Iskuja Ilmaan Richard Lorentz
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Maanpuolustuskorkeakoulu Iskuja ilmaan Richard Lorentz Richard Richard Lorentz Iskuja ilmaan 2014 Maanpuolustuskorkeakoulu 978-951-25-2506-5 (painettu) PL 7, 00861 Helsinki 978-951-25-2507-2 (verkkojulkaisu, PDF) Helsinki Finland Suomalaisen sotataidon klassikot Maanpuolustuskorkeakoulu Iskuja ilmaan Richard Lorentz Suomalaisen sotataidon klassikot © Maanpuolustuskorkeakoulu Kannen kuva: Keski-Suomen Ilmailumuseo Kuvat: Puolustusvoimat ja Keski-Suomen Ilmailumuseo Toimittaneet: Petteri Jouko & Jesse Kananen & Virpi Kivioja Taitto: Pavel Tcherenkov 978-951-25-2506-5 (sid.) 978-951-25-2507-2 (PDF) Painopaikka: Juvenes Print Tampere 2014 Sisällysluettelo Petteri Jouko Esipuhe ......................................................................................................... 6 Jarmo Lindberg Eversti Richard Lorentz – Suomen ilmasodankäynnin kehittäjä ................11 Richard Lorentz - Iskuja ilmaan I. osa - Talvisota ..........................................................................................41 Luku 1 ...........................................................................................................44 Luku 2 .......................................................................................................... 46 Luku 3 .......................................................................................................... 52 Luku 4 ...........................................................................................................61 Luku 5 - Koulutus .........................................................................................66 Luku 6 - Ilmasotaohjesääntö ........................................................................73 Luku 7 ...........................................................................................................76 Luku 8 - Ilmavoimien ryhmitys ja sijoitus sodan aikana .............................81 Luku 9 - Talvisotaan osallistuneet Neuvostoliiton ilmavoimat ....................84 Luku 10 Lennostojen toiminta 1939–40 ........................................................88 Lentolaivue 46 ..............................................................................................................................92 Lentolaivue 42 ..............................................................................................................................95 Ulkomaalaisten suunniteltu käyttö ..................................................................................96 Johtopäätöksiä ...................................................................................................................97 Yhteistoimintalennosto (Ilmav:n virallista historiaa.) ................................100 Lentolaivue 10 ............................................................................................................................100 Lentolaivue 12 ............................................................................................................................103 Lentolaivue 14 ............................................................................................................................106 Lentolaivue 16 ............................................................................................................................109 Johtopäätöksiä ............................................................................................................................115 Hävittäjälennosto ........................................................................................118 Lentolaivue 24 ............................................................................................................................118 Lentolaivue 26 ............................................................................................................................121 Lentolaivue 28 ............................................................................................................................125 Lentolaivue 22 ............................................................................................................................127 Johtopäätöksiä ............................................................................................................................139 Epiloogi....................................................................................................... 146 II. osa - Jatkosota ......................................................................................151 Luku 1 - Välirauha (LeR 2:n kom:n näkökulmasta.) ..................................152 Luku 2 - V. 1941 ...........................................................................................165 Luku 3 - Tammikuu v. 1942–kesäkuu 1943 ................................................. 175 Luku 4 - Kesäkuusta 1943 kesäkuuhun 1944 .............................................. 187 Luku 5 - Venäläisten suurhyökkäys kesällä 1944 ........................................198 Luku 6 - Loppupäätelmiä ...........................................................................213 Luku 7 - Ajankohtaista ilmastrateegiasta ja – taktiikasta ..........................220 LIITTEET Liite 1 ..........................................................................................................246 Liite 2 ..........................................................................................................247 Liite 3 ..........................................................................................................257 Liite 4. Hävittäjäkoulutusehdotuksen arvostelua .......................................259 7 Esipuhe Ilma-ase on ollut keskeisessä asemassa käytännössä kaikissa länsimaiden käymissä kon- flikteissa kylmän sodan päättymisen jälkeen. Vuosina 1990–1991 käydyssä Persianlahden sodassa Yhdysvaltojen johtama liittouma loi edellytykset nopealle maaoperaatiolle lamaut- tamalla Irakin asevoimat yli kuukauden kestäneissä ilmaoperaatioissa. Vuonna 1999 ilma- voimat tasoittivat tien poliittiselle ratkaisulle Kosovon kysymyksessä, ja vuoden 2003 Irakin sodassa ilmaoffensiivilla oli merkittävä vaikutus Irakin puolustuksen nopeaan romahtami- seen. Edellä esitetyt operaatiot olivat hyökkäyksellisiä ja perustuivat osaltaan niin määrälli- sen kuin laadullisen ylivoiman logiikkaan. Niin ikään kaikissa ilmaoperaatioissa hankittiin toiminnanvapaus voittamalla ilmanherruus mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Suomalaiset lähtökohdat ilmasotaan ja ilmaoperaatioihin tai sodankäyntiin yleensäkin läh- tevät varsin erilaisesta lähtökohdasta: alivoimaisuudesta. Suomalaisessa ajattelussa vastus- tajalta tulee kiistää ilmanherruus, ainakin ajallisesti ja paikallisesti. Määrällista alivoimaa voi tasoittaa ainoastaan laadulla; osaamisella ja taidolla. Richard Lorenzin käsikirjoituksen sa- nomassa on paljolti kysymys juuri taidosta organisoida ja kouluttaa vähäinen voima mah- dollisimman hyvin sekä johtaa sitä tehokkaasti. Hyvä johtaminen mahdollistaa vähäisten resurssien keskitetyn käytön. Tämä perussanoma lienee relevantti tänäkin päivänä ja kaikis- sa puolustushaaroissamme. Richard Lorentz palveli Suomen ilmavoimissa käytännössä koko maailmansotaa edeltä- vän ajan. Kielitaitoisena upseerina Lorentz pystyi seuraamaan erilaisten ilmasodan teori- oiden muodostumista sekä niistä käytyä kansainvälistä keskustelua. Toisin kuin nykyinen informaatioaikamme antaa kenties ymmärtää, kansainvälistä kehitystä seurattiin ja siitä keskusteltiin runsaasti Suomessa 1920–1930-luvuilla. Billy Mitchell, Hugh Trenchard ja tunnetuimpana Giulio Douhet muodostivat mielikuvia ja käsityksiä ilmasodan luonteesta tulevaisuuden sodassa. Erityisesti viimeksimainitun käsitykset offensiivisen pommitusvoi- man tehosta vastustajan sotapotentiaalin ja henkisen kestokyvyn murtajana nousivat use- assa maassa keskustelun keskiöön. Tämä keskustelu levisi myös Suomeen, ja se vaikutti osaltaan puolustusvoimien materiaalihankintoihin 1930-luvulla. Käsikirjoitus julkaistaan rosoisen lyhentämättömänä. Sen yksityiskohdissa on varmasti vir- heitä, jotka ilmasotahistorian tuntijat pian tunnistavat. Kirjaa ei siis kannata lukea histo- riallisena aapisena, vaan aikakauden kuvastajana. Siksi myös käsikirjoituksen kieliasu on alkuperäinen, muutamia selittäviä nootteja lukuun ottamatta. Lukijan tulee myös ymmärtää se, että Lorentz itse eli ja koki voimakkaasti kuvaamansa aikakauden ja kuvaa näin ollen ilmiöitä osin omasta subjektiivisen kulmikkaasta näkökulmastaan. Se on inhimillistä. Yhtä inhimillistä kuin Lorentz omine virheineen. Yhtä inhimillistä kuin me kaikki omine virhei- nemme. 8 Alkuperäinen käsikirjoitus ei sisältänyt kuvitusta. Sen toimituskunta on lisännyt tekstin elä- vöittämiseksi. Lisäelävöittämistä ja visuaalisuutta tekstiin voi etsiä myös emeritusprofessori Ohto Mannisen vuonna 2012 koostamasta DVD-levystä ”Jatkosota ilmassa suomalaisissa TK-filmeissä”. Maanpuolustuskorkeakoulun Sotahistorian laitoksen ja Täydennyskoulu- tus- ja kehittämiskeskuksen Tuotanto-osaston yhteistyöprojekti sisältää kaikki TK-kuvaa- jien ilmavoimaotokset jatkosodan ajalta. Lorentzin vaikutusta en lyhyessä esipuheessani käsittele syvällisemmin. Sen tekee kenraali- luutnantti Jarmo Lindberg erillisessä esseessä. Vuosina 2008–2012 ilmavoimien komenta- jana toiminut Lindberg analysoi Lorentzin käsikirjoitusta sekä Lorentzin vaikusta suoma- laiseen ilmasotataitoon nykynäkökulmasta. Näin historia auttaa ymmärtämään nykypäivää. Kiitos työn julkaisemisesta kuuluu monille. Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg ja eversti (evp.) Martti Lehto ajoivat vuosia Lorentzin käsikirjoituksen julkaisemista. Martti Lehto