Robert Bresson Elokuvateoreetikkona Lisensiaatintutkimus, 216 S
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
TURUN YLIOPISTO Taiteiden tutkimuksen laitos / Humanistinen tiedekunta PÖNNI, ANTTI: Uusi kirjoitus: Robert Bresson elokuvateoreetikkona Lisensiaatintutkimus, 216 s. Mediatutkimus Huhtikuu 2005 Tutkielman aihe on elokuvantekijänä parhaiten tunnetun ranskalaisen Robert Bressonin elokuvateoreettinen ajattelu. Tutkimuskohteena on Bressonin teos Notes sur le cinématographe (Paris: Gallimard 1975) sekä muut hänen kirjoittamansa tekstit ja hänestä tehdyt haastattelut. Tärkein tutkimusmenetelmä on Bressonin käyttämien käsitteiden analyysi ja systemati- sointi. Lisäksi Bressonin näkemyksiä verrataan muihin elokuvateoreettisiin näkemyksiin. Tällaisia ovat 1910-20-lukujen ranskalainen elokuvateoria (Ricciotto Canudo, Germaine Dulac, Jean Epstein), 1920-luvun neuvostoliittolainen montaasiteoria (Sergei Eisenstein, Lev Kuleshov, Vsevolod Pudovkin) ja toisen maailmansodan jälkeinen ranskalainen elo- kuvakeskustelu (André Bazin, Alexandre Astruc). Tutkielmassa esitetään, että Bressonin usein henkilökohtaisina ja ei-teoreettisina nähdyt lausumat sisältävät itse asiassa johdonmukaisen ja selkeän elokuvateoreettisen näke- myksen. Tämä näkemys voidaan parhaiten ymmärtää suhteessa ns. klassiseen elokuva- teoriaan, jossa kysymys elokuvan asemasta taiteena oli keskeinen. Vaikka Bressonin teoreettiset näkemykset ovat muotoutuneet pääosin 1950-luvun aikana, on se sisällöllisesti kuitenkin lähempänä formatiivista 1920-luvun elokuvateoreiaa, kuin realistista 1940-50- luvun teoriaa. Keskeinen Bressonin käyttämä (teoreettinen) käsite on hänen elokuvasta käyttämänsä nimitys cinématographe ("kinematografi"), jonka hän erottaa elokuvan tavanomaisesta nimestä cinéma. Bressonin mukaan juuri "kinematografi" on aidosti elokuvallista ja luovaa elokuvaa, kun taas se mitä yleensä kutsutaan "elokuvaksi" on vain mekaanista jäljentämistä tai "valokuvattua teatteria". "Kinematografin" erityisluonne perustuu osaltaan elokuvanteon välineiden, kuten elokuvakameran, kykyyn tavoittaa sellaisia "todellisen" (réel) aspekteja, jotka arkihavainnossa jäävät huomaamatta. Tässä suhteessa Bressonin näkemykset elokuvakamerasta tulevat lähelle 1920-luvun ranskalaisessa keskutelussa tärkeää ajatusta "fotogeenisyydestä" (photogènie). Pelkkä "todellisen" tallentaminen ei kuitenkaan riitä, vaan kuvatun materiaalin on muututtava tai "transformoiduttava". Transformaation keskeinen väline on se mitä Bresson kutsuu elokuvalliseksi "kirjoi- tukseksi" (écriture). Kirjoituksessa kuvat ja äänet yhdistetään toisiinsa niin, että niiden välille muodostuu uudenlainen suhde, mikä muuttaa ne joksikin muuksi kuin mitä ne sinällään ovat. Tässä suhteessa Bressonin näkemykset tulevat varsin lähelle 1920-luvun neuvostoteoreetikkojen näkemyksiä montaasista. Elokuvallisen "kirjoituksen" lopullinen päämäärä on elokuvallisen "totuuden" (vérité) saavuttaminen. Tämä "totuus" ei kuitenkaan ole ilmaistavissa käsitteellisesti, vaan se on luonteeltaan pikemminkin emotionaalinen tai "impressionistinen"; kyse on eräänlaisesta eletyn vaikutelman tai tunnun rakentamisesta uudelleen elokuvan keinoin. Avainsanat: Bresson, Robert; elokuva, elokuvateoria; montaasi; kirjoitus UUSI KIRJOITUS Robert Bresson elokuvateoreetikkona Lisensiaatintutkielma Turun yliopisto Taiteiden tutkimuksen laitos Mediatutkimus Kevät 2005 Antti Pönni Sisältö Sisältö ....................................................................... 2 Huomautus alaviitteistä ......................................................... 4 1. Johdanto: Robert Bresson – elokuvantekijä teoreetikkona? ........................ 5 1.1. Bresson ja elokuvateoria................................................... 5 1.2. Bresson elokuvantekijänä ................................................. 22 1.2.1. Bresson ja hänen elokuvansa .......................................... 22 1.2.2. Bressonin tyyli ja sen tulkinnat ........................................ 33 1.3. Käsitteiden cinématographe ja CINÉMA käännöksistä ........................... 43 2. Notes sur le cinématographe ja Bressonin elokuvateorian lähtökohdat ............... 49 2.1. Notes sur le cinématographe: huomiota teoksen taustasta . 49 2.2. Argumentaatiota? Notes sur le cinématographe ja Pensées ...................... 59 2.3. Fragmentaarisuus ja kokonaisuus........................................... 65 3. "Kinematografi" ja elokuvan taide ........................................... 74 3.1. "Kinematografin" (cinématographe) käsite ................................... 74 3.2. Bresson ja kinematografin käsite ........................................... 80 3.3. Kinematografi taiteena ................................................... 84 3.3.1. "Kuva", "todellisuus" ja elokuvan olemus . 84 3.3.2. "Valokuvatusta teatterista" aitoon elokuvallisuuteen . 89 3.3.3. "Puhdas" elokuva? .................................................. 97 4. Kinematografi ja kirjoitus .................................................. 106 4.1. Bresson ja elokuvallisen kirjoituksen (écriture) ajatus ........................ 106 4.2. Kirjoitus ja montaasi .................................................. 115 4.2.1. Bresson ja neuvostoliittolainen montaasiteoria . 115 4.2.2. Kuleshovin efekti ja montaasiperiaate . 122 4.2.3. Montaasi, kirjoitus ja kieli ........................................... 126 4.2.4. Kirjoitus yhteentörmäyksenä: Bresson ja Eisenstein . 129 5. Todellinen ja tosi .......................................................... 138 5.1. Kaksi periaatetta ....................................................... 138 5.2. Todellinen (réel)....................................................... 142 5.2.1. "Todellinen" materiaalina: Bresson ja Kuleshov . 142 5.2.2. Fotogeenisyys ja todellisen "paljastuminen" . 146 5.2.3. Bresson ja todellisen "näkeminen"..................................... 150 5.3. Fragmentaatio ......................................................... 156 5.3.1. Fragmentaatio ja elokuvallisen kirjoituksen prosessi . 156 5.3.2. Fragmentaatio ja representaatio ....................................... 158 5.4. "Uusi riippuvaisuus" ja transformaatio . 164 5.5. Elokuvan totuus ....................................................... 169 5.6. "Impressioiden montaasi" ................................................ 177 6. Jälkisanat ................................................................ 186 Lähteet .................................................................... 189 1. Bressonin tekstit ........................................................ 189 Notes sur le cinématographen käytetyt laitokset ja käännökset . 189 Muut Bressonin julkaistut kirjoitukset ....................................... 189 Bressonin haastattelut .................................................... 190 2. Muut lähteet ........................................................... 194 Kirjalliset lähteet ........................................................ 194 Www-lähteet ........................................................... 209 Bressonin filmografia ........................................................ 211 Huomautus alaviitteistä Tutkimuksen keskeinen kohde on Robert Bressonin teos Notes sur le cinématographe (1975). Viitattaessa tähän teokseen käytetään alaviitteissä lyhennettä "NOTES". Alkuperäisteoksen sivu- numeroiden lisäksi viitteissä mainitaan sulkeissa teoksen suomenkielisen käännöksen Merkintöjä kinematografiasta (1989) ko. kohtaa vastaava sivunumero; esim. "NOTES, 66 (150)". Mikäli suomennokseen viitataan erikseen, käytetään siitä lyhennettä "MERKINTÖJÄ". Muihin Bressonin itse kirjoittamiin teksteihin viitataan tavanomaiseen tapaan nimellä ja vuosi- luvulla; esimerkiksi "Bresson 1971" viittaa Bressonin artikkeliin "S'isoler des arts existants" vuodelta 1971. Bressonin haastatteluihin ja niihin verrattaviin teksteihin ja lähteisiin viitataan myös Bressonin nimellä ja vuosiluvulla, mutta nimen perään on lisätty sulkeissa kirjain "h"; esimerkiksi "Bresson (h) 1946" viittaa Jean Quevalin Bressonista vuonna 1946 tekemään haastatteluun. Kaikista käytetyistä lähteistä on annettu alkuperäinen ilmestymisvuosi. Jos kyseessä on uudelleenjulkaisu tai käännös, on lisäksi annettu myös käytetyn julkaisun ilmestymisvuosi (esim. "Dulac 1927/1994" viittaa Germaine Dulacin alun perin vuonna 1927 ilmestyneeseen artikkeliin joka on julkaistu uudelleen vuonna 1994. Jos on käytetty sekä alkukielistä lähdettä että sen julkaistua suomennosta, on suomennoksen tiedot annettu sulkeissa välittömästi alkuperäistekstin viitteen jälkeen. Esimerkiksi "Dulac 1927/1994, 105 (1927/1997, 48-49)" viittaa alkukielisen artikkelin sivulle 105 ja suomennoksen sivuille 48-49. Jos käytetty lähde on kirjoitettu huomattavasti ennen sen ensimmäistä julkaisua, on viittessä mainittu myös kirjoitusvuosi. Esimerkiksi "Kuleshov 1920-1979/1987" viittaa Lev Kuleshovin alun perin vuonna 1920 kirjoittamaan käsikirjoitukseen, joka kuitenkin julkaistiin ensimmäisen kerran vasta 1979, ja josta on käytetty vuonna 1987 julkaistua käännöstä. Ranskankielisistä teksteistä on käytetty pääsääntöisesti alkukielisiä lähteitä ja niiden ohella suomennoksia, mikäli sellainen on ollut saatavilla. Jos alkukielistä lähdettä ei syystä tai toisesta ole ollut saatavilla on käytetty suomen- tai englanninkielistä käännöstä. Venäjänkielisistä teks- teistä on käytetty suomen- ja englanninkielisiä käännöksiä. Yksityiskohtaisemmat bibliografiset tiedot lähteistä on annettu lähdeluettelossa tutkielman lopussa. 1. Johdanto: Robert Bresson – elokuvantekijä teoreetikkona? 1.1. Bresson ja elokuvateoria "Auteur de films", "elokuvantekijä". Näillä sanoilla määrittelee Robert Bressonin hänen puoli- sonsa