Baptria 2015 Nro 3
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Vol. 40 2015, nro 3 ISSN 0355-4791 TOIMISTO Suomen Perhostutkijain Seura ry:n toimisto avoinna tiistaisin klo 15.30–20.00 (Huom. loka–maaliskuussa kuitenkin vain parittomien viikkojen tiistaisin) • Osoite/Address: Suomen Perhostutkijain Seura ry, Lämmittäjänkatu 2 A, FI–00810 Helsinki • e-mail: [email protected], internet: http://www.perhostutkijainseura.fi Pankkiyhteys — Bankförbindelse: Sampo Pankki, IBAN: FI0680001900268583, BIC-koodi DABAFIHH HALLITUS — STYRELSE Taloudenhoitaja Lassi Jalonen, Isonmastontie 2 as 1, 00980 Helsinki. Puheenjohtaja — Ordförande Puh. 040 557 3000, e-mail: [email protected] Reima Leinonen, Rauhalantie 14 D 12, TOIMINNANJOHTAJA — 87830 Nakertaja. Puh. 040 529 6896, VERKSAMHETSLEDARE e-mail: [email protected] Jari Kaitila, Kannuskuja 8 D 37, 01200 Vantaa, Varapuheenjohtaja Pikkuapolloa (Parnassius mnemosyne) käsit- puh. 050 586 8531, Kimmo Silvonen, Pronssitie 28, 02750 Espoo. televä aiempi Baptria-artikkeli numerossa e-mail: [email protected] Puh. 040 709 0987, e-mail: [email protected] 3/2013 saa nyt jatkoa – tässä lehdessä esitte- TOIMIKUNNAT — UTSKOTT Muut hallituksen jäsenet: lemme pikkuapollon siirtoistutuksia Uudelle- Eettinen toimikunta: Vesa Lepistö (pj), Juha Lemström, Takilatie 18 A, 00850 Helsinki maalle ja Lounais-Suomeen. Lue lisää sivuilta Jyrki Lehto, Markus Lindberg, Karl-Erik Lundsten Puh. 040 550 0847, e-mail: [email protected] 80–94. Kuvassa pikkuapollokoiras mäkiterva- Suojelutoimikunta: Erkki Laasonen (pj), Timo Leponiemi, Kultapiiskuntie 13, 05810, Hyvinkää kon kukalla. Kuva: Peter von Bagh Petri Hirvonen, Jari Kaitila, Hannu Koski (siht.), Puh. 0400 939939, e-mail: [email protected] Jaakko Kullberg, Reima Leinonen, Kari Nupponen, Jaakko Kullberg, Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Juha Pöyry, Tatu Sallinen, Panu Välimäki Hyönteisosasto 00014 Helsinki. Puh. 050 328 8886, Havainto- ja tiedonantotoimikunta: e-mail: [email protected] Olavi Blomster, Lassi Jalonen, Jari Kaitila, Ari Uusimäki, Jorvaksenpuisto 3 B 10, 02420 Jorvas Jaakko Kullberg, Pertti Pakkanen, Puh. 050 380 7199, e-mail: [email protected] Baptria 3/2015 Hannu Saarenmaa, Panu Välimäki Sihteeri — Sekreterare Taloustoimikunta: Lassi Jalonen (pj), Vol. 40 Markus Lindberg, Ukonkivenpolku 1 G, 01610 Vantaa. Bo-Göran Kumlander, Risto Martikainen, Julkaisija — Utgivare Puh. 040 701 9891, e-mail: [email protected] Esko Tuomisto Suomen Perhostutkijain Seura ry Lepidopterologiska Sällskapet i Finland rf Jäsenlehdestä ilmestyy neljä numeroa vuodessa. Lehti postitetaan Suomen Perhostutkijain Seura ry:n jäsenille. KOKOUKSIA 2015 – TALVI 2016 Osoitteenmuutokset seuran toimistoon. Ilmoitukset — Annonser █ KESKIVIIKKO 9.12.2015 18:30–21:00 1/1 sivu – sida 250 euroa Paikka: Tieteiden talo, sali 505. Kirkkokatu 6, HELSINKI. 1/2 sivu – sida 150 euroa • Sääntömääräinen vuosikokous: tilinpäätösasiat (virallinen kutsu edellisessä Baptriassa). 1/4 sivu – sida 80 euroa • Muu ohjelma: Harjusinisiiven nykytila (Heliölä). Baptrian toimitus █ KESKIVIIKKO 6.2.2016 12:30–16:00 Päätoimittaja Paikka: Tieteiden talo, sali 505. Kirkkokatu 6, HELSINKI. Panu Välimäki • Ohjelma avoinna. Simeonintie 3, 90410 Oulu, puh. 040 716 8516, Muista hyönteisviikonloppu Helsingissä LA–SU 16.–17. huhtikuuta 2016. e-mail: [email protected] Toimittajat: Hyönteistarvike TIBIALE Oy ja tarvikevälitys Jari-Pekka Kaitila Avoinna Suomen Perhostutkijain Seura ry:n toimiston aukioloaikana puh. 050 586 8531, tiistaisin klo 15.30–20.00. (Huom. loka-maaliskuussa kuitenkin vain e-mail: [email protected] parittomien viikkojen tiistaisin). Jaakko Kullberg • OSOITE: Lämmittäjänkatu 2 A, FI-00810 Helsinki puh. 050 328 8886, • TILAUKSET: [email protected] – www.tibiale.fi e-mail: [email protected] tai puh. Markus P. Rantala 050 561 6760 (arki-iltaisin klo 17–19). Timo Lehto (taitto) puh. 050 338 3725, e-mail: [email protected] Microlepidoptera of Timo Leponiemi Tilaamme yhteistilauksena Apollo Booksilta puh. 0400 939939, Europe, Vol 7 – Tineidae I e-mail: [email protected] The Geometrid Moths of (Dryadaulinae, Hapsiferi- Tomi Mutanen Europe, Vol 5 – Ennominae I nae, Euplocaminae, e-mail: [email protected] Peder Skou & Pasi Sihvonen Scardiinae, Nemapogo- ninae and Meessiinae) Magnus Östman, (ruotsinnokset) • 657 sivua, 141 lajia, Reinhard Gaedike tel. 040 768 5526, 16 kuvataulua e-mail: [email protected] • 308 sivua, 179 lajia, Hinta 180 € postitse 6 värikuvataulua, 85 Paino — Tryckeri: toimitettuna mustavalkokuvataulua Painotalo Plus Digital Oy Hinta 140 € postitse Ulkoasu ja taitto: Timo Lehto ▶ Tilaa viimeistään 28.11.2015 mennessä [email protected] toimitettuna ISSN 0355-4791 ▶▶ Lue TIBIALEn ajankohtaisista kirjauutuuksista ja tarjouksista lehden takasivulta. 66 Baptria 3/2015 Baptria PÄÄKIRJOITUS Näkökulman vaihtamisen taito iime keväänä törmäsin otsikon teokseen aivan peille. Kulttuuribiotooppi ei sisällä aikakäsitettä ja eri yhteydessä. Teoksessa esitetyt näkökulmien kulttuuri tarkoittaa ihmistoimintaa sen kaikissa ilmenemis- taustavaikuttimet ovat monilta osin sovelletta- muodoissa. Myös nykyajan kulttuuriympäristöt ovat lajis- vissa myös kysymykseen miten luontoa arvote- tollisesti arvokkaita kohteita, mutta yleisen luontokäsityksen Vtaan. Arvot syntyvät kasvatuksen tai laajemmin ympäröivien mukaan kohteina arvottomia, koska ne eivät ole luontaisia ihmisten johdattelemasta ennakkoasenteesta, mikä lopulta tai perinteisten maanmuokkaustapojen synnyttämiä. Täytyy- ei edes tarvitse tuekseen kokemusperäisiä havaintoja. Pe- kö tässäkin tilanteessa odottaa vuosisata ennen kuin niiden rinnebiotoopit ja -maisemat kuuluvat tähän viitekehykseen, luontoarvot tunnustetaan? Haittaisiko, jos antaisimme lajien sillä ne sisältävät termeinä melkoisen arvolatauksen – histo- itsensä arvottaa luontokohteet ja noudattaisimme itse tätä riallinen, nostalginen, romanttinen, arvokas ja ilman muuta arvoasteikkoa. Tällöin monet nyky-yhteiskunnan sivutuot- säilyttämisen arvoinen. On totta, että ns. perinnebiotoopeilla teet – lentokentät, ratapihat, tienpientareet jne. – näkyisivät esiintyy runsas joukko lajeja, jotka ovat monilla vanhoilla aivan eri valossa. Parhaimmillaan ne hyväksytään toissijaisi- esiintymispaikoilla taantuneet Suomen hiljalleen muuttuessa na ns. korvaavina elinympäristöinä, mutta tosiasiassa ne ovat maatalousyhteiskunnasta post-teolliseksi urbaaniksi palvelu- monen lajin ensisijaisia esiintymispaikkoja nykyisin. Jos tämä yhteiskunnaksi. huomioitaisiin jo nyt, niin 100 vuoden päästä ei ehkä tarvit- Keskustelin 2000-luvun alussa edeltävän vuosisadan al- sisi nostalgisesti muistella 2000-luvun alun avainbiotooppeja kupuolelta saakka perhosia harrastaneen Einari Vallealan ja niiden erityistä lajirikkautta tai uniikkeja lajeja. kanssa useampaan kertaan perinnebiotoopeista ja niiden Muuttuvatko elinympäristöt arvokkaaksi postuumisti? luontoarvoista. Mielipiteemme olivat monilta osin ristiriitai- Rohkenen esittää, että nykyiset kulttuuribiotoopit eivät ole set. Oman käsitykseni mukaan arvokkaiden perinnebiotoop- menneiden aikojen vastaavia vähäpätöisempiä. Aivan kuten pien pinta-ala oli pienentynyt ja jäljellä olevien hajanaisten edellisen sukupolven maatalousyhteiskunnan edustajat, me laikkujen laatu heikentynyt vuosisadan takaisesta aivan rat- emme arkipäiväisyyden takaa kykene näkemään niiden ar- kaisevasti. Hänen mukaansa minun tarkoittamani elinympä- vokkuutta tai merkitystä luonnon monimuotoisuuden säilyt- ristöt olivat aikalaisnäkökulmasta yliromantisoituja lähinnä täjinä. Tarkoituksenani ei ole aliarvioida ns. perinnebiotoop- puoliavoimia hoitamattomia risukoita, pusikoita ja pieni- pien alennustilaa tai suojelullista arvoa, vaan nostaa nykyiset alaisia niukkatuottoisuuden seurauksena avoimena pysyneitä kulttuuriympäristöt näihin rinnastettaviksi avainbiotoopeik- pellonlaiteita ja maatalojen pihapiirien vierustoja. Tämän nä- si. Tässä ajassa pitäisi todenteolla herättää sekä harrastajat kemyksen mukaan kuivat niityt, kedot, ahot ja muut arvok- että eri ympäristötahot tunnustamaan nykyaikaisten kulttuu- kaiksi mielletyt perinnebiotoopit olivat siis aikansa ruderaat- ribiotooppien luontoarvot. Tämäkään ei riitä, vaan ne pitäisi teja – hoidon ulkopuolelle jääneitä tuotantoon kelpaamatto- huomioida käytännön suojelutoimissa ja päätöksenteossa mia joutomaita. ”JOUTOMAA” – voiko epänostalgisempaa osana nykyistä biotooppikirjoa, ei ainoastaan ympäristöinä, tai -romanttisempaa termiä edes keksiä? jotka toissijaisesti toimivat suojapaikkana ns. perinnebio- Onko perinnebiotooppien määrässä tai laadussa tapahtu- tooppien lajistolle. Kulttuuribiotoopit ovat kulttuuribiotoop- nut muutosta ei tässä yhteydessä ole yhtä ratkaisevaa kuin peja riippumatta siitä, milloin ja millä menetelmillä ja väli- perinnebiotoopin määritelmän pohtiminen. Kulttuuribio- neillä ihmistoiminta on ne synnyttänyt. tooppi on yleistetty ja arvolataukseton termi perinnebiotoo- Panu Välimäki Kuvassa nykykulttuurin muokkaama avainbiotooppi. Kuva: Timo Lehto 67 Baptria 3/2015 Baptria 60-VUOTISTAPAHTUMASSA Tekstit Timo Leponiemi Pirteä kuusikymppinen juhli Helsingissä SPS:n tulevaisuus on tutkimusta, suojelua ja monipuolista perhosharrastusta jia, vaikka edellisvuoden määrästä (122 la- Viron Emajoella. Suomesta on nyt tavattu Suomen Perhostutkijain Seu- jia) jäätiinkin nyt jälkeen. Uusien lajien löy- 62 sudenkorentolajia. ra (SPS) juhli isolla porukal- tämistä avitti Dinotrema-lajeista ilmesty- la 60-vuotisjuhliaan Helsingis- nyt kirja, jonka avulla Koponen määritti 38 Kahdeksan