Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä

Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) ja alustava yleissuunnittelu Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Espoo

Helsinki

Vantaa Hankkeesta vastaa Uudenmaan tiepiiri

Opastinsilta 12 A, PL 70, 00521 Helsinki, puhelinvaihde 0204 22 151

Yhteyshenkilöt Uudenmaan tiepiirissä: dipl.ins. Ari Puhakka, ari.puhakka@tiehallinto.fi , puh. 0204 22 2930 ympäristövastaava Arto Kärkkäinen, arto.karkkainen@tiehallinto.fi , puh 0204 22 2938

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteysviranomainen on Uudenmaan ympäristökeskus

Asemapäällikönkatu 14, PL 36, 00521 Helsinki, puhelinvaihde 148 881

Yhteyshenkilö Uudenmaan ympäristökeskuksessa Ylitarkastaja Jorma Jantunen, jorma.jantunen@vyh.fi , puh. 1488 8561 Ylitarkastaja Jukka Peura, jukka.peura@vyh.fi , puh. 1488 8341

Arviointiohjelma on nähtävillä 1.10.-29.11.2001 seuraavissa paikoissa:

Tiehallinnon palvelupiste Itä-Pasila, Opastinsilta 12 A, 2. kerros Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, Kirkkojärventie 6 B Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Kansakoulukatu 3 Vantaan kaupunki, Maankäyttötoimen asiakaspalvelu, Kielotie 28 Leppävaaran kirjasto, (Espoon pääkirjasto), Vanha maantie 11 Myyrmäen yhteispalvelupiste, Kilterinraitti 6 Myyrmäen kirjasto, Kilterinraitti 6 Malminkartanon kirjasto, Puustellintie 6 Projektin internetsivulla

Muistutukset ja huomautukset tästä arviointiselostuksesta osoitetaan kirjallisesti yhteysviranomaiselle nähtävilläoloaikana.

Projektilla on internetsivut osoitteessa www.tiehallinto.fi /keha2 ISBN 951-726-810-6 TIEH 1000037-01 Lisätietoja antavat myös :

Maa ja Vesi Oy SCC Viatek Oy, Timo Huhtinen tai Sakari Grönlund Pekka Kuorikoski Pohjakartat (maastotietokanta) timo.huhtinen@poyry.fi pekka.kuorikoski@viatek.fi puhelinvaihde 682 661 puhelinvaihde 43 011 © Maanmittauslaitos lupa nro 24/KASU/01

2 Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 Esipuhe

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja yleissuun- Transplan Oy:n sekä Maa ja Vesi Oy:n muodostama nittelussa tarkastellaan Kehä II:n jatkeen vaihtoehtoja ja konsulttiyhteenliittymä. arvioidaan niiden ympäristövaikutukset. Samalla tutkitaan Työtä ohjaa hankeryhmä, jossa on edustajia kaupun- mahdollisuudet lieventää tai torjua haitallisia ympäristö- geista, Uudenmaan ympäristökeskuksesta, Uudenmaan vaikutuksia mm. meluestein, tunneliratkaisuin ja sovit- liitosta ja YTV:stä sekä Uudenmaan tiepiiristä. Suunnit- tamalla tie maisemaan. Ympäristövaikutusten arviointi- teluorganisaatio on esitetty luvussa 2 ja suunnitteluun ohjelma on hankkeesta vastaavan Uudenmaan tiepiirin osallistuvat henkilöt liitteessä 2. suunnitelma siitä, mitä vaihtoehtoja tutkitaan ja kuinka ympäristövaikutukset arvioidaan. Samalla tiepiiri esittää tavat, joilla arvioinnista tiedotetaan ja miten voi osallis- tua. Kehä II Länsiväylän ja Turuntien välillä avattiin liiken- teelle syksyllä 2000. Kehä II:n jatkeen rakentamisesta Turuntieltä koilliseen ei kuitenkaan ole tehty päätöksiä. Tien sijainnista ja tarpeesta vallitsee osin ristiriitaisiakin käsityksiä. Arvioinnin aikana esitetään hankkeen perus- telut, tutkitaan tarve ja selvitetään toteuttamiskelpoisuu- den ehdot. Tarkoituksena on, että nyt esitettävän arvioin- tiohjelman mukaisesti tehtyjen selvitysten ja arviointien perusteella vaihtoehtojen vaikutukset ja erot tulevat niin selvästi esille, että jokin vaihtoehdoista voidaan valita jat- kosuunnittelun pohjaksi. Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä on YTV:n laatimassa Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuun- nitelman (PLJ 1998) toimenpideohjelmassa sijoitettu koriin II eli 2005-2010 aloitettavaksi hankkeeksi. Kehä II:n jatkeen suunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi on tullut ajankohtaiseksi myös siksi, että Uudenmaan liitto valmistelee Uudenmaan maakuntakaavaa, jonka tekemiseen liittyy hankkeen tarpeen ja toteuttamiskelpoi- suuden selvittäminen alueidenkäytön näkökulmasta. Suunnittelu ja arviointi tehdään Tiehallinnon, Espoon kaupungin, Helsingin kaupungin ja Vantaan kaupungin tilauksesta. Hankkeesta vastaavana on Uudenmaan tie- piiri. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteysvi- ranomaisena on Uudenmaan ympäristökeskus. Suunnittelua ja arviointia tekee SCC Viatek Oy:n, JP- Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 3 4 Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 SISÄLLYSLUETTELO

TIIVISTELMÄ ...... 6 5 ARVIOINNIN RAJAUS...... 28 5.1 YVAssa arvioitavat asiat...... 28 SAMMANDRAG ...... 8 5.2 Vaikutusalue...... 28

1 HANKE...... 10 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT...... 31 1.1 Hanke...... 10 6.1 Ympäristövaikutukset ...... 31 1.2 Hankkeen tavoitteet...... 10 6.2 Liikenteelliset vaikutukset...... 36 1.3 Hankkeen taustaa ja sen liittyminen aikaisempiin suunnitelmiin...... 10 6.3 Yhteiskuntatalous...... 36 1.4 Hankkeen liittyminen alueidenkäytön suunnitteluun ...... 12 7 JATKOSUUNNITTELU, LUVAT JA PÄÄTÖKSET...... 37 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY (YVA) 7.1 Jatkosuunnittelu ja arvio toteuttamiseen kuluvasta ajasta ...... 37 JA OSALLISTUMINEN...... 14 7.2 Tarvittavat luvat ja päätökset...... 37 2.1 YVA-menettelyn lähtökohdat...... 14 2.2 Menettely...... 14 8 HAITTOJEN LIEVENTÄMINEN...... 38 2.3 YVA-menettelyn osapuolet...... 14 2.4 Aikataulu ...... 15 9 EPÄVARMUUSTEKIJÄT...... 38 2.5 Yhteysviranomaisen järjestämä kuuleminen...... 15 2.6 Esittelytilaisuudet ...... 15 10 SEURANTAOHJELMA...... 38 2.7 Internet-sivut ...... 15 2.8 Lehdistötiedotteet...... 15 11 LÄHDELUETTELO...... 39 2.9 Ryhmähaastattelut ja lomakekysely...... 15 12 LIITTEET...... 40

3 SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN KEHITYS ...... 16 3.1 Väestö, muuttoliike ja maankäyttö ...... 16 3.2 Liikenne ...... 16

4 VAIHTOEHDOT...... 18 4.1 Vaihtoehtojen muodostamisen perusteet ...... 18 4.2 Arvioitavat vaihtoehdot...... 18 4.3 Kaikkia vaihtoehtoja koskevat parannukset ...... 18 4.4 Vaihtoehtojen vertailu...... 26 4.5 Aiemmin tutkitut vaihtoehdot ...... 26 4.6 Ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa laadittaessa tehty vaihtoehtojen karsinta ...... 27

Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 5 Tiivistelmä

Hanke ja sen tavoitteet

Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) koskee Kehä II:n jatketta Turuntien (Mt 110) ja Hämeenlinnan- väylän (Vt 3) välillä . Tutkittavaksi ja arvioitavaksi esite- tään seuraavat vaihtoehdot:

- Kehä II:n jatketta ei rakenneta - Kehä II:n jatkeen rakentaminen Turuntieltä Hämeen- linnanväylälle (2 + 2 kaistaa) - Kehä II:n jatkeen rakentaminen Turuntieltä Kehä III:lle (2 + 2 kaistaa)

YVA tehdään samanaikaisesti alustavan yleissuunnitte- lun kanssa. Varsinainen yleissuunnitelma laaditaan myö- hemmin yhdestä vaihtoehdosta.

Suunnittelun tavoitteena on

- täydentää seudun päätieverkkoa ja parantaa pääkau- punkiseudun aluekeskusten saavutettavuutta, Kuva 0/1. Kaaviokuva vaihtoehdosta Kehä II:n jatketta Kuva 0/2. Kaaviokuva vaihtoehdosta Kehä II Turuntieltä - tukea seudun suunnitellun aluerakenteen kehitystä, ei rakenneta (0+). Sivulla 20 on tarkempi kartta vaihto- Hämeenlinnanväylälle (H). Sivulla 22 on tarkempi kartta - vähentää katuverkon läpiajoliikennettä ja parantaa ehdosta. vaihtoehdosta. siten asuinalueiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä - turvata pääkaupunkiseudulla voimakkaasti lisäänty- suuntautuvan linjauksen suunnittelun jatkamista. Tielai- Vuonna 2000 Tielaitos ja kaupungit laativat yhteisen vän kehämäisen liikenteen sujuvuus. tos ei kuitenkaan ristiriitaisten lausuntojen vuoksi tehnyt maankäyttöselvityksen Lintuvaaran ja Myyrmäen väli- hankkeesta päätöstä. sestä maankäytöstä ja Kehä II:n jatkeen sovittamisesta Hankkeen taustaa ja liittyminen Ympäristöministeriö poisti taajamia ja liikenneväyliä olemassa olevaan ja suunniteluun maankäyttöön. Selvi- alueidenkäytön suunnitteluun koskevaa seutukaavaa vahvistaessaan Kehä II:n jat- tyksestä ei ole tehty päätöksiä. keen varauksen sillä perusteella, että varaus on ristirii- Kehä II:n jatkeen suunnittelua on sovitettu yhteen Kehä II:n eteläosa Länsiväylän ja Turuntien välillä avat- dassa seutukaavassa osoitettujen seudullisten virkistys- Uudenmaan maakuntakaavan laatimisen aikataulun tiin liikenteelle syksyllä 2000. Länsiväylän ja Turunväy- ja ulkoilualuevarausten kanssa eikä väylän tarvetta ja kanssa. Tarkoituksena on, että tämän ympäristövaiku- län välillä tie on kaksiajoratainen, ja yksiajoratainen jakso vaikutuksia ollut riittävästi selvitetty. tusten arvioinnin perusteella voidaan tehdä päätös siitä, Turunväylän ja Turuntien välillä on varauduttu muutta- Vuosien 1997-98 välillä laadittiin Uudenmaan tiepiirin tuleeko tievaraus osoittaa maakuntakaavassa. maan myöhemmin kaksiajorataiseksi. toimesta sekä osana Espoon eteläosien yleiskaavan val- Tielaitos laati yhteistyössä Espoo, Helsingin ja Van- mistelua tarkentavia selvityksiä eri vaihtoehdoista. YVA-menettely taan kaupunkien kanssa pääsuuntaselvityksen Kehä II:n YTV:n Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuun- jatkeen eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista vuonna nitelmassa PLJ 1998 on Kehä II toisessa korissa, vuo- Hankkeesta vastaa Uudenmaan tiepiiri ja menettelyn 1991. Selvityksessä suositeltiin Hämeenlinnanväylälle sina 2005-2010 rakennettavien hankkeiden joukossa. yhteysviranomainen on Uudenmaan ympäristökeskus. 6 Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 päätöksenteon kustannusjakoneuvotteluineen. Yhteiskuntatalous Arviointiohjelmasta järjestetään suunnitelmanäyttelyt - yhteiskuntataloudellinen laskelma lokakuun puolessa välissä kussakin kaupungissa. Lisä- tietoja tiedottamisesta, osallistumisesta ja jatkosuunnit- Jatkosuunnittelu ja päätöksenteko telusta saa internetistä : www.tiehallinto.fi /keha2. YVA:n yhteydessä laadittavat alustavat yleissuunnitel- Selvitettävät vaikutukset mat riittävät vaikutusten arviointiin ja kustannusten hah- mottamiseen. Jos jatkosuunnittelun edellytykset täytty- Tien ja tunneleiden rakentamisen sekä liikenteen suorat vät, laaditaan yhdestä vaihtoehdosta yleissuunnitelma. vaikutukset selvitetään. Haitallisten vaikutusten torjunta- Kun hankkeen toteuttamisesta on saatu varmuus, laa- keinot esitetään ja tarvittaessa laaditaan seurantaohjel- ditaan yleissuunnitelman pohjalta tiesuunnitelma, jossa mia. Myös se tutkitaan, miten Kehä II:n toteuttaminen esitetään mm. haltuunotettavan tiealueen rajaus. Raken- vaikuttaa suunnittelualueen alemman katuverkon liiken- tamista varten on laadittava vielä yksityiskohtainen nemääriin ja liikenteen aiheuttamiin haittoihin. rakennussuunnitelma. Mikäli päätökset väylän toteuttamisesta tehdään, rakentaminen on mahdollista aloittaa vuoden 2010 tie- Ympäristövaikutukset noilla. Rakennustyöt kestäisivät noin 4 vuotta. - Yhdyskuntarakenne Väylän rakentaminen ei ole mahdollista ilman, että - Maisema- ja kaupunkikuva sekä liikennetila / maisema- sille tehdään aluevaraus Uudenmaan maakuntakaa- suunnittelu vassa. Espoon eteläosien yleiskaavaluonnoksessa on Kuva 0/3. Kaaviokuva vaihtoehdosta Kehä II Turuntieltä - Melu / meluntorjunta varauduttu Kehä II:n jatkeeseen. Vantaan osin oikeus- Kehä III:lle (K). Sivulla 24 on tarkempi kartta vaihtoeh- - Haitallisten ilman epäpuhtauksien päästöt ja ilman vaikutteisessa yleiskaavassa on varauduttu Kehä II:n dosta. laatu Hämeenlinnanväylälle suuntautuvaan jatkeeseen. Hel- - Pohja- ja pintavedet / suojausmahdollisuudet singin yleiskaavassa siihen ei ole varauduttu. Turuntieltä Uudenmaan tiepiiri on laatinut käsillä olevan arviointi- - Pilaantuneet maat / tutkimustarpeet Kehä III:lle suuntautuva vaihtoehto on Vantaan oikeus- ohjelman, johon on koottu tiedot arvioitavista vaihtoeh- - Arkeologiset ja kulttuurihistorialliset kohteet vaikutteisen yleiskaavan vastainen, koska se sijoittuisi doista ja vaikutuksista sekä osallistumisen kannalta kes- - Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset (sosiaaliset ja virkistys- ja suojelualueille. keiset tiedot. Ympäristökeskus lähettää arviointiohjelman terveysvaikutukset) Tien mahdollinen toteuttaminen ennen rakennustöi- lausunnoille ja asettaa sen julkisesti nähtäville, jolloin - Luonto den aloittamista vaatii sekä tielain että maankäyttö- ja ohjelmasta voi esittää mielipiteitä. Uudenmaan tiepiiri - Virkistys rakennuslain mukaisia päätöksiä suunnitelmista ja kaa- tekee varsinaisen ympäristövaikutusten arvioinnin arvi- - Luonnonvarat voista. Lisäksi osa tunneleista tai silloista saattaa edellyt- ointiohjelman, palautteen ja yhteysviranomaisen lausun- tää ympäristönsuojelu- tai vesilain mukaisia lupia. non pohjalta. Liikenteelliset vaikutukset Ympäristövaikutusten arviointi suoritetaan niin, että - Liikenneturvallisuus tulokset ovat valmiit kirjattavaksi arviointiselostukseen - Kevytliikenne kesäkuussa 2002. Saatu palaute on tärkeää, kun Tie- - Joukkoliikenne hallinto aikanaan päättää siitä, minkä vaihtoehdon poh- - Ajoneuvoliikenne jalta suunnittelua jatketaan. Lopullinen toteuttamispäätös vaatii vielä tiesuunnitelman laatimisen ja siihen liittyvän Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 7 Sammandrag

Projektet och dess mål

Förfarande vid bedömning av miljökonsekvenser (MKB) berör förlängningen av Ring II mellan Åboleden (Lv 110) och Tavastehusleden (Rv 3). Man föreslår att följande alternativ undersöks och bedöms:

- Förlängningen av Ring II byggs inte - Förlängningen av Ring II byggs från Åboleden till Tavastehusleden (2 +2 körfält) - Förlängningen av Ring II byggs från Åboleden till Ring III (2 + 2 körfält)

MKB utarbetas samtidigt med en preliminär utred- ningsplan. Den egentliga utredningsplanen utarbetas senare för ett av alternativen.

Målet i planeringen är - att komplettera huvudvägsnätet i regionen och för- bättra tillgängligheten till regioncentrumen i huvuds- tadsregionen, Figur 0/1. Schema över alternativet där Ring II inte Figur 0/2. Schema över alternativ Ring II från Åbovägen - att stöda utvecklingen av den planerade region- byggs (0+). Noggrannare karta över alternativet på sida till Tavastehusleden (H). Noggrannare karta över alter- strukturen i området, 20. nativet på sida 22. - att minska genomfartstrafi ken i gatunätet och därmed förbättra trivseln och säkerheten i bostadsområdena med olika alternativ och deras verkningar då Ring II för- I SAD:s Trafi ksystemplan för huvudstadsregionen PLJ - att trygga framkomligheten för den kraftigt ökande längs. I utredningen rekommenderade man att fortsätta 1998 fi nns Ring II i den andra projektkorgen, bland de trafi ken, som är av tvärförbindelse karaktär. planeringen av en linjesträckning som går till Tavaste- projekt som skall byggas åren 2005-2010. husleden. P.g.a. motstridiga utlåtanden fattade Vägver- Vägverket och städerna utarbetade år 2000 en gemen- Projektets bakgrund och anslutning till pla- ket dock inget beslut om projektet. sam utredning av markanvändningen mellan Fågelberga nering av områdesanvändningen Då miljöministeriet fastställde regionplanen för tät- och Myrbacka och av att anpassa förlängningen av Ring orter och trafi kleder avlägsnade man reserveringen för II till den befi ntliga och den planerade markanvänd- Den södra delen av Ring II, mellan Västerleden och en förlängning av Ring II från planen. Motiveringen var ningen. Beslut har inte fattas om utredningen. Åboleden, öppnades för trafi k hösten 2000. På avsnittet att reserveringen strider mot regionala rekreations- och Planeringen av förlängningen av Ring II har inlem- mellan Västerleden och Åboleden har vägen två kör- friluftsområdesreserveringar och att varken behovet av mats i tidtabellen för att utarbeta Nylands landskapsplan. banor och avsnittet Åboleden-Åbovägen, som har en trafi kleden eller dess verkningar har retts ut tillräckligt. Avsikten är att man på basis av denna miljökonsek- körbana, är man beredd att senare bygga om till väg med Åren 1997-98 gjorde man på Nylands vägdistrikts för- vensbedömning skall kunna besluta om vägreserve- två körbanor. sorg, som en del av beredningen av generalplanen för ringen skall anvisas i landskapsplanen. Vägverket utarbetade år 1991 i samarbete med stä- Esbos södra delar, preciserande utredningar för olika derna Esbo, Helsingfors och Vanda en lokaliseringsplan alternativ. 8 Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 är klara i juni 2002 att föras in i miljökonsekvensbeskriv- - Kollektivtrafi ken ningen. Den erhållna responsen är viktig då Vägförvalt- - Fordonstrafi ken ningen i sinom tid beslutar om vilket alternativ som skall utgöra grunden för den fortsatta planeringen. Det slutliga Samhällsekonomin beslutet om utbyggnad kräver ytterligare att en vägplan - samhällsekonomiska kalkyler utarbetas och att man fattar beslut om den, samt att man förhandlar om kostnadsfördelningen. Fortsatt planering och fattande av beslut Planutställningar i anslutning till bedömningsprogram- met arrangeras i respektive städer i medlet av oktober. De preliminära utredningsplanerna som utarbetas i an- Tilläggsuppgifter om informationsspridningen, deltagan- slutning till MKB är tillräckliga för att bedöma konsek- det och den fortsatta planeringen får man på Internet: venserna och för att gestalta kostnaderna. Om förut- www.tiehallinto.fi /keha2. sättningarna för fortsatt planering fylls utarbetas en utredningsplan för ett av alternativen. När man har fått Konsekvenser som skall redas ut säkerhet om utbyggnad av projektet utarbetas en väg- plan på basis av utredningsplanen. I vägplanen föreslås Direkta konsekvenser av att bygga vägen och tunnlarna bl.a. gränsen för det vägområde som skall tas i besitt- samt konsekvenserna av trafi ken skall redas ut. Man ning. En detaljerad byggplan skall ytterligare göras upp föreslår åtgärder för bekämpningen av de skadliga för byggandet. verkningarna och utarbetar vid behov ett uppföljnings- Ifall man fattar beslut om att bygga trafi kleden kan program. Man undersöker också hur utbyggnad av Ring II arbetena inledas kring år 2010. Byggnadsarbetena tar ca inverkar på trafi kmängderna i planeringsområdets under- 4 år. ordnade gatunät och på de olägenheter som trafi ken De går inte att bygga trafi kleden utan att man gör en föranleder. reservering för den i Nylands landskapsplan. I utkastet till Figur 0/3. Schema över alternativ Ring II från Åbovägen generalplan för Esbos södra delar har man reserverat en till Ring III (K). Noggrannare karta över alternativet på Miljökonsekvenser förlängning av Ring II. I Vanda generalplan, som sida 24. - Samhällsstrukturen delvis har rättsverkningar, fi nns en reservering för för- - Landskaps- och stadsbilden samt trafi krummet / längning av Ring II till Tavastehusleden. I Helsingfors MKB-förfarande landskapsplanering regionplan fi nns ingen reservering. Alternativet från Åbo- - Buller / bullerbekämpning vägen till Ring III strider mot Vanda generalplan, som Nylands vägdistrikt är projektansvarig och Nylands - Skadliga emissioner i luften och luftens kvalitet har rättsverkan, eftersom linjen skulle sträcka sig inom miljöcentral är kontaktmyndighet vid förfarandet. Nylands - Grund- och ytvatten / möjligheter att skydda rekreations- och skyddsområden. vägdistrikt har utarbetat det för handen varande bedöm- - Förorenad jord / behovet att undersöka En eventuell utbyggnad av vägen kräver beslut enligt ningsprogrammet, i vilket man har sammanställt upp- - Arkeologiska och kulturhistoriska objekt väglagen samt markanvändnings- och bygglagen om gifterna om de alternativ och konsekvenser som skall - Verkningarna för människorna (sociala och hälsoverk- planer och markanvändning, innan byggnadsarbetena bedömas, samt centrala uppgifter för deltagandet. ningar) kan inledas. Dessutom kan det för en del av tunnlarna Miljöcentralen remitterar bedömningsprogrammet och - Naturen eller broarna krävas tillstånd enligt miljöskyddslagen eller ställer fram det offentligt till påseende, varvid man kan - Rekreation vattenlagen. framföra sina åsikter. På basis av bedömningsprogram- - Naturresurserna met, responsen och kontaktmyndighetens utlåtanden gör Nylands vägdistrikt den egentliga miljökonsekvensbe- Trafi kmässiga konsekvenser dömningen. - Trafi ksäkerheten Miljökonsekvensbedömningen utförs så att resultaten - Gång- och cykeltrafi ken Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 9 1 HANKE

1.1 Hanke

Suunnittelu koskee Kehä II:n jatkeen rakentamista välille Turuntie (Mt 110) - Hämeenlinnanväylä (Vt 3). Hank- keesta käytetään jatkossa nimeä Kehä II:n jatke. Ympä- ristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) esitetään tutkittavaksi ja arvioitavaksi seuraavat vaihtoehdot:

- Kehä II:n jatketta ei rakenneta (0+) - Kehä II:n jatkaminen Turuntieltä Hämeenlinnanväy- lälle (2+2 kaistaa) - Kehä II:n jatkaminen Turuntieltä Kehä III:lle (2+2 kais- taa)

Suunnittelussa ja arvioinnissa lähtökohtana on se, että Kehä II ei jatku pitkälläkään aikavälillä Hämeenlinnan- väylästä itään. YVA tehdään samaan aikaan alustavan yleissuunnit- telun kanssa. Yleissuunnitelma laaditaan myöhemmin yhdestä vaihtoehdosta. Vaihtoehtojen tarkempi kuvaus on kohdassa 3.

1.2 Hankkeen tavoitteet

Kehä II:n jatkeen tavoitteena on

- täydentää seudun päätieverkkoa ja parantaa pääkau- punkiseudun aluekeskusten saavutettavuutta, - tukea seudun suunnitellun aluerakenteen kehitystä, - vähentää katuverkon läpiajoliikennettä ja parantaa siten asuinalueiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä - turvata pääkaupunkiseudulla voimakkaasti lisäänty- vän kehämäisen liikenteen sujuvuus.

Kuva 1/1. Suunnittelualue.

10 Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 1.3 Hankkeen taustaa ja sen liittyminen aikai- sempiin suunnitelmiin

Kehä II on esiintynyt Espoon maankäytön suunnitelmissa 1960-luvulta lähtien. Kehä II:n eteläosa Länsiväylän ja Turuntien välillä avattiin liikenteelle syksyllä 2000. Länsi- väylältä Turunväylälle tie rakennettiin kaksiajorataiseksi ja väli Turunväylä - Turuntie yksiajorataiseksi. Suunnit- telussa varauduttiin siihen, että jälkimmäinen jakso voi- daan myöhemmin muuttaa kaksiajorataiseksi. Tielaitoksen johdolla valmistui vuonna 1991 Pää- suuntaselvitys, Kehä II Turuntieltä koilliseen. Siinä tut- kittiin laajasti eri vaihtoehtoja sekä niiden vaikutuksia ja toteuttamiskelpoisuutta. Työn hankeryhmässä olivat kaikki olennaiset viranomaistahot. Selvityksen tuloksena suositeltiin varautumista Kehä II:n jatkamiseen Turun- tieltä Hämeenlinnanväylälle. Selvityksestä saadut lau- sunnot olivat ristiriitaisia, eikä sen vuoksi tehty päätöstä jatkosuunnittelusta. Vuoden 1994 pääkaupunkiseudun liikennejärjestel- mäsuunnitelmassa (PLJ 1994) ei myöskään syntynyt pää- kaupunkiseudun kaupunkien yhteistä näkemystä Kehä II:sta. Vuonna 1996 ympäristöministeriö poisti seutukaavaa vahvistaessaan Kehä II:n jatkeen varauksen kaavasta sillä perustella, että varaus oli ristiriidassa kaavassa osoitettujen seudullisten virkistys- ja ulkoilualuevaraus- ten kanssa eikä väylän tarvetta ja vaikutuksia ollut riittä- västi selvitetty. Vuonna 1997 Uudenmaan tiepiiri ja Vantaan kaupunki Kuva 1/2. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman PLJ 1998 toimenpideohjelma. Toimenpideohjelman tekivät esiselvityksen Kehä II välillä Vihdintie-Hämeen- kaudella 1999-2020 aloitettavat hankkeet on jaettu kolmeen koriin toteuttamisajankohdan mukaan. Korissa I on linnanväylä. Samana vuonna valmistui Espoon kaupun- 1999-2004 aloitettavat (punainen), korissa II 2005-2010 aloitettavat (oranssi) ja korissa III 2011-2020 aloitettavat kisuunnittelukeskuksen Espoon eteläosien yleiskaavaa hankkeet (harmaansininen). varten tehty selvitys Kehä II Turuntieltä koilliseen, selvi- tys ympäristövaikutuksista. Vuonna 2000 Tielaitos sekä Espoon, Helsingin ja käsitelty hallinnollisesti eri tavoin Helsingissä, Espoossa Vuonna 1998 Uudenmaan tiepiiri teki esiselvityksen Vantaan kaupungit laativat yhteistyössä selvityksen Lin- ja Vantaalla. Kehä II Turuntieltä Kehä III:lle. tuvaaran ja Myyrmäen välisen alueen maankäytöstä ja YTV:n tekemässä Pääkaupunkiseudun liikennejärjes- Kehä II:n jatkeen sovittamisesta olevaan ja suunnitel- telmäsuunnitelmassa 1998 (PLJ 1998) Kehä II:n jat- tuun maankäyttöön. kosuunnittelu on määritelty kiireellisimpien hankkeiden Selvityksen mukaisen maankäytön toteuttamisesta ei joukkoon ja sen rakentamisen on suunniteltu alkavan ole mitään päätöksiä, eikä selvityksellä ole sellaista viral- vuosien 2005 - 2010 välillä. lista asemaa kuten kaavoilla. Maankäyttöselvitystä on Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 11 1.4 Hankkeen liittyminen alueidenkäytön suun- nitteluun

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ei esitetä Kehä II:n tai Helsingin seudun kehämäisten tieyhteyk- sien kehittämiseen suoraan liittyviä tavoitteita. Helsingin seudulla yleistavoitteena mm. luoda alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksen- mukaiselle sijoittumiselle, joukkoliikenteelle sekä hyvälle elinympäristölle. Erityistavoitteissa on, että alueidenkäytön suunnitte- lussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät yli- kunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat riittävän laajat ja vetovoimaiset vapaa-ajan alueet. Vapaa-ajan alueista on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus turvaamalla niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus.

Seutukaava ja maakuntakaava

Suunnittelualueella on voimassa useita seutukaavoja, joista kussakin on käsitelty tiettyjä maankäytön osa-alu- eita. Seutukaavat ovat seuraavat:

Seutukaava I: maa- ja metsätalous-, virkistys- ja suojelu- alueet - ympäristöministeriön vahvistamispäätös 12.12.1977, valituksia - korkeimman hallinto-oikeuden päätös 29.4.1980 Seutukaava II: maa- ja metsätalous, virkistys- ja suojelu- alueet: täydennyksiä ja muutoksia - ympäristöministeriön vahvistamispäätös 30.10.1987 Jätehuollon alueet - ympäristöministeriön vahvistamispäätös 30.10.1987 Energiahuollon alueet - ympäristöministeriön vahvistamispäätös 21.10.1994 Arvokkaat harjumaisemat - ympäristöministeriön vahvistamispäätös 28.11.1994, valituksia - korkeimman hallinto-oikeuden päätös 7.10.1996 Kuva 1/3. Seutukaavojen yhdistelmäkartta ilman pohjakarttaa. 12 Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 Yleiskaavat

Vantaan yleiskaavassa 1992 Myyrmäen aluekeskuksen maankäyttö- ja liikenneratkaisut perustuvat siihen, että Kehä II jatketaan Hämeenlinnanväylälle. Yleiskaavassa on Kehä II:lle osoitettu aluevaraus. Helsingin yleiskaava 1992:ssa ei ole varauduttu Kehä II:n jatkeeseen. Helsin- gin yleiskaava 2002 on parhaillaan tekeillä. Valmistelu- aineiston mukaan yleiskaavatyössä tarkastellaan Kehä II:n jatketta Hämeenlinnanväylälle. Turuntieltä Kehä III:lle päättyvään vaihtoehtoon ei ole varauduttu Vantaan yleiskaavassa eikä muissa maan- käytön suunnitelmissa. Vaihtoehto sijoittuisi Vantaalla virkistys- ja suojelualueille ja on siten yleiskaavan vas- tainen. Tällä kohdalla Vantaan yleiskaava on vahvistettu (oikeusvaikutteinen).

Asemakaavat

Kehä II:n vaatiman aluevarauksen mukainen käytävä reuna-alueineen on pääsääntöisesti asemakaavoittama- tonta aluetta. Väylän toteuttaminen edellyttää asema- kaava-alueella kaavamuutosta, jos väylä on ristiriidassa asemakaavan kanssa.

Kuva 1/4. Yhdistelmä Espoon eteläosien yleiskaavaluonnoksesta ja pohjoisosien yleiskaavasta sekä Helsingin ja Vantaan yleiskaavoista.

Taajama-alueet, liikenneväylät ja -alueet Kehä II:n jatkeen suunnittelun aikataulua on sovi- - ympäristöministeriön vahvistamispäätös 18.6.1996 tettu yhteen Uudenmaan maakuntakaavan laatimisen - korkeimman hallinto-oikeuden päätös 8.7.1997 kanssa. Tarkoitus on, että tämän YVAn selvitysten poh- Vuosaaren satama ja sen liikenneyhteydet jalta voidaan tehdä päätös siitä, voidaanko Kehä II:n - Maakuntavaltuusto 28.12.2000 jatke osoittaa maakuntakaavassa. Maakuntakaava val- mistuu aikaisintaan vuonna 2003. Leppävaarasta pohjoiseen Kehä III:lle asti asutuksen Maakuntakaavan tavoitteistossa ei ole erikseen käsi- ulkopuoliset metsä, suo- ja peltoalueet on osoitettu virkis- telty Kehä II -kysymystä, vaan maakuntakaavan valmis- tysalueena, joka on tarkoitettu pääasiassa lähiulkoilua ja teluaineistossa on Kehä II esitetty liikenteeseen liittyvänä virkistyskeskuksia varten. Samalla merkinnällä on osoi- alueidenkäytön muutostarpeena. Maakuntakaavassa tettu Rajatorpan ja Kaarelan välinen jakso mukaan lukien tulee ratkaista uuden kehätien itäosan maankäyttöön liit- Mätäojan alueen. Alueiden kautta on osoitettu länsi-itä tyvät kysymykset, tiivistämispaineet ja käyttötarkoitusky- -suuntainen ja etelä-pohjoissuuntaiset ohjeelliset ulkoilu- symykset. Kuva 1/5. Asemakaavoitetun alueen rajaus väylävaihto- reitit. ehtojen tuntumassa. Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 13 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY (YVA) JA OSALLISTUMINEN

2.1 YVA-menettelyn lähtökohdat den kerääminen sekä kokoavan lausunnon antaminen ympäristökeskus. arviointiohjelmasta ja -selostuksesta. Arviointityö tehdään pääosin konsulttityönä. Konsult- YVAn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arvi- Arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomainen teina toimivat SCC Viatek Oy, JP-Transplan Oy sekä ointia ja yhtenäistä huomioonottamista suunnittelussa ja on antanut lausuntonsa YVA-selostuksesta. Maa ja Vesi Oy. päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tie- donsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. 2.3 YVA-menettelyn osapuolet Arviointimenettelyä sovelletaan mm. moottoriteiden ja moottoriliikenneteiden rakentamiseen YVA-asetuksen Hankkeesta vastaava on Uudenmaan tiepiiri. YVAn yhte- hankeluettelon mukaan. Koska Kehä II:n jatkeen suun- ysviranomaisena toimii Uudenmaan ympäristökeskus. nittelussa on yhtenä vaihtoehtona 2-ajoratainen kaupun- Hankkeen suunnittelua ohjaa hankeryhmä, jossa ovat kimoottoritie, kuuluu hanke YVA-lain tarkoittamien hank- edustettuina Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten keiden piiriin. kaupungit, YTV, Uudenmaan liitto sekä Uudenmaan

2.2 Menettely

YVA-menettely jakautuu kahteen vaiheeseen: arviointi- ohjelma- ja arviointiselostusvaiheeseen. Arviointiohjelma eli tämä raportti on suunnitelma siitä, miten hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan. Lisäksi siinä kuvataan mm. YVAssa tutkittavat vaihtoehdot, hank- keen taustaa, ympäristön nykytilannetta ja aikaisemmin tehtyjä selvityksiä. Arviointiohjelman jälkeen tehdään pääosa ympäristö- selvityksistä, jatketaan vaihtoehtojen suunnittelua sekä vertaillaan vaihtoehtoja eri ominaisuuksien ja aiheutu- vien vaikutusten suhteen. Arvioinnin aikana tiedotetaan ja tarjotaan mahdollisuutta osallistua. Arviointiselostuksessa kuvataan arviointiohjelmassa olevien tietojen lisäksi mm. se, miten eri ympäristövaiku- tukset on arvioitu ja mitkä ovat eri vaihtoehtojen vaiku- tukset. Hankkeesta vastaava (Uudenmaan tiepiiri) vastaa arviointiohjelman ja -selostuksen tekemisestä sekä tar- vittavien selvitysten laadinnasta. Yhteysviranomaisen (Uudenmaan ympäristökeskus) tehtäviin kuuluu mm. YVA-ohjelman ja -selostuksen näh- tävillepano, julkiset kuulemiset, lausuntojen ja mielipitei- Kuva 2/2. YVAn ja alustavan yleissuunnitelman laatimisen aikataulu. 14 Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 2.5 Yhteysviranomaisen järjestämä kuuleminen 2.6 Suunnitelmanäyttelyt

Arviointiohjelman nähtävilläolosta kuulutetaan Espoon, Arviointiohjelman ja-selostuksen nähtävilläoloaikoina jär- Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten virallisilla ilmoitustau- jestetään YVA-lain mukaiset kuulemistilaisuudet. Ohjel- luilla. Kuulutus julkaistaan myös seuraavissa lehdissä: mavaiheen tilaisuudet pidetään klo 16 - 20 seuraavissa Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Vantaan Sano- paikoissa: mat ja Länsiväylä. Arviointiohjelma on nähtävillä seuraavissa paikoissa: - ke 10.10.2001 Karakallion monitoimitalo, Kotkatie 4 - Tiehallinnon palvelupiste, Pasila, - ti 16.10.2001 Kilterin koulu Myyrmäessä, Opastinsilta 12 A, 2. kerros Iskostie 8 - Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, - ke 17.10.2001 Malminkartanon ala-aste, Kirkkojärventie 6 B Puustellintie 6 . - Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Kansakoulukatu 3 2.7 Internet-sivut - Vantaa, maankäyttötoimen asiakaspalvelu, Tikkurila Kielotie 28 Hankkeen YVAsta ja yleissuunnittelusta on tietoja inter- - Leppävaaran pääkirjasto, Vanha maantie 11 netissä osoitteessa: www.tiehallinto.fi /keha2. Siellä on - Myyrmäen yhteispalvelupiste, Kilterinraitti 6 nähtävissä myös tämä YVA-ohjelma. Hankkeesta voi - Myyrmäen kirjasto, Kilterinraitti 6 antaa palautetta ja esittää kysymyksiä myös oheisen Kuva 2/1. Hankkeen YVAn ja alustavan yleissuunnitte- - Malminkartanon kirjasto, Puustellintie 6 internetosoitteen kautta. lun organisaatio. - Kauniaisten kirjasto, Käsityönkatu 4 2.8 Lehdistötiedotteet Arviointiohjelma on nähtävillä 60 päivän ajan 1.10. - 2.4 Aikataulu 29.11.2001, jona aikana siitä voi esittää yhteysviran- Ensimmäinen lehdistötiedote suunnittelun aloittamisesta omaiselle Uudenmaan ympäristökeskukselle mielipiteitä lähetettiin 11.6.2001. Muut lehdistötiedotteet lähetetään Arviointiohjelman nähtävilläolo päättyy marraskuun lopulla ja lausuntoja. ainakin YVA-ohjelman valmistuttua syyskuun 2001 2001. YVA-selostus valmistuu kesällä 2002, jonka jäl- Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen nähtävillä- lopussa sekä YVA-selostuksen valmistuttua loppukesällä keen se laitetaan nähtäville elokuussa. YVA-menettely olosta kuulutetaan samalla tavalla kuin tästä arviointioh- 2002. Lehdistötiedotteet laitetaan saataville myös hank- päättyy vuoden 2002 loppupuolella, kun yhteysviran- jelmasta. ja arviointiselostus asetetaan elo-syyskuussa keen www-sivuille. omainen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon. 2002 julkisesti nähtäville samoihin paikkoihin. Nähtävil- läoloaikana, joka on 60 päivää, arviointiselostuksesta voi 2.9 Ryhmähaastattelut ja lomakekysely esittää yhteysviranomaiselle mielipiteitä ja lausuntoja. Yleisötilaisuuksien ja internetin palautteen lisäksi ihmis- ten näkemyksiä selvitetään satunnaisotantana tehtävän lomakekyselyn sekä ryhmähaastattelujen avulla.

Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 15 3 SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN KEHITYS

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on tehnyt Taulukko 3.1. Pääkaupunkiseudun väestömäärän pohjana. Arviointiselostusta laadittaessa ovat uudemmat seudun maankäytön ja liikenteen kehityksestä ennus- ennuste vuoteen 2020 (PKS 2020) ennusteet jo käytettävissä. teita. Näitä ennusteita on kuvattu muun muassa YTV:n julkaisuissa Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS 3.2 Liikenne 2020 (YTV 1999:1) ja Pääkaupunkiseudun liikennejär- jestelmäsuunnitelma PLJ 1998 (YTV 1999:2). Julkaisut Autoliikenteen kasvun vuoteen 2020 mennessä on arvi- löytyvät YTV:n internetsivuilta www.ytv.fi . oitu olevan Helsingin kantakaupunkialueella 20 % nykyi- sestä ja Espoon, Kauniaisten ja Vantaan alueella 75-80 3.1 Väestö, muuttoliike ja maankäyttö %. Joukkoliikenteen osuus matkoista kohoaa hieman sekä säteittäissuuntaisilla matkoilla Helsingin keskustaan Väestönkehitys Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla että poikittaissuuntaisilla matkoilla. Maankäyttö ja liikku- poikkeaa merkittävästi muun maan kehityksestä voi- minen lisääntyvät eniten seudun reunaosissa, jossa pää- makkaan ja jatkuvan muuttovoiton vuoksi. Suhteellisesti osalla matkoista käytetään henkilöautoa. (PLJ 1998) muuttoliike on ollut voimakkainta pääkaupunkiseudulla, Keskimäärin joukkoliikennematkojen määrä lisääntyy missä työpaikkakehitys on ollut suotuisaa ja asuntomark- suhteellisesti yhtä paljon kuin henkilöautolla tehtävät kinat ovat toistaiseksi kyenneet ottamaan muuttajat vas- matkat, ja joukkoliikenteen osuus matkoista säilyy nykyi- taan. Taulukko 3.2. Pääkaupunkiseudun työpaikkamäärän sellään. Espoon ja Vantaan alueilla liikennettä on vuonna Pääkaupunkiseudun väestömäärä kasvoi 1990-luvulla ennuste vuoteen 2020 (PKS 2020) 2020 ruuhkien välisenä aikana yhtä paljon kuin nykyisin noin 106 000 hengellä. Kehyskuntien väestönkasvu oli ruuhka-aikoina. (PLJ 1998) vuosikymmenen puoliväliin asti maltillista, mutta parina Huolimatta tieverkon parannustoimista ja uusista jouk- viime vuotena Helsingin seudun väestönkasvun paino- koliikennehankkeista ruuhkat lisääntyvät. Ruuhka-aiko- piste on siirtynyt kohti reuna-alueita. jen liikenne ei kasva aivan yhtä paljon kuin päiväajan tai Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS 2020 -työ- illan liikenne. Ruuhka-ajan liikenne koostuu pääosin työ- hön liittyen YTV:n hallitus hyväksyi 1998 seuraavat arviot matkoista ja koulumatkoista, joiden määrä kasvaa muita väestön ja työpaikkojen määrästä pääkaupunkiseudun matkoja hitaammin. Myös etätyön mahdollinen lisään- kunnissa. tyminen vähentää ruuhkaliikenteen osuutta. Kuitenkin Pääkaupunkiseudun asukasmäärän ennustettiin 1998 ruuhkaiset alueet laajenevat nykyisestä ja ruuhkat kestä- kasvavan vuoteen 2020 mennessä 180 000:lla ja työ- vät nykyistä kauemmin. Keskimääräiset liikenteen nope- paikkamäärän noin 120 000:lla. udet hidastuvat erityisesti Espoon ja Vantaan alueilla ja YTV:n kehitystoimisto on parhaillaan laatimassa PLJ liikenteessä kuluva aika kasvaa. (PLJ 1998) 2002:ta ja siihen liittyen Pääkaupunkiseudun tulevai- suuskuvaa (PKS 2025). Niissä väestön ja työpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan nopeammin kuin mitä vuoden 1998 selvityksissä ennustettiin. Arviointiohjelman laatimisen yhteydessä on käytetty PLJ 1998:n ennusteita alustavien liikennesijoittelujen

16 Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 Kuva 3/1. Autoliikenne (vuorokausiliikenne) kasvaa Kuva 3/2. Kantakaupungin ja muun seudun välisten Kuva 3/3. Poikittaisliikenteen kehitys (vuorokausilii- 1995-2020 koko seudulla yhteensä 57 %, Espoossa 75 matkojen (vuorokausiliikenne) kasvu 1995-2020 (PLJ kenne) 1995-2020 (PLJ 1998). %, Vantaalla 80 %, Helsingin kantakaupungissa 20 % ja 1998). muualla Helsingissä 35 % (PLJ 1998).

Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 17 4 VAIHTOEHDOT

4.1 Vaihtoehtojen muodostamisen perusteet 4.2 Arvioitavat vaihtoehdot koliikennekaista rakennetaan). - Kehä I:tä parannetaan Helsingin alueella raportin Hankkeen vaihtoehdot on pyritty muodostamaan sellai- Arviointi tehdään kolmesta vaihtoehdosta;Kehä II:n jatke ”Kehä I, mt 101 Helsingin alueella. Tien kehittäminen. seksi, että niillä voidaan ratkaista oletettavissa olevia lii- Hämeenlinnanväylälle, Kehä II:n jatke Kehä III:lle ja vaih- Tielaitoksen ja kaupungin yhteistoimintaa. Tiesuunni- kenneongelmia ja parantaa yhdyskuntarakenteen toimi- toehdosta, jossa Kehä II:n jatketta ei rakenneta. telman oheisraportti.1996.” mukaisesti. vuutta. Seuraavilla aukeamilla esitetään arvioitavat vaihto- - Kehä III parannetaan Vanhakartanosta Vantaankos- Hankevaihtoehdoissa tarkastellaan kaksiajorataista ehdot ja niiden alustavat liikenteelliset ominaisuudet. kelle toimenpide- ja aluevarausuunnitelman 1999 nelikaistaista väylää, jotta tien haitalliset vaikutukset Alustavat liikenne-ennusteet perustuvat vuoden 2025 mukaisesti. tulisivat esille mahdollisimman täysimääräisinä ja tien ennustettuun maankäyttöön ja pääkaupunkiseudun lii- - Vihdintietä parannetaan Maantie 120 välillä Huopa- hyödyt liikenneverkolla sekä asuntoalueilla näkyisivät kennejärjestelmäsuunnitelman PLJ 1998:n taustaoletuk- lahdentie - Kehä III (kt 50) -kehittämisselvityksessä mahdollisimman selvästi. siin. Eri vaihtoehtojen muutokset liikenneverkkoon koo- esitetyin toimenpitein Vaihtoehto, jossa Kehä II:n jatketta ei toteuteta (0+), dattiin malliin ja samat ennustematriisit sijoitettiin eri - Hämeenlinnanväylää parannetaan selvityksen ”Valta- sisältää toimenpiteitä katu- ja tieverkolla. Se sisältää vaihtoehtojen liikenneverkkoon. tie 3 kehittäminen välillä Haaga - Vantaankoski. Kehit- myös Malminkartanon ja Myyrmäen välisiä tiejärjestelyjä Alustavan liikennetarkastelun tarkoituksena on tuot- tämisselvitys, Uudenmaan tiepiiri 1995” mukaisesti. (Korutien jatke ym.). Kaikissa vaihtoehdoissa on tiejär- taa taustatietoa YVAssa tutkittavista vaihtoehdoista sekä - Hakamäentien parannukset ja Pasilanväylä on toteu- jestelyjä Martinlaakson radan itäpuolella. tarkistaa liikenneverkon kuormituksen taso verrattuna tettu PLJ 1998:n mukaisesti Vaihtoehtojen linjausten lähtökohtana on vuoden 1991 aikaisemmin tehtyihin Kehä II:n liikenne-ennusteisiin. pääsuuntaselvitys sekä sen jälkeen laaditut erillisselvi- Myöhemmin selvitysvaiheessa laaditaan tarkat liikenne- Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tykset, joita on kuvattu kohdassa 4.5. ennusteet YTV:n mallijärjestelmän avulla. PLJ 1998:n joukkoliikennehankkeet on esitetty kuvassa Erilaiset tiensuunnitteluun liittyvät ratkaisut merkitse- 1/2. vät tien linjauksen liikkumavaraa jopa 500 metrin levyi- 4.3 Kaikkia vaihtoehtoja koskevat parannukset sessä käytävässä. Kun vaihtoehtojen tarkkaa sijaintia suunnitellaan, tie sovitetaan maastoon ja etsimään mm. Vuoteen 2025 mennessä arvioidaan toteutetuiksi seu- sopivia tunneliratkaisuja tai muita erikoisratkaisuja, joilla raavat tie- ja katuverkon parannukset kaikissa vaihtoeh- ympäristöhaittoja voidaan lieventää tai torjua. doissa. Ainakin tutkitaan huomattavasti aiempaa pitemmän tunnelin rakentamismahdollisuudet Karakallion lehtokor- - Katuverkkoa parannetaan Turuntien pohjoispuolella ven ali, Gubmossenin kiertämistä, edellytykset pitkään muun muassa Lähderannantiellä ja Pitkäjärventiellä. kalliotunneliin Lintuvaaran ja Hämevaaran välissä, Lin- Parannusten tavoitteena on läpiajoliikenteen rajoitta- naisten alueen kulttuurimaiseman ja asutukset parem- minen sekä liikenneturvallisuuden ja liikenneympäris- min huomioon ottavat ratkaisut. Myyrmäen ja Malmin- tön parantaminen (mm. kevytliikenteen erottaminen kartanon välisen alueen suunnitteluratkaisut ovat oma ja liittymien kanavoinnit). Kuva 4/1. Kaik- tarkemman suunnittelun kohde. - Turuntietä parannetaan. Rastaalantien ja Kilontien kia vaihtoehtoja Arviointiohjelmassa vaihtoehdot on esitetty yleispiir- väli rakennetaan nelikaistaiseksi. koskevia tie- ja teisesti. Suunnitelmat tarkentuvat vuodenvaihteen 2001 - Kehä I:n yleissuunnitelman mukaiset parannukset katuverkon toi- aikoihin, jolloin vaikutusten arviointi voidaan keväällä toteutetaan Turunväylän pohjoispuolella (mm. tasoliit- menpiteitä. 2002 tehdä tarkempien suunnitelmien perusteella. tymät poistetaan ja Vallikallion alittava tunneli ja jouk- 18 Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 19 20 Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 Vaihtoehto Kehä II:n jatketta ei rakenneta (0+)

- Turuntie muutetaan nelikaistaiseksi myös Kehä II:n ja Rastaalantien välillä.

- Korutien jatke ja liittymä Hämeenlinnanväylälle raken- netaan yhdistämään Myyrmäen ja Malminkartanon katuverkko Hämeenlinnanväylään.

- Katsastustie ja sen liittymä rakennetaan Hämeenlin- nanväylälle.

Kuva 4/2. Vaihtoehto Kehä II:n jatketta ei rakenneta (0+). Kuva 4/3. Alustavan liikenne-ennusteen mukaiset liikennemäärät (ajon/vrk) vuonna 2025 vaihtoeh- dossa Kehä II:n jatketta ei rakenneta (0+). Liikenne-ennuste tarkennetaan ympäristövaikutusten arvioinnin aikana. Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 21 22 Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 Vaihtoehto Kehä II Turuntieltä Hämeenlinnanväylälle (H)

- Kehä II rakennetaan 2+2-kaistaisena 2-ajorataisena tienä Turuntien ja Hämeenlinnanväylän välille. Nykyi- sen Kehä II:n pohjoispää levennetään 2+2-kaistai- seksi 2-ajorataiseksi tieksi.

- Hämeenlinnanväylän liittymästä itään rakennetaan Katsastustie.

- Karakalliossa tutkitaan sekä lyhyen että pitkän tunne- lin rakentamismahdollisuuksia ja ympäristövaikutuk- sia.

- Lintuvaarassa tutkitaan kahta eri linjausta, joissa tie kulkee tunnelissa

Kuva 4/4. Vaihtoehto Kehä II Turuntieltä Hämeenlinnanväylälle (H). Maastokäytävämer- kintä tarkoittaa sitä vaih- teluväliä, jossa tielinja- Kuva 4/5. Alustavan liikenne-ennusteen mukaiset liikennemäärät (ajon./vrk) vuonna 2025 vaihtoeh- usta suunnitellaan. dossa Kehä II Turuntieltä Hämeenlinnanväylälle (H). Liikenne-ennuste tarkennetaan ympäristövai- kutusten arvioinnin aikana. Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 23 24 Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 Vaihtoehto Kehä II Turuntieltä Kehä III:lle (K)

- Kehä II rakennetaan 2+2-kaistaisena 2-ajorataisena tienä Turuntieltä Kehä III:lle. Myös nykyisen Kehä II:n pohjoispää levennetään 2+2-kaistaiseksi 2-ajoratai- seksi tieksi.

- Korutien jatke ja liittymä Hämeenlinnanväylälle raken- netaan yhdistämään Myyrmäen ja Malminkartanon katuverkko Hämeenlinnanväylään.

- Katsastustie ja sen liittymä rakennetaan Hämeenlin- nanväylälle.

- Karakalliossa tutkitaan sekä lyhyen että pitkän tunne- lin rakentamismahdollisuuksia ja ympäristövaikutuk- sia.

- Tähän vaihtoehtoon liittyen tutkitaan Rastaala-Lintu- vaara-Malminkartano pääkatuyhteyden tarve.

Kuva 4/6. Vaihtoehto Kehä II Turuntieltä Kehä III:lle (K). Maastokäytä- vämerkintä tarkoittaa sitä vaihteluväliä, jossa tielin- Kuva 4/7. Alustavan liikenne-ennusteen mukaiset liikennemäärät (ajon./vrk) vuonna 2025 vaihtoeh- jausta suunnitellaan. dossa Kehä II Turuntieltä Kehä III:lle (K). Liikenne-ennuste tarkennetaan ympäristövaikutusten arvioinnin aikana. Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 25 4.4 Vaihtoehtojen vertailu

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa vaihtoehtoja vertaillaan niiden keskeisten ominaisuuksien ja merkit- tävien vaikutusten suhteen. Suunnittelun aikana ongel- makohdista laaditaan vertailumuistioita, joita käsitellään hankkeen eri työryhmissä. Arviointiselostuksessa vaihto- ehtojen vertailu esitetään erittelevänä yhteenvetotauluk- kona. Vertailussa esitetään eri vaihtoehtoihin liittyvät hyvät ja huonot puolet, mahdolliset riskit ja epävarmuudet sekä merkittävät vaikutukset. Vertailussa vaihtoehtoja tarkas- tellaan sekä paikallisten vaikutusten että pääkaupunki- seudun liikennejärjestelmän ja aluerakenteen näkökul- masta.

4.5 Aiemmin tutkitut vaihtoehdot

Pääsuuntaselvitys Kehä II Turuntieltä koilliseen 1991 Kuva 4/9. Vuoden 1991 Pääsuuntaselvityksessä suosi- Pääsuuntaselvityksessä tarkasteltiin viittä eri pääsuun- teltu vaihtoehto. taa (kuva 4/8). Selvityksessä päädyttiin suosittelemaan kuvassa 4/9 näkyvää ratkaisua jatkosuunnittelun poh- Espoon eteläosien yleiskaavan selvitys 1997 jaksi. Asiasta ei kuitenkaan tehty päätöksiä. Espoon yleiskaavaa varten tutkittiin Espoon kaupungin alueella sekä Kehä II rakentamisen että rakentamatta jättämisen vaikutuksia. Rakentamatta jättämisvaihto- ehto vastasi tässä YVAssa tutkittavaa 0+-vaihtoehtoa ja rakentamisvaihtoehdoissa sijainti vastasi Espoon alu- eella tämän YVAn linjauksia.

Esiselvitys Kehä II välillä Vihdintie - Hämeenlinnan- väylä 1997

Selvityksessä tutkittiin oikealla kuvassa 4/10 esitetyt vaihtoehdot.

Kuva 4/8. Vuoden 1991 Pääsuuntaselvityksessä tarkas- Kuva 4/10. Vuoden 1997 esiselvityksessä Kehä II välillä tellut vaihtoehdot. Vihdintie - Hämeenlinnanväylä tutkitut vaihtoehdot. 26 Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 Esiselvitys Kehä II Turuntieltä Kehä III:lle 1998

Selvityksessä tarkasteltiin nollavaihtoehtona edellisen kuvan 4/10 ylimmän kohdan mukaista vaihtoehtoa ja muina vaihtoehtoina kuvassa 4/11 näkyviä vaihtoehtoja.

4.6 Ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa laadittaessa tehty vaihtoehtojen karsinta

Arviointiohjelmaa laadittaessa pohdittiin myös vaihtoeh- toa, jossa Kehä II jatketaan Vihdintielle ja Vihdintietä parannetaan Kehä II:n ja Kehä III:n välillä. Tämän vaih- toehdon tarvetta ja toteuttamiskelpoisuutta tutkittiin myös vuoden 1991 pääsuuntaselvityksessä, mutta se jätettiin tällöin pois tarkemmasta tarkastelusta, koska Vihdintielle päättyvänä se ei täyttänyt pääsuuntaselvityksessä hank- keelle asetettuja tavoitteita. Tiehallinnon kanta on, että vaihtoehto ei ole mahdolli- nen tavoitetilanteen vaihtoehdoksi. Vihdintien ja Hämeen- linnantien välinen toimiva yhteys on tarpeen, eikä sitä korvaa alemman katuverkon kytkeminen Hämeenlinnan- väylään uuden liittymän kautta. Vihdintiehen päättyvänä vaihtoehto ei paranna pääkaupunkiseudun aluekeskus- ten välisiä yhteyksiä eikä vähennä Myyrmäen-Malmin- kartanon seudun paikallisten katujen läpiajoliikennettä. Tällaisessa vaihtoehdossa myös Kehä II:n rooli koko seudun kehämäistä liikennettä välittävänä yleisenä tienä vaarantuisi, sillä osuus Turunväylältä Vihdintielle palvelisi pääkatutyyppisesti lähinnä paikallista liikennettä. Myös teknisesti vaihtoehdon edellyttämä Vihdintien ruuhkaisen liikennevaloliittymin varustetun pohjoisosan parantami- nen sujuvaksi suurten liikennemäärien väyläksi olisi erit- täin vaikeaa ja kallista verrattuna Hämeenlinnanväylään, joka eritasoliittymin varustettuna valtatienä on tällä het- kellä kohtuullisen toimiva.

Kuva 4/11. Vuoden 1998 esiselvityksessä ”Kehä II Turuntieltä Kehä III:lle” tutkitut vaihtoehdot. Näiden lisäksi tutkittiin 0-vaihtoehtoa.

Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 27 5 ARVIOINNIN RAJAUS

5.1 YVAssa arvioitavat asiat

YVA-laissa tarkoitetaan ympäristövaikutuksilla hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuk- sia - ihmisen terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen

- maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen

- yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön

- luonnonvarojen hyödyntämiseen

- sekä edellisissä kohdissa mainittujen tekijöiden kes- kinäisiin vuorovaikutussuhteisiin.

5.2 Vaikutusalue

Hankkeen erityyppisillä vaikutuksilla on erikokoinen vai- kutusalue. Vaikutusalue on määritelty seuraavasti:

- suorat vaikutukset väyläkäytävissä (mm. melu ja lähi- maisema)

- vaikutukset ympäröiviin asuin- ja virkistysalueisiin ja muuhun maankäyttöön

- alue, johon hankkeella on liikenteellisiä vaikutuksia

Kuva5/1. Hankkeen vaikutusalue. 28 Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 r—nkkeen2todennäköinen2v—ikutus—lue uehä2ssXn2j—tkett—2ei22r—kennet—2@HCA uehä2ss2„uruntieltä2uehä2sssXlle2@uA uehä2ss2„uruntieltä2rämeenlinn—nväylälle2@rA —lueD2joll—2voi2oll—2merkittäviä2h—it—llisi— †—nt——nkoski ympäristöv—ikutuksi—2@meluD2lähim—isem—A v—ikutuksi—2—suinE2j—2virkistysE —lueisiin2sekä2muuhun2m——nkäyttöön uehä2sss

r—nkkeell—2on2v—ikutuksi—2liikenteeseen koko2pääk—upunkiseudull—F rämeenkylä r—nkev—ihtoehtoihin2sisältyy2uehä2ssXn wyyrmäki toinen2—jor—t—2välillä2„urunväylä2E2„uruntieF tupperi IQFWFPHHI r—kuninm——

†ihdintiew—lmink—rt—no rämeenlinn—nväylä

v——ksol—hti

uehä2sss vintuv——r— uehä2s

u—r—k—llio

„uruntie „uruntie veppäv——r—

uehä2ss „urunväylä uehä2s

HIPQkm

Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 29 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT

6.1 Ympäristövaikutukset

6.1.1 Yhdyskuntarakenne

Maankäytön ja kaavoituksen nykytilaa on selvitetty erilaisten lähtöaineistojen (mm. maastotietokanta, seutu CD, kaava- ja poh- jakartat) sekä kaupunkien kaavoittajien ja Uudenmaan liiton edustajien kanssa käy- tyjen keskustelujen ja heiltä saatujen sel- vitysten pohjalta. Aineistosta on tuotettu yhdyskuntarakennetta sekä kaavoitusta ja suunnittelutilannetta kuvaavat kartat. Karttojen ja kaavoituksen asiantuntijoi- den näkemysten pohjalta voidaan jatkossa arvioida vaihtoehtojen aiheuttamia maan- käytön muutoksia ja uuden maankäytön mahdollisuuksia. Myös kaupunkirakenteen ja yhdyskuntarakenteen muutosten välilliset vaikutukset muuhun ympäristöön arvioidaan. Erikseen arvioidaan vaihtoehtojen vaikutuk- set aluekeskusten kehittämismahdollisuuk- siin. Alue- ja yhdyskuntarakenteelliset vaiku- tukset eritellään maakunnallisesti ja pai- kallisesti merkittäviin vaikutuksiin, jotta YVA-selostus toimisi suoraan myös osana maakuntakaavan selvitysaineistoa.

Kuva 6/1. Aluekeskukset ja tutkittavien vaihtoehtojen läheisyydessä olevat kohteet, joiden maankäytössä on odotettavissa muutoksia. Kuva 6/2. Kartassa ei ole esitetty yksittäisiä asemakaava-alueita. Nykyisen yhdys- kuntarakenteen pääpiirteet.

30 Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 31 6.1.2 Maisema ja kaupunkikuva sekä liikennetila Laskelmien avulla kartoitetaan päästöistä häiriintyvät tarve sekä suositus niiden ajankohdasta. Vaikutukset kohteet. Päästöjen vaikutukset terveyteen arvioidaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin aluekokonaisuuksiin Suunnittelualueelta laaditaan maisema-analyysi. Tie pyri- vertaamalla tuloksia terveydellisin perustein annettuihin arvioidaan. tään sijoittamaan maisemaan ja kaupunkikuvaan niin, ohjearvoihin sekä päästöjen haitoista tehtyihin tutkimuk- että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haitallisia siin. ympäristövaikutuksia. Työn aikana laaditaan vaihtoehto- luonnoksia tielinjojen sijoittelusta. 6.1.5 Pohja- ja pintavedet Tieympäristön suunnittelussa esitetään periaatteet ja keinot, joilla haitallisia ympäristövaikutuksia vähennetään Kerätään olemassa olevat tiedot pohjavesialueista, tai poistetaan, jos haittoja ei voida välttää tien sijoittami- vedenottamoista ja talousvesikaivoja sisältävistä alu- sella toiseen paikkaan. eista sekä pohjatutkimustietoja maa- ja kallioperästä. Tien sijoittumista maisemaan ja tien näkyviä raken- Suomen ympäristökeskuksen valuma-aluejakoa tarken- teita visualisoidaan havainnekuvin, joita laaditaan asuk- netaan karttatulkintana. Arvioidaan vaihtoehtojen vaiku- kaiden ja tien käyttäjien näkökulmasta. Havainnollistami- tuksia pohjavesiin sekä luontoarvojen kannalta keskeis- sen tueksi linjalta otetaan myös viistoilmakuvia. ten purojen ja soiden vesitalouteen. Esitetään ratkaisuja haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi tai lieventämi- 6.1.3 Melu seksi.

Vaihtoehtojen vaikutukset nyky- ja ennustetilanteen (v. 6.1.6 Pilaantuneet maat 2025) melutasoihin lasketaan maastomallipohjaisesti SoundPlan-ohjelmistolla. Ohjelma laskee ajoneuvoliiken- Alustavien tietojen mukaan Kehä II:n suunniteltu jatko teen melutasot pohjoismaisella laskentamallilla. kulkee Turuntien pohjoispuolella Viherlaakson entisen Laskelmilla selvitetään vaihtoehtojen melualueet. kaatopaikan kohdalta. Sinne on viety yhdyskuntajätettä Melualueiden asukasmäärät ja muut herkät kohteet sel- 1950 ja 1960-luvuilla. Hankkeen linjausten kohdalta ei ole vitetään. Melulaskelman pohjalta esitetään meluntorjun- tiedossa muita mahdollisesti pilaantuneita alueita. Arvi- taa edellyttävät kohteet. YVA-selostuksessa esitetään oinnnin yhteydessä selvitetään pilaantuneiden maiden melualueet eri vaihtoehdoissa. tutkimustarpeet.

6.1.4 Haitallisten ilman epäpuhtauksien päästöt ja ilman laatu 6.1.7 Arkeologiset ja kulttuurihistorialliset kohteet

Kokonaispäästöt arvioidaan laskennallisesti nyky- ja Perustiedot muinaismuistoista ja rakennushistoriallisista ennustetilanteessa v. 2025. Päästöt lasketaan seuraa- kohteista sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaista ympä- vista yhdisteistä: hiilidioksidi (CO2), häkä (CO), hiilive- ristökokonaisuuksista kerätään suunnittelualueen kau- dyt (HC), typen oksidit (NOX) ja hiukkaset. Pitoisuudet pungeilta ja Museovirastosta. Arviointiselostuksessa esi- lasketaan kriittisten poikkileikkauskohteiden osalta CAR- tetään mahdollisten arkeologisten maastotutkimusten FMI-ohjelmalla. 32 Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 Kuva 6/3. Perustiedot suunnittelualueen esi- ja kulttuurihistoriallisista kohteista. Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 33 6.1.8 Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi kodeissa, kouluissa ja vanhusten palvelukodeissa. Myös 6.1.11 Luonnonvarat eri vaihtoehtojen liikenneonnettomuusriskejä arvioidaan. Ihmisiin kohdistuvilla vaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen Terveysvaikutusten arvioinnin yhteydessä ollaan yhte- Selvitetään alustavasti louhittavat kivi- ja maa-ainesmää- sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia. ydessä myös terveydenhuollon asiantuntijoihin, joiden rät ja mahdollisten ylijäämämassojen sijoitustarpeet.Tien kanssa pohditaan vaikutuksia (ks. myös kohta 6.4). rakentamiseen tarvittavat kiviainekset saadaan todennä- Sosiaalisten vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten päätelmät tehdään köisesti väylän kohdalta kallioleikkauksista ja tunneleista. edellä kuvatun vuorovaikutuksen sekä taustatietojen sel- Tien tasauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa massa- Hankkeen vaikutusalueelta kerätään sosioekonomisia vittämisen pohjalta. Apuna käytetään myös Sosiaali- ja tasapainoon. taustatietoja (mm. tulotaso, koulutustaso, ikäjakauma, terveysministeriön oppaassa (STM, 1999) esitettyjä tar- palvelut) erityisesti paikkatietoaineistoista. Aineistojen kistuslistan omaisia taulukoita. perusteella laaditaan teemakarttoja eri alueiden väes- 6.1.12 Rakentamisen aikaiset vaikutukset törakenteesta ja asumistyypeistä. Taustatietojen avulla 6.1.9 Luonto saadaan yleispiirteistä tietoa siitä, keihin vaikutukset Oman kokonaisuutensa muodostavat teiden ja tunnelei- kohdistuvat. Linjausvaihtoehtojen kohdalta on kerätty kaupungeilta den rakentamisen aikaiset vaikutukset, jotka arvioidaan Kehä II:sta aikaisemmin lehdistössä käytyä julkista tiedot arvokkaista luontokohteista. Tietoja on tarkennettu aikaisemmin toteutetuista hankkeista saadun kokemuk- keskustelua vuodesta 1990 lähtien analysoidaan. Suun- kesän 2001 aikana tehdyillä luontoselvityksillä, joissa on sen perusteella yleispiirteisesti. Rakentamisen aikaisia nittelun aikana tehdään lehdistöseurantaa. etsitty erityisesti luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyp- haittoja ovat melu- ja pölyhaitat, tärinän aiheuttamat Vaikutusalueen asukasyhdistysten edustajille järjes- pejä. Luontokohteet on merkitty inventointikartalle (kuva häiriöt, räjäytystyön varotoimet ja rajoitukset, tunnelei- tetään ryhmähaastatteluja, kun vaihtoehtojen maan- 6/4). Kohteiden suojeluarvo ja merkittävyys otetaan huo- den rakentamisen aikainen kuivatus, kallio- ja maamas- käyttövaikutukset alkavat olla selvillä. Ryhmähaastattelu- mioon, kun linjauksia suunnitellaan tarkemmin. Vaihto- sojen käyttö, tilapäinen läjitys sekä työnaikainen liikenne. jen jälkeen tehdään vaikutusalueella satunnaisotannalla ehtojen linjauksissa pyritään kiertämään arvokkaat luon- Tien rakentaminen aiheuttaa myös kiertohaittoja kevy- lomakekysely. Kyselyssä otetaan huomioon myös niitä tokohteet ja etsimään ratkaisuja, joilla haittoja voidaan elle liikenteelle, moottoriajoneuvoliikenteelle ja virkistys- asioita, joita ryhmähaastattelujen perusteella on syytä lieventää. käytölle. selvittää tarkemmin. Hankkeen www-sivulla käytävä keskustelu analysoi- 6.1.10 Virkistys daan keväällä 2002. Suunnitelmanäyttelyissä (syksyllä 2001 ja keväällä 2002) on mahdollisuus antaa palau- Suunnittelualueen nykyiset virkistys- ja kevytliikennerei- tetta, joka analysoidaan tilaisuuksien jälkeen. tit sekä yleiskaavoissa esitetyt yhteystarpeet selvitetään. Arvioidaan vaihtoehtojen vaikutuksia reitteihin, virkis- Terveysvaikutusten arviointi tysalueisiin ja virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Virkistys- tarpeita sekä kevytliikenteen ja virkistysalueiden reitistö- Vaihtoehtojen terveysvaikutuksina arvioidaan melua, jen käyttöä selvitetään asukaskyselyn ja haastattelujen päästöjä ja mahdollisia vaikutuksia talousvesikaivoihin. avulla. Hankkeen vaikutuksia virkistysyhteyksien ja -mah- Vaikutusalueelle jäävien asuntojen ja ihmisten määrää dollisuuksien säilymiseen arvioidaan yhteistyössä hank- ja haitan laatua analysoidaan sekä tarkastellaan mah- keen ja maankäytön suunnittelijoiden kanssa. Nykyisiä ja dollisia terveyshaittoja herkissä kohteissa kuten päivä- suunniteltuja virkistysyhteyksiä esitetään kuvassa 6/2. Kuva 6/4. Mätäjoki. 34 Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 Kuva 6/5. Arvokkaat luontokohteet. Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 35 6.2 Liikenteelliset vaikutukset kia aiheuttavat liittymät. Tulosten perusteella arvioidaan, voidaanko verkkoa tai liittymiä kehittää niin, että pysty- 6.2.1 Liikenneturvallisuus tään pienentämään havaittuja ongelmia. Pyrkimyksenä ei ole suunnitella ruuhkatonta tilan- Nykyiset liikenneturvallisuusongelmat selvitetään onnet- netta, koska se ei ole realistinen tavoite. Ennusteiden tomuustietojen ja aikaisempien suunnitelmien tietojen mukaan Kehä II:n jatkeelle tulee vuoden 2025 tilanteessa avulla. Asukkaiden kokemia liikenneturvallisuusongelmia niin paljon liikennettä kuin siellä on kapasiteettia tarjolla, selvitetään asukaskyselyssä. ja tietä syöttävät liittymät ovat ruuhkaisia. Siten pyrkimyk- Vaihtoehtojen turvallisuusvaikutuksia arvioidaan tie- senä on päästä hyvään verkolliseen tasapainoon Kehä verkollisesti. Arviointiperusteena käytetään väylätyyp- II:n jatkeen ja muun liikenneverkon välillä. pikohtaisia onnettomuusasteita ja liikenteen siirtymien Liikenneselvityksissä tarkastellaan liikenteen käyttä- vaikutusta alemmalta tieverkolta pääväylille. Turvallisuus- miä reittejä ja reittimuutoksia verrattuna verkkoon, jossa vaikutuksia arvioidaan myös eri tienkäyttäjäryhmien kan- Kehä II:n jatketta ei ole. Analyyseilla haetaan ruuhkautu- nalta. misen herkkyyttä ja verkon kriittisimpiä kohtia. Niin sanottujen linkkihaastattelujen avulla kuvataan 6.2.2 Kevytliikenne vaihtoehdoittain Kehä II:n jatkeen eri osien liikenteen käyttäjiä, eli vastataan kysymykseen, mitä tai minkä alu- Arvioidaan muutokset kevytliikenteen reiteissä ja yhteyk- eiden välistä liikennettä Kehä II:n jatke välittää. Alueittain sissä. Erityistä huomiota kiinnitetään virkistysyhteyksiin, voidaan myös osoittaa matka-ajan ja matkan pituuden yhteyksiin joukkoliikenteen pysäkeille sekä mahdollisiin muutokset ja esimerkiksi ne alueet, jotka liikenteellisesti kiertohaittoihin. hyötyvät eniten. Tarkastelujen avulla kuvataan vaihtoeh- tojen liikenteellisiä vaikutuksia ja vaihtoehtojen alueelli- 6.2.3 Joukkoliikenne sia eroja.

Tutkitaan vaihtoehtojen aiheuttamat linjastomuutokset 6.3 Yhteiskuntatalous sekä mahdolliset muutokset kulkumuotojakaumassa (henkilöauto/joukkoliikenne/kevytliikenne). Selvitetään Hankkeen vaihtoehtojen sekä 0-vaihtoehdon (nykyti- joukkoliikenteen pysäkkien sijoittelu ja yhteydet pysä- lanne), yhteiskuntataloudelliset laskelmat laaditaan lii- keille sekä vaihtoehtojen luomat mahdollisuudet jouk- kenne- ja viestintäministeriön hankearvioinnin ohjeita koliikenteen kehittämiselle. Työssä tarkastellaan myös noudattaen. matka-ajan ja matkan pituuden muutoksia eri vaihtoeh- doissa ja vaihtoehtojen alueellisia eroja.

6.2.4 Ajoneuvoliikenne

Liikenne-ennusteen pohjalta analysoidaan tutkittavien vaihtoehtojen tie- ja katuverkon ruuhkaantumista ja ruuh- 36 Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 7 JATKOSUUNNITTELU, LUVAT JA PÄÄTÖKSET

7.1 Jatkosuunnittelu ja arvio toteuttamiseen tekeillä, ja valmisteluaineiston mukaan Kehä II -kysy- Tien yleissuunnitelma kuluvasta ajasta mystä tarkastellaan kaavatyössä. Vantaalla yleiskaavan tarkistustyö on ohjelmointivaiheessa. Yhdestä tievaihtoehdosta laaditaan yleissuunnitelma, Ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyy syksyllä Turuntieltä Kehä III:lle päättyvä vaihtoehto on Van- joka vahvistetaan tielain mukaisesti. Suunnitelman hyväk- 2002, jonka jälkeen Uudenmaan tiepiiri tekee päätöksen taan yleiskaavan vastainen, koska se sijoittuisi virkistys- symispäätöksen tekee Tiehallinnon keskushallinto tai lii- mahdollisesta jatkosuunnittelusta. Väylän jatkosuunnit- ja suojelualueille, jotka on ympäristöministeriössä vah- kenne- tai viestintäministeriö. Päätöksessä on käytävä telu edellyttää, että Uudenmaan tiepiiri sekä Espoo, vistettu. Kehä III:lle päättyvän vaihtoehdon toteuttami- YVA-lain 13 §:n mukaisesti ilmi, miten ympäristövaiku- Helsinki ja Vantaa pääsevät yksimielisyyteen väylän nen edellyttää Vantaan tältä osin vahvistetun yleiskaa- tusten arvioinnin tulokset on otettu jatkosuunnittelussa sijainnista. Väylälle pitää myös tehdä varaus maakunta- van muuttamista. huomioon. kaavaan, jota Uudenmaan liitto parhaillaan tekee. Espoon eteläosien yleiskaavaluonnoksessa on varau- Tämän YVAn yhteydessä tehdään vaihtoehtojen alus- duttu Kehä II:n rakentamiseen Espoon alueella. Tiesuunnitelma tava yleissuunnittelu. Jos jatkosuunnittelun edellytykset täyttyvät, yhdestä vaihtoehdosta tehdään yleissuunni- Asemakaavat Kun hankkeen toteutuksesta on saatu varmuus, yleis- telma. Yleissuunnittelun jälkeen tehdään tiesuunnitelma suunnitelman pohjalta laaditaan tiesuunnitelma, jossa sekä rakennussuunnitelma, joiden perusteella väylää Kehä II:n vaatiman aluevarauksen mukainen käytävä esitetään mm. tiealueen rajaus. Tiesuunnitelmasta anne- voidaan ryhtyä rakentamaan. reuna-alueineen on pääsääntöisesti asemakaavoittama- taan hyväksymispäätös. Kun hankkeen rahoitus on selvä, Jos väylän toteuttamisen edellytykset täyttyvät, raken- tonta aluetta. Linjausten lähellä valmistelussa olevien tiesuunnitelmasta annetaan tiepäätös. taminen on mahdollista aloittaa ennen vuotta 2010. asemakaavojen laatiminen on keskeytynyt, kun kaupun- Rakennustyöt kestäisivät noin 5 vuotta. git odottavat linjauspäätöstä. Väylän toteuttaminen edel- Vesilain mukaiset luvat lyttää asemakaava-alueella kaavamuutosta, jos väylä 7.2 Tarvittavat suunnitelmat, luvat ja päätökset on ristiriidassa nykyisin voimassa olevan asemakaavan Vesistösillat ja todennäköisesti myös tunnelit edellyttävät kanssa. vesilain mukaisen luvan. Maakuntakaava

Kehä II:n rakentaminen edellyttää, että väylälle tehdään varaus Uudenmaan liitossa valmisteilla olevaan maakun- takaavaan.

Yleiskaavat

Kehä II:n Hämeenlinnanväylälle päättyvään vaihtoeh- toon on varauduttu Vantaan yleiskaavassa. Helsingin yleiskaavassa 1992 siihen ei ole varauduttu. Tällä koh- dalla kummallakaan yleiskaavalla ei ole oikeusvaikutuk- sia. Helsingin yleiskaava 1992:ssa ei ole varausta Kehä II:n jatkeelle. Helsingin yleiskaava 2002 on parhaillaan Kuva 8/1. Jatkosuunnittelun alustava kokonaisaikataulu

Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 37 8 HAITTOJEN 9 EPÄVARMUUSTEKIJÄT 10 SEURANTAOHJELMA LIEVENTÄMINEN Vaikutusten arviointi perustuu oletuksiin, joihin kohdis- Vaikutusten arvioinnissa saatujen tulosten perusteella tuu monia epävarmuustekijöitä. Epävarmuustekijät ja harkitaan seurannan tarve. Ehdotus seurantaohjelmaksi Haittojen torjunta ja lieventäminen on erittäin tärkeä osa niiden vaikutukset arviointeihin kuvataan arviointiselos- laaditaan sekä rakentamisen että käytön aikaisten vaiku- suunnittelua. Haittoja pyritään ehkäisemään ja lieventä- tuksessa. tusten osalta. mään mm. tien linjauksen ja tasauksen suunnittelulla, Epävarmuustekijöitä kohdistuu ainakin maankäytön tunneleilla, alikuluilla ja silloilla, melusuojauksella, pohja- muutoksiin, asukas- ja työpaikkamäärien kehitysennus- ja pintavesien suojauksella, maisemoimalla tieympäris- teiden toteutumiseen sekä liikenneverkon ja -määrien töä sekä rakentamisen aikaisten toimenpiteiden suunnit- kehittymiseen. telulla. Suunnittelualueen luonnon- ja virkistysarvojen sekä asutuksen läheisyyden vuoksi käytetään kaikkia käytet- tävissä olevia keinoja haittojen lieventämiseksi. Suunnit- teluratkaisuja haettaessa otetaan huomioon ratkaisujen taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys.

38 Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 11 LÄHDELUETTELO

Aarnivirta, A. 1998: Luonnon monimuotoisuuden kannalta mer- singin seutukaavaliiton julkaisuja B22 - 1986. mintaa. Tiesuunnitelman oheisraportti kittävien luontotyyppien inventointi Espoossa 1998. - Espoon ympäristölautakunnan julkaisu 7/98. Hosiaisluoma, V. 1985: Pääkaupunkiseudun suoluonto ja sen Tielaitos, Uudenmaan tiepiiri, Vantaan kaupunki 1998, Kehä II suojelu. - Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 1985:9. Pääkau- Turuntieltä Kehä III:lle, Esiselvitys. Ahonen, T. & Markkanen, K. 2000: Luonnonsuojelulain suojel- punkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV-SAD. lut luontotyypit Helsingissä. - Helsingin kaupungin ympäristö- Tielaitos, Uudenmaan tiepiiri, Vantaan kaupunki 1997, Kehä II keskuksen monisteita 7/2000. Museovirasto, Muinaismuistorekisteri 2001. välillä Vihdintie - Hämeenlinnanväylä, Esiselvitys.

Frondelius Sari, 2000: Hämeenkylän maisemahistoriallinen sel- Punkari, M., Raunio, A., Viita, H. & Yrjölä, M. 1995: Luonnon Vantaan esihistoriallisten kiinteiden muinaisjäännösten inven- vitys. Julkaisematon käsikirjoitus. - ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Uuden- tointi 2000, Kreeta Lesell, ote käsikirjoituksesta. maan läänissä. Tutkimusraportti 1994. - Suomen ympäristö- Espoon arvokkaat luontokohteet. Kokonaisraportti. - Espoon keskus, Luonto- ja maankäyttöyksikkö. Helsinki. Moniste. Vantaan kaupunki, Hallintopalvelukeskus, yleiskaavoitus, ympäristönsuojelulautakunnan julkaisu 2/1987. C12:1991, Vantaan kulttuurimaiseman ja rakennetun ympäris- Pääkaupunkiseudun uhanalaiset kasvit ja eläimet 1981. - Pää- tön suojeltavat ympäristökokonaisuudet. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 1997, Selvitys ympäristö- kaupunkiseudun julkaisusarja A 1981: J2. Pääkaupunkiseudun vaikutuksista, Espoon eteläosien yleiskaava Kehä II Turuntieltä yhteistyövaltuuskunta YTV-SAD. Vantaan ympäristökeskus 2001. Tuloste luontokohteiden paik- koilliseen. katietojärjestelmästä + Jaakko Vähämäen lisäykset. STM 1999. Ympäristövaikutusten arviointi - Ihmisiin kohdistu- Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema, Erkki Härö, vat terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset, Sosiaali- ja terveys- Vähämäki, J. 1999: Gubbmossenin linnustoselvitys. Espoon kaupunginmuseo 1984. ministeriö, Oppaita 1999:1 Väre, S. & Kärki, S. 1981: Vantaan luonnonsuojelukohteet Heinonen, M. 1997: Selvitys suunnitellun kehä II:n jatkeen Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri 2001, Maantie 120 (Vihdintie) 1981. Perusselvitykset. - Vantaan ympäristölautakunta. ympäristön luonnonarvoista Espoossa Turuntieltä koilliseen. - välillä Huopalahdentie - Kehä III (kt 50) kehittämisselvitys. Espoon ympäristökeskus 1/1997. Ylkänen, S. 1987: Vantaan suojeltavaksi esitettyjen alueiden Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri 1999, Kehä III (kt 50) välillä luontoinventointi, osa 1. - Vantaan kaupunki, Ympäristönsuoje- Helsingin kaupunki 1999, Helsingin yleiskaava 2002:n valmis- Vanhakartano - Vantaankoski. Toimenpide- ja aluevaraussuun- lulautakunta, julkaisu 2/1987. teluaineiston (tiedoksi KSL 8.2.2001) alueidenkäyttösuunnitel- nitelma. maluonnos. HKSV kaavoitusosaston julkaisuja 1999:5 YTV 1999:1. Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri 1999, Kehä I (mt 101) Espoon 2020-loppuraportti. Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Uudenmaan tiepiiri alueella, Turunväylä - Vallikallio. Yleissuunnitelma 2000, Maankäyttöselvitys. YTV 1999:2. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunni- Tielaitos, Tiehallitus 1991, Kehä II Turuntieltä koilliseen, telma PLJ 1998. Helsingin kaupunki/Ympäristökeskus 2001: Tuloste luontokoh- Pääsuuntaselvitys teiden paikkatietojärjestelmästä; kartat & kohdekuvaukset. YTV 1998. PLJ 1998:n strategisen tason ympäristövaikutusten Tielaitos, Uudenmaan tiepiiri 1995, Valtatie 3:n kehittäminen arviointi Helsingin seudun esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset, välillä Haaga - Vantaankoski. Kehittämisselvitys Helsingin seutukaavaliiton julkaisuja C2 - 1980. YTV 2001. Arvioituja vaikutuksia - Kirjallisuusselvitys PKS 2025 Tielaitos, Uudenmaan tiepiiri 1996, Kehä I, mt 101 Helsingin - ja PLJ 2002 -vaikutusarviointien taustaksi. Helsingin seudun rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema, Hel- alueella. Tien kehittäminen. Tielaitoksen ja kaupungin yhteistoi- Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 39 12 LIITTEET

Liite 1 Tiedote 12.6.2001 YVAn ja alustavan yleis- Ympäristövaikutusten arviointimenettely Alueen asukkailla, yhteisöillä ja muilla asiasta kiinnos- suunnittelun aloittamisesta tuneilla on siis mahdollisuus osallistua työhön ja lausua Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tutkitaan mielipiteensä asiasta sekä syksyllä 2001, jolloin esitel- Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä hankkeen tarvetta ja sen eri vaihtoeh-tojen vaikutuksia. lään arviointiohjel-maa, että loppukesällä 2002, jolloin Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) ja Työssä tarkastellaan myös vertailuvaihtoehtoa, jossa esitellään vaikutusten arvioinnin tuloksia. alustava yleissuunnittelu Kehä II:n jatketta ei toteuteta vaan parannetaan ole- Asukkaiden, kaupunkien ja muiden viranomaisten massa olevia liikenneväyliä. Kehä II:n jatkeen pääsuunta- mielipiteitä kerätään menettelyn aikana vaikutusten arvi- Uudenmaan tiepiiri on yhteistyössä Espoon, Helsingin ja vaihtoehtoina ovat jatkeen toteuttaminen joko Hämeen- ointia ja päätöksentekoa varten. Hankkeelle on avattu Vantaan kaupunkien kanssa aloit-tamassa Kehä II:n jat- linnanväylälle tai Kehä III:lle. internet-sivut osoit-teessa www.tiehallinto.fi /keha2, josta keen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä YVA-lain Arviointimenettelystä laaditaan aluksi suunnitelma eli saa yleistietoa työn etenemisestä ja voi antaa palau- mukaisesti. Selvitys palvelee Uudenmaan maakuntaliiton arviointiohjelma, jossa kuvataan, mitä asioita arviointime- tetta. ja pääkaupunkiseudun kaupunkien maan-käytön suun- nettelyn yhteydessä käsitellään, miten arviointityö teh- Lisätietoja hankkeesta antaa tieinsinööri Ari Puhakka, nittelua ja hankkeiden ohjelmointia pitkällä aikavälillä. dään ja miten eri tahot voivat osallistua arviointityöhön. Uudenmaan tiepiiri, puh. 0204 22 2930. Arviointiohjelma tulee yleisesti nähtäville syksyllä 2001, Hankkeen tarkoitus jolloin siitä voi esittää mielipiteitä. LIITTEET Kartta suunnittelualueesta Arviointiohjelman ja siitä saadun palautteen perus- Suunnitteluaikataulu Kehä II:n ensimmäinen vaihe eli väli Länsiväylä - Turun- teella tehdään varsinainen arviointityö, jonka tulokset tie avattiin liikenteelle lokakuussa 2000. Tämä vähensi esitetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. odotetusti liikennettä Etelä-Espoon asuntokaduilla. Kui- Arviointityön rinnalla laaditaan teknisiä suunnitelmia tenkin Turunti-en pohjoispuolisten pääväylien ja katujen esimerkiksi melusuojauksista ja väylän tunneloinnista, liikennemäärät ovat jonkin verran suurentuneet. jotka tukevat arviointia. Arviointiselostus valmistuu loppu- Myös YTV:n ja pääkaupunkiseudun kaupunkien yksi- kesällä 2002. Ympäristövaikutusten ar-viointimenettely mielisesti hyväksymän liikennejärjes-telmäsuunnitelman päättyy yhteysviranomaisen eli Uudenmaan ympäristö- (PLJ 1998) mukaan kehämäinen liikenne juuri Kehä II:n keskuksen arvioin-tiselostuksesta antamaan lausuntoon ja Kehä III:n alueilla lisääntyy tulevaisuudessa eniten. syksyllä 2002. Arviontimenettelyn jälkeen Uuden-maan Kehä II:n jatkeen suunnittelu onkin sijoitettu kii-reellisim- tiepiiri tekee päätöksen mahdollisesta jatkosuunnitte- pien hankkeiden joukkoon. lusta. Kehä II:n jatketta perustellaan sillä, että se helpottaisi poikittaisliikenteen sujumista, poistai-si läpiajoliikennettä Osallistuminen ja vuorovaikutus asuinalueiden katuverkolta ja parantaisi näiden alueiden liikenneturval-lisuutta, viihtyisyyttä ja joukkoliikenteen toi- Työtä ohjaavassa hankeryhmässä ovat mukana Pääkau- mintaedellytyksiä. Toisaalta uuden väylän välit-tömässä punkiseudun yhteistyövaltuuskun-nan (YTV), Espoon, läheisyydessä voi ihmisille ja ympäristölle aiheutua hait- Helsingin ja Vantaan kaupunkien sekä Uudenmaan liiton, taa, jota kuitenkin pysty-tään teknisin menetelmin (esim. Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Uudenmaan tiepiirin melusuojaus, väylän tunnelointi) vähentämään tai poista- edustajat. maan.

40 Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 Liite 2 Työryhmien jäsenet

Seurantaryhmä Maankäyttö- ja ympäristöryhmä Projektipäällikkö Ari Puhakka Uudenmaan tiepiiri Projektipäällikkö Ari Puhakka Uudenmaan tiepiiri Tiejohtaja Matti-Pekka Rasilainen Uudenmaan tiepiiri Ympäristövastaava Arto Kärkkäinen Uudenmaan tiepiiri Yksikön päällikkö Maarit Saari Uudenmaan tiepiiri Dipl.ins. Elisa Sanasvuori Uudenmaan tiepiiri Yli-insinööri Mauri Heikkonen Ympäristöministeriö Ylitarkastaja Tytti Viinikainen Tiehallinto, pääkonttori Ylitarkastaja Jorma Jantunen Uudenmaan ympäristökeskus Anna-Maija Ala-Härkönen Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelujohtaja Jukka Kullberg Vantaan kaupunki Toimistopäällikkö Matti Eronen Helsingin kaupunki Toimialajohtaja Olavi Louko Espoon kaupunki Ympäristösuunnittelija Kalevi Hiironniemi Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Espoon kaupunki Ympäristöinsinööri Krister Höglund Vantaan kaupunki Liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen Helsingin kaupunki Va. apulaisyleiskaavapäällikkö Marjut Kirjakka Espoon kaupunki Kaupungininsinööri Martti Tieaho Espoon kaupunki Arkkitehti Leena Lukkarinen-Annila Helsingin kaupunki Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Maisema-arkkitehti Anne Mäkynen Vantaan kaupunki Johtaja Seija Vanhanen Uudenmaan liitto Liikenneinsinööri Jarmo Pajunen Vantaan kaupunki Dipl.ins. Taisto Kapulainen JP-Transplan Oy Ylitarkastaja Jukka Peura Uudenmaan ympäristökeskus Dipl.ins. Pekka Kuorikoski SCC Viatek Oy Ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Aluearkkitehti Ritva Valo Vantaan kaupunki Hankeryhmä Yleiskaava-arkkitehti Jussi Vuorinen Helsingin kaupunki Dipl.ins. Iris Broman Maa ja Vesi Oy Projektipäällikkö Ari Puhakka Uudenmaan tiepiiri Dipl.ins. Tore Granskog SCC Viatek Oy Ympäristövastaava Arto Kärkkäinen Uudenmaan tiepiiri Fil.maist. Sakari Grönlund Maa ja Vesi Oy Liikenneinsinööri Pekka Haasanen Vantaan kaupunki Dipl.ins. Timo Huhtinen Maa ja Vesi Oy Toimistopäällikkö Tuula Helasvuo Helsingin kaupunki Dipl.ins. Taisto Kapulainen JP-Transplan Oy Ympäristöinsinööri Krister Höglund Vantaan kaupunki Fil.maist. Arto Ruotsalainen Maa ja Vesi Oy Ylitarkastaja Jorma Jantunen Uudenmaan ympäristökeskus Apulaisosastopäällikkö Juhani Kajatie Helsingin kaupunki Liikenneinsinööri Hannu Laakso Vantaan kaupunki Liikenne- ja tiesuunnitteluryhmä Joukkoliikennepäällikkö Pirkko Lento Espoon kaupunki Projektipäällikkö Ari Puhakka Uudenmaan tiepiiri Yleiskaavapäällikkö Matti Pallasvuo Vantaan kaupunki Ylitarkastaja Pekka Räty Uudenmaan tiepiiri Suunnittelupäällikkö Jarkko Roine Espoon kaupunki Joukkoliikennesuunnittelija Olli-Pekka Ahti Vantaan kaupunki Katupäällikkö Markus Rönty Espoon kaupunki Liikenneinsinööri Pekka Haasanen Vantaan kaupunki Yksikön päällikkö Reijo Teerioja YTV Katuinsinööri Torsti Hokkanen Espoon kaupunki Aluearkkitehti Ritva Valo Vantaan kaupunki Kehittämispäällikkö Matti Holopainen Vantaan kaupunki Ympäristöpäällikkö Ritva Veijonen Espoon kaupunki Liikenneinsinööri Teuvo Huutoniemi Vantaan kaupunki Maakunta-arkkitehti Olavi Veltheim Uudenmaan liitto Suunnittelupäällikkö, va. Outi Janhunen Espoon kaupunki Ympäristösuunnittelija Jaakko Vähämäki Vantaan kaupunki Liikenneinsinööri Risto Jokinen Espoon kaupunki Dipl.ins. Tore Granskog SCC Viatek Oy Dipl.ins. Matti Kivelä Helsingin kaupunki Fil.maist. Sakari Grönlund Maa ja Vesi Oy Liikenneinsinööri Hannu Laakso Vantaan kaupunki Dipl.ins. Taisto Kapulainen JP-Transplan Oy Liikenneinsinööri Hannu Siitonen Uudenmaan liitto Dipl.ins. Pekka Kuorikoski SCC Viatek Oy Dipl.ins. Taisto Kapulainen JP-Transplan Oy Dipl.ins. Ilkka Puustinen JP-Transplan Oy Projektinhallintaryhmä Dipl.ins. Juha Siitonen SCC Viatek Oy Dipl.ins. Kari Sorjonen JP-Suoraplan Oy Projektipäällikkö Ari Puhakka Uudenmaan tiepiiri Dipl.ins. Tore Granskog SCC Viatek Oy Dipl.ins. Taisto Kapulainen JP-Transplan Oy Dipl.ins. Pekka Kuorikoski SCC Viatek Oy

Kehä II välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 14.9.2001 41 ISBN 951-726-810-6 TIEH 1000037-01