DOCSLIB.ORG

Kovakuoriais- Ja Perhosselvityksiä Vantaalla Vuonna 2004: Mätäoja- Vaskivuori, Pitkäkoski Ja Vehkalanmäki

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kovakuoriais- Ja Perhosselvityksiä Vantaalla Vuonna 2004: Mätäoja- Vaskivuori, Pitkäkoski Ja Vehkalanmäki Kovakuoriais- ja perhosselvityksiä Vantaalla vuonna 2004: Mätäoja- Vaskivuori, Pitkäkoski ja Vehkalanmäki Espoo 2005 Kovakuoriais‐ ja perhosselvityksiä Vantaalla vuonna 2004 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3 1. Johdanto 4 2. Kohteet 4 2.1. Mätäoja ja Vaskivuori 4 2.2. Pitkäkoski 4 2.3. Vehkalanmäki 5 3. Tulokset 7 3.1. Kovakuoriaiset 7 3.1.1. Mätäoja-Vaskivuori 8 3.1.2. Pitkäkoski 9 3.1.3. Vehkalanmäki 9 3.2. Perhoset 10 3.2.1. Mätäoja-Vaskivuori 10 3.2.2. Pitkäkoski 10 3.2.3. Vehkalanmäki 11 3.2.3.1. Esiselvitys 11 3.2.3.2. Malikaapuyökkönen 11 3.2.3.3. Viheryökkönen 11 3.2.3.4. Ruttojuuriyökkönen 13 3.2.3.5. Ahdepikkumittari 13 4. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset 13 4.1. Kohteiden merkitys kovakuoriaislajistolle 13 4.1.1. Mätäoja-Vaskivuori 13 4.1.2. Pitkäkoski 14 4.1.3. Vehkalanmäki 15 4.2. Kohteiden merkitys perhoslajistolle 16 4.2.1. Mätäoja-Vaskivuori 16 4.2.2. Pitkäkoski 16 4.2.3. Vehkalanmäki 16 4.3. Pitkäkosken hoito 17 4.4. Mätäoja-Vaskivuoren alueen hoito 17 4.5. Vehkalanmäen hoito 18 5. Kirjallisuus 18 Liite 1. Menetelmät kovakuoriaisselvityksissä 24 Liite 2. Havaitut uhanalaiset, silmälläpidettävät ja muut huomionarvoiset kovakuoriaislajit 28 Liite 3. Menetelmät perhosten esiselvityksissä ja Vehkalanmäen perhosselvityksessä 46 Liite 4. Havainnot uhanalaisista, silmälläpidettävistä ja puutteellisesti Kovakuoriais‐ ja perhosselvityksiä Vantaalla vuonna 2004 2 tunnetuista perhoslajeista Vehkalanmäellä 49 Liite 5. Vehkalanmäeltä havaittujen uhanalaisten, silmälläpidettävien ja puutteellisesti tunnettujen perhoslajien esittelyt 54 Liite 6. Perhosten esiselvitysten tulokset 56 Liite 7. Lehtohabitaattien (Mätäoja, Pitkäkoski) esiselvitykseen sisältyneet kasvilajit 66 Liite 8. Paahdehabitaattien (Vehkalanmäki) esiselvitykseen sisältyneet kasvilajit 67 Liite 9. Esiselvityksen perusteella kohteissa mahdollisesti elävät uhanalaiset ja silmälläpidettävät perhoslajit sekä lajikuvaukset 68 Kannen kuva: Pitkäkosken kuviolla 6 oli joitakin luontaisesti syntyneitä melko valoisia aukkoja, jotka ovat tärkeitä useille alueen huomionarvoisille kovakuoriaisille ja perhosille. Kuvat © Faunatica Oy; kuva 26 © Petri Martikainen Karttakuvat © Vantaan kaupunki Kirjoittajat: Marko Nieminen, Kari Nupponen, Pekka Robert Sundell (Faunatica Oy) ja Pertti Rassi (kovakuoriaiset). Kiitokset: Jaakko Vähämäki ja Jukka Luokkala (Vantaan kaupunki); Ilpo Mannerkoski (kovakuoriaisselvitys); Karl-Erik Lundsten (perhosselvitys); Essi Lind (kovakuoriaispyydysten koenta); Kimmo Silvonen (toukkien määrityksen varmentaminen); Tero Koskinen, Tomi Salin, Pasi Sihvonen ja Jaakko Vähämäki (viheryökköshavaintoja); Jyrki Muona (kovakuoriaisyksilön määritys). Kovakuoriais‐ ja perhosselvityksiä Vantaalla vuonna 2004 3 Tiivistelmä Vantaalla selvitettiin Mätäoja-Vaskivuoren, Pitkäkosken ja Vehkalanmäen alueiden luontoarvoja kovakuoriais- ja perhoslajiston perusteella vuonna 2004. Työn tilaajana oli Vantaan kaupungin ympäristötoimisto ja toteuttajana Faunatica Oy. Kaikissa kohteissa selvitettiin kovakuoriaislajistoa runkoikkuna- ja/tai kuoppapyydyksillä sekä aktiivihavainnoinnilla. Lisäksi kohteissa tehtiin uhanalaisten ja pääkaupunkiseudulla huomionarvoisten perhoslajien esiselvitys, jossa paikallistettiin näiden lajien esiintymisen kannalta merkittävimmät osa-alueet sekä sopivat ravintokasvit ja elinympäristöt. Vehkalanmäellä selvitettiin myös neljän alueelta aiemmin tavatun perhoslajin esiintyminen. Raportti sisältää: • kuvauksen tutkimusmenetelmistä ja havainnoinnista • listat ja kuvaukset suojelun kannalta arvokkaimmista havaituista kovakuoriaislajeista • kuvauksen havaitun kovakuoriaislajiston yleis- ja erityispiirteistä • kuvauksen uhanalaisista ja silmälläpidettävistä perhoslajeista, joilla on kohteissa elinmahdollisuuksia • kuvauksen Vehkalanmäellä havaituista uhanalaisista ja silmälläpidettävistä perhoslajeista • kuvauksen kohteiden merkityksestä kovakuoriais- ja perhoslajistolle • arviot Mätäoja-Vaskivuoren alueen, Pitkäkosken ja Vehkalanmäen hoitotarpeista. Selvitysalueiden kovakuoriaislajisto on monipuolista ja sisältää merkittäviä lajeja. Mätäoja- Vaskivuorelta löytyi yksi hävinneeksi luokiteltu kovakuoriaislaji (haapasepikkä) ja 23 muuta huomionarvoista lajia; Pitkäkoskelta yksi uhanalainen, kolme silmälläpidettävää ja 23 muuta huomionarvoista lajia; Vehkalanmäeltä kaksi uhanalaista (keisarilyhytsiipi ja lehtipuupääkkö), kaksi silmälläpidettävää ja 31 muuta huomionarvoista lajia. Haapasepikän, keisarilyhytsiiven ja lehtipuupääkön esiintymät ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Esiselvityksen perusteella Mätäoja-Vaskivuorella voisi elää kaksi vaarantunutta ja viisi silmälläpidettävää perhoslajia; Pitkäkoskella yksi vaarantunut ja viisi silmälläpidettävää lajia; Vehkalanmäellä kaksi vaarantunutta ja kuusi silmälläpidettävää lajia. Vehkalanmäellä on havaittu seitsemän uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi luokiteltua perhoslajia, joista kuudella on siellä pysyvä populaatio. Viheryökkösen esiintymä on valtakunnallisesti merkittävä. Mätäojan ja Pitkäkosken tärkeimpiä hoitotarpeita ovat kuusettumisen estäminen ja alueiden pitäminen osittain valoisina. Vaskivuoressa lahojen kuusien määrä on oleellista. Vehkalanmäki kannattaisi säilyttää nykyisellään ja siellä pitäisi saada säilymään myös kasvittomia tai niukkakasvustoisia alueita. Kohteille olisi suotavaa laatia hoito- ja käyttösuunnitelmat. Kovakuoriais‐ ja perhosselvityksiä Vantaalla vuonna 2004 4 1. Johdanto Vantaalla selvitettiin kolmen kohteen (Mätäoja-Vaskivuori, Pitkäkoski ja Vehkalanmäki) luontoarvoja kovakuoriais- ja perhoslajiston avulla vuonna 2004. Kohteissa tehtiin kovakuoriaisselvityksiä sekä uhanalaisten ja pääkaupunkiseudulla huomionarvoisten perhoslajien esiselvityksiä. Lisäksi Vehkalanmäellä tehtiin selvitys neljän alueelta aiemmin tavatun perhoslajin esiintymisestä. Kohteet esitellään jaksossa 2 ja menetelmien yksityiskohdat liitteissä 1 & 3. Selvitysten ja esiselvitysten tilaajana oli Vantaan kaupungin ympäristötoimisto ja toteuttajana Faunatica Oy. Raportti sisältää listat ja lyhyet kuvaukset suojelun kannalta arvokkaimmista havaituista kovakuoriaislajeista sekä kuvauksen lajiston yleis- ja erityispiirteistä. Raportissa kuvataan myös kohteiden merkitys perhoslajistolle ja listataan uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit, joilla on kohteissa elinmahdollisuuksia. Lisäksi esitämme arviot Mätäoja-Vaskivuoren alueen, Pitkäkosken ja Vehkalanmäen hoitotarpeista. Raportti sisältää myös yksityiskohtaisen kuvauksen tutkimusmenetelmistä ja havainnoinnista. 2. Kohteet Tässä luvussa esitellään selvityskohteiden sijainnit ja kussakin kohteessa tehdyt selvitykset yleisesti. Menetelmät kuvataan tarkasti liitteissä 1 & 3. 2.1. Mätäoja ja Vaskivuori Selvitysalueena oli Mätäojan kosteikko Helsingin rajalta Hämeenlinnanväylälle sekä Vaskivuoren metsäalue, yhteensä n. 40 ha (kuva 2). Selvitysalue rajoittuu ympäröivään asutukseen ja peltoihin. Kohteessa selvitettiin maassa liikkuvaa kovakuoriaislajistoa kuoppapyydyksillä sekä uhanalaista ja silmälläpidettävää lahopuilla elävää kovakuoriaislajistoa ikkunapyydyksillä ja aktiivihavainnoinnilla. Lisäksi tehtiin uhanalaisten ja huomionarvoisten perhoslajien esiselvitys. Esiselvityksen kuvaus on esitetty liitteessä 3. 2.2. Pitkäkoski Selvitysalueena oli Pitkäkosken luonnonsuojelualue sekä siihen suunniteltu laajennusosa, joka jatkuu suojelualueelta länteen peltoihin asti, yhteensä n. 20 ha (kuva 1). Kohteessa selvitettiin maassa liikkuvaa kovakuoriaislajistoa kuoppapyydyksillä sekä uhanalaista ja silmälläpidettävää lahopuilla elävää kovakuoriaislajistoa ikkunapyydyksillä ja aktiivihavainnoinnilla. Lisäksi tehtiin uhanalaisten ja huomionarvoisten perhoslajien esiselvitys. Kovakuoriais‐ ja perhosselvityksiä Vantaalla vuonna 2004 5 2.3. Vehkalanmäki Selvitysalueena oli Vehkalan täyttömäki ja sen länsipuolella oleva kosteikko- ja niittyalue, yhteensä n. 35 ha (kuva 3). Selvitysalueen länsirajana on Petikon teollisuusalue ja metsä, muualla rajan muodostavat ympäröivät metsät ja pellot. Kohteessa selvitettiin maassa liikkuvaa kovakuoriaislajistoa kuoppapyydyksillä sekä uhanalaista ja silmälläpidettävää kovakuoriaislajistoa aktiivihavainnoinnilla. Kohteessa tehtiin myös uhanalaisten ja huomionarvoisten perhoslajien esiselvitys. Lisäksi selvitettiin alueelta aiemmin havaittujen kahden uhanalaisen, yhden silmälläpidettävän ja yhden harvinaisen perhoslajin mahdollisen esiintymisen laajuus ja arvioitiin niiden runsaus. Kuva 1. Pitkäkosken selvitysalueen rajaus (keltaiset viivat), esiselvityskuvioiden rajaukset (kuviot 4-7; erotettu mustalla katkoviivalla) sekä kuoppapyydyslinjojen (E & F) ja runkoikkunapyydysten (10-14) sijainnit. Kovakuoriais‐ ja perhosselvityksiä Vantaalla vuonna 2004 6 Kuva 2. Mätäojan-Vaskivuoren selvitysalueen rajaus (keltaiset viivat), esiselvityskuvioiden rajaukset (kuviot 1-3) sekä kuoppapyydyslinjojen (C & D) ja runkoikkunapyydysten (1-7) sijainnit. Kovakuoriais‐ ja perhosselvityksiä Vantaalla vuonna 2004 7 Kuva 3. Vehkalanmäen selvitysalueen rajaus (keltainen viiva), esiselvityskuvioiden rajaukset (kuviot 8-14; erotettu mustilla katkoviivoilla) sekä kuoppapyydyslinjojen (A & B) sijainnit. 3. Tulokset 3.1. Kovakuoriaiset Kovakuoriaisia määritettiin pyydysaineistoista 26.431 yksilöä ja aktiivihavainnoinnin yhteydessä ilmeisesti joitain tuhansia yksilöitä. Määritettyjen kovakuoriaisten määrä oli siis yhteensä lähes 30.000 yksilöä. Näistä noin 1800 yksilöä preparoitiin tarkempaa määrittämistä varten. Uhanalaisista, silmälläpidettävistä ja muista huomionarvoisista lajeista on koottu havaintotiedot ja lajikuvaukset liitteeseen 2. Kovakuoriais‐
Load more

Recommended publications
  • Fauna Lepidopterologica Volgo-Uralensis" 150 Years Later: Changes and Additions
    ©Ges. zur Förderung d. Erforschung von Insektenwanderungen e.V. München, download unter www.zobodat.at Atalanta (August 2000) 31 (1/2):327-367< Würzburg, ISSN 0171-0079 "Fauna lepidopterologica Volgo-Uralensis" 150 years later: changes and additions. Part 5. Noctuidae (Insecto, Lepidoptera) by Vasily V. A n ik in , Sergey A. Sachkov , Va d im V. Z o lo t u h in & A n drey V. Sv ir id o v received 24.II.2000 Summary: 630 species of the Noctuidae are listed for the modern Volgo-Ural fauna. 2 species [Mesapamea hedeni Graeser and Amphidrina amurensis Staudinger ) are noted from Europe for the first time and one more— Nycteola siculana Fuchs —from Russia. 3 species ( Catocala optata Godart , Helicoverpa obsoleta Fabricius , Pseudohadena minuta Pungeler ) are deleted from the list. Supposedly they were either erroneously determinated or incorrect noted from the region under consideration since Eversmann 's work. 289 species are recorded from the re­ gion in addition to Eversmann 's list. This paper is the fifth in a series of publications1 dealing with the composition of the pres­ ent-day fauna of noctuid-moths in the Middle Volga and the south-western Cisurals. This re­ gion comprises the administrative divisions of the Astrakhan, Volgograd, Saratov, Samara, Uljanovsk, Orenburg, Uralsk and Atyraus (= Gurjev) Districts, together with Tataria and Bash­ kiria. As was accepted in the first part of this series, only material reliably labelled, and cover­ ing the last 20 years was used for this study. The main collections are those of the authors: V. A n i k i n (Saratov and Volgograd Districts), S.
    [Show full text]
  • Research Techniques in Animal Ecology
    Research Techniques in Animal Ecology Methods and Cases in Conservation Science Mary C. Pearl, Editor Methods and Cases in Conservation Science Tropical Deforestation: Small Farmers and Land Clearing in the Ecuadorian Amazon Thomas K. Rudel and Bruce Horowitz Bison: Mating and Conservation in Small Populations Joel Berger and Carol Cunningham, Population Management for Survival and Recovery: Analytical Methods and Strategies in Small Population Conservation Jonathan D. Ballou, Michael Gilpin, and Thomas J. Foose, Conserving Wildlife: International Education and Communication Approaches Susan K. Jacobson Remote Sensing Imagery for Natural Resources Management: A First Time User’s Guide David S. Wilkie and John T. Finn At the End of the Rainbow? Gold, Land, and People in the Brazilian Amazon Gordon MacMillan Perspectives in Biological Diversity Series Conserving Natural Value Holmes Rolston III Series Editor, Mary C. Pearl Series Advisers, Christine Padoch and Douglas Daly Research Techniques in Animal Ecology Controversies and Consequences Luigi Boitani and Todd K. Fuller Editors C COLUMBIA UNIVERSITY PRESS NEW YORK Columbia University Press Publishers Since 1893 New York Chichester, West Sussex Copyright © 2000 by Columbia University Press All rights reserved Library of Congress Cataloging-in-Publication Data Research techniques in animal ecology : controversies and consequences / Luigi Boitani and Todd K. Fuller, editors. p. cm. — (Methods and cases in conservation science) Includes bibliographical references (p. ). ISBN 0–231–11340–4 (cloth : alk. paper)—ISBN 0–231–11341–2 (paper : alk. paper) 1. Animal ecology—Research—Methodology. I. Boitani, Luigi. II. Fuller, T. K. III. Series. QH541.2.R47 2000 591.7′07′2—dc21 99–052230 ϱ Casebound editions of Columbia University Press books are printed on permanent and durable acid-free paper.
    [Show full text]
  • Contribution to the Knowledge of the Fauna of Bombyces, Sphinges And
    driemaandelijks tijdschrift van de VLAAMSE VERENIGING VOOR ENTOMOLOGIE Afgiftekantoor 2170 Merksem 1 ISSN 0771-5277 Periode: oktober – november – december 2002 Erkenningsnr. P209674 Redactie: Dr. J–P. Borie (Compiègne, France), Dr. L. De Bruyn (Antwerpen), T. C. Garrevoet (Antwerpen), B. Goater (Chandlers Ford, England), Dr. K. Maes (Gent), Dr. K. Martens (Brussel), H. van Oorschot (Amsterdam), D. van der Poorten (Antwerpen), W. O. De Prins (Antwerpen). Redactie-adres: W. O. De Prins, Nieuwe Donk 50, B-2100 Antwerpen (Belgium). e-mail: [email protected]. Jaargang 30, nummer 4 1 december 2002 Contribution to the knowledge of the fauna of Bombyces, Sphinges and Noctuidae of the Southern Ural Mountains, with description of a new Dichagyris (Lepidoptera: Lasiocampidae, Endromidae, Saturniidae, Sphingidae, Notodontidae, Noctuidae, Pantheidae, Lymantriidae, Nolidae, Arctiidae) Kari Nupponen & Michael Fibiger [In co-operation with Vladimir Olschwang, Timo Nupponen, Jari Junnilainen, Matti Ahola and Jari- Pekka Kaitila] Abstract. The list, comprising 624 species in the families Lasiocampidae, Endromidae, Saturniidae, Sphingidae, Notodontidae, Noctuidae, Pantheidae, Lymantriidae, Nolidae and Arctiidae from the Southern Ural Mountains is presented. The material was collected during 1996–2001 in 10 different expeditions. Dichagyris lux Fibiger & K. Nupponen sp. n. is described. 17 species are reported for the first time from Europe: Clostera albosigma (Fitch, 1855), Xylomoia retinax Mikkola, 1998, Ecbolemia misella (Püngeler, 1907), Pseudohadena stenoptera Boursin, 1970, Hadula nupponenorum Hacker & Fibiger, 2002, Saragossa uralica Hacker & Fibiger, 2002, Conisania arida (Lederer, 1855), Polia malchani (Draudt, 1934), Polia vespertilio (Draudt, 1934), Polia altaica (Lederer, 1853), Mythimna opaca (Staudinger, 1899), Chersotis stridula (Hampson, 1903), Xestia wockei (Möschler, 1862), Euxoa dsheiron Brandt, 1938, Agrotis murinoides Poole, 1989, Agrotis sp.
    [Show full text]
  • The Apparent Influence of Climatic Change on Recent Changes of Range by European Insects (Lepidoptera, Orthoptera)
    The apparent influence of climatic change on recent changes of range by European insects (Lepidoptera, Orthoptera) John F. Burton Abstract For several years I have been collecting data concerning changes in the ranges of European insects, especially Lepidoptera and Orthoptera. The vast majority of those species which have altered their ran- ges since 1850 have spread to the north, north-west or west (e.g. 96% of the Lepidoptera expanding their ranges). Of the smaller number of species where the range has contracted, the majority (e.g. 75% of the Lepidoptera) have retreated southwards, south-westwards or south-eastwards. I have attempted to correlate these range changes with the main climatic fluctuations from 1850 to the present. Throughout this long period of predominately warming climate in Europe, those insect spe- cies which have been expanding their ranges have done so in steadily increasing numbers, especially since 1975, thus coinciding with the marked increase in temperatures worldwide associated with the anthropogenic greenhouse effect. Key words: climate change, range change, Europe, insects, Lepidoptera, Orthoptera, greenhouse effect. Introduction and climatic back- Following the 500 years or so of the ‘little ice ground age’, which was at its coldest in the 17th century This paper is concerned with the apparent influ- and did not finally end until about 1850, we have ence of climate changes on changes in range by experienced a climatic amelioration which lasted European insects over the past century and parti- till about 1950, followed by another climatic cularly with current trends. However, it is neces- deterioration that caused some climatologists and sary to view such relatively recent events against others (Calder 1974) to predict the end of our the background of the climatic history of the interglacial and the onset of a new ‘ice age’ (gla- interglacial period within which we are living.
    [Show full text]
  • Nove 23 Vrste Sovica Podravine U Entomofauni Republike Hrvatske
    Dr. sc. Radovan KRANJČEV NOVE 23 VRSTE SOVICA PODRAVINE U ENTOMOFAUNI REPUBLIKE HRVATSKE UVOD ajstariji podaci o istraživanju faune sovica (Noctuidae, Lepidoptera) sjeverne Hrvatske potječu s kraja prošlog stoljeća (Jurinac, 1884., 1887.). Najkompletnija istraživanja sovica tijekom prve polovice 20. stoljeća izvršio je nadšumar Đ. Koča (1900., 1901., 1925.) za područje Slavonije i Hrvatske otkrivši 273 vrste. Kasnije suN u Hrvatskoj učestala istraživanja faune sovica, kako u kontinentalnom tako i u pri­ morskom području (Mladinov, 1968., 1974., 1975., 1977., 1978., Habeler, 1976., Kovačević, 1975., 1978., Lorković-Mladinov. 1971.). MATERIJAL I METODE Sustavna istraživanja makrolepidoptera na području sjeverne Hrvatske, tj. Gornje hrvatske Podravine (koprivničko-đurđevačka mikroregija) odvijala su se u razdoblju 1970.- 1985. (Kranjčev, 1985.). Istraživanjima je obuhvaćeno nizinsko područje s obje strane rijeke Drave, od sutoka Mure do visine Kloštra Podravskog, Bilogora (309 m) sa svoje sjeverne strane te sjeveroistočni ogranci Kalnika (200-300 m). Na tom području površine 800-900 km2 ustanovljeno je 837 vrsta makrolepidoptera. Istraživanjima su obuhvaćena i staništa Pijesaka, napose dijelovi kod Đurđevca i Kloštra Podravskog. Istraživanja su se odvijala praktički kroz sva godišnja razdoblja s mnogim izlascima na teren. Obuhvaćena su sva prirodna i doprirodna (više ili manje antropogena) staništa te svi oblici vegetacije na 17 glavnih lokalnosti te mnogo sekundarnih istraživačkih postaja. Posebna pozornost bila je okrenuta obradi ekološki specifičnih biotopa Pijesaka u Podravini, napose njihovim perifernim, zamočvarenim livadnim biotopima (bereki), te teže dostupnim močvarnim biotopima s dominantnom as. Scirpo-Phrag-mitum uz rijeku Dravu i njezine rukavce. Smanjeni učinak svjetla na ovim biotopima kompenziran je većom frekvencijom 2 6 1 PODRAVSKI ■ ZBORNIK 1999. Slika I.
    [Show full text]
  • Natur in Döbling Ergebnisse Zum Tag Der Artenvielfalt 2012 Natur in Döbling Natur
    NATUR IN DÖBLING ERGEBNISSE ZUM TAG DER ARTENVIELFALT 2012 NATUR IN DÖBLING NATUR Eine Initiative der Länder Niederösterreich und Wien 72 MIT UNTERSTÜTZUNG VON BUND, LAND UND EUROPÄISCHER UNION INHALT Vorworte 2 Ausgewählte Organismen-Gruppen Unglaubliche Vielfalt der Arten 4 Blütenpflanzen und Farne 25 Tausende Geschichten der Natur – Moose 28 Vielfalt vor der Haustüre 5 Pilze 29 Tag der Artenvielfalt 2012 in Wien – Döbling 6 Flechten 30 Tag der Artenvielfalt 2012 – Unsere ExpertInnen 7 Fledermäuse 31 Lebensräume Vögel 32 Wälder 9 Amphibien und Reptilien 33 Wiesen und Trockenrasen 13 Schnecken 34 Weingärten 16 Insekten 36 Gewässer 19 Schmetterlinge 37 Siedlungsgebiet und Gärten 22 Hautflügler 40 Was kann ich für die Artenvielfalt tun? 23 Käfer 42 Wanzen 44 Zikaden 45 Weberknechte 46 Untersuchungs-Gebiet 47 Artenliste 48 Buchtipps & Webtipps 63 Impressum 64 1 „NATUR IST IN. IN WIen.“ Wien zählt mit über 51 Prozent Grünfläche zu arten gibt es in Österreich. 28 dieser Arten kommen auch in den „grünsten“ Millionenstädten der Welt. Wien vor wie z. B. Gelbbauchunke und Smaragdeidechse. Das ist kein Zufall, sondern das Ergebnis kon- In Wien leben heute mehr als 120 Brutvogel-Arten und sequenter Grünraumpolitik der Stadt. Wir wer- über 100 verschiedene Tagfalter. Über 2.400 verschiedenen den mit gezielten Maßnahmen den Grünraum Pflanzenarten bietet die Stadt Lebensraum. weiter ausbauen und auch für die nächsten Ge- nerationen schützen. Artenschutz bedeutet vor allem, dass wir den Lebensraum für Tiere und Pflanzen schützen müssen. Dazu haben wir Wien nimmt mit einer Fläche von 415 km2 nur in Wien hervorragende gesetzliche Instrumente. Wir wol- rund ein halbes Prozent der Gesamtfläche Ös- len aber auch die Herzen der Menschen erreichen und terreichs ein.
    [Show full text]
  • The Lepidoptera of Bucharest and Its Surroundings (Romania)
    Travaux du Muséum National d’Histoire Naturelle © 30 Décembre Vol. LIV (2) pp. 461–512 «Grigore Antipa» 2011 DOI: 10.2478/v10191-011-0028-9 THE LEPIDOPTERA OF BUCHAREST AND ITS SURROUNDINGS (ROMANIA) LEVENTE SZÉKELY Abstract. This study presents a synthesis of the current knowledge regarding the Lepidoptera fauna of Bucharest and the surrounding areas within a distance up to 50 kilometers around the Romanian capital. Data about the fauna composition are presented: the results of the research work beginning with the end of the 19th century, as well the results of the research work carried out in the last 15 years. The research initiated and done by the author himself, led to the identification of 180 species which were unknown in the past. Even if the natural habitats from this region have undergone through radical changes in the 20th century, the area still preserves a quite rich and interesting Lepidoptera fauna. The forests provide shelter to rich populations of the hawk moth Dolbina elegans A. Bang-Haas, 1912, one of the rarest Sphingidae in Europe, and some other species with high faunistical and zoogeographical value as: Noctua haywardi (Tams, 1926) (it is new record for the Romanian fauna from this area), Catocala dilecta (Hübner, 1808), Tarachidia candefacta (Hübner, [1831]), Chrysodeixis chalcites (Esper, [1789]), Aedia leucomelas (Linnaeus, 1758), and Hecatera cappa (Hübner, [1809]). We also present and discuss the current status of the protected Lepidoptera species from the surroundings of the Romanian capital for the first time. Résumé. Ce travail représente une synthèse des connaissances actuelles concernant la faune de lépidoptères de Bucarest et de ses zones limitrophes sur un rayon de 50 km autour de la capitale de la Roumanie.
    [Show full text]
  • Number 94: 1-23 ISSN 1026-051X November 2000
    Number 94: 1-23 ISSN 1026-051X November 2000 A CHECK-LIST OF NOCTUIDAE (LEPIDOPTERA) OF THE RUSSIAN PART OF THE WEST SIBERIAN PLAIN G. S. Zolotarenko and V. V. Dubatolov Siberian Zoological Museum, Institute of Animal Systematics and Ecology, Frunze street, 11, Novosibirsk, 630091, Russia A check-list of 481 noctuid species from the Russian part of the West Siberian plain is given, with distribution data for of each species throughout administrative provinces and landscape zones. The examined material is given for the new records. A list of doubtful identifications and records is given. KEY WORDS: Noctuidae, West Siberia, check-list, fauna. Г. С. Золотаренко, В. В. Дубатолов. Список совок (Lepidoptera, Noctuidae) pоссийской части Западно-Сибирской равнины // Дальневосточный энтомолог. 2000. N 94. С. 1-23. Приводится список 481 вида совок российской части Западно-Сибирской равнины с указанием распространени каждого вида по административным областям и географическим поясам. Для новых находок приводится материал. Дан список видов, ошибочно или сомнительно указанных для региона. Сибирский зоологический музей Института систематики и экологии животных, Сибирское отделение Российской Академии наук, ул. Фрунзе, 11, Новосибирск 91, 630091, Россия. INTRODUCTION The Russian part of the West Siberian plain includes the main part of the Tyumenskaya oblast’ (without the mountain territories), the entire Kurganskaya 1 oblast', Omskaya oblast', Tomskaya oblast', Novosibirskaya oblast' and the main part of Altaiskii krai. The border between the Altai mountains and piedmont plain of the Altai, which is included in the West Siberian plain, is assumed to be the 500 m above sea level, thus, Krasnoshchekovo, Gornyak and Zmeinogorsk are located on the West Siberian plain.
    [Show full text]
  • RECENT LITERATURE on LEPIDOPTERA (Under the Supervision of PETER F
    1955 The Lepidopterists' News 83 RECENT LITERATURE ON LEPIDOPTERA (Under the supervision of PETER F. BELLINGER) Under this heading are included abstracts of papers and books of interest to lepidop­ terists. The world's literature is searched systematically, and it is intended that every work on Lepidoptera published after 1946 will be noticed here; omissions of papers more than 3 or 4 years old should be called to Dr. BELLINGER'S attention. New genera and higher categories are shown in CAPITALS, with types in parentheses; new species and subspecies are noted, with type localities if given in print. Larval foodplants are usually listed. Critical comments by abstractors may be made. Papers of only local interest and papers from The Lepidopterists' News are listed without abstract. Readers, particularly outside of North America, interested in assisting with this very large task, are invited to write Dr. BELLINGER (University College of the West Indies, Mona, St. Andrew, Jamaica, B.W.I.). Abstractors' initials are as follows: [P.B.] - P. F. BELLIN­ GER; [A.D.] - A. DIAKONOFF; [W.H.] - W. HACKMAN; [E.M.] - E. G. MUNROE; [N.O.] - N. S. OBRAZTSOV; [CR.] - C 1. REMINGTON; [J.T.] - J. W. TILDEN; [P.V.] - P. E. 1. VIETTE. A. GENERAL Bergmann, A., Die Grossschmetteriinge Mitteldeutschlands. Vol.4: Eulen. Part I: 580 pp., 47 pis., 171 figs. Part 2: 480 pp., 37 pis., 132 figs. Jena: Urania-Verlag. 1954. [Nor seen]. Brandt, Herbert, Schmetterlinge. Erster Teil (Winters Naturwissenschaftliche Taschen­ bucher, vol.20). 176 pp., 64 pis., 55 figs. Heidelberg: Carl Winter, Universitat­ sverlag. 1953. [Not seen]. Brues, Charles T., A.
    [Show full text]
  • Bioloģiskā Daudzveidība Gaujas Nacionālajā Parkā
    BIOLOĢISKĀ DAUDZVEIDĪBA GAUJAS NACIONĀLAJĀ PARKĀ Biodiversity in Gauja national Park AUTORI / AUTHORS Austra Āboliņa, Jānis Birzaks, Ilze Čakare, Andris Čeirāns, Inita Dāniele, Lelde Eņģele, Edīte Juceviča, Mārtiņš Kalniņš, Aina Karpa, Viesturs Ķerus, Rudīte Limbēna, Diāna Meiere, Ansis Opmanis, Māra Pakalne, Digna Pilāte, Valdis Pilāts, Alfons Piterāns, Arkādijs Poppels, Edmunds Račinskis, Mudīte Rudzīte, Solvita Rūsiņa, Ineta Salmane, Liene Salmiņa, Nikolajs Savenkovs, Dmitrijs Teļnovs, Andris Urtāns sastādījis / Compiled by Valdis Pilāts Gaujas nacionālā parka administrācija / Gauja National Park Administration Sigulda, 2007 Finansējis / Funded by Latvijas vides aizsardzības fonds / Latvian Environmental Protection Fund b i o l o Ģ i s K ā d a u d ZV e i d ī b a G a u j a s n a C i o n ā l a j ā p a RK ā IeteIcamaIs cItēšanas veIds Pilāts V. (red.) 2007. Bioloģiskā daudzveidība Gaujas nacionālajā parkā. Sigulda, Gaujas nacionālā parka administrācija. Recommended cItatIon Pilāts V. (ed.) 2007. Biodiversity in Gauja National Park. Sigulda, Gauja National Park Administration. nodaļu autoRI / LIst of contRIbutoRs Austra Āboliņa, Latvijas Valsts Mežzinātnes institūts “Silava”, [email protected] Jānis Birzaks, Latvijas Zivju resursu aģentūra, [email protected] Ilze Čakare, Gaujas NP administrācija, [email protected] Andris Čeirāns, Latvijas Universitātes Bioloģijas fakultāte, [email protected] Inita Dāniele, Latvijas Dabas muzejs, [email protected] Lelde Eņģele, Latvijas Dabas fonds, [email protected] Edīte Juceviča,
    [Show full text]
  • Moths Caught in Pheromone Traps for Southern Armyworm (Spodoptera Eridania Cr.), Fall Armyworm (S
    Acta Zoologica Lituanica, 2003, Volumen 13, Numerus 4 411 ISSN 1648-6919 MOTHS CAUGHT IN PHEROMONE TRAPS FOR SOUTHERN ARMYWORM (SPODOPTERA ERIDANIA CR.), FALL ARMYWORM (S. FRUGIPERDA SM.), AND EGYPTIAN COTTON LEAFWORM (S. LITTORALIS BSD.) (NOCTUIDAE, LEPIDOPTERA) DURING 19992001 IN LITHUANIA Henrikas OSTRAUSKAS Lithuanian State Plant Protection Service, Pelesos 85, 2014 Vilnius, Lithuania. E-mail: [email protected] Abstract. Quarantine species were not caught in pheromone traps in Lithuania: Spodoptera eridania in 1999, S. frugiperda in 2000, and S. littoralis in 2001. Moths of 18 species and five families were caught in pheromone traps for Spodoptera eridania, of 29 and 11 families in traps for S. frugiperda, and of 28 species and nine families in traps for S. littoralis. During the investigation some rare for Lithuania species (Anarsia lineatella, Argyresthia sorbiella, Ochsenheimeria vacculella, Cydia lunulana, Myelois circumvoluta, Pristerognatha fuligana, Mesapamea didyma, Opigena polygona, Allophyes oxyacanthae, and Xanthia gilvago) were trapped and their new distribution localities detected. Moths caught in pheromone traps most frequently were described. Key words: quarantine species, southern armyworm, fall armyworm, Egyptian cotton leafworm, dis- tribution INTRODUCTION Lithuanian State Plant Protection Service in the fields and greenhouses 0.51 m above the ground, at the level Southern armyworm (Spodoptera eridania), fall army- of cultivated plants, and checked from July to August. worm (S. frugiperda), and Egyptian cotton leafworm Traps for southern armyworm were set in 33 localities of (S. littoralis) are included in the European (CAB 1997) 22 administrative districts in the fields with such crops and Lithuanian (MoA 2000) quarantine pest lists. These as potato, stock beet, sugar beet, haricot, bean, pea, maize, species have not been recorded in Lithuania (Kazlauskas and rape.
    [Show full text]
  • From Romanian Dobrogea (South-East Romania) Levente SZÉKELY*
    Travaux du Muséum National d’Histoire Naturelle «Grigore Antipa» Vol. 59 (2) pp. 195–230 DOI: 10.1515/travmu-2016-0023 Research paper New and Rare Macrolepidoptera (Insecta) from Romanian Dobrogea (South-East Romania) Levente SZÉKELY* George Moroianu Blvd. 297, 505600 Săcele, Brașov, Romania *corresponding author, e-mail: [email protected] Received: February 24, 2016; Accepted: November 14, 2016; Available online: December 13, 2016; Printed: December 30, 2016 Abstract. This study represents a synthesis of recent faunistical results (2012–2015), regarding the Macrolepidoptera of Dobrogea (south-eastern Romania) (Fig. 1A). Records of species of great faunistical and zoogeographical importance for the Romanian fauna are included. Eublemma porphyrina (Freyer, 1844) is reported for the first time in the Romanian fauna. The presence of several species known in the country based exclusively on very old records is confirmed (e.g.Dryobotodes carbonis (F. Wagner, 1831), Eremodrina pertinax (Staudinger, 1879), Zekelita antiqualis (Hübner, [1809])). Certain rare species with few records are also presented, such as Catopta thrips (Hübner, 1818), Sphingonaepiopsis gorgoniades (Hübner, 1819), Grammodes bifasciata (Petagna, 1787), Clytie syriaca (Bugnion, 1837), Symira dentinosa Freyer, 1839, Chazaria incarnata (Freyer, 1838), Protarchanara brevilinea (Fenn, 1864), Polymixis rufocincta (Geyer, [1828]), Gortyna cervago Eversmann, 1844, Dichagyris melanura (Kollar, 1846), Polyommatus (Agrodiaetus) admetus (Esper, 1783), Libythea celtis (Laicharting in Fuessly, 1782), Kirinia roxelana (Cramer, 1777), etc. Several Macrolepidoptera species recorded for the first time in Dobrogea are also included, eg: Hyloicus pinastri (Linnaeus, 1758), Cyclophora quercimontaria (Bastelberger, 1897), Perconia strigillaria (Hübner, 1787), Dryobotodes carbonis (F. Wagner, 1831), Meganephria bimaculosa (Linnaeus, 1767), Cerastis leucographa ([Denis & Schiffermüller], 1775), Noctua janthe (Borkhausen, 1792).
    [Show full text]