Kovakuoriais- ja perhosselvityksiä Vantaalla vuonna 2004: Mätäoja- Vaskivuori, Pitkäkoski ja Vehkalanmäki Espoo 2005 Kovakuoriais‐ ja perhosselvityksiä Vantaalla vuonna 2004 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3 1. Johdanto 4 2. Kohteet 4 2.1. Mätäoja ja Vaskivuori 4 2.2. Pitkäkoski 4 2.3. Vehkalanmäki 5 3. Tulokset 7 3.1. Kovakuoriaiset 7 3.1.1. Mätäoja-Vaskivuori 8 3.1.2. Pitkäkoski 9 3.1.3. Vehkalanmäki 9 3.2. Perhoset 10 3.2.1. Mätäoja-Vaskivuori 10 3.2.2. Pitkäkoski 10 3.2.3. Vehkalanmäki 11 3.2.3.1. Esiselvitys 11 3.2.3.2. Malikaapuyökkönen 11 3.2.3.3. Viheryökkönen 11 3.2.3.4. Ruttojuuriyökkönen 13 3.2.3.5. Ahdepikkumittari 13 4. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset 13 4.1. Kohteiden merkitys kovakuoriaislajistolle 13 4.1.1. Mätäoja-Vaskivuori 13 4.1.2. Pitkäkoski 14 4.1.3. Vehkalanmäki 15 4.2. Kohteiden merkitys perhoslajistolle 16 4.2.1. Mätäoja-Vaskivuori 16 4.2.2. Pitkäkoski 16 4.2.3. Vehkalanmäki 16 4.3. Pitkäkosken hoito 17 4.4. Mätäoja-Vaskivuoren alueen hoito 17 4.5. Vehkalanmäen hoito 18 5. Kirjallisuus 18 Liite 1. Menetelmät kovakuoriaisselvityksissä 24 Liite 2. Havaitut uhanalaiset, silmälläpidettävät ja muut huomionarvoiset kovakuoriaislajit 28 Liite 3. Menetelmät perhosten esiselvityksissä ja Vehkalanmäen perhosselvityksessä 46 Liite 4. Havainnot uhanalaisista, silmälläpidettävistä ja puutteellisesti Kovakuoriais‐ ja perhosselvityksiä Vantaalla vuonna 2004 2 tunnetuista perhoslajeista Vehkalanmäellä 49 Liite 5. Vehkalanmäeltä havaittujen uhanalaisten, silmälläpidettävien ja puutteellisesti tunnettujen perhoslajien esittelyt 54 Liite 6. Perhosten esiselvitysten tulokset 56 Liite 7. Lehtohabitaattien (Mätäoja, Pitkäkoski) esiselvitykseen sisältyneet kasvilajit 66 Liite 8. Paahdehabitaattien (Vehkalanmäki) esiselvitykseen sisältyneet kasvilajit 67 Liite 9. Esiselvityksen perusteella kohteissa mahdollisesti elävät uhanalaiset ja silmälläpidettävät perhoslajit sekä lajikuvaukset 68 Kannen kuva: Pitkäkosken kuviolla 6 oli joitakin luontaisesti syntyneitä melko valoisia aukkoja, jotka ovat tärkeitä useille alueen huomionarvoisille kovakuoriaisille ja perhosille. Kuvat © Faunatica Oy; kuva 26 © Petri Martikainen Karttakuvat © Vantaan kaupunki Kirjoittajat: Marko Nieminen, Kari Nupponen, Pekka Robert Sundell (Faunatica Oy) ja Pertti Rassi (kovakuoriaiset). Kiitokset: Jaakko Vähämäki ja Jukka Luokkala (Vantaan kaupunki); Ilpo Mannerkoski (kovakuoriaisselvitys); Karl-Erik Lundsten (perhosselvitys); Essi Lind (kovakuoriaispyydysten koenta); Kimmo Silvonen (toukkien määrityksen varmentaminen); Tero Koskinen, Tomi Salin, Pasi Sihvonen ja Jaakko Vähämäki (viheryökköshavaintoja); Jyrki Muona (kovakuoriaisyksilön määritys). Kovakuoriais‐ ja perhosselvityksiä Vantaalla vuonna 2004 3 Tiivistelmä Vantaalla selvitettiin Mätäoja-Vaskivuoren, Pitkäkosken ja Vehkalanmäen alueiden luontoarvoja kovakuoriais- ja perhoslajiston perusteella vuonna 2004. Työn tilaajana oli Vantaan kaupungin ympäristötoimisto ja toteuttajana Faunatica Oy. Kaikissa kohteissa selvitettiin kovakuoriaislajistoa runkoikkuna- ja/tai kuoppapyydyksillä sekä aktiivihavainnoinnilla. Lisäksi kohteissa tehtiin uhanalaisten ja pääkaupunkiseudulla huomionarvoisten perhoslajien esiselvitys, jossa paikallistettiin näiden lajien esiintymisen kannalta merkittävimmät osa-alueet sekä sopivat ravintokasvit ja elinympäristöt. Vehkalanmäellä selvitettiin myös neljän alueelta aiemmin tavatun perhoslajin esiintyminen. Raportti sisältää: • kuvauksen tutkimusmenetelmistä ja havainnoinnista • listat ja kuvaukset suojelun kannalta arvokkaimmista havaituista kovakuoriaislajeista • kuvauksen havaitun kovakuoriaislajiston yleis- ja erityispiirteistä • kuvauksen uhanalaisista ja silmälläpidettävistä perhoslajeista, joilla on kohteissa elinmahdollisuuksia • kuvauksen Vehkalanmäellä havaituista uhanalaisista ja silmälläpidettävistä perhoslajeista • kuvauksen kohteiden merkityksestä kovakuoriais- ja perhoslajistolle • arviot Mätäoja-Vaskivuoren alueen, Pitkäkosken ja Vehkalanmäen hoitotarpeista. Selvitysalueiden kovakuoriaislajisto on monipuolista ja sisältää merkittäviä lajeja. Mätäoja- Vaskivuorelta löytyi yksi hävinneeksi luokiteltu kovakuoriaislaji (haapasepikkä) ja 23 muuta huomionarvoista lajia; Pitkäkoskelta yksi uhanalainen, kolme silmälläpidettävää ja 23 muuta huomionarvoista lajia; Vehkalanmäeltä kaksi uhanalaista (keisarilyhytsiipi ja lehtipuupääkkö), kaksi silmälläpidettävää ja 31 muuta huomionarvoista lajia. Haapasepikän, keisarilyhytsiiven ja lehtipuupääkön esiintymät ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Esiselvityksen perusteella Mätäoja-Vaskivuorella voisi elää kaksi vaarantunutta ja viisi silmälläpidettävää perhoslajia; Pitkäkoskella yksi vaarantunut ja viisi silmälläpidettävää lajia; Vehkalanmäellä kaksi vaarantunutta ja kuusi silmälläpidettävää lajia. Vehkalanmäellä on havaittu seitsemän uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi luokiteltua perhoslajia, joista kuudella on siellä pysyvä populaatio. Viheryökkösen esiintymä on valtakunnallisesti merkittävä. Mätäojan ja Pitkäkosken tärkeimpiä hoitotarpeita ovat kuusettumisen estäminen ja alueiden pitäminen osittain valoisina. Vaskivuoressa lahojen kuusien määrä on oleellista. Vehkalanmäki kannattaisi säilyttää nykyisellään ja siellä pitäisi saada säilymään myös kasvittomia tai niukkakasvustoisia alueita. Kohteille olisi suotavaa laatia hoito- ja käyttösuunnitelmat. Kovakuoriais‐ ja perhosselvityksiä Vantaalla vuonna 2004 4 1. Johdanto Vantaalla selvitettiin kolmen kohteen (Mätäoja-Vaskivuori, Pitkäkoski ja Vehkalanmäki) luontoarvoja kovakuoriais- ja perhoslajiston avulla vuonna 2004. Kohteissa tehtiin kovakuoriaisselvityksiä sekä uhanalaisten ja pääkaupunkiseudulla huomionarvoisten perhoslajien esiselvityksiä. Lisäksi Vehkalanmäellä tehtiin selvitys neljän alueelta aiemmin tavatun perhoslajin esiintymisestä. Kohteet esitellään jaksossa 2 ja menetelmien yksityiskohdat liitteissä 1 & 3. Selvitysten ja esiselvitysten tilaajana oli Vantaan kaupungin ympäristötoimisto ja toteuttajana Faunatica Oy. Raportti sisältää listat ja lyhyet kuvaukset suojelun kannalta arvokkaimmista havaituista kovakuoriaislajeista sekä kuvauksen lajiston yleis- ja erityispiirteistä. Raportissa kuvataan myös kohteiden merkitys perhoslajistolle ja listataan uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit, joilla on kohteissa elinmahdollisuuksia. Lisäksi esitämme arviot Mätäoja-Vaskivuoren alueen, Pitkäkosken ja Vehkalanmäen hoitotarpeista. Raportti sisältää myös yksityiskohtaisen kuvauksen tutkimusmenetelmistä ja havainnoinnista. 2. Kohteet Tässä luvussa esitellään selvityskohteiden sijainnit ja kussakin kohteessa tehdyt selvitykset yleisesti. Menetelmät kuvataan tarkasti liitteissä 1 & 3. 2.1. Mätäoja ja Vaskivuori Selvitysalueena oli Mätäojan kosteikko Helsingin rajalta Hämeenlinnanväylälle sekä Vaskivuoren metsäalue, yhteensä n. 40 ha (kuva 2). Selvitysalue rajoittuu ympäröivään asutukseen ja peltoihin. Kohteessa selvitettiin maassa liikkuvaa kovakuoriaislajistoa kuoppapyydyksillä sekä uhanalaista ja silmälläpidettävää lahopuilla elävää kovakuoriaislajistoa ikkunapyydyksillä ja aktiivihavainnoinnilla. Lisäksi tehtiin uhanalaisten ja huomionarvoisten perhoslajien esiselvitys. Esiselvityksen kuvaus on esitetty liitteessä 3. 2.2. Pitkäkoski Selvitysalueena oli Pitkäkosken luonnonsuojelualue sekä siihen suunniteltu laajennusosa, joka jatkuu suojelualueelta länteen peltoihin asti, yhteensä n. 20 ha (kuva 1). Kohteessa selvitettiin maassa liikkuvaa kovakuoriaislajistoa kuoppapyydyksillä sekä uhanalaista ja silmälläpidettävää lahopuilla elävää kovakuoriaislajistoa ikkunapyydyksillä ja aktiivihavainnoinnilla. Lisäksi tehtiin uhanalaisten ja huomionarvoisten perhoslajien esiselvitys. Kovakuoriais‐ ja perhosselvityksiä Vantaalla vuonna 2004 5 2.3. Vehkalanmäki Selvitysalueena oli Vehkalan täyttömäki ja sen länsipuolella oleva kosteikko- ja niittyalue, yhteensä n. 35 ha (kuva 3). Selvitysalueen länsirajana on Petikon teollisuusalue ja metsä, muualla rajan muodostavat ympäröivät metsät ja pellot. Kohteessa selvitettiin maassa liikkuvaa kovakuoriaislajistoa kuoppapyydyksillä sekä uhanalaista ja silmälläpidettävää kovakuoriaislajistoa aktiivihavainnoinnilla. Kohteessa tehtiin myös uhanalaisten ja huomionarvoisten perhoslajien esiselvitys. Lisäksi selvitettiin alueelta aiemmin havaittujen kahden uhanalaisen, yhden silmälläpidettävän ja yhden harvinaisen perhoslajin mahdollisen esiintymisen laajuus ja arvioitiin niiden runsaus. Kuva 1. Pitkäkosken selvitysalueen rajaus (keltaiset viivat), esiselvityskuvioiden rajaukset (kuviot 4-7; erotettu mustalla katkoviivalla) sekä kuoppapyydyslinjojen (E & F) ja runkoikkunapyydysten (10-14) sijainnit. Kovakuoriais‐ ja perhosselvityksiä Vantaalla vuonna 2004 6 Kuva 2. Mätäojan-Vaskivuoren selvitysalueen rajaus (keltaiset viivat), esiselvityskuvioiden rajaukset (kuviot 1-3) sekä kuoppapyydyslinjojen (C & D) ja runkoikkunapyydysten (1-7) sijainnit. Kovakuoriais‐ ja perhosselvityksiä Vantaalla vuonna 2004 7 Kuva 3. Vehkalanmäen selvitysalueen rajaus (keltainen viiva), esiselvityskuvioiden rajaukset (kuviot 8-14; erotettu mustilla katkoviivoilla) sekä kuoppapyydyslinjojen (A & B) sijainnit. 3. Tulokset 3.1. Kovakuoriaiset Kovakuoriaisia määritettiin pyydysaineistoista 26.431 yksilöä ja aktiivihavainnoinnin yhteydessä ilmeisesti joitain tuhansia yksilöitä. Määritettyjen kovakuoriaisten määrä oli siis yhteensä lähes 30.000 yksilöä. Näistä noin 1800 yksilöä preparoitiin tarkempaa määrittämistä varten. Uhanalaisista, silmälläpidettävistä ja muista huomionarvoisista lajeista on koottu havaintotiedot ja lajikuvaukset liitteeseen 2. Kovakuoriais‐