälsa samt generellt inriktat elevvårdsarbete som stöder hela läroanstalten. Övergången till ett ev. gemensamt klientjournalsystem bör göras utgående från elevvårdens verksamhet och får inte skapa nya sekretessbarriärer som försvårar det dagliga arbetet. Utbildningsanordnaren bör i samråd med lokala elevvårdsteamet kunna uppskatta och fördela behovet av elevvårdsresurs i kommunens olika skolor. Elevvårdens personal skall i alla samverkansmodeller garanteras möjlighet att delta i skolornas elevvårdsgrupper enligt det som elevvårdslagen och läroplansgrunderna förutsätter. Elevvårdens arbetstidsdimensionering bör innehålla tillräckligt med tid för generellt elevvårdsarbete och konsultation ute på skolorna. 1. LINJAUS OPPILASHUOLLON ORGANISOINNISTA JA RAJAPINNOISTA HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN JA KUNTIEN VÄLILLÄ 1/2

Työryhmä ehdottaa, että Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymä odottaa kansallisen sote-uudistuksen eduskuntakäsittelyä ja ottaa vasta sen jälkeen kantaa mahdollisiin muutoksiin oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämisessä. Tämä tarkoittaa, että koulupsykologit ja –kuraattorit jäävät kokonaisuudessaan kuntien organisaation eikä hyvinvointialueen kuntayhtyä rakenna vastaavaa rinnasteista palvelua. Näiltä osin työryhmä on laatinut uuden linjauksen, joka poikkeaa kevään loppuraportin johtopäätöksistä.

Oppilashuolto on nähtävä kokonaisuutena, jos järjestämistä koskevia muutoksia tehdään. Riippumatta järjestämismallista tulee oppilashuolto edellyttämään monialaista yhteistyötä.

Työryhmä tuo esiin, että koko sote-uudistusta koskeva lakiehdotus huomioi vain vähäisessä määrin hyvinvointialueiden ja kuntien rajapinnassa olevat toiminnot. Tämä koskee myös oppilashuoltoa. On erittäin tärkeää, että hyvinvointialue yhdessä kuntien kanssa painottaa valtiolle selkeämmän viestinnän ja vastuunjaon tarvetta rajapintatoiminnoissa.

On edelleen olemassa tarvetta sille, että oppilashuolto toimii integroidusti sivistystoimen kanssa. Tästä syystä iso enemmistö työryhmän jäsenistä katsoo, että oppilashuollon johtotehtävän säilyminen mahdollisimman pitkälti kunnan toimintana on olennaista. Oppilashuolto tarjoaa oppilaille palveluja, joiden tarkoituksena on tukea heidän koulunkäyntiään ja kouluarkeaan. On tärkeää välttää organisatorisia rajanvetoja niin pitkälle kuin mahdollista.

Työryhmä on samalla tutustunut myös käytännön ehdotuksiin sitä tilannetta ajatellen, että lainsäädäntö määrää siirtämään myös koulupsykologit ja -kuraattorit hyvinvointialueen toiminnaksi. Työryhmä painotti mm. sitä, että on tärkeää tutustua sellaisten integroitujen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien kokemuksiin, jotka ovat toteuttaneet oppilashuoltopalveluiden uudelleenorganisoinnin. 1. LINJAUS OPPILASHUOLLON ORGANISOINNISTA JA RAJAPINNOISTA HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN JA KUNTIEN VÄLILLÄ 2/2

Työryhmä tuo yksimielisesti esiin lasten ja nuorten alueellisten johtoryhmien tarpeen. Lasten ja nuorten alueellinen johtoryhmä ei korvaa kuntakohtaisia (opiskeluhuoltolain mukaisia) opiskelijahuollon ohjausryhmiä tai opiskeluhuoltoryhmiä. Lisäksi on moniammatillisia tapauskohtaisesti asetettavia asiantuntijaryhmiä, jotka tukevat yksilökohtaista oppilashuoltoa. Alueellisessa johtoryhmässä olisi mukana eri sektoreita, mm. vapaa-aika- ja nuorisosektori, varhaiskasvatus, koulutussektori ja sosiaali- ja terveydenhuollon eri erikoisalat. Työryhmä ehdottaa, että sektorijohtajat vastaavat johtoryhmien jatkovalmistelusta läheisessä yhteistyössä kyseisten sektoreiden kanssa. Aluejako voisi vastata hyvinvointikuntayhtymän alueellisten palvelupäälliköiden maantieteellistä vastuualuetta.

Alueellisen johtoryhmän vastuualueelle kuuluvat mm. seuraavat tehtävät: - strategiset linjaukset ja yleinen koordinointi - sosiaali- ja terveydenhuollon ja sivistystoimen väliset yhteistyökysymykset - lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvien kehittämistarpeiden seuraaminen - viestintä kuntien opiskelijahuollon ohjausryhmien kanssa.

Koulujen henkilöstön ohjaaminen ja konsultoiminen on tärkeä osa oppilashuollon työtä oppilaan koulunkäynnin tukemisessa. Jos korjaavista ja hoitavista toimista tulee liian suuri osa oppilashuoltohenkilöstön työtä, ohjaaminen ja konsultointi vähenee kouluissa kuten myös ehkäisevät toimenpiteet, jotka ovat oppilashuollon ydintehtäviä. Työryhmä painottaa, että on tärkeää kehittää kuntien oppilashuollon ja sosiaali- ja terveydenhuollon välistä hoidon porrastusta. Terveydenhuollossa on rakennettava toimintamalleja, jotka hoidon porrastuksessa edeltävät lasten- ja nuorisopsykiatrisia tai muita vaativia palveluita.

Työryhmä painottaa, järjestämistahosta riippumatta, että oppilashuollon päätavoitteena on antaa yksilökohtaista koulunkäyntiin ja terveyteen sekä yhteisöllistä oppilashuoltoa, joka on koko koulua tukevaa oppilashuoltoa. Siirtyminen mahd. yhteiseen asiakastietojärjestelmään tehdään tarkoituksenmukaisesti oppilashuollon toimintaa ajatellen ja niin, ettei se luo uusia salassapitomuureja, jotka vaikeuttavat päivittäistä työtä. Koulujen oppilashuoltoresurssit arvioi ja jakaa koulutuksen järjestäjä yhdessä paikallisten oppilashuoltotiimien kanssa. Oppilashuollon henkilöstölle taataan kaikissa yhteistyömalleissa osallistuminen koulun oppilashuoltoryhmiin kuten oppilashuoltolaki ja opetussuunnitelma edellyttävät. Oppilashuollon työajan mitoitus tulee sisältää riittävästi aikaa yleistä oppilashuoltotyötä ja kouluissa tehtävää konsultaatiotyötä varten. 2. SKÖTSELN AV FUNKTIONER INOM SYSSELSÄTTNINGSSERVICEN OCH DET SYSSELSÄTTNINGSFRÄMJANDE ARBETET I SAMARBETE MELLAN KOMMUNERNA OCH VÄLFÄRDSSAMKOMMUNEN Kommunerna har fortsättningsvis delfinansieringsansvar för arbetsmarknadsstödet - kommunens koordineringsroll bör vara stark. Det är viktigt att notera att enbart en del av kunderna inom sysselsättningsservicen är i behov av social- eller hälsovårdsservice. TYP-verksamheten har en koordinerande roll där klienternas servicebehov styr de planerade åtgärderna. Ifall det t.ex. i klientens hälsosituation föreligger faktorer som förhindrar eller försvårar sysselsättning koordineras klienten till hälso- och sjukvården eller till socialarbetare om klienten har behov som kan stödas med socialvårdslagen. De två regionala TYP-ledningsgrupperna som koordineras av TE-byrån har tills nu nästan endast bestått av personal från kommunernas socialsektor. Gruppernas sammansättning bör omformas så att även kommunerna är representerade.

På vissa ställen kommer det att finnas samlokalisering mellan kommunernas, välfärdsområdets och andra myndigheters verksamhet, emedan sådan verksamhetsmodell inte finns på alla ställen. Därför är det viktigt att i ett kompanjonsavtal mellan välfärdsområde kunna komma överens om att välfärdssamkommunen kan köpa särskild service av en tjänsteinnehavare i kommunen (tjänsteinnehavare med behörighet) för att utföra vissa myndighetsutövningsuppgifter som hör till välfärdssamkommunens ansvarsområde. I den tidigare utredningsrapporten fördes tanken fram att välfärdssamkommunen och kommunerna kunde ha gemensamma tjänstemän för att främja samordningen och koordineringen.

Välfärdssamkommunens integrerade verksamhetsmodell för servicehanledning som skapas som bäst är central ur sysselsättningsservicens synvinkel, t.ex. hur klienten styrs in i servicesystemet och hur vård- och servicebehoven bedöms. SUr sysselsättningsservicens synvinkel är utvecklingen av välfärdssamkommunens servicekedjor centrala, varav de främsta som kan nämnas är mental- och rusmedelsvården, vuxensocialarbete, rehabiliteringstjänster och hälsovårdsservice. Sysselsättningsservicens klienter gynnas av att det finns verksamhetsmodeller som svarar på ett bättre samordnat mångprofessionellt samarbete som kan förverkligas i högre utsträckning än i dagsläget i form av närservice eller som digital service. Som ett exempel på verksamhetsmodell kan nämnas behovet av en mer mångprofessionell och samordnad bedömning av klientens arbetsförmåga. Goda verksamhetsmodeller finns för detta på andra håll i landet.

Sommarbetsplatser och platser för rehabiliterande arbetsverksamhet inom social- och hälsovårdsservicens verksamhetsenheter har en stor betydelse för områdets kommuner och befolkning. Ramarna för samverkan definieras i ett kompanjonsavtal som bör göras upp mellan välfärdsområdet och kommunerna. Samverkan bör vara såväl långsiktig, flexibel som lokalt förankrad. Arbetsgruppen föreslår att välfärdsområdets HR-direktör ansvarar för den fortsatta beredningen i samarbete med de regionala servicecheferna.

Arbetsgruppen föreslår att samkommunens strategidirektör tar ansvaret för uppgörande av kompanjonsavtal. Social- och hälsovårdens och sysselsättningsservicen kontaktytor- överenskommelse genom skriftligt avtal på basen av gemensamma mål, åtgärdsplan och processbeskrivning. 2. LINJAUS TYÖLLISTÄMISEN JA TYÖLLISTÄMISTÄ EDISTÄVIEN TOIMINTOJEN ORGANISOINNISTA JA YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖISTÄ KUNTIEN JA HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN VÄLILLÄ Kunnilla on edelleen osarahoitusvastuu työmarkkinatuesta, joten kunnan koordinointiroolin on oltava vahva. On tärkeää huomata, että vain osa työllistämispalveluiden asiakkaista tarvitsee sosiaali- tai terveyspalveluita. TYP-toiminnalla on koordinoiva rooli jossa asiakaan palveluntarve ohjaa suunniteltuja toimenpiteitä. Jos esim. asiakkaan terveystilanteessa ilmenee seikkoja jotka vaikeuttavat tai estävät työllistymistä ohjataan asiakas terveydenhuollon palveluihin, tai sosiaalityöntekijälle jos asiakkaalla on tarpeet joita voidaan tukea sosiaalihuoltolain mukaisilla palveluilla. Kahdessa alueellisessa TE-toimiston koordinoimassa TYP-johtoryhmässä on tähän saakka ollut jäseniä miltei ainoastaan kuntien sosiaalisektorilta. Ryhmien kokoonpanoa on tarkistettava niin, että myös kunnat ovat niissä edustettuina.

Joissakin paikoissa kuntien, hyvinvointialueen ja muiden viranomaisten toimintoja tullaan sijoittamaan saman katon alle, mutta kaikissa paikoissa tämä ei ole tarkoituksenmukaista. Siksi on tärkeää, että hyvinvointialueen kanssa solmittavassa kumppanuussopimuksessa sovitaan, että hyvinvointikuntayhtymä voi ostaa kunnan (pätevyyden omaavalta) viranhaltijalta erityisiä palveluita tiettyjen hyvinvointikuntayhtymän vastuualueelle kuuluvien viranomaistehtävien suorittamiseksi. Aiemmassa selvitysraportissa esitettiin ajatus siitä, että hyvinvointikuntayhtymällä ja kunnilla voisi olla yhteisiä viranhaltijoita yhteensovittamisen ja koordinoinnin edistämiseksi.

Parhaillaan tehtävä hyvinvointikuntayhtymän integroitu palveluohjauksen toimintamalli on keskeinen työllistämispalveluiden näkökulmasta, esim. miten asiakas ohjataan palvelujärjestelmään ja miten hoidon ja palvelujen tarve arvioidaan.

Työllistämispalveluille tärkeää on myös hyvinvointikuntayhtymän palveluketjujen kehittäminen. Niistä ensisijaisia ovat mielenterveys- ja päihdehuolto, aikuissosiaalityö, kuntoutuspalvelut ja terveydenhuoltopalvelut. Työllistämispalveluiden asiakkaat hyötyvät toimintamalleista, joissa moniammatillinen yhteistyö on sovitettu paremmin yhteen ja jotka voidaan nykyistä laajemmin järjestää lähi- tai digitaalisina palveluina. Yhtenä toimintamalliesimerkkinä voidaan mainita tarve tehdä moniammatillisempia ja koordinoidumpia arvioita asiakkaan työkyvystä. Muualta maasta löytyy hyviä toimintamalleja tähän.

Kesätyöpaikoilla ja kuntouttavan työtoiminnan työpaikoilla sosiaali- ja terveydenhuollon toimiyksiköissä on suuri merkitys alueen kunnille ja väestölle. Yhteistyön kehykset määritellään kumppanuussopimuksessa, joka on solmittava hyvinvointialueen ja kuntien välille. Yhteistyön on oltava pitkäjänteistä, joustavaa ja paikallista. Työryhmä ehdottaa, että hyvinvointialueen HR-johtaja vastaa asian jatkovalmistelusta yhteistyössä alueellisten palvelupäälliköiden kanssa. Työryhmä ehdottaa, että kuntayhtymän strategiajohtaja vastaa kumppanuussopimuksen solmimisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja työllistämispalveluiden yhdyspinnat – kirjallinen sopimus yhteisten tavoitteiden, toimenpidesuunnitelman ja prosessikuvauksen pohjalta. 3. SKÖTSELN OCH ORGANISERINGEN AV INVANDRAR- OCH INTEGRATIONSSERVICEN, SAMT SAMARBETSPRAXIS MELLAN KOMMUNERNA OCH VÄLFÄRDSSAMKOMMUNEN 1/2

Preciserade frågor som bör klargöras inom välfärdsområdesberedningen (exempel) Det finns frågor i beredningen som är mer komplexa till sin art och för vilka det behövs en noggrannare "specialutredning" - på basen av denna kan servicestigarna och -processerna klargöras närmare utgående från de nya organisationsmodeller som skapas för välfärdssamkommunen som i kommunerna. På individnivå klargörs klientens individuella behov och myndighetssamarbetet i en integrations- eller serviceplan. NTM-centralen har tillika enligt integrationslagen en koordinerande roll i det regionala samordnandet av integrationsservicen.

Välfärdsområdet bör vara representerat i kommunernas mångprofessionella integrationsarbetsgrupper. Arbetsgruppen betonar att det inom välfärdsområdets samkommun bör byggas upp ett starkt kunnande inom integrationsservice och där tillhörande social-och hälsovårdstjänster. Inom samkommunens organisation bör också det grundas ett rådgivande kompetensteam till stöd för kommunernas integrationsservice- och arbete.

Genom kompanjonsavtal avtalar man om social- och hälsovårdens tjänster som erbjuds via rådgivnings- och informationsservicepunkter för invandrare, t.ex. Welcome Office och Integrationspunkten. Informations- och rådgivningsservicen är en central serviceform för invandrare, bl.a. för kommuner med en hög andel arbetsrelaterad invandring. Dessa bör vid behov med låg tröskel kunna konsultera social- och hälsovårdens servicehandledning.

Gränsdragning mellan kommunernas integrationsenheter och socialservice med myndighetsutövning bör klargöras. En flexibel lösningsmodell bör vara möjlig med tanke på att omgivningen är olika på olika ställen. På vissa servicepunkter kommer det att antagligen att finnas samlokalisering mellan både kommunens och välfärdsområdets verksamhet. På andra ställen inte. Därför är det viktigt att i ett kompanjonsavtal mellan välfärdsområde och kommunen kunna komma överens om att t.ex. välfärdsområdet kan köpa särskild service av en kommunal tjänsteinnehavare (om denna har rätt behörighet) för att bland annat betala ut kompletterande utkomststöd. Därtill har behovet av gemensamma linjedragningar (kriterier) för beviljande av kompletterande och förebyggande utkomststöd lyfts fram. 3. SKÖTSELN OCH ORGANISERINGEN AV INVANDRAR- OCH INTEGRATIONSSERVICEN, SAMT SAMARBETSPRAXIS MELLAN KOMMUNERNA OCH VÄLFÄRDSSAMKOMMUNEN 2/2

I lagen om främjande av integration föreskrivs om de tjänster som tillhandahålls minderåriga som har anlänt utan vårdnadshavare och fått uppehållstillstånd. Kommunerna svarar för ordnandet av eftervårdstjänster för unga minderåriga som anlänt utan vårdnadshavare, men integrationsenheterna kan inte ge socialvård enligt socialvårdslagen på lagliga grunder som behövs för att bevilja kostnader som uppstår t.ex. för köptjänst eller annan socialvård. Rätten till eftervård enligt integrationslagen är inte en subjektiv rättighet, utan kommunerna erbjuder stöd enligt behov. Staten ersätter kommunerna för de kostnader som orsakas av boende för och stöd till unga som vistas i landet utan vårdnadshavare, tills dess att den unga personen fyller 25 år. Man bör inom välfärdsområdet göra upp gemensamma riktlinjer kring rätten till eftervård för ensamkommande flyktingbarn samt hur den utformas. Arbetsgruppen lyfter fram samordningsbehov- och fördelar som finns till den eftervård som ges enligt Barnskyddslagen.

Kommunerna ansöker i dagsläget om ersättning för specialkostnader från NTM-centralen, bl.a. gällande betydande kostnader som kommunen orsakas av att ordna långvarig social- och hälsovård. Samverkan och praktiska lösningar gällande detta behövs med välfärdsområdets samkommun.

Inom ramen för beredningen av välfärdssamkommunen bör klargöras om samkommunen arbetstagare kan ges tillgång till de kundservicesystem som integrationsenheterna använder. Det bör även klargöras var ansvaret för de kostnader som uppstår för tolkningstjänster finns (klientskap hos flera myndigheter).

Ansvaret för papperslösa flyktingar och där tillhörande service (bl.a. ordnande av tillfälliga brådskande lokala boendelösningar, praxis för ordnande av brådskande hälso- och sjukvård och socialservice och övriga nödvändiga specialarrangemang).

Arbetsgruppen betonar att de uppdateringar som gäller Integrationslagen tas i beaktande under beredningen av välfärdsområdet samkommun. 3. MAAHANMUUTTAJAPALVELUJEN JA KOTOUTTAMISEN ORGANISOINNISTA SEKÄ YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖISTÄ KUNTIEN JA HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN VÄLILLÄ 1/2

Tarkennettuja kysymyksiä, jotka on selvitettävä hyvinvointialuevalmistelussa (esimerkit) Valmistelussa on asioita, jotka ovat luonteelta monimutkaisia ja joista tarvitaan tarkempi ”erityisselvitys”, jonka perusteella palvelupolut ja prosessit voidaan selvittää tarkemmin hyvinvointikuntayhtymälle ja kunnille luotavan uusien organisaatiomallien pohjalta. Asiakkaan yksikölliset tarpeet ja viranomaisyhteistyö selvitetään käytännössä kotoutumis- tai palvelussuunnitelman yhteydessä. ELY-keskuksella on kotoutumislain mukaan koordinoiva rooli kotoutumispalveluiden alueellisessa yhteensovittamisessa.

Hyvinvointialueen on oltava edustettuna kuntien moniammatillisissa kotoutumistyöryhmissä. Työryhmä painottaa, että hyvinvointialueen kuntayhtymään on luotava kotoutumispalveluiden ja niihin kuuluvien sosiaali- terveyspalveluiden vankkaa osaamista. Kuntayhtymän organisaatioon on myös perustettava neuvoa-antava osaamistiimi tukemaan kuntien kotoutumispalveluita ja kotoutumistyötä.

Kumppanuussopimuksessa sovitaan sosiaali- ja terveyspalveluista, joita maahanmuuttajille tarjotaan neuvontapisteissä, esim. Welcome Officessa ja Kotouttamisportissa. Neuvontapalvelut ovat keskeinen palvelumuoto maahanmuuttajille muun muassa niissä kunnissa, joissa työperäisen maahanmuuton osuus on suuri. Neuvontapalveluiden työntekijöiden on voitava tarvittaessa helposti konsultoida sosiaali- ja terveydenhuollon palveluohjausta.

Kuntien kotoutumisyksiköiden ja viranomaistehtäviä hoitavien sosiaalipalveluiden välistä rajanvetoa on selkeytettävä. Ratkaisumallin olisi oltava joustava, sillä toimintaympäristö on erilainen eri paikoissa. Joissakin palvelupisteissä tullaan kuntien ja hyvinvointialueen toiminnot luultavasti sijoittamaan yhteisiin tiloihin. Toisissa paikoissa ei. Sen vuoksi on tärkeää sopia hyvinvointialueen ja kunnan välisessä kumppanuussopimuksessa esimerkiksi siitä, että hyvinvointialue voi ostaa tiettyjä palveluita kunnan viranhaltijalta (jos hänellä on siihen pätevyys) muun muassa täydentävän toimeentulotuen maksamiseksi. Lisäksi on nostettu esiin tarve muodostaa yhteiset linjaukset (kriteerit) täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiselle. 3. MAAHANMUUTTAJAPALVELUJEN JA KOTOUTTAMISEN ORGANISOINNISTA SEKÄ YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖISTÄ KUNTIEN JA HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN VÄLILLÄ 2/2

Kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa säädetään alaikäiselle ilman huoltajaa saapuneelle ja oleskeluluvan saaneelle järjestettävistä palveluista. Kunnat vastaavat ilman huoltajaa saapuneen alaikäisen jälkihuollosta, mutta kotoutumisyksiköt eivät voi antaa sosiaalihuoltolain mukaisia sosiaalipalveluita laillisin perustein, joita tarvitaan syntyvien kustannusten myöntämiseen esim. ostopalveluita tai muuta sosiaalihuoltoa varten. Kotoutumislain mukaan oikeus jälkihuoltoon ei ole subjektiivinen oikeus, vaan kunnat tarjoavat tukea tarpeen mukaan. Valtio korvaa kunnalle ilman huoltajaa olevan alaikäisen asumisesta ja muista tukipalveluista aiheutuneet kustannukset siihen saakka, kunnes nuori täyttää 25 vuotta. Hyvinvointialueella on laadittava yhteiset linjaukset yksin maahan saapuvien pakolaislasten jälkihuolto-oikeudesta ja siitä, miten se järjestetään. Työryhmä nostaa esiin lastensuojelulain mukaisesti annettavan jälkihuollon yhteensovittamistarpeet ja hyödyn.

Kunnat hakevat nykytilanteessa ELY-keskukselta korvausta erityiskuluihin, mm. huomattaviin kuluihin, joita kunnalle aiheutuu pitkäkestoisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Tässä asiassa tarvitaan yhteistyötä ja käytännön ratkaisuja hyvinvointialueen kuntayhtymän kanssa.

Hyvinvointikuntayhtymän valmistelussa on selvitettävä, voidaanko kuntayhtymän työntekijöille antaa mahdollisuus käyttää kotoutumisyksiköiden asiakaspalvelujärjestelmiä. On myös selvitettävä, kenen vastuulla tulkkauspalveluista syntyvät kulut ovat (asiakkuus useilla eri viranomaisilla).

Vastuu paperittomista pakolaisista ja tähän liittyvät palvelut (mm. tilapäisten kiireellisten paikallisten asumisratkaisujen järjestäminen, kiireellisten terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden järjestämistä koskevat käytännöt sekä muut tarpeelliset erityisjärjestelyt).

Työryhmä painottaa, että kotoutumislakia koskevat päivitykset otetaan huomioon hyvinvointialueen kuntayhtymän valmistelussa. 4. FÖRSLAG PÅ STRUKTURER FÖR DET HÄLSO- OCH VÄLFÄRDSFRÄMJANDE ARBETET OCH DÄRTILLHÖRANDE SAMARBETE MELLAN KOMMUNERNA OCH VÄLFÄRDSSAMKOMMUNEN

Såväl kommunerna som välfärdsamkommunen avsätter tillräckliga resurser för ett fungerande hälso- och välfärdsfrämjande arbete och upprätthållandet av en välfärdsfrämjande dialog.

Kommunerna ser över sin interna organisering (exempel i bilaga A) för att för sin del kunna svara för det välfärdsbefrämjande arbetet. Kommunerna utser också sektoröverskridande välfärdsteam och relaterade arbetsgrupper vari ingår en representant för välfärdsområdet. Välfärdsområdet resurserar för ansvarspersoner (bl.a. ansvarsperson i välfärdsområdets centralförvaltning och regionala servicechefer) för att kunna upprätthålla en välfärdsfrämjande dialog med kommunerna och samhället i stort. Till välfärdssamkommunens kommande regionala servicechefers planerade arbetsbild kommer att finnas uppgifter i anslutning till stödjande av hälsa och välfärdsarbetet på regional nivå. Servicechefernas uppgifter behöver regionalt preciseras så att uppgifterna svarar på hur kommunerna organiserar arbetet, samt hur arbetet leds inom välfärdssamkommunens organisation. I dagsläget finns en rad såväl lagstadgade som icke- lagstadgade mångprofessionella och sektoröverskridande samarbetsgrupper inom ramen för det hälso- och välfärdsfrämjande arbetet, där alltså de regionala servicecheferna bör medverka. Verksamhetsförutsättningarna och kontinuiteten för dessa sektoröverskridande arbetsgrupper bör tryggas före, under och efter omorganiseringen av social-och hälsovården.

Välfärdssamkommunens samordningsdelegationen (Grundavtalet 1.1.2021) tar till sin uppgift att genomföra en organiserad modell för en bredare välfärdsbefrämjande kommunikationen mellan välfärdsområdet, kommuner och tredje sektorn samt för ledningen av densamma. Kommunerna och välfärdsområdet är båda delaktiga via ovanstående samarbetsarrangemang i bl.a. uppgörandet av olika välfärdsrelaterade strategier och planer i respektive organisation. Det samma gäller de regionala och kommunala välfärdsberättelserna, -boksluten och -planerna som uppgörs så långt som möjligt tillsammans. I strukturerna som byggs upp tas fasta på befolkningens delaktighet och påverkansmöjligheter t.ex. samverkan mellan olika påverkansorgan, klient- och kundråd. Ansvaret för ledningen av det regionala hälso- och välfärdsbefrämjande arbetet finns i välfärdssamkommunen. Ramarna för det regionala arbetet inom gränssnittet överenskoms genom ett kompanjonsavtal mellan kommuner och samkommun. 4. EHDOTUS HYVINVOINNIN JA TERVEYDENEDISTÄMISTYÖN RAKENTEISTA JA YHTEISTYÖSTÄ KUNTIEN JA HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN VÄLILLÄ

Sekä kunnat että hyvinvointikuntayhtymä varaavat riittävästi resursseja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhän sekä hyvinvointia edistävän dialogin ylläpitämiseen.

Kunnat tarkistavat sisäisen organisoitumistapansa (esimerkit liitteessä A), jotta ne voivat osaltaan vastata hyvinvoinnin edistämistyöstä. Kunnat nimittävät myös monialaisia hyvinvointitiimejä ja -työryhmiä, joissa kussakin on yksi hyvinvointialueen edustaja. Hyvinvointialue resursoi vastuuhenkilöt (mm. vastuuhenkilö hyvinvointialueen keskushallinnossa ja alueelliset palvelupäälliköt), jotta kuntien ja yhteiskunnan kanssa yleisesti voidaan ylläpitää hyvinvointia edistävää dialogia. Hyvinvointikuntayhtymään palkattavien alueellisten palvelupäälliköiden työnkuvaan tulee sisältymään tehtäviä, jotka liittyvät terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen aluetasolla. Palvelupäälliköiden tehtäviä on tarkennettava alueellisesti, jotta tehtävät vastaavat kuntien tapaa organisoida työ sekä hyvinvointikuntayhtymän organisaation tapaa johtaa työtä. Jo nyt on olemassa joukko hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön puitteissa toimivia lakisääteisiä ja ei-lakisääteisiä, moniammatillisia ja poikkihallinnollisia yhteistyöryhmiä, joissa alueellisten palvelupäälliköiden on siis oltava mukana. Näiden monialaisten työryhmien toimintaedellytykset ja jatkuvuus ennen ja jälkeen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen sekä sen aikana.

Hyvinvointikuntayhtymän koordinointineuvottelukunnan (perussopimus 1.1.2021) tehtävänä on toteuttaa organisoitu malli laaja-alaisemmasta hyvinvointia edistävästä viestinnästä hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin välillä sekä sen johtamisesta. Sekä kunnat että hyvinvointialue ovat yllä mainittujen yhteistyöjärjestelyiden avulla osallisia mm. kunkin organisaation erilaisten hyvinvointiin liittyvien strategioiden ja suunnitelmien laatimisessa. Sama koskee alueellisia ja kuntien hyvinvointikertomuksia, -tilinpäätöksiä ja -suunnitelmia, jotka laaditaan mahdollisimman pitkälti yhdessä. Muodostettavissa rakenteissa huomioidaan väestön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet, esim. vaikuttamiselinten välinen yhteistyö sekä asiakasraadit. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden alueellisen edistämistyön johtamisesta on hyvinvointikuntayhtymällä. Alueellisen rajapintatyön kehyksistä sovitaan kuntien ja kuntayhtymän välisellä kumppanuussopimuksella. 5. DONATIONER, TESTAMENTEN OCH STIFTELSER RIKTADE TILL KOMMUNERNAS SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTOR Arbetsgruppen har konstaterat att praxisen i kommunerna är olika - sköts såväl på nämnd- som tjänstemannanivå.

Donationer och testamenteringar till offentliga sektorn ska ses som en möjlighet för lokal förankring och ”guldkant” även i fortsättningen – får ej fjärmas från det lokala syftet om donatorn så önskar. Skötseln av befintliga donationer och testamenteringar till kommunernas social- och hälsovårdsväsende lämnar till kommunernas fortsatta ansvar att förvalta.

Stadgorna styr ändamålet för medlen - kommunerna löser internt behovet av ny organisering som uppstår (t.ex. ändringar i egen förvaltningsstadga).

Välfärdssamkommunens interna organisering kunde tas med i beredningen av förvaltningsstadgan eller annat styrdokument som klargör hur och vilket organ som besluter om frågor med anknytning till donationer och testamenteringar.

Donationer och testamenteringar till social- och hälsovårdsverksamhet kunde skötas enligt en modell från t.ex. social- och hälsovårdssamkommunen Siun Sote: https://www.siunsote.fi/lahjoitukset, av vilken det tydligt framkommer hur man kan donera och testamentera till välfärdsområdets verksamhet. Arbetsgruppen föreslår att både kommuner och Österbottens välfärdsområde uppgör en motsvarande informationssida till allmänheten hur man går tillväga.

I kompanjonsavtalet, mellan välfärdsområde och de enskilda kommunerna inkluderas en punkt om hur man förfar då ett testamente eller donation berör både välfärdsområde och kommun /exempel i bilaga B.

Användning av medel till större projekt, bl.a. bygg- och renovering av servicepunkter för social- och hälsovårdsverksamhet görs i samråd mellan den som förvaltar medlen och välfärdsområdet (servicenätverk-personaltillgång- bedrivande av social- eller hälsovårdsverksamhet). 5. KUNTIEN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMELLE OSOITETUT LAHJOITUKSET JA TESTAMENTIT

Työryhmä on todennut, että käytännöt vaihtelevat kunnittain: näitä asioita hoidetaan sekä lautakunta- että viranhaltijatasolla. Julkiselle sektorille annetut lahjoitukset ja testamentit on nähtävä myös jatkossa tilaisuutena paikallisuuden tähdentämiselle ja arjen ”kultareunukselle”– niitä ei saa etäännyttää paikallisesta kohteesta, jos lahjoittaja näin toivoo. Kuntien sosiaali-ja terveystoimelle osoitetut lahjoitukset, testamentit ja säätiöt hoidetaan edelleen kunnissa.

Säännöt ohjaavat varojen käyttöä – kunnat ratkaisevat itse mahdolliset muutostarpeet (esim. oman hallintosäännön muuttaminen). Esimerkkejä kuntien sisäisistä organisoitumistavoista ja vastuista on liitteessä A.

Hyvinvointikuntayhtymän menettelytapa voitaisiin sisällyttää hallintosääntöön tai muuhun ohjausasiakirjaan, jossa selvitetään, miten ja mikä toimielin päättää lahjoituksiin ja testamentteihin liittyvistä asioista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan osoitettuja lahjoituksia ja testamentteja voitaisiin hoitaa esimerkiksi Siun soten (Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä) tavoin https://www.siunsote.fi/lahjoitukset. Sivustolta käy selkeästi ilmi, miten lahjoituksia voi antaa toimintaa varten. Työryhmä ehdottaa, että sekä kunnat että Pohjanmaan hyvinvointialue laativat vastaavat verkkosivun, jossa yleisölle kerrotaan, miten lahjoituksia voi tehdä.

Hyvinvointialueen ja yksittäisten kuntien kanssa tehtyyn kumppanuussopimukseen, liite B, sisällytetään kohta, jossa määrätään, miten menetellä sekä hyvinvointialuetta että kuntaa koskevan lahjoituksen tai testamentin kanssa.

Varojen käyttäminen suuriin hankkeisiin, esim. sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupisteiden rakentamiseen ja korjaamiseen, tehdään yhteistyössä hyvinvointialueen ja varojen hoitajan kesken (palveluverkosto – henkilöstön saatavuus – sote-toiminnan harjoittaminen). 6. SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSUTBILDNINGAR SOM DELFINANSIERAS AV KOMMUNERNA

Arbetsgruppen konstaterade i sin utredningsrapport våren 2020 som slutsats att delfinansieringen av viss utlokaliserad social- och hälsovårdsutbildning görs via kommunerna om välfärdssamkommunen inte besluter annat, t.ex. Socialarbetarutbildning

Arbetsgruppen har preciserat sin linjedragning under höstens arbete. Som exempel kan nämnas att Vasa stad har ett avtal med Chydenius institutet i Karleby angående finskspråkig socialarbetarutbildning i Vasaregionen (avtal ca 55 000 e/år, tar slut år 2021). Även övriga kommuner delfinansierar detta. Kommunerna har tidigare haft ett avtal med svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, detta avtal gick ut 2019. Även Österbottens Förbund har medfinansierat utbildningarna.

Arbetsgruppen har justerat sin linjedragning under höstens arbete. Kompetensförsörjning- och behov som är direkt knutna till välfärdssamkommunens kärnverksamhet bör i första hand finansieras via samkommunen, och samkommunen fungerar som avtalspart med högskolorna. Regionalt bör kommunerna, samkommunen och landskapsförbundet samarbeta gentemot staten så att tillgången till utbildningar är jämlik och kan svara på de kompetens- och arbetskraftsbehov som regionerna har. 6. KUNTIEN OSARAHOITTAMAT SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KOULUTUKSET

Työryhmä totesi selvitysraportissaan keväällä 2020 loppupäätelmänään, että kunnat osarahoittavat joitakin hajautettuja sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksia (esim. sosiaalityöntekijät), jos hyvinvointikuntayhtymä ei muuta päätä.

Työryhmä on tarkentanut linjaustaan syksyn aikana. Esimerkkinä voidaan mainita, että Vaasan kaupungilla on sopimus Kokkolan Chydenius-instituutin kanssa suomenkielisestä sosiaalityöntekijäkoulutuksesta Vaasan seudulla (noin 55 000 e/vuosi, sopimus päättyy vuonna 2021). Myös muut kunnat osarahoittavat tätä koulutusta. Kunnilla oli aiemmin sopimus Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin kanssa, mutta sopimus päättyi 2019. Myös Pohjanmaan liitto on osallistunut koulutusten rahoittamiseen.

Työryhmä on tarkentanut linjaustaan syksyn aikana. Hyvinvointikuntayhtymän ydintoimintaan välittömästi nivoutuvan osaamisen ja tarpeiden turvaaminen on rahoitettava ensisijaisesti kuntayhtymän kautta, ja kuntayhtymä toimii sopijapuolena korkeakoulujen kanssa. Alueen kuntien, kuntayhtymän ja maakunnan liiton on yhteistyössä lähestyttävä valtiota, jotta koulutustarjonta on yhdenvertainen ja pystyy vastaamaan alueiden työvoima- ja osaamistarpeisiin. ÖVRIGA GRÄNSSNITTSFRÅGOR – KOMPETENSCENTER INOM DET SOCIALA OMRÅDET Lag om kompetenscentrumverksamhet inom det sociala området (13.12.2001/1230). Kompetenscentrens verksamhet är till största delen finansierad genom statsandelar- och understöd. Kommunerna I Österbotten deltar genom egenfinansieringsandel i en del utvecklingsprojekt som administreras av kompetenscentren. Sonet Bothnia: Seinäjoki yrkeshögskola är teknisk administratör (mottagare av statsunderstöd) för de tre österbottniska landskapen. För Österbottens del är Vasa stad största avtalspart av kommunerna, står för en del av de kostnader som inte täcks av statsunderstödet (jfr Soite i Mellersta Österbotten och alla kommuner inom södra Österbottens sjukvårdsdistrikts område) Har som enda kompetenscentrum ett nationellt specialansvar för frågor som berör nordiskt samarbete AB Det Finlandssvenska Kompetenscentret inom det sociala området (FSKC): Består av 39 aktieägare i svensk- Finland, ingen kommunfinansieringsgrund förutom eventuell egenandel inom ramen för projekt. Alla kommuner i Österbotten, förutom Laihela, står som aktieägare i FSKC AB . Har nationella samordningsuppdrag- och ansvar, samt genom lag ansvar för de svenska frågorna inom ramen för kompetenscentrumverksamheten Linjedragning: Kompetenscentren och deras verksamhet knyts närmare kärnverksamheten som finns i välfärdssamkommunen, jfr primärhälsovårdsenheterna för hälso- och sjukvården. Organiseringen ses över inom ramen för beredningen (avtal). MUUT RAJAPINTAKYSYMYKSET – SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUSTOIMINTA

Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (13.12.2001/1230). Osaamiskeskuksen toiminta rahoitetaan suurimmaksi osaksi valtionosuuksilla ja -tuella. Pohjanmaan kunnat osallistuvat omarahoitusosuudella joihinkin osaamiskeskuksen hallinnoimiin kehityshankkeisiin. Sonet Botnia: Seinäjoen ammattikorkeakoulu on kolmen pohjalaisen maakunnan yhteisen organisaation tekninen hallinnoija (valtionavustuksen vastaanottaja). Pohjanmaan maakunnan osalta suurin sopijapuoli on Vaasan kaupunki, joka vastaa joistakin kuluista, joita valtionavustus ei kata (vrt. Soite Keski-Pohjanmaalla ja kaikki kunnat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella). Sonet Botnia on ainoa osaamiskeskus, jolla on kansallinen erityisvastuu pohjoismaista yhteistyötä koskevista asioista. Ab Det Finlandssvenska Kompetenscentret inom det sociala området (FSKC): Koostuu 39 osakkeenomistajasta ruotsinkielisillä alueilla. Sillä ole kuntarahoitusperustetta lukuun ottamatta mahdollisia omarahoitusosuuksia erilaisissa hankkeissa. Kaikki Pohjanmaan kunnat Laihiaa lukuun ottamatta ovat osakkaita FSKC Ab:ssä. Sillä on kansallisia koordinointitehtäviä ja lakisääteinen vastuu huolehtia ruotsinkielisen väestön tarpeista toimintansa puitteissa. Linjaus: Osaamiskeskukset ja niiden toiminta kytketään lähemmäs hyvinvointikuntayhtymän ydintoimintaa, vrt. perusterveydenhuollon yksiköt terveydenhuollossa. Organisointi tarkistetaan valmistelun puitteissa (sopimus). IT SYSTEM- PÅ KORT OCH LÅNG SIKT IT JÄRJESTELMIÄ- PITKÄLLÄ JA LYHYELLÄ TÄHTÄIMELLÄ

I de gränssnittstjänster som har ett s.k. kundgränssnitt är det On tärkeää, että niissä rajapintapalveluissa, joissa on n.k. viktigt att inte skapa nya sekretessbarriärer (inom de ramar asiakasrajapinta ei luoda uusia salassapitoon liittyviä esteitä som lagstiftningen tillåter). Service med kundgränssnitt avser (lainsäädännön sallimissa rajoissa). Palveluita, joissa on främst elevvård, sysselsättningsservice och asiakasrajapinta, ovat etenkin oppilashuolto, työllisyyspalvelut integrationsservice. ja kotoutumispalvelut. Niissä rajapintapalveluissa, joissa on asiakasrajapinta, Inom gränssnittstjänsterna med kundgränssnitt behöver det tarvitsee tarkemmin selvittää pääsy ja käyttöoikeudet noggrannare utredas tillgång och användarrättigheter till asikasjärjestelmiin ja –ohjelmiin. Kysymys on noussut esiin kundservicesystem-och program. I arbetet har främst frågan etenkin niiden kuntien työssä, joilla on vahva rooli lyfts om att kommunerna med stark roll i työllisyyspalveluissa ja joilla pitää olla pääsy tarvittaviin sysselsättningsservicen också ska ha tillgång till nödvändiga järjestelmiin palveluiden järjestämiseksi. (esim. monialaisen system för att kunna sköta servicen (t.ex. klientdatasystemet TYP-palvelun asiakaspalvelujärjestelmä TYPPI). TYPPI inom den tvärsektoriella TYP-servicen) On keskeistä turvata pääsy erilaisiin nykyisiin järjestelmiin, esim. koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon pääsy Det är centralt att tillgången tryggas till olika befintliga system, viestintätyökalu Wilmaan. t.ex. skol- och studerandehälsovårdens tillgång till kommunikationsverktyget Wilma. Pitkällä aikavälillä on tärkeää rakentaa kestäviä IT-järjestelmiä ja jos oppilashuolto siirretään hyvinvointialueelle kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä, pitäisi På långsikt är det viktigt att bygga upp hållbara IT-system, och IT-kysymykset ja –järjestelmät valmistella vielä siten, että om elevvården överförs till välfärdsområdet i samband med salassapitoon liittyvät esteet eri ammattiryhmien välillä voidaan nationell reform av social- och hälsovård bör IT- frågorna och välttää lain sallimissa rajoissa. systemen beredas ytterligare så att sekretessbarriärerna mellan olika professioner kan undvikas inom de ramar lagen tillåter. KOMPLETTERANDE LINJEDRAGNINGAR I ÖVRIGA GRÄNSSNITTSFRÅGOR

Linjedragningarna kvarstår till stora delar i nämnda gränssnittsfrågor och delvis har vissa av linjedragningarna framkommit tidigare i denna presentation.

Lågtröskeverksamhet som inte innefattar social- och hälsovårdsservice är en uppgift som hör till kommunen. Via avtal med välfärdssamkommunen kan lågtröskelservice även omfatta social- och hälsovårdens förebyggande tjänster för olika målgrupper. I detta avseende avses inte den dagverksamhet som är en serviceuppgift inom socialvården.

Tredje sektorns organisationers och ideella verksamhet är nära knuten till förebyggande arbete, deras verksamhetsförutsättningar bör stödas även av välfärdssamkommunen i den mån verksamheten stöder samkommunens kärnuppgifter, samt t.ex. verksamhetsutrymmen att kunna bedriva verksamhet i.

Betydelsen av ett fungerande gemensamt beredskapsarbete har belysts under den pågående pandemin. Strukturerna för samarbete bör fungera även under andra störningssituationer. Regionala överenskommelser görs i den lagstadgade regionala planen för beredskap- och kontinuitetshantering. Välfärdsområdet bör vara representerat i kommunernas beredskapsgrupper, t.ex. genom den regionala servicechefen eller övriga sakkunniga enligt behov.

En viktig fråga som inte belysts tidigare är ansvaret för tillfälligt boende. Kommunerna har nu tillgång till lägenheter som används i olika nöd- eller krissituationer, t.ex. förödande brand, familjevåld eller andra krissituationer hos enskilda personer eller familjer som hör till socialvårdens ansvarsområde. Ansvaret och samordningen för denna verksamhet bör säkerställas MUUT RAJAPINTAKYSYMYKSET – TÄYDENTÄVÄT LINJAUKSET

Muita rajapintakysymyksiä koskevat linjaukset pysyvät suurimmaksi osaksi entisellään, ja jotkut linjaukset ovat olleet osittain jo esillä tässä raportissa.

Matalan kynnyksen toiminta, joka ei sisällä sote-palveluita, on kunnalle kuuluvaa toimintaa. Hyvinvointikuntayhtymän kanssa voidaan sopia, että matalan kynnyksen palvelut sisältävät myös sosiaali- ja terveydenhuollon ennalta ehkäiseviä palveluita eri kohderyhmille. Päivätoiminnalla tässä yhteydessä ei tarkoiteta palvelua joka on sosiaalihuollon palvelutehtävä.

Kolmannen sektorin ja aatteellisten järjestöjen toiminta kytkeytyy läheisesti ehkäisevään työhön, miksi myös hyvinvointikuntayhtymän tulee tukea niiden toimintaedellytyksiä siinä määrin kuin toiminta tukee kuntayhtymän ydintehtäviä (esim. tilat, joissa toimintaa voidaan harjoittaa).

Meneillään oleva pandemia on tuonut esiin toimivan yhteisen valmiustyön merkityksen. Yhteistyörakenteiden on toimittava myös muiden häiriötilanteiden aikana. Alueellisista asioista sovitaan lakisääteisessä alueellisessa valmius- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelmassa. Hyvinvointialueen tulee olla edustettuna kuntien valmiustyöryhmissä, esim. alueellisen palvelupäällikön kautta.

Tärkeä asia, jota ei ole aiemmin tuotu esiin, on vastuu tilapäisestä asumisesta. Kunnilla on tällä hetkellä käytössään asuntoja, joita voidaan käyttää kriisi- ja hätätilanteissa, esim. tuhoisa tulipalo, perheväkivalta tai muu yksittäisen henkilön tai perheen kriisitilanne, jota hoidetaan sosiaalihuollon vastuualueella. Tämän toiminnan vastuukysymykset ja koordinointi on varmistettava. KOMPLETTERANDE LINJEDRAGNINGAR I ÖVRIGA GRÄNSSNITTSFRÅGOR

En stor helhet som föreslås i lagförslaget om social- och hälsovårdsreform är frågan om samarbete gällande svenskspråkiga tjänster samt utveckling av dem. Välfärdsområdet bör utse en ansvarig person eller ansvariga personer för att för Österbottens del kunna svara mot lagens krav. Förslaget är att detta ansvar ligger hos strategidirektören. Ett samarbetsavtal bör omgående börja utarbetas mellan de landskap som berörs av lagkravet. En brist i lagförslaget är att det inte ger något uttryckligt mandat till de landskap som skall ansvara för koordineringen. Det är av synnerligen stor betydelse att vårdområdet tillsammans med kommunerna aktivt i den fortsatta beredningen av lagförslaget för fram att mandatet bör tydliggöras och vara reellt. Den fortsatta verksamheten i de nuvarande specialomsorgsdistrikten (Kårkullas, men också Eskoos) serviceenheter bör få en lösning som garanterar den specialiserade och ibland krävande service som deras klienter har rätt till. I detta sammanhang är det nödvändigt att en del av servicen kan koncentreras till enheter som de facto kan garantera service på det egna språket. MUUT RAJAPINTAKYSYMYKSET – TÄYDENTÄVÄT LINJAUKSET

Sote-uudistuksen lakiluonnoksessa ehdotetaan erästä suurta kokonaisuutta, joka koskee yhteistyötä ruotsinkielisen väestön palveluissa ja niiden kehittämisessä. Hyvinvointialueen on nimettävä vastuuhenkilö tai -henkilöt, jotta lain vaatimukset Pohjanmaan osalta täyttyvät. On ehdotettu, että vastuu olisi strategiajohtajalla. On välittömästi alettava laatia yhteistyösopimusta niiden maakuntien kanssa, joita lain vaatimus koskee. Lakiehdotuksessa on se puute, ettei se anna koordinoinnista vastaaville maakunnille nimenomaista mandaattia. On erittäin tärkeää, että hyvinvointialue yhdessä kuntien kanssa tuo lain jatkovalmistelussa esiin, että mandaattia on selkeytettävä ja sen on oltava todellinen. Nykyisten erityishuoltopiirien (Kårkullan, mutta myös Eskoon) palveluyksiköiden toiminnan jatkumiseen on saatava ratkaisu, joka takaa erityiset ja joskus vaativat palvelut, joihin niiden asiakkailla on oikeus. Tässä yhteydessä on välttämätöntä, että osa palveluista voidaan keskittää yksiköihin, jotka pystyvät tosiasiallisesti takaamaan palvelut omalla kielellä. STÖRRE LINJEDRAGNINGAR OCH STRATEGISKA MÅLSÄTTNINGAR/MÅL FÖR VERKSAMHETEN 2023 OCH 2025

Vikten av flexibilitet syns tydligt i gränssnittsarbetet- verksamhetsförutsättningarna och trenderna i samhället ändrar över tid praktiska och fungerande lösningar behövs som vid behov kan korrigeras och leva över tid (gränssnittsarbetsgruppens slutrapport våren 2020) Ett fungerande gränssnittsarbete mellan kommunernas och samkommunen, och skötseln av de funktioner som finns i gränsytan får inte vara beroende av hur enskilda personer i organisationerna förbinder sig eller ändras i samband med att nyckelpersoner i organisationerna byts. Gränssnittsfrågorna bör synas i organisationernas strategiska målsättningar för verksamheten och ha sin tydliga plats i organisationernas organisations- och ledningsstrukturer. Kommunerna och samkommunen är tillsammans en regional stark aktör- gemensam "front" gentemot staten i de frågor som är gemensamma och centrala för regionen. Gemensamma verktyg för informationsledning och uppbyggnaden av uppföljningsdata som finns tillgänglig är centralt. Ett centralt utvecklingsområde gäller bl.a. uppföljningen av befolkningens hälsa och välmående och uppföljning av behov. Enligt lagförslaget till vårdreform kommer en del av finansieringen både till kommunerna och välfärdsområdet att basera sig på region- och kommunspecifika välfärdsindikatorer och deras uppföljning (förhöjda statsandelar genom en s.k. hyte-koefficient på basen av effekterna av förebyggande insatser).

Innovationer, möjlighet till pilotförsök och ibruktagning av nya verksamhetsmodeller måste vara regionalt och lokalt möjliga även i fortsättningen. Styrningen får ej vara så starkt så att man inte lokalt kan hitta nya arbetsmodeller (organisationsmodellen och ledningssystemet bör vara flexibelt, välfärdsområdets regionala servicecheferna bör även ha en roll i att ta fram nya arbetssätt). SUURET LINJAUKSET JA STRATEGISET TAVOITTEET TOIMINNALLE 2023 JA 2025

Joustavuuden merkitys näkyy selvästi rajapintatyössä – toimintaedellytykset ja trendit muuttuvat yhteiskunnassa ajan kuluessa – tarvitaan käytännöllisiä, pitkäjänteisiä ja toimivia ratkaisuja, joita voidaan tarvittaessa muuttaa (rajapintatyöryhmän loppuraportti kevät 2020). Kuntien ja kuntayhtymän välinen toimiva rajapintatyö ja rajapinnassa olevien toimintojen hoitaminen ei saa olla riippuvainen siitä, miten yksittäiset henkilöt organisaatiossa sitoutuvat siihen eikä se saa muuttua vain siksi, että organisaatioiden avainhenkilöt vaihtuvat. Rajapintakysymysten on näyttävä organisaatioiden strategisissa toimintaa koskevissa tavoitteissa ja niillä on oltava selkeä paikka organisaatioiden organisaatio- ja johtamisrakenteissa. Kunnat ja kuntayhtymä ovat yhdessä vahva alueellinen toimija – yhteinen rintama – kun valtiota lähestytään kysymyksissä, jotka ovat alueelle yhteisiä ja tärkeitä. Tärkeitä ovat yhteiset tietojohtamisen työvälineet ja saatavilla olevan seurantadatan rakentaminen. Eräs keskeinen kehitysalue koskee mm. väestön terveyden, hyvinvoinnin ja tarpeiden seurantaa. Sote-uudistusta koskevan lakiehdotuksen mukaan osa kuntien ja hyvinvointialueen rahoituksesta perustuu alue- ja kuntakohtaisiin hyvinvointi-indikaattoreihin ja niiden seurantaan (valtionosuuksien korottaminen ns. hyte-kertoimella ennaltaehkäisevien toimien vaikutusten perusteella). Innovaatioiden, pilottikokeilujen ja uusien toimintamallien käyttöönottaminen on oltava alueellisesti ja paikallisesti mahdollista myös tulevaisuudessa. Ohjaus ei saa olla niin vahvaa, ettei uusia paikallisia työskentelymalleja synny (organisaatiomallin ja johtamisjärjestelmän on oltava joustava, myös alueellisilla palvelupäälliköillä tulee olla rooli uusien työskentelytapojen kehittämisessä). BILAGA A – kommunernas interna organisering LIITE A- kuntien sisäinen organisoitumistapa

BILAGA B – disposition till kompanjonsavtal LIITE B- kumppanuussopimusluonnos