INRIKESMINISTERIET Förslag Till Beslut Bilaga 3 Pelastusosasto .03.2003

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

INRIKESMINISTERIET Förslag Till Beslut Bilaga 3 Pelastusosasto .03.2003 INRIKESMINISTERIET Förslag till beslut Bilaga 3 Pelastusosasto .03.2003 Enligt sändlista STATSRÅDETS BESLUT OM ORGANISERING AV SAMARBETET INOM OMRÅDET FÖR EGENTLIGA FINLANDS RÄDDNINGSVÄSENDE Enligt 4 § 1 mom. lagen om bildande av räddningsområden (1214/2001) skall de kommuner som hör till ett räddningsområde ingå ett avtal om organisering av samar- betet inom räddningsväsendet senast den 31 december 2002. Om godkännande av avtalet gäller enligt bestämmelsen vad som föreskrivs i 79 § 2 mom. kommunallagen (365/1995) om ändring av samkommuns grundavtal. Om avtalet gäller i tillämpliga delar vad som stadgas i kommunallagen om samarbete kommuner emellan. I lagens 4 § 2 mom. sägs att om kommunerna inte inom den i 1 mom. föreskrivna tiden kom- mer överens om hur samarbetet inom räddningsväsendet skall organiseras, bestäm- mer statsrådet kostnadsfördelningen, förvaltningsmodellen, grunderna för organise- ring av tjänster och uppgifter och om andra för samarbetet nödvändiga saker, som kommunerna inte har kommit överens om. Statsrådets förordnande gäller tills kom- munerna kommer överens om något annat. Med stöd av 3 § ovan nämnda lag har statsrådet genom sitt beslut (174/2002) av den 7 mars 2002 fastställt räddningsväsendets områden. Till Egentliga Finlands område hör Alastaro, Villnäs, Aura, Dragsfjärd, Halikko, Houtskär, Iniö, S:t Karins, Karinai- nen, Kimito, Kiikala, Kisko, Korpo, Koski Tl, Gustavs, Kuusjoki, Letala, Lemu, Lundo, Loimaa, Loimaa kommun, Marttila, Masku, Mellilä, Merimasku, Mietoinen, Muurla, Mynämäki, Nådendal, Nagu, Nousis, Oripää, Pemar, Pargas, Bjärnö, S:t Bertils, Pikis, Pyhäranta, Pöytyä, Reso, Rusko, Rimito, Salo, Sagu, Somero, Suomu- sjärvi, Finby, Tövsala, Tarvasjoki, Åbo, Nystad, Vahto, Vehmaa, Velkua, Västan- fjärd och Yläne. Samarbetsavtalet för Egentliga Finlands räddningsväsende har beretts i arbetsgrupper på bred bas och beredningen koordineras av Åbo brandverk. Enligt förslaget till avtal skulle räddningsväsendet inom Egentliga Finlands område fungera som en del av Åbo stads organisationer. Åbo stadsfullmäktige tillsätter för sin mandatperiod en re- gional räddningsnämnd med 15 ledamöter för Egentliga Finland. Åbo stad represen- teras av 5 ledamöter och varje ekonomisk region av 1-3 ledamöter enligt den ekono- miska regionens storlek. Den regionala räddningsnämnden bestämmer bland annat om områdets servicenivå och räddningsväsendets organisation samt gör en framställ- ning om val av räddningschef. Räddningsverkets verksamhetskostnader och nettoan- skaffningskostnaderna för investeringar åren 2004-2007 fördelas i enlighet med av- talsförslaget mellan kommunerna i relation till nettodriftsutgifternas medeltal i de kommunala brand- och räddningsväsendenas bokslut för åren 2000 och 2001. Från och med år 2008 erlägger de s.k. avtalskommunerna motsvarande utgifter i relation till kommunernas invånarantal. 2 Det beredda avtalsförslaget godkändes i följande kommuner: Aura, Dragsfjärd, Ha- likko, Houtskär, Iniö, S:t Karins, Karinainen, Kimito, Korpo, Koski Tl, Gustavs, Le- tala, Lundo, Loimaa, Marttila, Nådendal, Nagu, Pemar, Pargas, Pikis, Reso, Salo, Finby, Tarvasjoki, Åbo, Nystad, Västanfjärd och Yläne. (28 kommuner av 56, med 365 414 invånare, det vill säga 82 % av områdets totala folkmängd). Avtalsförslaget godkändes inte av: Alastaro, Villnäs, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Loimaa kommun, Masku, Mellilä, Merimasku, Mietoinen, Muurla, Mynämäki, Nousis, Oripää, Bjärnö, S:t Bertils, Rusko, Rimito, Sagu, Somero, Suomusjärvi, Vahto, Vehmaa och Velkua. Pöytyä-kommun hade inte svarat före utgången av år 2002. Av 56 kommuner motsat- te sig 27 förslaget, och den kvalificerade majoritet på två tredjedelar som i lag förut- sätts för godkännande av avtal uppnåddes således inte. Inrikesministeriet begärde utlåtanden av alla kommuner inom området för Egentliga Finlands räddningsväsende. De kommuner som förkastat avtalsförslaget ombads uppge de punkter i avtalsförslaget som kommunen inte kunde godkänna samt kom- munens uppfattning om punkten i fråga. Kostnadsfördelningen utgjorde kvantitativt sett den största orsaken till förkastandet och det föreslogs koefficienter som skulle korrigera invånarantalsprincipen utgående från kommunernas risker och servicenivå eller någon annan princip än invånarantalet. Statsrådet har behandlat frågan. Angående samarbetet i området för Egentliga Fin- lands räddningsväsende har gjorts upp ett avtal som godkänts av 28 av regionens 56 kommuner. De kommuner som godkänt avtalet representerar ca 365 000 av områdets 447 000 invånare. Om 4 § 1 mom. lagen om bildande av räddningsområden jämförs med bestämmelserna om ändring av grundavtalet för samkommuner i 79 § 1 mom. (81/2002) kommunallagen (265/1995) har avtalet inte godkänts utan statsrådet skall bestämma om villkoren för samarbetet. Enligt de utlåtanden som erhållits från kommunerna och enligt annan utredning grundar sig oenigheten om avtalets innehåll på följande avtalspunkter: 1) förvaltningsmodellen (2 kommuner) 2) nämndens storlek (1 kommun) och sammansättning (3 kommuner) 3) beslutanderätten gällande valet av räddningsväsendets högsta tjänsteinnehavare (1 kommun) 4) fastställandet och bestämmandet av servicenivån (7 kommuner) 5) tryggandet av verksamheten i avtalsbrandkårerna (7 kommuner) 6) principerna för kostnadsfördelningen (27 kommuner) I andra avseenden än beträffande kostnadsfördelningen kan ändringsförslagen anses ha obetydligt understöd. Gällanden kostnadsfördelningen har olika modeller föreslagits: 3 a) den princip om kommunernas betalningsandel som baserar sig på invånarantalet borde kompletteras med koefficienter som avspeglar kommunernas risker och servi- cenivå (18 kommuner) b) kostnaderna borde delas i två delar: i myndighetskostnader (50 %) som kan förde- las enligt invånarantal och i servicenivåkostnader (50 %) vars betalningsgrund skulle utgöras av de reella kostnader som föranleds av jourer (6 kommuner) c) kostnaderna skall fördelas i förhållande till den beskattningsbara inkomst som motsvarar den kommunalskatt som betalas i varje kommun (4 kommuner). Ett stort antal kommuner har understött användningen av andra koefficienter utöver invånarantalet vid fördelningen av kostnaderna, men dessa kommuner har dock inte föreslagit hurudan en sådan koefficient skall vara. Utgående från det ovan nämnda har statsrådet med stöd av 4 § 2 mom. lagen om bil- dande av räddningsområden bestämt att villkoren i det gemensamt förhandlade av- talsförslaget skall iakttas i samarbetet inom området för Egentliga Finlands rädd- ningsväsende. Avtalsvillkoren har bifogats. Detta beslut av statsrådet gäller tills kommunerna kommer överens om något annat. Ändring i detta beslut får sökas genom besvär hos högsta förvaltningsdomstolen. Be- svärsanvisning har bifogats. Minister Martti Korhonen Räddningsöverdirektör Pentti Partanen SÄNDLISTA Kommunerna inom området för Egentliga Finlands räddningsväsende .
Recommended publications
  • Lions Clubs International Club Membership Register
    LIONS CLUBS INTERNATIONAL CLUB MEMBERSHIP REGISTER CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4017 020348 KVARNBO 107 A 1 09-2003 10-16-2003 -3 -3 45 0 0 0 -3 -3 42 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 05-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 06-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 07-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 08-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 09-2003 10-21-2003 -1 -1 55 0 0 0 -1 -1 54 4017 041195 ALAND SODRA 107 A 1 08-2003 09-23-2003 24 0 0 0 0 0 24 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 07-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 08-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 09-2003 10-16-2003 20 0 0 0 0 0 20 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 07-2003 09-18-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 09-11-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 09-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 7 09-2003 10-13-2003 2 2 25 2 0 0 0 2 27 GRAND TOTALS Total Clubs: 5 169 2 0 0 -4 -2 167 Report Types: 1 - MMR 2 - Roster 4 - Charter Report 6 - MMR w/ Roster 7 - Correspondence 8 - Correction to Original MMR 9 - Amended Page 1 of 126 CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4019 020334 AURA 107 A 1 07-2003 07-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 08-2003 06-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 09-2003 10-06-2003 44 0 0 0 0 0 44 4019 020335 TURKU AURA 107 A 25 0 0 0
    [Show full text]
  • Finnish Archipelago Incoming Product Manual 2020
    FINNISH ARCHIPELAGO & WEST COAST Finnish Archipelago is a unique destination with more than 40 000 islands. The sea, forests, rocks, all combined together with silent island corners is all you need on your holiday. Local history and culture of the area shows you traditions and way of life in this corner of Finland. Local food is a must experience while you are going for island hopping or visiting one of many old wooden towns at the coast. If you love the sea and the nature, Finnish Archipelago and west coast offers refreshingly breezy experience. National parks (4) and Unesco sites (2) make the experience even more special with unique features. Good quality services and unique attractions with diverse and fascinating surroundings welcome visitors from all over. Now you have a chance to enjoy all this at the same holiday when the distances are just suitable between each destination. Our area covers Parainen (all the archipelago islands), Naantali, Turku, Uusikaupunki, Rauma, Pori, Åland islands and many other destinations at the archipelago, coast and inland. GENERAL INFO / DETAILS OF TOURS Bookings: 2-4 weeks prior to arrival. For bigger groups and for more information, please contact Visit Naantali or Visit Turku. We reserve the rights to all changes. Photo: Lennokkaat Photo: OUTDOORS CULTURE LOCAL LIFE WELLBEING TOURS CONTENT OF FINNISH ARCHIPELAGO MANUAL Page OUTDOORS 3 Hidden gems of the Archipelago Sea – An amazing Archipelago National Park Sea kayaking adventure 4 Archipelago Trail – Self-guided bike tour at unique surroundings 5 Hiking on Savojärvi Trail in Kurjenrahka National Park 6 Discover Åland’s Fishing Paradise with a local sport fishing expert 7 St.
    [Show full text]
  • Toimintakertomus 2019
    MTK - Varsinais-Suomi 2019 TOIMINTAKERTOMUS Kannen kuva: Kuva-Plugi Julkaisun muut kuvat MTK-Varsinais-Suomen kuva-arkistosta, ellei muuta ole mainittu. Taitto: TM-suunnittelu Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy 2020 MTK - Varsinais-Suomi 2019 TOIMINTAKERTOMUS MTK-Varsinais-Suomi ry RAUMA Osoite: Hintsantie 3 21200 RAISIO Puhelin: 020 413 3580 Kotisivut: varsinais-suomi.mtk.fi Sähköposti: [email protected] VT 8 [email protected] KT 40 Löydät meidät myös Facebookista Kauppa- Kotisivut: varsinais-suomi.mtk.fi keskus Mylly Maaseudun Tulevaisuus -lehden ilmoituskonttori TURKU NAANTALI Kodisjoki Alastaro Metsämaa Laitila Oripää Kalanti - Uusikaupunki Yläne Loimaan seutu Karjala Mellilä Mynämäki Pöytyä Lokalahti Vehmaa Nousiainen Mietoinen Vahto Aura Koski Somero Kustavi Taivassalo Paattinen Tarvasjoki Masku Rusko Marttila Somerniemi Lieto Kuusjoki Raisio Meri-Naantali Paimio Turun seutu Kiikala Piikkiö Pertteli Salon seutu Rymättylä Kakskerta Suomusjärvi Sauvo - Karuna Angelniemi Parainen - Nauvo Kisko Perniö Särkisalo MTK-Varsinais-Suomen toimialue ja maataloustuottajain yhdistykset 2020. Yhdistyksiä 47, jäseniä 12270. 4 MTK Varsinais-Suomi | Toimintakertomus 2019 Toimihenkilöt ja yhteystiedot Varsinais-Suomen vuonna 2020 maataloustuottajain säätiö Toiminnanjohtaja Asiamies Paavo Myllymäki Ville Reunanen 020 413 3581 ja 040 5828261 040 5502908 [email protected] Aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu 020 413 3587 ja 040 5570736 Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto Aluepäällikkö Terhi Löfstedt Osoite: Simonkatu 6, 00100 HELSINKI
    [Show full text]
  • Cirkulär. Samling
    POSTI* JA LENNÄTINHALLITUKSEN POST* OCH TELEGRAFSTYRELSENS KIERTOKIRJE. CIRKULÄR. KOKOELMA SAMLING 1 9 3 2 N:o 6 0 Sisällys: N:o 60. Kiertokirje postinkuljetuksesta Inneliall: N:o 60. Cirkulär angående postbefor­ höyrylaivoilla. dran med ångbåtar. N :o 60. N:o 60. Kiertokirje Cirkulär postinkul j etuksesta höyrylaivoilla. angående postbefordran med ångbåtar. Posti- ja lennätintoimipaikkojen tiedoksi Post- och telegrafanstalterna till känne­ ja noudatettavaksi ilmoitetaan täten, että dom och iakttagande meddelas härigenom, postinkuljetuksessa kuluvan vuoden kesä- att nedannämnda anordningar vidtagits purjehduskautena on ryhdytty seuraaviin beträffande postbefordran under inneva­ toimenpiteisiin, nimittäin: rande års sommarseglat ionstid, nämligen : A) lakkautettu maantiepostinkuljetukset A) indragits landsvägapostbefordringarna seuraavilta linjoilta: Lemu—Rymättylä, å följande linjer: Lemu—Rymättylä, Vink­ Vinkkilä—Kustavi, Velkua—Taivassalo, kilä — Kustavi, Velkua — Taivassalo, Norr- Norrskata—Korpo, Teisko—Kämmenniemi skata — Korpo, Teisko •— Kämmenniemi — —Tampere, Teisko—Terälahti, Tampere— Tampere, Teisko— Terälahti, Tampere—- Aitolahti, Ruhala—Murole—Parkkuu, Kor­ Aitolahti, Ruhala—Murole—Parkkuu, Kor­ pilahti—Putkilahti, Salmela—Jyväskylä, pilahti — Putkilahti, Salmela — Jyväskylä, Taipalsaari—Lappeenranta, Himalansaari Taipalsaari—Lappeenranta, Himalansaari— —Ristiina kahdesti viikossa, Heinävesi— Ristiina två gånger i veckan, Heinävesi— Varkaus, Palokki—Heinävesi, Kurjalan- Varkaus, Palokki — Heinävesi, Kurjalan- ranta—Leppävirta,
    [Show full text]
  • KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA on LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I
    KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA ON LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I LAKANNUT KUNTA VASTAANOTTAVA KUNTA Kunnan nimi Kuntanumero Lakkaamispäivä Kunnan nimi Kuntanumero Huomautuksia Ahlainen 001 010172 Pori 609 Aitolahti 002 010166 Tampere 837 Akaa 003 010146 Kylmäkoski 310 ks. tämä taulu: Kylmäkoski-310 Sääksmäki 788 ks. tämä taulu: Sääksmäki-788 Toijala 864 ks. tämä taulu: Toijala-864 Viiala 928 ks. tämä taulu: Viiala-928 Alahärma 004 010109 Kauhava 233 ks. tämä taulu: Kortesjärvi-281 ja Ylihärmä-971 Alastaro 006 010109 Loimaa 430 ks. tämä taulu: Mellilä-482 Alatornio 007 010173 Tornio 851 Alaveteli 008 010169 Kruunupyy 288 Angelniemi 011 010167 Halikko 073 ks. tämä taulu: Halikko-073 Anjala 012 010175 Sippola 754 ks. taulu II: Sippola-754 Anjalankoski 754 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Elimäki-044, Jaala-163, Kuusankoski-306, Valkeala-909 Anttola 014 311200 Mikkeli 491 ks. tämä taulu: Mikkelin mlk-492 Artjärvi 015 010111 Orimattila 560 Askainen 017 010109 Masku 481 ks. tämä taulu: Lemu-419 Bergö 032 010173 Maalahti 475 Björköby 033 010173 Mustasaari 499 Bromarv 034 010177 Hanko 078 Tenhola 842 ks. tämä taulu: Tenhola-842 Degerby 039 010146 lnkoo 149 Dragsfjärd 040 010109 Kemiönsaari 322 ks. tämä taulu: Kemiö-243 ja Västanfjärd-923 Elimäki 044 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Jaala-163, Kuusankoski-306, Anjalankoski-754, Valkeala-909 Eno 045 010109 Joensuu 167 ks. tämä taulu: Pyhäselkä-632 Eräjärvi 048 010173 Orivesi 562 Haaga 068 010146 Helsinki 091 Haapasaari 070 010174 Kotka 285 Halikko 073 010109 Salo 734 ks. tämä taulu: Kiikala-252, Kisko-259, Kuusjoki-308, Muurla-501, Perniö-586, Pertteli-587, Suomusjärvi-776, Särkisalo-784 Hauho 083 010109 Hämeenlinna 109 ks.
    [Show full text]
  • Velkua-Livonsaari 6/2021 (Pdf)
    KESÄKUU 2021 Keskusvaalilautakunnan yhteystiedot KUNTAVAALIT VUONNA 2021 Naantalin kaupungin keskusvaalilautakunnan Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina osoite on PL 43, 21101 Naantali (käyntiosoite 13.6.2021. Käsityöläiskatu 2, Naantali), puh. 02 434 5111. Lautakunnan sihteerinä toimii Äänestyspaikoissa noudatetaan 2 metrin kaupunginlakimies Turo Järvinen, puh. turvaetäisyyksiä sekä suositusta 044 733 4552. kasvomaskin käyttämisestä ja ohjeita käsihygieniasta. TERVEYSPALVELUT Hengitystieoireisia äänestäjiä ohjeistetaan käymään koronatestissä ja odottamaan oireiden menemistä ohi ennen äänestämistä Lääkäri Velkualla 31.5. ja 14.6.21. ennakkoon. Heinäkuussa ei ole lääkärin vastaanottoa. Terveydenhoitajan vastaanotto heinä- Vaalipäivän äänestyspaikat elokuussa ti, ke, to. Laboratorio suljettu 28.6. – 28.7.21 Vaalipäivän 13.6.2021 äänestyspaikat Naantalin kaupungin alueella ovat seuraavat: Aurinkoista kesää Äänestysalue / Äänestyspaikka ja osoite Annu Laavainen terveydenhoitaja 1. Keskusta-Luonnonmaa Kaupungintalo, 040 848 1008 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali 2. Ruona-Viluluoto, Ruonan päiväkoti, Kurkelankatu 2, 21100 Naantali NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT 3. Karvetti-Tammisto, Karvetin koulu, Teräskatu 2 A, 21110 Naantali Maija Puolakanaho 4. Naantali pohjoinen, Suopellon koulu, puh 0400 638 398 Rimpikuja 4, 21110 Naantali 5. Merimasku, Merimaskun koulu, VARSINAIS-SUOMEN HAASTEPYÖRÄILY Iskolantie 9, 21160 Merimasku “Kaikki pyörät pyörimään” 6. Rymättylä , Rymättylän kirjasto, Koko Naantali on tänäkin vuonna mukana Metsätie 1, 21140 Rymättylä
    [Show full text]
  • Parliamentary Elections 2011, Preliminary Data
    Elections 2011 Parliamentary elections 2011, preliminary data True Finns the biggest winner in the elections. Coalition Party the largest party in the Parliamentary elections 2011 Corrected on 27 April 2011. The correction is indicated in red. The True Finns emerged as the winner of the elections as the other parliamentary parties lost their support compared with the previous Parliamentary elections. The True Finns increased their support by 14.9 percentage points, thus gaining 19.0 per cent of the country's votes, which raised it from the smallest parliamentary party into the third largest party in Finland. The number of votes cast for the True Finns gave it 34 additional seats in Parliament. In total, the True Finns got 39 MPs and a total of 559,000 votes in the whole country, which is over 447,000 votes more than in the Parliamentary elections 2007. Support for parties in Parliamentary elections 2011 and 2007 The Centre Party of Finland lost most in the elections, as it dropped from the largest party to the fourth biggest party. The Centre Party gained 15.8 per cent of all the votes cast. When compared with the previous Parliamentary elections, its support went down by 7.3 percentage points. The Centre Party received 463,000 votes and 35 MPs into Parliament. The number of seats for the party fell by 16 and the number of votes by over 177,000 compared with the 2007 Parliamentary elections. Helsinki 18.4.2011 Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. The National Coalition Party emerged as the largest party.
    [Show full text]
  • Airiston-Velkuan Kalastusalueen Järvet
    Airiston-Velkuan kalastusalueen järvet Tekijä: Oskari Pöntinen 2 3 Vehmaa 28,29,30 Mynämäki Mietoinen 10 Mynäjoki Askainen Kuuvajoki Lemu Hirvijoki Masku Taivassalo 9 Rusko 8 Maskunjoki RAISIO Merimasku Raision-Ruskon-Vahdonjoki Velkua NAANTALI 7 3 6 Aurajoki 4,5 11 12 TURKU 13 15 2 14 16 Rymättylä 17 18 19 20 21 1 27 Airisto 22,23,24 25 26 TURKU TAIVASSALO 21 = Lyhtyjärvi 1 = Kakskerranjärvi 10 = Mustajärvi 22 = Menikkalanjärvi 2 = Illoistenjärvi 23 = Sianpäänjärvi RYMÄTTYLÄ 24 = Sydänmaanjärvi NAANTALI 11 = Leikkistenjärvi 25 = Ruoninjärvi 3 = Luolalanjärvi 12 = Leiklahdenjärvi 26 = Soropohjanjärvi 4 = Metsäjärvi 13 = Paskaperänjärvi 27 = Pakinaistenjärvi 5 = Viialanjärvi 14 = Ylttistenjärvi 6 = Taattistenjärvi 15 = Vilujärvi VEHMAA 7 = Köylijärvi 16 = Kuralanjärvi 28 = Kirkkojärvi 17 = Tiskari 29 = Myllyjärvi ASKAINEN 18 = Riiaistenjärvi 30 = Niinijärvi 8 = Merijärvi 19 = Riittiönjärvi 9 = Kaukkostenjärvi 20 = Kirkkojärvi Airiston-Velkuan kalastusalueen järvet Airiston-Velkuan kalastusalueen järvet 2 3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 8 2. VEDENLAATUTIETOJEN TULKINTA 8 2.1 Näytteiden otto 2.2 Veden laadun luokitukset 2.3 Järvien rehevöityminen TURKU 3. KAKSKERRANJÄRVI 10 3.1 Järven sijainti ja alueen kuvaus 3.2 Osakaskuntien ja yksityisten vesialueiden jakauma 3.3 Vedenlaatutiedot 3.4 Järvelle tehdyt toimenpiteet ja selvitykset 3.4.1 Kalaistutukset 3.4.2 Koekalastukset 3.4.3 Vesiensuojelulliset toimenpiteet 4. ILLOISTENJÄRVI 12 4.1 Järven sijainti ja alueen kuvaus 4.2 Osakaskuntien ja yksityisten vesialueiden jakauma 4.3 Vedenlaatutiedot 4.4 Järvelle tehdyt toimenpiteet ja selvitykset 4.5 Valuma-alueselvitys 4.5.1 Karkea kuormitusselvitys maankäyttömuotojen perusteella NAANTALI 5. LUOLALANJÄRVI 14 5.1 Järven sijainti ja alueen kuvaus 5.2 Osakaskuntien ja yksityisten vesialueiden jakauma 5.3 Vedenlaatutiedot 5.4 Järvelle tehdyt toimenpiteet ja selvitykset 5.4.1 Kalaistutukset 5.4.2 Vesiensuojelulliset toimenpiteet 6.
    [Show full text]
  • Food Supply Chains in Lagging Rural Regions of Finland: an SME Perspective
    Ruralia Institute Leena Viitaharju Merja Lähdesmäki Sami Kurki Pauli Valkosalo Food Supply Chains in Lagging Rural Regions of Finland: an SME Perspective Publications 4 Food Supply Chains in Lagging Rural Regions of Finland: an SME Perspective Leena Viitaharju Merja Lähdesmäki Sami Kurki Pauli Valkosalo Seinäjoki 2005 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 952-10-2562-X (paperback) 952-10-2563-8 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword An essential component of the food production sector in Finland’s lagging regions consists of small-scale enterprises located in rural areas. A high proportion utilise traditional pro- duction methods, emphasising local identity and distinctiveness, thereby differentiating products and servicing niche or segmented markets. Such enterprises frequently integrate with other sectors of the local economy, such as raw material suppliers, distributors, tour- ism and catering, thereby enhancing local activity. Thus the assessment and development of food supply chains from rural small and medium-sized enterprises (SMEs) is crucial, not only from the perspective of SME performance but also for the economic health of the region. The development of marketing and distribution systems for products from SMEs is one of the most essential activities of business operations. A critical problem for many rural SMEs is market access. Distance from major population centres, low output volume and the dispersed nature of enterprises add to the dilemma. The objective of this report is to review and evaluate the factors infl uencing supply chain development and performance in Finland, their likely evolution, and their impact on small-scale food enterprises and rural development in terms of benefi ts and problems.
    [Show full text]
  • District 107 A.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 A through May 2016 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 125168 LIETO/ILMATAR 06/19/2015 Active 19 0 16 -16 -45.71% 0 0 0 0 Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Active 20 1 2 -1 -4.76% 21 2 0 1 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 31 2 4 -2 -6.06% 33 11 1 0 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 30 2 1 1 3.45% 29 34 0 0 20334 AURA 11/07/1968 Active 38 2 1 1 2.70% 37 24 0 4 $536.59 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 21 2 1 1 5.00% 22 3 0 0 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 14 0 0 0 0.00% 14 0 0 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 22 0 4 -4 -15.38% 26 15 0 13 20373 HALIKKO/RIKALA 11/06/1958 Active 31 1 1 0 0.00% 31 3 0 0 20339 KAARINA 02/21/1966 Active 39 1 1 0 0.00% 39 15 0 0 32233 KAARINA/CITY 05/05/1976 Active 25 0 5 -5 -16.67%
    [Show full text]
  • 186507882.Pdf
    - - HISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA JULKAISSUT SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA XLIV AULIS OJA KESKIAIKAISEN »ETELÄ-SUOMEN« ASUTUS JA ALUEJAOT KESKIAIKAISEN »ETELÄ-SUOMEN« ASUTUS JA ALUEJAOT KIRJOITTANUT AULIS OJA HELSINKI 1955 Isäni muistolle FORSSA 1955 — FORSSAN KIRJAPAINO OY Alkusanat Suoritettuani aikoinaan filosofiankandidaatin tutkinnon Turun yli- opistossa sain pääaineeni opettajalta professori Einar W. Juvalta kehoi- tuksen ryhtyä väitöskirjaa varten tutkimaan Varsinais-Suomen maaky- symyksiä, lähinnä isonjaon toimeenpanoa ja sen merkitystä maakunnan myöhemmälle historialle. Kävinkin työhön käsiksi ja rupesin aluksi sel- vittämään maakunnan isonjaontakaisia maanomistusoloja. Tällöin il- meni, että jo niissä riitti tutkimista enemmän kuin tarpeeksi, vallankin kun mieli veti «katselemaan menneitä menoja niin kauvas, kun näjemme, ja tunkeumaan syvälle muinois-ajan synkeyteen siihen asti, kun viimei- setkin viittaajat meistä luopuvat, viimeisetkin virvalot sammuvat«, ku- ten Antero Wareliusta aikoinaan. Niinpä käsitteleekin väitöskirjani nyt Varsinais-Suomen vanhimpia maanomistusoloja ja niiden kanssa kiin- teässä yhteydessä olleita asutusvaiheita ja aluejakoja. Myös paikallisesti on tutkimuskohteeni suunniteltua suppeampi, ko- ko keskiaikaisen Suomen maakunnan sijasta vain sen toisen puoliskon, historiallisen Etelä-Suomen, käsittävä. Tähän rajoitukseen on vaikut- tanut yhtäältä muinaisten Pohja-Suomen ja Etelä-Suomen asutus- ja maanomistusolojen suuri eroavuus, toisaalta Pohja-Suomen ja Ala-Sata- kunnan keskinäisen suhteen hämäryys, jota nähdäkseni
    [Show full text]
  • 6.2.2004 740/934/2003 Länsilinkki Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVASTA
    6.2.2004 740/934/2003 Länsilinkki Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA YKSITTÄISEEN KIINTEÄÄN PUHELINVERKKOON LASKEVAN LIIKENTEEN MARKKINOILLA 1 TELEYRITYS, JOTA PÄÄTÖS KOSKEE Länsilinkki Oy on Turun ja Porin telealueella toimivien 11 paikallisen pu- helinyhtiön yhteisesti omistama yhtiö. Länsilinkki Oy toimii näiden paikal- listen yhtiöiden apuyhtiönä ja vastaa telealueen ydinverkko- ja clearing- toiminnasta. Länsilinkki Oy hoitaa lisäksi omistajayhtiöidensä puolesta keskitetysti yhteenliittämisen eri teleyritysten välillä. Yhtiö tarjoaa palve- luja myös muille teleyrityksille. Länsilinkki Oy:llä ei ole omaa kiinteää te- leverkkoa eikä liittymäasiakkaita. Länsilinkki Oy:n liikevaihto vuonna 2002 oli 4,786 miljoonaa euroa ja yhtiön palveluksessa oli 13 henkilöä. 2 RELEVANTIT MARKKINAT 2.1 Hyödykemarkkinat Relevantteina hyödykemarkkinoina on laskeva liikenne yksittäiseen kiin- teään puhelinverkkoon. Kyseessä on ns. tukkutason markkina, joka sisäl- tyy EY:n komission suositukseen1 ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla (markkina n:o 9). Viestintämarkkinalain (393/2003) 16 § velvoittaa Viestintävirastoa ottamaan huomioon komission suosituksen merkityksel- lisiä viestintämarkkinoita määritellessään. Viestintämarkkinalain 43 § 3 momentin mukaan laskevalla liikenteellä tarkoitetaan teleyrityksen puhelinverkon käyttöä, kun yhteys muodoste- taan toisen teleyrityksen puhelinverkosta teleyrityksen puhelinverkkoon. Laskeva liikenne on liikennettä yhteenliittämispisteestä
    [Show full text]