Uutismedia Verkossa 2021

Uutismedia verkossa 2021

Reuters-instituutin Digital News Report Suomen maaraportti Sisällys

Noora Alanne: Pandemia kasvatti luottamusta uutisiin...... 5 1. Tausta ja metodologia...... 6 2. Suomessa pandemia ei juuri vaikuttanut uutislähteiden tavoittavuuteen...... 8 Reetta Räty: Riippumaton journalisti: Asia on ihan toisin kuin olin kuvitellut...... 14 3. Perinteisellä uutismedialla on Suomessa vahva asema myös verkossa...... 15 4. Verkossa erityisesti maksuttomat uutismediat lisäävät suosiotaan...... 19 Niiles Nousuniemi: Sisältö, käytettävyys ja brändi ratkaisevat...... 23 5. Viidennes suomalaisista maksaa verkkouutisista...... 24 Timo Harakka: Elävä ja vapaa journalismi palvelee demokratiaa...... 31 6. Uutismedian talous huolettaa harvoja eikä valtiontukea kannateta...... 32 7. Uutiset kiinnostavat suomalaisia, mutta niistä keskustelu hiipuu...... 36 8. Paikalliset tiedot saadaan tyypillisimmin paikallisesta lehdestä...... 40 Emmi Nuorgam: Pandemiaviestintä on unohtanut kaikista pelokkaimmat...... 45 9. Luottamus uutisiin vahvistui koronapandemian aikana...... 46 Jussi Toivanen: Luottamus syntyy avoimuudesta...... 64 10. Älypuhelimen käyttö uutisvälineenä yleistyy edelleen...... 65 11. WhatsApp nousi Suomen suosituimmaksi sosiaalisen median palveluksi...... 68 Veera Luoma-Aho: Myös ensi vuosi on podcastien vuosi...... 73 12. Podcastit ja uutisvideot täydentävät tekstimuotoisia uutisia verkossa...... 74 13. Lopuksi...... 79 Liitetaulukot...... 82 Kiitos Pandemia kommentoijille! kasvatti luottamusta uutisiin sivulla 14 Reetta Räty on toimittaja ja media-alan yrittäjä. Lukuvuoden 2020–2021 hän toimii Tampereen yliopistossa journalistiikan työelämäprofessorina. Media-alan tutkimussäätiö rahoitti tänä vuonna kahdeksatta kertaa Oxfordin yliopiston Reuters- instituutin Digital News Report -tutkimusta. Uutismediaan syventyvä tutkimus on maailman kattavin vertaileva tutkimus, johon osallistui vuonna 2021 ennätysmäärä maita. Raportti on vakiinnuttanut roolinsa sekä median tutkimuksen että media-alan kehityksen kan- sivulla 23 nalta. Vuoden 2020 raportin dataa kerätessä koronapandemia oli vasta aluillaan eivätkä sen vaiku- Niiles Nousuniemi työskentelee Kaleva Mediassa sisältöliiketoiminnan johtaja- tukset vielä näkyneet kyselydatassa. Nyt valmistunut raportti kertoo, miten covid-19 on vaikuttanut na. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat sisällöt, liiketoiminta ja johtaminen. uutisbrändien luotettavuuteen ja faktapohjaisen uutisoinnin kysyntään. Luottamus uutisiin nousi lähes kaikissa maissa, poikkeuksina Turkki ja Yhdysvallat, jossa oli tutkimuksen aikaan polarisoivat presidentinvaalit sekä George Floydin murha. Muutoksia on myös sosiaalisen median dynamiikassa. Erityisesti viestipohjaiset palvelut ovat 4 sivulla 31 kasvattaneet suosiotaan. Näistä erottautuvat selvästi Telegram ja TikTok, Suomessa WhatsApp. 5 Timo Harakka on Sanna Marinin hallituksen liikenne- ja viestintäministeri. Hän Ihmiset ovat löytäneet poikkeusoloissa uudenlaisia rutiineja, joiden arvellaan johtaneen myös on tullut tunnetuksi aktiivisena keskustelijana, yhteiskunnallisena vaikuttajana ja kulttuuripersoonana. Ennen poliittista uraansa hän työskenteli yli 30 vuotta podcastien suosion kasvuun joissakin maissa. Pandemian alkuvaiheessa covid-19-virukseen liittyvät toimittajana, kirjailijana ja TV-tuottajana. podcastit olivat suosittuja. Nettovaikutus podcastien kulutukseen on kuitenkin ollut neutraali. Suomalaisen uutismedian tutkimuksen kannalta on arvokasta olla mukana laajassa, kansain- sivulla 45 välisessä ja pitkäjänteisessä tutkimusyhteistyössä. Raporttien keskinäinen vertailtavuus pyritään Emmi Nuorgam on kirjoittaja, aktivisti ja palkittu yhteiskunnallinen keskuste- varmistamaan keräämällä pitkittäisdataa sekä huomioimaan olennaisimmat ajankohtaiset teemat. lija, joka on tehnyt vuosia töitä sosiaalisen median vastuullisuuden ja luotetta- Vuoden 2021 raportissa pureudutaan mielenkiintoisiin kysymyksiin, kuten tarvitseeko media vuuden parantamiseksi. Hän on entinen bloggaaja ja start up -yrittäjä, nykyinen valtiontukea ja pitäisikö journalismin aina olla objektiivista. Journalismin riippumattomuutta vaikuttavuustuottaja ja keskustelunaloittaja. pohtii toimittaja ja journalistiikan työelämäprofessori Reetta Räty. Mediatukea ja journalismin merkitystä demokratian tukipilarina kommentoi puolestaan liikenne- ja viestintäministeri sivulla 64 Timo Harakka. Lisäksi raportissa on uusia löydöksiä siitä, kuinka hyvin nuoret aikuiset kokevat Jussi Toivanen työskentelee valtioneuvoston kansliassa johtavana viestintäasian- median edustavan heidän ikäryhmäänsä. Suomen tulokset poikkeavat monesta muusta maasta. tuntijana. Hänen vastuulleen kuuluvat erityisesti informaatiovaikuttamiseen ja Sen lisäksi, että säätiö on rahoittanut kansainvälistä raporttia, se on myös rahoittanut Suomen kriisiviestintään liittyvät tehtävät. maaraporttia. Maaraportin toteutuksesta on vastannut Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksen tutkija Esa Reunanen. Maaraportissa pystymme huomioimaan Suomen markkinan sivulla 73 erityispiirteet ja analysoimaan uutisten kulutukseen vaikuttavia Veera Luoma-Aho teki vuoteen 2021 asti töitä perustamassaan Jaksomedia- tekijöitä paremmin. Tänä vuonna maaraporttia on kommen- audiotuotantoyhtiössä. Sitä ennen hän työskenteli mm. Olivian päätoimittajana, Allerin digipäätoimittajana ja Helsingin Sanomissa. Helmikuussa hän palasi toinut kuusi asiantuntijaa. Kommenteissa analysoidaan muun Helsingin Sanomiin. HS Visiossa hänen aluettaan ovat työelämä ja johtaminen. muassa podcasteja, tulevaisuuden tilaajien preferenssejä sekä informaatiovaikuttamista.

Noora Alanne johtaja Media-alan tutkimussäätiö Tausta ja metodologia

Otokset edustavat väestöä internet-yhteyteen liittyvin varauksin useimmissa maissa. Osassa maista edustavuus on kuitenkin heikompi, ja jätämme nämä 12 maata tämän raportin vertailusta pois.5 Kansainvälisiin vertailuihin jää näin 34 maata. Enimmäkseen raportin analyysit keskittyvät Suomen tuloksiin. Kansainvälisiä tuloksia ja tutkimusmenetelmiä kuvataan tarkemmin Reuters-instituutin Digital 1. News Report -hankkeen verkkosivuilla www.digitalnewsreport.org. Niiltä voi vapaasti ladata hankkeen englanninkielisen raportin. Tausta ja metodologia

1. Tausta ja metodologia Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report -tutkimuksessa selvitetään uutisten Oxfordinkäyttöä erityisesti yliopiston verkkomediassa. Reuters-instituutin1 Tutkimus Digital News tehtiin Report vuonna -tutkimu 2021ksessa kymmenennen selvitetään uutisten kerran, ja siihen käyttöäosallistui erityisesti nyt 46 maata.verkkomedias2 Suomisa. oli1 Tutkimus mukana tehtiinkahdeksatta vuonna kertaa. 2021 kymmeneTutkimusnnen perustuu kerran, tammi-helmi ja siihen - osalkuussalistui 2021 nyt 4 tehtyyn6 maata .verkkokyselyyn,2 Suomi oli mukana josta kahdeksatta vastasi YouGov-tutkimuslaitos. kertaa. Tutkimus perustuu tammi- helmikuussaVuoden 2021 2021 tuloksiatehtyyn verkkokyselyyn, kerättäessä koronapandemia josta vastasi YouGov oli rasittanut-tutkimuslaitos kansalaisia. jo lähes vuoden ajan,

Vuodenja arjen 2021käytännöt tuloksia olivat kerättäessä muotoutuneet koronaepidemia monin tavoin oli rasittanut uudella kansalaisia tavalla. Vielä jo lähes vuoden vuoden 2020 ajan, kyselyä ja arjentehtäessä käytännöt tilanne olivat oli toinen, muotoutuneet eikä ainakaan monin tavoin Suomessa uudella korona tavalla. ehtinyt Vielä vaikuttaa vuoden 2020 tuloksiin. kyselyä Verrattuna tehtäessäedellisiin tilannevuosiin oli tämän toinen, vuoden eikä ainakaan tuloksissa Suomessa siis näkyy korona myös ehtinyt koronapandemian vaikuttaa tuloksiin. mahdollinen Verrattuna vaikutus. edellisiinKussakin vuosiin maassa tämän vastaajat vuoden koottiin tuloksissa ja siisaineisto näkyy painotettiin myös koronaepidemian niin, että tulokset mahdollinen edustavat vaikutus. kunkin maan 18 vuotta täyttänyttä väestöä iän, sukupuolen ja asuinalueen suhteen. Lisäksi vuodesta 2019 Kussakin maassa vastaajat koottiin ja aineisto painotettiin niin, että tulokset edustavat kunkin maan alkaen aineisto on sovitettu Suomen ja useimpien muiden maiden osalta edustamaan väestöä myös 18 vuotta täyttänyttä väestöä iän, sukupuolen ja asuinalueen suhteen. Lisäksi vuodesta 2019 alkaen aineistokoulutustason on sovitett suhteen.u Suomen Vastaavuutta ja useimpien väestön muiden tulojakaumaan maiden osalta ei edusta varmistettumaan väestöä etukäteen, myös mutta suoma- koulutustasonlaisvastaajien suhteen.tulojakauma Vastaavuutta esitetään väestön taulukossa tulojakaumaan 1. ei varmistettu etukäteen, mutta 6 suomalaisvastaajien tulojakauma esitetään taulukossa 1. 7 TAULUKKO 1. SUOMALAISVASTAAJIEN TULOJAKAUMA Taulukko 1. Suomalaisvastaajien tulojakauma.

Talouden bruttotulot vuodessa Alle 20 000 euroa 24 % 20 000 - 59 999 euroa 44 % Vähintään 60 000 euroa 18 % Ei tietoa vuosituloista 14 % Kaikki vastaajat, N=2009. Kaikki vastaajat, N=2009. Otoksessa ei ole yläikärajaa. Vastaajat eroavat väestöstä siten, että heillä kaikilla on internet-yhteys. SuomessaOtoksessa ilman ei internetole yläikärajaa.-yhteyttä Vastaajaton noin 6 eroavat prosenttia väestöstä väestöstä. siten,3 Vanhimpien että heillä kansalaistenkaikilla on internet- joukossayhteys. Suomessa internetiä ilmankäyttämättömien internet-yhteyttä osuus on on suurempi, noin 6 prosenttia minkä vuoksi väestöstä. erityise3 Vanhimpiensti heidän osaltaan kansalaisten tuloksetjoukossa poikkeavat internetiä kokokäyttämättömien ikäluokasta. osuus on suurempi, minkä vuoksi erityisesti heidän osaltaan

Aiempinatulokset poikkeavat vuosina vastaajista koko ikäluokasta. karsittiin pois ne, jotka eivät olleet kuukauteen seuranneet uutisia. VuonnaAiempina 2021 vuosinatästä käytännöstä vastaajista luovuttiin, karsittiin japois otos ne, edustaa jotka eivät nyt paremmin olleet kuukauteen väestöä. Useimpienseuranneet maiden uutisia. kohdallaVuonna 2021muutoksella tästä käytännöstä ei juuri ole luovuttiin,vaikutusta jatuloksiin, otos edustaa koska nyt uutisia paremmin kuukauteen väestöä. seuraamattomien Useimpien maiden osuuskohdalla on ollutmuutoksella hyvin pieni. ei juuri Esimerkiksi ole vaikutusta Suomessa tuloksiin, se oli koskavuonn uutisiaa 2020 vainkuukauteen noin puoli seuraamattomien prosenttia. Vastaajienosuus on ollut määrä hyvin kussakin pieni. maassa Esimerkiksi on noin Suomessa 2000. Tämän se oli vuodenvuonna tutkimuksessa 2020 vain noin suomalaisvastaajia puoli prosenttia. Vastaa- on 2009.4 jien määrä kussakin maassa on noin 2000. Tämän vuoden tutkimuksessa suomalaisvastaajia on 2009.4

1 Uutiskäytöllä tarkoitetaan raportissa yleensä uutisten seuraamista. Luvuissa 7 ja 11 uutiskäytön määritelmä on kuitenkin laajempi ja sisältää Uutiskäytöllämyös uutisista tarkoitetaankeskustelun, niiden raportissa kommentoinnin yleensä jauutisten jakamisen. seuraamista. Uutinen määriteltiin Luvuissa kyselylomakkeessa 7 ja 11 uutiskäytön näin: ”Uutisilla määritelmä tarkoitamme on kansallisia, kuitenkinkansainvälisiä laajempi ja alueellisia/paikallisia ja sisältää myös uutisista uutisia sekä keskustelun, muita ajankohtaisia niiden tapahtumia,kommentoinnin joita seurataan ja jakamisen. miltä tahansa Uutinen alustalta määriteltiin (radio, TV, sanomalehti kyselylomakkeessatai internet).” näin: ”Uutisilla tarkoitamme kansallisia, kansainvälisiä ja alueellisia/paikallisia uutisia sekä muita 2 Argentiina, Australia, Belgia, Brasilia, Bulgaria, Chile, Espanja, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Filippiinit, Hollanti, Hongkong, Indonesia, Intia, Irlanti, ajankohtaisiaIso-Britannia, tapahtumia, Italia, Itävalta, joita Japani, seurataan Kanada, miltä Kenia, tahansa Kolumbia, alustalta Kreikka, (radio, Kroatia, TV, Malesia, sanomalehti Meksiko, Nigeria,tai internet).” Norja, Peru, Portugali, Puola, Ranska, 2 Argentiina,Romania, Ruotsi, Australia, Saksa, Belgia,Singapore, Brasilia, Slovakia, Bulgaria, Suomi, Sveitsi, Chile Taiwan,, Espanja, Tanska, Etelä Thaimaa,-Afrikka, Turkki, Etelä Tšekki,-Korea, Unkari, Filippiinit, Yhdysvallat. Hollanti, Hong3 Internet Kong, World Indonesia, Stats, December Intia, Irlanti, 2012: www.internetworldstats.com Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Kenia, Kolumbia, Kreikka, Kroatia, Malesia,4 Tällä otoskoolla Meksiko, tilastollinen Nigeria, virhemarginaaliNorja, Peru, Portugali, on 95 prosentin Puola, luottamustasolla Ranska, Romani enintääna, Ruotsi,noin 2 prosenttiyksikköä Saksa, Singapore, molempiin Slovakia, suuntiin. Suomi, Hongkongissa Sveitsi,vastaajamäärä Taiwan, onTanska, hieman Thaimaa,pienempi, 1501. Turkki, Virhemarginaalin Tšekki, Unkari, ylityksiä Yhdysvallat. arvioitaessa ja prosenttilukuja vertailtaessa tässä raportissa käytetään täysiin 3 prosentteihin pyöristettyjä lukuja. Tästä syntyvä pieni epätarkkuus ei olennaisesti vaikuta tulkintojen pätevyyteen. Otoskoot ilmoitetaan taulukkojen Internetja kuvioiden World yhteydessä Stats, December painottamattomina. 2012: http://www.internetworldstats.com 5 Etelä-Afrikka, Malesia, Meksiko, Filippiinit, Intia, Nigeria, Kenia, Kreikka, Turkki, Brasilia, Argentiina, Chile. 4 Tällä otoskoolla tilastollinen virhemarginaali on 95 prosentin luottamustasolla enintään noin 2 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin. Hong Kongissa vastaajamäärä on hieman pienempi, 1501. Virhemarginaalin ylityksiä arvioitaessa ja prosenttilukuja vertailtaessa tässä raportissa käytetään täysiin prosentteihin pyöristettyjä lukuja. Tästä syntyvä pieni epätarkkuus ei olennaisesti vaikuta tulkintojen pätevyyteen. Otoskoot ilmoitetaan taulukkojen ja kuvioiden yhteydessä painottamattomina. 1

2. Suomessa pandemia ei juuri vaikuttanut uutislähteiden tavoittavuuteen

Keväällä 2020 Suomeenkin levinnyt koronapandemia ei näytä juuri vaikuttaneen siihen, mistä lähteistä suomalaiset seuraavat uutisia. Jo ennen pandemiaa alkaneet trendit ovat jatkuneet, ja verkkomedia on edelleen vahvistanut asemiaan perinteisiin uutiskanaviin verrattuna (kuvio 1). Perinteisen uutismedian (painetut lehdet, radio, televisio) tavoittavuuden heikkeneminen on kuitenkin tasoittunut. Vuoden 2020 lukuja kerättäessä koronapandemia ei vielä ollut tavoittanut Suomea, kun taas vuoden 2021 lukuja kerättäessä suomalaiset olivat eläneet koronan varjossa jo lähes vuoden.

Kuvio 1. Uutisten viikkotavoittavuus verkossa sekä perinteisessä mediassa Suomessa.

90% 89% 89% 88% 88% 85% 85% 88% 87% 85% 84% Verkkomedia Painetut lehdet, radio, televisio 78% 77% 77%

2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Q3: Mitä seuraavista mahdollisesti käytit viimeisen viikon aikana uutislähteenä? Valitse kaikki sopivat vastaukset. N=kaikki vastaajat, 2021: 2009, 2020:2050, 2019: 2009, 2018: 2012, 2017: 2007, 2016: 2041, 2015: 1509. Vastausvaihtoehdot näkyvät kuviossa 3.

Kuten kuvio 1 osoittaa, perinteinen uutismedia on verkkomedian aseman vahvistumisesta huolimatta edelleen tärkeä osa suomalaisten media-arkea. Verkko ei ole korvannut perinteisiä uutiskanavia, vaan se on tullut niiden rinnalle. Uutismediaa ainoastaan verkosta seuraavien osuus on kuitenkin vuodesta 2015 noin kaksinkertaistunut, joskin viimeiset kolme vuotta osuus on pysynyt kutakuinkin samana (kuvio 2). Pelkästään perinteisistä kanavista uutisia seuraavien osuus on viime Suomessa pandemia ei juuri vaikuttanut uutislähteiden tavoittavuuteen vuodet ollut kymmenen prosentin luokkaa.

KuvioKUVIO 2. Uutisia 2. UUTISIA viikoittain VIIKOITTAIN sekä verkosta SEKÄ VERKOSTA että perinteistä ETTÄ PERINTEISISTÄ välineistä, VÄLINEISTÄ,vain verkosta ja vain perinteisestä mediasta seuraavien osuudet Suomessa. VAIN VERKOSTA JA VAIN PERINTEISESTÄ MEDIASTA SEURAAVIEN OSUUDET SUOMESSA

79% 78% 74% 70% 2. 66% 66% 68% Uutisia sekä perinteisestä mediasta että verkkomediasta seuraavat Uutisia vain verkkomediasta seuraavat Uutisia vain perinteisestä mediasta seuraavat Suomessa pandemia 19% 22% 21% 15% 11% 11% 14%

13% ei juuri vaikuttanut 10% 10% 10% 13% 11% 9% 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Q3: Mitä seuraavista mahdollisesti käytit viimeisen viikon aikana uutislähteenä? Valitse kaikki sopivat vastaukset. N=kaikki vastaajat, 2021: 2009, 2020: 2050, 2019: 2009, 2018: 2012, 2017: 2007, 2016: 2041, 2015: 1509. Vastausvaihtoehdot näkyvät kuviossa 3. Q3: Mitä seuraavista mahdollisesti käytit viimeisen viikon aikana uutislähteenä? Valitse kaikki sopivat vastaukset. N=kaikki vastaa- uutislähteiden jat, 2021: 2009, 2020: 2050, 2019: 2009, 2018: 2012, 2017: 2007, 2016: 2041, 2015: 1509. Vastausvaihtoehdot näkyvät kuviossa 3. Verkkomedian suosion kasvu näkyy selvästi myös viestintyyppikohtaisessa tarkastelussa (kuvio 3). VuodestaVerkkomedian 2019 alkaen suosion niin sanomalehtien kasvu näkyy selvästi ja televisiokanavien myös viestintyyppikohtaisessa verkkosivustot tarkastelussa kuin sosiaalinen tavoittavuuteen mediakin(kuvio ovat 3). Vuodestaparantaneet 2019 tavoittavuuttaan alkaen niin sanomalehtien suomalaisten ja televisiokanavien uutislähteinä. verkkosivustotSamalla televisio kuin- ja 2. Suomessa pandemia ei juuri vaikuttanut uutislähteiden tavoittavuuteen sosiaalinen mediakin ovat parantaneet tavoittavuuttaan suomalaisten uutislähteinä. Samalla televisio- ja radiouutisten tavoittavuuden lasku on tasaantunut, mutta painettujen lehtien tavoittavuus on 3 KeväälläKeväällä 2020 2020 Suomeenkin Suomeenkin levinnyt levinnyt kkoronapandemiaoronapandemia ei näytänäytä juuri juuri vaikuttaneen vaikuttaneen siihen, siihen, mistä mistä jatkanut heikentymistään. lähteistälähteistä suomalaiset suomalaiset seuraavat seuraavat uutisia. uutisia. JoJo ennenennen pandemiaa alkaneetalkaneet trendit trendit ovat ovat jatkuneet, jatkuneet, ja ja Koronapandemia ei Suomessa siis erotu viestintyyppikohtaisessa tarkastelussakaan. Monissa verkkomediaverkkomedia on on edelleen edelleen vahvistanut vahvistanut asemiaan asemiaan perinteisiinperinteisiin uutiskanaviinuutiskanaviin verrattuna verrattuna (kuvio (kuvio 1 ).1). muissa maissa vaikutus on kuitenkin havaittavissa. Erityisesti televisiouutisten tavoittavuus kasvoi PerinteisePerinteisenn uutismedian uutismedian (painetut (painetut lehdet, lehdet, radio, radio, televisio) televisio) tavoittavuuden heikkeneminen heikkeneminen on on useissa maissa selvästi. Esimerkiksi Tanskassa ja Isossa-Britanniassa kasvua oli 5 prosenttiyksikköä 8 kuitenkinkuitenkin tasoittunut. tasoittunut. Vuoden Vuoden 2020 2020 lukuja lukuja kerättäessä kerättäessä koronapandemiakoronapandemia ei vielävielä ollut ollut tavoittanut tavoittanut ja Ranskassa 4. 9 Suomea,Suomea, kun kun taas taas vuoden vuoden 2021 2021 lukuja lukuja kerättäessä kerättäessä suomalaiset suomalaiset olivat eläneet eläneet koronan koronan varjossa varjossa jo jo Voi olla, että Suomessakin olisi näkynyt enemmän eroja, jos kysely olisi tehty heti pandemian läheslähes vuoden. vuoden. alettua keväällä 2020. Kantar keräsi tuolloin aineiston suomalaisten mediapäivää kartoittavaan tutkimukseensa, ja pandemia näytti kasvattaneen median parissa vietettyä aikaa selvästi. Sanoma-, KuvioKUVIO 1. Uutisten 1. UUTISTEN viikkotavoittavuus VIIKKOTAVOITTAVUUS verkossa VERKOSSA sekä perinteisessä SEKÄ PERINTEISESSÄ mediassa MEDIASSA Suomessa. SUOMESSA iltapäivä- ja ilmaisjakelulehtien verkkopalvelujen päivittäinen lukuaika kasvoi 12 minuutilla

edelliseen kevääseen verrattuna, mikä merkitsee peräti 41 prosentin kasvua. Aikakauslehtien 90% verkkopalveluissa kasvua oli 33 prosenttia.6 Sosiaalisen elämän hiipuminen ja elämän painopisteen 89% 88% 89% 88% siirtyminen kotiin lisäsivät siis selvästi median parissa vietettyä aikaa mutta ei ehkä niinkään tuonut 85% 85% uusia käyttäjiä uutisvälineiden pariin. Voi myös olla, että keväällä 2020 eri uutislähteiden tavoitta- 88% 87% 85% vuuskin oli koholla, mutta kevättalveen 2021 mennessä poikkeusoloihin oli Suomessa jo totuttu 84% siinä määrin, että pandemian vaikutus mediakulutukseen oli laimentunut. Verkkomedia Median uutiskäytön muutokset vaikuttavat myös siihen, mistä välineistä ihmiset kertovat Painetut lehdet, radio, televisio 78% 77% 77% pääasiallisesti seuraavansa uutisia (kuvio 4). Verkon aseman vahvistuminen uutislähteenä näkyy tässäkin selvästi, samoin painetun lehden aseman heikentyminen. Televisiota pääasiallisena uutis välineenään käyttävien osuus näyttää sen sijaan pysyvän varsin vakaasti 30 prosentin tuntumassa. 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Q3: Mitä seuraavista mahdollisesti käytit viimeisen viikon aikana uutislähteenä? Valitse kaikki sopivat vastaukset. N=kaikki vastaajat, 2021: 2009, Uutislähteiden käyttö on eriytynyt selvästi ikäryhmittäin. Alle 45-vuotiaille verkko on pää 2020:2050,Q3: Mitä 2019: seuraavista 2009, 2018: mahdollisesti 2012, 2017: käytit 2007, viimeisen 2016: 204 viikon1, 2015: aikana 1509. uutislähteenä?Vastausvaihtoehdot Valitse näkyvät kaikki kuviossa sopivat 3 vastaukset.. N=kaikki vastaa- asiallisena uutislähteenä jo ylivoimainen samalla kun sen osuus myös vanhemmissa ikäluokissa on jat, 2021: 2009, 2020:2050, 2019: 2009, 2018: 2012, 2017: 2007, 2016: 2041, 2015: 1509. Vastausvaihtoehdot näkyvät kuviossa 3. selvässä kasvussa (kuvio 5). Uutisten seuraaminen televisiosta puolestaan painottuu vanhempiin Kuten kuvio 1 osoittaa, perinteinen uutismedia on verkkomedian aseman vahvistumisesta Kuten kuvio 1 osoittaa, perinteinen uutismedia on verkkomedian aseman vahvistumisesta ikäluokkiin. Kuuden prosenttiyksikön pudotus 45–64-vuotiaiden televisiouutisten seuraamisessa huolimatta edelleen tärkeä osa suomalaisten media-arkea. Verkko ei ole korvannut perinteisiä huolimatta edelleen tärkeä osa suomalaisten media-arkea. Verkko ei ole korvannut perinteisiä on todennäköisesti satunnaista, koska vuotta aiemmin samassa ikäryhmässä osuus yllättäen kasvoi uutiskanavia, vaan se on tullut niiden rinnalle. Uutismediaa ainoastaan verkosta seuraavien osuus on kuitenkinuutiskanavia, vuodesta vaan 2015 se on noin tullut kaksinkertaistunut, niiden rinnalle. Uutismediaa joskin viimeiset ainoastaan kolme verkosta vuotta seuraavien osuus on osuuspysynyt seitsemällä prosenttiyksiköllä. Vastaavasti 18–24-vuotiailla osuus kasvoi nyt 4 prosenttiyksiköllä, kutakuinkinon kuitenkin samana vuodesta (kuvio 2015 2). noin Pelkästään kaksinkertaistunut, perinteisistä joskin kanavista viimeiset uutisia kolme seuraavien vuotta osuus osuus on on viime kun edellisenä vuonna se laski 8 prosenttiyksiköllä. vuodetpysynyt ollut kutakuinkin kymmenen samana prosentin (kuvio luokkaa. 2). Pelkästään perinteisistä kanavista uutisia seuraavien osuus Nuorin, 18–24-vuotiaiden ikäryhmä, erottuu muista erityisesti siinä, että sen piirissä lähes on viime vuodet ollut 10 prosentin luokkaa. kolmasosa ilmoittaa sosiaalisen median pääasialliseksi uutislähteekseen. Ero seuraavan ikäryhmän Kuvio 2. Uutisia viikoittain sekä verkosta että perinteistä välineistä, vain verkosta ja vain perinteisestä mediasta seuraavien osuudet Suomessa. 6 Kantar TNS Uutiskirje (2020). Suomalaisten mediapäivä kasvoi 1,5 tuntia koronakeväänä.

79% 78% 74% 70% 66% 66% 68%

Uutisia sekä perinteisestä mediasta että verkkomediasta seuraavat Uutisia vain verkkomediasta seuraavat Uutisia vain perinteisestä mediasta seuraavat 19% 22% 21% 15% 11% 11% 14%

13% 10% 10% 10% 13% 11% 9% 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Q3: Mitä seuraavista mahdollisesti käytit viimeisen viikon aikana uutislähteenä? Valitse kaikki sopivat vastaukset. N=kaikki vastaajat, 2021: 2009, 2020: 2050, 2019: 2009, 2018: 2012, 2017: 2007, 2016: 2041, 2015: 1509. Vastausvaihtoehdot näkyvät kuviossa 3.

Verkkomedian suosion kasvu näkyy selvästi myös viestintyyppikohtaisessa tarkastelussa (kuvio 3). Vuodesta 2019 alkaen niin sanomalehtien ja televisiokanavien verkkosivustot kuin sosiaalinen mediakin ovat parantaneet tavoittavuuttaan suomalaisten uutislähteinä. Samalla televisio- ja

Koronapandemia ei Suomessa siis erotu viestintyyppikohtaisessa tarkastelussakaan. Monissa muissa maissa vaikutus on kuitenkin havaittavissa. Erityisesti televisiouutisten tavoittavuus kasvoi useissa maissa selvästi. Esimerkiksi Tanskassa ja Isossa-Britanniassa kasvua oli 5 prosenttiyksikköä ja Ranskassa 4.

Voi olla, että Suomessakin olisi näkynyt enemmän eroja, jos kysely olisi tehty heti pandemian alettua keväällä 2020. Kantar keräsi tuolloin aineiston suomalaisten mediapäivää kartoittavaan tutkimukseensa, ja pandemia näytti kasvattaneen median parissa vietettyä aikaa selvästi. Sanoma-, iltapäivä- ja ilmaisjakelulehtien verkkopalvelujen päivittäinen lukuaika kasvoi 12 minuutilla edelliseen kevääseen verrattuna, mikä merkitsee peräti 41 prosentin kasvua. Aikakauslehtien verkkopalveluissa kasvua oli 33 prosenttia.6 Sosiaalisen elämän hiipuminen ja elämän painopisteen siirtyminen kotiin lisäsi siis selvästi median parissa vietettyä aikaa mutta ei ehkä niinkään tuonut uusia käyttäjiä uutisvälineiden pariin. Voi myös olla, että keväällä 2020 eri uutislähteiden tavoittavuuskin oli koholla, mutta kevättalveen 2021 mennessä poikkeusoloihin oli Suomessa jo totuttu siinä määrin, että pandemian vaikutus mediakulutukseen oli laimentunut.

radiouutisten tavoittavuuden lasku on tasaantunut, muttaReuters-instituutti painettujen lehtien – Digital tavoittavuus News Report on – Suomijatkanut Suomessa pandemia ei juuri vaikuttanut uutislähteiden tavoittavuuteen heikentymistään. Median uutiskäytön muutokset vaikuttavat myös siihen, mistä välineistä ihmiset kertovat pääasiallisesti seuraavansa uutisia (kuvio 4). Verkon aseman vahvistuminen uutislähteenä näkyy tässäkin selvästi, samoin painetun lehden aseman heikentyminen. Televisiota pääasiallisena KuvioKUVIO 3 3.. EriERI viestinten VIESTINTEN käyttö KÄYTTÖ uutislähteenä UUTISLÄHTEENÄ Suomessa SUOMESSA (viikkotavoittavuus). (VIIKKOTAVOITTAVUUS) 13 prosenttiin on selvä. Useilla nuorilla verkon uutiskäyttö monipuolistuu vanhempien luota uutisvälineenään käyttävien osuus näyttää sen sijaan pysyvän varsin vakaasti 30 prosentin muuton jälkeen. Samalla kun monet lopettavat tuolloin painetun sanomalehden lukemisen, osa tuntumassa. 7 70% alkaa lukea uutismedian verkkojulkaisuja. 69% Sanomalehtien, kuten Iltalehti tai Helsingin Sanomat, 65% 65% Kuvio 4. Suomalaisten pääasialliset uutislähteet. verkkosivustot/sovellukset 63% 65% 67% KUVIO 4. SUOMALAISTEN PÄÄASIALLISET UUTISLÄHTEET 74% 74% Television uutislähetykset tai -ohjelmat, kuten Yle-tv- 71% 69% 57% uutiset tai Kymmenen uutiset 65% Verkko (mukaan 63% 54% 63% 52% lukien sosiaalinen 47% 48% media) 49% 46% 46% TV- ja radioyhtiöiden, kuten Yle tai MTV, 54% 52% verkkosivustot/sovellukset (myös uutiset Areenasta, 48% Televisio 46% Katsomosta tai Ruudusta) 49% 52% 34% 33% 32% 32% 31% 30% 31% 40% 45% Painetut lehdet 44% Sosiaalinen media, kuten Facebook, Twitter, YouTube 42% 39% 43% 45% 14% Sosiaalinen media 45% 15% 11% 11% 47% 9% 9% Radion uutislähetykset, kuten Ykkösaamu tai Uutiset ja 43% seitsemällä prosenttiyksiköllä.6% Vastaavasti 18–24-vuotiailla osuus kasvoi nyt 4 prosenttiyksiköllä, 43% 8% 9% 9% sää 35% kun8% edellisenä vuonna se laski 8%8 prosenttiyksiköllä.8% 7% 36% 5% 5% 5% Radio 35% 6% 7% 6% 6% 49% Nuorin, 18–24-vuotiaiden ikäryhmä, erottuu muista erityisesti siinä, että sen piirissä lähes 50% 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Painetut sanomalehdet, kuten Iltalehti tai Helsingin 44% kolmasosa ilmoittaa sosiaalisen median pääasialliseksi uutislähteekseen. Ero seuraavan ikäryhmän 42% Q4: Kerroit, että käytit näitä uutislähteitä viimeisen viikon aikana. Mikä sanoisit olevan pääasiallinen uutislähteesi? Mediatyypit on tässä koostettu Sanomat 37% 13 prosenttiin on selvä. Useilla nuorilla verkon uutiskäyttö monipuolistuu vanhempien luota 35% alkuperäisistä vastausvaihtoehdoista, ks. kuvio 4. N=viimeisellä viikolla jotain uutislähdettä käyttäneet, 2021: 1969, 2020: 2021, 2019:1956, 2018: 28% 1980,muutonQ4: 2017: Kerroit, 1988, jälkeen. että 2016: käytit 2014, Samalla näitä 2015: uutislähteitä 1500. kun monet viimeisen lopettav viikon ataikana. tuolloin Mikä sanoisit painetun olevan sanomalehden pääasiallinen uutislähteesi? lukemisen, Mediatyypit osa on tässä koostettu alkuperäisistä vastausvaihtoehdoista, ks.7 kuvio 4. N=viimeisellä viikolla jotain uutislähdettä käyttäneet, 2021: 1969, 15% alkaa lukea uutismedian verkkojulkaisuja. 10 18% 2020: 2021, 2019:1956, 2018: 1980, 2017: 1988, 2016: 2014, 2015: 1500. 11 Aikakauslehtien, kuten Suomen Kuvalehti tai 16% Uutislähteiden käyttö on eriytynyt selvästi ikäryhmittäin. Alle 45-vuotiaille verkko on 16% Talouselämä, verkkosivustot/sovellukset 14% pääasiallisenaKuvio 5. Pääasialliset uutislähteenä uutislähteet jo ylivoimainen ikäryhmittäin samalla Suomessa. kun sen osuus myös vanhemmissa ikäluokissa 15% 13% on KUVIOselvässä 5. PÄÄASIALLISETkasvussa (kuvio UUTISLÄHTEET 5). Uutisten seuraaminen IKÄRYHMITTÄIN televisiosta SUOMESSA puolestaan painottuu vanhempiin 17% ikäluokkiin. Kuuden prosenttiyksikön pudotus 45–64-vuotiaiden televisiouutisten seuraamisessa on 17% Uutissivustojen, kuten Ampparit.com, Uusisuomi.fi tai 16% todennäköisesti84%83% satunnaista, koska vuotta aiemmin samassa ikäryhmässä osuus yllättäen kasvoi 14% 2015 msn.fi, verkkosivustot/sovellukset 15% 14% 75% 12% 2016 6 Kantar TNS Uutiskirje (2020). Suomalaisten mediapäivä kasvoi 1,5 tuntia koronakeväänä. 14% 2017 +7 5 14% Painetut aikakauslehdet, kuten Suomen Kuvalehti tai 14% 2018 59% 12% Talouselämä 10% 10% 2019 53% 7% +7 2020 18-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65+ 46% 6% 42% 6% 2021 Ympärivuorokautiset televisiokanavat, kuten Sky News 7% +6 -6 7% tai BBC News 24 6% 31% 30% 5% 30% 6% 1% 1% -6 14% 1% 13%11% +4 +4 En mitään näistä 2% -2 10% 9% 3% 8% 6% 7% 7% 7% 1% 5% 4% 5% 5% 5% 6% 2% 3% 2% 3% 3%

Q3: Mitä seuraavista mahdollisesti käytit viimeisen viikon aikana uutislähteenä? Valitse kaikki sopivat vastaukset. N=kaikki vastaajat; 2021: 2009, 2020: 2050, 2019: 2009, 2018: 2012, 2017: 2007, 2016: 2041, 2015: 1509. Vuonna 2017 tv-ja radioyhtiöiden verkkosivustojen/sovellusten kohdalle Verkko (mukaan lukien Sosiaalinen media Radio Painetut lehdet Televisio tehtiin lisäys ”myös uutiset Areenasta, Katsomosta tai Ruudusta”. Tällä oli tarkoitus varmistaa, etteivät vastaajat ajattele vastatessaan ainoastaan sosiaalinen media) Q3:verkkosivuja. Mitä seuraavista Vuonna 2020mahdollisesti poistettiin käytitvastausvaihtoehto viimeisen viikon ”blogit” aikana ja lisättiin uutislähteenä? YouTube kolmanneksi Valitse kaikki esimerkiksi sopivat sosiaalisenvastaukset. median N=kaikki palveluista. vastaajat; 2021: 2009, 2020: 2050, 2019: 2009, 2018: 2012, 2017: 2007, 2016: 2041, 2015: 1509. Vuonna 2017 tv-ja radioyhtiöiden Q4:Q4: Kerroit, Kerroit, että että käytit käytit näitä näitä uutislähteitä uutislähteitä viimeisen viimeisen viikon aikana.viikon Mikäaikana. sanoisit Mikä olevan sanoisit pääasiallinen olevan pääasiallinen uutislähteesi? uutislähteesi? Mediatyypit on Mediatyypit tässä yhdistetty on verkkosivustojen/sovellusten kohdalle tehtiin lisäys ”myös uutiset Areenasta,4 Katsomosta tai Ruudusta”. Tällä oli tarkoitus varmis- alkuperäisistätässä yhdistetty vastausvaihtoehdoista, alkuperäisistä vastausvaihtoehdoista, ks. kuvio 3. N=viimeisellä ks. viikollakuvio 3. jotain N=viimeisellä uutislähdettä viikolla käyttäneet jotain kussakin uutislähdettä ikäryhmäss käyttäneetä, 18–24: kussakin185, 25–34: taa, etteivät vastaajat ajattele vastatessaan ainoastaan verkkosivuja. Vuonna 2020 poistettiin vastausvaihtoehto ”blogit” ja lisättiin 280,ikäryhmässä, 35–44: 313, 18–24: 45–54: 185,296, 5525–34:-64: 485, 280, 65+: 35–44: 410. Tilastollisen313, 45–54: virhemarginaalin 296, 55-64: 485, (95 65+: % luottamustaso) 410. Tilastollisen ylittävät virhemarginaalin muutokset edelliseen (95 % vuoteen luotta on- merkitty värillisillä luvuilla prosenttiyksiköinä. YouTube kolmanneksi esimerkiksi sosiaalisen median palveluista. mustaso) ylittävät muutokset edelliseen vuoteen on merkitty värillisillä luvuilla prosenttiyksiköinä.

Yllä esitetyt tulokset perustuvat kysymyksiin, joissa tiedusteltiin erilaisten mediatyyppien käyttöä uutist7 Painettuaen seuraamiseen sanomalehteä kertoo (kuvio lukevansa 3 19). prosenttiaTämän 18–24-vuotiaista lisäksi tutkimuksessa ja 13 prosenttia 25–34-vuotiaista. kysyttiin myös, Sanomalehden missä verkkosivuja/sovelluk määrin - sien osalta vastaavat luvut ovat 61 ja 63 prosenttia, aikakauslehtien verkkosivujen osalta 13 ja 16 prosenttia ja televisiokanavien verkkouutisten vastaajatosalta 40 seuraavat ja 47 prosenttia uutisia (Q3). eri medianimikkeistä perinteisten jakelukanavien (radio, televisio, painettu lehti) ja verkon (tietokone, matkapuhelin, tabletti, e-lukija) kautta. Tämän kysymyksen perusteella on mahdollista analysoida tarkemmin kysymyksessä lueteltujen painettujen lehtien ja niiden verkkoversioiden käytön kehitystä. Lehtien kokonaistavoittavuus on tämän analyysin mukaan 91 prosenttia (kuvio 6).8 Nuorilla aikuisilla (18–34) se on 86 prosenttia ja 35 vuotta

7 Painettua sanomalehteä kertoo lukevansa 19 prosenttia 18–24-vuotiaista ja 13 prosenttia 25–34-vuotiaista. Sanomalehden verkkosivuja/sovelluksien osalta vastaavat luvut ovat 61 ja 63 prosenttia, aikakauslehtien verkkosivujen osalta 13 ja 16 prosenttia ja televisiokanavien verkkouutisten osalta 40 ja 47 prosenttia (Q3). 8 Nimekkeittäin kysyttäessä saadut tulokset (kuvio 6, taulukko 3) poikkeavat selvästi mediatyypeittäin kysyttäessä saaduista tuloksista (kuvio 3). Mediatyypittäiseen kysymykseen 28 prosenttia suomalaisista vastasi viikon aikana seuranneensa uutisia painetusta sanomalehdestä ja 67 prosenttia sanomalehtien verkkoversioista. Nämä luvut ovat selvästi pienempiä kuin nimekkeittäin kysyen saadut vastaavat luvut kuviossa 6. Ilmeisesti käyttö muistetaan paremmin, kun sitä kysytään medianimikkeittäin. Toinen mahdollinen selitys tulosten erolle on se, että vastaajat eivät ole aina muistaneet pitää verkkokäyttöä ja muuta käyttöä erillään. Kolmas selitys on se, että mediatyypittäisen kysymyksen esimerkit (kuten Iltalehti tai Helsingin Sanomat) olisivat saaneet osan vastaajista olettamaan, että vastausvaihtoehto koskee vain tällaisia suuria ja valtakunnallisia lehtiä. Eroa selittää hieman sekin, että kuvion 6 luvut sisältävät sanomalehtien lisäksi myös Suomen Kuvalehden ja Talouselämän. 6

Reuters-instituutti – Digital News Report – Suomi Suomessa pandemia ei juuri vaikuttanut uutislähteiden tavoittavuuteen

Edellä esitetyt tulokset perustuvat kysymyksiin, joissa tiedusteltiin erilaisten mediatyyppien Tulokset osoittavat uutisten seuraamisen painottuvan yhä enemmän verkkoon, mutta muutos on käyttöä uutisten seuraamiseen (kuvio 3). Tämän lisäksi tutkimuksessa kysyttiin myös, missä mää- hidasta. Keväällä 2020 Suomeen rantautunut koronapandemia ei näiden lukujen valossa näytä tätä rin vastaajat seuraavat uutisia eri medianimikkeistä perinteisten jakelukanavien (radio, televisio, kehitystä enempää hidastaneen kuin nopeuttaneenkaan. Vaikka uutisten seuraaminen verkosta on painettu lehti) ja verkon (tietokone, matkapuhelin, tabletti, e-lukija) kautta. Tämän kysymyksen edelleen suosituinta nuoremmissa ikäluokissa, siitä on kuluneen vuoden aikana tullut pääasiallinen perusteella on mahdollista analysoida tarkemmin kysymyksessä lueteltujen painettujen lehtien uutislähde myös yhä useammalle 45 vuotta täyttäneelle. ja niiden verkkoversioiden käytön kehitystä. Lehtien kokonaistavoittavuus on tämän analyysin täyttäneillämukaan 93 91prosenttia. prosenttia Kokonaistavoittavuus (kuvio 6).8 Nuorilla aikuisilla on pysynyt (18–34) melko se on vakaana86 prosenttia samoin ja 35 kuin vuotta verkkolehtientäyttäneillä lukeminen. 93 prosenttia. Sen Kokonaistavoittavuussijaan painettujen lehtien on pysynyt lukemin melkoen vakaana on vähentynyt samoin kuintasaisesti verkko ja- pelkästäänlehtien verkkolehtiä lukeminen. Senlukevien sijaan osuuspainettujen on hiljalleen lehtien lukeminen kasvanut. on Voi vähentynyt olla, että tasaisesti osa yhdistelmätilaajista ja pelkästään on tottunutverkkolehtiä siinä määrin lukevien lukemaan osuus on lehtensä hiljalleen verkossa, kasvanut. Voiettä olla, on kokenutettä osa yhdistelmätilaajista painetun lehden tilauksenon tottu- turhaksinut menoeräksi. siinä määrin Pelkänlukemaan painetun lehtensä lehden verkossa, lukijoiden että on kokenut osuus väheneepainetun hitaastilehden tilauksen ja on nyt turhaksi noin 9 prosenttia.menoeräksi. Pelkän painetun lehden lukijoiden osuus vähenee hitaasti ja on nyt noin 9 prosenttia. Pelkän verkkolehden lukeminen on suositumpaa nuorissa kuin vanhemmissa ikäryhmissä, Pelkänmutta verkkolehden ero on tasoittumassa. lukeminen 35 on vuotta suositumpaa täyttäneiden nuor keskuudessaissa kuin vanhemmissa pelkän verkkolehden ikäryhmissä lukijoiden, mutta ero on tasoittumassa.osuus kasvoi 35 edellisvuodesta vuotta täyttäneiden 4 prosenttiyksiköllä keskuudessa 23 pelkänprosenttiin. verkkolehden Samalla 18–34-vuotiaiden lukijoiden osuus kes -kasvoi edellisvuodestakuudessa osuus4 prosenttiyksiköllä pieneni hieman. 23Pelkän prosenttiin. painetun Samallalehden lukijoiden 18–34-vuotiaiden osuus pieneni keskuudessa hieman nuorten osuus pieneniikäryhmässä, hieman. Pelkän mutta painetun pysyi 35 vuottalehden täyttäneiden lukijoiden ryhmässäosuus pieneni ennallaan. hieman nuorten ikäryhmässä, mutta pysyi 35 vuotta täyttäneiden ryhmässä ennallaan.

Kuvio 6KUVIO. Painetun 6. PAINETUN lehden LEHDEN ja verkkoversion JA VERKKOVERSION (selain-, (SELAIN-,sovellus SOVELLUS tai näköisversio) TAI NÄKÖISVERSIO) viikkotavoittavuus Suomessa. VIIKKOTAVOITTAVUUS SUOMESSA. 93% 93% 93% 92% 91% Yhdistetty tavoittavuus 84% 82% 12 82% 82% 80% 13 Verkkolehti

76% 76% Painettu lehti 71% 71% 65% 65% 66% 60% 61% 57% Sekä painettu että verkkolehti 18-34: 32 % (34 %) 35+: 23 % (19 %) Vain verkkolehti 25% 21% 22% 17% 17% Vain painettu lehti

18-34: 5 % (8 %) 11% 12% 11% 10% 9% 35+: 10 % (10 %) 2017 2018 2019 2020 2021

Q5a: Mitä seuraavista olet käyttänyt seurataksesi uutisia verkon ulkopuolella viimeisen viikon aikana (TV:n, radion painetun median ja muiden perinteisten viestintävälineiden kautta)? Valitse kaikki sopivat vastaukset. Q5b: Mitä seuraavista olet käyttänyt seurataksesi uutisia verkossa viimeisen Q5a:viikon Mitä aikana seuraavista (verkkosivustojen olet käyttänyt sovellusten seurataksesi sosiaalisen uutisia median verkon tai ulkopuolella muun internetyhteyden viimeisen viikon kautta)? aikana Valitse (TV:n, kaikki radion sopivat painetun vastaukset. N=kaikki medianvastaajat, ja 2021:muiden 2009, perinteisten 2020: 2050, viestintävälineiden 2019: 2009, 2018 kautta)?: 2012, 2017:Valitse 2007 kaikki. Su sopivatluissa olevat vastaukset. prosenttiosuudet Q5b: Mitä seuraavistaovat vuodelta olet 2020. käyttänyt seurataksesi uutisia verkossa viimeisen viikon aikana (verkkosivustojen sovellusten sosiaalisen median tai muun internetyhteyden kautta)? Valitse kaikki sopivat vastaukset. TuloksetN=kaikki osoittava vastaajat,t uutisten2021: 2009, seuraamisen2020: 2050, 2019: 2009,painottuvan 2018: 2012, yhä2017: enemmän2007. Suluissa verkkoon,olevat prosenttiosuudet mutta ovatmuutos vuodelta on hidasta.2020. Keväällä 2020 Suomeen rantautunut koronapandemia ei näiden lukujen valossa näytä tätä kehitystä enempää hidastaneen kuin nopeuttaneenkaan. Vaikka uutisten seuraaminen verkosta on

edelleen8 Nimikkeittäinsuosituinta kysyttäessä nuoremmissa saadut tulokset (kuvioikäluokissa, 6, taulukko 3) poikkeavatsiitä on selvästi kuluneen mediatyypeittäin vuoden kysyttäessä aikana saaduista tullut tuloksista pääasiallinen (kuvio 3). Mediatyypittäiseen kysymykseen 28 prosenttia suomalaisista vastasi viikon aikana seuranneensa uutisia painetusta sanomalehdestä ja 67 prosenttia uutislähdesanomalehtien myös yhä verkkoversioista. useammalle Nämä luvut 45 ovat vuotta selvästi pienempiä täyttäneelle kuin nimikkeittäin. kysyen saadut vastaavat luvut kuviossa 6. Ilmeisesti käyttö muistetaan paremmin, kun sitä kysytään medianimikkeittäin. Toinen mahdollinen selitys tulosten erolle on se, että vastaajat eivät ole aina muistaneet pitää verkkokäyttöä ja muuta käyttöä erillään. Kolmas selitys on se, että mediatyypittäisen kysymyksen esimerkit (kuten Iltalehti tai Helsingin Sanomat) olisivat saaneet osan vastaajista olettamaan, että vastausvaihtoehto koskee vain tällaisia suuria ja valtakunnallisia lehtiä. Eroa selittää hieman sekin, että kuvion 6 luvut sisältävät sanomalehtien lisäksi myös Suomen Kuvalehden ja Talouselämän.

Riippumaton 3. 3. Perinteisellä uutismedialla on Suomessa vahva asema myös verkossa journalisti: VerkkoPerinteisellä on uutismedialle entistä kilpailullisempi uutis- toimintaympäristö. Uutiset leviävät nopeasti verkon eri palveluissa, ja uutisia voi hakea paitsi suoraan uutismedian sivuilta myös monenlaisten Asia on ihan toisin uutisia koostavien palvelujen ja hakukoneiden avulla. Suomessa perinteinen uutismedia on kuitenkinmedialla säilyttänyt asemiaan on hyvin myös Suomessa verkossa. Täällä ylivoimaisesti suosituimpia uutislähteitä ovat perinteisen median verkkosivut/sovellukset, kun taas alun perin verkkoon kuin olin kuvitellut perustettuja uutissivustoja sekä sosiaalista mediaa käyttävät uutisten seuraamisen selvästi harvemmatvahva (kuvio 7)asema. myös verkossa

Klassinen kysymys kuuluu: pitäisikö journalismin olla objektiivista? On helppo linjata, että Perinteisen median verkkosivuostoja ja sovelluksia seuraa Suomessa 81 prosenttia vastaajista, ja ne uutisjournalismin on oltava riippumatonta. Se ei ole eikä sen pidä olla kenenkään eikä minkään ovatVerkko suosittuja on uutismedialle myös Norjassa entistä (7 kilpailullisempi4 %) ja Ruotsissa toimintaympäristö. (69 %). Japanissa Uutiset (23 %), leviävät Etelä-Koreassa nopeasti (36 %) yksittäisen ryhmän asialla. Mutta onko se silloin objektiivista? Asettuuko se katselemaan maailmaa javerkon Yhdysvalloissa eri palveluissa, (37 %) ja uutisiaperinteisen voi hakea median paitsi verkkouutissivustojen suoraan uutismedian käyttö sivuilta sen myös sijaan monenlaisten on huomattavasti vähäisempää. Verkkomediaksi perustettujen yritysten uutissivustot eivät Suomessa ulkopuolelta ja kertoo neutraalisti, miten asiat ovat? Onko objektiivinen katse mahdollinen, tarpeen uutisia koostavien palvelujen ja hakukoneiden avulla. Suomessa perinteinen uutismedia on kui- (12 %) ole menestyneet käyttäjien tavoittamisessa yhtä hyvin kuin useimmissa muissa maissa. tai totta? Eihän se ole. On keksittävä kestävämpiä lähtökohtia ja kysymyksiä. tenkin säilyttänyt asemiaan hyvin myös verkossa. Täällä ylivoimaisesti suosituimpia uutislähteitä Suomessa tämän kyselyn suosituin tällainen sivusto on kotimainen Uusi Suomi. Sen sijaan Nykyään on tapana sanoa, että tietoa tulee joka tuutista, niinpä journalismin tulisi tarjota BuzzFeedinovat perinteisen tai Huffington median verkkosivut/sovellukset, Postin kaltaisia kansainvälisiä kun taas julkaisuja alun perin täällä verkkoon luetaan perustettuja vain vähän. uutis Voi ymmärrystä. Nyt kun niin monella on oma totuutensa, fraasia on syytä laajentaa: journalismin tulisi olettaa,sivustoja että sekä Suomen sosiaalista pieni mediaa kielialue käyttävät on tukenut uutisten kotimaisia seuraamisen mediayhtiöitä selvästi harvemmat verkon uutiskilpailussa. (kuvio 7). tarjota tutkittuun tietoon perustuvaa ymmärrystä. Journalisti ei ehkä ole objektiivinen, mutta hänen Myös sosiaalisen median käyttö uutislähteenä on Suomessa (45 %) keskimääräistä vähäisempää. metodinsa ja asenteensa voivat olla. Tämä tarkoittaa, että journalisti ottaa selvää, perehtyy, sivistyy KUVIO 7. PERINTEINEN UUTISMEDIA, MUUT UUTISJULKAISUT JA SOSIAALINEN MEDIA 14 ja sivistää, käyttää aikaa ja ammattitaitoa siihen, että pyrkii avaamaan yleisölle, mistä asiassa X on Kuvio 7. Perinteinen VERKON UUTISLÄHTEINÄ uutismedia, muut uutisjulkaisut ja sosiaalinen media verkon uutislähteinä. 15

kyse ja miten se liittyy mihinkään muuhun tässä maailmassa. 100% Omat ennakkoluulot on syytä tiedostaa, ja vasta-argumentteja pitää tutkailla uteliaana. Arvostan 90% Lehtien sekä tv-yhtiöiden verkkosivustot/sovellukset itse journalismia, jossa toimitus on tehnyt sekä tiedonhankinta- että ajatustyötä. Journalismin arvo Sosiaalinen media 80% ei ole se, että kaikki sisältö on ”puolueettomasti” raportoivaa, vaan se, että uutisjatkumo avaa, Verkon muut uutissivustot kysyy, kontekstoi, tekee ymmärrettäväksi vaikkapa sen, miten valta, Kiina tai elinolomme ovat 70% muuttumassa. Some sanoo: asia on näin! Journalismi sanoo: asia on vaikka miten! Aina hienoa, jos 60% päätyy siihen, että asia on ihan toisin kuin oli aiemmin kuvitellut. 50% Seuraava ajatus ei ole omani, harvat hyvät ajatukset ovat. New Yorker -lehden Michael Luo pui 40% journalismin merkitystä ja arvoja The Future of Democrary -sarjan esseessään. Luon teksti on otsi- 30% koitu ”How can the press best serve a democratic society?” Se on hiton hyvä kysymys. Luo tulee itse pitkien perustelujen jälkeen siihen tulokseen, että objektiivisuuden sijaan journalismin tavoitteita 20% voisivat olla laatu, perusteellisuus ja syvällisyys. Varsinkin kaksi viimeistä voivat tuntua kaukaisilta 10% 0%

planeetoilta talousvaikeuksissa kamppailevan uutistoimituksen arjesta käsin. Suomi Norja Ruotsi Sveitsi Tšekki Tanska Kroatia Romania Belgia Irlanti Kolumbia Itävalta Iso-Britannia Indonesia Hollanti Singapore Bulgaria Kanada Portugali Espanja Saksa Puola Slovakia Taiwan Italia Peru Thaimaa Unkari Hong Kong Australia Ranska Yhdysvallat Etelä-Korea Japani Mutta tässäkin tapauksessa kysymykset saattavat olla tärkeämpiä kuin vastaukset. Toimituksessa tai työhuoneella voidaan kysyä: Mikä on meidän tapamme palvella demokraattista yhteiskuntaa?

Tai tiiviimmin: Mitä väliä tällä on? Q3: Mitä Mitä seuraavista seuraavista mahdollisesti mahdollisesti käytit käytit viimeisen viimeisen viikon viikon aikana aikanauutislähteenä? uutislähteenä? Valitse kaikki Valitse sopivat kaikki vastaukset. sopivat N=kaikkivastaukset. vastaajat N=kaikki kussakin maassa.vastaajat Mediatyypit kussakin onmaassa. tässä koostettu Mediatyypit kuviossa on tässä 3 esitetyistä koostettu alkuperäisistä kuviossa vastausvaihtoehdoista3 esitetyistä alkuperäisistä. Prosenttiluvut vastausvaihtoehdoista. esitetään liitetauluk Prosenttiluvutossa. esitetään liitetaulukossa. Reetta Räty Toinen osoitus suomalaisen uutismedian vahvuudesta verkossa on se, että uutisia etsiessään Toimittaja, media-alan yrittäjä, suomalaisPerinteisenkäyttäjät median hakeutuvatverkkosivustoja tyypillisesti ja sovelluksia suoraan seuraa uutissivustoille Suomessa 81sen prosenttia sijaan, että vastaajista, he käyttäisivät ja ne journalistiikan työelämäprofessori hakukonetta,ovat suosittuja sosiaalista myös Norjassa mediaa (74 tai %) uutisia ja Ruotsissa koostavia (69 sivuja %). Japanissa tai sovelluksia (23 %), (kuvio Etelä-Koreassa 8). Suomessa (36 %) Tampereen yliopisto uutisensaja Yhdysvalloissa suoraan (37 uutismedian %) perinteisen sivuilta median tai sovelluksesta verkkouutissivustojen hakee 71 prosenttia käyttö sen ja sijaan sosiaalisen on huomatta median- kauttavasti vähäisempää. 47 prosenttia Verkkomediaksi kyselyn vastaajista. perustettujen Suoraan uutissivustolleyritysten uutissivustot menevien eivät osuus Suomessa on lähes (12 yhtä %) ole korkea Norjassa (65 %), kun useimmissa muissa maissa se jää alle 50 prosentin. Suomessakin alle

Reuters-instituutti – Digital News Report – Suomi Perinteisellä uutismedialla on Suomessa vahva asema myös verkossa

menestyneet käyttäjien tavoittamisessa yhtä hyvin kuin useimmissa muissa maissa. Suomessa tämän KuvioKUVIO 9. 9.Väylät VÄYLÄT verkkouutisiin VERKKOUUTISIIN Suomessa. SUOMESSA kyselyn suosituin tällainen sivusto on kotimainen Uusi Suomi. Sen sijaan BuzzFeedin tai Huffington Postin kaltaisia kansainvälisiä julkaisuja täällä luetaan vain vähän. Voi olettaa, että Suomen pieni kielialue on tukenut kotimaisia mediayhtiöitä verkon uutiskilpailussa. Myös sosiaalisen median ei iie i ekee käyttö uutislähteenä on Suomessa (45 %) keskimääräistä vähäisempää. ei eie ei i Toinen osoitus suomalaisen uutismedian vahvuudesta verkossa on se, että uutisia etsiessään suomalaiskäyttäjät hakeutuvat tyypillisesti suoraan uutissivustoille sen sijaan, että he käyttäisivät hakukonetta, sosiaalista mediaa tai uutisia koostavia sivuja tai sovelluksia (kuvio 8). Suomessa i ie kei ii ei uutisensa suoraan uutismedian sivuilta tai sovelluksesta hakee 71 prosenttia ja sosiaalisen median ei ek Tie Te kautta 47 prosenttia kyselyn vastaajista. Suoraan uutissivustolle menevien osuus on lähes yhtä korkea Norjassa (65 %), kun useimmissa muissa maissa se jää alle 50 prosentin. Suomessakin alle 35-vuotiailla uutissivustot ja muut kanavat ovat yhtä suosittuja, kun taas 35 vuotta täyttäneiden 35-vuotiailla uutissivustot ja muut kanavat ovat yhtä suosittuja, kun taas 35 vuotta täyttäneiden keskuudessakeskuudessa suoraan uutissivustolleuutissivustolle tai -sovellukseen-sovellukseen menomeno onon vielävielä keskimääräistäkin keskimääräistäkin yleisempää. yleisempää.9 9 i kke ei e i kiii ie ekki ie kki KuvioKUVIO 8 8.. Väylät VÄYLÄT verkkouutisiin VERKKOUUTISIIN eri maissa. ERI MAISSA i kke ei e i kiii ie i kki i ii i e e ke iikke ei i i 16 17 ei iie i ekee i ikiee i ke kie i ie iie ei i iikke k ieke k i i ii Tk i eii i i ei k ie Tšekki i ki ki ei i i i i Ti i e k Ti i ee i ike ekiieie i eke k keieeieiei ei kie Q10: Ajattele miten seurasit uutisia verkossa (tietokoneen, matkapuhelimen tai muiden laitteiden kautta) viimeisen viikon aikana. Millä keinoilla löysitQ10: uutiset?Ajattele Valitse miten kaikki seurasit sopivat uutisia vastaukset. verkossa N=kaikki (tietokoneen, vastaajat matkapuhelimen kussakin maassa. Prosenttiluvuttai muiden laitteiden esitetään liitetaulukossa.kautta) viimeisen viikon aikana. Millä keinoilla löysit uutiset? Valitse kaikki sopivat vastaukset. N=kaikki vastaajat kussakin maassa. Prosenttiluvut esitetään Suomessaliitetaulukossa. uutissivustot ja -sovellukset ovat pitäneet vahvan asemansa uutisväylänä ja pikemminkin vain lisänneet suosiotaan (kuvio 9). Myöskään muiden uutisväylien suosio ei ole suuresti muuttunut kuudessaSuomessa vuodessa. uutissivustot ja -sovellukset ovat pitäneet vahvan asemansa uutisväylänä ja pikemminkin vain lisänneet suosiotaan (kuvio 9). Myöskään muiden uutisväylien suosio ei ole suuresti muuttunut kuudessa vuodessa. Uutismedian sivustot ja sovellukset ovat useimmille suomalaisvastaajille myös tärkein pää- asiallinen uutisväylä (taulukko 2). Nuorimmassa ikäryhmässä kuitenkin sosiaalinen media on pääasiallinen väylä lähes yhtä usealle. Naisille sosiaalinen media on pääasiallinen uutisväylä hieman Q10: Ajattele miten seurasit uutisia verkossa (tietokoneen, matkapuhelimen tai muiden laitteiden kautta) viimeisen viikon aikana. Millä keinoilla Q10: Ajattele miten seurasit uutisia verkossa (tietokoneen, matkapuhelimen tai muiden laitteiden kautta) viimeisen viikon aikana. yleisemmin kuin miehille. Miehet puolestaan suosivat hieman naisia yleisemmin uutislinkkejä löysit uutiset? Valitse kaikki sopivat vastaukset. N=kaikki vastaajat, 2021: 2009, 2020: 2050, 2019: 2009, 2018: 2012, 2017: 2007, 2016: 2041 2015: Millä keinoilla löysit uutiset? Valitse kaikki sopivat vastaukset. N=kaikki vastaajat, 2021: 2009, 2020: 2050, 2019: 2009, 2018: 2012, 1509, 2014: 1520. koostavia sivustoja, kuten Amppareita. 2017: 2007, 2016: 2041 2015: 1509, 2014: 1520.

Uutismedian sivustot ja sovellukset ovat useimmille suomalaisvastaajille myös tärkein pääasiallinen uutisväylä (taulukko 2). Nuorimmassa ikäryhmässä kuitenkin sosiaalinen media on pääasiallinen väylä lähes yhtä usealle. Naisille sosiaalinen media on pääasiallinen uutisväylä hieman yleisemmin kuin miehille. Miehet puolestaan suosivat hieman naisia yleisemmin uutislinkkejä koostavia sivustoja, kuten Amppareita. 9 18–34-vuotiaat: suoraan uutissivustolle tai sovellukseen 61 %, sanahaun, sosiaalisen median tai linkkejä koostavan sivuston/sovelluksen kautta 60 %. 35 vuotta täyttäneet: suoraan uutissivustolle tai sovellukseen 75 %, sanahaun, sosiaalisen median tai linkkejä koostavan sivuston/sovelluksen kautta 42 %. 10

9 18–34-vuotiaat: suoraan uutissivustolle tai sovellukseen 61 %, sanahaun, sosiaalisen median tai linkkejä koostavan sivuston/sovelluksen kautta 60 %. 35 vuotta täyttäneet: suoraan uutissivustolle tai sovellukseen 75 %, sanahaun, sosiaalisen median tai linkkejä koostavan sivuston/sovelluksen kautta 42 %. 9

Reuters-instituutti – Digital News Report – Suomi

TAULUKKOTaulukko 2. 2.Pääasialliset PÄÄASIALLISET väylät VÄYLÄT verkkouutisiin VERKKOUUTISIIN Suomessa. SUOMESSA

Kaikki Mies Nainen 18-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65+

Menin suoraan uutissivustolle tai -sovellukseen 67 % 67 % 66 % 38 % 60 % 64 % 71 % 75 % 75 % (esim. Yle-uutiset, Aamulehti tai 4. Ilta-Sanomat)

Löysin uutiset käyttäessäni sosiaalista mediaa 11 % 14 % 12 % 8 % Verkossa erityisesti 8 % 14 % 32 % 7 % 4 % (esim. Facebook, Twitter, YouTube)

Käytin hakukonetta (esim. Google, Bing) maksuttomat uutismediat ja kirjoitin tietyn 8 % 7 % 8 % 10 % 10 % 10 % 7 % 6 % 6 % verkkosivuston nimen hakusanaksi lisäävät suosiotaan Käytin uutissivustoa tai sovellusta, jolle on 5 % 7 % 2 % 5 % 6 % 5 % 6 % 4 % 3 % koostettu uutislinkkejä (esim. Ampparit, Flipboard) Vaikka kotimainen uutismedia tavoittaa suomalaiset hyvin myös verkossa, mediayritysten on kui- Sain uutishälytyksen tenkin ollut vaikea korvata perinteisten viestintäkanavien hiipuvia tilaus- ja mainostuloja verkko- tekstiviestitse tai sovelluksen kautta 3 % 3 % 3 % 8 % 4 % 3 % 2 % 3 % 3 % uutisista saatavilla tuloilla. Uutisten kulutus siirtyy vähitellen verkkoon, mutta verkossa käytetään matkapuhelimeeni/tabletilleni eniten maksutonta uutistarjontaa. Verkossa suosiotaan kasvattavatkin nopeimmin nimenomaan (esim. lukitusnäytölle) uutisia maksutta tarjoavat mediat, Yleisradio, MTV ja Ilta-Sanomat (kuvio 10). Sain uutiskirjeen tai hälytyksen 3 % 3 % 3 % 2 % 1 % 1 % 3 % 3 % 5 % sähköpostitse Suomalaislehdet ovat pyrkineet kasvattamaan tilaustuottojaan verkossa kiristämällä maksumuu- Käytin hakukonetta (esim, reja. Tavallisin on niin sanottu freemium-malli, jossa osa sisällöstä on ilmaiseksi kaikkien lukijoiden Google, Bing) 18 2 % 2 % 2 % 3 % 4 % 4 % 2 % 1 % 1 % saatavilla ja osa avautuu vain maksaneille. Vielä keväällä 2015 maksumuuri oli käytössä vain 19 ja kirjoitin tietyn uutisjutun hakusanaksi yhdeksällä päivälehdellä 28:sta mutta toukokuussa 2019 jo kaikilla. Maksumuurit ovat yleisty 10 Muu 1 % 2 % 1 % 2 % 0 % 2 % 1 % 1 % 2 % mässä nopeasti myös paikallislehdissä. En osaa sanoa 1 % 1 % 0 % 1 % 1 % 0 % 0 % 1 % 1 % Voi ajatella, että maksumuurit ovat keskeinen syy sille, että niitä käyttävien medioiden tavoitta- Q10a_new2017_rc: Mikä näistä oli pääasiallinen tapa, jolla seurasit uutisia viimeisen viikon aikana? N=kaikki uutisia viikon aikana seuranneet: 1884, vuus verkossa ei ole parantunut. Helsingin Sanomien, maakuntalehtien ja paikallislehtien verkko- Q10a_new2017_rc:mies: 887, nainen:997, Mikä18–24: näistä 182, 25oli– 34:pääasiallinen 272, 35–44: tapa,299, 45 jolla–54: seurasit 281, 55 –uutisia64: 460, viimeisen 65+: 390. Taulukossaviikon aikana? kaikkien N=kaikki vastaajien uutisia keskiarvosta viikon aikana seuranneet:virhemarginaalia 1884, enemmän mies: 887,poikkeavat nainen:997, luvut on 18–24: merkitty 182, värillisillä 25–34: numeroilla 272, 35–44: (95 %299, luottamustaso) 45–54: 281,. Tulokset 55–64: ovat 460, vuodelta 65+: 390. 2021. Taulukossa Kysymyksen kaik - tavoittavuus on pysynyt viime vuodet kutakuinkin ennallaan, ja Kauppalehdellä se on heikentynyt. kiennimessä vastaajien vuosiluku keskiarvosta 2017 ei viittaa virhemarginaalia kyselyn tekoaikaan enemmän. Tulokset poikkeavatovat vuodelta luvut 2021. on merkitty värillisillä numeroilla (95 % luottamustaso). Monet maksulliset uutismediat poistivat pandemian aikana maksumuurin koronavirusuutisilta, Tulokset ovat vuodelta 2021. Kysymyksen nimessä vuosiluku 2017 ei viittaa kyselyn tekoaikaan. Tulokset ovat vuodelta 2021. mutta silti pandemian mahdollisesti aiheuttama uutiskysynnän lisäys näyttää verkossa kanavoitu-

neen erityisesti MTV:n ja Yleisradion tarjontaan. Perinteisissä jakelukanavissakin tilausmaksuttomat televisiouutiset tavoittavat kansalaiset kattavimmin (kuvio 11). Vuodesta 2017 Yleisradion televisiouutisten tavoittavuus on kuitenkin pudonnut 4 prosenttiyksiköllä 61 prosenttiin ja MTV3-televisiouutisten tavoittavuus 6 prosent- tiyksiköllä 54 prosenttiin. Ainakin osittain tätä voi selittää uutisten katselu verkossa Areena- ja Katsomo-palvelujen kautta. Painetut lehdet ovat kuitenkin menettäneet lukijoitaan eniten. Kansainväliset uutismediat eivät ole nousseet Suomessa suosituiksi. Niistä käytetyin on MSN News. Sen viikkotavoittavuus on 6 prosenttia (taulukko 3). Uutisportaaleista suosituin on kotimainen Ampparit (viikkotavoittavuus 8 %), kun toiseksi suosituimman, Google Newsin, viikkotavoittavuus on 7 prosenttia.11 Vuodesta 2020 lähtien tutkimuksessa on ollut mukana myös AlfaTV. Kanava lähettää useita kertoja päivässä lyhyet, lähinnä uutistoimistomateriaaliin pohjautuvat sähkeuutiset. Kanava aikoo laajentaa uutistoimitustaan ja alkaa lähettää formaatiltaan ja laajuudeltaan Yleisradion ja MTV3:n televisiouutisiin vertautuvia lähetyksiä. Neuvottelut hankkeen rahoituksesta ovat kuitenkin veny neet, eikä ratkaisun löytymisestä ollut vielä huhtikuussa 2021 kerrottu. AlfaTV:n sähkeuutiset 11

10 Suomen Lehdistö 1/2015 ja 6/2019. 11 Uutisportaalit eivät ole mukana taulukossa 3. 4. Verkossa erityisesti maksuttomat uutismediat lisäävät suosiotaan

Vaikka kotimaisen uutismedian tavoittaa suomalaiset hyvin myös verkossa, mediayritysten on kuitenkin ollut vaikea korvata perinteisten viestintäkanavien hiipuvia tilaus- ja mainostuloja verkkouutisista saatavilla tuloilla. Uutisten kulutus siirtyy vähitellen verkkoon, mutta verkossa käytetään eniten maksutonta uutistarjontaa. Verkossa suosiotaan kasvattavatkin nopeimmin Perinteisissä jakelukanavissakin tilausmaksuttomat televisiouutiset tavoittavat kansalaiset nimenomaan uutisia maksutta tarjoavat mediat, Yleisradio, MTV ja Ilta-Sanomat (kuvio 10). kattavimmin (kuvio 11). Vuodesta 2017 Yleisradion televisiouutisten tavoittavuus on kuitenkin pudonnut 4 prosenttiyksiköllä 61 prosenttiin ja MTV3-televisuutisten tavoittavuus 6 Suomalaislehdet ovat pyrkineet kasvattamaan tilaustuottojaanReuters-instituutti verkossa kiristämällä – Digital News maksumuureja. Report – Suomi prosenttiyksikölläVerkossa erityisesti 54 maksuttomat prosenttiin. uutismediat Ainakin osittainlisäävät suosiotaantätä voi selittää uutisten katselu verkossa Areena- Tavallisin on niin sanottu freemium-malli, jossa osa sisällöstä on ilmaiseksi kaikkien lukijoiden ja Katsomo-palvelujen kautta. Painetut lehdet ovat kuitenkin menettäneet lukijoitaan eniten. saatavilla ja osa avautuu vain maksaneille. Vielä keväällä 2015 maksumuuri oli käytössä vain yhdeksälläovat kuitenkin päivälehdellä lisänneet 28:sta tavoittavuuttaan. mutta toukokuussa Perinteisessä 2019 televisiossa jo kaikilla. tavoittavuus Maksumuurit on ovat 5 prosenttia yleistymässä ja KuvioKUVIO 11 .11. Eri ERI medioiden MEDIOIDEN viikoittainen VIIKOITTAINEN käyttö KÄYTTÖ uutisten UUTISTEN seuraamiseen SEURAAMISEEN perinteisten jakelukanavien 10 nopeastiverkossa myös 2. Vuonna paikallislehdissä. 2020 vastaavat luvut olivat 3 ja 1 prosenttia. kautta (painetut PERINTEISTEN lehdet, televisio, JAKELUKANAVIEN radio). KAUTTA (PAINETUT LEHDET, TELEVISIO, RADIO). Taulukkoon 3 on koottu eri uutisvälineiden tavoittavuus erikseen perinteisten kanavien kautta Voija ajatella,verkossa. että Lisäsi maksumuurit siinä esitetään ovat kutakin keskeinen mediaa syy vähintäänsille, että niitäkolmesti käyttävien viikossa medioiden käyttäneiden tavoittavuus osuudet. verkossa ei ole parantunut. Helsingin Sanomien, maakuntalehtien ja paikallislehtien Perinteisessä mediassa näiden säännöllisten käyttäjien osuus kaikista käyttäjistä on suurin Yleis- verkkotavoittavuus on pysynyt viime vuodet kutakuinkin ennallaan, ja Kauppalehdellä se on radion televisio- ja radiouutisilla, MTV3:lla, Helsingin Sanomilla, iltapäivälehdillä sekä maakunta- e ie heikentynyt. Monet maksulliset uutismediat poistivat pandemian aikana maksumuurin lehdillä (vähintään kaksi kolmasosaa). Verkossa osuus on suurin iltapäivälehdillä (noin 80 %) sekä koronavirusuutisilta, mutta silti pandemian mahdollisesti aiheuttama uutiskysynnän lisäys näyttää Helsingin Sanomilla, Yleisradiolla, MTV:llä ja maakuntalehdillä (60–70 %). T ie verkossa kanavoituneen erityisesti MTV:n ja Yleisradion tarjontaan.

eiie Kuvio 10. Eri medioiden viikoittainen käyttö uutisten seuraamiseen verkossa. KUVIO 10. ERI MEDIOIDEN VIIKOITTAINEN KÄYTTÖ UUTISTEN SEURAAMISEEN VERKOSSA ikeee ek k ikiee ei ek kee eie ek k kie ie ee Tie ek k ikiee kie ie ei eii ek eii 20 kee ek 21 ie ikie ie ikiee ek Q5a: Mitä seuraavista olet käyttänyt seurataksesi uutisia verkon ulkopuolella viimeisen viikon aikana (TV:n, radion, painetun median ja muiden perinteisten viestintävälineiden kautta)? Valitse kaikki sopivat vastaukset. N= kaikki vastaajat, 2021: 2009, 2020: 2050, 2019: 2009, 2018: 2012, 2017Q5a:: 2007. Mitä Vuonna seuraavista 2017 maakunta olet käyttänyt- ja paikallislehdet seurataksesi sisältyivät uutisia verkon samaan ulkopuolella vastausvaihtoehtoon, viimeisen sen viikon jälkeen aikana niistä (TV:n,on kysytty radion, erikseen. painetun k ikiee Maakuntalehdiksimedian ja muiden määriteltiin perinteisten 5–7 kertaa viestintävälineiden viikossa ilmestyvät kautta)? lehdet, Valitse kuten Turunkaikki Sanomat sopivat taivastaukset. Karjalainen. N= Paikallislehdiksi kaikki vastaajat, mää 2021:riteltiin 2009, 1– 42020: kertaa ek viikossa2050, ilmestyvät 2019: 2009, lehdet, 2018: kuten 2012, Raahen 2017: Seutu 2007. tai SuurVuonna-Keuruu. 2017 Kuviossamaakunta- esitetään ja paikallislehdet viestimet, joiden sisältyivät viikkotavoittavuus samaan vastausvaihtoehtoon, perinteisten jakelukanavien sen kauttajälkeen vuonna niistä 2021 on oli kysytty vähintään erikseen. 10 prosenttia. Maakuntalehdiksi määriteltiin 5–7 kertaa viikossa ilmestyvät lehdet, kuten Turun Sanomat tai Karjalainen. Paikallislehdiksi määriteltiin 1–4 kertaa viikossa ilmestyvät lehdet, kuten Raahen Seutu tai Suur-Keuruu. Kuviossa ei ek esitetään viestimet, joiden viikkotavoittavuus perinteisten jakelukanavien kautta vuonna 2021 oli vähintään 10 prosenttia. Kansainväliset uutismediat eivät ole nousseet Suomessa suosituiksi. Niistä käytetyin on MSN-News. Q5b: Mitä seuraavista olet käyttänyt seurataksesi uutisia verkossa viimeisen viikon aikana (verkkosivustojen, sovellusten, sosiaalisen median tai Sen viikkotavoittavuus on 6 prosenttia (taulukko 3). Uutisportaaleista suosituin on kotimainen muun internetyhteyden kautta)? Valitse kaikki sopivat vastaukset. N= kaikki vastaajat, 2021: 2009, 2020: 2050, 2019: 2009, 2018: 2012, 2017: 2007. Q5b: Mitä seuraavista olet käyttänyt seurataksesi uutisia verkossa viimeisen viikon aikana (verkkosivustojen, sovellusten, sosiaa- Ampparit (viikkotavoittavuus 8 %), kun toiseksi suosituimman, Google Newsin, viikkotavoittavuus Vuonna 2017 maakunta- ja paikallislehdet sisältyivät samaan vastausvaihtoehtoon, sen jälkeen niistä on kysytty erikseen. Kuviossa esitetään lisen median tai muun internetyhteyden kautta)? Valitse kaikki sopivat vastaukset. N= kaikki vastaajat, 2021: 2009, 2020: 2050, 11 viestimet, joiden viikkotavoittavuus verkossa vuonna 2021 oli vähintään 10 prosenttia on 7 prosenttia. 2019: 2009, 2018: 2012, 2017: 2007. Vuonna 2017 maakunta- ja paikallislehdet sisältyivät samaan vastausvaihtoehtoon, sen jälkeen niistä on kysytty erikseen. Kuviossa esitetään viestimet, joiden viikkotavoittavuus verkossa vuonna 2021 oli vähintään 10 prosenttia 10 Suomen Lehdistö 1/2015 ja 6/2019. Vuodesta 2020 lähtien tutkimuksessa on ollut mukana myös Alfa TV. Kanava lähettää useita kertoja 12 päivässä lyhyet, lähinnä uutistoimistomateriaaliin pohjautuvat sähkeuutiset. Kanava aikoo laajentaa uutistoimitustaan ja alkaa lähettää formaatiltaan ja laajuudeltaan Yleisradion ja MTV3:n televisiouutisiin vertautuvia lähetyksiä. Neuvottelut hankkeen rahoituksesta ovat kuitenkin venyneet, eikä ratkaisun löytymisestä ollut vielä huhtikuussa 2021 kerrottu. Alfa TV:n sähkeuutiset

11 Uutisportaalit eivät ole mukana taulukossa 3. 13

ovat kuitenkin lisänneet tavoittavuuttaan. Perinteisessä televisiossa tavoittavuus on 5 prosenttia ja verkossa 2. Vuonna 2020 vastaavat luvut olivat 3 ja 1 prosenttia.

Taulukkoon 3 on koottu eri uutisvälineiden tavoittavuus erikseen perinteisten kanavien kautta ja verkossa. Lisäsi siinä esitetään kutakin mediaa vähintään kolmesti viikossa käyttäneiden osuudet. Perinteisessä mediassa näiden säännöllisten käyttäjien osuusReuters-instituutti kaikista käyttäjistä – Digital on News suurin Report – Suomi Yleisradion televisio- ja radiouutisilla, MTV3:lla, Helsingin Sanomilla, iltapäivälehdillä sekä maakuntalehdillä (vähintään kaksi kolmasosaa). Verkossa osuus on suurin iltapäivälehdillä (noin 80 %) sekä Helsingin Sanomilla, Yleisradiolla, MTV:llä ja maakuntalehdillä (60–70 %).

TAULUKKO 3. ERI MEDIOIDEN VIIKOITTAINEN KÄYTTÖ UUTISTEN SEURAAMISEEN Taulukko 3. Eri medioiden viikoittainen käyttö uutisten seuraamiseen perinteisten kanavien kautta ja verkossa. PERINTEISTEN KANAVIEN KAUTTA JA VERKOSSA

Perinteisissä kanavissa (painettu, radio, televisio) Verkossa Vähintään Vähintään Viikko- Viikko- kolmesti kolmesti Sisältö, käytettävyys tavoittavuus tavoittavuus viikossa viikossa Yle tv-uutiset 61 % 49 % Ilta-Sanomat 61 % 50 % MTV3 tv-uutiset 54 % 39 % Iltalehti 56 % 45 % ja brändi ratkaisevat Yle-uutiset (mukaan Yle-radiouutiset 27 % 18 % lukien uutiset 44 % 30 % Areenasta) MTV-uutiset (mukaan tulevaisuuden tilaajien Ilmaisjakelulehdet 26 % 8 % lukien uutiset 31 % 19 % Katsomosta) Maakunnallinen 18 % 14 % Helsingin Sanomat 30 % 21 % sanomalehti Maakunnallinen tavoittelussa Ilta-Sanomat 18 % 12 % 16 % 11 % sanomalehti Paikallinen sanomalehti 17 % 8 % Paikallinen sanomalehti 12 % 6 % Iltalehti 16 % 11 % Kauppalehti 10 % 5 % Useat suomalaiset sanomalehdet ovat viimeisen parin vuoden aikana kertoneet ilouutisia: tilaaja- Helsingin Sanomat 14 % 10 % Talouselämä 8 % 3 % määrät ovat digitilausten siivittäminä kääntyneet vuosikymmeniä kestäneen luisun jälkeen kasvuun. Kaupallisten Uusi Suomi 14 % 8 % 8 % 3 % Käännettä voi luonnehtia jopa historialliseksi – suomalaisista noin viidesosa kertoo maksavansa radiokanavien uutiset (Uusisuomi.fi) Alfa tv:n uutiset 5 % 2 % Ilmaisjakelulehdet 7 % 2 % uutisjournalismista verkossa. Muut ulkomaiset tv- Keskeinen kysymys on, miten digitilaajien osuutta saadaan kasvatettua voimakkaasti erityisesti 5 % 3 % MSN News 6 % 3 % uutiskanavat 1980-luvulla syntyneissä ja sitä nuoremmissa yleisöissä, joilla ei ole vahvaa sidettä painettuun Suomen Kuvalehti 4 % 1 % Muut tv-uutiskanavat 6 % 3 % Muut ulkomaiset mediaan. Tehtävä ei ole helppo, mutta ei mahdotonkaan. Internet-sukupolvien maksukyky ei ole BBC News 4 % 1 % 6 % 3 % 22 sanomalehdet (vielä) yhtä hyvä kuin suurten ikäluokkien, mutta nuoret ovat tottuneita siihen, että digitaaliset 23 Kaupallisten CNN 4 % 2 % 6 % 2 % sisältöpalvelut eivät ole ilmaisia. radiokanavien uutiset Kilpailu kuluttajan ajasta ja luottokortista on johtanut siihen, että globaalit toimijat asettavat

Kauppalehti 3 % 2 % BBC News 5 % 2 % riman sisällön käytettävyydelle. Odotusarvo käytön sujuvuudesta on korkealla pitkin asiakas

Talouselämä 3 % 1 % CNN.com 5 % 2 % polkua. Sekin on selvää, että digitaalisten asiakkaiden hankinnassa tarvitaan laaja keinovalikoima Maaseudun Maaseudun 2 % 1 % 4 % 2 % Tulevaisuus Tulevaisuus ja kaikki vanhat temput eivät enää tepsi. Esimerkiksi maksumuurin koventaminen ei välttämättä Hufvudstadsbladet 1 % 1 % Suomen Kuvalehti 4 % 1 % johda haluttuun lopputulokseen, kun sisältö ei ole entuudestaan riittävän tuttua asiakkaalle. Siksi Ulkomaiset 1 % 0 % The New York Times 3 % 2 % maksumuureja, hinnoittelua ja maksutapoja kehitetään mukautuvampaan ja henkilökohtaisempaan sanomalehdet The Guardian 3 % 1 % suuntaan. Alfa tv:n uutiset 2 % 1 % Samalla kokonaan vapaata sisältöä siirtyy yhä enemmän kirjautumisen taakse, jotta käyttäjien Hufvudstadsbladet 1 % 1 % kiinnostuksen kohteista ja käyttötavoista saadaan tarkempaa tietoa. Mitä enemmän tietoa kertyy Q5a: Mitä seuraavista olet käyttänyt seurataksesi uutisia verkon ulkopuolella viimeisen viikon aikana (TV:n, radion painetun median ja muiden kirjautuneista käyttäjistä, sitä paremmat edellytykset on saada heidät myöhemmin tilaajaksi. perinteistenQ5a: Mitä viestintävälineidenseuraavista olet käyttänyt kautta)? Valitse seurataksesi kaikki sopivat uutisia vastaukset. verkon ulkopuolellaQ5b: Mitä seuraavista viimeisen olet viikon käyttänyt aikana seuratakses (TV:n,i uutisiaradion verkossa painetun viimeismedianen javiikon muiden aikana perinteisten (verkkosivustojen viestintävälineiden sovellusten, sosiaalisen kautta)? median Valitse tai kaikki muun internetyhteydensopivat vastaukset. kautta)? Q5b: Valitse Mitä kaikki seuraavista sopivat olet vastaukset. käyttänyt N= Sisällön merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa. Laatujournalismi ei kuitenkaan yksin riitä kaikki vastaajat: 2009. seurataksesi uutisia verkossa viimeisen viikon aikana (verkkosivustojen sovellusten, sosiaalisen median tai muun internetyhteyden hopealuodiksi, koska verkossa on tarjolla loputon määrä kiinnostavaa sisältöä. Tämä ohjaa sanoma- kautta)? Valitse kaikki sopivat vastaukset. N= kaikki vastaajat: 2009. lehtiäkin suhtautumaan uudella vakavuudella esimerkiksi brändimieli- 14 kuvaan ja sisältöjen markkinointiin omien kanavien ulkopuolella.

Maksuhalukkuutta löytyy journalismille, kun kolme asiaa toteu- tuu: sisältö on merkityksellistä, sen kuluttaminen on sujuvaa ja brändi puhuttelee.

Niiles Nousuniemi Sisältöliiketoiminnan johtaja Kaleva Media Viidennes suomalaisista maksaa verkkouutisista

KuvioKUVIO 12 12.. Verkkouutisista VERKKOUUTISISTA vuoden VUODEN aikana AIKANA maksaneet. MAKSANEET

Maksaneiden osuudet Suomessa: 20 % 19 % 16 % 5. 18 % 14 % 15 % Viidennes 14 % 14 % suomalaisista maksaa verkkouutisista i i Ti i ei i i eii i ei Tk e i i ie Ti ki i ee ki Tšekki i k i k ii i

Uutisten kulutuksen siirtyessä verkkoon olisi myös uutisista saatavat käyttömaksut kyettävä Q7a: Oletko maksanut uutissisällöstä VERKOSSA tai käyttänyt maksullista uutispalvelua VERKOSSA viimeisen vuoden aikana? (Kyseessä voi olla Q7a: Oletko maksanut uutissisällöstä VERKOSSA tai käyttänyt maksullista uutispalvelua VERKOSSA viimeisen vuoden aikana? digitaalinen tilaus, yhdistetty digitaalinen/painettu tilaus tai kertaluonteinen maksu artikkelista tai sovelluksesta). N= kaikki vastaajat kussakin maassa keräämään verkkosisällöistä. Tämä ei ole helppoa, koska uutisia saa verkosta maksuttakin, ja kunakin(Kyseessä vuonna. voi ollaProsenttiluvut digitaalinen esitetään tilaus, liitetaulukossa. yhdistetty digitaalinen/painettu tilaus tai kertaluonteinen maksu artikkelista tai sovelluksesta). N= kaikki vastaajat kussakin maassa kunakin vuonna. Prosenttiluvut esitetään liitetaulukossa. mediayhtiölle järkevä tilaushinta voi mahdollisen tilaajan näkökulmasta olla liian kallis. Maksu- muuriin törmänneitä lukijoita houkutellaan tilaajiksi edullisilla tarjouksilla, ja tarjousajan päät- Niiltä vastaajilta, jotka eivät olleet vuoden aikana maksaneet verkkouutisista, kysyttiin vielä, kuinka tyessä pyritään aktiivisen markkinoinnin avulla vaikuttamaan siihen, että tarjoukseen tarttuneet todennäköisestiNiiltä vastaajilta, tai epätodennäköisesti jotka eivät olleet vuoden he maksaisivat aikana maksaneet niistä seuraavien verkkouutisista, 12 kuukauden kysyttiin aikana. vielä, myös jatkavat digilehden tilaajina. Suomessakuinka todennäköisesti heistä 83 piti tätätai epätodennäköisesti erittäin tai melko epätodennäköisenä he maksaisivat niistä ja 11seuraavien prosenttia 12 erittäin kuukauden tai melko 16 Vuonna 2019 suomalaisten päivälehtien tuotoista 54 prosenttia tuli printtitilauksista, todennäköisenä.aikana. Suomessa Sheistäama kysymys83 prosenttia esitettiin piti tätämyös erittäin vuonna tai 2018,melko ja epätodennäköisenä silloinkin maksamista ja 11 prosenttia todennäköisenä pitävien osuus oli 11 prosenttia maksamattomista Kaikkiin kyselyn vastaajiin 24 34 prosenttia printtimainoksista, 8 prosenttia digitilauksista ja 5 prosenttia digimainoksista. erittäin tai melko todennäköisenä.16 Sama kysymys esitettiin myös vuonna 2018, ja silloinkin 25 suhteutettuna tämän voi ajatella merkinneen enimmillään 9 prosenttiyksikön kasvupotentiaalia. Paikallislehdillä digitulojen osuus oli vielä pienempi. Digituotot myös keskittyivät suurimmille Kolmmaksamistaessa vuodessa todennäköisenä maksajien pitävien osuus onosuus kuitenkin oli 11 kasvanuprosenttiat vain maksamattomista. kahdella prosenttiyksiköllä. Kaikkiin kyselyn medioille: Ilta-Sanomien, Helsingin Sanomien, Iltalehden ja Kauppalehden osuus Uutismedian liiton vastaajiin suhteutettuna tämän voi ajatella merkinneen enimmillään 9 prosenttiyksikön kasvupoten- jäsenlehtien digituloista oli 72 prosenttia. Euroissa mitaten sanomalehtien digitilaukset ovat kym- Suomessatiaalia. Kolmessa verkkouutisista vuodessa maksetaan maksajien yleensäosuus on jatkuvina kuitenkin tilauksina, kasvanut tyypillisesti vain kahdella joko prosenttiyksiköllä. pelkkinä menen viime vuoden aikana olleet lievässä kasvussa, mutta printtitilausten arvo on samana aikana digitilauksinaSuomessa taiverkkouutisista yhdistelmätilauksina maksetaan painetun yleensä lehden jatkuvina kanssa tilauksina, (kuvio 13tyypillisesti). Edelliseen joko vuoteen pelkkinä vähentynyt huomattavasti enemmän.12 Suomalaisten sanomalehtien tilausmäärien kehityksestä verrattunadigitilauksina pelkkiä tai yhdistelmätilauksina digitilauksia tehneiden painetun osuus kasvoilehden hieman,kanssa ( kuviokun taas 13 yhdistelmätilauksen). Edelliseen vuoteen on vaikea saada vertailukelpoista kokonaiskuvaa, koska huomattava osa lehdistä ei enää osallistu tehneidenverrattuna osuus pelkkiä pysyi digitilauksia ennallaan. tehneiden Suomessa osuus kertamaksuja kasvoi hieman, tehneiden kun osuus taas yhdistelmätilauksen on pysynyt vähäisenä, levikintarkastukseen. Sanoma kuitenkin kertoo vuoden 2020 vuosikertomuksessaan Helsingin vaikkatehneiden joitakin osuus kokeiluja pysyi ennallaan. tällä saralla Suomessa on tehty. kertamaksuja Nyt kustantajien tehneiden tavoitteena osuus näyttääon pysynyt ensisijaisesti vähäisenä, Sanomien tilausmäärän kasvaneen neljättä vuotta peräkkäin. olevanvaikka maksumuuriinjoitakin kokeiluja törmänneiden tällä saralla lukijoiden on tehty. Nytsaaminen kustantajien tilaajiksi. tavoitteena Esimerkiksi näyttää Karjalainen ensisijaisesti ja ole- Aamulehti tarjosivat huhtikuussa 2021 pelkästään tilaajille tarkoitettua juttua klikanneelle Keväällä 2020 useat lehdet kertoivat koronapandemian lisänneen ainakin hetkellisesti digi van maksumuuriin törmänneiden lukijoiden saaminen tilaajiksi. Esimerkiksi Karjalainen ja Aamu digilehden kestotilausta, jonka ensimmäinen kuukausi maksaisi vain yhden euron. Vielä edellisenä tilauksia.13 Näiden tilausten tuoma rahallinen tuotto on kuitenkin pieni pandemian aiheuttamaan vuonnalehti tarjosivat Karjalainen huhtikuussa tarjosi maksumuuriin 2021 pelkästään törmänneelle tilaajille tarkoitettua mahdollisuutta juttua tilataklikanneelle vuorokauden digilehden mediamainonnan vähenemiseen verrattuna. Vuonna 2020 mainonta väheni edelliseen vuoteen lukuoikeuskestotilausta, 95 jonkasentin ensimmäinen hintaisella tekstiviestillä. kuukausi maksaisi Nyt tätä vain ei enääyhden tarjota. euron. Vielä edellisenä vuonna verrattuna sanoma- ja kaupunkilehdissä 21 prosenttia, aikakauslehdissä 16 prosenttia, televisiossa Karjalainen tarjosi maksumuuriin törmänneelle mahdollisuutta tilata vuorokauden lukuoikeus 8 prosenttia ja radiossa 20 prosenttia.14 Karjalainen95 sentin hintaisella oli Suomessa tekstiviestillä. edelläkävijä Nyt tällaistätä eiissa enää mikromaksu tarjota. issa, mutta niistä luovuttiin, koska Verkossa uutisista vuoden aikana maksaneiden osuus on vuodesta 2014 lähtien vaihdellut haluttiinKarjalainen nähdä, mikäoli Suomessa vaikutus edelläkävijä tällä on tilausmäärän tällaisissa mikromaksuissa,kertymään. Toinen mutta syy oliniistä se, luovuttiin,että koska Suomessa 14 ja 18 prosentin välillä, oli 19 prosenttia vuonna 2020 ja nousi nyt 20 prosenttiin mikromaksujahaluttiin nähdä, ei mikäollut onnistuttuvaikutus tällä saamaan on tilausmäärän osaksi markkinointiautomaatiota. kertymään. Toinen syy Mikromakoli se, että suihinmikro - (kuvio 12).15 Muihin maihin verrattuna verkkouutisista maksaneiden osuus on Suomessa hieman sinänsämaksuja ei ei kuitenkaan ollut onnistuttu ollut petytty, saamaan vaan osaksi Karjalaisessa markkinointiautomaatiota. pidetään edelleen Mikromaksuihin mahdollisena, että sinänsä niitä 17 keskimääräistä suurempi. Maksaneiden osuus on suurin Norjassa (45 %) ja toiseksi suurin Ruotsissa otetaanei kuitenkaan myöhemmin ollut petytty, taas käyttöön. vaan Karjalaisessa pidetään edelleen mahdollisena, että niitä otetaan (30 %). Molemmissa maissa osuus kasvoi edellisestä vuodesta noin 3 prosenttiyksikköä. Useimmissa myöhemmin taas käyttöön.17 maissa verkkouutisista maksaneiden osuus on viime vuosina hieman kasvanut, mutta Norjaa, 16 Q7aiv_rcUutisista: Kerroit, maksamisen ettet ole maksanut siirtymistä verkkouutissisällöstä verkkoon kuvaa viimeisen hyvin pelkkienvuoden aikana. digitilausten Kuinka todennäköisesti osuuden kehitys. tai epätodennäköisesti maksat seuraavien 12 kuukauden aikana verkkouutisista, joiden lähteistä pidät? N=1545. Ruotsia ja Hongkongia lukuun ottamatta maksavien osuus on jäänyt viidennekseen tai sen alle. 17Verkkouutisista Heinonen, Marja (2021)maksaneista Karjalainen pelkän – Digirevoluution digitilauksen tie tehneiden 2019–2020, osuuss.45. on vähintään puolet Yhdys- https://www.mediaalantutkimussaatio.fi/tutkimukset/tutkimushankkeet/karjalavalloissa, Isossa-Britanniassa, Hong-Kongissa, Saksassa ja Norjassaisen (taulukko-rohkea- 4) ja lähes puolet 12 Suomen Lehdistö 4.6.2020. digimatka/?fbclid=IwAR0H5zL5M6Kanadassa, Suomessa ja Ruotsissa.-2mzxO0gOj2ES -phMa1FqjSIZeKD0po8Wkdr7AR-iPGb8kma4 13 Suomen Lehdistö 23.4.2020. 16 14 Verkko ja perinteiset julkaisukanavat yhteensä. Kantar, lehdistötiedote 28.1.2021. www.kantar.fi/mainosvuosi 15 Tulokseen on tehtävä metodinen varaus siksi, että vastaajien on voinut olla vaikea mieltää, milloin he ovat maksaneet verkkosisällöistä ja milloin 16 Q7aiv_rc: Kerroit, ettet ole maksanut verkkouutissisällöstä viimeisen vuoden aikana. Kuinka todennäköisesti tai epätodennäköisesti maksat eivät. Joku on esimerkiksi voinut vasta kysymykseen myöntävästi maksamansa Yle-veron takia, vaikka tämä ei ollut kysymyksen tarkoitus. seuraavien 12 kuukauden aikana verkkouutisista, joiden lähteistä pidät? N=1545. Yhdistelmätilauksen tehneet painetun lehden lukijat taas eivät ehkä aina ole muistaneet, että he ovat maksaneet myös lehden digisisällöistä. 17 Heinonen, Marja (2021) Karjalainen – Digirevoluution tie 2019–2020, s.45. www.mediaalantutkimussaatio.fi/tutkimukset/tutkimushankkeet/karja- Suomalaisvastaajista 77 prosenttia ilmoitti, ettei ole maksanut verkkouutisista ja 3 prosenttia ilmoitti, ettei osaa sanoa. laisen-rohkea-digimatka/?fbclid=IwAR0H5zL5M6-2mzxO0gOj2ES-phMa1FqjSIZeKD0po8Wkdr7AR-iPGb8kma4 Reuters-instituutti – Digital News Report – Suomi Viidennes suomalaisista maksaa verkkouutisista

KuvioKUVIO 13 13.. Verkkouutisten VERKKOUUTISTEN maksutavat MAKSUTAVAT Suomessa: SUOMESSA: osuudet OSUUDET kaikista KAIKISTA vastaajista. VASTAAJISTA TaulukkoTAULUKKO 4. 4.Verkkouutisten VERKKOUUTISTEN maksutavat MAKSUTAVAT niistä ylipäätään NIISTÄ YLIPÄÄTÄÄN maksaneiden MAKSANEIDEN keskuudessa. KESKUUDESSA

ii k k i i e ek Maksan Suoritin sähköisten Saan ilmaisen iiie ie ei kkiie Suoritin jatkuvan Joku muu kerta- uutisten pääsyn eeiie i iie k maksun (tilaus tai maksoi maksun käyttöoikeu- digitaalisiin Tein jäsenyys) pelkästä puolestani päästäk- desta (tai uutisiin osana lahjoituksen k kie ie kikee i e digitaalisesta digitaalisen seni saan sen jotakin muuta tukeakseni iieki ie ee i uutispalvelusta - esim. uutis- lukemaan ilmaiseksi) tilausta (esim. digitaalista kuukausittainen, palvelun yhtä osana laajakaista, uutispalvelua neljännesvuosittainen tilauksesta tai artikkelia painetun puhelin, k ki ei iiie ie ike tai vuosittainen maksu käytöstä tai lehden kaapeli) i k julkaisua tilausta iie iiiii iii ki Yhdysvallat 59 % 27 % 19 % 14 % 16 % 18 % i ei ki ei kei Iso-Britannia 57 % 20 % 5 % 6 % 8 % 14 % Hong Kong 51 % 22 % 25 % 15 % 15 % 14 % ii kek kei ke ikkei i ki Australia 50 % 32 % 16 % 22 % 18 % 24 % Saksa 50 % 27 % 14 % 15 % 10 % 13 % Tei ike kekei iii ie Norja 50 % 28 % 12 % 19 % 12 % 5 % Kanada 47 % 21 % 24 % 11 % 16 % 12 % Q7ai: Kerroit ostaneesi maksullista uutissisältöä VERKOSSA viimeisen vuoden aikana… Mitä seuraavista keinoista olet käyttänyt maksaaksesi uutissisällöstäQ7ai: Kerroit VERKOSSA ostaneesi maksullista viimeisen vuoden uutissisältöä aikana? ValitseVERKOSSA kaikki viimeisensopivat vastaukset. vuoden N=kaikkiaikana… vastaajat, Mitä seuraavista 2021: 2009. keinoista 2020: 2050, olet 2019: käyttänyt 2009. Ruotsi 46 % 33 % 16 % 16 % 11 % 7 % maksaaksesi uutissisällöstä VERKOSSA viimeisen vuoden aikana? Valitse kaikki sopivat vastaukset. N=kaikki vastaajat, 2021: 2009. 2020: 2050, 2019: 2009. Suomi 46 % 33 % 14 % 15 % 9 % 2 % Uutisista maksamisen siirtymistä verkkoon kuvaa ehkä parhaiten pelkkien digitilausten osuuden Tanska 44 % 30 % 9 % 8 % 9 % 7 % kehitys. Verkkouutisista maksaneista pelkän digitilauksen tehneiden osuus on vähintään puolet Japani 43 % 36 % 22 % 13 % 22 % 12 % Yhdysvalloissa,Jatkuvia tilauksia Isossa tehneiden-Britanniassa, osuus Hong kaikkien-Kongiss maksaneidena, Saksassa keskuudessa ja Norjassa on (taulukko kaikkiaankin 4). Kanadassa, Suomes- Singapore 39 % 34 % 22 % 18 % 13 % 10 % Suomessasa keskimääräistä ja Ruotsissakin suurempi pelkän (83 %). digitilauksen Vertailun maista tehneiden se on osuus suurempi on jo ainoastaan lähes puolet Romaniassa kaikista (85 %) Irlanti 39 % 21 % 22 % 17 % 21 % 20 % verkkouutisistaja Yhdysvalloissa maksaneista. (84 %). Kertamaksuja tehneiden osuus puolestaan on suurin Portugalissa (41 %) 39 % 13 % 23 % 13 % 21 % 14 % ja Etelä-Koreassa (30 %). Pienin se on Isossa-Britanniassa (8 %), Tanskassa (9 %) ja Suomessa (9 %). Italia 37 % 34 % 25 % 14 % 14 % 13 % JatkuviaNiistä tilauksia suomalaisista, tehneiden jotka osuus ylipäätään kaikkien maksavat maksaneiden verkkouutisista, keskuudessa suurin on kaikkiaankinosa maksaa vain Suomessa yhdestä Itävalta keskimääräistä suurempi (83 %). Vertailun maista se on suurempi ainoastaan Romaniassa (85 %) ja 36 % 28 % 29 % 12 % 16 % 15 % 26 palvelusta.18 Useissa muissa maissa useista palveluista maksaminen on tavallisempaa (kuvio 14). Belgia 27 Yhdysvalloissa (84 %). Kertamaksuja tehneiden osuus puolestaan on suurin Portugalissa (41 %) ja Suomen ohella usean tilauksen tehneiden osuus on keskimääräistä pienempi erityisesti Unkarissa, Hollanti 36 % 31 % 23 % 18 % 18 % 17 % Etelä-Koreassa (30 %). Pienin se on Isossa-Britanniassa (8 %) Tanskassa (9 %) ja Suomessa (9 %). Ranska 36 % 22 % 32 % 11 % 15 % 10 % Isossa-Britanniassa ja Singaporessa, kun taas Etelä-Koreassa, Yhdysvalloissa, Puolassa ja Hollannissa osuus on suuri. Espanja 35 % 17 % 31 % 14 % 17 % 13 % Vastaajilta kysyttiin myös, mistä nimenomaisista tilauksista he olivat maksaneet, ja jos olivat Sveitsi 34 % 27 % 27 % 15 % 17 % 14 % maksaneet useammista, niin miten he tätä perustelivat. Suomessa lähes puolet verkkouutisia tilan- Taiwan 34 % 25 % 43 % 16 % 20 % 13 % neista kertoi tilanneensa Helsingin Sanomat ja vajaa kolmannes jonkin maakuntalehden. Paikallis- Tšekki 33 % 18 % 26 % 14 % 19 % 17 % lehden kertoi tilanneensa 8 prosenttia verkkotilauksen tehneistä (taulukko 5). Useimmin mainittuja Puola 33 % 18 % 25 % 12 % 25 % 10 % aikakauslehtiä olivat Suomen Kuvalehti (6 mainintaa), Talouselämä (3 mainintaa) ja Arvopaperi Kroatia 33 % 17 % 29 % 11 % 13 % 10 % (3 mainintaa). Maakuntalehden tilanneista 23 mainitsi myös jonkin muun tilaamansa julkaisun. Unkari 33 % 24 % 28 % 8 % 25 % 13 % Tavallisimmin se oli Helsingin Sanomat (11 mainintaa) tai jokin paikallislehti (4 mainintaa). Indonesia 30 % 35 % 40 % 19 % 23 % 19 % Useiden tilausten tekemistä perusteltiin tyypillisesti sillä, että Helsingin Sanomista saadaan Romania 30 % 38 % 33 % 18 % 14 % 21 % valtakunnan uutiset, kun taas sen lisäksi tilattu maakuntalehti tai paikallislehti kertoo paikallisem- Etelä-Korea 28 % 32 % 33 % 24 % 30 % 15 % mista asioista. Jotkut kertoivat tilaavansa verkossa nykyisen asuinpaikkansa lehden lisäksi myös Peru 27 % 20 % 33 % 13 % 22 % 7 % entisen kotiseutunsa lehteä. Suomen Kuvalehti ja Long Play sekä ulkomaiset sanomalehdet, kuten Slovakia 23 % 17 % 23 % 14 % 25 % 13 % The Guardian, mainittiin joissakin vastauksissa päivittäisuutisia täydentäviksi, syvällisemmiksi Portugali 23 % 22 % 25 % 9 % 41 % 8 % uutisvälineiksi. Ylipäänsä useiden julkaisujen tilausta perusteltiin tyypillisesti sillä, että ne tarjoavat Kolumbia 22 % 21 % 36 % 15 % 18 % 10 % erilaisia näkökulmia asioihin. Huomionarvioista kuitenkin on, että useimmille suomalaistilaajille Thaimaa 20 % 33 % 36 % 17 % 20 % 17 % näyttää riittävän yksi maksullinen verkon uutisjulkaisu. Bulgaria 20 % 15 % 26 % 25 % 24 % 19 % Q7ai: Kerroit ostaneesi maksullista uutissisältöä VERKOSSA viimeisen vuoden aikana… Mitä seuraavista keinoista olet käyttänyt maksaaksesi uutissisällöstäQ7ai: Kerroit VERKOSSA ostaneesi maksullista viimeisen vuoden uutissisältöä aikana? ValitseVERKOSSA kaikki viimeisensopivat vastaukset. vuoden N=verkkouutisista aikana… Mitä seuraavista maksaneet kussakinkeinoista m aassa,olet käyttänyt Suomi: 413. Kunkinmaksaaksesi sarakkeen uutissisällöstä kuusi suurinta VERKOSSA prosenttilukua viimeisen on merkitty vuoden vihreällä. aikana? Valitse kaikki sopivat vastaukset. N=verkkouutisista maksaneet kussakin maassa, Suomi: 413. Kunkin sarakkeen kuusi suurinta prosenttilukua on merkitty vihreällä. 17 18

18 Digitaalisen uutispalvelun tilauksen tai jatkuvan lahjoituksen tehneistä suomalaisvastaajista 73 prosenttia kertoi maksavansa maksun säännöllisesti yhdelle uutistentarjoajalle ja 8 prosenttia sanoi, ettei maksa säännöllisesti yhdellekään. Vastaajista 20 prosenttia kertoi maksavansa säännöllisesti kahdelle tai useammalle uutistentarjoajalle. Niistä suomalaisista, jotka ylipäätään maksavat verkkouutisista suurin osa maksaa vain yhdestä palvelusta.18 Useissa muissa maissa useista palveluista maksaminen on tavallisempaa (kuvio 14). Suomen ohella useiden tilausten tehneiden osuus on keskimääräistä pienempi erityisesti Unkarissa, Useiden tilausten tekemistä perusteltiin tyypillisesti sillä, että Helsingin Sanomista saadaan Isossa-Britanniassa ja Singaporessa, kun taas Etelä-Koreassa, Yhdysvalloissa, Puolassa ja valtakunnan uutiset, kun taas sen lisäksi tilattu maakuntalehti tai paikallislehti kertoo Hollannissa osuus on suuri. paikallisemmista asioista. Jotkut kertoivat tilaavansa verkossa nykyisen asuinpaikkansa lehden lisäksi myös entisen kotiseutunsa lehteä. Suomen Kuvalehti ja Long Play sekä ulkomaiset sanomalehdet, kuten The Guardian, mainittiin joissakin vastauksissa päivittäisuutisia täydentäviksi, Kuvio 14. Vähintään kahta eri verkkouutispalvelua tilaavien osuus kaikista verkkouutisten tilaajista. syvällisemmiksi uutisvälineiksi. Ylipäänsä useiden julkaisujen tilausta perusteltiin tyypillisesti sillä,

että ne tarjoavat erilaisia näkökulmia asioihin. Huomionarvioista kuitenkin on, että useimmille suomalaistilaajille näyttää riittävän yksi maksullinen verkon uutisjulkaisu. Niistä suomalaisista, jotka ylipäätään maksavat verkkouutisista suurin osa maksaa vain yhdestä Suomessa miehet, nuoret, hyvätuloiset, politiikasta kiinnostuneet, korkealle koulutetut ja palvelusta.18 Useissa muissa maissa useista palveluista maksaminen on tavallisempaa (kuvio 14). 19 paikallisyhteisöönsä kiintyneet maksavat verkkouutisista muita tyypillisemmin (kuvio 15). Reuters-instituutti – Digital News Report – Suomi Viidennes suomalaisista maksaa verkkouutisista Suomen ohella useiden tilausten tehneiden osuus on keskimääräistä pienempi erityisesti Unkarissa, Kiinnostus politiikkaan ja kiintymys paikallisyhteisöön kertovat yhteiskunnallisesta osallisuudesta Isossa -Britanniassa ja Singaporessa, kun taas Etelä-Koreassa, Yhdysvalloissa, Puolassa ja ja aktiivisuudesta, mitkä siis nekin näyttävä olevan yhteydessä uutisista maksamiseen. Hollannissa osuus on suuri. KUVIO 14. VÄHINTÄÄN KAHTA ERI VERKKOUUTISPALVELUA TILAAVIEN OSUUS KuvioKUVIO 15. Verkkouutisista15. VERKKOUUTISISTA vuoden VUODEN aikana AIKANAmaksaneet MAKSANEET Suomessa SUOMESSA taustaryhmittäin. TAUSTARYHMITTÄIN Kuvio 14 . Vä KAIKISTAhintään kahtaVERKKOUUTISTEN eri verkkouutispalvelua TILAAJISTA tilaavien osuus kaikista verkkouutisten tilaajista. ii i i kii iiik

ee i Ti i ei i ki eii i i i i k i k i i Ti ei i Tšekki e Tk ie ii ki i i i kii iiik i ki i ei k kii iiik ii ikiei i kii ikiei Q7_SUBS: Kerroit maksaneesi digitaalisen uutispalvelun tilauksen tai tehneesi jatkuvan lahjoituksen tukeaksesi sellaista viimeisen vuoden aikana. ke k Kuinka monelle uutistentarjoajalle suoritat maksun säännöllisesti? N=tällaisen tilauksen tehneet kussakin maassa, Suomi: 340. eki k k Vastaajilta kysyttiin myös, mistä nimenomaisista tilauksista he olivat maksaneet ja jos olivat maksaneet useammista, niin miten he tätä perustelivat. Suomessa lähes puolet verkkouutisia keie ekiie tilanneistaee kertoii Ti i tilanneensaei i ki eii i Helsingini i i Sanom atk jai vajaa k i kolmai Ti nnesei i jonkin Tšekki e maakuntalehdenTk ie ii ki i . ie Paikallislehden kertoi tilanneensa 8 prosenttia verkkotilauksen tehneistä (taulukko 5). Useimmin mainittuja aikakauslehtiä olivat Suomen Kuvalehti (6 mainintaa), Talouselämä (3 mainintaa) ja Arvopaperi (3 mainintaa). Maakuntalehden tilanneista 23 mainitsi myös jonkin muun tilaamansa Q7_SUBS: Kerroit maksaneesi digitaalisen uutispalvelun tilauksen tai tehneesi jatkuvan lahjoituksen tukeaksesi sellaista viimeisen vuoden aikana. Q7_SUBS: Kerroit maksaneesi digitaalisen uutispalvelun tilauksen tai tehneesi jatkuvan lahjoituksen tukeaksesi sellaista viimeisen ie Kuinkajulkaisun. monelle uutistentarjoajalle Tavallisimmin suoritat semaksun oli säännöllisesti?Helsingin N=tällaisen Sanomat tilauksen (11 tehneet mainintaa) kussakin maassa, tai Suomi: jokin 340. paikallislehti (4 vuoden aikana. Kuinka monelle uutistentarjoajalle suoritat maksun säännöllisesti? N=tällaisen tilauksen tehneet kussakin maassa, ie Suomi:mainintaa). 340. Vastaajilta kysyttiin myös, mistä nimenomaisista tilauksista he olivat maksaneet ja jos olivat ikki

maksaneet useammista, niin miten he tätä perustelivat. Suomessa lähes puolet verkkouutisia Q7a: Oletko maksanut uutissisällöstä VERKOSSA tai käyttänyt maksullista uutispalvelua VERKOSSA viimeisen vuoden aikana? (Kyseessä voi olla TAULUKKOTaulukko 5. 5. EnitenENITEN tilatut TILATUT verkko VERKKOJULKAISUTjulkaisut ja julkaisutyypit JA JULKAISUTYYPIT Suomessa SUOMESSA. tilanneista kertoi tilanneensa Helsingin Sanomat ja vajaa kolmannes jonkin maakuntalehden. digitaalinenQ7a: Oletko tilaus, maksanutyhdistetty digitaalinen/painettuuutissisällöstä VERKOSSA tilaus tai kertaluonteinentai käyttänyt maksullista maksu artikkelista uutispalvelua tai sovelluksesta). VERKOSSA N=kaikki viimeisen vastaajat vuoden kussakin aikana? ryhmässä.(Kyseessä Pienituloinen: voi olla digitaalinentalouden bruttotulot tilaus, alleyhdistetty 20 000 digitaalinen/painettueuroa vuodessa, keskituloinen: tilaus tai 20 kertaluonteinen 000 –59 999 euroa, maksu suurituloinen: artikkelista vähintään tai sovelluksesta). 60 000 euroa. Paikallislehden kertoi tilanneensa 8 prosenttia verkkotilauksen tehneistä (taulukko 5). Useimmin N=kaikki vastaajat kussakin ryhmässä. Pienituloinen: talouden bruttotulot alle 20 000 euroa vuodessa, keskituloinen: 20 000 –59 N % N % N=kaikki vastaajat kussakin ryhmässä: ”erittäin tai varsin kiinnostunut politiikasta” 734, ”jossain määrin kiinnostunut politiikasta” 692, ”ei kovin tai ei lainkaan999 euroa, kiinnostunut suurituloinen: politiikasta” vähintään 568, ”erittäin 60 000 tai euroa. jossain määrin kiintynyt paikallisyhteisöön” 870, ”ei kiintynyt paikallisyhteisöön” 1048, mainittuja aikakauslehtiä olivat Suomen Kuvalehti (6 mainintaa), Talouselämä (3 mainintaa) ja Helsingin Sanomat 150 48 Valtakunnallinen sanomalehti 174 57 ”korkeaN=kaikki koulutus” vastaajat 750, ”keskitason kussakin koulutus”ryhmässä: 87 ”erittäin3, ”matala tai koulutus” varsin kiinnostunut 386, ”suurituloinen” politiikasta” 366, ”keskituloinen” 734, ”jossain 88määrin3, ”pienituloinen” kiinnostunut 473 politiikasta”, ”18-34” Arvopaperi (3 mainintaa). Maakuntalehden tilanneista 23 mainitsi myös jonkin muun tilaamansa 510, ”35+” 1499, ”mies” 983, ”nainen” 1026, ”kaikki” 2009. 692, ”ei kovin tai ei lainkaan kiinnostunut politiikasta” 568, ”erittäin tai jossain määrin kiintynyt paikallisyhteisöön” 870, ”ei julkaisun.Aamulehti Tavallisimmin se18 oli Helsingin6 SanomatMaakuntalehti (11 mainintaa) tai jokin paikallislehti96 (4 31 kiintynyt paikallisyhteisöön” 1048, ”korkea koulutus” 750, ”keskitason koulutus” 873, ”matala koulutus” 386, ”suurituloinen” 366, mainintaa).Kauppalehti 15 5 Paikallislehti 25 8 Viime”keskituloinen” vuosina 883,on käyty”pienituloinen” keskustelua 473, ”18-34” siitä, 510, miten ”35+” verkon 1499, ”mies” ilmainen 983, ”nainen” uutistarjonta 1026, ”kaikki” vaikuttaa 2009. valmiuteen 28 maksaa uutisista. Erityisesti Yleisradion tekstimuotoisia verkkouutisia on pidetty uhkana 29 Keskisuomalainen 11 4 Aikakauslehti 18 6 Taulukko 5. Eniten tilatut verkkojulkaisut ja julkaisutyypit Suomessa. kaupallisenTulosten uutistuotannon perusteella vaikuttaa kannattavuudelle. siltä, että verkon Kyselyt uutissisällöistäulosten perusteella maksavat maksuttoman erityisesti hyvätuloiset Savon Sanomat 8 3 Ulkomainen sanomalehti 12 4 verkkouutistarjonnanja verkon politiikka- seuraaminen ja talouspitoisista ei kuitenkaan uutissisällöistä näytä vähentävän kiinnostuneet. verkkouutisista Hekin seuraavat maksamista, verkon ilmai - Turun Sanomat 8 3 Maksutelevisio 3 1 N % N % sia uutissisältöjä mutta maksavat maksullisista verkkouutisista siitä huolimatta. Verkkosisällöistä

HelsinginKaleva Sanomat 150 7 48 2 Valtakunnallinen Ulkomainen sanomalehti aikakauslehti/sivusto 174 573 1 maksamattomat puolestaan tyytyvät ilmaissisältöihin ja seuraavat vain iltapäivälehtien verkkouuti- Q7_subs_name_OE1_FI. Taulukossa esitetään, kuinka moni (N) ja kuinka suuri osa (%) vuoden aikana digitaalisen uutispalvelun säännöllisen Aamulehti 18 6 Maakuntalehti 96 31 sia yhtä yleisesti kuin verkkosisällöistä maksavat (taulukko 6). tilausmaksun tai lahjoituksen tehneistä kertoi tilanneensa kyseisen julkaisun/julkaisutyypin. N=312 (painotettu). Kokonaismäärästä on jätetty pois 19 L5_attached_2021: Kuinka kiintynyt olet yleisesti ottaen paikalliseen yhteisöösi, eli ihmisiin, jotka asuvat kanssasi Q7_subs_name_OE1_FI.tyhjätKauppalehti vastaukset . Julkaisutyyppien Taulukossa15 kategorisointi esitetään,5 kuinka poikkeaa moni kansainvälisessäPaikallislehti (N) ja kuinka raportissasuuri osa käytetystä(%) vuoden kategorisoinnista aikana2 digitaalisen5 , ja8 se uutispalvelunn luvut on laskettu säännöllisen tilausmaksun tai lahjoituksen tehneistä kertoi tilanneensa kyseisen julkaisun/julkaisutyypin. N=312 (painotettu). samassaVuoden kaupunginosassa, 2020 tuloksiin kunnassa verrattuna tai kylässä? huomion On hyvä huomata, arvoista että on, kuvio että esittääsekä Yleisradion maksajien osuuden että MTV erikseen:n painottamattomastaKeskisuomalainen aineistosta (N=315)11 . 4 Aikakauslehti 18 6 Kokonaismäärästä on jätetty pois tyhjät vastaukset. Julkaisutyyppien kategorisointi poikkeaa kansainvälisessä raportissa käytetystä kussakinverkko taustaryhmässä,uutisten tavoittavuus ei eri taustaryhmien on kohentunut osuuksia erityisestimaksaneiden verkkouutisista keskuudessa. Maksajien maksamattomien keskuudessa keskuuryhmien kategorisoinnista, ja sen luvut on laskettu painottamattomasta aineistosta (N=315). Savon Sanomat 8 3 Ulkomainen sanomalehti 12 4 osuuksiindessa. vaikuttaa Verkkouutisista niiden osuus maksaneiden väestössä kaikkiaan. keskuudessa Vaikka Yleisradionsiis esimerkiksi verkkouutisia 18–34-vuotiaiden seuraavien keskuudessa osuus kasvoi Turun Sanomat 8 3 Maksutelevisio 3 1 maksaminen on tyypillisempää kuin 35 vuotta täyttäneiden keskuudessa, maksaneista kuitenkin kaksi kolmasosaa on 35 vuottavain täyttäneitä prosenttiyksiköllä ja vain kolmasosa ja MTV 18–:n34 verkkouutisten -vuotiaita. seuraajien osuus kolmella prosenttiyksiköllä, 7 2 3 1 18Kaleva DigitaalisenSuomessa miehet,uutispalvelun nuoret, tilauksen hyvätuloiset, tai jatkuvan politiikastaUlkomainen lahjoituksen kiinnostuneet,aikakauslehti/sivusto tehneistä suomalaisvastaajista korkealle koulutetut 73 prosenttia ja kertoi mitkä molemmat mahtuvat virhemarginaalin sisään. Kaikkien vastaajien keskuudessa Yleisradion Q7_subs_name_OE1_FI. Taulukossa esitetään, kuinka moni (N) ja kuinka suuri osa (%) vuoden aikana digitaalisen uutispalvelun säännöllisen 20 19 tilausmaksunpaikallisyhteisöönsämaksavansa tai lahjoituksen maksun tehneistäsäännöllisesti kiintyneet kertoi tilanneensa yhdellemaksavat kyseisen uutist verkkouutisista julkaisun/julentarjoajallekaisutyypin. ja muita8 prosenttia N=312 tyypillisemmin (painotettu). sanoi, Kokonaismäärästä ettei maksa(kuvio säännöllisesti on15 jätetty). pois verkkouutisten tavoittavuus kasvoi viidellä ja MTV:n verkkouutisten tavoittavuus seitsemällä pro- tyhjätyhdellekään. vastaukset. Julkaisutyyppien Vastaajista 20kategorisointi prosenttia poikkeaa kertoi kansainvälisessä maksavansa raportissa säännöllisesti käytetystä kategorisoinnista kahdelle tai, useammalleja sen luvut on laskettu uutistentarjoajalle. painottamattomastaKiinnostus politiikkaan aineistosta (N=315) ja kiintymys. paikallisyhteisöön kertovat yhteiskunnallisesta osallisuudesta senttiyksiköllä (kuvio 10). Voikin ajatella, että samalla kun maksullisen uutismedian maksumuurit ja aktiivisuudesta, mitkä siis nekin näyttävät olevan yhteydessä19 uutisista maksamiseen. ovat tiukentuneet, maksamaan haluttomat ovat entistä useammin hakeutuneet iltapäivälehtien

Viime vuosina on käyty keskustelua siitä, miten verkon ilmainen uutistarjonta vaikuttaa verkkosivujen lisäksi myös Yleisradion ja MTV:n tilausmaksuttomien uutispalvelujen pariin, kun valmiuteen maksaa uutisista. Erityisesti Yleisradion tekstimuotoisia verkkouutisia on pidetty taas verkkouutisista maksaneilla tähän ei ole ollut vastaavaa tarvetta. 18 Digitaalisen uutispalvelun tilauksen tai jatkuvan lahjoituksen tehneistä suomalaisvastaajista 73 prosenttia kertoi maksavansauhkana kaupallisen maksun säännöllisesti uutistuotannon yhdelle uutistkannattavuudelle.entarjoajalle ja 8 Kyselytulostenprosenttia sanoi, ettei perusteella maksa säännöllisesti maksuttoman Tänä vuonna ei kysytty syitä sille, miksi verkkouutisista ei maksettu. Vuonna 2017 tähän yhdellekään.verkkouutistarjonnan Vastaajista 20 seuraaminen prosenttia kertoi ei maksavansa kuitenkaan säännöllisesti näytä vähentävän kahdelle taiverkkouutisista useammalle uutistentarjoajalle. maksamista, kysymykseen ylivoimaisesti suosituin vastaus oli mahdollisuus seurata verkkouutisia ilmaiseksi. vaan päinvastoin ne, jotka seuraavat esimerkiksi 19Yleisradion verkkouutisia, myös maksavat verkko- Sen mainitsi 56 prosenttia niistä suomalaisvastaajista, jotka eivät olleet maksaneet digitaalisista uutisista muita todennäköisemmin.20 verkkosisällöistä vuoden aikana. Toiseksi yleisimmin syyksi mainittiin, että ”verkkouutiset eivät ole maksun arvoisia” (30 %) ja kolmanneksi yleisimmin, että ”seuraan uutisia mieluummin verkon 21 19 L5_attached_2021: Kuinka kiintynyt olet yleisesti ottaen paikalliseen yhteisöösi, eli ihmisiin, jotka asuvat kanssasi samassa kaupunginosassa, ulkopuolella” (26 %). Nämä vastaukset tukevat käsitystä, että verkkouutisista maksamattomat kunnassa tai kylässä? On hyvä huomata, että kuvio esittää maksajien osuuden erikseen kussakin taustaryhmässä, ei eri taustaryhmien osuuksia maksaneiden keskuudessa. Maksajien keskuudessa ryhmien osuuksiin vaikuttaa niiden osuus väestössä kaikkiaan. Vaikka siis esimerkiksi joko ovat tyytyväisiä verkon nykyiseen ilmaistarjontaan tai eivät pidä verkon maksullisia uutis- 18–34-vuotiaiden keskuudessa maksaminen on tyypillisempää kuin 35 vuotta täyttäneiden keskuudessa, maksaneista kuitenkin kaksi kolmasosaa on 35 vuotta täyttäneitä ja vain kolmasosa 18–34 -vuotiaita. palveluja riittävän laadukkaina ja kiinnostavina. Valmius maksaa olisi varmasti suurempi, jos 20 Tämän vuoden tutkimuksessa Yleisradion verkkouutisia seuranneista 26 prosenttia kertoi maksaneensa verkkouutisista viimeisen vuoden aikana. Kaikkien vastaajien keskuudessa osuus oli 20 prosenttia ja Yleisradion verkkouutisia seuraamattomien keskuudessa 16 prosenttia. Yleisradion maksuttoman uutistarjonnan ja uutisista maksamisen suhdetta analysoitiin tarkemmin vuoden 2018 Uutismedia verkossa -raportissa urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0796-7. 21 Uutismedia verkossa 2017, s. 38. urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0486-7 vaan päinvastoin ne, jotka seuraavat esimerkiksi Yleisradion verkkouutisia, myös maksavat verkkouutisista muita todennäköisemmin.20

Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että verkon uutissisällöistä maksavat erityisesti hyvätuloiset ja verkon politiikka- ja talouspitoisista uutissisällöistä kiinnostuneet. Hekin seuraavat verkon ilmaisia uutissisältöjä mutta maksavat maksullisista verkkouutisista siitä huolimatta. Verkkosisällöistä maksamattomat puolestaan tyytyvät ilmaissisältöihin ja seuraavat vain iltapäivälehtien verkkouutisia yhtä yleisesti kuin verkkosisällöistä maksavat (taulukko 6).

Vuoden 2020 tuloksiin verrattuna huomion arvoista on, että sekä Yleisradion että MTV:n verkkouutisten tavoittavuus on kohentunut erityisesti verkkouutisista maksamattomien keskuudessa. Verkkouutisista maksaneiden keskuudessaReuters-instituutti Yleisradion verkkouutisia – Digital News seuraavien Report – Suomi osuus kasvoi vain prosenttiyksiköllä ja MTV:n verkkouutisten seuraajien osuus kolmella prosenttiyksiköllä, mitkä molemmat mahtuvat virhemarginaalin sisään. Kaikkien vastaajien keskuudessaverkossa ei olisi Yleisradion lainkaan verkkouutistenilmaistarjontaa tavoittavuusja esimerkiksi kasvoi iltapäivälehdet viidellä, ja ottaisivat MTV:n verkkouutisten käyttöön vahvan tavoittavuusmaksumuurin. seitsemällä Verkon uutissisällöistä prosenttiyksiköllä maksaneetkaan (kuvio 10). eivätVoikin näytä ajatella, luopuvan että samalla verkon kunmaksuttomista maksullisen uutismediansisällöistä, vaan maksumuurit he käyttävät ovat maksuttomia tiukentuneet, uutispalveluja maksamaan maksullistenhaluttomat ovat ohella. entistä useammin hakeutuneet iltapäivälehtien verkkosivujen lisäksi myös Yleisradion ja MTV:n tilausmaksuttomien uutispalvelujen pariin, kun taas verkkouutisista maksaneilla tähän ei ole ollut vastaavaa tarvetta.

TaulukkoTAULUKKO 6. 6.Verkkouutisista VERKKOUUTISISTA maksaneiden MAKSANEIDEN ja niistä JA maksamattomien NIISTÄ MAKSAMATTOMIEN suomalaisten SUOMALAISTEN 10 suosituinta Elävä ja vapaa verkkouutismediaa 10 SUOSITUINTA (viikkotavoittavuus). VERKKOUUTISMEDIAA (VIIKKOTAVOITTAVUUS)

ekkii kee ekkii k journalismi palvelee Ilta-Sanomat verkossa 64 % Ilta-Sanomat verkossa 61 % Yle-uutiset verkossa (mukaan lukien 56 % Iltalehti verkossa 57 % uutiset Areenasta) demokratiaa Yle-uutiset verkossa (mukaan lukien Iltalehti verkossa 55 % 41 % (+5) uutiset Areenasta) MTV-uutiset verkossa (mukaan lukien Helsingin Sanomat verkossa 54 % 31 % (+8) uutiset Katsomosta) Tosiasiapohjaisen tiedonvälityksen tulevaisuus on uhanalainen. Samoihin eettisiin sääntöihin MTV-uutiset verkossa (mukaan lukien 33 % Helsingin Sanomat verkossa 24 % uutiset Katsomosta) sitoutuneiden välineiden pitäisi tukea toisiaan kamppailussa huhujen, vääristelyjen ja jopa henkisen Maakunnallinen sanomalehti verkossa Maakunnallinen sanomalehti verkossa 26 % 14 % väkivallan kasvualustoja vastaan. Demokratian tulevaisuuden ratkaisee se, kumpi menestyy: tiedon (kuten Turun Sanomat tai Karjalainen) (kuten Turun Sanomat tai Karjalainen) Paikallinen sanomalehti verkossa Paikallinen sanomalehti verkossa välitys vai epätiedon levitys. 18 % 10 % (kuten Raahen Seutu tai Suur-Keuruu) (kuten Raahen Seutu tai Suur-Keuruu) Suomalaisen ja Suomessa puhutuilla kielillä toimivan median rooli on vain korostunut poikkeus- Kauppalehti verkossa 15 % (-6) Kauppalehti verkossa 9 % (-2) aikoina. Tosiasioita esittävä ja avointa keskustelua ylläpitävä uutistoiminta luo laajoja positiivisia Talouselämä verkossa 14 % Talouselämä verkossa 7 % vaikutuksia kaikkialle yhteiskuntaan. Sen arvoa ei voi mitata pelkästään rahalla. Uusi Suomi (Uusisuomi.fi) 14 % Uusi Suomi (Uusisuomi.fi) 6 % Q5b: Mitä seuraavista olet käyttänyt seurataksesi uutisia verkossa viimeisen viikon aikana (verkkosivustojen sovellusten, sosiaalisen median tai muun Digitaalinen maailmantalous ei tunnista valtioiden ja kielialueiden rajoja. Monikansalliset verkko internetyhteyden kautta)? Valitse kaikki sopivat vastaukset. Q7a: Oletko maksanut uutissisällöstä VERKOSSA tai käyttänyt maksullista uutispalvelua alustat ovat vallanneet itselleen globaalisti määräävän markkina-aseman. Keskittyvän markkinan VERKOSSAQ5b: Mitä seuraavista viimeisen vuoden olet käyttänyt aikana? (Kyseessä seurataksesi voi olla uutisia digitaalinen verkossa tilaus, viimeisen yhdistetty viikon digitaalinen/painettu aikana (verkkosivustojen tilaus tai kertalu sovellusten,onteinen maksu sosiaalisen artikkelistamedian tai tai muun sovelluksesta). internetyhteyden Virhemarginaalia kautta)? suuremmat Valitse kaikki muutokset sopivat edell vastaukset.isestä vuodesta Q7a: on Oletkomerkitty maksanut värillisillä numeroiuutissisällöställa prosenttiyksikköinä. VERKOSSA tai paineessa sanomalehdistön ja sähköisen median perinteinen liiketoimintamalli on luhistunut. Kuiten- 30 käyttänyt maksullista uutispalvelua VERKOSSA viimeisen vuoden aikana? (Kyseessä voi olla digitaalinen tilaus, yhdistetty digitaa- 31 linen/painettu tilaus tai kertaluonteinen maksu artikkelista tai sovelluksesta). Virhemarginaalia suuremmat muutokset edellisestä kin kansalaisilla tulee olla mahdollisuus – ja oikeus – saada omassa maassa tuotettua journalismia. Tänävuodesta vuonna on merkitty ei kysytty värillisillä syitä numeroilla sille, prosenttiyksikköinä. miksi verkkouutisista ei maksettu. Vuonna 2017 tähän Markkina uhkaa keskittyä myös alueellisesti siten, että Suomeen syntyy uutiserämaita – alueita, kysymykseen ylivoimaisesti suosituin vastaus oli mahdollisuus seurata verkkouutisia ilmaiseksi. joilla ei välitetä lainkaan tietoa paikallisesta arjesta ja lähidemokratiasta. Perustuslain tarkoittama Sen mainitsi 56 prosenttia niistä suomalaisvastaajista, jotka eivät olleet maksaneet digitaalisista kansalaisten yhdenvertaisuus vaarantuu. verkkosisällöistä vuoden aikana. Toiseksi yleisimmin syyksi mainittiin, että ”verkkouutiset eivät ole Sama murros kuitenkin mahdollistaisi myös toimialan uudistumisen. Ennen sanottiin, että sananvapaus on jokaisella, joka omistaa kirjapainon. Kiitos digitalisaation, uuden tiedotusvälineen 20 Tämän vuoden tutkimuksessa Yleisradion verkkouutisia seuranneista 26 prosenttia kertoi maksaneensa perustaminen on periaatteessa helpompaa kuin koskaan aikaisemmin. Tuotantokoneiston sijaan verkkouutisista viimeisen vuoden aikana. Kaikkien vastaajien keskuudessa osuus oli 20 prosenttia ja Yleisradion verkkouutisia seuraamattomien keskuudessa 16 prosenttia. Yleisradion maksuttoman uutistarjonnan ja uutisista riittää läppäri, jakelija-armeijan korvaa send-nappula. Uudet tulokkaat ovat kuitenkin media-alalla maksamisen suhdetta analysoitiin tarkemmin vuoden 2018 Uutismedia verkossa -raportissa vähissä. Toivonkin näkeväni, että toimialalle syntyy lisää innovatiivisia yrityksiä ja nykyiset toimi- http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0796-7. jat kehittävät toimintaansa entisestään. 21 Huhtikuussa julkistetussa mediatukityöryhmän raportissa on esitelty perusteltu näkemys keinois-

ta, joilla mediaa voitaisiin tukea. Kannatan työryhmän ehdotuksia muun muassa toimituksellisesta tuotantotuesta ja kehittämistuesta. Jalostamme jatkotyössä esitykset siihen pisteeseen, että ne voidaan panna täytäntöön sinä päivänä, kun riittävä yksimielisyys rahoituksesta löytyy. Viime vuonna jaoimme ensimmäistä kertaa toimituksellisen työn tukea. Vaikka summa ei ollut suuren suuri, se sai aikaan reilusti yli sadan journalistin työpanoksen. Se oli myös lähtölaukaus. Toivon yhteiskunnan ymmärtävän, että pohjoismaisen mallin mu- kainen mediatuki ei ole pelkkä perinteinen yritystuki, vaan demokratiaa palveleva tahdonilmaus.

Timo Harakka liikenne- ja viestintäministeri Uutismedian talous huolettaa vain harvoja eikä valtion tukea kannateta

ja Alma Median, kannattavuus on ollut hyvä. Edes koronapandemia ei pienentänyt vuoden 2020 liikevoittoa edellisvuodesta. Sanomalehti Karjalaista julkaiseva PunaMusta Media oli tarkastelluista ainoa, jonka liiketulos laski tappiolliseksi. Silläkin tappioita toi erityisesti painoliiketoiminta, kun medialiiketoiminnan liiketulos oli edelleen voitollinen ja laski edellisvuoden 2,2 miljoonasta 1,8 miljoonaan eli 9,3 prosenttiin medialiiketoiminnan liikevaihdosta.24 Mediayhtiöiden kannattavuutta 6. kuvaavista luvuista ei voi suoraan päätellä uutisliiketoiminnan kannattavuutta, koska yhtiöiden toimintaan kuuluu paljon muutakin. Alma Mediallakin silti myös talousmedian ja yrityspalvelujen (Alma Talent) oikaistu liikevoitto vuonna 2020 oli varsin hyvä, 17,1 prosenttia ja Iltalehden sekä Uutismedian talous kotimaisten digitaalisista markkinapaikkojen (Alma Consumer) oikaistu liikevoitto 21,5 prosenttia.25

huolettaa vain harvoja eikä TAULUKKOTaulukko 8 .8. Pörssin PÖRSSIN mediayhtiöiden MEDIAYHTIÖIDEN liikevoitto LIIKEVOITTO 2019 ja 2020.2019 JA 2020

2019 2020 % % valtion tukea kannateta Sanoma Media Finland 12 11,8 Alma Media 18 19,7 6. Uutismedian talous huolettaa vain harvoja eikä valtion tukea kannateta Keskisuomalainen 6,1 4,4 Sanomalehdillä siirtymä painetuista lehdistä digitaaliseen julkaisemiseen on pahasti kesken, ja PunaMusta Media 0,6 -2,4 Sanomalehdillä siirtymä painetuista lehdistä digitaaliseen julkaisemiseen on pahasti kesken, ja Ilkka-Yhtymä 2,6 3,9 koska tuloista suurin osa tulee edelleen printtitilauksista ja printtimainoksista, uutisliiketoiminnan Lähde: Suomen Lehdistö 2/2020, Suomen Lehdistö 4.3.2021. kannattavuuskoska tuloista uhkaasuurin heiketä. osa tulee22 Verkkomainontaedelleen printtitilauksista kaikkiaan ja onprinttimainoksista, kasvanut 2010-luvulla uutisliiketoiminnan voimakkaasti, Lähde: Suomen Lehdistö 2/2020, Suomen Lehdistö 4.3.2021. 22 muttakannattavuus sen tuotot uhkaa menevät heiketä. suurelta Verkkomainonta osalle kahdelle kaikkiaan suurelle onkansainväliselle kasvanut 2010 yritykselle,-luvulla voimakkaasti, Facebookille Näyttääkin siltä, että koronapandemian aiheuttamat tappiot medialiiketoiminnassa eivät olleet aivan mutta sen tuotot menevät suurelta osalle kahdelle suurelle kansainväliselle yritykselle, Facebookille ja Googlelle. IAB Finlandin tilastojen mukaan niiden osuus suomalaisen digimainonnan kokonai- niinNäyttääkin suuria kuin siltä, vielä että keväällä koronapandemian 2020 pelättiin, aiheuttamat ja osaltaan tappiot niitä lievensivät medialiiketoiminnassa myös työntekijöiden eivät olleet ja Googlelle. IAB Finlandin tilastojen mukaan niiden osuus suomalaisen digimainonnan 23 lomautukset. Mediayritysten liiketoimintaa on tukenut myös suuntautuminen journalistisen median suudesta oli vuonna 2018 jo 54 prosenttia. 23 aivan niin suuria kuin vielä keväällä 2020 pelättiin, ja osaltaan niitä lievensivät myös työntekijöi- kokonaisuudesta oli vuonna 2018 jo 54 prosenttia. ohella muihin digitaalisiin palveluihin. Sanomalehtiä kustantavien suomalaisten yritysten keskimääräinen kannattavuus oli 2000-luvun den lomautukset. Mediayritysten liiketoimintaa on tukenut myös suuntautuminen journalistisen

32 ensimmäisellä vuosikymmenellä erittäin hyvä, mutta taloudellisen taantuman myötä vuonna 2009 median ohella muihin digitaalisiin palveluihin. 33 Sanomalehtiä kustantavien suomalaisten yritysten keskimääräinen kannattavuus oli 2000-luvun Erityisesti päivälehtien suuri riippuvuus painetusta lehdestä saatavista ja tasaisesti pienentyvistä seensimmäisellä kääntyi laskuun. vuosikymmenellä Nettotulosprosentin erittäin mediaani hyvä, mutta oli alimmillaantaloudellisen 2015. taantuman Vuonna myötä 2016 vuonna se kääntyi 2009 tuloistaErityisesti sekä verkkomainonnastapäivälehtien suuri riippuvuus saatavien tulojen painetusta kohdentuminen lehdestä saatavista kansainvälisille ja tasaisesti alustayhtiöille pienentyvistä on jälleense kääntyi nousuun laskuun. ja oli Nettotulosprosentin 5 prosenttia vuonna mediaani 2018 ( taulukkooli alimmillaan 7). Silti 2015. neljännes Vuonna sanomalehtiä 2016 se kääntyi kustan - tuloistakuitenkin sekä herättänyt verkkomainonnasta huolta kaupallisen saatavien uutismedian tulojen kohdentuminen toimintaedellytyksistä kansainvälisille etenkin harvaanalustayhtiöille asutuilla tavistajälleen yrityksistänousuun ja oli oli tappiollisia 5 prosenttia vuonna vuonna 2018. 2018 Ilmaisjakelulehtiä (taulukko 7). Silti kustantavista neljännes sanomalehtiä yrityksistä tappiol- onalueilla kuitenkin. Esimerkiksi herättänyt Keskisuomalainen huolta kaupallisen ilmoitti uutismedian vuoden 2019toimintaedellytyksistä tilinpäätöksessään, etenkin että ”väestön harvaan lisiakustantavista oli hieman yrityksistä yli puolet. oli Aikakauslehtien tappiollisia vuonna keskimääräinen 2018. Ilmaisjakelulehtiä kannattavuus kustantavista on 2010-luvulla yrityksistä parantu - asutuillakeskittyminen alueilla. kasvukeskuksiin Esimerkiksi Keskisuomalainen voi johtaa siihen, ilmoitti että tulemme vuoden uudelleen 2019 tilinpäätöksessään, strukturoimaan alueellista että

nut,tappiollisia mutta silti oli hreiluieman neljännes yli puolet. aikakauslehtiäAikakauslehtien kustantavista keskimääräinen yrityksistä kannattavuus oli vuonna on 2018 2010 tappiollisia.-luvulla ”väestöntuoteportfoliotam keskittyminenme”. Tämän kasvukeskuksiin on tulkittu voitarkoittavan, johtaa siihen, että konserniettä tulemme varautuu uudelleen 5–10 vuodenstrukturoimaan aikana parantunut, mutta silti reilu neljännes aikakauslehtiä kustantavista yrityksistä oli vuonna 2018 26 Radio- ja televisiotoimintaa harjoittavien yritysten keskimääräinen kannattavuus kääntyi joidenkin alueellistalehtien yhdistämiseen tuoteportfoliotamme”. tai lakkauttamiseen Tämän on alueilla, tulkittu joilla tarkoittavan, väki vähenee. että konserni varautuu 5–10 tappiollisia. Radio- ja televisiotoimintaa harjoittavien yritysten keskimääräinen kannattavuus tappiollisten vuosien jälkeen niukasti voitolliseksi vuosikymmenen puolivälissä. vuoden aikana lehtien yhdistämiseen tai lakkauttamiseen alueilla, joilla väki vähenee.26 kääntyi joidenkin tappiollisten vuosien jälkeen niukasti voitolliseksi vuosikymmenen puolivälissä. Yllä kuvatut kehityskulut ja huoli sellaisten alueiden muodostumisesta, joilla ei ole lainkaan omaa Yllä kuvatut kehityskulut ja huoli sellaisten alueiden muodostumisesta, joilla ei ole lainkaan alueellista uutismediaa, on saanut valtion jälleen harkitsemaan uutismedian tukemista. Koronan TAULUKKO 7. NETTOTULOSPROSENTIN MEDIAANI TOIMIALOITTAIN 2011–2018 SUOMESSA omaa alueellista uutismediaa, on saanut valtion jälleen harkitsemaan uutismedian tukemista. Taulukko 7. Nettotulosprosentin mediaani toimialoittain 2011–2018 Suomessa. vuoksi jaettiin jo kertaluonteisesti 7,5 miljoonaa euroa tukea uutismedialle, ja keväällä 2021

Koronanliikenne- vuoksija viestintäministeriön jaettiin jo kertaluonteisesti asettama työryhmä 7,5 miljoonaa julkaisi euroa ehdotu tukeaksen uutismedialle, pysyvästä journalismin ja keväällä 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2021 liikenne-27 ja viestintäministeriön asettama työryhmä julkaisi ehdotuksen pysyvästä journa- % % % % % % % % tuesta. Hallituksen toukokuun puoliväliriihen jälkeen vaikutti kuitenkin siltä, että pysyvä 27 28 Aikakauslehdet 1,4 1,6 1,4 1,6 2,2 3,4 2,9 5,5 lisminlehdistötuki tuesta. ei olisiHallituksen tulossa ainakaantoukokuun vielä puoliväliriihen valtion vuoden jälkeen 2022 vaikutti talousarvioon. kuitenkin Tällä siltä, hetkelläettä pysyvä Ilmais- ja kaupunkilehdet 2,1 3,2 0,0 1,2 3,7 1,0 4,7 -1,0 lehdistötukiuutismediaa eituetaan olisi tulossa lähinnä ainakaan arvonlisäveron vielä valtion alennetulla vuoden 10 2022 prosentin talousarvioon. verokannalla28 Tällä. Sen hetkellä lisäksi Sanomalehdet 6,0 5,4 3,2 3,5 2,1 4,0 5,7 5,2 uutismediaasanomalehtitukea tuetaan on lähinnäjaettu vuosittain arvonlisäveron noin 500 alennetulla 000 euroa 10 lähinnä prosentin ruotsinkieliseen verokannalla. uutistuotantoon.Sen lisäksi Radiotoimintaa harjoittavat yritykset 3,8 0,8 -5,8 0,0 -0,6 1,3 1,3 3,2 sanomalehtitukeaVuoden 2019 heinäkuusta on jaettu alkaen vuosittain alennettua noin 500 verok 000antaa euroa alettiin lähinnä soveltaa ruotsinkieliseen painettujen uutistuotantoon. kirjojen ja Televisiotoiminta harjoittavat yritykset -1,1 -0,9 -1,3 -10,9 -6,5 1,5 1,5 1,5 sanomalehtien lisäksi myös sähköisiin kirjoihin ja sanoma- ja aikakauslehtiin sekä lehtien Lähde: Graafisen alan taloustilastot ja Brahea-keskus perustuen Orbis-tietokannan tietoihin / Ala-Fossi ym, (2020) Media- ja viestintäpolitiikan Vuoden 2019 heinäkuusta alkaen alennettua verokantaa alettiin soveltaa painettujen kirjojen ja seurantaraportti 2019. Helsinki: LVM. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-581-1 irtonumeromyyntiin. Aiemmin merkittävä lehtien jakelutuki lakkautettiin jo 1990-luvulla, mutta Lähde: Graafisen alan taloustilastot ja Brahea-keskus perustuen Orbis-tietokannan tietoihin / Ala-Fossi ym, (2020) Media- ja sanomalehtien lisäksi myös sähköisiin kirjoihin ja sanoma- ja aikakauslehtiin sekä lehtien irto viestintäpolitiikan seurantaraportti 2019. Helsinki: LVM. urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-581-1 parhaillaan valmistellaan jakelutukea niille alueille, joilla vireillä oleva postilain jakeluvelvoitteen numeromyyntiin. Aiemmin merkittävä lehtien jakelutuki lakkautettiin jo 1990-luvulla, mutta Taulukon 7 luvut perustuvat kymmenien eri kokoisten yritysten tietoihin, ja joukossa on paljon muutos kolmepäiväiseksi uhkaa lopettaa sanomalehtien jakelun vähintään viitenä päivänä pieniä yrityksiä. Suurempien mediayritysten osalta kannattavuutta vertaillaan taulukossa 8 parhaillaanviikossa.29 valmistellaan jakelutukea niille alueille, joilla vireillä oleva postilain jakeluvelvoitteen liikTaulukonevoittoprosenttien 7 luvut perustuvatavulla. Erityisesti kymmenien kaikkein eri kokoistensuurimpien yritysten yritysten, tietoihin, Sanoma ja Media joukossa Finlandin on , ja muutos kolmepäiväiseksi uhkaa lopettaa sanomalehtien jakelun vähintään viitenä päivänä viikossa.29 paljonAlma Median, pieniä yrityksiä. kannattavuus Suurempien on ollut mediayritysten hyvä. Edes koronapandemia osalta kannattavuutta ei pienentänyt vertaillaan vuoden taulukossa 2020 8 Tässä kyselyssä selvitettiin sekä sitä, kuinka huolissaan vastaajat ovat kaupallisen uutismedian 24 PunaMusta Median vuosikertomus 2020. www.punamustamedia.fi/sijoittajatieto/vuosikertomukset liikevoittoprosenttienliikevoittoa edellisvuodes avulla.ta. SanomalehtiErityisesti kaikkein Karjalaista suurimpien julkaiseva yritysten, PunaMusta Sanoma Media Media oli Finlandin, 25taloudellisesta Alma Media uudistaa tilanteesta segmenttirakennettaan että sitä, – media- pitäisikö ja markkinapaikkaliiketoiminnan valtion tukea uutismediayrityksiä, yhteistyötä tiivistetään. Alma jotka Median eivät lehdis itsetötiedote pysty tarkastelluista ainoa, jonka liiketulos laski tappiolliseksi. Silläkin tappioita toi erityisesti hankkimaan17.2.2021. news.cision.com/fi/alma-media riittävästi tuloja. Uutismedian taloudellinen tilanne huolettaa viidesosaa suomalaisista, 26 Suomen Lehdistö 2/2020. 22painoliiketoiminta, Kuten edellä luvussa 5 todettiin, kun vuonnamedialiiketoiminnan 2019 suomalaisten päivälehtien liiketulos tuotoista oli 54 prosenttiaedelleen tuli voitollinen printtitilauksista, ja 34 laski prosenttia printtimainok- mikä on selvästi vähemmän kuin useimmissa muissa vertailun maissa (kuvio 16). Norjassa ja sista, 8 prosenttia digitilauksista ja 5 prosenttia digimainoksista. Paikallislehdillä digitulojen osuus oli vielä pienempi. 27 Wiren, Sini ym. (2021) Ehdotus pysyväksi avustusmekanismiksi journalismin tukemiseksi. Helsinki: LVM. urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-611-5 23edellisvuod Ala-Fossi, Marko,en Grönlund,2,2 miljoonasta Mikko, Hellman, 1,8 Heikki miljoonaan & Lehtisaari eliKatja 9,3 (2020) prosentti Media- ja inviestintäpolitiikan medialiiketoiminnan seurantaraportti 2019. Helsinki: LVM. 28Tanskassa Suomen Lehdistö huolestuneiden 5.5.2021. osuus on samalla tasolla. Sen sijaan Ruotsissa huolestuneiden osuus on liikevaihdosta.urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-581-124 Mediayhtiöiden kannattavuutta kuvaavista luvuista ei voi suoraan päätellä 29selvästi www.lvm.fi/-/lehtien-jakelutuen-arviomuistio-lausuntokierrokselle-1267203 suurempi. uutisliiketoiminnan kannattavuutta, koska yhtiöiden toimintaan kuuluu paljon muutakin. Alma Mediallakin silti myös talousmedian ja yrityspalvelujen (Alma Talent) oikaistu liikevoitto vuonna 2020 oli varsin hyvä, 17,1 prosenttia ja Iltalehden sekä kotimaisten digitaalisista markkinapaikkojen 25 (Alma Consumer) oikaistu liikevoitto 21,5 prosenttia. 26 Suomen Lehdistö 2/2020. 27 Wiren, Sini ym. (2021) Ehdotus pysyväksi avustusmekanismiksi journalismin tukemiseksi. Helsinki: LVM. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-611-5 22 Kuten edellä luvussa 5 todettiin, vuonna 2019 suomalaisten päivälehtien tuotoista 54 prosenttia tuli printtitilauksista, 28 Suomen Lehdistö 5.5.2021. 34 prosenttia printtimainoksista, 8 prosenttia digitilauksista ja 5 prosenttia digimainoksista. Paikallislehdillä digitulojen 29 https://www.lvm.fi/-/lehtien-jakelutuen-arviomuistio-lausuntokierrokselle-1267203 osuus oli vielä pienempi. 24 23 Ala-Fossi, Marko, Grönlund, Mikko, Hellman, Heikki & Lehtisaari Katja (2020) Media- ja viestintäpolitiikan seurantaraportti 2019. Helsinki: LVM. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-581-1 24 PunaMusta Median vuosikertomus 2020. https://www.punamustamedia.fi/sijoittajatieto/vuosikertomukset/ 25 Alma Media uudistaa segmenttirakennettaan – media- ja markkinapaikkaliiketoiminnan yhteistyötä tiivistetään. Alma Median lehdistötiedote 17.2.2021. https://news.cision.com/fi/alma-media 23

Kuvio 16. Kaupallisen uutismedian taloudellisesta tilasta huolestuneiden osuus eri maissa.

i i ie ee i i i i ei eii k i Ti ki ii i k ki Tšekki i Tk i i

Financing1_2021: Kuinka huolestunut olet kaupallisten uutisorganisaatioiden taloudellisesta tilanteesta maassasi? Prosenttiosuudet kuvaavat niiden osuutta, jotka vastasivat ”jokseenkin huolestunut” tai ”hyvin huolestunut”. N= kaikki vastaajat kussakin maassa.

Valtion tuki huonosti kannattaville uutismediayrityksille saa kannatusta usein maissa, joissa ollaan huolissaan kaupallisen median taloudellisesta tilanteesta, kun taas maissa, joissa huoli on vähäisempää, myöskään tukitoimia ei kannateta yhtä yleisesti (kuvio 17). Poikkeuksia tähän sääntöön kuitenkin on, kuten Itävalta, jossa uutismedian taloustilanne huolettaa vain 21:tä prosenttia vastaajista mutta valtion tukea kannattaa 31 prosenttia vastaajista. Suomessa ja Tanskassa valtion Reuters-instituutti – Digital News Report – Suomi tukeaUutismedian kannattaa talous 16 huolettaa prosenttia vain vastaajista, harvoja eikä kun valtion Ruotsissa tukea kannateta osuus on 22 prosenttia ja Norjassa 27 prosenttia.

Tässä kyselyssä selvitettiin sekä sitä, kuinka huolissaan vastaajat ovat kaupallisen uutismedian KuvioKUVIO 17 17.. Käsitykset KÄSITYKSET siitä, SIITÄ, pitäisikö PITÄISIKÖ valtion VALTION tukea TUKEAuutismediayrityksiä, UUTISMEDIAYRITYKSIÄ, jotka eivät itse pysty taloudellisesta tilanteesta, että sitä, pitäisikö valtion tukea uutismediayrityksiä, jotka eivät itse pysty hankkimaan JOTKA riittävästi EIVÄT tuloja. ITSE PYSTY HANKKIMAAN RIITTÄVÄSTI TULOJA hankkimaan riittävästi tuloja. Uutismedian taloudellinen tilanne huolettaa viidesosaa suomalaisista, mikä on selvästi vähemmän kuin useimmissa muissa vertailun maissa (kuvio 16). Norjassa ja kei kei Tanskassa huolestuneiden osuus on samalla tasolla. Sen sijaan Ruotsissa huolestuneiden osuus on selvästi suurempi. Suomessa siis niin huoli kaupallisen uutismedian taloustilanteesta kuin kannatus sen tukemiselle verovaroin on vähäisempää kuin useimmissa vertailun maissa. Tähän voi vaikuttaa se, että KUVIO 16. KAUPALLISEN UUTISMEDIAN TALOUDELLISESTA TILASTA Kuvio 16. Kaupallisen uutismedian taloudellisesta tilasta huolestuneiden osuus eri maissa. kaupallinen uutismedia on talouslukujen valossa edelleen kohtuullisen kannattavaa. Tulevaisuuden HUOLESTUNEIDEN OSUUS ERI MAISSA uhkana kuitenkin on painetusta mediasta saatavien tulojen hiipuminen, jakelukustannusten nousu ja digitaalisista uutispalveluista saatavien tulojen toistaiseksi pieni osuus kaikista tuloista. Penseys uutismedian taloudelliselle tukemiselle voi liittyä myös siihen, että valtion tuen lisäykselle nähdään suurempaa tarvetta joillakin muilla yhteiskuntasektoreilla. Suuri osa vastaajista ei osaa ottaa kantaa uutismedian kannattavuutta ja tukea koskeviin kysymyksiin. Suomalaisvastaajista 22 prosenttia ei osannut sanoa, onko huolissaan kaupallisten uutisorganisaatioiden taloudellisesta tilanteesta ja 39 prosenttia ei osannut sanoa, pitäisikö valtion i eii ie i i i ki ei i i ki k Ti i i i k ee i Tšekki i Tk Iso-… tukea talousvaikeuksissa olevia uutisorganisaatiota. Uutismedian taloudesta huolestuneet selvästi keskimääräistä yleisemmin kannattavat myös vaikeuksissa olevien uutisorganisaatioiden tukemista. Sen sijaan sukupuoli, ikä, tulotaso, koulutus ja poliittinen kanta heijastuvat tähän vain vähän (taulukko 9). Taustaryhmä vaikuttaa enemmän siihen, missä määrin vastaajat ylipäätään esittävä Financing3_2021: Should the government step in to help commercial news organisations that can’t make enough money on their own? [Kysymyksen tuestaFinancing3_2021: kantaansa Should tai vastustavatthe government tukea. step in toMiehet help commercial selvästi news keskimääräistä organisations that yleisemmin can’t make enough vastustavat money on theirtukea, i i ie ee i i i i ei eii k i Ti ki ii i k ki Tšekki i Tk i i sown?uomenkielinen [Kysymyksen versio eisuomenkielinen ollut raporttia kootessa versio eikäytettävissä]. ollut raporttia Niiden kootessa vastaajien käytettävissä]. osuudet, jotka Niiden ovat v vastaajienastanneet “kyllä, osuudet, heidän jotka pitäisi” ovat (kannattaavastan- tukemista)neetsamoin “kyllä, j asuurituloiset ”heidänheidän eipitäisi” pitäisi” (kannattaa ja(vastustaa oikeisto tukemista)tukemista)n itsensä. N= ja kaikki”heidän sijoittavat vastaajat ei pitäisi” kussakin. Sen (vastustaa sijaan maassa tukemista). koulutustasolla N= kaikki vastaajatei näytä kussakin olevan maassa tähänkään juuri vaikutusta. 25

TAULUKKOTaulukko 9 .9. Uutismedian UUTISMEDIAN valtiontukea VALTIONTUKEA koskevat KOSKEVAT kannat KANNATtaustaryhmittäin TAUSTARYHMITTÄIN Suomessa. SUOMESSA. Financing1_2021: Kuinka huolestunut olet kaupallisten uutisorganisaatioiden taloudellisesta tilanteesta maassasi? Prosenttiosuudet kuvaavat niiden 34 Financing1_2021: Kuinka huolestunut olet kaupallisten uutisorganisaatioiden taloudellisesta tilanteesta maassasi? Prosenttiosuudet 35 osuutta, jotka vastasivat ”jokseenkin huolestunut” tai ”hyvin huolestunut”. N= kaikki vastaajat kussakin maassa. kuvaavat niiden osuutta, jotka vastasivat ”jokseenkin huolestunut” tai ”hyvin huolestunut”. N= kaikki vastaajat kussakin maassa. Kannattaa Vastustaa Ei osaa N tukemista tukemista sanoa Valtion tuki huonosti kannattaville uutismediayrityksille saa kannatusta usein maissa, joissa ollaan Kaikki 16 % 46 % 39 % 2009 huolissaanValtion kaupallisentuki huonosti median kannattaville taloudellisesta uutismediayrityksille tilanteesta, kun saa taaskannatusta maissa ,usein joissa maissa, huoli onjoissa Mies 17 % 57 % 26 % 963 vähäisempää,ollaan huolissaan myöskään kaupallisen tukitoimia median ei taloudellisesta kannateta yhtä tilanteesta, yleisesti (kuviokun taas 17). maissa, Poikkeuksia joissa huoli tähän on sääntöönvähäisempää, kuitenkin myöskään on, kuten tukitoimia Itävalta, ei kannateta jossa uutismedian yhtä yleisesti taloustilanne (kuvio 17 huoletta). Poikkeuksiaa vain 21tähän:tä prosenttia Nainen 14 % 35 % 51 % 1046 vastaajistasääntöön kuitenkin mutta valtion on, kuten tukea Itävalta, kannattaa jossa 31 uutismedian prosenttia vastaajista. taloustilanne Suomessa huolettaa ja vain Tan ska21 prosenttiassa valtion 18-34 18 % 36 % 46 % 484 tukeamutta kannattaa valtion tukea 16 prosenttia kannattaa vastaajista,31 prosenttia kun vastaajista. Ruotsissa Suomessa osuus on ja 22 Tanskassa prosenttia valtion ja Norjassa tukea 27 35+ 15 % 49 % 36 % 1525 prosenttia.kannattaa 16 prosenttia vastaajista, kun Ruotsissa osuus on 22 prosenttia ja Norjassa 27 prosenttia. Alle 20 000 euroa 15 % 40 % 45 % 464

Suomessa siis niin huoli kaupallisen uutismedian taloustilanteesta kuin kannatus sen tukemi- 20 000-59 999 euroa 17 % 48 % 35 % 876 Kuvio 17. Käsitykset siitä, pitäisikö valtion tukea uutismediayrityksiä, jotka eivät itse pysty hankkimaanselle verovaroin riittävästi on vähäisempää tuloja. kuin useimmissa vertailun maissa. Tähän voi vaikuttaa se, että Vähintään 60 000 euroa 13 % 52 % 35 % 379 kaupallinen uutismedia on talouslukujen valossa edelleen kohtuullisen kannattavaa. Tulevaisuuden Matala koulutustaso 14 % 45 % 41 % 391 uhkana kuitenkin on painetusta mediasta saatavien tulojen hiipuminen, jakelukustannusten nousu kei kei Välitason koulutustaso 17 % 43 % 40 % 804 ja digitaalisista uutispalveluista saatavien tulojen toistaiseksi pieni osuus kaikista tuloista. Penseys Korkea koulutustaso 15 % 49 % 36 % 814 uutismedian taloudelliselle tukemiselle voi liittyä myös siihen, että valtion tuen lisäykselle nähdään Vasemmisto 15 % 47 % 38 % 401 suurempaa tarvetta joillakin muilla yhteiskuntasektoreilla. Keskusta 17 % 50 % 33 % 792 Suuri osa vastaajista ei osaa ottaa kantaa uutismedian kannattavuutta ja tukea koskeviin kysymyksiin. Suomalaisvastaajista 22 prosenttia ei osannut sanoa, onko huolissaan kaupallisten Oikeisto 18 % 55 % 27 % 342 uutisorganisaatioiden taloudellisesta tilanteesta, ja 39 prosenttia ei osannut sanoa, pitäisikö valtion Huolissaan uutismedian taloudesta 34 % 35 % 30 % 403 tukea talousvaikeuksissa olevia uutisorganisaatioita. Uutismedian taloudesta huolestuneet selvästi Ei huolissaan uutisemedian taloudesta 12 % 58 % 30 % 1166 keskimääräistä yleisemmin kannattavat myös vaikeuksissa olevien uutisorganisaatioiden tukemista. Financing3_2021: Should the government step in to help commercial news organisations that can’t make enough money on their own? Niiden vastaajien osuudet, jotka ovat vastanneet “kyllä, heidän pitäisi” (kannattaa tukemista) ja ”heidän ei pitäisi” (vastustaa tukemista). Tilastollista Sen sijaan sukupuoli, ikä, tulotaso, koulutus ja poliittinen kanta heijastuvat tähän vain vähän Financing3_2021:virhemarginaalia (95 Should % luottamustaso) the government enemmän step kaikkien in to vahelpstaajien commercial keskiarvoa news suuremmat organisations luvut on that merkitty can’t vihreällä make enough ja pienemmät money punaisella. on their (taulukko 9). Taustaryhmä vaikuttaa enemmän siihen, missä määrin vastaajat ylipäätään esittävät own? Niiden vastaajien osuudet, jotka ovat vastanneet “kyllä, heidän pitäisi” (kannattaa tukemista) ja ”heidän ei pitäisi” (vastustaa tukemista). Tilastollista virhemarginaalia (95 % luottamustaso) enemmän kaikkien vastaajien keskiarvoa suuremmat luvut on

tuesta kantaansa tai vastustavat tukea. Miehet selvästi keskimääräistä yleisemmin vastustavat tukea, merkitty vihreällä ja pienemmät punaisella.

samoin suurituloiset ja oikeistoon itsensä sijoittavat. Sen sijaan koulutustasolla ei näytä olevan tähänkääni eii ie juurii vaikutusta.i i ki ei i i ki k Ti i i i k ee i Tšekki i Tk Iso-… .

Financing3_2021: Should the government step in to help commercial news organisations that can’t make enough money on their own? [Kysymyksen 26 suomenkielinen versio ei ollut raporttia kootessa käytettävissä]. Niiden vastaajien osuudet, jotka ovat vastanneet “kyllä, heidän pitäisi” (kannattaa tukemista) ja ”heidän ei pitäisi” (vastustaa tukemista). N= kaikki vastaajat kussakin maassa 25

7. Uutiset kiinnostavat suomalaisia, mutta niistä keskustelu hiipuu

Uutismedian menestys riippuu siitä, kuinka relevantiksi ihmiset kokevat sen arjessaan. Asetelma ei ole uutismedialle helppo, sillä sosiaalinen media ja monenlainen mediaviihde vievät ihmisten mediapäivästä nykyään huomattavan osan.

Suomalaisten kiinnostus uutisiin notkahti vuodesta 2018 vuoteen 2019, mutta lasku ei jatkunut enää vuonna 2020 (kuvio 18).30 Suomalaiset myös seuraavat uutisia edelleen varsin tiiviisti. Aikuisista 90 prosenttia kertoo seuraavansa niitä vähintään päivittäin.31 18–35-vuotiailla osuus on 79 prosenttia ja 35 vuotta täyttäneillä 94 prosenttia.

Kuvio 18. Kiinnostus uutisiin Suomessa: ”erittäin” tai ”varsin” kiinnostuneet.

Q1c: Kuinka kiinnostunut olet uutisista? Kuviossa esitetään niiden vastaajien osuus, jotka sanovat olevansa uutisista ”erittäin kiinnostuneita” tai ”varsin kiinnostuneita”. N=kaikki vastaajat, 2021: 2009, 2020:2050, 2019: 2009, 2018: 2012, 2017: 2007, 2016: 2041.

Kansainvälisesti verraten kiinnostus uutisiin on Suomessa melko yleistä (kuvio 19). Euroopan maista uutisista ”erittäin” tai ”varsin” kiinnostuneiden osuus on suurempi ainoastaan Irlannissa, PortugalissaUutiset kiinnostavat ja Romaniassa suomalaisia,. Muissa mutta Pohjoismaissa niistä keskustelu uutisista hiipuu kiinnostuneiden osuus on selvästi pienempi.

KuvioKUVIO 19 19.. Kiinnostus KIINNOSTUS uutisiin UUTISIIN eri maissa. ERI MAISSA

7. Uutiset kiinnostavat e Ii o ks o Ii ei Tšekki oi osi i eisi ki Tsk sk Ti oi I s oi i oki Ti oi si oi oi Ioesi suomalaisia, mutta niistä ioe o o o s e-oe Iso-ii Q1c: Kuinka kiinnostunut olet uutisista? Kuviossa esitetään niiden vastaajien osuus, jotka sanovat olevansa uutisista ”erittäin kiinnostuneita” tai ”varsinQ1c: kiinnostuneita”. Kuinka kiinnostunut N=kaikki olet vastaajat uutisista? kussakin Kuviossa maassa. esitetään niiden vastaajien osuus, jotka sanovat olevansa uutisista ”erittäin 7. Uutiset kiinnostavat suomalaisia,keskustelu mutta niistä keskustelu hiipuuhiipuu kiinnostuneita” tai ”varsin kiinnostuneita”. N=kaikki vastaajat kussakin maassa.

30 Vuonna 2021 vastaukset jakautuivat seuraavasti: erittäin kiinnostunut 25 %, varsin kiinnostunut 42 %, jossain määrin Uutismedian menestys riippuu siitä, kuinka relevantiksi ihmiset kokevat sen arjessaan. Asetelma ei Uutisten relevanssia kuvaa myös se, missä määrin niistä keskustellaan ja missä määrin ihmiset Uutismedian menestys riippuu siitä, kuinka relevantiksi ihmiset kokevat sen arjessaan. Asetelma kiinnostunutmuutoin osallistuvat27 %, en kovin uutisointiin kiinnostunut vaikkapa 4 %, en laink jakamallaaan kiinnostunut juttuja sosiaalisessa 1 %, en osaa sanoamediassa 1 %. tai lähettämällä ole uutismedialle helppo, sillä sosiaalinen media ja monenlainen mediaviihde vievät ihmisten 31 Kysymys Q1b_NEW: Kuinka usein yleensä seuraat uutisia? Uutisilla tarkoitamme kansallisia, kansainvälisiä ja mediapäivästäei ole uutismedialle nykyään helppo, huomattavan sillä sosiaalinen osan. media ja monenlainen mediaviihde vievät ihmisten alueellisia/paikallisiauutismedialle valokuvia. uutisia sekä Tällainen muita ajankohtaisia aktiivisuus tapahtumia, näyttää vähentyneen joita seurataan viime miltä vuosinatahansa alusta (kuviolta (radio,20). TV, mediapäivästä nykyään huomattavan osan. sanomalehtiSuosituinta tai oninternet). edelleen uutisista keskustelu kasvokkain, mutta kun vielä 2014 näin ilmoitti teh- SuomalaistenSuomalaisten kiinnostu kiinnostuss uutisiin uutisiin notkahti notkahti vuodesta vuodesta 2018 2018 vuoteen vuoteen 2019, 2019, mutta mutta lasku lasku ei ei jatkunut jatku- enää neensä lähes puolet vastaajista, vuonna 2021 osuus27 oli pudonnut kolmannekseen. Osittain tämä vuonnanut enää 2020 vuonna (kuvio 2020 18 ).(kuvio30 Suomalaiset 18).30 Suomalaiset myös seuraavat myös seuraavat uutisia edelleenuutisia edelleen varsin varsintiiviisti. tiiviisti. Aikuisista varmasti johtuu koronapandemiasta ja kasvokkaisten kontaktien vähenemisestä niin työpaikoilla 90Aikuisista prosenttia 90 kertoo prosenttia seuraavansa kertoo seuraavansa niitä vähintään niitä vähintään päivittäin. päivittäin.31 18–3531-vuotiailla 18–35-vuotiailla osuus on osuus 79 on kuin vapaa-ajallakin. Kuitenkin myös uutisten jakaminen ja kommentointi sosiaalisessa mediassa prosenttia79 prosenttia ja 35 ja vuotta 35 vuotta täyttäneillä täyttäneillä 94 94prosenttia. prosenttia. on vähentynyt selvästi. Ainoa poikkeus ovat pikaviestipalvelut, kuten WhatsApp. Koska pikaviesti- 36 palveluiden käyttö ylipäätään on yleistynyt, myös uutisia jaetaan niiden kautta aiempaa enemmän. 37 KuvioKUVIO 18 18.. Kiinnostus KIINNOSTUS uutisiin UUTISIIN Suomessa: SUOMESSA: ”erittäin” ”ERITTÄIN” tai ”varsin” TAI ”VARSIN” kiinnostuneet. KIINNOSTUNEET Kiinnostus uutisiin sekä niihin liittyvä keskustelu ja jakaminen kertovat yleisemmästäkin yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta ja osallisuudesta. Tällaista aktiivista kansalaisuutta pidetään yleisesti tavoiteltavana ja toimivan liberaalin demokratian perustana. Kuitenkin, jos kiinnostus uutisiin ja niistä keskusteluun on ominaista lähinnä vain muutenkin hyväosaisille, tämä voi entisestään heikentää heikompiosaisten kykyä puolustaa etujaan ja kokea yhteiskunnallista osallisuutta. Ikä, hyvätuloisuus ja korkea koulutustaso näyttävätkin selvästi selittävän uutisia kohtaan tunnettua kiinnostusta (taulukko 10). Sen sijaan uutisointiin osallistumisessa yhteys ei ole yhtä selvä. Korkeasti koulutetut osallistuvat kyllä selvästi matalasti koulutettuja aktiivisemmin, mutta eri tulotasoilla erot osallistumisessa ovat pieniä. Vaikka nuorten aikuisten kiinnostus uutisiin on vähäisempää kuin iäkkäämmillä, he kuitenkin keskustelevat uutisista ja jakavat niitä vähintään siinä missä iäkkäämmätkin. 35 vuotta täyttäneet kuitenkin kommentoivat uutisia sosiaalisessa

Q1c: Kuinka kiinnostunut olet uutisista? Kuviossa esitetään niiden vastaajien osuus, jotka sanovat olevansa uutisista ”erittäin kiinnostuneita” tai mediassa (12 % vs. 7 %) ja uutismedian sivuilla (8 % vs. 3 %) tyypillisemmin kuin 18–34-vuotiaat. ”varsin Q1c: kiinnostuneita”. Kuinka kiinnostunut N=kaikki olet vastaajat, uutisista? 2021: Kuviossa 2009, 2020:2050,esitetään niiden 2019: vastaajien2009, 2018: osuus, 2012, jotka2017: sanovat 2007, 2016: olevansa 2041. uutisista ”erittäin kiinnostuneita” tai ”varsin kiinnostuneita”. N=kaikki vastaajat, 2021: 2009, 2020:2050, 2019: 2009, 2018: 2012, 2017: 2007, 2016: Miehiä uutiset näyttävät kiinnostavan hieman naisia yleisemmin, kun naisten keskuudessa taas 2041. osallistuminen uutisointiin on yleisempää. Kansainvälisesti verraten kiinnostus uutisiin on Suomessa melko yleistä (kuvio 19). Euroopan maista uutisista ”erittäin” tai ”varsin” kiinnostuneiden osuus on suurempi ainoastaan Irlannissa, Kansainvälisesti verraten kiinnostus uutisiin on Suomessa melko yleistä (kuvio 19). Euroopan Portugalissa ja Romaniassa. Muissa Pohjoismaissa uutisista kiinnostuneiden osuus on selvästi pienempi.maista uutisista ”erittäin” tai ”varsin” kiinnostuneiden osuus on suurempi ainoastaan Irlannissa, Portugalissa ja Romaniassa. Muissa Pohjoismaissa uutisista kiinnostuneiden osuus on selvästi Kuviopienempi. 19. Kiinnostus uutisiin eri maissa.

30 Vuonna 2021 vastaukset jakautuivat seuraavasti: erittäin kiinnostunut 25 %, varsin kiinnostunut 42 %, jossain määrin kiinnostunut 27 %, en kovin kiinnostunut 4 %, en lainkaan kiinnostunut 1 %, en osaa sanoa 1 %. 31 Kysymys Q1b_NEW: Kuinka usein yleensä seuraat uutisia? Uutisilla tarkoitamme kansallisia, kansainvälisiä ja alueellisia/paikallisia uutisia sekä muita ajankohtaisia tapahtumia, joita seurataan miltä tahansa alustalta (radio, TV, sanomalehti tai internet). e Ii o ks o Ii ei Tšekki oi osi i eisi ki Tsk sk Ti oi I s oi i oki Ti oi si oi oi Ioesi ioe o o o s e-oe Iso-ii Q1c: Kuinka kiinnostunut olet uutisista? Kuviossa esitetään niiden vastaajien osuus, jotka sanovat olevansa uutisista ”erittäin kiinnostuneita” tai ”varsin kiinnostuneita”. N=kaikki vastaajat kussakin maassa.

Kiinnostus uutisiin sekä niihin liittyvä keskustelu ja jakaminen kertovat yleisemmästäkin yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta ja osallisuudesta. Tällaista aktiivista kansalaisuutta pidetään yleisesti tavoiteltavana ja toimivan liberaalin demokratian perustana. Kuitenkin jos kiinnostus uutisiin ja niistä keskusteluun on ominaista lähinnä vain muutenkin hyväosaisille, tämä voi entisestään heikentää heikompiosaisten kykyä puolustaa etujaan ja kokea yhteiskunnallista osallisuutta.

Ikä, hyvätuloisuus ja korkea koulutustaso näyttävätkin selvästi selittävän uutisia kohtaan tunnettua kiinnostusta (taulukko 10). Sen sijaan uutisointiin osallistumisessa yhteys ei ole yhtä selvä. Korkeasti koulutetut osallistuvat kyllä selvästi matalasti koulutettuja aktiivisemmin, mutta eri tulotasoilla erot osallistumisessa ovat pieniä. Vaikka nuorten aikuisten kiinnostus uutisiin on vähäisempää kuin iäkkäämmillä, he kuitenkin keskustelevat uutisista ja jakavat niitä vähintään siinä missä iäkkäämmätkin. 35 vuotta täyttäneet kuitenkin kommentoivat uutisia sosiaalisessa mediassa Reuters-instituutti – Digital News Report – Suomi Uutiset(12 % kiinnostavatvs. 7 %) ja suomalaisia, uutismedian mutta sivuilla niistä keskustelu(8 % vs. hiipuu3 %) tyypillisemmin kuin 18–34-vuotiaat. Miehiä uutiset näyttävät kiinnostavan hieman naisia yleisemmin, kun naisten keskuudessa taas osallistuminen uutisointiin on yleisempää. KUVIO 20. UUTISTEN JAKAMINEN, NIISTÄ KESKUSTELU JA MUU OSALLISTUMINEN TAULUKKO 10. UUTISTEN JAKAMINEN, NIISTÄ KESKUSTELU JA MUU OSALLISTUMINEN Kuvio 20. Uutisten UUTISOINTIIN jakaminen, SUOMESSA niistä keskustelu ja muu osallistuminen uutisointiin Suomessa. Taulukko 10 . UutistenUUTISOINTIIN jakaminen, SUOMESSA niistä keskustelu ja muu osallistuminen uutisointiin Suomessa.

Erittäin tai varsin eke ie i eeie k ie Osallistuu uutisointiin kiinnostunut uutisista ke Kaikki 67 % 62 % Mies 70 % 58 % eke ie ie i eeie k ei kie iie ei Nainen 65 % 65 % i ikieie 18–34 52 % 65 % 35+ 72 % 60 % ie kie ikieie k ei ek eee 60 % Alle 20 000 euroa 58 % 20 000–59 999 euroa 69 % 65 % ie kie iie ei Vähintään 60 000 euroa 78 % 59 % ei ek Tie ike Matala koulutustaso 55 % 55 % Välitason koulutustaso 64 % 61 % ie ekkke Korkea koulutustaso 77 % 66 % ii i iie ei Q1c: Kuinka kiinnostunut olet uutisista? Q13: Millä seuraavista tavoista jaat uutisia tai osallistut uutisointiin tavanomaisen viikon aikana? Uutisointiin osallistuneiden määrä on saatu vähentämällä ”en mitään näistä” -vaihtoehdon valinneiden osuus sadasta. N=kaikki vastaajat: 2009, mies: Q1c: Kuinka kiinnostunut olet uutisista? Q13: Millä seuraavista tavoista jaat uutisia tai osallistut uutisointiin tavanomaisen viikon 963, nainen: 1026, 18–34: 510, 35+: 1499, alle 20 000 euroa: 473, 20 000–59 999 euroa: 883, vähintään 60 000 euroa: 366, matala koulutustaso: 386, aikana? Uutisointiin osallistuneiden määrä on saatu vähentämällä ”en mitään näistä” -vaihtoehdon valinneiden osuus sadasta. ie e kkie N=kaikkivälitason koulutustaso:vastaajat: 2009, 873, mies: korkea 963, koulutustaso: nainen: 1026, 750. 18–34: Virhemarginaalia 510, 35+: 1499, enemmän alle 20 kaikkien000 euroa: vastaajien 473, 20 osuudesta000–59 999 poikkeavat euroa: 883, luvu t on merkitty i ekieie ikiki vähintäänvärillisillä 60numeroilla. 000 euroa: 366, matala koulutustaso: 386, välitason koulutustaso: 873, korkea koulutustaso: 750. Virhemarginaalia enemmän kaikkien vastaajien osuudesta poikkeavat luvut on merkitty värillisillä numeroilla. ie keii iie ei ei ek i Tie 38 39 ie keii ii iii ii k i ie kieie i eie iie ei i ie kie kie iie iieeee ii k i iiie 30 i ie kieie ii i eie iiie i kiiie ie i iiii iei i i Q13: Millä seuraavista tavoista jaat uutisia tai osallistut uutisointiin tavanomaisen viikon aikana? Valitse kaikki sopivat vastaukset. N=kaikki vastaajat, Q13: 2021: Millä 2009, seuraavista 2020: 2050, tavoista 2019: jaat 2009, uutisia 2018: tai 2012, osallistut 2017: uutisointiin2007, 2016: 2041,tavanomaisen 2015: 1509, viikon 2014: aikana? 1520. Uutisjuttujen Valitse kaikki jakamisesta sopivat vastaukset. pikavistinpalveluissaN=kaikki vastaajat, kysyttiin 2021: v ain2009, vuosina 2020: 2017, 2050, 2018 2019:, 2019 2009, ja 2020. 2018: 2012, 2017: 2007, 2016: 2041, 2015: 1509, 2014: 1520. Uutisjuttu- jen jakamisesta pikavistinpalveluissa kysyttiin vain vuosina 2017, 2018, 2019 ja 2020. 29

Paikalliset tiedot saadaan tyypillisimmin paikallisesta lehdestä

Esimerkiksi Oulun kaupungin kevättalvella 2020 perustama Mun Oulu -julkaisu on herättänyt keskustelua kunnallisen viestinnän ja riippumattoman journalismin välisestä roolituksesta.37 Kun paikallisista asioista kertovat uutismaiseen tapaan muutkin kuin varsinainen paikallismedia, voi niin yritysten, kuntien kuin yleisöjenkin olla vaikea tunnistaa journalismin erityisyyttä, mikä voi heikentää paikallisjournalismin toimintaedellytyksiä.38 8. Vuoden 2020 Digital News Report -tutkimuksessa 56 prosenttia suomalaisvastaajista kertoi olevansa ”erittäin” tai ”varsin” kiinnostunut paikallisuutisista, ja suosituimmaksi paikallisuutisten Paikalliset tiedot lähteeksi osoittautuivat paikallislehdet tai niiden verkkosivustot.39 Tällä kertaa vastaajilta kysyttiin tarkemmin, mitä paikallisia uutisia tai tiedotusta he ovat seuranneet kuluneen viikon aikana ja mitä he pitävät parhaana tiedonlähteenä kussakin aiheessa. Paikallisiksi uutisiksi määriteltiin sen kau- saadaan tyypillisimmin pungin, kunnan tai alueen uutiset, jossa vastaaja asuu. Erikseen kysyttiin myös, kuinka kiintynyt vastaaja kokee olevansa paikalliseen yhteisöönsä, eli ihmisiin, jotka asuvat samassa kaupungin osassa, kunnassa tai kylässä. paikallisesta lehdestä Yleisimmin seuratuiksi paikallisiksi aihepiireiksi suomalaisvastaajien keskuudessa osoittautuivat säätiedot ja koronavirusta koskeva informaatio (taulukko 11). Oman alueen kauppoihin ja ravintoloihin liittyviä tietojakin oli seurannut lähes puolet vastaajista, mikä kertonee kiinnostuksesta Paikallisuus on yksi uutismedian kilpailutekijöistä. Suomessa sanomalehdet ovat perinteisesti lähikauppojen tarjouksia ja mainoksia kohtaan. Paikallisia rikosuutisia sekä paikallispolitiikan ja ankkuroituneet tiiviisti omalle maantieteelliselle alueelleen ja pyrkineet tavalla tai toisella paikallis- hallinnon asioita oli seurannut noin kolmannes vastaajista. tamaan myös valtakunnallisia uutisaiheita. Lehtien omistuksen ketjuuntuminenkaan ei välttämättä Eri paikallisaiheita koskeva kiinnostus vaihtelee selvästi vastaajan taustaryhmän mukaan. Naiset uhkaa sisältöjen paikallisuutta, jos nimenomaan paikallisuus on se lehden ominaisuus, josta lukijat seuraavat miehiä yleisemmin paikallista säätä, koronavirustiedotusta sekä paikallisia kauppoja ovat kiinnostuneita ja valmiita maksamaan. ja ravintoloita koskevia asioita, kun taas miesten keskuudessa painottuu paikallispolitiikan ja Tärkeitä paikallisuutisten lähteitä Suomessa ovat olleet paikallislehdet ja maakuntalehdet. hallinnon, talousuutisten sekä urheilun seuraaminen. 35 vuotta täyttäneet seuraavat lähes kaikkia Molempien lehtiryhmien tilaus- ja mainostuotot ovat olleet viime vuosina laskussa, ja erityisesti paikallisaiheita yleisemmin kuin heitä nuoremmat. Poikkeuksen tekevät kuitenkin paikallisia paikallislehdet ovat vähentäneet ilmestymispäiviään.32 Joitakin alueillaan tärkeitä maakuntalehtiä työpaikkoja koskevat asiat. Niitä 18–34-vuotiaat seuraavat yleisemmin. 40 on lakkautettu. Kemissä ilmestynyt maakuntalehti Pohjolan Sanomat lakkautettiin vuonna 2017, Kiinnostus paikallisuutisiin kytkeytyy selvästi myös tulotasoon ja koulutukseen: hyvätuloiset 41 ja Seinäjoella ilmestynyt Ilkka sekä Vaasassa ilmestynyt Pohjalainen alkoivat ilmestyä yhdistettynä ja korkeasti koulutetut seuraavat useimpia paikallisaiheita muita yleisemmin. Kuitenkin paikallisia Ilkka-Pohjalaisena tammikuussa 2020. Myös lehtien välistä yhteistoimintaa on tehostettu. Esi- rikosuutisia seurataan yleisemmin matalasti koulutettujen kuin muiden keskuudessa. Luonnolli- merkiksi Sanoman ostettua Alman maakunta- ja paikallislehdet alueellista uutisointia järjesteltiin sesti myös kiintymys omaan paikallisyhteisöön lisää paikallisten aiheiden seuraamista. Paikalliseen perustamalla yhteistoimitus, johon tulee edustus niin Aamulehdestä kuin useista konsernin paikal- yhteisöönsä erittäin tai jossain määriin kiintyneiden parissa kaikkien lueteltujen paikallisaiheiden lislehdistäkin. Samalla päätettiin lopettaa Helsingin Sanomien aluetoimitus Tampereella.33 seuraaminen on keskimääräistä yleisempää. Uutismedian liittoon kuuluu 135 paikallislehteä,34 ja omalla levikkialueella ne voivat olla tär- Parhaaksi tiedonlähteeksi useimmissa paikallisissa aiheissa koettiin paikallinen sanomalehti, keitä paikallisjulkisuuden organisoijia ja yhteisöllisyyden rakentajia.35 Suomessa ilmestyvät päivä- ilmaisjakelulehti tai niiden verkkosivustot (taulukko 12). Ainoastaan säätietoja, paikallisliikennettä lehdet puolestaan ovat tyypillisimmin omien maakuntiensa ykköslehtiä. Valtakunnallisia lehtiä 30 ja paikallisia työpaikkoja koskevan tiedon parhaaksi lähteeksi katsottiin yleisemmin muut internet- päivälehdestä ovat ainoastaan Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet, ja nekin raportoivat laajasti sivustot tai sovellukset. Monilla onkin älypuhelimessaan jokin sääsovellus paikallissään katsomista myös Helsingin seudun paikallisista asioista. Lisäksi Yleisradio toimii Suomessa 25 paikkakunnalla varten, ja avoimet työpaikat sekä paikallisliikenteen aikataulut taas löytyvät kattavimmin niihin ja lähettää alueellista ohjelmaa radiossa, televisiossa ja verkossa. Jotkin yksityiset radioasematkin erikoistuneista verkkopalveluista. lähettävät paikallisuutisia. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa kuuluvan Radio Rexin uutiset toimittaa Paikallisten sanomalehtien ja yllä mainittujen verkkopalvelujen jälkeen parhaimmiksi tiedon sanomalehti Karjalainen. Varsinaisen uutismedian lisäksi ihmiset kuulevat paikallisia uutisia paljon lähteiksi osoittautuivat sosiaalinen media ja hakukoneet. Useissa aihealueissa yli 10 prosenttia myös sosiaalisesta mediasta ja tuttaviltaan. vastaajista pitää niitä luetelluista tiedonlähteistä parhaina. Sen sijaan vain harvat pitävät parhaana Tärkeitä paikallistiedon jakajia ovat edelleen kunnat ja kaupungit. Kuntaliiton vuonna 2017 paikallistelevisiota, paikallisradiota tai naapuruston omaa verkkosivustoa. Vaikka pikaviestinten, tekemän kyselyn mukaan viestintäammattilaisten määrä kunnissa oli lisääntynyt selvästi vuodesta kuten WhatsAppin, käyttö kaikkiaan on kasvanut, niitä ei kuitenkaan juuri pidetä parhaimpina 2013 ja kuntien viestintäbudjetit olivat kasvaneet.36 Viestinnän ammattimaistuminen on korostanut paikallisen tiedon lähteinä. kuntienkin viestinnässä kuntalaisten näkökulmaa ja lisännyt journalismia muistuttavia juttutyyppe- Paikallisuutisten tärkeimpien lähteiden, maakuntalehtien, paikallislehtien ja ilmaisjakelulehtien jä. Kunnat julkaisevat tiedotelehtiä, joita joskus on vaikea erottaa journalistisista paikallislehdistä. tavoittavuus on kehittynyt viime vuodet melko samalla tavalla: painettujen lehtien tavoittavuus on heikentynyt selvästi ja niiden verkkoversioiden tavoittavuus on pysynyt kutakuinkin ennallaan

32 Suomen Lehdistö 4/2019. 33 Journalisti 25.3.2021: www.journalisti.fi/ajankohtaiset/sanoma-irtisanoi-pelattya-vahemman-almalta-ostamistaan-toimituksista-joka-ainoa-irtisanominen-on-tarpeeton/ 37 Yle 14.2.2020: yle.fi/uutiset/3-11210035 34 Uutismedian Liitto: www.sanomalehdet.fi/sanomalehtihaku/ 38 Grönlund, Mikko ym. (2021) Uusi kenttä, uudet pelaajat. Paikallismedian johdon näkemyksiä journalismin ja viestinnän rajankäynnistä sekä tule- 35 Ojajärvi, Sanna (2014) Suomalainen paikallislehti. Perhealbumista journalismin uudistajaksi? Helsinki: Helsingin yliopisto: vaisuudesta. Helsinki: Helsingin yliopisto. blogs.helsinki.fi/journalismin-notkuvat-rajat/files/2021/04/Uusi-kentta-uudet-pelaajat-%E2%80%93-Pai- blogs.helsinki.fi/crc-centre/julkaisut/ kallismedian-johdon-nakemyksia-jorunalismin-ja-viestinnan-rajankaynnista-seka-tulevaisuudesta.pdf 36 Kuntaliitto: www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2017/kuntien-viestinta-lisaantyy 39 Uutismedia verkossa 2020: urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1610-5 Reuters-instituutti – Digital News Report – Suomi Paikalliset tiedot saadaan tyypillisimmin paikallisesta lehdestä

(kuvio 21). Ilmaisjakelulehdillä ja maakuntalehdillä painetun lehden tavoittavuus on kuitenkin TAULUKKO 11. PAIKALLISTEN AIHEIDEN SEURAAMINEN VIIMEISEN VIIKON AIKANA heikentynyt voimakkaammin kuin paikallislehdillä.40 Taulukko 11 . Paikallisten SUOMESSA aiheiden TAUSTARYHMITTÄIN seuraaminen viimeisen viikon aikana Suomessa taustaryhmittäin. Kuten kuvio 21 osoittaa, paikallisuutisia seurataan siis edelleen hieman yleisemmin painetusta ikki ie e e e i i k kke kiii ikiei ii ikiei i

lehdestä kuin verkkolehdestä, mutta ero tasoittuu koko ajan. Vielä vuonna 2018 paikallislehtien e

digitulot olivat vain 2,5 prosenttia niiden nettomyynnistä, mutta digitilausten tuotot ovat kasvaneet –

(kuvio2010-luvulla 21). Ilmaisjak nopeastielulehdillä samalla ja kun maakuntalehdillä maksumuurit ovat painetun yleistyneet lehden myös tavoittavuus paikallislehdissä. on kuitenkin41 40 heikentynyt voimakkaammin kuin paikallislehdillä. e

Kuvio 21. Maakuntalehtien, paikallislehtien ja ilmaisjakelulehtien viikkotavoittavuus Suomessa.

KUVIO 21. MAAKUNTALEHTIEN, PAIKALLISLEHTIEN JA ILMAISJAKELULEHTIEN

VIIKKOTAVOITTAVUUS SUOMESSA.

ikeei ie % % % % % % % % % % % % % Paikallinen sää 71 67 75 57 76 69 72 74 68 70 74 76 70 Paikallinen tiedotus koronaviruksesta kei 60 52 68 48 64 59 61 60 58 58 64 71 53 (COVID-19) (tai muut terveysuutiset) ie Oman alueen kauppoihin ja 42 37 47 29 47 43 44 43 41 40 45 51 37 ravintoloihin liittyvät tiedot ikiei Paikalliset rikosuutiset 33 32 34 21 37 35 33 30 39 32 30 39 29 ie Paikallispolitiikka/paikallishallinto 32 36 28 14 38 24 35 42 24 29 40 41 26 Asumiseen ja kiinteistöihin liittyvä tieto 29 28 30 19 32 20 31 38 23 26 35 36 23 Paikalliset ilmoitukset (esim. kei 27 23 31 11 32 23 29 29 31 24 28 35 21 ek kuolinilmoitukset, syntymät, avioliitot) Ajanviete (esim. viihde, kulttuuri, 26 23 29 25 26 27 26 26 24 25 28 35 19 kävelyretket, tapahtumat) ikiei Paikalliset liikenne-, tie- ja kuljetusväli- 24 23 25 21 25 21 27 23 22 23 26 28 22 42 ek netiedot (esim. linja-autot/junat) 43 Paikalliset talousuutiset 24 28 20 10 28 17 26 31 20 20 30 30 19 Paikalliset koulut ja opiskelu, 18 14 22 17 19 13 19 24 12 17 22 23 14 ikeei lastenhoito ek Paikalliset urheilu-uutiset ja -tulokset 18 26 10 13 19 13 20 22 17 16 20 21 16 Paikalliset työpaikat 17 17 18 25 15 17 17 20 11 20 18 21 15 Q5a: Mitä seuraavista olet käyttänyt seurataksesi uutisia verkon ulkopuolella viimeisen viikon aikana (TV:n, radion painetun median ja muiden Q5a: Mitä seuraavista olet käyttänyt seurataksesi uutisia verkon ulkopuolella viimeisen viikon aikana (TV:n, radion painetun Muut paikalliset tiedot (esim. historia, perinteisten viestintävälineiden kautta)? Valitse kaikki sopivat vastaukset. Q5b: Mitä seuraavista olet käyttänyt seurataksesi uutisia verkossa 17 17 18 8 20 16 18 19 16 15 20 23 13 median ja muiden perinteisten viestintävälineiden kautta)? Valitse kaikki sopivat vastaukset. Q5b: Mitä seuraavista olet käyttänyt uskonto, ympäristö) viimeisenseurataksesi viikon aikana uutisia (verkkosivustojen verkossa viimeisen sovellusten, viikon sosiaalisen aikana (verkkosivustojen median tai muun sovellusten, internetyhteyden sosiaalisen kautta)? median Valitse tai kaikki muun sopivat internetyhteyden vastaukset. N= Paikalliset palvelut (esim. putkiasen- kaikki vastaajatkautta)? kunakinValitse kaikki vuonna sopivat, 2020: vastaukset.2009, 2020: N=2050, kaikki 2019: vastaajat 2009, 2018: kunakin 2012 vuonna,. 2020: 2009, 2020: 2050, 2019: 2009, 2018: 2012. 9 9 9 7 10 6 10 11 7 8 11 12 6 tajat, sähköasentajat, sisustajat) En mitään edellisistä 10 12 7 17 7 12 8 7 13 10 7 5 11 Kuten kuvio 21 osoittaa, paikallisuutisia seurataan siis edelleen hieman yleisemmin painetusta QL6_Topics_2021: Ajattele paikallisia uutisia ja tiedotusta. Mitä seuraavista aiheista olet seurannut viimeisen viikon aikana? Valitse kaikki sopivat vastaukset. N=kaikki vastaajat: 2009, mies: 963, nainen: 1026, 18–34: 510, 35+: 1499, alle 20 000 euroa: 473, 20 000–59 999 euroa: 883, vähintään lehdestä kuin verkkolehdestä, mutta ero tasoittuu koko ajan. Vielä vuonna 2018 paikallislehtien QL6_Topics_2021: Ajattele paikallisia uutisia ja tiedotusta. Mitä seuraavista aiheista olet seurannut viimeisen viikon aikana? Valitse 60 000 euroa: 366, matala koulutustaso: 386, välitason koulutustaso: 873, korkea koulutustaso: 750, kiintynyt paikallisyhteisöön (erittäin, jossain digitulot olivat vain 2,5 prosenttia niiden nettomyynnistä, mutta digitilausten tuotot ovat kasvaneet kaikkimäärin): sopivat 870, ei vastaukset.kiintynyt paikallisyhteisöön N=kaikki vastaajat: (en kovin, 2009, en mies:lainkaan): 963, 1048. nainen: Virhemarginaalia 1026, 18–34: (luottamustaso510, 35+: 1499, 95 alle%) enemmän 20 000 euroa: kaikkien 473, vastaajien 20 2010-luvulla nopeasti samalla kun maksumuurit ovat yleistyneet myös paikallislehdissä.41 000–59osuudesta 999 poikkeavat euroa: 883, luvut vähintään on merkitty 60 värillisillä 000 euroa: numeroilla. 366, matala koulutustaso: 386, välitason koulutustaso: 873, korkea koulutustaso: 750, kiintynyt paikallisyhteisöön (erittäin, jossain määrin): 870, ei kiintynyt paikallisyhteisöön (en kovin, en lainkaan): 1048. VirhemarginaaliaEri paikallisaiheita (luottamustaso koskeva 95 %) kiinnostus enemmän kaikkien vaihtelee vastaajien selvästi osuudesta vastaajan poikkeavat taustaryhmän luvut on merkitty mukaan. värillisillä numeroilla.Naiset seuraavat miehiä yleisemmin paikallista säätä, koronavirustiedotusta sekä paikallisia kauppoja ja ravintoloita koskevia asioita, kun taas miesten keskuudessa painottuu paikallispolitiikan ja -hallinnon, talousuutisten sekä urheilun seuraaminen. 35 vuotta täyttäneet seuraavat lähes kaikkia paikallisaiheita yleisemmin kuin heitä nuoremmat. Poikkeuksen tekevät kuitenkin paikallisia työpaikkoja koskevat asiat. Niitä 18–34 -vuotiaat seuraavat yleisemmin.

Kiinnostus paikallisuutisiin kytkeytyy selvästi myös tulotasoon ja koulutukseen: hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut seuraavat useimpia paikallisaiheita muita yleisemmin. Kuitenkin paikallisia rikosuutisia seurataan yleisemmin matalasti koulutettujen kuin muiden keskuudessa. Luonnollisesti myös kiintymys omaan paikallisyhteisöön lisää paikallisten aiheiden seuraamista. Paikalliseen yhteisöönsä erittäin tai jossain määriin kiintyneiden parissa kaikkien luoteltujen paikallisaiheiden seuraaminen on keskimääräistä yleisempää. 40 Paikallislehdiksi on tässä määritelty 1–4 kertaa viikossa ilmestyvät lehdet, kuten Raahen Seutu tai Suur-Keuruu ja maakuntalehdiksi 5–7 kertaa 33 viikossa ilmestyvät lehdet, kuten Turun Sanomat tai Karjalainen. 41 Suomen Lehdistö 4/2019, Suomen Lehdistö 25.9.2019.

40 Paikallislehdiksi on tässä määritelty 1–4 kertaa viikossa ilmestyvät lehdet, kuten Raahen Seutu tai Suur-Keuruu ja maakuntalehdiksi 5–7 kertaa viikossa ilmestyvät lehdet, kuten Turun Sanomat tai Karjalainen. 41 Suomen Lehdistö 4/2019, Suomen Lehdistö 25.9.2019. 36

Reuters-instituutti – Digital News Report – Suomi

TAULUKKOTaulukko 12 12.. Paikallisten PAIKALLISTEN aiheiden AIHEIDEN parhaiksi PARHAIKSI koetut KOETUT tietolähteet TIETOLÄHTEET Suomessa. SUOMESSA

N verkkosivustot sen tai Paikallinen sanomalehti/ilmaisjakelu Paikallistelevisio tai sen verkkosivustot Paikallisradio tai sen verkkosivustot riippumattomat verkkosivustot palvelevat Pientä naapurustoa paikalliset Facebook Sosiaalinen media (esim. Viestisovellukset (esim. Hakukoneet (esim. Google) puolueet / poliittiset Paikalliset poliitikot Muut internetsivustot tai sovellukset E i mi k ään näistä ään Pandemiaviestintä

- ryhmät, Next Door)

WhatsApp) on unohtanut kaikista Facebook /

pelokkaimmat

Vuodet 2020 ja 2021 ovat testanneet koko maailman medialukutaitoa ja kykyä tunnistaa tutkittu ja N % % % % % % % % % % vertaisarvioitu tieto valheista ja mielipiteistä. Tätä kirjoitettaessa Suomi näyttää pärjänneen korona Paikallinen sää 1440 20 7 5 1 5 2 18 1 37 4 virukselle kohtuullisesti ja kesän korvalla yhteiskuntamme voidaan taas avata. Suomalaiset ovat Paikallinen tiedotus koronaviruksesta 1215 44 9 7 1 10 1 7 1 18 4 auktoriteettiuskovaista kansaa, mutta aivan helpolla tämä voitto ei ole tullut. (COVID-19) (tai muut terveysuutiset) Koronavirus on tuonut mukanaan huolen epävarmuudesta ja tulevaisuudesta. Huoli on mitä Oman alueen kauppoihin ja 854 51 4 3 2 16 1 12 1 8 2 ravintoloihin liittyvät tiedot parhainta kasvualustaa harhaanjohtavan tiedon levittämiselle ja ihmisten pelon hyväksikäytölle. Esimerkiksi toimeentulon menettäminen, sosiaalinen eristäytyminen tai yhteiskunnan ulkokehälle Paikalliset rikosuutiset 657 63 6 4 2 10 1 6 1 7 2 ajautuminen ovat valtavia sokkeja, joiden aikana on inhimillistä tarttua mihin tahansa oljenkorteen. Paikallispolitiikka/paikallishallinto 656 64 5 6 1 6 2 3 7 5 2 Suomen virallinen viestintä on ollut asiantuntevaa ja totuudellista, jämäkkääkin. Jämäkkyyden Asumiseen ja kiinteistöihin liittyvä tieto 585 45 3 5 3 7 1 12 2 19 4 rinnalle moni olisi kuitenkin kaivannut myös empatiaa, lämpöä ja lempeyttä. Näiden uupuminen 44 viranomaisviestinnästä ja uutismediasta on ajanut ihmiset entistä hanakammin sosiaalisen median 45 Paikalliset ilmoitukset (esim. 541 86 2 2 1 3 1 2 1 1 1 kuolinilmoitukset, syntymät, avioliitot) kanavien äärelle. Somessa olemme kokeneet yhteisöllisyyttä ja saaneet tukea, joka fyysisten kohtaa

Ajanviete (esim. viihde, kulttuuri, misten puuttuessa on lähes täysin kadonnut. Näissä kohtaamisissa ovat itäneet myös rokote- ja maski 524 46 5 5 3 19 2 10 0 9 2 kävelyretket, tapahtumat) denialismin siemenet. Paikalliset liikenne-, tie- ja kuljetus- Keväällä 2021 vaikuttajamarkkinoinnin asiantuntijayritys PING Helsinki teetti verkostonsa vaikut- 488 29 6 3 1 6 2 18 1 31 3 välinetiedot (esim. linja-autot/junat) tajille kyselyn koronaan liittyvästä tiedosta. Lähes jokainen vastaajista kertoi törmänneensä virheel- Paikalliset talousuutiset 487 67 6 6 - 4 1 3 2 8 3 liseen tai harhaanjohtavaan tietoon nimenomaan somessa. Vaikuttajat nimesivät kokonaisia teemoja, Paikalliset koulut ja opiskelu, joihin virheellinen tieto liitettiin. Useimmin mainittiin hyvinvointivaikuttajat, joiden viestin keskiössä 370 48 2 3 2 12 4 9 3 13 3 lastenhoito ovat luonto, rakkaus, ilo ja valo. Tämä ei ole vain suomalainen erikoisuus, vaan globaali ilmiö. Paikalliset urheilu-uutiset ja -tulokset 355 51 7 8 1 7 2 7 3 12 2 Koronavirukseen liittyvä viestintä, journalismi ja tiedottaminen epäonnistuvat, jos ne eivät pysty Paikalliset työpaikat 347 22 3 3 3 10 2 19 3 34 2 palvelemaan koko väestöä. Kansallisen kriisin aikana meillä ei ole varaa menettää pelokkaita, huo- Muut paikalliset tiedot (esim. historia, lestuneita tai aitoja kohtaamisia kaipaavia ihmisiä virheelliselle tiedolle ja terveydelle vaarallisille 350 57 3 3 2 11 1 11 0 8 4 uskonto, ympäristö) väittämille. Paikalliset palvelut (esim. putki- 183 46 2 6 4 16 1 20 1 2 2 Ilmastokriisi on tuonut mukanaan monenlaisia uhkia. Koronavirus ei ole viimeinen pandemia, asentajat, sähköasentajat, sisustajat) josta joudumme tulevaisuudessa selviytymään. Seuraavan pandemian QL7_sources_2021: Kerroit seuranneesi viimeisen viikon aikana seuraavaan aiheeseen liittyviä paikallisia uutisia ja tiedotusta. Mitkä lähteet tarjoavat QL7_sources_2021:sinulle parasta tietoa tästä Kerroit aiheesta? seuranneesi Valitse vain viimeisen yksi vaihtoehto. viikon aikana N=kutakin seuraavaan aihetta viimeisen aiheeseen viikon liittyviä aikana paikallisia seuranneet uutisia. Kussakin ja tiedotusta. aiheessa sattuessa meidän täytyy pitää huolta myös niistä, jotka kaikista Mitkäyleisimmin lähteet parhaana tarjoavat pidetyn sinulle tietolähteen parasta osuustietoa on tästä merkitty aiheesta? vihreällä. Valitse vain yksi vaihtoehto. N=kutakin aihetta viimeisen viikon aikana helpoimmin tipahtavat luotettavan tiedon turvaverkon läpi. seuranneet. Kussakin aiheessa yleisimmin parhaana pidetyn tietolähteen osuus on merkitty vihreällä. Paikallisuutisten tärkeimpien lähteiden, maakuntalehtien, paikallislehtien ja ilmaisjakelulehtien tavoittavuus on kehittynyt viime vuodet melko samalla tavalla: painettujen lehtien tavoittavuus on heikentynyt selvästi ja niiden verkkoversioiden tavoittavuus on pysynyt kutakuinkin ennallaan Emmi Nuorgam Impact Producer

Luottamus uutisiin vahvistui koronapandemian aikana

KuvioKUVIO 23. Suomalaisten 23. SUOMALAISTEN luottamus LUOTTAMUS itse seuraamiinsa ITSE SEURAAMIINSA uutisiin UUTISIIN ja uutisiin JA UUTISIINyleensä. YLEENSÄ

73% 72% 73% 70% 68% 69% 69%

65% 65% 9. 62% 62% Luottamus 59% 56% Uskon että voin luottaa useimpiin seuraamiini uutisiin uutisiin vahvistui Uskon että useimpiin uutisiin voi luottaa

2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 koronapandemian aikana Q6_2016: Esitämme sinulle nyt uutisen luotettavuuteen liittyviä kysymyksiä. Ensin kysymme, missä määrin luotat maasi uutisiin yleensä. Sitten kysymme,Q6_2016: missäEsitämme määrin sinulle luotat nyt uutisiin, uutisen joita luotettavuuteen seuraat. Kerro, liittyviä missä määrin kysymyksiä. olet samaa Ensin mieltä kysymme, seuraavien missä väittämien määrin luotat kohdalla. maasi N=kaikki uutisiin vastaajat,yleensä. 2021: Sitten2009, kysymme,2020: 2050, missä 2019: määrin 2009, 2018:luotat 2012, uutisiin, 2017: joita 2007, seuraat. 2016: Kerro, 2041, missä2015: määrin1509. Vuonna olet samaa 2016 mieltä ei kysytty seuraavien luottam väittämienusta itse seurattuihkohdalla.in uutisiin. N=kaikki Vuonna vastaajat, 2015 tämän 2021: väittämän 2009, 2020: sanamuoto 2050, 2019:oli hieman 2009, erilainen: 2018: 2012, ”Uskon 2017: voivani 2007, luottaa 2016: useimpiin2041, 2015: käyttämiini 1509. Vuonna 2016 uutislähteisiin”.ei kysytty luottamusta itse seurattuihin uutisiin. Vuonna 2015 tämän väittämän sanamuoto oli hieman erilainen: ”Uskon voivani Kaikissa Digital News Report -tutkimuksissa vuodesta 2015 alkaen tulokset ovat kertoneet suoma- luottaa useimpiin käyttämiini uutislähteisiin”. laisten luottavan uutisiin yleisemmin kuin minkään muun tutkimukseen osallistuneen maan kan- 9. Luottamus uutisiin vahvistui koronapandemian aikana salaiset. Tällä kertaa ero useimpiin muihin maihin kasvoi entisestään, kun suomalaisten luottamus Todennäköinen syy näin selvään luottamuksen kasvuun on koronapandemia. Esimerkiksi Kaikissa”useimpiin Digital uutisiin” News kasvoi Report peräti -tutkimuksissa 9 prosenttiyksiköllä vuodesta 652015 prosenttiin alkaen tulokset ja luottamus ovat kertoneetuutisiin, joita itse Suomessa kyselyissä mitattu luottamus kasvoi paitsi uutismediaan myös muihin demokraattisiin suomalaistenseuraa, 4 prosenttiyksiköllä luottavan uutisiin 73 yleisemmin prosenttiin (kuinkuvio minkään 22).42 Aiempina muun tutkimukseen vuosina luottamus osallistuneen uutisiin maan on Kuvioinstituutioihin. 31. Eniten huolta Elinkeinoelämän aiheuttavat valtuuskunnanväärän tai harhaanjohtavan maalis–huhtikuussa koronatiedon 2020 tekemän kanavat kyselyn eri maissa. kansalaiset.Suomessakin Tällä hitaasti kertaa heikentynyt ero useimpiin (kuvio muihin 23). maihin kasvoi entisestään, kun suomalaisten mukaan suomalaisten kriittisyys puolueita, poliittista eliittiä, virkamiehiä ja asiantuntijoita kohtaan

luottamusLuottamus ”useimpiin uutisiin uutisiin” kasvoi myöskasvoi useimmissa peräti 9 prosenttiyksiköllä muissa vertailun maissa65 prosenttiin (taulukko ja luottamus13). Keski - oli paljon tavanomaista vähäisempää samalla, kun luottamus politiikkaan ja demokratian toimi- 42 En osaa sanoa uutisiin, joita itse seuraa, 4 prosenttiyksiköllä 73 prosenttiin (kuvio 22). Aiempina vuosina 6 6 6 6 määrin luottamus itse seurattuihin uutisiin kasvoi noin 5 ja luottamus useimpiin uutisiin noin 6 vuuteen8 kohentui. Tämä vastaa8 8 hyvin7 aiemminkin10 havaittua7 ilmiötä,8 että kriisioloissa11 7 kansalaisten 12 13 13 14 12 15 15 15 13 12 46 luottamus uutisiin on Suomessakin hitaasti heikentynyt (kuvio 23). 16 16 17 19 17 16 7 5 17 43 18 16 47 prosenttiyksiköllä. Muissa Pohjoismaissa luottamuksen kasvu oli vielä Suomeakin vahvempaa. yksituumaisuus24 lisääntyy ja poliittisten9 10 7 8 johtajien suosio kasvaa. 25 9 10 14 14 15 13 11 9 Suomalaisten12 melko11 suureen luottamukseen11 uutisia12 kohtaan on12 useita eri selityksiä. Koska 12 15 7 11 11 15 11 En ole huolissani Kuvio 22. Luottamus itse seurattuihin uutisiin ja uutisiin yleensä. 13 15 15 KUVIO 22. LUOTTAMUS ITSE SEURATTUIHIN UUTISIIN JA UUTISIIN YLEENSÄ uutisten lisäksi Suomessa16 luotetaan myös muihin instituutioihin,19 voi 16ajatella, että yleinenmistään luotta näistä- 10 31 13 muksen kulttuuri on täällä keskimääräistä32 vahvempi. Kesällä 2020 tehdyn eurobarometrikyselyn 39 30 k e i eiii eiii iii k e eiii iii i 28 49 51 34 mukaan Suomessa luotetaan42 mediaan49 yleisemmin (71 %) kuin missään28 muussa35 Euroopan Unionin 42 Sosiaalisen median 54 39 27 35 43 jäsenmaassa,47 44 ja myös luottamus46 muihin instituutioihin,47 42 kuten37 hallitukseen (63 %), parlamenttiin 43 43 kautta (Facebook, % 45 41 33 49 40 40 33 YouTube,44 Twitter) (63 %), julkishallintoon (72 %) ja oikeuslaitokseen (81 %), on keskimääräistä9 yleisempää. 7 33 9 47 Suomalaisten luottamusta uutisiin voi selittää myös toimittajakunnan21 suhteellisen vahva ammatil- 32 24 14 8 4 Viestisovellusten 25 9 16 14 10 8 15 6 linen kulttuuri, jota tukee Julkisen sanan neuvoston11 vakiintunut8 asema.8 Valtavirran viestimetkautta (esim. eivät 6 15 9 7 7 11 13 7 8 8 8 4 WhatsApp, Facebook 14Suomessa11 ole7 poliittisesti7 7 sitoutuneita, vaan ne jakavat11 suhteellisen8 6 8 7samanlaisen4 maailmankuvan. 7 9 9 6 8 8 8 4 5 7 7 4 4 5 33 Messenger) Ne eivät6 6 siten7 6 aktiivisesti7 6 horjuta luottamusta toisiinsa, mikä esimerkiksi Yhdysvaltain28 Hakukoneidenpolarisoitu- kautta 5 4 4 23 23 24 3 17 17 18 18 18 18 19 19 20 20 (esim. Google, Bing) neemmassa12 mediakentässä12 13 13 14 14 14 on14 15tavallisempaa.16 16 16 16 16 8 10 11 12 12 Yhteiskunnan ja mediakentän poliittinen jakautuneisuus näkyy tyypillisesti siinä, että itse Tanska Saksa Iso-Britannia Irlanti Itävalta Australia Hollanti Japani Ruotsi Norja Kanada Italia Kolumbia Yhdysvallat Thaimaa Indonesia Peru Singapore Sveitsi Portugali Slovakia Etelä-Korea Belgia Ranska Puola Romania Hong Kong Espanja Tšekki Suomi Unkari Taiwan Kroatia Bulgaria seurattuihin uutisiin luotetaan huomattavasti enemmän kuin uutisiin yleensä. UnkarissaUutissivustojen ja Yhdys tai - valloissa tämä ero on erityisen suuri (kuvio 22), ja Suomessakin se oli edellisvuosina kasvanut,sovellusten kautta mikä voi olla merkki muutoksesta kohti poliittisesti sitoutuneempaa ja arvoperustoiltaan eriyty- i i Tk i ei i k eii Ti i ie i i i i i i e ei ii Tšekki i ee Ti ki k ki neempää yhteiskuntaa ja mediakenttää. Vuodesta 2020 vuoteen 2021 ero kuitenkin hieman pieneni Q_FAKE_NEWS_2021c: Ajattele nimenomaan koronavirusta (COVID-19) ja sen vaikutuksia. Mikä seuraavista lähteistä huolestuttaa sinua verkossa(kuvio eniten? 23Valitse), mikä yksi. Väärä puolestaan tai harhaanjohtava voi liittyä tieto... jo N=kaikki edellä vastaajatmainittuun kussakin koronakriisin maassa. mahdollisesti aiheuttamaan kansan yksituumaisuuden kasvuun.

Q6_2016: Esitämme sinulle nyt uutisen luotettavuuteen liittyviä kysymyksiä. Ensin kysymme, missä määrin luotat maasi uutisiin yleensä. Sitten Uutismedian luotettavuutta koskeviin arvioihin on voinut vaikuttaa myös viime vuosien keskus- kysymme,Q6_2016: missä Esitämme määrin luotat sinulle uutisiin, nyt uutisen joita seuraat. luotettavuuteen Kerro, missä liittyviä määrin oletkysymyksiä. samaa mieltä Ensin seuraavien kysymme, väittämien missä määrin kohdalla. luotat N=kaikki maasi vastaajat uutisiin kussakinyleensä. maassa. Sitten Kuvion kysymme, prosenttiluvut missä määrin kuvaavat luotat niiden uutisiin, vastaajien joita osuutta, seuraat. jotka Kerro, kertoivat missä olevansa määrin esitetyistäolet samaa väitteistä mieltä seuraavientäysin tai jokseenkin väittämien samaa telu valeuutisista sekä se, että ihmiset ovat kohdanneet verkossa ilmiselvästi epäluotettavia julkai- mieltä.kohdalla. Luku 2016 N=kaikki kuuluu vastaajat kysymyksen kussakin tunnukseen. maassa. Se Kuvion ei tarkoita, prosenttiluvut että tulokset kuvaavatolisivat vuodelta niiden 2016. vastaajien osuutta, jotka kertoivat olevansa suja ja uutisia. Näihin verrattuna uutismedia on voinut alkaa vaikuttaa esimerkiksi sosiaaliseen esitetyistä väitteistä täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Luku 2016 kuuluu kysymyksen tunnukseen. Se ei tarkoita, että tulokset olisivat vuodelta 2016. mediaan tai hakukoneisiin verrattuna luotettavammalta vaihtoehdolta. Tämän vuoden kyselyssä Kuvio 23. Suomalaisten luottamus itse seuraamiinsa uutisiin ja uutisiin yleensä.

43 Haavisto, Ilkka (2020). Politiikan poikkeustila. Koronakriisi yhdisti suomalaiset. EVA-analyysi 81. Helsinki: EVA. www.eva.fi/blog/2020/04/30/koronakriisi-palautti-luottamuksen-politiikkaan-2/ 42 Samalla niiden suomalaisvastaajien osuus, jotka kielsivät voivansa luottaa useimpiin seuraamiinsa uutisiin, väheni 20 prosentista 15 prosenttiin ja niiden, jotka kielsivät voivansa luottaa itse seuraamiinsa uutisiin, väheni 13 prosentista 11 prosenttiin. 44 Public opinion in the European Union. Standard Eurobarometer 93. Summer 2020. ec.europa.eu/commfrontoffice/publicopinion/index.cfm/

k e i eiii eiii iii k e eiii iii i

Q6_2016: Esitämme sinulle nyt uutisen luotettavuuteen liittyviä kysymyksiä. Ensin kysymme, missä määrin luotat maasi uutisiin yleensä. Sitten kysymme, missä määrin luotat uutisiin, joita seuraat. Kerro, missä määrin olet samaa mieltä seuraavien väittämien kohdalla. N=kaikki vastaajat, 2021: 2009, 2020: 2050, 2019: 2009, 2018: 2012, 2017: 2007, 2016: 2041, 2015: 1509. Vuonna 2016 ei kysytty luottamusta itse seurattuihin uutisiin. Vuonna 2015 tämän väittämän sanamuoto oli hieman erilainen: ”Uskon voivani luottaa useimpiin käyttämiini uutislähteisiin”.

42 Samalla niiden suomalaisvastaajien osuus, jotka kielsivät voivansa luottaa useimpiin seuraamiinsa uutisiin, väheni 20 prosentista 15 prosenttiin ja niiden, jotka kielsivät voivansa luottaa itse seuraamiinsa uutisiin, väheni 13 prosentista 11 prosenttiin. 37

Reuters-instituutti – Digital News Report – Suomi Luottamus uutisiin vahvistui koronapandemian aikana

”sosiaalisen median uutisiin” sanoi luottavansa 18 prosenttia ja ”hakukoneiden uutisiin” 30 pro- Koronapandemian vaikutusten voi olettaa olevan pääosin väliaikaisia, kun taas mediamaisema senttia suomalaisvastaajista. Vuonna 2020 vastaavat osuudet olivat 16 prosenttia ja 26 prosenttia, on muuttunut pysyvämmin. Uutismedia ei enää kontrolloi julkisen huomion kohdistamista enti- eliLuottamus luottamus uutisiin näihinkin kasvoi kasvoi myös nyt useimmissa hieman.45 Eromuissa luottamuksessa vertailun maissa uutisiin (taulukko yleensä 13). ja sosiaalisen Keskimäär in seen tapaan, koska verkon erilaiset julkaisukanavat ovat myös yhteiskunnan muiden tahojen käy- medianluottamus uutisiin itse seurattuihin on kuitenkin uutisiin Suomessa kasvoi suurempi noin viidellä (65 % ja vs. luottamus 18 %) kuin useimpiin missään uutisiin muussa noin vertailun tettävissä. Lisäksi uudessa mediaympäristössä uutismedia joutuu itsekin entistä intensiivisemmän kuudella prosenttiyksiköllä. Muissa Pohjoismaissa luottamuksen kasvu oli vielä Suomeakin maassa. huomion ja arvioinnin kohteeksi. Kysymykset maahanmuutosta ruokavalioon ja ilmastopolitiikasta vahvempaa. koronarajoituksiin ovat herättäneet kiihkeääkin keskustelua ja syytöksiä valtamedian puolueellisuu- TAULUKKOTaulukko 13 13.. Muutos MUUTOS luottamuksessa LUOTTAMUKSESSA uutisiin UUTISIIN vuodesta VUODESTA 2020 vuoteen 2020 VUOTEEN 2021. 2021 desta. Luottamuksessa ei aina välttämättä edes ole ensisijaisesti kyse siitä, luotetaanko jonkin tahon puhuvan totta tai pitävän lupauksensa. Joskus olennaisempaa on se, että puheet ja lupaukset ovat 46 sellaisia, joihin halutaan uskoa. Toisaalta kritiikissä ja epäluottamuksessa voi olla kyse myös kansalaisten vahvistuneesta näke- eikikk eikikk myksestä, että kaikkeen tietoon pitää suhtautua kriittisesti eikä myöskään kaikkea valtamedian ja asiantuntijoiden esittämää tule uskoa sellaisenaan. Uusi mediaympäristö ja koulujen mediakasvatus ovat hyvinkin voineet lisätä ihmisten kriittistä medialukutaitoa ja ymmärrystä siitä, että uutisointi on aina tulosta erilaisista valinnoista ja että luotettavinkin tieto on usein monella tavoin epävar- maa. Luottamukseen voivat vaikuttaa myös arvoihin liittyvät erilaiset näkemykset. Uutismedian vakuuttelut totuudellisuudestaan ja vastuullisuudestaan eivät auta, jos sen koetaan edustavan itselle vieraita arvoja ja tavoitteita. Suomessa erityisesti perussuomalaisten kannattajat näyttävät luottavan uutismediaan muita vähemmän. Ajatuspaja e2:n vuonna 2016 tekemässä kyselyssä 71 prosenttia perussuomalaisten kannattajista ilmoitti menettäneensä luottamuksen perinteiseen mediaan, kun kaikista suomalaisista tätä mieltä oli 38 prosenttia.47 Myös Elinkeinoelämän valtuuskunnan syksyn 2018 arvoja asenne tutkimuksessa nimenomaan perussuomalaisten kannattajien luottamus Helsingin Sanomiin ja 48 Yleisradioon oli keskimääräistä vähäisempää. Helsingin yliopiston toukokuussa 2019 tekemässä kyselyssä perinteistä uutismediaa piti luotettavana 40 prosenttia perussuomalaisten kannattajista, kun 48 49 49 muiden puolueiden kannattajien keskuudessa osuudet vaihtelivat 77 prosentista 91 prosenttiin. Suomalaisten keskuudessa luottamus uutisiin vaihtelee selvästi sukupuolen, iän, koulutuksen, tulotason ja poliittisen asennoitumisen suhteen (taulukko 14). Naiset luottavat uutisiin hieman miehiä yleisemmin, kun nuorten keskuudessa uutisiin luottavia taas on keskimääräistä vähemmän. Hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut luottavat uutisiin pienituloisia ja heikosti koulutettuja yleisemmin. Sukupuoli ja koulutustaso kytkeytyvät myös sosiaalisen median uutisia kohtaan tunnettuun luottamukseen. Naiset ja matalasti koulutetut luottavat niihin keskimääräistä yleisemmin. Haku koneiden uutisiin luottavien osuudet vaihtelevat taustaryhmittäin vähemmän. Poliittisesti hyvin oikeistolaisesti asennoituvilla luottamus uutisiin on vähäisempää kuin niillä, jotka asemoivat itsensä lähemmäksi poliittista keskustaa tai vasemmistoa. Hyvin vasemmistolaisesti Tšekki asennoituvilla puolestaan luottamus sosiaalisen median ja hakukoneiden uutisiin on selvästi keski määräistä vähäisempää. Myös niiden keskuudessa, jotka eivät sijoita itseään oikeisto–vasemmisto- akselille lainkaan, uutisiin luottavia on keskimääräistä vähemmän. Tämä voi johtua yleisestä poliittista järjestelmää kohtaan tunnetusta epäluottamuksesta, joka heijastuu epäluottamuksena ”virallisia totuuksia” tarjoilevia tiedotusvälineitäkin kohtaan. Valtamedialle konservatiiviseksi ja kansallismieliseksi vaihtoehdoksi tarjoutunutta vastamediaa seuranneiden keskuudessa uutismediaan luottavien osuus on pieni.50 Sen sijaan luottamuksessa Q6_2016: Esitämme sinulle nyt uutisen luotettavuuteen liittyviä kysymyksiä. Ensin kysymme, missä määrin luotat maasi uutisiin yleensä. Sitten Q6_2016:kysymme, missä Esitämme määrin sinulle luotat uutisiin,nyt uutisen joita seuraat.luotettavuuteen Kerro, missä liittyviä määrin kysymyksiä. olet samaa mieltä Ensin seuraavien kysymme, väittämien missä määrin kohdalla. luotat N=kaikki maasi vastaajat uutisiin sosiaalisen median tai hakukoneiden uutisiin he eivät juuri poikkea muusta väestöstä. Kiintymys yleensä.kussakin maassa.Sitten kysymme, Taulukon luvut missä kuvaavat määrin prosenttiyksikköinä luotat uutisiin, joita muutosta seuraat. vuodesta Kerro, 2020 missä vuoteen määrin 2021 olet niiden samaa vastaajien mieltä seuraavienosuudessa, jotkaväittämien kertoivat kohdalla.olevansa esitetyistä N=kaikki väitteistä vastaajat täysin kussakin tai jokseenkin maassa. samaa Taulukon mieltä. luvut Taulukossa kuvaavat ovat prosenttiyksikköinä vertailun maat, joissa muutostakysymykset vuodesta kysyttiin 2020molempina vuoteen vuosina. paikallisyhteisöön näyttää puolestaan selvästi lisäävän myös luottamusta uutismediaan. Kiintymys 2021 niiden vastaajien osuudessa, jotka kertoivat olevansa esitetyistä väitteistä täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Taulukossa ovat kertoo osallisuuden kokemuksesta, mikä lisää kiinnostusta ja luottamusta myös uutismediaan.51 vertailun maat, joissa kysymykset kysyttiin molempina vuosina. Todennäköinen syy näin selvään luottamuksen kasvuun on koronapandemia. Esimerkiksi Suomessa 46 Korvela, Paul-Erik & Vuorelma, Johanna (2017) Teoista sanoihin – mitkä faktat, mikä totuus? Teoksessa Korvela, Paul-Eril & Vuorelma, Johanna kyselyissä mitattu luottamus kasvoi paitsi uutismediaan myös muihin demokraattisiin (toim.) Puhun niin totta kuin osaan. Politiikka faktojen jälkeen. Jyväskylä: Docendo. instituutioihin. Elinkeinoelämän valtuuskunnan maalis-huhtikuussa 2020 tekemän kyselyn mukaan 47 vipepister.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218550-vihreat-tyytyvaisia-mediaan-perussuomalaiset-pettyneita 48 Haavisto Ilkka (2019) Politiikan pudotus. Valtioon luotetaan mutta poliittisia toimijoita epäillään. EVA Arvio 15. Helsinki: EVA. suomalaisten kriittisyys puolueita, poliittista eliittiä, virkamiehiä ja asiantuntijoita kohtaan oli 49 ”Perinteistä mediaa” koskevat tulokset oli saatu yhdistämällä Yleisradion uutisia, Helsingin Sanomia ja MTV:n uutisia koskevat arviot. Matikainen, Janne ym. (2020) Media ja yleisön luottamuksen ulottuvuudet: instituutiot, journalismi ja mediasuhde. Helsinki. Helsingin yliopisto. 38 hdl.handle.net/10138/319153 45 Täysin tai jokseenkin samaa mieltä olevien osuudet väitteistä ”mielestäni sosiaalisen median uutisiin voi useimmiten luottaa” ja ”mielestäni 50 Vastamediaksi katsottiin tässä Uusi MV-lehti, Kansalainen, Oikea Media ja Nykysuomi-julkaisut (ks. taulukko 19 ja kuvio 28). hakukoneiden uutisiin voi useimmiten luottaa.” 51 Ks. myös edellä taulukko 11. Reuters-instituutti – Digital News Report – Suomi Luottamus uutisiin vahvistui koronapandemian aikana

TaulukkoTAULUKKO 14 14.. Suomalaisten SUOMALAISTEN luottamus LUOTTAMUS uutisia UUTISIA kohtaan KOHTAAN taustaryhmittäin. TAUSTARYHMITTÄIN arvoista. Toimittajat ainakin periaatteessa yrittävät välttää jutuissaan virheitä ja epätotuuksia, eikä tässä eetoksessa ole eri viestinten kesken suuria eroja. Toiseksi suomalainen journalismi on melko Uskon, että Mielestäni Mielestäni yhtenäistä myös siinä, miten se arvottaa ja kehystää erilaisia uutistapahtumia. Jos esimerkiksi Yleis- Uskon, että voin luottaa sosiaalisen hakukoneiden useimpiin radion uutisarvostukset ja tapa kehystää uutisia ei miellytä, kovin erilaista vaihtoehtoa ei helposti useimpiin median uutisiin uutisiin voi N uutisiin voi seuraamiini voi useimmiten useimmiten löydä muistakaan suurista viestimistä. luottaa uutisiin luottaa luottaa Kuvio 24. Suomalaisten luottamus lueteltujen medioiden uutisiin. Kaikki 65 % 73 % 18 % 30 % 2009 KUVIO 24. SUOMALAISTEN LUOTTAMUS LUETELTUJEN MEDIOIDEN UUTISIIN Mies 62 % 71 % 15 % 28 % 963 Kuvio 24. Suomalaisten luottamus lueteltujen medioiden uutisiin. e Nainen 68 % 76 % 21 % 32 % 1046 eii e 18-34 59 % 70 % 19 % 29 % 484 ei eii Te 35+ 67 % 74 % 18 % 30 % 1525 ei ikiee Alle 20 000 euroa 58 % 69 % 18 % 29 % 464 Te e ei ikiee 20 000 - 59 999 euroa 68 % 74 % 20 % 33 % 876 kee e ei 16 % 29 % 379 T Vähintään 60 000 euroa 72 % 81 % kee e Matala koulutustaso 64 % 67 % 24 % 33 % 391 T e Tei 63 % 72 % 20 % 31 % 804 e Välitason koulutustaso ie ikie ie e Tei Korkea koulutustaso 68 % 78 % 13 % 27 % 814 i i ie ikie ie Hyvin vasemmistolainen 64 % 78 % 6 % 14 % 77 ikeeei i Melko vasemmistolainen 68 % 82 % 16 % 31 % 324 ikeee ei Keskustassa 69 % 78 % 20 % 31 % 792 ei Melko oikeistolainen 68 % 75 % 18 % 30 % 281 e i e eik ee e Hyvin oikeistolainen 53 % 55 % 16 % 21 % 61 e i e eik ee e Q6_2018_trust:Q6_2018_trust: Kuinka Kuinka luotettavia luotettavia sanoisit sanoisit seuraavien seuraavien medioiden medioiden uutisten olevan?uutisten Käytä olevan? alla Käytäolevaa allaasteikkoa, olevaa jolla asteikkoa, 0 tarkoittaa jolla "ei 0 tarkoittaalainkaan ”ei luotettava" ja 10 tarkoittaa "erittäin luotettava". N=kustakin mediasta kuulleet. Luku 2108 kuuluu kysymyksen tunnukseen. Tulokset ovat vuodelta 50 Ei asemoi itseään poliittisesti 56 % 61 % 20 % 30 % 474 Q6_2018_trust:lainkaan luotettava” Kuinka jaluotettavia 10 tarkoittaa sanoisit ”erittäin seuraavien luotettava”. medioiden N=kustakinuutisten olevan? mediasta Käytä alla kuulleet. olevaa asteikkoa, Luku 2108 jolla kuuluu 0 tarkoittaa kysymyksen "ei lainkaan tunnuk - 51 2021.luotettava" ja 10 tarkoittaa "erittäin luotettava". N=kustakin mediasta kuulleet. Luku 2108 kuuluu kysymyksen tunnukseen. Tulokset ovat vuodelta Vastamedioita viikon aikana seen. Tulokset ovat vuodelta 2021. 34 % 41 % 22 % 27 % 134 2021. lukenut Taulukko 15. Eri medioita koskevien luottamusarvioiden keskiarvot 2018–2021. Ei ole lukenut vastamedioita 67 % 76 % 18 % 30 % 1875 viikon aikana TaulukkoTAULUKKO 15. 15. Eri ERI medioita MEDIOITA koskevien KOSKEVIEN luottamusarvioiden LUOTTAMUSARVIOIDEN keskiarvot KESKIARVOT 2018–2021. 2018–2021 Kiintynyt paikallisyhteisöön 70 % 78 % 20 % 33 % 870 2021 2020 2019 2018 N (2021) N (2020) 2021 2020 2019 2018 N (2021) N (2020) Ei kiintynyt paikallisyhteisöön 63 % 71 % 17 % 28 % 1048 Yle 7,85 7,81 7,77 7,91 2006 2045 Q6_2016: Esitämme sinulle nyt uutisen luotettavuuteen liittyviä kysymyksiä. Ensin kysymme, missä määrin luotat maasi uutisiin yleensä. Sitten Yle 7,85 7,81 7,77 7,91 2006 2045 kysymme,Q6_2016: missä Esitämme määrin sinulle luotat uutisiin, nyt uutisen joita seurat. luotettavuuteen Kerro, missä liittyviä määrin oletkysymyksiä. samaa mieltä Ensin väittämien kysymme, kohdalla. missä Q6_2016b: määrin luotatIlmoita, maasi missä uutisiin määrin olet Helsingin Sanomat 7,42 7,36 7,27 7,42 1982 2027 samaayleensä. mieltä Sitten seuraavien kysymme, väittämien missä kanssa.määrin Taulukkoon luotat uutisiin, on merkitty joita seuraat. täysin tai Kerro, jokseenkin missä samaa määrin mieltä olet olevien samaa osuudet. mieltä Tilasto väittämienllista virhemarginaalia kohdalla. Helsingin Sanomat 7,42 7,36 7,27 7,42 1982 2027 (95Q6_2016b: % luottamustaso) Ilmoita, enemmän missä määrin kaikkien olet vastaajien samaa mieltä keskiarvoa seuraavien pienemmät väittämien luvut on merkittykanssa. punaisellaTaulukkoon ja suuremmat on merkitty luvut täysin vihreällä. tai jokseenkin Vastamedioita Kauppalehti 7,35 7,29 7,25 7,44 1868 1925 lukeneet: lukenut ainakin jotain julkaisuista Uusi MV-lehti, Kansalainen, Nykysuomi, Oikea Media. Kauppalehti 7,35 7,29 7,25 7,44 1868 1925 samaa mieltä olevien osuudet. Tilastollista virhemarginaalia (95 % luottamustaso) enemmän kaikkien vastaajien keskiarvoa Talouselämä 7,29 7,21 7,15 7,33 1821 1873 pienemmät luvut on merkitty punaisella ja suuremmat luvut vihreällä. Vastamedioita lukeneet: lukenut ainakin jotain julkaisuista Talouselämä 7,29 7,21 7,15 7,33 1821 1873 YleisenUusi MV-lehti, luottamuksen Kansalainen, Nykysuomi,lisäksi vastaajilta Oikea Media. kysyttiin, missä määrin he luottavat viiteentoista nimettyyn Paikallislehdet 7,23 7,21 7,21 7,31 1972 2012 Paikallislehdet 7,23 7,21 7,21 7,31 1972 2012 uutismediaan asteikolla nollasta (ei lainkaan luotettava) kymmeneen (erittäin luotettava) (kuvio 24). Suomen Kuvalehti 7,21 7,28 7,19 7,34 1885 1938 Tulokset laskettiin niiden vastaajien joukosta, jotka olivat kuulleet kustakin viestimestä. Melkein Suomen Kuvalehti 7,21 7,28 7,19 7,34 1885 1938 Taloussanomat 7,18 7,16 7,33 1851 kaikkiYleisen luetellut luottamuksen viestimet olivatlisäksi tuttujavastaajilta melkein kysyttiin, kaikille missä vastaajille. määrin heVähiten luottavat tunnettuja viiteentoista olivat niUusi- Taloussanomat 7,18 7,16 7,33 1851 Maakuntalehdet 7,20 7,13 7,16 7,27 1844 1920 Suomimettyyn (tunsi uutismediaan 80 %), Hufvudstadsbladet asteikolla nollasta (82 (ei %) lainkaan ja Maaseudun luotettava) Tulevaisuus kymmeneen (88 (erittäin%). Kaikki luotettava)a Maakuntalehdet 7,20 7,13 7,16 7,27 1844 1920 (kuvio 24). Tulokset laskettiin niiden vastaajien joukosta, jotka olivat kuulleet kustakin viestimestä. 7,17 7,10 7,17 7,19 1993 2039 viestimiä pitää pikemmin luotettavana kuin epäluotettavana yli puolet vastaajista. Erot viestinten MTVMTV 7,17 7,10 7,17 7,19 1993 2039 keskenMelkein eivät kaikki myöskään luetellut ole viestimet kovin suuria.olivat tuttujaSelvästi melkein luotetuin kaikille on Yleisradio vastaajille. ja Vähitenvähiten luotettujatunnettuja ovat oli- HufvudstadsbladetHufvudstadsbladet 6,89 7,027,02 16391639 iltapäivävat Uusi -Suomi ja ilmaisjakelulehdet. (tunsi 80 %), Hufvudstadsbladet Myöskään vuosittaiset (82 %) muutokset ja Maaseudun eivät Tulevaisuus ole suuria. Vuodesta(88 %). Kaikkia 2018 Maaseudun Tulevaisuus 6,86 6,85 6,86 1768 1849 vuoteenviestimiä 2021 pitää arvioiden pikemmin keskiarvot luotettavana eivät kuin juuri epäluotettavana vaihtele yhtä kymmenystä yli puolet vastaajista. enempää Erot(taulukko viestinten 15). Maaseudun Tulevaisuus 6,86 6,85 6,86 1768 1849 Uusi Suomi 6,48 6,40 6,46 6,56 1610 1613 kesken eivät myöskään ole kovin suuria. Selvästi luotetuin on Yleisradio ja vähiten luotettuja ovat Uusi Suomi 6,48 6,40 6,46 6,56 1610 1613 KaupallistenKaupallisten iltapäivä- ja ilmaisjakelulehdet. Myöskään vuosittaiset muutokset eivät ole suuria. Vuodesta 2018 6,48 6,436,43 6,536,53 6,546,54 19091909 19531953 radiokanavienradiokanavien uutiset uutiset vuoteen 2021 arvioiden keskiarvot eivät juuri vaihtele yhtä kymmenystä enempää (taulukko 15). IlmaisjakelulehdetIlmaisjakelulehdet 6,15 6,136,13 6,266,26 6,266,26 19571957 20202020 Suomalaisten yksimielisyys medioiden luotettavuusarvioissa on merkillepantavaa. Arvioiden IltaIlta-Sanomat-Sanomat 6,13 6,076,07 6,206,20 6,126,12 20012001 20412041 keskiarvoissa ei ole viestinten kesken suuria eroja,41 ja epäluotettavimmiksikin arvioitujen viestinten IltalehtiIltalehti 6,00 5,935,93 6,116,11 6,076,07 19951995 20382038 kohdalla vain alle neljännes vastaajista pitää niitä pikemminkin epäluotettavina kuin luotettavina. Q6_2018_trust:Q6_2018_trust: Kuinka Kuinka luotettavia luotettavia sanoisitsanoisit seuraavien medioiden uutisten uutisten olevan? olevan? Käytä Käytä alla alla olevaa olevaa asteikkoa, asteikkoa, jolla jolla 0 tarkoittaa 0 tarkoittaa "ei "eilainkaan lainkaan luotettava"luotettava"Q6_2018_trust: ja ja 10 10 tar tar koittaaKuinkakoittaa "erittäin "erittäin luotettavia luotettava".luotettava". sanoisit Kuviossa seuraavien esitetäänesitetään medioiden vastausten vastausten uutisten keskiarvot keskiarvot olevan? sekä sekä punaisella Käytäpunaisella alla suluissa suluissaolevaa niiden asteikkoa, niiden vuoden vuoden jolla 2020 2020 0vastaajie tarkoittaa vastaajien n”ei Tulos kertoo paitsi suomalaisista itsestään myös suomalaisesta uutismediasta. Sen piirissä vallitsee osuus,osuus,lainkaan joiden joiden luotettava” arvio arvio jää jää alle alle ja viiden. 10viiden. tarkoittaa N=kustakinN=kustakin ”erittäin mediasta luotettava”. kuulleetkuulleet kunakin Kuviossakunakin vuonna. vuonna. esitetään Maaseudun Maaseudun vastausten Tulevaisuus Tulevaisuus keskiarvot ei ollutei ollutsekä mukana mukana punaisella kysymyksessä kysymyksessä suluissa vuonna niiden vuonna melko vahva ja yhtenäinen journalistinen kulttuuri, jossa totuudellisuus on yksi keskeisistä 2018,2018,vuoden Hufvudstadsbladet Hufvudstadsbladet 2020 vastaajien vuosina vuosina osuus, 20192019 joiden jaja 2020 arvio eikä jää Taloussanomat alle viiden. N=kustakin vuonna vuonna 2021. 2021. mediasta kuulleet kunakin vuonna. Maaseudun Tulevaisuus ei ollut mukana kysymyksessä vuonna 2018, Hufvudstadsbladet vuosina 2019 ja 2020 eikä Taloussanomat vuonna 2021. SuomalaisSuomalaistenten yksimielisyys yksimielisyys medioiden luotettavuusarvioissaluotettavuusarvioissa on on merkillepantavaa. merkillepantavaa. Arvioiden Arvioiden keskiarvoissakeskiarvoissa ei ei oleole viestintenviestinten kesken suuriasuuria eroja,eroja, ja ja epäluotettavimmiksikin epäluotettavimmiksikin arvioitujen arvioitujen viestinten viestinten 4242

prosenttia ei ottanut asiaan kantaa. Kaikissa muissa vertailun maissa samaa mieltä olevat lähteet olivat suositumpia kuin Suomessa.52

kohdalla vain alle neljännes vastaajista pitää niitä pikemminkin epäluotettavina kuin luotettavina. Tällä kertaa selvitettiin tarkemmin, kuinka aktiivisesti toimittajien pitäisi vastaajien mielestä Tulos kertoo paitsi suomalaisista itsestään myös suomalaisesta uutismediasta. Sen piirissä vallitsee arvioida uutisoimiaan asioita ja harkita eri näkökantojen painoarvoa sen mukaan, kuinka melko vahva ja yhtenäinen journalistinen kulttuuri, jossa totuudellisuus on yksi keskeisistä arvoista. perusteltuina he niitä pitävät. Kyse on siitä, missä määrin ajatellaan, että journalismin tehtävä on Toimittajat ainakin periaatteessa yrittävät välttää jutuissaan virheitä ja epätotuuksia, eikä tässä eetoksessa ole eri viestinten kesken suuria eroja. Toiseksi suomalainen journalismi on melko kontrolloida julkisen keskustelun tosiasiapohjaisuutta ja rationaalisuutta jättämällä julkaisematta yhtenäistä myös siinä, miten se arvottaa ja kehystää erilaisiaReuters-instituutti uutistapahtumia. – Digital Jos News esimerkiksi Report – Suomi lausuntoja,Luottamus jotka uutisiin vai vahvistuikuttavat koronapandemian virheellisiltä tai aikana valheellisilta. Ajatellaanko journalismin tehtäväksi siis Yleisradion uutisarvostukset ja tapa kehystää uutisia ei miellytä, kovin erilaista vaihtoehtoa ei vain julkisuustilan avaaminen vai myös sen rationaalisuudesta huolehtiminen, ja kuinka tulkitsevaa helposti löydä muistakaan suurista viestimistä. ja kantaaottavaa journalismin ylipäätään halutaan olevan? Ei siis ole kovin yllättävää, että eri medioita koskevat luotettavuusarviot eivät eriydy kovin vain julkisuustilan avaaminen vai myös sen rationaalisuudesta huolehtiminen, ja kuinka tulkitsevaa voimakkaastiEi siis ole kovin myöskään yllättävää, vastaajien että eri poliittisenmedioita koskevat kannan mukaanluotettavuusarviot (taulukko eivät16). Vaikkaeriydy kovinitsensä ”hyvin Näitäja kantaaottavaa teemoja tarkastellaan journalismin tässä ylipäätään kolmen kysymyksenhalutaan olevan? avulla. Ensimmäisessä tiedustellaan, tulisiko oikealle”voimakkaasti tai ”hyvin myöskään vasemmalle” vastaajien asemoivien poliittisen antamat kannan luottamusarviot mukaan (taulukko ovat 16). keskimääräisiä Vaikka itsensä heikom ”hyvin- uutistenNäitä tarjoajien teemoja ” tarkastellaanheijastaa erilaisia tässä kolmennäkökantoja kysymyksen ja antaa avulla. ihmisten Ensimmäisessä vetää omat tiedustellaan, johtopäätöksensä ” pia,oikealle” he arvioivat tai ”hyvin eri viestimiävasemmalle” varsin asemoivien samalla tavalla: antamat iltapäivälehdet luottamusarviot saavat ovat heikoimmat keskimääräisiä luottamus vaitulisiko pitäisikö uutisten niiden tarjoajien ”argumentoida ”heijastaa parhaina erilaisia pitämiensä näkökantoja näk ja ökantojenantaa ihmisten puolesta” vetää omat(kuvio johto 25). arviotheikompia, niin oikeistoon he arvioivat kuin eri vasemmistoonviestimiä varsin itsensä samalla sijoittavilta. tavalla: iltapäivälehdet saavat heikoimmat Toisessapäätöksensä”, kysytään, vai onkopitäisikö ”tiettyjä niiden aiheita, ”argumentoida joissa uutisten parhaina tarjoajien pitämiensä ei olenäkökantojen järkevää pyrkiä puolesta” luottamusarviotSuurimmat erot niin vasemmistoon oikeistoon kuin ja vasemmistoonoikeistoon itsensä itsensä asemoivien sijoittavilta. arvioissa ovat Yleisradion ja neutraaliuteen”(kuvio 25). Toisessa vai tulisiko kysytään, niide onkon ”pyrkiä ”tiettyjä neutraaliuteen aiheita, joissa aiheesta uutisten riippumatta” tarjoajien ei ole (kuvio järkevää 26). pyrkiä Helsingin Sanomien kohdalla. Näihin viestimiin itsensä oikeistoon sijoittavat suhtautuvat selvästi Kolmanneksineutraaliuteen” kysyttiin, vai tulisiko pitäisikö niiden uutis ”pyrkiäten tarjoajien neutraaliuteen ”antaa aiheesta kaikille riippumatta” kannoille yhtä (kuvio paljon 26). tilaa” Kolman vai- muitaSuurimmat epäilevämmin. erot vasemmistoon Keskustaan ja itsensäoikeistoon asemoivat itsensä pitävätasemoivien kaikkia arvioiss lueteltujaa ovat viestimiä Yleisradion hieman ja pitäisiköneksi kysyttiin, niiden ”antaa pitäisikö vähemmän uutisten tilaatarjoajien kannoille, ”antaa joitakaikille ne pitävätkannoille heikommin yhtä paljon perusteltuina” tilaa” vai pitäisikö (kuvio Helsingin Sanomien kohdalla. Näihin viestimiin itsensä oikeistoon sijoittavat suhtautuvat selvästi luotettavampina kuin vastaajat keskimäärin, kun taas poliittisesti sitoutumattomien arviot ovat 27).niiden ”antaa vähemmän tilaa kannoille, joita ne pitävät heikommin perusteltuina” (kuvio 27). muita epäilevämmin. Keskustaan itsensä asemoivat pitävät kaikkia lueteltuja viestimiä hieman yleensä hieman keskimääräistä kielteisempiä. luotettavampina kuin vastaajat keskimäärin, kun taas poliittisesti sitoutumattomien arviot ovat KuvioKUVIO 25. 25.Näkemykset NÄKEMYKSET siitä, SIITÄ, pitäisikö PITÄISIKÖ uutisten UUTISTEN tarjoajien TARJOAJIEN argumentoida ARGUMENTOIDA parhaiden näkökantojen yleensä hieman keskimääräistä kielteisempiä. puolesta. TAULUKKO 16. LUOTTAMUS LUETELTUJEN MEDIOIDEN UUTISIIN PARHAIDEN NÄKÖKANTOJEN PUOLESTA Taulukko 16 . Luottamus VASTAAJAN lueteltujen POLIITTISEN medioiden KANNAN uutisiin MUKAAN vastaajan poliittisen kannan mukaan. Hyvin Melko Keskus- Melko Hyvin En osaa vasemmalle vasemmalle taan oikealle oikealle sanoa Yle 7,61 8,55 8,11 7,44 5,90 7,49 Helsingin Sanomat 7,23 7,99 7,64 7,19 5,79 7,06 Kauppalehti 6,28 7,48 7,61 7,68 6,55 6,85 Talouselämä 6,21 7,38 7,54 7,71 6,45 6,75 Paikallislehdet 6,51 7,47 7,47 7,19 6,14 6,93 Suomen Kuvalehti 6,66 7,57 7,44 7,49 6,02 6,61 i i Tšekki Ti e ee i eii i Ti k ki ii ki i ei Tk i i k ei i i ie i i i Maakuntalehdet 6,45 7,52 7,47 7,24 5,82 6,77 MTV 6,54 7,38 7,45 7,21 5,99 6,79 52 Hufvudstadsbladet 6,53 7,27 7,13 6,89 5,30 6,39 53 Maaseudun Tulevaisuus 5,63 6,91 7,17 6,92 5,42 6,64 Uusi Suomi 5,44 6,33 6,72 6,81 5,62 6,22 ie ie ii ei i iie kke e Kaupallisten 5,75 6,64 6,73 6,41 5,34 6,27 ie ie ii ei eiii kk iie e ke radiokanavien uutiset Ilmaisjakelulehdet 5,30 6,34 6,33 6,19 5,19 5,95 Q_IMPARTIAL1_2021Q_IMPARTIAL1_2021:: Ajattele Ajattele maasi maasi uutisia uutisia yleisesti. yleisesti. Kun uutisten Kun uutisten tarjoajat tarjoajat raportoivat raportoivat yhteiskunnallisista yhteiskunnallisista ja poliittisista ja poliittisista aiheista, kumpi aiheista, seuraavistakumpi onseuraavista lähempänä on näkemystäsi? lähempänä näkemystäsi?N=kaikki vastaajat N=kaikki kussakin vastaajat maassa. kussakin maassa. Ilta-Sanomat 5,01 6,17 6,38 6,10 5,07 6,05 Iltalehti 4,61 5,96 6,27 6,05 4,91 5,91 Q6_2018_trust: Kuinka luotettavia sanoisit seuraavien medioiden uutisten olevan? Käytä alla olevaa asteikkoa, jolla 0 tarkoittaa "ei lainkaan KUVIO 26. NÄKEMYKSET SIITÄ, PITÄISIKÖ UUTISTEN TARJOAJIEN Q6_2018_trust:luotettava" ja 10 tar Kuinkakoittaa "erittäinluotettavia luotettava". sanoisit Kuviossa seuraavien esitetään medioiden vastausten uutisten keskiarvot. olevan? N=kustakin Käytä alla mediasta olevaa kuulleet asteikkoa, kussakin jolla ryhmässä. 0 tarkoittaa ”ei Kuvio 26. Näkemykset siitä, pitäisikö uutisten tarjoajien pyrkiä neutraaliuteen kaikissa aiheissa. lainkaanKeskimääräistä luotettava” korkeammat ja 10 arviottarkoittaa on merkitty ”erittäin vihreällä luotettava”. ja matalammat Kuviossa arviot esitetään punaisella. vastausten Erot eivät keskiarvot. välttämättä N=kustakinole tilastollisesti mediasta merkitseviä. kuulleet Luku PYRKIÄ NEUTRAALIUTEEN KAIKISSA AIHEISSA kussakin2018 merkinnässä ryhmässä. ”Q6_2018_trust” Keskimääräistä ei tarkoita, korkeammat että tulokset arviot olisivat on merkitty vuodelta vihreällä 2018, vaan ja sematalammat on osa kysymyksen arviot punaisella.tunnusta. Erot eivät välttämättä ole tilastollisesti merkitseviä. Luku 2018 merkinnässä ”Q6_2018_trust” ei tarkoita, että tulokset olisivat vuodelta 2018, vaan se on osaSuomessa kysymyksen on tunnusta. totuttu uutismediaan, joka tarkkailee poliittisesti latautuneita kiistoja ikään kuin sivustaseuraajan näkökulmasta välttäen sitoutumasta minkään tietyn poliittisen osapuolen kantoihin. Suurin osa suomalaisista myös ajattelee, että juuri tällaista uutismedian pitääkin olla. Vuoden 2020 Suomessa on totuttu uutismediaan, joka tarkkailee poliittisesti latautuneita kiistoja ikään kuintutkimuksessa sivustaseuraajan Suomalaisvastaajista näkökulmasta 59välttäen prosenttia sitoutumasta sanoi mieluiten minkään hankkivansa tietyn poliittisen uutisia osapuolen ”lähteistä, joilla ei ole erityistä mielipidettä”, kun vain 8 prosenttia suosisi lähteitä, jotka ovat ”samaa mieltä” kantoihin. Suurin osa suomalaisista myös ajattelee, että juuri tällaista uutismedian pitääkin olla. heidän itsensä kanssa ja 9 prosenttia lähteitä, jotka ”kyseenalaistavat mielipiteeni”. Vastaajista 24 52 Vuoden 2020 tutkimuksessa suomalaisvastaajista 59 prosenttia sanoi mieluiten hankkivansa uutisia Uutismedia verkossa 2020, s. 33. http://urn.fi/URN:ISBN:978 -952 -03-1610-5 43 ”lähteistä, joilla ei ole erityistä mielipidettä”, kun vain 8 prosenttia suosisi lähteitä, jotka ovat 44

”samaa mieltä” heidän itsensä kanssa, ja 9 prosenttia lähteitä, jotka ”kyseenalaistavat mielipiteeni”. Vastaajista 24 prosenttia ei ottanut asiaan kantaa. Kaikissa muissa vertailun maissa samaa mieltä i i ee i Tšekki Ti i ki i e eii ei i i i i ei k Ti k ki Tk i i i ie ii olevat lähteet olivat suositumpia kuin Suomessa.52 Tällä kertaa selvitettiin tarkemmin, kuinka aktiivisesti toimittajien pitäisi vastaajien mielestä arvioida uutisoimiaan asioita ja harkita eri näkökantojen painoarvoa sen mukaan, kuinka perus teltuina he niitä pitävät. Kyse on siitä, missä määrin ajatellaan, että journalismin tehtävä on ie iei i ie ie ei e ke ki eiee kontrolloida julkisen keskustelun tosiasiapohjaisuutta ja rationaalisuutta jättämällä julkaisematta ie ie ii ki eiee iee ii lausuntoja, jotka vaikuttavat virheellisiltä tai valheellisilta. Ajatellaanko journalismin tehtäväksi siis Q_IMPARTIALQ_IMPARTIAL2_2021a:2_2021a: Ajattele Ajattele maasi maasi uutisia uutisia yleisesti. yleisesti. Kun uutisten Kun uutisten tarjoajat tarjoajat raportoivat raportoivat yhteiskunnallisista yhteiskunnallisista ja poliittisista ja poliittisista aiheista, kumpi aiheista, 52 Uutismedia verkossa 2020, s. 33. urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1610-5 seuraavistakumpi onseuraavista lähempänä on näkemystäsi? lähempänä näkemystäsi?N=kaikki vastaajat N=kaikki kussakin vastaajat maassa. kussakin maassa.

Kuvio 27. Näkemykset siitä, pitäisikö uutisten tarjoajien antaa vähemmän tilaa aiheille, joita ne pitävät heikommin perusteltuina.

i Tšekki i i Ti i ki ki ei Ti i i Tk eii k i i ii k ei e ie i i i ee i

ie ie iii e i kie i e i eiki eei ie ie iii kikie kie i

Q_IMPARTIAL3_2021: Ajattele maasi uutisia yleisesti. Kun uutisten tarjoajat raportoivat yhteiskunnallisista ja poliittisista aiheista, kumpi seuraavista on lähempänä näkemystäsi? N=kaikki vastaajat kussakin maassa.

Kaikissa vertailun maissa enemmistö vastaajista suosii uutismedian neutraalia ja passiivista roolia, jossa se ei erityisemmin arvota erilaisia näkökantoja eikä myöskään anna enemmän tilaa niille kannoille, joita se pitää paremmin perusteltuina. Suomi ei tässä erityisemmin erotu muista maista. Vastaajat ilmeisesti ajattelevat, että he haluavat itse arvioida perusteluja ja näkökantoja sen sijaan että he ulkoistaisivat tämän journalisteille. Uutismedian kannalta tulosta voi pitää hieman masentavana, sillä journalismin käyttäjilleen tarjoama lisäarvo perustuu suurelta osin juuri siihen, että toimittajat yleisön puolesta arvioivat eri lähteiden luotettavuutta ja merkittävyyttä ja antavat suurimman näkyvyyden tärkeimmiksi ja parhaiten perustelluiksi arvioimilleen kannoille. Jos yleisö

Kuvio 26. Näkemykset siitä, pitäisikö uutisten tarjoajien pyrkiä neutraaliuteen kaikissa aiheissa.

i i ee i Tšekki Ti i ki i e eii ei i i i i ei k Ti k ki Tk i i i ie ii

ie iei i ie ie ei e ke ki eiee ie ie ii ki eiee iee ii

Q_IMPARTIAL2_2021a: Ajattele maasi uutisia yleisesti. Kun uutisten tarjoajat raportoivatReuters-instituutti yhteiskunnallisista – Digital ja poliittisista News aiheista, Report kumpi – Suomi Luottamus uutisiin vahvistui koronapandemian aikana seuraavista on lähempänä näkemystäsi? N=kaikki vastaajat kussakin maassa.

Kuvio 27. Näkemykset siitä, pitäisikö uutisten tarjoajien antaa vähemmän tilaa aiheille, joita ne KUVIO 27. NÄKEMYKSET SIITÄ, PITÄISIKÖ UUTISTEN TARJOAJIEN ANTAA VÄHEMMÄN TILAA Suomalaisvastaajista reilu puolet pitää omia yhteiskuntaryhmiään koskevan uutisoinnin määrää pitävät heikommin perusteltuina. AIHEILLE, JOITA NE PITÄVÄT HEIKOMMIN PERUSTELTUINA sopivana, ja hiukan yli tai alle 10 prosenttia pitää sitä joko liian pienenä tai suurena (taulukko 17). Noin viidennes ei osaa ottaa asiaan kantaa. Omien poliittisten näkemystensä esiintymiseen tyy- tyväisten osuus on keskimääräistä suurempaa vasemmiston ja keskustan piirissä, kun erityisesti oikeistoon itsensä sijoittavien joukossa keskimääräistä useampi pitää niistä uutisointia liian vähäisenä. Kuitenkin suurituloisten keskuudessa omien poliittisten kantojen näkyvyyteen ollaan tyytyväisiä keskimääräistä yleisemmin. Alle 35-vuotiaiden ikäluokassa tyytyväisiä oman ikäluokan näkyvyyteen uutisissa on vähemmän kuin tätä vanhempien keskuudessa. Nuorista viidennes katsoo, ettei oman ikäisiä ole uutisissa tarpeeksi, ja 6 prosenttia on sitä mieltä, että heitä on niissä liikaa. Miesten ja naisten kesken ei juuri ole eroa siinä, pitävätkö he oman sukupuolensa edustajien

i Tšekki i i Ti i ki ki ei Ti i i Tk eii k i i ii k ei e ie i i i ee i näkyvyyttä uutisissa sopivana. Sen sijaan nuorista hieman keskimääräistä suurempi osuus on oman sukupuolensa näkyvyyteen tyytymätön. Myös vasemmistoon itsensä sijoittavien joukossa oman sukupuolen näkyvyyteen tyytymättömiä on keskimääräistä enemmän. Oman yhteiskunta- ja varallisuusluokan näkyvyyteen tyytyväisiä on eniten hyvätuloisten, korkeasti koulutettujen ja poliittiseen keskustaan itsensä sijoittavien keskuudessa. Näkyvyyttä liian pienenä ie ie iii e i kie i e i eiki eei pitävien osuus taas on suurin pienituloisten ja vasemmistoon itsensä sijoittavien keskuudessa. ie ie iii kikie kie i Omaa etnistä alkuperää edustavien näkyvyyttä koskevat mielipiteet eroavat selvästi vastaajan Q_IMPARTIALQ_IMPARTIAL3_2021:3_2021: Ajattele Ajattele maasi maasi uutisia uutisia yleisesti. yleisesti. Kun uutisten Kun uutisten tarjoajat tarjoajat raportoivat raportoivat yhteiskunnallisista yhteiskunnallisista ja poliittisista ja poliittisista aiheista, kumpi aiheista, poliittisen kannan mukaan: vasemmistoon itsensä sijoittavat katsovat keskimääräistä yleisemmin, seuraavistakumpi onseuraavista lähempänä on näkemystäsi? lähempänä näkemystäsi?N=kaikki vastaajat N=kaikki kussakin vastaajat maassa. kussakin maassa. että oma etninen ryhmä esiintyy uutisissa liikaa, kun vastaavasti oikeistoon itsensä sijoittavien Kaikissa vertailun maissa enemmistö vastaajista suosii uutismedian neutraalia ja passiivista roolia, piirissä keskimääräistä tyypillisemmin sen sanotaan esiintyvän liian vähän. Oman asuinpaikan jossa seKaikissa ei erityisemmin vertailun maissa arvota enemmistö erilaisia näkökantoja vastaajista suosii eikä uutismedianmyöskään anna neutraalia enemmän ja passiivista tilaa niille näkymiseen uutisissa tyytyväisten osuus on suurin Helsinki–Uusimaan ja Etelä-Suomen suuralueil- kannoille,roolia, jossa joita se se ei pitää erityisemmin paremmin arvota perusteltuina. erilaisia näkökantoja Suomi ei tässä eikä myöskäänerityisemmin anna erotu enemmän muista tilaa maista. la ja tyytymättömimpien osuus Pohjois- ja Itä-Suomessa. Vastaajatniille kannoille, ilmeisesti joita ajattelevat, se pitää paremmin että he haluavat perusteltuina. itse arvioida Suomi perusteluja ei tässä erityisemmin ja näkökantoja erotu muistasen sijaan Mielipiteet omaa yhteiskuntaryhmää koskevan uutisoinnin oikeudenmukaisuudesta ja epä 54 ettämaista. he ulkoistaisivat Vastaajat ilmeisesti tämän journalisteille.ajattelevat, että Uutismedianhe haluavat itse kannalta arvioida tulosta perusteluja voi pitää ja näkökantoja hieman sen oikeudenmukaisuudesta vaihtelevat aihepiireittäin ja taustaryhmittäin samaan tapaan kuin mieli- 55 masentavanasijaan, että, hesillä ulkoistaisivat journalismin tämän käyttäjilleen journalisteille. tarjoama Uutismedian lisäarvo kannaltaperustuu tulosta suurelta voi osin pitää juuri hieman siihen, piteet uutisoinnin määrästä. Noin puolet vastaajista pitää käsittelyä oikeudenmukaisena, viidennes ettämasentavana, toimittajat yleisön sillä journalismin puolesta arvioivat käyttäjilleen eri lähteiden tarjoama lisäarvoluotettavuutta perustuu ja merkittävyyttäsuurelta osin juuri ja antavatsiihen, epäoikeudenmukaisena ja kolmannes ei osaa sanoa (taulukko 18). Epäoikeudenmukaiseksi suurimmanettä toimittajat näkyvyyden yleisön puolestatärkeimmiksi arvioivat ja parhaiten eri lähteiden perustelluiksi luotettavuutta arvioimilleen ja merkittävyyttä kannoille. ja antavat Jos yleisö koetaan yleisimmin oman yhteiskunta- ja varallisuusluokan sekä omien poliittisten näkemysten suurimman näkyvyyden tärkeimmiksi ja parhaiten perustelluiksi arvioimilleen kannoille. Jos yleisö uutisointi. Harvinaisinta epäoikeudenmukaisuuden kokemus taas on omaan asuinpaikkaan ja ei arvosta tai tunnista tätä journalistista harkintaa,45 on uutismedian vaikea erottautua verkon muista etniseen alkuperään liittyvissä asioissa. tiedonlähteistä. Tämä huoli tuli äskettäin esiin myös suomalaisen paikallismedian johdon näke- Näkemykset omien poliittisten näkemysten uutisoinnin oikeudenmukaisuudesta eroavat myksiä kartoittaneessa tutkimuksessa.53 taustaryhmittäin niin, että hyvätuloiset, korkeasti koulutetut ja itsensä keskustaan asemoivat pitävät Kyselytutkimuksessa saadut tulokset ovat avoimia erilaisille tulkinnoille, koska on mahdoton käsittelyä muita tyypillisemmin oikeudenmukaisena, kun taas miehet ja itsensä oikeistoon sijoitta- tietää, millaisin perustein vastaajat ovat vastauksensa antaneet. On mahdollista, että vastaajat ovat vat pitävät sitä keskimääräistä tyypillisemmin epäoikeudenmukaisena. ajatelleet kysymysten koskevan enemmän journalismin ideologista kantaaottavuutta kuin totuudel- Nuoret pitävät oman ikäisistään uutisointia oikeudenmukaisena yleisemmin kuin vanhemmat lisuuden ja rationaalisuuden arviointia, mikä voisi selittää tulosta. Toiseksi voi olla, että vastaajat uutisointia itsensä ikäisistä. Tässä Suomi eroaa monista muista maista. Esimerkiksi Isossa-Britan ovat ajatelleet osaavansa itse erottaa perustellut näkemykset perusteettomista. Journalismin niassa vain 20 prosenttia 18–24-vuotiaista pitää ikäisistään uutisointia oikeudenmukaisena. Suo- portinvartijuutta puoltanut vähemmistö puolestaan on ehkä kantanut huolta julkisen keskustelun messa näin ajattelee heistä 56 prosenttia. repivyydestä ja populistisuudesta. Jos uutismedia julkaisisi yhtä lailla niin huonosti kuin hyvinkin Käsitykset omaa sukupuolta edustavia henkilöitä koskevan uutisoinnin oikeudenmukaisuudesta perustellut väitteet, kestämättömän argumentoinnin määrä voisi kasvaa niin suureksi, ettei järkevä eivät juuri eroa miesten ja naisten välillä. Miehet kuitenkin hieman naisia yleisemin ottavat tähän kritiikkikään pystyisi tuomaan keskusteluun tolkkua. kantaa. Sen sijaan pienituloisten keskuudessa oman sukupuolen edustajia koskevaa uutisointia Yksi luottamuksen kokemukseen vaikuttava tekijä on sekin, koetaanko median edustavan oman pidetään tyypillisemmin epäoikeudenmukaisena kuin suurituloisten keskuudessa. kaltaisia ihmisiä ja kertovan itselle tärkeistä asioista. Esimerkiksi nuoret voivat ajatella, että uutisissa Nuoret, suurituloiset, korkeasti koulutetut sekä keskustaan tai oikeistoon itsensä asemoivat pitä- ei tuoda heidän elämänpiiriään riittävästi esiin, tai ulkomailta Suomeen muuttaneet voivat kokea vät omasta yhteiskunta- ja varallisuusluokastaan uutisointia tyypillisemmin oikeudenmukaisempana oman näkökulmansa jäävän uutisoinnissa sivuun. Kokemusta uutisten tällaisesta edustavuudesta kuin 35 vuotta täyttäneet, matalasti koulutetut, pienituloiset ja vasemmistoon itsensä asemoivat. selvitettiin kysymällä, uutisoidaanko eri yhteiskuntaryhmistä ja näkökulmista riittävästi ja onko Miehet ja oikeistoon itsensä asemoivat pitävät omaa etnistä taustaa edustavien henkilöiden näihin liittyvä uutisointi vastaajien mielestä oikeudenmukaista vai epäoikeudenmukaista. käsittelyä uutisissa epäoikeudenmukaisena muita yleisemmin. Tässä tulee luultavasti esiin käsitys, että vierasperäistä väestöä käsitellään mediassa liian suopeasti kotoperäiseen nähden. Naisten ja vasemmistoon itsensä asemoivien keskuudessa näin ajattelevien osuus taas on keskimääräistä 53 Grönlund, Mikko ym. (2021) Uusi kenttä, uudet pelaajat. Paikallismedian johdon näkemyksiä journalismin ja viestinnän rajankäynnistä sekä tulevaisuudesta. Helsinki: Helsingin yliopisto. blogs.helsinki.fi/journalismin-notkuvat-rajat/files/2021/04/Uusi-kentta-uudet-pelaajat-%E2%80%93-Pai- pienempi. kallismedian-johdon-nakemyksia-jorunalismin-ja-viestinnan-rajankaynnista-seka-tulevaisuudesta.pdf Reuters-instituutti – Digital News Report – Suomi Luottamus uutisiin vahvistui koronapandemian aikana

Vastaajan asuinpaikka ei näytä juuri vaikuttavan kokemukseen kotipaikkakunnasta uutisoinnin TAULUKKOTaulukko 18. 18. Käsitykset KÄSITYKSET omaa OMAAyhteiskuntaryhmää YHTEISKUNTARYHMÄÄ koskevan uutisoinnin KOSKEVAN oikeudenmukaisuudesta UUTISOINNIN ja oikeudenmukaisuudesta. Sen sijaan hyvätuloiset, korkeasti koulutetut ja itsensä vasemmisto– epäoikeudenmukaisuudesta OIKEUDENMUKAISUUDESTA Suomessa. JA EPÄOIKEUDENMUKAISUUDESTA SUOMESSA oikeisto-ulottuvuudelle ylipäätään asemoivat ottavat tähän keskimääräistä useammin kantaa ja Kaikki Mies Nainen - 18 35+ Helsinki Etelä Länsi Pohjois Alle 20 20 Vähintään 60 Matala koulutus Välitason koulutus Korkea koulutus Vasemmisto Keskusta Oikeisto 000 – 000 34

pitävät käsittelyä tyypillisimmin oikeudenmukaisena. - Suomi

näkymiseen uutisissa tyytyväisten osuus on suurin Helsinki-Uusimaan ja Etelä-Suomen suuralueilla - Suomi 000 euroa 000 - ja Itä Suomi - Uusimaa 59 ja tyytymättömimpien osuus Pohjois- ja Itä-Suomessa.

TAULUKKO 17. KÄSITYKSET OMAA YHTEISKUNTARYHMÄÄ KOSKEVAN UUTISOINNIN euroa 999

Taulukko 17. Käsitykset RIITTÄVYYDESTÄ omaa yhteiskuntaryhmää SUOMESSA koskevan uutisoinnin riittävyydestä Suomessa. euroa 000

Kaikki Mies Nainen - 34 18 35+ Helsinki Etelä - Suomi Länsi Pohjois Alle 20 – 000 20 Vähintään 60 Matala koulutus Välitason koulutus Korkea koulutus Vasemmisto Keskusta Oikeisto

- Suomi

000 euroa 000

- ja Itä Suomi - Uusimaa 59

% % % % % % % % % % % % % % % % % % 999 euroa 999

000 euroa 000 Poliittiset näkemyksesi 42 44 40 45 41 42 43 41 43 39 44 41 46 44

Oikeudenmukaista 54 31 48 52

Epäoikeudenmukaista 21 28 15 21 21 23 19 21 21 23 21 21 19 23 21 23 20 32

37 34 38 35 38 38 36 39 35 36

En osaa sanoa 28 45 25 50 31 31 28 24

% % % % % % % % % % % % % % % % % % Ikäisesi henkilöt Poliittiset näkemyksesi Oikeudenmukaista 51 54 49 57 49 49 54 49 55 47 52 64 40 52 56 50 61 57 Ei riittävästi 14 18 9 17 12 13 14 14 14 16 13 13 9 13 16 18 10 26 Epäoikeudenmukaista 18 18 17 13 19 20 13 18 18 18 19 14 17 17 19 23 16 19 Jotakuinkin sopivasti 55 55 54 50 56 55 52 55 57 48 58 62 48 54 59 63 67 52 En osaa sanoa 31 28 34 29 32 31 33 33 28 36 28 22 43 31 25 27 23 23 Liikaa 7 8 6 8 7 8 7 6 9 7 8 7 11 7 5 4 7 7

En osaa sanoa 24 19 30 25 24 25 28 25 21 28 21 18 31 26 20 15 16 15 Kanssasi samaa sukupuolta edustavat henkilöt

Oikeudenmukaista 52 54 50 54 52 52 52 51 54 45 56 65 43 52 58 54 63 55 Ikäisesi henkilöt Epäoikeudenmukaista 15 16 14 15 14 16 11 16 15 19 14 11 13 14 16 18 12 20 Ei riittävästi 18 16 19 20 17 19 18 15 19 20 17 14 17 18 18 22 18 17 En osaa sanoa 33 30 36 31 34 33 37 33 31 37 30 24 44 34 26 28 25 25 Jotakuinkin sopivasti 59 62 57 54 61 56 59 62 61 56 61 69 54 58 64 61 66 65

Liikaa 3 5 2 6 2 4 1 4 4 3 3 4 3 3 4 3 3 3 56 Yhteiskunta- ja varallisuusluokkasi 57 En osaa sanoa 20 17 22 20 19 21 21 19 17 22 18 13 26 22 14 13 12 14 Oikeudenmukaista 43 47 40 49 41 43 42 42 46 34 45 61 29 41 53 41 54 49

Epäoikeudenmukaista 23 24 21 19 24 23 22 23 22 30 22 16 27 23 19 29 19 26 Kanssasi samaa sukupuolta edustavat henkilöt En osaa sanoa 34 29 40 32 35 35 35 35 33 36 33 23 44 36 28 30 27 25 Ei riittävästi 8 7 9 12 6 9 6 8 7 10 7 6 4 8 10 13 7 9

Jotakuinkin sopivasti 65 66 63 58 67 61 63 65 71 61 67 73 62 63 68 67 72 69 Kanssasi samaa etnistä alkuperää edustavat henkilöt Liikaa 5 6 4 8 4 6 5 5 4 7 4 6 5 5 5 5 5 6 Oikeudenmukaista 54 54 54 58 53 54 54 55 55 51 56 66 45 53 61 63 63 55 En osaa sanoa 23 21 24 22 23 24 25 23 19 22 22 16 28 24 18 15 15 17 Epäoikeudenmukaista 13 17 9 13 13 13 12 13 15 14 14 10 12 14 13 9 13 21

En osaa sanoa 32 28 36 29 34 33 34 32 30 34 30 24 44 33 26 27 24 24 Yhteiskunta- ja varallisuusluokkasi

Ei riittävästi 17 17 17 20 16 16 18 17 16 24 16 9 15 19 14 28 14 17 Asuinpaikkasi Jotakuinkin sopivasti 57 60 54 54 58 56 55 58 59 48 59 71 51 54 63 55 66 62 Oikeudenmukaista 60 60 59 63 58 60 59 59 60 58 62 69 49 60 65 66 68 64 Liikaa 5 6 4 5 5 6 3 5 5 5 5 6 7 4 5 3 5 6 Epäoikeudenmukaista 11 13 8 8 12 10 9 11 14 10 11 9 12 10 11 10 11 12 En osaa sanoa 22 18 25 21 22 22 25 20 20 23 20 14 28 22 18 14 14 15 30 27 33 29 30 30 32 31 26 32 27 31 En osaa sanoa 22 39 24 24 22 23 QDiv2_2021: Ajattele maasi uutisia yleisesti. Onko uutisorganisaatioiden uutisointi seuraavista aiheista mielestäsi oikeudenmukaista vai Kanssasi samaa etnistä alkuperää edustavat henkilöt QDiv2_2021:epäoikeudenmukaista? Ajattele N=kaikki maasi vastaajat: uutisia 2009,yleisesti. mies: Onko963, nainen: uutisorganisaatioiden 1026, 18–34: 510, 35+: uutisointi 1499, Helsinki seuraavista-Uusimaa: aiheista 614, Etelä mielestäsi-Suomi: 432, oikeudenmu Länsi- - kaistaSuomi: vai489, epäoikeudenmukaista? Pohjois- ja Itä-Suomi: 474, alleN=kaikki 20 000 euroa:vastaajat: 473, 20 2009, 000– 59mies: 999 euroa:963, nainen:883, vähintään 1026, 60 18–34: 000 euroa: 510, 366, 35+: matala 1499, koulutus: Helsinki-Uusimaa: 386, Ei riittävästi 6 8 4 7 6 6 6 6 6 7 6 5 6 6 6 4 5 12 614,välitason Etelä-Suomi: koulutus: 873, 432, korkea Länsi-Suomi: koulutus: 750, 489, vasemmisto: Pohjois- 401, ja keskusta:Itä-Suomi: 792, 474, oikeisto: alle 342.20 000 Virhemarginaalia euroa: 473, (luottamustaso20 000–59 999 95 %) euroa: enemmän 883, vähintään Jotakuinkin sopivasti 62 64 61 58 64 60 60 63 67 58 64 72 55 62 66 64 72 63 60kaikkien 000 euroa:vastaajien 366, osuudesta matala poikkeavat koulutus: luvut 386, on merkittyvälitason värillisillä koulutus: numeroilla. 873, korkea koulutus: 750, vasemmisto: 401, keskusta: 792, oikeisto: 342. Virhemarginaalia (luottamustaso 95 %) enemmän kaikkien vastaajien osuudesta poikkeavat luvut on merkitty värillisillä Liikaa 8 7 8 11 6 8 7 8 6 11 7 7 8 6 8 13 6 6 numeroilla.Uutisjournalismin edustavuutta koskevista kysymyksistä saadut tulokset osoittavat, että valtaosa En osaa sanoa 24 20 28 24 24 26 27 23 21 25 23 16 31 25 20 19 16 19 suomalaisista katsoo uutismedian kertovan eri väestöryhmistä ja heidän näkökulmistaan riittävästi Uutisjournalismin edustavuutta koskevista kysymyksistä saadut tulokset osoittavat, että valtaosa ja oikeudenmukaisesti. Kiinnostavaa tuloksissa on, että mielipiteet eriytyvät vain vähän kulloinkin Asuinpaikkasi suomalaisistatarkasteltavien katsooväestöryhmien uutismedian suhteen. kertovan Esimerkiksi eri väestöryhmistä miesten ja naisten ja heidän käsitykset näkökulmistaan eivät juuri poikkea riittävästi Ei riittävästi 17 19 16 14 18 11 15 20 24 18 17 19 15 18 18 16 19 18 ja oikeudenmukaisesti. Kiinnostavaa tuloksissa49 on, että mielipiteet eriytyvät vain vähän kulloinkin 62 63 62 60 63 64 65 63 57 60 65 66 57 62 67 Jotakuinkin sopivasti 66 69 68 tarkasteltavien väestöryhmien suhteen. Esimerkiksi miesten ja naisten käsitykset eivät juuri poikkea Liikaa 3 4 2 6 2 5 1 1 2 3 3 3 3 2 4 4 2 2 siinä, käsitelläänkö uutisissa oman sukupuolen edustajia riittävästi tai oikeudenmukaisesti. Joitakin En osaa sanoa 18 15 20 20 17 19 18 16 17 19 16 11 25 18 13 11 11 12 eroja kuitenkin on. Oikeistoon itsensä sijoittavien tyytymättömyys omien poliittisten kantojensa nä- QDiv1_2021: Ajattele maasi uutisia yleisesti. Uutisoidaanko47 seuraavista aiheista mielestäsi liikaa, jotakuinkin sopivasti vai ei riittävästi? N=kaikki vastaajat: 2009, mies: 963, nainen: 1026, 18–34: 510, 35+: 1499, Helsinki-Uusimaa: 614, Etelä-Suomi: 432, kyvyyteen ja käsittelyn oikeudenmukaisuuteen on suurempaa kuin vasemmistoon ja etenkin keskus- Länsi-Suomi: 489, Pohjois- ja Itä-Suomi: 474, alle 20 000 euroa: 473, 20 000–59 999 euroa: 883, vähintään 60 000 euroa: 366, mata- taan itsensä sijoittavien. Samoin pienituloiset ovat selvästi tyytymättömämpiä omaa yhteiskunta- ja la koulutus: 386, välitason koulutus: 873, korkea koulutus: 750, vasemmisto: 401, keskusta: 792, oikeisto: 342. Virhemarginaalia (luottamustaso 95 %) enemmän kaikkien vastaajien osuudesta poikkeavat luvut on merkitty värillisillä numeroilla. varallisuusluokkaa koskevan uutisoinnin riittävyyteen ja oikeudenmukaisuuteen kuin suurituloiset. Taulukko 19. Vastamedioiden viikkotavoittavuus 2018–2021.

2018 2019 2020 2021 (Uusi) MV-Lehti 5 % 4 % 3 % 3 % Kansalainen 1 % 2 % 2 % 2 % Nykysuomi 2 % 2 % 2 % Oikea Media 1 % 2 % 2 % 3 % Magneettimedia 1 % 1 % 1 % Ainakin jotain 8 % 7 % 7 % 7 % mainituista Q5c_2018_2: Mitä seuraavista mahdollisesti käytit seurataksesi uutisia viimeisen viikon aikana? Valitse kaikki sopivat vastaukset (vuosina 2018– 2020). Q5b: Mitä seuraavista olet käyttänyt seurataksesi uutisia verkossa viimeisen viikon aikana (verkkosivustojen, sovellusten, sosiaalisen median tai muun internetyhteyden kautta)? Valitse kaikki sopivat vastaukset (vuonna 2021). N=kaikki vastaajat kunakin vuonna.

Vastamedian käyttäjiltä kysyttiin vuonna 2018 avoimella kysymyksellä, miksi he käyttävät näitä verkkosivustoja. Kaikkiaan 110 vastauksesta suuressa osassa katsottiin vastamedioiden täydentävän ”valtamedian” antamaa kuvaa asioista ja kertovan ”rehellisesti” ja ”kaunistelematta” asioista, joista valtamedia vaikenee. Osassa vastauksista todettiin sivustojen yksinkertaisesti olevan ”hyviä” tai ”kiinnostavia”. Joissakin vastauksissa kiiteltiin sivustojen nopeutta ja ”sensuroimattomuutta” ja sitä, Reuters-instituutti – Digital News Report – Suomi ettäLuottamus ne julkaisevat uutisiin esimerkiksivahvistui koronapandemian rikoksesta tuomittujen aikana nimiä ja kuvia. Jotkut vastaajat kertoivat seuraavansa näitä julkaisuja silkasta uteliaisuudesta.57

Varallisuuden ja oikeisto–vasemmisto-ulottuvuuden lisäksi on luultavasti vielä muitakin VaikkaVaikka vastamedioita vastamedioita seuraavien seuraavien asenne asenne valtamediaa valtamediaa kohtaan kohtaan on on usein usein kielteinen, kielteinen, silti silti heistäkin heistäkin yli arvoihin ja maailmankuvaan liittyviä asioita, joissa osa väestöstä kokee uutismedian edustavan puoletyli puolet pitää pitää lähes lähes kaikkia kaikkia lueteltuja lueteltuja medioita medioita pikemminkin pikemminkin luotettavina luotettavina kuin kuin epäluotettavina epäluotettavina (kuvio huonosti heidän omia ajatuksiaan. Tällainen voisi olla esimerkiksi kansallismielisen konservatismin 28).(kuvio Medioiden 28). Medioiden järjestys järjestys on kaikkien on kaikkien vastaajien vastaajien antamiin antamiin arvioihin arvioihin (kuvio ( 24)kuvio verrattuna 24) verrattuna kuitenkin ja liberaalin kansainvälisyyden välinen ulottuvuus. Tähän viittaa se jo edellä mainittu aiempien erilainen.kuitenkin Yleisradio erilainen. jaYleisradio Helsingin ja HelsinginSanomat ovatSanomat pudonneet ovat pudonneet luotettavuusarvioissa luotettavuusarvioissa hännille, hännille, kun taas tutkimusten tulos, että uutismediaa kohtaan tunnettu luottamuspula näyttää Suomessa kytkeytyvän paikallislehdet,kun taas paikallislehdet, MTV ja talouslehdet MTV ja talouslehdet ovat nousseet ovat nousseetniiden kärkeen. niiden kärkeen. erityisesti perussuomalaisten kannattamiseen. Yleisemminkin valtamedian kritiikki ja siihen koh- 54 Kuvio 28. Vastamedian käyttäjien luottamus lueteltujen medioiden uutisiin. distuva epäluottamus on tyypillistä niin sanotuille populistisille liikkeille. Kritiikki on kohdistu- KUVIO 28. VASTAMEDIAN KÄYTTÄJIEN LUOTTAMUS LUETELTUJEN MEDIOIDEN UUTISIIN nut erityisesti valtamedian elitistisyyteen ja sen liberaalina ja maahanmuuttomyönteisenä pidettyyn eetokseen. Kahdeksassa maassa tehty kyselytutkimus osoitti populististen näkemysten vaikuttavan ikiee T uutismediaan kohdistuviin asenteisiin enemmän kuin vasemmistolaisuus tai oikeistolaisuus.55 ei Viime vuosina eri puolilla maailmaa on perustettu myös kansallismielisiä populistisia liikkeitä Te myötäileviä ja maahanmuuttoon kielteisesti suhtautuvia niin sanottuja vastamedioita, jotka tyypil kee lisesti poimivat uutisaineistoa verkosta, muokkaavat sitä asenteellisesti ja usein myös kritisoivat e Tei voimakkaasti ammattimaisesti toimitettua journalistista uutismediaa. Suomessa tunnetuin näistä i i e ei on MV-lehti, joka nykyään toimii nimellä Uusi MV-lehti. Valtamedialle vaihtoehtoa tarjoavat myös ikeee Nykysuomi, Oikea Media ja Kansalainen. Ne ovat tyyliltään asiallisempia, mutta niidenkin jutuissa näkyy maahanmuuttovastainen ja konservatiivinen painotus. Kuten edellä havaittiin, näitä julkaisuja eii seuraavien keskuudessa luottamus uutisiin on selvästi keskimääräistä vähäisempää (taulukko 14). ie ikie ie eii Tässä tutkimuksessa vastamedioiden käyttöä on kysytty vuodesta 2018 lähtien.56 Uusi MV-lehti ei ei ole aivan yltänyt edeltäjänsä tavoittavuuteen, ja nyt kutakin julkaisua seuraa viikoittain 2 tai 3 prosenttia suomalaisista (taulukko 19). Ainakin jotain mainituista julkaisuista seuraavien osuus on e i e eik ee e vakiintunut 7 prosenttiin. Q6_2018_trust:Q6_2018_trust: Kuinka Kuinka luotettavia luotettavia sanoisit sanoisit seuraavien seuraavien medioiden medioiden uutisten uutistenolevan? Käytä olevan? alla Käytä olevaa alla asteikkoa, olevaa jollaasteikkoa, 0 tarkoittaa jolla "ei0 tarkoittaa lainkaan ”ei luotettava"lainkaan jaluotettava” 10 tarkoittaa ja "erittäin10 tarkoittaa luotettava". ”erittäin N=kustakin luotettava”. mediasta N=kustakin kuulleet ainakinmediasta jotain kuulleet vastamediaa ainakin edellisen jotain vastamediaa viikon aikana edellisen käyttäneet: viikon 126– 134. TAULUKKO 19. VASTAMEDIOIDEN VIIKKOTAVOITTAVUUS 2018–2021. Hufvudstadsbladetaikana käyttäneet: ei ole 126–134. mukana Hufvudstadsbladettarkastelussa, koska sitäei ole koskevat mukana tiedot tarkastelussa, puuttuivat käytettävissä koska sitä koskevat olleesta datasta. tiedot puuttuivat käytettävissä Taulukko 19. Vastamedioiden viikkotavoittavuus 2018–2021. olleesta datasta. 58 59 Vastamediat ovat yksi esimerkki verkon sisällöistä, joissa totuus ja valhe sekä satiiri ja paatos 2018 2019 2020 2021 Vastamediat ovat yksi esimerkki verkon sisällöistä, joissa totuus ja valhe sekä satiiri ja paatos lomittuvat monimutkaisella tavalla. Toisaalta myös varsinaiseksi journalismiksi itsensä (Uusi) MV-Lehti 5 % 4 % 3 % 3 % lomittuvat monimutkaisella tavalla. Toisaalta myös varsinaiseksi journalismiksi itsensä määrittele- Kansalainen 1 % 2 % 2 % 2 % mästä uutismediasta ihmiset löytävät usein asenteellisuutta, harhaanjohtavia yksinkertaistuksia ja 57 Uutismedia verkossa 2018, s. 26. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0796-7 Nykysuomi 2 % 2 % 2 % ”klikkiotsikoita”. Vuonna 2018 tässä tutkimuksessa kysyttiin, missä määrin vastaajat ovat huolis- 51 Oikea Media 1 % 2 % 2 % 3 % saan erilaisista uutisten epäluotettavuuteen liittyvistä piirteistä ja missä määrin he ovat kohdanneet

Magneettimedia 1 % 1 % 1 % niitä viikon aikana. Luetelluista kuudesta seikasta useimmin oltiin huolissaan tarkoitushakuisesti Ainakin jotain 8 % 7 % 7 % 7 % vääristellyistä tai tekaistuista jutuista ja ylipäätään huonoista, virheellisistä ja yksinkertaistavista mainituista Q5c_2018_2: Mitä seuraavista mahdollisesti käytit seurataksesi uutisia viimeisen viikon aikana? Valitse kaikki sopivat vastaukset (vuosina 2018– jutuista.58 Eniten puolestaan oli kohdattu virheellisiä, yksinkertaistavia tai harhaanjohtavia juttuja Q5c_2018_2:2020). Q5b: Mitä Mitä seuraavista seuraavista olet mahdollisesti käyttänyt seurataksesi käytit seurataksesi uutisia verkossa uutisia viimeisen viimeisen viikon viikon aikana aikana? (verkkosivustojen, Valitse kaikki sovellusten, sopivat vastauksetsosiaalisen median 59 (vuosinatai muun internetyhteyden2018–2020). Q5b: kautta)? Mitä Valitseseuraavista kaikki olet sopivat käyttänyt vastaukset seurataksesi (vuonna 2021)uutisia. N=kaikki verkossa vastaajat viimeisen kunakin viikon vuonna. aikana (verkkosivustojen, sekä uutisilta näyttäviä otsikoita, jotka osoittautuvatkin mainoksiksi. sovellusten, sosiaalisen median tai muun internetyhteyden kautta)? Valitse kaikki sopivat vastaukset (vuonna 2021). N=kaikki Vuonna 2017 tehdyssä suomalaisten rikostiedon lähteitä koskevassa tutkimuksessa 17 prosent- vastaajat kunakin vuonna. Vastamedian käyttäjiltä kysyttiin vuonna 2018 avoimella kysymyksellä, miksi he käyttävät näitä tia vastaajista oli samaa mieltä väitteestä, että ”perinteiset mediat, kuten Yle, Helsingin Sanomat, verkkosivustoja.Vastamedian käyttäjiltä Kaikkiaan kysyttiin 110 vastauksesta vuonna 2018 suuressa avoimella osassa kysymyksellä, katsottiin vastamedioiden miksi he käyttävät täydentävän näitä MTV, sekä paikallislehdet vähättelevät väkivaltarikollisuuden määrää”, ja 30 prosenttia oli samaa verkkosivustoja.”valtamedian” antamaa Kaikkiaan kuvaa 110 asioisvastauksestata ja kertovan suuressa ”rehellisesti” osassa katsottiin ja ”kaunistelematta” vastamedioiden täydentävän asioista, joista mieltä väitteestä, että ”perinteinen media suojelee tiettyjä väkivaltaa tekeviä ryhmiä”.60 Medialiiton ”valtamedian”valtamedia vaikenee. antamaa Osassa kuvaa asioistavastauksista ja kertovan todettiin ”rehellisesti” sivustojen ja yksinkertaisesti ”kaunistelematta” olevan asioista, ”hyviä” joista tai syksyllä 2017 teettämän kyselyn mukaan suomalaisista 35 prosenttia uskoi, että kotimaiset mediat valtamedia”kiinnostavia”. vaikenee. Joissakin Osassa vastauksissa vastauksista kiiteltiin todettiin sivustojen sivustojen nopeutta yksinkertaisesti ja ”sensuroimattomuu olevan ”hyviä” taitta” ja sitä, (sanomalehdet, aikakauslehdet, tv ja radio) tuottavat jonkin verran valheellisia ja keksittyjä uutisia, ”kiinnostavia”.että ne julkaisevat Joissakin esimerkiksi vastauksissa rikoksesta kiiteltiin tuomittujen sivustojen nimiä nopeutta ja kuvia. ja ”sensuroimattomuutta” Jotkut vastaajat kertoivat ja ja 14 prosenttia arvioi niiden tuottavan niitä paljon.61 Vielä yleisemmin kuitenkin uskottiin, että 57 sitä,seuraavansa että ne julkaisevat näitä julkaisuja esimerkiksi silkasta rikoksesta uteliaisuudesta. tuomittujen nimiä ja kuvia. Jotkut vastaajat kertoivat niitä tuottavat ”erikoissivustot, kuten MV-lehti” (28 % jonkin verran, 49 % paljon) sekä ”poliittiset, seuraavansa näitä julkaisuja silkasta uteliaisuudesta.57 aatteelliset tai ideologiset ryhmittymät” (37 % jonkin verran, 49 % paljon). Kyselyn mukaan Vaikka vastamedioita seuraavien asenne valtamediaa kohtaan on usein kielteinen, silti heistäkin yli suomalaisista valtaosa luotti kuitenkin kykyynsä tunnistaa valeuutinen melko (64 %) tai erittäin puolet pitää lähes kaikkia lueteltuja medioita pikemminkin luotettavina kuin epäluotettavina (kuvio (11 %) paljon. 5428). Populismin Medioiden ja uutismedian järjestys suhteesta, on ks. Herkman,kaikkien Juha vastaajien (2019) Populismin antamiin aika. Tampere: arvioihin Vastapaino. (kuvio 24) verrattuna kuitenkin 55 In Western Europe, public attitudes toward news media more divided by populist views than left-right ideology. Pew Research Center 2018. erilainen.www.journalism.org/2018/05/14/in-western-europe-public-attitudes-toward-news-media-more-divided-by-populist-views-than-left-right-ideology/ Yleisradio ja Helsingin Sanomat ovat pudonneet luotettavuusarvioissa hännille, kun. taas Populistisiksi katsottiin näkemykset, että ”päättäjät eivät piittaa minun kaltaisistani ihmisistä” ja että ”tavalliset ihmiset ratkaisivat maan ongelmia 58 Suomalaisvastaajista 65 % ilmoitti olevansa huolissaan ”jutuista, joissa tosiasioita on vääristelty tiettyjen asioiden ajamiseksi” ja 61 % huonosta paikallislehdet,päättäjiä paremmin”. MTV ja talouslehdet ovat nousseet niiden kärkeen. journalismista (virheelliset tiedot, yksinkertaistetut jutut, harhaanjohtavat otsikot/klikkiotsikot). Samoin 61% ilmoitti olevansa huolissaan jutuista ”jotka ovat täysin tekaistuja poliittisista tai kaupallisista syistä”. Uutismedia verkossa 2018, s. 24. urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0796-7 56 Vastamedioiden seuraamista koskeva kysymys esitettiin aiemmin erillään uutismediasta, mutta nyt niiden käytöstä kysyttiin samassa yhteydessä kuin varsinaisten uutismedioiden käytöstäkin. Tämä saattaa hieman vaikuttaa vuoden 2021 tulosten ja aiempien vuosien tulosten vertailtavuuteen. 59 Suomalaisvastaajista 51 % ilmoitti kohdanneensa viime viikon aikana huonoa journalismia (virheelliset tiedot, yksinkertaistetut jutut, harhaanjohta- KuvioVuonna 28. 2018 Vastamedian Nykysuomen tilalla käyttäjienkyselyssä oli Vastavalkea-julkaisu. luottamus lueteltujen Sen viikkotavoittavuus medioiden oli tuolloin uutisiin. noin 0,5 prosenttia. MV-Lehden tilalla vat otsikot/klikkiotsikot) ja 41 % ilmoitti kohdanneensa otsikoita, ”jotka näyttävät uutisjutuilta mutta osoittautuvatkin mainoksiksi.” vuonna 2020 aloitti Uusi MV-Lehti. Magneettimedia jätettiin vuonna 2021 pois kyselystä. 60 Näsi, Matti ym. (2018) Väkivallan kokemus ja rikostiedon lähteet. Helsinki: Helsingin yliopisto. hdl.handle.net/10138/243594 57 Uutismedia verkossa 2018, s. 26. urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0796-7 61 www.medialiitto.fi/wp-content/uploads/2020/06/Valeuutistutkimus_14.11.2017.pdf ikiee T ei Te kee e Tei i i e ei ikeee eii ie ikie ie eii ei

e i e eik ee e

Q6_2018_trust: Kuinka luotettavia sanoisit seuraavien medioiden uutisten olevan? Käytä alla olevaa asteikkoa, jolla 0 tarkoittaa "ei lainkaan luotettava" ja 10 tarkoittaa "erittäin luotettava". N=kustakin mediasta kuulleet ainakin jotain vastamediaa edellisen viikon aikana käyttäneet: 126–134. Hufvudstadsbladet ei ole mukana tarkastelussa, koska sitä koskevat tiedot puuttuivat käytettävissä olleesta datasta.

Vastamediat ovat yksi esimerkki verkon sisällöistä, joissa totuus ja valhe sekä satiiri ja paatos lomittuvat monimutkaisella tavalla. Toisaalta myös varsinaiseksi journalismiksi itsensä

57 Uutismedia verkossa 2018, s. 26. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0796-7 51

Reuters-instituutti – Digital News Report – Suomi Luottamus uutisiin vahvistui koronapandemian aikana

Valheellisista ja vääristelevistä uutisista viime vuosina käyty keskustelu on oletettavasti tehnyt Toimittajien ja uutisorganisaatioiden levittämästä väärästä koronatiedosta huolestuneiden pieni ihmiset varautuneemmiksi internetissä kohtaamiinsa uutisiin. Kysyttäessä yleisesti verkkouutisista osuus Suomessa on hyvin linjassa sen kanssa, että Suomessa ylipäätään luotetaan uutismediaan 60 prosenttia suomalaisvastaajista kertoi nyt olevansa huolissaan siitä, mikä internetissä on totta ja yleisemmin kuin muissa maissa. Myös oman maan hallitusta pitää huolestuttavimpana väärän mikä valheellista (kuvio 29).62 Vuonna 2018 luku oli 55 prosenttia, vuonna 2019 se oli 52 pro- koronatiedon levittäjänä huomattavasti pienempi osa vastaajista kuin useimmissa muissa maissa. senttia ja vuonna 2020 56 prosenttia. Kansainvälisesti osuus on keskitasoa. Vertailun maista näin Tässä näkyy Suomessa perinteisesti korkea luottamus instituutioihin ja myös jo edellä mainittu vastanneiden osuus oli korkein Portugalissa (76 %) ja Espanjassa (67 %) ja alhaisin Saksassa (37 %) demokraattisiin instituutioihin kohdistuvan luottamuksen kasvu korona-aikana. Mikään yksittäinen ja Slovakiassa (38 %). harhatiedon lähde ei Suomessa myöskään korostu selvästi muita maita yleisempänä huolenaiheena.

KUVIO 29. VERKKOUUTISTEN TOTUUDELLISUUDESTA JA VALHEELLISUUDESTA TaulukkoTAULUKKO 20. 20. Väärän VÄÄRÄN tai TAI harhaanjohta HARHAANJOHTAVANvan tiedon TIEDON aiheet AIHEETSuomessa. SUOMESSA Kuvio 29. Verkkouutisten totuudellisuudesta ja valheellisuudesta huolestuneiden osuudet eri maissa. HUOLESTUNEIDEN OSUUDET ERI MAISSA Pääasiallinen uutislähde TV, radio, Verkko- Kaikki Mies Nainen 18-34 35+ painettu media media Koronavirus (COVID-19) 38 % 41 % 34 % 46 % 35 % 43 % 32 % Politiikka 32 % 40 % 23 % 27 % 33 % 34 % 28 % Ilmastonmuutos tai 26 % 33 % 19 % 19 % 28 % 27 % 25 % ympäristö Maahanmuutto 25 % 30 % 20 % 19 % 27 % 27 % 23 % Julkisuuden henkilöt (esim. näyttelijät, 21 % 22 % 21 % 24 % 20 % 24 % 18 % muusikot, urheilutähdet) Muut terveysaiheet 17 % 16 % 17 % 17 % 17 % 18 % 16 %

i ii i ee ie i i i i Ti ei i i e ki i k ei i Tšekki eii Ti i i Tk ki k Tuotteet ja palvelut 13 % 15 % 11 % 11 % 14 % 15 % 11 % Muu 1 % 2 % 1 % 1 % 2 % 1 % 2 % En mitään näistä 16 % 13 % 18 % 13 % 16 % 14 % 18 % 60 61 i i k i e i En osaa sanoa 25 % 21 % 29 % 25 % 26 % 23 % 28 % Q_FAKE_NEWS_2021a: Oletko nähnyt viimeisen viikon aikana väärää tai harhaanjohtavaa tietoa joistakin seuraavista aiheista? Valitse kaikki Q_FAKE_NEWS_1: Kerro missä määrin olet samaa mieltä seuraavan väittämän kanssa. ”Verkkouutisissa olen huolissani siitä, mikä internetissä on Q_FAKE_NEWS_2021a: Oletko nähnyt viimeisen viikon aikana väärää tai harhaanjohtavaa tietoa joistakin seuraavista aiheista? Q_FAKE_NEWS_1: Kerro missä määrin olet samaa mieltä seuraavan väittämän kanssa. ”Verkkouutisissa olen huolissani siitä, mikä sopivat vastaukset. N=kaikki vastaajat: 2009, mies: 963, nainen: 1026, 18–34: 510, 35+: 1499, pääasiallinen uutislähde: verkkomedia: 1131, TV, totta ja mikä valheellista”. On huolissaan: ”täysin” tai ”jokseenkin samaa mieltä vastanneet. Ei kantaa: ”ei samaa eikä eri mieltä” vastanneet. Ei ole Valitse kaikki sopivat vastaukset. N=kaikki vastaajat: 2009, mies: 963, nainen: 1026, 18–34: 510, 35+: 1499, pääasiallinen uutis- internetissä on totta ja mikä valheellista”. On huolissaan: ”täysin” tai ”jokseenkin samaa mieltä vastanneet. Ei kantaa: ”ei samaa eikä radio tai painettu media: 838. Virhemarginaalia (luottamustaso 95 %) enemmän kaikkien vastaajien osuudesta poikkeavat luvut on merkitty huolissaan: ”täysin” tai ”jokseenkin eri mieltä” vastanneet. N= kaikki vastaajat kussakin maassa. lähde: verkkomedia: 1131, TV, radio tai painettu media: 838. Virhemarginaalia (luottamustaso 95 %) enemmän kaikkien vastaajien eri mieltä” vastanneet. Ei ole huolissaan: ”täysin” tai ”jokseenkin eri mieltä” vastanneet. N= kaikki vastaajat kussakin maassa. värillisillä numeroilla. osuudesta poikkeavat luvut on merkitty värillisillä numeroilla. Tällä kertaa vastaajilta kysyttiin myös, mistä aiheista he ovat viimeisen viikon aikana nähneet Vastaajilta kysyttiin vielä tarkemmin, minkä tahon levittämästä virheellisestä koronavirukseen Tällä kertaa vastaajilta kysyttiin myös, mistä aiheista he ovat viimeisen viikon aikana nähneet harhaanjohtavaa tietoa. Luetelluista aiheista yleisimmin oli kohdattu koronavirukseen liittyvää liittyvästä tiedosta he ovat eniten huolissaan. Suomessa yleisimmin huolta annetuista vaihtoehdoista harhaanjohtavaa tietoa. Luetelluista aiheista yleisimmin oli kohdattu koronavirukseen liittyvää KUVIO 30. ENITEN HUOLTA AIHEUTTAVAT VÄÄRÄN TAI HARHAANJOHTAVAN harhatietoa, mutta myös politiikkaan, ilmastonmuutokseen ja ympäristöön sekä maahanmuuttoon Kuvioaiheutt 30avat. Eniten aktivistien huolta taiaiheuttavat aktivistiryhmien, väärän tai Suomenharhaanjohtavan hallituksen koronatiedon ja tavallisten lähteet ihmisten eri maissa. levittämä harhatietoa, mutta myös politiikkaan, ilmastonmuutokseen ja ympäristöön sekä maahanmuuttoon KORONATIEDON LÄHTEET ERI MAISSA liittyvää harhatietoa oli kohdannut vähintään neljännes suomalaisvastaajista (taulukko 20). Miehistä vääräksi koettu koronatieto (kuvio 30). Sen sijaan toimittajien ja uutisorganisaatioiden, julkisuuden liittyvää harhatietoa oli kohdannut vähintään neljännes suomalaisvastaajista (taulukko 20). Miehis- selvästi naisia suurempi osa kertoi kohdanneensa näissä aiheissa harhaanjohtavaa tietoa. Nuorten henkilöiden ja ulkomaiden poliittisten toimijoiden levittämästä väärästä koronatiedosta ovat tä selvästi naisia suurempi osa kertoi kohdanneensa näistä aiheista harhaanjohtavaa tietoa. Nuorten vastauksissa taas korostui nimenomaan koronavirukseen liittyvä väärä tieto, kun politiikkaan, huolissaan huomattavasti harvemmat. ilmastonmuutokseenvastauksissa taas korostui ja maahanmuuttoon nimenomaan koronavirukseen liittyvissä kysymyksissä liittyvä väärä vää räätieto, tietoa kun kohdanneiden politiikkaan, osuus e ii i oliilmastonmuutokseen heidän joukossaan keskimääräistäja maahanmuuttoon pienempi. liittyvissä Pääasiallisena kysymyksissä uutislähteenään väärää tietoa perinteisiäkohdanneiden i Toimittajin ja uutisorganisaatioiden levittämästä väärästä koronatiedosta huolestuneiden pieni osuus julkaisukanaviaosuus oli heidän käyttävät joukossaan kertoivat keskimääräistä kohdanneensa pienempi. väärää Pääasiallisena tietoa keskimääräistä uutislähteenään vähemmän, perinteisiä kun taas Suomessa on hyvin linjassa sen kanssa, että Suomessa ylipäätään luotetaan uutismediaankiiei i pääasiallisestijulkaisukanavia verkosta käyttävät uutisensa kertoivat hakevat kohdanneensa olivat kohdanneet väärää tietoa muita keskimääräistä yleisemmin vähemmän,erityisesti kun taas yleisemmin kuin muissa maissa. Myös oman maan hallitusta pitää huolestuttavimpana kiiii väärän koronavirukseen ja julkisuuden henkilöihin liittyvää harhatietoa. pääasiallisesti verkosta uutisensa hakevat olivat kohdanneet muita yleisemmin erityisesti korona koronatiedon levittäjänä huomattavasti pienempi osa vastaajista kuin useimmissai muissa ike maissa. virukseen ja julkisuuden henkilöihin liittyvää harhatietoa. Tässä näkyy Suomessa perinteisesti korkea luottamus instituutioihin ja myös joiiiki edellä mainittui iiii ei Vastaajilta kysyttiin vielä tarkemmin, minkä tahon levittämästä virheellisestä koronavirukseen demokraattisiin instituutioih in kohdistuvan luottamuksen kasvu korona-aikana.Tii Mikään iii yksittäinen liittyvästä tiedosta he ovat eniten huolissaan. Suomessa yleisimmin huolta annetuista vaihtoehdoista harhatiedon lähde ei Suomessa myöskään korostu selvästi muita maita yleisempänä huolenaiheena. kie iki aiheuttavat aktivistien tai aktivistiryhmien, Suomen hallituksen ja tavallisten ihmisten levittämä iiiki i vääräksi koettu koronatieto (kuvio 30). Sen sijaan toimittajien ja uutisorganisaatioiden, julkisuu- iiii ei den henkilöiden ja ulkomaiden poliittisten toimijoiden levittämästä väärästä koronatiedosta ovat kie ekii

Tk k ie i i i ei i i ii eii ei Ti k Tšekki ki i i i ki i i i i ee Ti e ei ei huolissaan huomattavasti harvemmat. ik eie Tiii i iiii

62 Q_FAKE_NEWS_1: Kerro missä määrin olet samaa mieltä seuraavan väittämän kanssa. ”Verkkouutisissa olen huolissani siitä, mikä internetissä on Q_FAKE_NEWS_2021b: Ajattele nimenomaan koronavirusta (COVID-19) ja sen vaikutuksia. Mikä seuraavista lähteistä huolestut- totta ja mikä valheellista”. Täysin eri mieltä 2 %, jokseenkin eri mieltä 12 %, Ei samaa eikä eri mieltä 26 %, jokseenkin samaa mieltä 48 %, täysin Q_FAKE_NEWS_2021btaa sinua verkossa eniten?: Ajattele Valitse nimenomaan yksi. Väärä koronavirusta tai harhaanjohtava (COVID- 19)tieto... ja sen N=kaikki vaikutuksia. vastaajat Mikä seuraavista kussakin maassa.lähteistä huolestuttaa sinua verkossa samaa mieltä 12 %. eniten? Valitse yksi. Väärä tai harhaanjohtava tieto... N=kaikki vastaajat kussakin maassa.

Vastaajilta kysyttiin edelleen, minkä palvelujen verkossa levittämistä virheellisestä tai harhaanjohtavasta koronatiedoista he ovat eniten huolissaan. Kaikissa maissa eniten huolta aiheuttavaksi arvioitiin sosiaalinen media (kuvio 31). Kuten useimmissa muissakin maissa, Suomessa sosiaalisen median palveluista yleisimmin huolta aiheuttaa Facebook (23 %). YouTubesta (4 %) ja Twitteristä (8 %) huolestuneiden osuus on huomattavasti pienempi. Uutissivustoja huolestuttavimpana väärän koronatiedon kanavana pitäviä on Suomessa keskimääräistä enemmän. 53 Suomi poikkeaa tässä selvästi Ruotsista, Norjasta ja54 etenkin Tanskasta, joissa uutissivustoja huolestuttavimpana virheellisen koronatiedon kanavana pitävien osuus on huomattavasti pienempi. Tälle on vaikea löytää mitään yksittäistä selkeää syytä. Osaltaan tähän on voinut vaikuttaa valeuutissivustoista käyty keskustelu. Sekin voi vaikuttaa, kuinka tärkeänä uutiskanavana uutissivustoja ja -sovelluksia ylipäätään pidetään. Suomessa uutiset saadaan muita maita tyypillisemmin suoraan uutismedian sivustoilta ja -sovelluksista (ks. edellä luku 3).

Kuvio 23. Suomalaisten luottamus itse seuraamiinsa uutisiin ja uutisiin yleensä.

73% 72% 73% Reuters-instituutti70% – Digital News Report – Suomi Luottamus uutisiin vahvistui koronapandemian aikana 68% 69% 69%

65% 65% Vastaajilta kysyttiin edelleen, minkä palvelujen verkossa levittämistä virheellisestä tai harhaan- Tulosten voi nähdä heijastavan uuden mediaympäristön lisäämää tietosuutta näkökulmien 62% 62% johtavasta koronatiedoista he ovat eniten huolissaan. Kaikissa59% maissa eniten huolta aiheuttavaksi moninaisuudesta ja halua asettaa uutismediankin näkökulmat kriittiseen tarkasteluun. Journalismin arvioitiin sosiaalinen media (kuvio 31). Kuten useimmissa muissakin maissa, Suomessa sosiaalisen erityislaatu organisaatioviestinnän tuottamaan viestintään nähden ei sekään välttämättä ole ihmisille 56% median palveluistaUskon että voin yleisimmin luottaa useimpiin huolta seuraamiini aiheuttaa uutisiin Facebook (23 %). YouTubesta (4 %) ja Twitteristä enää yhtä selvä kuin aiemmin. (8 %) huolestuneidenUskon että useimpiin osuus uutisiin on huomattavastivoi luottaa pienempi. Uutissivustoja huolestuttavimpana väärän Arvoihin ja maailmankuvaan kytkeytyvän luottamuskokemuksen kannalta entistä olennai- koronatiedon kanavana pitäviä on Suomessa keskimääräistä enemmän. Suomi poikkeaa tässä sel- semmaksi on tullut perinteisen oikeisto–vasemmisto-ulottuvuuden lisäksi myös kansallismielisen västi2015 Ruotsista, Norjasta2016 ja etenkin2017 Tanskasta, joissa2018 uutissivustoja2019 huolestuttavimpana2020 virheellisen2021 konservatismin ja kansainvälisyyttä arvostavan liberalismin välinen ulottuvuus. Luultavasti juuri Q6_2016: Esitämme sinulle nyt uutisen luotettavuuteen liittyviä kysymyksiä. Ensin kysymme, missä määrin luotat maasi uutisiin yleensä. Sittenkoronatiedon kysymme, missä kanavanamäärin luotat uutisiin,pitävien joita seuraat.osuus Kerro, on huomattavastimissä määrin olet samaa pienempi. mieltä seuraavien Tälle väittämien on vaikea kohdalla. löytää N=kaikki mitään tähän ulottuvuuteen liittyy se aiempien tutkimusten havainto, että luottamus uutismediaan on vastaajat,yksittäistä 2021: 2009, selkeää 2020: 2050,syytä. 2019: Osaltaan 2009, 2018: tähän2012, 2017: on 2007, voinut 2016: vaikuttaa2041, 2015: 1509. valeuutissivustoista Vuonna 2016 ei kysytty luottam käytyusta keskustelu. itse keskimääräistä heikompaa erityisesti perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Tässä tutkimuk- seurattuihin uutisiin. Vuonna 2015 tämän väittämän sanamuoto oli hieman erilainen: ”Uskon voivani luottaa useimpiin käyttämiini uutislähteisiin”.Sekin voi vaikuttaa, kuinka tärkeänä uutiskanavana uutissivustoja ja -sovelluksia ylipäätään sessa tällaista valtamedialle kriittistä yleisöä edustivat erityisesti niin sanotun vastamedian lukijat.

pidetään. Suomessa uutiset saadaan muita maita tyypillisemmin suoraan uutismedian sivustoilta ja Suomalaisten yleisestä ja edelleen melko suuresta luottamuksesta kotimaista valtamediaa kohtaan -sovelluksista (ks. edellä luku 3). kertoo kuitenkin se, että vastamedioiden käyttäjistäkin yli puolet pitää suurimpia suomalaisia

uutismedioita pikemminkin luotettavina kuin epäluotettavina. KuvioKUVIO 31. 31. Eniten ENITEN huolta HUOLTA aiheuttavat AIHEUTTAVAT väärän taiVÄÄRÄN harhaanjohtavan TAI HARHAANJOHTAVAN koronatiedon kanavat eri maissa. KORONATIEDON KANAVAT ERI MAISSA

En osaa sanoa 6 6 6 6 8 8 8 7 10 7 8 11 7 12 13 13 14 12 15 15 15 13 12 16 16 17 19 17 16 7 5 17 18 16 9 24 9 10 7 8 25 10 14 14 15 13 11 9 12 11 11 12 12 12 15 7 11 11 15 11 En ole huolissani 13 15 15 16 19 16 mistään näistä 10 31 13 32 39 49 30 42 28 51 28 35 34 49 42 Sosiaalisen median 54 39 27 35 43 47 44 46 47 42 43 43 37 kautta (Facebook, % 49 45 41 33 33 40 40 9 YouTube, Twitter) 9 7 47 33 21 32 24 14 8 4 Viestisovellusten 25 9 10 15 62 16 11 14 8 8 6 kautta (esim. 63 6 15 9 7 8 7 11 13 7 8 8 8 4 WhatsApp, Facebook 14 11 7 7 7 11 8 6 8 7 4 7 9 9 6 8 8 8 4 5 7 7 4 4 5 33 Messenger) 6 6 7 6 7 6 28 Hakukoneiden kautta 5 4 4 23 23 24 3 17 17 18 18 18 18 19 19 20 20 (esim. Google, Bing) 12 12 13 13 14 14 14 14 15 16 16 16 16 16 8 10 11 12 12 Tanska Saksa Iso-Britannia Irlanti Itävalta Australia Hollanti Japani Ruotsi Norja Kanada Italia Kolumbia Yhdysvallat Thaimaa Indonesia Peru Singapore Sveitsi Portugali Slovakia Etelä-Korea Belgia Ranska Puola Romania Hong Kong Espanja Tšekki Suomi Unkari Taiwan Kroatia Bulgaria Uutissivustojen tai - sovellusten kautta

Q_FAKE_NEWS_2021c: Ajattele nimenomaan koronavirusta (COVID-19) ja sen vaikutuksia. Mikä seuraavista lähteistä huolestuttaa sinua verkossaQ_FAKE_NEWS_2021c: eniten? Valitse yksi. VääräAjattele tai harhaanjohtavanimenomaan tieto...koronavirusta N=kaikki (COVID-19)vastaajat kussakin ja sen maassa. vaikutuksia. Mikä seuraavista lähteistä huolestuttaa sinua verkossa eniten? Valitse yksi. Väärä tai harhaanjohtava tieto... N=kaikki vastaajat kussakin maassa.

Tässä kyselyssä saatujen tulosten perusteella näyttää siltä, että suomalaiset pitävät valtavirran uutismediaa yleisesti ottaen suhteellisen luotettavana, vaikka myös siinä tunnistetaan eri tavoin huonoa, virheellistä tai harhaanjohtavaa journalismia. Kaikkina tutkimusvuosina uutisiin luottavien osuus on Suomessa ollut korkeampi kuin muissa vertailun maissa. Suomessakin luottamusluvut ovat olleet viime vuosina laskussa, mutta koronapandemian oloissa luottamus jälleen lisääntyi ja Suomen ero useimpiin muihin vertailun maihin kasvoi. Näin oli siitä huolimatta, että luottamus luvut kohenivat lähes kaikissa muissakin maissa. Luottamus uutismediaan on moniulotteinen ilmiö, josta voidaan erottaa ainakin luottamus faktojen paikkansapitävyyteen; luottamus siihen, että eri yhteiskuntaryhmät saavat tasaveroisesti näkyvyyttä ja tulevat oikeudenmukaisesti kohdelluiksi; ja kokemus siitä, että uutismedian arvot ja maailmankuva ovat riittävän lähellä omia arvoja ja maailmakuvaa. Suurin osa vastaajista myös odottaa uutisilta neutraaliutta ja näyttää haluavan mieluummin itse arvioida argumenttien päte vyyttä kuin saada uutismediasta valmiiksi valikoituja näkemyksiä. Luottamus 10. syntyy avoimuudesta Älypuhelimen käyttö uutisvälineenä Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on luottamus. Useiden tutkimusten mukaan suomalaiset luottavat kansainvälisesti vertailtuna todella paljon suomalaiseen yhteiskuntaan, oikeusvaltioon, demokratiaan, viranomaisiin, mediaan ja toisiinsa. Luottamus perustuu siihen, että ihmiset kokevat yleistyy edelleen ja tietävät, että yhteiskunta kohtelee heitä tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti. Heillä on oikeus kertoa vapaasti mielipiteensä. Lisäksi he pystyvät valvomaan oikeuksiaan ja tietävät velvollisuuksis- 10. Älypuhelimen käyttö uutisvälineenä yleistyy edelleen taan. Älypuhelin63 on yhä tärkeämpi väline uutisten seuraamiseen niin Suomessa kuin useimmissa muis-

Luottamus perustuu siihen, että yhteiskunta on läpinäkyvä ja avoin ja kriittistäkin keskustelua Älysakinpuhelin maissa.63 on Tietokoneyhä tärkeämpi oli aiemminväline uutisten suomalaisten seuraamiseen yleisin niin laite Suomessa verkkouutisten kuin useimmissa seuraamiseen, mutta on mahdollista käydä vapaasti. Niin yhteiskunnan hyvistä asioista kuin epäkohdistakin puhutaan, muissakinvuonna 2019 maissa. älypuhelimia Tietokone oli käyttivät aiemmin jo suomalaisten yhtä monet. yleisin Nykyään laite älypuhelinverkkouutisten on selvästiseuraamiseen, tietokonetta niitä nostetaan esiin ja käsitellään julkisesti ja avoimesti. Päätöksentekoa ja viranomaisten toimin- muttasuositumpi. vuonna 2019Tyypillisintä älypuhelimia on käyttää käyttivät uutisten jo yhtä seuraamiseen monet. Nykyään sekä älypuhelin tietokonetta on selvä ettästi älypuhelinta taa tarkastellaan kriittisesti ja vaaditaan vastauksia. Tässä medialla on keskeinen rooli. Avoin ja tietokonetta(kuvio 32 ).suositu Pelkästäänmpi. Tyypillisintä älypuhelinta on uutisten käyttää uutisten seuraamiseen seuraamiseen käyttää sekä noin tietokonetta viidennes että suomalaisista. älypuhelinta (kuvio 32). Pelkästään älypuhelinta uutisten seuraamiseen käyttää noin viidennes demokraattinen yhteiskunta tarvitsee vastuullisesti toimivaa mediaa. Tabletin uutiskäyttö yleistyi vuoteen 2016 saakka mutta on ollut sen jälkeen laskussa. Korana suomalaisista. Tabletin uutiskäyttö yleistyi vuoteen 2016 mutta on ollut sen jälkeen laskussa. Informaatio- ja viestintäympäristömme on täynnä tietoa ja hälyä, jonka keskeltä on vaikea löytää Koranapandemiapandemia ei näytä ei näytä aiheuttaneen aiheuttaneen muutosta muutosta näihin näihin jo jo pitkään pitkään jatkuneisiin jatkuneisiin trendeihin.trendeihin. oikeaa ja luotettavaa tietoa. Käytämme erilaisia sosiaalisen median palveluja ja selailemme erilaisia 64 verkkosivustoja. Hahmotamme maailmaa ja arkeamme näiden palvelujen kautta. Moni meistä on KuvioKUVIO 32 .32. Tietokoneella, TIETOKONEELLA, tabletilla TABLETILLA ja älypuhelimella JA ÄLYPUHELIMELLA viimeisen viikon VIIMEISENaikana uutisia VIIKON seuranneiden AIKANA 65 osuudet Suomessa (sulkeissa osuudet vuonna 2020). siirtänyt ison osan arjen viestintäänsä ja sosiaalisia suhteitaan verkkoon. UUTISIA SEURANNEIDEN OSUUDET SUOMESSA (SULUISSA OSUUDET VUONNA 2020) Viestintä- ja informaatioympäristössämme viimeisten vuosien aikana tapahtunut kehitys on tuonut hyvien asioiden ja mahdollisuuksien lisäksi myös vakavia uhkia. Verkossa ja sosiaalisessa Tietokone Älypuhelin

mediassa tapahtuva häirintä ja uhkailu sekä disinformaation tarkoituksellinen levittäminen kaven- 2021: 58 % 2021: 73 % tavat sanan-, mielipiteen- ja lehdistönvapautta – juuri niitä arvoja, jotka ovat olleet suomalaiselle 2020: 58 % 2020: 69 % yhteiskunnalle ja sitä koossa pitävälle luottamukselle olennaisia. Jos toimittajat, tutkijat, virka- 2019: 62 % 2019: 62 % miehet ja päättäjät eivät uskalla tehdä työtään tai välttelevät tiettyjen aiheiden esiin nostamista 2018: 67 % 2018: 64 % 2017: 64 % 2017: 56 % uhkailun tai häirinnän pelon vuoksi, yhteiskunta ja demokratia murenevat altamme. Samalla 2016: 74 % 21% 2016: 59 % 2015: 75 % 33% 2015: 50 % yhteiskuntamme muuttuu haavoittuvammaksi ja houkuttelevammaksi kohteeksi vahingoittamaan (33 %) (20 %) pyrkivälle viestinnälle, informaatiovaikuttamiselle. 2014: 80 % 2014: 41 %

Yhteiskunnan parhaat keinot ja suoja informaatiovaikuttamista ja sen osana disinformaa- tiota vastaan on koulutettu ja medialukutaitoinen väestö sekä kriittinen ja moniääninen media ja 12 % median itsesääntely. On todella hienoa, että suomalaiset luottavat uutismediaan ja hakeutuvat tietoa (13 %) 10 % Tabletti

etsiessään vastuullisen median pariin. Tämä on asia, josta voi olla ylpeä (9 %) 2021: 21 % ja joka luo uskoa siihen, että suomalainen yhteiskunta pystyy 7 % 2020: 22 % (6 %) 2019: vastaamaan tulevaisuudessakin esiin nouseviin informaatioympä- 1 % 24 % ristön uhkiin. (3 %) 2018: 27 % 3 % 2017: 26 % (4 %) 2016: 30 % 2015: 26 % Jussi Toivanen 2014: 23 %

johtava viestintäasiantuntija Q8b:Q8b: Mitä Mitä seuraavista seuraavista mahdollisesti mahdollisesti käytit seurataksesi käytit seurataksesi uutisia viimeisen uutisia viikon viimeisen aikana? Valitse viikon kaikki aikana? sopivat Valitse vastaukset. kaikki Vain sopivat verkossa vastaukset. (tietokone, Vain valtioneuvoston kanslia matkapuhelin,verkossa (tietokone, tabletti, e-lukulaite). matkapuhelin, N=kaikki tabletti,vastaajat, e-lukulaite).2021: 2009, 2020:2050 N=kaikki 2019: vastaajat, 2009, 2018: 2021: 2012, 2009, 2017: 2020:20502007; 2016: 2041,2019: 2015: 2009, 1509, 2018: 2014: 2012, 2017: 1520.2007; Prosenttipyöristysten 2016: 2041, 2015: vuoksi 1509, kuviosta 2014: lasketut 1520. summat Prosenttipyöristysten eivät aina täysin vastaa vuoksi kunkin kuviosta laitteen käyttöä lasketut kaikkiaan. summat eivät aina täysin vastaa kunkin laitteen käyttöä kaikkiaan. Naisilla63 Matkapuhelimien älypuhelimen osalta analyysissä käyttö uutistenovat mukana seuraamiseen vain älypuhelimet, on koska vielä myös miehiäkin kansainvälisessä yleisempää raportissa vertailu (taulu perustuukko 21niih)in. (net: smartphone). Alle prosentti suomalaisista ilmoitti käyttävänsä muita internetiin kytkettyjä matkapuhelimia uutisten seuraamiseen (esim. vanhat SamoinBlackberryt nuoret ja Nokian käyttävät feature-puhelimet). sitä tähän tarkoitukseen iäkkäämpiä todennäköisemmin. Tietokone on yleisin tapa seurata verkkouutisia enää 65 vuotta täyttäneiden keskuudessa. Yli 35-vuotiaat suosivat tablettia selvästi nuorempia enemmän. Kaikkiaan trendi näyttää olevan tietokoneen uutiskäytön väheneminen ja älypuhelimen uutiskäytön kasvu (kuvio 33). Trendit ovat vielä selvempiä pääasiallisia uutisvälineitä tarkasteltaessa (kuvio 34).

63 Matkapuhelimien osalta analyysissä ovat mukana vain älypuhelimet, koska myös kansainvälisessä raportissa vertailu perustuu niihin (net: smartphone). Alle prosentti suomalaisista ilmoitti käyttävänsä muita internetiin kytkettyjä matkapuhelimia uutisten seuraamiseen (esim. vanhat Blackberryt ja Nokian feature-puhelimet). 58

Taulukko 21. Eri laitteilla viikon aikana uutisia seuranneet sukupuolittain ja ikäryhmittäin Suomessa.

Kaikki Mies Nainen 18-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65+ Käyttänyt laitetta verkkouutisten seuraamiseen Älypuhelin 73 % 70 % 76 % 85 % 78 % 80 % 71 % 69 % 64 % Tabletti 21 % 23 % 19 % 7 % 12 % 17 % 26 % 28 % 27 % Tietokone 58 % 60 % 56 % 48 % 46 % 53 % 57 % 62 % 70 % Verkkoon kytketty 13 % 15 % 11 % 11 % 8 % 15 % 13 % 16 % 13 % televisio

Pääasiallinen laite verkkouutisten seuraamiseen Älypuhelin 55 % 51 % 59 % 87 % 73 % 67 % 55 % 44 % 32 % Tabletti 10 % 9 % 10 % - 3 % 7 % 12 % 14 % 14 % Tietokone 30 % 34 % 26 % 9 % 18 % 20 % 28 % 37 % 48 % Verkkoon kytketty 3 % 3 % 2 % 1 % 3 % 3 % 3 % 3 % 2 % televisio Q8b: Mitä seuraavista mahdollisesti käytit seurataksesi uutisia viimeisen viikon aikana? Valitse kaikki sopivat vastaukset. N=kaikki vastaajat kussakin ryhmässä. Q8b6_5: Sanoit käyttäneesi seuraavia laitteita viimeisen viikon aikana. Mikä on PÄÄASIALLINEN keinosi seurata uutisia verkossa? N=jotain laitetta viikon aikana uutisten seuraamiseen käyttäneet kussakin ryhmässä. Kunkin ryhmän yleisin laite on merkitty vihreällä.

Kuvio 33. Tietokoneella ja älypuhelimella viimeisen viikon aikana uutisia seuranneet ikäryhmittäin.

ei ei ieke ieke

Reuters-instituutti – Digital News Report – Suomi Q8b:Älypuhelimen Mitä seuraavista mahdollisestikäyttö uutisvälineenä käytit seurataksesi yleistyy uutisia edelleenviimeisen viikon aikana? Valitse kaikki sopivat vastaukset. Vain verkossa (tietokone, matkapuhelin, tabletti, e-lukulaite). N=kaikki vastaajat kussakin ikäryhmässä, 18–34: 484, 35+: 1525 (2021).

Kuvio 34. Tietokone ja älypuhelin pääasiallisina uutisvälineinä ikäryhmittäin Suomessa. Naisilla älypuhelimen käyttö uutisten seuraamiseen on vielä miehiäkin yleisempää (taulukko KUVIO 34. TIETOKONE JA ÄLYPUHELIN PÄÄASIALLISINA UUTISVÄLINEINÄ IKÄRYHMITTÄIN SUOMESSA. 21). Samoin nuoret käyttävät sitä tähän tarkoitukseen iäkkäämpiä todennäköisemmin. Tietokone on yleisin tapa seurata verkkouutisia enää 65 vuotta täyttäneiden keskuudessa. Yli 35-vuotiaat suosivat tablettia selvästi nuorempia enemmän. Kaikkiaan trendi näyttää olevan tietokoneen uutis- käytön väheneminen ja älypuhelimen uutiskäytön kasvu (kuvio 33). Trendit ovat vielä selvempiä pääasiallisia uutisvälineitä tarkasteltaessa (kuvio 34). TAULUKKO 21. ERI LAITTEILLA VIIKON AIKANA UUTISIA SEURANNEET SUKUPUOLITTAIN JA IKÄRYHMITTÄIN SUOMESSA Taulukko 21. Eri laitteilla viikon aikana uutisia seuranneet sukupuolittain ja ikäryhmittäin Suomessa. Älypuhelin on ohittanut tietokoneen yleisimpänä verkkouutisten seuraamisen välineenä kaikissa Taulukko 21. Eri laitteillaKaikki viikon aikanaMies uutisiaNainen seuranneet 18-24 sukupuolittain 25-34 35- 44ja ikäryhmittäin45-54 55-64 Suomessa. 65+ vertailun maissa Tšekkiä lukuun ottamatta (kuvio 35). Suomessa älypuhelimen uutiskäyttö on vertailun keskitasoa. Television internet-yhteys on yleistynyt viime vuosina, ja Suomessa monet Käyttänyt laitetta verkkouutisten seuraamiseen ei ei ieke ieke Kaikki Mies Nainen 18-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65+ ovat tottuneet katsomaan uutiset haluamaansa aikaan Areenasta tai Katsomosta. Kansainvälisesti Älypuhelin 73 % 70 % 76 % 85 % 78 % 80 % 71 % 69 % 64 % Q8b6_5: Sanoit käyttäneesi seuraavia laitteita viimeisen viikon aikana. Mikä on PÄÄASIALLINEN keinosi seurata uutisia verkossa? Q8b6_5:verraten Sanoit ve käyttäneesirkkotelevision seuraavia laitteita uutiskäyttö viimeisen viikonon Suomessa aikana. Mikä siltion PÄÄASIALLINEN vähäistä (13 keinosi%). Ainoastaan seurata uutisia verkossa? Japanissa N=jotain (6 Käyttänyt laitetta verkkouutisten seuraamiseen N=jotain laitetta viikon aikana uutisten seuraamiseen käyttäneet kussakin ryhmässä, 18–34: 439, 35+: 1427 (2021). Tabletti 21 % 23 % 19 % 7 % 12 % 17 % 26 % 28 % 27 % laitetta%) viikonkäyttäjien aikana uutisten osuus seuraamiseen on vähäisempi. käyttäneet kussakin ryhmässä, 18–34: 439, 35+: 1427 (2021). Älypuhelin 73 % 70 % 76 % 85 % 78 % 80 % 71 % 69 % 64 % Tietokone 58 % 60 % 56 % 48 % 46 % 53 % 57 % 62 % 70 % 59 Verkkoon kytketty Tabletti 21 13% % 2315 % % 1911 % % 711 % % 128 % % 1517 % % 1326 % % 1628 % % 1327 % % SuomiSuomi ei ole ei edelläkävijäole edelläkävijä myöskään myöskään ”älykaiuttimen” ”älykaiuttimen” (esim. (esim. Amazon Amazon Echo, Echo Google, Google Home, Home Apple, Apple televisio Tietokone 58 % 60 % 56 % 48 % 46 % 53 % 57 % 62 % 70 % HomePodHomePod)) käytössäkäytössä,, mihinmihin yksiyksi syy on se, ettäettä älykaiuttimetälykaiuttimet eiväteivät oleole tukeneet tukeneet suomensuomen kieltä.kieltä. Verkkoon kytketty ÄlykaiuttimienÄlykaiuttimien käyttäjiä käyttäjiä kaikkiaankinkaikkiaankin onon SuomessaSuomessa vain reilu prosentti ja uutiskäyttäjiä vielävielä 13 % 15 % Pääasiallinen11 % laite11 %verkkouutisten 8 % seuraamiseen15 % 13 % 16 % 13 % televisio vähemmän.vähemmän. Monissa Monissa suurissa suurissa maissamaissa älykaiuttiälykaiuttimenmen käyttäjiä on paljon enemmän,enemmän, ja käyttö on Älypuhelin 55 % 51 % 59 % 87 % 73 % 67 % 55 % 44 % 32 % yleistynytyleistynyt nopeasti. nopeasti. S Suurinuurin osa osa laitteidenlaitteiden käytöstäkäytöstä koostuukoostuu musiikinmusiikin kuuntelustakuuntelusta tai tai yksinkertaisten yksinkertaisten Tabletti 10 % 9 % 10 % - 3 % 7 % 12 % 14 % 14 % 64 Pääasiallinen laite verkkouutisten seuraamiseen tietojentietojen,, kuten kuten sään, sään, kysymisestä. kysymisestä.64 ÄlykaiuttimenÄlykaiuttimen käyttäjienkäyttäjien osuus on suurin IsossaIsossa-Britanniassa-Britanniassa, Tietokone 30 % 34 % 26 % 9 % 18 % 20 % 28 % 37 % 48 % Älypuhelin 55 % 51 % 59 % 87 % 73 % 67 % 55 % 44 % 32 % (22(22 %), %), Italiassa Italiassa ( (2020 %), %), KanadassaKanadassa (16(16 %)%), Etelä Etelä-Koreassa-Koreassa (15(15 %) ja Yhdysvalloissa (15 (15 %), %) ,mutta mutta Verkkoon kytketty 65 3 % 3 % 2 % 1 % 3 % 3 % 3 % 3 % 2 % älykaiuttimen uutiskäyttäjien osuus on näissäkin maissa vähäinen. Tablettitelevisio 10 % 9 % 10 % - 3 % 7 % 12 % 14 % 14 % älykaiuttimen uutiskäyttäjien osuus on näissäkin maissa vähäinen.65

TietokoneQ8b: Mitä seuraavista mahdollisesti30 % käytit seurataksesi34 % uutisia26 viimeisen % viikon9 aikana? % Valitse18 kaikki% sopivat20 % vastaukset. 28 N%=kaikki 37 vastaajat % 48 % Uusimpia tulokkaita älylaitemarkkinoille ovat verkkoon kytkettävät älykellot, älyrannekkeet Q8b:kussakin Mitä ryhmässä seuraavista. Q8b6_5: mahdollisesti Sanoit käyttäneesi käytit seurataksesiseuraavia laitteita uutisia viimeisen viimeisen viikon viikon aikana. aikana? Mikä on Valitse PÄÄASIALLINEN kaikki sopivat keinosi vastaukset. seurata uutisia N=kaikki Uusimpia tulokkaita älylaitemarkkinoille ovat verkkoon kytkettävät älykellot, älyrannekkeet ja 66 Verkkoonverkossa? kytkettyN=jotain laitetta viikon aikana uutisten seuraamiseen käyttäneet kussakin ryhmässä. Kunkin ryhmän yleisin laite on merkitty vihreällä. 67 vastaajat kussakin ryhmässä.3 %Q8b6_5: Sanoit3 % käyttäneesi2 seuraavia% laitteita1 % viimeisen3 % viikon aikana.3 % Mikä3 on % PÄÄASIALLINEN 3 % 2 % älylasit.ja älylasit. Suomessa Suomessa niitä niitä kertoo kertoo käyttä käyttävänsävänsä 9 prosenttia9 prosenttia vastaajista, vastaajista, ja jaItaliassa Italiassa käyttäjien käyttäjien osuus osuus on televisiokeinosi seurata uutisia verkossa? N=jotain laitetta viikon aikana uutisten seuraamiseen käyttäneet kussakin ryhmässä. Kunkin Q8b: Mitä seuraavista mahdollisesti käytit seurataksesi uutisia viimeisen viikon aikana? Valitse kaikki sopivat vastaukset. N=kaikki vastaajat on vertailun suurin (16 %). Näidenkin laitteiden uutiskäyttö on kuitenkin selvästi vähäisempää. ryhmänKuvio yleisin33. Tietokoneella laite on merkitty ja vihreällä. älypuhelimella viimeisen viikon aikana uutisia seuranneet ikäryhmittäin. vertailun suurin (16 %). Näidenkin laitteiden uutiskäyttö on kuitenkin selvästi vähäisempää. kussakin ryhmässä. Q8b6_5: Sanoit käyttäneesi seuraavia laitteita viimeisen viikon aikana. Mikä on PÄÄASIALLINEN keinosi seurata uutisia Suomessa niiden uutiskäyttäjiksi ilmoittautui vain 1 prosentti vastaajista. verkossa? N=jotain laitetta viikon aikana uutisten seuraamiseen käyttäneet kussakin ryhmässä. Kunkin ryhmän yleisin laite on merkitty vihreällä. Suomessa niiden uutiskäyttäjiksi ilmoittautui vain yksi prosentti vastaajista.

KUVIO 33. TIETOKONEELLA JA ÄLYPUHELIMELLA VIIMEISEN VIIKON AIKANA KuvKUVIOio 35 35.. Uutisten UUTISTEN seuraamiseen SEURAAMISEEN käytetyt KÄYTETYT laitteet LAITTEET eri maissa. ERI MAISSA Kuvio 33. Tietokoneella ja älypuhelimella viimeisen viikon aikana uutisia seuranneet ikäryhmittäin. UUTISIA SEURANNEET IKÄRYHMITTÄIN ei Tieke ekk kke eeii Tei ke eke i i kii ei ei ieke ieke Q8b: Mitä seuraavista mahdollisesti käytit seurataksesi uutisia viimeisen viikon aikana? Valitse kaikki sopivat vastaukset. Vain verkossa (tietokone, matkapuhelin, tabletti, e-lukulaite). N=kaikki vastaajat kussakin ikäryhmässä, 18–34: 484, 35+: 1525 (2021).

Kuvio 34. Tietokone ei ja älypuhelin pääasiallisina ei uutisvälineinä ieke ikäryhmittäin Suomessa. ieke

Q8b: Mitä seuraavista mahdollisesti käytit seurataksesi uutisia viimeisen viikon aikana? Valitse kaikki sopivat vastaukset. Vain Q8b: Mitä seuraavista mahdollisesti käytit seurataksesi uutisia viimeisen viikon aikana? Valitse kaikki sopivat vastaukset. Vain verkossa (tietokone, matkapuhelin,verkossa tabletti,(tietokone, e-lukulaite). matkapuhelin, N=kaikki tabletti, vastaajat e-lukulaite). kussakin ikäryhmässä N=kaikki vastaajat, 18–34: 484, kussakin 35+: 1525 ikäryhmässä, (2021). 18–34: 484, 35+: 1525 (2021). e i k i ei Tšekki i i i eii ki Tk k Ti i

i i Kuvio 34. Tietokone ja älypuhelin pääasiallisina uutisvälineinä ikäryhmittäin Suomessa. ki Ti i i i

Älypuhelin on ohittanut tietokoneen yleisimpänä verkkouutisten seuraamisen välineenä kaikissa ei ie

ii vertailun maissa Tšekkiä lukuun ottamatta (kuvio 35). Suomessa älypuhelimen uutiskäyttö on vertailun keskitasoa. Television internet-yhteys on yleistynyt viime vuosina, ja Suomessa monet Q8b:Q8b: Mitä Mitä seuraavista seuraavista mahdollisesti mahdollisesti käytit käytit seurataksesi seurataksesi uutisia viimeisenuutisia viimeisen viikon aikana? viikon Valitse aikana? kaikki Valitse sopivat kaikki vastaukset. sopivat N =kaikkivastaukset. vastaajat N=kaikki kussakin maassa. Prosenttiluvut esitetään liitetaulukossa. vastaajat kussakin maassa. Prosenttiluvut esitetään liitetaulukossa. ovat tottuneet katsomaan uutiset haluamaansa aikaan Areenasta tai Katsomosta. Kansainvälisesti verraten verkkotelevision uutiskäyttö on Suomessa silti vähäistä (13 %). Ainoastaan Japanissa (6 %) 64 Digital News Report 2018, s. 30. www.digitalnewsreport.org/ käyttäjien osuus on vähäisempi. 65 Iso-Britannia 6 %, Italia 4 %, Kanada 6 %, Etelä-Korea 3 % ja Yhdysvallat 5 %. ei ei ieke ieke

Q8b6_5: Sanoit käyttäneesi seuraavia laitteita viimeisen viikon aikana. Mikä on PÄÄASIALLINEN keinosi seurata uutisia verkossa? N=jotain laitetta viikon aikana uutisten seuraamiseen käyttäneet kussakin ryhmässä, 18–34: 439, 35+: 1427 (2021). 64 Digital News Report 2018, s. 30. http://www.digitalnewsreport.org/ 65 Iso-Britannia 6 %, Italia 4 %, Kanada 6 %, Etelä-Korea 3 % ja Yhdysvallat 5 %. 59 60

ei ei ieke ieke

WhatsApp nousi Suomen suosituimmaksi sosiaalisen median palveluksi

TaulukkoTAULUKKO 22. 22. Sosiaalisen SOSIAALISEN median MEDIAN palvelut PALVELUT Suomessa SUOMESSA taustaryhmittäin: TAUSTARYHMITTÄIN: käyttö kaikkiaan. KÄYTTÖ KAIKKIAAN

Kaikki Mies Nainen 18-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65+ WhatsApp 72 % 66 % 78 % 83 % 80 % 77 % 72 % 68 % 62 % YouTube 69 % 72 % 65 % 86 % 74 % 71 % 73 % 63 % 58 % Facebook 68 % 61 % 76 % 70 % 66 % 72 % 69 % 68 % 67 % 11. Instagram 43 % 36 % 50 % 76 % 59 % 53 % 39 % 30 % 28 % Facebook 37 % 28 % 45 % 34 % 36 % 47 % 44 % 32 % 31 % WhatsApp nousi Messenger Twitter 18 % 23 % 13 % 29 % 24 % 19 % 16 % 14 % 14 % Pinterest 16 % 9 % 23 % 22 % 13 % 13 % 14 % 18 % 16 % Suomen suosituimmaksi LinkedIn 14 % 17 % 12 % 9 % 23 % 18 % 16 % 13 % 8 % Suomi 24 14 % 15 % 13 % 11 % 11 % 14 % 13 % 16 % 15 % Snapchat 13 % 12 % 15 % 72 % 20 % 9 % 5 % 3 % 1 %

TikTok 10 % 10 % 11 % 43 % 12 % 11 % 6 % 6 % 2 % 11. sosiaalisenWhatsApp nousi Suomen suosituimmaksi median sosiaalisen palveluksi median palveluksi Vauva.fi 10 % 7 % 13 % 7 % 16 % 13 % 9 % 10 % 6 % Reddit 9 % 14 % 4 % 28 % 21 % 10 % 4 % 2 % 0 % Ylilauta 5 % 8 % 3 % 10 % 13 % 6 % 6 % 2 % 1 % SosiaalisenSosiaalisen median median palveluista palveluista erityisesti erityisesti WhatsAppWhatsApp jaja InstagramInstagram ovat lisänneetlisänneet viimeviime vuosina vuosina suosiotaan niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Suomessa WhatsApp nousi tänä vuonna Telegram 4 % 6 % 3 % 5 % 11 % 4 % 5 % 2 % 1 % suosiotaan niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Suomessa WhatsApp nousi tänä vuonna Face- Facebookin ja YouTuben ohi suosituimmaksi sosiaalisen median palveluksi (kuvio 36). Flickr 2 % 3 % 1 % - 3 % 2 % 2 % 2 % 1 % bookin ja YouTuben ohi suosituimmaksi sosiaalisen median palveluksi (kuvio 36). Suosituimpien Suosituimpien sosiaalisen median palvelujen omistus on varsin keskittynyttä: Facebook omistaa Q12a: Mitä seuraavista olet käyttänyt mihin tahansa tarkoitukseen viimeisen viikon aikana? Valitse kaikki sopivat vastaukset. Taulukosta on jätetty sosiaalisen median palvelujen omistus on varsin keskittynyttä: Facebook omistaa omaa nimeään pois palvelut, joiden viikkotavoittavuus jää alle yhden prosentin (Viber, Line, WeChat, Nextdoor). N=kaikki vastaajat: 2009, mies: 963, nainen: 1046, omaa nimeään kantavien palvelujensa lisäksi myös WhatsAppin ja Instagramin. Ainakin jotain 18Q12a:–24: 191,Mitä 25 seuraavista–34: 293, 35 olet–44: käyttänyt321, 45–54: mihin 302, 55 tahansa–64: 491, tarkoitukseen 65+: 411. Virhemarginaalia viimeisen viikon(luottamustaso aikana? 95 Valitse %) enemmän kaikki kaikkien sopivat vastaajien vastaukset. Facebookinkantavien palvelujensapalvelua käyttäneiden lisäksi myös osuus WhatsAppin oli Suomessa ja Instagramin nyt jo 88 .prosenttia Ainakin jotain (2020: Facebookin 85 %). YouTube pal- osuudestaTaulukosta poikkeavat on jätetty luvut pois on merkittypalvelut, värillisillä joiden viikkotavoittavuusnumeroilla. jää alle yhden prosentin (Viber, Line, WeChat, Nextdoor). N=kaikki velua käyttäneiden osuus oli Suomessa nyt jo 88 prosenttia (2020: 85 %). YouTube puolestaan on vastaajat: 2009, mies: 963, nainen: 1046, 18–24: 191, 25–34: 293, 35–44: 321, 45–54: 302, 55–64: 491, 65+: 411. Virhemarginaalia puolestaan on Googlen omistuksessa. Suosituimman kotimaisen sosiaalisen median palvelun, Suomi Sosiaalisen(luottamustaso median 95 %) enemmän palvelut kaikkien eivät vastaajien ole varsinaisia osuudesta uutismedioita, poikkeavat luvut on mutta merkitty niillekin värillisillä uutiset numeroilla. ovat tärkeitä. Googlen omistuksessa. Suosituimman kotimaisen sosiaalisen median palvelun, Suomi 24:n, viikko- 24:n viikkotavoittavuus on pudonnut seitsemässä vuodessa 25:stä 14 prosenttiin. Pinterest nousi Ajankohtaisia uutisaiheita kommentoidaan sosiaalisessa mediassa, ja uutisjuttuja jakavat siellä niin 66 vuonnatavoittavuus 2020 niukasti on pudonnut Suomi seitsemässä24:n ohi ja vuodessapiti tänä vuonna25:stä 14 asemansa. prosenttiin. Pinterest nousi vuonna 2020 uutismediatSosiaalisen itse median kuin muutkin palvelut sosiaalisen eivät ole medianvarsinaisia käyttäjät. uutismedioita, Uutismedialle mutta sosiaalinen niillekin uutiset media ovaton tär- 68 niukasti Suomi 24:n ohi ja piti tänä vuonna asemansa.66 paitsikeitä. julkaisufoorumiAjankohtaisia uutisaiheita myös yksi tapakommentoidaan seurata tapahtumia sosiaalisessa ja hankkia mediassa, materiaalia ja uutisjuttuja uutisia varten. jakavat siellä 69 Kuvio 36. Suosituimmat sosiaalisen median palvelut Suomessa: käyttö kaikkiaan. Sosiaalisestaniin uutismediat mediasta itse kuin onkin muutkin tullut yksi sosiaalisen tärkeä uutisagendaa median käyttäjät. määrittävä Uutismedialle julkisuuden sosiaalinen areena.67 Tässä media

KUVIO 36. SUOSITUIMMAT SOSIAALISEN MEDIAN PALVELUT SUOMESSA: KÄYTTÖ KAIKKIAAN luvussaon paitsi sosiaali julkaisufoorumisen median myöseri tavoin yksi uutisiintapa seurata kytkeytyviä tapahtumia käyttötapoja ja hankkia kutsutaan materiaalia uutiskäytöksi uutisia varten.. Uutiskäyttö sisältää uutisten lukemisen ja katselun lisäksi myös niiden hakemisen, jakamisen ja67 Sosiaalisesta mediasta onkin tullut yksi tärkeä uutisagendaa määrittävä julkisuuden areena. Tässä niistä keskustelun. luvussa sosiaalisen median eri tavoin uutisiin kytkeytyviä käyttötapoja kutsutaan uutiskäytöksi. Te Uutiskäyttö sisältää uutisten lukemisen ja katselun lisäksi myös niiden hakemisen, jakamisen ja Suomessa sosiaalisen median uutiskäyttö on useimpiin muihin vertailun maihin nähden vähäistä (kuvioniistä keskustelun. 37). Sosiaalista mediaa kertoi käyttävänsä uutisten hakemiseen, lukemiseen, katsomiseen, ek jakamiseenSuomessa tai sosiaalisen niistä keskustelemiseen median uutiskäyttö 54 prosenttia on useimpiin suomalaisvasta muihinajista. vertailun Myös maihin muissa nähden vähäis- Pohjoismaissatä (kuvio 37). osuusSosiaalista on noin mediaa 50 prosenttia kertoi käyttävänsä. Kaikkein suurin uutisten sosiaalisen hakemiseen, median lukemiseen, uutiskäyttäjien katsomiseen, osuusjakamiseen on Thaimaassa tai niistä keskustelemiseen(93 %) ja Indonesiassa 54 prosenttia (93 %). Vähäisin suomalaisvastaajista. se on Japanissa Myös (47 %)muissa ja Saksassa Pohjois - eee (48maissa %). osuus on noin 50 prosenttia. Kaikkein suurin sosiaalisen median uutiskäyttäjien osuus on Thaimaassa (93 %) ja Indonesiassa (93 %). Vähäisin se on Japanissa (47 %) ja Saksassa (48 %). Tie Sosiaalisen median uutiskäytössä Facebook on muihin palveluihin verrattuna Suomessa edelleen ylivoimainen (kuvio 38). YouTuben uutiskäyttäjien määrän kasvu näyttää tasaantuneen, mutta iee WhatsApp ja Instagram lisäävät edelleen suosiotaan myös uutiskäytössä. i Nuoret käyttävät sosiaalista mediaa myös uutisten seuraamiseen, jakamiseen ja niistä keskusteluun vanhempia ikäryhmiä yleisemmin (taulukko 23). Muiden ikäryhmien tavoin myös nuorten uutiskäyttö painottuu sosiaalisessa mediassa Facebookiin. Kaikkein nuorimmassa ryhmässä myös Q12a: Mitä seuraavista olet käyttänyt mihin tahansa tarkoitukseen viimeisen viikon aikana? Valitse kaikki sopivat vastaukset. Q12a: Mitä seuraavista olet käyttänyt mihin tahansa tarkoitukseen viimeisen viikon aikana? Valitse kaikki sopivat vastaukset. N=kaikki vastaajat, YouTubea ja Instagramia käyttää noin viidennes uutisten hakemiseen, lukemiseen, katsomiseen, 2021:N=kaikki 2009, 2020: vastaajat, 2050, 2019:2021: 2009,2009, 2018: 2020: 2012, 2050, 2017: 2019: 2007, 2009, 2016: 2018: 2041, 2012, 2015: 2017: 1509, 2007,2014: 1520.2016: 2041, 2015: 1509, 2014: 1520. 67 Jang, S Mo, Park, Yong Jin & Lee, Hoon (2017) Round-trip agenda setting: Tracking the intermedia process over timejakamiseen in the ice taibucket niistä challenge. keskusteluun. Journalism 18(10), 1292–1308. https://doi.org/10.1177/1464884916665405 SukupuoliSukupuoli ja ikä ja erottelevat ikä erottelevat sosiaalisen sosiaalisen median median palveluja palveluja selvästi selvästi (taulukko (taulukko 22 22). ).Naiset Naiset ja ja nuoret nuoret Sosiaalisen median uutiskäyttö on hyvin monimuotoista. Kyse voi olla esimerkiksi ministerin käyttävätkäyttävät suosituimpia suosituimpia palveluja palveluja miehiämiehiä ja iäkkäämpiä yleisemmin.yleisemmin. Poikkeuksia Poikkeuksia ovat ovat kuitenkin kuitenkin avustajan jotain ajankohtaista asiaa koskevan twiitin62 vilkaisusta, Suomi 24 -sivustolla käydystä

YouTubeYouTube, ,Twitter Twitter jaja LinkedInLinkedIn,, jotkajotka ovatovat enemmän enemmän miesten miesten suosiossa. suosiossa. Snapchatin Snapchatin ja TikTokinja TikTokin käyttäjä - uutisaiheeseen liittyvästä keskustelusta tai jonkin uutismedian Instagramissa jakaman julkaisun käyttäjäkuntakunta painottuu painottuu vahvasti vahvasti alle 25-vuotiaisiin. alle 25-vuotiaisiin. Facebookin Facebookin käyttäjäosuuksiin käyttäjäosuuksiin ei iällä ole ei juuri iällä vaikutusta. näytä selailusta. Uutisten rooli on erilainen eri palveluissa. juuri olevan vaikutusta.

66 Vuonna 2021 suosituimpien sosiaalisen median palvelujen joukkoon ylsi myös LinkedIn. Sen viikkotavoittavuus oli Suomi 24:n tavoin 14 prosenttia. 67 Jang, S Mo, Park, Yong Jin & Lee, Hoon (2017) Round-trip agenda setting: Tracking the intermedia process over time in the ice bucket challenge. Vuonna 2020 sen viikkotavoittavuus oli 12 prosenttia. Journalism 18(10), 1292–1308. doi.org/10.1177/1464884916665405

66 Vuonna 2021 suosituimpien sosiaalisen median palvelujen joukkoon ylsi myös LinkedIn. sen viikkotavoittavuus oli Suomi 24:n tavoin 14 prosenttia. Vuonna 2020 sen viikkotavoittavuus oli 12 prosenttia. 61

Kuvio 37. Sosiaalisen median uutiskäyttö eri maissa. Reuters-instituutti – Digital News Report – Suomi WhatsApp nousi Suomen suosituimmaksi sosiaalisen median palveluksi

Kuvio 37. Sosiaalisen median uutiskäyttö eri maissa. KUVIO 37. SOSIAALISEN MEDIAN UUTISKÄYTTÖ ERI MAISSA Sosiaalisen median uutiskäytössä suurimman huomion kohteena ovat yleisimmin perinteiset uutisvälineet ja niiden toimittajat (taulukko 25). Nämä korostuvat erityisesti Facebookissa ja Twitterissä. Kuitenkin myös ”tavalliset ihmiset” ja ”julkisuuden henkilöt” ovat monille keskeisiä huomion kohteita. Poliitikot ja poliittiset aktivistit korostuvat Twitterissä perinteisten tiedotusväli- neiden edustajien ohella ja ”sosiaalisen median henkilöt / vaikuttajat” erityisesti Snapchatissa. TAULUKKO 23. SOSIAALISEN MEDIAN PALVELUJEN KÄYTTÖ UUTISTEN LUKEMISEEN, Taulukko 23. Sosiaalisen median palvelujen käyttö uutisten lukemiseen, katselemiseen, jakamiseen ja niistä keskusteluun KATSELEMISEEN, Suomessa. JAKAMISEEN JA NIISTÄ KESKUSTELUUN SUOMESSA

Ti ei e i i i Ti i i ki ie i ki i k ee Tšekki eii ei i i i ii i Tk k i Kaikki Mies Nainen 18-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65+ Facebook 32 % 26 % 37 % 41 % 32 % 32 % 31 % 28 % 31 % WhatsApp 13 % 13 % 14 % 18 % 15 % 17 % 9 % 10 % 14 % YouTube 13 % 17 % 10 % 22 % 14 % 11 % 13 % 12 % 12 % Ti ei e i i i Ti i i ki ie i ki i k ee Tšekki eii ei i i i ii i Tk k i Q12b: Mitä seuraavista olet mahdollisesti käyttänyt uutisten hakemiseen, lukemiseen, katsomiseen tai jakamiseen tai niistä keskustelemiseen Twitter 8 % 10 % 5 % 13 % 9 % 8 % 7 % 5 % 7 % viimeisen viikon aikana? Valitse kaikki sopivat vastaukset. N=kaikki vastaajat kussakin maassa. Prosenttiosuus on saatu vähentämällä sadasta niiden vastaajien osuus, jotka vastasivat ”en mitään näistä” tai ”en osaa sanoa”. Instagram 8 % 6 % 9 % 19 % 11 % 8 % 5 % 3 % 6 % Facebook 4 % 3 % 5 % 3 % 4 % 3 % 4 % 5 % 7 % Sosiaalisen median uutiskäytössä Facebook on muihin palveluihin verrattuna Suomessa edelleen Messenger ylivoimainenQ12b:Q12b: Mitä Mitä seuraavista seuraavista (kuvio olet oletmahdollisesti 38). mahdollisesti YouTuben käyttänyt käyttänyt uutistenuutiskäyttäjien uutisten hakemiseen, hakemiseen, lukemiseen, määrän lukemiseen, katsomiseenkasvu näyttääkatsomiseen tai jakamiseen tasaantuneen, tai taijakamiseen niistä keskustelemiseen tai mutta niistä Suomi 24 3 % 4 % 3 % 2 % 3 % 2 % 2 % 5 % 5 % viimeisenkeskustelemiseen viikon aikana? viimeisen Valitse viikonkaikki sopivat aikana? vastaukset. Valitse kaikki N=kaikki sopivat vastaajat vastaukset. kussakin N=kaikki maassa. Prosenttiosuusvastaajat kussakin on saatu maassa. vähentämällä Prosenttiosuus sadasta niiden on Reddit 3 % 5 % 2 % 9 % 10 % 4 % 1 % 0 % - WhatsAppvastaajiensaatu vähentämällä osuus, ja jotka Instagram vastasivatsadasta niiden ”en lisäävät mitään vastaajien näistä” edelleen osuus, tai ”en jotka osaasuositaan sanoa”.vastasivat myös ”en mitään uutiskäytössä. näistä” tai ”en osaa sanoa”. LinkedIn 2 % 3 % 1 % 0 % 4 % 3 % 2 % 2 % 1 % KuvioSosiaalisen 38. Suosituimmat median uutiskäytössä sosiaalisen Facebook median palvelut on muihin Suomessa: palveluihin uutiskäyttö. verrattuna Suomessa edelleen Ylilauta 2 % 3 % 1 % 5 % 4 % 2 % 3 % 0 % 0 % ylivoimainen (kuvio 38). YouTuben uutiskäyttäjien määrän kasvu näyttää tasaantuneen, mutta KUVIO 38. SUOSITUIMMAT SOSIAALISEN MEDIAN PALVELUT SUOMESSA: UUTISKÄYTTÖ Vauva.fi 2 % 1 % 3 % 1 % 3 % 2 % 2 % 2 % 2 % WhatsApp ja Instagram lisäävät edelleen suositaan myös uutiskäytössä. Snapchat 2 % 1 % 2 % 14 % 2 % 1 % - - - TikTok 1 % 1 % 1 % 8 % 1 % 1 % 1 % 1 % - Kuvio 38. Suosituimmat sosiaalisen median palvelut Suomessa: uutiskäyttö. ek Q12b: Mitä seuraavista olet mahdollisesti käyttänyt uutisten hakemiseen, lukemiseen, katsomiseen tai jakamiseen tai niistä keskustelemiseen Q12b: Mitä seuraavista olet mahdollisesti käyttänyt uutisten hakemiseen, lukemiseen, katsomiseen tai jakamiseen tai niistä keskus- 70 telemiseenviimeisen viikon viimeisen aikana? viikon Valitse aikana? kaikki sopivat Valitse vastaukset. kaikki sopivat Taulukosta vastaukset. on jätetty Taulukosta pois palvelut, on joidejätettyn uutiskäyttö pois palvelut, jää alle joiden yhden uutiskäyttö prosentin (Pinterest, jää alle 71 Te yhdenTelegram, prosentin Viber, Flickr, (Pinterest, Nextdoor, Telegram, Line, WeChat) Viber, Flickr,. N=kaikki Nextdoor, vastaajat: Line, 2009, WeChat). mies: 963, N=kaikki nainen: 1046, vastaajat: 18–24: 2009,191, 25 mies:–34: 293,963, 35 nainen:–44: 321, 1046, 45–54: 302, 55–64: 491, 65+: 411. Virhemarginaalia (luottamustaso 95 %) enemmän kaikkien vastaajien osuudesta poikkeavat luvut on merkitty värillisillä 18–24:numeroilla. 191, 25–34: 293, 35–44: 321, 45–54: 302, 55–64: 491, 65+: 411. Virhemarginaalia (luottamustaso 95 %) enemmän kaikkien vastaajien osuudesta poikkeavat luvut on merkitty värillisillä numeroilla. ek Sosiaalisen median uutiskäyttö on hyvin monimuotoista. Kyse voi olla esimerkiksi ministerin TieTe TAULUKKOavustajan jotain 24. TÄRKEIN ajankohtaista SYY KÄYTTÄÄ asiaa koskeva SOSIAALISENn twiiti nMEDIAN vilkaisusta PALVELUITA, Suomi 24 -sivustolla käydystä Taulukko uutisaiheeseen 2 4 . Tärkein UUTISTENliittyvästä syy käyttää SEURAAMISEENkeskustelusta sosiaalisen tai SUOMESSA jonkinmedian uutismedian palveluita uutisten Instagramissa seuraamisee jakaman Suomessa.n julkaisun selailusta. Uutisten rooli on erilainen eri palveluissa. Facebook YouTube Twitter Instagram Snapchat TikTok Tieeee Uutisten sosiaalisessa mediassa saaman roolin selvittämiseksi vastaajilta kysyttiin, mikä on tärkein Näen uutisia pääasiassa silloin, 48 % 22 % 15 % 32 % 16 % - syykun käyttääolen siellä tiettyä muista palvelua syistä uutisten seuraamiseen ja mihin tai keihin he yleensä kiinnittävät siellä i eniten huomiota.68 Tyypillisimmin sosiaalista mediaa ei käytetä erityisesti uutisten takia, vaan Hauska ja viihdyttävä tapa viettää 10 % 26 % 5 % 22 % 31 % 28 % uutisiaaikaa kohdataan, kun palvelussa ollaan muista syistä (taulukko 24). Tämä korostuu etenkin eee Facebookin, ja Instagramin käytössä. YouTuben, Snapchatin ja TikTokin käyttäjillä puolestaan Q12b: Mitä seuraavista olet mahdollisesti käyttänyt uutisten hakemiseen, lukemiseen, katsomiseen tai jakamiseen tai niistä keskustelemiseen Nautin keskusteluista ja Q12b: Mitä seuraavista olet mahdollisesti käyttänyt uutisten hakemiseen, lukemiseen, katsomiseen tai jakamiseen tai niistä 12 % 5 % 24 % 11 % - - viimeisen viikon aikana? Valitse kaikki sopivat vastaukset. N=kaikki vastaajat, 2021: 2009, 2020: 2050, 2019: 2009, 2018: 2012, 2017: 2007, 2016: hauskuuskommenteista ja viihdyttävyys uutisten ohessa korostuvat myös uutiskäytössä. Twitterin käyttäjät taas nauttivat keskustelemiseen viimeisen viikon aikana? Valitse kaikki sopivat vastaukset. N=kaikki vastaajat, 2021: 2009, 2020: 2050,i 2019: 2041, 2015: 1509, 2014: 1520. yleisimmin keskusteluista ja kommenteista uutisten ohessa, ja heistä monet pitävät Twitteriä myös 2009, 2018: 2012, 2017: 2007, 2016: 2041, 2015: 1509, 2014: 1520. Hyvä paikka saada kaikkein hyvänä paikkana saada kaikkein tuoreimmat9 % uutiset.8 % 20 % 7 % 18 % 16 % Nuoret käytävät sosiaalista mediaa myös uutisten seuraamiseen, jakamiseen ja niistä keskusteluun tuoreimmat uutiset Uutisten sosiaalisessa mediassa saaman roolin selvittämiseksi vastaajilta kysyttiin, mikä on vanhempiaQ12b: Mitä seuraavista ikäryhmiä olet mahdollisesti yleisemmin käyttänyt (taulukko uutisten hakemiseen, 23). Muiden lukemiseen, ikäryhmi katsomiseenen tai tavoinjakamiseen myös tai niistä nuorten keskustelemiseen tärkein syy käyttää tiettyä palvelua uutisten seuraamiseen ja mihin tai keihin he yleensä kiinnittävät Antaa minulle näkökulmia, joita uutiskäyttöviimeisen viikon painottuu aikana? Valitse sosiaalisessa kaikki sopivat vastaukset. mediassa N=kaikki Facebookiin. vastaajat, 2021: Kaikkein 2009, 2020: 2050, nuorimmassa 2019: 2009, 2018: ryhmässä 2012, 2017: myös 2007, 2016: 2041,siellä 2015: eniten 1509, 2014: huomiota. 1520. 68 Tyypillisimmin sosiaalista mediaa ei käytetä erityisesti uutisten takia, vaan perinteisissä tiedotusvälineissä ei 6 % 20 % 15 % 10 % 14 % 9 % YouTubea ja Instagramia käyttää noin viidennes uutisten hakemiseen, lukemiseen, katsomiseen, esitetä uutisia kohdataan, kun palvelussa ollaan muista syistä (taulukko 24). Tämä korostuu etenkin jakamiseenNuoret käytävät tai niistä sosiaalista keskusteluun. mediaa myös uutisten seuraamiseen, jakamiseen ja niistä keskusteluun Antaa minulle uutisia, jotka ovat Facebookin ja Instagramin käytössä. YouTuben, Snapchatin ja TikTokin käyttäjillä puolestaan 6 % 11 % 8 % 11 % 5 % 17 % vanhempia ikäryhmiä yleisemmin (taulukko 23).63 Muiden ikäryhmien tavoin myös nuorten minulle henkilökohtaisesti tärkeitä uutiskäyttöhauskuus japainottuu viihdyttävyys sosiaalisessa korostuvat mediassa myös uutiskäytössä. Facebookiin. TwitterinKaikkein käyttäjät nuorimmassa taas nauttivat ryhmässä yleisim myös- En osaa sanoa 7 % 6 % 8 % 6 % 11 % 21 % YouTubeamin keskusteluista ja Instagramia ja kommenteista käyttää noin uutisten viidennes ohessa, uutisten ja heistä hakemiseen, monet pitävät lukemiseen, Twitteriä katsomiseen, myös hyvänä paikkana saada kaikkein tuoreimmat uutiset. En mitään näistä 2 % 2 % 6 % - 6 % 10 % jakamiseen tai niistä keskusteluun. Q12_Social_motivations: Kerroit, että seuraat uutisia [tässä palvelussa] Mikä on tärkein syy siihen, että käytät [tätä palvelua] uutisten seuraamiseen? N=osaQ12_Social_motivations: Suomessa kyseistä palvelua Kerroit, uutisten että hakemiseen,seuraat uutisia lukemiseen, [tässä palvelussa]katsomiseen taiMikä jakamiseen on tärkein tai niistä syy keskustelemiseensiihen, että käytät käyttäneistä, [tätä palvelua] Facebook: 63 534,uutisten YouT seuraamiseen?ube: 170, Instagram: N=osa 66, Snapchat:Suomessa 17, kyseistä TikTok: palvelua 13. Kunkin uutisten palvelun hakemiseen, suosituin käyttöperuste lukemiseen, on merkitty katsomiseen vihreällä. tai jakamiseen tai niistä 68 Kultakin vastaajalta kysymys kysyttiin vain yhden sosiaalisen median käytöstä, vaikka vastaaja olisi kertonut käyttäneensä useampiakin palveluja. 68 Kultakin vastaajalta kysymys kysyttiin vain yhden sosiaalisen median käytöstä, vaikka vastaaja olisi kertonut Jos vastaaja oli käyttänyt jotain vähän käytettyä palvelua, häneltä kysyttiin vain sen käytöstä, vaikka hän olisi lisäksi käyttänyt myös esimerkiksi keskustelemiseen käyttäneistä, Facebook: 534, YouTube: 170, Instagram: 66, Snapchat: 17, TikTok: 13. Kunkin palvelun suosituin Facebookia tai YouTubea. Vastaajat eivät siten näiden kysymysten osalta edusta kaikkia kyseisiä palvelua käyttäneitä vaan tällä tavoin valikoitua käyttöperustekäyttäneensä on useampiakin merkitty vihreällä. palveluja. Jos vastaaja oli käyttänyt jotain vähän käytettyä palvelua, häneltä kysyttiin vain osaa heistä. Tästä huolimatta tulosten voi olettaa tuovan hyvin esiin eri sosiaalisen median palvelujen uutiskäytön eroavuuksia ja yhtäläisyyksiä. Sosiaalisensen käytöstä, medianvaikka hän uutiskäytössä olisi lisäksi käyttänyt suurimman myös esimerkiksihuomion kohteena Facebookia ovat tai YouTubea.yleisimmin Vastaajat perinteiset eivät siten näiden uutisvälineetkysymysten osalta ja niiden edusta toimittajatkaikkia kyseisiä (taulukko palvelua 25). käyttäneitä Nämä vaankorostuvat tällä tavoin erityisesti valikoitua Facebookissa osaa heistä. Tästä ja huolimatta Twitterissä.tulosten voi olettaa Kuitenkin tuovan myös hyvin esiin”tavalliset eri sosiaalisen ihmiset”, median ”julkisuuden palvelujen uutiskäytönhenkilöt ovat eroavuuksia monille ja keskeisiä yhtäläisyyksiä. huomion kohteita. Poliitikot ja poliittiset aktivistit korostuvat64 Twitterissä perinteisten tiedotusvälineiden edustajien ohella ja ”sosiaalisen median henkilöt / vaikuttajat” erityisesti Snapchatissa.

Taulukko 25. Suurimman huomion kohteet sosiaalisen median uutisissa Suomessa.

Facebook YouTube Twitter Instagram Snapchat TikTok Perinteisiä tiedotusvälineitä edustavat uutisten tarjoajat / 32 % 18 % 28 % 16 % 20 % 13 % toimittajat

Tavalliset ihmiset 26 % 19 % 15 % 29 % 7 % 10 %

Julkisuuden henkilöt (esim. 10 % 13 % 8 % 18 % 20 % 17 % muusikot, näyttelijät, koomikot) Poliitikot / poliittiset aktivistit 9 % 15 % 25 % 9 % - 9 %

Sosiaalisen median henkilöt / 3 % 11 % 4 % 9 % 36 % 15 % vaikuttajat Pienemmät tai vaihtoehtoiset 7 % 13 % 3 % 14 % - 6 % uutislähteet Muut 2 % 2 % 6 % - - 7 % Ei mikään näistä 11 % 10 % 12 % 5 % 17 % 25 % Q12_Social_sources: Kerroit, että seuraat uutisia [tässä palvelussa]. Kun kyseessä ovat uutiset [tässä palvelussa], mihin/keneen seuraavista kiinnität yleensä eniten huomiota? N=osa Suomessa kyseistä palvelua uutisten hakemiseen, lukemiseen, katsomiseen tai jakamiseen tai niistä keskustelemiseen käyttäneistä, Facebook: 534, YouTube: 170, Instagram: 66, Snapchat: 17, TikTok: 13. Kunkin palvelun yleisin huomion kohde on merkitty vihreällä.

Taulukko 24. Tärkein syy käyttää sosiaalisen median palveluita uutisten seuraamiseen Suomessa.

Facebook YouTube Twitter Instagram Snapchat TikTok

Näen uutisia pääasiassa silloin, 48 % 22 % 15 % 32 % 16 % - kun olen siellä muista syistä

Hauska ja viihdyttävä tapa viettää 10 % 26 % 5 % 22 % 31 % 28 % aikaa

Nautin keskusteluista ja 12 % 5 % 24 % 11 % - - kommenteista uutisten ohessa

Hyvä paikka saada kaikkein 9 % 8 % 20 % 7 % 18 % 16 % tuoreimmat uutiset

Antaa minulle näkökulmia, joita perinteisissä tiedotusvälineissä ei 6 % 20 % 15 % 10 % 14 % 9 % esitetä

Antaa minulle uutisia, jotka ovat 6 % 11 % 8 % 11 % 5 % 17 % minulle henkilökohtaisesti tärkeitä

En osaa sanoa 7 % 6 % 8 % 6 % 11 % 21 % En mitään näistä 2 % 2 % 6 % - 6 % 10 % Q12_Social_motivations: Kerroit, että seuraat uutisia [tässä palvelussa] Mikä on tärkein syy siihen, että käytät [tätä palvelua] uutisten seuraamiseen? N=osa Suomessa kyseistä palvelua uutisten hakemiseen, lukemiseen, katsomiseen tai jakamiseen tai niistä keskustelemiseen käyttäneistä, Facebook: 534, YouTube: 170, Instagram: 66, Snapchat: 17, TikTok: 13. Kunkin palvelun suosituin käyttöperuste on merkitty vihreällä.

Sosiaalisen median uutiskäytössä suurimman huomion kohteena ovat yleisimmin perinteiset uutisvälineet ja niiden toimittajat (taulukko 25). Nämä korostuvat erityisesti Facebookissa ja Twitterissä. Kuitenkin myös ”tavalliset ihmiset”, ”julkisuuden henkilöt ovat monille keskeisiä huomion kohteita. Poliitikot ja poliittiset aktivistit korostuvat Twitterissä perinteisten Reuters-instituutti – Digital News Report – Suomi tiedotusvälineiden edustajien ohella ja ”sosiaalisen median henkilöt / vaikuttajat” erityisesti Snapchatissa.

TaulukkoTAULUKKO 25. 25. Suurimman SUURIMMAN huomion HUOMION kohteet KOHTEET sosiaalisen SOSIAALISEN median uutisissa MEDIAN Suomessa. UUTISISSA SUOMESSA

Facebook YouTube Twitter Instagram Snapchat TikTok Perinteisiä tiedotusvälineitä edustavat uutisten tarjoajat / 32 % 18 % 28 % 16 % 20 % 13 % toimittajat Myös ensi vuosi Tavalliset ihmiset 26 % 19 % 15 % 29 % 7 % 10 %

Julkisuuden henkilöt (esim. 10 % 13 % 8 % 18 % 20 % 17 % on podcastien vuosi muusikot, näyttelijät, koomikot) Poliitikot / poliittiset aktivistit 9 % 15 % 25 % 9 % - 9 %

Sosiaalisen median henkilöt / Miten määrittelet podcastin, minulta kysytään yhä. Määritelmää on hauskaa miettiä, mutta vain 3 % 11 % 4 % 9 % 36 % 15 % vaikuttajat sillä on väliä, mitä kuulijat tarvitsevat. Uskon, että podcast on sana, jolle käy samalla tavalla kuin Pienemmät tai vaihtoehtoiset 7 % 13 % 3 % 14 % - 6 % kännykälle, josta tuli lopulta taas puhelin. Jossain vaiheessa puhumme taas vain äänestä. uutislähteet Äänen suosion nousulle on monia syitä. Useimpien täyttä kasvupotentiaalia ei ole vielä lähelle- Muut 2 % 2 % 6 % - - 7 % kään saavutettu. Ne liittyvät ihmisten käytöksen muutokseen, teknologiaan sekä sisältöön. Ei mikään näistä 11 % 10 % 12 % 5 % 17 % 25 % Q12_Social_sources: Kerroit, että seuraat uutisia [tässä palvelussa]. Kun kyseessä ovat uutiset [tässä palvelussa], mihin/keneen seuraavista kiinnität Äänen kulutus kasvaa, koska se tuo vuorokauteen lisää tunteja. Jos sosiaalinen media tuntuu ai- yleensäQ12_Social_sources: eniten huomiota? Kerroit, N=osa Suomessa että seuraat kyseistä uutisia palvelua [tässä uutisten palvelussa]. hakemiseen, Kun lukemiseen, kyseessä ovatkatsomiseen uutiset tai [tässä jakamiseen palvelussa], tai niistä mihin/keneen keskustelemiseen kasyöpöltä, ääni tekee päivän hukka-ajasta omaa. Työmatkat, vaatteiden silittäminen ja ikkunoiden käyttäneistä,seuraavista Facebook:kiinnität 534,yleensä You Tenitenube: 170, huomiota? Instagram: N=osa 66, Snapchat: Suomessa 17, TikTok: kyseistä 13. palvelua Kunkin palvelunuutisten yleisin hakemiseen, huomion lukemiseen,kohde on merkitty katsomiseen vihreällä. tai jakamiseen tai niistä keskustelemiseen käyttäneistä, Facebook: 534, YouTube: 170, Instagram: 66, Snapchat: 17, TikTok: 13. Kunkin peseminen muuttuvat laatuajaksi. Silloin äänen kanssa eivät kilpaile mitkään muut mediamuodot. palvelun yleisin huomion kohde on merkitty vihreällä. 65 Podcastit ovat vahvasti sidoksissa tilanteisiin, joissa niitä kuunnellaan. Siksi korona-aika itse asiassa teki podcastien kuunteluun notkahduksen. Yksi tärkeimmistä kuuntelun hetkistä, matkat paikasta toiseen, puuttuivat kokonaan. Kotona podcastit hävisivät muulle viihteelle. Pitkällä tähtäi- mellä uskon koronan nostavan podcastien suosiota rajusti: moni uusi käyttäjä tutustui niihin kriisin aikana ensimmäistä kertaa, ja toisaalta etätyö opetti irrottamaan oppimisen ja työnteon ajasta ja 72 paikasta. Se synnytti ja kiihdytti siis käyttäytymisen muutosta. 73 Toinen kasvua synnyttävä tekijä on teknologia: sekä podcastien tekeminen että kuunteleminen on yhä helpompaa. Älykaiuttimet tekevät kodeista älykoteja ja äänestä yhä tiiviimmän osan arkea. Yhdysvalloissa älykaiuttimien myynnin kasvu on ollut huimaa, Suomessa ne ovat vasta lyömässä itseään läpi. Omaa keittiötäni on jo vaikeaa kuvitella ilman Alexaa. Kolmas kasvua luova juttu on sisällön muutos. Kun äänisisällöistä tulee valtavirtaa, myös niiden genret laajenevat koko kansan sisällöiksi. Influensserit ovat jo löytäneet podcastit, seuraavaksi ääneen tulevat superjulkkikset. Miksi Sirpa Selänne ei vielä pidä podcastia? Entä koska laadukkaat huippu- dekkaristit todella innostuvat äänestä, kun nyt kuuntelijoita saa kotikutoisellakin true crimella? Äänen suosion kasvu synnyttää uutta kasvua. Vielä podcastissa mainostamisen CPM on melkoi- sen suolainen, koska kuulijamäärät jäävät pieniksi. Kun yleisöt kasvavat, niissä mainostamisessa on muutakin kuin brändiarvoa. Forbes ennustaa, että Yhdysvalloissa podcasteihin käytetty mainosraha ylittää tänä vuonna miljardin dollarin rajan. Podcastit ovat sitouttava ja vaikuttava media. Ne rakentavat parasosiaalisia suhteita, joissa kuulijat kokevat tuntevansa henkilöt, jota seuraavat. Politiikassa äänen kykyä sitouttaa ei ole vielä ymmärretty. Influensserit ovat siirty- neet podcasteihin, mutta ennustan, että pian podcastaajista kasvaa vaikuttajia, myös poliittisia sellaisia. Jussi Halla-aho nousi politiikkaan bloginsa ansiosta. Kuka on Suomen ensimmäinen podcastaaja-poliitikko, ja millaisen yhteisön hän rakentaa?

Veera Luoma-Aho toimittaja HS Visio

12. Podcastit ja uutisvideot täydentävät tekstimuotoisia uutisia verkossa

Viime vuosina kiinnostus verkon äänisisältöihin on lisääntynyt selvästi. Radiolähetyksiä on jo pitkään voinut kuunnella myös verkosta, ja tarjolla on valtava määrä vain verkossa toimivia radioasemia. Sittemmin suosiotaan ovat lisänneet erityisesti verkon sarjalliset ääniohjelmat eli podcastit. Podcastin määritelmä ei ole täysin selvä, mutta ero nettiradioon on ainakin se, että podcastit eivät tarjoa lähetysvirtaa, vaan kukin ohjelmajakso on julkaisun jälkeen ladattavissa kuuntelijan haluamana ajankohtana. Podcastien aiheet voivat olla periaatteessa mitä vain.

Myös uutismediat ovat perustaneet uusia podcasteja, ja usein ne ovat saaneet alkunsa niistä kiinnostuneiden toimittajien aloitteista. Mediayhtiöt kokevat tärkeäksi olla mukana uusien julkaisumuotojen tekemisessä, vaikka taloudellisesti podcastit eivät ainakaan vielä ole kovin tuottavia. Suoran ansainnan sijaan ensisijainen tavoite voikin olla uusien käyttäjien houkuttelu oman median piiriin ja mahdollisesti myöhemmin tilaajiksi.69 On myös hyvä muistaa, että suosituin tapa seurata uutisia verkosta on kuitenkin lukeminen. Kun vuoden 2020 kyselyssä kysyttiin, onko vastaajalle mieluisin tapa seurata uutisia lukeminen, kuunteleminen vai katselu, 65 prosenttia valitsi lukemisen, 24 prosenttia katselun ja vain 4 prosenttia kuuntelun. Vastaajista 8 prosenttia ei osannut sanoa.70

Podcastien suosio vaihtelee maittain, mutta monissa maissa suosio on ollut kasvussa (kuvio 39). Tässä tarkastelluista maista kuuntelu on yleistynyt eniten Hollannissa, Belgiassa ja Norjassa mutta myös Suomessa tavoittavuus on kolmessa vuodessa selvästi kohentunut. Vuoteen 2020 nähden kuuntelijoidenPodcastit ja uutisvideot osuus Suomessa täydentävät pysyi tekstimuotoisia kuitenkin ennallaan.uutisia verkossa

Kuvio 39. Podcastien kuukausitavoittavuus eri maissa. KUVIO 39. PODCASTIEN KUUKAUSITAVOITTAVUUS ERI MAISSA

12. Podcastit ja uutisvideot täydentävät tekstimuotoisia i i eii i i Tk k i ei k ii

uutisia verkossa

Suomessa miehet kuuntelevat podcasteja yleisemmin kuin naiset ja nuoret yleisemmin kuin vanhat Viime vuosina kiinnostus verkon äänisisältöihin on lisääntynyt selvästi. Radiolähetyksiä on jo (taulukko 26). Alle 35-vuotiaista 55 prosenttia kertoi kuunnelleensa podcasteja viimeisen Q11F_2018:Q11F_2018: Podcast Podcast on verkossa on verkossa julkaistu julkaistu digitaalisten digitaalisten äänitiedostojen äänitiedostojen sarja/jakso, sarja/jakso, jonka voi ladata, jonka tilatavoi ladata, tai kuunnella. tilata tai kuunnella. Mitäkuukauden seuraavan tyyppisistä aikana podcasteista (2020: olet52 kuunnellut%, 2019: _viimeisen 43 %, kuukauden_2018: 41 aikana. %), kunValitse 35 kaikki vuotta sopivat täyttäneillä vastaukset. N=kaikki osuus vastaajat on vain kussakin pitkään voinut kuunnella myös verkosta, ja tarjolla on valtava määrä vain verkossa toimivia radio- Mitä seuraavan tyyppisistä podcasteista olet kuunnellut _viimeisen kuukauden_ aikana. Valitse kaikki sopivat vastaukset. N=kaikki maassa.20 prosentti Kuvioon ona merkitty (2020: niiden 22 osuudet,% 2019: jotka 20 ovat %, kuunnelleet 2018: ainakin19 %) jonkin. Podcastien tyyppistä podcastia. kuuntelu Kuviossa näyttää ovat Yhdysvallat siis yleistyvän sekä ne Euroopa n asemia. Sittemmin suosiotaan ovat lisänneet erityisesti verkon sarjalliset ääniohjelmat eli podcastit. maat,vastaajat joissa kysymyskussakin kysyttiin maassa. kaikkina Kuvioon neljänä on merkitty vuonna. niiden osuudet, jotka ovat kuunnelleet ainakin jonkin tyyppistä podcastia. Kuviossanimenomaan ovat Yhdysvallat nuorten sekä keskuudessa, ne Euroopan maat, kun joissa iäkkäämpien kysymys kysyttiin joukossa kaikkina podcasteja neljänä vuonna. kuuntelevien osuus on Podcastin määritelmä ei ole täysin selvä, mutta ero nettiradioon on ainakin se, että podcastit eivät pysynyt lähes ennallaan. tarjoa lähetysvirtaa, vaan kukin ohjelmajakso on julkaisun jälkeen ladattavissa kuuntelijan halua- 69 Newman, Nic & Gallo, Nathan (2019) News Podcasts and the Opportunities for Publishers. Oxford: Reuters Institute, mana ajankohtana. Podcastien aiheet voivat olla periaatteessa mitä vain. 25TAULUKKO–Taulukko26. https://ora.ox.ac.uk/objects/uuid:e3d070ec 26 26.. Suomalaisvastaajien SUOMALAISVASTAAJIEN kuuntel KUUNTELEMATem-cd72at -podcastit4f44-b234 PODCASTIT -aihepiireittäin.ec1dda4aa1f0 AIHEPIIREITTÄIN 70 Myös uutismediat ovat perustaneet uusia podcasteja, ja usein ne ovat saaneet alkunsa niistä Uutismedia verkossa 2020, s. 61 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1610-5 74 kiinnostuneiden toimittajien aloitteista. Mediayhtiöt kokevat tärkeäksi olla mukana uusien julkaisu Kaikki Mies Nainen66 18-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65+ 75 Kuunnellut jotain podcastia 29 % 33 % 25 % 54 % 56 % 31 % 21 % 17 % 13 % muotojen tekemisessä, vaikka taloudellisesti podcastit eivät ainakaan vielä ole kovin tuottavia. viimeisen kuukauden aikana Suoran ansainnan sijaan ensisijainen tavoite voikin olla uusien käyttäjien houkuttelu oman median Erityisaiheisiin liittyvä podcast 69 piiriin ja mahdollisesti myöhemmin tilaajiksi. On myös hyvä muistaa, että suosituin tapa seurata (esim. tiede ja tekniikka, 13 % 15 % 10 % 22 % 26 % 14 % 9 % 8 % 6 % uutisia verkosta on kuitenkin lukeminen. Kun vuoden 2020 kyselyssä kysyttiin, onko vastaajalle liiketoiminta, media, terveys) mieluisin tapa seurata uutisia lukeminen, kuunteleminen vai katselu, 65 prosenttia valitsi lukemisen, Elämäntyyliin liittyvä podcast 70 24 prosenttia katselun ja vain 4 prosenttia kuuntelun. Vastaajista 8 prosenttia ei osannut sanoa. (esim. ruoka, muoti, taide, 12 % 11 % 13 % 27 % 25 % 12 % 8 % 6 % 5 % Podcastien suosio vaihtelee maittain, mutta monissa maissa suosio on ollut kasvussa (kuvio 39). kirjallisuus, matkailu, viihde)

Tässä tarkastelluista maista kuuntelu on yleistynyt eniten Hollannissa, Belgiassa ja Norjassa mutta Nykyelämään liittyvä podcast myös Suomessa tavoittavuus on kolmessa vuodessa selvästi kohentunut. Vuoteen 2020 nähden (esim. rikos, yhteiskunnalliset 8 % 8 % 8 % 18 % 18 % 9 % 6 % 4 % 3 % kuuntelijoiden osuus Suomessa pysyi kuitenkin ennallaan. ongelmat) Suomessa miehet kuuntelevat podcasteja yleisemmin kuin naiset ja nuoret yleisemmin kuin Uutisiin, politiikkaan ja kansainvälisiin tapahtumiin 8 % 10 % 5 % 10 % 13 % 8 % 6 % 6 % 6 % vanhat (taulukko 26). Alle 35-vuotiaista 55 prosenttia kertoi kuunnelleensa podcasteja viimeisen liittyvä podcast kuukauden aikana (2020: 52 %, 2019: 43 %, 2018: 41 %), kun 35 vuotta täyttäneillä osuus on Urheiluun liittyvä podcast 5 % 9 % 1 % 9 % 11 % 6 % 5 % 3 % 2 % vain 20 prosenttia (2020: 22 %, 2019: 20 %, 2018: 19 %). Podcastien kuuntelu näyttää siis yleisty- Q11F_2018: Podcast Podcast on onverkossa verkossa julkaistu julkaistu digitaalisten digitaalisten äänitiedostojen äänitiedostojen sarja/jakso, sarja/jakso, jonka voi ladata, jonka tilata voi ladata,tai kuunnella. tilata tai kuunnella. Mitä seuraavan tyyppisistä podcasteista olet kuunnellut _viimeisen kuukauden_ aikana. Valitse kaikki sopivat vastaukset). N=kaikki vastaajat: 2009, vän nimenomaan nuorten keskuudessa, kun iäkkäämpien joukossa podcasteja kuuntelevien osuus Mitämies: seuraavan963, nainen: tyyppisistä 1046, 18–24: podcasteista 191, 25–34: olet293, kuunnellut35–44: 321, 45_viimeisen–54: 302, 55 kuukauden_–64: 491, 65+: aikana. 411. Virhemarginaalia Valitse kaikki (luottamustasosopivat vastaukset). 95 %) enemmän N=kaikki on pysynyt lähes ennallaan. vastaajat:kaikkien vastaajien 2009, mies: osuudesta 963, poikkeavatnainen: 1046, luvut 18–24: on merkitty 191, värillisillä 25–34: 293, numeroilla. 35–44: 321, 45–54: 302, 55–64: 491, 65+: 411. Virhemarginaalia (luottamustaso 95 %) enemmän kaikkien vastaajien osuudesta poikkeavat luvut on merkitty värillisillä numeroilla. Podcasteja kuukauden aikana käyttäneiltä tiedusteltiin vielä, minkä sovelluksen avulla he pää- Podcasteja kuukauden aikana käyttäneiltä tiedusteltiin vielä, minkä sovelluksen avulla he pääasiassa asiassa hakevat ja toistavat podcasteja sekä miten he tavallisesti löytävät podcasteja kuunneltavak- hakevat ja toistavat podcasteja sekä miten he tavallisesti löytävät podcasteja kuunneltavakseen. seen. Suomessa suosituimmiksi osoittautuivat Spotify, Yle Areena ja YouTube (taulukko 27). Spotify SuomessaTavallisimmiksi suosituimmiksi podcastien osoittautuivat löytämisen Spotify, tavoiksi Yle Suomessa Areena ja osoittautuivat YouTube (taulukko haku internetistä, 27). Spotify on on selvästi enemmän naisten suosiossa, kun miehet puolestaan suosivat yleisemmin YouTubea. suosituksetselvästi enemmän tai mainokset naisten sosiaalisessasuosiossa, kun mediassa miehet sekäpuolestaan ystävien, suosivat perheen yleisemmin ja kollegojen YouTubea. suositukset Spotify Spotify on myös nuorten suosiossa, kun taas ikääntyneemmät käyttävät keskimääräistä yleisemmin (ontaulukko myös nuorten 28). Näiden suosiossa, eri tapojen kun taas käytössä ikääntyneemmät on naisten käyttävät ja miesten keskimääräistä sekä nuorten yleisemmin ja ikääntyneempien Yle Yle Areenaa sekä uutisorganisaatioiden sivustoja ja sovelluksia. keskenAreenaa selviä sekä eroja.uutisorganisaatioiden Naiset ja nuoret sivustojasuosivat keskimääräistäja sovelluksia. yleisemmin toisilta saamiaan vinkkejä

sekä sosiaalisen median suosituksia, kun taas miehet ja iäkkäämmät käyttävät podcastien etsimi- 69 Newman, Nic & Gallo, Nathan (2019) News Podcasts and the Opportunities for Publishers. Oxford: Reuters Institute, 25–26. seen tyypillisemmin internet-hakuja. ora.ox.ac.uk/objects/uuid:e3d070ec-cd72-4f44-b234-ec1dda4aa1f0 70 Uutismedia verkossa 2020, s. 61 urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1610-5

Reuters-instituutti – Digital News Report – Suomi Podcastit ja uutisvideot täydentävät tekstimuotoisia uutisia verkossa

TaulukkoTAULUKKO 27. 27. Podcastien PODCASTIEN hakuun HAKUUN ja toistamiseen JA TOISTAMISEEN käytetyt KÄYTETYT sovellukset SOVELLUKSET Suomessa. SUOMESSA Kyselyssä selvitettiin syytä myös sille, miksi suuri osa vastaajista ei ollut kuunnellut podcasteja viimeisen kuukauden aikana. Esitetyistä vaihtoehdoista syyksi valittiin yleisimmin se, että podcastit

Kaikki Mies Nainen 18-34 35+ eivät tarjoa mitään sellaista, mitä ei löytäisi muualta (taulukko 29). Reilu viidennes suomalais Spotify (vain podcastit) 34 % 27 % 44 % 50 % 19 % vastaajista totesi, ettei heillä ole podcastien kuunteluun riittävästi aikaa. Miehet selvästi naisia Yle Areena (vain podcastit) 30 % 33 % 27 % 21 % 39 % yleisemmin sanovat syyksi sen, etteivät podcastit tarjoa mitään, mitä he eivät saisi jo muualta. YouTube (vain podcastit) 25 % 30 % 18 % 24 % 26 % Nuorten ja iäkkäämpien keskeinen ero taas on se, että nuorten keskuudessa vain harvalla syynä Supla (vain podcastit) 15 % 16 % 14 % 15 % 16 % kuuntelemattomuuteen on se, etteivät he tietäisi, mitä podcastit ovat tai mistä niitä löytää. Keski- Apple Podcasts 7 % 7 % 7 % 8 % 6 % määräistä yleisemmin nuoret puolestaan sanovat syyksi sen, että podcastit ovat liian pitkiä. Google Podcasts 6 % 6 % 6 % 5 % 7 % Podcastien ohella myös videot täydentävät tekstimuotoista uutistarjontaa verkossa. Vaikka Uutisorganisaation sovellus tai sivusto 5 % 5 % 5 % - 10 % uutisten lukeminen tekstinä on selvästi videoiden katselua yleisempi tapa seurata uutisia verkossa,71 Castbox 3 % 4 % 2 % 3 % 3 % suomalaisvastaajistakin jo 58 prosenttia kertoi katselleensa uutisvideoita viimeisen viikon aikana Podcast Addict 3 % 3 % 2 % 2 % 3 % (2020: 54 %, 2019: 53 %, 2018: 57 %) (kuvio 40). Vähiten uutisvideoita katsottiin Tanskassa Audible 3 % 4 % 0 % 5 % 0 % (39 %) ja Isossa-Britanniassa (40 %) ja eniten Thaimaassa (91 %) ja Indonesiassa (85 %). RadioPublic 2 % 4 % 1 % 3 % 2 % Suomea lukuun ottamatta kaikissa vertailun maissa uutisvideoita katsotaan yleisemmin kolman- Pandora 2 % 2 % 2 % 2 % 3 % sien osapuolten sivustoilta, kuten Facebookista tai YouTubesta, kuin uutismedioiden omilta sivuilta Overcast 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % tai sovelluksista. Suomessa ero uutismedioiden omien alustojen hyväksi on kuitenkin selvä (43 % 72 Spreaker 2 % 2 % 1 % 3 % 0 % vs. 29 %) ja ero on aiempiin vuosiin verrattuna kasvanut. Suomen ero muihin maihin juontaa Deezer (vain podcastit) 2 % 2 % 1 % 2 % 1 % siitä, että täällä uutisia ylipäätään seurataan usein suoraan uutissivustoilta ja käyttö sosiaalisen Podbean 1 % 2 % 0 % 3 % 0 % median kautta on vähäisempää. Toiseksi televisioyhtiöt tarjoavat ohjelmistojaan laajasti verkon Pocket Casts 1 % 2 % - 2 % 1 % kautta ja myös markkinoivat näitä palveluja näkyvästi. Voi olettaa, että monet katsovat televisio Stitcher 1 % 2 % 0 % 1 % 1 % uutiset toisinaan Areenasta tai Katsomosta. Myös Ruotsissa, Norjassa ja Hollannissa uutismedioiden TuneIn Radio 1 % 2 % 0 % 2 % - omat sivut ja sovellukset ovat lähes yhtä suosittuja uutisvideoiden katselussa kuin kolmansien Muu 10 % 11 % 8 % 9 % 10 % osapuolten alustat. En osaa sanoa 10 % 9 % 11 % 5 % 14 % 76 QPOD2: Mitä seuraavista sovelluksista käytät pääasiassa podcastien hakuun ja toistamiseen? Valitse kaikki sopivat vastaukset. N=viimeisen 77 kuukaudenQPOD2: Mitä aikana seuraavista podcasteja sovelluksista kuunnelleet, kaikki: käytät 562, pääasiassa mies: 290, podcastien nainen: 272, hakuun 18–34: ja 261, toistamiseen? 35+: 301. Virhemarginaalia Valitse kaikki sopivat(luottamustaso vastaukset. 95 %) enemmänN=viimeisen kaikkien kuukauden vastaajien aikana osuudesta podcasteja poikkeavat kuunnelleet, luvut on merkitty kaikki: värillisillä 562, mies: numeroilla. 290, nainen: 272, 18–34: 261, 35+: 301. Virhemarginaa- lia (luottamustaso 95 %) enemmän kaikkien vastaajien osuudesta poikkeavat luvut on merkitty värillisillä numeroilla. Tavallisimmiksi podcastien löytämisen tavoiksi Suomessa osoittautuivat haku internetistä, suosituksetTAULUKKOTaulukko 2 828.tai. Tavat TAVATmainokset löytää LÖYTÄÄ sosiaalisessapodcasteja PODCASTEJA kuunneltavaksi mediassa KUUNNELTAVAKSI sekä Suomessa. ystävien, SUOMESSA perheen ja kollegojen suositukset (taulukko 28). Näiden eri tapojen käytössä on naisten ja miesten sekä nuorten ja ikääntyneempien kesken selviä eroja. Naiset ja nuoret suosivatKaikki keskimääräistä Mies yleisemminNainen toisilta18-34 saamiaan35+ vinkkejä sekäHaku sosiaalisen internetistä median suosituksia, kun taas29 % miehet ja33 iäkkäämmät% 24 % käyttävät 26 podcastien% 32 etsimiseen% tyypillisemmin internet-hakuja. Suositukset tai mainokset 28 % 23 % 34 % 32 % 24 % sosiaalisessa mediassa Ystävien/perheen/kollegojen 27 % 20 % 36 % 30 % 24 % suositukset Suositukset tavallisesti käyttämältäni podcast-sovellukselta (esim. Apple 22 % 22 % 22 % 27 % 17 % Podcasts, Spotify, BBC Sounds) Suositukset tai mainokset muiden 21 % 20 % 21 % 21 % 20 % podcastien yhteydessä

Podcastien mainostus radiossa tai 12 % 12 % 11 % 12 % 12 % TV:ssä Suositukset 11 % 13 % 9 % 8 % 14 % sanomalehdissä/aikakauslehdissä Muu 6 % 7 % 4 % 4 % 7 % Q11F_podcast_discovery: Kuinka löydät tavallisesti (uusia) podcasteja kuunneltavaksi? Valitse kaikki sopivat vastaukset. N=viimeisen kuukauden Q11F_podcast_discovery:aikana podcasteja kuunnelleet, Kuinka kaikki: löydät562, mies: tavallisesti 290, nainen: (uusia) 272, podcasteja 18–34: 261, kuunneltavaksi? 35+: 301. Virhemarginaalia Valitse kaikki (luottamustaso sopivat vastaukset. 95 %) enemmän N=vii kaikkien- meisenvastaajien kuukauden osuudesta poikkeavataikana podcasteja luvut on merkittykuunnelleet, värillisillä kaikki: numeroilla. 562, mies: 290, nainen: 272, 18–34: 261, 35+: 301. Virhemarginaalia (luottamustaso 95 %) enemmän kaikkien vastaajien osuudesta poikkeavat luvut on merkitty värillisillä numeroilla. Kyselyssä selvitettiin syytä myös sille, miksi suuri68 osa vastaajista ei ollut kuunnellut podcasteja viimeisen kuukauden aikana. Esitetyistä vaihtoehdoista syyksi valittiin yleisimmin se, että podcastit 71 Vuodesta 2014 vuoteen 2019 niiden suomalaisten osuus, jotka katsovat verkosta uutisvideoita vähintään yhtä usein kuin lukevat niitä teksteinä on eivät tarjoa mitään sellaista, mitä ei löytäisi muualta (taulukko 29). Reilu viidennes pysynyt alle 10 prosentin. Uutismedia verkossa 2019, s. 58. urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1139-1 suomalaisvastaajista totesi, ettei heillä ole podcastien kuunteluun riittävästi aikaa. Miehet selvästi 72 Vuonna 2018 suhde uutissivustojen ja sovellusten hyväksi oli 41 % vs. 33 %, vuonna 2019 36 % vs. 30 %. ja vuonna 2020 39 % vs. 29 %. naisia yleisemmin sanovat syyksi sen, etteivät podcastit tarjoa mitään, mitä he eivät saisi jo muualta. Nuorten ja iäkkäämpien keskeinen ero taas on se, että nuorten keskuudessa vain harvalla syynä kuuntelemattomuuteen on se, etteivät he tietäisi mitä podcastit ovat tai mistä niitä löytää. Keskimääräistä yleisemmin nuoret puolestaan sanovat syyksi sen, että podcastit ovat liian pitkiä.

Reuters-instituutti – Digital News Report – Suomi

TAULUKKO 29. SUOMALAISVASTAAJIEN MAINITSEMAT SYYT SILLE, Taulukko 2 9 . Suomalaisvastaajien ETTEIVÄT HE KUUNTELE mainitsemat PODCASTEJA syyt sille, etteivät he kuuntele podcasteja.

Kaikki Mies Nainen 18-34 35+ Podcastit eivät tarjoa minulle mitään, 25 % 32 % 19 % 24 % 26 % mitä en jo löytäisi muualta Minulla ei aika riitä 22 % 19 % 24 % 31 % 20 % 13. En oikeastaan tiedä, mitä podcastit 18 % 17 % 19 % 8 % 20 % ovat Lopuksi En halua joutua kuuntelemaan 14 % 15 % 14 % 12 % 15 % matkapuhelimella/kuulokkeilla Podcastit eivät kata minua 12 % 12 % 11 % 11 % 12 % kiinnostavia aiheita Edellisen Digital News Report -kyselyn jälkeen Suomeenkin rantautunut koronaviruspandemia muutti useimpien ihmisten elämänrytmin täysin. Monet jäivät etätöihin ja kaikkien piti rajoittaa Podcasteja on niin paljon, etten tiedä 9 % 8 % 11 % 11 % 9 % matkustamista ja toisten ihmisten tapaamista. Olisi ihme, jos tämä ei olisi heijastunut myös uutisten mistä aloittaa seuraamiseen. En tiedä miten tai mistä podcasteja Tämän tutkimuksen perusteella koronapandemian vaikutukset uutismedian käyttöön näyttävät 9 % 7 % 11 % 2 % 10 % löytää Suomessa kuitenkin yllättävän pieniltä. Siirtyminen digitaalisiin uutiskanaviin ja älypuhelimiin Podcastit ovat liian pitkiä 7 % 8 % 6 % 14 % 6 % jatkui, eikä poikkeamia pitkän ajan trendeistä juuri ole. Sosiaalisessa mediassa WhatsAppin suosio Työmatkakuvioni ovat muuttuneet jatkoi kasvuaan, ja palvelun käyttö kaikkiaan ohitti jo Facebookin ja YouTuben (kuvio 36). Uutis- 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % COVID-19:n vuoksi käytössä Facebookin asema on edelleen ylivoimainen (kuvio 38). Muu 6 % 6 % 6 % 8 % 6 % Huomattavin muutos varsinaisten uutismedioiden käytössä on MTV:n ja Yleisradion verkko En osaa sanoa 16 % 15 % 16 % 18 % 15 % uutisten tavoittavuuden usean prosenttiyksikön kasvu (kuvio 10). Tähän osasyy voi olla se, että Q11F_NOTLISTEN: Kerroit, ettet ole kuunnellut lainkaan podcasteja viimeisen kuukauden aikana. Mitkä ovat tärkeimmät syyt siihen? Valitse kaikki ihmiset aiempaa aktiivisemmin hakivat koronaan liittyvää tietoa näiden viestinten sivuilta tai Q11F_NOTLISTEN:sopivat vastaukset. N=vastaajat, Kerroit, jotkaettet eivätole kuunnellut ole kuunnelleet lainkaan podcasteja podcasteja viimeisen viimeisen kuukauden kuukauden aikana, kaikki: aikana. 1447, Mitkä mies: ovat 673, tärkeimmät nainen: 774, syyt18–34: 223, siihen?35+: 1224. Valitse Virhemarginaalia kaikki sopivat (luottamustaso vastaukset. 95 N=vastaajat, %) enemmän jotka kaikkien eivät v astaajienole kuunnelleet osuudesta podcasteja poikkeavat viimeisenluvut on merkitty kuukauden värillisillä aikana, numeroilla. kaikki: katsoivat uutisia Katsomosta tai Areenasta. Toisaalta maksuttomia verkkouutisia tarjoavien vies- 78 1447, mies: 673, nainen: 774, 18–34: 223, 35+: 1224. Virhemarginaalia (luottamustaso 95 %) enemmän kaikkien vastaajien 79 osuudesta poikkeavat luvut on merkitty värillisillä numeroilla. tinten tavoittavuus on ollut kasvussa jo ennen koronapandemiaa. Onkin mahdollista, että nähty Podcastien ohella myös videot täydentävät tekstimuotoista uutistarjontaa verkossa. Vaikka uutisten kehitys liittyy pandemian sijaan enemmänkin kaupallisen uutismedian kiristyneisiin maksumuu- 71 lukeminen tekstinä on selvästi videoiden katselua yleisempi tapa seurata uutisia verkossa, reihin. Vuonna 2015 noin kolmannes suomalaisista päivälehdistä käytti maksumuureja, mutta KUVIOsuomalaisvastaajistakin 40. VIDEONKATSELU jo 5 UUTISSIVUSTOILLA8 prosenttia kertoi JAkatselleensa -SOVELLUKSISSA uutisvideoita viimeisen viikon aikana vuonna 2019 ne olivat käytössä jo niillä kaikilla. Tämä on voinut saada monet hakemaan uutisensa Kuvio(2020: 40 54. Videonkatselu %, 2019: 53 %,uutissivustoilla 2018: 57 %) ja(kuvio -sovelluksi 40). Vähitenssa sekä uutisvideoita muilla alustoilla katsottiin viikon Tanskassa aikana. (39 SEKÄ MUILLA ALUSTOILLA VIIKON AIKANA maksuttomista lähteistä, kuten juuri Yleisradion ja MTV:n sekä iltapäivälehtien verkkosivuilta ja %) ja Isossa-Britanniassa (40 %) ja eniten Thaimaassa (91 %) ja Indonesiassa (85 %). ii ieke i ke e sovelluksista. ki ke e ei ek e Tie Maksumuurien kiristyminen liittyy mediamarkkinoiden murrokseen, jossa kansainväliset Suomea lukuun ottamatta kaikissa vertailun maissa uutisvideoita katsotaan yleisemmin kolmansien ei ii i ie osapuolten sivustoilta, kuten Facebookista tai YouTubesta kuin uutismedioiden omilta sivuilta tai teknologiayhtiöt Google ja Facebook ovat kasvattaneet osuutensa Suomen digimainonnan kokonai- 73 sovelluksista. Suomessa ero uutismedioiden omien alustojen hyväksi on kuitenkin selvä (43 % vs. suudesta jo yli puoleen. Uutismedian vastaus tähän on ollut keskittyminen tilauksiin. Sen sijaan, 72 29 %), ja ero on aiempiin vuosiin verrattuna kasvanut. Suomen ero muihin maihin juontaa siitä, että se olisi pyrkinyt ensisijaisesti tavoittelemaan mahdollisimman laajaa yleisöä mainostajia miellyt- että täällä uutisia ylipäätään seurataan usein suoraan uutissivustoilta ja käyttö sosiaalisen median tääkseen, se on tavoitellut tilaustuottojen lisäämistä siirtämällä maksumuurin taakse juttuja, jotka kautta on vähäisempää. Toiseksi televisioyhtiöt tarjoavat ohjelmistojaan laajasti verkon kautta ja houkuttelisivat ihmisiä tilaajiksi. Tämän voi ajatella korostavan juttujen kiinnostavuuden ja laadun myös markkinoivat näitä palveluja näkyvästi. Voi olettaa, että monet katsovat televisiouutiset merkitystä, mikä puolestaan parhaassa tapauksessa voisi johtaa toimitusten resurssien vahvistami- toisinaan Areenasta tai Katsomosta. Myös Ruotsissa, Norjassa ja Hollannissa uutismedioiden omat seen ja huolellisesti tehtyjen juttujen arvostuksen kohenemiseen mediataloissa. sivut ja sovellukset ovat lähes yhtä suosittuja uutisvideoiden katselussa kuin kolmansien osapuolten Verkkotilausten saaminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi. Suomessa verkkouutista maksa- alustat. vien osuus on tämän kyselyn mukaan nyt 20 prosenttia (kuvio 12), mikä on 1 prosentti enemmän

kuin edellisenä vuonna. Verkkouutisista maksamattomista 83 prosenttia puolestaan kertoi pitävänsä epätodennäköisenä, että maksaisi niistä myöskään seuraavien 12 kuukauden aikana. Ti ei e i i i ee Ti i ki ki i i ie Tšekki eii i i i i ei i i k ii Tk Tilausmäärien kehityksestä on vaikea saada täyttä käsitystä, koska huomattava osa suomalais lehdistä ei enää osallistu levikintarkastukseen. Yleiskuva kansainvälisesti on kuitenkin se, että 71Vuodesta 2014 vuoteen 2019 niiden suomalaisten osuus, jotka katsovat verkosta uutisvideoita vähintään yhtä usein suurimmat uutismediat ovat onnistuneet verkkotilausten saamisessa parhaiten. Tämänkin kyselyn

Q11_VIDEO_2018a:kuin lukevat niitä Ajattele teksteinä (kaikenlaisten) on pysynyt uutisvideoiden alle kymmenen katsomista prosentin verkossa viimeisen. Uutismedia viikon aikana.verkossa Mitä 2019, seuraavista s. 58 teit?. Valitse kaikki mukaan suomalaisista verkkotilauksen tehneistä noin puolet kertoi tilanneensa Helsingin Sanomat. Q11_VIDEO_2018a:http://urn.fi/URN:ISBN:978 Ajattele (kaikenlaisten)-952-03-1139 uutisvideoiden-1 katsomista verkossa viimeisen viikon aikana. Mitä seuraavista teit? sopivatValitse vastaukset. kaikki sopivat N=kaikki vastaukset. vastaajat kussakinN=kaikki maassa. vastaajat Prosenttiluvut kussakin esitetäänmaassa. Prosenttiluvutliitetaulukossa. esitetään liitetaulukossa. Pohjoismaissa kuitenkin myös alueellisten lehtien osuus verkkotilauksista on huomattava. Vaikka 72 Vuonna 2018 suhde uutissivustojen ja sovellusten hyväksi oli 41 % vs. 33 %, vuonna 2019 36 % vs. 30 %. ja vuonna yksittäisten maakunta- ja paikallislehtien verkkotilausmäärät eivät yllä lähellekään suurten valta- 2020 39 % vs. 29 %. 70

73 Ala-Fossi, Marko, Grönlund, Mikko, Hellman, Heikki & Lehtisaari Katja (2020) Media- ja viestintäpolitiikan seurantaraportti 2019. Helsinki: LVM. urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-581-1

Reuters-instituutti – Digital News Report – Suomi Lopuksi

kunnallisten lehtien tilausmääriä, Suomessa kuitenkin noin kolmannes kaikista verkkotilauksen Kolmas luottamukseen vaikuttava asia on se, millaiseksi uutisjournalismin rooli ja tehtävä tehneistä kertoi tilanneensa jonkin maakuntalehden ja vajaa kymmenes jonkin paikallislehden mielletään. Jos uutismedialta odotetaan vahvaa portinvartijuutta ja mediassa esiintyvien tahojen (taulukko 5). mielipiteiden totuudellisuuden arviointia, luottamusarviot ovat todennäköisesti erilaisia kuin, jos Tänä vuonna Suomessa ensimmäistä kertaa pelkkiä digitilauksia tehneiden osuus oli suurempi uutismedia ymmärretään vain neutraaliksi julkisuusareenaksi, jossa kaikkien näkemysten pitää kuin painetun ja verkkolehden yhdistelmätilauksen tehneiden (kuvio 13). Silti yhdistelmätilauksen päästä samassa määrin esiin. tehneitä on edelleen kolmannes kaikista verkkotilauksen tehneistä (taulukko 4). Tärkeä kysymys Niin Suomessa kuin muissakin vertailun maissa enemmistö vastaajista suhtautuu uutismedian onkin se, missä määrin sanomalehdet kykenevät pitämään yhdistelmätilauksen tehneet lukijansa portinvartijuuteen nihkeästi (kuviot 25–27). Siltä ei haluta aktiivista roolia erilaisten näkemysten digitilaajina, kun he mahdollisesti jossain vaiheessa päättävät luopua paperilehdestä. pätevyyden arvioinnissa. Oletettavasti vastaajat ajattelevat haluavansa kuulla kaikki erilaiset näke- Vaikka digitilausten määrä hiljalleen kasvaa, suomalaisten päivälehtien tuotoista kuitenkin mykset, jotta voivat sitten itse muodostaa oman käsityksensä asiasta. valtaosa tulee edelleen painetun lehden tilauksista ja mainostuloista. Näiden tulojen vähittäinen Journalismin kannalta tulos on hieman ikävä, sillä sen lupaus yleisölle on nimenomaan hiipuminen varjostaa alan tulevaisuutta ja on saanut myös valtiovallan harkitsemaan uutismedian uutisaiheiden merkittävyyden ja tietojen luotettavuuden arviointi. Uudessa mediaympäristössä pysyvää tukea väliaikaisten koronatukien jatkoksi. Suurinta osaa kansalaisista kaupallisen median uutismedia voi kuitenkin olla monille vain yksi tietolähde monien joukossa, eikä sen roolia tiedon taloustilanne ei tämän tutkimuksen mukaan kuitenkaan huoleta, eikä valtion tuki huonosti portinvartijana välttämättä enää arvosteta tai tunnisteta siinä määrin kuin aikaisemmin. kannattaville uutismediayrityksille juuri saa kannatusta. Suomessa tukea kannattaa 16 prosenttia Toisaalta monenlaista enemmän tai vähemmän pätevää tietoa tarjoava verkkoympäristö voi vastaajista ja sitä vastustaa 46 prosenttia (kuvio 17). Huolen vähäisyyteen on voinut vaikuttaa myös korostaa uutismedian luotettavuutta ihmisten mielissä. Samalla kun on tultu aiempaa sekin, että Suomessa pörssiin listatut mediayritykset ovat enimmäkseen kuitenkin tehneet varsin tietoisemmiksi erilaisten tiedonlähteiden moninaisista tarkoitusperistä ja eroista niiden luotettavuu- hyvää tulosta. dessa, uutismediaa voidaan kuitenkin pitää muihin lähteisiin verrattuna suhteellisen luotettavana. Suomalaisten kiinnostus uutisiin notkahti hieman vuonna 2019 mutta on sen jälkeen pysynyt Koronapandemiassa tämä korostui: uutisiin yleensä luottavien osuus kasvoi useimmissa maissa, varsin vakaana (kuvio 18). Sen sijaan uutisten jakaminen ja niistä keskustelu on hiipunut selvästi mutta sosiaalisen median uutisiin luottavien osuus ei niinkään. Vaikka Suomessa myös sosiaalisen (kuvio 20). Koronasta johtuneet liikkumisrajoitukset varmasti vaikuttivat kasvokkaisen uutisista median uutisiin luottavien osuus kasvoi hieman, ero uutismedian hyväksi on silti vertailun suurin: keskustelun vähentymiseen, mutta uutisten jakaminen ja niiden kommentointi on vähentynyt myös ”useimpiin uutisiin” ilmoitti luottavansa 65 prosenttia ja ”sosiaalisen median uutisiin” 18 prosenttia sosiaalisessa mediassa. Tämä viittaa siihen, että uutisten relevanssi ja merkitys ihmisten arjessa on suomalaisvastaajista. pikemminkin heikkenemässä kuin vahvistumassa. Paikallinen sanomalehti kuitenkin osoittautui useimmissa aihepiireissä parhaana pidetyksi paikallistiedon lähteeksi (taulukko 12). 80 Koronapandemia näyttää selvästi lisänneen uutisia kohtaan tunnettua luottamusta. Näin oli 81 lähes kaikissa vertailun maissa. Suomessa uutisiin luottavien osuus pysyi vertailun suurimpana ja ero useimpiin muihin maihin kasvoi. Suomalaisten luottamus on lisääntynyt koronpandemian aikana uutismedian lisäksi myös muihin instituutioihin ja demokratian toimivuuteen ylipäätään.74 Tätä voi selittää sillä jo aiemminkin havaitulla ilmiöllä, että kriisioloissa kansalaisten yksituumaisuus lisääntyy ja poliittisten johtajien suosio kasvaa. Mediaympäristön muutos digitaaliseksi ja verkottuneeksi vaikuttaa sekin uutisia kohtaan tunnettuun luottamukseen. Uutismedia ei esimerkiksi enää entiseen tapaan kontrolloi julkisen huomion kohdistumista vaan on verkossa itsekin intensiivisen kommentoinnin ja kritisoinnin kohteena. Luottamuksen rakentumisessa on myös muita ulottuvuuksia. Kyse on ensinnäkin siitä, uskotaanko uutisissa esitettyjen faktojen pitävän paikkaansa. Tässä tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, ovatko he nähneet viimeisen viikon aikana väärää tai harhaanjohtavaa tietoa koronaviruksesta. Suomalaisvastaajista 38 prosenttia kertoi nähneensä, mutta vain 7 prosenttia piti huolestuttavim pana tällaisen koronatiedon lähteenä toimittajia tai uutisorganisaatioita (kuvio 30). Virheellisten tietojen lisäksi luottamusta voi rapauttaa sekin, jos uutisten ei koeta edustavan riittävästi tai oikeudenmukaisesti omaa viiteryhmää tai omia näkemyksiä. Tässä suomalaismedian kansalaisilta saamat arviot ovat melko hyviä (taulukko 18). Yleisimmin koettiin epäoikeuden- mukaisuutta omien poliittisten näkemysten uutisoinnissa. Näin kokeneiden osuus oli suurin, 32 prosenttia, poliittiseen oikeistoon itsensä sijoittaneiden keskuudessa. Silti heidänkin joukossaan uutisointia oikeudenmukaisena pitäviä oli enemmän, 44 prosenttia. Oman ikäryhmän uutisoinnin suhteen Suomi poikkeaa monesta muusta maasta siinä, että nuoret aikuiset pitävät sitä oikeudenmukaisena yleisemmin kuin vastaajat keskimäärin. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa nuoret aikuiset ovat selvästi suomalaisia nuoria aikuisia tyytymättömämpiä itsensä ikäisistä uutisoinnin oikeudenmukaisuuteen.

74 Haavisto, Ilkka (2020). Politiikan poikkeustila. Koronakriisi yhdisti suomalaiset. EVA-analyysi 81. Helsinki: EVA. www.eva.fi/blog/2020/04/30/koronakriisi-palautti-luottamuksen-politiikkaan-2 Reuters-instituutti – Digital News Report – Suomi Liitetaulukot

Liitetaulukot VÄYLÄT VERKKOUUTISIIN ERI MAISSA VäylätKUVIO verkkouutisiin8 eri maissa. (Kuvio 8) PERINTEINEN UUTISMEDIA, UUTISMEDIA VERKOSSA JA SOSIAALINEN MEDIA UUTISLÄHTEENÄ KUVIOPerinteinen 7 uutismedia, uutismedia verkossa ja sosiaalisen media uutislähteenä. (Kuvio 7) Menin suoraan Löysin uutiset sanahaun, uutissivustolle sosiaalisen median tai tai -sovellukseen uutislinkkejä koostavan Lehtien sekä tv-yhtiöiden Sosiaalinen Muut verkon sivuston/sovelluksen kautta verkkosivustot/sovellukset media uutissivustot Suomi 71 % 47 % Suomi 81 % 45 % 12 % Norja 65 % 49 % Norja 74 % 44 % 17 % Ruotsi 52 % 55 % Ruotsi 69 % 47 % 18 % Iso-Britannia 51 % 52 % Sveitsi 66 % 47 % 16 % Tanska 51 % 54 % Tšekki 66 % 50 % 44 % Hong Kong 49 % 73 % Tanska 66 % 46 % 9 % Hollanti 48 % 55 % Kroatia 65 % 54 % 50 % Sveitsi 46 % 58 % Romania 63 % 58 % 33 % Irlanti 45 % 64 % Belgia 62 % 38 % 14 % Kroatia 43 % 71 % Irlanti 61 % 51 % 28 % Indonesia 41 % 82 % Kolumbia 59 % 70 % 18 % Saksa 39 % 57 % Itävalta 58 % 48 % 12 % Itävalta 39 % 63 % Iso-Britannia 58 % 41 % 10 % Singapore 38 % 75 % Indonesia 57 % 64 % 43 % Tšekki 38 % 62 % 82 Hollanti 57 % 37 % 28 % Romania 38 % 77 % 83 Singapore 57 % 57 % 34 % Slovakia 37 % 67 % Bulgaria 56 % 67 % 17 % Unkari 37 % 77 % Kanada 55 % 55 % 14 % Belgia 37 % 60 % Portugali 53 % 55 % 23 % Bulgaria 35 % 76 % Espanja 52 % 55 % 19 % Puola 33 % 73 % Saksa 51 % 31 % 20 % Portugali 31 % 74 % Puola 50 % 59 % 44 % Kolumbia 31 % 82 % Slovakia 49 % 56 % 33 % Kanada 31 % 68 % Taiwan 49 % 54 % 39 % Australia 29 % 64 % Italia 48 % 47 % 30 % Yhdysvallat 28 % 65 % Peru 48 % 70 % 16 % Thaimaa 27 % 91 % Thaimaa 48 % 78 % 37 % Italia 27 % 70 % Unkari 46 % 63 % 41 % Espanja 25 % 69 % Hong Kong 46 % 61 % 31 % Peru 23 % 81 % Australia 43 % 47 % 23 % Ranska 23 % 62 % Ranska 41 % 38 % 24 % Taiwan 22 % 78 % Yhdysvallat 37 % 42 % 30 % Japani 20 % 69 % Etelä-Korea 36 % 42 % 57 % Etelä-Korea 13 % 79 % Japani 23 % 24 % 46 %

75 76

Reuters-instituutti – Digital News Report – Suomi Liitetaulukot

VERKKOUUTISISTA VUODEN AIKANA MAKSANEET UUTISTEN SEURAAMISEEN KÄYTETYT LAITTEET ERI MAISSA VerkkouutisistaKUVIO 12 vuoden aikana maksaneet. (Kuvio 12) UutistenKUVIO 35 seuraamiseen käytetyt laitteet eri maissa. (kuvio 35)

2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 Verkkoon Älykello,

Norja 45 % 42 % 34 % 30 % 26 % 27 % Älypuhelin Tietokone kytketty Tabletti älyranneke Älykaiutin televisio tai älylasit

Ruotsi 30 % 27 % 27 % 26 % 20 % 20 % Indonesia 85 % 37 % 13 % 10 % 1 % 1 %

Hong Kong 23 % 29 % 17 % 20 % 21 % Kolumbia 83 % 39 % 21 % 7 % 1 % 1 % Yhdysvallat 21 % 20 % 16 % 16 % 16 % 9 % 11 % 11 % Thaimaa 81 % 31 % 20 % 19 % 4 % 4 % Suomi 20 % 19 % 16 % 18 % 14 % 15 % 14 % 14 % Kroatia 81 % 64 % 16 % 15 % 2 % -

Thaimaa 20 % Puola 81 % 65 % 34 % 14 % 10 % -

Romania 20 % 16 % 10 % 11 % 13 % Singapore 80 % 46 % 15 % 17 % 2 % 1 %

Indonesia 19 % Peru 80 % 22 % 25 % 7 % 0 % 1 %

Puola 18 % 20 % 16 % 16 % 16 % 20 % 17 % Espanja 78 % 36 % 24 % 17 % 3 % 5 %

Hollanti 17 % 14 % 11 % 13 % 14 % 12 % 10 % Hong Kong 78 % 35 % 15 % 21 % 2 % -

Portugali 17 % 10 % 7 % 9 % 9 % 9 % 7 % Romania 77 % 50 % 26 % 11 % 2 % -

Sveitsi 17 % 13 % 11 % 12 % 11 % 10 % Bulgaria 77 % 61 % 20 % 15 % 2 % -

Irlanti 16 % 12 % 12 % 11 % 9 % 9 % 7 % Taiwan 77 % 41 % 16 % 14 % 1 % -

Belgia 16 % 12 % 11 % 14 % 12 % 12 % Sveitsi 76 % 53 % 18 % 24 % 2 % - Tanska 16 % 17 % 15 % 15 % 15 % 15 % 13 % 10 % Norja 76 % 50 % 21 % 25 % 3 % 1 %

Peru 16 % Itävalta 75 % 53 % 16 % 22 % 2 % 5 %

Kolumbia 15 % Portugali 75 % 52 % 21 % 15 % 2 % -

Bulgaria 15 % 10 % 7 % 8 % Suomi 73 % 58 % 13 % 21 % 1 % 0 %

Singapore 14 % 14 % 16 % 16 % 16 % Irlanti 72 % 46 % 18 % 21 % 3 % 6 % 84 85 Taiwan 14 % 15 % 12 % 18 % 15 % Ruotsi 71 % 48 % 16 % 25 % 2 % 2 %

Unkari 14 % 10 % 7 % 8 % 10 % 8 % Tanska 71 % 49 % 19 % 29 % 2 % -

Australia 13 % 14 % 14 % 20 % 13 % 10 % 11 % Iso-Britannia 68 % 43 % 16 % 24 % 2 % 6 %

Kanada 13 % 13 % 9 % 9 % 8 % 9 % Unkari 68 % 60 % 14 % 9 % 1 % -

Etelä-Korea 13 % 10 % 10 % 11 % 12 % 17 % Italia 68 % 42 % 20 % 16 % 3 % 6 %

Slovakia 13 % 12 % 8 % 11 % 12 % Ranska 65 % 45 % 16 % 17 % 1 % 3 %

Tšekki 13 % 10 % 7 % 8 % 8 % 7 % 7 % Slovakia 64 % 54 % 16 % 13 % 2 % - Italia 13 % 10 % 9 % 12 % 12 % 16 % 12 % 13 % Etelä-Korea 63 % 48 % 20 % 12 % 3 % 3 %

Itävalta 12 % 11 % 9 % 8 % 7 % 7 % 5 % Hollanti 63 % 46 % 17 % 24 % 2 % 2 % Espanja 12 % 12 % 10 % 11 % 9 % 10 % 11 % 8 % Kanada 62 % 46 % 22 % 26 % 4 % 6 % Ranska 11 % 10 % 9 % 11 % 10 % 11 % 10 % 12 % Tšekki 62 % 72 % 21 % 12 % 2 % - Japani 10 % 8 % 7 % 10 % 11 % 12 % 10 % 8 % Australia 62 % 45 % 20 % 19 % 3 % 4 % Saksa 9 % 10 % 8 % 8 % 7 % 8 % 7 % 8 % Saksa 61 % 49 % 17 % 21 % 2 % 4 % Iso-Britannia 8 % 7 % 9 % 7 % 6 % 7 % 6 % 7 % Yhdysvallat 60 % 45 % 21 % 18 % 3 % 5 %

Kroatia 7 % 7 % 6 % 7 % 8 % Belgia 59 % 52 % 19 % 17 % 1 % -

Japani 55 % 47 % 6 % 10 % 1 % 3 %

77 78

Reuters-instituutti – Digital News Report – Suomi

VIDEONKATSELU UUTISSIVUSTOILLA JA -SOVELLUKSILLA SEKÄ MUILLA ALUSTOILLA VIIKON AIKANA

VideonkatseluKUVIO 40 uutissivustoilla ja -sovelluksilla sekä muilla alustoilla viikon aikana. (Kuvio 40)

Katsoin uutisiin liittyvän videon (lyhyt videoklippi, suoratoisto livenä tai ohjelma)... …uutissivustolla, - …jollain kolmannen …kun selasin uutissovelluksessa tai osapuolen alustalla (esim. uutissivustoa tai kolmannen osapuolen Facebook, YouTube, uutissovellusta alustalla Snapchat, WhatsApp) Thaimaa 91 % 39 % 81 % Indonesia 85 % 37 % 74 % Peru 83 % 27 % 74 % Hong Kong 83 % 43 % 66 % Bulgaria 80 % 36 % 65 % Kroatia 80 % 45 % 60 % Kolumbia 78 % 31 % 68 % Etelä-Korea 76 % 38 % 58 % Taiwan 76 % 37 % 63 % Romania 75 % 40 % 57 % Slovakia 73 % 32 % 56 % Puola 70 % 32 % 56 % Unkari 69 % 30 % 55 % Irlanti 64 % 32 % 47 % Itävalta 64 % 28 % 49 % 86 Kanada 64 % 34 % 46 % Espanja 63 % 26 % 52 % Portugali 63 % 29 % 48 % Singapore 62 % 30 % 50 % Tšekki 61 % 37 % 40 % Sveitsi 60 % 29 % 45 % Italia 60 % 25 % 47 % Suomi 58 % 43 % 29 % Norja 55 % 35 % 34 % Yhdysvallat 55 % 31 % 40 % Japani 55 % 32 % 35 % Hollanti 55 % 33 % 34 % Belgia 54 % 29 % 35 % Australia 53 % 26 % 40 % Ruotsi 50 % 30 % 31 % Ranska 48 % 22 % 35 % Iso-Britannia 40 % 24 % 27 % Tanska 39 % 21 % 27 %

ISBN 978-952-03-2022-5 (painettu) ISBN 978-952-03-2023-2 (verkkojulkaisu)