Taantuma, Sairaus, Kriisi – Talouden Uusi Anatomia

CORE brought to you by to you brought 6 4 * " , - Aaltodoc Publication Archive by Aaltodoc provided 6 + " . 0 0 , 0 , VB M F U T B L " 4 S 1 6 B 1 0 6 - »U " " U 5 , T J F U F J U OJ / * * ÍONP 4 NJ M * J *

3 VNB N J OU , B P U B O OU 5 F OF T J 4 J U * P I U F 4 * - J * NVP W F OJ M 3 P P , . 6

6PMFWJ-FIUJOFO UPJN ,3**4*45,3**4**/ "BMUPZMJPQJTUP

"BMUP,5 * 4 3 / 6 " 0 6 3 * * 5 - & 5 ( 6 7 " ) " 0 - 5 * & 3 0 - " 4 5 3 0 4 0 * 1 0 6 & 5 & & 5 4 1 , / 0 4 % 0 % $ 0 , 6 , * - 4 & 6 3 0 * " 3 & * " " % % $ 5 5 5 . " 5 , ŗ ŗ ŗ (ŗ 3ŗ <ŗ . 0#ŗ ŗ /. %) & & --Ą ŗ & $-#ŗ %) ) #-<. ) /. (ŗ (%#(ŗ #ąŗ-#(/(ŗ (ŗ) <ŗ %#(ŗ%/#(ŗ Ďŗ -. /. &

. (ŗ$ŗĚ #. G ,#ŗ . ŗ) . /(ŗ& E & & ) ) . #-#(ŗ$ŗ Q . ŗ$ŗ //(ŗ(<#-. ąŗ #. & ) <'<ŗ%#,$ŗ) " %ŗ" <0<-. . ) 0#-// %) ŗ (ŗ//. ŗ , #ŗ'//. ŗ%" '#-. .

-%/-. & ) ąŗ & /-. %'#- ,#. $-#ŗ$ŗ%3- ŗ$ŗ%,##-#%3-3'3%-#--<Ďŗ ) ) <ŗ%3-3'3%-#-. <ąŗ'#-. (. %) . (( & . (ŗ*#. ( ' (ŗ%3-3'3-Ďŗ$. '(ŗ. . # (ŗ$. &

) (%##(. % ŗ. /'% /'Ě . #-#-. #( %,##-#%3-3'3%-#<ŗ. #(ŗ*<#0##(ŗ$. <ŗ. ŗ-##. -. . & . & & <-' -%ŗ " #'# ) $. #<. -#(ŗ0#," #% 9HSTFMG*afgaji+ /,) 0. (. (. ) #-<. /% ŗ. . '# %((. ŗ %3-3'3%-#-. (<#" ) %(-(. . . ŗ $ & . & (3%3%,##-#3. ) View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk papers similar and citation metadata, View

Aalto-yliopiston julkaisusarja KAUPPA + TALOUS 2/2014

Kriisistä kriisiin

Monimuotoisen taantumailmiön monitieteistä tarkastelua

Uolevi Lehtinen (toim.)

Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu

Julkaisutiedustelut: Unigrafian kirjamyynti, Helsinki [email protected] puh. 09 7010 2366

Aalto-yliopiston julkaisusarja KAUPPA + TALOUS 2/2014

ISBN 978-952-60-5609-8 ISBN 978-952-60-5608-1 (pdf) ISSN-L 1799-4799 ISSN 1799-4799 (printed) ISSN 1799-4802 (pdf) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-5608-1

Unigrafia Oy Helsinki 2014 Sisällysluettelo

Kirjoittajat ...... 5 Uolevi Lehtinen Kohti moniäänistä kriisikeskustelua ...... 9 Uolevi Lehtinen Taantuman aiheuttama haaste kauppatieteilijöille ...... 13 Pekka Pihlanto Nykymuotoinen uusliberalismi tiensä päässä? ...... 19 Risto Harisalo Uusliberalismi – tiensä päässä vai alussa? ...... 25 Yrjö Kopra Finanssikriisin ja laman vaikutukset yritysjohdon kannustimiin ...... 31 Esko Seppänen Joutukaa sielut, on aikamme kallis ...... 39 Pekka Pihlanto Uusliberalismin arvostelu ei tarkoita liberalismin hylkäämistä ...... 49 Antti Karila Taloudellisen laman psykologisista vaikuttimista ...... 53 Timo Miettinen Taantuma, sairaus, kriisi – talouden uusi anatomia ...... 57 Jarmo Eronen Metsäsektorin kriisi ja kauppatiede ...... 63 Vesa Puttonen Tapaus Seppänen ...... 71 Pertti Kettunen Tarina teknologian murroksesta ja sen avaamasta kehityspolusta ...... 77 Erkki K. Laitinen Yrityssaneerauksen tehokkuus laman aikana pienyrityksissä ...... 85 Uolevi Lehtinen Taantumakeskustelun tärkeydestä ja luonteesta ...... 105 Pekka Pihlanto Velkakriisi kurittaa Eurooppaa: Syväanalyysi kriisin taustoista ...... 119 Antti Karila Ihmisen osa maailman markkinoilla ...... 131 Kimmo Alajoutsijärvi Ovatko kauppakorkeakoulut syyllisiä fi nanssikriisiin? ...... 137 Timo Airaksinen Taantuma vai alan rakennemuutos yrityksen ongelmana? ------153 Juha Raitio Balladi eurosta eli Euroopan velkakriisin synty, hoito ja seuraukset ...... 161 Jukka Laitamäki & Raija Järvinen Suomalaisten ja yhdysvaltalaisten kotitalouksien selviytyminen fi nanssikriisissä ....177 Risto Harisalo Globaalin fi nanssi- ja pankkikriisin syitä ja seurauksia etsimässä: Uusliberalismi syytettyjen penkillä ...... 199 Jarmo Eronen Irti taantumasta lopettamalla tehottomuuden tukeminen ...... 209 Esko Seppänen Finanssikriisi, virtuaaliraha ja bittirahoitus ...... 213 Kimmo Alajoutsijärvi Vaan kuinkas sitten kävikään? ...... 225 Uolevi Lehtinen Matalasuhdanteesta kestävään kasvuun ...... 237 5

Kirjoittajat

Kirjan toimittajana pyysin kaikilta artikkelin Alajoutsijärven tutkimusalueita ovat liike- kirjoittaneilta ”vapaamuotoisen, noin 100 sa- suhteiden ja verkostojen johtaminen, yritysten nan pituisen curriculum vitaen”. Olen pyrkinyt strategiat, talouden syklit ja kuplat sekä kaup- kunnioittamaan yksilöllistä ilmaisuvapautta ja pakorkeakoulut. Academy of Management Edu- näin ollen tyytynyt vain vähäisiin yhtenäistäviin cation & Learning, European Journal of Marke- muutoksiin. UL ting, Industrial Marketing Management, Journal of Business to Business Marketing, International Airaksinen Timo Business Review, Information & Management Ekonomi 1968, kauppat.tri 1977, Kauppakor- ja Management Decision ovat esimerkkejä tie- keakoulu, kansantaloustieteen dosentti 1979, teellisistä aikakauskirjoista, joissa on julkaistu Maanpuolustuskurssi 1993. hänen artikkeleitaan. Liiketaloustieteellinen Tutkimuslaitos, Lisäksi Kimmo Alajoutsijärvi on ollut hal- Kauppakorkeakoulu, assistentti 1969-77, Teol- lituksen jäsen tai puheenjohtaja lukuisissa yri- listamisrahasto, ryhmäpäällikkö 1977-81, 83- tyksissä ja konsultoinut monien pörssiyhtiöiden 85, Kauppakorkeakoulu, vs. professori kan- ylintä johtoa. santaloustieteessä 1981-83, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos 1983-87. Teollisuuden Keskusliit- Eronen Jarmo to, Metalliteollisuuden Keskusliitto 1988-2011. Talousmaantieteen täysin palvellut professori, Taloustieteellisen Seuran puheenjohtaja, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustieteellisen yhdistyksen puheen- Ekonomi 1964, KTK 1967, KTT 1984, HKKK. johtaja. Opintoja Kiovan yliopistossa 1969-70. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen johto- Koneisto Oy 1971-75, Jaakko Pöyry-yh- kunta, Suomen Vientiluotto Oy:n ja Fide Oy:n tiöt 1975-79, HKKK tutkimus- ja opetustehtäviä hallitus, Suomalaisen Työn Liitto, tutkimustoimi- 1980-89, Tampereen yliopisto va. yliassistentti kunnan puheenjohtaja. 1989-91, Lappeenrannan teknill. korkeakoulu, va. professori 1991-95, Suomen Pankki, Venä- Alajoutsijärvi Kimmo jän talouden ekspertti, 1993, koulutusprojekti Kimmo Alajoutsijärvi on Jyväskylän yliopiston Dushnabe, Tadzikistan 1996, Valko-Venäjän kauppakorkeakoulun markkinoinnin professori. metsästrategiaprojekti, Minsk 1996-97, ETLAn Tätä ennen hän oli dekaani ja professori Oulun Uzbekistan economic trends-projektin paikal- yliopistossa. Hän on ollut myös vierailevana lisjohtaja, Tashkent 1998-99, talousmaantieteen professorina esimerkiksi Universität Tübingenis- professori, HKKK, 1999-2009. sä, The Chinese University of Hong Kongissa ja Tehnyt tutkimustyötä mm. metsäteollisuu- United Arab Emirates University:ssä. den ja -talouden alalta, Venäjän taloudesta ja 6

geopolitiikasta.Julkaisuja myös pesimä- ja talvi- 1991. Psykologian tohtori Tampereen yliopisto lintujen sekä päiväperhosten laskennoista. 1995. Tutkimussihteeri Suomen Raittiusjärjes- Harisalo Risto töjen liitto 1966-69. Oto hallituksen sihteeri Väitellyt Tampereen yliopistossa vuonna 1984 Suomen Psykologiliitto 1967- 68. Psykologi aiheesta Innovaatioiden diffuusio kunnallis- Uudenmaan mielisairaanhuoltopiiri 1969 - 80. hallinnossa. Risto Harisalo, hallintotieteen Avohoidon vastaava psykologi 1980 - 95. Joh- emeritusprofessori, on tutkinut innovaatioiden tava psykologi Peijaksen sairaala 1995 - 2004. diffuusiota, organisaatioiden innovatiivisuutta, Psykologin/ylitarkastajan sijainen Lääkin- henkisten resurssien johtamista, julkisten or- töhallituksessa 1989-90. Psykologian lehtori ganisaatioiden ja palveluiden kehittämistä ja (osa-aikainen) Helsingin yliopisto, psykologian yhteistyötä ja luottamusta johtamiskäytäntönä. laitos 2001 - 2003. Hän on perehtynyt liberalismin klassiseen tra- Ollut jäsenenä useissa suunnitteluryhmis- ditioon ja tutkii parhaillaan väittelyä ja dialogia sä Psykologiliitossa, Uudenmaan mielisairaan- strategisessa ja operatiivisessa päätöksenteossa. huoltopiirissä, Uudenmaan sairaanhoitopiiris- sä, Vantaan kaupungissa, Lääkintöhallituksessa Järvinen Raija ja Suomen Mielenterveysseurassa. Kunnallisia Tutkimusprofessori Kuluttajatutkimuskeskus, do- luottamustehtäviä Helsingin kaupungissa. Psy- sentti Tampereen yliopisto. kologien sosiaalinen vastuu ry:n puheenjohtaja KTM Helsingin kauppakorkeakoulu, KTL 1987 - 2003. Tampereen yliopisto, KTT, Tampereen yliopisto. Tutkimusprofessori Raija Järvisen tutki- Kettunen Pertti musalueita ovat yksityiset ja julkiset palvelut, Työuran suunta määräytyi jo 1955 syksyllä kun turvallisuus ja kuluttajien käyttäytyminen. Toi- parikymppisenä nuorukaisena aloitin opinnot mialoista erityisesti ﬁ nanssiala ja vähittäiskaup- Kauppakorkeakoulussa legendaaristen opetta- pa ovat olleet useiden tutkimusten kohteina. jien Martti Saarion, Henrik Virkkusen ja Jaak- Hänen tieteellinen tuotantonsa kattaa lähes 40 ko Hongon opastamana. Ekonomitutkinnon vertaisarvioitua artikkelia, joita ovat julkaisseet ja kauppatieteiden maisteritutkinnon jälkeen muun muassa European Journal of Marketing, ASLA apuraha antoi mahdollisuuden katsoa Journal of Retailing and Consumer Services, 1961-1962 vuoden ajan millaista on opetus ja Managing Service Quality, Service Industries tutkimus University of Californian Berkeleyn Journal ja International Journal of Service In- kampuksella. Se innoitti palaamaan takaisin dustries Management. Edellisten lisäksi hän on Kauppakorkeakouluun opettajaksi ja jatkamaan ollut kirjoittajana lukuisissa tutkimusraporteissa, omia opintoja. Väitöskirja valmistui ja 1970 oppikirjoissa ja konferenssiartikkeleissa. väittelin laskentatoimen alaan kuuluvalla tutki- Järvinen on toiminut professorina ja yli- muksella ravintola-alasta. opettajana Tampereen yliopistossa, professorina Jyväskylän yliopistoon minut kutsuttiin Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä ja 1969. Siellä tavoitteena oli kehittää oma kaup- projektipäällikkönä Aalto yliopiston kauppakor- pakorkeakoulu. Presidentti Kekkonen nimitti keakoulussa. minut taloustieteen erityisesti liiketaloustieteen Ennen akateemista uraansa Järvinen toimi professoriksi 1972. Valtion yhteiskuntatieteelli- yli 10 vuoden ajan asiantuntija- ja esimiestehtä- sen toimikunnan puheenjohtajana olin 1970 ja vissä ﬁ nanssisektorilla. 1980 luvuilla yhteensä 9 vuotta. Tutkimusalani laajeni vuosien mittaan laskentatoimesta ra- Karila Antti hoitukseen, yrittäjyyteen ja yritysstrategioihin. Kasvatustieteiden kandidaatti Jyväskylän kasva- Yritysjohdon kouluttamistyöni kehittyi vuosien tusopillinen korkeakoulu 1966. mittaan omaksi erilliseksi yritysjohdon tohtori- Psykologian lisensiaatti Tampereen yliopisto ohjelmaksi. Viimeiset luentoni yliopistolla pidin 7

2010 ja siirryin nauttimaan emerituksen vapau- Laitinen Erkki K. desta. Erkki K. Laitinen on väitellyt kauppatieteiden tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa vuonna 1980. Kopra Yrjö Laitinen toimii tällä hetkellä laskentatoimen ja Oikeustieteiden kandikaatti, Helsingin Yliopisto rahoituksen professorina Vaasan yliopistossa. 1983. Laitinen on luonut poikkeuksellisen pitkän ja Liiketyönantajain Keskusliitto (nyk. EK, Palvelu- mittavan uran tiedemiehenä, tieteellisen tutki- työnantajat), asiamies 1983 – 1985 ja Kansallis- muksen popularisoijana, oppikirjojen kirjoitta- Osake-Pankki, rahoituspäällikkö 1985 – 1988. jana ja käytännön menetelmien kehittäjänä. Vuodesta 1988 perustajaosakas ja toi- Laitisen erityisalaa on tilinpäätösanalyysi, mitusjohtaja Alexander Group Oy:ssä, joka on konkurssin ja maksuhäiriöiden ennustaminen, palkitsemis- ja corporate ﬁ nance –toimintaa johdon laskentatoimi ja siinä erityisesti suori- harjoittava konserni asiakkainaan lähinnä suo- tuskyvyn mittaus ja hinnoittelu. Laitinen on jul- malaiset pörssiyhtiöt. kaissut yli 100 tieteellistä tutkimusta, joista suuri Hallintoelimissä seuraavissa organisaati- osa on painettu kansainvälisissä tieteellisissä jul- oissa: HelsinkiMissio, Ilkka-Yhtymä Oyj, Meri- kaisuissa. Hän toimii arvioitsijana lähes 20 alan puolustussäätiö, Pörssiklubi, Sibelius Akatemia julkaisussa. ja WTC. Kolumnistina Taloussanomissa ja Arvo- Laitinen on saanut vuonna 2000 Pohjan- paperilehdessä. maan kauppakamarin suuren palkinnon ansiois- taan liike-elämän hyväksi tekemästään työstä. Laitamäki Jukka Hän sai myös vuonna 2010 Vaasan yliopiston Clinical Professor New York University. myöntämän Tutkimusteko –palkinnon. Palkin- KTM Turun kauppakorkeakoulu, M.Sc. Cornell non perusteluna oli koko uran aikana tehty nä- University, Ph.D. Cornell University. kyvä ja monipuolinen tutkimustyö. Professori Laitamäki on asiantuntija strate- gian, markkinoinnin, brändistrategian ja yrittä- Lehtinen Uolevi jyyden alueilla. Hänellä on 30 vuoden kokemus Ekonomi, kauppatieteiden kandidaatti, lisensi- kansainvälisessä konsultoinnissa ja yritysjohdon aatti ja tohtori Kauppakorkeakoulusta. koulutuksessa yli 20 maassa ja Yhdistyneissä Liiketaloustieteen professori useissa yliopistossa Kansakunnissa. Hän on toiminut liikkeenjohdon 30 vuoden aikana; nykyisin emeritusprofessori konsulttina Service Management Groupissa ja emeritussopimuksella. Taloudellis-hallinnollisen McKinsey & Co:ssa, ja hänen asiakaskuntaansa tiedekunnan varadekaani ja dekaani, valtuuston kuuluvat johtavat yritykset kaupan, rahoituspal- ja hallituksen puheenjohtaja ja rehtori Tampe- velujen, turismin ja hotellitoiminnan aloilla sekä reen yliopistossa. Valtuuskunnan ja hallituksen julkisella sektorilla. Hän on opettanut ja tehnyt jäsen tai puheenjohtaja useissa yrityksissä ja tutkimusta professorina U.C. Berkeleyn, Fordha- muissa organisaatioissa. min ja New Yorkin yliopistoissa sekä luennoin- Asiantuntemusalueita kuluttajien ja joh- nut Afrikassa, Australiassa, Aasiassa, Etelä Ame- don päätöksenteko, palvelujen markkinointi, rikassa ja Euroopassa. suhdemarkkinointi, kansainvälinen markki- Professori Laitamäen tutkimuksia on jul- nointi ja teoria, erityisesti markkinoinnin teo- kaistu useissa kansainvälisissä konferenseissa ja ria. Lähes 200 tieteellistä julkaisua, joista noin julkaisuissa mukaan lukien California Manage- kolmannes julkaistu kansainvälisissä aikakaus- ment Review, European Management Journal, kirjoissa ja proceedingseissa. Neljän kansain- Transnational Management Journal ja Liiketalo- välisen ja kahden suomalaisen aikakauskirjan ustieteellinen Aikakauskirja. toimituskunnan jäsen.. Venäjän Taloustieteen Akatemian kunniatohtori 8

ja Kauppatieteellisen yhdistyksen kunniapu- sessa ja 17 kirjassa. heenjohtaja. Puttonen on Rocla Oy:n, Oras Invest Oy:n, Taaleritehdas Oyj:n, Suomi-yhtiön ja Miettinen Timo Pörssisäätiön hallituksessa. Hänen tuorein kir- Timo Miettinen on fi losofi an tohtori, joka toimii jansa on “Velka tikittää - hyödy siitä!” tällä hetkellä tutkijana Helsingin yliopiston tut- kijakollegiumissa. Raitio Juha Hän on tutkinut Eurooppa-ajattelua OTT, VT Juha Raitio on Helsingin yliopiston erityisesti modernin fi losofi an perinteessä ja eurooppaoikeuden professori (v. 2007-) sekä kirjoittanut laajasti poliittisesta fi losofi asta, eurooppaoikeuden dosentti Itä-Suomen, Lapin, fenomenologiasta sekä uuden ajan historianfi lo- Tampereen ja Turun yliopistoissa. sofi asta. Hänen väitöskirjansa The Idea of Euro- Ennen nykyistä tehtäväänsä Raitio on toi- pe in Husserl’s Phenomenology: A Study in Ge- minut Joensuun yliopiston eurooppaoikeuden nerativity and Historicity ilmestyi vuonna 2013. professorina (2005-2007) ja Helsingin yliopiston julkisen eurooppaoikeuden vs. professorina Pihlanto Pekka (2004-2005). Hänen tutkijanuransa on keskitty- Emeritusprofessori Pekka Pihlanto on toiminut nyt Helsingin yliopistoon, jossa hän on toimi- viimeksi liiketaloustiede laskentatoimen pro- nut assistenttina, tutkijana ja yliopistonlehtorina fessorina Turun kauppakorkeakoulussa (1985- 1995-2004, joskin hän on kirjoittanut väitöskir- 2003) ja sitä ennen useissa eri viroissa samassa jansa Edinburghin yliopistossa 1999-2000 Suo- korkeakoulussa. Työuransa hän aloitti ekonomin men Akatemian apurahatutkijana. tutkinnon suoritettuaan Turun lääninverotoimis- Hänellä on ollut lukuisia asiantuntijateh- ton verotarkastajana. täviä eduskunnan eri valiokunnissa ja yksityisel- Pihlannon tutkimusintresseistä mainitta- lä sektorilla. Hänen eurooppaoikeuden perus- koon käyttäytymissuuntautunut laskentatoimi teoksestaan ”Eurooppaoikeus ja sisämarkkinat” sekä laskentatoimen metodologia ja fi losofi a. (Talentum) on syksyllä 2013 julkaistu kolmas Erityisenä fi losofi sena teemana hänen tuotan- uudistettu painos. nossaan esiintyvät holistisen ihmiskäsityksen sovellukset laskentatoimeen, johtamiseen sekä Seppänen Esko tietojärjestelmätieteeseen. Kauppat.kand. (HKKK) 1971, Yleisradion talous- Luottamustehtävistä mainittakoon jäse- toimittaja 1971-1987, Helsingin verolautakun- nyydet laskentatoimen kansainvälisen yhteis- nan yritysverojaoston pj 1984-1987. työorganisaation European Accounting As- Kansanedustaja (SKDL, Vasemmistoliitto) sociationin johtoryhmässä ja Professoriliiton 1987-1996, eduskunnan tarkastaja 1987-1991, hallituksessa. Vuodesta 2003 alkaen hän on eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjoh- työskennellyt Turun yliopiston Innovaatiot ja taja 1991-1996, Suomen Pankin tilintarkastaja yrityskehitys -yksikössä (BID) vapaana tutkijana. 1987-1991, Suomen Pankin pankkivaltuuston jäsen 1991-1996. Puttonen Vesa Rautaruukin, Veitsiluodon ja Enso-Gutzei- Vesa Puttonen toimii rahoituksen professorina tin tilintarkastaja sekä Kemiran, Sitran, Valtion Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. vakuusrahaston ja Yleisradion hallintoneuvos- Hän on julkaissut useita kirjoja ja tutki- ton jäsen. muksia strategisen rahoituksen, riskienhallinnan Euroopan parlamentin jäsen 1996-2009. ja sijoittamisen alueilta. Hän on ollut kirjoittajana yli 30 kansainvälisesti julkaistussa tutkimuk- 9

UOLEVI LEHTINEN

Kohti moniäänistä kriisikeskustelua

ämä kirja on syntynyt suurimmaksi käyty pääosin kansantaloustieteen ja kansanta- osaksi Liiketaloudellisessa Aikakauskir- loustieteilijöiden näkökulmista. Tämä keskus- T jassa käydystä keskustelusta, joka alkoi telu ei kuitenkaan ole näyttänyt tuovan ratkai- aikakauskirjaan vuoden 2009 loppupuolella sevan merkityksellisiä näkemyksiä taantumien kirjoittamani haasteartikkelin kannustamana ennakointiin, ennaltaehkäisyyn tai hallintaan. (Artikkeli ”Taantuman aiheuttama haaste kaup- Ensimmäisen artikkelini esittämään haas- patieteilijöille” on tässä kirjassa). Ensimmäisessä teeseen vastasi 10 kirjoittajaa yhteensä 11 artik- haasteartikkelissa totesin uskovani, että taan- kelilla vuoden 2011 loppuun mennessä. Alun tumaa, lamaa ja niihin liittyviä kriisejä koske- perin tarkoitukseni oli vuoden 2011 lopulla kir- van tutkimustyön ja toiminnan ideoimiseksi ja joittaa kirjoitussarjaan päätösartikkeli ts. yhteen- suunnittelemiseksi tarvittaisiin “eri näkökulmien veto- ja kiitosartikkeli, vaikka jo ensimmäisessä pohjalta laajaa ja monitasoista keskustelua”. To- haasteartikkelissa olinkin uskonut elpymisen tesin myös, että “liiketaloudelliseen julkaisuun olevan “hidasta ja poukkoilevaa”. sopinevat luontevimmin yritys- ja kuluttajatason Keskustelun päätösartikkelin sijasta kat- keskustelut, mutta muitakaan näkökulmia ei ole soin kuitenkin sopivaksi kirjoittaa toisen haas- mitään syytä sulkea keskustelun ulkopuolelle”. teartikkelin, koska taantuma tai jopa lama jat- Tältä pohjalta rohkenin haastaa “kaikki kaup- kui monissa maissa ja koska kriisitilanne oli patieteellisen tutkimuksen harjoittajat ja ystävät tosiasiassa entisestäänkin monimuotoistunnut keskustelemaan taantumaan/lamaan liittyvistä (Artikkeli ”Taantumakeskustelun tärkeydestä ja asioista ja tapahtumista sekä erityisesti kauppa- luonteesta”). Oli siis syytä paitsi kiittää jo jul- tieteellisen taantumatutkimuksen lähtökohdista, kaistuista kirjoituksista “toivoa taantumakeskus- näkökulmista, sisällöstä, metodeista jne.”. Ko- telun jatkumista ja monipuolistumista entises- rostin edelleen, että myös muiden tieteenalojen tään”. Vuoden 2013 lopulle tultaessa toiseen edustajien puheenvuorot ovat tervetulleita, jos haasteeseeni on vastannut 9 kirjoittajaa yhteen- ne liittyvät aihepiiriin. Varsinaiset tutkimusartik- sä 9 artikkelilla mukaan lukien kirjoittamani kelitkin toivotin tervetulleiksi. keskustelun päätösartikkeli. Jo ensimmäisen haasteartikkelini läh- Kun lasketaan mukaan professori Alajout- tökohtana oli se, että koen kohdeilmiön paitsi sijärven alun perin Kansantaloudellisessa Aika- huipputärkeäksi myös monimuotoiseksi. Se kauskirjassa julkaisema ja hänen ehdotuksestaan edellyttää ilmiön monitieteistä tarkastelua. Ai- mukaan hyväksymäni artikkeli, professorien Jär- emmin ja nykyäänkin keskustelua oli kuitenkin vinen ja Laitamäki englannin kielellä Liiketalou- 10

dellisessa Aikakauskirjassa julkaiseman artikke- Riittämättömästi keskusteltuja ja vielä lin suomennos sekä minun kirjoittamani kaksi riittämättömämmin tutkittuja aiheita ovat esi- haasteartikkelia ja aloituspuheenvuoro, kirjassa merkiksi keskustelussamme esiinnousseet EU:n on kaikkiaan 25 artikkelia. Jotkut artikkelit voi- ja euroryhmän kehitys ja sen vaikutus, virtu- taisiin luokitella tutkimusartikkeleiksi ja lisäksi aaliraha, taantuma- ja lamapsykologia, yritys- joissakin pääosin keskusteluartikkeleiksi arvioi- johdon kannustimet, kaupallisen koulutuksen tavissa artikkeleissa on tutkimuksellisia osia. vaikutukset sekä liiketoimintaosaamisen sisäl- Kirjoittajien enemmistö on eri liiketalous- tö, kehittäminen ja merkitys. Lisäksi rohkenen tieteiden edustajia mutta kirjoittajien pääkoulu- viitata haasteartikkeleihini, joissa tuon tarkoi- tustaustoihin kuuluvat myös kansantaloustiede, tuksellisesti esille tutkittavaksi ja keskustelta- talousmaantiede, julkishallinto, fi losofi a, psy- vaksi sopivia mutta vähän käsiteltyjä aiheita ja kologia ja oikeustiede. Artikkelien lukumäärä ja aihepiirejä, jotka vaihtelevat Suomen yritystuista kirjoittajien monitieteinen taustakin kelvannevat koko maailmaa koskeviin talousjärjestelmäky- jonkinmoiseksi osoitukseksi siitä, että keskuste- symyksiin. Olisinkin suorastaan hämmästynyt, lumme kohde on koettu varsin ajankohtaiseksi jollei keskustelumme antaisi virikkeitä monille ja myös tulevaisuuden kannalta arvioiden taja monenlaisille henkilöille sekä hankkeille. Se vattoman tärkeäksi. Kaiken julkisen keskustelun voi puolestaan merkitä erittäin paljon niin ym- perusteella keskustelumme kohdetta on pidetty märryksemme, tieteen kuten myös käytännön jopa keskeisimpänä keskustelun aiheena aina- päätöksenteon ja toiminnankin kannalta. kin Euroopassa. Näin ollen pidän tärkeänä myös Toisessa haasteartikkelissani totesin, että toimittaa tämän kokoomateoksen siinä toivossa, vastaavanlaista taloudellis-poliittista kriisiä tai että teos tukee keskustelun, tutkimuksen ja toi- ehkä paremminkin kriisien kertymää ei liene mien jatkumista ja kehittymistä. aiemmin koettu koko maailmassa. Tähän vai- Pyrin säilyttämään kirjoittajien ilmaisuva- kuttaa lähtökohtaisesti globalisaation sekä maa- pauden enkä oikein edes usko, että artikkelien ilman monien integraatioratkaisujen, erityisesti korjaustoimet tekisivät läheskään aina oikeut- Euroopan integraation nykytila. ta kirjoittajien alkuperäisille tarkoituksille. Sen Itse asiassa ei ole edes täysin selvää, mis- vuoksi en ole ryhtynyt muokkaamaan millään tä kriisistä on kysymys. Kriisiajan voidaan toki tapaa kirjaan sisällyttämiäni tekstejä pieniä yh- sanoa alkaneen fi nanssikriisinä eri eripuolilla tenäistämiskorjauksia lukuun ottamatta. Ovat- maailmaa eri ajankohtina vuosien 2007 ja 2008 han useimmat tekstit läpikäyneet jo alkuperäi- aikana, mutta kullakin alkamistapahtumalla oli sen julkaisijan arvioinnin. Kunkin artikkelin jo taustansa. Voimme tarkastella asioita myös lopussa on mainittu, missä julkaisussa artikkeli Euroopan kannalta. Koko vuoden 2007 jälkeisen on ilmestynyt, koska tällä tiedolla saattaa olla ajan jossain päin Eurooppaa on ollut fi nanssikrii- merkitystä artikkelin sisällön tulkinnan kannal- si, velkakriisi, maksutasekriisi, kilpailukykykriisi, ta. Vaikka löysinkin useita sisältöön perustuvia järjestelmäkriisi, holtittoman taloudenpidon krii- tapoja ryhmitellä artikkelit, päädyin lopulta sii- si ja demokratian korruptoitumisen kriisi. Monis- hen, että käytän artikkelien alkuperäistä julkai- sa valtioissa on ollut meneillään useita kriisejä sujärjestystä tässä teoksessa. samanaikaisesti. Kriisien merkitys jossakin val- Edellä sanottu ei tarkoita, että olisin sa- tiossa on voinut olla tietyllä hetkellä hyvinkin maa mieltä kaikkien kirjoittajien kaikista kan- erilainen kuin naapurivaltioissa tai EU:ssa kes- nanotoista. En luule, enkä edes toivo, että kirjan kimäärin. Valtion kriisikertymän sisältö on voi- lukijatkaan olisivat. Sen sijaan toivon, että kirja nut muuttua melko paljon ja nopeastikin. Kun herättäisi ajatuksia, kannustaisi löytämään uusia valtioiden kriisiytymisaste eri kriisien osalta on keskustelun ja tutkimuksen aiheita sekä virittäi- muuttunut periaatteessa koko ajan, valtiot ovat si arvioimaan monimuotoisia kriisejä ja niihin näyttäneet syöksyvän kriisistä kriisiin. Tällöin liittyviä toimia monipuolisesti, jopa monitietei- niiden talous on saattanut ajautua tietyn tyyp- sesti. pisestä ja tietyn syvyisestä taantumasta toiseen. 11

Kriisi- ja taantumailmiöt ovat olleet melkoisessa ajattelussaan. Toivon myös, että tutkijat löytävät määrin uudentyyppisiä, mikä merkitsee sitä, että uusia aiheita, ajatuksia ja metodologisia lähtö- ilmiöitä olisi tarkasteltava perusteellisesti uudel- kohtiakin tutkimuksiinsa. Toivon lisäksi kaikkien leen. Luovalle tutkimustyölle olisi siis tässäkin lukijoiden kyseenalaistamistaitojen vahvistumis- melkoisesti tilaa. ta, kohdistuivatpa ne vaikka minun teksteihini. Tutkimustyön metodologiset kysymykset Minun kuten jokaisen meistä, jotka rohkenevat ovat kiinnostavia lähinnä tutkijoiden ja tutkimus- esittää mielipiteitään näissä kovin haasteellisissa tulosten soveltajien kannalta. Sen vuoksi ne ei- asioissa, on myös rohjettava myöntää erehtymi- vät ole laajasti esillä tässä kirjassa. Olen kuiten- sen riski ja oltava valmis ottamaan kritiikki nöy- kin halunnut lisätä viimeiseen artikkeliin lyhyen rästi vastaan. liitteen monitieteisyyskysymyksistä, koska moni- Tämän kirjan kirjoittajien puolesta haluan muotoinen ja monimutkainen kohdeilmiömme kiittää Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulua ja edellyttää monitieteistä lähestymistapaa. Suomen kauppakorkeakoulut ABS ry:tä, jotka Edellisen perusteella lienee selvää, että ovat rahoittaneet taitto- ja painotyön. toivon tämän teoksen artikkeleiden kannustavan lukijoita monipuolisuuteen ja ennakkoluulotto- Helsingissä 9.1.2014 muuteen taantuma-, lama-, kriisi- ja eurokriisi- Uolevi Lehtinen 12 13

LTA 3–4/09 • U. LEHTINEN

UOLEVI LEHTINEN

Taantuman aiheuttama haaste kauppatieteilijöille

Taantuman syyt alun osalta. Tiedämme myös niiden taustalla Reilu vuosi sitten 11.9.2008 valtava yhdysvalta- olleet, lähinnä Yhdysvaltain taloutta koskevat lainen investointipankki Lehman Brothers ajau- tosiasiat. tui tai oikeamminkin sen annettiin ajautua kon- Nousukauden aikana ulkomailta oli vir- kurssiin. Konkurssi laukaisi finanssimarkkinoilla rannut valtavasti rahaa Yhdysvaltoihin, missä globaalin paniikkireaktion, joka hakee vertais- luonnollisesti syntyi lainojen ylitarjontaa. Valtio taan taloushistoriassa. Koko maailman rahoitus- suosi vähävaraisille myönnettyjä asuntolainoja, järjestelmä oli romahtamaisillaan. Se ei kuiten- jotka hoidettiin pääosin asuntoluotottajien kukaan romahtanut eikä näin ollen työntänyt koko ten Fannie Maen ja Freddie Macin kautta. Usein maailmantaloutta syvään ja kestävään lamaan. vain ostettu asunto oli vakuutena. Lainat arvo- Tältä se ainakin nyt näyttää tuotantoon, paperistettiin (subprimepaperit) ja myytiin vientiin, työllisyyteen, protektionismiin ja luot- eteenpäin riskin jakamiseksi ja myyntivoiton totappioihin liittyvistä riskeistä huolimatta. Ris- saamiseksi. kejä on kovin monenlaisia useilla alueilla. Itse Ennen pitkää asuntojen hinnat alkoivat elvytykseen liittyvistä monista riskeistä suurin kääntyä laskuun. Velalliset eivät kyenneet hoi- lienee se, että kysyntä ei ehdi toipua ennen kuin tamaan lainojaan. Subprimepapereiden arvo finanssi- ja rahapoliittinen elvytys lopetetaan tai alkoi pudota ja pankkijärjestelmä sekä vähitel- on varojen puutteessa pakko lopettaa. Todennä- len koko talouskin kriisiytyä. köisempi elvytysriski lienee kuitenkin se, että Käytännössä myyjät ilmeisesti kokosivat elvytys jatkuu liian pitkään muun muassa tilas- ja kauppasivat hulppeiden bonusten kannusta- toviivästymien vuoksi. mina ja tuotevastuuta tuntematta varsin riskialt- Mitkä sitten olivat taantuman/laman var- tiita paketteja, joille oli tavallisesti saatu korkein sinaiset syyt? Tiedämme hyvin edellä kuvatut turvallisuusluokitus luokituslaitoksilta. Ostajilla päälle näkyvät syyt finanssikriisin ja taantuman oli huonot mahdollisuudet kyseenalaistaa varsin

UOLEVI LEHTINEN, emeritusprofessori ja -rehtori Tampereen yliopisto ● e--mail: uolevi.lehtinen@uta.ﬁ 14

monimutkaisia tarjouksia. Yksilöiden ja toimija- set poikkesivat toisistaan maittain. Saksassa ja ryhmien voitontavoittelu kääntyi vähitellen ko- Japanissa selviä syitä ei edes ollut Krugmanin konaistalouden edun vastaiseksi. Tässä tilan- mukaan. Nobelisti viittasi myös alueellisiin teessa toteutuivat ne riskit, joita käsittelin vuo- eroihin. sikymmenen puolivälissä optiojärjestelmien Kauppatieteilijälle tämä ei riitä. Kunkin heikkouksista kirjoittaessani (esim. Helsingin maan sisällä taantuman syyt ja seuraukset ovat Sanomat 28.9.05). erilaisia paitsi alueittain myös tietyn alueen eri Perinteisen pankkijärjestelmän rinnalle paikkakunnilla. Ikävän hyvä esimerkki on No- kehittyi varjopankkijärjestelmä, josta tuli asun- kia-varakkaan Salon taantuminen äkillisen ra- tolainojen suurvälittäjä ja jota vakavaraisuus- kennemuutoksen alueeksi, joka saa nyt erityis- säännöt eivät sitoneet. Varjopankkijärjestelmään tukea. Paikkakuntien sisällä eroja on puolestaan kuuluivat esimerkiksi investointipankit, hedge- jopa pienalueittain. rahastot ja rahoitusyhtiöt. Tältä pohjalta synty- Eri toimialoilla, niiden eri yritysryhmissä nyt rahoituskriisi teki sitä seuranneesta taantu- ja varsinkin yksittäisissä yrityksissä taantuma masta paljon syvemmän kuin oli ennakkoon sekä siihen liittyvät varautumis- ja elvytystoimet arvioitavissa. Jonkin syvyinen taantuma toki oli vaikuttavat usein varsin poikkeavin tavoin. Voi- odotettavissa, kuten aina pitkähkön nousukau- daan verrata esimerkiksi globaalia Nokiaa ja den jälkeen. päivittäistavarakauppaa. Lähinnä maailmanlaa- Edellä esitetyt asiat ovat pääosin taantu- juisen taantuman vuoksi Nokia joutui pyörtei- matapahtumia tai päälle näkyviä syitä. Tunnettu seen tilanteeseen ja sen pörssikurssi laski ennen kansantaloustieteilijä, professori Bengt Holm- ”mustaa maanantaita” 6.11.08 vallinneesta ström totesikin Helsingin Sanomissa (13.9.09), kurssista pahimmillaan noin 50 %. Monet päi- että ”todellisten syiden selvittämiseen menee vittäistavarakaupat sen sijaan porskuttavat myö- vielä vuosia”. Epäilenpä, että selvittämiseen tätuulessa eikä koko alakaan ole pahemmin keskusteluineen ja tutkimuksineen menee mo- notkunut . nia vuosia. Ehkä syiden ja seurausten täydelli- Viime kädessä taantuma- ja elvytysvaiku- nen selvittäminen ei onnistu koskaan käyttämäl- tukset yrityksiin mukaan lukien rahoitusalan lä pelkästään nykyisiä menetelmiä. Syiden ja yritykset ratkaisevat työllisyys-, kulutus- ja muut seurausten mahdollisimman huolellinen tut- reaalitaloudelliset muutokset. Tätä kautta taan- kiminen on kuitenkin erittäin tärkeää, koska tuman vaikutukset puolestaan heijastuvat mei- muuten olemme yhtä alttiita vääriin varautumis- dän tavallisten ihmisten arkeen kovin eri tavoin. ja elvytystoimiin kuin nykyisen taantuman al- Verrataan vaikka varakkaan ja osaavan sijoitta- kaessa. jan, valtion tai kunnan virkamiehen sekä tavallisen duunarin selviytymismahdollisuuksia. Taantuman tasot ja vaikutukset Osaavalle sijoittajalle taantuma voi olla talou- Kansantaloustieteilijät näyttävät usein esittävän dellisesti hieno mahdollisuus, koska hänen pi- taantuman melko yhtenäisenä globaalihirviönä. täisi kyetä ostamaan ja myymään arvopapereita Talousnobelisti Paul Krugman kuitenkin myönsi oikea-aikaisesti. Virkamiehelle taantuma ei juu- vieraillessaan 21.9.09 Helsingissä varsin selvin ri tuota suuria uhkia, jos ei mahdollisuuksia- sanoin, että nykyisen taantuman syyt ja seurauk- kaan. Tavallinen työläinen on vain ”lastu laine- 15

LTA 3–4/09 • U. LEHTINEN

hilla” ja osa jää työttömäksi itsestään riippumat- tä. Niistä meidän on kuitenkin pakko tehdä joh- tomista syistä. topäätöksemme niin tieteenharjoittajina kuin Taantumavaikutusten erottaminen muista eritasoisina päätöksentekijöinä ja toimijoinakin. vaikutuksista on kovin vaikeaa. Esimerkiksi Suo- Lisäksi jokaisen meistä on ne tehtävä myös men metalliteollisuuden ja sen erityyppisten oman ja läheistemme korvaamattoman elämän yritysten tilauskirjojen perusteella voidaan kannalta. epäillä, että kysymyksessä ei olekaan pelkästään laman aiheuttama notkahdus. Joka tapauksessa Taantuman analyysiviitekehys toisaalta lama ja toisaalta muut tekijät kuten Lähitulevaisuudessa tärkeimpiä taloustieteelli- vanhentunut taloudellinen rakenne edellyttävät sen tutkimuksen kohteita ovat varmasti taantu- nytkin tuntuvia ja monitasoisia muutoksia mien/lamojen syyt ja vaikutukset sekä niihin useimmissa maissa, ainakin Suomessa. Globaa- liittyvät varautumis- ja elvytystoimet. Erityisesti lilla tasolla on jo tapahtunut selvä muutos, kun haluan korostaa, että liiketaloustieteilijöiden G8 on muuttunut G20:ksi. tulisi paljon aikaisempaa enemmän osallistua Toisaalta myös muutosvastarintaa esiintyy. sekä tähän tutkimustyöhön että sen pohjaksi Esimerkiksi taantuman alkamiseen vahvasti vai- tarvittavaan keskusteluun. Suomen kannalta kuttanut ﬁnanssikriisi ei ole vielä paljoa muut- keskustelua ja tutkimustyötä voitaneen pitää tanut ﬁnanssialan toimintaperiaatteita. Jos halu- erityisen velvoittavana, koska Suomi on valinnut taan estää tai ainakin hillitä alan toistuvia krii- oman tiensä osaamisen ja tiedon yhteiskun- sejä, on alan valvojille annettava riittävät keinot. tana. Myös kestävän kehityksen kysymysten huomi- Taantumailmiöiden analyysiviitekehys oon otto lamakeskustelussa on ollut vähäistä. voisi perustua edellä hahmoteltuihin tasoihin ja Jo edellinen riittänee kertomaan, että näkökulmiin. Olisi kaiketi mahdollista arvioida taantuma sekä siihen varautuminen ja elvytys ja tutkia taantumiin liittyviä kysymyksiä seuraa- ovat perin monitasoisia ja monimutkaisia ilmiöi- vanlaisen analyysiviitekehyksen avulla:

Syyt Vaikutukset Varautumis- Elvytys- toimet toimet

Globaalitaso

Maa

Alue

Kunta

------

Toimiala

Yritys

Kuluttaja/asiakas 16

Mikäli analyysin kannalta on perusteltua, oman mediaanituotto pysynee vuonna 2009 voidaan myös muita analyysitasoja käyttää. Esi- noin 15 prosentissa (Kauppalehden Menestyjät- merkiksi kunnan sisäiset pienalueet tai yritys- tiedosto, Kauppalehti 22.9.09). Se on melko ryhmät saattavat joskus olla sopivia analyy- hyvä taso, vaikka jääkin reilut kolmisen prosent- sikohteita. tia viimevuotisesta. Omavaraisuusasteen me- Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa sii- diaani jäänee melkein entiselleen 43–44 pro- tä, että taulukon kussakin 28 (leikkaus)ruudussa senttiin, joka on pari prosenttia viimeisen kym- eli kussakin yksittäisessä analyysikohteessa on menen vuoden mediaanien keskiarvon yläpuo- eroja alue- ja yrityskohteiden välillä ja sisällä. lella. Yritysten nettovelkaantumisaste jäänee Analyyseissä on tarpeen ottaa huomioon myös 7–8 prosenttiin, mitä voidaan pitää hallittavissa vahvasti käyttäytymistieteelliset tekijät kuten olevana nettovelkatasona. Edellisen perusteella ﬁnanssimarkkinoiden globaali paniikkireaktio, näyttääkin siltä, että suomalaisyritysten enem- työttömäksi jäävien avustustoimenpiteiden mistö olisi kyennyt sopeuttamaan toimintansa luonne, bonusten (yli)motivoiva vaikutus sekä hyvin taantumatilanteeseen. Taantuma näkyy myyjien, luokittelijoiden ja ostajien eritasoinen kuitenkin selvästi yritysten liikevaihdon me- kyky arvioida subprimepapereita ja vastaavia. diaanin 5–6 prosentin laskuna vuodesta 2008. Suomessa professori Pekka Pihlanto on käsitel- Bruttokansantuote supistuu yli 7 prosent- lyt bonuksia ja arviointikykyeroja monipuolises- tia vuonna 2009 ja alkaa kasvaa hitaasti vasta ti (esimerkiksi Turun Sanomat 1.10.09). Ymmär- vuonna 2011 Suomen Pankin melko pessimisti- tääkseni hänen näihin kysymyksiin liittyvä pu- sen ennusteen mukaan. Bruttokansantuotteen heenvuoronsa on ehtinyt jo LTA:n tähän nume- kehityksen mukaisesti konkurssit ja varsinkin roon. työttömyys kasvavat sekä vienti laskee toistai- Kovin haasteelliset tutkimusasetelmat ei- seksi, vaikka niiden kehitystä koskevat arviot vät siis näytä suositeltavilta ainakaan silloin, jos poikkeavat melkoisesti. Varmalta sen sijaan kysymyksessä ei ole suuri ja monipuolinen pro- näyttää, että elpyminen on hidasta ja poukkoi- jektiryhmä tai tutkimuskonsortio. Taantumaon- levaa. Niin sanottujen exit-strategioiden käyttö gelmiin liittyvien monimutkaisten riippuvuus- ei ole vielä tarpeen mutta niiden valmistelu suhteiden vuoksi monitieteisiin suurryhmiin on. pyrkiminen saattaakin olla tutkimusstrategisesti Suomen Pankki pitää kuluttajien velkaan- mielekästä. tumista suurena. Se ei kuitenkaan liene kovin vaarallista, koska kuluttajien kyky hoitaa velko- Yritykset ja kuluttajat jaan on melko hyvä alhaisen korkotason ja pit- taantumassa kien laina-aikojen vuoksi. Tässä vaiheessa voitaneen tarkastella kauppa- Tilastokeskuksen luottamusindikaattori tieteiden kannalta keskeisimpien toimijoiden eli puolestaan kertoo, että kuluttajien näkemykset yritysten ja kuluttajien nykytilannetta Suomessa. talouskehityksestä ovat nyt itse asiassa valoisim- Tilastotietojen perusteella se ei näytä aivan niin millaan vuoden 1997 jälkeen. Tämä on hieman huonolta kuin synkimpien arvioiden (lue: ar- yllättävää, kun otetaan huomioon kuluttajien vausten) mukaan voisi uskoa. samassa tutkimuksessa hyvin tiedostama työttö- Kannattavuutta ilmentävä sijoitetun pää- myyden kasvu. 17

LTA 3–4/09 • U. LEHTINEN

Palvelusektori on jo kokonsa puolesta si, suunnittelemiseksi jne. tarvittaisiinkin ohei- (esim. jo kirjoitukseni Helsingin Sanomissa sen kuvion tai aivan muiden näkökulmien 28.8.1998) varsin ratkaisevassa asemassa myös pohjalta laajaa ja monitasoista keskustelua. taantumatilanteissa. Tämän taantuman yhtey- Liiketaloudellisen Aikakauskirjan toimi- dessä palveluyritykset näyttävät osoittavan voi- tuskunnan varapuheenjohtajana tiedän, että mansa, vaikka julkisen sektorin ja eritoten kun- tällaiseen keskusteluun kannustaminen ja kes- nallisen puolen palvelut vaativat rakennemuu- kustelun julkaiseminen ovat varsin merkityksel- tosta ja tuottavuuden tehostamista, johon liittyy lisiä myös Aikakauskirjan kannalta. Liiketalou- myös yksityistämistarpeita. Helsingin alueen delliseen julkaisuun sopinevat luontevimmin muuta maata parempi taantuman sieto selitty- yritys- ja kuluttajatason keskustelut, mutta mui- neekin pitkälle palveluyritysten suurella määräl- takaan näkökulmia ei ole mitään syytä sulkea lä pääkaupunkiseudulla. keskustelun ulkopuolelle. Ei edes talousjärjes- Yritysten kapasiteetti on vajaakäytössä telmien kritiikkiä tai puolustamista (vrt. Desai taantuman vuoksi. Tästä syystä varsinkaan ka- Meghnad, Marxin kosto, 2008). Aikakauskirja pasiteettia laajentavia investointeja ei tarvitse pyrkiikin julkaisemaan kaikki riittävän laaduk- tehdä, koska tuotantoa voidaan lisätä olemassa kaat, aihepiiriä koskevat kannanotot. olevan kapasiteetin avulla. Yritysrahoituksen Näin ollen rohkenen tämän lehden puo- markkinat ovat toipuneet ja halpaa pankkirahaa lesta haastaa kaikki kauppatieteellisen tutki- on tarjolla. Rahalle ei ole kuitenkaan riittävästi muksen harjoittajat ja ystävät keskustelemaan kysyntää, koska yritykset eivät halua tehdä in- taantumaan/lamaan liittyvistä asioista ja tapah- vestointeja. tumista sekä erityisesti kauppatieteellisen taan- Positiiviseksi tiedoksi voidaan tulkita se, tumatutkimuksen lähtökohdista, näkökulmista, että parikymmentä yritystä on hakemassa rahoi- sisällöstä, metodeista jne. Myös muiden tieteen- tusta osakeanneilla pörssistä. Kertoohan se myös alojen edustajien puheenvuorot ovat tervetullei- tulevaisuuden uskosta, joka parhaimmillaan voi ta, jos ne liittyvät aihepiiriin. Aikakauskirja toi- realisoitua merkittävinä innovaatioina. Pelkät vottaa luonnollisesti tervetulleeksi myös asiaa vanhat konstit eivät meitä tästä taantumasta koskevat varsinaiset tutkimusartikkelit. nosta. Alea iacta est! J

Haaste kauppatieteilijöille ja Helsingissä 10.10.2009 vähän muillekin Edellä olen esittänyt vain eräitä lamakeskuste- Uolevi Lehtinen lun lähtökohtia, joiden taakse ja sivulle jää lukuisia ja monentasoisia kysymyksiä. Tutkimus- työn ja toiminnan ideoimiseksi, pohjustamisek- 18 19

PEKKA PIHLANTO

Nykymuotoinen uusliberalismi tiensä päässä?

hdysvalloista alkanut finanssikriisi on tanutta ilmiötä onkin tarpeen tarkastella mones- saanut aikaan maailmanlaajuisen talous- ta eri näkökulmasta – yksi ainoa ei selvästikään Ykriisin ja taantuman. Joskin elpymisen riitä. Esitän myös näkemyksiä siitä, näyttävätkö merkkejä on jo näkyvissä, varsinkin meillä re- todelliset korjaavat toimenpiteet todennäköi- aalitalouden toipumisen arvellaan kestävän pit- siltä. kään. Eri valtioiden viranomaiset näyttävät Talouden kriisien syntymiseen on yleensä suunnittelevan finanssialalle rajoituksia, joiden lukuisia makro- ja mikrotason syitä.1 Väheksy- tarkoitus on estää vastaavan toistuminen tule- mättä makrotason vaikutuksia keskityn mikro- vaisuudessa. Keskeiset valtiot ovat kuitenkin tasona pidettävään ulottuvuuteen – taloudelli- jossakin määrin eri mieltä muutosten sisällöstä, siin kannustimiin ja ihmisten käyttäytymiseen. mikä herättää huolestumista. Jotakin merkittä- Ne näyttävät olleen eräitä konkreettisimpia krii- vää on kuitenkin tehtävä, sillä muutoin on tar- sin laukeamiseen vaikuttaneita tekijöitä. Keskei- jolla vaara, että sama meno jatkuu, ja jossakin seksi yksityiskohdaksi talouskuplan syntymises- vaiheessa koetaan jälleen vastaavanlainen, ehkä sä ja puhkeamisessa mainitaan yleisesti yhdys- pahempikin kriisi. valtalaisille heikossa taloudellisessa asemassa Seuraavassa tarkastelen, mistä kriisi mie- oleville kansalaisille myönnetyt asuntolainat, lestäni aiheutui korostaen ihmisen käyttäytymi- joihin markkinoille tulvivaa löysää rahaa sijoi- sen tutkimiseen erikoistuneen liiketaloustietei- tettiin. Rahalaitokset myivät lainasaatavia eteen- lijän näkökulmaa. Esimerkiksi (kansan)taloustie- päin osana finanssituotteista, joita kutsuttiin teilijän, rahoitustutkijan tai pankki- ja varsinkin investointipankkisektorilla toimivien maailman- 1 Ks. esim. Kindleberger, Charles, P. & Aliber, Robert, Z., kuvat sekä siten näkökulmat ovat varmasti hyvin Anatomy of a Typical Crisis, teoksessa: C.P. Kindleberger & erilaiset kuin minun. Näin laajakantoisia talou- R.Z. Aliber, Manias, Panics, and Crashes. A History of Finan- cial Crises. Fifth Edition. John Wiley & Sons: USA, 2005. dellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia aiheut- 24–37.

PEKKA PIHLANTO, professori emeritus Turun kauppakorkeakoulu, BID Innovaatiot ja yrityskehitys • e-mail: pekka.pihlanto@tse.ﬁ 20

LTA 3–4/09 • P. PIHLANTO

nimellä subprime. Pankit kautta maailman osti- Kriisin perussyy ahneus vat näitä papereita. Kun asuntojen arvonnousu Taloustieteilijät puhuvat kriisin syitä analysoi- Yhdysvalloissa kääntyi laskuun, ja velalliset ei- dessaan yleisluontoisesti systeemiriskistä, usein vät pystyneet enää hoitamaan lainojaan, subpri- näkemättä palkitsemisjärjestelmissä ja talouden me-papereiden arvo alkoi hiipua. toimijoissa suurtakaan syytä – syyllisyydestä Merkittävä näiden papereiden syntymistä puhumattakaan. Huomiota ei yleensä kiinnitetä ja leviämistä markkinoille edesauttanut tekijä- siihen, että ”systeemiä” pyörittävät aina itsek- ryhmä näyttivät olleen kannustinjärjestelmät – käät ihmiset. Aivan perimmäiseksi syyksi vaaral- niihin liittyvät bonukset, joita rahoituslaitosten lisiksi osoittautuneiden finanssituotteiden ra- henkilöstö sai lainojen myöntämisestä sekä nii- kenteluun, äärimmäisen houkuttelevien bonus- hin perustuvien finanssituotteiden rakentelusta ten tarjoamiseen ja niiden metsästykseen näki- ja myynnistä. Pankkihenkilöt kotiuttivat henki- sinkin inhimillisen ominaisuuden, ahneuden. lökohtaiset bonuksensa, ja myynnin kohteet Määrittelen ahneuden haluksi hankkia taloudel- siirtyivät yhä uusien haltijoiden vastattaviksi. lisia tai muita etuja itselle eettisistä harkinnoista Jossakin vaiheessa ”Musta Pekka” jäi joidenkin välittämättä, siis kiinnittämättä huomiota omas- ostajien käsiin papereiden arvottomuuden tul- ta toiminnasta muille mahdollisesti syntyviin lessa ilmeiseksi. haittoihin ja vahinkoihin. Ahneus on siten omi- Bonukset houkuttelivat pankkihenkilöt naisuus, jota kohtuullisuusharkinta ei rajoita.3 ottamaan – ja siirtämään muille – ylisuuria ris- Ahneus voi kohdistua mihin tahansa ta- kejä, vaikka heidän täytyi tietää tuotteiden ar- voittelemisen arvoisena pidettävään, yleensä veluttava luonne. Luultavaa onkin, että he jätti- niukkaan hyödykkeeseen. Raha on yhteiskun- vät papereiden epäsuotuisan hintakehityksen nassa luonnollisesti aina niukka väline. Finans- mahdollisuuden tietoisesti huomiotta. Ostajat sikriisiin liittyneen ahneuden kielteiset puolet eivät aina välttämättä ymmärtäneet hankki- eivät ensisijaisesti liity finanssituotteiden keksi- miaan läpinäkymättömiä finanssituotteita ja jöiden ja välittäjien saamiin suuriin palkkioihin niiden riskejä – varsinkin kun luokituslaitokset sinänsä, vaan niiden aiheuttaman käyttäytymi- olivat ne arvioineet parhaaseen turvallisuus- sen seurauksiin. Finanssikriisi ja sen reaalitalou- luokkaan. Investointipankit ja vastaavat laitokset delliset jälkiseuraukset aiheuttivat ja aiheuttavat saivat myös käyttää hyvin vapaasti hyväkseen edelleen suunnattomia tappioita kaikkialla velkavipua, eli niiden omat pääomat olivat mi- maailmassa. Yhteiskunnat ovat joutuneet panos- nimaaliset. Yleisesti ottaen syypäänä kriisiin tamaan suuria summia reaalitaloutensa kohen- näyttää olleen puutteellisesti valvottu uuslibera- tamiseen ja rahalaitosten tukemiseen. Vaikka listinen talousajattelu, jota sovellettiin näiden osa tuista on saatu takaisin eloon jääneiden rahoituslaitosten kohdalla äärimuodossaan.2 pankkien toivuttua, suuria lopullisia menetyksiä on syntynyt esimerkiksi konkurssien ja työttö- myyden muodossa. 2 Wikipedian mukaan uusliberalismi on talousteoria, jonka mukaan vapaa yksityisomistusoikeus, vapaat markkinat ja vapaakauppa edistävät parhaiten ihmisten hyvinvointia. Uusliberalismin päämäärä on minimoida valtion rooli yhteiskunnassa laeilla ja sopimuksilla. Termiä uusliberalismi 3 Ks. Pihlanto, Pekka, Hallitsematon ahneus finanssikriisin käyttävät etenkin sen vastustajat taustalla. Kanava 1:2009. 26–28. 21

Ahneuden käsitettä vieroksutaan talous- Valvontaa tarvitaan, vaikka tieteilijöiden piirissä niin terminä yleensä kuin monet vastustavat finanssikriisin selittäjänäkin luultavasti siksi, että Finanssikriisin kiistattomien haittavaikutusten he ovat omaksuneet maksimointiajattelun, jon- johdosta finanssimaailman käytäntöihin on voi- ka mukaan mahdollisimman suuren hyödyn tava puuttua rajoituksin, jotka hillitsevät talou- tavoittelu on luonnollista ja hyväksyttävää – hai- den toimijoiden ahneutta ja heidän mahdolli- tat kuuluukin noteerata vain omalta, ei muiden suuksiaan käyttää vapaasti hyväkseen muiden osalta. Ahneuden käsitteen avulla saadaan kui- ahneutta. Mikäli investointipankeille olisi sää- tenkin finanssikriisin problematiikan ytimeen detty kunnon vakavaraisuusvaatimukset ja fi- nyt kokonaan unohtunut eettinen ulottuvuus: se nanssituotteiden kehittelylle asetettu rajoittavia tosiasia, että yksilön oman edun tavoittelu voi laatuvaatimuksia sekä jos tuotteiden markki- kääntyä myös haitalliseksi. Näin kriisiin joutu- noinnista maksettavien tulospalkkioiden suu- nutta taloutta ei enää nähdä pelkästään teknise- ruutta olisi rajoitettu ja niiden nostomahdolli- nä ilmiönä, persoonattomana systeeminä, joka suutta lykätty kauemmas tulevaisuuteen, ahneus toimii omien ”luonnonlakiensa” mukaan, vaan ei olisi todennäköisesti saavuttanut nyt toteutu- siinä on keskeisesti kysymys myös ihmisten vas- neita suunnattomia mittasuhteita. Siten näin tuullisista valinnoista. Samalla päästään arvioi- pahalta kriisiltä olisi ehkä vältytty – siitä huoli- maan uusliberalistista, rajoittamatonta vapautta matta, että kriisin makrotaloudellisetkin syyt korostavaa talousajattelua aivan perustasolla: olivat merkittäviä. uusliberalismin varjolla ruokittiin ja käytettiin Kaikessa yhteiskuntapolitiikassa sovelle- hyväksi vahingolliseksi kääntynyttä ahneutta. taan yleisesti lakeja ja muita sanktiojärjestelmiä, Taloudesta puhuttaessa ahneuden sijasta joilla pyritään hillitsemään kansalaisten ei-toi- käytetään usein ”neutraalimpia” termejä, kuten vottavaa käyttäytymistä. Näin siitäkin huolimat- voitontavoittelu, voiton maksimointi, varallisuu- ta, että vain murto-osa ihmisistä tällaisia tarvit- den kasvattaminen, jne. Nämä tavoitteet ovat see. Samalla hyväksytään se, että rajoitukset tietenkin hallitussa muodossaan yhteiskunnan saattavat haitata hyödyllistäkin toimintaa. Lisäk- kannalta hyödyllisiä ja toivottavia. Perustuuhan si vahinkoa aiheuttaneelle syntyy yleensä kor- koko yritystoiminta ihmisen yritteliäisyyteen, vausvelvollisuus. Näin tulisi olla myös inves- jonka olennainen motiivi on yrittäjän oman ta- tointipankkitoiminnassa. loudellisen hyvinvoinnin lisääminen. Kuitenkin vielä kriisin jälkeenkin monet Finanssikriisi osoitti kuitenkin konkreetti- vastustavat finanssialan sääntelyn lisäämistä ja sesti, että jonkin rajan jälkeen voitontavoittelu vähättelevät esimerkiksi palkitsemiskäytäntöjen muiden kustannuksella muuttuu yhteiskunnan vaikutusta vaatien, että niitä ei saisi mitenkään kannalta epäsuotavaksi. Ne, jotka katsovat ra- rajoittaa. He katsovat, että juuri nykymuotoiset joittamattoman voitontavoittelun pelkästään käytännöt edesauttavat hyödyllisten innovaatioi- hyväksi, taloudelliseen innovointiin kannusta- den syntymistä. Miten subprime-paperin kaltais- vaksi piirteeksi, ja siten sitä rajoittavat yhteis- ta tuotetta voi kutsua hyödylliseksi keksinnöksi kunnan toimenpiteet luovuutta estäviksi eli hai- sen hämärrettyä sisältämänsä riskin lähes täy- tallisiksi, eivät ole analysoineet asiaa loppuun dellisesti? Vaikuttaakin siltä, että nämä tahot asti. toimivat omassa asiassaan – joko näiden etujen 22

LTA 3–4/09 • P. PIHLANTO

välittöminä tai välillisinä saajina. Joillekin taas nämä paperit parhaaseen luokkaan. Finanssi- uusliberalistinen rajoituksista mahdollisimman maailmassa ei siis vielä tunneta minkäänlaista vapaa taloustoiminta on arvo sinänsä, jota ei tuotevastuun käsitettä. aseta tarkistuksen kohteeksi edes näin dramaat- Konkreettisten hyödykkeiden ja palvelu- tisen näytön kuin finanssikriisin johdosta. jen kaupassa tällainen ei olisi mahdollista. Eräs Erään entisten rajoittamattomien käytän- selitys epäsuhtaan saattaisi olla se, että finans- töjen jatkamista kannattavan ryhmän muodos- simaailmaa leimaa tietynlainen peliasennoitu- tavat monet uusliberalistisina pidettävät talous- minen toisin kuin markkinoita yleensä. Jos ryh- tieteilijät. On ymmärrettävää, että he eivät ole tyy riskipitoiseen peliin ja häviää, saa syyttää halukkaita näkemään omaksumassaan paradig- vain itseään. Eräiden finanssituotteiden vaihtoa massa tai soveltamissaan malleissa mitään moi- onkin luonnehdittu pikemminkin vedonlyönnik- tittavaa. Sehän merkitsisi heidän aikaisemman si kuin kaupankäynniksi. työnsä osittaista mitätöintiä ja sen korjaamisen Ihmetystä kuitenkin herättää, miten näin tarvetta. Ihmisen maailmankuva on tunnetusti läpinäkymättömät ja riskipitoiset finanssituotteet niin pysyvä, että sen muuttaminen voi olla suo- kävivät kaupaksi. Tuotteiden turvallinen luokitus rastaan mahdotonta. Vastaavasta ilmiöstä on oli eräs syy, mutta ahneuden ja pelihimon lisäk- hyvä esimerkki Neuvostoliiton romahdus ja sen si kolmaskin inhimillinen piirre, arvostelukyvyn konkretisoima sosialismin henkinen konkurssi. puute, näyttää osaselitykseltä tapahtuneeseen. Monet eivät liene sopeutuneet tähän ajatukseen vieläkään. Onko mitään tehtävissä? Maailmankuvan muutosten edellyttämän Onko sitten odotettavissa, että finanssialalla poisoppimisen vaikeus on tietenkin henkistä saadaan aikaan tehokkaita parannuksia? Katseet laatua. Logiikalla ja tosiasioilla ei ole siinä kääntyvät eri maiden valtiollisten päättäjien useinkaan todistusvoimaa. Monille näyttää kui- suuntaan, mutta esimerkiksi Suomessa ei mi- tenkin selvältä, että finanssikriisi osoitti alan kään merkittävä puolue näytä ajavan erityisellä toimijoiden vapauden olleen liian suuri, sillä he tarmolla finanssialan sääntelyn lisäämistä, ja saivat ottaa ylisuuria riskejä ilman juuri mitään sama trendi vallinnee muuallakin. Talous- ja ra- omaa vastuuta – ja tulivat näin hävittäneeksi hoitusmaailman sekä poliittisen elämän moni- aivan muiden tahojen varoja kuin omiaan. Eikö mutkaiset sidokset ovat arvattavasti eräs selittävä tällainen epäsymmetrisyys ole melkoinen poik- tekijä. keus taloustoiminnassa, tai ainakin sen pitäisi Taloustieteilijä Paul Krugmanilla onkin olla? oma osaselityksensä siihen, että alan sääntelyn Yleensähän suureen riskinottoon liittyvää innovaatioita ehkäisevää luonnetta korostavat suurta voitonmahdollisuutta perustellaan riskin ”zombi-ideat” eivät kuole: ”’It is difficult to get toteutuessa syntyvillä omilla tappioilla. Ainakin a man to understand something’, said Upton subprime-markkinoilla bonuksia ansainneet sai- Sinclair, ’when his salary’ – or I would add, his vat pitää palkkiorahansa, vaikka heidän tuot- campaign contributions – ‘depend upon his not teensa olivat taloudellisia aikapommeja. Samoin understanding it’”. 4 pitivät palkkionsa luokituslaitokset, jotka olivat 4 Krugman, Paul, All the President’s Zombies. The Global – ehkä vastoin parempaa tietoaan – reitanneet Edition of The New York Times, August 25, 2009. 23

On myös mahdollista, että osa politiikan Toisaalta, kuten ”Mustan Joutsenen” kir- nykyisestä toimijajoukosta on – samaan tapaan joittaja Nassim Nicholas Taleb esittää5, emme kuin monet talouselämän edustajat ja taloustie- pysty ennakoimaan harvinaisia, vaikutuksiltaan teilijät – kadotettu sukupolvi, joka ei kykene merkittäviä tapahtumia eli mustia joutsenia. Si- haastamaan edes äärimmäisen uusliberalismin ten suuret muutokset ovat edelleen mahdollisia sovelluksia. Esimerkiksi yliopistoilla, erityisesti talouden kehityksessä, mutta myös siihen suh- kauppakorkeakouluilla, olisi tässä työmaata. tautumisessa. Esimerkiksi kansalaistoiminnalla Opiskelijoiden maailmankuva on yleensä vielä voidaan nykyisessä Internet-maailmassa joskus vakiintumaton, joten heidän kauttaan uutta ajat- vaikuttaa päättäjiin. On siis mahdollista, että telua voitaisiin siirtää yhteiskuntaan. syntyy yllättäen niin laaja vallitsevan talousajat- Ongelmana vain on, mistä opettajat. Ku- telun tuomitseva kansalaismielipide, että poliit- ten sanottu, uuden oppiminen on vaikeaa ja tiset ja myös talouselämän päättäjät joutuvat tarvitaan ilmeisesti uusi opettajapolvi ajamaan muuttamaan omia ajattelu- ja toimintatapojaan. muutosta. Tämä tie on siis äärimmäisen hidas. Finanssikriisi oli musta joutsen talouden Niin kauan kuin yliopistot tuottavat uuslibera- toimijoille ja tutkijoille – paitsi ehkä niille ra- lismiin vihkiytyneitä asiantuntijoita – ja talous- hoitusalan asiantuntijoille, joiden täytyi arvata elämä niitä edellyttää – nykyinen oppi tulee romahduksen ennen pitkää tulevan, mutta sen todennäköisesti voimaan hyvin. Monilla yhteis- seurausten laajuutta olisi tuskin kukaan osannut kuntatieteiden aloilla esiintyy tosin kriittistä ta- odottaa. Ehkä samantyyppisiä yllätyksiä tulee lousajattelua, mutta ellei taloustiede muutu – tai vielä lisää ja lopulta niin merkittäviä, että niiden menetä kokonaan uskottavuuttaan ja arvoval- jälkeen ei ole yksinkertaisesti enää varaa pitäy- taansa – ei talousajattelukaan voine kovin pal- tyä nykymuotoisessa talousideologiassa. J jon uusiutua.

5 Taleb, Nassim Nicholas, The Black Swan: The Impact of the Highly Improbable. Random House: New York, 2007; suomennos: Musta joutsen. Terra Cognita: Helsinki, 2007. 24 25

,4!s2(!2)3!,/

RISTO HARISALO

Uusliberalismi – tiensä päässä vai alussa?

Väite lista jatkaa. Hänen avauksestaan on syytä olla 0EKKA0IHLANTOESITTI,4!NNUMEROSSAn kiitollinen, koska keskustelu uusliberalismista että uusliberalismi on tullut tiensä päähän.1 Hä on keskustelua yhteiskunnan poliittisista ja ta nen mukaansa äärimuodoissaan sovellettu uus loudellisista perusteista. Siksi tätä keskustelua liberalistinen talousajattelu on syypää globaaliin on syytä käydä jatkuvasti. lNANSSI JAPANKKIKRIISIIN(ÛNPÛÛTTÛÛARTIKKE linsa toteamalla, että yhteiskunnilla ei todella Uusliberalismi käsitteenä kaan ole enää varaa uusliberalismin aiheutta Uusliberalismi on terminä ongelmallinen ja sen miin ongelmiin. käytöstä olisi vihdoin päästävä eroon. Termi ei Pihlanto ei kuitenkaan usko, että uuslibe ole kuitenkaan ensimmäistä kertaa käytössä. ralismista päästäisiin pikaisesti eroon. Niin Esimerkiksi ruotsalainen Eli F. Heckscher käytti kauan kuin yliopistot tuottavat Pihlannon mie käsiteparia vanha ja uusi vuonna 1921 ilmesty lestä uusliberalismiin vihkiytyneitä asiantunti neessä kirjassaan Gammal och ny ekonomisk JOITAnJATALOUSELÛMÛNIITÛEDELLYTTÛÛnUUSLIBE liberalism, jossa hän pohtii liberalismin teoreet ralismin oppi voi hyvin. Lisäksi uusliberalismis tista ja käytännöllistä kehitystä.2 ta oppinsa ammentaneet ovat Pihlannon mu Liberalismin syntyä koskevaa kiistaa on kaan kyvyttömiä haastamaan omaa ajatteluaan vaikea ratkaista kaikkia tyydyttävällä tavalla. Jos ja etsimään sille vaihtoehtoja. laskenta aloitetaan Adam Smithistä, liberalismil Vaikka väite uusliberalismin tuhoisuudes la on takanaan jo yli 200 vuoden älyllinen his ta ja tuomittavuudesta ei ole uusi, se on kuiten toria. Laskennassa voidaan mennä vieläkin kin ajankohtainen ja kiinnostava ja siksi Pihlan kauem maksi taaksepäin historiassa. non aloittamaa keskustelua aiheesta on aiheel

1 0IHLANTOn 2 Heckscher 1921.

RISTO HARISALO, professori *OHTAMISTIETEIDENLAITOS 4AMPEREENYLIOPISTOsE MAILristo.harisalo@uta.ﬁ 26

Liberalismin pitkä historia osoittaa aina Yliopistojen opetuksesta saa hakemalla hakea kin kolme asiaa. Näistä ensimmäinen on se, että liberalismia myönteisesti käsitteleviä kursseja. liberalismi on hyvin elinvoimainen ja että siihen Vähäinen taitaa olla myös liberalismiin myön on sisältynyt huomattava teoreettinen ja käytän teisesti suhtautuvien professoreiden ja muun nöllinen potentiaali. Toiseksi liberalismi on ke opetushenkilökunnan lukumäärä maamme yli hittyessään tarjonnut monia mahdollisuuksia opistoissa ja ammattikorkeakouluissa. puhua vanhasta ja uudesta liberalismista. Kol Neoklassinen talousteoria, jonka oletta mas asia on se, että liberalismi ei ole suinkaan mukset ovat ristiriidassa liberalismin kanssa, monoliittinen ajattelutapa, vaan siihen sisältyy hallitsee yliopistojen taloustieteellistä opetusta erilaisia teoreettisia suuntauksia. ja tutkimusta. Tutustuminen liberalismia koske Edellä sanotun perusteella on harhaan vaan kritiikkiin antaa aiheen epäillä, että sitä johtavaa puhua uusliberalismista täsmentämättä syytetään neoklassisen ajattelun periaatteista ja sitä, mihin liberalismin koulukuntaan kritiikki sovellutuksista. Toisin kuin neoklassinen ajatte tai tarkastelu kohdistuu. Määre nykymuotoinen lu, liberalismi ei usko ihmisten kaikkitietävyy ei auta kohdistamaan tarkastelua oikeaan osoit teen ja kykyyn maksimoida valintansa. Ajatus, teeseen. Kun sanotaan, että uusliberalismi on että tehokkuus määrittää markkinoiden perim tullut tiensä päähän, tarkoitetaanko, että mm. mäisen hyvyyden, on vieras liberalismille, mut Adam Smithin, David Ricardon, William Röp ta ei neoklassiselle ajattelulle. ken, Ludwig von Misesin ja Friedrich A. Haye kin opit olisi myös syytä heittää romukop Liberalismin hylkäämisen paan? kustannukset Väite että yliopistoissa opetetaan uuslibe Väitettä, että uusliberalismi on tullut tiensä pää ralismia hallitsevana taloudellisena ja poliittise hän ja se voidaan heittää romukoppaan, kannat na oppina, tuskin kestää kriittistä tarkastelua. taa harkita huolellisesti ennen sen hyväksymis Ruotsalainen Torbjörn Nilsson selvitti mitä ai tä. Jos neuvo otetaan todesta, liberalismin mu heita käsitteleviä kirjoja oli Tukholman yliopis kana menee kaatopaikalle myös paljon sellaista, ton hyllyillä vuonna 2001. Kaikista kirjoista josta yhteiskunnan häiriötön, mutta hidas kehi sosialismia ja vallankumouksellista kommunis tys on olennaisesti riippuvaista. Koska tälle nä MIAKÛSITTELEVIÛKIRJOJAOLILÛHESKAIKISTA kökulmalle ei yleensä anneta arvoa, se on syytä KIRJOISTA MUTTALIBERALISMIAVAIN Libera nostaa esille. lismia käsitteleviä kirjoja ilmestyy vähemmän Liberaalit ajattelijat ovat olleet ensim kuin sitä väheksyviä ja sille vaihtoehtoja tarjoa mäisten joukossa, elleivät peräti ensimmäisinä, via kirjoja ja tutkimuksia. vastustamassa poliittisen vallan keskitystä, itse Liberalismi ei meilläkään pärjää hyvin. valtaista hallintotapaa ja julkisen vallan mieli Meillä on tehty vain muutamia harvoja libera valtaista käyttöä. Näiden torjumiseksi he ovat LISMIAKÛSITTELEVIÛPROGRADU TITÛJAVÛITSKIR suositelleet demokratiaa ja perustuslaillista hal joja kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. lintovaltaa. Poliittisen vallan hajautus, vapaa poliittinen kilpailu ja julkisen toiminnan sitomi nen perustuslakiin ovat liberalismin vahvaa 3 Ks. esim. Harisalo & Miettinen 1997. 4 Nilsson 2002. henkistä perintöä. Nämä asiat on yleensä tapa 27

,4!s2(!2)3!,/

na unohtaa, kun uusliberalismia tarkastellaan Liberalismin suosiman sääntelyn purka kriittisesti ja hyvin suppeasti. Tämä perintö me MISENnDEREGULAATIONnIDEANAONKORVATADIS netetään, jos liberalismista on luovuttava. KRIMINOIVATSÛÛNNTKANSALAISTENTASA ARVOALAIN Liberalismi on puolustanut yrittäjyyttä, edessä vahvistavilla säännöillä. Peruste on se, yksityistä omistusoikeutta, vapaata hintajärjes että diskriminoivat säännöt rajoittavat inhimil telmää ja kysynnän ja tarjonnan vapautta. Ne listä kekseliäisyyttä, vääristävät kilpailua, suosi ovat aineellisen elintason mahdollistavia insti vat tuottajia kuluttajien sijasta ja vaikeuttavat tuutioita. On vaikea löytää toista teoriaa, joka kansalaisten mahdollisuuksia tyydyttää tarpei olisi puhunut näiden asioiden puolesta yhtä taan. johdonmukaisesti kuin liberalismi. Ihmiskunnan Jos liberalismista luovutaan, on luovuttava historiassa ei liene kansakuntaa, joka olisi kyen samalla myös siitä käsityksestä, että valtion on nyt tarjoamaan kansalaisilleen kestävän elinta KOHDELTAVAKANSALAISIAANTASA ARVOISESTIJAETTÛ son ilman näitä instituutioita. Valtio, joka rajoit valtion tehtävänä on vähentää lakeihin sisälty taa niiden toimintaa tai hylkää ne kokonaan, vää positiivista ja negatiivista diskriminaatiota. suistaa yhteiskunnan kaaokseen, mielivaltaan ja Liberalismista luopuminen luo siten markkinat tyranniaan. poliittiselle mielivallalle, jossa vain vahvimmat, Valtiot sääntelevät kaikkialla edellä mai röyhkeimmät ja nopeimmat voivat diskriminoi nittuja mahdollistavia instituutioita. Julkinen via lakeja säätämällä ajaa omaa etuaan muiden sääntely yhteiskunnallisine mukautumiskustan kustannuksella. nuksineen on lisääntynyt ja laajentunut kaikis Vapaus on liberaaleille kallis ja puolusta SA TEOLLISUUSMAISSA LUVUN ALUSTA ALKAEN misen arvoinen asia. On tuskin toista teoriaa tai Tämä sääntely rikkoo lainalaisuuden periaatetta aatesuuntaa, joka olisi tehnyt ihmisten vapauden (rule of law), jota liberalismi erityisesti puolus eteen enemmän työtä kuin liberalismi. Liberalis taa, koska sen tavoitteena on kohdella kansalai mi puolustaa ihmisten vapautta tässä ja nyt eikä SIAMAHDOLLISIMMANTASA ARVOISESTILAINEDESSÛ jossain tulevassa yhteiskunnallisessa tilassa, jon Se torjuu positiivista ja negatiivista diskriminaa ka saavuttamiseksi ihmisten on uhrauduttava ja tiota6, jonka avulla yritysjohtajat haluavat saada tehtävä jopa epäinhimillisiä tekoja. Vapaus ei lainsäätäjiltä täsmällistä apua kilpailun rajoitta tee ihmisistä itseriittoisia eikä muista piittaamat miseksi ja hintojen nostamiseksi. Adam Smithin tomia, vaan se sallii heidän käyttää kykyjään, mukaan yritysjohtajilla on luontainen halu veh tietojaan ja oivalluksiaan tavalla, joka parhaiten keillä yleistä etua vastaan, pyrkimys, jolle taas vastaa heidän omaa elämäntilannettaan. Tulkin poliittiset päättäjät ovat yleensä olleet myötäsu ta on kaukana niistä käsityksistä, joilla liberalis kaisia. min vapautta vähätellään. Vapaus on arvokas asia kaikille, ei pelkäs 5 Yhteiskunnallisilla mukautumiskustannuksilla tarkoitetaan sitä, kuinka paljon kustannuksia sääntelyn noudattaminen tään oman etunsa tunteville vahvoille yksilöille. aiheuttaa yrityksille ja kansalaisille. Yksittäinen pykälä voi Liberaalit ajattelevat, että jokainen ihminen, aiheuttaa yrityksille huomattavia kustannuksia. 6 Positiivinen diskriminaatio tarkoittaa, että valtio antaa jopa heikoin, vähäisin ja puolustuskyvyttömin, edun muutamille, mutta ei kaikille. Negatiivinen diskrimi haluaa olla mahdollisimman vapaa päättämään naatio tarkoittaa, että valtio asettaa jollekin, mutta ei kai kille, ylimääräisen taloudellisen rasitteen tai toiminnan asioistaan. Tämä edellyttää, että ihmisten va esteen. pauden alaa on kaikin keinoin vahvistettava. 28

Valtiot tukevat vapautta erilaisin institu tumiskustannukset olisivat laskeneet. Vastoin tionaalisin käytännöin, joiden avulla Freedom yleistä käsitystä esimerkiksi Yhdysvalloissa Fe House mittaa vuosittain vapauden edistämistä deral Registerissä olevien sääntöjen lukumäärä maailman maissa luokittelemalla ne täysin va on vain lisääntynyt. Presidentti Bush jr. kasvatti paisiin, osittain vapaisiin ja vapaudettomiin. liittovaltion sääntelyä keskimäärin 1000 sivulla Freedom Housen viimeisin raportti on huoles joka vuosi kahdeksanvuotisen virkakautensa tuttavaa luotettavaa.7 Se osoittaa, että vapauden aikana. ja ihmisoikeuksien tila on heikentynyt neljättä Yhdysvaltain liittovaltiossa sääntelyviran vuotta peräkkäin kaikkialla, samalla kun autori OMAISTEN LUKUMÛÛRÛ KASVOI VUODESTA taarinen demokratia on vallannut alaa liberaa VUOTEENEIKÛKEHITYSOLEPYSÛHTYNYT lilta demokratialta. Tällä hetkellä liittovaltion hallinnossa neljän Robert Kagan, yksi tunnetuimmista kan nesmiljoona virkamiestä vastaa sääntelyn toi sainvälisen politiikan asiantuntijoista, on hyväk meenpanosta. synyt tosiasiana autoritaarisen demokratian Liittovaltion sääntelyn mukautumiskus voittokulun maailmalla. Hän vaatii, että liberaa tannuksista on esitetty erilaisia arvioita, mutta lien demokratioiden on luovuttava globaalista yhteistä niille on kuitenkin kasvava suunta. Esi koordinaatiosta ja yhteistyöstä patoamisen, kil merkiksi mukautumiskustannusten arvioitiin pailun ja vastakkainasettelun hyväksi. Käytän OLEVANMILJARDIADOLLARIAVUONNA.E nössä tämä johtaa vapaan kaupan rajoittami KASVOIVATVUODESTAVUOTEEN seen ja protektionismiin. Liberalismin vastusta &INANSSI JAPANKKISEKTORINJAYMPÛRISTNSUOJE jat suhtautuvat kielteisesti vapaaseen kauppaan lun sääntelyn mukauttamiskustannusten arvioi ja myönteisesti protektionismiin, koska protek DAANOLEVANNOINKAIKISTAVASTAAVISTAKUS tionismi selittää ainakin osan valtioiden välisis tannuksista. tä kahnauksista ja väkivaltaisuuksista. Kehitys on ollut samansuuntaista myös Suomessa, mutta huomattavasti pienemmässä Uusliberalismi globaalin MITTAKAAVASSA6UONNA4URUNYLIOPISTOSSA finanssi- ja pankkikriisin tehdyn tutkimuksen mukaan sääntely aiheutti selittäjänä MAAN PK YRITYKSILLE NOIN MILJARDIN MARKAN Uusliberalismi on yleisesti julistettu syylliseksi mukautumiskustannukset. Summa on likipitäen GLOBAALIINlNANSSI JAPANKKIKRIISIIN+RIISISYN SAMA KUIN VALTIOLTA VAADITTU ELVYTYSPANOS tyi, koska liberalismi vapautti markkinat säänte luvun laman korjaamiseksi. Vuonna 2008 teh lystä, mahdollisti ahneuden ja avasi tien rikolli dyn tutkimuksen mukaan sääntely aiheuttaa sille mielille. Pitävätkö väitteet paikkansa? SUOMALAISYRITYKSILLE nMILJARDINEURONKUS Väite uusliberalismin syyllisyydestä voi tannukset vuosittain. daan hyväksyä, jos sääntelyä olisi todella vä Yleisesti uskotaan, että valtiot ovat kaik hennetty, sääntelystä vastaavien viranomaisten kialla heikentyneet ja markkinavoimat vahvistu lukumäärä oli pienentynyt ja sääntelyn mukau neet, koska ne seurasivat presidentti Ronald Reaganin ja pääministeri Margaret Thatcherin esimerkkiä valtion tehtävien purkamisessa. Täs 7 +S4HE%CONOMIST *ANUARYTHnND Sn sä tehtävässä kumpikaan ei oikein onnistunut. 29

,4!s2(!2)3!,/

Presidentti Bush jr. onnistui lisäämään julkista Jos liberalismi olisi otettu todesta, käyttäytyisim kulutusta enemmän kuin yksikään presidentti me eri tavalla monessa asiassa. Lyndon B. Johnsonin jälkeen. Väite, jonka mukaan uusliberalismi avasi Jos sääntelyn purkaminen ei selitä ﬁnans sääntelyn purkamisen myötä tien rikollisille kei SI JAPANKKIKRIISIÛ JÛLJELLEJÛÛVIELÛUUSLIBERA noille hankkia rahaa, ei kestä kriittistä tarkaste lismin vapauttamat kaksi voimaa, ahneus ja ri lua. Rikollisuus on ollut alhaisinta juuri liberaa kollisuus. Ahneus on mahdollista hyväksyä, jos leissa maissa, koska niissä on kunnioitettu kans se olisi aiheuttanut kaikilla inhimillisen elämän saihmisten henkeä ja omaisuutta. Sääntely ei ALOILLASAMANLAISTATUHOAKUINlNANSSI JAPANK estä rikollisuutta, koska on ihmisiä, jotka ovat kisektorilla. Näin ei kuitenkaan näytä käy syystä tai toisesta valmiit rikkomaan sääntöjä neen. tavoitteittensa toteuttamiseksi. Jos sääntely to Ahneus on ominaisuus, jota ihmiset kan della estäisi rikokset, esimerkiksi liikenteessä tavat mukanaan. Se ei ole ominaisuus, jonka TARVITTAISIINVAINYKSISÛÛNTÇLÛRIKOSÛÛNTJÛ liberalismi aktivoi ja jota muut voimat patoavat. Sääntelyn lisääminen ei estä rikollisuutta, Liberalismi olettaa, että markkinatalous pystyy koska käytännössä juuri se aiheuttaa epätoivot parhaiten hillitsemään ahneutta ja kanavoimaan tavia ilmiöitä kuten rikollisuutta. Kun sääntely sen yleiseksi hyödyksi. Tästä voi vakuuttua ver muuttuu monimutkaiseksi, ihmiset voivat rikkoa taamalla esimerkiksi pyramidihuijauksiin mene tietämättään joitain sääntöjä. Kun sääntely ai viä summia valtioiden epäonnistumisten ja vir heuttaa mukautumiskustannuksia, ihmisten on heiden kustannuksiin. luonnollista etsiä keinoja niiden välttämiseksi. Kun liberaaleja syytetään ahneudesta, on Kun ihmiset pitävät sääntöjä epäoikeudenmu hyvä muistaa Adam Smithin esimerkki. Hän eli kaisina, se voi yllyttää joitakin ottamaan riskin vaatimattomasti ja oli vieraanvarainen. Hän har niiden rikkomiseksi. Ongelmia syntyy, kun edes joitti hyväntekeväisyyttä siitä numeroa tekemät virkamiehet eivät ole yksimielisiä siitä, minkä tä. Kun hän lopetti opettamisen ennenaikaisesti, säännön mukaan jokin asia olisi ratkaistava tai hän antoi osan opiskelijoiden maksamista mak kuinka tiettyä pykälää olisi asiassa tulkittava. suista takaisin. Hän huolehti läheisistään. Smit hin esimerkkiä ovat monet ajan saatossa seuran Yhteenveto ja pohdinta neet. Edellä sanotun perusteella on kohtuutonta syyt Hänen esimerkkinsä on kaukana siitä, TÛÛLIBERALISMIAGLOBAALISTAlNANSSI JAPANKKI mistä uusliberaaleja nykyään syytetään. Siihen kriisistä. Vaikka liberalismin syyllisyydestä on ei sisälly ajatus ”minulle kaikki mitä ylipäätään tullut yleinen totuus, mieli on syytä pitää avoi voin saada”. Siihen ei sisälly itsekkyys ja piittaa mena muille selityksille. Yleensä suuren mitta mattomuus inhimillisistä moraalisäännöistä. luokan yhteiskunnallisissa asioissa ensimmäiset Siihen ei sisälly ajatusta, jonka mukaan jokai selitykset osoittautuvat aikaa myöten riittämät nen on oman onnensa seppä. Jo ennen Karl tömiksi ja jopa virheellisiksi, kun uutta ymmär Marxia liberaalit ajattelijat miettivät keinoja RYSTÛ KERTYY ASIOIDEN SYY JA SEURAUSSUHTEISTA osattomien taloudellisen aseman parantamisek Tämä kokemus olisi hyvä pitää mielessä. si. Liberaalit eivät ole vaatineet etuja itselleen, ,IBERALISMIN PUOLUSTAMASTA MARKKINATA vaan muille jopa oman etunsa kustannuksella. lou desta on helppoa tehdä syntipukki erilaisiin 30

ongelmiin. Ihmiset näkevät ja kokevat konkreet lä tästä monimutkaisesta ja moniulotteista pro tisesti mitä yritykset tekevät ja mitä niissä tapah sessista. Siksi he eivät näe esimerkiksi poliittis tuu. Yritykset lomauttavat ja sanovat irti työvä ten voimien vaikutusta keskeisinä pitämissään keä. Ne siirtävät tuotantoaan ulkomaille. Ne yhteiskunnallisissa ongelmissa. J ansaitsevat huomattavia voittoja ja tekevät kon kursseja. Koska kaikki nämä ilmiöt tapahtuvat Lähdeluettelo välittömästi ihmisten silmien edessä, heidän on The Economist, Democracy in decline: Crying for luonnollista ajatella, että yritykset ovat itse syy FREEDOM*ANUARYTHnND HARISALO, RISTO & MIETTINEN, ENSIO, Klass päitä epätoivottuihin ilmiöihin. inen liberalismi. Tampere University Press (Vam On kuitenkin mahdollista, että asiat ovat mala 1997). HECKSCHER, ELI F., Gammal och ny ekonomisk kehittyneet usein pitkän ajan kuluessa ennen liberalism. P. A. Norstedt & Söners förlag (Stock kuin niiden haitalliset vaikutukset ovat tulleet holm 1921). ilmi. Se, mitä yrityksissä ja taloudellisessa elä NILSSON, TORBJÖRN, Anfall eller försvar? Högern I SVENSK POLITIK I TALET 3ANT£RUS &RLAG mässä tapahtuu, on siten monien erilaisten voi (Stockholm 2002). mien yhteisvaikutuksen tulosta. Jopa puolueet PIHLANTO, PEKKA, Nykymuotoinen uusliberalismi TIENSÛPÛÛSSÛ ,IIKETALOUSTIETEELLINEN!IKAKAUS tomien tarkkailijoiden voi olla vaikea olla peril KIRJAn 31

,4!s9+/02!

YRJÖ KOPRA

Finanssikriisin ja laman vaikutukset yritysjohdon kannustimiin

Osakekannustimien tulo NYYSPANKINHALLINTONEUVOSTOSSA9RITYSTUTKIMUS Suomeen OLIKEHITETTYLUOTTORISKIENARVIOINTIIN OSAKKEEN 3UOMALAISETPRSSIYHTITKATSOTTIIN LUVUN ARVONMUODOSTUSTAEITUTKINUTKUKAAN LOPPUUNSAAKKAKUULUVIKSIJOKO+ANSALLIS /SA 5LKOMAALAISTEN OMISTUS SUOMALAISISSA KE 0ANKINTAI 3UOMEN9HDYSPANKIN JOHTAMAN YHTIISSÛOLILAILLARAJOITETTU MUTTAPRSSIYHTII lNANSSILEIRIN VAIKUTUSVALTAAN (AJAOMISTEISSA HIN EI ULKOMAALAISILLA OLLUT VAKUUTUSYHTIITÛ PRSSIYHTIISSÛPANKINJASITÛLÛHELLÛOLEVANVA LUKUUN OTTAMATTA PÛÛSYÛ ENNEN VUOTTA KUUTUSYHTIRYHMÛNALLEKYMMENENKINPROSEN KUNNSSIDOTUTJAVAPAATOSAKKEETALETTIINNOTEE TINOMISTUSRIITTITAKAAMAANPANKINVAHVANVAI RATA ERIKSEEN 3EN JÛLKEEN YHTIT TEKIVÛT ULKO KUTUSVALLAN YHTIKOKOUKSESSA 0ANKIN INTRESSI MAILLE SUUNNATTUJA OSAKEANTEJA JA ERÛÛT JOPA OMISTAJANA OLI MARKKAMÛÛRÛISESTI YLEENSÛ SEL LISTASIVAT OSAKKEENSA ULKOMAISISSA PRSSEISSÛ VÛSTIVÛHÛISEMPIKUINLAINANANTAJANA9HTIIDEN -UISTANHYVINOSAKEANTEJATUOLLOIN+/0SSAJÛR VELKAANTUNEISUUSOLISILLOINNYKYISTÛKORKEAM JESTÛNEENÛ MITENYHTITRYHTYIVÛTKIINNITTÛMÛÛN MALLATASOLLAJALAINATANNETTIINVALTAOSINKOTI HUOMIOTASIJOITTAJASUHTEIDENHOITOONJAOMISTA MAASTAJANIMENOMAANOMASTAPANKISTA/MA JA ARVOON9HDENHAASTEENASETTISUOMALAISTEN VARAISUUSASTESUURIMMASSAYHTISSÛMMEOLI PRSSIYHTIIDENINSINRI TAIVIRKAMIESMÛINEN VKESKIMÛÛRINVAIN KUNSEV JOHTAMINENnINVESTOIJAHALLINNOI4ÛTÛTYYLIÛ OLIMELKEINKORKEAMPI ELI!SEMAN ILMENSI OSALTAAN KANNUSTIMIEN PAINOTTUMINEN SASÛILYTTÛMISESTÛKIINNOSTUNUTPRSSIYHTINYLIN JULKISENSEKTORINTAPAANASEMIINJAARVONIMIIN JOHTOSAATTOITEHDÛTYTÛÛNENEMMÛNLAINOITTA EIKÛRAHAPERUSTEISIINPALKKIOIHIN6UORINEUVOK JANKUINOMISTAJANINTRESSISSÛ3IDOKSESTAPANK SEKSIPÛÛSTÛÛNEDELLEENKINTASEENEIKÛTULOSLAS KIINMUISTUTTIVIELÛYHTINTOIMITUSJOHTAJANJÛSE KELMANVIIMEISENRIVINPERUSTEELLA

YRJÖ KOPRA, toimitusjohtaja ● e-mail: yrjo.kopra@alexander.ﬁ 32

0RSSIYHTIIDENYLINJOHTOOLIUSEINYLLÛT DOSSAULKOPUOLISENNEUVONANTAJANKANSSA5L TÛVÛN TIETÛMÛTNTÛ OMAN YHTINSÛ OSAKKEEN KOPUOLISENNEUVONANTAJANROOLIAEITULEKOROS ARVOSTA/LITARPEELLISTAJATOKIMYSULKOMAIS TAA MUTTAPERUSTETULLAJAKAIKKIASUURIA TEN ESIKUVIEN MUKAISTA ETTÛ JOHTOA RYHDYTTIIN PRSSIYHTIITÛAVUSTANEELLA!LEXANDER#ORPORATE PALKITSEMAANMENESTYKSESTÛOSAKKEENOMISTAJAN &INANCE/YLLÛOLIVARMASTIOMAOSUUTENSASII KANNALTA TÛRKEIMMÛLLÛ MITTARILLA ELI OSAKKEEN NÛ ETTÛ OPTIO OHJELMIA RYHDYTTIIN HETI YHTIN TUOTONPERUSTEELLA/SAKKEENTUOTTOONLYHYELLÛ PERUSTAMISENJÛLKEENPRSSIYHTIISSÛLAATIMAAN AIKAVÛLILLÛUSEINHYVINVOLATIILI/SAKKEENTUOT 0RSSIKURSSIT SAAVUTTIVAT HUIPPUNSA VUONNA TOON SIDOTTUJEN KANNUSTIMIEN TULEE SIKSI OLLA JOLLOIN OPTIO OHJELMIA TEHTIIN PRS AIKAJÛNTEELTÛÛN SELVÛSTI PIDEMPIKESTOISIA KUIN SIYHTISSÛ 0RSSIKURSSEISTA PYYHKIYTYI POIS YLI VUOSITULOSPALKKIOIDEN 0ITKÛN AIKAJÛNTEEN AN SYKSYYNMENNESSÛ KUNNESMARKAN SIOSTA NÛIDEN KANNUSTIMIEN SIVUVAIKUTUKSENA KELLUTUSPÛÛTSKÛÛNSIKURSSITPITKÛÛNNOUSUUN SAADAANAIKAANSITOUTTAMISTA+ERTYNEENMUTTA /PTIO OHJELMATMUUTTUIVATPÛÛOSINARVOTTOMIK ERÛÛNTYMÛTTMÛNPALKKIONMENETTÛMINENTY SI OSAKKEIDEN KURSSILASKUN MYTÛ -YS KIIN SUHTEENPÛÛTTYESSÛONMONIVUOTISESSAKANNUS NOSTUS UUSIEN OHJELMIEN LAATIMISEEN LOPAHTI TIMESSAMATERIAALISESTIMONINKERTAINENMENETYS NIIN ETTÛVUONNAVAINYKSIPRSSIYHTIPE VERRATTUNAKULUVANTILIKAUDENAIKANAKERTYNEEN RUSTI UUDEN OPTIO OHJELMAN YLIMMÛN JOHDON VUOSITULOSPALKKIONMENETTÛMISEEN KANNUSTIMEKSI0ITKÛJÛNTEISETKANNUSTIMETEIVÛT 0ITKÛJÛNTEISET KANNUSTUSJÛRJESTELMÛT TULI OLLEETVIELÛENNEN LUVUNALUNLAMAAKE VAT SUOMALAISIIN PRSSIYHTIIHIN LUVUN HITTYNEETYHDEKSITAVANOMAISEKSIOSAKSIYRITYS LOPULTAALKAEN4EHOKKAINOMISTAJAINTRESSIÛKO JOHDON KOKONAISKOMPENSAATIOTA VAAN NIIDEN ROSTAVAKANNUSTINOLISIOMISTUS/SAKKEENANTA KÛYTTÛMINENTAIKÛYTTÛMÛTTÛJÛTTÛMINENPERUSTUI MISEENLIITTYIJALIITTYYKUITENKINVÛLITNPALKKA ERILAISIINYRITYSKOHTAISIINTEKIJIHIN VEROTUSKAIKKINESIVUKULUINEEN4ÛMÛOLISUURI /PTIO OHJELMIEN TEKEMINEN JA SYYSIIHEN ETTÛLÛHESKAIKKI LUVUNLOPULLA LUKUJENVAIHTEESSAPERUSTUIPITKÛLTIOPE PRSSIYHTIISSÛMME TEHDYT PITKÛJÛNTEISET KAN RATIIVISENJOHDONELIJÛRJESTELMIENKOHDEHENKI NUSTIMET TEHTIIN OPTIOIDEN VARAAN /PTIOIDEN LIDEN OMAAN KIINNOSTUKSEEN JA AKTIVITEETTIIN KÛYTTAIKAASETETTIINPÛÛTTYMÛÛNRUNSAANVIIDEN 5USIENJÛRJESTELMIENPERUSTAMISAKTIVITEETINLÛ VUODENKULUTTUA KOSKAVIIDENVUODENJÛLKEEN HESTÛYDELLINENHIIPUMINENLAMANPOHJALLAEI OPTIOTSAATTOIMYYDÛVEROVAPAASTI JOHTUNUT SIITÛ ETTÛ YHTIIDEN HALLITUKSET EIVÛT OLISISALLINEETNIITÛTEHTÛVÛNVAANSIITÛ ETTÛJOH Pörssikurssien laskukausien TO MENETTI KIINNOSTUKSENSA OSAKELIITÛNNÛISIÛ vaikutukset kannustimiin KANNUSTIMIAKOHTAAN KUNNEEIVÛTKURSSILASKUN 0RSSIKURSSIEN NOUSU LUVUN JÛLKIPUOLIS VUOKSIMISSÛÛNTUOTTANEETMITÛÛN4OKIONMYS KOLLAALKOIHERÛTTÛÛYRITYSTENJOHTOHENKILISSÛ TUNNUSTETTAVA ETTÛ VARSINKIN VUOSINA JA KINKIINNOSTUSTAOSAKKEENARVOONSIDOTTUJAKAN KÛYTIIN MONISSA YHTIISSÛ ELOONJÛÛMIS NUSTIMIAKOHTAAN0RSSIYHTIIDENHALLITUKSILLE KAMPPAILUA JOSSAYRITYSJOHTOEIPÛÛLLEKAATUVIA ASIAT OLIVAT UUSIA JA HALLINNOINTIKÛYTÛNNT SEN ONGELMIAHOITAESSAANTULLUTAJATELLEEKSIKANNUS VERRANKEHITTYMÛTTMIÛ ETTÛJÛRJESTELMÛTSUUN TUSJÛRJESTELMIÛ%RILAISETOSAKKEIDENOSTAMISEEN NITELTIINYLEENSÛYHTIIDENOPERATIIVISESSAJOH PERUSTUVATKANNUSTIMETOLISIVATTUOLLOINOSOITTA 33

,4!s9+/02!

NEETTODELLISTAYRITTÛJÛHENKEÛJAPALKINNEETMY TIOTA.IINPÛKANNUSTIMIENTEKEMISTÛEILOPETET HEMMINRISKIÛOTTANEETJOHTAJATRUNSAASTI MUTTA TU VUODEN TAPAAN VAAN NIILLE HAETTIIN KUKAPAOLISIJAKSANUTKIINNOSTUAOSAKKEISTA KUN UUSIAMUOTOJA4ÛMÛVASTASIHYVINMYSMUUAL TAIVASTUNTUIOLEVANPUTOAMASSAPÛÛLLE LA MAAILMALLA TAPAHTUNUTTA KEHITYSTÛ4ARVETTA 0RSSIKURSSIT KAKSINKERTAISTUIVAT VUONNA TULISELLAISILLEKANNUSTIMILLE JOTKAPALKITSISIVAT JA NIINPÛ VUONNA OPTIO OHJELMIA ESIMERKIKSI.OKIANJOHTOATILANTEESSA JOSSAYH TEHTIINJORUNSAASSAPRSSIYHTISSÛ6UODEN TIN LIIKEVAIHTO JA TULOS OLIVAT EDELLEEN ERIN PÛÛTTYESSÛPÛÛOSASUURISTAPRSSIYHTIIS OMAISELLATASOLLA EIVÛTKÛOIKEASTAANHEIKENTY TÛMMEKÛYTTIOPTIOITAJOHTOHENKILIDENKANNUS NEET LAINKAAN VUODESTA VAIKKA OSAKE TIMENA6ALTIOKINOHJEISTINELJÛÛPRSSISSÛOLLUT MENETTIPÛÛOSANARVOSTAANSIIHENLIITETTYJENHUI TA INTRESSIYHTITÛÛN TEKEMÛÛN OPTIO OHJELMAT KEIDEN ODOTUSTEN MUUTUTTUA REALISTISEMMIKSI KEVÛÛLLÛENNENKUINYHTITJÛRJESTÛVÛTEN /PTIOIDENASEMESTATAINIIDENOHELLASIIRRYTTIIN SIMMÛISET ULKOMAILLE SUUNNATUT OSAKEANTINSA OSAKEPALKKIOJÛRJESTELMIIN JOISSASUORITUKSIAMI %NSO 'UTZEIT /UTOKUMPU 2AUTARUUKKIJA6AL TATTIINTILINPÛÛTSPERUSTEISILLATUNNUSLUVUILLAJA METNOUDATTIVATTÛTÛKEHOTUSTAVIIPYMÛTTÛ+OL PALKKIOANNETTIINOSAKKEINA JOIHINSAATTOILIITTYÛ ME NÛISTÛ TARJOSI OPTIOT TEHTYÛÛN OSAKKEITAAN ERILAISIA LUOVUTUSRAJOITUKSIA JA PITOVELVOITTEITA ULKOMAILLEVIELÛMYHEMMINSAMANAVUONNA .ÛIN OSAKESIDONNAISET KANNUSTIMET SAATTOIVAT /NILMEISTÛ ETTÛYHTINYLIMMÛNJOHDONSITOUT TUOTTAA RAHAA KOHDEHENKILILLE VAIKKA KURSSI TAMINENOSAKKEENARVOONPERUSTUVILLAKANNUS LASKISIKIN TIMILLAOLIOMIAANVÛHENTÛMÛÛNVALTIO OMISTA /SAKEPALKKIOJÛRJESTELMIINSIIRRYTTIINMYS JAANLIITTYVIÛEPÛILYKSIÛJAHELPOTTAMAANOSAK VALTION INTRESSIYHTIISSÛ MUTTA TOISISTA SYISTÛ KEIDENMYYNTIÛ6UONNA3UOMISAIMYS /PTIO OHJELMIENTUOTOTERÛISSÛVALTIO OMISTEISIS ENSIMMÛISETOPTIOMILJONÛÛRINSÛ3EITSENNUME SA YHTIISSÛ SÛIKÛYTTIVÛT PÛÛOMISTAJAA6ALTIO ROISIAMARKKAMÛÛRIÛNÛHTIIN.OKIANJA2AUMA SUOSITTELI OHJEISSAAN ENSIMMÛISEN KERRAN JO 2EPOLAN OPTIOISSA 3IITÛ ALKOI MYS JULKINEN VUONNAOSAKEPALKKIO OHJELMIENKALTAISIIN KESKUSTELU JOKAONKINJATKUNUTSENJÛLKEENAINA JÛRJESTELMIINSIIRTYMISTÛ3EURAAVIENKYMMENEN VÛLILLÛKIIHTYENJASITTENVAIMENTUEN VUODEN AIKANA OPTIO OHJELMIEN KÛYTT JATKUI 6UOTEENTULTAESSAVALTAOSAPRSSIYH KUITENKINMUUALLAKUINVALTIO OMISTEISISSAYH TIISTÛOLITARJONNUTOPTIOITAJOHDOLLE MUTTAHY TIISSÛNIIN ETTÛTÛLLÛHETKELLÛLÛHESPUOLETKAI VINMONIMYSKOKOHENKILSTLLE/PTIOITAOLI KISTAPRSSIYHTIISTÛKÛYTTÛÛOPTIOITAKANNUSTUS JOTYNTEKIJÛLLÛ/PTIOTOLIVATKAIKKEIN JÛRJESTELMIENSÛ INSTRUMENTTINA /SAKEPALKKIOT YLEISIMPIÛ VAUHDIKKAIMMIN KASVANEELLA ICT NOUSIVATYHTÛYLEISIKSI JAERÛÛTYHTITKÛYTTÛVÛT ALALLA 0RSSIKURSSIT KÛÛNTYIVÛT MERKITTÛVÛÛN MOLEMPIAJÛRJESTELMIÛSAMANAIKAISESTI LASKUUNVUOSITUHANNENVAIHTEENIT HUUMANJÛL 6ARSINKINICT YHTIITÛKOSKETTANEENKURS KEEN+AIKKEINNOPEIMMINMENETTIVÛTARVONSA SIROMAHDUKSENVAIKUTUSKANNUSTIMIINRAJOITTUI IT YHTIIDENOPTIOT SUURIMPANAKAIKISTATIETEN LÛHINNÛMITTAUSKOHTEENMUUTTUMISEENPUHTAAS KIN.OKIA4OISINKUINKYMMENENVUOTTAAIKAI TAOSAKKEENTUOTOSTAMONINPAIKOINENSISIJAISES SEMMIN NYTPITKÛJÛNTEISETKANNUSTIMET ELIKÛY TITILINPÛÛTSPERUSTEISIINMITTAREIHIN/NKUITEN TÛNNSSÛOPTIOT OLIVATVAKIINNUTTANEETPAIKKAN KINHUOMATTAVA ETTÛJÛLKIMMÛISISSÛKINOSAKEON SAOSANAYLIMMÛNJOHDONKOKONAISKOMPENSAA PALKITSEMISJÛRJESTELMÛNMAKSUVÛLINE JANÛISSÛ 34

KINJÛRJESTELMISSÛOSAKKEENTUOTOLLAONMERKI PANKKEJAJAILMOITTAVAT ETTÛVEROTULOTKUULUVAT TYSTÛVAIKKAKINTOISSIJAISENAMITTARINA MEILLE MUTTALASKUTEIVÛT/NKOVEROVALTIORIN NASTETTAVA PANKEISSA TYSKENTELEVIIN JOHTAJIIN Finanssikriisi 2008 JOIDENKANNUSTIMETTUNTEVATVAINUPSIDEN VAI 4ALOUSTIEDEEIOLELÛÛKETIEDETTÛ JOSSAVOIDAAN OMISTAJAAN JOKA SAA TUNTEA SEKÛ NOUSUN ETTÛ NOSTAARUUMISPYDÛLLEJAAVAAMALLASETODETA LASKUN !INAKIN TULOSLASKELMISSA VALTIO ON SA MIKÛPOTILAANTAPPOI.IINPÛlNANSSIKRIISINSYIS MALLARIVILLÛOMISTAJANEIKÛPALKKATYNTEKIJI TÛKINVOIDAANESITTÛÛERILAISIAKÛSITYKSIÛ&INANS DENKANSSA9MMÛRTÛISINPAREMMINPANKKITUEN SIKRIISINYHTENÛSYYNÛNÛKYYUSEINMAINITTAVAN JAOMISTAJIENSAAMIENTUOTTOJENRINNASTAMISEN PANKKIENJOHDONKANNUSTIMET JOTKAKANNUSTIVAT +ANNUSTIMILLAOMISTAJATKOMMUNIKOIVATTAHTOTI PANKKIENJOHTOHENKILITÛAHNEUDENSOKAISEMI LANSAJOHDOLLE JOHTOSAAPALKKIOINAOMISTAJAN NATOIMINTAAN JOLLAEIOLLUTPIDEMMÛLLÛAIKA TAHDON TOTEUTTAMISESTA MURTO OSAN SIITÛ MITÛ JÛNTEELLÛ EDELLYTYKSIÛ KESTÛÛ 6ÛITETÛÛN ETTÛ OVATOMISTAJILLETIENANNEET*OISSAINAMERIKKA KANNUSTIMETOLIRAKENNETTUVÛÛRIN6ÛÛRINRAKEN LAISPANKEISSA JOHDON SAAMA PALKKIO NÛYTTÛÛ NETUN KANNUSTIMEN TUNNISTAA KÛSITYKSENI MU KÛSITTÛMÛTTMÛNSUURELTA MUTTAUSKONOMISTA KAAN SIITÛ ETTÛ SE KANNUSTAA KOHDEHENKILITÛ JIEN TIETÛVÛN MINUA PAREMMIN MIKÛ JOHDON PRIORISOIMAANASIOITAOMISTAJANINTRESSISTÛPOI MERKITYSONOLLUTOMISTAJIENTAHDONTÛYTTÛMISES KETEN/IKEINTEHTYKANNUSTINTAASOHJAAJOHTOA SÛ /NKO SELLAISELLA PANKILLA PAREMPI OIKEUS JUURISIIHEN MITÛOMISTAJAENITENTAHTOO)LMEI VALTIONTUKEEN JOSSAOMISTAJATOVATNIINAHNEITA SESTI PANKKIEN KANNUSTIMET OLIVAT YLEISESTI OT ETTÛ PITÛVÛT KAIKEN LISÛARVON ITSELLÛÛN EIVÛTKÛ TAENOIKEINRAKENNETUT/MISTAJATHALUSIVATJUU JAAOSUUDESTAANNIILLE JOTKAOVATTEHNEETTYN RISITÛKEHITYSTÛ KASVUAJATUOTTOA MIHINKAN LISÛARVONTUOTTAMISEKSI +OSKAOMISTAJATOTTAVAT NUSTIMET OLI KYTKETTY JA MITÛ MENESTYKSELLISET VOITOISTA ENEMMÛN KUIN JOHTO PANKKITOIMIN PANKITTUOTTIVATKINYLIVUODENAJAN)TSEASIAS TAANJA TUKEENLIITTYVÛMORAALINENONGELMAON SASITÛHALUSIKOKOYHTEISKUNTA&INANSSISEKTORI KÛRJISTETTÛVISSÛASETELMAKSIVOITOTOMISTAJILLEn OLI JA ON "RITANNIAN KANSANTALOUDEN .OKIA TAPPIOTVALTIONPIIKKIIN*OHDONASEMAONPANK VAIKKAKIN SUHTEELLISELTA MERKITYKSELTÛÛN SUU KIALALLASAMAKUINMUUALLAKIN BONUKSILLAVOI REMPI &INANSSISEKTORIN MERKITYS "RITANNIAN TIENATAOSUUDENVOITOISTA MUTTAEINIISTÛMIL "+4LLEON SUUNNILLEEN YHTÛ SUURI KUIN TEOLLI LÛÛNTOIMIALALLAJOUDUTAPPIOTILANTEESSAMAKSA SUUSTUOTANNON JAENSINMAINITUNOSUUSONVUO MAANTYNANTAJALLE SIKYMMENIÛKASVANUT JÛLKIMMÛISENLASKENUT +ANNUSTIMIENRAJOITTAMINENPANKKIENTU 9KSI lNANSSIKRIISIN KESKEISISTÛ KESKUSTE KIPAKETIN OSANA TÛYTYY PERUSTUA OLETTAMAAN LUNAIHEISTA ON PANKKIEN SAAMIEN VALTIOLLISTEN PANKKIENOMISTAJIENHEIKKOUDESTA%NUSKOTÛ TUKIENJAPANKKIENJOHDONKANNUSTIMIENVÛLI MÛNOLETTAMANOLEVANOIKEA*OSOMISTAJATKUI NEN SUHDE6OIDAANKO lNANSSISEKTORILLA SALLIA TENKINOLISIVATJOHDONVIETÛVÛNÛMITÛKANNUSTI SUURTENVOITTOJENPERUSTEELLAMAKSETTAVIASUURIA MIINnJALOOGISESTISITÛKAUTTASTRATEGIAANnTU KANNUSTIMIA JOSSUURETTAPPIOTKAATUVATVALTIOI LEE ONTUENANTAJAOTETTAVAOMISTAJANROOLIJA DENMAKSETTAVIKSI +UNSEKTORIKOHTASIENSIM ASETETTAVAKANNUSTIMILLEJÛRKEVÛTEHDOT9HDYS MÛISEN JÛRJESTELMÛNLAAJUISEN KRIISIN SEKTORIN VALTAINLIITTOVALTIONÛYTTÛÛNÛINTEHNEENASETTA VEROTULOISTA NAUTTINEET KANSALAISET MOITTIVAT ESSAANHELMIKUUSSAPANKKITUKEASAAVIEN 35

,4!s9+/02!

PANKKIENJOHTAJIENPALKKAKATOKSI53$ SAJANNÛKKULMASTAONPERUSTELLUMPAAMAKSAA 0ALKKAKATTOATÛRKEÛMPÛÛKUITENKINON ETTÛTÛ TODETUISTASAAVUTUKSISTAKUINKUUKAUDENTYSTÛ MÛNLISÛKSISALLITAANKANNUSTIMIAILMANYLÛRAJAA KERRALLAAN6UOSIBONUKSETEIVÛTOLEHERÛTTÛNEET KUNHANNEANNETAANPANKINOSAKKEINA/SAK INTOHIMOJA3UOMESSAJOHTUENVARMAANKINSIITÛ KEIDEN EDELLEEN MYYMINEN ON SALLITTUA VASTA ETTÛ PALKKIOT ALITTAVAT AINA VUOSIPALKAN ,ISÛ LIITTOVALTION PANKKITUEN TULTUA TAKAISIN MAKSE ELÛKKEISSÛTAPAHTUUSIIRTYMÛÛETUUSPERUSTEISISTA TUKSI4ÛMÛMERKITSEESIIRTYMISTÛPALKKARAKEN MUOTOAELÛKEVUOTIAANA MAKSUPERUS TEESEEN JOSSA KIINTEÛ PALKKA NÛYTTELEE VARSIN TEISIIN MUOTOA EUROA ELÛKEMAKSUA PIENTÛOSAAJATYNANTAJAPANKINOSAKKEETMUO VUODESSA 4ÛHÛNMUUTOKSEENONKUITENKINSYY DOSTAVATPÛÛOSANKOMPENSAATIOSTA%RITTÛINYRIT NÛVARSINKINVUODENTYELÛKEUUDISTUSEIKÛ TÛJÛMÛINEN MALLI JONKA TOIMIVUUTEEN TEKEE MENEILLÛÛNOLEVALAMA MIELIUSKOA 3UURIMMATLAMANAIHEUTTAMATMUUTOKSET PRSSIYHTIIDENJOHTAJIENPALKKAUKSESSATULLAAN Lama 2009 NÛKEMÛÛNPITKÛJÛNTEISISSÛKANNUSTIMISSA-O &INANSSIKRIISIÛSEURANNUTKAIKILLEALOILLEULOTTU NET PANKKISEKTORILLE ESITETYISTÛ VAATIMUKSISTA NUTLAMATULEEJÛTTÛMÛÛNJÛLKENSÛYRITYSJOHDON OMAKSUTAANJOSSAINMUODOSSAMYSMUILLATOI PALKITSEMISEENAIVANKUTENKYMMENENVUODEN MIALOILLA /SAKEPALKKIOIDEN JA OPTIOJÛRJESTEL TAKAINEN IT KUPLAN PUHKEAMINENKIN TEKI &I MIENAIKAJÛNNEON3UOMESSATYYPILLISESTIOLLUT NANSSISEKTORINKRIISIJOHTAAPANKEISSAKANNUSTUS KOOSTUNUTnVUODENJAKSOSTA JOLLOINOPTIOTAI JÛRJESTELMIENMUUTOKSIIN JOTKANÛHDÛÛNPERUS OSAKE EI VIELÛ OLE KÛYTETTÛVISSÛ JA SITTEN n TELLUIKSIMYSMUILLATOIMIALOILLA VUODENJAKSOSTA JOLLOINKÛYTTONMAHDOLLISTA 3UOMALAISEN PRSSIYHTIN TOIMITUSJOHTA 4IETTYÛ PAINETTA ON OSAKKEENOMISTAJIEN SUUN JANKOKONAISKOMPENSAATIOSTATULIVHIU NASTAALKANUTESIINTYÛHIUKANPIDEMPIÛJAKSOJA KAN RUNSAAT PUOLET KIINTEÛSTÛ PERUSPALKASTA KOHTAAN%SIMERKIKSIKEVÛÛNYHTIKOKOUK 6UOSITULOSPALKKIOIDENOSUUSOLINJAPIT SISSAOLIHAVAITTAVISSA ETTÛULKOMAALAISETOMIS KÛJÛNTEISTENKANNUSTIMIENN4YNANTAJAN TAJATVAATIVATLISÛÛNTYVÛSSÛMÛÛRINOPTIO OHJEL KUSTANTAMIEN LISÛELÛKKEIDEN KUSTANNUS EI NÛY MIIN VÛHINTÛÛN KOLMEN VUODEN RAJOITUSAIKAA JOHTAJAN ANSIOTULOSSA MUTTA NIISTÛ AIHEUTUVAT ENNENOPTIOIDENKÛYTTÛMISTÛ MAKSUTOVATNVUOTUISESTAKOKONAISKOM 0ANKKEJAKOHDANNEENKRIISINSEURAUKSENA PENSAATIOSTA ,AMAN AIKANA ON NÛHTY JOHDON PITKÛJÛNTEISILTÛKANNUSTIMILTAVAADITAANRISKITA KIINTEIDENPALKKOJENJÛÛTYMINEN4OIMITUSJOHTA SONHUOMIOONOTTAMISTA4AUSTA AJATUKSENAON JIENANSIOKEHITYSOLITAKAVUOSINANVUODES ILMEISESTIOLETUSSIITÛ ETTÛPANKKIENOPERATIIVI SAELISELVÛSTIYLIYLEISENANSIOKEHITYKSEN6UO NENJOHTOOTTISUUREMPIARISKEJÛKUINOMISTAJA DESTA VUOTEEN TOIMITUSJOHTAJIEN OLISIHALUNNUT6AIKKAOLETUSEIPITÛISIKÛÛNPAIK PALKATNOUSIVATALLEELIVÛHEMMÛNKUINPAL KANSA ON TOKI SITÛ ARVOKKAAMPAA MITÛ ALHAI KAT3UOMESSAKESKIMÛÛRIN(IDASKEHITYSJATKU SEMMALLA RISKITASOLLA TAVOITELTU VOITTO TAI MUU NEETÛNÛKINVUONNA,AMANJÛLKEENONMIELEN PÛÛMÛÛRÛSAAVUTETAAN6AATIMUKSETvRISKADJUST KIINTOISTA NÛHDÛ JATKUUKO TOIMITUSJOHTAJIEN MENTv TEKIJÛN MUKAAN OTTAMISESTA VOITAISIIN PERUSPALKKOJENKEHITYSHITAANAJAPAINOTTUVATKO TOTEUTTAAMMSIJOITUSRAHASTOMAAILMASSAKÛYTET MUUTTUVATPALKANOSATAIEMPAAENEMMÛN-AK TYJÛRISKIMITTAREITASOVELTAMALLA4ÛLLINKUITEN 36

KIN HÛVITTÛISIIN SELKEYDESSÛ VARMASTI PALJON RUSTEELLAPALKKIOVOIDAANJÛTTÛÛMAKSAMATTATAI ENEMMÛNKUINMITÛRISKIMITTARILLASAAVUTETTAI JOMAKSETTUPALKKIOVOIDAANVAATIATAKAISIN4A SIIN.ÛYTTÛÛKINONNEKSIVAHVASTISILTÛ ETTÛRIS LOUSPOLIITTISENMINISTERIVALIOKUNNANSYYSKUUSSA KINHUOMIOONOTTAMISENVAATIMUSTOTEUTETAAN ANNETTU KANNANOTTO EDELLYTTÛÛ TÛLLAISEN MAAILMALLAJAMEILLÛLISÛÛMÛLLÛJÛRJESTELYJÛ JOIL LAUSEKKEENSISÛLLYTTÛMISTÛKAIKKIENVALTIONINT LAYHTIIDENOPERATIIVISENJOHDONOSAKEOMISTUS RESSIYHTIIDEN UUSIN PITKÛJÛNTEISIIN KANNUSTI TAVOITAISIINLISÛTÛ9LIMMÛNYRITYSJOHDONOSAKE MIIN 0ALKKION EPÛÛMINEN TAI TAKAISINPERINTÛ OMISTUKSEN LISÛÛMISESSÛ EI 3UOMESSA TARVITSE PITÛÛOLLAMAHDOLLISTATILANTEISSA JOISSAPALKKIO LÛHTEÛLIIKKEELLENOLLASTA,ARGECAP LUOKKAAN MAKSETTIINMANIPULOITUJENMITTAREIDENTAIMUUN KUULUVIENPRSSIYHTIIDENTOIMITUSJOHTAJIENME VÛÛRINKÛYTKSEN JOHDOSTA4ÛMÛ TOSIN LIENEE DIAANIOMISTUSYHTISSÛÛNOLIHEINÛKUUSSA MAHDOLLISTAILMANNIMENOMAISTAEHTOAKIN3ITÛ HIUKANYLIPERUSPALKASTAELIRAHAMÛÛRÛI VASTOINVAATIMUSPALKKIONEPÛÛMISESTÛSILLÛPE SESTINEUROA/SAOMISTUKSESTAPERUS RUSTEELLA ETTÛSENMAKSAMINENVOISIOLLAHAITAL TUUVAPAAEHTOISIINOSAKEOSTOIHIN3UURIMERKITYS LISTAYHTILLE VAIKKASESINÛNSÛONKINANSAITTU ONMYSOPTIO OHJELMIINJAOSAKEPALKKIOJÛRJES MOITTEETTOMALLA JA MENESTYKSEKKÛÛLLÛ TOIMIN TELMIINJOLÛHESKYMMENENVUODENAJANOTETUIL NALLA JÛÛNEE TEOREETTISEKSI6ALTION ASETTAMAN LASÛÛNNKSILLÛ JOTKAOVATVELVOITTANEETJOHTO PALKITSEMISTAPOHTINEENTYRYHMÛNPUHEENJOH HENKILÛ SIJOITTAMAAN KANNUSTUSJÛRJESTELMÛN TAJA -ARKKU 0OHJOLA TULI VUONNA ANTA TUOTOSTAMÛÛRÛTYNOSANYHTINOSAKKEISIIN5U NEEKSI TULKINTAOHJEEN JÛLKIMMÛISESTÛ TODETES DET OSAKEOMISTUKSEEN VOIMAKKAASTI TÛHTÛÛVÛT SAAN ETTÛHÛNEIOLEHAVAINNUT3UOMESSAVIELÛ KANNUSTIMETOVATOLLEETTEHOKKAIMMILLAANJOH KERTAAKAANTAPAUSTA JOSSAPALKKIOOLISIJÛLKIM DONPERUSTAMIAHOLDING YHTIITÛ JOTKAONLAI MÛISELLÛPERUSTEELLAPITÛNYTJÛTTÛÛMAKSAMATTA NOTETTU HYVIN RASKAASTI JA KOKO PÛÛOMALLA ON 0ITKÛJÛNTEISIÛ KANNUSTIMIA EPÛILLÛÛN l HANKITTUYHTINOSAKKEITA-ALLIONTUTTUPÛÛ NANSSIKRIISINAIHEUTTAJIKSI MUTTASAMALLANIMEN OMASIJOITTAJIENKOHDEYHTIISTÛ MUTTAPRSSIYH OMAAN NIITÛ VAADITAAN SEN TAKAAMISEKSI ETTÛ TIIHINJOHDONOMISTUSYHTIITÛALETTIINPERUSTAA JOHDONTOIMINTAOLISIPITKÛJÛNTEISTÛEIKÛPERUS LAAJEMMINVASTAVIIMEVUONNA#RAMO +ONEC TUISI LYHYTAIKAISELLE SPEKULATIIVISLUONTOISELLE RANES 33( /KMETIC (IUKAN MALTILLISEMPI MENESTYKSELLE0RSSIYHTIIDENHALLITUKSETOVAT MALLIONKANNUSTAAJOHTOAOSTAMAANOSAKKEITA JATKOSSAVARMASTIENTISTÛKINHUOLELLISEMPIALAA HENKILKOHTAISESTIOMISTUKSEENSAJAPALKITAOS TIESSAANPITKÛJÛNTEISIÛKANNUSTIMIAJAPÛÛTTÛES TOJA LUPAAMALLA OSTETTUUN OSAKEMÛÛRÛÛN SUH SÛÛN NIIDEN MITOITUKSESTA YKSITTÛISEN JOHTAJAN TEUTETTUMÛÛRÛOSAKKEITATULEVINAVUOSINAJOKO TASOLLA ILMAISEKSI!MER3PORTS HYVINEDULLISEENHIN TAAN.ORDEA TAIKKAJONKINLAISEENANSAINTAAN Mikä on kohtuullista? PERUSTUVANA!SPO /SAKEOMISTUKSENKOROSTU 0ITKÛJÛNTEISETKANNUSTIMETHERÛTTÛVÛTKESKUSTE MINENLIENEEMERKITTÛVINVUODENLAMAN LUA EHKÛ ENEMMÛN KUIN MIKÛÛN MUU JOHDON AIKAANSAAMA MUUTOS YRITYSJOHDON PITKÛJÛNTEI PALKKAUKSEEN LIITTYVÛ ASIA4ÛMÛ JOHTUU SIITÛ SISSÛKANNUSTIMISSA ETTÛPITKÛJÛNTEISTENKANNUSTIMIENKAUTTAMAKSET +RIISIN JA LAMAN SEURAUKSENA ON MYS TAVAKSITULEVATSUMMATOVATPARHAIMMILLAANn VAADITTUNSCLAWBACK LAUSEKKEITA JOIDENPE VAI PAHIMMILLAAN n SELVÛSTI SUUREMPIA KUIN 37

,4!s9+/02!

MITKÛÛNMUUTPALKKANAMAKSETTAVATSUORITUKSET DAANASETTAAABSOLUUTTISENSIJASTASUHTEELLISENA 6OIKOKENENKÛÛNIHMISENTYNARVOOLLAMILJOO JAKYSYÛ ONKOSADOILLEAVAINHENKILILLEVIIDEN NIAEUROJA %RÛIDENTUTKIMUSTENPERUSTEELLAVOI VUODENTYSTÛREILUAMAKSAAPALKANLISÛKSI ARVELLA ETTÛ JOPA -UNKKINIEMEN 0UISTOTIELLÛ OSUUSSIITÛARVONNOUSUSTA MITÛHESAIVATTYL TÛTÛKYSYTTÛESSÛJOKSEENKINKAIKKIVASTAANTULEVAT LÛÛN OMISTAJILLE AIKAAN 4ÛHÛN KYSYMYKSEEN NAISETJAHUOMATTAVAOSAMIEHISTÛVASTAISIKIEL LIENEE HELPOMPI SAADA MYNTÛVIÛ VASTAUKSIA TÛVÛSTI9RITYSTOIMINNASSAONKUITENKINONNEK KUINMILJOONIENEUROJENOIKEUTUSTAKYSYTTÛESSÛ SEMME MONTA TARINAA JOISTA ON VÛISTÛMÛTTÛ *OSTAIN SYYSTÛ MIELIÛ KIIHOTTAVAT PALJON ENEM PÛÛTELTÛVÛ ETTÛYHDENPERUSTAJAN YRITTÛJÛNTAI MÛN SUURIPALKKAISET KUIN SUURITULOISET VAIKKA INNOVAATTORIN TYN ARVO ON LUONUT MILJOONIEN JÛLKIMMÛISETTIENAAVATKYMMENENKERTAAENEM ARVOISENYHTIN+YSYMYSKOHTUULLISUUDESTAVOI MÛN JA SELVIÛVÛT PIENEMMILLÛ VEROKANNOILLA J 38 39

ESKO SEPPÄNEN

Joutukaa sielut, on aikamme kallis

IIKETALOUSTIETEILIJÛ5OLEVI,EHTINENHAAS DEKSIJASOSIAALISEKSITURVATTOMUUDEKSI6UONNA TOIKESKUSTELEMAANLAMASTA JOKANÛYTTÛÛ 3UOMEN KANSANTUOTE OLI PIENEMPI LOLEVANKOKOKAPITALISTISENSYSTEEMINPO KUINEDELLISENÛVUONNA JATYKYKYISENTYVOI LITIIKAN TALOUDENJATALOUSTIETEEN KRIISI3ENLOI MANTUHLAUSTYTTMYYTENÛPITÛÛHUOLENSIITÛ RAHAVALTA TUOvVIRTUAALINENSUURVALTA JOKASI ETTEIVANHALLETASOLLEPÛÛSTÛVUOSIIN JAITSEEKAIKKIALLAEIKÛMISSÛÛNv %IOLETARJOLLAMODERNIAVAIHTOEHTOAREAA 4ALOUSTIETEENFUNDAMENTALISTITANTAVATITSE LIKAPITALISMILLE JONKA NYKYISTEN TOIMITSIJOIDEN ITSELLEENSYNNINPÛÛSTNLAMANENNAKKOVAROITUS JO+ARL-ARXNÛKIELÛVÛNvRIKASTUMISENVIMMAS JÛRJESTELMÛNPETTÛMISESTÛEIKUKAANMUKANÛH TAILMANTUOTTAMISENRIESAAv /NKUITENKIN NYT EIKUKAANMUKAVAROITTANUT3EvEIKUKAANv TARPEENPAIKKAILLAJÛRJESTELMÛÛ+AUKO3IPPOSEN ONKUITENKINMONI,AUMA JOLLAONLAUMASIELU HENGESSÛv-ARKKINATALOUDENTULEEPALVELLAIH SULKINÛKIJÛTLAUMANULKOPUOLELLE MISTÛ EIKÛ IHMISEN MARKKINATALOUTTAv 4A -ARGARET4HATCHERMUISTUTTAAv4ALOUSTIE LOUSTIETEIDEN KOVALEVY TARVITSEE UUDEN OHJEL DEONMETODI4AVOITEONMUUTTAASIELUNTILAv MOINNIN *OUTUKAASIELUT ONAIKAMMEKALLIS 6APAAMARKKINATALOUS JOKAEIOLESYNO NYYMI KAPITALISMILLE VOISI OLLA VÛLINE HYVIN Systeemin kriisi VOINTIYHTEISKUNNAN RAKENTAMISEKSI JOS TUOTET 2EAALIKAPITALISMIN SISÛISTEN TEKIJIDEN YHTEIS TAISIINVAKAUTTA TURVALLISUUTTAJAIHMISTENHYVÛÛ VAIKUTUKSESTAMAAILMANTALOUSONPOIKINUTPÛÛL SOSIAALISTAVOINTIA3EEIOLEMAHDOLLISTAMARK LEKKÛISET VELKA PANKKI JA lNANSSIKRIISIT SEKÛ KINOIDENDIKTATUURISSA REAALITALOUDEN LAMAN /N TOTEUTUNUT VIHREÛ 3YSTEEMISSÛ ON TAPAHTUNUT SYVÛLLINEN UNELMA TALOUDELLINEN KASVU ON PYSÛHTYNYT MUUTOS2AHATALOUSONRUVENNUTELÛMÛÛNOMAA (ALVANJALYSÛNRAHANYLITUOTANTOONMUUTTU REAALITALOUDESTA RIIPPUMATONTA ELÛMÛÛ4ALOU NUTKYSYNTÛVAJEEKSI LUOTTOLAMAKSI TYTTMYY DENlNANSSOITUMINENELIRAHATALOUDELLISTUMINEN

ESKO SEPPÄNEN , emerituskansanedustaja ja -europarlamentaarikko ● e-mail: seppanen@kaapeli.ﬁ 40

,4!s%3%00Ç.%.

lNANCIALIZATION ON TUONUT JÛRJESTELMÛÛN VIR 3EKÛTEORIAETTÛKÛYTÛNTEDISTÛVÛTSELLAIS TUAALISEN ELEMENTIN RAHAA TUOTETAAN RAHASTA TA YHTEISKUNTAMALLIA JOSSA MARKKINOILLA MYY 4ÛRKEÛÛONVAINOSAKKEENOMISTAJIENETUSHARE DÛÛN HOUKUTTELEVISSA PAKETEISSA KAUPALLISEN HOLDERS VALUE JA JÛRJESTELMÛN TOIMITSIJOIDEN SUOSTUTTELUKONEISTONKOKOVOIMALLAHYDYKKEI BANKSTEREIDEN BONUKSET DENOHELLAHAITAKKEITA TURHAKKEITATAISAASTUK .YKYINENKRIISIONERILAINENKUIN3UOMEN KEITA)NNOVAATIOTOVATUSEINSITÛ ETTÛONENSIN LAMA LUVUNALUSSA3EOLIKOTIMAISTAALKU TUOTE JOLLESITTENTUOTETAANTARVE%KONOMIAEI PERÛÛ JA SITÛ VOITIIN TORJUA KANSALLISIN TOIMIN OLEEKOLOGIAA 4ÛSTÛLAMASTAEIELVYTÛOMINVOIMIN4ARVITAAN (YVÛTIEDEHEIJASTELEETODELLISUUTTA MITÛ VIENNINPOTKUA TALOUSTIEDEEInMUIDENMUASSAn'EORGE3ORO !LUKSI3UOMENHALLITUSLUULIPRSSIENRO SINMUKAANTEE (ÛNNÛKEE ETTÛVARSINKIN MAHTAMISENKOHTELEVAN3UOMEAvVERRATENHEL PÛÛOMAMARKKINOIDENMARKKINAHINNATVÛÛRISTÛ LÛSTIv6UODENVERRANJÛLKIAJASSAOLIVALTIOVARAIN VÛTTODELLISUUDEN MITÛNIIDENPITÛISIHEIJASTELLA MINISTERI*YRKI+ATAISELLEKINSELVINNYT ETTÛLOKA JAMARKKINATVAIKUTTAVATAKTIIVISESTINIIHINOSOIT KUUSSAvRAHOITUSJÛRJESTELMÛNTUHOUTUMI TIMIIN JOIDEN PERUSTEELLA TODELLISUUTTA KUVA NENOLIMELKEINHIUSKARVANVARASSAvJAvPÛÛTN TAAN PANIIKKIOLIJOHTAMASSAKARMEISIINSEURAUKSIINv Kriisi ja vallankumous /N SAATU KOKEMUSPERÛISTÛ NÛYTTÛ SIITÛ ETTÛ Kansantalous ja liiketalous JULKISENVALLANVALVONNASTAJASÛÛNTELYSTÛVAPAA 0ROFESSORI*OUKO9LÛ ,IEDENPOHJAKUTSUUvOPPI UUS LIBERALISTINENJALIBERTALISTINENKAPITALISMI JÛRJESTELMÛNPELKISTETTYYNSYSTEMATIIKKAANvPE ON KUPLATALOUS !LAN 'REENSPAN SANOO ETTÛ RUSTUVAA KANSANTALOUSTIEDETTÛ YLEISEKSI TALOUS KUPLAAEIVOIANALYSOIDAENNENKUINSEONPUH TIETEEKSI JOKA ANTAA MUITA YHTEISKUNTATIETEITÛ JENNUT MUTTAEIMYRKKYÛPIDÛMAISTAASENSEL PAREMPIAVASTAUKSIAONGELMIIN VITTÛMISEKSI ONKOSEMYRKYLLISTÛ v9LEINEN TALOUSTIEDEv ON KIVEEN HAKATTU -ARKKINAFUNDAMENTALISTIT JOIDENTAVOITE KAPITALISMINTEOLOGIA MITÛSAARNAAVATKANSAN EIOLEKANSANHYVINVOINTIVAANIHMISKOKEETTA TALOUSTIETEILIJÛTELÛVÛTPÛÛPILVISSÛJAJALATTUKE LOUSTEORIOILLA NÛKEVÛTLAMANPOSITIIVISESSAVA VASTI ILMASSA4EORIATEIVÛT AUTA MALLINTAMAAN LOSSASYSTEEMIPURISTAASIINÛITSEITSESTÛÛNULOS SYSTEEMINKOKOISIAKRIISEJÛ MÛDÛNnJOKAONSENOMATUOTE-ÛDÛNTYMISES ,IIKETALOUSTIETEILIJILLÛOMASTAPUOLESTAAN TÛEIVOIDASYYTTÛÛVALTIOITA SÛÛNTELYÛ VÛÛRÛÛ OVATJALATMAASSA MUTTASELLAISESSAMAASSA JOS TALOUSPOLITIIKKAATAISOSIALISMIA(ETEKIVÛTSEN TAKASVAVATVERONKIERTO TASEIDENVALOHOITO KAN ITSE v7ALL 3TREETIN VIISAAT POJAT KEKSIVÛT TUO NUSTIMETVOITTO OSINKO JABONUSKIIMAANNIIN MIOPÛIVÛN KONEEN JOSTA EI OLE PAKOREITTIÛ ETTÛTEOLLISUUSMAIDENKANSALAISISTAPITÛÛYRI MARKKINOIDENKAUTTAv ,AMANSYYTOVATKA TYSJOHTAJIAYLIPALKATTUINAJAMORAALITTOMINA PITALISMIN$.!SSA SEKÛ YRITYSJOHTAMINEN YKSINOMAAN OSAKKEEN ,AMATARJOAATALOUSNOBELISTI-ILTON&RIED OMISTAJIENNÛKKULMASTA MANNIN MUKAAN TILAISUUDEN IDEOLOGISEEN VAL *OSKANSANTALOUSTIEDEONRIKKAUDENTEORIA LANKUMOUKSEENv6AINKRIISI JOKOTODELLINENTAI LIIKETALOUSTIEDEONSENKÛYTÛNT KUVITELTU JOHTAATODELLISIINMUUTOKSIIN+RIISIN 41

PUHJETESSA RIIPPUU VALLALLA OLEVISTA AATTEISTA SEKSI SUBPRIME JA MUIDEN ROSKALUOTTOJEN MILLAISIINTOIMIINRYHDYTÛÛN-INÛKATSON ETTÛ JÛLLEENRAHOITTAMISEN LÛPINÛKYMÛTTMILLÛ l MEIDÛNTEHTÛVÛMMEONJUURISE KEHITTÛÛNYKYI NANSSITUOTTEILLA JOIDENHINTAEIMÛÛRÛYTYNYT SELLEPOLITIIKALLEVAIHTOEHTOJA PITÛÛNEELOSSAJA MARKKINOILLA TARJOLLA KUNNESPOLIITTISESTIMAHDOTONKÛÛNTYY n VIRTUAALISELLA RAHALLA KÛYTIIN /4# KAUPPAA POLIITTISESTIVÛISTÛMÛTTMÛKSI v KAHDENVÛLISESTI PIILOSSAJULKISELTAVALVONNAL &RIEDMANNNÛYTTÛÛLUKENEEN,ENININSÛ TA JA MUILTA MARKKINAOSAPUOLILTA JA MONET JOHDANNAISET MUKAAN LUKIEN LUOTTOVAKUU Made in USA TUKSET#$3 OLIVATKATTEETTOMIA ,AMASIKISILYSÛSTÛVIRTUAALI RAHASTAJAHALVAS n LUOTTOLUOKITUSYHTITTUOTTIVATJAMIVÛTPANK TAVIVUTUS VELASTA!RVONLISÛYSPROSESSIMUUTTUI KIMYNTEISIÛVIRHEARVIOINTEJA KÛYTTARVOJENTUOTANNOSTAVAIHTOARVOJENMAKSI n INVESTOINTI PANKKIEN RISKINHALLINTAKYKY EI MOIMISEKSI&INANSSI INNOVAATIOTPALVELIVATRA VASTANNUTNIIDENRISKINTUOTANTOKYKYÛ MINKÛ HAN TEKEMISTÛ RAHASTA NIIN VÛHÛLLÛ PÛÛOMALLA SEURAUKSENA MONIEN PANKKIEN TASEISSA vON KUINMAHDOLLISTA6ELKOJENARVOPAPERISTAMINEN THELEFTTHEREWASNOTHINGRIGHTANDONTHE MONINKERTAISTIPANKKIENLUOTOTJAVÛLITYSPALKKI RIGHTTHEREWASNOTHINGLEFTv OT nJASILLÛTAVALLANIIDENPOTENTIAALINLUO n PANKKIENRINNALLEKEHITTYIVARJOPANKKIJÛRJES DAVIRTUAALIRAHAA TELMÛHEDGE RAHASTOT PRIVATEEQUITY TEOLLI 53!NBANKSTEREIDEN POLIITIKKOJENJAKES SUUSKONSERNIEN lNANSSIOSASTOT PANKKIEN KUSPANKINVIRHEISTÛVOIDAANTEHDÛSEURAAVAYH OMAT LUMEPANKIT 3)6T JNE JOLLA EI OLLUT TEENVETO SÛÛNTELYÛ VALVONTAA JA VAKAVARAISUUSPAK KOA n &EDERAL2ESERVELOIMATALILLAKOROILLALOPUT n RAHATALOUDEN AHNEIDEN TOIMITSIJOIDEN ELI TOMANKASVUNILMAPIIRINJAKAIKKITALOUDEN BANKSTEREIDEN KANNUSTIMET SUOSIVAT SUURIA SEKTORITVELKAANTUIVATSYVÛSSÛUSKOSSAlNANS RISKEJÛJANOPEITAVOITTOJAJA SIMARKKINAVETOISEEN KASVUUN MINKÛ SEU nJULKINENVALTASALLIVEROPARATIISIENKÛYTNVE RAUKSENA53!NKANSANTALOUDENVELKA JOSTA ROJENJAVALVONNANKIERTOON OLI YKSITYISSEKTORILLA NOUSI PRO SENTTIIN "+4STÛMUUN MAAILMAN LAINATESSA +ANSAINVÛLISEN6ALUUTTARAHASTON )-& ARVION YLIJÛÛMISTÛÛNJARESERVEISTÛÛNAMERIKKA MUKAANMAAILMANPANKKIJÛRJESTELMÛSSÛJOUDU LAISILLE TAAN TUON KAIKEN SEURAUKSENA TEKEMÛÛN YLI n POLIITIKOTLIBERALISOIVATMARKKINAT KUMOSIVAT BILJOONAN DOLLARINALASKIR LUVUNLAMANJAPANKKIKONKURS JAUKSET.EOVATNIINSUURIA ETTÛSYSTEEMIKRIISIN SIN OPETUSTEN PERUSTEELLA SÛÛDETYN 'LASS LASKUJENMAKSUUNTARVITAANVALTIOIDENVÛLIINTU 3TEAGALL LAINTALLETUSPANKKIENTOIMINNANRA LOAJAVERONMAKSAJIENAPUA JOISTA LISÛSIVÛTINVESTOINTIPANKKIENMAHDOL LISUUTTAVELKAVIVUTUKSEENJAVÛHENSIVÛTTALOU Elvytystä setelirahoituksella DELLISIARESURSSEJAnHÛLYTYSMERKEISTÛPIITTAA +UN,EHMAN"ROTHERSINKONKURSSISTAKÛYNNISTYI MATTOMALTAnPANKKI JAPRSSIVALVONNALTA PRSSITSUNAMI 53!SSAEIHETITIEDETTY MITÛTEH n VELKOJEN ARVOPAPERISTAMINEN TEKI MAHDOLLI DÛ 42

,4!s%3%00Ç.%.

0IANSELVISI ETTÛOLIVIRHESE MITÛEITEHTY ,AMANTORJUNNAN TAMImUTA ON vELVYTYSv ELIEIPELASTETTUSUURPANKKIAKAATUMISELTA VAIK -ONISSAMAISSAALKOIKORKOELVYTYSLÛHESNOLLAA KAPIENETSAIVATKINMENNÛNURIN+UNROMAH MALLAKESKUSPANKKIKOROTJAVEROELVYTYSALENTA DUKSEN UHKA OLI TODELLINEN SYSTEEMIÛ ALETTIIN MALLARIKKAIDEN VEROJA4ALOUSHISTORIASTAREHA PÛÛOMITTAA VERONMAKSAJIEN RAHOIN -ONISSA BILITOIDUN +EYNESIN OPEISTA UNOHDETTIIN SE MAISSAPANKKEJAKANSALLISTETTIIN OSUUS ETTÛ PITI LISÛTÛ JULKISTA KULUTUSTA JOTA 6ALTIONTOIMENPITEIDENRAHOITTAMISEKSIn MUUNMUASSAOLISINSVIHREÛELVYTYS JAnINVES ILMANVERONKOROTUKSIAn&EDERAL2ESERVESEKÛ TOINTIVAJEENKYSEESSÛOLLENnSOSIALISOIDAINVES KÛYTTI SETELIRAHOITUSTA QUANTATIVE EASING 1% TOINNIT ETTÛALKOIVAHVISTAAPANKKIENRESERVEJÛOSTAMAL %LVYTYKSELLEEIOLESTANDARDIMALLIA9HTEIS LANIILTÛvMYRKYTTYNEITÛvlNANSSITUOTTEITAQUALI TÛERIMAIDENTOIMILLEONSE ETTÛNEPERUSTUVAT TATIVEEASING 3ILLÛTAVALLAKESKUSPANKKIMENET VELKAELVYTYKSEEN %RILAISTA ON AJOITUKSEN KOH TIRIIPPUMATTOMUUTENSA/BAMANHALLINNOSTAJA TAANTOKULKEEHAN%UROOPANSUHDANNEKIERTO SENSUURPANKKIVETOISESTAnJAMORAALIKADONNÛ VUOTTA53!NJÛLJESSÛ-ONISSA%UROOPANMAIS KKULMASTAKESTÛMÛTTMÛSTÛnPOLITIIKASTA SAONnTOISINKUIN53!SSAnELVYTYSAUTOMAATTI +YHÛT MAAT OVAT GLOBALISOIDUN LAMAN LAKISÛÛTEINENSOSIAALITURVA SUURIAHÛVIÛJIÛ.IIDENAUTTAMISEKSI+ANSAINVÛ LINEN6ALUUTTARAHASTOSAISETELIRAHOITUSOIKEUDEN Tilaisuus jää käyttämättä KUNSILLEANNETTIIN' KOKOUKSESSAPÛÛTETYLLÛ ,AMA ON POLIITTISESTI OTOLLISTA AIKAA SELLAISILLE TAVALLAMAHDOLLISUUSLASKEALIIKKEELLEVIRTUAALI RAKENTEELLISILLEUUDISTUKSILLE JOITATARVITAANTU MILJARDEJA ELI ERITYISNOSTO OIKEUKSIA 3PECIAL LEVIENKUPLIENESTOON-ILTON&RIEDMANINMU $RAWING2IGHTS 3$2 KAANSHOKKITERAPIAONTOTEUTETTAVAnKUUKAU /NVAIKEALYTÛÛTIETEELLISIÛTUTKIMUKSIA DENKULUESSA MUUTOINPALATAANVANHAAN SIITÛ KUINKASUURENOSANKIERROSSAOLEVASTARA 5UDISTUKSISTAONYRITETTYPÛÛTTÛÛ' KOKOUK HASTAOVATLASKENEETLIIKKEELLEKESKUSPANKITJA SISSA /%#$SSÛJA%5SSA MUTTAMUUTOSVASTA KUINKAPALJONYKSITYISETPANKIT4UTKITTUATIETOA RINNANPAINEESSAAINAKINSEAIKARAJAONUMPEU TARVITAANLISÛÛ*OKATAPAUKSESSAPANKITLUOVAT TUNUT UUTTARAHAALAINAAMALLATALLETUSRAHANSAMONEEN /N YRITETTY KIRISTÛÛ PANKKIEN VAKAVARAI KERTAAN MYNTÛMÛLLÛ LUOTTOJA JÛTTÛEN NIIDEN SUUSVAATIMUKSIA .S "ASELIN KOMITEASSA ON KATTEEKSIVAINSÛÛDETYNVAKAVARAISUUSRESERVIN SAAVUTETTU TULOKSIA MUTTA NIIDEN KANSALLISEEN LUOMALLA ENSIN VELKOJA JA KATTAMALLA NE VASTA TOIMEENPANOONONPITKÛAJALLINENMATKA+IR JÛLKIKÛTEEN JÛLLEENRAHOITTAMALLA VELKOJA JANPITOSÛÛNNSTENSTANDARDOINTIONAUKI VAIKKA ARVOPAPERISTETUILLAlNANSSITUOTTEILLASEKÛINNO TIEDETÛÛNvMARKTOMARKETv PERIAATTEENYHTEIS VOIMALLAJOHDANNAISIAJAMUUTAVIRTUAALIRAHAA MITATTOMUUSlNANSSITUOTTEIDENARVOSTAMISESSA TYHJÛSTÛ/NARVIOITA JOIDENMUKAANJOPA /%#$SSÛ ON YRITETTY HELPOTTAA TIEDONSAANTIA KIERROSSA OLEVASTA RAHASTA ON YKSITYISPANKKIEN VEROPARATIISEISTA MUTTAHUONOLLAMENESTYKSELLÛ LIIKKEELLE LASKEMAA 3IITÛ NÛKKULMASTA ,UOTTOLUOKITUKSENUUSIAPELISÛÛNTJÛVALMISTEL LAMAEIPÛÛTYENNENKUINPANKKIJÛRJESTELMÛTU LAAN VAIN %5SSA JOKA ON MYS PERUSTAMASSA LEE TOIMEEN OMILLAAN JA LUO TAAS UUTTA RAHAA ERILAISIARAATEJAJAVIRASTOJAKOORDINOIMAANKAN KIERTOON SALLISTAVALVONTAA(EDGE RAHASTOJENVALVONNAN 43

LISÛÛMINENEIETENE JAONSAATUAIKAANVAINTI TIOLLA MUTTA TÛLLÛ KERRALLA ILMAN SUURSOTAA LAPÛISIÛKIELTOJAOSAKKEIDENLYHYEKSIMYYNNILLE .IISSÛOLOISSAEIONNISTUTALOUDENSUHDANNEKE +OKO VARJOPANKKIJÛRJESTELMÛ JATKAA ENTISEEN HITYKSENMALLINTAMINENREAALITALOUDENvKOVANv MALLIIN53!NKANSALAISYHTEISKUNNANHALVEKSI NUMEROLLISENDATANPERUSTEELLA MATBANKSTERITSAATTAVATRYHKEYDELLÛÛNNAURUN 2OBERT 3HILLER NÛKEE KONVENTIONAALISTEN ALAISIKSINE JOTKAVAATIVATBONUKSILLEKATTOJAJA ENNUSTEMALLIENONGELMAKSIvVÛÛRÛNTALOUSTEO RAJOITUKSIA RIAN JOKAKIELTÛÛMEISSÛSENVILLIELÛIMENVAISTON *OHDANNAISIA JOTKAOVAT7ARREN"UFFETIN ANIMAL SPIRITS MIKÛ AJAA MEIDÛT MANIAAN JA MUKAANTALOUDENMASSATUHOASEITAMUTTAATO PANIIKKIINv v6AIKEUDETOVATKÛSITTEELLISES MIPOMMIENSIJASTARAKENTEETSÛILYTTÛVIÛNEUTRO TI SYVÛLLÛNYKYISTENMALLIENRAKENTEISSAv KIRJOIT NIPOMMEJA OLIVUONNALASKETTULIIKKEEL TAA 3UOMEN 0ANKIN TUTKIMUSPÛÛLLIKK *OUKO LEVIIDENNESENEMMÛNKUINKRIISIVUOTENA 6ILMUNEN 3E ETTEIMAKROTEORIASSAOLE 0YRKIMYKSETNIIDENTUHOVOIMANVÛHENTÛMISEKSI VUOTEEN KÛSITTEELLISTETTY PÛÛOMAMARKKINOIDEN KESKITTYVÛT JOHDANNAISTEN STANDARDOIMISEEN JA INmAATIOTA JOTA6ILMUNENPITÛÛVAINvARVOSTUS /4# KAUPANKÛYNNIN SIIRTÛMISEEN TRANSPARENT KUPLANAv ONONGELMANKIERTELYÛ9LSHAUDASTA TEIHIN PRSSEIHIN ASIANMUKAISINE CLEARING ME ARKEOLOGIT NETTELYINEEN53!NVIISISUURTAKAUPANKÛVIJÛÛ (YMAN -INSKYN TYN POHJALTA 2OBERT DEALERS JOIDENOSUUSONJOHDANNAISSO "ARBERAKIINNITTÛÛHUOMIONSIIHEN MITENRAHAN PIMUSTENARVOSTA JAVARJOPANKKIJÛRJESTELMÛLOB LYSYYSJOHTAAAJANMITTAANVELANLAADUNHUO BAAVATILMEISENMENESTYKSELLISESTINYKYJÛRJESTEL NONEMISEENJARISKITIETOISUUDENLIUDENTUMISEEN MÛNPUOLESTAUHATTUINAHANOVATNIIDENVÛLITYS 3UHDANNEKIERRONRISKIPITOISUUSJAKUPLAN PALKKIOTJAMILJARDIVOITOTSEKÛHINNOITTELUPERUS SYNNYNEDELLYTYKSETKASVAVAT KUNvTERVEvVELKA TEIDENSALAT MUUTTUU VÛHITELLEN RISKIRAHOITUKSEKSI JA vMYR KYTTYYv9LIVELKAANTUMINEN JATKUU NIIN KAUAN Ensin deflaatio, sitten inflaatio KUNNESTULEEVASTAANLUOTONLOPPU 3YSTEEMIKRIISINPERIMMÛINENSYYONVELKA YK )NmAATIOTEKEEVELOISTASELVÛÛJÛLKEÛTOISIN SITYISENlNANSSISEKTORINYLIVELKAANTUMINEN/N KUINDEmAATIO JOKAEIOLETALOUDENSCHUMPETE GELMAYRITETÛÛNRATKAISTALISÛVELALLA YLIVELKAAN RILAISTALUOVAATUHOAMISTAVAANKANSANTUOTTEEN NUTTAMALLAVALTIOT+UNYKSITYISTÛVELKAAOTETAAN HÛVITYSTÛDEmATORYDESTRUCTION JULKISEENMAKSUUN VELKOJENMÛÛRÛEIVÛHENE ,AMATUOTTAATYTTMYYTTÛJAPALKANALEN VAANVAINMAKSAJATVAIHTUVAT NUKSIA KYSYNNÛNVÛHENEMISTÛJAJULKISENVALLAN 3AMAANAIKAAN KUNVARJOPANKKIENVIVU VEROTULOJENLASKUASEKÛSOSIAALITURVANJAMUI TUKSIAPURETAANJAARVOPAPERISTETTUAVELKAAVE DENJULKISTENMENOJENLEIKKAUSTARPEEN$EmAA DETÛÛNPOISKIERROSTA REAALITALOUDESSAONPULAA TIOTAKÛYTETÛÛNSYNNYTTÛMÛÛNYLEINENKRIISITIE UUDESTAVELASTA TOISUUS MIKÛTAASLUOEDELLYTYKSETJATKOLLETU +UNLAMASYYTTMIÛÛÛNESTÛJIÛONVAIKEA LEVANINmATORISENRAHAILLUUSIONSYNNYTTÛMISELLE SAADAMAKSAMAANMUIDENVELKOJAJAVELKAELVY )NmAATIO TOISINKUINDEmAATIO TUOTTAAKURJANJA TYSTÛ NÛYTTÛÛ ILMEISELTÛ ETTÛ VELKAMORATORIO SURKEANOLONJÛLKEENETEENPÛINMENONTUNTEEN TOIMEENPANNAANENNENPITKÛÛSAMALLAMENETEL JA SILLOIN ON!DAM 3MITHIN MUKAAN vKAIKILLA MÛLLÛKUINONENNENMAKSETTUSOTAKULUTINmAA KANSANRYHMILLÛHYVÛJAHAUSKAOLLAv 44

,4!s%3%00Ç.%.

Tiede vai uskonto? TEIDEN HINNANNOUSUINA PÛÛOMAMARKKINOI *OTTA TIETEELLÛ JONKA PERUSTUOTANNON JULKINEN DENINmAATIO JOTAKANSANTALOUSTIEDEEIKÛSIT VALTAPÛÛOSINKUSTANTAA OLISIKÛYTTARVOA SILTÛ TEELLISTÛ PITÛÛVAATIAKÛYPIÛSELITYKSIÛJAENNUSTEITA n ETTÛMORAALIKATOONONGELMAJA 4ODELLISUUS JOKA ON KAOOTTINEN EI OLE n ETTÛMARKKINATEIVÛTTUOTAVAKAATAKEHITYSTÛ MALLITETTAVISSASILLÛMARKKINOIDENKVASIMETAFY ILMANVALTIOVALLANSÛÛNTELYÛJASENMUODOS SIIKKAAN PERUSTUVALLA MATEMATIIKALLA MITÛ TÛ TAMAAAALLONMURTAJAAJATURVASATAMAA NÛÛNKUTSUTAANKANSANTALOUSTIETEEKSI-ALLITTA MALLAENNUSTAJATHAKEVATTASAPAINOA JOKAEIOLE 6ASTINEEKSIVALTIONVARALLAOLOSTATALOUSNOBELISTI SYSTEEMINOMINAISUUS+UPLATALOUSON VAIKKA 0AUL+RUGMANVAATII ETTÛvKAIKKIASELLAISIATOI 3UUREN,AMANTUTKIJANAAKATEEMISETKANNUKSEN MINTOJA JOTKAJOUDUTAANRAHOITUSMARKKINOIDEN SA HANKKINUT &EDIN PÛÛJOHTAJA "EN "ERNANKE KRIISITILANTEESSAPELASTAMAANNIIDENELINTÛRKEÛN ONKIN EHTINYT JULISTAA SUHDANNEKIERRON ONGEL ROOLINVUOKSI PITÛÛVOIDAVALVOAMYSSILLOIN MIENOLEVANTALOUSTIETEILIJILLEVAINvPIKKURIE KUNMITÛÛNKRIISIÛEIOLEKAANv SAv &INANSSITALOUDENYLILYNTIENSEURAUKSENA Tapaus Puttonen PIKKURIESASTAKASVOIISORIESA JONKAARVIOINNISSA ,IIKETALOUSTIETEILIJÛ6ESA0UTTONENONKIRJOITTA TALOUSTIEDEMENETTIUSKOTTAVUUTENSAv9LEISESSÛ NUTPAMmETISSAv&INANSSIKRIISIvAUKIOMANSIE TALOUSTIETEESSÛvEIOTETAHUOMIOON LUNMAISEMANSA (ÛNSANOOITSEÛÛNvHALLI TUSAMMATTILAISEKSIv JA SIINÛ OMINAISUUDESSA n ETTÛCETERISPARIBUS EHTOEITOIMI KUNIHMISET HÛNEIOLETIEDEMIESVAANSIDOSRYHMIENEDUS EIVÛTKÛYTTÛYDYRATIONAALISESTIEIVÛTKÛMAKSI MIESJAEDUNSAAJA(ÛNENMIELIPITEITÛÛNEIVOI MOI VIRTUAALISTA vHYTYÛv ONHAN HOMO SA NE YLEISTÛÛ KUVAAMAAN LIIKETALOUSTIETEELLISEN PIENS VILLIELÛIMEN VAISTOINEEN ERI LAJI KUIN AJATTELUNKOKOKIRJOA MUTTAEIVÛTPÛOLEKOLLEGAT HOMOECONOMICUS HÛNTÛHAASTANEETKAAN PAITSI(EIKKI.ISKAKAN n ETTÛJATKUVATALOUDELLINENKASVUONILLUUSIO GASVÛHÛN OSINKOJENNOLLAVEROTUKSESTA n ETTÛ KAPITALISMIN GLOBAALIA lNANSSOITUMISTA 0UTTOSENKIRJANPERUSTEELLATALOUSTIETEILI EI OSATA MALLINTAA MINKÛ TUNNUSTAA MYS JILLÛEITARVITSEOLLATISSÛÛNEETTISTÛPERUSTAA !LAN'REENSPAN vTUTKIJOILLE EI OLE SÛLYTETTY EETTISTÛ VASTUUTAv n ETTÛ YLITUOTANNOLLE IMMUUNI 3AYN LAKI ON +OSKAvKANSALAINENELIYKSILONPALJOLTITIETÛ KÛYTSSÛ OLEVA KÛYPÛ TARJONTATEORIA VAIKKA MÛTNJATAIPUVAINENAHNEUTEEN ITSEKKYYTEEN TUOTANTOKAPASITEETINJATUOTANNONVÛLILLÛON JA LAISKUUTEENv HÛN ON TIETEEN HÛIRIKK +UN YLITTÛMÛTN TUOTANTOKUILU JONKA SUURUUS VAINRATIONAALISENKÛYTTÛYTYMISENTEORIAON0UT VUONNA OLI MAAILMAN "+4STA TOSELLEYHTEENSOPIVAMARKKINOIDENKANSSA JOPA 'OLDMAN3ACHS PANKINARVIONMUKAAN !LAN'REENSPANPITÛÛIHMISTENJAYRITYSTENKÛYT n ETTÛMARKKINATEIVÛTTASAPAINOTUELIEIVÛTKY TÛYTYMISTÛEPÛRATIONAALISENAEUFORIANJAPELON KENE ITSE KORJAAMAAN OMIA YLILYNTEJÛÛN OLOISSA 6ALTIOONTEHOTON VEROTTAAJAAI 'REENSPANINvJÛRJETTMÛNYLTÛKYLLÛISYYDENv HEUTTAATURHAAHARMIAMARKKINOIDENTOIMINNAL JA-ARXINvYLTÛKYLLÛISYYDENPULANvOLOISSA LE4ALOUDESSA ON YKSI TAVOITE YLITSE MUIDEN n ETTÛRAHATALOUDESSAONSYNTYNYTlNANSSITUOT PRSSIKURSSIENNOUSU9HTEISILLÛVAROILLAOPEROI 45

VIEN TYELÛKEYHTIIDEN VAKAVARAISUUSPAKOSTA TALOUTEENMODERNINAJANMITTAVIMMANMORAALI JOLLAPYRITÛÛNTURVAAMAANNIIDENISÛNNÛTTMIEN KADONMORALHAZARD 3EILMENEEVOITTAJIENJA RAHASTOJENVARATSIJOITUSRISKEILTÛ ONPRSSIKURS HÛVIÛJIENKILPAILUTILANTEISSA SIEN NOUSUN NÛKKULMASTA PELKKÛÛ HAITTAA -ONET53!NSUURPANKEISTA JOTKAARVO ,AMATILANTEESSATYLÛISTENPALKKOJAPITÛÛALEN PAPERISTAMALLA JOHDANNAISKEINOTTELULLAJAVEL TAA MUTTA JOHDON KANNUSTIMIA LISÛTÛ MAKSE KAVIVUTUKSELLA TUOTTIVAT SYSTEEMIKRIISIN OVAT TAANHANJOHTAJILLEKIINTEÛKUUKAUSIPALKKAVAIN VALTIOVALLAN PÛÛOMITTAMIA JATAI RAHOITTAMIA AJANKULUMISENPERUSTEELLA3IINÛASIASSA0UTTO 1% *ULKISENVALLANTAKUULLANEVOIVATOTTAAnJA NENSAATUKEAKOLLEGALTAAN3EPPO)KÛHEIMOLTA OTTAVATKINnMUITAISOMPIARISKEJÛTIETÛEN ETTÛ JONKA MUKAAN JOHDON PALKKOJEN vTULEE OLLA NIITÛEIPÛÛSTETÛKONKURSSIIN KOSKASEAIHEUTTAI LIIANKORKEITAv SI KOKO SYSTEEMIN ROMAHDUKSEN UHAN %5N 0ROFESSORI0UTTOSENLIIKETALOUSTIETEELLINEN KOMISSIOSAKOTTAAEUROOPPALAISPANKKEJANÛISTÛ RATKAISU&INNAIRINLAKKOONOLISE ETTÛvLENTÛ KILPAILUNRAJOITUKSISTA MUTTA53!EI+YSEESSÛ JÛTPITÛÛVETÛÛKUNNOLLAKLINALTAvJAETTÛvKAIK ON KUITENKIN MORAALIKATO!TLANTIN MOLEMMIN KILENTÛJÛTPITÛISIEROTTAAJAHEIDÛNTILALLEENTULI PUOLIN SIPALKATAUUDETLENTÛJÛTULKOMAILTAv 6ALTIOTOVATPELASTANEETOSAKKEENOMISTA ,IIKETALOUSTIETEENLUULISITARJOAVANYHTEIS JAT JOIDENOSAKKEIDENARVOAEIOLENOLLATTUKON KUNNALLE HIENOVARAISEMPAA PSYKOLOGIAA KUIN KURSSEISSA 3ILLÛ TAVALLA ON SOSIALISOITU RISKIT TELAKETJUKAPITALISMIA3OSIOLOGIANOPETUSKAUP JOTKAKUULUVATKAPITALISMINTEOREETTISIINPERUS PATIETEILIJILLE VOISI OLLA IHMISISTÛ VÛLITTÛMISEN TEISIIN 3ISÛPIIRIT OVAT SUKKULOINEET JULKISEN JA JA YHTEISLLISYYDEN EKONOMIAA TIETEEN PUSKU YKSITYISENSEKTORINVÛLILLÛJAJAKANEETPELASTUS TRAKTORIENAJAJIENKOULUTUKSENSIJASTA RENKAITAEPÛTASAPUOLISESTI"USHINLUOTTOBANKS *OS 0UTTOSEN HAHMOTTAMA LIIKETALOUSTIE TERI(ENRY0AULSON JA/BAMANVALITSEMATPE TEENTEORIAEITOIMI HÛNNÛYTTÛÛOLEVANNIITÛ SÛNUSKOTUTMIEHET4IMOTHY'EITHNER ,AWRENCE JOILLEVIKAONSILLOINKÛYTÛNNSSÛEIKÛTEORIAS 3UMMERS 2OBERT2UBIN OVATOLLEET7ALL3TREE SA TIN PALKAN TAI PALKKIONNAUTTIJOITA %RITYISEN KRITIIKIN KOHTEENA PANKKITUEN Moraalikato (moral hazard) JAOSSA ON OLLUT VALTIOVARAINMINISTERI 4IMOTHY 6ALTIOVALTAONERIMAISSATOIMINUTTAVALLA JONKA 'EITHNER JOKAOLIENTISESSÛVIRASSAMONIENTU TALOUSNOBELISTI *OSEPH % 3TIGLITZ VETÛÛ YHTEEN KEA SAANEIDEN YKSITYISPANKKIEN OMISTAMAN NIIN ETTÛ ON PRIVATISOITU VOITOT JA SOSIALISOITU KESKUSPANKIN.EW9ORKIN&EDINJOHTAJAJAPANK TAPPIOT KIVALVONNAN LIBERALISOIMISEN TOIMITUSMIEHIÛ 6ALTIOT OVAT PELASTANEET KAPITALISMIN RO MAHDUKSELTA JONKAMARKKINAVOIMATOLIVATPOH *ULKISENVALLANJÛRJESTÛMIINHYTYJIINKUU JUSTANEET 3IINÛ YHTEYDESSÛ EDUNSAAJIA EI OLE LUVAT MYS NE TOISET JA KOLMANNET OSAPUOLET VALITTUNEUTRAALEINPERUSTEIN VAANVOITTAJIAOVAT JOTKAOLIVATOSTANEETPOTENTIAALISTENKONKURSSI OLLEET SUURET AHNEET JA RYHKEÛT KUN TAAS JA PANKKIENLIIKKEELLELASKEMIAlNANSSITUOTTEITAJA HÛVIÛJIÛ OVAT OLLEET PIENET KILTIT JA KUULIAISET JOIDENSAATAVATONPELASTETTU 3ITÛKAUTTAONSYNTYNYTVARALLISUUDENJATULOJEN +OKOKANSAINVÛLISENYHTEISNMORAALIKA JÛTTILÛISMÛINENUUSJAKO JOKATUOTTAAMAAILMAN TOA EDUSTAA 53!N DOLLARIN ASEMA SUHTEESSA 46

,4!s%3%00Ç.%.

MUIHINVALUUTTOIHINMAAVOIMAKSAAULKOMAI TIETEIDENTAITAITEIDENASIANTUNTEMUSTAv!ALTO SETVELKANSAOMALLASETELIRAHOITUKSELLAOMASSA YLIOPISTONHALLITUKSESSAONKOLMEELINKEINOELÛ VALUUTASSA3ITÛPOLIITTISTAMORAALIKATOA(ENRY MÛN TOIMIHENKILÛ SEITSEMÛSTÛ EDUSTAMASSA +ISSINGER VALAISEE NIIN ETTÛ vSE JOKA HALLITSEE KAPITALISMINMUTTERINPYRITTÛJIÛ*OSOPETUKSEN RAHAA HALLITSEEMAAILMAAv MAKSAAKINVALTIOVALTA TUTKIMUSTOIMINTAONRIIP -ORAALIKATOASYMBOLISOISE ETTÛREAALITA PUVAINENSPONSORIRAHASTA3ILTÛOSINHUIPPUYLI LOUDENLAMATILANTEESSAlNANSSITALOUTEENPAINE OPISTOMME RAHOITUSRIIPPUVUUKSINEEN EI OLE TAANJOUUTTAKUPLAAJULKISENVALLANMYTÛVAIKU VAPAATIEDEYHTEIS TUKSELLAKAPITALISMIHANONKUINILMAPALLO JOKA ,AMAN OPETUS ON ETTÛ ON PURISTETTAVA YHDESTÛ KOHDASTA PAINETTAESSA KASVAA TOISESTA IDEOLOGINENMÛTÛULOSTALOUSTIETEISTÛJAVEDETTÛ KOHDASTA +UPLAN n TAI AINAKIN PRSSIKURSSIEN VÛVÛÛRÛTPROFEETATKLINALTAJ NOUSUNnTEKEEMAHDOLLISEKSILÛHESNOLLAKORKOI SENLAINARAHANVAPAAJAKOSUURPANKEILLEJASEN Viitteet: SETELIRAHOITUS1% 0 TIMO HARAKKA:,UOTONLOPPU 73/9 0 ROBERT KUTTNER, 4HE )NTERNATIONAL (ERALD 4RIBUNE Vapaan maan vapaa tiede? 0 Nykyinen kriisi ja Marx, TOIM9RJ (AKANEN /NILMEISTÛ ETTÛ9LÛ ,IEDENPOHJANMARKKINOI 4! TIETO MASTA vYLEISESTÛ TALOUSTIETEESTÛv EI OLE APUA 0 KAUKO SIPPONEN,+ANAVA 0 Helsingin Sanomat SEURAAVAN KUPLAN TORJUNNASSA +UPLA SYNTYY 0 JOUKO YLÄ-LIEDENPOHJA:-ÛTÛKUUNMARK KUNSEONSYNTYÛKSEENJAOLOSUHTEETOVATOTOLLI KINAT ,ILLET SETSENSYNTYÛ4ALOUSTIEDEEIKYKENENYKYOLET 0 The Financial Times, TAMUKSILLAANJAKÛSITTEILLÛÛNMALLINTAMAANSEN 0 GEORGE SOROS,4HE.EW0ARADIGMFOR&INAN CIAL-ARKETS 0UBLIC!FFAIRS SYNTYÛTAIPUHKEAMISTA 0 GIDEON RACHMAN, 4HE &INANCIAL 5UDENKUPLANAINEKSIAOVATnKAPITALIS 4IMES MINVIHERTYMISENMYTÛnLUONNONVAROJENHAL NAOMI KLEIN:4UHOKAPITALISMINNOUSU 73/9 2009 LINTA SÛHK JA MUU ENERGIASTA SEKÛ PÛÛSTOI KHRISHNA GUHA, 4HE &INANCIAL 4IMES KEUDETJAMUUTHALLINNOLLISETMUTTAMARKKINA EHTOISETLIIKETOIMET JOITATOTEUTETAANJOKOPRS ESKO SEPPÄNEN:(ULLUNRAHANTAUTI 4AMMI 2009 SEISSÛTAITISKINALTA/4# KAUPPOINA0ANKKIEN RICHARD MURPHY, WWWMAAILMANTALOUS HYVÛTTULOKSETVUODELTAOVATJOPERÛISINn NET SUURIRISKISTEN lNANSSITUOTTEIDEN OHELLA n KAU STEVE KEEN, WWWDEBTDEFLATIONCOM BLOGSTHEROVINGCAVALIERSOFCREDIT PANKÛYNNISTÛ LUONNON ANTIMILLA COMMODI NAOMI KLEIN:4UHOKAPITALISMINNOUSU 73/9 TIES 2009 /NKO TALOUSTIEDE 3UOMESSA VAPAA KY ROBERT SHILLER, 4HE &INANCIAL 4IMES SEENALAISTAMAANREAALIKAPITALISMIN JOUKO VILHUNEN,+ANSANTALOUDELLINENAIKA 9LIOPISTOLAIN MUKAAN VÛHINTÛÛN PRO KAUSKIRJA SENTTIA YLIOPISTOJEN HALLITUSTEN JÛSENISTÛ TULEE ROBERT BARBERA: 4HE #OST OF #APITALISM -C'RAW (ILL OLLA MUITA KUIN TIEDEYHTEISN OMIA EDUSTAJIA ALAN GREENSPAN, 4HE &INANCIAL 4IMES v(EIDÛN TULEE EDUSTAA MONIPUOLISESTI YHTEIS KUNTAELÛMÛNJAYLIOPISTONTOIMIALAANKUULUVIEN PAUL KRUGMAN:,AMA (3KIRJAT 47

VESA PUTTONEN: &INANSSIKRIISI 4ALENTUM ESKO JUNTUNEN: -AAILMA TALOUSKRIISIN JÛL 2009 KEEN .ORDBOOKS ALAN GREENSPAN,4HE&INANCIAL4IMES The International Herald Tribune 2009 The Wall Street Journal SEPPO IKÄHEIMO +ANSANTALOUDELLINEN AIKAKAUSKIRJA The International Herald Tribune, Ilta-Sanomat Finanssikapitalismi,TOIM/TTO"RUUNJA4EPPO %SKELINEN ,IKE JOSEPH E.STIGLITZ,)NTERNATIONAL(ERALD4RIB UNE 48 49

,4!s00)(,!.4/

PEKKA PIHLANTO

Uusliberalismin arvostelu ei tarkoita liberalismin hylkäämistä

Kritiikki ampuu ohi maalin lismiin” eikä varsinkaan ”nykymuotoiseen uus 2ISTO(ARISALOONILAHDUTTAVASTITARTTUNUT,4!N LIBERALISMIINv toimituskunnan toiveeseen ja kirjoittanut kom Haluan huomauttaa, että määrittelin kir MENTINUUSLIBERALISMISTA3EKOHDISTUUKIRJOITTA JOITUKSESSANI MITÛ TARKOITAN UUSLIBERALISMILLA maani keskustelupuheenvuoroon (LTA 3–4/2009) ”Uusliberalismi on talousteoria, jonka mukaan ja sisältää joitakin kärjistyksiä sekä väärinkäsi vapaa yksityisomistusoikeus, vapaat markkinat TYKSIÛ JOTKAEIVÛTVASTAAPUHEENVUORONISISÛLTÛ ja vapaakauppa edistävät parhaiten ihmisten 3IKSIKOMMENTOINSEURAAVASSA(ARISALONKIRJOI HYVINVOINTIA Uusliberalismin päämäärä on mi TUSTAJAESITÛNLISÛPERUSTELUJANÛKEMYKSELLENI nimoida valtion rooli yhteiskunnassa laeilla ja Harisalo tulkitsee otsikkoni ”Nykymuotoi SOPIMUKSILLAv5USLIBERALISMINPYRKIMYKSETOVAT nen uusliberalismi tiensä päässä?” virheellisesti hyviä tavoitteita, mutta eivät maksimoitaviksi tai todeten, että liberalismi ja ylipäätään kaikki sen MINIMOITAVIKSISOPIVIASUUREITA KLASSIKOT!DAM3MITHISTÛALKAENTULISIMIELESTÛ Uusliberalismista on myös sanottu, että se NIHEITTÛÛvROMUKOPPAANv6AIKKA(ARISALOKAT ei niinkään ole aate vaan joukko toimenpiteitä, soo, että määre ”nykymuotoinen” ei auta sel joihin ryhtyvät hyvin erilaisissa maissa konser keyttämään asiaa, se on kuitenkin avainasemas VATIIVIT LIBERAALIT JA SOSIALISTIT /SA NOISTA TOI sa, sillä se osoittaa, että tarkoitan sitä – kieltä mista (muun muassa vapaan markkinatalouden mättä vaikeasti määriteltävää – talousteoreettis vastaisten lakien vähentäminen) on klassisen ta sovellusta, joka näyttää olevan nykyisin val LIBERALISMINMUKAISIA4IIVISTÛENKOROSTINNYKY LALLALÛNSIMAISSA(ARISALOKIRJOITTAAVARSINPAL muotoisessa uusliberalismissa sellaista ääriajat jon liberalismista ja sen eri ilmenemismuodois telua, joka vastustaa lähes kaikkia mainittujen ta, joita ei mielestäni voi samaistaa ”uuslibera VAPAUKSIENRAJOITUKSIA

PEKKA PIHLANTO, professori emeritus )NNOVAATIOTJAYRITYSKEHITYS 4URUNKAUPPAKORKEAKOULUsE MAILPPIHLANTO UTUl 50

Harisalo vaatii, että minun olisi pitänyt yliopistot tuottavat uusliberalismiin vihkiytynei täsmentää, mihin liberalismin koulukuntaan kri tä asiantuntijoita – ja talouselämä niitä edellyt TIIKKINI KOHDISTUU4ÛMÛ OLISI OLLUT MIELESTÛNI tää – nykyinen oppi tulee todennäköisesti voi turhaa, sillä kirjoitukseni ei ole oppihistorialli MAANHYVINv4ARKOITINNÛILLÛVIHKIYTYNEILLÛNIITÛ nen käsiteanalyysi, vaan päivänpolttavaa aihe yliopistojen talousasiantuntijoita, jota ovat tul PIIRIÛKOSKETTELEVAPUHEENVUORO+UTENVIITTASIN leet julkisuuteen talouspoliittisissa yhteyksissä uusliberalismi voi tarkoittaa joukkoa toimenpi JAERITYISESTINYTPUHEENAOLEVASSAlNANSSI JA TEITÛ JOIHINTALOUSPOLITIIKASSAONRYHDYTTY4ÛMÛ TALOUSKRIISINJÛLKIPUINNISSA6OITTOPUOLISESTIHE pragmaattinen määrittely riitti hyvin minun tar KANNATTAVATVARSINKRITIIKITTMÛSTIlNANSSIKRIISIN PEISIINI päivänvaloon tuomia arveluttavia käytäntöjä ja En missään yhteydessä väitä, että uuslibe vastustavat kaikenlaista talouden toimijoiden ralismin periaatteet pitäisi korvata kokonaan vVAPAUKSIAvRAJOITTAVAASÛÛNTELYÛ valtion ohjauksella – silloinhan oltaisiin sosia Harisalo toteaa, että uusklassinen talous lismissa, jonka kuittasin kokeneen henkisen teoria hallitsee yliopistojen taloustieteen ope KONKURSSIN/NKYSYMYSASTE EROISTAVALTIONJA TUSTARJONTAA 3E EI KUITENKAAN NÛYTÛ ESTÛVÛN markkinoiden ohjauksen välisessä tasapainotte tutkijoita omaksumasta uusliberalismiksi mää LUSSA EIJOKOTAI ASETELMASTA KUTEN(ARISALO rittelemääni ajattelumallia esimerkiksi juuri ta TUNTUUOLETTAVAN LOUSTOIMINNANSÛÛNTELYNTARPEESTAPUHUTTAESSA +UN(ARISALONPERUSOLETUSNÛKEMYKSESTÛ Harisalo luettelee uusklassisen talousteorian ja ni on näin virheellinen, ei ole ihme, että hänen uusliberalismin keskeisiksi eroiksi ensinnäkin KRITIIKKINSÛAMPUUSUURELTAOSINOHIMAALIN4A edellisen uskon kaikkitietävään ja valintojaan loustieteilijöiden käyttämään metaforaan viita maksimoimaan kykenevään toimijaan sekä toi ten voi sanoa hänen rakentaneen olkinuken ja seksi tehokkuuteen markkinoiden hyvyyden KAATAVANSENSITTENMONISANAISESTI(ÛNENKIR perimmäisenä kriteerinä, joihin uusliberalismi joituksensa on yleinen ja varsin idealistinen li EIHÛNENMUKAANSAUSKO.ÛMÛEROTTAVATTEKIJÛT beralismin ylistys, josta olen monessa kohdin EIVÛTVAIKUTARATKAISEVANSUURILTA5USKLASSIKKO PERIAATTEESSASAMAAMIELTÛ6AIKUTTAAJOPASILTÛ jen matemaattisissa malleissaan tekemät oletuk että kirjoittaja käyttää puheenvuoroani tekosyy set ihmisten käyttäytymisestä eivät näytä estä nä, voidakseen paneutua mieliteemaansa libe vän heitä myötäilemästä julkisissa kannanotois RALISMIINJASENOPPIHISTORIAAN SAANUUSLIBERALISTISTAAJATTELUA,ISÛKSIONTODET tava, että ajettaessa vaikkapa valtionhallinnossa Ylipistoista puuttuu uusliberalistisiksi tunnistettavia ajatuksia – esi talouskriittisyyttä merkiksi yksityistämistä ja markkinavetoisuutta Harisalon yksittäisiin väitteisiin mennäkseni yleensäkin – perusteluna käytetään yleensä ni otan ensin esille kysymyksen yliopistoista ja MENOMAANTEHOKKUUTTA+YLLÛSIISUUSLIBERALIS UUSLIBERALISMISTA%NVÛITTÛNYT ETTÛvYLIOPISTOIS titkin vannovat silloin tällöin tehokkuuden ni sa opetetaan uusliberalismia hallitsevana talou MIIN DELLISENA JA POLIITTISENA OPPINAv 3EN SIJAAN 0UHUTTAESSA YLIOPISTO OPETUKSEN SUHTAU viittasin yliopistojen vastuuseen virkamiesten ja tumisesta uusliberalistisiin oppeihin, kovin pal JOHTAJIENKOULUTTAJINATODETENv.IINKAUANKUIN jon todistusvoimaa ei voida mielestäni antaa 51

,4!s00)(,!.4/

Harisalon havainnoille kirjallisuudesta, joka 9HDYSVALTAIN JA %5N VIRANOMAISET OVAT NÛIN löytyi Tukholman yliopiston kirjaston hyllyiltä päätelleet, koska ovat ryhtyneet sääntelytoimen vuonna 2001 tai yliopistoissamme valmistunei PITEISIINnJOITASEKÛOMAAETUAANVARJELEVATl DENPROGRADU TIDENJAVÛITSKIRJOJENAIHEPII nanssipiirit että uusliberalisteilta vaikuttavat REISTÛ TUTKIJATOVATPONTEVASTIVASTUSTAMASSA Harisalo kirjoittaa toista sivua ”liberalis Harisalo ottaa lisäksi esille kaksi tekijää, MINHYLKÛÛMISENKUSTANNUKSISTAv%NVAINTIEDÛ joista uusliberalismia on hänen mukaansa ai kuka on ehdottanut tai kannattanut liberalismin HEETTOMASTIEPÛILTYAHNEUSJARIKOLLISUUS(ÛN HYLKÛÛMISTÛ+YSEINENLUKUSISÛLTÛÛSINÛNSÛHY toteaa, että ahneus ei ole ominaisuus, jonka li dyllistä tietoa, joskaan liberalismin ääritulkinto beralismi (sic!) aktivoi, vaan ”liberalismi olettaa jen kustannuksista ei mainita mitään – ja kuiten että markkinatalous pystyy parhaiten hillitse KINKAIKILLARATKAISUILLAONHINTANSA mään ahneutta ja kanavoimaan sen yleiseksi Harisalo katsoo muun muassa, että sään HYDYKSIv/LETTAMUKSIAVOIDAANTEHDÛERILAI TELYN PURKAMINEN OLISI PELKÛSTÛÛN HYVÛ ASIA sia, mutta toinen asia on, pitävätkö ne todelli Hän jättää huomioon ottamatta, että joidenkin SUUDESSAPAIKKANSA ryhmien taloudellisten vapauksien lisääminen -IELESTÛNIlNANSSIKRIISIOSOITTIEMPIIRISES voi merkitä toisten ryhmien vapauksien rajoitta ti, että uusliberalistinen ajattelu – alan puutteel MISTA4ASAPUOLISUUSVAPAUKSISSAJASÛÛNTELYSSÛ linen sääntely – teki mahdolliseksi muun muas jota itse kannatan, on varmasti kokonaisuuden SA lNANSSIPANKKIIRIEN AHNEUDEN JOKA ILMENI kannalta parempi kuin kumpikaan äärivaihtoeh ylisuurina ja vahingollisiksi osoittautuneina bo TOÇÛRIPÛISSÛVOIDAANNÛHDÛ(ARISALONMAINIT NUKSINASEKÛEPÛMÛÛRÛISTENlNANSSITUOTTEIDEN sema ”poliittinen mielivalta” ja hänen kokonaan TEHTAILUNAJAMARKKINOINTINA4ÛSSÛMIELESSÛSIIS UNOHTAMANSA MARKKINAVOIMIEN MIELIVALTA talouden toimijoiden rajoittamaton ”vapaus” +AMMOANMOLEMPIA TODELLAKINAKTIVOIVAHINGOLLISENAHNEUDEN2I kollisuuden jätän kommentoimatta, sillä siitä en Sääntelyn puute myötävaikutti MAININNUTKIRJOITUKSESSANIMITÛÛN(ARISALOOT finanssikriisin syntyyn taa liberaalien epäitsekkyyden todisteeksi itse 4ARKASTELLESSAANUUSLIBERALISMIA vGLOBAALIN l !DAM3MITHINALTRUISTISENELÛMÛN9HDENMEN NANSSI JA PANKKIKRIISINv SELITTÛJÛNÛ (ARISALO neisyyden voimahahmon esimerkki ei mielestä sanoo voivansa hyväksyä uusliberalismiin koh NIKERROMITÛÛNNYKYISESTÛTILANTEESTA3ITÛPAIT distetun ”syytteen”, jos sääntelyä olisi todella SI 3MITHIN EETTISET OHJEET ON NYKYTALOUDESSA VÛHENNETTY3ÛÛNTJENJASÛÛNTELYVIRANOMAISTEN UNOHDETTUKOKONAAN määriä oli hänen mukaansa lisätty jo ennen krii siä huomattavasti niin Yhdysvalloissa kuin Eu Tiivistelmä ROOPASSAKIN .ÛMÛ MÛÛRÛT EIVÛT KUITENKAAN Yhteenvetona totean, että kirjoitukseni kohdis VAIKUTA ERITYISEN VALIDILTA SÛÛNTELYN MITTARILTA tui uusliberalismiin sellaisena kuin se julkisuu 3ÛÛNTELYNLISÛYSONSAATTANUTKOHDISTUATOISAR dessa yleisesti ymmärretään, ja nimenomaan VOISIIN KOHTEISIIN!INAKIN lNANSSIKRIISIN PUH SEN ROOLIIN lNANSSI JA TALOUSKRIISIN SYNNYSSÛ keamisen kannalta avainasemassa oleva varjo Harisalo kritisoi ajatuksiani tukeutuen liberalis- PANKKISEKTORIOLIHYVINHEIKOSTISÛÛNNELTY-YS miin ideaalisena aatteena sekä sen aikaisempien 52

kannattajien altruistiseen tahtoon tehdä pelkäs huomioon – joista monet juontavat juurensa TÛÛNHYVÛÛKAIKILLE&INANSSIKRIISINVALOSSATÛL IHMISENARVAAMATTOMUUDESTAJAOIKULLISUUDESTA laisista ihmisistä on suurta pulaa yritysmaail 3IKSITARVITAANMYSYHTEISKUNTIENHARKITTUAVÛ massa – ja julkisuudessa esitetyistä näkemyksis LIINTULOAELITALOUDENILMIIDENSÛÛNTELYÛ tä päätellen myös taloustieteellisissä tiedekun Nyt on kysymys siitä, missä määrin sään NISSAMME TELYNLÛÛKETTÛONKÛYTETTÛVÛ+UTENKAIKILLALÛÛK 6ARMASTIMYSUUSKLASSISELLATALOUSTEORI KEILLÛ MYSSÛÛNTELYLLÛONSIVUVAIKUTUKSENSA alla ja sen suosimalla maksimointiajattelulla voi 3IKSI ANNOSTUS ON AVAINASEMASSA LIIKA ANNOS (ARISALON ESITTÛMÛÛN TAPAAN OLLA ROOLINSA l voi tappaa potilaan, mutta ilman lääkettä sai nanssikriisin paljastaman ahneuden ja lyhytnä RAUS VAIN PAHENEE 3IKSI ESITIN KYSYMYKSEN KISYYDEN SYNNYSSÛ +UITENKIN RIITTÛVÛN MONI onko ”nykymuotoinen uusliberalismi tiensä MUUKINKUINMINÛONNÛHNYTlNANSSIALANHEI PÛÛSSÛvnJATOIVOINSENPÛIVITETTYÛVERSIOTA(A kon sääntelyn ja tämän mahdollistaman ahneu risalo pitäisi sääntelyn lääkepullon tiukasti kiin DENlNANSSIKRIISINKESKEISEKSISYYKSI9HTEISKUN ni, koska näkee sairauden olevan jossakin nan pitäessä näin näppinsä erossa talouden MUUALLA6OINYHTYÛHÛNENOTSIKKONSAv5USLI ohjailusta se juuri soveltaa uusliberalismin eräs beralismi – tiensä päässä vai alussa?” viestiin TÛPERUSPERIAATETTA myös siltä osin, että uusliberalismi on todellakin +UTENOLENEDELLÛTÛHDENTÛNYT NÛKEMYK TIENSÛALUSSA.YKYMUODOSSAANSEEIOLEKELVOL seni ei tarkoita koko liberalismin hylkäämistä, LINENJ mutta se viittaa siihen, että parantamisen varaa ON4OISINSANOENSENPAREMMINUUSLIBERALISMI kuin mikään mukaan ideologia ei toimi täysin Lähdeluettelo teoreettisessa puhtaassa muodossaan – vaikka HARISALO, RISTO, Uusliberalismi – tiensä päässä vai alussa? Liiketaloudellinen Aikakauskirja FUNDAMENTALISTISESTIAJATTELEVATNÛINUSKOVATKIN -INKÛÛNALANTEOREETIKOTEIVÛTVOIOTTAAKAIKKIA PIHLANTO, PEKKA, Nykymuotoinen uusliberalismi tiensä päässä? Liiketaloudellinen Aikakauskirja käytännön arvaamattomia käänteitä etukäteen n 53

,4!s!+!2),!

ANTTI KARILA

Taloudellisen laman psykologisista vaikuttimista

aloudellisen tilanteen voimakkaat kään- millisen tason tekijöistä. Kun esille nostettiin teet ovat olleet osa markkinataloutta vii- ihmisten pelkoja ja mielikuvia tulevista kään- Tmeisten 20 vuoden aikana. Meneillään teistä, joku kommentoija leimasi vähätellen ne oleva maailmantalouden taantuma sai kriittisen ”pelkäksi psykologiaksi”. Siihen silloinen Suo- sysäyksensä USA:sta syksyllä 2008, vaikka eri- men Pankin johtaja Kalevi Sorsa vastasi hyvin laisia talousongelmia oli ollut jo aikaisemmin- sypäkästi todeten, että nämä ihmisten mieliku- kin. On syytä olla varovainen arvioitaessa tä- vat ovat ”kovaa dataa”. Hänen mukaansa talou- män talousilmiön syitä ja syntyprosessia. Toden- dellisiin ratkaisuihin vaikuttivat siis vahvasti ne näköisesti ne ovat monenlaisia, monitasoisia ja tuntemukset ja ajatukset , jotka ihmisten päässä liittyvät niin rahalaitosten, valtioiden kuin yksit- liikkuvat. täisten kuluttajien päätöksiin ja niitä ohjaileviin Jos mietimme tämän taantuman alkuvai- vaikuttimiin. Niiden kuvaamiseen ja selitysyri- heen tapahtumia USA:ssa, suuren investointi- tyksiin tarvitaan monen tieteenalan, taloustie- pankin konkurssia ja siitä alkanutta tapahtuma- teiden, yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden sarjaa, voidaan siinä nähdä paniikinomaista ym. kontribuutiota, kuten Uolevi Lehtinen on liikettä. Paniikki on nopea inhimillinen pelkore- todennut. Hänen kuvausyrityksensä, kehikkonsa aktio, kun ihminen tulkitsee olevansa suuren ansio on siinä, että siinä yritetään hahmottaa eri uhan alainen. Kun tällainen tulkinta alkaa levi- tason toimijoiden ja toimintaympäristöjen mer- tä siihen relevantisti liittyvässä toimintaympäris- kitys aiempaa selvemmin. Toivottavasti se auttaa tössä, alkaa syntyä osaltaan itseään ruokkiva liiketaloustiedettä tuntevia kuten muitakin on- reaktiomekanismi. Siinä ihminen ei kykene toi- gelman kimpussa olevia parempaan ymmärryk- mimaan normaaliin tapaansa vaan pyrkii pääse- seen, oikeille jäljille. mään äkkiä pois tilanteesta, ikään kuin heittä- Kun vajaa 20 vuotta sitten oli meneillään mään pahan pois käsistään, tässä tapauksessa suuri lama, käytiin silloinkin keskustelua sen uhanalaiset arvopaperit. Kun tällainen hätäinen syistä, myös mahdollisista niihin liittyvistä inhi- reagointi levisi sijoittajalta toiselle, seurauksena

ANTTI KARILA, psykologian tohtori ● e-mail: antti.karila@kolumbus.ﬁ 54

oli maailmantalouteen levinnyt epävarmuuden ma. Yleensä luottavainen henkilö suhtautuu po- tila, jossa kukaan ei oikein enää luottanut toi- sitiivisesti myös ympäristöönsä, muihin ihmisiin seensa. Globaalien markkinoiden jatkuva lii- ja tulevaisuuteen. Hän todennäköisesti myös kehdintä ja kvartaalitalouden kuumeinen ilma- toipuu sairauksista ja vastoinkäymisistä parem- piiri olivat valmiiksi otollinen ympäristö tapah- min kuin vähemmän luottavainen. Luottamus- tuneelle. Liike vain nopeutui, kunnes se alkoi pääoma on ollut keskeinen yhteisöllinen tekijä lamaantua. Ei uskallettu enää sijoittaa. Markki- Suomelle sen kovina aikoina. Kun työmarkkina- nat eivät enää toimineetkaan. Pankit olivat kaa- osapuolten kesken löytyi luottamus 70 vuotta tumaisillaan, osa menikin nurin. Valtioiden joh- sitten, se osaltaan yhdisti kansaa kestämään so- tajiin uhkasi tarttua myös sama paniikki mutta dan taakan ja antoi poliittisille päättäjille selkä- onneksi heiltä löytyi rohkeutta ja voimaa py- nojaa. Samaa voi pitkälti sanoa myös 1990-lu- säyttää romahtamaisillaan ollut rahoitusjärjes- vun laman voittamisesta. Suomi onnistui nouse- telmä. maan maailman hyvinvoivimpien ja rikkaimpien Kun ajatellaan tilannetta ennen suurten maiden joukkoon. Tosin monille kansalaisille konkurssien uhkaa , voi siinä nähdä perin yleis- laman hinta koitui kohtalokkaaksi ja sama vaa- tä amerikkalaista nopean menestymisen ja talo- ra on taas olemassa varsinkin köyhimpien väes- udellisen voiton tavoittelua, jota ruokkii inhimil- töryhmien keskuudessa. Nyt tarvitaan jälleen lisen ahneuden piirre. Se kuvastaa yhteisössä luottamuspääoman vahvistamista etenkin ta- vallitsevaa ajattelutapaa, osana muuta kulttuu- louselämän keskeisten toimijoiden välillä. ria. Tämä ahneuden piirre on siellä kenties vah- Ihmisen toimintaympäristö vaihtelee mait- vempaa kuin muualla. Se on osaltaan tehnyt tain, maanosittain ja alueittain. Jopa saman kau- USA:sta näihin aikoihin asti kansantuloltaan pungin sisällä ilmenee huomattavia eroja ihmis- vahvimman maan. Tällöin on vaikeata syyllistää ten taloudellisessa asemassa, kulutuskäyttäyty- ketään yksittäistä toimijaa, ellei sitten suhteetto- misessä ja toiminta-mahdollisuuksissa. Kyse on man suurten bonusten tavoittelijoita, suurten paljolti kulttuurieroista varsinkin eri etnisten rahalaitosten johtoporrasta. On luotu järjestel- ryhmien välillä myös normaalimpina aikoina. mä, jossa heidän palkkionsa ja tulonsa ovat pai- Samalla kun väestön suuren enemmistön talou- suneet aivan suhteettomiksi eikä siihen näytä dellinen asema Suomessa on toistaiseksi hyvä, olevan paljoakaan mahdollisuuksia vaikuttaa. Se ovat tuloerot kasvaneet ja köyhyys siihen liitty- epäilemättä olisi kuitenkin kipeästi tarpeen vas- vine sosiaalisine ja terveydellisine ongelmineen taavan kaltaisten maailmantalouden syövereiden on lisääntynyt. Positiivisena puolena on nähtä- välttämiseksi. Tämän vuoksi markkina-talouden vissä, että 1990-luvun lamasta on opittu. Pankit sääntelyn, niin kovasti kaivatun globaalin hallin- olivat varautuneet aiempaa paremmin edessä tayrityksen liikkeelle saanti on ollut helpompaa olleeseen taantumaan eikä tuolloin koettuja Euroopassa ja muualla maailmassa. kriisejä ole tullut ainakaan toistaiseksi. Ihmisen toiminnassa luottamus itseen ja Suomessa on havaittavissa joissakin mit- luottamus toiseen on tuloksellisen toiminnan ja tauksissa paradoksaalinen tilanne. Vaikka työt- aloitteellisuuden lähtökohta. Itseensä luottavai- tömyyden ennakoidaan lisääntyvän korkeisiin nen henkilö uskaltaa ryhtyä toimeen ja uskoo lukemiin 2010, on kuluttajien usko omiin talou- onnistuvansa paremmin kuin itsessään epävar- dellisiin mahdollisuuksiinsa säilynyt keskimää- 55

,4!s!+!2),!

rin yllättävän vahvana. Sen voi nähdä myöntei- sä niihin ennakointeihin ja mielikuviin, mitä senä tulkintana omasta taloudellisesta tilantees- kuluttajalla on toisaalta ympäristön ja ilmaston ta ja itseluottamuksesta, huolimatta globaalista kehityksestä ja toisaalta uskosta omiin vaikutus- epävarmuuden tilasta. mahdollisuuksiinsa. Se on sitä ”kovaa dataa”, Tulevina vuosina Suomen kuten muiden- josta niin taloudellinen kuin ympäristönkin ke- kin maiden on varauduttava yhä suuremmassa hitys ovat suuresti riippuvaisia. Talous- ja ympä- määrin globaalien suhdanteiden vaikutuksiin ja ristöasioiden suuret linjaukset on kuitenkin pys- voimatasapainon muutoksiin teollisuusmaiden, tyttävä tekemään globaalilla tasolla. Kööpenha- nousevien talousmahtien kuten Kiinan, Intian ja minan ilmastokokouksen tulokset kaipaavat Brasilian ja heikommassa asemassa olevien ke- pian konkreettista ja näkyvää jatkoa. Poliittisten hittyvien maiden välillä. Ilmastonmuutosten päättäjien on saatava omat tasapainottavat toi- aiheuttama uhka globaalin ympäristön tilaan ja menpiteensä vahvistumaan paitsi ilmastoasiois- sen vaatimat toimenpiteet johtanevat muutok- sa myös suhteessa rahamaailman pyörittäjiin. siin ihmisten kulutuskäyttäytymisessä . Ekologi- Tavallisen kuluttajan tulee nähdä uskottavuutta sia reunaehtoja ja luonnonvarojen ehtymistä ei ohjaavissa päätöksissä ja toimissa niin omassa voi unohtaa. Ne on otettava huomioon talous- maassa kuin laajemmin maailmalla. Siinä psy- elämän tasapainon tavoittelun ohella. Hallittu kologia ja muut inhimillistä ja sosiaalista käyt- sopeutuminen ympäristön muutoksiin helpottaa täytymistä kuvaavat tieteet voivat olla liike- myös talouselämän kestävää kehitystä. taloustieteen kuten muunkin taloustieteen tuke- Eräs suuri kysymys on, miten pian ympä- na etsittäessä parempia malleja ja toimintalin- ristöuhat alkavat näkyä nykyistä selvemmin yk- joja talouselämän ja muun kehityksen ohjaami- sittäisen kuluttajan valinnoissa. Se on yhteydes- seen. J 56 57

TIMO MIETTINEN

Taantuma, sairaus, kriisi – talouden uusi anatomia

un potilas sairastuu vakavasti, tarvi- pan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude taan kiireellisesti lääkitystä. On Trichet eurooppalaisen pankkialan konferenssis- ”Kmäärättävä vahvoja ja invasiivisia sa (EBC), Frankfurtissa 20. marraskuuta 2009. särkylääkkeitä. Tartuntaa on vältettävä”. ”Särky- Otsikolla ”Kriisin jälkeen” järjestetty tapahtuma lääkkeiden jakaminen on kuitenkin lopetettava sai värikkäänä oraattorina tunnetun Trichet’n ajoissa, mikäli potilaiden halutaan pääsevän tukeutumaan lääketieteellisiin vertauksiin, joi- takaisin jaloilleen”. ”Ennaltaehkäisevä lääkitys den avulla hän pyrki osoittamaan rahoitussek- poistaa sairauden uusiutumisen riskiä”. torin riemun olevan ennenaikaista: vaikka Terveydenhuoltojärjestelmämme nykyti- akuutti hätä onkin ohi, elvytystä on jatkettava lan huomioon ottaen tällaiset lausunnot eivät ainakin niin kauan kunnes potilaan elintoimin- ole kovinkaan harvinaisia. Elämmehän riskien not ovat saavuttaa tasapainon. minimoimiseen tähtäävässä itsehoitokulttuuris- Eräs taloustaantuman merkittäviä piirteitä sa, joka uskoo ennen muuta kemiallisten rohto- onkin, että talousuutisia on yhä vaikeampi erot- jen ennaltaehkäisevään voimaan. Tästä epäpy- taa potilaskertomuksista. Keskustelun tilan val- hästä allianssista todistavat myös ne lääkäreiden taavat kriisit ja komplikaatiot, ja julkinen valta kertomukset, joiden mukaan internetin keskus- ottaa itselleen lääkärin roolin, jonka tehtävänä telupalstojen myötä potilaiden omat diagnoosit on tasapainoilla tervehdyttämisen ja elvyttämi- – kuten myös vaatimukset lääkehoidon laadusta sen, leikkausten ja kivuliaiden hätäratkaisujen ja määrästä – koettelevat usein jopa modernin välillä. Kadunmieskin alkaa kysellä talouden lääketieteen tiedollisia rajoja. Puoskarointi on voinnin perään: milloin toipuminen alkaa? tullut takaisin virtuaalisessa muodossa. Vaikka potilas itse – holtittomasti käyttäy- Yllä olevat lainaukset eivät ole kuitenkaan tyvä talousjärjestelmä – herättää kenessäkään lääketieteen ammattilaisen (tai vaatimattomam- varsinaista säälin tunnetta, on yksi asia kiistä- mankaan tohtorin) esittämiä. Ne lausui Euroo- mätön: tapaamme ymmärtää talouden kehitystä

TIMO MIETTINEN, FT Helsingin yliopisto, Eurooppa-tutkimuksen verkosto 58

,4!s4-)%44).%.

ja rakennetta ohjaavat lääketieteellisestä käytös- beraaleille teoreetikoille että heidän vastustajil- tä omaksutut käsitteet ja selitysmallit. Vaikka leen (esimerkiksi merkantilistit), jo varhainen nykyisessä taloustieteessä medikaalisten meta- talouden medikalisaatio palveli ennen muuta forien alkuperä ja rajoittuneisuus on varsin hy- liberaalia traditiota, joka vastusti systemaattises- vin tiedossa, ohjaavat ne kuitenkin julkisen kes- ti kaikkia valtio-intervention muotoja. Tukeutu- kustelun kautta varsin vahvasti ymmärrystämme minen orgaanisiin käsitteisiin hämärsi myös taloudesta. taloudellisiin toimijoihin kytkeytyvää vastuun Tässä artikkelissani haluan luoda lyhyen ideaa: taantumat miellettiin järjestelmän kierto- katsauksen prosessiin, josta olen käyttänyt nimi- kulkuun sisältyviksi luonnollisiksi tapahtumiksi. tystä talouden medikalisaatio.1 Tällä käsiteparil- Kehitys on erityisen ongelmallinen suhteessa la olen halunnut kiinnittää huomiota erityisesti nykyiseen finanssijärjestelmään. nykyisen taloudesta käytävän julkisen keskuste- * * * lun vahvaan analogiseen luonteeseen: talouden kieli on yhä enemmän lääketieteellisten, erityi- Lääketieteellisten käsitteiden ja kielikuvien so- sesti sairauteen ja sen rinnakkaiskäsitteisiin liit- veltamisella talouteen on pitkä historiansa. Sen tyvien vertausten tai metaforien ohjaamaa. kenties keskeisimpänä vaiheena voidaan pitää Tämä kehitys on toki ymmärrettävää, sillä ny- 1600-luvulla alkunsa saanutta varhaisklassista kyisen makrotaloustieteen teoriat ja käsitteelli- talousteoriaa, joka nojasi kuvauksissaan merkit- set viitekehykset ovat monessa suhteessa vai- täviä edistysaskelia ottaneen lääketieteen uusiin keasti lähestyttäviä. Samalla on kuitenkin ongel- löydöksiin. Varsinkin anatomian ja fysiologian mallista, mikäli sitoudumme niiden käytön alalla 1500–1600-luvut olivat nopean kehityk- kautta ennalta rajattuun tai vahvan ideologises- sen aikaa, sillä antiikin ja keskiajan lääketiede ti painottuneeseen ymmärrykseen talouden toi- (tai paremmin: lääkärintaito2) oli keskittynyt en- minnasta. nen kaikkea kehon ulkoisten vaikutusten tark- Olen taustaltani filosofi, ja lähestymista- kailuun. Ruumiinnesteitä sisältävän mystisen pani emeritusprofessori Uolevi Lehtisen esittä- mustan laatikon sijaan ihmiskehosta tuli ensim- mään ”taantuman haasteeseen” on tässä yhtey- mäistä kertaa tarkan fysiologisen analyysin koh- dessä käsitehistoriallinen, mutta myös käsitekriit- de.3 tinen. Kuvaan artikkelissani ensin lyhyesti klas- Kehitys näkyi lääketieteellisen ter- sisen talousteorian ja lääketieteen yhteyttä, ja minologian kasvussa. Italialaisen Girolamo Fra- kiinnitän erityistä huomiota kriisin käsitteeseen. castoron yleinen teoria tartuntataudeista (1546) Argumenttini on, että vaikka tukeutuminen lää- toimi perustana useiden sairauksien – kuten ma- ketieteellisiin vertauksiin oli ominaista sekä li- larian, kupan ja isorokon – analyyseille. Britti-

1 Medikalisaatiolla tarkoitetaan modernille ajalle omi- * * naista kehitystä, jonka myötä yhä useampi inhimillisen 2 Kreikkalainen lääketiede – latrike tekhne – ei ollut varsi- * * elämän osa-alueista saatetaan lääketieteellisen tarkastelun naisen tieteen (epist eme) piirissä, vaan sen laskettiin kuulu- * alaiseksi. Oli kyse sitten ylensyönnistä, alkoholin li- van taitojen ja taiteiden (tekhne) luokkaan. ikakäytöstä tai mielipahasta, yhä useampi osa inhimillistä 3 William O. Coleman, “The signiﬁcance of John Locke’s toimintaa diagnosoidaan sairauksiksi: liikalihavuudeksi, medical studies for his economic thought”, teoksessa Peter alkoholismiksi, masennukseksi. Ks. Artikkelini ”Talouden D. Groenewegen (toim.), Physicians and Political Economy: medikalisaatio häivyttää inhimillisen vastuun politiikasta”, Six Studies of the Work of Doctor Economists, London: Helsingin sanomat 13.8.2009 Routledge, 2001, s. 26–47. 59

läinen William Harvey puolestaan esitti 1600- käynnin rakennetta ennen muuta siksi, että luvun alussa ensimmäistä kertaa kattavan teo- markkinatalouteen perustuva oli olennaisesti rian verenkierrosta. Muita merkittäviä löydöksiä epävakaampi kuin vanha feodaalijärjestelmä. olivat lihas- ja imukudosjärjestelmät (Rudbeck, Suljetussa järjestelmässä taantumat syntyivät 1653), hengitysjärjestelmä (Borelli, 1680) sekä lähinnä kuninkaan (tai muun suvereenin) pak- ruuansulatusmekanismeja koskeneet analyysit. kolunastusten seurauksena, mutta vapaiden Koska uusilla käsitteillä ei ollut historiallista pai- markkinoiden kohdalla laskusuhdanteiden al- nolastia, ne tuntuivat sopivan neutraaleilta työ- kuperä ei ollut lainkaan näin yksiselitteinen. välineiltä uuden talousopin luomiselle. Koska kokonaiskysynnällä oli ”selittämätön” Lääketieteellisten käsitteiden soveltami- taipumus jäädä jälkeen tarjonnasta, ajatus pas- nen talouteen oli luonnollista yksinkertaisesti siivisesti syntyvistä tartunnoista tai sairauksista siitä syystä, että jo antiikin filosofiasta lähtien näytti sopivan hyvin uuden talousteorian viite- länsimainen ajattelu oli verrannut ihmisyhteisön kehykseen. toimintaa ruumiiseen. Platonin ihannevaltio oli Itse asiassa koko nykykeskustelun keskei- järjestetty ihmiskehoon paikantuvien sielunky- sin symboli – kriisi – on alkuperältään lääketie- kyjen mukaisesti, ja myös keskiaikaiset corpus teellinen. Alun perin ratkaisua, valintaa ja erot- politicus -teoriat puhuivat luontevasti valtion- telua tarkoittanut klassisen kreikan termi krisis päämiehestä tai kansasta yhteisön vatsana. Ke- vakiintui Hippokrateen ja Galenoksen kirjoituk- hoon ja orgaaniseen kokonaisuuteen liittyvät sissa kuvaamaan sairauden ennakoitua käänne- käsitteet ja kielikuvat kuvasivat monipuolisesti kohtaa, jonka tulisi johtaa joko potilaan parane- niitä eri tapoja, joilla talouden yksittäiset toimi- miseen tai vastaavasti taudin pahentumiseen. jat ovat suhteessa järjestelmän elävään kokonai- Latinaan sana crisis omaksuttiin yksinomaan suuteen. tässä lääketieteellisessä merkityksessä, joka vie- Yhteiskuntasopimusteoreetikkona tunnet- lä 1800-luvulle asti hallitsi eurooppalaisia sana- tu Thomas Hobbes oli itse asiassa ensimmäinen, kirjoja.5 Metafora kulttuurin tai valtion kriisistä joka vertasi rahaliikennettä ihmiselimistön ve- syntyikin vasta 1700-luvun historianfilosofian renkiertoon.4 Liberaalin tradition edustajana myötä. Hobbes puolusti mahdollisimman esteetöntä Talouden kieleen kriisit saapuivat 1800- rahankiertoa, mutta korosti myös rahan kykyä luvun alkupuolella. Markkinatalouden ja kriisin säilyttää hyödykkeiden arvoa: samalla tavoin välisen liiton vakiinnutti kuitenkin varsinaisesti kuin verenkierron humoraalinen järjestelmä Karl Marx, joka näki kriisit kapitalistisen järjes- säätelee elimistön erittämiä aineita, myös rahan telmän kiertokulkuun kuuluvana rakenteellisena avulla voimme säännellä hyödykkeiden määrää piirteenä. Voittoasteen heilahteluista johtuvien – esimerkiksi säästämällä pahojen päivien va- kriisien sykli Marxin mukaan 10–15 vuotta (ei ralle. kovinkaan huono arvio!). On kiistanalaista, Uudet löydökset sopivat hyvin kuvaamaan ajatteliko Marx kriisien syventymisen johtavan yhä monimutkaisemmaksi käynyttä kaupan- lopulta kapitalistisen järjestelmän perikatoon;

4 Thomas Hobbes, Leviathan or the Matter, Form and Pow- 5 Reinhart Koselleck, “Crisis”, (käänt. Michaela W. Rich- er of a Commonwealth Ecclesiastical and Civil. Oxford: ter), Journal of the History of Ideas 67.2 (2006), s. 357– Basil Blackwell, 1955, s. 164 400 60

,4!s4-)%44).%.

joka tapauksessa myös monet hänen kriitikkon- mankuvan artikuloinnista (jonka Smith eittämät- sa käsittelivät suhdannevaihteluita kriisin käsit- tä teki varsin perusteellisesti). teen kautta. * * * Lääketieteestä lainatut käsitteet eivät ainoastaan kuvanneet talouden kehitystä, vaan ne Oma aikamme asettaa uusia haasteita talouden myös ohjasivat siihen kohdistettuja toimia. Klas- kielelle. Vaatimus ajatella uudelleen järjestel- siset talousteoreetikot nimittäin noudattivat jo män luonne on ilmeinen hetkellä, jolloin – ku- Hippokrateen lääketieteestä tuttua periaatetta, ten Jyrki Katainen totesi Savon Sanomien haas- jonka mukaan ”luonto parantaa itsensä”: talou- tattelussa 8. syyskuuta 2009 – ”kukaan ei pysty della on luonnollinen taipumus kohti tasapai- jäsentämään, mitä tapahtuu ja mistä kaikki on notilaa, ja siksi julkisen vallan on häirittävä lähtöisin”7. mahdollisimman vähän sen toimintaa. Yhdysvalloista vuonna 2007 alkunsa saa- Lääketieteelliset käsitteet eivät tosin pe- nut ﬁnanssikriisi ja sitä seurannut globaalin ta- rustelleet yksinomaan liberaalia talouspolitiik- louden kriisi näyttävät toki hallitsemattomilta kaa. Myös monet protektionismin puolustajat kulkutaudeilta, ja ovat käynnistäneet valtavat vetosivat usein anatomisiin malleihin ja painot- elvytystoimet. Kuten Uolevi Lehtinen korostaa tivat esimerkiksi hillityn ruokavalion – rajoitetun puheenvuorossaan, kriisin taustalla eivät kuiten- ja säännellyn kaupankäynnin – merkitystä. kaan olleet hallitsemattomat komplikaatiot, Voidaan kuitenkin väittää, että talouden enene- vaan yksinkertaisesti kestämättömät inhimilliset vä medikalisaatio auttoi enemmän sääntelyn ratkaisut: huono korkopolitiikka, yksityisen sek- vastustajia kuin sen puolustajia (kuten esimer- torin ylivelkaantuminen sekä riittämätön val- kiksi 1600-luvun merkantilismia). Liberaalin vonta uusien rahoitusinstrumenttien käytössä. talousopin erityispiirre nimittäin oli, että se pys- Toisin sanoen kyse ei ollut järjestelmän sisäi- tyi niputtamaan yhteen lähes kaikki valtiollisen seen logiikkaan kuuluvasta välttämättömästä väliintulon muodot ja käsittelemään niitä talou- kriisistä, vaan tietoisesti toteutetuista päätöksis- den luonnollisen tasapainotilan horjuttamisena. tä: riskien annettiin kasvaa liian suuriksi. John Locke (1632–1704) rinnasti markkinoihin Talouden medikalisaation kiistämätön kohdistuvan sääntelyn ruumiinnesteiden pidät- vaikutus on ollut, että se on häivyttänyt nykyi- tämiseen; Pierre Boisguilbert (1646–1714) ver- sestä talouden kielestä vastuun käsitteen. Pa- tasi puolestaan verotusta ”sisäiseen verenvuo- lauttamalla taantumat ja kriisit passiivisesti sai- toon”, joka vakavaksi äityessään saattaa johtaa rauksiksi, joihin järjestelmä ajautuu luonnolli- verenkierron totaaliseen seisahtumiseen.6 Kun sesti tietyn syklisen kehityskulun välein, medi- Adam Smith lopulta esitteli teoriansa näkymät- kalisaatio on häivyttänyt talouden teoriasta tömästä kädestä, joka ohjaa markkinoita kohti vastuullisen ja itseään määräävän toimijan – ra- niiden luonnollista tasapainoa, ei tässä ollut tionaalisen subjektin, joka on erottamaton osa varsinaisesti mitään uutta: kyse oli kahden edel- länsimaista ihmiskäsitystä ja jonka olemassa- tävän vuosisadan aikana vakiintuneen maail- oloon myös poliittinen järjestelmämme nojaa:

6 Ks. Alain Clément, “The Inﬂuence of Medicineon Politi- cal Economy in the Seventeenth Century”, History of Eco- 7 “Katainen myöntää: Euroopan talous vältti niukasti ro- nomics Review 31 (2000), s. 1–22. mahduksen”, Savon Sanomat 8.9.2009. 61

uskomme siihen, että ihmiset pystyvät päättä- Väite on harvinainen – ja esittäjänsä statukseen mään elämästään; uskomme, että he ovat vas- nähden yllättävä. Se on kuitenkin merkittävä tuussa teoistaan. Siksi väitän, että ilman selkeää avaus puheelle, joka pyrkii löytämään tilaa in- vastuun käsitettä emme pääse käsiksi finanssi- himillisen vastuun mekanismeille tilanteessa, sektorin menneisiin, nykyisiin ja tuleviin kriisei- jossa – kuten professori Lehtinen oivasti toteaa hin: keskustelussa taantumasta pelkät tosiasiat puheenvuorossaan – ”taantuman alkamiseen eivät riitä, vaan tarvitaan myös teoria. vahvasti vaikuttanut finanssikriisi ei ole vielä ”Tein virheen”, myönsi Yhdysvaltain kes- paljoa muuttanut finanssialan toimintaperiaat- kuspankin entinen johtaja Alan Greenspan teita”. J edustajainhuoneen kuulustelussa lokakuussa 2008, ”sillä oletin, että pankit olisivat itse par- 8 ”Greenspanista tuli syntipukki”, Taloussanomat haita suojelemaan omia osakkeenomistajiaan”8. 25.10.2008.

8 ”Greenspanista tuli syntipukki”, Taloussanomat 25.10.2008. 62 63

,4!s*%2/.%.

JARMO ERONEN

Metsäsektorin kriisi ja kauppatiede

Tiivistelmä kasvun lisäämiseksi. Siis kysynnän vähentymi- Markkinoiden muutokset ovat paljastaneet, että seen vastataan potentialista raakapuun tarjontaa Suomen metsäsektorin keskeinen oppi, jon- lisäämällä. Tuloksen on vain puuntuotannon ka mukaan hyvän metsänhoidon aikaansaama kannattavuuden heikkeneminen. Taustalla on puuston kasvun lisäys johtaa puunjalostuteol- metsätaloudessa vallitsevan tehokkuusajattelun lisuuden kasvuun, on aikansa elänyt. Todelli- kieroutuma, kun tuottavuutta mitataan puus- suudessa samalla kun puuston kasvu ja määrä ton kasvun eikä rahamääräisten tunnuslukujen ovat lisääntyneet ovat kansainvälisen kysynnän avulla. Jotta metsänhoito olisi metsätaloutta pi- taantuessa metsäteollisuuden tuotanto ja kapa- täisi siinä ruveta soveltamaan myös taloudellista siteetti supistuneet. Tästä huolimatta pyritään ajattelua. metsätaloudessa investoimaan yhä puuston

JARMO ERONEN, emeritusprofessori !ALTO YLIOPISTONKAUPPAKORKEAKOULUsE MAILJARMOERONEN AALTOl 64

1. Kansainvälinen kriisi ja YRITTÛJÛT PUUNJALOSTAJAJALOPPUTUOTTEENKULJE- metsäteollisuus TUSOSTAJALLE0ROSESSIINLIITTYYMYSAPUTOIMIN- Suomen taloudellisen kehityksen avaimena on TOJAKUTENMETSÛNEUVONTA TAIMITUOTANTOJANS OLLUTPUUNJALOSTUSTEOLLISUUSJASIIHENLIITTYVÛTEK- METSÛNPARANNUSTOIMINTA NOLOGIASEKÛOSAAMINEN/NSYNTYNYTGLOBAALI- SESTIKINAJATELTUNAKILPAILUKYKYINENMETSÛKLUS- 2. Metsäsektori tietotaloudessa TERI JONKAPUITTEISSAONOSATTUKÛYTTÛÛHYVÛKSI ja elämysyhteiskunnassa SEKÛSUURTUOTANNONETUJAMASSA JAPAPERITEOL- -ETSÛSEKTORINTARKASTELUONLIITETTÛVÛMODERNIN LISUUDEN YMPÛRILLE SYNTYNEET INTEGRAATIT ETTÛ YHTEISKUNNAN YLEISIIN KEHITYSPIIRTEISIIN JOTKA ERIKOISTUMISTA ALAA PALVELEVAT TEKNOLOGIA HEIJASTUVATKYSYNNÛNJATUOTANTORAKENTEENMUU- 0UUNJALOSTUSTEOLLISUUDEN ASIAKASKUNTA ON HA- TOKSISSA,ÛHTKOHTANAVOISIOLLAYLEINENTUOTTEI- JAUTUNUT MONINAISILLE SEGMENTEILLE RAKENNUS- DEN JAOTTELU JOKA KÛSITTÛÛ ALKUTUOTTEET KUTEN TOIMINTA KULTTUURI JATIEDONVÛLITYS PAKKAUSJA RAAKAPUU HAKEJNE PUUNJALOSTEET JOTKAPAL- JAKELU KOTITALOUDETTÛRKEIMPINÛ -ONETKILPAI- VELEVATINFORMAATIO JAKULTTUURITARPEITAMONET LUKYVYN ELEMENTIT NÛYTTIVÛT OLEVAN KUNNOSSA PAPERILAJIT RAKENTAMISTA SAHATAVARA PUULE- MUTTA TALOUSKRIISI LAMAUTTI KOKONAISKYSYNNÛN VYT JAKELUAMONETPAKKAUSKARTONKI JAPAPERI- JOKANÛKYIHETIPUUNJALOSTUSTUOTTEIDENMARKKI- LAJIT YM .YKY YHTEISKUNNILLE ON TYYPILLISTÛ AI- NOILLA+YSYNNÛNTAANTUMISTASELITTÛÛMYSSE NEETTOMAT TUOTTEET PALVELUT JOIDEN KYSYNTÛÛ ETTÛJOTKINTUOTTEETOVATILMEISESTISAAVUTTANEET VAHVISTAAKULUTTAJIENELÛMYSHAKUISUUSKS0INE JO ELINKAARENSA HUIPUN JA OLISIVAT TAANTUNEET 'ILMORE n +ÛYTTESINEISTÛTULEEELÛ- ILMAN KOKONAISKYSYNNÛN ROMAHDUSTAKIN +Y- MYSESINEITÛ KS 3CHULZE -ETSÛT SEESSÛ OVAT USEAT PAINOPAPERILAJIT JOTKA OVAT OVATPAITSIRAAKA AINEENMYSERILAISTENELÛMYS- MENETTÛNEET MARKKINOITA SÛHKISELLE VIESTIN TENLÛHTEITÛ JOLLOINNIITÛRAUHOITETAANVIRKISTYS- NÛLLE KÛYTTNTAILUONNONMONIPUOLISUUDENSÛILYMI- 6AIKKAKOKONAISKYSYNTÛONTAANTUNUTKIL- SEKSI%LÛMYKSIÛVOIDAANTUOTTEISTAAESIMMAT- PAILUKYVYSTÛONSYYTÛPITÛÛHUOLTAMYSLAMA KAILUELINKEINON PIIRISSÛ MUTTA JOKAMIEHEN OI- AIKANA+ILPAILUKYKYÛVOIPARANTAAKAHDELLATA- KEUDET ANTAVAT MAHDOLLISUUDEN HANKKIA ELÛ- VALLAKUSTANNUKSIAALENTAMALLAJAINNOVOIMALLA MYKSIÛILMAISEKSI-ONIENPUUNTUOTANTOTAPOJEN -ISSÛMÛÛRINNÛMÛKILPAILUKYVYNELEMENTITNÛ- JAMETSÛNELÛMYSTUOTANNONVÛLILLÛONILMEISIÛ KYVÛTMETSÛSEKTORINKEHITTÛMISESSÛ /NGELMAN RISTIRIITOJA!VOHAKATTUTAIAURATTUMETSÛMAATAI TARKASTELUSSAONSYYTÛANALYSOIDAKOKONSARVO- OJITETTUSUOTUSKINANTAAUSEIMMILLEMYNTEISIÛ KETJUAMETSÛSTÛJALOSTUKSENKAUTTAMARKKINOILLE ELÛMYKSIÛMUTTAVARTTUNUTHOIDETTUMETSÛUSEIN 4ÛHÛNPROSESSIINOSALLISTUUUSEITATOIMIJOITAJA NIINTEKEE-ETSIENSUOJELUNHAITALLISUUTTAMET- YRITYKSIÛ JOTKA KUKIN PYSTYVÛT PARANTAMAAN SÛTEOLLISUUDENKANNALTAONUSEINKOROSTETTUKS OMAA KANNATTAVUUTTAAN JA KILPAILUKYKYÛÛN TE- +UUSELA n HOSTAMALLA SAMALLA KOKO ARVOKETJUA 0ROSESSI 4UOTANTORAKENTEESSA YHÛ TÛRKEÛMMÛN ETENEEPUUNKORJUUSTAJAMETSÛNUUDISTAMISESTA OSANSAAVATPALVELUTSEKÛTIEDONTUOTANTOJAJA- PUUNJALOSTUKSEENJALOPULTAMARKKINOILLEJAKET- KELU JOTA EDISTÛÛ TIEDON TUOTTAMINEN JA SIIRTO JUNPÛÛTOIMIJOINAPÛÛTEKIJÛTOVATMETSÛNOMIS- SÛHKISESSÛMUODOSSA0AINOTEKNIIKANJAPAPE- TAJATAIPUUNTUOTTAJA PUUNKORJUU JAKULJETUS- RINTUNKEUTUMINENTIEDONTUOTTAMISEENJAVÛLIT- 65

,4!s*%2/.%.

TÛMISEENMERKITSIAIKANAANVALLANKUMOUSTA JA TOTAVOITTEITAKÛYTTÛMÛLLÛMUUNMUASSAERILAISIA EDELLYTYKSIÛ3UOMENMETSÛTEOLLISUUDENEKSPAN- HALLINNOLLISIAPAKKOKEINOJA JOITAVOIDAANTULKI- SIOLLE .YKYISESSÛ TIETOYHTEISKUNNASSA SÛHKI- TAJOPAMIELIVALLAKSIJAKANSALAISVAPAUKSIENPOL- NENMEDIAONALKANUTSYRJÛYTTÛÛPAPERIAINFOR- KEMISEKSI4ÛLLAISIA TAPAUKSIA ON PROF ,ÛHDE MAATIOMARKKINOILTA JA METSÛTEOLLISUUTEMME RAPORTOINUTTEOKSESSAAN TAANTUMANSYYTOVATMYSRAKENTEELLISIA EIVÛT 0UUNTUOTANTO OHJELMIENRAHOITUKSENKES- VAINSUHDANNERIIPPUVAISIA KEISIÛONGELMIAOLIMETSÛTALOUDENPANOSTENJA -ETSÛSEKTORINKEHITTÛMISESSÛOVATKESKEI- VASTAAVAN TUOTOKSEN VÛLINEN AIKA KYMMENIÛ SESSÛASEMASSAOLLEETVUOSIKYMMENIÛERILAISET VUOSIA JOTENUSEIMMATINVESTOINNITPUUNTUO- METSÛNKASVUNEDISTÛMISEENPYRKIVÛTOHJELMAT TANTOONKUTENISTUTUKSET OJITUKSET EIVÛTVASTAN- LUVULLA4EHO JA-ERA OHJELMAT V NEETYKSITYISTALOUDELLISIAPÛÛOMANTUOTTOKRITEE- -ETSÛ OHJELMA V+ANSALLINENMET- REJÛKOHTUUTTOMANPITKÛNAIKAHORISONTINTAKIA SÛOHJELMA /HJELMIENALKUPERÛINENTAR- *ULKINENRAHOITUSPANOSOLIVÛLTTÛMÛTNTÛPUUN- KOITUSOLITORJUANSPUUPULAA JOKANÛYTTIUH- TUOTANTO OHJELMIENTOTEUTTAMISEKSI3ITÛPERUS- KAAVANMETSÛTEOLLISUUDENKASVUMAHDOLLISUUK- TELTIINNSKANSANTALOUDELLISELLAKANNATTAVUUDEL- sia 1960-luvun alussa puuston kasvutaseen LA LÛHTKOHTANA METSÛTASEAJATTELU JONKA MU- KÛÛNNYTTYÛNEGATIIVISEKSIKS/LLONQVIST KAANLISÛÛNTYNYTPUUSTONKASVUESIMERKIKSITAI- /HJELMIENLOGIIKKAOLISAMAKUINSUUNNI- mikoissa antaa mahdollisuuden hakkuiden TELMATALOUDESSA TEHTIIN ENNUSTE TEOLLISUUDEN KASVATTAMISEENHAKKUUKYPSÛSSÛPUUSTOSSA+UN KAPASITEETIN JA TUOTANNON KEHITYKSESTÛ JOSTA PUUSTONKASVUJAPOISTUMAOVATTASAPAINOSSAON JOHDETTIINTARVITTAVANRAAKAPUUNMÛÛRÛJATÛSTÛ METSÛTALOUS MYS KESTÛVÛÛ4ÛLLAISEN LOGIIKAN VAADITTAVAT PANOKSET NS METSÛNPARANNUSTOI- voimalla pystyttiin houkuttelemaan Suomen MET JANIIDENVAIKUTUSPUUSTONKASVUUN JONKA METSÛTALOUTEENMYS-AAILMANPANKINLAINAA PERUSTEELLA MÛÛRITELTIIN KESTÛVÛÛ PUUNKÛYTTÛ +UUSELA -ETSÛNPARANNUKSENKAN- VASTAAVA HAKKUUSUUNNITE 0UUNTUOTANNON TA- SANTALOUDELLISTA EDULLISUUTTA TODISTELTIIN MYS VOITTEETOLIVATMÛÛRÛLLISIÛ LAATUKUVITELTIINTAA- TYLLISYYS JAALUEPOLIITTISILLAVAIKUTUKSILLA TUNKASVATTAMALLANSARVOPUITAELIKOLMEAPÛÛ- Puuston kasvu on saavuttanut suunnitel- PUULAJIA4YYPILLINENPIIRREOHJELMIINKITEYTETYS- LUNTASONYLIMILJMVUODESSA-ETSÛTEOL- SÛMETSÛPOLITIIKASSAONOLLUTSENHALLINNOLLINEN lisuus ei ole seurannut suunnitelmatalouden luonne, alalla on useita organisaatioita kuten VAAN MARKKINOIDEN LOGIIKKAA EIKÛ LAAJENTUNUT MAA JAMETSÛTALOUSMINISTERI KESKUSMETSÛLAU- METSÛNKASVUNSALLIMASSAMÛÛRIN0UUSTONKASVU TAKUNTA4APIO METSÛKESKUKSET METSÛNHOITOYH- ON LUVUN ALKUPUOLELTA SAAKKA YLITTÛNYT DISTYKSETYM JOIDENTOIMINNASSAJULKISELLARA- POISTUMAN EIKÛ TEOLLISUUDEN PUUNKÛYTT OLE hoituksella tai veroluonteisilla maksuilla on JUURILISÛÛNTYNYTVNJÛLKEEN%RÛÛNENNUS- HUOMATTAVA OSUUS -ETSÛPOLITIIKASSA ON OLLUT TEEN MUKAAN METSÛTEOLLISUUSTUOTANTO TAANTUU havaittavana pyrkimys supistaa varsinaisen MEILLÛ VEEN MENNESSÛ NIIN ETTÛ PUUN PUUNTUOTTAJAN ELI METSÛNOMISTAJAN ITSENÛISTÛ TEOLLINENKÛYTTALENEENMILJOONASTAN PÛÛTÛNTÛVALTAAVARSINKINMETSÛNUUDISTUSPÛÛTK- MILJOONAANMIIN(ETEMÛKI (ÛNNINEN SISSÛ4ÛRKEINTÛHÛNONOLLUTALISTAAPUUNTUOTTAJAT 4ILANNETTAONSANOTTULUOVAKSITUHOKSI(E- PALVELEMAANKESKITETYSTIASETETTUJAPUUNTUOTAN- TEMÛKI -ETSÛALALLAVALLINNEIDENOPPIEN 66

KANNALTAONHÛMMENTÛVÛÛ ETTÛAIKANA JOLLOIN TUOTTANUTMILJOONIAHEHTAAREJAHARVENNUSTATAR- PUUSTONKASVULISÛÛNTYYTEOLLISUUDENKAPASITEET- VITSEVIAMÛNNIKITÛ JOIDENKORJAAMISEENEIOLE TIVÛHENEE LYTYNYTKUSTANNUSTEHOKASTATEKNIS TALOUDELLISTA -EILLÛONVIIMEVUOSIKYMMENINÛTORJUTTU RATKAISUA-ÛNTYONJULISTETTUARVOPUUKSI JONKA PONTEVASTINSLIIKAHAKKUIDENUHKAA JOKAPOIS- KASVATTAMISEEN ON VALJASTETTU MM METSÛNEU- TUIKINJO LUVULLA4ÛTÛMENNEISYYDENON- VONTAJAMETSÛNPARANNUSORGANISAATIOT-ÛNTY- GELMAARATKAISTAANYHÛMUTTATULOKSENAONVAIN KUITUPUUNKANTOHINTAONKUITENKAANVAJONNUT PUUVARANTOJENEIKÛSUINKAANMETSÛTEOLLISUUDEN HIESKOIVUNHINNANTASOLLE JOSKUSJOPAALLESEN KASVU+UNINVESTOINNITMETSÛTALOUTEENEIVÛTTUO /DOTETTAVISSAOLLUTSEURAUSYLITUOTANNOSTA KASVAVIAPUUMÛÛRIÛMARKKINOILLETÛMÛNHAVAIT- -ETSÛSEKTORINOMIENTEHOKKUUSKRITEERIEN SIJO+UUSELA EIVÛTKÛSIISLISÛÛMET- MUKAANTILANNEONHYVÛ KOSKAPUUSTONKASVU SÛNOMISTAJIEN KASSAVIRTAA ON NOSTETTAVA ESILLE ONNOPEAA.ORMAALIENTALOUDELLISTENKRITEERIEN KYSYMYS MIKÛONPÛÛOMANTUOTTAVUUSMETSÛTA- MUKAANOLEMMEAJAUTUNEETKUSTANNUSKRIISIINJA LOUDESSA!LANKIRJALLISUUDESSATUOTTOPROSENTIK- ALHAISEN PÛÛOMAN TUOTTAVUUDEN ONGELMAAN SIESITETÛÛNUSEINn,ASKELMIENPERUSTEITA 0UUNTUOTANTOJATKUUKORKEALLATASOLLAVARASTOON KUITENKAAN YLEENSÛ ESITETÛ /N SYYTÛ EPÛILLÛ MUTTA EI MARKKINOILLE KOSKA KYSYNTÛ ALENEE ETTÛMETSÛTALOUDENINVESTOINTIENKANNATTAVUUS -ETSÛSEKTORILLA EI OLE KEINOJA KANSAINVÛLISEN LASKETAANERILAILLAKUINMUILLAALOILLA*OTTAMET- KYSYNNÛNPIRISTÛMISEEN JOTENAINOATAPAPARAN- SÛTALOUDESSA INVESTOINNILLE SAATAISIIN POSITIIVI- taa alan kannattavuutta on puuntuotannon kus- nen laskennallinen tuotto on aikahorisonttina TANNUSTENALENTAMINEN4ÛLLINONPAKKOPUUT- KÛYTETTÛVÛNSPUUSTONKIERTOAIKAA TYYPILLISESTI tua muun muassa keinolliseen uudistamiseen, NVUOTTA JOKAVAADITAANTUKKIPUUSTONKAS- JOSSAOLISISIIRRYTTÛVÛKALLISTAISTUTUKSISTALUONTAI- VATTAMISEKSI4ÛLLAINENAIKAHORISONTTIONMUILLA SEENUUDISTAMISEENJAKYLVNLIITETTYNÛMAAN- TOIMIALOILLATÛYSINEPÛREALISTINEN*OSMETSÛTA- MUOKKAUKSEEN LOUDESSAKÛYTETTÛISIINNORMAALIMPAAAIKAJÛNNET- TÛ nVUOTTAUSEIMMATINVESTOINNITKUTEN 4. Kansallinen metsäohjelma METSÛNISTUTUS OJITUKSET ANTAISIVATNEGATIIVISEN 2015 tuoton, koska tuon aikahorisontin puitteissa ei -ETSÛSEKTORINKEHITTÛMISEKSIONLAADITTUKANSAL- KASSAVIRTAASYNNY(ARVOJAINVESTOINTEJA JOTKA LINENMETSÛOHJELMA JONKATEKEMISEENONOSAL- VASTAAVATNORMAALEJAKRITEEREJÛOVATVARTTUNEI- LISTUNUT SUURI JOUKKO SIDOSRYHMIÛ-ITÛ OHJEL- DENPUUSTOJENLANNOITUKSET MALLAONANNETTAVANATOIMIALALLE JONKATUOTTEI- DENKYSYNTÛONTAANTUNUT JONKATOIMINTAYMPÛ- 3. Tilanne 2010. RISTDIGITALISOITUU KOKONAISKYSYNNÛSSÛLISÛÛN- 6UOSIKYMMENIENPANOSTUSMETSÛNKASVATUKSEEN TYY PALVELUJEN JA ELÛMYSTEN OSUUS FYYSISIIN ONJOHTANUTHUOMATTAVAANYLITUOTANTOON JOKA TUOTTEISIINVERRATTUNA INNOVAATIOIDENJAYRITTÛ- ILMENEESIINÛ ETTÛPUUTATUOTETAANHUOMATTAVIA JYYDENMERKITYSKEHITYKSENMOOTTOREINAKASVAA MÛÛRIÛVARASTOONHAKKUUSÛÛSTT EIKÛMARKKI- .ÛISTÛTEEMOISTALYTYYKYLLÛOHJELMASTAYLEIS- NOILLE9LITUOTANTOKOSKEEETENKINMÛNTYKUITU- LUONTOISIAMAININTOJA ASIAANKUULUVASTIKOROSTE- PUUTA JOKAKASVATTAMISEENONUHRATTUHUOMAT- TAANYRITTÛJYYTTÛ KILPAILUKYKYÛ KUSTANNUSTEHOK- TAVASTI-UUNMUASSASOIDENOJITUSKAMPANJAON KUUTTA YM /HJELMAN KONKREETTISET TAVOITTEET 67

,4!s*%2/.%.

LIITTYVÛT KUITENKIN PUUN KASVATUKSEN JA SIIHEN TUOTTAJANA SÛILYVÛT MUTTA NIIDEN SUHTEELLINEN LIITTYVIENTOIMINTOJENEDISTÛMISEEN0UUSTONKAS- MERKITYSMUUTTUU-ODERNINTIETOYHTEISKUNNAN VUNTAVOITTEEKSIONASETETTUMILJM4ÛMÛ TUOTANTORAKENTEESSAKOROSTUUSÛHKINENTIEDON pyrkimys tulee oikeutetuksi koska ”kotimaan TUOTTAMINENJAJAKELU JOKAHEIKENTÛÛPAPERIN raakapuuntarpeen arvioidaan kasvavan voimak- MARKKINAOSUUTTA4ÛTENOSAMETSÛTEOLLISUUDESTA KAASTIv-AA JAMETSÛTALOUSMINISTERINx KÛRSIISEKÛKYSYNNÛNRAKENTEELLISESTASIIRTYMÛSTÛ ,ISÛPERUSTEENAMETSÛNKASVATUKSENTEHOSTA- ETTÛSUHDANNETAANTUMASTA%NNUSTEIDENMUKAAN MISELLEONVÛITE ETTÛPOHJOISETMETSÛTTOIMIVAT PERINTEISTENMETSÛTEOLLISUUDENVIENTITUOTTEIDEN HIILINIELUNA JA SIIS ESTÛVÛT ILMASTONMUUTOSTA KYSYNTÛ JA TUOTANTO TAANTUVAT VUOTEEN .ÛISTÛKAHDESTAUSKONKAPPALEESTAONILMEISESTI MENNESSÛ JOTENPITÛISILYTÛÛUUTTAINNOVATIIVIS- JOHDETTUMETSÛNHOIDONJAPERUSPARANNUSTIDEN TATUOTANTOATILALLE4ÛMÛKYSYMYSRATKEAAYRI- JA JULKISEN RAHOITUKSEN LISÛÛMISTARVE KS IBID TYSTENJATUTKIMUKSENVÛLISENÛYHTEISTYNÛKIL- -YSVAADITAANRAHAATIESTNJARATAVERKON PAILUTILANTEISSA4ÛSSÛ ARTIKKELISSA KESKITYN SII- KUNNOSTAMISEEN JA TOIMENPITEITÛ METSÛTILOJEN HEN KUINKA PUUNJALOSTUKSEN ARVOKETJUN SUURENTAMISEKSIIBID ALKUPÛÛSSÛ METSISSÛJAPUUNTUOTANNOSSAPITÛISI /HJELMANJULKAISEMISENJÛLKEENONTULLUT REAGOIDAKRIISITILANTEESEEN VALLALLENÛKEMYS ETTÛMEILLÛRAAKAPUUNTEOLLI- -ETSÛSEKTORINONGELMIAONPYRITTYRATKAI- NENTARVEVÛHENEEMERKITTÛVÛSTIKSESIM(ETE- SEMAANNEUVOSTOTALOUDENLOGIIKALLALISÛÛMÛLLÛ MÛKI (ÛNNINEN 6ÛITTEET METSÛNKASVA- PUUSTON KASVUA VÛLITTÛMÛTTÛ KANNATTAVUUDESTA TUKSENMYNTEISISTÛILMASTOVAIKUTUKSISTAPOHJOI- TAIVAIKUTUKSISTAMETSIENTAISOIDENELÛMYSTUO- SELLAVYHYKKEELLÛOVATTODISTAMATTA4ÛTENYH- TANTOPOTENTIAALIIN .YKYINEN KRIISI JOHTUU KY- TEISKUNNALLE KALLIIKSI TULEVAN METSÛOHJELMAN SYNNÛNVÛHÛISYYDESTÛJAKUNMETSÛSEKTORINRAT- PERUSTEETOVATUSKONVARAISIAJAOHJELMAPALVELI- KAISUMALLIONTARJONNANLISÛÛMINENVOILOPPU- si vain olemassa olevien hallintorakenteiden tuloksena olla vain puutuotannon kannattavuus- YLLÛPITOA5UTTAAJATTELUAESIMMETSÛNPARANNUS- KRIISIJAPÛÛOMANTEHOTONKÛYTT/NGELMATON toiminnan taloudellisuuden arvioinnissa tai met- TODETTUJOAIKAISEMMINKIN-ETSÛPOLITIIKKAOLI SÛNHOIDON PUULAJIVALINNAN SUHTEEN ON OHJEL- AJAUTUNUTUMPIKUJANJO LUVUNLOPPUPUO- MASTA TURHA ETSIÛ +UN KAIKKI YMPÛRISTSSÛ LELLA-ETSIINKÛYTTÛMÛTTÛJÛÛNEETHAKKUUMAH- MUUTTUUNIINMETSÛNHOIDOSSAEIMINKÛÛNPIDÛ DOLLISUUDET VOITIIN TULKITA TEHOMETSÛTALOUDEN MUUTTUA/HJELMANMUKAANMEILLÛPITÛÛREAGOI- KAUDENVIRHEINVESTOINNEIKSI JOIDENTOTEUTTAMIS- da huomattavaan puun potentiaaliseen ylitar- TAOLITUETTUJULKISILLAVAROILLA/LLONQVIST JONTAAN HAKKUUSÛÛSTN SAMALLATAVALLAKUIN 6AIKKA ONGELMAT TAJUTTIIN METSÛSEKTORI REAGOITIINAIKANA JOLLOINPUUNNIUKKUUSKOETTIIN OSOITTAUTUIKYVYTTMÛKSIREAGOIMAANNIIHIN.Y- ONGELMAKSI ELILISÛÛMÛLLÛPUUNKASVATUSTA KYISTÛKRIISIÛEDELTÛVÛÛAJATTELUTAPAAKUVAASEU- RAAVAARVIOv4OISTAISEKSIMETSÛ JAELINKEINOPO- 5. Mitä pitäisi tehdä? LITIIKAN PAINOPISTE NÛYTTÛÛ OLEVAN ENEMMÛN 4ALOUSKRIISIVAIKUTTAAVÛISTÛMÛTTÛMYSMETSÛTA- kehityksen hidastamisessa kuin uuden luomi- LOUTEENJAPUUNTUOTANTOON-ETSIENPÛÛTEHTÛVÛT SESSA2ESURSSEJAJATOIMIAONKOHDISTETTUSEL- RAAKA AINE JA ENERGIALÛHTEENÛ SEKÛ LUONNON VÛSTI ENEMMÛN PUUN TARJONTAAN LIITTYVIIN TOI- MONIMUOTOISUUDEN VARANTONA JA ELÛMYSTEN MENPITEISIIN JA LIIKENNEINFRASTRUKTUURIN KYSY- 68

myksiin kuin uusien liiketoimintamallien, pal- HOLHOUSONSAANUTMUUTAKINKRITIIKKIÛOSAKSEEN VELUIDENSEKÛKYSYNTÛPUOLENTEKIJIDENVAHVIS- KS3MOLANDER 0UTTONEN TAMISEENv(ETEMÛKI +AUPPATIETEI- 4ÛMÛONTÛRKEÛÛKOSKAKAIKKIVIITTAASII- LIJILLÛOLISIPALJONANNETTAVAAUUDENAJATTELUN HEN ETTÛPUUNTUOTTAMISENKANNATTAVUUSHEIK- LEVITTÛMISESSÛMETSÛALALLE5UTTAAJATTELUAONJO KENEE LÛHITULEVAISUUDESSA -ETSÛTALOUTEEN ON NÛKYVISSÛ KUTENOSOITTAASEURAAVAv3IJOITETUN MÛÛRÛÛVIKSIOTETTAVATALOUDELLISETTAVOITTEETKU- PÛÛOMANTUOTTOJASENVAIKUTUKSETMETSÛNKÛSIT- TENKANNATTAVUUS PÛÛOMANTUOTTO PERINTEISTEN TELYYN TULISI OLLA KAIKILLE METSÛAMMATTILAISILLE PUUSTONKASVUUNLIITTYVIENTUNNUSLUKUJENSIJAAN ITSESTÛÛNSELVÛÛx-OTTIENMAKSIMOINNISTAMET- +ANNATTAVUUSTAVOITEMERKITSEE SITÛ ETTÛ KALLIS SÛNOMISTAJIENHYTYJENMAKSIMOINTIINv/JALA ISTUTUSMETSÛTALOUS ON KORVATTAVA HALVEMMILLA METSÛNUUDISTUSTAVOILLE JOIDEN KEHITTÛMISEKSI Tuotantotoiminnan keskeiset osapuolet ON TUSKIN TEHTY KAIKKI MAHDOLLINEN6ALTAVAT OVATMYYJÛJAOSTAJA PUUNTUOTANNOSSAMETSÛN- YHÛ KASVAVAT HAKKUUSÛÛSTT MERKITSEVÛT SITÛ OMISTAJA JA METSÛTEOLLISUUS -EILLÛ KUITENKIN ETTÛTALOUDELLISTAPERUSTETTAMETSIENKASVUNO- TUOTANTOPROSESSIIN SEKAANTUU SUURI MÛÛRÛ NS PEUTTAMISELLEEIOLENÛKYVISSÛ+UNMETSÛNOMIS- TOIMIJOITAMAA JAMETSÛTALOUSMINISTERI 4APIO TAJAAALETAANKOHDELLAYRITTÛJÛNÛPOISTUUMYS METSÛKESKUKSET METSÛNHOITOYHDISTYKSET JOTKA PERUSTE METSÛTALOUDEN JULKISELLE TUELLE4UKEA EDISTÛVÛTMETSÛNHOITOAJAVALVOVAT ETTEIVÛTMET- VOIDAANKARSIA YRITTÛJÛJOUTUUKANTAMAANITSE SÛNOMISTAJAT HÛVITÛ OMIA METSIÛÛN +UITENKIN RISKITKUTENHIRVIVAHINGOTYM.YKYÛÛNJAETAAN METSÛNHOIDONEDISTÛMINENONOLLUTNORMATIIVIS- VEROINKERÛTTYÛTUKEAMETSÛNOMISTAJILLEHEIDÛN TAJAVAIHTOEHDOTONTA-ETSÛTALOUSONAJAUTUNUT OMAISUUTENSA KARTUTTAMISEEN KUTEN METSÛNIS- JULKISESTITUETUNMAATALOUDENSIVUELINKEINOKSI TUTUKSEEN KUNNOSTUSOJITUKSIIN 4ÛLLAISELLE EI EIKÛSEOLEKYENNYTITSENÛISEEN YRITYSTENTAPAAN OLEPERUSTEITAYRITTÛJYYTEENPOHJAUTUVASSAPUUN- JOHDETTUUNLIIKETOIMINTAMALLIIN+OLSTRM TUOTANNOSSA /N SELVÛ ETTÛ TALOUDELLISEEN TE- 4ÛSSÛ OLISI LIIKETALOUSTIETEELLE TEHTÛVÛÛ hokkuuteen perustuva puuntuotanto tekee tur- MUUTTAAPASSIIVISENAMETSÛPOLITIIKANTOTEUTTAJA- HAKSIMONIANYKYÛÛNJULKISINJAMETSÛNOMISTA- NANÛHTYMETSÛNOMISTAJAAKTIIVISEKSIYRITTÛJÛKSI JIENVAROINTUETTAVIATOIMINTOJARASKAATMETSÛ- JONKATOIMINTAOHJAUTUUTALOUDELLISTENTUNNUS- ORGANISAATIOT TAIMITARHATYM JOIDENTALOUDEL- LUKUJENKANNATTAVUUS PÛÛOMANTUOTTOYM EIKÛ LINENTEHOKKUUSONKYSEENALAISTAJAJOIDENAI- KUTENNYKYÛÛNMETSÛHOIDONTUNNUSLUKUJENPE- HEUTTAMAKUSTANNUSRASITUSHEIKENTÛÛPUUNTUO- RUSTEELLA -ETSÛNTUTKIMUSLAITOKSEN YLIJOHTAJA TANNONKANNATTAVUUTTA+UNMETSÛTEOLLISUUDEN (ANNU2AUTIONSANOINvMETSÛNOMISTAJAONPÛÛ- KAPASITEETTIAVÛHENNETÛÛNONSYYTÛPURKAAMYS SÛÛNTISESTI NÛHTÛVÛ TIETOISENA JA ÛLYLLISENÛ KALLIITA METSÛNHOIDON ORGANISAATIOITA SEKÛ SU- OLENTONA JOLLA ON OIKEUS TEHDÛ RATKAISUNSA PISTAAJULKISTATUKEAMETSÛTALOUDELLE/NSYYTÛ OMANINTRESSIHARKINTANSAPOHJALTAvSITAATTI/JA- MUISTAA ETTÛPUUHUOLLONKANNALTATURHAJALUON- LA 0UUNTUOTTAJA YRITTÛJÛÛONKOHDELTA- NONMONIPUOLISUUDENJAVESISTJENTILANKANNAL- VARATIONAALISENATOIMIJANAEIKÛPOTENTIAALISENA TA TUHOISA SOIDEN OJITUSKAMPANJA TOTEUTETTIIN METSÛNHÛVITTÛJÛNÛ(ÛNELLEONMYSANNETTAVA JA LUVUILLAPITKÛLTIJULKISENRAHOITUK- OIKEUSVALITAITSEMETSÛNKÛSITTELY JAUUDISTUS SEN AVULLA YLLÛPIDETTYJEN ORGANISAATIOIDEN TOI- TAVAT -ETSÛNOMISTAJIEN TIUKKA HALLINNOLLINEN MESTA 69

,4!s*%2/.%.

*OS KUTEN NÛYTTÛÛ TEOLLISUUS VÛHENTÛÛ TUEN+EMERAN RIITTÛVYYSMETSÛNHOITO JAPERUS- PUUNOSTOJAANLÛHIVUOSINAHEIKKENEEPUUNTUO- PARANNUSTIDEN EDISTÛMISEKSI ON TURVATTAVAv TANNONKANNATTAVUUSRATKAISEVASTI9LIMÛÛRÛISTÛ +OKKONEN 2IITTÛÛK VAHVA USKO PUUTAJÛÛRUNSAASTIMMENERGIANTUOTANTOONTAI SIIHEN ETTÛKAIKKIJATKUUENNALLAAN J VIENTIIN/NKUITENKINILMEISTÛETTÛENERGIATUO- TANNON PUSTAMAKSUKYKY JÛÛ ALHAISEKSI +UN Lähteet HETEMÄKI LAURI v-ETSÛALANLUOVATUHOv METSIENMERKITYSTULONLÛHTEENÛNÛYTTÛÛVÛHENE- +ANSANTALOUDELLINEN AIKAKAUSKIRJA S n VÛNNIIDENROOLIELÛMYSTUOTANNOSSASENSIJAAN HETEMÄKI LAURI, HÄNNINEN RIITTA !R- SÛILYY JOPAKASVAA-ETSIÛVOIDAANRAUHOITTAA VIO 3UOMEN PUUNJALOSTUKSEN TUOTANNOSTA JA ILMAN ETTÛPUUHUOLTOVAARANTUU-ISSÛMÛÛRIN PUUNKÛYTSTÛVUOSINAJA-ETLATY- RAPORTTEJA METSÛELÛMYKSIÛVOIDAANTUOTTEISTAAJÛÛNÛHTÛ- KOKKONEN MARJA v0OLITIIKANNÛKKULMA VÛKSI *OS ENNUSTEET TOTEUTUVAT ON SELVÛ ETTÛ METSÛSEKTORIN KEHITTÛMISEEN JA ALUEELLISEEN METSÛOHJELMATYHNv-ETSÛTIETEENAIKAKAUSKIR- NYKYISENLAINENKALLISMETSÛNUUDISTUSKÛYTÛNTEI JA Sn PARANNAMETSÛSEKTORINKILPAILUKYKYÛ PUUNSAA- KOLSTRÖM TANELI -ETSÛTALOUDENTOIMI- JOIDENROOLI TEOKSESTA!.ISKANENTOIM -E- TAVUUTTA EIKÛ ALENNA PUUKUSTANNUKSIA VAAN NESTYVÛ METSÛALA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET PÛINVASTOINLISÛÛNIITÛ JOTENONLYDETTÛVÛKUS- Gummerrus TANNUSTEHOKKAAMPIAKEINOJA4ÛSSÛOLISILIIKETA- KUUSELA KULLERVO -ETSÛNLEIVISKÛT-ET- SÛSUUNNITTELU JA SEN SAAVUTUKSET n LOUSTIETEILIJILLÛ ANNETTAVAA METSÛSEKTORILLE Atena /NKOSILLÛHALUAJAEDELLYTYKSIÛEDISTÛÛKANNAT- KANSALLINEN METSÄOHJELMA -AA JAMETSÛTALOUSMINISTERINJULKAISUJA TAVAA METSÛTALOUTTA MIKÛ EDELLYTTÛISI MONIEN LÄHDE ERKKI -ETSÛMAlA(AKAPAINO/Y TOIMINTOJEN JA INSTITUUTIOIDEN KARSIMISTA (EL- (ELSINKI POMPAAONSULKEASILMÛNSÛONGELMILTAJATEES- OJALA JUHA v-ETSÛALANPÛÛHUOMIOALAN KANNATTAVUUTEENv -ETSÛNTUTKIMUS KENNELLÛ ETTÛMITÛÛNEITARVITSEMUUTTAA+OR- OLLONQVIST PEKKA -ETSÛPOLITIIKKAJASEN KEA ARVOINEN MAA JA METSÛTALOUSMINISTERIN TEKIJÛT-ETSÛLEHTIKUSTANNUS(ELSINKI VIRKAILIJAKIRJOITTAAv/NTODENNÛKISTÛ ETTÛKAI- PINE B. JOSEPH, GILMORE JAMES H. 4HE %XPERIENCE%CONOMY("30RESS "OSTON KELLE KASVATETULLE HYVÛLAATUISELLE RAAKAPUULLE SCHULZE GERHARD $IE %RLEBNISGESELL- ONTULEVINAVUOSIKYMMENINÛKÛYTTÛKUNONNIS- SCHAFT#AMPUS6ERLAG&RANKFURTAM-AIN TUMME ASIAKASLÛHTISESSÛ TUOTEKEHITTELYSSÛx SMOLANDER HEIKKI, PUTTONEN PASI v0AKKOLAKI YRITTÛÛ PAIKATA TUKIPOLITIIKKAAv4A- -UUNMUASSAKESTÛVÛNMETSÛTALOUDENRAHOITUS- LOUSELÛMÛ S 70 71

,4!s60544/.%.

VESA PUTTONEN

Tapaus Seppänen

ÛÛTOIMITTAJA-ALMITOIVOOlNANSSIKRIISIÛ HALUTESSAANHYDYNTÛMÛÛNMAIDENVÛLISIÛEROJA KÛSITTELEVIENARTIKKELIENKIRVOITTAVANPU- SÛÛNTELYSSÛNSREGULATORYARBITRAGE 6ASTAAVAS- PHEENVUOROJA%SKO3EPPÛNENKIRJOITTI,4! TIPANKITJOUTUVATKILPAILEMAANKANSAINVÛLISESTI ARTIKKELISSAANv*OUTUKAASIELUT ONAIKAM- EIVÛTKÛNEENÛÛVOIODOTTAAYKSITTÛISENVALTION MEKALLISvVÛLIOTSIKOLLAv4APAUS0UTTONENv+OEN TURVAAVANNIILLESUOJAAKILPAILUAVASTAAN3IKÛLI JOLLAKIN TASOLLA ETTÛ 3EPPÛNEN HAASTAA MINUT OLENMARKKINALIBERALISTI ETTÛUSKONYKSITYISTEN VASTAAMAAN +OEN HÛNEN KIRJOITUKSENSA SEKA- YRITYSTENTOIMIVANTEHOKKAAMMINJAOLEVANIN- VAKSITAJUNNANVIRRAKSI JOHONONVAIKEATARTTUA NOVATIIVISEMPIAKUINMIHINKILPAILULTASUOJELLUT VAIKKATEKSTINSÛSINÛNSÛONSUJUVAAJALENNOKAS- OLIGOPOLISTISESSAASEMASSAOLEVATYRITYKSETPYS- TA9RITÛNTÛSSÛKUITENKINVASTATA3EPPÛSELLESI- TYVÛT KÛLI KUNHÛNONVÛÛRIN YMMÛRTÛNYT ETTÛMIE- LESTÛNIVALTIONEIPITÛISIOSALLISTUAMARKKINOIDEN Uusliberalistisista markkinoista TOIMINTAANVAANANTAARATIONAALISTENMARKKINOI- -ARKKINATALOUS PERUSTUU DARWINISMIIN JOSSA DENTOIMIARAUHASSA6ALTIONTULEETOIMIAAKTII- VOIMAKKAATMENESTYVÛTPAREMMINKUINHEIKOT VISESTI MUTTASENTULEEPITÛYTYÛTOIMIINOIKEISSA 6ÛÛRINTOIMINEETJAMUUTENTEHOTTOMATYRITYKSET KOHDISSA HÛVIÛVÛT EIHÛNNIIDENKUULUKAANMENESTYÛYHTÛ 3EPPÛNENVIITTAAEDELLISEENSYVÛÛNPANK- HYVIN KUIN OIKEIN TOIMIVIEN JA TEHOKKAIDEN KIKRIISIIN3UOMESSA LUVUNALUSSA3ILLOIN PANKKIEN4ÛMÛ EI TARKOITA ETTÛ VALTION TULISI ASIOITAVOITIINRATKAISTAKANSALLISINVOIMIN NY- JÛTTÛYTYÛKOKONAANSYRJÛÛNRAHOITUSMARKKINOIL- KYISESTÛLAMASTAEIOMINVOIMINELVYTÛ3EPPÛ- TA%NSINNÛKINVALTIOMÛÛRÛÛPANKKITOIMINNAN NENONTÛSSÛOIKEASSA-UTTAVANHAANONTURHA SÛÛNNT*OTTAMARKKINAVOIMATPYSTYVÛTEROTTE- HAIKAILLA!IKANA JOLLOIN PANKKITOIMINTAA SUO- LEMAANHYVÛTPANKITHUONOISTA ONVALTIONPE- JELTIIN KILPAILULTA PYSTYTTIIN NIIDEN TOIMINTAA RUSTELTUAVAATIAPANKEILTALÛPINÛKYVYYTTÛ2ISTO LUONNOLLISESTIHELPOSTIMUUTENKINMÛÛRÛÛMÛÛN (ARISALOTOTEAAASIALLISESTIOMASSAKIRJOITUKSES- .YKYÛÛNTÛMÛEIENÛÛOLEMAHDOLLISTA KOSKA SAAN(ARISALO ETTÛSÛÛNTELYNMÛÛRÛESI- PANKIT KANSAINVÛLISILLÛ MARKKINOILLA PYSTYVÛT MERKIKSI9HDYSVALLOISSAONVIIMEVUOSINASEL-

VESA PUTTONEN, rahoituksen professori !ALTO YLIOPISTONKAUPPAKORKEAKOULUsE MAILVESAPUTTONEN HSEl 72

VÛSTI KASVANUT EI VÛHENTYNYT9HDYSVALLOISSA -ÛÛRÛTOLIVATPIENIÛREILUMRDEUROA SENRIN- OLLAANOLTUYLEISESTIHUOLESTUNEITASIITÛ OVATKO NALLAMITÛPANKITOMAEHTOISESTIOVATVIIMEVUO- RAPORTOINTIVAATIMUKSETMENNEETLIIANPITKÛLLEJA SIENAIKANATEHNEETJÛRJESTÛMÛLLÛOSAKEANTEJAJA ONKOMAAMENETTÛMÛSSÛKILPAILUASEMAANSASEN POSITIIVISIATULOKSIAARVIOLTAMRDEUROA -I- VUOKSI %NRONIN KRIISIN JÛLKEEN PIKAVAUHDILLA KÛÛNMUUTAHOKUIN%UROOPAN+OMISSIO %UROO- TULLUT3ARBANES /XLEY SÛÛNNSTONTÛSTÛHYVÛ PAN+ESKUSPANKKIJAKANSALLISETRAHOITUSTARKAS- ESIMERKKI &INANSSIKRIISIN INNOITTAMA JA PRESI- TUKSETYHDESSÛEIPYSTYTÛLLAISTAHARJOITUSTATEKE- DENTTI/BAMANAJAMA$ODD &RANK ACTON MÛÛN6ALTIOVALTAASIISTARVITAANMARKKINOILLA SIVUAPITKÛUUDISTUSRAHOITUSMARKKINOIDENTOI- 6ALTIOTARVITSEEPANKKEJAJAPANKITTARVIT- MINTAAN MITÛONPIDETTYSUURIMPANALAINSÛÛ- SEVATVALTIOTA*OSVALTIOEIOSALLISTUISIPANKKITOI- DÛNTUUDISTUKSENA SITTEN LUVUN MUUTOS- MINNANVALVONTAANMILTÛÛNOSIN SYNTYISIMAH- TEN dollisuus yksittäisille pankeille ottaa liian suuria 6ALTIOIDENVÛLILLÛONKILPAILUASIITÛ MITEN RISKEJÛJAJÛTTÛÛNIISTÛKERTOMATTAJULKISUUTEEN NEHOUKUTTELEVATYRITYKSIÛJALIIANTIUKAKSIKOET- 4ULOKSENA OLISI KONKURSSEJA JOISSA TAVALLISET TUVALVONTAONYRITYSTENNÛKKULMASTAKUSTAN- PANKKITALLETTAJATKIN MENETTÛISIVÛT PÛÛOMIAAN NUS *OS9HDYSVALTOJA PITÛÛ MARKKINATALOUDEN +OSKAPANKKIENVARAINHANKINTAPERUSTUUERITYI- ESIKUVANA TULEVAISUUS ON JURISTIEN 3ÛÛNTELYÛ SESTI %UROOPASSA TALLETUKSIIN ON KRIITTISEN TÛR- KUITENKINTARVITAAN KUTEN'EORGE!KERLOFJA2O- KEÛÛ ETTÛ KANSALAISET VOIVAT LUOTTAA PANKKIEN BERT3HILLERKIRJASSAANv!NIMALSPIRITSvTOTEAVAT PYSYVÛNPYSTYSSÛJAKONKURSSITILANTEESSAKINPYS- 3EPPÛSENKIN VIITTAAMAvVILLIELÛIMEN VAISTOv TYVÛNMAKSAMAANTALLETUKSETSÛÛSTÛJILLETAKAISIN MEISSÛIHMISISSÛJOHTAASIIHEN ETTÛVALTIOTATAR- 4ÛMÛNLUOTTAMUKSENYLLÛPITÛMISEKSIVALTIOTTAR- VITAANSÛÛNTJENLAATIMISESSA JOUTUVAT TAKAAMAAN PANKKITALLETUKSET TIETTYYN RAJAAN ASTI %UROOPASSA TÛLLÛ HETKELLÛ YLEISESTI Valtiota tarvitaan markkinoilla EUROONASTI 0ANKKITOIMINTAONMONIMUTKAISTAJASENSEURAN- 9HDYSVALLOISSAONELOKUUSSAMENNYT TAONMONENMIELESTÛEPÛKIINNOSTAVAA4ÛMÛN KONKURSSIINPANKKIAVUODENALUSTALASKET- VUOKSIVALTIOTATARVITAANVALVOMAANPANKKEJA TUNA4ÛMÛEIOLERATKAISEVASTIVÛHENTÛNYTKAN- 0AIKALLISETRAHOITUSTARKASTUKSET VALVOVAT RAHOI- SALAISTENLUOTTAMUSTAPANKKIJÛRJESTELMÛÛN KOS- TUSLAITOKSIAJATKUVASTI MUTTASILLOINTÛLLINNÛY- KA VAIKEUKSIIN AJAUTUNEIDEN PANKKIEN VASTUUT TETÛÛNTARVITTAVANMYSLAAJOJAYHTEISHARJOITUK- ONOTTANUTVASTUULLEENLIITTOVALTIONVAKUUSLAITOS SIA JOITAKUTSUTAANSTRESSITESTEIKSI%UROOPASSA &$)# TAIJOKUYKSITYINENTOIMIJA/NVÛLTETTY HEINÛKUUSSAJULKAISTUTHERKKYYSANALYYSIN TILANNE MIHIN6ENÛJÛLLÛAJAUDUTTIIN LUVUL- TULOKSET PANKIN OSALTA OSOITTIVAT ETTÛ NOR- LA PANKKITALLETTAJIEN MENETTÛESSÛ SÛÛSTNSÛ MAALIOLOSUHTEISSASELVÛVALTAOSAPANKEISTAKES- PANKKIEN KONKURSSEISSA6ENÛLÛISET EIVÛT ENÛÛ TÛISI ODOTETTUA HUONOMMANKIN SKENAARION IL- USKALTANEETPITÛÛRAHOJAPANKKITILEILLÛVAANPITI- MANTARVETTAPÛÛOMITUKSELLE4ULOSTENJULKISTA- VÛTNEMIELUUMMINVAIKKASUKANVARRESSASIITÛ MISELLAPYRITTIINLISÛÛMÛÛNYLEISTÛMARKKINOIDEN HUOLIMATTA ETTÛ INmAATIO OLI PROSENTTIA USKOTTAVUUTTA3EITSEMÛNPANKINOSALTAANNETTIIN .ÛMÛRAHATOLIVATPOISTALOUSELÛMÛNKIERROSTA MÛÛRÛAIKA JOLLOIN PANKKIEN PITI PYSTYÛ KERTO- JA NÛIN MAHDOLLISESTI HYVIINKÛÛN INVESTOINTI MAANMISTÛNEHANKKIVATLISÛÛRISKIPUSKUREITA IDEOIHINEISAANUTRAHOITUSTA 73

,4!s60544/.%.

Rahoituslaitokset hyödyntävät OLISIKONIIDENTOIMINNANPITÛNYTEDESANTAAKAS- valtioiden antamat takuut VAA.IIDENTOIMINTAMAHDOLLISTIKUITENKINMO- täysimittaisesti NENAMERIKKALAISENUNELMANTOTEUTUMISENPIT- +UKAANYKSITTÛINENTOIMIJAnEIEDES"ERNIE-A- KÛNAIKAA DOFFnOLLUTYKSINVASTUUSSAlNANSSIKRIISISTÛ3EP- 4ÛSSÛTULEEESILLEKESKEINENHAASTERAHOI- PÛNEN ESITTÛÛ KIRJASSAAN v(ULLUN RAHAN TAUTIv TUSMARKKINOIDENTOIMINNALLE6ALTIOTATARVITAAN HYVÛNANALYYSINMONISTAVIRHEISTÛ JOTKAERITYI- RAHOITUSMARKKINOIDEN VALVOJANA JA TAKAAJANA SESTI9HDYVALLOISSA AIHEUTTIVAT SUUREN KUPLAN -UTTAMISSÛMENEESERAJA MINKÛJÛLKEENVAL- MIKÛNYTONPUHJENNUT!LHAISETPANKKIENPÛÛ- tion ei enää pidäkään taata rahoituslaitosten OMAVAATIMUKSET OTC JOHDANNAISETJAMUUVAR- SIDOSRYHMIENSAAMISIATÛYSIMÛÛRÛISESTI 0ALJON JOPANKKIJÛRJESTELMÛ #$3 MARKKINOIDENLÛPINÛ- ONPUHUTTUHYVÛNHALLINTOTAVANGOODCORPORATE KYMÛTTMYYSJAPEHMEÛTVAKUUDETASUNTOLAINA- GOVERNANCE MERKITYKSESTÛlNANSSIKRIISIENESTÛ- MARKKINOILLA YHDISTYNEENÛ GLOBAALEIHIN TALOU- JÛNÛ(YVÛHALLINTOTAPAEIKUITENKAANESTÛLIIAN DEN EPÛTASAPAINOIHIN JOHTIVAT KRIISIIN MINKÛ SUURTA RISKINOTTOA4YNJAKO PANKEISSAKIN ME- JÛLKIÛKORJATAANVIELÛUSEITAVUOSIA+AIKENPOH- NEENIIN ETTÛOSAKKEENOMISTAJATTOIVOVATMAH- JALLAOLIKUITENKINPERINYKSINKERTAINENUNELMA DOLLISIMMAN SUURTA ARVONNOUSUA MIKÛ VOI ETTÛJOKAISELLAAMERIKKALAISELLAOLISIOMAASUN- EDELLYTTÛÛSUURTARISKINOTTOA(ALLITUKSENTEHTÛVÛ TO VAIKKAKINPANKINRAHOITTAMANA,IIANPITKÛÛN ONENSISIJAISESTIVALITAJAVALVOATOIMIVAJOHTO JATKUNUTASUNTOJENHINTOJENNOUSUMAHDOLLISTI JOKA OSAKKEENOMISTAJIEN INTRESSIEN MUKAISESTI KETJUKIRJEMÛISENKEHITYKSEN MITÛRAHOITUSMARK- OTTAARISKEJÛ/SAKKEENOMISTAJATOMISTAVATYRI- KINOIDENINNOVAATIOTRUOKKIVAT TYKSENJAVOISIVATHALUTESSAANLAITTAAPÛÛOMANSA 4ÛSSÛ UNELMASSAAN AMERIKKALAISET EIVÛT VAIKKAVALTIONOBLIGAATIOIHIN/SAKKEENOMISTA- OLEYKSIN KYSYMYSONKAIKETIYLEISMAAILMALLI- JATTOIMIVATRATIONAALISESTI JOSNEOTTAVATTÛYDEN SESTAIHMISTENTOIVEESTAASUAHYVIN0OLIITTISESTI HYDYN ESIMERKIKSI VALTION TALLETUSTAKAUKSISTA ON HYVÛKSYTTYÛ ETTÛ OMISTUSASUMISTA TUETAAN 6ERONMAKSAJIENINTRESSISSÛVOISIHYVINKINOLLA VAIKKASEJOHTAISIKINRAHOITUSMARKKINOIDENEPÛ- ETTÛPANKKIENVELKOJATJOUTUISIVATKIINNITTÛMÛÛN TASAPAINOON3UOMESSAKINOMISTUSASUMISTAON HUOMIOTA SAATAVIENSA EPÛVARMUUTEEN JA HIN- PITKÛÛNTUETTUVEROTUKSELLISESTIEIKÛRATIONAALI- NOITTELEMAANNE.ÛINMARKKINATALOUDESSAPI- NEN POLIITIKKO TÛLLÛ HETKELLÛ LÛHDE AJAMAAN TÛISITAPAHTUA4ÛMÛRAJOITTAISIPANKKIENRISKIN- ASUNTOLAINOJENKORKOJENVEROVÛHENNYKSENPOIS- OTTOA6ALTIONLÛHTIESSÛPANKKIENTAKUUMIEHEKSI TOA VAIKKASEOLISIMONESSAMIELESSÛTALOUDEL- nEKSPLISIITTISESTITAIIMPLISIITTISESTInMARKKINOI- LISESTI PERUSTELTUA 9HDYSVALLOISSA PERUSTETUT DENTOIMINTAHÛIRIINTYY VAIKKAVALTIONTARKOITUS &REDDIE-ACJA&ANNIE-AETOIMIVATVALTIONERI- TIETENKINONRAUHOITTAAMARKKINOIDENTOIMINTAA TYISASEMAN TURVIN JA VASTAAVAT PROSENTISTA 3ETULEEKUITENKINMYSRAHOITTANEEKSIMARKKI- ASUNTOLAINOJENJÛLKIMARKKINOISTA MITÛPIDETTIIN NOIDENTOIMINTAA HYVÛKSYTTYNÛ KUNNES NE AJAUTUIVAT MITTAVIIN TALOUDELLISIINONGELMIINJAKONKURSSINVÛLTTÛMI- Euroopan tilanteesta SEKSIKANSALLISTETTIIN*ÛLKIKÛTEENKATSOTTUNANII- 4ÛMÛONTILANNETÛLLÛHETKELLÛ%UROOPASSAKIN DENTOIMINTAANOLISIPITÛNYTTEHDÛSUURIAMUU- MISSÛ PANKKITALETUSTEN VALTIOTAKAUKSIEN TASOJA TOKSIAHYVÛNSÛÛNAIKANA VOIDAANJOPAKYSYÛ ONNOSTETTUNORMAALISTAEIKÛOLEOLLUTPUHETTA- 74

KAANTILANTEENPALAUTTAMISESTAENNENlNANSSI- MAANKULUTUSJUHLIAEDULLISESTIAINAKEVÛÛSEEN KRIISIÛ OLLEILLE TASOILLE 0OLIITTISESTI KENENKÛÛN ASTI SILLÛOBLIGAATIOSIJOITTAJATVOIVATUSKOA INTRESSISSÛ EI OLE RYHTYÛ TÛLLAISTA VAATIMAAN EUROMAANPYSTYVÛNHOITAMAANVELVOLLISUUTENSA !SUNTOLAINOJEN KORKOVÛHENNYKSESSÛ KYSYMYS .YTTILANTEENKRIISIYDYTTYÛKOKO%5TULIYHDESSÛ ONSAMANTYYPPISESTÛASIASTAMEISTÛKANSALAI- )-&NKANSSA+REIKANTAKUUMIEHEKSI KOSKAMI- SISTATUNTUUSILTÛETTÛVALTIONTEHTÛVÛNÛONTUKEA TÛÛNMUUTAEIOLLUTTEHTÛVISSÛ.ORMAALISTITOI- MEITÛ KAIKKIA vHYVÛSSÛ ASUMISESSAv MIKÛ ON MIVILLA MARKKINOILLA +REIKAN VALTION VELKOJAT MÛÛRITELTYOMISTUSASUMISEKSI3AMALLATULEMME OLISIVATKÛRSINEETTAPPIOITAAINAKINNSHAIRCUTIN HYVÛKSYNEEKSI JÛRJESTELMÛN MISSÛ RAHOITUSLAI- ELIVELKOJENNIMELLISARVOJENLEIKKAUKSENMUO- TOKSETnRATIONAALISESTIJAOIKEINTOIMIESSAAANn DOSSA 3YKSYÛ ELETTÛESSÛ TILANNE TUNTUU LAINOITTAVAT IHMISTEN ASUNTOJA ENEMMÛN KUIN RATKENNEEN MUTTATILANNEONRAUHOITTUNUTVAIN MIHINNÛILLÛILMANVALTIONVEROPORKKANAAOLISI SENANSIOSTA ETTÛ%5JA)-&SUOSTUVATLAINAA- VARAA9HDYSVALLOISSAONKOETTUKAIKKIENAIKOJEN MAANRAHAA+REIKALLEEDULLISEMMINKUINMIKÛ SUURIMMANKIINTEISTKUPLANPUHKEAMINEN MUT- ONRAHANMARKKINAHINTA3AMAONTILANNEAINA- TAVIELÛSYKSYLLÛASUNTOMARKKINOIDENTOI- KIN)RLANNISSAJA%SPANJASSA4ÛSSÛTAPAUKSESSA MINTAANEIVARSINAISESTIOLETEHTYMUITARAKEN- VALTIOIDENYHTEENLIITTYMÛ EIYKSITTÛINENVALTIO TEELLISIAMUUTOKSIAKUINMUUTAMIENKESKEISTEN SUBVENTOI YKSITTÛISTEN VALTIOIDEN HOLTITONTA TA- RAHOITUSLAITOSTENVASTUIDENJAOMISTUKSENOTTA- LOUDENPITOA MINENVALTIONHOIDETTAVAKSIDOMINOILMINSYN- TYMISENESTÛMISENNIMISSÛ Liiketaloustieteilijöiden roolista 9HDYSVALLATOLIKESKEISESSÛROOLISSAMAA- 3ELVYYDENVUOKSITOTEAN3EPPÛSELLE ETTÛENKUT- ILMANLAAJUISEN lNANSSIKUPLAN PUHALTAMISESSA SUITSEÛNIHALLITUSAMMATTILAISEKSI,IIKETALOUSTIE- MUTTAKOHTUUDENNIMISSÛONTODETTAVA ETTÛSE TEEN PROFESSORINA MINUSTA ON LUONTEVAA ETTÛ EIOLLUTYKSIN-EILLÛ%UROOPASSAMONETYRITYK- OSALLISTUN MAHDOLLISUUKSIEN MUKAAN LIIKE ELÛ- SET PANKITJAKANSALAISETOSALLISTUIVATTÛYSINRIN- MÛNTOIMINTAAN4OIMINTÛLLÛHETKELLÛSIVUTOIMI- NOIN GLOBAALEILLE RAHOITUSMARKKINOILLE JOILLA SESTINELJÛNYRITYKSENHALLITUKSESSA+ÛYTÛNNN KOROTPYSYIVÛTALHAALLAJASAMAANAIKAANASUN- KOKEMUKSESTAONSELVÛÛHYTYÛSEKÛOPETUKSES- TOJEN OSAKKEIDENJARAAKA AINEIDENHINNATNOU- SAETTÛTUTKIMUSTOIMINNASSA/MANÛKEMYKSENI SIVAT6ELKAANTUMISESSAONNYTSAAVUTETTUKIPU- LIIKETALOUSTIETEISTÛ ON ETTÛ NIITÛ EI VOI OPPIA PISTE MINKÛJÛLKEENSEURAAHENKINENKRAPULA EIKÛOPETTAATYHJISSÛ SILLÛKYSYMYSONIHMISTEN +ULUTUSJUHLIENLASKUONTULLUTMAKSUUN TOIMINNASTA MITÛ EI PYSTY LYHYELLÛ AIKAVÛLILLÛ -UTTATÛSSÛKINVALTIOTJA%5OVATTOIMIL- ENNAKOIMAAN4ÛTÛTARKOITANTOTEAMALLA ETTÛME LAANSOTKENEETMARKKINOIDENTOIMINTAA%UROOP- IHMISET OLEMME TAIPUVAISIA AHNEUTEEN ITSEK- PALAISENYHTEISTYNNIMISSÛEIAJOISSASUUNNITEL- KYYTEENJALAISKUUTEEN4ÛSTÛONKYSYMYSvVILLI- TU MITÛTAPAHTUU JOSJOKUEUROMAISTAEITOIMI- ELÛIMEN VAISTOSSAv MITÛ 3EPPÛSEN MUKAAN EI KAANYHTEISTENSOVITTUJENPELISÛÛNTJENMUKAI- PIDÛKIELTÛÛ0IDÛNKUITENKINTÛRKEÛNÛ ETTÛKAIK- SESTI+REIKASSAEUROSTAONOTETTUKAIKKIILOIRTI KISIDOKSENILIIKE ELÛMÛÛNOVATYLEISESSÛTIEDOS- ILMANTUNNONTUSKIASIITÛ ETTÛMAAEIOLETÛYTTÛ- SA JOTTA JOKAINEN VOI ARVIOIDA TULENKO JOSKUS NYT-AASTRICHTINKRITEEREJÛEDESVÛÛRENNETYILLÛ SOKEAKSIERIINTRESSIRYHMIENTAVOITTEIDENVÛLILLÛ TUNNUSLUVUILLAAN+REIKANVALTIOPYSTYIRAHOITTA- 0ÛÛTOIMESSANIOLENRAHOITUKSENPROFESSORI KÛY- 75

,4!s60544/.%.

TÛNNN TEHTÛVÛT OVAT SIVUTOIMIA )TSE AJATTELEN %HDOTTAESSANI&INNAIRINLENTÛJÛLAKONAIKA- NIIN ETTÛTÛRKEINOMAISUUTENIONAMMATILLINEN NA ETTÛ vKAIKKI LENTÛJÛT ON IRTISANOTTAVAv EN INTEGRITEETTI MINKÛMENETTÛMINENONLIIANARVO- KUVITELLUTKAAN ETTÛLENTÛJIÛRYHDYTTÛISIINIRTISA- KASTAMENETETTÛVÛKSI3IKÛLI3EPPÛSENHUOLI ETTÛ NOMAAN-INUSTAVAINONKOHTUUTONTA ETTÛYKSI OLISIN ENSISIJAISESTI SIDOSRYHMIEN EDUSTAJA JA AMMATTIRYHMÛ LAITTAA POLVILLEEN PAITSI MUUN EDUNSAAJA EIONNEKSIPIDÛPAIKKAANSA &INNAIRINHENKILSTNMYSKESKEISENOSANSUO- ,IIKETALOUSTIETEILIJILTÛEIVOIDAPERUSTEL- MALAISESTI TALOUSELÛMÛSTÛ 3ULJETUN TALOUDEN LUSTIODOTTAAPATENTTIRATKAISUJAJOKAISEENTALOU- AIKANASAAVUTETTUJENETUJENKOHTUUTTOMUUSPAL- DENONGELMAANnREAALIMAAILMAONLIIANMONI- JASTUUMARKKINATALOUDENAIKANA KUTENOIKEIN MUOTOINENYKSINKERTAISILLATYKALUILLARATKAISTA- ONKIN%NTIEDÛ OLISIKO3EPPÛSENMUKAANLEN- VAKSI 0OLIITIKKOJEN TEHTÛVÛ ON n VIRKAMIESTEN TÛJILLEPITÛNYTANTAAKAIKKIPYYTÛMÛNSÛKYSYMÛT- AVUSTUKSELLAnLAATIAYHTEISKUNNANYLEISETPELI- TÛ ETTÛ MITÛ JOS TOIMITTAISIIN JOTENKIN TOISIN SÛÛNNT6ALVOVANVIRANOMAISKONEISTONTEHTÛVÛ -IELESTÛNITUTKIJATVOIVATPARHAIMMILLAANAUTTAA ON HUOLEHTIA ETTÛ SÛÛNNISTÛ PIDETÛÛN KIINNI TALOUSELÛMÛNPELISÛÛNTJENKEHITTÛMISESSÛEH- 4UTKIJATVOIVATHALUTESSAANHYDYNTÛÛOMAARIIP- DOTTAMALLAUUSIATAPOJAAJATELLA%NOSAAAJATEL- PUMATONTA ASEMAANSA JA NÛKALAPAIKKAANSA LA ETTÛ MEILLÛ 3UOMESSA OLISI VIELÛ AINAKAAN KIINNITTÛMÛLLÛHUOMIOTAYKSITTÛISIINEPÛKOHTIIN LIIKAAMIELIPITEITÛVAIHDETTAVAKSIJ JAESITTÛÛPAREMPIAVAIHTOEHTOJA 76 77

,4!s0+%445.%.

PERTTI KETTUNEN

Tarina teknologian murroksesta ja sen avaamasta kehityspolusta

Talouden kompuroiva kehitys SYNNYSTÛOVATKASVANEET+EHITETYTLAMANENNUS ,AMATJAMUUTKATASTROlTOVATOLLEETAINASEURA TAMISENJA TORJUNNANJÛRJESTELMÛTEIVÛTNEKÛÛN NAMME6UOSISATOJATAITUHANSIANEOVATKURIT PALJON AUTA ,AMAN LAUKAISEVANA TEKIJÛNÛ VOI TANEETJAKARSINEETIHMISKUNTAA,UONNONMUL OLLAKANSAINVÛLINENKRIISI LUVUNLJYKRIISI LISTUKSET SÛÛ KANSAINVAELLUKSET SODATJAMUUT OLKOONSIITÛESIMERKKINÛ MUTTAUSEINMYSTA ELINMAHDOLLISUUKSIAVAIKEUTTAVATRISTIRIIDATOVAT LOUDENTOIMIJOIDENYLILYNNIT(YVÛNÛESIMERK TUHONNEETMILLOINVUOTUISENSADON KARJANHOI KINÛONVIIMEISINSUBPRIME ONGELMISTAALKANUT DONTAIVILJELYNMAHDOLLISUUDET MILLOINKAUP LAMA5UTTAONLUOMASSAMMEKULUTUSVETOISESSA PAREITTEJÛ KAUPPAKUMPPANEIDEN YHTEISKUNTIA MARKKINATALOUDESSA PIILEVÛ RAKENTEELLINEN LA TAIOMANYHTEISKUNNANRAKENTEITA9HTEISTÛON MAHERKKYYS+ANSAINVÛLISTENTALOUDELLISTENKYT SELLAINENYHTEISKUNNANTOIMINNANVAURIOITUMI KSTENJAVERKOTTUMISENLUOMATKANAVATLEVITTÛ NEN JOKALAMAANNUTTAATALOUDELLISTATOIMINTAA VÛTLAMANNOPEASTIKAIKKIINMAAILMANKOLKKIIN JAJOHTAAELINMAHDOLLISUUKSIENKAVENTUMISEEN %LÛMMELAMAHERKÛSSÛMAAILMASSA 4OIVOMAMME RAUHALLISEN KANSALLISEN TAI KANSAINVÛLISENKEHITYKSENRIKKOVATEDELLEENKIN Tutkimus ja yritykset löytävät VÛHINTÛÛN KYMMENVUOTISKAUSITTAIN SUURET TAI toisensa, tehdas keksitään HIEMANPIENEMMÛTLAMAT-AAILMANLAAJUISILTA +EHITYSNYKYISEENMODERNIINTAIPITÛISIKAISA SODILTAOLEMMEJOPITKÛÛNVÛLTTYNEET,UONNON NOAJOPOSTMODERNIIN LAMAHERKKÛÛNTALOUTEEN KATASTROlT AIHEUTTAVAT TUHOA VAIN RAJOITETUILLA ALKOIJOVUOTTASITTEN LUKUOLIKAIK ALUEILLA3ILTIKINGLOBAALITLAMATOVATTÛÛLLÛSEU KIALLALÛNTISESSÛMAAILMASSATIETEEN TEOLLISUU RANAMME -AAILMANTALOUDEN JA YKSITTÛISTEN DEN JA YRITYSTOIMINNAN VUOSISATA6ASTA KANSANTALOUKSIEN KEHITYS KOMPASTELEE .ÛIN LUVULLA NÛHTIIN TODELLINEN TEOLLINEN VALLANKU TAPAHTUU VAIKKA TIETOMME LAMOISTA JA NIIDEN MOUS-ERKANTILISMINVIIMEISETMERKITHÛVISIVÛT

PERTTI KETTUNEN, emeritusprofessori ● e-mail: pertti.kettunen@jyu.ﬁ 78

VUOSISADANPUOLENVÛLINMAISSA KAUPPAJAELIN TIETO JA OSAAMINEN EI JÛÛNYT YKSIN %NGLANNIN KEINOJENHARJOITTAMINENVAPAUTUIVAT4UTKIMUS OMAISUUDEKSI %NGLANNIN ASEMA ALKOI HEIKETÛ JAYRITYKSETLYSIVÛTTOISENSA6AHVASTISUORAAN 3AKSAN 9HDYSVALTOJEN JA *APANIN TEOLLISUUDEN KÛYTÛNNN RATKAISUIHIN SUUNTAUTUNUT TUTKIMUS NOPEAN KEHITYKSEN PAINEESSA 2AHOITUKSEN JA MUUTTIMAAILMAA-ONETNYKYISENTEKNOLOGIAN PANKKIEN MAAILMASSA ,ONTOON #ITY OLI JA ON PERUSOIVALLUKSETSYNTYIVÛT2AUTATIETJAMEREN EDELLEENVAHVAKESKUSJAVALLANKÛYTTÛJÛ!LFORD KULUN TEKNOLOGINEN KEHITYS ALENSIVAT KULJETUS n 3ÛHK POLTTOMOOTTORI LJYNJA KUSTANNUKSIAJALOIVATAIEMPAASUUREMMATMAH LOSTUS JA MONET KEMIAN KEKSINNT SEKÛ AUTO DOLLISUUDETGLOBAALILLEKAUPALLE-OKYR MAATIONENSIMMÛISETSOVELLUTUKSETLOIVATPOHJAA n KATSOO ETTÛ LUVUN LOPPUPUOLTA VUOSISADANLOPUNJASEURAAVANVUOSISADANHUI VOI HYVIN KUTSUA TOISEKSI TEOLLISEKSI VALLANKU MALLENOUSULLE MOUKSEKSI %ROA EDELLISEEN LUVUN LOPUN 4EKNOLOGINEN KEHITYS NÛKYI HYVIN MM TEOLLISEENVALLANKUMOUKSEENOLIERITYISESTITUT MERIKULJETUKSISSAPURJELAIVOJENJAHYRYLAIVOJEN KIMUKSEN JA KÛYTÛNNN KEHITTÛMISTYN VUORO KESKINÛISESSÛKILPAILUSSA-OLEMPIENTEKNOLO VAIKUTUS4UTKIMUSJOUDUTTITEKNOLOGIANKEHITYS GIAKEHITTYINOPEASTI LUVUNAIKANA6IELÛ TÛAVAAMALLATIETEELLISIÛPERUSTEITA JOIHININNO VUOSISADAN PUOLIVÛLISSÛ PURJELAIVAT OLIVAT HAL VAATIOTVOIVATNOJAUTUA3AMANAIKAISESTIKÛYTÛN VEMPIAYLI MAILINPITUISILLAKULJETUKSILLAJA NN KEHITTÛMISTY PALJASTI NIIN ONGELMIA KUIN HALLITSIVATVALTAMERIKULJETUKSIA6UOSISADANLO RATKAISUMAHDOLLISUUKSIA JOTKAANTOIVATVAUHTIA PUSSA HYRYLAIVAT OLIVAT VALLANNEET KAIKKI ALLE TUTKIMUKSELLE MAILINKULJETUKSET0URJELAIVATKINOLIVAT 4IEDEJATUTKIMUSPOHJAINENPÛÛOMAVALTAI KEHITTYNEETNIINNOPEUDELTAANKUINKAPASITEETIL NENTEOLLISUUSSYNTYI4EHDAS SELLAISENAKUINME TAAN 0URJELAIVOILLE OLIVAT JÛÛNEET VAIN TODELLA SEN KÛSITÛMME SYNTYI LUVUN COTTAGE PITKÛTKULJETUKSET ESIMERKIKSIVEHNÛNKULJETUS TEOLLISUUDESSATUOTANTOOLIHAJAUTETTULUKUISIIN !USTRALIASTA%UROOPPAAN.ÛILLÛPITKILLÛREITEILLÛ PERHE TAIPIENPAJAYKSIKIHIN+YSYNNÛNVAIHTE PURJELAIVATEKNOLOGIANJAMETEOROLOGIANKEHITYS LUIHINVOITIINVASTATAVÛHENTÛMÛLLÛTAILISÛÛMÛL OLIVAT LYHENTÛNEET MATKA AJAN STÛ VUORO LÛTILAUKSIANÛILTÛPIENPAJOILTA5USITEKNOLOGIA KAUDESTAEENVUOROKAUTEEN6IIMEISETSUO EDELLYTTIPITEMMÛLLEVIETYÛTYNAJAKOA TYRYH MALAISET 'USTAF %RIKSONIN SUURET PARKKILAIVAT MIÛJAUSEINJATKUVAATUOTANTOA5UDENTEKNO PURJEHTIVATVALTAMERILLÛVIELÛTOISENMAAILMAN LOGIAN TEOLLISUUS EDELLYTTI MYS AIEMPAA SUU SODAN JÛLKEEN 0URJELAIVAT JÛIVÛT KUITENKIN IH REMPIAINVESTOINTEJA JOTKANEKINASETTIVATVAA MISTENMIELIINSUURTENMERTENVALTIAINA"ERN TIMUKSIATUOTANNONLAAJUUDELLEJATUOTTAVUUDEL STEINLAINAAMERIKIRJAILIJA*OSEPH#ONRADINYLIS LE +ULJETUSMAHDOLLISUUKSIEN PARANTUMINEN TÛVÛÛ TEKSTIÛ SUURISTA PURJELAIVATEKNOLOGIAN LAAJENSI MARKKINA ALUEEN GLOBAALIKSI 5UDET HUIPUISTAAJALTAJOLLOINNEVIELÛMERIÛHALLITSI HALVEMMAT TEOLLISET TUOTTEET ALKOIVAT NOPEASTI VAT KORVATAAIEMPIAKÛSITYNÛTAIPIENPAJOISSAVAL MISTETTUJA TUOTTEITA!IVAN UUSIA ENNEN TUNTE The sailing ship, when I knew her in her days MATTOMIATUOTTEITAILMESTYIMARKKINOILLE-OKYR of perferction, was a sensible creature….No n %NGLANTIOLIJOHTAVATEOLLISUUS iron ship of yesterday ever attained the mar- MAA VUOSISADAN LOPPUPUOLELLE SAAKKA 5USI vels of speed which the seamanship of men 79

,4!s0+%445.%.

famous in their time had obtained from their The nineteenth century brought changes in wooden copper-sheeted predecessors. Eve- world trade that would not be matched by rything had been done to make the iron ship even those of the twentieth. By 1900, trans- perfect, but no wit of man had managed to continental trade in both luxury and bulk devise an efﬁcient coating composition to commodities had become part of everyday keep her bottom clean with the smooth life. Imagine for a moment two time travel- cleanliness of yellow metal sheeting. After a ers: the ﬁrst sent from the year 1800 to the spell a few weeks at sea, an iron ship begins year 1900, and the second from 1900 to to lag as if she had grown tired too soon. 2000. Our twentieth-century time traveler, (Bernstein, 2008, 328). starting out in 1900, would already be famil- iar with instanneous global communication, 6UOSISADAN JÛLKIMMÛISELLÛ PUOLISKOLLA SYNTYI passanger trains speeding at more than sixty GLOBAALINMARKKINATALOUDENAIKA JOTAKESTIEN miles per hour, and perishable foods sent SIMMÛISEENMAAILMANSOTAANSAAKKA+AUPANJA from the antipodies in refrigerated railcars RAAKA AINEIDENTUOTANNONALOILLAGLOBAALEJAYRI and ships. By contrast, our nineteenth-cen- TYKSIÛOLITOIMINUTJOVUOSISATOJA.YTOLIAIKA tury time traveler would never have seen KYPSÛ MAAILMALAAJUISESTI TOIMIVILLE TEOLLISILLE information, people, or goods travel faster SUURYRITYKSILLE-AAILMAKAUPPAMONINKERTAISTUI than the speed of a horse. For this traveler, VAIKKAVUOSISADANLOPULLAPROTEKTIONISMINOSTI the very idea of buying tulips grown across PÛÛTÛÛN%RIMAISSATEOLLISTUMISENKEHITYSKULKI the continent, eating out-of-season strawber- HIEMANERILATUJA%NGLANNISSAOLIOMAJOEDEL ries from across the ocean or reading the LISELLÛ VUOSISADALLA SYNTYNYT YRITTÛJÛVETOINEN news the day it happened anywhere on the KEHITYKSENSÛ3AMANLAINENKASVOI9HDYSVALLOIS planet – all things that were everyday oc- SA3AKSASSAKEHITYSTÛOHJASIVATPANKITJAKARTEL curences in 1900 – would seem fantastic LINMUODOSTUS 6ENÛJÛLLÛ KASVOI VALTIO OMISTEI (Bernstein, 2008, 318.) NENJA JOHTOINENTEOLLISUUS*APANISSARAKENNET TIIN IKIOMA ZAIBATSU JÛRJESTELMÛ JONKA YDINTÛ Tekniikan ja talouden tutkimus OLIVATPERHEOMISTEISETPANKKI JATEOLLISUUSRYH ja koulutus integroituvat MÛT!LFORD n kehitykseen sitä kantavina LUKU MULLISTI MAAILMAA PALJON PE voimina RUSTAVAMMALLATAVALLAKUINSITÛSEURANNUT LUKU LUVUNKULUESSALUOTIINLÛHESKAIKKI Kansantaloustiede NE AATTEELLISET TIETEELLISET TEKNOLOGISET JA TOI !IVAN KUTEN TEOLLISUUDESSA JA KAUPASSA MYS MINNALLISETPERUSLINJAUKSETJANÛKEMYKSET JOIL TALOUSTIETEESSÛLUOTIINPOHJAAKEHITYSTÛTUKEVILLE LE SEURAAVA VUOSISATA RAKENSI -EIDÛN MAAIL NYKYAIKAISILLELINJAUKSILLE$AVID2ICARDOn MAMMEKIVIJALKARAKENNETTIINJASIITÛOLEMME OLIPAITSITUTKIJAMYSPOLIITTINENVAIKUT JATKANEETRAKENNUSTYTÛETEENPÛINJOTOISTASATAA TAJA%NGLANNINPARLAMENTINJÛSENENÛ2ICARDON VUOTTA "ERNSTEIN VERTAA LUKUA JA PÛÛTEOS0RINCIPLESOF0OLITICAL%CONOMYAND4A LUKUANÛIN XATIONJASENARGUMENTOINTIKEHITTYIVÛTKIRJANERI PAINOKSISSA+IRJAAIKAANSAIMELKOISENKESKUS 80

TELUN JA 2ICARDO KEHITTELI KESKUSTELUN MYTÛ VÛESTTUTKIJANAAIKAKIRJOIHINJÛÛNYT4HOMAS2O OMIAAJATUKSIAAN+IRJAAVOIDAANPITÛÛKLASSISEN BERT-ALTHUS+RITIIKKIÛESITTIVÛTMMHISTORIALLI KANSANTALOUSTIETEEN MERKKITEOKSENA (ÛNEN SENKOULUKUNNAN'USTAV3CHMOLLERJASOSIALIS ARVO JAPALKKATEORIANSAVAIKUTTIVATMM-ALT TISENKOULUKUNNAN+ARL-ARX6UOSISADANLOPUL HUKSENJA-ARXINAJATTELUUN LAESIINNOUSIRAJAHYTYTEORIAITÛVALTALAINEN#ARL (YDYKKEEN ARVO MÛÛRÛYTYY 2ICARDON -ENGERSENENSIMMÛISENÛESITTÛJÛNÛ7ILLIAM MUKAANTODELLISTENREAALIKUSTANNUSTENMUKAAN 3TANLEY*EVONS ,£ON7ALRASJA6ILFREDO0ARETO JOISTAOLENNAISINONPALKKA0ALKANMÛÛRÛYTYMI !LFRAD-ARSHALLOLIVATMUITATÛMÛNAJATUSLINJAN SENTÛRKEÛPERUSTAONTUOTANTOONKÛYTETTÛVISSÛ PIONEEREJA+AIKKITÛSSÛMAINITUTOVATEDELLEEN OLEVATPÛÛOMAT NSWAGE FUND TEORIA4ÛMÛN TIETEENALANHISTORIANARVOSTETTUJAMERKKIHENKI TEORIANJUURETOVATJO!DAM3MITHINAJATUKSIS LITÛ%KLUND (£BERT n SA .ÛIDEN KANSANTALOUSTIETEEN TUTKIJOIDEN AJATUKSISTALÛHTISEKEHITYS JOKAONSYNNYTTÛNYT Sattuu harvoin, että maatyöntekijällä on mil- EKONOMISTIEN AMMATTIKUNNAN TALOUSTIETEEN lä ylläpitää itseänsä sadon korjuuseen saak- VAHVAANASEMAANKANSANTALOUKSIENOHJAAMISES ka. Ylläpidon antaa hänelle tavallisesti etukä- SA JA TALOUDEN KIELEN LEVIÛMISEEN ARKISEENKIN teen omista varoistaan työnantaja, maanvil- KIELENKÛYTTN jelijä, jonka palveluksessa hän on ja jolla ei olisi mitään etua hänen työssäpitämisestään, Teknillinen tutkimus ja jollei saisi jakaa hänen työnsä tuottoa, eli korkeakoulutus jollei hänen pääomaansa palautettaisi hänel- 4EKNISENJATALOUDELLISENOSAAMISENKEHITTYESSÛ le voiton kera. ALKOIMAAILMANMAIDENJAMAANOSIENJATKUVA

Sattuu toisinaan, että yksityisellä riippumat- KILPAILUASEMASTAMAAILMASSAJASENTALOUDESSA tomalla työmiehellä on tarpeeksi pääomaa TUTKIMUKSENJAKOULUTUKSENLAAJUUDELLAJATASOL sekä työainestensa ostamiseen että ylläpi- LA4UTKIMUSLAITOKSIALUOTIINJAYRITYKSETALKOIVAT toonsa työn valmistumiseen saakka. Hän on AIEMPAAENEMMÛNPANOSTAATUOTTEIDENJATEK sekä työnantaja että työmies ja nauttii oman NOLOGIANKEHITYSTOIMINTAAN4EKNILLISENJAKAU työnsä koko tuoton, s.o. koko sen arvon, jon- PALLISENALANKORKEAKOULUJAALKOISYNTYÛ ka se lisää niihin aineksiin, joihin se kohdis- LUVUNLOPULLANIIDENMÛÛRÛKASVOIJOVAUHDILLA tuu. Siihen sisältyy kaksi tavallisesti erillistä 4EKNILLISENALANKORKEAKOULUTUSALKOI%UROOPAS tuloa, jotka kuuluvat kahdelle eri henkilölle, SAJOSATAKUNTAVUOTTAKAUPPATIETEELLISTÛAIEM nimittäin pääomavoitot ja työpalkka (Smith, MIN4OSINSYNTYVÛT OPPILAITOKSET EIVÛT ALUKSI 1933,84–85.) AIVAN KORKEAKOULUN NIMITYSTÛ VASTANNEET %N SIMMÛISENÛ TEKNILLISENÛ KORKEAKOULUNA PIDE 2ICARDONTOINENTÛRKEÛALAULKOMAANKAUPPATEO TÛÛNERÛISSÛLÛHTEISSÛ"RAUNSCHWEIGISSAVUONNA RIA RAKENTUI SUHTEELLISTEN KUSTANNUSTEN IDEALLE PERUSTETTUA+OLLEGIUM+AROLINUMIA0ERUS "ELL n 2ICARDON AIKALAISIA JA TAJAOLI"RAUNSCHWEIGINHERTTUA &REDRIK3UUREN KANSANTALOUSTIETEEN KEHITTÛJIÛ OLI RUNSASLUKUI VÛVY %NSIMMÛISENÛ VUONNA OPISKELIJOITA OLI NENJOUKKO+OULUKUNTIASYNTYI 2ICARDONKANS KOLME(EINI 7ALLI 6AHVANAKIL SA SAMOILLA LINJOILLA OLIVAT *OHN 3TUART -ILL JA PAILIJA ENSIMMÛISEN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN 81

,4!s0+%445.%.

ASEMASTAON0ARIISIN%COLE0OLYTECHNIQUE JONKA KAUPALLISELLEALALLEAIKOVANHENKILNKÛYTÛNNN PERUSTAMISVUOSION+EHITYKSENALKUVAI TEHTÛVISTÛ3AARSALMI +OULUTUSPILASI HEENTEKNILLISIÛKORKEAKOULUJAOVATMYS"ERLII HYVÛNTYMIEHEN NIINHÛNSITÛSANOTAANVIELÛ NI 'RATZ 4UKHOLMA +PEN KINAINAJOSKUS+AUPPAKORKEAKOULU3UOMEEN HAMINAJA:ÓRICH(ELSINKIINPERUS PERUSTETTIINVASTA TETTIIN (ELSINGIN TEKNILLINEN REAALIKOULU 6IRALLISTASYNTYMÛPÛIVÛÛJAVUOTTAEIKAUP 0OLYTEKNILLISEKSIOPISTOKSISEPARIISILAISENESIKU PATIETEILLE OLE SOVITTU LUVUN VIIMEISET VANSA MUKAAN MUUTTI NIMENSÛ VUONNA VUOSIKYMMENET RIITTÛNEVÛT MÛÛRITYKSEKSI %N 4ODELLA KORKEAKOULUTASOLLE SE ASTUI VUONNA SIMMÛISETEDELLEENMUISTETTAVATTUTKIJATJAHEI DÛNTUTKIMUKSENSAOVATAIVANSEURAAVANVUOSI SADANALUSTA3AKSALAINENLIIKETALOUSTIEDEJASEN Kauppakorkeakoulut ja tutkimus TUTKIJATOLIVATESIMERKKINÛMONIENMAIDENKAUP +AUPPAKORKEAKOULUJENPERUSTAMINENALKOIVAS PATIETEEN KORKEAKOULUJEN KEHITTÛMISELLE 3UO TA LUVUNTOISELLAPUOLISKOLLA.EYLEISTYI MALAIS SAKSALAISESTANÛKKULMASTA%UGEN3CH VÛT VUOSISADAN VAIHTEEN VAIHEILLA JO NOPEASTI MALENBACHIN vLIIKETALOUSTIETEEN ISÛNv HABILI !TLANTINMOLEMMINPUOLIN+AIKKEINENSIMMÛI TOITUMINENJAHÛNENPROFESSUURINSAVUOSI SENÛ KAUPPAKORKEAKOULUNA PIDETÛÛN VUONNA OVATHYVIÛMERKKIPAALUJA3AKSASSAOVAT !NTVERPENIINPERUSTETTUAOPPILAITOSTA JON MYS KAUPPATIETEEN YTIMEN LIIKETALOUSTIETEEN KANIMENÛOLI)NSTITUT3UP£RIEURDE#OMMERCE SUOMALAISENNIMENJUURET-ERKITTÛVIÛVUOSISA D¬NVERS 3EURAAVINA SYNTYIVÛT KAUPPAKORKEA DANVAIHTEENTAI LUVUNALUNTUTKIJOITAJA KOULUT7IENIIN 0ARIISIIN 0HILADEL HEIDÛNTEOKSIAANOVATMM4AYLORJA3CIENTIlC PHIAAN "UDAPESTIIN ,ONTOOSEEN -ANAGEMENT JOKA ILMESTYI 2ANSKASSA ,EIPZIGIIN 4OKIOON #HICA &AYOLJA!DMINISTRATIONINDUSTRIELLEETG£N£RALE GOON 3T'ALLENIINJA4UKHOLMAAN PR£VOYANCE ORGANISATION COMMANDEMENT 3AARSALMI n 6UOSISADANVII COORDINATION CONTROLE+IRJAILMESTYIJO MEISELLÛVUOSIKYMMENELLÛPERUSTETTIINERIPUO MUTTAKÛÛNNETTIINENGLANNIKSIVASTA 3AK LILLA MAAILMAN KEHITTYNEITÛ MAITA AINAKIN SASSA7EBERIN7IRTSCHAFT UND 'ESELLSCHAFT IL KAUPPAKORKEAKOULUA+ATARA ,AVONIUS MESTYI MUTTA KÛÛNNETTIIN ENGLANNIKSI )TSESTÛÛNSELVÛÛJALAAJAAINNOSTUSTAEIUU VASTA3AKSALAINENJASUOMALAINENLIIKETA SIEN KORKEAKOULUJEN PERUSTAMINEN HERÛTTÛNYT LOUSTIEDEOLIVATPITKÛÛNLASKENTATOIMIPAINOTTEIS 9LIOPISTOTEIVÛTOLLEETKIINNOSTUNEITAOTTAMAAN TA AMERIKKALAINENKEHITTYI4AYLORISTAETEENPÛIN KAUPALLISTAOPETUSTAOHJELMAANSA SITÛEIPIDETTY JOHTAMISKYSYMYKSIÛPAINOTTAENJAVALLOITTIMAA TIETEENÛ.EOLIVATLIIANKÛYTÛNNLLISIÛ,EHTO ILMAA2ANSKALAINENLIIKETALOUSTIEDEJÛIPITKÛKSI NEN .IITÛMYSPIDETTIINTURHINATAI AIKAAOMANKIELIALUEENSAPIIRIIN SUORASTAAN HAITALLISINA +AUPPAKORKEAKOULUJA -ERKITTÛVÛPIIRRELIIKETALOUSTIETEIDENTUT VASTUSTETTAESSA KÛYTETTIIN KAHTA PERUSVÛITETTÛ KIMUKSESSAONKAIKILLAKIELIALUEILLANIIDENSO %NSIMMÛISEN MUKAAN TULEVILLE KAUPPIAILLE JA VELLUTUSKÛYTT MMLIIKKEENJOHDONKIRJALLISUUS LIIKEMIEHILLE ON TÛRKEÛMPÛÛ HANKKIA HYVÛ JA JAKOULUTUS,IIKETALOUSTIETEESTÛPERÛISINOLEVA LAAJAYLEISSIVISTYSKUINKAPEAAMMATILLINENKOU KIELIONLEVINNYTVIELÛKANSANTALOUSTIETEENSA LUTUS4OISENMUKAANTEORIANOPISKELUVIEROTTAA NASTOALAAJEMMINJASYVEMMINLEHTIENPALSTOIL 82

LEJAARKIKIELEEN3ELÛVISTÛÛKAIKENINHIMILLISEN UUDESSA MUODOSSA LUVUN LOPUN COTTAGE TOIMINNANAINAPERHEIDENJAYKSILIDENOMAN TEOLLISUUDEN RAKENNETTA TOIMINTAVERKOISSAAN ELÛMÛNSÛPOHDINTOJAMYTEN 4UOTANNONMÛÛRÛÛ JA SUUNTAUTUMISTA VOIDAAN MUOKATAMAAILMANLAAJUISESTIALIHANKKIJOITALI SÛÛMÛLLÛTAIVÛHENTÛMÛLLÛ SIIRTÛMÛLLÛTUOTANTOA Millaisen maailman loimmekaan MAASTA TOISEEN ETSIÛ EDULLISINTA SUHDANTEISIIN 1800-luvulla SOPEUTUVAARAKENNETTA4OISEKSINEOVATNOSTA 4ÛRKEIN MUUTOS VUOSISADAN AIKANA ON OLLUT NEETKESKEISEKSIVALLAN JAVOIMANLÛHTEEKSEEN MUUTOSTAJOHTAVISSAMAISSATAPAHTUNUTTIEDONJA TEHTAANSIJAANMARKKINOINTIJÛRJESTELMÛT'LOBAA TUTKIMUKSENMERKITYKSENOIVALTAMINENKEHITYK LI KULUTTAJAVETOINEN KILPAILU SAMANKALTAISTAA SEN YDINVOIMANA -ODERNI TEHDASJÛRJESTELMÛ 4UOTTEETJAPALVELUTOVATSAMANLAISIAMAASTAJA SYNTYI-ODERNIGLOBAALEIHINMARKKINOIHINRA VALUUTASTARIIPPUMATTA-EDIASEURAAMUUNYRI KENTUVA TALOUSJÛRJESTELMÛ ALKOI HAHMOTTUA TYSTOIMINNANKEHITYSTÛ3ENKINVIESTITOVATHYVIN 4ÛMÛMERKITSITUTKIMUS JAKOULUTUSJÛRJESTELMÛN SAMANSUUNTAISIAKAUTTAMAAILMAN3OSIAALINEN LUOMISTA4EOLLISUUDENTOIMINNANPÛÛOMAVALTAI MEDIAONAIVANOMAMAAILMANSA YLLÛTYKSELLI SUUDENJATEKNOLOGIANKEHITTYESSÛTYALKOIVAA NEN OMAAELÛMÛÛNSÛELÛVÛ*OSKUSSENOSTAA TIA ENTISTÛ ENEMMÛN OSAAMISTA JA OPPIMISTA ESIINMERKITTÛVIÛVALTAVIRRASTAPOIKKEAVIATREN 6ANHATYSSÛOPPIMISENJÛRJESTELMÛEIENÛÛRIIT DEJÛ NÛKEMYKSIÛ TOIMINTATAPOJA TÛNYT 4ARVITTIIN PAREMPAA PERUSKOULUTUSTA 4OINENTEOLLINENVALLANKUMOUS LU ENEMMÛNKUINALKEELLINENLUKU JALASKUTAITO VUNLOPULLALOIPERUSTANSILLETALOUDELLE JOSSA +OULUJÛRJESTELMIENKEHITTÛMISENJAAMMATILLISEN NYTELÛMME5UTTAJAKESTÛVÛÛRAKENNELMAAEI KOULUTUKSEN AIKA ALKOI KAIKISSA TEOLLISTUNEISSA TÛLLEPERUSTALLEOLEAIKAANSAATU3YNTYNYTJÛRJES JA TEOLLISTUVISSA MAISSA +EHITYKSEN VAUHTI JA TELMÛONKULUTUSVETOINENTIUKANKILPAILUNGLO PAINOTUKSETVAIHTELIVATSUURESTIAINAMAANKULT BAALIMARKKINATALOUS VIIMEAIKOINAYHTÛENEM TUURINJATAVOITTEIDENMUKAAN MÛNTAVAROISTAIRTAUTUVA MIELIKUVIENJAPALVE /LENNAINEN MUUTOS AIKAISEMPAAN OLI LUSTEN MARKKINOIDEN HALLITSEMA MARKKINATA MYS AJATTELUN PÛÛTKSENTEON TOIMINNAN JA LOUS 0ALVELUKSET OVAT NOPEIMMIN KASVAVA JA NIIDENMUKANAVALLANHAJAUTUMINENLUKUISTEN NOPEIMMIN UUDISTUVA TALOUDEN ALA 0ALVELUT ELLEISUORASTAANLUKEMATTOMIENVALTIOIDEN YRI OVATSAMALLANOUSEMASSATALOUTEMMEKESKIN TYSTEN IHMISTEN JA IHMISRYHMIEN PARIIN 3EN .EOVATNIINLASTEN AIKUISTENKUINVANHUSTEN MUKANA VALTA TODELLISUUDEN MÛÛRITYKSESSÛ SIR ARJENLEIMALLINENOSA+AIKILLATALOUDENALOILLA PALOITUI4ODELLISUUKSIAOLIUSEITAKANSAKUNTIEN OLENNAINENPIIRREONMUUTOKSENJAKASVUNVAA VÛLILLÛJAJOKAISENKANSAKUNNANSISÛLLÛ0ÛÛTK TIMUS+EHITYSONVAUHDITTUNUT UUTTATEKNOLO SENTEKOVALTAHAJAANTUIUSEIMMISSAMAISSAAIVAN GIAA TULEE VANHAA KORVAAMAAN YHÛ NOPEAM UUDELLA TAVALLA MONELLE ERI TASOLLE JA TAHOLLE MIN 5USIA PALVELUJA LUODAAN YHÛ VAUHDIK 4ALOUDESSAKUITENKIN SUURTEN MAAILMANLAAJUI KAAMMIN KUN VÛESTN IKÛRAKENNE MUUTTUU SESTI TOIMIVIEN YRITYSTEN VAIKUTUS ULOTTUU NYT ELÛMÛNTYYLIT MUUTTUVAT JA ELINTASON NOUSEE LÛHESJOKAISEENMAAHANJAYKSILN.EMUOK +EHITYKSEN ELIHIEMANTOISINSANOIN TALOUTEM KAAVAT MERKITTÛVÛSTI ELÛMÛNMUOTOAMME KAH ME KAIKENAIKAAVAUHDIKKAAMMANMUUTOKSEN DELLATAVALLA%NSIKSIKINNEOVATTUONEETTAKAISIN VAATIMUSONUUTTA%LÛMMEMAAILMASSA JONKA 83

,4!s0+%445.%.

RAKENNE VAATII JATKUVAA NOPEAA UUDISTUMISTA The West may run out of stamina long be- INNOVAATIOITA INNOVAATIOIDEN PERÛÛN 4OINEN fore it runs out of ideas. We are, after all, living VAATIMUSONJATKUVAKASVU4ALOUTEMMERAKEN in an exception. Technologically cretive socie- NE EDELLYTTÛÛ TALOUDEN JATKUVAA AINAKIN ties are unusual in history. Our age is unique: VUOTUISTAKASVUA.ÛMÛVAATIMUKSETULOTTUVAT only in the last two centuries has Western soci- TEOLLISEN TUOTTAMISEN LISÛKSI JA ERITYISEN VOI ety succeeded in raising the standard of living MAKKAASTIKAIKKEENMUUHUNKIN ERITYISESTIPAL of the bulk of the population beyond the mini- VELUALOILLE MUTTAMYSTIETEESEEN TAITEESEEN mum of subsistence.What made the West suc- JAELÛMÛNTYYLEIHIN cesful was neither capitalism nor sciece, nor an 6ÛHEMMÛNTOIVOTTUSEURAUSTALOUTEMME historical accident such as favorable geography. JAELÛMÛNMUOTOMMEKEHITYKSESTÛONSENEPÛ Instead, political and mental diversity combined VAKAUS*ATKUVAKILPAILUMARKKINOISTA KULUTTA to create an everchanging panorama of techno- JISTAJAHEIDÛNRAHOISTAAN JATKUVAEDULLISIMMAN logically creative societies. From its modest be- RAKENTEENETSIMINENTOIMINNALLEJAMUUTAMIEN ginnings in the monasteries and rain-soaked KESKEISTENALOJEN ERITYISESTIRAHA JAPÛÛOMA ﬁelds and forests of western Europe, Western MARKKINOIDENSUURIVAIKUTUSMUIDENALOJENTOI technological creativity rested on two founda- MINTAANTEKEEJÛRJESTELMÛSTÛHERKÛNHUONOILLE tions: a materialistic pragmatism based on the UUTISILLE KRIISEILLEJAPETTYMYKSILLE0IENEHKLTÛ belief that manipulation of nature in the service KUULOSTAVAHUONOUUTINENVOISAADAKATASTROFAA of economic welfare was acceptable, indeed, LISETSEURAUKSET commendable behavior, and the continuous competition between political units for political and economic hegemony. Upon those fouda- Entä nyt, miltä näyttää tions rested the institutions and incentive struc- tulevaisuus? tures needed for sustained technological +ASVUNJALAMOJENAIKOIHINOLEMMETOTTUNEET progress. But the structure is and will always be VAIKKAEMMEPYSTYNIITÛHYVINHALLITSEMAANTAI shaky.There are no sufﬁcient conditions for HILLITSEMÛÛN%NTÛPÛMIKÛON%UROOPANJAKOKO technological creaticity in any society. Precisely LÛNTISEN KULTTUURIPIIRIN TULEVAISUUS MAAILMAN for that reason it is crucical that the world pre- NOUSEVIENKANSAKUNTIENJOUKONKASVAESSA3IINÛ serve a measure of diversity. If technologial ASEMAMMENÛYTTÛÛHEIKKENEVÛN4EKNOLOGISTAN progress is ephemeral and rare, multiplying the JAMUIDENKINUUTUUKSIENTUOTTAJANA9HDYSVALLAT number of societies in which the experiment is JA %UROOPPA OVAT TOKI VIELÛ MUUTA MAAILMAA carried out and allowing some measure of com- EDELLÛ4EOLLISUUDESSA+IINAJAMONETMUUTMAAT petition between them improves the chances for OVATMONILLAALOILLASELVÛSTIRAIVAAMASSAITSEL continued progress. As long as some societies LEENJÛLLEENPAIKANMAAILMANMAIDENETURIVISSÛ remain creative, others will eventually be -OKYR NÛKEE LÛNTISEN MAAILMAN dragged along. ETUNAJAINNOVAATIOITATUOTTAVANARIKKAUTENASEN -OKYRINVIESTISSÛRIITTÛÛMIETTIMISTÛKAIKIL KULTTUURISENMONIPUOLISUUDEN3EMAHDOLLISTAA LE MEILLE ,ÛNTISEN MAAILMAN KEHITYS ON OLLUT INNOVATIIVISUUDENJAUUDENLUOMISENPIENESSÛ MENESTYSTARINA0ARISSAVUOSISADASSAELINTASOJA %UROOPASSAKIN HYVINVOINTIOVATNOUSSEETTASOLLE JOSTAENNENEI 84

OSATTU UNEKSIAKAAN 3UOMIKIN OLI VIELÛ Lähteet ALFORD, B.W.E., "RITAIN IN THE7ORLD %CONOMY LUVULLAERÛS%UROOPANKYHIMPIÛMAITA NÛLKÛ n2OUTLEDGE VUODETJATKUVANAPAINAJAISENA+ULTTUURIENMO BELL, JOHN FRED,!(ISTORYOF%CONOMIC4HOUGH NINAISUUS RINNAKKAISELOJAKESKINÛINENKILPAILU 2ONALD0RESS BERNSTEIN, WILLIAM J., ! 3PLENDID %XCHANGE OVATOLLEET%UROOPANKEHITYKSENJAINNOVATIIVI (OW4RADE3HAPEDTHE7ORLD!TLANTIC-ONTHLY SUUDENYDINVOIMASANOO-OKYR-ITENSENVOI 0RESS SÛILYTTÛÛJATKUVASTIYHDENMUKAISTUVASSA%UROO EKELUND, ROBERT B., HÉBERT, ROBERT F.,!(IS TORYOF%CONOMIC4HEORYAND-ETHOD-C'RAW PASSA 4OISENAHAASTEENA ON TALOUDEN EPÛVA (ILL RDED KAUDENHALLITSEMINEN/LEMMELUONEETMAAIL HEINIÖ, SULO A., WALLI, ARVO I.TOIM 4EKNI IKANVOITTOKULKU4OIMITETTU-AX'EITELINSAK MAN JOSSAPIENETKINHÛIRITVOIVATKASVAAGLO SALAISENALKUTEOKSEN$ER3IEGESLAUFDER4ECHNIK BAALEIKSITURBULENSSEIKSI TAANTUMIKSI LAMOIKSI MUKAAN 73/9 KATARA, PEKKA, LAVONIUS J. AX., +AUPPAKO JAKATASTROFEIKSI2ATKAISUAEPÛVAKAUDENONGEL RKEAKOULUKYSYMYSNYKYISESSÛVAIHEESSAAN%SI MAANEMMEOLELYTÛNEET-EELÛMMELAMASTA TYKSEN LAATIVAT MARRASKUUN P PIDETYN LIIKE MIESKOKOUKSEN ASETTAMA KAUPPAKORKEAKOULU LAMAAN3ENPÛVUOKSITALOUTEMMEJAELÛMÛN KOMITEA JONKAPUHEENJOHTAJANATOIMIIPANKIN JOHTAJA*!X,AVONIUSJASIHTEERINÛlLLIS0EKKA MUOTOMMEUHKISTAJAVAAROISTAONVÛLTTÛMÛTN +ATARA(ELSINKI TÛKESKUSTELLA.IITÛONSYYTÛTUTKIAMYSLIIKE LEHTONEN, EEVA-LIISA, 0OHJOISMAIDEN ENSIM MÛINEN KAUPPATIETEIDEN TOHTORI 6ILHO 0AAVO TALOUSTIETEILIJIDEN4ALOUTEMMEPERUSYKSIKIS .URMILAHTI(ELSINGINKAUPPAKORKEAKOULUNJU SÛ TEOLLISISSAJAPALVELUYRITYKSISSÛSEKÛKOTITA LKAISUJA " (ELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU LOUKSISSA RIITTÛÛ VIELÛ TUTKITTAVAA MYS TÛSTÛ MOKYR, JOEL, 4HE,EVELOF2ICHES4ECHNOLOGIGAL KRIISIENJALAMOJENNÛKKULMASTA4ÛLTÛPOHJAL #REATIVITYAND%CONOMIC0ROGRESS/XFORD5NI VERSITY0RESS TAVOISILYTYÛUUSIAAJATUKSIALAMOJENJAONGEL MOKYR, JOEL,4HE'IFTSOF!THENA(ISTORICAL/RI MATILANTEIDENKOHTAAMISEENJ GINSOFTHE+NOWLEDGE%CONOMY0RINCETON5NI VERSITY0RESS SAARSALMI, MEERE, +AUPPAKORKEAKOULU n (ISTORIIKKI OPETTAJA JAVIRKAILIJAMATRIKKE LI+AUPPAKORKEAKOULU SMITH, ADAM,+ANSOJENVARALLISUUS73/9 85

,4!s%+,!)4).%.

ERKKI K. LAITINEN

Yrityssaneerauksen tehokkuus laman aikana pienyrityksissä*

TIIVISTELMÄ

ämän tutkimuksen tavoitteena on arvioida pienyritysten lakiperusteisen yrityssaneerauksen (YSL) tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä laman aikana. Tutkimus toteutettiin lähettämällä vuonna 2009 Tkysely 258 yrityssaneerauksessa olevan yrityksen johtajalle, joista kyselyyn vastasi 98 (38 %). Saneerauksen tehokkuus jaettiin tutkimuksessa taloudelliseen tehokkuuteen (vaikutus taloudellisiin tunnuslukuihin) ja kokonaistehokkuuteen (saneerauksen onnistuminen kokonaisuudessaan). Tulokset osoittavat muun muassa, että saneeraus tapahtuu taloudellisesti tehokkaammin, jos siinä käytetään aktiivisia saneeraustoimenpiteitä ja vahvaa velkajärjestelyä. Yritykset ovat saneeraukseen kokonaisuudessaan sitä enemmän tyytyväisiä, mitä enemmän siinä käytetään velkajärjestelyä ja mitä vähemmän vaihto-omaisuuteen liittyviä toimenpiteitä, tuotteiden hinnan laskua ja uusien tuotteiden kehittämistä. Erityisesti laman aikana on saneerauksen onnistumiselle tärkeää, että yritykselle annetaan pelivaraa vahvan velkajärjestelyn avulla.

1. Johdanto NAKINVUONNAVIELÛ9RITYKSENSANEE 3UOMENYRITYSSANEERAUSLAINSÛÛDÛNNNSYNTYMI RAUKSESTAANNETTULAKI9RITYSSANEERAUSLAKI 93, SEENVAIKUTTIVOIMAKKAASTI LUVUNTAITTEEN ASTUIVOIMAAN%NNENTÛTÛLAINSÛÛDÛN ennätysmäinen lama, jolloin konkurssien määrä TÛTALOUDELLISIINVAIKEUKSIINJOUTUNEILLAYRITYK KASVOIJYRKÛSTI6IELÛVUONNAYRITYSTENJA SILLÛOLIAINOASTAANMAHDOLLISUUSJOKOVAPAAEH yhteisöjen konkursseja pantiin Tilastokeskuksen toiseen saneeraukseen yhteistyössä velkojien MUKAANVIREILLEAINOASTAANKUNLUKUMÛÛ KANSSATAIJOUTUAKONKURSSIIN9RITYSSANEERAUK RÛHUIPPUVUONNAOLIJOJASEURAAVA SEENONHAKENUTVUOSINAnYHTEENSÛ

!RTIKKELILIITTYY3UOMEN!KATEMIANHANKKEISIIN.OJA.O

ERKKI K. LAITINEN, professori 6AASANYLIOPISTO ,ASKENTATOIMENJARAHOITUKSENYKSIKKsE MAILEKLA UWASAl 86

YRITYSTÛ4ILASTOKESKUS 9RITYSSANEERAUKSET VEHDYTTÛÛ 3IIHENONHAKENUTKESKIMÛÛRINNOINYRITYSTÛ Lakisääteisen saneerauksen onnistumista vuosittain, mutta viime ajan laman vuoksi haki ON TUTKITTU 3UOMESSA VARSIN VÛHÛN4ILASTOJEN JOIDENLUKUMÛÛRÛONNOUSSUTTASOLLEn mukaan yrityssaneeraukseen hakevista yrityksis 9RITYSSANEERAUSLAKI MERKITSI UUTTA MAH TÛ HYVÛKSYTÛÛN MENETTELYYN n 3ANEE DOLLISUUTTAMAKSUKYVYTTMYYSVAIKEUKSIENHOI RAUKSEEN HYVÛKSYTYISTÛ HAKIJOISTA NOIN TAMISEKSI 3EN AVULLA ANNETTIIN TALOUDELLISESSA laatii saneeraussuunnitelman, joka vahvistetaan vaikeuksissa olevalle, mutta elinkelpoiselle yri OIKEUDESSA 6AHVISTETUN SANEERAUSOHJELMAN TYKSELLE MAHDOLLISUUSYRITYKSENTERVEHDYTTÛMI käynnistäneistä yrityksistä ohjelman toteuttami SEENKÛRÛJÛOIKEIDENVAHVISTAMANSANEERAUSOH SESSAEPÛONNISTUUn+OSKARISKISANEE JELMANMUKAISESTI3ANEERAUKSESTATULITÛLLÛTA rauksen epäonnistumiselle on suuri, on erittäin VALLATERVETULLUTVAIHTOEHTOKONKURSSILLE3ANEE tärkeää tutkia syitä, jotka saneerauksessa johta RAUKSEEN HYVÛKSYMINEN EDELLYTTÛÛ KUITENKIN vat epäonnistumiseen ja myös kehittää malleja, että yritys on elinkelpoinen ja sen yritystoimin JOIDEN AVULLA SANEERAUKSEN ONNISTUMISTA VOI TA ON SANEERAUKSEN AVULLA TERVEHDYTETTÛVISSÛ DAANARVIOIDAETUKÛTEEN,AITISENJA (ELPOIMMINTERVEHDYTETTÛVÛKSIONOSOITTAUTUNUT tutkimukset osoittavat, että yrittäjän sukupuolel kannattava yritys, joka on ajautunut vaikeuksiin LA YHTIMUODOLLA VELKOJEN LEIKKAUKSELLA TA RASKAANVELKAISUUDENVUOKSI3ENSIJAANKANNAT LOUDELLISTENVAIKEUKSIENSYILLÛ SANEERAUKSESSA TAMATTOMAN LIIKETOIMINNAN TERVEHDYTTÛMINEN KÛYTETYILLÛ KEINOILLA JA SANEERAUSTA EDELTÛVILLÛ KANNATTAVAKSIONYHÛHAASTESANEERAAJILLE maksuhäiriöillä on vaikutusta saneerauksen on 3ANEERAUSOHJELMAONYRITYSSANEERAUKSES NISTUMISEEN4UTKIMUKSESSAKEHITETTYLOGISTINEN SA KESKEISESSÛ ASEMASSA 3IINÛ TULEE YKSILIDÛ malli ennusti erittäin hyvin saneerauksen onnis VELALLISENTOIMINNANTERVEHDYTTÛMISEKSITARKOI TUMISTAMUUNMUASSANÛIDENTEKIJIDENPERUS tetut toimenpiteet ja järjestelyt sekä velallisen ja TEELLA3ELUOKITTELIOIKEINSANEERAUSTEN velkojien asemaa koskevat toimenpiteet ja jär KESKEYTTÛMISISTÛ JESTELYT SEKÛ NÛIDEN PERUSTELUT e ,ISÛKSI Laitisen saamat tulokset perustuvat sanee ohjelmassa tulee määrätä muun muassa siitä, rausyrityksiin, joissa saneeraustoimenpiteet on onko velallisen toimintaa tarkoitus jatkaa ja TEHTYENNENLAMAA4ÛMÛNTUTKIMUKSENTARKOI MISSÛLAAJUUDESSA SEKÛTÛHÛNMAHDOLLISESTILIIT tuksena on tutkia yrityssaneerauksen tehokkuu TYVISTÛYRITYSMUODON YHTIJÛRJESTYKSEN SÛÛNT TEEN VAIKUTTAVIA TEKIJITÛ LAMAN AIKANA4UTKI jen tai yhtiösopimuksen taikka yrityksen organi muksen tulokset perustuvat kyselyyn, joka on saation muutoksista, velallisen varoja koskevis tehty saneerauksessa oleville yrityksille vuonna ta toimenpiteistä ja järjestelyistä, henkilöstöä 4ÛHÛN KYSELYYN VASTASI YHTEENSÛ koskevista järjestelyistä, saneerausvelkoja kos YRITYSJOHTAJAA4ULOSTENANALYSOINNISSA kevista järjestelyistä, ohjelman rahoituksesta ja SANEERAUKSENTEHOKKUUSJAETAANTALOUDELLISEEN SENSEURANNASTA93,PUUTTUUMYSSANEERAUS TEHOKKUUTEENVAIKUTUSTALOUDELLISIINTUNNUSLU velkoihin liittyvän velkajärjestelyn keinoihin KUIHIN JAKOKONAISTEHOKKUUTEENSANEERAUKSEN e 3ANEERAUSMENETTELYYNHAKEUTUVALTAYRI ONNISTUMINENKOKONAISUUDESSAAN -OLEMMIS TYKSELTÛ VAADITAAN MYS SELVITYSTÛ SANEERAUS SATAPAUKSISSATEHOKKUUDENMITTAAMINENTAPAH KEINOISTA JOILLA YRITYSTOIMINTA VOIDAAN TER TUUYRITYSTENJOHTAJIENTEKEMIENARVIOIDENPE 87

,4!s%+,!)4).%.

RUSTEELLA4UTKIMUSTULOKSIAANALYSOIDAAN PÛÛ SEN OMINAISUUKSIEN JA OLOSUHTEIDEN KANSSA asiassa ristiintaulukoinnin ja siihen perustuvien (OFFMANIN AJATUKSENAOLI ETTÛTALOUDEL TESTIENAVULLA3ENLISÛKSIKEHITETÛÛNLOGISTINEN listen vaikeuksien sisäisiä syitä saneerataan ope MALLI SANEERAUKSEN KOKONAISTEHOKKUUDEN EN rationaalisilla saneerauskeinoilla ja ulkoisia NUSTAMISEKSI SYITÛSTRATEGISILLASANEERAUSKEINOILLA2OBBINSIN Tämän artikkelin sisällön rakenne on seu JA 0EARCEN MIELESTÛ TALOUDELLISTEN VAI RAAVA4ÛSSÛJOHDANNOSSAESITETTIINTUTKIMUKSEN keuksien aikana pitää käyttää passiivisia sanee TAUSTAJATAVOITE4OISESSALUVUSSAKÛSITELLÛÛNAI RAUSKEINOJAKARSINTAA LEIKKAUKSIA MUTTATER kaisemmin saneerauksesta tehtyjä tutkimuksia, VEHDYTTÛMISENAIKANAAKTIIVISIAKEINOJAUUSIIN jotka ryhmitellään vapaaehtoista ja lakiperus TUOTTEISIINJAMARKKINOIHINPANOSTAMISTA 'RI TEISTASANEERAUSTAKOSKEVIINTUTKIMUKSIIN4UTKI NYER -AYESJA-C+IERNAN OSOITTIVAT ETTÛ musten perusteella esitetään tutkimushypoteesi, saneerauksessa onnistuneet yritykset käyttivät jonka mukaan erityisesti aktiivilla saneerauskei aktiivisia keinoja ja epäonnistuneet lähinnä pas noilla on positiivinen vaikutus saneerauksen SIIVISIAKEINOJA TEHOKKUUTEEN4OISENAHYPOTEESINA OLETETAAN Tätä keskeistä tulosta tukevat myös muut että velkajärjestelyn vahvuus on positiivisesti SANEERAUSTUTKIMUKSET 3MITH JA 'RAVES YHTEYDESSÛTEHOKKUUTEEN+OLMANNESSALUVUSSA ESITTÛVÛT YHTEENVEDON VAPAAEHTOISEEN SANEE KÛSITELLÛÛNTALOUDELLISEENTEHOKKUUTEENLIITTYVÛT raukseen liittyvästä tutkimuksesta ja toteavat, tutkimustulokset kun taas neljäs luku keskittyy että onnistuneet yrityssaneeraukset perustuvat KOKONAISTEHOKKUUTEEN4UTKIMUKSENYHTEENVETO tavallisesti nimenomaan tehokkuutta paranta ESITETÛÛNVIIMEISESSÛLUVUSSA VIINAKTIIVISIINKEINOIHIN-UUNMUASSA(AM BRICK JA 3CHECTER 2OBBINS JA 0EARCE 2. Aikaisemmat tutkimukset SEKÛ#HOWDHURYJA,ANG HAVAIT SIVAT ETTÛTEHOKKUUDENPARANTAMISEENTÛHTÛÛVÛT 2.1 Vapaaehtoinen saneeraus SANEERAUSKEINOTOVATYRITYKSENTERVEHDYTTÛMISEN 3ANEERAUSKEINOJA VAPAAEHTOISESSA SANEERAUK ONNISTUMISELLEOLENNAISENTÛRKEITÛ2OBBINSJA sessa on tutkittu paljon sekä ulkomailla että 0EARCE TOTEAVAT ETTÛNEOVATTÛRKEITÛRIIP MYS 3UOMESSA 3CHENDEL JA 0ATTON PUMATTASIITÛ MIKÛSYYTALOUDELLISTENVAIKEUK OSOITTIVAT ETTÛ VAKAVAT TALOUDELLISET VAIKEUDET SIEN TAKANA ON4ÛSTÛ SYYSTÛ MYS TÛSSÛ TUTKI KESTÛVÛT KESKIMÛÛRIN VUOTTA JA VASTAAVASTI muksessa esitetään hypoteesi, että pitkällä täh TERVEHDYTTÛMINENVUOTTA3ANEERAUKSENON täyksellä saneerauksessa ovat onnistuneet yri nistumista on siten arvioitava pitemmällä täh tykset, jotka ovat käyttäneet enemmän aktiivisia TÛYKSELLÛ3CHENDEL 0ATTONJA2IGGS JA SANEERAUSKEINOJA3UOMESSASANEERAUSKEINOJEN KOIVAT SANEERAUSKEINOT KAHDEKSAAN LUOKKAAN KÛYTTÛ OVAT TUTKINEET MUUN MUASSA 0RIHTI He eivät asettaneet keinoja tärkeysjärjestykseen, ,ËNGSTRM 3TRANG JA,AI mutta totesivat, että saneerauksen onnistumisel TINEN le yksittäiset keinot eivät ole tärkeitä, vaan eri ,AITINEN TUTKIKESKISUURENJA KEINOJEN TEHOKAS YHDISTELMÛ SANEERAUSSTRATE suuren suomalaisen yrityksen käyttämiä vapaa GIA/.EILLIN MIELESTÛSANEERAUSTRATEGIA EHTOISIASANEERAUSKEINOJAEDELLISENLAMANAIKA pitää valita siten, että se on yhteensopiva yrityk NA VUOSINA n JA NIIDEN VAIKUTUKSIA 88

KESKIPITKÛLLÛ JA PITKÛLLÛ TÛHTÛYKSELLÛ +ESKIPIT SEENJAVÛLTTÛÛKONKURSSIINLIITTYVÛNLIKVIDAATION källä tähtäyksellä aktiivinen markkinoinnin te SANEERAUKSEENVALINTA JA SANEERAUSONNISTUU hostamisstrategia on selvästi tehokkain ja vas ja yrityksestä tulee elinkelpoinen (saneerausoh TAAVASTIPASSIIVINENVELKOJENUUDELLEENJÛRJESTE JELMANONNISTUMINEN *OSSANEERAUSKÛYTÛNTON LYSTRATEGIATEHOTTOMINSTRATEGIA+ESKIPITKÛLLÛJA tehokas, vain jatkamiskelpoiset yritykset vali pitkällä tähtäyksellä aktiiviset saneerausstrate TAANSANEERAUKSEENJATEHDÛÛNSANEERAUSOHJEL GIATOVATETENKINKANNATTAVUUDENSUHTEENHUO malla elinkelpoisiksi, jolloin ne voivat jatkaa mattavasti tehokkaammat kuin passiiviset stra LIIKETOIMINTAANSA3ANEERAUSOHJELMANONNISTU TEGIAT 4UTKIMUKSEN TULOKSET VAHVISTAVAT SITÛ MISEEN VAIHE VOIDAAN VAIKUTTAA JO VALITSE käsitystä, että yritysten kannattaa jatkuvasti ja MALLASANEERAUKSEENVAIHE SELLAISETYRITYKSET aktiivisesti tehostaa toimintaansa ja kysynnän JOILLAONPARHAIMMATMAHDOLLISUUDETTOIMINNAN heikentyessä esimerkiksi laman seurauksena JATKAMISEEN3ENVUOKSITEKIJÛT JOTKASELITTÛVÛT panostaa erityisesti markkinoinnin kehittämi yrityksen valintaa saneeraukseen, selittävät SEEN0ASSIIVINENSANEERAUSEIANNAYRITYKSELLE usein myös sen saneerausohjelman onnistumis RIITTÛVIÛMAHDOLLISUUKSIATÛRKEIMMÛNTOIMINTA TA2OUTLEDGE'ADENNE 5SEISSATUTKI EDELLYTYSTEKIJÛN KANNATTAVUUDEN JATKUVAAN muksissa saneerauksen onnistumisella tarkoite PARANTAMISEEN taan vain sitä, että yrityksen saneerausohjelma Tutkimustulosten perusteella saneeraus HYVÛKSYTÛÛNOIKEUDESSA4UTKIMUKSISSAKÛYTETYT KEINOTVOIDAANSIJOITTAAPASSIIVISUUS AKTIIVISUUS selittäjät ovat usein tilinpäätöstietoja ja muita asteikolle, jonka toisessa päässä ovat passiiviset julkisia tietoja, sillä luottamuksellisia tietoja esi saneerauskeinot ja toisessa päässä aktiiviset kei MERKIKSISANEERAUSOHJELMASTAONVAIKEASAADA NOT4ÛLLÛPERUSTEELLAVOIDAANESITTÛÛHYPOTEESI TUTKIMUKSENKÛYTTN0OSTON (ARMON'RAM jonka mukaan saneeraus toteutuu sitä tehok LICH kaammin, mitä enemmän siinä käytetään aktii -ONETERITYISESTISANEERAUKSEENVALINTAA visia saneerauskeinoja ja mitä vähemmän pas koskevista tutkimuksista perustuvat koalitioteo SIIVISIA KEINOJA (YPOTEESIN ARVIOINNISSA ON RIAANCOALITIONBEHAVIOURTHEORY JONKAPOH OTETTAVAHUOMIOONSE ETTÛEDELLÛMAINITUTTU JALTAJOHDETAANHYPOTEESEJATÛRKEIMMISTÛSELIT LOKSETKOSKEVATVAPAAEHTOISTASANEERAUSTA,A TÛJISTÛ "ULOW 3HOVEN 4EORIANMU KIPERUSTEISESSASANEERAUKSESSAOLOSUHDETEKIJÛT kaan saneerauspäätöksessä ovat mukana useat JAKOHDEYRITYKSETOVATERILAISIA%SIMERKIKSIVEL ERI SIDOSRYHMÛT JOILLA ON ERILAISET MOTIIVIT JA kajärjestelyyn lakiperusteisessa saneerauksessa erilainen valta vaikuttaa siihen, pääseekö yritys ON HUOMATTAVASTI PAREMMAT MAHDOLLISUUDET saneeraukseen ja millainen ohjelma sille hy 3EN VUOKSI SEURAAVASSA ALALUVUSSA KÛSITELLÛÛN VÛKSYTÛÛN.ÛMÛSIDOSRYHMÛTVOIVATMUODOS erikseen lakiperusteiseen saneeraukseen liitty TAA ERILAISIA KOALITIOITA SAADAKSEEN ENEMMÛN VIÛTUTKIMUKSIA VALTAAJAAJAAKSEENYHDESSÛOMIAETUJAAN4YY PILLISIÛSIDOSRYHMIÛOVATOMISTAJAT VAKUUSVEL 2.2 Lakiperusteinen saneeraus KOJATJAVAKUUDETTOMATVELKOJATSEKÛERILAISET Saneeraukseen pääsy ETUOIKEUTETUTVELKOJAT+OALITIOTEORIAAVOIDAAN Lakiperusteisen saneerauksen onnistumisessa SOVELTAAERILAISIINLAINSÛÛDÛNNLLISIINOLOSUHTEI ON KAKSI VAIHETTA YRITYS PÛÛSEE SANEERAUK SIIN SILLÛERISIDOSRYHMIENMOTIIVITJAVALTAPE 89

,4!s%+,!)4).%.

RUSTUVATPITKÛLLEKONKURSSI JASANEERAUSLAKIIN tää, toimipisteitä sulkea ja täyttää velkojien, 7HITEJA ESIMERKIKSISOVELSITEO OSAKKEENOMISTAJIENJAASIAKKAIDENVAATIMUKSET RIAA9HDYSVALTOJENSANEERAUSLAKIIN#HAPTER *OSSANEERAUKSENSIDOSRYHMÛTESITTÛVÛTKOHTUUT JA2OUTLEDGE'ADENNE !USTRALIANVA tomia vaatimuksia takaisinmaksusta, tuomari PAAEHTOISEEN JÛRJESTELYYN 6OLUNTARY !DMI VOIMÛÛRÛTÛHEIDÛNNEUVOTTELEMAANUUDELLEEN NISTRATION 6! kieltäytymällä hyväksymästä epärealistista mak SUOHJELMAA *OS YRITYS EI PYSTY OPERATIIVISESTI Saneerauksen onnistuminen HOITAMAAN MAKSUOHJELMAA MAKSUJA VOIDAAN ,O0UCKI$OHERTYn ESITTÛVÛT VÛHENTÛÛTAIELIMINOIDALÛHESKOKONAANVELKA kaksi kilpailevaa teoriaa siitä, millä tavalla eri JÛRJESTELYSSÛ*OSYRITYSEIPYSTYKATTAMAANEDES tekijät vaikuttavat saneerausohjelman toteutta omia operatiivisia kulujaan, vaan on kannatta MISEEN%NSIMMÛISENTEORIANMUKAANONPALJON MATON SEVOIDAANASETTAAKONKURSSIINJALIKVI sellaisia tekijöitä, jotka tekevät saneerauksen DOIDASENOMAISUUS3EEIVAIKUTASANEERAUSOH vaikeammaksi ja heikentävät onnistumisen to jelman riskiin, koska tällaiselle yritykselle ei DENNÛKISYYTTÛ9RITYKSENTALOUDELLISETVAIKEU VAHVISTETA OHJELMAA 4ÛMÛN TEORIAN MUKAAN DETVOIVATOLLAPOIKKEUKSELLISENVAKAVAT NEGA toiset yritykset ovat vaikeammin saneerattavissa tiivinen kehitys erittäin jyrkkä tai yrityksen joh kuin toiset, mutta saneerauksen vaikeus ei vai TOERITTÛINEPÛPÛTEVÛ9RITYSSAATTAATOIMIATOI KUTA LÛPIVIENNIN TODENNÛKISYYTEEN SILLÛ VAI MIALALLA JOKAONVAIKEASSASUHDANNEVAIHEESSA KEUDETOVATRATKAISTAVISSA,OPUCKIN$OHERTYN jolla on poikkeuksellisen paljon kilpailua tai n SAAMATEMPIIRISETTULOKSET JOLLATULEVAISUUDENNÛKYMÛTOVATHEIKOT9RITYS tukivat tätä teoriaa, sillä saneerauksen keskey voi kärsiä heikosta sijainnista, huonoista suh TYMISENTODENNÛKISYYSEIRIIPPUNUTEDELTÛVISTÛ TEISTA SIDOSRYHMIIN TAI KILPAILIJOIDEN SAAMISTA TALOUDELLISISTATUNNUSLUVUISTA KOOSTA TOIMIALAS PATENTEISTA9RITYKSEN TOIMITTAJAT SAATTAVAT OLLA TATAIMUISTATEKIJISTÛ haluttomia jatkamaan yhteistyötä, velkojat ja ,OPUCKIN $OHERTYN TEORIA EDELLYTTÛÛ osakkeenomistajat voivat olla vihamielisiä tai ETTÛ SANEERAUSJÛRJESTELMÛ ON TEHOKAS 3ANEE ESITTÛÛKOHTUUTTOMIAVAATIMUKSIA9RITYSONLI rausohjelman keskeytymiseen voivat vaikuttaa SÛKSI VOINUT VIERAANTUA ASIAKKAISTAAN +AIKKI monet tekijät, jos järjestelmässä on tehotto nämä tekijät tekevät yrityksen vaikeammaksi MUUTTA 3ANEERAUKSENKESKEYTYMISELLESAATE saneerata ja kasvattavat keskeytymisen riskiä, TAAN LUODA PUITTEET JO ITSE LAILLISEN PROSESSIN JOLLOINNIITÛVOIDAANKÛYTTÛÛSANEERAUSOHJELMAN AIKANA MIKÛLISITÛEIHOIDETATEHOKKAASTIJAVIR LÛPIVIENNINENNUSTAMISESSA TAVIIVAISESTI,AAKSO 9RITYKSELLESAATE Toisen teorian mukaan näillä tekijöillä ei taan myös laatia liian tiukka maksuohjelma, ole merkitystä saneerausohjelman onnistumisen jolloin sille jää liian vähän pelivaraa ja ohjelma TODENNÛKISYYDELLE *OS SANEERAUSPROSESSI TOI KESKEYTYY,AAKSO 3ANEERAUKSENON mii tehokkaasti, saneerauksen toimijat tunnista NISTUNUT HOITAMINEN EDELLYTTÛÛ ETTÛ YRITYKSEN VAT YRITYKSEN VAIKEUDET JA RATKAISEVAT NE *OS VAIKEUDETTUNNISTETAANJANIILLEETSITÛÛNRATKAISU YRITYSONPOIKKEUKSELLISENVELKAINEN SEVOIDAAN 3ANEERAUSOHJELMANKESKEYTYMISENRISKIÛLISÛÛ KORJATA VELKAJÛRJESTELYLLÛ %PÛPÛTEVÛ YRITYKSEN JOSYRITYKSELLÛONPIILEVIÛTAIPIILOTETTUJA ONGEL JOHTOVOIDAANVAIHTAATAISITÛVOIDAANTÛYDEN mia, joita ei havaita ennen saneerausta ja joille 90

EIEDESETSITÛRATKAISUA.ÛMÛPIILEVÛTONGELMAT ,AITISENJA TUTKIMUSTULOKSET saattavat tulla saneerausohjelmaa toteutettaessa tukevat vapaaehtoisia saneerauksia koskevia YLLÛTTÛENESIINJAKAATAAKOKOOHJELMAN *OS tutkimuksia siinä, että aktiivisilla keinoilla on yrityksen saneeraussuunnitelmassa esitetään positiivinen yhteys saneerauksen onnistumi VÛÛRIÛRATKAISUJAYRITYKSENVAIKEUKSIIN TODENNÛ SEEN3ENSIJAANTULOKSETOVATRISTIRIIDASSASEN KISYYS KESKEYTYMISEEN KASVAA 3EN LISÛKSI tuloksen kanssa, että passiivinen velkajärjestely saneerausohjelma saattaa keskeytyä, jos johto, HEIKENTÛISIONNISTUMISTA,AITINEN ,AKI yritys tai sen toimintaympäristö äkillisesti muut SÛÛTEISISSÛSANEERAUKSISSA,AITINENONTODENNUT tuu negatiivisesti ilman, että sitä voitiin ottaa SENPARANTAVANONNISTUMISENTODENNÛKISYYTTÛ HUOMIOONSUUNNITELMASSA Vapaaehtoisessa saneerauksessa vahva velka *OS SANEERAUSJÛRJESTELMÛ EI OLE TEHOKAS JÛRJESTELYVIITTAASIIHEN ETTÛYRITYSONTALOUDEL SANEERAUKSEENONNISTUMISTAVOIDAANSITENEN lisesti erittäin heikossa kunnossa ja sillä on NUSTAAMONILLAERITEKIJILLÛ3UOMENYRITYSSA KORKEA KONKURSSIRISKI 3EN VUOKSI MYS RISKI neerausjärjestelmä on arvioitu hyväksi, mutta ei EPÛONNISTUMISELLE ON SUURI ,AKIPERUSTEISESSA TEHOKKAAKSI3UNDGRENJA,AITINEN saneerauksessa kaikki yritykset ovat määritel ,AITINENJA HAVAITSIEPÛONNISTUNEI mällisesti maksukyvyttömiä tai sen vakavasti DENJAONNISTUNEIDENYRITYSSANEERAUSTENVÛLILLÛ UHKAAMIA-ITÛVAHVEMMINTÛLLAISENYRITYKSEN tilastollisesti merkitseviä eroja useissa eri muut velkoja järjestellään, sitä enemmän sille anne TUJISSA.ÛISTÛTÛRKEIMMÛTOVATYHTIMUOTO JOH taan pelivaraa suhteessa muihin saneerattaviin TAJANSUKUPUOLI VAKUUDETTOMIENVELKOJENLEIK YRITYKSIIN KAUSOSUUS SYYTTALOUDELLISILLEVAIKEUKSILLE SA +OSKA TUTKIMUKSEN HAVAINTOAINEISTO PE neerauksessa käytetyt keinot ja saneerausta rustuu lakiperusteisiin saneerauksiin, asetetaan EDELTÛVÛTMAKSUHÛIRIT9HTIMUODONMERKITYS toiseksi hypoteesiksi se, että velkajärjestelyn saattaa liittyä yrittäjäriskiin, joka on eri yhtiö VAHVUUDELLAONPOSITIIVINENYHTEYSSANEERAUK MUODOISSAERILAINEN3EONPIENINOSAKEYHTIIL SEN TEHOKKUUTEEN4ÛMÛN HYPOTEESIN ARVIOIN lä, joita oli poikkeuksellisen paljon epäonnistu NISSA ON HUOMATTAVA ETTÛ ,AITISEN JA NEIDEN SANEERAUSTEN JOUKOSSA4ÛMÛN LISÛKSI TUTKIMUKSESSASANEERAUKSETONTEHTYNOU johtajan sukupuolella tuntuu myös olevan mer SUKAUDENAIKANAKUNTAASTÛMÛTUTKIMUSKOSKEE KITYSTÛSANEERAUKSENONNISTUMISELLE.AISTENTAI LAMAN AIKANA TEHTYJÛ SANEERAUSTOIMENPITEITÛ avioparien johtamat yritykset onnistuivat selväs Laman aikana yrityksillä on entistä vähemmän TIMUITAUSEAMMINSANEERAUKSESSA3ANEERAUK pelivaraa, joten lama saattaa entisestään vahvis sessa onnistuneet yritykset olivat ajautuneet TAAHYPOTEESISSAOLETETTUARIIPPUVUUTTA(YPO TALOUDELLISIIN VAIKEUKSIIN USEAMMIN TUOTE JA teesien arvioinnissa on myös huomattava, että RAHOITUSMARKKINOILLATAPAHTUNEIDENMUUTOSTEN NIIDEN VOIMASSAOLO SAATTAA RIIPPUA TEHOKKUU VUOKSI6ELKAJÛRJESTELYSSÛNIIDENVAKUUDETTOMIA DENKÛSITTEESTÛ4ÛSSÛTUTKIMUKSESSATEHOKKUUT VELKOJALEIKATTIINMYSENEMMÛN.ÛIDENYRI TAMITATAANKAHDELLAERILAISELLA,IKERTINASTEIK TYSTENSANEERAUSOHJELMISSAEHDOTETTIINMERKIT koon perustuvalla muuttujalla kun taas Laitisen tävästi useammin aktiivisia saneerauskeinoja JA TUTKIMUKSISSA SANEERAUSOHJEL KUNTAASEPÛONNISTUNEILLEEHDOTETTIINUSEAMMIN man läpivienti mittasi onnistumista ja keskeyty PASSIIVISIAKEINOJA MINENVASTAAVASTIEPÛONNISTUMISTA 91

,4!s%+,!)4).%.

3. Saneerauksen taloudellinen hatta euroa, joten yritykset ovat erittäin pieniä, tehokkuus TYYPILLISIÛ SANEERAUSYRITYKSIÛ6ASTANNEISTA OLI TEOLLISUUDEN RAKENNUSALANJA 3.1 Tutkimuksen käsitteet ja aineisto PALVELUALANYRITYKSIÛ 3ANEERAUKSENONNISTUMISELLEVOIDAANMÛÛRITEL 4ALOUDELLISTATEHOKKUUTTAMITATTIINVASTAA lä eri tasoja sen mukaan, miten voimakkaasti jien itse tekemällä arviolla siitä, miten merkittä saneerauksen toimenpiteet ovat parantaneet yri VÛSTIYRITYSSANEERAUSONVAIKUTTANUTTALOUDELLI TYKSENTALOUDELLISIATOIMINTAEDELLYTYKSIÛ3ANEE sen tilanteen parantamiseen asteikolla 1–7, rauksen positiivisen vaikutuksen voimakkuutta jossa 1 tarkoittaa ei merkitystä ja 7 erittäin pal TALOUDELLISIINTOIMINTAEDELLYTYKSIINVOIDAANNI JON MERKITYSTÛ4EHOKKUUTTAARVIOITIIN VIIDELLÛ MITTÛÛ SANEERAUKSEN TALOUDELLISEKSI TEHOKKUU ERITALOUDELLISELLAOSA ALUEELLA KANNATTAVUUS DEKSI 3ANEERAUKSEN TEHOKKUUTTA ON TUTKITTU KASVU MAKSUVALMIUS VAKAVARAISUUSJA TÛSTÛNÛKKULMASTAERITTÛINVÛHÛN2OUTLEDGE TOIMINNAN JATKUVUUS .ÛIDEN OSA ALUEIDEN 'ADENNE MITTASIVATSANEERAUKSENONNIS VAIKUTUKSENMERKITTÛVYYDESTÛLASKETTIINKESKIAR tumista sijoitetun pääoman tuottosuhteen posi VO JOTAKÛYTETÛÛNTÛSSÛYHTEYDESSÛSANEERAUS TIIVISUUDELLA PERÛKKÛISINÛ SANEERAUSVUOSINA OHJELMANTALOUDELLISENTEHOKKUUDEN MITTAAMI MUTTATEHOKKUUDENASTEITAOLIAINOASTAANKAKSI SEEN4ÛLLÛ TAVALLA YHDISTETYN MITTARIN #HRON EI POSITIIVINENJAPOSITIIVINEN 4ÛSSÛYHTEYDES BACHINALFAON JOKAVIITTAAHYVÛÛNRELIABI sä esiteltävässä tutkimuksessa tehokkuutta mi LITEETTIIN TATAAN,IKERTIN PORTAISELLAASTEIKOLLA 4EHOKKUUDENMEDIAANIKOKOAINEISTOSSA 4ALOUDELLISENTEHOKKUUDENJASIIHENVAI ONJAKESKIARVO JOKAVIITTAAKESKIMÛÛRIN KUTTAVIEN TEKIJIDEN SELVITTÛMISEKSI MUUTAMA suhteellisen suureen merkitykseen (melko suuri VUOSISITTENYRITYSSANEERAUKSEN93, ALOITTANEIL TAISUURIMERKITYS (EIKOIMMINSANEERAUSOHJEL LE&/6 KOODI JAVIELÛVUONNATOIMINNAS ma on vaikuttanut yritykseen kasvuun, sillä sen sa oleville suomalaisille yrityksille lähetettiin OSITTAISEN TEHOKKUUDENKESKIARVOONVAIN KYSELY3ANEERAUSOHJELMAAOLITOTEUTETTUYRITYK KESKIMÛÛRÛISENVERRANMERKITYSTÛ 4EHOKKUU sissä tässä vaiheessa useita vuosia, mutta vii DENARVIOIMISEKSIYRITYKSETJAETTIINKAHTEENRYH meisten vuosien lama tekee saneerauksesta MÛÛN JOLLOIN TEHOKKAIDEN SANEERAUSTEN RYH ERITTÛINHAASTEELLISEN+YSELYYNOTETTIINMUKAAN mään tulivat ne, joilla yleinen tehokkuus on SELLAISETYRITYKSET JOILLEOLILYDETTÛVISSÛSÛHK vähintään 5 (melko suuri, suuri tai erittäin suuri POSTIOSOITE6ASTAUSPYYNTINTERNETISSÛOLEVAAN MERKITYS 4ÛHÛN RYHMÛÛN KUULUU YHTEENSÛ LOMAKKEESEENLÛHETETTIINYHTEENSÛYRITYK YRITYKSISTÛ,OPUTYRITYKSISTÛSIJOITET sen johtajalle tai muulle vastuuhenkilölle, joista tiin tehottomien saneerausten ryhmään, joilla KYSELYYNVASTASI 0UUTTUVIENTIETOJEN SANEERAUKSEN TALOUDELLINEN TEHOKKUUS ON VÛ vuoksi tilastollisissa ajoissa on mukana muuttu HEMMÛNKUINMELKOSUURIMERKITYSTÛ .IISTÛ JISTA RIIPPUEN VAIN NOIN VASTAUSTA YRITYKSISTÛN JOTKAOLIVATJULKAISSEETTILIN +YSELYYNVASTANNUTKESKIMÛÛRÛINEN MEDIAANI PÛÛTSTIEDOT HAVAITTIIN ETTÛTILINPÛÛTSMITTAREIL YRITYSTYLLISTÛÛTYNTEKIJÛÛJASENLIIKEVAIH LAKAIKKIVIISITALOUDELLISTAOSA ALUETTAOVATTE TOTUHATTAEUROAVUODESSA4ASEENLOPPU hottomien saneerausten ryhmässä heikommat SUMMANMEDIAANIOTOKSESSAONVAINTU KUINTEHOKKAASSARYHMÛSSÛ 92

3.2 Taloudelliseen tehokkuuteen JAKEHITTÛMÛÛNTOIMENPITEITÛNIIDENRATKAISEMI vaikuttavat tekijät SEKSI3ENLISÛKSINÛISSÛYRITYKSISSÛONSAATTANUT ILMETÛKOKONAANUUSIAVAIKEUKSIA JOIDENVUOK 4AULUKOSSAONESITETTYERITEKIJIDENKVARTIILIT si suunniteltuja toimenpiteitä ei ole voitu toteut tehottomissa ja tehokkaissa saneerausyrityksis TAA JA SANEERAUS ON JÛÛNYT TEHOTTOMAKSI *OS SÛ4EKIJÛTONJAETTUUSEISIINRYHMIIN JOISTASA SANEERATTAVANYRITYKSENVAIKEUDETPYSTYTÛÛNTUN NEERAUKSEN TOIMENPITEET OVAT TÛRKEIMMÛT4E NISTAMAANOHJELMAALAADITTAESSAJANIILLEKEHIT hokkaat saneerausyritykset työllistävät selvästi TÛMÛÛN TOIMIVAT RATKAISUVAIHTOEHDOT EIKÛ SA enemmän kuin tehottomat ja myös tuottavat lii neerauksen aikana ilmene uusia vaikeuksia, KEVAIHTOAENEMMÛN+OONLISÛKSITOIMIALALLAON SUUNNITELLUTTOIMENPITEETVOIDAANTOTEUTTAAOH MERKITYSTÛTEHOKKUUDELLE0ALVELUALANYRITYSTEN JELMANMUKAANJASANEERAUKSESTATULEETEHOKAS saneerauksista huomattavan suuri osa osoittau *OSTÛTÛVASTAAVUUTTAEIOLE SANEERAUKSESSAJOU TUU TEHOKKAIKSI .IIDEN OSUUS TEHOKKAISTA SA DUTAANKÛYTTÛMÛÛNTOIMENPITEITÛ JOITAEIALUN NEERAUKSISTA ON MUTTA TEHOTTOMISTA AI PERINOLEAIOTTUKÛYTTÛÛ4ÛMÛNSEURAUKSENASA NOASTAAN 4EHOKKAAT SANEERAUSYRITYKSET neeraus on tehoton, eikä se paranna merkittä painottavat menestystekijöinä muita enemmän VÛSTI YRITYKSEN TALOUDELLISTA TILANNETTA %NNEN TUOTTEIDENKORKEAALAATUAJATOIMITUSVARMUUTTA saneerausta suoritettava yrityksen vaikeuksien 3ENSIJAANTOIMINTAYMPÛRISTNEPÛVARMUUDELLA HEIKKOJENPUOLIEN HUOLELLINENKARTOITTAMINEN ENNUSTETTAVUUDELLA TAIKILPAILUNKIREYDELLÛEI ja niille käyttökelpoisten ratkaisuvaihtoehtojen OLEVAIKUTUSTASANEERAUKSENTEHOKKUUTEEN+RII kehittäminen on erittäin tärkeää saneerauksen SITULEETEHOKKAIDENSANEERAUSYRITYSTENJOHDOL TEHOKKUUDELLE LEENEMMÛNYLLÛTYKSENÛKUINMUILLEYRITYKSILLE 3ANEERAUSTOIMENPITEITÛKOSKEVATTULOKSET +RIISIN ULKOISET SYYT EIVÛT POIKKEA TOISISTAAN tukevat selvästi tutkimuksen ensimmäistä hypo merkittävästi tehokkaissa ja tehottomissa sanee TEESIA3ANEERAUSTAPAHTUUTEHOKKAAMMIN JOS RAUKSISSA3ENSIJAANSISÛISISSÛSYISSÛONEROJA siinä käytetään aktiivisia saneeraustoimenpitei Tehokkaissa saneerausyrityksissä jokapäiväisten TÛ+ESKEISIMMÛTEROTTEHOKKAIDENJATEHOTTOMI TEHTÛVIENSUUNNITTELU OIKEIDENTOIMINTATAPOJEN en saneerausten välillä ovat siinä, että tehok KÛYTÛNNNTOTEUTUSSEKÛNÛIDENVALVONTAVAIKUT kaissa saneerauksissa käytetään merkittävästi TAVATENEMMÛNKRIISINSYNTYMISEENKUINMUILLA enemmän sellaisia aktiivisia toimenpiteitä kuin Tehokkaissa saneerauksissa jokapäiväisten teh YDINTOIMINTAAN KESKITTYMINEN SEKÛ TOIMINNAN tävien valvonta on olennainen kriisin syntymi VALVONNANJASUUNNITTELUNTEHOSTAMINEN0ASSII SEENVAIKUTTAVATEKIJÛ VISISSATOIMENPITEISSÛKULUJENKARSIMISESSA EI 4EHOKKUUSEDELLYTTÛÛMYSSUUNNITELMAL OLEEROJARYHMIENVÛLILLÛ3ENSIJAANVELKAJÛRJES LISUUTTASANEERAUSTOIMENPITEIDENTOTEUTTAMISES telyllä on olennainen vaikutus tehokkuuteen ja SA4EHOKKAISSA SANEERAUKSISSA TOTEUTETUT TOI siten myös tutkimuksen toinen hypoteesi saa menpiteet vastaavat paremmin saneeraussuun VAHVAATUKEA4EHOKKAISSASANEERAUKSISSAVEL nitelmassa esitettyjä toimenpiteitä kuin muissa kojen leikkaamista ja velkarakenteen muutta SANEERAUKSISSA4EHOTTOMISSASANEERAUKSISSAEI MISTA EDULLISEMMAKSI KÛYTETÛÛN MERKITTÛVÛSTI OLEEHKÛPYSTYTTYSANEERAUSOHJELMAALAADITTAES enemmän kun taas tehottomissa saneerauksissa sa tunnistamaan yhtä selvästi kaikkia vaikeuksia LASKUJEN MAKSAMISTA HIDASTETAAN ENEMMÛN 93

,4!s%+,!)4).%.

PASSIIVINENTOIMENPIDE 0ANOSTAMINENAKTIIVI DELLISIATEKIJITÛLAAJEMMIN JOLLOINSENTYYTYVÛI siin saneeraustoimenpiteisiin ja vahvaan velka SYYTEENVAIKUTTAVATTEHOKKUUDENLISÛKSIMONET järjestelyyn näkyy siten selvästi saneerauksen MUUTTEKIJÛT3ENVUOKSITÛSSÛLUVUSSAANALYSOI TEHOKKUUDESSA DAANSAMALLAAINEISTOLLAKUINEDELLÛNIITÛTEKI 3ANEERAUKSENTEHOKKUUTTAPARANTAAMYS JITÛ JOTKA OVAT VAIKUTTANEET YRITYSJOHDON AR HAVAITTUJENPUUTTEIDENKORJAUS4EHOKKAAMMIS vioon saneerauksen onnistumisesta kokonaisuu sa saneerauksissa panostetaan enemmän joka DESSAAN+YSYMYSONSITENYRITYSJOHDONARVIOI PÛIVÛISTENTEHTÛVIENJAOIKEIDENTOIMINTATAPOJEN MASTA SANEERAUKSEN KOKONAISTEHOKKUUDESTA suunnittelun ja toteuttamisen parantamiseen JOTATÛSSÛYHTEYDESSÛNIMITETÛÛNTYYTYVÛISYYDEK SEKÛ TEHTÛVIEN VALVONNAN KEHITTÛMISEEN 3EN SISANEERAUKSEENKOKONAISUUDESSAAN lisäksi tehokkaammissa saneerauksissa kehite 3UORITETUSSAKYSELYSSÛYRITYSJOHDONTYYTY TÛÛNENEMMÛNLASKENTAJÛRJESTELMIÛ3ELVIMMÛT väisyyttä mitattiin Likertin asteikolla 1–7, jossa erot ryhmien välillä ovat kustannuslaskelmien, 1 viittaa erittäin huonoon tyytyväisyyteen (sa LYHYENTÛHTÛYKSENRAHOITUS JASIJOITUSLASKELMIEN NEERAUS ONNISTUI KOKONAISUUDESSAAN ERITTÛIN SEKÛEI TALOUDELLISENSUORITUSKYVYNLASKELMIEN HUONOSTI JA ERITTÛIN HYVÛÛN TYYTYVÛISYYTEEN KEHITTÛMISESSÛ3IDOSRYHMILLÛJANIIDENTUELLAON SANEERAUSONNISTUIKOKONAISUUDESSAANERITTÛIN saneerausyrityksissä yleisesti huomattava mer HYVIN 4ALOUDELLINENTEHOKKUUSYHDISTETTYKES KITYSSANEERAUKSENONNISTUMISELLE4EHOKKAAM KIMÛÛRÛINEN VAIKUTUS TALOUDELLISIIN TEKIJIHIN missa saneerauksissa erityisesti johtajilla, omis selittää korrelaation perusteella näin mitatusta tajilla ja asiakkailla on vielä enemmän merki KOKONAISTEHOKKUUDESTAVAIN4YYTYVÛISYYS TYSTÛ KUIN MUISSA SANEERAUKSISSA 9RITYKSEN saneeraukseen on ollut yleensä hyvä, sillä sen JOHDON OMISTAJIENJAASIAKKAIDENVAHVATUKIJA MEDIAANIONONNISTUIKOKONAISUUDESSAANHY sitoutuminen saneeraukseen voivat siten paran VIN JAKESKIARVO+ÛYTETYNMITTA ASTEIKON TAAOLENNAISESTISANEERAUKSENTEHOKKUUTTA KESKIKOHTA VIITTAASIIHEN ETTÛTYYTYVÛISYYSEI OLEHUONO MUTTAEIMYSKÛÛNHYVÛ3AATUJEN 4. Saneerauksen VASTAUSTENPERUSTEELLAVAINYRITYKSEN kokonaistehokkuus TYYTYVÛISYYS ON OLLUT KORKEINTAAN 4ÛMÛN VUOKSIMITTARINALIMMATARVOTYHDISTETTIINRYH 4.1 Taloudellinen tehokkuus MITTÛISESSÛTARKASTELUSSASITEN ETTÛSILLEnAN ja kokonaistehokkuus TANEET YRITYKSET MUODOSTAVAT OMAN LUOKKANSA 9RITYKSENJOHTOKÛSITTÛÛSANEERAUKSENKOKONAI HEIKKOTYYTYVÛISYYS SUUDESSAANONNISTUNEEKSI JOSSANEERAUSOHJEL 4ILINPÛÛTSTIETOJEN PERUSTEELLA TEHDYSSÛ ma etenee saumattomasti sen asettamien tavoit testissä tyytyväisyys korreloi erityisesti viimeisen TEIDEN JA VAATIMUSTEN MUKAISESTI 3ANEERAUS VUODEN SIJOITETUN PÛÛOMAN TUOTTOPROSENTTIIN SAATTAAOLLATALOUDELLISESTITEHOKASJAPARANTAA KANNATTAVUUTEEN 4YYTYVÛISYYSEROTTOIMIALOJEN YRITYKSEN TALOUDELLISIA TOIMINTAEDELLYTYKSIÛ VÛLILLÛEIVÛTOLEMEDIAANITESTINPERUSTEELLATILAS mutta siitä huolimatta yrityksen johto voi olla TOLLISESTIMERKITSEVÛT4ÛSTÛHUOLIMATTATYYTYVÛI saneeraukseen tyytymätön ja kokee sen koko SYYDEN JAKAUTUMISESSA ON HAVAITTAVIA EROJA NAISUUDESSAANEPÛONNISTUNEEN9RITYSJOHTONÛ 4EOLLISUUDESSASENJAKAUTUMINENERILUOKKIINON kee saneerauksen yhtenä kokonaisuutena talou tasaisin kun taas rakentamisessa se on epätasai TAULUKKO 1. Saneerauksen taloudellista tehokkuutta selittävät merkittävimmät tekijät. 94

Tehottomat saneeraukset: Tehokkaat saneeraukset:

Kvartiilit: Kvartiilit: Khii2#

Tekijä§ Ala- Mediaani Ylä- Ala- Mediaani Ylä p-taso kvartiili kvartiili kvartiili kvartiili Työntekijöiden lukumäärä 1.00 4.00 9.00 4.00 7.50 13.75 0.0070 Osa-aikaisten työntekijöiden lukumäärä 0.00 0.00 1.00 0.00 0.00 1.50 0.0750 Liikevaihto (teuroa) 129.00 399.00 1400.00 326.25 990.00 4508.25 0.0360 Toimiala palvelu (0 tai 1)& 0.00 0.09 0.00 0.00 0.26 1.00 0.0440 Menestystekijänä tuotteiden korkea laatu (1–7) 5.00 6.00 7.00 6.00 6.00 7.00 0.0930 Menestystekijänä tuotteiden toimitusvarmuus (1–7) 5.00 6.00 7.00 6.00 7.00 7.00 0.0360 Tuotteiden hintakehityksen ennustettavuus (1–7) 4.00 4.00 5.00 4.00 5.00 5.25 0.1500 Kilpailun voimakkuus markkinoilla (1–7) 4.00 5.00 7.00 5.00 5.00 6.00 0.9560 Ulkoisten kriisin syiden ennustettavuus (1–7) 2.00 3.00 4.00 2.00 4.00 5.00 0.3520 Kriisin yllättävyys yritysjohdolle (1–7) 2.00 3.00 4.00 2.00 4.00 5.25 0.0870 Kriisiin syynä: tehtävien suunnittelu (1–7) 2.00 3.00 4.00 2.50 4.00 5.00 0.0170 Kriisin syynä: toimintatapojen suunnittelu (1–7) 2.00 4.00 5.00 3.00 4.00 6.00 0.2790 Kriisin syynä: strategisten hankkeiden suunnittelu (1–7) 2.00 4.00 6.00 2.75 4.00 6.00 0.5990 Kriisiin syynä: tehtävien toteutus (1–7) 1.75 3.00 5.00 2.00 4.00 6.00 0.2370 Kriisin syynä: toimintatapojen toteutus (1–7) 2.00 4.00 5.00 3.00 4.00 6.00 0.0580 Kriisin syynä: strategisten hankkeiden toteutus (1–7) 2.00 4.00 6.00 3.00 4.00 6.00 0.6620 Kriisiin syynä: tehtävien valvonta (1–7) 2.00 3.00 4.00 2.00 5.00 6.00 0.0110 Kriisin syynä: toimintatapojen valvonta (1–7) 2.00 4.00 5.00 2.50 5.00 6.00 0.0490 Kriisin syynä: strategisten hankkeiden valvonta (1–7) 2.00 4.00 5.00 2.00 5.00 6.00 0.2800 Toteutettujen ja suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden 4.00 5.00 6.00 5.00 6.00 6.75 0.0070 vastaavuus (1–7) Toimenpide: turhien toimintojen karsinta (1–7) 3.00 5.00 6.00 4.75 6.00 7.00 0.0320 Toimenpide: keskittyminen ydintoimintaan (1–7) 4.00 5.00 6.00 5.00 7.00 7.00 0.0050 Toimenpide: toiminnan valvonnan tehostaminen (1–7) 4.00 5.00 6.00 5.00 6.00 7.00 0.0020 95

,4!s%+,!)4).%. 0040 0540 0190 0820 9420 8420 6060 0030 0700 0160 0410 0130 0180 0070 0890 0660 0440 0430 0210 0000 0030 0460 0040 0160 ...... 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 ...... 00 7 00 7 00 6 00 6 00 6 00 6 ) 00 6 00 7 00 4 00 6 00 6 00 6 00 6 00 6 00 6 00 6 00 6 00 6 00 6 00 7 00 7 00 7 00 7 00 7 ...... i ...... n suur äi tt 00 6 00 6 00 5 50 5 00 4 00 5 00 5 75 6 00 2 00 5 00 5 00 5 50 5 75 6 00 5 75 5 00 5 75 5 00 4 00 6 00 6 00 6 00 6 00 6 i ...... 00 5 00 5 00 4 00 2 00 2 00 3 00 3 00 4 00 1 00 4 00 3 00 4 00 3 00 3 00 3 00 3 00 3 00 2 00 2 00 6 00 6 00 5 00 5 00 5 ...... kko & 7 = er i 00 6 00 6 00 5 00 5 00 5 00 5 00 5 00 6 00 4 00 5 00 5 00 5 00 5 00 5 00 5 00 5 00 5 00 5 00 4 00 6 00 7 00 6 00 6 00 6 ...... makkuutta (1 = he 00 5 00 5 00 4 00 4 00 4 00 4 00 4 00 4 00 3 00 4 00 4 00 4 00 4 00 4 75 4 00 4 00 4 00 4 00 3 00 6 00 6 00 5 00 5 00 5 i ...... tyksen vo . i a) j merk i (1–7) 2 i a (1–7) 4 teen ta nen muuttu j i i t (1–7) 4 semmaks i nen (1–7) 4 ijä at (1–7) 5 i j menp nta (1–7) 2 at (1–7) 5 i i j nen (1–7) 2 luokka nta (1–7) 4 nen (1–7) 3 i ttelu (1–7) 3 i i i nen (1–7) 4 sta i i ntek i ntarkasta akkaat (1–7) 4 i i ö l i ohta j

om ty as t nen edull : : : : : i en kars ttelu (1–7) 3 j dastam i en kars nta (1–7) 3 i j i nen tuotantoon (1–7) 4 i suuden, to en suunn en toteutus (1–7) 4 i selle selle selle selle selle arvo (kaks arvo j j tuslaskelmat (1–7) 3 i i i i i i i tuslaskelmat (1–7) 3 nen (1–7) 2 na i i i sen h ttelun tehostam tuskyvyn laskelmat (1–7)tuskyvyn 2 o i i den parantam en kulu i i i ij en kars stum stum stum stum stum v j en suunn en toteutus (1–7) 4 en valvonta (1–7)en valvonta 3 i i i i i nnan kul i i i ä i ntatason nostam ntatapo ntatapo v v v i i i st kkaam m ä ä ä i i i m m tetty kesk i. i i i yksen raho yksen s sen suor ed i ä ä den h en tuotte teht to teht to teht man sopeuttam iä i j en le : : : : : en maksam i j nnan suunn ht ht j i nnon kulu ä ä n test i vo i m aus aus aus aus aus asta es s i ö j j j j j i ij kko 1–7 kuvaa om kko 1–7 kuvaa to ty tuotte vanho myynt tuotantoto hall velko lasku velkarakenteen muuttam velkarakenteen i : : : : : : : : : : n s i -taloudell i de de de de de de de de de de i i i i i i i i i i Kustannuslaskelmat (1–7) Kustannuslaskelmat 3 Lyhyen t Lyhyen Lyhyen t Lyhyen E : : : : den kor den kor den kor den kor den kor aan i i i i i i tys saneerauksen onn tys saneerauksen tys saneerauksen onn tys saneerauksen tys saneerauksen onn tys saneerauksen tys saneerauksen onn tys saneerauksen tys saneerauksen onn tys saneerauksen i i i i i tta-aste i : menp menp menp menp menp menp menp menp menp menp i i i i i i i i i i te i To To To To To To To To To To Puutte Puutte Puutte Puutte Puutte Muutos Muutos Muutos Muutos Merk Merk Merk Merk Merk # = Kruskal-Wall & = Med § = M Sel 96

SIN2AKENNUSYRITYSTENTYYTYVÛISYYSONKOLMAS suhteellisen vaikea joustavasti sopeutua ja säi OSASSA TAPAUKSIAHEIKKOJAKOLMASOSASSA LYTTÛÛ KILPAILUKYKYNSÛ +RIISIN SISÛISISTÛ SYISTÛ ERITTÛINHYVÛ0ALVELUYRITYKSISTÛYLI TILASTOLLISESTIMERKITSEVÛTEKIJÛONVAIKEUDETOS raportoi, että tyytyväisyys saneeraukseen on TOTOIMINNASSA JOISTAEI TYYTYVÛISISSÛYRITYKSISSÛ HYVÛ TAI ERITTÛIN HYVÛ JA VAIN PITÛÛ SITÛ KÛRSITÛÛN ENEMMÛN 4ÛMÛN TEKIJÛN MERKITYS HEIKKONAn SAATTAASELITTYÛTOIMIALAEROILLA 4YYTYVÛISETJAEI TYYTYVÛISETYRITYKSETEROA 4.2 Kokonaistehokkuuteen (tyytyväisyyteen) vat merkittävästi saneerauksessa käytettyjen vaikuttavat tekijät KEINOJENSUHTEEN9DINTOIMINTAANKESKITTYMISEL 4AULUKOSSA ON ESITETTY TILASTOLLISET JAKAUMAT lä tai valvonnan ja suunnittelun kehittämisellä tekijöistä, joilla on merkitystä yritysten tyytyväi EI OLE MERKITSEVÛÛ VAIKUTUSTA TYYTYVÛISYYTEEN syyteen saneerauksen toteuttamiseen kokonai .EOVATAKTIIVISIAKEINOJA JOIDENANSIOSTAYRITYS SUUDESSAAN KOKONAISTEHOKKUUS 9RITYKSET ON VOIJATKAATOIMINTAANSAOHJELMANLÛPIVIENTI JA taulukossa jaettu kahteen ryhmään siten, että MYSPARANTAATALOUDELLISIATOIMINTAEDELLYTYK LUOKKAAN EI TYYTYVÛISET KUULUVAT YRITYKSET SIÛÛNTALOUDELLINENTEHOKKUUS MUTTAEIKOKO JOIDENTYYTYVÛISYYSONKORKEINTAANSANEERAUS NAISTEHOKKUUTTA 4UTKIMUKSEN ENSIMMÛINEN EIOLEKOKONAISUUDESSAANONNISTUNUTHEIKOSTI HYPOTEESIEISITENTOTEUDU KUNTEHOKKUUTTAMI EIKÛHYVIN ,OPUTYRITYKSETn KUULUVATLUOK tataan saneerauksen onnistumisella kokonai KAANTYYTYVÛISET 9RITYKSENJOHTAJALLAONMER SUUDESSAAN %I TYYTYVÛISISSÛ YRITYKSISSÛ KÛYTE KITYSTÛ TYYTYVÛISYYTEEN 4YYTYVÛISISSÛ SANEE tään huomattavasti enemmän hintatason laskua rausyrityksissä johtajalla on enemmän koke SANEERAUSTOIMENPITEENÛKUINTOISESSARYHMÛSSÛ musta yrityksestä, mutta vähemmän ammatillis 3ENLISÛKSINEPANOSTAVATENEMMÛNUUSIINTUOT TA KOULUTUSTA 3EN LISÛKSI NÛILLÛ YRITYKSILLÛ ON teisiin, varaston kierron nopeuttamiseen ja enemmän työntekijöitä ja ne tuottavat enem OMAISUUDEN REALISOINTIIN .ÛMÛ OVAT SELLAISIA MÛN LIIKEVAIHTOA KUIN MUUT 9RITYKSEN KOKO toimenpiteitä, jotka ovat yrityksen näkökulmas VAIKUTTAASITENPOSITIIVISESTITYYTYVÛISYYTEEN TAVAIKEITATOTEUTTAATAINIIDENTAVOITTEIDENVAS 9RITYKSEN TOIMINTAYMPÛRISTN TEKIJILLÛ TAISIA.EHEIKENTÛVÛTSITENTYYTYVÛISYYTTÛSANEE TOIMIALA KILPAILUSTRATEGIA EPÛVARMUUS ON RAUKSEEN myös tilastollisesti merkitsevä vaikutus tyytyväi 4YYTYVÛISISSÛYRITYKSISSÛ VAKUUDETTOMIEN SYYTEEN0ALVELUALAN ERILAISTAMISTAKILPAILUSTRA VELKOJENLEIKKAAMINENVELKAJÛRJESTELY NOUSEE TEGIANAKÛYTTÛVÛTJATUOTTEIDENLAATUAMENESTYS SELVÛSTI TÛRKEÛMMÛKSI TOIMENPITEEKSI KUIN EI tekijänä korostavat yritykset ovat tyytyväisiä TYYTYVÛISISSÛ6ELKOJENRIITTÛVÛLEIKKAAMINENON SANEERAUKSEEN USEAMMIN KUIN MUUT -ARKKI SITENMERKITTÛVÛKEINOLUODASANEERATTAVALLEYRI NOILLA VALLITSEVAN KILPAILUN VOIMAKKUUDELLA EI tykselle pelivaraa, joka paitsi varmistaa yrityk ole merkitsevää vaikutusta saneerauksen koko sen toiminnan jatkamisen, myös parantaa sa NAISTEHOKKUUTEEN+RIISINULKOISETSYYTOVATEI NEERAUKSEN ONNISTUMISTA KOKONAISUUDESSAAN tyytyväisissä yrityksissä muita vahvemmin sää 3EONTEKNISESTIYKSINKERTAINENTOTEUTTAAJAVAS DSTENJALAKIENKEHITTYMINEN TEKNOLOGIANKE TAAYRITYKSENTAVOITTEITA4ÛMÛTULOSTUKEESITEN HITTYMINENTAIRAAKA AINEIDENSAANNINKEHITTY tutkimuksen toista hypoteesia velkajärjestelyn MINEN.ÛMÛOVATTEKIJITÛ JOIHINYRITYKSENON POSITIIVISESTAMERKITYKSESTÛ 97

,4!s%+,!)4).%.

Toteutettujen ja saneerausohjelmassa +RIISINSYIDENHAVAITTAVUUDELLATAIYLLÛTYK SUUNNITELTUJEN TOIMENPITEIDEN VASTAAVUUS ON SELLISYYDELLÛ EI OLE TILASTOLLISESTI MERKITSEVÛÛ tyytyväisissä yrityksissä olennaisesti korkeam VAIKUTUSTATYYTYVÛISYYTEEN+RIISINLÛHESTYMINEN MALLATASOLLAKUINEI TYYTYVÛISISSÛ4ÛMÛVASTAA ONHAVAITTUTYYTYVÛISISSÛJAEI TYYTYVÛISISSÛYRI vuus on tilastollisesti merkitsevin tyytyväisyy tyksissä suunnilleen yhtä selvästi, eikä kriisi ole TEENVAIKUTTAVATEKIJÛ4YYTYVÛISISSÛYRITYKSISSÛ TULLUT SUURENA YLLÛTYKSENÛ +ESKEINEN ERO RYH toteutetaan selkeämmin juuri ne toimenpiteet, mien välillä on siinä, että tyytyväisissä yrityksis JOISTASANEERAUSOHJELMASSAONSOVITTU%I TYYTY sä yrityksen johto on ryhtynyt nopeasti kriisin VÛISISSÛ YRITYKSISSÛ SANEERAUSOHJELMAA LAADIT EDELLYTTÛMIINTOIMENPITEISIINJAHAKENUTYRITYS taessa ei ole tunnistettu kaikkia olennaisia vai SANEERAUKSEEN SUHTEELLISEN PIAN KUN TAAS EI keuksia ja etsitty niille ratkaisuja, tai saneerauk tyytyväisissä yrityksissä johto on reagoinut huo sen aikana on ilmennyt kokonaan uusia vai MATTAVASTI HITAAMMIN4YYTYVÛISISSÛ YRITYKSISSÛ KEUKSIA JOIHINEIOLEOSATTUVARAUTUAJAJOIDEN johto on ryhtynyt toimenpiteisiin keskimäärin VUOKSIYRITYSEIOLETYYTYVÛINENSANEERAUKSEEN KUUKAUDEN KULUTTUA KRIISIN HAVAITSEMISESTA *OS KAIKKI MENEE SANEERAUSSUUNNITELMAN MU KUN EI TYYTYVÛISISSÛ YRITYKSISSÛ SE ON VIENYT KAISESTI YRITYSONTYYTYVÛINEN*OSYRITYSJOUTUU KUUKAUTTA6ASTAAVAT VIIVEET SANEERAUKSEEN tekemään saneerauksessa toimenpiteitä, joita ei hakemisessa ovat tyytyväisissä yrityksissä keski esitetty suunnitelmassa, tyytyväisyys heikke MÛÛRIN KUUKAUTTA JA EI TYYTYVÛISISSÛ LÛHES NEE KAKSIVUOTTAKUUKAUTTA .OPEUDELLAONKES Tyytyväisyys saneeraukseen riippuu mer KEINENMERKITYSTYYTYVÛISYYDELLE+UNYRITYSJOH KITTÛVÛSTIKAIKKIENSIDOSRYHMIENSITOUTUMISESTA to havaitsee kriisin lähestyvän, sen pitää ryhtyä JA TUESTA4YYTYVÛISISSÛ YRITYKSISSÛ ARVIOIDAAN TOIMENPITEISIIN MAHDOLLISIMMAN PIAN JA JÛTTÛÛ KAIKKIEN SIDOSRYHMIEN VAIKUTUS SANEERAUKSEN myös nopeasti hakemus yrityssaneeraukseen, TOTEUTTAMISEENMERKITSEVÛMMÛKSIKUINEI TYYTY MIKÛLI TOIMENPITEET OVAT RIITTÛMÛTTMIÛ -ITÛ VÛISISSÛ4YYTYVÛISISSÛ YRITYKSISSÛ KAIKKI SIDOS nopeammin yritys aloittaa kriisin havaitsemisen ryhmät ovat saneerausohjelman takana ja tuke jälkeen yrityssaneerauksen, sitä korkeammaksi VATSENTOTEUTTAMISTA-ERKITSEVIMMÛTEROTTYY NOUSEESANEERAUKSENKOKONAISTEHOKKUUS TYVÛISTENJAEI TYYTYVÛISTENYRITYSTENVÛLILLÛOVAT rahoittajan, valvojan, johtajien ja omistajan 4.3 Saneeraustyytyväisyyden selittäminen MERKITYKSESSÛ-YSVEROTTAJANMERKITYSONTYY 3ANEERAUSTYYTYVÛISYYTEEN VAIKUTTAVIEN TEKIJI TYVÛISISSÛYRITYKSISSÛOLENNAISENKORKEA4AVOIT DENPERUSTEELLAONMAHDOLLISTAKEHITTÛÛTILASTOL teita vastaavan saneerausohjelman toteuttami LINENMALLITYYTYVÛISYYDENSELITTÛMISEKSI4AULU NEN EDELLYTTÛÛ USEIN RAHOITTAJAN JA VEROTTAJAN kossa 3 on esitetty kaksi erilaista mallia, joista JOUSTAVUUTTA JOLLOIN YRITYKSELLE VOIDAAN LUODA ENSIMMÛINENONLOGISTINENREGRESSIOMALLI,O saneerausohjelmaan riittävästi rahoituksellista GISTISESSA LUOKKAISESSAREGRESSIOMALLISSAJOH PELIVARAA4ULOKSET KOROSTAVAT SITÛ PERINTEISTÛ DETAANKAAVA JOKAOSOITTAAEHDOLLISENTODENNÛ NÛKEMYSTÛ ETTÛYRITYSONERISIDOSRYHMIENYH KISYYDEN SILLE ETTÛ YRITYKSEN ON TYYTYVÛINEN TEISTYMUOTO-ITÛPAREMMINYHTEISTYERISI saneeraukseen (yritys kuuluu tyytyväisten ryh DOSRYHMIENKANSSASUJUU SITÛPAREMMINMYS MÛÛN -ALLINJOHTAMISESSAANNETAANSAMAPAI SANEERAUSYRITYSTENMIELESTÛTOTEUTUU NOARVOTYYTYVÛISILLEJAEI TYYTYVÛISILLEYRITYKSILLE 98 TAULUKKO 2. Saneeraustyytyväisyyttä selittävät merkittävimmät tekijät.

Ei-tyytyväiset yritykset: Tyytyväiset yritykset:

Kvartiilit: Kvartiilit: Khii2#

Tekijä Ala- Mediaani Ylä- Ala- Mediaani Ylä_ p-taso kvartiili kvartiili kvartiili kvartiili

Työkokemus saneerattavassa yrityksessä (1–7) 4.00 6.00 7.00 6.00 7.00 7.00 0.0150 Ei tutkintoon perustuvaa ammattikoulutusta (0 tai 1)& 0.00 0.04 0.00 0.00 0.19 0.00 0.0560 Työntekijöiden lukumäärä 1.75 4.00 12.00 3.00 7.00 13.75 0.0550 Liikevaihto (teuroa) 193.25 411.00 1145.00 280.50 935.00 4793.75 0.0960 Logaritminen työntekijöiden lukumäärä 0.52 1.39 2.48 1.10 1.95 2.62 0.0550 Toimiala palvelu (0 tai 1)& 0.00 0.07 0.00 0.00 0.23 0.00 0.0780 Markkinastrategia edelläkävijä (0 tai 1) 0.00 0.00 0.00 0.00 0.06 0.00 0.1720 Kilpailustrategia erilaistaminen (0 tai 1)& 0.00 0.21 0.00 0.00 0.44 1.00 0.0450 Menestystekijänä tuotteiden korkea laatu (1–7) 5.00 6.00 7.00 6.00 6.00 7.00 0.0280 Raaka-aineiden saannin kehittymisen ennakoinnin tarkkuus (1–7) 4.00 5.00 6.00 4.00 4.00 5.00 0.0420 Kilpailun keskimääräinen voimakkuus (1–7) 4.00 6.00 6.00 4.00 5.00 6.00 0.6170 Kriisin syynä säädösten ja lakien kehittyminen (1–7) 2.00 2.00 4.00 1.00 2.00 3.00 0.0180 Kriisin syynä teknologian kehittyminen alalla (1–7) 2.00 2.50 4.00 1.00 2.00 3.00 0.0990 Kriisin syynä raaka-aineiden saannin kehittyminen (1–7) 1.00 2.00 4.00 1.00 1.00 3.00 0.0310 Kriisin syynä ostotoiminnan vaikeudet (1-7) (sisäinen) 2.00 4.00 6.00 1.00 2.50 5.00 0.0210 Toteutettujen ja suunn. esitettyjen toimenpiteiden vastaavuus 3.25 4.00 5.00 5.00 6.00 7.00 0.0000 (1–7) Toimenpide: keskittyminen ydintoimintaan (1–7) 5.00 5.50 6.75 5.00 6.00 7.00 0.3080 Toimenpide: toiminnan valvonnan tehostaminen (1–7) 4.00 5.00 6.00 4.00 6.00 6.25 0.3130 Toimenpide: toiminnan suunnittelun tehostaminen (1–7) 4.00 5.00 6.00 4.50 6.00 7.00 0.2770 Toimenpide: laskentajärjestelmien kehittäminen (1–7) 4.00 5.00 5.00 4.00 5.00 6.00 0.5570 Toimenpide: tuotteiden hintatason laskelminen (1–7) 2.00 3.50 4.00 1.00 1.50 3.00 0.0010 Toimenpide: uusien tuotteiden kehittäminen (1–7) 4.00 5.00 6.00 2.00 4.00 6.00 0.0740

,4!s%+,!)4).%. 0020 0060 0630 0700 1170 0190 0030 0030 0030 0050 0050 0010 0050 0130 0140 5080 3820 9710 0710 0070 1040 5130 ...... 00 0 75 0 00 0 00 0 25 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 00 0 25 0 00 0 00 0 ...... ) 00 22 00 30 i 00 5 00 4 00 4 00 7 00 6 00 7 00 7 00 7 00 7 00 7 00 7 00 7 00 6 00 7 00 7 00 4 00 5 00 4 00 6 00 7 ...... n suur äi tt i 50 19 00 4 00 2 00 2 75 6 00 5 00 6 75 6 50 6 00 6 00 6 50 6 00 5 00 5 00 6 00 6 00 1 00 4 00 3 00 15 00 2 00 6 ...... 00 6 75 1 50 10 kko & 7 = er 00 1 00 1 00 1 00 3 75 4 00 5 00 4 00 5 00 6 00 5 25 4 00 3 00 4 00 5 00 4 00 1 00 3 00 2 00 5 . . . i ...... 50 39 00 46 00 6 00 6 00 6 00 6 00 5 00 6 00 6 00 6 00 6 00 6 00 5 00 5 00 5 00 6 00 6 00 5 00 6 00 5 00 18 00 7 ...... makkuutta (1 = he i 50 30 00 5 25 4 00 4 00 4 25 5 00 5 00 4 00 6 00 6 00 5 00 5 00 4 00 3 00 5 00 4 00 2 00 5 00 3 75 22 75 7 00 6 ...... tyksen vo . i a) j merk i teen ta a (1–7) 4 nen muuttu i j i seen (kk) 14 t (1–7) 4 i (1–7) 3 seen (kk) 3 at (1–7) 2 i sto (1–7) 4 j a (1–7) 2 ijä i at (1–7) 4 j menp j i äjä a (1–7) 2 at (1–7) 5 m luokka j tta j stam i i tt i i i sta ntek i (1–7) 2 ntarkasta to akkaat (1–7) 4 nen (1–7) 4 i i i i ö i l l a) 4 i i ohta i nt j i selv valvo

om ty as raho verotta t t : : : : : : : : : : so i tys saneeraukseen (1–7)tys saneeraukseen 1 suuden, to i i tetty (1–7) 1 ntaan ryhtym arvo (kaks arvo i i selle selle selle selle selle selle selle selle selle selle i i i i i i i i i i i (1–7) 2 elman vahv na nen (1–7) 2 m i j i i i nt i a keh stum stum stum stum stum stum stum stum stum stum i i i i i i i i i i i so en merk i i kkaam suuden real erron nopeuttam erron i i ohdolle (1–7) 2 tetty kesk i sesta saneeraukseen hakuun (kk)sesta saneeraukseen 8 sesta to sesta oh i. j i i i i keuks ttavuus (1–7)ttavuus 2 i oma en le i j ö syys tsem tsem tsem i n test i i i i asta es s ytt ttelulaskelm i ij i ä elmaa toteutettu nyt (vuos elmaa toteutettu nyt kko 1–7 kuvaa om kko 1–7 kuvaa j i varaston k varaston varaston real varaston k velko n s : : : : i tyksell nno n hava n hava n hava i i i i den hava ä i de de de de s s s i i i i h ii ii ii aan : i stalouden va i tys saneerauksen onn tys saneerauksen tys saneerauksen onn tys saneerauksen tys saneerauksen onn tys saneerauksen tys saneerauksen onn tys saneerauksen tys saneerauksen onn tys saneerauksen tys saneerauksen onn tys saneerauksen tys saneerauksen onn tys saneerauksen tys saneerauksen onn tys saneerauksen tys saneerauksen onn tys saneerauksen tys saneerauksen onn tys saneerauksen n sy n yll i i i i i i i i i i tta-aste i i i ty : s s i menp menp menp menp ve kr ve ve kr ve ve kr ve i i i i ii ii te ii ii ii i

To To To To Muutos Merk Merk Merk Merk Merk Merk Merk Merk Merk Merk Yks Kr Kr V V V Saneerausoh Sel § = M # = Kruskal-Wall & = Med 100

PAINOTETTUESTIMOINTI -ALLINMUUTTUJATONVA mitä enemmän yritys painottaa toiminnassaan LITTU EDELLISEN TAULUKON MUUTTUJISTA ASKELTAEN MENESTYSTEKIJÛNÛ TUOTTEIDEN KORKEAA LAATUA JA siten, että ensin malliin on otettu tilastollisin MITÛ ENEMMÛN YRITYKSELLÛ ON TYNTEKIJITÛ perustein paras muuttuja, jonka jälkeen malliin +RIITTISELLÛ ARVOLLA KÛYTETYSTÛ HAVAINTOAI ONLISÛTTYMUUTTUJIANIIDENPAREMMUUSJÛRJESTYK NEISTOSTA YRITYSTÛ YRITYKSISTÛ LUOKITELLAAN sessä kunnes mallin tilastollisia ominaisuuksia OIKEINLÛHES-ALLINLUOKITTELUNTARKKUUS EIENÛÛVOIDAPARANTAA,OGISTISENREGRESSIOMAL KERROINONERITTÛINKORKEA+UVIOSSAONESITET lin logit lasketaan sijoittamalla malliin siinä TYMALLINTUOTTAMA2/# KÛYRÛ JONKAMUKAAN ESIINTYVÛTMUUTTUJATSEURAAVASTI LÛHESTYYTYVÛISISTÛYRITYKSISTÛSAASUUREM MANEHDOLLISENTODENNÛKISYYDEN0KUINYKSI ,n KÛÛN EI TYYTYVÛINEN YRITYS -ALLI LUOKITTELEE · Toteutettu jen ja suunnitelmassa esi YRITYKSETERITTÛINTEHOKKAASTITYYTYVÛISIINJAEI TETTYJEN TOIMENPITEIDEN VASTAAVUUS TYYTYVÛISIIN YRITYKSIIN 3EN LUOKITTELUKYKY ON n VERRATTAVISSA,AITISEN MALLIIN ·-ERKITYSSANEERAUKSENONNISTUMISEL Toinen taulukossa esitetty malli on lineaa LERAHOITTAJATn rinen regressiomalli, jossa valittujen muuttujien n ·4OIMENPIDE VARASTON REALISOINTI AVULLASELITETÛÛNTYYTYVÛISYYTTÛSANEERAUKSEEN n 4YYTYVÛISYYTTÛMITATAANNYT PORTAISELLAASTEI ·-ENESTYSTEKIJÛNÛTUOTTEIDENKORKEA kolla, missä 1 = erittäin huono tyytyväisyys (on LAATUn NISTUNUT ERITTÛIN HUONOSTI JA ERITTÛINHYVÛ ·,OGARITMINEN TYNTEKIJIDEN LUKU TYYTYVÛISYYSONNISTUNUTERITTÛINHYVIN -UUTTU määrä, jat on valittu malliin yksi kerrallaan askeltaen SITEN ETTÛMALLILLESAADAANPARASMAHDOLLINEN joka sijoitetaan logistiseen funktioon tyytyväis SUORITUSKYKY TYYTYVÛISYYDEN SELITTÛMISESSÛ TENYRITYSTENRYHMÛÛNKUULUVUUDENTODENNÛKI -UUTTUJIENLISÛÛMINENMALLIINLOPETETAANKUN SYYDENLASKEMISEKSI PARHAIMMAT UUDET MUUTTUJAEHDOKKAAT EIVÛT ENÛÛOLETILASTOLLISESTIMERKITSEVIÛ-ALLIANTAA 0 E–L SUORAANENNUSTEENTYYTYVÛISYYDELLE4n SI *OSTYYTYVÛISTENYRITYSTENRYHMÛÛNKUULU JOITTAMALLAMALLIINMUUTTUJATSEURAAVASTI MISENTODENNÛKISYYS0 ONYLIKRIITTINEN 4 ARVO YRITYSLUOKITELLAANTYYTYVÛISEKSI LUOKKAI SESSALUOKITTELUSSA · Toteutettu jen ja suunnitelmassa esi -ALLINMUKAANYRITYSONTYYTYVÛINENSA TETTYJEN TOIMENPITEIDEN VASTAAVUUS NEERAUKSENONNISTUMISEENKOKONAISUUDESSAAN n SITÛTODENNÛKISEMMIN MITÛPAREMMINKÛY ·-ERKITYSSANEERAUKSENONNISTUMISEL TÛNNSSÛTEHDYTSANEERAUSTOIMENPITEETVASTAAVAT LERAHOITTAJATn SUUNNITELMASSAESITETTYJÛTOIMENPITEITÛ MITÛ n ·4OIMENPIDE VARASTON REALISOINTI enemmän rahoittajilla on merkitystä saneerauk n SENONNISTUMISELLE MITÛVÛHEMMÛNSANEE ·,OGARITMINEN TYNTEKIJIDEN LUKU RAUKSESSA KÛYTETÛÛN VARASTON REALISOINTIA määrä 101

,4!s%+,!)4).%.

Tämä yksinkertainen regressiomalli selit NEERAUSTOIMENPITEETVASTAAVATTOISIAAN MITÛ TÛÛ LÛHES PUOLET SANEERAUSTYYTYVÛISYY enemmän rahoittajilla on merkitystä saneerauk DESTÛ3EOSOITTAA ETTÛSANEERAUSONNISTUUKO SENONNISTUMISELLE MITÛVÛHEMMÛNTOIMEN KONAISUUDESSAANSITÛPAREMMIN MITÛPAREM PITEENÛKÛYTETÛÛNVARASTONREALISOINTIAJA MITÛ min käytännössä toteutetut ja suunnitellut sa ENEMMÛNYRITYKSESSÛONTYNTEKIJITÛ

TAULUKKO 3. Kehitetyt mallit saneerauksen kokonaistehokkuuden selittämiseksi.

1. Logistinen regressiomalli (ehdollinen todennäköisyys saneerauksen onnistumiselle kokonaisuudessaan) Muuttuja Kerroin Keskivirhe Waldin p-arvo testi Toteutettujen ja suunn. esitettyjen toimenpiteiden 0.973 0.447 4.747 0.029000 vastaavuus (1–7) Merkitys saneerauksen onnistumiselle: rahoittajat 1.002 0.354 8.017 0.005000 (1–7) Toimenpide: varaston realisointi (1–7) –0.931 0.33 7.945 0.005000 Menestystekijänä tuotteiden korkea laatu (1–7) 1.734 0.635 7.452 0.006000 Logaritminen työntekijöiden lukumäärä 1.144 0.43 7.073 0.008000 Vakio –17.555 5.526 10.092 0.001000 Nagelkerken selitysaste 0.7560 Ei-tyytyväinen yritys luokiteltu ei-tyytyväiseksi 88.90 Tyytyväinen yritys luokiteltu tyytyväiseksi 87.70 Kaikista havainnoista luokiteltu oikein88.30 Tarkkuuskerroin0.9020 2. Lineaarinen regressiomalli (saneerauksen onnistuneisuuden kokonaisuudessaan 1–7 selittäminen) Muuttuja Kerroin Keskihajonta t-testi p-arvo Vakio2.059 0.669 3.080 0.003000 Toteutettujen ja suunn. esitettyjen toimenpiteiden 0.477 0.105 4.558 0.000000 vastaavuus (1–7) Merkitys saneerauksen onnistumiselle: rahoittajat 0.206 0.071 2.910 0.005000 (1–7) Toimenpide: varaston realisointi (1–7) –0.207 0.072 –2.886 0.005000 Logaritminen työntekijöiden lukumäärä 0.270 0.107 2.529 0.014000 Selitysaste 0.453 F-testisuure 14.706 p-arvo 0.000000 102

KUVIO 1. Saneerauksen onnistumista kuvaavan logistisen regressiomallin ROC-käyrä.

Selite: 3ENSITIVITY.IIDENTYYTYVÛISTENYRITYSTENOSUUS JOILLATYYTYVÛISTENRYHMÛÛNKUULUVUUDENTODENNÛ KISYYSYLITTÛÛRAJA ARVON 3PECIlCITY.IIDENEI TYYTYVÛISTENYRITYSTENOSUUS JOILLATYYTYVÛISTENYRITYSTENRYHMÛÛNKUULUVUU DENTODENNÛKISYYSYLITTÛÛRAJA ARVON

5. Yhteenveto 3UOMESSAONOLLUTYRITYSSANEERAUSLAINSÛÛDÛNT yrityssaneerauslaki on erittäin tarpeellinen eri 93, VOIMASSAKOHTAVUOTTA%DELLISENLAMAN TYISESTI LAMAN AIKANA 3E ANTAA ELINKELPOISILLE aikana tätä pelastusrengasta ei vielä ollut ja la YRITYKSILLEMAHDOLLISUUDENSELVIYTYÛLAMANYLI man kourissa kamppailevat yritykset ajautuivat 0ERUSONGELMAKSISANEERAUKSESSAONMUODOSTU LUVUNTAITTEESSASUURINJOUKOINKONKURS nut elinkelpoisten yritysten valinta saneerauk SIIN4ÛMÛNLAMANAIKANAHAKEMUKSETYRITYSSA SEEN JA SOPIVIEN SANEERAUSKEINOJEN VALINTA NEERAUKSEEN OVAT KASVANEET RÛJÛHDYSMÛISESTI Tähän liittyviä tutkimuksia on tehty erittäin vä +UNYRITYSSANEERAUKSEENHAKInVUO hän ja ne käsittelevät vain harvoin yritysten sa SITTAINNOINYRITYSTÛ ONHAKIJOITAOLLUTVUO neerausta laman aikana, mikä on poikkeuksel SINA n YLI 4ÛMÛ OSOITTAA ETTÛ LISENHAASTEELLISTA 103

,4!s%+,!)4).%.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioi että yritykselle annetaan pelivaraa vahvan vel DA PIENYRITYSTEN LAKIPERUSTEISEN YRITYSSANEERA KAJÛRJESTELYNAVULLA3EANTAAYRITYKSELLEAIKAA uksen tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä laman PARANTAAKANNATTAVUUTTAJAMUITATOIMINTAEDEL AIKANA3ANEERAUKSENTEHOKKUUSJAETTIINTUTKI LYTYKSIÛLIIKETOIMINNANSANEERAUKSENAVULLAJ MUKSESSATALOUDELLISEENTEHOKKUUTEENVAIKUTUS TALOUDELLISIINTUNNUSLUKUIHIN JAKOKONAISTEHOK Lähdeluettelo kuuteen (saneerauksen onnistuminen kokonai BULOW, J. & J. SHOVEN 4HEBANKRUPTCY SUUDESSAAN 4UTKIMUSTOTEUTETTIINLÛHETTÛMÛLLÛ DECISIONBell Journal of Economics.n VUONNAKYSELYYRITYSSANEERAUKSESSA CHOWDHURY, S.D. & J.R. LANG 4URN olevan yrityksen johtajalle, joista kyselyyn AROUND IN SMALL lRMS AN ASSESSMENT OF EFl CIENCYSTRATEGIESJournal of Business Research 4ULOKSETOSOITTAVAT ETTÛYRITYSSANEERAUS n ONOLENNAISESTITEHOSTANUTYRITYSTENTALOUDELLISIA GRINYER,P.H., D. MAYES & P. MCKIERNAN 4HE 3HARPBENDERS!CHIEVING A SUSTAINED IM TOIMINTAEDELLYTYKSIÛ4OIMINTAEDELLYTYKSISTÛSA PROVEMENT IN PERFORMANCE Long Range Plan- neerauksen vaikutus on ollut heikoin kasvun ningn HAMBRICK, D.C. & S.M. SCHECTER 4URN TEHOSTAMISESSA4ÛMÛ ON LUONNOLLINEN TULOS AROUNDSTRATEGIESFORMATUREINDUSTRIAL PRODUCT sillä lama heikentää olennaisesti pienyritysten BUSINESSUNITSAcademy of Management Jour- nal*UNEn KASVUMAHDOLLISUUKSIA3ENLISÛKSISANEERAUKSEN HOFFMAN, R.C. 3TRATEGIES FOR CORPORATE eräs keskeisimmistä toimintatavoista on pysäh TURNAROUND 7HAT DO WE KNOW ABOUT THEM Journal of General Managementn DYTTÛÛYRITYKSENKASVUSANEERAUSTAKÛYNNISTET LAAKSO, T. Characteristics of the process TÛESSÛ4ULOKSETOSOITTAVATMYS ETTÛSANEERAUS supersede characteristics of the debtor explain- ing failure to recover by legal reorganization ONKOKONAISUUDESSAANONNISTUNUTHYVINJAYRI proceedings7ORKINGPAPERS7(ELSINGIN TYSJOHTAJATOVATSIIHENTYYTYVÛISIÛ KAUPPAKORKEAKOULU(ELSINKI LAAKSO, T. Fatal Zero-Slack. 'LOBAL-AN Tutkimuksen tulokset tukevat esitettyä hy AGEMENT !CHIEVING %XCELLENCE THROUGH POTEESIASIITÛ ETTÛSANEERAUSTAPAHTUUTALOUDEL AN )NTEGRATED!PPROACH 3EVILLA *UNE n lisesti tehokkaammin, jos siinä käytetään aktii LAITINEN, E.K. ,ONG TERM3UCCESSOF!DAP visia saneeraustoimenpiteitä ja vahvaa velkajär TATION3TRATEGIES%VIDENCEFROM&INNISH#OMPA NIESLong Range Planningn JESTELYÛ 3EN SIJAAN YRITYSSANEERAUKSEN KOKO LAITINEN, E.K. $ATASYSTEMFORASSESSING naistehokkuuteen aktiivisten keinojen merkitys PROBABILITYOFFAILUREIN3-%REORGANIZATIONIn- dustrial Management & Data Systems on vähäinen, eikä tulos siten niiltä osin anna n TUKEAESITETYLLEHYPOTEESILLE9RITYKSETOVATSA LAITINEN, E.K. 3UCCESSFACTORSINSMALLlRM NEERAUKSEENKOKONAISUUDESSAANSITÛENEMMÛN REORGANIZATIONInternational Journal of Manage- ment and Enterprise Developmentn tyytyväisiä, mitä enemmän siinä käytetään vel KAJÛRJESTELYÛ JA MITÛ VÛHEMMÛN VAIHTO OMAI LAITINEN, E.K. !SSESSINGVIABILITYOF&INNISH REORGANIZATIONANDBANKRUPTCYlRMs European SUUTEENLIITTYVIÛTOIMENPITEITÛ TUOTTEIDENHIN Journal of Law and Economics n NAN LASKUA JA UUSIEN TUOTTEIDEN KEHITTÛMISTÛ LOPUCKI. L.M. & J.W. DOHERTY 7HYARE 3EKÛTALOUDELLISENTEHOKKUUDENETTÛKOKONAIS $ELAWAREAND.EW9ORKBANKRUPTCYREORGANIZA TIONS FAILING 6ANDERBILT Law Review TEHOKKUUDENOSALTATULOKSETTUKEVATSITENTOISTA n tutkimuksen hypoteesia siitä, että velkajärjeste LÅNGSTRÖM, S. Framgångsfaktorer i de LYONTEHOKASSANEERAUSKEINO%RITYISESTILAMAN ﬁnländska storföretagen under 1990-talskrisen -EDDELANDED FRËN EKONOMISK STATSVETENSKAP aikana on saneerauksen onnistumiselle tärkeää, LIGAFAKULTETEN! °BO!KADEMI4URKU 104

O’NEILL, H.M. 4URNAROUNDAND RECOVERY SCHENDEL, D.E., G.R. PATTON & J. RIGGS 7HAT STRATEGY DO WE NEED Long Range Plan- #ORPORATESTAGNATIONANDTURNAROUNDJournal of ningn Economics and Businessn POSTON, K.M., W.K. HARMON & J.D. GRAMLICH SMITH, M. & C. GRAVES #ORPORATETURNA !TESTOFlNANCIALRATIOSASPREDICTORSOF ROUNDANDlNANCIALDISTRESSManagerial Audit- TURNAROUNDVERSUSFAILUREAMONGlNANCIALLYDIS ing Journaln TRESSED lRMS Journal of Applied Business Re- search7INTERn STRANG, L. The Turnaround process: Con- ditions and strategies for a successful turnaround PRIHTI, A. Yrityksen saneeraus ja toiminnan of firms4OHTORINVÛITSKIRJA (ELSINGIN TEKNIL uudelleensuuntaus %KONOMIA SARJA7EILIN LISENKORKEAKOULUNJULKAISUJA(ELSINKI 'S(ELSINKI SUNDGREN, S. $OESAREORGANIZATIONLAW ROBBINS, D.K. & J. PEARCE II 4URNAROUND IMPROVE THE EFlCIENCY OF THE INSOLVENCY LAW RETRENCHMENTANDRECOVERYStrategic Manage- 4HE &INNISH EXPERIENCE European Journal of ment Journaln Law and Economicsn ROUTLEDGE, J. & D. GADENNE &INANCIAL WHITE, M. "ANKRUPTCY LIQUIDATIONANDRE DISTRESS REORGANIZATIONANDCORPORATEPERFORM ORGANIZATION)N,OGUE $%D Handbook of ANCEAccounting & Financen modern finance7ARREN 'ORHAMAND,AMONT .EW9ORK ROUTLEDGE, J. & D. GADENNE !NEXPO RATORYSTUDYOFTHECOMPANYREORGANISATIONDE WHITE, M. 4HECORPORATEBANKRUPTCYDECI CISION IN VOLUNTARY ADMINISTRATION Pasific Ac- SION Journal of Economic Perspectives counting Review*UNEn 3PRINGn SCHENDEL, D.E. & G.R. PATTON #ORPORATE TURNAROUNDSTRATEGIES!STUDYOFPROlTDECLINE ANDRECOVERYJournal of General Management n 105

,4!s5,%(4).%.

UOLEVI LEHTINEN

Taantumakeskustelun tärkeydestä ja luonteesta

Keskustelun tausta ja merkitys nin, ennaltaehkäisyn, hoidon tai jälkitoimenpi- Liiketaloudellisen Aikakauskirjan vuoden 2009 teidenkään kannalta. viimeisessä numerossa julkaistiin artikkelini Esimerkiksi kansantaloustieteilijöiden ”Taantuman aiheuttama haaste kauppatieteili- suoranaisista harharetkistä, jotka liittyvät taan- jöille” (LTA 3–4/2009). Esitin artikkelissa seuraa- tuma-/lamakeskusteluun, soveltunee hyvin kes- van haasteen: ”Rohkenen tämän lehden puoles- kustelu ”uudesta taloudesta”. Tultaessa vuositu- ta haastaa kaikki kauppatieteellisen tutkimuksen hannen vaihteeseen monet tieteilijät ja tietäjät harjoittajat ja ystävät keskustelemaan taantu- alkoivat puhua sellaisesta ”uudesta taloudesta”, maan/lamaan liittyvistä asioista ja tapahtumista jossa ICT-sektorilla tapahtuva kehitys ja sen seu- sekä erityisesti kauppatieteellisen taantumatut- rannaisilmiöt takaavat jatkuvan kasvun ja suh- kimuksen lähtökohdista, näkökulmista, sisällös- danne- ym. taloudellisten vaihtelujen vähäisyy- tä, metodeista jne. Myös muiden tieteenalojen den. Edes ICT-kuplan puhkeaminen vuosituhan- edustajien puheenvuorot ovat tervetulleita, jos nen alussa ei tuonut varovaisuutta ”uutta talout- ne liittyvät aihepiiriin. Aikakauskirja toivottaa ta” koskeviin keskusteluihin. Vielä vuonna 2003 luonnollisesti tervetulleeksi myös asiaa koskevat talousnobelisti Robert Lucas esitti, että taantu- varsinaiset tutkimusartikkelit.” man torjunnan ongelma on ratkaistu. Seuraava- Tiedelähtöistä taantuma-/lamakeskustelua na vuonna Yhdysvaltain Keskuspankin nykyinen on pääasiassa käyty kansantaloustieteen ja kan- pääjohtaja, silloinen Princetonin yliopiston pro- santaloustieteilijöiden näkökulmista. En suin- fessori Ben Bernake esitti jotakuinkin samaa. kaan pidä tätä keskustelua merkityksettömänä Hän myönsi satunnaisten pienten taantumien tai huonona. Keskustelu ei kuitenkaan ole näyt- esiintymismahdollisuudet, mutta katsoi vakavi- tänyt tuottavan ratkaisevan merkittäviä näke- en taantumien syntymisajan olevan ohi globaa- myksiä tai johtopäätöksiä taantumien ennakoin- leista lamoista puhumattakaan.

UOLEVI LEHTINEN, emeritusprofessori ja -rehtori sE MAILUOLEVILEHTINEN UTAl 106

Kirjoitin jo vuonna 2000 Kauppalehteen suurempi kuin sen kansantuote, Espanjan työt- artikkelin ”Mikä ihmeen uusi talous?” (KL tömyysaste on selvästi yli 20 prosenttia, Rans- 7.11.2000), jossa ihmettelin suuresti ”uutta ta- kan julkisen talouden vaje on lähes 6 prosenttia loutta” koskevia uskomuksia. Nykyään ei juuri ja Kreikan useimmat tunnusluvut ovat huonoja. kukaan näytä puhuvan ”uudesta taloudesta”, ei Vastaavasti viennissäkin vahvalla Saksalla ja sen ainakaan ilmoittautuvan sen puolestapuhujaksi. pankeilla on ollut varaa rahoittaa heikompia Tämä ei olekaan mikään ihme, jos ajatellaan maita – ja vaikuttaa osaltaan niiden kriisien viimeisten vuosien talouskehitystä. Joka tapauk- käynnistymiseen ja syventymiseen. sessa talouden vaihteluista keskusteleminen ja Kaikkia mukaan otettuja maita ei olisi al- niiden tutkiminen tuntuu tällä hetkellä merkityk- kuvaiheessa pitänyt hyväksyä euromaiksi. Mu- sellisemmältä kuin juuri koskaan aikaisemmin. kaan otettiin kuitenkin poliittisin perustein mai- Koska taantuma-/lamailmiöt ovat moni- ta, jotka poikkesivat jo tuolloin kovin paljon muotoisia ja monimutkaisia, niitä on syytä lä- taloudelliselta rakenteeltaan ja suorituskyvyl- hestyä monitieteisesti. Juuri tämän vuoksi haas- tään. Integroituneessa taloudessa maiden väliset teen esitinkin. On miellyttävää, että melko mo- erot tulevat esiin varsin konkreettisina sekä eri- nenlaisen taustan omaavat henkilöt ottivat haas- laisia päätöksiä ja toimia edellyttävinä. Yhteisen teen vastaan ja kirjoittivat taantumasta/lamasta raha- ja talouspolitiikan muotoileminen kaikille omista näkökulmistaan. Yksi varsinainen tutki- jäsenvaltioille sopivaksi ei nykyisellään voi on- musartikkelikin julkaistiin. Itsekkään jälkivii- nistua. Järjestelmävika voisi korjaantua liittoval- saasti arvioiden haasteen ajoitus ja kohdennus tiokehityksen myötä noudattaen yhteistä talous- taisivat onnistua kohtuullisesti. politiikkaa. Mutta tällaista kehitystä eivät tieten- Kun kirjoitin haasteartikkelin syksyllä kään kaikki kannata. 2009, näytti siltä, että meneillään olleesta, nor- Alun perin ajattelin kirjoittaa syntyvään maalinoloisesta taantumasta selvitään ns. sääl- taantumakirjoitussarjaan päätösartikkelin, jo- lisessä ajassa. Mutta näinhän ei käynytkään. Itse hon sisältyisi myös jonkinmoinen yhteenveto perustaantuma pitkittyi ja monimuotoistui mait- käydystä keskustelusta. Tämä oli aikomukseni tain ja maiden sisällä. Esimerkiksi osan euro- siitäkin huolimatta, vaikka jo silloin uskoin el- maista kriisiytyessä on kehittynyt ns. eurokriisi, pymisen olevan ”hidasta ja poukkoilevaa”. Li- joka saattaa monissa maissa muotoutua varsin säksi en tuolloinkaan pitänyt mahdollisena ti- pitkäaikaiseksi taantumaksi tai jopa lamaksi. lannetta, jossa olisi syytä pyrkiä varsinaisesti Kriisi uhkaa levitä euroalueelta myös sen ulko- lopettamaan tai edes hillitsemään taantuma-/ puolelle. lamakeskustelua. Vastaavanlaista taloudellis-poliittista krii- Tällä hetkellä jatkokeskustelun tärkeyttä siä ei liene koettu aikaisemmin koko maailmas- korostaa sekin, ettei liene lainkaan yliampuvaa sa. Tähän vaikuttaa globalisaation nykytila ts. olettaa, että vuonna 2012 taantuma on tosiasia koko maailman talousjärjestelmä on suuressa useissa maissa. Joissain maissa lienee paikallaan määrin integroitunut. Toisaalta Euroopan Unio- puhua lamastakin. Näyttää siltä, että jopa Suo- niin (EU) ja euromaiksi hyväksyttiin hyvin mo- messa kansantuotteen kasvu jää vain niukasti nenkirjava joukko maita. Esimerkiksi Italian positiiviseksi. Edessä voi olla vuosien heikohko heikkous eli valtion velka on nykyään selvästi talouskehitys. 107

,4!s5,%(4).%.

Nykytilanteessa onkin sekä yleiset että monimutkaisen inhimillisen käyttäytymisen eri- ajankohtaiset syyt toivoa taantumakeskustelun tyismuoto, johon liittyvät esimerkiksi persoonal- jatkumista ja monipuolistumista entisestään. lisuuden piirteet, arvot ja asenteet. Näin ollen Taloudestahan Suomen kuten kaikkien muiden- hyvin suppeaksi arvioitavissa olevan ihmiskuvan kin maiden selviytyminen perimmältään riip- ottaminen taloudellisen teorianmuodostuksen puu, nimenomaan rauhan aikana. perustaksi voi tuntua varsin epärealistiselta jopa Selvyyden vuoksi todettakoon tässä yh- taloudellisessakin ympäristössä. teydessä, että seuraavassa taantumalla tarkoite- Entä onko mahdollista yhdistää rationalis- taan tilannetta, jossa maan tai alueen bruttokan- tisia (economic man -tyyppisiä) ja behavioristi- santuote on laskenut vähintään kahtena peräk- sia (käyttäytymistiedepohjaisia) lähtökohtia ja käisenä vuosineljänneksenä. Lamalla tarkoite- teorioita? Eiväthän ne ole välttämättä toisiaan taan tavallista pidempää ja syvempää taantu- poissulkevia. Esimerkiksi liiketaloudellisessa maa, kuten se tavallisesti ja hieman epämääräi- kuluttajakäyttäytymistä koskevassa teorianmuo- sesti määritellään taloustieteessä. dostuksessa on käytetty hyväksi ja luotu mate- Esitän seuraavassa muutamia sellaisia ky- maattisesti formuloituja, käyttäytymistieteellisiin symyksiä ja kommentteja, joita olisi syytä selvi- lähtökohtiin perustuvia malleja. tellä eri näkökulmista taantumapäätöksenteon Ovatko tarkastelutasot ja -näkökulmat tar- taustaksi ja pohjustukseksi. Koettakoon tämä koituksenmukaiset? Esimerkiksi onko harrastettu vain vaatimattomana ja hajanaisena jatkokes- liikaa makrotarkastelua ja lyöty laimin mikrotar- kustelun virittely-yrityksenä. Vaikka osa kysy- kastelua? Kuluttajat ovat viime kädessä avain- myksistä lähtee käytännön päätöksenteko-on- asemassa markkinoilla, mikä puoltaa mikronä- gelmien pohjalta, kysymysten avulla on muo- kökulman merkityksellisyyttä. Onko syytä kiin- toiltavissa myös tieteen keinoin tarkasteltavissa nittää enemmän huomiota jakelutien eri por- olevia ongelmia. taisiin? Onko maiden ja kansojen mahdollista, Keskustelun pääaiheita järkevää ja mielekästä suostua oman edustuk- Ovatko (taantuma)taloustieteen ja -päätöksen- sellisen demokratiansa kaventumiseen? Demo- teon taustalla olevat teoriat ja mallit jollain ta- kraattinen liikkumavara on kaventunut velkaan- paa kyseenalaisia ja/tai kyseenalaisille oletta- tumisen ja muiden talouskriisiin liittyvien teki- muksille perustuvia? Tähän peruskysymykseen jöiden, globalisaation ja markkinavoimien val- liittyy monia alakysymyksiä. Onko taloustiedet- lan kasvun vuoksi. Jos esimerkiksi EU-maiden tä rakennettaessa syytä entistä enemmän jättää talouskuri koventuu ja EU- ja/tai euromaat muu- sivuun economic man -tyyppinen, rationalisti- tenkin yhdentyvät tai ajautuvat liittovaltion nen ajattelu, vaikka se johtaisikin kauniista, suuntaan, maakohtainen demokraattinen peli- matemaattisesti muotoilluista teorioista tinkimi- vara supistuu organisatorisestikin. Tämä merkit- seen? Missä määrin liiketaloustieteet, käyttäyty- see myös EU:n ja euromaiden toimielimien mistieteet (etenkin psykologia, sosiaalipsykolo- muodollisen vallan ja vaikutusvallan kasvua. gia ja sosiologia) sekä muutkin tieteenalat voivat Mutta päätökset edellyttävät EU:n vahvaa halli- tarjota apua teorianmuodostukseen? Onhan ta- tusta/komissiota, parlamenttia ja perustuslakia. loudellinen käyttäytyminen luonteeltaan eräs Yhdysvaltain, Kiinan ja euroryhmästä jät- 108

täytyneiden Euroopan maiden käyttäytyminen kuten talouspäätösten seuraukset esimerkiksi ilmentää osaksi myös halua itsenäiseen päätök- saasteet? Miten saada tiede tiennäyttäjäksi koh- sentekoon. Euroopan maista erityisesti Iso-Bri- ti kokonaisvaltaisempaa päätöksentekoa ilmas- tannian käytös on perinteisesti ollut ja on tällä- ton muutoksen, luonnon monimuotoisuuden, kin hetkellä uppiniskaista euromaiden uudistu- vesi- ja ruokapulan sekä planeetan kantokyvyn mispyrkimyksien kannalta. kannalta? Miten palkita kauaskantoinen ajattelu Päätöksenteon avoimuus lienee tärkeim- ja toiminta? Miten kohentaa kykyä kestää vai- piä keinoja demokratian, kansalaisvaikuttami- keita aikoja ja sopeutua niihin? Miten saada sen ja uskottavuuden edistämisessä. Tämä kos- kaikki ymmärtämään tasa-arvo mahdollisuutena kee myös EU:a, jonka Lissabonin sopimus edel- ja estää moninainen eriarvoisuus sekä naisten, lyttääkin avoimuutta. Päätökset pitäisi tehdä nuorten ja köyhien syrjäytyminen? Nämä ovat avoimesti ja lähellä kansalaisia. sangen suuria sekä erittäin vaikeasti ja hitaasti Mutta toteutuuko avoimuus EU:n päätök- ratkeavia ongelmia, oikeastaan ikuisuuskysy- senteossa? Anneli Jäätteenmäen mukaan avoi- myksiä. Mutta myös ne olisi pakko ottaa lisään- muuden ongelmia on EU:n varojen käytössä, tyvässä määrin huomioon ratkottaessa pitkän hallinnossa ja päätöksenteossa (HS 15.2.2012). tähtäyksen talouspulmia, mikäli ihmiset halua- Niinpä EU:n toimielimiä juridisissa asioissa VAT VÛISTÛÛ LOPULLISEN KATASTROlN TALOUDES avustavien oikeudellisten yksiköiden lausunnot sakin. eivät ole julkisia, vaikka jopa EU:n oma tuomio- Kansainväliset voimasuhteet ovat muuttu- istuin on sitä vaatinut. Jätteenmäen mukaan NEET lNANSSIKRIISISTÛ VUONNA ALKANEEN avoimuuden toteuttamista vastustaa komissio, taloudellisesti pahimmillaan heikon tai par- joka on vaatinut asiakirjojen avoimuuden vä- haimmillaan heikohkon ajanjakson aikana. Jat- hentämistä vedoten siihen, että asiakirjapyynnöt kuuko Kiinan ja muiden nousevien talousmah- häiritsevät komission työtä. Mutta myös suuris- tien kansainvälisen aseman vahvistuminen en- sa jäsenmaissa ja Etelä-Euroopan maissa on nen muuta EU:n kustannuksella? EU:ssa taas avoimuuden vastustajia. Niiden vastapuolina Kreikka, Portugali, Irlanti, ehkä Espanja ja Italia- ovat Euroopan parlamentti ja EU:n tuomioistuin kin ovat menettäneet sananvaltaansa ja jossain sekä Pohjoismaat. määrin itsemääräämisoikeuttaan Saksan ja Kysymys kestävän kehityksen ja oikeu- Ranskankin sananvallan vahvistuessa. Jotta syy denmukaisuuden tuomisesta osaksi talousjärjes- ja seuraus -ympyrän luonne selviäisi täysin, täy- telmää on sekä valtava että erittäin tärkeä asia, tynee vielä todeta, että etenkin Saksan vientime- kuten YK:n pääsihteerin asettaman kestävän ke- nestyksen tuottamien miljardien sijoittaminen hityksen paneelin puheenjohtajat Suomen pre- nykyisiin kriisimaihin osaltaan auttoi niiden sidentti Tarja Halonen ja Etelä-Afrikan presi- kriisiytymisen liikkeellelähtöä. dentti Jacob Zuma kuvaavat artikkelissaan (HS Valtava, mutta melko tunnistamaton tuli- 30.1.2012). Jos tarkastellaan presidenttien joh- vuori näyttää liittyvän luottoriskijohdannaisiin dolla valmistuneen raportin Resilient People, (credit default swap), joita on yhteensä liikkeel- Resilient Planet ehdotuksia, niihin liittyy esi- lä noin 30 000 miljardin dollarin nimellismäärä. merkiksi seuraavia suuria kysymyksiä. Määrä vastaa puolta koko maailman kansan- Miten mitata ja hinnoitella tärkeät asiat tuotteesta. Sijoittajat pelkäävät luottoriskijoh- 109

,4!s5,%(4).%.

dannaisista syntyviä tappioita. Ne voisivat olla Keskustelua EU:n kriisiytymisestä paljon isompia kuin julkisten velkojen aiheuttaja sen hoidosta mat tappiot, kuten toimitusjohtaja Urho Lempi- EU:n problematiikan käsittely kuvastaa yleisem- nen on esittänyt (HS 22.9.2011). minkin taantumaproblematiikkaa, koska myös Eräiltä osiltaan myös palkitsemisjärjestel- maailmantalouden näkökulmasta EU näyttää mät ovat vaikuttaneet talouskriisien syntymi- olevan taantumakeskustelun keskiössä. Lähtö- seen. Selvä esimerkki lienee Yhdysvalloissa kohtaisesti tähän vaikuttavat EU:n suuri talou- 2006 alkanut asuntohintojen kuplan muodostu- dellinen, väestöllinen, kulttuurinen jne. koko ja minen ja sen sivu- ja seurannaisvaikutukset. merkitys. Mutta kiistatta EU:ssa ja euromaissa Toivottavasti kriittinen keskustelu ja arviointi myös eletään isoa ja syvälle kouraisevaa kriisiä, johtaa vähitellen palkitsemisjärjestelmien jär- joka on vahvasti eurooppalaisen talouspolitii- keistymiseen ja niihin liittyvien välittömien ja kan kriisi. Rahoitus, julkinen talous, yritysten välillisten riskien vähenemiseen. kilpailukyky ja ihmisten kulutusmahdollisuudet Jo aikaisemmin viittasin siihen, että vas- ovat kriisiytyneet vaihtelevasti maittain ja alueit- taavanlaista pitkittynyttä taloudellis-poliittista tain. Poliittinen tahto, kyky ja nopeus sekä eri- kriisiä ei olla koettu aikaisemmin koko maail- tyisesti luottamus niihin tuntuvat olevan ala- massa. Vai onko? Jos vastaavanlaista kriisiä ei maissa. Itsekkyys, piittaamattomuus, opportu- ole koettu, mitkä ovat nykykriisin erityispiirteet? nismi, ahneus ja suoranaiset huiputuksetkin Miksi vastaavanlaista kriisiä ei ole koettu aikai- näyttävät lisääntyneen yhteisöllisen ajattelun semmin ja miksi se on koettu nyt? kustannuksella. EU:n kansainvälinen vaikutus ja Itse asiassa ei ole edes selvää, mistä krii- arvostus ovat alentuneet melkoisesti, kuten jo sistä on kysymys. Onko kriisi järjestelmäkriisi, edellä esitin. maksutasekriisi, velkakriisi, holtittoman talou- Mutta mitä Eurooppaa kohdanneen kriisin denpidon kriisi, demokratian korruptoitumisen selättäminen sitten vaatii? Ainakin pitkällä täh- kriisi vai kaikkia näitä eri tavoin eri maissa? Vai täyksellä edellytetään kilpailukykyistä taloutta jotain muuta? Ainakin tällaisiin arkikeskustelun ja toimintakykyistä yhteistyöjärjestelmää. Vaa- ja tieteellisen keskustelun aiheisiin voitaisiin tiiko se talousliiton tiivistämistä? Vai onko rat- pyrkiä etsimään vastauksia. kaisua haettava EU:n poliittisesta yhdentymises- Muistutettakoon vielä, että nyt ajankoh- tä, kuten professori Martti Koskenniemi näyttää taisten kriisien taustalla on valtavia perusongel- edellyttävän (HS 22.12.2011)? Kysymyksessä mia, jotka uhkaavat nykykriisien ratkaisupyrki- kun ei ole pelkästään taloudellinen vaan viime myksiä. Kansainvälisen talouseliitin tammikui- kädessä myös poliittinen kriisi. Poliittista yhden- sessa huipputapaamisessa World Economic tämistä tuntuu tukevan se, että vahva keskusval- Forumissa julkistettiin 469 globaalin yrityksen ta voinee nykyistä kohtuullisemmassa aikatau- johtajan ja talousasiantuntijan näkemyksiin pe- lussa päättää kriisitoimista hyvinvoinnin periaat- rustuva tutkimus tulevaisuudesta. Siinä varoitet- teesta luopumatta. Kieltämättä myös Yhdysval- tiin erityisesti, että nuorisotyöttömyys, väestön tain selviytyminen taantumasta tukee samaa ikääntyminen ja tuloerojen kasvaminen lisäävät käsitystä. Myös itse kriisi saa kansalaiset hyväk- sortoyhteiskunnan vaaraa ihmiskunnan tulevai- symään voimien kokoamisen helpommin. suuden uhkana. Koskenniemen mukaan eri elinten toimi- 110

valta ja jäsenmaiden liikkumavara voitaisiin lintaansa toimimalla nopeasti, koska muut vallat ratkaista perustuslaissa, johon voitaisiin kirjata eivät ole tyhjiötä täyttäneet. Mutta onko EU:lla budjettikurin ohella myös aatteellinen pyrkimys riittävästi kykyä ja tahtoa ripeään ulko- ja tur- hyvinvointiin sekä Euroopan tasolla toimivaan vallisuuspoliittiseen toimintaan? poliittiseen järjestelmään ja kansalaisyhteiskun- Viimeksi pitämässään kokouksessa 30.1. nan aikaansaamiseen. Tavoitteet tulee tehdä 2012 valtionjohtajat 25 euromaasta pääsivät useiksi vuosiksi. Niiden pitää vahvistaa sitä, sopimukseen budjettikuria kiristävästä talouspo- mikä Euroopassa ja eurooppalaisille on arvo- liittisesta liitosta. Liiton ulkopuolelle jäävät to- kasta: hyvinvointia, tasa-arvoa ja moniarvoi- tutusti Iso-Britannia ja yllättäen Tsekin tasavalta. suutta. Liitossa olevien tavoitteena on pyrkiä pitämään Kriisiaikana on tullut pohdintaan myös talouden rakenteellinen alijäämä alle 0.5 pro- muita EU:n organisointiin liittyviä kysymyksiä. sentissa kansantuotteesta. Ei ole ihme, että ta- Voiko EU:sta ja euroryhmästä erota ja voiko louskuria koetetaan kiristää, koska euroon liit- niistä erottaa? Tästä on keskusteltu erityisesti tyvä moraalikato syntyi jo heti vakaus- ja kehi- pahimmin kriisiytyneiden maiden osalta. Mikä tyssopimuksen tekemisen jälkeen ja se huipentui on euroryhmän asema tulevaisuudessa? Jotkut 25.11.2003, jolloin päätettiin, että suuret euro- tahot ovat nähneet siinä koko EU:n peruslin- maat Saksa ja Ranska saavat rikkoa sopimuksen jauksia kehittävän ydinryhmän, mutta tämä tie- mukaisia julkisen talouden alijäämäsääntöjä. tysti edellyttää euron pelastamishalua ja pelas- Mutta pitääkö budjettikurin olla aiotun tamisen onnistumista, mikä lienee eduksi maa- tiukka? Mitä ja milloin poikkeamia tulisi sallia? ilmantaloudenkin kannalta. Kuinka paljon, Kasvun kannalta ylitiukka ”kamreerisääntely” ei kuinka kauan ja millä ehdoin kriisiytyneitä mai- ole hyväksi. Tiukan sääntelyn taustalla on vah- ta pitää tukea? Miten pitkälle menevää talous- vasti Saksan ordoliberalistinen perinne, jonka poliittista yhtenäisyyttä ja koordinointia toivo- keinovalikoimassa säännöt ja kurinpitotoimet taan? Miten talouspoliittinen yhtenäisyys ja ovat keskeisessä asemassa. koordinointi hoidetaan sopimustasolla ja käy- Kokouksessaan valtionjohtajat hyväksyi- tännössä? Miten edistetään tehokkaimmin EU:n vät myös sopimuksen Euroopan pysyvästä va- etuja ja tavoitteita kansainvälisessä kanssakäy- kausmekanismista EVM:sta. Sen sijaan Saksan misessä? ehdotus Kreikan asettamiseksi veto-oikeuden EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitii- omaavan budjettikomissaarin holhoukseen ei kan kehittäminen näyttää jääneen ja jäävän ta- ollut esillä varsinaisessa kokouksessa. Vain Hol- loudellisten suhdanteiden jalkoihin. Sen uskot- lannin ja Ruotsin johtajat tukivat ehdotusta. Eh- tavuutta arvioidaan nykyään pikemminkin pörs- dotus kuvastaa kuitenkin taloudellisesti vahvo- seissä, luottoluokituslaitoksissa ja kansallisissa jen maiden melkoista kyllästymistä heikoimpien päätöksentekoelimissä kuin diplomatian ja krii- maiden jatkuvaan tukemiseen ja niiden epä- sinhallinnan näyttämöillä, kuten erikoistutkija luotettavuuteen. Riidanhaluakin on ilmassa Tommi Koivula on todennut (HS 16.12.2012). puolin ja toisin, mikä ei lupaa hyvää. Ironista asiassa on, että EU näyttää heikentä- Kansainvälisen valuuttarahaston, Maail- neen asemaansa ihan itse. Lohdullista taas on, manpankin ja Maailman kauppajärjestön sekä että EU voi vielä saada jättämänsä tyhjiön hal- kahdeksan muun johtavan järjestön johtajat il- 111

,4!s5,%(4).%.

maisivat julkisesti huolensa talouden tasapai- oltava näkemys taloudesta ja sen hoidosta, joka nottamisohjelmien riskeistä ja kehottivat kasvun vaikuttaa kaikkeen muuhun toimintaan, myös ja työllisyyden tukemiseen. Onkin erittäin pe- edellä esitettyjen kysymysten vaatimiin ratkai- rusteltua kysyä, pitäisikö EU:kin tehdä vyön suihin. Visioitaessa ei kuitenkaan pidä unohtaa, kiristämisen sijasta tai rinnalla myös jotain muu- että EU syntyi rauhanpyrkimysten pohjalta, suu- ta, jotta tiukka talouskuuri ei tyrehdyttäisi kas- rena rauhanprojektina. EU:n taustana oleva ke- vua eikä lisäisi sen myötä EU:n 23 miljoonan hitys perustui suuressa määrin pyrkimykseen kansalaisen työttömyyttä. Ainakin useissa mais- yhdistää kansoja ja hoitaa sodan repimiä haa- sa voitaisiin pyrkiä täsmäelvytykseen. EU-johta- voja. Mutta kuka tai ketkä tuon Euroopan uuden jat lupasivatkin viime kokouksessaan auttaa pk- kokonaisvaltaisen vision luovat ja miten se ta- yrityksiä saamaan rahoitusta, purkaa kaupan pahtuu? rajoitteita sekä tarjota nuorille koulutus- ja har- Edelliseen liittyy seuraava tärkeä kysymys: joittelumahdollisuuksia. Käyttämättömiä 82 Onko EU enää se liitto, johon joskus pyrittiin ja miljardin rakennerahastoja luvattiin hyödyntää uskottiin? Hylätty on Maastrichtin kriteerit. Ne työttömyyden hoidossa. Hyvä niin. kielsivät esimerkiksi jäsenvaltioita pelastamasta Vuonna 2009 hahmottelin haasteartikke- budjettiasiansa huonosti hoitanutta valtiota. Hy- lissani taantumailmiöiden analyysiviitekehyk- lätty on myös alkuperäinen vakaus- ja kasvuso- sen, jossa tarkastelutasot (toisaalta globaali-, pimus, kun Ranska ja Saksakin olivat jättäneet maa-, alue- ja kuntataso sekä toisaalta toimiala-, noudattamatta sitä. Sopimusten mukaisia sank- yritys- ja kuluttaja-/asiakastaso) ja tarkastelunä- tioita ei ole määrätty. Euroryhmän kokouksista kökulmat (syyt, vaikutukset, varautumistoimet ja on tullut merkittäviä päätöksentekotapahtumia, elvytystoimet) asetettiin vastakkain (LTA 3–4/ joiden kannanotot on yleensä hyväksytty myö- 2009). Tällä tavoin saatiin 28 tarkastelukenttää. hemmin EU:n huippukokouksissa. Mutta halu- Melko pinnallisenkin tarkastelun pohjalta tun- taanko sitten aidosti ja tietoisesti mennä liitto- tuu aiheelliselta kysyä: Onko pitkään jatkuneil- valtionkaan suuntaan? Onko euromaiden yhtei- le kriiseille ollut tyypillistä, että kullakin tasolla sö ollut pettymys ennakko-odotuksiin verrat- ja kustakin näkökulmasta tarkasteltavana olevat tuna? taantuma- ja muut kriisi-ilmiöt ovat hyvin erilaisia kohteesta riippuen? Jos tarkastellaan esimer- Keskustelua EU-maiden kiksi eurokriisin vaikutuksia eri euromaissa, ne tilanteesta ja toimista ovat varsin erilaisia. Tutkimuksen kannalta tämä Mitä sitten tapahtuu EU:n eri valtioille eurokrii- merkitsee sitä, että aiheen rajauksessa on oltava siä hoidettaessa? Kreikan tilanne ja kehitysnä- varsin tarkka. Tässä artikkelissa se merkitsee va- kymät eivät näytä lupaavilta maan kovista ta- litettavasti sitä, että moniin esittämiini asioihin voitteista huolimatta, vaikka kriisitukeakin on ja mielipiteisiin sisältyy aika lailla tulkinnanva- selvitelty jo pari vuotta. Tavoitteena on säästää, raisuutta. myydä valtion omaisuutta ja vähintäänkin vä- Tuntuu melkein tarpeettomalta kysyä, tar- hentää veronkiertoa. Kysymys on itse asiassa vitseeko EU:n uudistaa visiotaan. Juuri sitähän sisäisestä devalvaatiosta. Jos toteutus ontuu, EU mielestäni tarvitsee. Kokonaisvaltaisen ja Kreikka säilyy kroonisesti kilpailu- ja maksuky- vahvan pitkän ajanjakson vision keskiössä on vyttömänä. Kilpailukyvyn ovat vähitellen tuhon- 112

neet ennen muuta palkankorotukset, runsaat ja menonleikkausten avulla? Edellyttääkö Sak- julkiset menot ja niiden rahoittaminen velkara- san ja Ranskan johdon poliittinen etu Kreikan halla, julkisen sektorin tehottomuus ja viennin näännyttämistä? Näinhän kaikki eurovaltiot saa- yksipuolisuus. Syytä lienee myös mentaliteetti- daan osallistumaan ”solidaarisesti” Saksan ja puolella. Ranskan Kreikalle paljon lainanneiden pankkien Alijäämien vähentäminen talouden vyön- pääomittamiseen Kreikan ”pelastamisen” nimis- kiristyksen avulla merkitsee toki kansantalouden sä. Jos Kreikka sitten maksaa velkansa uudella säästöjä. Mutta ne eivät synnytä uutta kysyntää velalla saksalaisille ja ranskalaisille pankeille, vaan vähentävät sitä. Kasvu heikkenee. Ja sen pankkien kotivaltioiden poliittisesti hankalat myötä vähenee myös maksukykyisyys. pääomittamisvelvoitteet voidaan unohtaa. Tavoitteena on, että Kreikan velkataakka Mutta miten käy Irlannin, Italian, Espan- supistuu 120 prosenttiin kansantuotteesta vuo- jan jne., jos Kreikka ja Portugali päästetään kaa- teen 2020 mennessä. Mutta kaavailtu 130 mil- tumaan? Kaatuuko tai järkkyykö niidenkin ta- jardin lisälainaohjelma, johon yksityiset sijoit- lous? Järkkyykö vähitellen koko EU:n talous? Vai tajatkin saataneen merkittävästi mukaan, on pystyvätkö markkinat kokemaan esimerkiksi arvioitu riittämättömäksi tämän tavoitteen saa- Kreikan ja Portugalin poistamisen tai poistumi- vuttamisen kannalta. sen jonkinlaisena paiseiden puhkaisemisena? Kannattaako siis Kreikan kaltaista maata Entä mitkä ovat EU:n muutosten vaikutukset pitää toisten siivellä elävänä euromaana tai edes muun maailman talouteen? EU-maana? On hyvät syyt kysyä: Eikö ainakin On myös kehitelty eurokriisin hallinta- ja Kreikan ja ehkä myös Portugalin osalta olisi kor- ratkaisukeinoja. Niitä ovat Euroopan kriisirahas- kea aika tunnustaa tosiasiat eli maiden maksu- tot EVVR (väliaikainen) ja EVM (pysyvä), joiden kyvyttömyys sekä ryhtyä ainakin velkojen uu- osalta ongelmana on rahastojen koko. Pysyväk- delleenjärjestelyyn ja samalla myös pankkien si aiotun EVM:n osalta koko olisi näillä näkymin kansalliseen pääomittamiseen. Tämä tietysti ta- 750 miljardia euroa. Ovatko rahastot liian pie- pahtuu, jos mentäisiin jopa globaaliin velkajär- niä ollakseen kyllin uskottavia pysäyttämään jestelyyn, jota professori Heikki Patomäki on eurokriisin leviämisen? Tästä kertonee se, että perustellen esittänyt. Argentiinan menettelyä EVVR:n luottoluokitusta laskettiin. 2000-luvun alussa eli ulkomaan velan maksun Euroopan keskuspankki EKP on helpotta- keskeyttämistä näytetään käytettävän usein esi- nut rahoituskriisiä (ainakin toviksi) tarjoamalla merkkinä maksukyvyttömyyden onnistuneesta pankeille halpaa lainaa. Sen pankeille viime hoidosta. Argentiinan menettelyä ei voida kui- joulukuun alussa lupaamia kolmen vuoden lai- tenkaan ottaa suoraan malliksi Kreikalle, koska noja haettiin yli ennakko-odotusten eli lähes esimerkiksi Argentiinan talouden perusta oli sel- 500 miljardia euroa. Lyhyet korot ovat laske- västi vahvempi kuin Kreikan. Ja jotkuthan kärsi- neet tuntuvasti ja pitkät korot alentuneet hi- vät Argentiinankin lainojen maksamattomuu- taammin. Mutta onko tämä kestävä ratkaisu vai desta. voiko se kääntyä myös tervehtymistä vastaan? Olisiko Kreikan saattaminen velkasanee- Vai pitäisikö EKP:n sääntelyvaltaa ja tervehdyt- raukseen reilumpaa kreikkalaisiakin kohtaan tämisvastuuta euroalueen pankkien suhteen kuin heidän näännyttämisensä veronkorotusten kasvattaa? 113

,4!s5,%(4).%.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on luokituksia. Ovatko ne auttaneet tekemään pa- puolestaan viestittänyt tarvitsevansa 500–600 rempia taloustilanteen arvioita ja korjaustoi- miljardia dollaria euromailta. Tämä on edellytys menpiteitä? Sekä luottoluokituksiin että stressi- sille, että rahasto voi osaltaan pitää kriisimaita testeihin kohdistuva kritiikki näyttää ainakin edelleen pystyssä. oikeuttavan tällaisen kysymyksen. Jo pian pää- Eurobondeja eli euromaiden yhdessä ta- johtajaksi tulonsa jälkeen elokuussa 2011 IMF:n kaamia joukkovelkakirjoja on ehdotettu erääksi Christine Lagarde vaati euromaita pääomitta- kriisin hallinta- ja ratkaisukeinoksi. Mutta ovat- MAANPANKKEJAAN JOTTAEUROALUEENlNANSSIKRII- ko ne sitä? Ja ovatko ne oikeudenmukaisia eri sin leviäminen saataisiin estetyksi. Reaktio oli taidolla taloutensa hoitaneita maita kohtaan? laimea. Erimielisyys on melkoinen ja sen syyt sekä pe- Tosiasiassa EU:n komissio on jo laatinut riaatteellisia että itsekkäitä. Tosiasiassa eurobon- ehdotuksen pankkien kriisihallintadirektiiviksi, deja vastaa nykyään pitkälle se, että keskus- MIKÛEIOLEKAANHÛMMÛSTYTTÛVÛÛ KUNlNANSSI pankki on jo ostanut suuria määriä (220 miljar- ja velkakriisit ovat jatkuneet kohta neljä vuotta. dilla eurolla) valtioiden joukkovelkakirjoja Direktiiviehdotusta ei ole kuitenkaan vielä toukokuusta 2010 lähtien ja ottanut ne tileihin- päästetty julkisuuteen. Tiettävästi sen pohjana sä. Onko velkakirjojen ostaminen tarkoituksen- ovat kuitenkin seuraavat kaksi olennaista kysy- mukaista? mystä: Miksi veronmaksajien pitää maksaa on- Ranska ja Saksakin ja vähitellen myös gelmien aiheuttaneen pankkisektorin laskut, useat muut euromaat ovat kaavailleet rahoitus- kun pankit itse ovat ottaneet ongelmiin johta- markkinaveroa, jonka suuruudeksi komissio ehti neen riskin? Miksi sallitaan niin suurten pank- jo syksyllä esittää 0,1 prosenttia arvopaperien kien olemassaolo, joiden kaatuminen voi vaa- kaupasta paitsi johdannaisten osalta, joiden rantaa koko pankkijärjestelmän ja maailmanta- kaupalle ehdotettiin 0,01 prosentin veroa. Ra- louden tasapainon? Ainakin kysymykset vaikut- hoitusmarkkinaveron eduiksi ainakin sen puol- tavat järkeviltä. tajat arvioivat verotaakan jakautumisen oikeu- Direktiiviä koskevien ennakkotietojen DENMUKAISEMMIN lNANSSIALANSPEKULATIIVISTEN mukaan kriisinhoitoon tarvittavat varat kerättäi- piirteiden vähenemisen ja melkoiset verotulot. siin maittain pankeilta etukäteen. Viranomaiset Mutta vähentäisikö vero tuntuvasti turhaa ly- saisivat varsin laajat valtuudet puuttua pankkien hyen tähtäimen spekulatiivista kaupankäyntiä? toimintaan, jos pankki ylittäisi lakisääteiset va- Aiheuttaisiko vero arvopaperikaupan pakoa nii- kavaraisuusrajat. Esimerkiksi kriisiytyneiden hin maihin, joissa kauppaa ei veroteta? Auki on pankkien velkoja voitaisiin leikata aina ja myös vielä olennainen kattavuuskysymyskin. Eli mitkä osakkeenomistajat kärsivät tappioita. Pankkien maat tulisivat mukaan verotukseen? Yhdysvallat, edellytetään laativan oman suunnitelmansa krii- Kiina ja Iso-Britannia jättäytynevät varmastikin sien varalle, joten vaarallisen suuretkaan pankit pois rahoitusmarkkinaverottajien joukosta. Ne eivät voisi odottaa veronmaksajien kriisiapua tekevät tämän paljolti itsekkäistä kilpailuun ja ns. tumput suorana. Monia kysymyksiä kuten politiikkaan liittyvistä syistä. valvovan viranomaisen nimeäminen jää vielä Taloudellisen tilanteen arvioimiseksi on myöhempään keskusteluun. tehty pankkien stressitestejä ja korjailtu luotto- Myös muita kriisin hallinta- ja ratkaisukei- 114

noja on ehdotettu. Mainittakoon tässä vain, että mäksikin ajaksi. Valtiontalous on alle neljä pro- tri Sakari Puisto ehdotti ja perusteli koko raha- senttia alijäämäinen. Suomella on myös vaaral- järjestelmän kytkemistä jälleen kultakantaan, linen kestävyysvaje ts. pitkällä aikavälillä valtion koska paperirahajärjestelmässä keskuspankit tulot eivät riitä menojen kattamiseen. ovat voineet kasvattaa luottokantaa melkein ra- Talous velkaantuu lisää, vaikka Suomen jattomasti ja aiheuttaa illuusion uudesta varalli- velka oli vuoden vaihteessa vain 44 prosenttia suudesta (HS 11.1.2012). Tämä illuusio on puo- bruttokansantuotteesta eli suhteellisen vähäi- lestaan johtanut ylisuureen kulutukseen, riskin nen. Investoinnit supistunevat tänä vuonna ja ottoon ja investointien määrään, mikä johtaa suuntautuvat liian vähäisessä määrin koneisiin kestämättömään tilanteeseen. ja laitteisiin. Työttömyys ei juuri lisääntyne, EU:n ja EU-maiden on otettava toiminnas- vaikka viime vuoden lopulta lähtien eurokriisin saan huomioon myös kehittyvien maiden velka- pitkittymisen vaikutukset ovat näkyneet irtisano- ongelmat. Tavoitteena tällöin on oltava, etteivät misina ja lomautuksina. Kuluttajien ostovoima EU-maat suurenna lainoista johtuvia lisäriskejä kasvaa vain hieman, kun raamisopimuksen 3,4 kehittyvissä maissa. prosentin palkankorotuksesta inﬂaatio syönee vajaat kolme prosenttia. Keskustelua Suomen tilanteesta Suomalaiset yritykset investoivat lisäänty- ja toimista västi ulkomaille. Valitettavasti samalla katoaa EU:n ja euroalueen synkeässä talousmaisemas- työpaikkoja Suomesta. sa Suomen kuva on valoisimmasta päästä, mistä Eurokriisi voi aiheuttaa yrityksille rahoi- kertoo myös parhaan luottoluokituksen säilymi- tusongelmia, mikä voi puolestaan jarruttaa in- nen. EU:n talouspulmat vaikuttavat kuitenkin vestointeja. Kriisi vaikuttaa negatiivisesti myös Suomen taloustilanteeseen monella tapaa. yritysten tuloksiin. Vaikutuksia on kuitenkin vai- Ehkä tärkeintä on, ettei vienti EU:hun kea mitata. Ne ovat myös varsin yrityskohtaisia. vedä. Kauppa- ja vaihtotaseet ovat viime vuon- Monien epäonnistumisten vastapainona ovat na kääntyneet miinukselle. Kauppatase oli 3,6 syntyneet viime vuoden menestystarinat kuten miljardia euroa alijäämäinen, kun se oli vielä pelialan Rovio, jätteidenkäsittelyalan Mari-Ma- vuonna 2010 yli 500 miljoonaa euroa ylijää- tic ja kaviaarinkasvattaja Carelian Caviar. mäinen. Vientimme ylijäämäisyys on laskenut Suomessa on viime aikoina kolme tahoa jo monena vuonna ja samalla Suomen kansan- tehnyt työtä ratkaisumallien löytämiseksi yritys- talous on velkaantunut lisää. Näin on käynyt, toiminnan eri probleema-alueilla. Ne ovat kes- vaikka Suomen tärkeimmät vientimaat Saksa, kittyneet pääomamarkkinoiden kehittämiseen, Ruotsi ja Venäjä eivät ole varsinaisia kriisimaita. ICT-alalta irtautuvien ripeään työllistämiseen ja Vientimahdollisuuksia parantaa myös se, että investointien lisäämiseen. Näiden kehittämista- Yhdysvaltojen talous näyttää päässeen jaloilleen hojen ja useiden muidenkin yritystoiminnan ja kehittyvien maiden kansantaloudet kasvavat kehittäjien taustatavoitteena on ollut pyrkimys vauhdilla. löytää ratkaisuja uusien yrityksien synnyttämi- Osin vientiongelmien vuoksi Suomen seksi. Syntyvät yritykset saisivat mieluimmin bruttokansantuotteen kasvu jäänee vain niukas- olla kasvu- ja työllistämishakuisia. Työryhmien ti plusmerkkiseksi tänä vuonna ja ehkä pidem- ratkaisumallit toivottavasti lisäävät merkittäväs- 115

,4!s5,%(4).%.

ti ponnisteluja uuden, osaavan kasvuyrityskan- Lisäämiseen päästäisiin, jos ihmiset tulisivat työ- nan synnyttämiseksi, mitä voidaan pitää Suo- elämään nykyistä nopeammin, työskentelisivät men talouden kohtalonkysymyksenä. Lisäksi on nykyistä enemmän ja siirtyisivät eläkkeelle ny- maahan houkuteltava myös ulkomaisia rahoit- kyistä myöhemmin. Pitäisikö siis pyrkiä opiske- tajia ja osaajia, mikä edellyttää ennakoitavuutta, lua ja työntekoa tehostaviin toimiin, eläköity- vähintään samantasoisia toimintamahdollisuuk- mistä myöhentäviin ratkaisuihin jne.? Työn tar- sia kuin kilpailijamaissa ja oikein viritettyjä ta- jonnan lisäksi olisi kiinnitettävä huomiota myös loudellisia houkuttimia. Näiden pyrkimyksien työn kysynnän lisäämiseen. Pitäisikö siltä osin yhteydessä on hyväksyttävä schumbeterilainen pyrkiä edistämään yrittäjyyttä, kannustamaan luovan tuhon prosessi. Suuren osan aloittavista suomalaisia ja ulkomaisia yrityksiä sijoittamaan yrityksistä on kuoltava tehdäkseen tilaa uusille Suomeen jne.? aloittajille. Kunnallisen ja muunkin palvelutuotannon Suomalaisten pääpankit ovat menestyneet tehostamisesta pitäisi päästä päätöksiin ainakin molemmissa stressitesteissä varsin hyvin. Mutta jossain vaiheessa. Lisäkysymyksenä voitaneen pystyvätkö pankit todella vastaamaan moninai- pohtia, olisiko syytä ja mahdollista myös myydä sista rahoitustarpeista tulevaisuudessakin? Kun- julkista varallisuutta. tien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Suomella on pelivaraa erityisesti suhteel- Niemeläinen toteaa, että suomalaisen pankki- lisen vähäisen velkaantuneisuutensa ja alijää- järjestelmän pienuus ja omien varojen vähäi- mänsä sekä erinomaisen luottoluokituksensa syys (25 miljardia euroa) ovat keskeinen selittä- vuoksi. Niinpä tuntuukin perustellulta kysyä: jä Suomen talouselämän puutteille Ruotsiin Pitäisikö Suomessa kiinnittää huomiota leikkaus- verrattuna (HS 23.12.2011). Kohtalokkaimmin ten ja veronkorotusten lisäksi myös rajoitettuun rahoitusjärjestelmä voi vaikuttaa vähentämällä ja hyvin suunnattuun täsmäelvytykseen samalla, pk-yritysten investointeja. kun tasapainotetaan taloutta. Eihän Kayneskään Tällaiset lähtökohdat omaava Suomi voi edellyttänyt leikkauksia, ei ainakaan leikkaus- ajautua taantumaan, vaikka se ei vielä siinä ole- painotteista toimintaa laskukaudella vaan nou- kaan. Joka tapauksessa Suomi on leikkaus- ja sukaudella. Olisiko rahaa elvytykseen hankitta- veronkorotuspäätösten sekä rakenneuudistusten va myös velaksi, jos rahat eivät muuten riitä? edessä, kun hallitus kokoontuu hallitusohjelman Olisiko parannettava yritysten toimintaedelly- edellyttämään kehysriiheen vuoden 2012 maa- tyksiä erityisesti viennissä? Olisiko pyrittävä liskuussa. rohkeaan veropolitiikkaan ja turhien yritystu- Yleisesti sopinee toivoa, että juustohöylän kien karsintaan? Pitäisikö uudistaa tiedestrategia tai yksipuolisesti leikkauksia painottavan ”kam- siten, että se parantaisi korkealaatuisen perus- reerinäkemyksen” sijasta käytetään asiantunte- tutkimuksen edellytyksiä ja samalla tutkimuspe- musta ja malttia varsinkin kasvuun ja kilpailu- rusteisten innovaatioiden syntymisedellytyksiä? kykyyn vaikuttavissa päätöksissä. Kasvua rajoit- Olisiko innovointia edistettävä myös panosta- taisivat erityisesti yhteisöverotuksen ja työn malla lisää tuotekehitykseen? Voisiko esim. kah- kokonaisverotuksen kiristäminen. Tärkeää olisi ta viimeksi mainittua kehittämiskohdetta – ja keskustella myös työurien pidentämisestä ja te- monia muitakin kohteita – edistää tehostamalla hostamisesta ts. työn tarjonnan lisäämisestä. ja kohdentamalla Euroopan aluekehitysrahaston 116

ja sosiaalirahaston Suomelle myöntämän rahan Berliinin Humboldt-yliopiston vieraileva käyttöä? Pitäisikö eri kysymyksiä tarkastella sekä professori Seppo Hentilä on todennut, ettei Karl lyhyellä että pitkällä tähtäimellä? Mielestäni Marxin Pääomasta tietenkään löydy lääkkeitä näihin kysymyksiin tulisi pääosin vastata myön- NYKYISEEN lNANSSIKRIISIIN +IRJA ONKIN LÛHINNÛ teisesti ja toimia sen mukaisesti. 1800-luvun kapitalismin kritiikkiä. Aalto-yli- Niin Suomen kuin muidenkin euromaiden opiston kansantaloustieteen professori Matti kriisipäätöksenteon taustalla on siten yksi perin Pohjola puolestaan on sanonut, että Marxilta on vakava kysymys. Syödäänkö talouskasvun eväät, jäänyt kansantaloustieteeseen vain ajatus siitä, jos samanaikaisesti kiristetään verotusta ja kar- että työttömyyttä on aina, koska sen tehtävä on sitaan julkisen talouden menoja? Vastaus kysy- tasapainottaa palkkavaatimukset ja yritysten mykseen on myönteinen, mikäli toimenpiteitä palkanmaksukyky. Tämä on yhä olennainen osa ei kohdenneta asiantuntevasti, taitavasti ja mal- kansantalouden makroteoriaa. Marx on kuiten- tillisesti. kin noussut muotiin Euroopassa, mutta ei niin- Jotta mahdollisimman korkealuokkainen kään sosialististen/kommunististen (yllättävän asiantuntemus saataisiin entistä paremmin käyt- vähäisten!) oppiensa vuoksi vaan taitavana ka- töön, olisi Suomessa harkittava esimerkiksi Yh- pitalismin kriitikkona. dysvalloissa vuodesta 1946 toimineen CEA:in Kuten Karl Marxin myös Adam Smithin (Council of Economic Advisors) kaltaisen neu- ajatuksia on tulkittu ja käytetty väärin. Smith vonantajaelimen perustamista, kuten Raimo esimerkiksi kannatti sääntelyä ja katsoi, että se Ilaskivi on ehdottanutkin (HS 27.11.2011). Sen voi hyödyttää vähäosaisia. jäseniksi pitäisi mielestäni kutsua ainakin pro- Kapitalismin kriisistä ovat puhuneet ja kir- fessoritason kansantaloustieteen ja liiketalous- joittaneet monet nykytiedemiehet ja -naiset. tieteiden ehdottomat huiput sekä käytännön Kaiketi innokkain kapitalismin kriitikko on jo talouspolitiikan korkeimmat suunnittelijat ja pitkään ollut yhdysvaltalainen Yalen yliopiston päättäjät. Näin huipputasoiset asiantuntijat sai- tutkija Immanuel Wallerstein. Hänen mukaansa sivat sen roolin, missä he voisivat todella mer- seuraavat 50 vuotta ovat erittäin kaoottiset. Mi- kittävästi avustaa poliittista päätöksentekoa. kään valtakeskus ei kykene kontrolloimaan, hil- litsemään ja hallitsemaan maailman politiikkaa Keskustelua talous- ja taloutta. Puolen vuosituhannen kukoistami- järjestelmistäkin sen jälkeen kapitalistinen maailmantalous on Taantumien ja lamojen sekä niihin liittyvien Wallersteinin mukaan tulossa tiensä päähän, tuki- ja valtiollistamistoimien vuoksi ei ole ih- koska halpa työvoima ja luonnonvarat loppu- meellistä, että keskustelijoiden katseet ovat vat. kääntyneet myös talousjärjestelmäkysymyksiin. Monet muutkin ovat kritisoineet kapitalis- Neuvostososialismi romahti lopullisesti vuon- mia ja markkinataloutta. Kaikki heistä eivät ole na 1989. Sosialismin/kommunismin osalta on- olleet mitään vasemmistoradikaaleja. Keskei- kin lähinnä vain ihmetelty, koska kiinalainen simpiä kriitikoista ovat olleet Maailmanpankin sosialismi romahtaa sisältäpäin ja kuinka se ex-pääekonomisti ja talousnobelisti Joseph Sti- näyttää selviävän tästä lamastakin lähes kuivin glitz, suursijoittaja George Soros ja Yhdysvaltain jaloin. entinen työministeri Robert Reich. 117

,4!s5,%(4).%.

Myös maakohtaisesti kriittisyys vaihtelee. panostettava vahvemmin vaurauden oikeuden- Niin kutsutuista länsimaista Yhdysvalloissa ja mukaiseen jakoon ekologisen kestävyyden li- Isossa Britanniassa kapitalismi on perinteisesti säksi talousjärjestelmää kehitettäessä? ollut ja on edelleen vapaimmillaan. Saksassa ja Nyt jo pitkään maailmantaloudessa pol- eritoten Ranskassa on perinteisesti kavahdettu veilleen taantuma- tai lähes taantumajakson ja kavahdetaan edelleen rajoittamatonta kapita- jälkeen monikaan taloutta ymmärtävä ei täysin lismia. Niinpä näiden maiden oikeistolaiset joh- uskone markkinoiden kaikkivoipaisuuteen. tajat ovat korostaneet kapitalismia rajoittavia Markkinoilla voi syntyä myös virheratkaisuja, tekijöitä. Liittokansleri Angela Merkel on pai- jopa virhesumia. Vaikka kapitalismi ja markki- nottanut työntekijöiden valtaa ja presidentti natalous ovat monessa suhteessa onnistuneet, Nicholas Sarkozy vastaavasti valtion puuttumis- ne eivät riitä suojaamaan kansalaisia kaikilta ta talouteen. riskeiltä. Jatkuvasti tarvittaneen seurantaa, sään- Kenties keskeisimmäksi kapitalismin krii- telyä ja turvaverkostoja – siis ihmiskasvoista tikoksi on kohonnut suurimmalta osin London kapitalismia ja markkinataloutta. School of Economicsissa uransa luonut, intia- laissyntyinen professori Meghnad Desai. Hänen Kiitokset vaan ei hyvästit ajatuksensa ja visionsa ovat varsin tärkeitä. Mie- Joka tapauksessa SUURkiitos niille, jotka ovat lestäni jopa niin tärkeitä, että ne ovat oman ”vir- kirjoittaneet taantumasta tässä lehdessä jo aikai- tensä väärtti”. semmin. Mutta huolimatta näiden kirjoittajien Päätellen kahvin, voin ja kananmunien erinomaisista suorituksista keskustelu jatku- hintajoustavuudesta ylöspäin ja joustamatto- koon! J muudesta alaspäin voinee perustellusti epäillä jopa markkinatalouden peruslogiikan toimivuutta. Saataisiinko kysynnän ja tarjonnan suhde Helsingissä 15.2.2012 toimimaan nykyistä paremmin jollain keinoin? Rikkain kaksi prosenttia omistaa yli puo- Uolevi Lehtinen let maailman pääomasta, joten talousjärjestel- mämme lienee katsottava epäonnistuneen vaurauden oikeudenmukaisessa jaossa. Onko siis 118 119

PEKKA PIHLANTO

Velkakriisi kurittaa Eurooppaa Syväanalyysi kriisin taustoista

Kriisin ainekset luotiin jo euron Kutsun tätä tarkastelua syväanalyysiksi, syntyessä koska paneudun tavanomaista syvemmälle krii- Muutama vuosi sitten Liiketaloudellisessa Aika- sin taustatekijöihin – erityisesti kriisissä rele- kauskirjassa käytiin ﬁnanssikriisistä vilkasta kes- vanttien järjestelmien, kulttuurien ja päätöksen- kustelua. Osallistuin siihen parilla puheenvuo- tekijöiden ominaispiirteisiin, joita talousanalyy- rolla (Pihlanto 2009a ja 2010), joista toinen oli sissa ei yleensä oteta huomioon. Kuitenkin kommentti ensimmäistä koskevaan vastineeseen näiden tekijöiden vaikutus talouden kriisiytymi- (Harisalo 2010). Uolevi Lehtinen on haastanut seen saattaa olla suuri, joskus jopa ratkaiseva. lukijat jatkamaan keskustelua Euroopan talous- Esimerkkivaltiona nousee seuraavassa usein tilanteesta. Vastaan haasteeseen kirjoittamalla esille Kreikka, koska se on tarkastelemiltani nä- velkakriisistä. kökannoilta hyvin tyypillinen tapaus. Kiinnitän huomiota ensinnäkin siihen, mi- Mitä tähän mennessä on tapahtunut? Fi- ten rahoitusmarkkinajärjestelmä ja poliittinen nanssikriisi on jo voitettu, mutta sen jälkimai- järjestelmä ovat joutuneet kriisissä vastakkain. ningeissa Eurooppaa ja erityisesti euroaluetta Toiseksi nostan esiin Euroopan eteläisten ja kohtasi velkakriisi, jota ei ole saatu vieläkään pohjoisten valtioiden väliset kulttuurierot, jotka kunnolla hallintaan. Kriisi on arvioitu hyvin va- ovat vaikuttaneet kriisin syntyyn ja kehittymi- kavaksi, ja sen syistä ja torjuntakeinoista vallit- seen sekä sen ratkaisemisessa kohdattuihin yl- see niin EU-poliitikkojen kuin asiantuntijoiden- lättäviinkin ongelmiin. Lopuksi palaan taas ker- kin piirissä erilaisia näkemyksiä. Siksi se ansait- ran talouden toimijoiden ahneuteen, eli koh- see oman keskustelukierroksensa. tuuttomuuksiin menneeseen oman edun tavoit- Tie velkakriisiä kohti alkoi EY:n komission teluun, jonka näen oleelliseksi kaikkien talous- entisen puheenjohtajan Jacques Delorsin mu- kriisien syntyyn vaikuttavaksi tekijäksi. kaan heti kun euro oli syntynyt. EU:ssa katsot-

PEKKA PIHLANTO, professori emeritus BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto sE MAILppihlanto@utu.ﬁ 120

,4!s00)(,!.4/

tiin valuutan alkuvuosina läpi sormien jäsen- Loppuvuodesta 2011 yhä useammat al- maiden puutteita ja niiden talouksien välistä koivat pitää euroalueen hajoamista huomion epätasapainoa. Delorsin mukaan kaikki Euroo- arvoisena skenaariona huolimatta siitä, että sen pan maat ovat vastuussa kriisistä. Delors ei mai- seuraukset arvioidaan jopa katastrofaalisiksi. Jo ninnut syyllisyyden asteesta mitään, mutta sel- pitkään osa talousasiantuntijoista ja poliitikois- vää on, että sen osalta jäsenmaiden välillä on takin on pitänyt Kreikan eroa eurosta mahdolli- suuria eroja. Jotkut maat ovat hoitaneet talou- sena ja jopa viisaana politiikkana, mutta viralli- tensa hyvin, toiset huonosti – ja eräät erittäin nen EU torjuu edelleen ajatuksen jyrkästi. huonosti. Periaatteessa EU:n sääntöjen olisi pitänyt Euroalueen velkakriisillä tarkoitetaan estää velkakriisi. Valtioiden budjettivajeille ja yleensä sitä talouden ongelmatilannetta johon velkaantumiselle oli asetettu rajat, mutta niitä ei euroalue joutui 2010-luvun alussa. Kriisin taus- noudatettu. Jopa suuret euromaat Saksa ja Rans- talla oli ﬁnanssikriisin ohella eräiden euromai- ka näyttivät huonoa esimerkkiä poikkeamalla den pitkään jatkunut holtiton talouspolitiikka, säännöistä, mutta EU:lla ei ollut voimaa, eikä jonka seurauksena valtiot velkaantuivat voimak- halua saattaa niitä järjestykseen. Kriisin hoito- kaasti. Samalla hidastunut talouskasvu vähensi toimenpiteissäkin tehtiin virheitä ja rikottiin valtioiden tuloja. sääntöjä. No bailout -sääntö kielsi euromaita EU-valtiot olivat olleet jo pitkään ylivel- ottamasta vastuuta toistensa veloista, mutta se- kaantuneita, mutta rahoitusmarkkinat ja EU- kin sivuutettiin perustamalla tukirahastoja ja poliitikot eivät olleet siitä erityisen huolestunei- laatimalla taloudellisia tukipaketteja kriisimail- ta. Jossakin vaiheessa markkinat havahtuivat ti- le. Lisäksi Euroopan keskuspankki on luototta- lanteeseen ja korot alkoivat nousta. Siihen asti nut pankkeja halpakorkoisella lainalla. Tätä oli ilmeisesti vallinnut näkemys, että EU on ko- kirjoitettaessa tilanne on rauhoittunut muun konaisuutena vahva talousalue, jonka päättäjät muassa Kreikan toisen tukipaketin ja Euroopan eivät anna sen luhistua. Talous ja markkinat toi- keskuspankin toimenpiteiden vaikutuksesta, mivat yleensäkin pitkälti uskon ja luottamuksen mutta kriisi ei ole suinkaan ohi. varassa, mutta kun nämä alkavat horjua, johto- päätökset voivat olla hyvin radikaaleja, vaikka Markkinoiden ja poliittisen mitään äkillistä kielteistä muutosta ei olisikaan järjestelmän yhteentörmäys tapahtunut. Euroopan velkakriisiä analysoitaessa on oleel- Kriisi syntyi ja levisi, koska sijoittajat al- lista tarkastella kahden keskeisen osapuolen, koivat pelätä, etteivät ongelmamaat ehkä pysty EU:n toimijoiden ja markkinoiden ominaisuuk- maksamaan velkojaan, mikä puolestaan heiken- sia sekä käyttäytymistapoja. Ensinnäkin EU- täisi lainaa antaneiden maiden ja niiden pank- päättäjiä on vaivannut lyhytnäköisyys ja hyvä- kien maksukykyä. Niinpä seurauksena oli vähi- uskoisuus. On ilmeisesti uskottu, että tukipaket- tellen epäluottamus koko euroaluetta kohtaan. tien ja erilaisten rahastojen muodostamien Tämä vaikeutti monien euromaiden lainanottoa. ”palomuurien” avulla tilanne saadaan lopulli- Pankkien välinen epäluottamus näkyi niiden sesti hallintaan. Näin ei kuitenkaan ole aina- haluttomuutena lainata toisilleen, jolloin rahoi- kaan tähän mennessä käynyt, vaikka toimenpi- tusmarkkinat alkoivat halvaantua. teiden tehoon on parin vuoden ajan virallisesti 121

uskottu. Kieltämättä näin on saatu ostetuksi ai- kokeilumielessä: ”katsotaan, jospa tämä riittäi- kaa – EU-valtioiden veronmaksajien rahoilla – si”. Ainakin julkisesti perustellaan, että ollaan ja euroalueen talouden totaalinen romahdus on pakkotilanteessa, jossa ei ole vaihtoehtoja. vältetty. Poliitikon ainoa todellinen riski onkin jää- Oma roolinsa vahvan virallisen optimis- dä valitsematta seuraavissa vaaleissa, ja siksi min luomisessa on ollut euroideologialla. Siihen uudelleenvalinta on hänen toimintansa tärkein on uskottu niin kuin ideologioihin uskotaan – tavoite. Poliitikon omaisuus ei ole koskaan vaa- sokeasti, päästämättä ikäviä skenaarioita mie- kalaudalla, ellei hän syyllisty rangaistavaan leen tai ainakaan ryhtymättä kunnolla varautu- omaisuusrikokseen, josta joutuu korvausvastuu- maan niihin. seen. Asetelmaan liittyy, että poliitikon suunnit- Velkakriisin toinen keskeinen osapuoli on teluhorisontti ylittää harvoin vaalikauden pituu- ﬁnanssimaailma, niin sanotut markkinavoimat. den. Tämä on ongelma, sillä monien keskeisten Eräs oleellinen ero markkinoiden ja EU-poliitik- periaatepäätösten vaikutukset ulottuvat vuosien, kojen välillä on se, että markkinoilla toimivat jopa vuosikymmenien päähän. Voi olla kohta- ovat pääsääntöisesti sijoittamassa joko omia va- lokasta, jos näillä seikoilla ei ole mitään painoa rojaan tai muiden varoja, joista he ovat jonkin- poliitikon päätöksenteossa. laisessa todellisessa vastuussa. Ehkä juuri siksi Velkakriisin hoitoa arvioitaessa ei voi markkinat tunnustavat tosiasiat nopeammin myöskään välttyä havainnolta, että poliittinen kuin poliitikot, ja reagoivat niihin viivyttelemät- järjestelmä ei ole pitkään aikaan tuottanut tä. Hoitaahan jokainen omaa omaisuuttaan ”suurmiehiä tai -naisia”, jotka uskaltaisivat ottaa kaikkein huolellisimmin. vastuuta ja tehdä vaikeitakin päätöksiä. Tämä Poliittisissa organisaatioissa, valtioissa ja lienee osaltaan politiikan lisääntyneen läpinä- valtioliitoissa, on moni asia toisin kuin markki- kyvyyden syytä. Tähän ovat taas vaikuttaneet noilla. EU-päättäjien toiminnalle tyypillinen informaatioteknologian kehitys ja sen mahdol- ikävien tosiasioiden välttely niin pitkään kuin lisiksi tekemät sosiaalisen median muodot, jotka suinkin mahdollista, ja niiden tunnustaminen saattavat poliitikkojen tekemiset välittömästi vasta siinä vaiheessa kun muuta mahdollisuutta julkisuuteen ja usein hyvin kriittisessä valossa. ei enää ole, ei johdu pelkästään euroideologias- Siten poliittisesta tulevaisuudestaan huo- ta. Poliitikot – EU-poliitikot mukaan lukien – lestuneet poliitikot joutuvat miettimään entistä päättävät muiden eli kansalaisten rahoista, ja tarkemmin, miltä heidän tekonsa esimerkiksi heidän vastuunsa rajoittuu yleensä niin sanot- velkakriisin hoitamisessa näyttävät äänestäjien tuun poliittisen vastuuseen, joka ei käytännössä silmissä. Kansa rankaisee heti seuraavissa vaa- merkitse juuri mitään. Varsinaista sanktioiden leissa, joten vaikeita päätöksiä ei uskalleta teh- uhkaa heillä ei siis ole päätöksenteossaan, joka dä. ”Historian tuomiota”, joka saattaisi olla saattaa koskea hyvin suuriakin kansallisia varal- vapauttava, ei ole siis varaa odottaa. Tätä voi lisuuseriä. Europoliitikot olisivat tuskin valmiita tietysti pitää demokratian lisääntymisen merk- suuntaamaan omia yksityisiä varojaan niin epä- kinä, mutta toisaalta jos ja kun se estää pitem- varmaan kohteeseen kuin esimerkiksi Kreik- mällä aikavälillä katsoen kansalaisten kannalta kaan. Kuitenkin sinne sijoitetaan ”vastuun kan- järkevät päätökset, se näyttää demokratian var- tamisen” nimissä yhteisiä varoja ikään kuin jopuolelta. Aikaisemmin poliitikoilla oli nykyis- 122

,4!s00)(,!.4/

tä parempi työrauha, jota jatkuva julkinen seu- kin suomalaiset poliitikot ovat nykyisin korkein- ranta ei tärvellyt. Sitä ei kuitenkaan voi pitää taan maisteritasoa. tavoiteltavana asiantilana, mutta kysymyksessä Sen sijaan rahoitusmarkkinatoimijat ovat on kuitenkin tekijä, joka on syytä muistaa ver- ﬁnanssialan asiantuntijoita ja monesti heillä on rattaessa entisajan ja tämän hetken poliittisen alan yliopistotutkinto. He ovat keskittyneet ﬁ- järjestelmän toimintaa toisiinsa. Nykyisin tästä nanssimaailmaan ja tekevät siellä jokapäiväistä päätöksentekorauhan ”ylellisyydestä” voivat työtään, kun taas poliitikoille rahoitusmaailma nauttia vain sosiaalisesti ja teknisesti takapajuis- on vain työkentän yksi sektori. Siten he ovat sii- ten maiden ja diktatuurien johtajat. nä, kuten monella muullakin alueella, asiantun- Lyhytnäköisen politiikan ongelman polt- tijoiden armoilla. Alaa tuntemattoman on usein tavuutta on myös lisännyt poliitikon tehtävän vaikea tehdä päätöksiä, varsinkin jos asiantun- muodostuminen ammatiksi. Entisaikoina oli ta- tijoiden neuvot ovat ristiriitaisia – kuten ne vallisempaa kuin nykyisin, että henkilö ryhtyi usein ovat. kansanedustajaksi ja mahdollisesti ministeriksi Nämä poliittisen järjestelmän ja markki- vain tilapäisesti, vaikkapa yhdeksi vaalikaudek- noiden luonne-erot ja niiden toimijoiden erilai- si, palatakseen sen jälkeen siviiliammattiinsa. set taustat selittävät paljon epäsuhdasta, joka on Tällöin poliitikko saattoi tehdä oikeiksi koke- vallinnut EU-päättäjien toimenpiteiden ja mark- miaan päätöksiä joutumatta koko ajan tutkaile- kinoiden reaktioiden kesken. Velkakriisin synty- maan äänestäjiensä reaktioita. Hänellä ei ollut minen ja sen paheneminen ovat siis eräältä osin tarvetta mielistellä heitä, sillä seuraavissa vaa- johtuneet kahden toisiinsa sopimattoman tai leissa hän saattoi jo olla vanhoissa tehtävissään ainakin huonosti sopivan järjestelmän välisestä politiikan ulkopuolella. Ainakin Suomessa mi- kitkasta ja lopulta yhteentörmäyksestä. Tämä on nisteriksi saatettiin kutsua politiikan ulkopuolel- ollut omiaan synnyttämään markkinoilla levot- ta professoreja, yritysjohtajia ja muita muussa tomuutta ja epäluottamusta, sillä markkinatoi- kuin politiikassa ansioituneita henkilöitä. mijat ovat kokeneet sijoitustensa riskin lisäänty- Nykyisin pääministeri ja muutkin velka- vän poliittisten toimijoiden epäuskottavan ja kriisin hoidossa keskeiset ministerit ovat puo- ajoittain amatöörimäisen toiminnan – viivytte- luejohtajia ja muita puoluehierarkian yläpään lyn ja tehottomien ratkaisujen – johdosta. Polii- ammattipoliitikkoja. He ovat yhä yleisemmin tikot eivät ole joko ymmärtäneet tai uskoneet, niin sanottuja poliittisia broilereita, joilla ei ole että markkinatoimijat odottavat nopeita päätök- ehkä päivänkään kokemusta politiikan ulkopuo- siä ja johdonmukaista toimintapolitiikkaa. Tai lisesta työelämästä. Tämä ei ole välttämättä yh- sitten äänestäjien paine on ratkaissut tehdyt va- teiskunnan etu, vaikka politiikka onkin muodos- linnat. Näin kriisi on jatkuvasti pahentunut ja tunut niin monitahoiseksi, että sitä on vaikea usko poliittisiin päättäjiin vähentynyt. hallita ilman poliittista kokemusta. EU-kriisin Markkinajärjestelmällä on etulyöntiasema hoitoa arvioitaessa on kuitenkin otettava huo- poliittiseen järjestelmään nähden erityisesti ny- mioon, että harvat poliitikot – esimerkiksi huip- kyisessä tilanteessa, jossa monet valtiot ovat pukokouksissa kauaskantoisia päätöksiä tekevät ylivelkaantuneita. Ylivelkaantunut joutuu aina pääministerit – omaavat todellista taloudellista pankin määräysvallan alaiseksi, pahimmassa osaamista, puhumattakaan koulutuksesta: aina- tapauksessa täysin tämän armoille. Hyvin talou- 123

tensa hoitaneella taas on neuvotteluvoimaa, Jo toimenpiteiden uhka hillitsi olemassaolollaan sillä hänellä on vaihtoehtoja – ylivelkaantuneel- markkinatoimijoiden liikkeitä. la ei niitä enää juurikaan ole. Nykyisin ei yksittäinen valtio tai edes Asetelma voi toimia myös vaikeuksiin EU:n kaltainen valtioiden yhteenliittymä juuri- joutuneen eduksi, jos rahoittajan saatavat ovat kaan pystyisi harjoittamaan tehokasta sääntelyä, niin suuret, että tämä ei kestäisi velallisen kon- sillä markkinajärjestelmän toimijat voisivat siir- kurssia. Nyt erityisesti EU-päättäjät pelkäävät tää liiketoimintaansa muihin maihin, jos heidän kriisivaltion maksukyvyttömyyttä, ja laativat tu- edellytyksiään heikennetään. Tämä on nähty kipaketteja toisensa perään. Kriisimaiden luot- esimerkiksi Tobinin veron kaltaisen rahoitus- toluokitusten heikkeneminen ja niiden korkota- markkinaveron voimaan saattamista koskevista son nousu puolestaan osoittavat, että myös keskusteluista. markkinat tuntevat huolta tilanteesta. Edellä kuvattu valtapotentiaalin epäsuhta Rahoittajien vahvaa asemaa on velkakrii- markkinajärjestelmän eduksi on tehnyt luoton- sissä entisestään vahvistanut luottoluokituslai- antajille mahdolliseksi saada kriisissä olevilta, tosten rooli. Ne ovat yksityisiä yrityksiä, jotka konkurssin partaalla horjuvilta valtiolta saata- kaikki sattuvat olemaan yhdysvaltalaisia. On viaan takaisin. EU ja sen suhteellisen hyvässä epäiltävissä, että luokittajien edustajat toimivat taloudellisessa kunnossa olevat jäsenmaat ovat hyvässä yhteisymmärryksessä rahoituslaitosten joutuneet laatimaan tukipaketteja tähän tarkoi- kanssa – poliittinen järjestelmä on niille vie- tukseen: EU on tavallaan pakotettu kriisimaiden raampi yhteistyökumppani. Niinpä luokittajat avuksi – huolimatta voimassa olevasta no bail- ovat saattaneet toimia finanssimaailman speku- out -säännöksestä. Tämä pakko syntyy usko- lanttien kanssa yhteistyössä viimeksi mainittujen muksesta, että jos kriisimaat eivät maksaisi vel- ansaitessa vedonlyönnillä, jonka kohteina ovat kojaan, alkaisi hallitsematon euroalueen pank- ylivelkaantuneet ja kriisin partaalla horjuvat val- kien nurinmeno, ja lopulta edessä saattaisi olla tiot. Joka tapauksessa tältä näyttää esimerkiksi jopa euroalueen hajoaminen taloudelliseen ka- tilanteessa, jossa finanssitoimija on lyönyt vetoa tastrofiin, jonka mittasuhteita ei osata edes hah- tietyn valtion lainojen korkotason nousun puo- motella. Kukaan ei tiedä, miten todenmukainen lesta ja luokittaja sitten alentaa valtion luokitus- tämä arvio on – eikä EU halua testata sitä. ta, minkä seurauksena vedonlyöjä voittaa. Velkakriisin leimaamalle eurotaloudelle Luottoluokittajien ja koko markkinajärjes- on myös tyypillistä, että markkinatoimijat eivät telmän aseman on tehnyt vahvaksi poliittiseen halua – tai heidän ei tarvitse – sopeutua kaikkiin järjestelmään nähden erityisesti globalisaatio, markkinatalouden yleisiin periaatteisiin, erityi- rahoitusmarkkinoiden muuttuminen maailman- sesti siihen, että riskinottajan ja voitot itselleen laajuiseksi. Silloin kun rahoitusmarkkinat olivat korjaavan osapuolen tulee kantaa itse riskinsä. vielä suurimmalta osin kansallisella pohjalla, Euroalueen olosuhteet ovat johtaneet siihen, valtio niin velallisena kuin muutoinkin oli suh- että pankit maksattavat virhearviointinsa – ja teellisen vahva toimija. Se saattoi lainsäädän- myös tahalliset yltiöpäiset riskinottonsa – EU- nöllä rajoittaa rahoitusmarkkinoiden toimintaa valtioiden veronmaksajilla. – esimerkiksi säännöstellä korkotasoa, asettaa Kriisimaiden rahoittajapankkien toiminta rajoituksia ja vaatimuksia pankkien toiminnalle. viittaa siihen, että ne haluavat käyttää mainittua 124

,4!s00)(,!.4/

markkinavoimien ”antamaa” valtaa hyväkseen. johdon antamiin lupauksiin ei ainakaan tähän Pankit ovat olleet hyvin vastahakoisia suostu- mennessä ole ollut syytä luottaa. Pahimpia tamaan kriisimaiden velkojen leikkauksiin ja pauksia ovat olleet selvät tilastojen ja muiden maksuaikojen pidennyksiin – ennen kuin on virallisten tietojen väärentämiset. Tiedetään, että ollut aivan pakko, kuten tapahtui Kreikan ta- Kreikassa on yleisesti jätetty EU-säännöksiä to- pauksessa. Nämä velkojen leikkaukset ja mora- teuttamatta. Korruptio johtaa siihen, että viran- toriot ovat normaaleja keinoja tavanomaisissa omaiset voidaan maksaa passiivisiksi. Esimer- pankkisuhteissa kriisiyrityksen tai muun velalli- kiksi veroviranomaiselle annettu lahjus saa tä- sen ja pankin kesken. Nyt tilanne on muodos- män helpottamaan verovelvollisen maksutaak- tunut epänormaaliksi, sillä EU ja sen ylivelkaan- kaa. Tunnetusti valtion muidenkaan viranomais- tuneet jäsenvaltiot ovat markkinoiden tiukassa ten, esimerkiksi hallituksen ja tuomioistuinten talutusnuorassa. päätöksiä ei välttämättä panna toimeen, vaan ne saattavat jäädä kuolleeksi kirjaimeksi. Pohjoisen ja etelän kulttuurierot Kreikka otettiin alun perin mukaan Velkakriisi on kulminoitunut erityisesti Kreik- EU:hun ja euroalueeseen väärennettyihin tilas- kaan, mutta myös muut Välimeren rantavaltiot toihin nojautuen. Väitetään, että EU-päättäjät ja Portugal ovat edelleen vaaravyöhykkeessä. tiesivät tästä, mutta edellä mainittu EU-ideolo- Välimerikytkennästä poikkeuksena on Irlanti, gia ja sen tukema katteeton optimismi saivat joka on, tosin määrätietoisten toimenpiteidensä päättäjät katsomaan puutteita läpi sormiensa ja ansiosta, toipumassa kriisistään. Juuri Etelä- ja ottamaan Kreikan yhteisöön – ja pitämään sen Pohjois-Euroopan valtioiden välillä on suuria mukana lähes millä hinnalla hyvänsä. Huoles- kulttuurieroja, jotka ovat nousseet kriisin yhtey- tuttavaa tässä yhteydessä on, että EU:ssa ja EU- dessä huomion kohteiksi. Etelän katolisissa ja valtioissa esitetään edelleen ideologisväritteisiä ortodoksisissa maissa on suhtautuminen työhön, kantoja, joiden mukaan kooltaan suunnaton valtioon, rehellisyyteen ja yleensäkin ”protes- potentiaalinen ongelmavaltio Turkki pitäisi ottaa tanttisiin” hyveisiin toinen kuin Pohjois-Euroo- yhteisöön mukaan. Ilman akuuttia velkakriisiä- passa. Aikaisemmin niiden ei uskottu aiheutta- kin tämä olisi uhkarohkeaa ja yhtä epäviisasta van ongelmia. kuin aikoinaan – sinänsä suhteellisen pienen – Mitä pohjoisemmaksi Euroopassa men- Kreikan mukaanotto. Turkin tapaus on eräs esi- nään, sitä toimivampi on yhteiskunta ja sitä luo- merkki siitä, että EU:n piirissä ei ole joka suh- tettavampia ovat kansalaiset keskimäärin. An- teessa otettu kriisistä opiksi, vaan samoja virhei- nettu sana pitää niin yksityisessä kanssakäymi- tä ollaan valmiita tekemään uudelleen – jopa sessä kuin yritysmaailmassakin. Valtiokoneisto suuremassa mittakaavassa kuin aikaisemmin. toteuttaa tehdyt päätökset säntillisesti, ja kaikkia Velkakriisiä ja sen syntytaustoja tarkastel- EU:n antamia harmillisiksikin koettuja säännök- taessa pohjoisen ja etelän välinen kulttuurikuilu siä noudatetaan ja noudattamista valvotaan. on otettava vakavasti huomioon, sillä se selittää Toisin on erityisesti Kreikassa. Siellä kor- paljon. Asialle ei voida tämän kriisin yhteydessä ruptio ja huono veromoraali sekä yleensäkin enää juuri mitään, mutta eroavuuden tunnista- puutteellinen yleinen yhteiskuntamoraali ovat minen auttaisi osaltaan ymmärtämään, miksi nousseet keskeisinä kriisitekijöinä esiin. Valtio- kriisi syntyi ja miksi se on niin sitkeä. Tämä tie- 125

to voisi mahdollisesti auttaa EU-viranomaisia kot eivät suostu ymmärtämään, että heidän kat- tekemään jatkossa aikaisempaa parempia pää- teettomat lupauksensa ja jatkuva päätösten ja töksiä, jos oppimisprosessi saataisiin kunnolla sopimusten toimeenpanon jarruttelunsa ovat käyntiin ja vahingollinen ideologinen sokeus vieneet muiden EU-valtioiden luottamuksen poistumaan tai ainakin vähenemään. kreikkalaisten haluun ja kykyyn tehdä yhteistyö- Pohjoisen ja etelän kulttuurierot – tai ehkä tä. Siksi varojaan Kreikan avustamiseen sijoitta- tässä yhteydessä on kysymys myös kansallisista vat maat ovat alkaneet vaatia erilaisia vakuuksia temperamenttieroista – tuovat jatkuvasti esiin ja takeita sille, että annettavat varat käytetään uusia, odottamattomia ongelmia. Pohjois-Eu- niin kuin on tarkoitus ja että luvatut talouden roopan näkökulmasta on vaikea ymmärtää esi- tervehdyttämistoimenpiteet todella toteutetaan. merkiksi kreikkalaisten jatkuvia lakkoja ja väki- Etelän kulttuuriin näyttää kuuluvan tietynlainen valtaisia mielenosoituksia, jotka tuhoavat yrityk- häpeämättömyys ja ”synnintunnon” puute. siä ja omaisuutta sekä vähentävät kansakunnan Omia virheitä ja rikkomuksia ei myönnetä, ja uskottavuutta EU:n jäsenenä. jos niihin viitataan, loukkaannutaan. Lisäksi ne ovat omiaan sahaamaan oksaa Pohjoiseurooppalainen malli olisi toinen: maan talouden ja erityisesti sen keskeisen elin- ryhdyttäisiin muita osapuolia liiemmälti syytte- keinon, turistibisneksen alta. Näin toimien tu- lemättä määrätietoiseen toimintaan ongelmien ristivirrat ehtyvät, sillä harva haluaa viettää lo- ratkaisemiseksi. Kun virheitä on tehty, niitä ei maansa väkivallan ja kaaoksen varjossa. Tilanne ryhdytä selittelemään ja kaunistelemaan, vaan on entisestään pahentunut, kun sinänsä ymmär- ne ollaan taipuvaiset myöntämään, ja jopa tun- rettävästi maan talouden tilaan pettyneet kreik- temaan tiettyä kansallista häpeää niiden johdos- kalaiset ovat alkaneet kohdistaa vihaa ja raivoa ta. Tällä tavalla esimerkiksi Suomen viime la- myös heitä auttavia paremmin asiansa hoitanei- man vaikutukset korjattiin. Ylpeys ei ole mikään ta valtioita kohtaan. Saksa ja muut parhaan luot- syy jättää itse otetut ja käytetyt velat maksamat- toluokituksen omaavat maat on haukuttu jopa ta – mitä talouden korjaustoimenpiteiden lai- Kreikan presidentin suulla, mitä voi pitää ainut- minlyöminen tietenkin tarkoittaa. Kansallisen laatuisena diplomaattisena ylilyöntinä. ryhdistäytymisen voimalla Suomessa maksettiin Tämän riehumisen ohella on yllättävänä myös sotakorvaukset. Tosin osittainenkin epäon- piirteenä tullut esiin kreikkalaisten ominaisuus, nistuminen ja viivästyminen korvausten maksa- jota he itse kuvaavat ylpeydeksi. Tämä on tyy- misessa olisi saattanut johtaa vakaviin ulkopo- pillinen piirre myös muille Etelä-Euroopan kan- liittisiin tai jopa sotilaallisiin seurauksiin. Tätä soille. Jälleen Pohjois-Euroopan näkökulmasta uhkaa ei sentään Kreikalla tai muilla EU:n krii- on vaikea ymmärtää, että kun valtio on itse aja- sivaltioilla tietenkään ole. nut taloutensa – tosin ulkomaisten pankkien Eräs tähän rinnastettava vaara saattaa kui- myötävaikutuksella – ylivelkaiseksi ja täysin ku- tenkin erityisesti Kreikan tapauksessa olla. Krei- ralle, jopa valtion edustajat moittivat selvin sa- kassa on ennenkin tehty sotilasvallankaappauk- noin Kreikalle taloudellisia tukitoimenpiteitä ja sia, joten ainakin periaatteessa tämä mahdolli- neuvontaa tarjoavia euromaita maan nöyryyttä- suus on myös nyt olemassa. Jos maan poliittinen misestä. kaaos pahenee esimerkiksi Kreikan euroaluees- Ylpeyden leimaamat kreikkalaiset poliiti- ta eroamisen seurauksena, on armeijan väliin- 126

,4!s00)(,!.4/

tulo mahdollinen täydellisen anarkian ehkäise- tukset, mutta käytännössä yhteiskunnat ovat miseksi. Tätä vaihtoehtoa voitaneen pitää maan osoittautuneet ahneuden edessä varsin voimat- kulttuuripiirteenä. Tosin siihen viittaaminen ei tomiksi. Poliitikot näyttävät uskoneen taloustie- nykyisin ole sosiaalisesti korrektia. Tämän sai teilijöitä, jotka väittävät, että ahneus on pelkäs- kokea suomalainen kansanedustaja, joka kieltä- tään hyvä asia. mättä sopimattoman kevyeen sävyyn totesi blo- Euromaiden ylivelkaantumiseen vaikutti- gikirjoituksessaan, että ainoa keino Kreikan tivat ilmeisesti omalta osaltaan rahoitusinstituu- lanteen pelastamiseksi olisi sotilasvallankaap- tioiden päättäjien saamat bonukset, sillä ne in- paus. Ei kuitenkaan liene täysin poissuljettua, nostivat heitä ”myymään” lainoja valtioille, että kreikkalaisten isänmaanystävien ylpeys voi- joiden velkaantuminen ylitti ennen pitkää tur- si ääritilanteessa johtaa tähän epätoivoiseen vallisen ja kohtuullisen rajan. Toiminta oli peri- ratkaisuun. Kansallinen ylpeys kaiketi aiheutti aatteessa samanlaista kuin epämääräisten myös sen, että mainittu kansanedustajan heitto subprime-lainojen myyjillä finanssikriisin alla. koettiin Kreikassa erittäin loukkaavana, ja ehkä Ahneus ilmeni näissä tapauksissa kohtuuttoma- jonkinlaisen myötäloukkaantumisen johdosta na oman edun tavoitteluna, joka ei piitannut asia sai meilläkin osakseen ansaitsemattoman muille toimijoille syntyvistä vahingoista. laajan huomion. Näin kävi pitkälti siitä syystä, että kokemuksen mukaan finanssitoimijoiden karkeakaan Ei pidä unohtaa myöskään virhesijoitus ei johda bonusten takaisinperin- ahneutta tään. Niinpä he saattoivat omalta kannaltaan Velkakriisin taustalla on vaikuttamassa myös turvallisesti myöntää velkaantuneille euromaille toimijoiden ahneus, joka oli keskeinen tekijä jo yhä lisää lainaa ja ottivat näin ahneuksissaan finanssikriisin synnyssä ja laajenemisessa (ks. muiden piikkiin kohtuuttomia riskejä saadak- esim. Pihlanto 2009). Mitä sitten on tämä paljon seen itselleen bonuksia. Näin velkakriisi alkoi kiistelty termi? Ahneus on tunne, joka ajaa ih- muodostua ja lopulta kypsyä. Asiaa ei selittäne mistä siinä kuin muutkin tunteet. Ahneus poh- täysin se, että hyvässä uskossa luultiin euromai- jautuu ihmisen luontaiseen hyödyn- tai voiton- den olevan turvallisia, koska arveltiin EU:n tu- tavoitteluun ja itsekkyyteen. Nämä ovat kohtuu- levan apuun – vaikka säännökset kieltävät sen. den rajoissa pysyessään talouselämän positiivi- Täten markkinatoimijoiden saamat bo- nen käyttövoima. Ahneudeksi voitontavoittelu nukset ilmeisesti saivat heidät unohtamaan vas- muuttuu siinä vaiheessa, kun siitä alkaa olla tuullisuutensa ja huolellisuutensa heidän sijoit- kohtuutonta haittaa muille ihmisille, yrityksille taessaan työnantajiensa ja asiakkaittensa varoja. ja yhteiskunnalle. Esimerkiksi kilpailu voi vahin- On vaikea keksiä parempaa motiivia tähän kuin goittaa kilpailijoita, mutta se on normaalia yri- bonukset, ”rahan myyntiprovisiot”. tystoimintaa, ellei siinä mennä kohtuuttomuuk- Luonnollisesti myös kriisimaiksi ajautu- siin, esimerkiksi vilpillisen kilpailun alueelle, neiden valtioiden poliittisten päättäjien toimin- joka onkin lainsäädännössä sanktioitu. ta oli moitittavaa – ja yleensähän heitä pide- Yhteiskunnan säännösten ja rajoitusten täänkin ainoina syyllisinä maansa ylivelkaantu- pitäisi periaatteessa estää ahneuden harjoittami- miseen. Poliitikkojen ahneus liittyi juuri heidän nen ja siten sen yhteiskunnalliset haittavaiku- keskeiseen tavoitteeseensa eli uudelleen valin- 127

taan seuraavissa vaaleissa. He ”ostivat” ylivel- erilaisin verukkein. Kysymyksessä on jälleen kaantumiseen johtaneilla lainamäärillä kansa- esimerkki ideologiasta, joka istuu ihmismielissä laisille maan talouden kantokykyyn nähden sitkeässä, piittaamatta vastakkaiseen suuntaan kohtuuttomia etuja. Äänestäjät pysyivät siksi viittaavista kokemuksista. Luonnollisesti ne, jot- tyytyväisinä harjoitettuun politiikkaan ja polii- ka hyötyvät liiallisista vapauksista, eivät näe tikkoihin, jotka saivat nyt rauhassa hoitaa omia niissä mitään moitittavaa. etujaan valtion kustannuksella – kunnes totuus Talouselämä ja rahoitustutkimus eivät kriisin puhjettua paljastui. Tämä asetelma näyt- tunnetusti hyväksy ahneuden käsitettä muun tää hyvin selvältä erityisesti Kreikassa. Ei ole siis muassa siksi, että termissä on tietty eettinen ja hämmästyttävää, että mielenosoittajat kohdisti- moraalinen sävy. Tämä on kuitenkin juuri käsit- vat raivonsa ensin omiin poliitikkoihinsa, kun teen vahva puoli, sillä se tuo niin usein puuttu- he huomasivat tulleensa näiden pettämiksi. van eettisen ulottuvuuden taloudelliseen kes- Myöskään EU:n päättäjät eivät ansaitse kusteluun – tässä yhteydessä euroalueen velka- tässä prosessissa kiitoksia, joskaan ahneudesta kriisin tarkasteluun. Ahneuden käsitteen omi- ei voitane puhua ainakaan samassa mitassa kuin naispiirre on vaikea mitattavuus, ja se on altis kriisimaiden poliitikkojen kohdalla. Tosin hekin subjektiivisille tulkinnoille. Määrällisten suurei- laiminlöivät edellä kuvatulla tavalla tehtäviään den maksimointiin ja optimointiin tottuneet ta- äänestäjiensä reaktioita pelätessään. Ahneuden loustieteilijät ja yritysmaailman edustajat tietys- sijasta on heidän kohdallaan ehkä oikeampaa ti torjuvat nämä piirteet. He ovat taipuvaisia puhua tyhmyyttä lähentelevästä hyväuskoisuu- ajattelemaan, että mitä ei voida kvantiﬁoida, desta. sitä ei ole olemassakaan. Kysymyksessä on kui- Erityisesti niin sanotun uusliberalismin tenkin suuri erehdys, sillä huomattava määrä hengessä voimaan saatetut talouselämän ja elämän – talouselämä mukaan lukien – kannal- myös yksilöiden liialliset vapaudet ovat tehneet ta tärkeistä tekijöistä on vaikeasti tai ei lainkaan ahneen käyttäytymisen aikaisempaa helpom- määrällisesti mitattavissa. Silti jokainen yksilö maksi ja tuottoisammaksi. (ks. esim. Pihlanto joutuu ottamaan niihin kantaa päivittäin ja te- 2009, 2009a ja 2010). Erilaisia talouden rajoi- kemään päätöksiä niitä koskevien arvioittensa tuksiahan on länsimaissa purettu juuri yksilön pohjalta. ja talouselämän vapauden lisäämisen nimissä. Tähän taloustieteen ja yritysmaailman mi- Koska vapaus on positiivisesti latautunut käsite, tattavuushakuiseen piirteeseen liittyy kapea ih- tämä toiminta on saanut tapahtua pitkälti ilman miskäsitys, homo economicus. Taloudellista merkittävää vastarintaa. Vapaus on suorastaan hyvinvointiaan maksimoiva rationaalinen toimi- EU-ideologian kulmakiviä – viitattakoon vain ja on taloustieteilijöiden mallimaailman konst- pääomien ja ihmisten vapaaseen liikkuvuuteen ruktio, jota vastaavaa ei elävässä elämässä ole. ja kaupan esteiden poistamiseen. Silti jotkut suosittelevat tätä tunteetonta maksi- Juuri vapauden positiivisen maineen mivoittoon pyrkivää matemaattista konstruktio- vuoksi kohtuuttomuuksiin menevän vapauden ta käytännön päätöksentekijöiden esikuvaksi. varjopuolia, muun muassa ahneuden ja sen ai- Ihmiset – myös yritysjohtajat – pyrkivät todelli- heuttamien haittojen lisääntymistä, ei ole halut- suudessa moniin muihinkin tavoitteisiin kuin tu ottaa vakavasti. Sen sijaan sitä on puolusteltu taloudellisiin. Talous on vain eräs osa-alue ih- 128

,4!s00)(,!.4/

miselämän kokonaisuudesta, ja lisäksi taloudel- Kaikki nämä inhimilliset piirteet vaikutta- lisen hyödyn maksimointi voi olla monesti epä- vat luonnollisesti myös euroalueen velkakriisin realistinen ajatus käytännössä: tyydyttäväkin taustalla. Luottomarkkinat, siis lähinnä pankkien voitto voi olla riittävä. On oleellista samalla ja luottoluokittajien analyytikot, ”hermostuivat” tunnistaa, että ihmiset ovat (taloudellisen) järki- lopulta tiettyjen euromaiden velkaantumisastee- peräisyyden ohella myös tunteisiinsa nojaavia seen ja niiden heikkoon kykyyn hoitaa talout- olioita. taan. Vaikka tämän päätöksen tukena oli nu- Ahneuden tunnepohjaisuus onkin eräs meerisia rationaalisiksi tarkoitettuja laskelmia, lisäsyy siihen, että se ei herätä ﬁnanssi- ja yri- eivät niitä laatineet tunteettomat robotit vaan tysmaailmassa vastakaikua. Todellisuudessa tun- ihmiset. Tästä hermostumisesta alkoi sitten var- teiden välttely ei kuitenkaan onnistu keneltä- sinainen velkakriisi. Se paheni koko ajan, kun kään ihmiseltä. Aivotutkimus on empiirisesti sekä markkinoiden että poliittisen järjestelmän todennut, että ihminen ei pysty tekemään niin ja muidenkin osapuolten pelot lisääntyivät ja sanottuja rationaalisia päätöksiä, jos häneltä on heijastuivat näiden suorittamiin tilannearvioihin jouduttu poistamaan aivoista osa, joka vastaa tunnetulla tavalla. tunteiden käsittelystä. Tällainen henkilö ei us- kalla varoa ylisuuria riskejä, vaan ottaa niitä Yhteenveto ja johtopäätökset mielellään, ja tekee samat virheet yhä uudel- Tarkastelin velkakriisin taustatekijöistä ensim- leen, kun tunne-elementti ei tasapainota järki- mäisenä EU:n ja EU-valtioiden poliittisen järjes- peräistä harkintaa. Tosin hän ei myöskään mu- telmän sekä rahoitusmarkkinajärjestelmän pe- rehdi tekemiään virheitä juuri siitä syystä, että rustavaa laatua olevaa eroavuutta, joka on krii- hänestä puuttuu tunneulottuvuus. sissä johtanut näiden yhteentörmäykseen. Se on Paradoksaalista on, että tunteet kieltävä vaikeuttanut järjestelmien välttämätöntä yhteis- ﬁnanssimaailma ja sen analyytikot sekä yleen- toimintaa ja kärjistänyt kriisiä sekä haitannut säkin markkinoiden toimijat eivät voi välttyä sen ratkaisuyrityksiä. Vastakkainasettelu voidaan rutiininomaisesti puhumasta markkinoiden tiivistää kasvaneeseen luottamuksen puuttee- ”luottamuksesta”, niiden ”hermostumisesta”, seen järjestelmien toimijoiden välillä. Samalla jne. Markkinoiden kurssinmuutokset pohjaavat nämä ovat ymmärtäneet toisiaan suhteellisen tunnetusti päättäjien toiveisiin, odotuksiin, pel- huonosti. Kumpikin osapuoli on hämmästellyt koihin – ja myös ahneuteen. Kaikkihan ne ovat toisensa toimintatapoja – ja joskus myös toimi- inhimillisiä tunteita. Markkinat muodostuvat mattomuutta. suuren päätöksentekijäjoukon käsittämien yksi- EU:ssa olisikin kehitettävä mekanismeja, löiden päätöksistä ja samalla myös niiden taka- joilla helpotettaisiin osapuolten yhteistyötä ja na olevista tunnereaktioista. Kun nämä yksittäi- tasoitettaisiin vastakohtaisuuksia – aluksi ehkä set reaktiot aggregoidaan markkinoiden liikkeik- lähinnä asennetasolla. Järjestelmien toimintape- si ja ominaisuuksiksi, tunnereaktioiden inhimil- riaatteiden eroavuudet ovat kuitenkin pohjim- linen ja subjektiivinen perusta ei häviä mihin- miltaan niin perusluonteisia, että niitä ei saada kään – vaikka niitä mitattaisiin määrällisten millään keinoin täysin poistetuiksi. Ne on vain korvikesuureiden, esimerkiksi pörssikurssien tai otettava huomioon tilannearvioita tehtäessä. korkotason avulla. Toinen merkittävä vastakohtaisuus vallit- 129

see kriisivaltioiden ja näitä avustavien maiden maiden ylivelkaantumiseen ja luokituslaitokset – pohjoisen ja etelän – kulttuurien välillä. Tämä ovat siunanneet tämän hyvin pitkälle. Esimer- on paitsi myötävaikuttanut kriisin syntymiseen, kiksi ﬁnanssipankkiirin lainanannostaan saamat myös syventänyt sitä ja vaikeuttanut sen ratkai- suuret bonukset ja muut palkkiot ovat todennä- suyrityksiä. Tässäkin eroavuus on kulminoitunut köisesti johtaneet liian riskipitoisiin lainapää- osapuolten väliseen epäluottamukseen: toinen töksiin ja siten myös riskien toteutumiseen. Syn- ei ymmärrä eikä aina halua ymmärtää toista. tyneet ja vielä syntyvät vahingot jäävät suuressa Kulttuurit ovat hyvin pysyviä ilmiöitä ja siten määrin kriisimaiden ja niitä avustaneiden mai- niiden muuttaminen on vaikeaa. Tilanteen hel- den kannettaviksi. Kuitenkin myös kriisimaiden pottamiseksi EU:n piirissä olisi kuitenkin suun- poliitikot ovat omalta osaltaan myötävaikutta- niteltava valistustoimia, joilla eri kulttuurien neet – ahneudellaan lainanotossa ja erilaisilla välistä kuilua pyrittäisiin kaventamaan. Luon- laiminlyönneillään – näiden vahinkojen synty- nollisesti suoranaisiin laittomuuksiin johtaviin miseen. kulttuurin vääristymiin on puututtava entistä Kriisin ratkaisuja etsittäessä on pidettävä tiukemmin maiden sisäisin ja EU-tasoisin lain- mielessä kohtuullisuus. Toisin sanoen sen pa- säädäntötoimenpitein. remmin avustavien osapuolten kuin avustetta- Myös ihmisen peruspiirteisiin kuuluvalla vienkaan ei tule ahnehtia itselleen kohtuuttomia ahneudella on ollut velkakriisissä oma roolinsa, etuja eikä näin aiheuttaa toiselle osapuolelle vaikka taloustiede ja talouselämä eivät halua- kohtuutonta haittaa. Velkojilta ei siten pidä ki- kaan tätä eettispohjaista termiä käyttää. Ahneus ristää liikaa myönnytyksiä velkaantuneiden hy- määriteltiin edellä kohtuuttomuuksiin meneväk- väksi, eikä kriisimaita tule pakottaa taloudelli- si oman edun tavoitteluksi, joka aiheuttaa va- sen kasvun edellytykset tukahduttaviin sanee- hinkoa muille osapuolille, esimerkiksi velkojen raustoimenpiteisiin. Vahvimmassa roolissa ovat kaatumista muiden kuin velallisten kontolle. tietenkin kriisimaille tukea antavat valtiot ja ra- Tuskin edes uusliberalismin varauksetto- hoituslaitokset, mutta kuten on nähty, myös mat kannattajatkaan pitävät ihanteellisena sitä, avustettava saattaa kriisin laajenemisen uhates- että talouden toimija ajaa omaa etuaan muita sa kaikkia osapuolia penätä itselleen kohtuuton- tuntuvasti vahingoittaen. Toisistaan poikkeavia ta vastaantuloa ja ymmärtämystä sekä yrittää mielipiteitä kuitenkin esiintyy siitä muille synty- viivyttää sovittujen uudistusten toimeenpanoa. vän vahingon asteesta, joka ylittää kohtuuden Miten esimerkiksi Kreikka selviää velka- rajan ja tarkoittaa siten ahneuden toteutumista. kriisistään? Tätä kirjoitettaessa maa on saamassa Ahneutta pidetään yleensä erityisesti ta- toisen tukipaketin, minkä varassa se pystyy toi- louselämän ja tässä yhteydessä nimenomaan mimaan jonkin aikaa. Optimistisimmat uskovat, rahoitusmarkkinoiden instituutioissa toimivien että mikäli maa suostuu tekemään sovitut talou- ylilyöntinä. Kuitenkin velkakriisin aikana kum- tensa tervehdyttämistoimenpiteet, se voi selviy- massakin tarkastellussa järjestelmässä on esiin- tyä. Tätä seikkaa arvioitaessa on syytä viitata tynyt toimintaa, jonka seurauksena syntyneiden paitsi Kreikan kansantalouden suuriin ongelmiin vahinkojen perusteella se voidaan luokitella ah- myös edellä esitettyihin kulttuuritekijöihin sekä neudeksi. Markkinatoimijoiden ahneus voitto- poliittisen järjestelmän ominaispiirteisiin. Krei- jen ansaitsemisessa on osaltaan johtanut kriisi- kan kulttuuri on suosinut tähänkin asti säännös- 130

,4!s00)(,!.4/

ten – niin maan omien kuin EU:n asettamien – eroaminen euroalueesta ja oman valuutan käyt- rikkomista, ja mikään ei viittaa siihen, että käy- töönotto tarjoaisi mahdollisuuden hitaaseen, täntö maassa olisi oleellisesti muuttumassa. vaikkakin tuskalliseen tervehtymiseen. Kukaan Tämä epäilys on omiaan lisäämään rahoitus- ei voi kuitenkaan tietää, mitä yllätyksiä tästä markkinajärjestelmän maata kohtaan tuntemaa mahdollisesti seuraisi koko euroalueelle. J epäluottamusta, ja kierre uhkaa jatkua. Kreikan seuraavien vaalien jälkeen tilanne saattaa olla taas toinen. Tämä on poliittisen jär- Lähdeluettelo jestelmän eräs piirre: vaalien jälkeen päättäjät HARISALO, RISTO, Uusliberalismi – tiensä päässä ovat todennäköisesti suurelta osin vaihtuneet ja vai alussa? Liiketaloudellinen Aikakauskirja 1/2010. uudet kansanedustajat sekä hallituspuolueet ei- PIHLANTO, PEKKA Hallitsematon ahneus ﬁnans- vät ehkä tyydy edeltäjiensä neuvottelemiin so- sikriisin taustalla. Kanava 1/2009. pimuksiin, vaikka olisivat ne itse joutuneet – PIHLANTO, PEKKA Nykymuotoinen uusliberalismi tiensä päässä? Liiketaloudellinen Aikakauskirja ehkä hyvinkin vastahakoisesti – siunaamaan. 3–4/2009 (2009a) Voi siis olettaa, että tilanne ei valkene Kreikan PIHLANTO, PEKKA Uusliberalismin arvostelu ei tarkoita liberalismin hylkäämistä. Liiketaloudel- osalta pitkään aikaan. Jotkut uskovat, että maan linen Aikakauskirja 2/2010. 131

ANTTI KARILA

Ihmisen osa maailman markkinoilla

iten voi saada kunnollista käsitystä loudellinen eriarvoistuminen kasvaa. Ennen maailman menosta, varsinkin talou- kaikkea työ- ja kulutusmarkkinoilla parhaiten ja Mden pyörteistä ja markkinoiden heikoimmin pärjäävien väliset erot kasvavat. vaihteluista? Monen tavallisen kansalaisen mie- Heidän väliinsä jää suuri enemmistö, joka tois- lestä kysymykseen on jokseenkin mahdotonta taiseksi vielä tulee varsin kohtuullisesti toimeen vastata. Yksistään erilainen ja useilta kanavilta taloutensa ja arkensa kanssa. tuleva joukkoviestintä voi sekoittaa päätä ja ai- Psykologiselta kannalta ihmisen toimintaa heuttaa turhautumista, pelkoa ja torjuntaa. Mil- talouden ja markkinoiden keskellä on toistaisek- tei jokaisen olohuoneeseen tulvii kuvaa, sanaa si tutkittu verraten vähän. David Kahneman ja ja ääntä enemmän kuin kukaan kohtuudella jak- edesmennyt Amos Tversky saivat kymmenen saa sulattaa. Taito käyttää kaukosäädintä on vuotta sitten Nobel-palkinnon etenkin laatiman- entistä tärkeämpää. Eristäytymishalu saa valtaa, sa Prospect Theoryn perusteella. Siinä he osoit- kun taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset voimat tivat, että ihmisen taloudellinen käyttäytyminen muuttavat ympäristöä kaiken aikaa. Eristäytymi- ja päätöksen teko eivät useinkaan ole loogisia sestä tulee väestöryhmiä toisistaan etäännyttävä puhtaan järjen ratkaisuja. Niihin voi liittyä mo- tekijä. Jotta ihminen pystyisi kohtaamaan pa- nia kognitiivisia vääristymiä ja tunneperäisiä remmin muutoksia , hänen tulisi olla kohtuulli- vaikuttimia. Heidän mukaansa ihminen vältte- sesti selvillä siitä, mitä muutoksiin liittyy ja siitä, lee tavallisesti enemmän tappiota kuin mahdol- mitä niiden kanssa eläminen vaatii. Äänestäjien lista voittoa. Hänen taloudellinen tilanteensa epätietoisuus ja torjunta näkyivät myös viime vaikuttaa etenkin siihen, miten paljon hän ottaa eduskuntavaalien tuloksissa. Paremmin koulu- riskejä tai pelaa varman päälle. tetut pystyvät sulattamaan ja ratkomaan useam- Kognitiivisia virhetoimintoja on mm. mie- min eteen tulevia ongelmia. Sosiaalinen ja ta- livaltainen päättely. Tietty johtopäätös tehdään

ANTTI KARILA, psykologian tohtori •e-mail: antti.karila@kolumbus.ﬁ 132

riippumatta tosiasioista. Parempi perehtyminen tiönsä päätöksentekijöinä myös globaaleilla auttaisi asiaa. Voi tapahtua myös valikoivaa markkinoilla toimiessaan. He pyrkivät kyllä ot- yleistämistä. Silloin päätös tehdään tuijottamal- tamaan todennäköisyyslaskelmat huomioon la joitakin yksityiskohtia eikä tilanteen olennai- pyrkiessään maksimoimaan tavoittelemansa sia piirteitä. Yliyleistämistä tapahtuu, jos yhden hyödyn. Viime vuosien tapahtumat osoittavat, tai muutaman kokemuksen perusteella muodos- että he ovat kuitenkin yliarvioineet mahdollisen tetaan sääntö ja sovelletaan sitä asetelmasta hyödyn nopeissa liikkeissään. Luottoriskijoh- riippumatta. Toimintamalli jää ikään kuin pääl- dannaisten kohtuuton paisuminen USA:n asun- le. Suurentelua tai vähättelyä taas tapahtuu mo- tomarkkinoilla ja sitä seurannut romahdus nissa yhteyksissä. Silloin jonkin asian merkitys- 2008, toimijoiden paniikkijarrutus, konkurssit tä paisutellaan suhteettomasti tai mitätöidään ja laaja talouden taantuma kertovat siitä rajulla tosiasioita. Joillakin on taipumusta dikotomi- tavalla. Sijoittajat olivat ankkuroituneet ahnaas- seen, musta-valkeaan, joko - tai ajatteluun. Toi- ti laskelmissaan helpolta näyttäneisiin virtuaali- missaan he voivat mielestään vain joko onnis- markkinoiden tuottoihin eivätkä nähneet tar- tua tai epäonnistua, ei mitään siltä väliltä. Tus- peeksi niihin liittyneitä riskejä. Usko markkinoi- kin kukaan voi välttyä kokonaan kognitiivisilta den järkevään, itseään säätelevään mekanismiin virheiltä. Niitä voi sattua varsinkin kiireisissä tai sai kovan kolauksen. Erityisesti EU:n piirissä on stressaavissa tilanteissa, joita taloudellisen pää- kohdattu ennen näkemättömiä ongelmia. Euro- töksentekijän kuten muunkin henkilön kohdalle kriisi on edelleen vaikea haaste taloudelliselle vaihtelevasti osuu. ja poliittiselle päätöksenteolle. Olivatko Saksan Tunneperäiset vaikuttimet liittyvät inhi- ja Ranskan pankkiirit kreikkalaisia kumppaneita milliseen käyttäytymiseen niin taloudellisissa rahoittaessaan kvartaalitalouden sankareita, joi- ratkaisutilanteissa kuin muussakin elämässä. den jälkiä EU:n veronmaksajat nyt paikkaavat? Useilla ihmisillä pelot ovat herkemmässä, toisil- Tavallinen suomalainen palkansaaja ja la ilmenee helpommin toiveajattelua, uhkaroh- kuluttaja ei todennäköisesti ajaudu kovin hel- keutta ja he ottavat kernaasti riskejäkin. Monet polla liialliseen riskinottoon. Suomalainen ka- pyrkivät taas välttelemään riskejä kaikin kei- dunmies nähdään yleensä persoonaltaan säntil- noin. Tunneperäiset tekijät ja kognitiiviset vää- lisenä, asiansa hoitavana ihmisenä. Hän pyrkii ristymät ovat vaikuttaneet markkinoilla toimi- hoitamaan niin talouttaan, terveyttään kuin neiden henkilöiden päätöksiin niin taloudelli- muutakin elämäänsä varman päälle. ”Mieluum- sen taantuman ja laman syntyvaiheissa kuin min pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.” niiden jatkokehityksessäkin. Tämä tunnollisuus ja luotettavuus on pantu ku- Tutkimusten ja arkihavaintojen mukaan vaamaan myös koko maatamme. Suomi onkin varallisuuserot vaikuttavat markkinoilla toimi- kautta vuosikymmenten tunnettu velkansa ja vien päätöksiin. Suurituloisimmat henkilöt otta- asiansa hoitavana ja ainakin toistaiseksi vielä vat muita todennäköisemmin riskejä. He edus- parhaan luottoluokituksen maana. Tämä suo- tavat usein avointa, energistä, kilpailunhaluista malainen piirre on vaikuttanut myös kuluneen ja hallitsemaan pyrkivää persoonallisuustyyp- vuoden aikana, kun Suomi on vetänyt poliittisia piä. Päätöksentekotilanteessa monet heistä saat- linjauksiaan eurokriisin hoidossa. Kun olemme tavat olla liian lyhytnäköisiä pankkinsa tai yh- itse hoitaneet asiamme kansainvälisesti katsoen 133

LTA 2/12 • A. KARILA

kohtuullisen hyvin, odotamme muidenkin toi- viime vuosina käynyt ilmi, että nuoret suhtautu- mivan samoin, hoitavan velkansa ja vastuunsa. vat työhön ja työelämään sinänsä myönteisesti Viime syksyn raamitupo ja maaliskuussa sitä mutta monitahoisesti. Palkka ei suinkaan ole seurannut työmarkkinaosapuolten sopimus yh- tärkein asia nuorten mielestä, vaan se, että työ dessä hallituksen kehysriihipäätösten kanssa on mieluisaa ja antaa tyydytystä ja että he tule- osoittavat, että vaikeassa tilanteessa päätöksen- vat työssä kohdelluksi oikeudenmukaisesti. Sen tekijöiltämme löytyy edelleen keskinäistä luot- jälkeen tulee vasta työstä saatava rahallinen kor- tamusta. vaus. Tämä on haaste työmarkkinajärjestöille, Tuloerot ovat maassamme kasvaneet vii- jotka perinteellisesti ovat kamppailleet keske- me vuosina varsinkin johdon palkitsemis- ja nään palkoista, työajoista, lomista jne. Työelä- optio-ohjelmien vuoksi. Sitä vastoin kaikkein män laadulliset tekijät kuten työyhteisön johta- pienituloisimpien toimeentulo on käynyt yhä minen ovat vasta viime vuosina nousseet käsit- heikommaksi. Heitä ovat pitkäaikaistyöttömät, telyyn toden teolla. Työn tulee tarjota tekijälleen nuoret koulutuksen ja työmarkkinoiden ulko- myös yhteisöllistä houkutusta ja tukea itsensä puolelle jääneet ja kymmenet tuhannet nuoret kehittämiseen. Nuorten on saatava työelämästä aikuiset koulutuksestaan huolimatta. Monet syntymään myönteisempi ja monipuolisempi mielenterveyskuntoutujat kuuluvat myös tähän mielikuva nykyisen, osin vääristyneen ja yksi- ryhmään, samoin suuri osa eläkeläisistä. puolisen kuvan sijasta. Työhön pääseminen on Kun ihminen jää sivuun työelämästä, hä- kyettävä saamaan nykyistä joustavammaksi ja nen tulevaisuuden näkymänsä ovat kovin har- nuoren lähtötilanteen huomioon ottavaksi. maat ja epävarmat. Työttömyyden pitkittyessä Työelämän ulkopuolella oleviin nuoriin taloudellinen tilanne heikkenee. Usko omaan suhtautuminen on kysymys, jossa ideologiset selviytymiseen alkaa heiketä entisestään. Tähän kannanotot usein eroavat toisistaan. Hyvätuloi- kierteeseen alkaa herkästi liittyä lisääntynyt al- sesta, omaa varakkuuttaan kasvattavasta toimi- koholin käyttö, oman terveyden laiminlyönti ja jasta kyseessä voi olla enemmänkin näiden sosiaaliset, varsinkin perheen ongelmat. Yhteis- nuorten saamattomuus. Myötämielisemmästä, kunnalliset ja yksilölliset tekijät kietoutuvat toi- sosiaalista herkkyyttä omaavasta henkilöstä siinsa , synnyttäen herkästi toisiaan vahvistavan, kyse on yhteiskunnan kovuudesta, joustamatto- kielteisen kehityskulun. Riippuen ideologisista masta suhtautumisesta heikompia jäseniään lähtökohdista tällaiseen elämäntilanteeseen kohtaan. Jos juuri peruskoulunsa työläästi päät- joutunut voidaan nähdä helposti joko kyvyttö- tänyt nuori näkee myös työelämän vain jonain mänä tai laiskana tai sitten enemmänkin yhteis- keskinäisen kilpailun kenttänä , hän kenties ko- kunnan uhrina. kee itsensä neuvottomaksi ja väheksyy omia Työelämän nykyiset vaatimukset voivat mahdollisuuksiaan. Tällöin halu hankkiutua lu- useastakin nuoresta näyttää niin kovilta, ettei kio- tai ammatilliseen koulutukseen on häily- heillä ole kunnolla rohkeutta edes yrittää hakea vää. Hän saattaa kognitiivisen virhearvion ta- omaa paikkaansa työmarkkinoilla. Kyse on paan yliyleistää tilanteensa ja ajatella, ettei nuorten muodostamista, usein puutteellisiin tie- tästä tule mitään, en pärjää noilla areenoilla. toihin perustuvista mielikuvista ja käsityksistä. Huolestuttavaa on, että hän voi samalla myös Nuorten arvoja koskeneissa tutkimuksissa on lyödä laimin itsestään huolehtimisen, ajautua 134

päihteiden käyttäjäksi tai rikollisuuteen. Hän on Teknologian kehityksen mukanaan tuo- ehkä persoonaltaan herkempi, kognitiivisia mia uusia kestävämpiä ja luontoarvot paremmin puutteita omaava, tunne-elämän tasapaino voi huomioon ottavia ratkaisuja ei voi liikaa koros- vaihdella ja masennusoireilua ilmetä. Nämä taa. Kulttuuri, taide-elämä ja niiden aineettomat lapset ja nuoret tarvitsevat viimeistään perus- tuotteet saavat entistä enemmän tilaa ja merki- kouluvaiheessa erityishuomiota ja tukea. Muu- tystä. Sitä kautta voidaan hillitä myös luonnon- toin he ovat perin alttiita sosiaaliseen syrjäyty- varojen kulutusta, ympäristön saastumista ja miseen. Se tulee yhteiskunnalle aikaa myöten kulumista. Ihmisten huoli ympäristön kehityk- erittäin kalliiksi. Taloudellisen taantuman olois- sestä voi alkaa vaikuttaa haavoittavasti entistä sa siihen varsinkaan ei olisi varaa. useampien kansalaisten ja yhteisöjen psyykki- Omat reunaehtonsa talouselämän tulevai- seen hyvinvointiin. Näin käy varsinkin, jos sii- suudelle asettavat odotukset ja vaatimukset kes- hen liittyy vielä työpaikkojen katoaminen ja tävästä kehityksestä. Siihen kuuluu talouden muut turvattomuutta aiheuttavat tekijät, kestä- ohella myös sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä välle kehitykselle käänteiset ilmiöt. kehitys. Toistaiseksi niiden keskinäinen yhteen- Tulevina vuosina kysymys yksilön, yhteis- sovittaminen näyttää tuottavan suuria vaikeuk- kunnan ja yritysten vastuusta tulee entistä mo- sia. Taloudellisen kasvun vaatijoilla on ollut nitahoisemmaksi. Ellei ihmisille ala löytyä työtä vahvin ääni. Luontoympäristön ja luonnonvaroja toimeentuloa laajojen irtisanomisten jälkeen, jen puolesta puhujien ja ilmaston muutoksesta kyse on epäilemättä yhteiskunnan tuotantora- huolestuneiden ääni alkaa kuitenkin kuulua yhä kenteen ja palveluverkoston kyvyttömyydestä vahvemmin eri foorumeilla. Näiden kehityksen suuryrityksen kylmän rationaalisen päätöksen- eri puolien keskinäisestä yhteensovittamisesta teon keskellä. Yrityksen etu menee muun edel- riippuu ratkaisevasti, miten globaali kehitys löy- le. Väistämättä yhteiskunnan ja talouselämän tää uusia kestävämpiä uomia. tulee yhdessä etsiä jatkossa entistä tiiviimmin Yhä enemmän näyttää siltä, että globaalin ratkaisuja kansainvälisen työnjaon ja tuotanto- tason muutos alkaa vaikuttaa niin maanosien rakenteen muutosten mukanaan tuomiin ongel- kuin kunkin maan kehitykseen. Sitä kautta tul- miin. Niiden onnistumisesta riippuu, kuinka laan myös yksittäisen kansalaisen osallisuuteen paljon työttömyys ja sen aiheuttamat sosiaaliset ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Tällöin on kyse ja terveydelliset ongelmat rasittavat niin yksit- yksittäisen kuluttajan valinnoista tavaroiden ja täistä kansalaista kuin hänen perhettään. Erityi- palveluiden markkinoilla, joilla maiden ja sen herkkiä kielteisille vaikutuksille ovat lapset maanosien rajat ovat madaltuneet. Tässä myl- ja nuoret. lerryksessä myös EU joutuu toimimaan ja etsi- Yhteiskunnan koulutustaso on meillä kan- mään ratkaisuja Euroopan selviytymiseen. EU:n sainvälisesti korkea ja myös tieteellinen kehitys ja jäsenmaiden kyky löytää kestäviä sovelluksia jatkuu. Monimutkaistuneessa maailmassa yhä hyödykkeiden tuotannolle ja kulutukselle tulee tärkeämmäksi tulee psykologian ja muiden tie- yhä tärkeämmäksi. Muutokseen liittyy se, että teiden välinen yhteistyö ja entistä syvällisempi monet suuryritykset Suomessakin ovat alkaneet lähestymistapa edessä oleviin ihmisen ja yhteis- viedä entistä enemmän asiantuntijapalveluja eri kunnan välisiin ongelmiin. Muuten ne voidaan puolille maailmaa. nähdä liian kapeasti yksilöllisinä, ihmisen 135

LTA 2/12 • A. KARILA

psyykkisenä rajoittuneisuutena ja heikkoutena. den ilmenemismuotoihin. Nämä eri tason teki- Työelämän tule tarjota tulevina vuosina jousta- jät ovat mukana sekä yritettäessä ehkäistä näitä vammin mahdollisuuksia erilaiseen työllistymi- ilmiöitä että yritettäessä hoitaa ja voittaa niiden seen. On otettava huomioon niin henkilöiden aiheuttamia ongelmia. Maailmanhistoria osoit- elämäntilanne kuin yksilölliset eroavuudet ja taa, että ihmislaji on aikojen kuluessa sopeutu- soveltuvuus kuhunkin työtehtävään. Työvoima- nut suuriinkin olosuhteiden vaihteluihin. Luon- pulan uhatessa on yhä vähemmän varaa jättää nonympäristö, ilmasto kuten myös työ ja työelä- ketään työikäistä mahdollisuuksien ulkopuolel- mä ovat kokeneet monia mullistuksia. Ihminen le. on keksinyt itselleen kulloinkin selviytymis- Tässä esityksessä on kuvailtu niitä yksilö- keinoja ja välineitä. Voimme uskoa, että näin psykologisia, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia tulee tapahtumaan vastakin. Mutta jos yksilölli- tekijöitä, jotka koko ajan vaikuttavat ihmisten set, maakohtaiset ja globaalit ratkaisut viivästy- taloudelliseen käyttäytymiseen, niin myös ta- vät kovin, maapallon käytettävissä oleva aika loudellisen taantuman ja laman syntyyn ja nii- saattaa käydä vähiin. 136 137

Kansantaloudellinen aikakauskirja – 108. vsk. – 3/2012

Ovatko kauppakorkeakoulut syyllisiä finanssikriisiin?

Kimmo Alajoutsijärvi Markkinoinnin professori Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

We met the enemy, and he is us. (Walt Kelly)

1. Kauppakorkeakoulut kritiikin kohteena

Kauppakorkeakoulut1 ovat olleet menestysta- köt2 ovat jo pitkään olleet toisten alojen rahoit- rina sotien jälkeisessä maailmassa. Nykyisistä tajina monitieteisissä yliopistoissa. Viimeksi jo yli 12 000 kauppakorkeakoulusta noin 650 Helsingin ja Turun kauppakorkeakoulut liittyi- on AACSB- ja 150 EQUIS-akkreditoitu. Ne vät tähän joukkoon. Ainoa jäljellä oleva ns. ovat myös koulutusinstituutioista vaikutusval- stand-alone-kauppakorkeakoulu on Hanken. taisimpia yhteiskunnallisessa päätöksenteossa Menestyksestä huolimatta – tai ehkä juuri ja yliopistojensa vetovoimaisimpia osia ja sa- sen takia – kauppakorkeakouluja on arvosteltu malla muiden koulutusalojen rahoittajia. moninaisesti. Kritiikki on kasvanut samalla, Suomessakin kasvu on viime vuosikymme- kun kauppakorkeakouluista on tullut suosittu ninä ollut melkoinen, uusia yksiköitä on perus- tutkimuskohde. tettu ja vanhat ovat laajentaneet toimintaansa Ensinnäkin on väitetty, että tutkimus on (ks. esim. Alajoutsijärvi, Kettunen ja Tikkanen erkaanut liike-elämän todellisista haasteista ja 2012). Myös Suomessa kauppatieteelliset yksi- että siitä on tullut irrelevanttia, sisäsiittoista ja oppiainepohjaista, joka palvelee tutkijoiden urakehitystä, vaikka heidän huipputieteellisiä 1 Käytän tässä esseessä kansantaloustieteestä termiä taloustiede. Koska kuitenkin tarvitsen yhteisnimityksen markki- artikkeleitaan ei juuri lueta (esim. Bennis ja noinnille, laskentatoimelle, johtamiselle (yms.) käytän niis- O’Toole 2005). Koulut eivät ole ottaneet omik- tä termiä liiketaloustieteet. Nojaan tässä ennen kaikkea seen liikkeenjohtajien komplekseja oikeita on- keskieurooppalaiseen perinteeseen. Suomalaiset kauppakor- gelmia, vaan ovat tyytyneet näennäistieteellisiin keakouluthan ovat eläneet varhaiset vaiheensa Ruotsista matkitun – alun perin saksalaisen – mallin mukaisesti, jossa Volkswirtschaftslehre ja Betriebswirtshaftslehre ovat talous- 2 Käytän termiä kauppakorkeakoulu laveasti siten, että suo- tieteen osa-alueita (vrt. Pohjola 2006: 306; ks. myös klassik- malaisille yliopistoille tyypilliset kauppatieteelliset yksiköt ko tieteiden taksonomiasta Whitley 1984: 153–218). tai taloustieteiden tiedekunnat sisältyvät tähän termiin.

KIMMO ALAJOUTSIJÄRVI, markkinoinnin professori Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu 138

KAK 3 / 2012

mutta elegantteihin matemaattisiin malleihinsa akateeminen ja professionaalinen instituutio (Locke 1996, Taleb 2007) samalla, kun ovat (esim. Heninz 2011, Locke ja Spender 2011, unohtaneet alkuperäisen professionaalisen Thomas ja Wilson 2011, Wilson ja McKiernan luonteensa (Khurana 2007, Locke ja Spender 2011). 2011). On myös sanottu, että koulut valitsevat Tässä esseessä pohdin, ovatko kauppakor- liian nuoria ja kokemattomia opiskelijoita, joil- keakoulut syyllisiä finanssikriisin? Lisäksi jat- le opetetaan vääriä asioita väärällä tavalla, mis- kan edelleen, ja jos ovat, niin millä tavalla? tä on seurannut mm. eettisiltä arvoiltaan vää- Vastaukseni näihin kysymyksiin on aidosti ränlaisia liikkeenjohtajia (Mintzberg 2004). henkilökohtainen ja siksi tietenkin myös vain Toisaalta kouluja on syytetty liian asiakaslähtöi- osittainen. Taustalla on oma ammatillinen ko- siksi, jolloin syvällisen uuden tiedon tuottami- kemus (dekaani, professori), kymmenet kes- nen on unohtunut (esim. Zell 2001, Starkey ja kustelut kollegojen kanssa kotimaassa ja ulko- Tiratsoo 2007). Kauppakorkeakouluja on vielä mailla sekä lukuisat kuullut ja itse pidetyt esi- kritisoitu siitäkin, että ne eivät ole kyenneet telmät teemasta. Tämän lisäksi finanssikriisi on parantamaan yritysten tai kansakuntien kilpai- synnyttänyt huomattavan määrän korkealaatui- lukykyä, vaan – päinvastoin – muuttaneet liike- sia kirjoja ja artikkeleita – joko suoraan tämän elämän hyvät käytännöt vahingollisiksi sekä esseen teemasta tai sitä sivuten. Pyrkiessäni yrityksille että yhteiskunnille (esim. Swanson vastaamaan yllä olevaan kysymykseen käytän 2004, Ghoshal 2005). tietenkin kaikkea vakavasti otettavaa aineistoa On huomattava, että edellä mainittu kritiik- hyväksi. ki on tapahtunut samaan aikaan, kun liikkeen- Luon ensin lyhyen katsauksen kauppakor- johtajien maine – ainakin USA:ssa tehtyjen keakouluinstituution historiaan ja murroskoh- gallupien mukaan – on laskenut historian alim- tiin, koska ne antavat kontekstia ymmärtää malle tasolle ylittäen vain muutamalla pisteellä kauppakorkeakoulujen nykytilaa. Tämän jäl- käytettyjen autojen myyjät (Swanson 2004). keen erittelen tarkemmin, millaisia syytöksiä Liikkeenjohtajien mainetta ovat tuhrineet ikä- kauppakorkeakouluista on tehty ja miten nii- vät tapahtumat, kuten IT-kuplan puhkeami- hin on vastattu. Lopuksi pohdin kauppakor- nen, yritysskandaalit, high-tech yritysten yhteis- keakoulujen vastuuta finanssikriisissä.3 työ diktatuurihallitusten kanssa, kultaiset sa- teenvarjot, pyramidi- ja Ponzi-huijaukset, fi- 2. Kauppakorkeakouluinstituution nanssikriisi, korporaatiokerjuu ja jättimäiset historia lyhyesti pelastuspaketit vain muutamia mainitakseni. Meneillään olevalla finanssikriisillä on val- Kauppakorkeakoulut kuuluvat professionaali- tavia vaikutuksia globaaliin talouteen ja taval- sesti orientoituneisiin aloihin, kuten sen esiku- listen ihmisten elämään eri puolilla maailmaa. Koska finanssikriisi on myös vastuullisen liik- 3 keenjohtamisen kriisi, se on myös kauppakor- Tässä esseessä ei ole mahdollista paneutua kaikkiin kauppakorkeakouluja koskeneisiin ”korjausehdotuksiin”, mutta keakoulujen kriisi. Se on synnyttänyt kiivaan pääsääntö kirjoituksissa näyttää olevan se, että ensin noste- keskustelun kauppakorkeakoulujen sosiaalises- taan esille ongelma ja sen argumentit. Tämän jälkeen kesta vastuusta sekä oikeutuksesta olla arvostettu kitytään juuri tuon kyseisen ongelman korjausehdotuksiin. 139

Kimmo Alajoutsijärvi

vat tekniikka ja lääketiede. Tällaisille koulutus- Seuraava merkkipaalu kauppakorkeakoulu- instituutioille tyypillisesti ne ammentavat tietojen historiassa tapahtui toisen maailmansodan pohjansa sekä ammatillisten käytäntöjen maa- jälkeen. Erityisesti USA:ssa kauppakorkeakou- ilmasta että akateemisesta tiedemaailmasta lut olivat kasvaneet voimakkaasti ja uusia kou- (Simon 1967, Whitney 1988). Tämän pohjalta lujakin oli perustettu runsaasti. Niiden opetuk- näille professionaalisille koulutusaloille on syn- sen ja erityisesti tutkimuksen tasosta oltiin tynyt kaksi tärkeää sosiaalista systeemiä, joissa kuitenkin huolissaan. Fordin ja Carnegien sää- kauppakorkeakoulut pyrkivät rakentamaan tiöt rahoittivat kaksi laajaa tutkimusta kauppa- menestystään: professionaalinen mainejärjestel- korkeakouluista. Niiden yhteinen viesti oli se, mä ja tiedemainejärjestelmä. että opetus ei perustunut tutkimukseen, vaan Kun kauppakorkeakouluja ryhdyttiin perus- entisten liikkeenjohtajien omiin kokemuksiin. tamaan 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, Tästä syystä kauppakorkeakoulut täytyi nope- ne haluttiin yliopistoihin ennen kaikkea kohotta- asti tieteellistää – jo kommunismin uhankin maan liikkeenjohdon ammattikunnan arvostusta. takia (Locke 1996, Khurana 2007, Augier ja (Khurana 2007, Engwall 2007). Niitä ei kuiten- March 2011). Fordin säätiö rahoitti 1960-luvun kaan haluttu tuoda taloustieteen yhteyteen, kos- alussa nykyrahassa valtavalla summalla, noin ka siihen aikaan sen ei koettu ratkaisevan liik- 250 miljoonalla dollarilla, nykyisten eliittikaup- keenjohdon ongelmia. Kauppakorkeakoulujen pakorkeakoulujen opetusohjelmien ja henki- perustamista vastustettiin monilta tahoilta – ei löstön tieteellistämistä. vähiten vanhempien tieteiden suunnasta. Erityi- Koska kauppakorkeakoulut olivat laimin- sesti väitettiin, että kauppakorkeakoulut kiihdyt- lyöneet omaa tohtorikoulutustaan, uusi henki- tävät yksilöllistä ahneutta eivätkä palvele yhteis- löstö oli rekrytoitava muista yhteiskuntatieteis- kuntaa (Kieser 2004, Engwall 2007). tä, erityisesti taloustieteestä. Keskeiseksi eetok- Niinpä kauppakorkeakoulujen perustajilla seksi valittiin rationalismi ja objektiivinen oli kaksi toisistaan riippumatonta haastetta: päätöksenteko, mikä oli luonnollista, sillä suu- kuinka tehdä liiketaloustieteestä yhteiskunta- ri osa teorioista kopioitiin taloustieteestä kelpoinen ja samalla akateeminen tiede, joka (Spender 2007). Käytännössä rationaalisuus kuitenkin on selvästi taloustieteestä eroava tie- tarkoitti kvantitatiivisten menetelmien ja tilas- teenala. Ensimmäinen haaste ratkaistiin mää- tojen käyttöä, koska niiden uskottiin vähentä- rittelemällä niiden tehtäväksi yhteiskunnallisen vään subjektiivisten ideologioiden vaikutusta hyvän tuottaminen, mikä määriteltiin myös päätöksentekoon (Porter 1995). Oli myös yrityksen olemassaolon tarkoitukseksi (Khura- luonnollista, että tieteen ihanteeksi valittiin ek- na 2007, Kieser 2004). Toinen haaste puoles- saktit luonnontieteet, erityisesti fysiikka, koska taan ratkaistiin Pohjois-Amerikassa määrittele- se näytti tuolloin ratkaisevan lähes kaikki ih- mällä tuotanto ja markkinointi tutkimuskoh- miskunnan ongelmat. teeksi, kun taas saksankielisillä alueilla tutki- Tosin merkittäviä soraääniäkin mahtui muskohteena oli tuloslaskelma ja tase (Kieser joukkoon. Esimerkiksi vuonna 1974 Friedrich 2004). Pohjoismaat kopioivat kauppakorkea- von Hayek varoitti Nobel-palkintoluennossaan koulumallinsa melko suoraviivaisesti Saksasta ”Tietämisen teeskentely” taloustieteilijöitä ja (Engwall 2007). heitä kuuntelevia politiikkoja soveltamasta fy- 140

KAK 3 / 2012

siikasta tuttuja matemaattisia malleja yhteis- ta lähes kaikkien kauppakorkeakoulujen eetok- kunnallisessa päätöksenteossa. Tuolloinhan seksi kauppakorkeakouluille tyypillisen matki- elettiin poikkeuksellisen syvässä talouskriisissä. miskäyttäytymisen myötä, vaikka se on saanut Hayek ei ollut kovin ylpeä taloustieteen tuol- ajoittaista voimakasta kritiikkiä ja poikkeuksia- loisesta tilasta ja totesikin sarkastisesti: ”as a kin on. Mielenkiintoinen esimerkki agentti– profession we have made a mess of things”. päämies-ajattelun diffuusiosta on Saksa, jonne Koska hän kuoli jo vuonna 1992, jää vain ar- se tuli vasta 1990-luvun lopulla (Fiss ja Zajac vailtavaksi, mitä hän olisi sanonut nykyisessä 2004). Saksa kielessä ei vieläkään ole sanaa finanssikriisissä. omistaja-arvo, vaan siellä asiasta käytetään ter- Joka tapauksessa USA:n johtavista kauppa- miä shareholder value, mikä kertoo myös siitä, korkeakouluista tuli roolimalli lähes kaikkialla että Amerikan oppien omaksuminen ei vielä- muualla länsimaissa paitsi Saksassa ja Japanis- kään ole täydellistä. Japanissa ja Saksassa yri- sa. Suomessa tämän muutoksen imitointi ta- tyksiä ei ole toistaiseksi johdettu pörssikurssi- pahtui joiltakin osin yllättävän nopeasti. Esi- vetoisesti vaan laajemmasta sidosryhmänäkö- merkiksi meikäläiset väitöskirjat, jotka olivat kulmasta. pitkälti noudattaneet saksalaista käsitteellisen Nykytilanteessa USA on businesskoulujen tutkimuksen perinnettä, vaihdettiin empiirisen, supervalta - ainakin heidän omien rankingiensa pääasiassa tilastollisen tutkimuksen perintee- mukaan. Tutkimuskontribuutioilla arvioiden seen. Liikkeenjohdon koulutuksessa Lifim väitetään, että sadasta parhaasta kauppakor- puolestaan pyrki noudattamaan ”Harvardin keakoulusta 72 on USA:ssa ja lopuistakin 9 mallia” pitkillä kursseillaan. Kanadassa. Talouden suurvalloista esimerkiksi 1980-luvulla uusliberalistinen ideologia ja Saksassa on vain yksi huippukauppakorkea- uusklassinen taloustiede alkoivat voittaa alaa koulu ja Japanissa ei yhtään (University of Te- yleisesti USA:ssa ja erityisesti sen kauppakor- xas at Dallas 2011). Tätä taustaa vasten peila- keakouluissa. Kilpailukykyongelmien ratkaisu- ten on suorastaan surkuhupaisaa, miten huo- na alettiin pitää liittovaltion roolin minimointia nosti useimmat amerikkalaiset toimialat ja yri- (Sachs 2011). Tähän liittyi lähes uskonnon kal- tykset pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa. tainen luottamus markkinavoimien kykyyn rat- Nykyisin USA:n yksi harvoista menestyneistä kaista taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat. Yri- toimialoista ja vientituotteista ovat kauppakor- tysten olemassaolon tarkoitukseen ja myös keakoulut ja niiden talous- ja liikkeenjohtamis- näkemykseen siitä, mikä on yritysjohdon tehtä- opit4. vä, vaikutti erityisesti agentti–päämies-teoria, joka oli selkeästi ristiriidassa aiemman tasapuo- lisen sidosryhmäajattelun kanssa. Kauppakor- keakoulujen eetoksen muutosta kuvaa hyvin Khuranan (2007) kirjan nimi: ”From higher aims to hired hands”. 4 Locke (1996) ja Locke ja Spender (2011) kuvaavat tätä Edellä mainittu eetos on säilynyt ja itse asi- paradoksia osuvasti. Sachs (2011) ja Smith (2010) ovat myös assa vahvistunut näihin päiviin saakka ja kul- hyviä analyysejä siitä, miten markkinafundamentalismi on keutunut Yhdysvaltojen kauppakorkeakouluis- vaarantamassa perinteisen markkinatalouden USA:ssa. 141

Kimmo Alajoutsijärvi

3. Finanssikriisiin liittyvät pi kuin on yleisesti luultu. Kritiikin mukaan kauppakorkeakouluista esitetyt rationalismi ja tehokkaiden markkinoiden hy- syytökset poteesi ovat rajanneet tutkimuskohteita, meto- dologiaa ja todellisuuden ymmärrystä erityises- Olen koonnut taulukkoon 1 kauppakorkea- ti ”poikkeuksellista ajoista” ja kriiseistä, koska kouluista esitettyjä syytöksiä. Lähteet ovat pää- päähuomio on ollut talouden tasapainotilassa. asiallisesti tieteellisiä aikakauslehtiä tai arvos- Markkinafundamentalismi on luonnollinen tettujen kustantajien hyvin myyneitä kirjoja. jatko rationaalisuusoletukselle. Esimerkiksi Vaikka Taleb (2007) on julkaistu ennen varsi- Krugmanilla (2009) on kaksi tähän liittyvää naisen finanssikriisin puhkeamista, se on mu- ydinväitettä. Ensinnäkin rahoitusmarkkinat kana, koska kirjaa pidetään suorastaan profee- ovat sijoittajien irrationaalisuuden takia tehot- tallisena finanssikriisin ennustajana. Krugman tomia, mistä juontaa liiallinen volatiliteetti, (2009) on puolestaan The New York Timesin mikä puolestaan edellyttää regulaatiota. Toi- kolumni ”How Did Economists Get It So seksi finanssikriisistä selviäminen vaatii julkista Wrong?”, mutta sen mukaanottoa voidaan rahoitusta (fiscal stimulus). puolustella sen saamalla huomiolla, sekä sillä, Kolmas teema liittyy teorioiden sovellutuk- että kirjoittaja on nobelisti ja siinä esitettyihin siin. Kauppakorkeakoulut ovat tuottaneet fi- syytöksiin on vastattu hyvin spesifisesti. Kol- nanssituotteita ja -työkaluja sekä niiden sovel- mas poikkeava lähde on Englannin kuningatar tajia, jotka ovat finanssikriisin taustalla. Khu- Elisabethin kysymys taloustieteilijöille, ja neljäs ranan (2007) tutkimuksen mukaan jopa puolel- Insider Job -niminen dokumentti. la eliittikauppakorkeakoulujen MBA-opiskeli- Ensimmäisen ryhmän kritiikin kärki liittyy joista on ollut ensimmäinen työpaikka 20 suu- eetokseen ja missioon liittyviin valintoihin, jot- rimmassa USA:n finanssialan yrityksessä, sa- ka tehtiin kauppakorkeakouluinstituutiossa malla kun näiden yritysten ylin johto on useim- toisen maailmansodan jälkeen: rationaalinen miten valmistunut kuudesta tärkeimmästä ihmiskäsitys, matemaattisen mallintamisen ko- eliittikauppakorkeakoulusta. Luonnollisesti rostuminen ja ”tieteellistäminen”. Talebin nämä alumnit ovat koulujensa edustajia, ylpey- (2007) mukaan kyse on jopa älyllisestä huijauk- den aiheita ja teorioiden sekä niiden sovellu- sesta, josta ei ollut käytännön tai edes teoreet- tusten haltijoita. On myös selvää, että nämä tista hyötyä, vaan päinvastoin suurta vahinkoa. kauppakorkeakoulut eivät ole onnistuneet vä- Matematiikka on palvellut lähinnä kilpajuok- littämään eettisiä arvoja opiskelijoilleen – tai sussa akateemisista viroista. Lisäksi se on nos- eivät ole sitä halunneet tehdä. Kritiikin kärki tanut alalle tulon kynnystä sekä eristänyt talo- on suunnattu agentti–päämies-teorian väitet- ustiedettä muusta yhteiskunnasta mystifioimal- tyyn seurausvaikutukseen, jonka mukaan kor- la sen perusluonnetta. Talebin mukaan pahinta poraatioita on alettu johtaa markkinaspeku- taloustieteiden matematisoinnissa on ollut lanttien ehdoilla. Tällöin on luotu agentti–pää- kuitenkin se, että mallit ovat luoneet harhaisen mies-ongelma yrityksen pitkän tähtäimen ke- turvallisuudentunteen esimerkiksi riskienhal- hittämisen ja yritysjohdon välille. (Locke ja linnasta; ne eivät ole sietäneet ”mustia joutse- Spender 2011: 141, ks. myös Fox 2009: 265– nia”, joiden esiintymistiheys on paljon suurem- 286). 142

KAK 3 / 2012

Eettisten ongelmien väitetään juontuvan yrityksissä valheelliseen hurskasteluun ja ”ik- ennen kaikkea lyhyen tähtäimen tulospaineista, kunaverhojen” ripustamiseen. jotka otettiin 1980-luvulla ensin yrityskäytän- Donaldson (2012) on hyvin pitkälti samoil- töihin ja vähän myöhemmin myös kauppakor- la linjoilla, sillä hänen mukaansa finanssikriisi keakouluihin (Trank ja Rynes 2003). Jacksonin johtui perimmiltään kolmesta eettisestä ongel- (2010) mukaan taloustieteilijöille on tyypillistä masta, joita olivat vaarasta palkitseminen, ky- pyrkiä selittämään kriisejä luonnonilmiön kal- seenalaisen käyttäytymisen normalisoituminen taisina, jolloin ne kuvataan markkinoiden nor- ja eettisten normien puuttuminen uusista fi- maaleiksi häiriötiloiksi. Tyypillisesti ne myös nanssi-innovaatioista. Kauppakorkeakoulut redusoidaan teknisiksi matemaattisiksi yhtä- eivät ole ymmärtäneet näitä eettisiä ongelmia löiksi, joiden ”hoidot” ovat usein uudenlaista eivätkä ole kyenneet tarjoamaan niihin ratkai- juridista säätelyä. Jacksonin mukaan on mentä- suja. vä edellisten näkökulmien taakse ja tunnistet- Insider Jobin keskeinen väite kauppakor- tava niiden moraalis-kulttuuriset mentaalimal- keakouluista on vielä paljon rumempi. Sen mu- lit, joita ovat teknokraattinen ja ei-inhimillinen kaan USA:n talouseliitti koostuu huippupolii- talousajattelu, egoistinen yksilöllisyys, ahneus5, tikoista, suuryritysten ylimmästä johdosta ja lyhytnäköisyys, moraalisten arvojen kieltämi- eliittikoulujen professoreista, jotka muodosta- nen ja spekulatiivinen kulttuuri. Kauppakor- vat toinen toisiaan tukevan korruptoituneen keakoulut ovat epäonnistuneet hyveellisyyden järjestelmän. Professorikunta on esimerkiksi ja korkean moraalin tuottamisessa. Ne tarjoa- syyllistynyt sponsoreitaan tukeviin asiantunti- vat ainakin implisiittisesti moraaliohjeen, jonka jalausuntoihin ja tutkimusraportteihin. Insider mukaan kaikki mikä ei ole laitonta on hyväk- Job aiheutti kiivaan julkisen keskustelun eliit- syttävää. Lisäksi businessetiikan ja yrityksen tikauppakorkeakoulujen professorikunnan yhteiskunnallisen vastuun koulutuksessa on moraalista ja eturistiriidoista, sekä johti orga- myös epäonnistuttu. Niiden opetus on johtanut nisatorisiin muutoksiin ainakin Harvardin ja Columbian businesskouluissa.

5 Toisin kuin Kanniainen ja Malinen (2010: 24) väittävät muuten ansiokkaassa analyysissä, ahneus-argumentti kriisin 4. Finanssikriisiin liittyvät osaselittäjänä ei ole ongelmallinen. Jos ihminen olisi pelkäs- puolustuspuheenvuorot tään ahne, hän tuskin lajina olisi kehittynyt nykyiseen muo- kauppakorkeakouluista toonsa. Ihmistieteissä on monenlaisia ihmiskäsityksiä, joista valtavirtataloustiede tuntuu korostavan yksipuolisesti käsi- Löytämiäni kirjallisia puolustuspuheenvuoroja tystä ihmisestä laskelmoivana, ahneena oman edun tavoit- telijana. Tässä vaarana on se, että kun alamme nähdä ihmi- on huomattavasti vähemmän kuin syytöksiä, set vain sellaisena, alamme myös käyttäytyä ja ruokkia sel- mutta niitäkin on. Olen poiminut niistä kaksi laista käyttäytymistä. Esimerkiksi Marglin (2008) kuvaa tärkeintä sekä koonnut loppuun yhteenvedon miten valtavirtataloustiede kaventaa ymmärrystä yhteisöjen keskusteluista ja esitelmistä, jotka mielestäni merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille. Putman (2002) on kattavat hyvin keskeisimmät puolustusargu- puolestaan klassinen sosiologinen analyysi tästä teemasta. Tietyllä tavalla koko ﬁnanssikriisi on kertomus sosiaalisen mentit. pääoman, keskinäisen luottamuksen ja yhteisöllisyyden puutteesta ja lopullisesta katoamisesta. 143

Kimmo Alajoutsijärvi

Taulukko 1. Kauppakorkeakouluista esitettyjä syytöksiä.

Kirjoittaja Syytös Rationaalinen ihmiskäsitys, matematisointi ja ”tieteellistäminen” Taleb (2007) Optimointitouhu käänsi sosiaalitieteen kehityksen älyllisestä ja pohdiskele- vasta suunnasta, johon se oli kulkemassa, yrityksestä tulla ”eksaktiksi tieteeksi”. ”Eksaktilla tieteellä tarkoitan toisen luokan teknisiä ongelmia niille, jotka haluavat kuvitella olevansa fysiikan laitoksella – niin sanottua fysiikkakateut- ta. Toisin sanoen älyllistä huijausta”. Akerlof ja Shiller (2009) Neoklassisen taloustieteen rationaalisuusoletus johti finanssimarkkinoiden deregulaatioon, mikä aiheutti finanssikriisin. Locke ja Spender (2011) Kauppakorkeakoulujen pakkomielle numeroihin ja ”tieteellistämiseen” yh- dessä uusklassisen taloustieteen ja agentti–päämies-teorian dominanssin myö- tä johti ahneen liikkeenjohtokastin (modern robber barons) syntyyn. Tämä on johtanut moraalikatoon yritysten johdossa ja finanssisektorilla erityisesti, mistä vääjäämättömänä seurauksena oli kriisi. Starkey ja Tempest (2009) Kauppakorkeakoulujen pyrkimys tekniseen kompetenssiin johti kriisiin. Elster (2011) Taloustieteilijät tekevät yksinkertaistavia oletuksia esteettisistä ja matemaat- tisista intresseistä, joista unohtavat kertoa. Taloustieteilijät ovat aivan liian kunnianhimoisia kuvitellessaan kykenevänsä ennustamaan tulevaa talouden kehitystä. Markkinafundamentalismi Krugman (2009) Taloustieteilijät epäonnistuivat ennakoimaan finanssikriisiä, koska keskittyi- vät elegantteihin matemaattisiin malleihin, jotka sopivat idealisoituun ja ide- ologisoituun visioon täydellisistä markkinoista. Starkey ja Tempest (2009) Friedmanin, Jensenin ym. mukaan kauppakorkeakoulujen pitää keskittyä vain markkinoihin. Tämä markkinafundamentalismi ja naiivi usko markkinoihin johtivat kriisiin. Johnson ja Kwak (2010) 1970-luvulta alkaen johtavat amerikkalaiset kauppakorkeakoulut ja niiden rahoituksen akateemikot auttoivat finanssisektorin transformaatiossa. Ne tuottivat uusia työkaluja, markkinoita ja jättituloja Wall Streetille. Reaganin hallinto muutti akateemiset teoriat ideologiaksi ja toimintapoliitikoiksi sekä aloitti finanssisektorin voimakkaan dereguloinnin, mikä lopulta johti finanssikriisiin. Colander ym. (2009) Finanssikriisi on paljastanut taloustieteiden ja taloustieteilijöiden systemaattisen ammatillisen epäonnistumisen. Taloustieteiden pitäisi keskittyä ymmär- tämään kriisejä ja poikkeuksellisia aikoja sekä komplekseja dynaamisia sys- teemejä, jotka on laiminlyöty akateemisessa tutkimuksessa. Wang ym. (2011) Taloustieteellinen koulutus lisää ihmisten ahneutta, joka perimmältään johtaa kriiseihin. 144

KAK 3 / 2012

Teorioiden sovellutukset ja niiden soveltajat Currie, Knights ja Starkey Kauppakorkeakoulut ovat olleet rikoskumppaneita finanssikriisin synnyttä- (2009) misessä. Finanssisektori on ollut maailman parhaista businesskouluista valmistuneiden pääasiallinen työnantaja, jossa he ovat soveltaneet oppimiaan taloustieteen rahoituksen sovelluksia, jotka johtivat finanssikriisiin. Kaplan (2011) Vaikka riskien hallinta on laskentatoimessa yksi keskeisimmistä tutkimusalu- eista, kauppakorkeakoulujen tutkimus luottaa liiaksi traditionaalisiin tutki- musmenetelmiin, jotka tarjoavat vain pintapuolisen kuvan riskeistä ja senkin pitkällä viiveellä Elisabeth II (2009) Miksi ette kertoneet lähestyvästä finanssikriisistä? Eettiset ongelmat Insider Job (2010) Amerikkalainen talouseliitti – akateemikot, poliitikot ja yritysjohtajat – ovat peruuttamattomasti korruptoituneita. Eliittikoulujen professorit kirjoittavat lausuntoja sponsoreidensa intressien mukaisesti, mutta eivät näe siinä mitään konfliktiristiriitaa. Jackson (2010) Kauppakorkeakoulujen opetusta hallitsevat moraalis-kulttuuriset mentaali- mallit, joita ovat teknokraattinen ja ei-inhimillinen talousajattelu, egoistinen yksilöllisyys, ahneus, lyhytnäköisyys, moraalisten arvojen kieltäminen ja spekulatiivinen kulttuuri. Donaldson (2012) Finanssikriisi johtui perimmiltään kolmesta eettisestä ongelmasta, joita olivat vaarasta palkitseminen, kyseenalaisen käyttäytymisen normalisoituminen ja eettisten normien puuttuminen uusista finanssimarkkinoiden innovaatioista. Kauppakorkeakoulut eivät ymmärtäneet näitä eettisiä ongelmia eivätkä kyenneet tarjoamaan niihin ratkaisuja. Väärä kuva yritysjohdon työstä Segrestin ja Hatchuel Kauppakorkeakoulujen antama kuva liikkeenjohdon liikkumavapaudesta on (2011) väärä, sillä osakeyhtiölaki velvoittaa yritysjohdon toimimaan osakkeenomistajien tahdon mukaan sekä teoriassa että käytännössä. Finanssikriisi on seurausta tästä fundamentaalisesta liikkeenjohdon kriisistä.

John Cochranen (2009) vastine on otsikoitu Cochranen mukaan oli täysin ymmärrettä- ”How did Paul Krugman get it so Wrong?” mu- vää, että taloustieteilijät eivät kyenneet enna- kaillen alkuperäistä kolumnia, jossa Cochrane koimaan kriisiä, koska tehokkaiden markkinoi- mainittiin nimeltä edustamassa chicagolaisia den hypoteesin mukaan kukaan ei voi tietää, taloustieteilijöitä, jotka ovat Krugmanin sanoin minne markkinat ovat menossa, eikä kukaan ”the product of a Dark Age of macroecono- voi siten luottaa ennustuksiin tai ennustajiin. mics”. Ohitan muut molemminpuoliset henki- Cochranen mukaan markkinoiden tehokkuus lökohtaiset loukkaukset ja yritän keskittyä asi- ei tarkoita markkinoiden stabiilisuutta, mutta allisiin ydinviesteihin. hintojen ”ylisuuret” liikkeet voidaan selittää 145

Kimmo Alajoutsijärvi

irrationaalisella optimismilla tai pessimismillä. kuuluu taloudessa luonnollisena esiinty- Uusliberalistisen talouspolitiikan kannattajat viin epätasapainotiloihin. eivät koskaan ole väittäneet, että vapaat mark- – Taloustieteen tehtävänä ei ole ennustaa kinat olisivat täydelliset, mutta että valtion sää- tulevaa, vaan selittää jo tapahtunutta. telemät markkinat ovat vielä huonommat. Fi- – Taloustieteissä tai kauppakorkeakoulu- nanssikriisi aiheutui nimenomaan säädeltyjen jen opetuksessa ei ole mitään vikaa, pankkien takia eikä vapaiden osake- tai kiin- vaan syy on mallien käyttäjissä ja poliiti- teistömarkkinoiden toiminnan seurauksena. koissa. Siksi finanssikriisistä ei ole mitään fundamen- – Finanssikriisin syitä ei pidä hakea mei- taalista opittavaa. Esimerkiksi matematiikka ei dän oppiaineista (tyypillisesti johtami- ole taloustieteen ongelma vaan matematiikan nen tai markkinointi), vaan rahoituksen kehittymättömyys. ja taloustieteen oppiaineista. British Academyn (2009) vastine Englannin – Finanssikriisin syitä ei pidä hakea mei- kuningattaren kysymykseen ”Miksi ette kerto- dän kauppakorkeakoulusta (tyypillisesti neet lähestyvästä finanssikriisistä?” on kirjeen eurooppalainen ei-eliittikauppakorkea- muotoinen kattava selvitys, jonka on allekirjoit- koulu), vaan siihen ovat syypäinä maail- tanut yli 30 johtavaa brittiasiantuntijaa. British man johtavat amerikkalaiset kauppakor- Academyn (2009) mukaan jotkut asiantuntija- keakoulut. tahot varoittivat finanssisektoriin liittyvistä – Taloustieteet ja kauppakorkeakoulut riskeistä ja ennakoivat tulevaa kriisiä, mutta ovat osasyyllisiä finanssikriisin ja sen kukaan ei kyennyt näkemään sen muotoa, ajoi- taustasyihin, sillä ne ovat epäonnistu- tusta eikä ankaruutta. Oleellisin syy oli se, että neet yritysetiikan koulutuksessa, jota kellään ei ollut kokonaiskuvaa tilanteesta ja pitää lisätä. että koko rahoitusjärjestelmään liittyvää systee- miriskiä ei onnistuttu arvioimaan. Ongelmana 5. Puolustuspuheenvuorojen oli myös tunnistaa kriisiin sopivia toimenpitei- arviointia tä ja instrumentteja. Katastrofiin liittyi vielä monien osapuolien toiveajattelu, laumakäyttäy- Syyllisyyden kieltäminen kokonaan ei luulta- tyminen, itsepetos sekä lyhyen tähtäimen hyö- vasti ole kovin uskottavaa. Jos se olisi totta, tyminen kasvavasta finanssisektorista. väittäisi samalla, että kauppakorkeakouluilla ei Finanssikriisi on kirvoittanut lukuisia viral- ole juuri mitään tekemistä talouden kanssa. lisia seminaareja ja epävirallisia keskusteluja. Toivottavasti se ei ainakaan ole totta. Erityisen huomiolle pantavaa on finanssikriisin Myös sellaiset väitteet, että (finanssi)kriise- näkyvä rooli johtavien akkreditointiorganisaa- jä on ollut jo ennen ensimmäisten kauppakor- tioiden seminaareissa ja konferensseissa. Kaup- keakoulujen perustamista, eivät anna kovin pakorkeakoulujen dekaanien ja professoreiden hyvää kuvaa kauppakorkeakouluista suhteessa kannanottojen kirjoa vastuusta finanssikriisiin tekniikan ja lääketieteen saavutuksiin. Niiden voi kuvailla vaikka seuraavasti: tutkimuksiin pohjautuvien innovaatioiden – Kauppakorkeakouluilla ei ole mitään avulla ihmiskunta on kyennyt radikaalisti nos- tekemistä finanssikriisin kanssa, joka tamaan elintasoaan ja elämänlaatuaan. Esimer- 146

KAK 3 / 2012

kiksi lääketieteen rokotteet ja tekniikan tieto- eliittikauppakorkeakoulujen lahjoittajataho. koneet ovat innovaatioita, joihin kauppakor- On perusteltua väittää, että tällaiset taustat vai- keakoulujen on vaikea vastata. Matematiikan mensivat kauppakorkeakoulujen halua toimia avulla on mahdollista jopa lähettää avaruusluo- yhteiskunnallisena ”valvontaorganisaationa”. tain liikkuvasta planeetasta toiselle liikkuvalle Tämä on erityisen raskauttavaa, koska kyseinen planeetalle ja suhteellisen tarkkaan paikkaan. professorikasti on markkinafundamentalismin Mitä vastaavaa on saatu aikaiseksi taloustieteis- ylintä papistoa, jonka tehtävänä on varjella sä matematiikan avulla? Talouden kehitys in- markkinatalouden eetosta (Nelson 2001). tegroituneena yhteiskuntaan ei noudata meka- Rahoituksen ja taloustieteen valtavirtausten niikan lakeja (Suvanto 2008). Siksi talouden ulkopuolella tuntuu olevan selkeästi haluk- kieli ei ole matematiikkaa, joka redusoi sen kuutta myöntää ainakin kauppakorkeakoulujen muka arvovapaiksi analyyseiksi ja päätöksiksi. osasyyllisyys finanssikriisiin. Ja varsinkin kun Mitkä ylipäätänsä muuten ovat kauppakorkea- puhutaan edellä mainittujen oppiaineiden syyl- koulujen suurimmat innovaatiot tähän mennes- lisyydestä. Minusta on kuitenkin selvää, että sä?6 Finanssikriisin yksi (vanha) opetus voisi tuo peruste ei vapauta muita aloja vastuusta, olla se, etteivät taloustieteet ole eksakti tiede sillä suurimmassa osassa kauppakorkeakouluja eivätkä ne sellaiseksi voi koskaan tulla (Haus- yhteiseksi eetokseksi on valittu ja hyväksytty man 1992, Rosenberg 1992). Ehkä sellaisen uskomus tehokkaista markkinoista ja siitä joh- teeskentely kannattaisi lopettaa. dettu poliittisesti värittynyt markkinaideologia. Finanssikriisin synnyttivät, tai ainakin sitä Tunnetuimpia poikkeuksia on The Thunder- edesauttoivat, kauppakorkeakouluissa kehite- bird School of Global Management, jonka mis- tyt teoriat, sovellutukset ja niiden kantajat. siossa peräänkuulutetaan yritysten yhteiskun- Myös eliittikauppakorkeakoulujen ja finanssi- tavastuuta ja kestävää kehitystä. Thunderbird sektorin symbioosi ainakin USA:ssa on huo- oli ensimmäinen kauppakorkeakoulu, jossa mattavan ilmeinen. Finanssisektorin parhaina myös otettiin käyttöön virallinen ”Professional nousuvuosina jopa puolet eliittikouluista val- Oath of Honor”. Myöhemmin Harvard Busi- mistuneista sai ensimmäisen työpaikkansa fi- ness School on seurannut tätä esimerkkiä. nanssisektorilta. Eliittikoulujen professorikun- Monet ovat valmiita myöntämään eliitti- nalla oli myös hyvin kannattavaa konsultointia kauppakorkeakoulujen vastuun finanssikriisis- finanssisektorilla, jota kautta finanssisektorin tä, mutta kieltävät oman koulunsa syyllisyyden. ylimmän johdon itsekkäitä intressejä ja esimer- Kauppakorkeakoulutoimiala on kuitenkin mitä kiksi lainsäädäntöä kiertävää toimintaa voitiin suuremassa määrin matkimistoimiala. Tyypilli- edesauttaa. Finanssisektori on myös tärkein sesti esimerkiksi 50 huonommalle puolelle rankattu instituutio pyrkii kaikin keinoin 20 par- 6 Kansantalouden tilipidon järjestelmä on ehkä taloustie- haan joukkoon, johon pääsee parhaiten muis- teen suurin innovaatio ja ylipäätänsä suurimpia sosiaalisia tuttamalla ”parhaimpia”. Vastaavasti ne, joita innovaatioita 1900-luvulla. Ilman sitä ei hyvinvointiyhteis- ei ole ollenkaan rankattu, pyrkivät määrätietoi- kunnan ylläpitäminen olisi mahdollista. Toinen merkittävä talousinnovaatio on osakeyhtiö, joka syntyi 1600-luvun sesti edes rankattujen joukkoon. Myös kansain- alussa sattumalta Hollannin Itä-Intian Kauppayhtiön mak- väliset akkreditoinnit samankaltaistavat johta- suvalmiusvaikeuksien myötä (Ferguson 2009). via kauppakorkeakouluja globaalisti. 147

Kimmo Alajoutsijärvi

Erityisesti bisnesetiikan ja yrityksen yhteis- epäterveistä käytännöistä ja moraalikadosta. kunnallisen vastuun kouluttajat ja tutkijat ovat Vaikka taloustieteilijät eivät kykenisikään en- vaatineet näihin teemoihin lisäpanostuksia. nustamaan kriisien ajankohtaa, taloustieteilijöi- Uskallan kuitenkin väittää, että jos kauppakor- den pitäisi kyetä tunnistamaan hauraita järjes- keakoulujen eetoksen ydintä ja mentaalimalle- telmiä – olipa se sitten globaali finanssisektori, ja ei muuteta radikaalisti, etiikan opetuksella ei yksittäinen yritys tai poliittinen suositus.7 juurikaan voida nostaa opettajien tai opiskeli- Muutamaa taloustieteilijäpoikkeusta lukuun joiden hyveellisyystasoa. Mielestäni etiikan ja ottamatta finanssisektoriin liittyvät riskit jäivät yhteiskunnallisen vastuun opettajien ja tutki- etukäteen kokonaan huomiotta. Tässä kauppa- joiden on myös syytä kysyä itseltään, miksi he korkeakoulu instituutiona epäonnistui pahoin ovat niin sivuraiteilla kauppakorkeakoulujen – osittain varmasti myös sen takia, että se hyö- ytimestä, vaikka heidän viestinsä on aivan tyi finanssisektorin luonnottomasta kasvusta. oleellinen markkinatalouden toimivuudelle. Kauppakorkeakoulut, kuten muutkin sosi- Kuten Nelsonin (2001) keskeinen teesi eli ns. aalitieteilijät, ovat myös velvollisia kertomaan markkinaparadoksi kertoo, markkinat lakkaa- teorioidensa ja niiden sovellutusten rajoitteista vat toimimasta, jos siellä on liikaa oman edun tai väärinkäytöstä (vrt. Hayek 1974). Tämä tavoittelua, valehtelua, huijaamista, laittomuut- juontaa siitä, että taloustieteen malleja käyte- ta eli sitä kaikkea mitä finanssikriisiin on liitty- tään ikään kuin näiden mallien empiirinen si- nyt. sältö ja ideologinen ohjausvaikutus olisivat vähäisiä (vrt. Blommestein 2009). Jos esimer- 6. Ovatko kauppakorkeakoulut kiksi lääketieteilijät olisivat epäonnistuneet syyllisiä finanssikriisiin? samassa mittakaavassa kuin taloustieteilijät, yhteiskunnallinen keskustelu ja siitä seuraavat On selvää, että finanssikriisin kaltaiselle moni- vastuukysymykset olisivat varmasti eri luokkaa mutkaiselle yhteiskunnalliselle ilmiölle on mo- kuin mitä on nähty finanssikriisin seurauksena. nenlaisia selityksiä ja sille etsitään kuumeisesti Voiko selitys kritiikin laimeuteen olla se, että myös monenlaisia syyllisiä. Finanssitavaratalot taloustieteilijöiltä ei oikeasti odotetakaan kykyä ja niiden pankkiirit, varjopankit, kvantit, polii- nähdä talousjärjestelmiin liittyviä riskejä etukä- tikot, markkinaideologit, Kiina, valvontaviran- teen, tai edes kykyä neuvoa jälkikäteen ongel- omaiset, asuntovelalliset ja luottoluokittajat mien ratkaisuissa? ovat olleet kaikkien huulilla. Kauppakorkea- koulut ovat toistaiseksi päässeet suhteellisen vähällä ja se vähäkin kritiikki on suuntautunut 7 Liiketaloustieteessä klassinen teema on yrityksen menes- lähinnä uusklassiseen taloustieteeseen. Minus- tystutkimukset. Myönnän, että pelkistän kovasti vuosikym- ta on kuitenkin selvää, että kauppakorkeakou- menien tutkimusta, mutta väitän, että tähän saakka menes- lu akateemisena ja professionaalisena instituu- tystä on kyetty ennustamaan huonosti, kun taas jo tapahtu- tiona on myös osasyyllinen finanssikriisiin. neen menestyksen selittämisessä ollaan ehkä hitusen verran parempia. Sen sijaan konkurssien ennustamisessa ollaan jo Ensinnäkin kauppakorkeakoulut ovat epä- melko hyviä. Uskon, että menestyksen ennustamisessa ei onnistuneet akateemisessa roolissa olla keskus- koskaan päästä kunnollisiin tuloksiin, koska se on aina hy- telun herättäjä tai varoittaja finanssisektorin vin kontekstisidonnaista ja myös sattumalla on iso rooli. 148

KAK 3 / 2012

Vielä vakavampi asia kuin ymmärtämis-, suus korjata edellisen sukupolven väärinkäsi- ennustamis- ja ratkaisemiskyvyttömyys on se tykset. Kauppakorkeakoulujen vaikuttavuus kysymys, ruokkivatko kauppakorkeakoulujen yhteiskuntaan, liike-elämään sekä ihmisten markkinoimat teoriat ja niiden sovellutukset ajattelumalleihin ja käytäntöihin voi olla jopa finanssikriisien kaltaisia yhteiskunnallisia ilmi- ”lopullinen”. Parhaimmillaan tai pahimmillaan öitä. Kauppakorkeakouluissa opetettavia teo- – katsontatavasta riippuen – dominoivat ta- rioita vähätellään usein tarpeettomana ”diipa- loustieteen teoriat toteuttavat itse itsensä, jol- daapana”, jolla ei ole mitään käytännön merki- loin tuleville tutkijoille ei jää muuta mahdolli- tystä. Väite ei ole läheskään aina totta. Usein suutta kuin todeta tapahtunut. sanotaan, että mikään ei ole niin käytännöllistä Kun puhutaan finanssikriisiin johtaneesta kuin hyvä teoria, mutta toisaalta tuskin mikään vastuuttomasta ja erityisesti Wall Streetin fi- on niin vaarallista kuin taloustieteen huono nanssisektorin yritysten johtamisesta, kaikkein teoria. eniten arvostelua ovat saaneet USA:ssa kehitet- Kauppakorkeakoulujen piilevä vaikutus on tyihin agentti–päämies-teorioihin perustuneet valtava. Esimerkiksi taloustieteen kieli ja ajat- kontrolli- ja kannustejärjestelmät, joilla on py- telutapa ovat ujuttautuneet jo lähes kaikille ritty varmistamaan omistajien tavoitteiden yhteiskunnan aloille. Yliopistojen, koulujen, maksimointi. Se on esimerkki dominantista sairaaloiden, ympäristöjärjestöjen ja jopa kirk- teoriasta, josta on tullut empiirisestikin totta. kojen johtamisessa viljellään taloustieteiden Tätä uusliberalistisen taloustieteen lähtökoh- ydinterminologiaa. Kauppakorkeakoulujen taa, jonka mukaan yritysjohdon tehtävänä on asema on erityisen vahva, koska sillä on palve- pyrkiä maksimoimaan omistajien osakkeiden luksessaan valtava teoriateollisuus, joka mark- arvoa pörssikurssilla mitattuna, ei kyseenalais- kinoi teoriat käytäntöön konsultointina, kurs- teta enää juuri missään listatussa yrityksessä. situksena, kirjoina, lehtinä ja ohjelmistotuottei- Itse asiassa agentti–päämies-teoriasta on tullut na. Kauppakorkeakoulut muuttavat tätä kautta myös tärkeä osa osakeyhtiölakia (Segrestin ja globaalisti yhteiskuntanormeja, agendaa ja Hatchuel 2011). kieltä. Muilla yhteiskuntatieteilijöillä, esimer- Kannustejärjestelmien tehtävänähän oli kiksi sosiologeilla tai valtio-oppineilla, ei ole alun perin suitsia väitettyä johdon itsekkyyttä vastaavaa markkinointikoneistoa. ja ahneutta sekä kannustaa yrityksen arvon pit- Luonnontieteilijöihinkin verrattuna kaup- käjänteiseen kasvattamiseen. Monien suuryri- pakorkeakoulujen tutkijat ja heidän teoriansa tysten tapauksessa kävikin juuri päinvastoin. ovat myös tietyllä tavalla ylivertaisia. He voivat Kuvaavaa on se, että kun tätä ahneuden suitsi- ja ovat muuttaneetkin tutkimiaan ilmiöitä mista alettiin harrastaa 1960-luvun loppupuo- (Ghoshal 2005, Ferraro, Pfeffer ja Sutton lella, keskimääräisen listatun jenkkiyrityksen 2005). Luonnontieteilijöillehän se on pääsään- toimitusjohtajan palkka oli viisi kertaa USA:n töisesti mahdotonta, josta kertovat monet ai- presidentin palkka. 2000-luvun puolivälissä kaisempien vuosisatojen luonnontieteiden er- kerroin oli jo 62. Vastaavasti kun 1970-luvun heet. Esimerkiksi aurinko ei alkanut kiertää alussa suuryritysten toimitusjohtaja tienasi maapalloa, vaikka koko tiedeyhteisö niin väitti. 40-kertaisesti keskimääräiseen työntekijään Tuleville tutkijasukupolville jäi siis mahdolli- nähden, niin tämän vuosituhannen alussa jo 149

Kimmo Alajoutsijärvi

1000-kertaisesti (Sachs 2011).8 ”Hoidon” seu- Tätä taustaa vasten tuntuu varsin kummal- raukset olivat siten katastrofaalisesti pahemmat liselta se, miten vähän kvalitatiivisia aineistoja, kuin luultu sairaus. Lisäksi ne ovat edelleen esimerkiksi teemahaastatteluja, käytetään ra- vahvistaneet uskoa siihen, että yritysjohtajat hoitussektorin tutkimuksessa (yhtenä poikke- ovat sitoutumishaluttomia ja opportunistisia uksena Tuckett 2011). Minusta selitykseksi ei oman edun tavoittelijoita. käy se, että taloustieteen valtavirran roolimal- Johdon kannustejärjestelmien suurin synti lissa eli fysiikassakaan niitä ei käytetä. Olen on ollut niiden vaikutus kaventaa yritysjohdon varma siitä, että jos atomit osaisivat puhua, näkökenttää yritysjohtamisesta ja sen sidosryh- fyysikot haastattelisivat niitä. □ mistä sekä aikajänteestä. Ne ovat olleet aivan liian ”pikavoitto-omistajakeskeisiä”, mikä voi Kirjallisuus olla kohtalokasta myös yritysten pitkäjänteisten omistajien kannalta. Pörssiyritysten ylimmästä Akerlof, G.A. ja Shiller, R. (2009), Animal Spirits, johdosta on tullut ökysaareke, joka vain puhuu Princeton University Press, Princeton, NJ. joukkuepelaamisesta, mutta oikeasti miettii Alajoutsijärvi, K. Kettunen, K. ja Tikkanen, H. vain omia bonuksiaan. Tämän kaltainen ahneus (2012), ”Institutional evolution of business schools in Finland 1909–2009”, Management & ei vaaranna pelkästään kyseessä olevia yrityk- Organizational History 7, painossa. siä, vaan systemaattisena ilmiönä koko markki- Augier, M. ja March, J.G. (2011), The Roots, Rituals, natalouden. and Rhetorics of Change: North American Busi- ness Schools After the Second World War, Stan- 7. Lopuksi ford University Press, Stanford, California. Bennis, W.G. ja O’Toole, J. (2005), “How business Kauppakorkeakoulut ja niiden taloustieteilijät schools lost their way”, Harvard Business Review eivät olleet syvällisesti perillä siitä, mitä finans- 5: 96–104. sisektorilla tapahtui ennen kriisiä. Simonin Blommestein, H.J. (2009), The Financial Crisis as a (1967) vanhan viisauden mukaan täyttääkseen Symbol of the Failure of Academic Finance?, http:// velvollisuutensa kauppakorkeakoulujen täytyi- ssrn.com/abstract=1477399 (viitattu 24.4.2012). si kuitenkin uppoutua perinpohjaisesti ja osal- British Academy (2009), Letter to the Queen of Eng- land, http://www.euroresidentes.com/empresa_ listua aktiivisesti myös käytäntöjen maailmaan, empresas/carta-reina.pdf (viitattu 24.4.2012). esimerkiksi finanssisektorin kvanttien työhön, Cochrane, J. (2009), How did Paul Krugman get it so kannustejärjestelmiin ja ajatusmaailmaan. wrong?, http://modeledbehavior.com/2009/09/11/ john-cochrane-responds-to-paul-krugman-full- 8 Kieroutunut palkkakehitys koskee myös USA:n not-for- text/ (Viitattu 24.4.2012). profit-eliittiyliopistoja. Esimerkiksi Harvardin yliopistossa Colander, D., Föllmer, H., Haas, A., Goldberg, M., parhaiten palkattu johtaja (Chief Investment Officer) tiena- Juselius, K., Kirmen, A., Lux, T. ja Slot, B. si 33-kertaisesti professoriin nähden (compensation disclos- (2009), “The financial crisis and the systematic ure 2009), vaikka vuonna 2008 sijoitusten arvo oli romah- failure of Academic economics”, Working paper tanut vajaalla 20 miljardilla dollarilla. Kuvaavaa on myös No. 1489, Kiel Institute for the World Economy, se, että parhaiten palkatut ovat työskennelleet aikaisemmin http://papers.ssrn.com/sol3/papers. finanssisektorilla, joka on myös vankasti edustettu näiden cfm?abstract_id=1355882 (viitattu 24.4.2012). yliopistojen säätiöiden hallituksissa (Tellus Institute 2011). 150

KAK 3 / 2012

Currie, C., Knights, D. ja Starkey, K. (2010), “Intro- Jackson, K.T. (2010), “The Scandal Beneath the Fi- duction: A Post-crisis Critical Reflection on nancial Crises: Getting a View from a Moral- Business Schools”, British Journal of Manage- Cultural Mental Model”, Harvard Journal of Law ment 21:1–5. & Public Policy 33: 735–778. Donaldson, L. (2002), “Damned by Our Theories: Johnson, S. ja Kwak, J. (2010), 13 Bankers, Pan- Contradictions Between Theories and Manage- theon Books, New York. ment Education”, Academy of Management Kanniainen, V. ja Malinen, T. (2010), ”Talouskriisin Learning and Education 1: 96–106 taustat: politiikkavirheet, sairaat kannusteet vai Engwall, L. (2007), “The anatomy of management molemmat?”, Kansantaloudellinen aikakauskirja education”, Scandinavian Journal of Management 106: 24–43. 23, 4–35. Kaplan, R.S. (2011), “Accounting Scholarship that Elster, J. (2009), “Excessive Ambitions”, Capitalism Advances Professional Knowledge and Prac- and Society 4: 1–30. tice”, The Accounting Review 86: 367–383 Ferguson, N. (2009), The Ascent of Money, Penguin Khurana, R. (2007), From higher aims to hired Books, London. hands: The social transformation of American Ferraro, F., Pfeffer, J. ja Sutton R. (2005), ”Econom- business schools and the unfulfilled promise of ics Language and Assumptions: How Theories management as a profession, Princeton Univer- Can Become Self-Fulfilling”, Academy of Man- sity Press, Princeton, NJ. agement Review 30: 8–24. Kieser, A. (2004), “The Americanization of Aca- Fiss, P.C. ja Zajac, E.J. (2004), “The Diffusion of demic Management Education in Germany”. Ideas over Contested Terrain: The (Non)adop- Journal of Management Inquiry 13: 90–97. tion of the Shareholder Value Orientation among Krugman, P. (2009), “How Did Economists Get It German Firms”, Administrative Science Quar- So Wrong?”, New York Times, September 2, terly 49: 501–534. 2009. Fox, J. (2009), The Myth of the Rational Market. A Locke, R. (1996), Collapse of the American manage- History of Risk, Reward, and Delusion on Wall ment mystique, Oxford University Press, New Street, Harper, New York. York. Ghoshal, S. (2005), “Bad management theories are Locke, R. ja Spender, J.-C. (2011), Confronting destroying good management practices”, Acad- Managerialism: How the Business Elite and Their emy of Management Learning & Education 4: Schools Threw our Lives out of Balance, Zed 75–91. Books, London & New York. Hausman, D.M. (1992), The inexact and separate sci- Marglin, S. (2008), The Dismal Science, Harvard ence of economics, Cambridge University Press, University Press. Cambridge. Mintzberg, H. (2004), Managers, not MBAs – A hard Heninz, W.J., (2011),”Leveraging of the Financial look at the soft practice of managing and manage- Crisis to Fulfill the Promise of Progressive Man- ment development, Berrett-Koehler, San Fran- agement”, Academy of Management Learning & cisco, CA. Education 10: 298–321. Nelson, R.H. (2001), Economics as Religion – from von Hayek, F.A. (1974), The Pretence of Knowledge. Samuelson to Chicago and Beyond, The Pennsyl- Lecture to the memory of Alfred Nobel, Decem- vania State University Press, Pennsylvania. ber 11, 1974, http://www.nobelprize.org/no- Pohjola, M. (2006) ”Taloustiede vai kansantalous- bel_prizes/economics/laureates/1974/hayek- tiede?”, Kansantaloudellinen aikakauskirja 102: lecture.html (viitattu 24.4.2012). 305–306. 151

Kimmo Alajoutsijärvi

Porter, T. M. (1995), Trust in Numbers: The Pursuit Tellus Institute (2011), Academic excess: Executive of Objectivity in Science and Public Life, Prince- compensation at leading private colleges and uni- ton University Press, Princeton, NJ. versities in Massachusetts, September. Putman, R.D. (2002), Bowling Alone – The Collapse Thomas, H. ja Wilson, A.D. (2011), “Physics envy, and Revival of American Community, Simon & cognitive legitimacy or practical relevance: Di- Schuster, New York. lemmas in the evolution of management research Rosenberg, A. (1992), Mathematical Politics or Sci- in the UK”, British Journal of Management 22: ence of Diminishing Returns?, University of Chi- 443–456. cago Press, Chicago. Trank, C.Q. ja Rynes, S.L. (2003), ”Who Moved Sachs, J. (2011), The Price of Civilization, Random Our Cheese? Reclaiming Professionalism in House, New York. Business Education”, Academy of Management Segrestin, B. ja Hatchuel, A. (2011), “Beyond Agen- Learning & Education 2: 189– 205. cy Theory, a Post-crisis View of Corporate Law”, Tuckett, D. (2011), Minding the Markets. An Emo- British Journal of Management 22: 484–499. tional Finance View of Financial Instability, Pal- Simon, H.A. (1967), “The Business School: A Prob- grave MacMillan, London. lem in Organizational Design”, Journal of Man- University of Texas at Dallas (2011), Worldwide agement Studies 4: 1–16. rankings – UTD top 100 business schoolsre- Smith, Y. (2010), Econned – How unentlightened self search rankings, http://som.utdallas.edu/to- interest undermined democracy and corrupted p100Ranking/searchRanking.php?t=w (viitattu capitalism, Palgrave MacMillan, New York. 24.4.2012). Spender, J.C. (2007), “Management as a Regulated Wang, L., Malhotra, D. ja Murnighan, J.K. (2011), Profession: An Essay”, Journal of Management “Economics Education and Greed”, Academy of Inquiry 1: 32–42. Management Learning and Education 10: 643– Starkey, K., Hatchuel, A. ja Tempest, S. (2009), 660. “Management Research and the New Logics of Whitley, R. (1984), The Intellectual and social or- Discovery and Engagement”, Journal of Manage- ganization of the sciences, Clarendon Press, New ment Studies 46:3. York. Starkey, K. ja Tiratsoo, N. (2007), The Business Whitley, R. (1988), “The Management Sciences and School and the Bottom Line, Cambridge Univer- Managerial Skills”, Organization Studies, 9: 47– sity Press, Cambridge. 68. Suvanto, A. (2008), ”Ennustamisen vaikeus ja väis- Wilson, D. ja McKiernan, P. (2011), “Global Mim- tämättömyys”, Kansantaloudellinen aikakauskir- icry: Putting Strategic Choice Back on the Busi- ja 104: 303–306. ness School Agenda”. British Journal of Manage- Swanson, D. L. (2004), “The buck stops here: Why ment 22: 457–469. universities must reclaim business ethics educa- Zell, D. (2001), “The market-driven business school: tion”, Journal of Academic Ethics 2: 43–61. Has the pendulum swung too far?” Journal of Taleb, N. (2007), Musta Joutsen, Terra Cognita, Hel- Management Inquiry 10: 324–348. sinki. 152 153

LTA 3–4/12 • T. AIRAKSINEN

TIMO AIRAKSINEN

Taantuma vai alan rakennemuutos yrityksen ongelmana?

iedotusvälineet kertovat meille lähes päi- sia perusongelman korjaamiseen ja sitä, mihin vittäin siitä, että sillä ja sillä alalla tai yrityksen tulisi jatkoa ajatellen kiinnnittää ehkä Tyrityksellä menee nyt huonosti Suomes- huomiota. Käytännössä menettelyä hankaloittaa sa. Yritys on aloittanut YT-neuvottelut ja suun- se, että tilanteet esiintyvät todellisuudessa usein nittelee henkilöstövähennyksiä tuotannon vä- päällekkäin ja yrityksellä voi olla useita liiketoi- hentämisen, heikkojen kysyntänäkymien ja minta-alueita ja tuotteita, joiden ongelmatilan- kannattavuuden heikkenemisen takia. teet poikkeavat selvästi toisistaan. Business-kirjallisuudessa käsitellään voit- Esitystavan pelkistämiseksi yrityksen ole- topuolisesti keinoja, joilla yritys menestyy en- tetaan toimivan vain yhdellä liiketoiminta- tistä paremmin. Huonosti meneminen on kiin- alueella ja yhdellä markkina-alueella. nostanut vähemmän ja harvemmin. Tässä artikkelissa analysoidaan tilanteita, joissa yrityksellä Mitä tarkoitetaan sillä, että menee huonosti. Keskeiseksi kysymykseksi nos- yrityksellä menee huonosti? tetaan se, onko kyseessä taantuma vaiko alan Kaikilla aloilla ja kaikkina aikoina yritysten me- rakennekriisi tai ollaanko ehkä pikemminkin nestymisessä havaitaan suurta hajontaa ja itse aiheutettussa talousahdingossa. Kysymyk- yleensä erot ovat varsin kestäviä. Toisilla yrityksen pitäisi askarruttaa sekä yrityksen johtoa ja sillä menee syystä tai toisesta jatkuvasti parem- omistajia että yrityksen nykyisiä ja potentiaalisia min kuin toisilla. Oman lukunsa muodostavat rahoittajia sekä muita yrityksen sidosryhmiä. uudet yritykset, joista suuri, jopa suurin osa lo- Vastausta etsitään hahmottamalla kolme pettaa toimintansa ensimmäisen viiden vuoden tyyliteltyä vaihtoehtoa ja näiden tuntomerkit. kuluessa, kun alkuvaikeudet osoittautuvat odo- Kunkin osalta kartoitetaan myös mahdollisuuk- tettua suuremmiksi.

TIMO AIRAKSINEN, KTT • e-mail: timo.airaksinen@wmail.ﬁ 154

Yleisesti ottaen yrityksellä menee huo- Toisin sanoen kysymys on siitä, kuinka nosti, kun se ei pääse omistajien asettamiin houkutteleviksi ostajat kokevat yrityksen tuot- tuottotavoitteisiin. Astetta vakavampi tilanne teet kilpailutilanteessa. Tämä näkyy sananmu- on se, että yrityksen myynti laskee ja yritys kaisesti yrityksen kykynä voittaa kauppoja itsel- tuottaa tappiota. Vielä vakavammasta asiasta leen tilanteessa, jossa on useita myyjiä, joiden on kyse, kun myynti laskee satunnaisvaihtelut välillä ostaja tekee valinnan omien kriteeriensä huomioon ottaen trendinomaisesti ja yritys te- pohjalta. Kilpailukyky on pitkälti tuotekohtaista kee tappiota monta vuotta peräkkäin. Kuinka niin, että sama myyjä on toisissa tuotteissa kil- kauan heikko kehitys voi jatkua riippuu yrityk- pailukykyisempi kuin toisissa. Toisaalta kilpai- sen omista pääomista sekä omistajien kärsiväl- lukyky on pitkälti myös markkina-aluekohtaista lisyydestä ja uskosta kehityksen kääntymisestä niin, että sama myyjä on toisilla markkinoilla parempaan. Sitä ennen omistajat todennäköi- kilpailukykyisempi kuin toisilla. sesti vaihtavat myös yrityksen johtoa odottaen, Michael Porter puhuu kilpailukyvyn ase- että uusi johto pystyisi kääntämään tuloskehi- masta mieluummin kilpailueduista, joilla tarkoi- tyksen nousuun. tetaan tekijöitä, jotka tuovat yritykselle (toimi- Tässä kirjoituksessa yrityksen heikolla ke- alalle, maalle) menestystä kilpailijoihin verrat- hityksellä viitataan yrityksen myynnin ja kan- tuna. Yrityksen hyvä kilpailukyky perustuu sii- nattavuuden putoamiseen usean vuoden ajan hen, että yrityksellä on kestäviä kilpailuetuja, niin, että tätä ei voida selittää alalle tavanomai- joita kilpailijat eivät pysty kopioimaan ainakaan sella suhdannevaihtelulla tai yksittäisillä, tila- kovin nopeasti. päisesti vaikuttavilla virhepäätöksillä tai tapah- Yhden tuotteen yrityksessä kilpailukyky tumilla. kulkee yleensä käsi kädessä yrityksen taloudellisen menestymisen kanssa ainakin vähän pi- Kilpailukyvyn heikkeneminen on temmällä aikajänteellä, mutta ei suinkaan aina. tärkeä tuntomerkki Poikkeuksia saattavat aiheuttaa esimerkiksi kil- Aloitetaan tarkastelu kilpailukyvyn käsiteestä pailun rajoitukset, yrityksen epätavalliset tavoit- yritystasolla. Kilpailukyvyn (competitiveness) teet tai koko toimialan poikkeuksellisen vahva käsitettä käytetään paljon taloustieteessa ja vie- tai heikko kasvu. Monella markkina-alueella lä enemmän talouspoliittisessa keskustelussa, toimivassa monituoteyrityksessä koko yrityksen vaikka sille ei oikein löydy yleisesti hyväksyttyä, kilpailukyky on eräänlainen painotettu keskiar- täsmällistä määritelmää taloustietellisessä kirjal- vo yksittäisten tuotteiden kilpailukyvystä. lisuudessa. Yritystasolla kilpailukyvyn paras mittari Wikipedia antaa tämän kirjoituksen tar- on markkinaosuuskehitys, jos vain markkina koitukseen riittävän hyvän määritelmän: Com- voidaan kohtuullisen tarkasti täsmentää ja vä- petitiveness pertains to the ability and perfor- hintään merkittävien myyjien myyntitiedot on mance of a ﬁrm, sub-sector or country to sell saatavissa. Molemmat ehdot tosin tuottavat käy- and supply goods and services in a given mar- tännössä yleensä vaikeuksia ja kilpailukyvyn ket in relation to the ability and performance of mittaamisessa joudutaan tyytymään eriasteisiin other ﬁrms, sub-sectors or countries in the same likiarvoihin. market. 155

LTA 3–4/12 • T. AIRAKSINEN

Alan rakennemuutos yrityksen rustunut ensisijaisesti alhaisiin palkkakustan- vaikeuksien syynä nuksiin ja tuotekopiointiin. Kokemuksen kart- Kun haetaan syitä yrityksen sitkeän oloiseen tuessa tulokkaat ovat pystyneet usein jopa yllät- huonoon kehitykseen, yleisimpiä selityksiä tävän nopeasti haastamaan vanhat toimijat näyttää olevan se, että alan sanotaan joutuneen myös tuotteiden laadulla ja teknisillä ominai- rakennemuutoksen kouriin. Aloitetaan vaihto- suuksilla. ehtojen tarkastelu rakennemuutostilanteen ana- Teknologisen innovaation vetämä alan lyysista. rakennemuutos on toinen hyvin yleinen tapaus Rakennemuutoksella viitataan usein toi- meidän ajassamme. Hyvinä esimerkkeinä ovat mialojen suhteellisten osuuksien muuttumiseen puhelimet, valokuvauslaitteet, äänitteet ja TV- kansantalouden kehittyessä. Tässä kirjoituksessa vastaanottimet, joiden vanhaan teknologiaan rakennemuutoksella tarkoitetaan sen sijaan yk- perustuvat yritykset ovat hävinneet markkinoil- sittäisen alan toimintaympäristön ja kilpailuase- ta lähes kokonaan kymmenessä vuodessa. Uu- telmien muutosta. Ne alan yritykset voittavat, demmista esimerkeistä mainittakoon verkko- joiden kilpailukykyä toimintaympäristön muu- kauppa ja sähköiset lukulaitteet, jotka ovat tos suosii ja vastaavasti ne yritykset häviävät, parhaillaan haastamassa perinteisesti toimivia joiden kilpailukyky kärsii muutoksesta. Tyypil- yrityksiä. lisesti rakennemuutos tuo alalle myös uusia Selkeä esimerkki uuden, entistä tehok- menestyviä kilpailijoita samalla kun alalta pois- kaamman toimintatavan ajamasta rakennemuu- tuu vanhoja yrityksiä. toksesta on lentoliikennealaa ravisuttava halpa- Alan rakennemuutoksen ajurina on yleen- lentoyhtiöiden esiinmarssi. Toinen esimerkki sä joku seuraavista neljästä vaihtoehdosta tai voisi olla vakuutustuotteiden yhdistäminen näiden yhdistelmästä: pankkipalveluihin ja kolmas pankkipalveluiden – kilpailun globalisoituminen, yhdistäminen päivittäistavarakauppapalvelui- – teknologinen innovaatio, hin. – uusi entistä tehokkaampi toimintatapa, Keskeisen tuotantopanoksen vaihtumi- – tärkeän tuotantopanoksen vaihtuminen. seen liittyy usein myös teknologinen innovaa- Kilpailun globalisoitumisen tuottamalla tio. Esimerkkeinä mainittakoon puusta valmis- rakennemuutoksella tarkoitetaan tyypillisesti tettujen veneiden korvautuminen pitkälti lujite- sitä, että markkinoille tulee uusia menestyviä muovista tai alumiinista valmistetuilla veneillä. kilpailijoita uusista maista, joiden kustannusta- Toinen Suomelle vielä merkittävämpi esimerkki so erityisesti palkkakustannusten osalta on sel- on nopeakasvuisen eukalyptuspuun kättöönotto västi alhaisempi kuin vanhojen kilpailijoiden. selluteollisuuden raaka-aineena kotimaisten Viime vuosikymmenien näkyvimpänä trendinä puulajien sijaan. on ollut ensin japanilaisten, sitten korealaisten Milloin alan rakennemuutos voidaan väit- ja viimeksi kiinalaisten yritysten menestys mo- tää perustellusti yrityksen heikon kehityksen nilla aloilla. Vaatteet ja tekstiilituotteet, elekt- syyksi? Tähän voidaan esittää kaksi ehtoa, joi- roniikka, kulkuvälineet ja työkoneet sekä muo- den tulee täyttyä: (1) Rakennemuutos ja sen vi- ja metallituotteet ovat hyviä esimerkkejä. aiheuttaja on selkeästi tunnistettavissa ja (2) yri- Aluksi uusien kilpailijoiden kilpailuetu on pe- tys on menettänyt usean vuoden ajan kilpailu- 156

kykyään ja markkinaosuuttaan. Selityksenä yri- Korostettakoon, että taantumalla ei siis tyksen heikolle kehitykselle on yleensä se, että tarkoiteta tässä yhtä tai muutamaa lähialaa kos- yritys ei ole havainnut muutosta ajoissa tai ei kevaa heikkoa myynnin ja kannattavuuden ke- ole kyennyt sopeutumaan/ osannut sopeutua hitystä, vaan koko kansantaloutta. Tavallisesti muutoksen tuomiin uusiin vaatimuksiin. taantuma on vielä kansainvälinen eli koskee Suomen tapauksessa vähintään koko Länsi-Eu- Taantumako pääsyy yrityksen rooppaa ja myös useimpia muita suomalaisen vaikeuksiin? vientiteollisuuden asiakasmaita. Toinen usein kuultu puolustelu sille, että yrityk- Yritystasolla makrotason taantuma vaikut- sellä menee sitkeän tuntuisesti huonosti, on taa kysynnän kautta. Myynti putoaa taantumas- viittaus taantumaan tai lamaan, heikkoihin suhta johtuvan kuluttajien ostovoiman ja yritysten danteisiin, talouden alamäkeen yms. Milloin investointihalukkuuden heikkenemisen takia. taantuma-argumenttiin voidaan perustellusti Taustalla on kasvanut työttömyys, palkkojen ja vedota? pääomatulojen putoaminen, yritysten tuotanto- Talouden laskusuhdanne/alamäki on yksi kapasiteetin vajaakäyttö ja tulevien näkymien vaihe markkinatalouden tavanomaista suhdan- epävarmuus. Eri aloilla myynnin reagointi nekiertoa. Se kestää tyypillisesti 1–1½ vuoden asiakka iden tulojen muutokseen,tulojousto, voi verran. Joskus, kuten tällä hetkellä läntisissä vaihdella huomattavasti. Joillain aloilla vaikutus teollisuusmaissa, talouskehitys ajautuu suuriin voi olla jopa käänteinen, kuten perintätoimintaa ja pitkäkestoisiin vaikeuksiin, mikä näkyy koko- harjoittavissa yrityksissä. naistuotannon kasvun hidastumisena nollan Yrityksen kilpailukyvyllä ei ole suurta tuntumaan tai jopa supistumisena usean vuoden roolia taantumassa. Yritysten tulokset heikkene- ajan. Tässä käsitellään nimenomaan tällaista vät, mutta markkinaosuudet eivät välttämättä tilannetta. Sitä kuvataan yleiskielessä termeillä muutu paljoakaan ainakaan ensi vaiheessa, kun taantuma, pitkittyvä taantuma tai lama1. Tässä myynti putoaa kaikilta kilpailijoilta. Jokaisella käytetään taantuma-termiä vapaasti tulkittuna, alalla yksittäisten yritysten kannattavuudessa ja sillä yksittäisen yrityksen näkökulmasta koko- vakavaraisuudessa on tietysti suuria eroja sekä naistuotannon ½ prosentin kasvulla tai supistu- hyvinä aikoina että huonoina aikoina. Mitä kan- misella ei ole suurta eroa. Tällaisessa kokonais- nattavampi ja rahoituksellisesti vahvempi yritys, taloudellisessa tilanteessa joka tapauksessa sitä parempi potentiaalinen kilpailukyky yrityk- suurella osalla yrityksiä myynti putoaa ja kan- sellä on taantumassa. Vahva yritys voi halutes- nattavuus heikkenee merkittävästi. Jos yrityksel- saan vallata markkinaosuutta kilpailijoiltaan lä on muutenkin mennyt heikosti, taantuma is- pudottamalla hintoja ja/tai tehostamalla mark- kee erityisen ankarasti ja voi merkitä jopa yri- kinointtoimia. Mutta miksi se oikeastaan näin tyksen loppua. tekisi, koska toimet söisivät todennäköisesti yrityksen kannattavuutta. Pitkällä tähtäyksellä epä- varmassa toimintaympäristössä tarvitaan taan- 1 Rajanveto näiden välillä ei ole selkeä. Makrotaloustietei- lijät käyttävät taantuman määritelmänä BKT:n vähenemistä tumakestävyyttä ja tämä riippuu ensisijaisesti kahden peräkkäisen vuosineljänneksen ajan. Yrityksen vahvasta rahoitusasemasta. Pitkän päälle taan- heikkoa kehitystä selitettäessä puoli vuotta on kuitenkin liian lyhyt ajanjakso. tuma johtaa tyypillisesti myös alalta poistumiin, 157

LTA 3–4/12 • T. AIRAKSINEN

kun rahoituksellisesti ja/tai kannattavuudeltaan nitusta on se, että yrityksellä on mennyt huo- heikoimmat yritykset lopettavat tai vaihtavat nosti jo ennen taantuman tuloa. Tilanne on alaa. Tällöin jäljelle jääneiden yritysten markki- luonnollisesti pahin, jos kaikki kolme oireyhty- naosuudet tietysti kasvavat, mutta tätä ei ole mää osuvat samaan aikaan eli jos laiskistunut syytä tulkita kyseisten yritysten kilpailukyvyn yritys joutuu rakennemuutoksen jalkoihin ja sa- paranemisen ansioksi. maan aikaan osuu vielä pitkittyvä taantuma. Jotopäätöksenä voidaan sanoa, että taantuma-argumentti yrityksen huonon menestyksen Jotain yritys voi tehdä tilanteen pääsyynä on pätevä erityisesti, jos (1) yrityksen parantamiseksi asiakasmaiden taloudet ovat selkeästi todennet- Edellä on tyylitelty kolme vaihtoehtoista oireyh- tavassa taantumassa ja jos (2) yrityksellä on tymää ja tunnistustapaa huonosti menevälle mennyt vähintään tyydyttävästi ennen taantu- yritykselle. Näitä nimitettiin alan rakennemuu- maa. tostapaukseksi, taantumatapaukseksi ja yrityksen laiskistumistapaukseksi. On ehkä kohtuul- Yritys voi myös ”laiskistua” lista vaatia myös hieman vastauksia siihen, Yrityksen heikko kehitys voi toki johtua muista- onko mitään tehtävissä, kun yritys on esitetyn kin syistä kuin talouden taantumasta tai alan kaltaisissa vaikeuksissa. rakennemuutoksesta. Kolmas käytännössä usein Aloitetaan taantumasta. Makrotalouden tavattava perustyyppi yrityksen sitkeiden vai- taantumassa yksittäisen yrityksen tärkein tavoite keuk sien aiheuttajana on pääosin itse aiheutet- on hengissä pysyminen. Taantuma loppuu aika- tu kilpailukyvyn menetys. naan, vaikka sen ennakoimisessa kannattaa Kustannukset ovat ehkä vähittäin vuosien välttää katteetonta optimismia. Vahva tase on saatossa karanneet. Toimintojen kehittäminen ja taantumassa yrityksen paras ase. Mutta siitä riip- tuotteiston uudistaminen on mahdollisesti lai- pumatta yrityksen on järkevää yrittää päästä minlyöty. Markkinoille on ehkä tullut uusia jär- kustannusten leikkaamiseen eri keinoin tuotan- kevämmin toimivia kilpailijoita, jotka ovat huonon vähentämisen tahdissa. Näin saadaan lisää manneet vanhojen yritysten heikkoudet. Miksei uskottavuutta omistajien ja rahoittajien silmissä myös joku vanha kilpailija ole saattanut herätä ja vältetään tappioiden suureneminen kestämät- ja onnistua parantamaan määrätietoisella uudis- tömälle tasolle. Monituoteyrityksellä on mah- tamisella merkittävästi ja kestävästi kilpailuky- dollisuus luopua heikoimmin kannattavista kyään . Kutsutaan tätä selitystä yrityksen vai- tuotteista, jotta saadaan lisää resursseja ja aikaa keuks ille paremman termin puuttuessa yrityksen kilpailukykyisimpien tuotteiden kehittämiseen. ”laiskistumiseksi”. Kustannusten karsimisessa pitää tietysti varoa, Miten yrityksen laiskittumistaudin tunnis- ettei menetetä yrityksen mahdollisia uniikkeja taa? Diagnosi on periaatteessa suoraviivainen. tulevaisuuden menestystekijöitä, joita on raken- Yrityksen kilpailukyvyn heikkeneminen näkyy nettu vuosien ajan, esimerkkeinä tuotteiden markkinaosuuden usean vuoden jatkuneena laatu, avainhenkilöt ja patentit. putoamisena eikä tätä pystytä uskottavasti pe- Alan rakennemuutoskriisissä on olennais- rustelemaan alan rakennemuutoksella tai ylei- ta tiedostaa mahdollisimman varhaisessa vai- sellä taantumalla. Selkeä osoitus viimeksi mai- heessa ne tekijät, jotka rakennemuutosta ohjaa- 158

vat ja tämän jälkeen arvioida yrityksen mahdol- yrityksen on vastattava kilpailuun siirtymällä lisuudet joko vaikuttaa edes jossain määrin myös ainakin osittain uuteen tapaan toimia. muutoksen suuntaan tai vähintäänkin sopeutua Parhaimmassa tapauksessa siihen pystyy vielä muutokseen. tekemään parannuksiakin yrityksen aiemman Alan globalisoitumisen tapauksessa vasta- kokemuksen pohjalta. toimia tuskin kannattaa hakea protektionismista Kun alan rakennemuutoksen aiheuttaa poliitikkojen tuella, vaikka tämä näyttää usein keskeisen tuotantopanoksen vaihtuminen, yri- houkuttelevalta. Yrityksen on parempi pyrkiä tyksen pitäisi saada vähintäänkin kilpailukykyi- itse hakeutumaan kasvumarkkinoille pyrkien nen hankintasuhde uuden tuotantopanoksen samalla terävöittämään omia kilpailuetujaan myyjien kanssa sekä myös tarvittava tekninen uusien markkinoiden vaatimusten mukaisesti. osaaminen uuden tuotantopanoksen käyttämi- Tämä koskee muun muassa tuotteiden laatua, seen. designia ja teknisiä ominaisuuksia. Uudessa kil- Laiskistuneen yrityksen korjaaminen kilpailutilanteessa on aina etua myös entistä pa- pailukykyiselle uralle on parhaimmillaankin remmasta kustannustehokkuudesta. Kaikista vaativa ja aikaa vievä tehtävä. Usein tarvitaan toiminnoista ja prosesseista kannattaa hakea vähintään johdon vaihtamista, ehkä myös uusia mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen. omistajia. Harvoin ongelmissa on kyse yhden Tähän kuuluu hankintojen ja tuotannon sijoit- tai kahden asian korjaamisesta. Pikemminkin tamisen uudelleen arvointi globaalien mahdol- tarvitaan tavanomaista ulkopuolisen asiantun- lisuuksien näkökulmasta. Kilpailukyvyn palaut- temuksen avulla rakennettavaa saneeraus- ja tamisen tavoite globalisoituvassa kilpailuympä- kehittämisprojektia, jossa käydään perusteelli- ristössä on haastava, mutta ei mahdoton. Tämän sesti läpi yrityksen koko toiminta. Toimintatavat osoittaa muun muassa monien saksalaisten yri- ja kustannukset analysoidaan nykyisten kilpai- tysten onnistuminen kilpailukykynsä yllä pitä- luetujen ja -haittojen kartoittamiseksi sekä te- misessä huomattavan globaalissa toimintaym- hottomuuksien ja kustannusvuotojen paikanta- päristössä. Esimerkkinä olkoon autoteollisuus, miseksi. Jos tämän pohjalta omistajien kanssa jossa saksalaiset autot ovat menestyneet jatku- päädytään siihen, että yritykseen kilpailukyvyn vasti hyvin aasialaisia autoja vastaan. palauttamiseen kannattaa investoida riittävästi, Teknologiavetoisessa rakennemuutokses- ryhdytään töihin. Tarvittavaa lisäpääomaa ja sa yritys tarvitsee yleensä uutta osaamista. Tä- kustannussäästöjä voidaan ehkä saada luopu- män hankkimista pelkästään omin voimin, malla vajaakäyttöisista tiloista ja koneista ja omalla tutkimus- ja kehityspanostuksella, pide- ulkoistamalla turhan kalliiksi tulevia tukitoimin- tään herkästi liian kalliina ja ainakin aikaa vie- toja. Hankinta-, tuotanto-, hallinto- ja myynti- vänä. Valitettavasti juuri aika on usein kriittinen prosessit virtaviivaistetaan ja henkilöstöresurs- niukkuustekijä. Onneksi uutta osaamista voi- sien tarve arvioidaan uudelta pohjalta. Tuottei- daan aina pyrkiä hankkimaan myös yrityksen den ja osaamisen kehittämiseen ja koko henki- ulkopuolelta muun muassa rekrytoinneilla, yh- löstön sitouttamiseen ja motivointiin rakenne- teistyösopimuksilla tai yritysostoilla. taan kehittämisprojektit jne. Jos alan rakennemuutos perustuu uuden toimintatavan tuomiin kilpailuetuihin, vanhan 159

LTA 3–4/12 • T. AIRAKSINEN

Lopuksi muutama sana talous- työaikaan lomautusten ja irtisanomisten vaihto- ja teollisuuspolitiikasta ehtona, kun myynti ei vedä. Entä talous- ja teollisuuspolitiikan rooli? On Kun yrityksen ongelmana on nimen- selvää, että yksittäisen yrityksen osalta päävas- omaan menetetty kilpailukyky alan rakenne- tuu huonon kehityksen kääntämisestä kuuluu muutoksen tai yrityksen laiskistumisen takia, markkinataloudessa yritykselle itselleen. Mutta julkisen vallan tukitoimiin pitää sen sijaan suh- onko kohtuullista odottaa talous- ja teollisuus- tautua hyvin varauksellisesti. Julkisen vallan politiikalta mitään muuta kuin yleistä talous- osallistumista kaivataan ehkä äkillisen työttö- kasvun ja talouden kansainvälisen kilpailuky- myyden lisäyksen aiheuttamiin alueellisiin vai- vyn edistämistä. Tunnetusti ainakin suurehkon keuksiin, mutta muuten on periaatteessa parem- yrityksen nurinmenosta aiheutuu monille ihmi- pi käyttää liikeneviä veronmaksajien varoja sille ja koko yhteiskunnalle merkittäviä kustan- yleisesti osaamisen ja innovaatioiden edistämi- nuksia. seen ja uusien yritysten hyväksi. Vanhojen, vai- Eli kannattaisiko sittenkin veronmaksajien keuksissa olevien yritysten tukeminen voi olla varoja ja muita julkisia toimia käyttää siihen, järkevää korkeintaan poikkeuksellisesti tapauk- että yritetään pelastaa tai korjata tässä hahmo- sissa, joissa yrityksen toiminnalla on huomatta- tellun kaltaisesti huonosti meneviä yrityksiä? via myönteisiä ulkoisvaikutuksia. Esimerkkeinä Helpointa vastaaminen on, kun kyseessä on mainittakoon teknologian kehittämisyhteistyö taantuman aiheuttamat ongelmat. Olen sitä julkisten ja yksityisten toimijain välillä sekä lii- mieltä, että pitkän päälle elinkelpoisiksi arvioi- kennettä tai vähittäiskauppaa harjoittavat yrityk- tavia yrityksiä ei tulisi päästää nurin, vaan aut- set harvaan asutuilla seuduilla. taa vaikeiden vuosien yli rahoituksellisin toi- Samalla on syytä myöntää, että suomalai- min. Tällöin tarkoitan julkisia lainoja, takauksia sen talous- ja teollisuuspolitiikan nykyinen käy- ja pääomasijoituksia. Olisi myös järkevää yrit- täntö vastaa pitkälti tässä esitettyä näkemystä tää parantaa ja nopeuttaa yritysten mahdolli- lukuun ottamatta taantumassa kaivattavia lisä- suuksia työvoimakustannusten sopeuttamiseksi, keinoja työvoimakustannusten sopeuttamiseksi. kun tuotantoa joudutaan taantuman takia vä- Ehdotettu lyhennettyyn työaikaan siirtymisen hentämään. Asia koskee työmarkkinajärjestel- mahdollisuus taantuman ajaksi voisi olla terve- män osapuolia yhtä paljon kuin valtiovaltaa. tullut lisäkeino suomalaisen kilpailukyvyn säi- Suomessa olisi esimerkiksi suotavaa Saksan ta- lyttämiseksi taantuman yli. Sen pitäisi olla sekä voin helpottaa siirtymistä osa-aikatyöhön, kuten yritysten että niiden henkilöstön mutta samalla nelipäiväiseen työviikkoon tai kuuden tunnin myös koko yhteiskunnan intressissä. 160 161

JUHA RAITIO

Balladi eurosta eli Euroopan velkakriisin synty, hoito ja seuraukset

redi lauloi joskus 1960-luvulla balladia saisi puoluepoliittisia tai jopa populistisia vai- roskisdyykkarista. Kertosäkeen mukaan kutteita. Euron kriisi on ymmärrettävästi kirvoit- Fvaikka paremmaksi kaikki muuttuu, hy- tanut kärkeviä kommentteja yli puoluerajojen ja väksi ei milloinkaan. Tästä alkaa myös balladi itse asiassa aihetta olisi varsin helppoa lähestyä eurosta, joka taitaa sävyltään olla aika kaukana huumorin keinoin. Kenties kuitenkin rakenta- Eurooppa-hymnistä, eli Beethovenin oodista vampaa on pohtia, miten Euroopan unioni voi- ilolle. Euroopan rahaliittoon liittyy tiettyjä ra- si nykyisestä euroalueen kriisistä selviytyä. Yri- kenteellisia ja poliittisia ongelmia, joita kirjoi- tän ensin tehdä summittaisen diagnoosin ja tuksessani käsittelen. Tämän balladin taustalla sitten esittää hoitovaihtoehdot. Kirjoitukseni on on myös komissaari Olli Rehnin Apu-lehdessä essee, joka on tarkoitettu oikeustieteilijän kes- heinäkuussa 2012 esittämä mielestäni osuva kustelupuheenvuoroksi Euroopan velkakriisistä. tulkinta EU:n päätöksenteosta eurokriisissä. Hä- nen mukaansa päätöksenteko eurokriisin osalta 1. Miksi ja miten Euroopan on kuin savolainen jalkapallo: ”naatitaan, naa- rahaliitto perustettiin? titaan, mutta ei laakasta”. Näitä suomalaisesta Saksan keskuspankin ns. vahvan markan poli- politiikasta ammennettuja sitaatteja olisi helppo tiikka aiheutti poliittista vastakkainasettelua eurokriisin osalta tuoda esiin lisääkin, mutta 1970- ja 1980-luvuilla. Bundesbankin rahapo- ehkäpä tämä riittää tällä kertaa, jottei esitykseni litiikan vaikutuksesta etenkin Ranska joutui mu-

JUHA RAITIO, OTT, VT, Eurooppa-oikeuden professori Helsingin yliopisto • e-mail: juha.raitio@helsinki.ﬁ 162

LTA 3–4/12 • J. RAITIO

kautumaan rahapolitiikassa ja siten osin myös tus harjoittaa leväperäistä finanssipolitiikkaa, laajemmin talouspolitiikassaan Saksan määrää- koska euroalueella ei enää rahamarkkinoilla mään tahtiin. Tämä ärsytti ranskalaista poliittis- saada yksittäisen jäsenvaltion talouspolitiikasta ta eliittiä. Talouspoliittinen päätöksenteko oli markkinoiden välitöntä reaktiota valuuttakurs- Euroopassa varsin yksipuolista. Järjestelmästä sien nousun tai laskun myötä. tuli epävakaa siksi, etteivät muut eurooppalaiset Tämä pelko ei ole ollut turha. Sauli Nii- valtiot joko kyenneet tai halunneet sopeutua nistö ja Johnny Åkerholm kuvaavat ennen ny- Saksan määräämään talouspolitiikkaan. Euron kyistä velkakriisiä julkaistussa artikkelissaan synty on osittain sidoksissa varsinkin ranskalais- euroalueen syntyyn johtanutta kehitystä ja levä- ten pyrkimykseen saada Saksa ja Bundesbank peräisen finanssipolitiikan merkitystä ottaen ylikansalliseen kontrolliin EU:n rakenteiden esimerkiksi Ranskan tilanteen.1 Esimerkki on avulla. osuva, sillä Ranskassa 1980-luvun alussa presi- Kun euroaluetta synnytettiin 1990-luvun dentti Mitterrandin valtakaudella hallitus ryhtyi alussa, niin Ranskan presidentti Mitterrand liitti harjoittamaan liian elvyttävää finanssipolitiik- Saksojen yhdistymisen ja rahaliittohankkeen kaa sosialistien vaalilupausten toteuttamiseksi. yhteen sekä vaati Saksaa hyväksymään EMU:n. Tästä oli seurauksena se, että julkiset menot li- Liittokansleri Kohl antoi myöten, koska hän pel- sääntyivät ja julkisen sektorin alijäämä kasvoi. käsi, että muutoin Saksa jäisi yhdistymiseen Rahamarkkinat toimivat kurinpitäjänä eivätkä penseästi suhtautuvien Neuvostoliiton, Iso-Bri- yksittäisen jäsenvaltion talouspoliittiset ratkaisut tannian ja Ranskan saartamaksi. Toisaalta Sak- voineet olla vaikuttamatta sen valuutan arvoon. sassa nähtiin, että D-markka on ehkä liiankin Niinpä 1980-luvun alussa Ranskan frangi heik- vahva ja siksi D-markkaa mahdollisesti heikom- keni ja sen vuoksi Ranskan valtion lainojen kor- man euron ottaminen käyttöön voisi vaikuttaa kokulut kohosivat. Mitterrand ja hallitus joutui- vientiä edistävästi saksalaistuotteiden hinnan vat muuttamaan politiikkaansa ja alkoivat elvy- halpenemisen vuoksi. Voidaan kuitenkin kärjis- tyksen asemesta korostaa vakautta. Yhteisvaluu- täen sanoa, että Saksojen yhdistymisen hintana tan rakenteelliseksi ongelmaksi on osoittautunut oli D-markka. Bundesbank vastusti euroa ja se, ettei rahamarkkinoiden tarjoamaa kuria enää EMU:a juuri tästä syystä. samalla tavalla ole, mikäli yksittäinen euromaa EMU herätti kuitenkin perustellusti epäi- ylivelkaantuu. Koko euroalueen korkotaso voi lyjä alusta alkaen. Valuuttakurssi oli ollut Euroo- kyllä nousta ja euron arvo laskea, mutta ylivel- pan taloudessa keskeinen joustoelementti, sillä kaantuneen euromaan osalta on selvää, ettei mm. työmarkkinoiden vahvan järjestäytymisas- rahamarkkinoiden reaktio kohdistu ainakaan teen vuoksi palkat eivät ole joustaneet ja Euroo- velkaantumisen alkuvaiheessa siihen riittävän pan sisäinen muuttoliikekin oli talousyhteisön tehokkaasti. aikaan vähäistä. Ennakoitiin, että euron synty tuo mukanaan työttömyyttä, sillä työllisyyden arveltiin olevan uusi joustoelementti. Toinen 1 Ks. Sauli Niinistö – Johnny Åkerholm: Yhteinen raha – ongelma liittyi siihen, ettei rahaliittoon liittynyt eurooppalaisen yhteistyön alkuvai päätepiste?, teoksessa yhteistä finanssipolitiikkaa. Varsinkin Saksassa Aleksander Stubb (toim.): Marginaalista ytimeen, Suomi Euroopan unionissa 1989–2003, Helsinki, Tammi, 2006, pelättiin, että euromaille saattaa syntyä houku- s. 217–232. 163

Yksittäisten jäsenmaiden ylivelkaantumi- lan todellista paremmaksi. Näyttää siltä, että sen ja leväperäisen talouspolitiikan estämiseksi etenkin saksalaiset ovat vaatineet sääntöjä, joi- rahaliittoon sisällytettiin rajoitteita. Ensinnäkin den noudattamisessa on ilmennyt koko euron ns. no bail out -kielto esti sen, että mikään EU:n historian ajan ongelmia. instituutio tai toinen jäsenvaltio voisi rahoittaa ylivelkaantunutta euromaata. Toinen keskeinen 2. Euron alkutaival ja uhkaavat rajoitus oli se, ettei Euroopan keskuspankki voi- merkit si rahoittaa julkista sektoria, vaan ylivelkaantu- Euroa alettiin valuuttana noteerata vuoden 1999 nut euromaa joutuisi hakemaan uutta lainaa alusta ja eurosetelit ja -kolikot otettiin käyttöön markkinoilta. Kuten olemme viime aikoina huo- vuoden 2002 tammi- ja helmikuussa verrattain manneet, molemmat näistä rajoitteista ovat ve- helposti. Euron kurssi laski alkuvuonna 1999 sittyneet velkakriisin kurimuksessa. Edes se ei ennakoitua enemmän, mikä heijastui sisämark- auttanut, että kurinalaisen finanssipolitiikan kinoille monin eri tavoin. Esimerkiksi punnan tuek si solmittiin lähinnä Saksan ajamana erityi- arvo suhteessa euroon oli verrattain korkea ja se nen kasvu- ja vakaussopimus (SGP, Stability and puolestaan aiheutti ongelmia brittiläisten tuot- Growth Pact). Sen tarkoituksena oli lisätä euro- teiden menekille Euroopassa. Vaikka britit kriti- maan valtiontalouden ns. alijäämärajoituksen soivat euroa ja Euroopan keskuspankkia, niin uskottavuutta määrittelemällä menettelytavat ja toisaalta euron alkutaival vaikutti ehkä yllättä- sanktiot rajoitusta rikottaessa. Hieman kärjistä- vänkin menestyksekkäältä. Inflaatio pysyi ver- en voidaan väittää, että Saksa korosti vakautta rattain alhaalla ja korot pysyivät matalalla hi- ja Ranska kasvua. Etenkin pienet euromaat suhtaan talouskasvun aikana. Euro onnistui vakaut- tautuivat kasvu- ja vakaussopimukseen skepti- tamaan euroalueen taloutta. Suomen osalta sesti, koska ne halusivat säilyttää talous- ja fi- euron vakaus on keskeinen menestystekijä ver- nanssipolitiikassaan joustoa epäsymmetristen rattuna arvoltaan verrattain epävakaiseen mark- häiriöiden varalta. kaan. Aikanaan metsätalous ja viennin intressit Toisaalta euroon liittymiseksi edellytetään heiluttelivat markan arvoa, mutta vuosituhan- verrattain ankarien ns. konvergenssi- eli lähen- nen vaihteessa markka olisi varmastikin reval- tymiskriteerien täyttämistä. Jäsenvaltioiden lä- voitunut nimenomaan elektroniikkateollisuuden hentymisen tason arvioinnissa on käytetty seu- vetäessä Suomeen huomattavia summia ulko- raavia arviointiperusteita: hintavakauden kestä- maista sijoituspääomaa. vyys (inflaatiovauhti), julkistalouden kestävä Euro antoi yksittäisten euromaiden finans- rahoitusasema, valuuttakurssien vakaus ja pit- sipolitiikalle liikkumatilaa. Näytti siltä, etteivät kän aikavälin korkokantojen taso. Lähenty- sijoittajat ottaneet kovin vakavasti sitä, että jul- miskriteerit liittyvät siten mm. valtion budjetin kisen sektorin kestävyys vaihteli voimakkaasti alijäämän tai valtion velan suhteeseen brutto- maittain. Minkään euromaan ei uskottu joutu- kansantuotteesta. Valitettavasti euroalueeseen van akuuttiin velkakriisiin ja siksi sijoittajat ei- otettiin poliittisista syistä mukaan valtioita, jotka vät vaatineet heikoimmiltakaan euromailta todellisuudessa eivät näitä kriteereitä täyttäneet. asianmukaista riskilisää lainanannossaan. Lisäk- Ongelmana on ollut se, että eurovaltiot ovat si yksityinen sektori ylivelkaantui tilanteessa, saattaneet osoittaa taloutensa ja budjettinsa ti- jossa alhaisten korkojen ja paikallisen inflaatio- 164

LTA 3–4/12 • J. RAITIO

tason yhdistelmä saattoi suorastaan kannustaa sabonin sopimuksen jälkeen. Nimittäin SEUT riskinottoa. Näin syntyi esimerkiksi Irlannin ja 126(10) artiklan mukaan sitä kanneoikeutta, Espanjan kiinteistökupla. Kenties myös oli niin, josta määrätään 258 ja 259 artikloissa ei voida että sijoittajat eivät uskoneet no bail out –sään- käyttää 126 artiklan 1–9 kohdassa tarkoitetuista nön todella pätevän ja uskoivat lopulta muiden asioista. Siis yksittäinen jäsenvaltio tai komissio euromaiden tulevan apuun, mikäli jokin euro- eivät voi nostaa rikkomuskannetta, mikäli jäsen- maa ei kykenisi enää itse hankkimaan rahoitus- valtiot eivät ole onnistuneet välttämään liiallisia ta markkinoilta mielekkäällä korolla. Tässä ti- julkistalouden alijäämiä SEUT 126 artiklan lanteessa useat euromaat rikkoivat julkisen ta- edellyttämällä tavalla. Myöhemmin esitettäväl- louden alijäämäisyydelle yhteisesti sovitut rajat. lä tavalla tätä mielestäni ilmeistä epäkohtaa on Kun alijäämärajoitusta rikottiin 2000-luvulla, yritetty korjata ns. budjettikurisopimuksella. niin kasvu- ja vakaussopimus ei toiminut odo- Kasvu- ja vakaussopimuksen epäonnistu- tetulla tavalla. minen johtui osittain siitä, että euromaissa näh- Kasvu- ja vakaussopimuksen olisi tullut tiin julkisen sektorin alijäämäisyydelle asetetut periaatteessa estää valtioiden ja yksityisen sek- ehdottomat rajat liian kahlitsevina ja joustamat- torin ylivelkaantuminen, mutta tunnetusti toisin tomina kansallisen ﬁnanssipolitiikan kannalta. kävi. Kasvu- ja vakaussopimuksen kannalta var- Asiaa ei auttanut se, että vuonna 1997 säädet- sin demoralisoivaa on ollut, etteivät edes Saksa tyjä kasvu- ja vakaussopimusta täytäntöönpane- ja Ranska ole kyenneet sitä noudattamaan.2 Vii- via sekundaarinormeja on uudistettu vuonna me kädessä kasvu- ja vakaussopimuksen val- 2005 ja hiljattain vuonna 2011, jolloin ns. six vonta on jäänyt neuvostolle, eli jäsenmaille, pack3 astui voimaan. Juridisesti kasvu- ja va- mistä ei ole hyvää seurannut. Neuvosto ei käy- kaussop imusta toteuttaa artikloihin 121(6) ja tännössä ryhtynyt rankaisemaan Saksaa ja Rans- 126 SEUT perustuen ns. ennaltaehkäisevä osio kaa siitä, etteivät ne olleet pysyneet kasvu- ja ja korjaava osio. Ennaltaehkäisevää osiota ku- vakaussopimuksen vaatimuksien mukaisessa vaa tulkinnallisesti edelleen relevantti asetus talouspolitiikassa. Vaikka EU-tuomioistuin ku- (EY) N:o 1466/97 julkisyhteisöjen rahoitusval- mosikin tämän neuvoston päätöksen, niin silti vonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yh- kasvu- ja vakaussopimuksen noudattamisen teensovittamisen tehostamisesta.4 Korjaavaan kannalta demoralisoiva vaikutus oli ehtinyt syn- osioon ja artikla 126 SEUT:n kontekstiin julkis- tyä. On myös niin, että komissio olisi selkeästi talouden liiallisten alijäämien välttämisestä liit- tehokkaampi kasvu- ja vakaussopimuksen vii- tyvät asetus (EY) N:o 1497/97 liiallisia alijäämiä mekätinen valvoja kuin neuvosto, jossa kasvu- koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeut- ja vakaussopimus vuosituhannen alussa osin tamisesta ja selkeyttämisestä.5 vesittyi päivänpolitiikan paineissa. On muuten huomionarvoista, että euro- 3 Ks. asetukset (EU) N:o 1173-1177/2011 ja direktiivi 2011/85/EU, jotka on julkaistu EUVL, N:o L 306, valtioiden ylivelkaantumisen valvonnan osalta 23.11.2011, s. 1–41. ’pukki on edelleenkin kaalimaan vartijana’ Lis- 4 EYVL, N:o L 209, 2.8.1997, s. 1. Tätä on sittemmin muutettu asetuksella (EY) N:o 1055/2005 ja hiljattain ns. six packiin kuuluvalla asetuksella (EU) N:o 1175/2011. 5 EYVL, N:o L 209, 2.8.1997, s. 6. Tätä puolestaan on 2 Tämä ilmenee havainnollisesti asiasta C-27/04 komissio muutettu asetuksella (EY) N:o 1056/2005 ja hiljattain ns. six v. neuvosto (2004) ECR I-6649. packiin kuuluvalla asetuksella (EU) N:o 1177/2011. 165

Six pack -apupaketin sisällöstä totean täs- kilpailuoikeudelliset korjausliikkeet jäivät suu- sä yhteydessä vain muutamia keskeisiä seikkoja. relta yleisöltä huomaamatta, mutta ne ovat silti Kansallisia budjettikehikoita koskeva direktiivi esinäytös tuleville euroalueen vakausjärjeste- lähtee siitä, etteivät vain EU-tason toimenpiteet lyille. ole riittäviä vakaus- ja kasvusopimuksen vahvis- ERVM, ERVV ja EVM liittyvät kaikki sa- tamiseksi, sillä nykyinen sopimuskehikko ei ole maan kokonaisuuteen euroalueen vakausjärjes- kyennyt estämään julkisen talouden ylivelkaan- telyinä. Ensin tuli ERVM, siis Euroopan rahoi- tumista. Yleisesti voidaan todeta, että tämä apu- tuksenvakautusmekanismi. Kreikan valtio oli paketti sisältää useita elementtejä, joilla tarken- ajautunut taloudessaan umpikujaan ylivelkaan- netaan sitä, milloin jäsenvaltio poikkeaa ns. tumisen vuoksi keväällä 2010. Pikaisesti laadit- varovaisesta ﬁnanssipolitiikasta, mikä tehostaa tiin asetus N:o 407/20109 ERVM:n perustami- etenkin euroalueen budjettikurin valvontaa. sesta. Se päätettiin olevan noin 60 miljardin Huoli liittyy edelleenkin siihen, missä määrin euron suuruinen ja komission tuli hankkia nämä euromaat kykenevät tai haluavat noudattaa six varat pääomamarkkinoilta. On luontevaa, että pack -apupakettia. komissio oli keskeinen toimija ERVM:n osalta, sillä se sopii EU:n puolesta pääomamarkkinoil- 3. Velkakriisin synty ja ta tai rahoituslaitoksista otettavista lainoista tai euroalueen vakausmekanismit luottojärjestelyistä. ERVM:n puitteissa komissio korjausliikkeenä toteuttaa tarvittavat lainojen hallinnointijärjes- Vuoden 2008 Lehman Brothers-yhtiön konkurs- telyt yhdessä Euroopan keskuspankin kanssa. sista tunnettu lama levisi Yhdysvalloista pian Jo aivan alusta saakka oli selvää, ettei myös Eurooppaan. Johdannaismarkkinoilla il- ERVM:n edustama varallisuusmassa riitä vastaa- meni merkittäviä ongelmia. Niinpä komissio maan niihin haasteisiin, joita euroalueen velka- joutui globaalin talouskriisin seurauksena ryh- kriisi merkitsee. Ratkaisuksi syntyi ERVV eli tymään toimiin, joilla on ollut vaikutus valtion- Euroopan rahoitusvakausväline, joka on touko- tukisäännösten soveltamiseen. Esimerkkeinä kuussa 2010 euromaiden kesken sovittu enin- ovat komission tiedonannot, joilla vaikutettiin tään kesään 2013 asti toimiva järjestely. Sen ns. de minimis -kynnysarvoihin6, rahoituslaitos- tarkoituksena on pyrkiä turvaamaan euroalueen ten pääomapohjan vahvistamiseen7 tai valtion- rahoitusvakaus. Euromaiden ja Luxemburgin takausten edellytyksiin8. Nämä sisämarkkina- ja lain mukaisen osakeyhtiön (European Financial Stability Facility, Sociéte Anonyme) välillä on

6 Ks. komission tiedonanto – Tilapäiset yhteisön puitteet tehty ERVV-puitesopimus, joka on keskeinen valtiontukitoimenpiteille rahoituksen saatavuuden tur- juridinen instrumentti, kun pohditaan kriisimai- vaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä, EUVL, N:o C 83, 7.4.2009, s. 1. den avustuspakettien oikeudellisia ongelmia. 7 Ks. komission tiedonanto rahoituslaitosten pääomapo- ERVV laskee liikkeelle joukkolainoja, joille eu- hjan vahvistamisesta tämänhetkisessä finanssikriisissä: tuen rajaaminen välttämättömään vähimmäismäärään ja suo- romaat antavat takauksen. jatoimet kilpailun kohtuuttoman vääristymisen estämiseksi, EUVL, N:o C 10, 15.1.2009, s. 2. 8 Ks. komission tiedonanto – Valtiontukisääntöjen sovel- taminen maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena ra- 9 Ks. neuvoston asetus (EU) 407/2010 Euroopan rahoituk- hoituslaitosten suhteen toteutettuihin toimenpiteisiin, senvakautusmekanismin perustamisesta, EUVL, N:o L 118, EUVL, N:o C 270, 25.10.2008, s. 8. 12.5.2010, s. 1EUVL, N:o L 118, 12.5.2010, s. 1. 166

LTA 3–4/12 • J. RAITIO

Pysyvä kriisinhallintajärjestelmä Euroo- dellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on, pan vakausmekanismi EVM ryhtyy vakauttamis- edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta vasta- toimenpiteisiin euromaiden yhteisellä sopimuk- vuoroisten taloudellisten takuiden antamista sella (mutual agreement). EVM:n johdossa hal- tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi”. lintoneuvostossa ovat euromaiden valtiovarain- Taustana tällä no bail out-klausuulille on ministerit ja ei-äänivaltaisina tarkkailijoina ta- ajatus siitä, että euroalueella kunkin euromaan louskomissaari ja EKP:n pääjohtaja. EVM:ään vastuulla on huolehtia valtiontalouden tasapai- sisältyy yksityisen sektorin vastuu niin, että eu- nosta ja tämä heijastaa euroon perinteisesti lii- roalueen jäsenvaltioiden velkasitoumuksiin lii- tettyä Bundesbankista tunnettua ”vahvan mar- tetään yhteistoimintalausekkeet (Collective Ac- kan politiikkaa”. Kreikan, Irlannin ja Portugalin tion Clause), jotka mahdollistavat pankkien ja valtiontalouksien vakavat ongelmat ovat pakot- sijoittajien mukanaolon velkajärjestelyissä. Yk- taneet euromaat varsin poikkeuksellisiin toimiin sityisen sektorin sitouttaminen kriisin hoitoon ja käytännössä tänä päivänä euroalueen kriisi- on ollut Suomelle keskeinen tavoite. Tämä po- maiden apupaketteja ei voida tulkita enää vain litiikka on saanut vastakaikua, sillä ennen SEUT 125 artiklaa hyödyntäen. EVM:n käyttöönottoa syksyllä 2011 toteutetun Nimittäin kun Kreikan velkakriisi aktuali- Kreikan toisen tukipaketin osalta yksityisen sek- soitui vuonna 2010, niin asetus N:o 407/2010 torin vastuu toteutettiin vapaaehtoisuuden poh- ERVM:n perustamisesta laadittiin ilman kunnol- jalta. lista lainsäädäntöpohjaa. ERVM:n erityisenä juridisena ongelmana on sen lainsäädäntöpohja 4. No bail out -säännön SEUT 122(2) artikla, jonka nojalla unionin ta- kiertäminen vai perus- loudellista apua voidaan myöntää, jos kyseessä sopimuksen muutos vakaus- on luonnonkatastroﬁ tai muu sellainen syy, jo- järjestelyjen oikeuttamiseksi? hon maa ei ole itse kyennyt vaikuttamaan. On Poliittisesti vakausmekanismien luominen he- selvää, ettei Kreikan ylivelkaantuminen ole ta- rätti keskustelun siitä, voidaanko EU:ssa edes pahtunut ilman sen omaa myötävaikutusta. ryhtyä vakausmekanismien kaltaisiin järjestelyi- Etenkin Saksassa lainsäädäntöpohja kyseen- hin. No bail out -sääntö on SEUT 125 artiklassa alaistettiin hyvin pian, mikä samalla asetti Sak- ja se kuuluu seuraavasti: san hallituksen varsin hankalaan välikäteen. ”Unioni ei ole vastuussa eikä ota vastatak- Tämä liittyy paitsi kansalaismielipiteeseen ja seen sitoumuksista, joita jäsenvaltioiden keskus- keskusteluun solidaarisuudesta toisia jäsenval- hallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla tioita kohtaan myös siihen, että ensimmäistä viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitok- Kreikan apupakettia koskien nostettiin kanne silla tai yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan Saksan perustuslakituomioistuimeen. Kreikan rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten ta- ensimmäinen apupaketti oli 110 miljardin eu- kuiden antamista tietyn hankkeen yhteiseksi ron suuruinen kahdenvälinen lainaohjelma yh- toteuttamiseksi. Jäsenvaltio ei ole vastuussa eikä dessä kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ota vastatakseen sitoumuksista, joita toisen jä- kanssa niin, että euromaiden osuus oli 80 mil- senvaltion keskushallinnoilla, alueellisilla, paikal- jardia. Liittokansleri Merkelin sanat Saksan liit- lisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeu- topäivillä (Bundestag) 19.5.2010 kuvaavat hy- 167

vin tuon hetkistä Saksa-Ranska –akselin ajatus- oikeusperustana. Tämä puolestaan merkitsee maailmaa: sitä, ettei ERVM:ää ole sittemmin käytetty uu- ”Es geht um viel mehr als um diese Zah- sien ohjelmien rahoittamiseen. len; es geht um viel mehr als um eine Währung. No bail out -säännön tulkinnan kannalta Die Währungsunion is eine Schicksalsgemein- on myös huomionarvoista, että Saksan perustus- schaft. Es geht deshalb um nicht mehr und nich lakituomioistuin hylkäsi 7.9.2011 talousvai- weniger als um die Bewahrung und Bewährung keuk siin ajautuneiden euromaiden tuista noste- der europäischen Idee. Das ist unsere histori- tun kanteen. Tosin perustuslakituomioistuimen sche Aufgabe; denn scheitert der Euro, dann mukaan kaikki tukipäätökset tulee jatkossa kä- scheitert Europa”.10 sitellä liittopäivien talousvaliokunnassa, mikä Tässä poliittisessa ilmapiirissä varsinkin rajoittaa liittokanslerin valtaa päättää Saksan Saksan johdolla linjattiin, että ERVM:n ja sen uusista tukitoimista talousvaikeuksiin ajautu- kautta myös ERVV:n ja EVM:n lainsäädäntöpoh- neille euromaille. Saksan perustuslakituomiois- jan vahvistamiseksi on muutettava perussopi- tuimen antama ratkaisu ei ollut yllättävä. Nimit- musta. Siis on luotava perussopimukseen artik- täin Frankfurter Allgemeinen haastattelema eu- la, joka selkeästi mahdollistaa euroalueen tule- rooppaoikeuden professori Christian Calliess vat vakauttamistoimet. Niinpä Euroopan vaka- katsoi jo syksyllä 2010, että Saksan Kreikalle usmekanismin toteuttamiseksi maaliskuun 2011 antama apu rikkoo sekä EU-oikeutta että Saksan Eurooppa-neuvoston kokouksessa päätettiin li- perustuslakia vastaan, mutta lopulta kuitenkin sätä SEUT 136 artiklaan seuraava kohta: perustuslakituomioistuin tulee suhtautumaan ”Jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö on euro, siihen kuin laittomasti rakennettuun rakennuk- voivat perustaa vakausmekanismin, joka aktivoi- seen (Schwarzbau), jonka purkaminen olisi si- daan, jos se on välttämätöntä koko euroalueen nänsä hallinnollisesti perusteltua, mutta talou- vakauden turvaamiseksi. Mahdollisen pyydetyn dellisesti tuhlausta. Hän korostaa hallituksella rahoitustuen myöntämiselle mekanismin puit- olevan tietty poliittinen harkinta- ja päätäntäval- teissa asetetaan tiukat ehdot”. ta (ein politischer Entscheidungsspielraum), jota Koska kyse on Lissabonin sopimuksen se on voinut hyödyntää Kreikka-tuen kaltaisessa muutoksesta, on ymmärrettävää, että sen muut- poikkeuksellisessa tilanteessa vuonna 2010.11 taminen vie pari vuotta ratiﬁointikierroksen vuoksi. Toteutettu muutos merkitsee käytännös- 5. Velkakriisin syveneminen ja sä sitä, että EVM:n synnyttämiselle voidaan löy- vakausmekanismien toiminta tää tuki perussopimuksesta. Toisaalta Eurooppa- 5.1. ERVV neuvosto päätti joulukuussa 2010 pitämässään kokouksessa EVM-sopimuksen ja SEUT 136 ar- Syksyllä 2011 huolta aiheutti etenkin Espanjan tiklan muutoksen yhteydessä, ettei SEUT 122 ja Italian heikko taloudellinen tilanne ylivel- artiklaa enää käytetä euroalueen vakaustoimien kaantumisen vuoksi. Pelättiin, että Kreikan, Por- tugalin ja Irlannin lisäksi nämä suuremmat euromaat joutuisivat maksuvaikeuksiin niin, että 10 Ks. Callies, Christian: Perspektiven des Euro zwischen Solidarität und Recht – Eine rechtliche Analyse der Griechenlandhilfe und des Rettungsschirms, ZEuS, 2/2011, 11 Ks. esim. Joachim Hahn, Frankfurter Algemeine, s. 214–282, lainaus sivulla 217. 27.10.2010 – ” Rechtswidrig – aber folgenlos”. 168

LTA 3–4/12 • J. RAITIO

niistäkin tulisi ns. väistyviä takaajia ERVV:n jär- 13,974 miljardiin euroon. Aktiivisten takausten jestelmässä. Toisaalta Kreikalle oli kesällä 2011 kokonaismäärä on 726 miljardia euroa, jolloin suunnattu toisena apupakettina yhteensä 109 ei oteta lukuun väistyvien takaajien Irlannin, miljardin euron rahoitus euromailta ja kansain- Kreikan ja Portugalin osuutta. Jos nekin laske- väliseltä valuuttarahastolta. Alusta asti on ollut taan, niin takausten kokonaismäärä on 780 mil- selvää, ettei ERVV:n rahoituskapasiteetti riitä jardia euroa. vastaamaan niihin taloudellisiin ongelmiin, joi- ERVV-puitesopimuksella takausten mää- den mittaluokka liittyy esimerkiksi Italian val- räytymistapaa muutettiiin niin, että takaukset tiontalouteen. ERVV:n kooksi alun perin sovittu annetaan jatkossa ERVV:n varainhankinnan 440 miljardia euroa on selkeästi vähemmän pääoman nimellisarvolle, minkä lisäksi takaus kuin pelkästään Italian valtion velka. Nimittäin kattaa korot, joiden osalta takauksen määrä riip- keväällä 2011 kävi selväksi, että ERVV:n lai- puu kulloisestakin korkotasosta. Korkojen osuu- nauskapas iteetista oli käytössä vain noin 250 delle ei ole asetettu euromääräisiä rajoja. Tästä miljardia, koska kriisiytyneiden euromaiden ta- korkojen osuudesta vallitsi syksyllä 2011 edus- kauksilla ei ole juurikaan markkinoilla arvoa. kunnassa epäselvyyttä ja hallitus joutuikin sit- Käytännössä tästä syntyi paine nostaa euromai- temmin täsmentämään, että pääoman nimellis- den takausvastuita sekä joustavoittaa vakausme- arvolle annettu takaus kattaa myös korot, minkä kanismien toimintaa. vuoksi aivan tarkkaa euromääräistä summaa Niinpä heinäkuun 2011 EU-huippuko- takausvastuulle ei voida esittää. kouk sessa sekä ERVV:n että pysyvän Euroopan Tämä joustavoittaminenkaan ei ollut riit- vakausmekanismin EVM:n toimintaa joustavoi- tävä toimenpide torjumaan syvenevää velkakrii- tettiin. Tätä muutosta on käsitelty euromaiden siä. Sen vuoksi loppusyksystä 2011 esiteltiin kansanedustuslaitoksissa syksyllä 2011. Jousta- ERVV:n ns. vivuttaminen, jonka mukaisesti voittaminen sisältää pääpiirteissään seuraavat ERVV pyrkii toimimaan joukkovelkakirjalaina- toimet: markkinoilla aiempaa laajemmin, mutta pie- – Ennakollisen tuen antaminen nemmällä panostuksella. Nimittäin ERVV:n ky- – Lainan antaminen valtiolle rahoituslaitosten kyä järjestää rahoitusta ylivelkaantuneille euro- pääomittamisen rahoittamista varten maille kasvatetaan niin, ettei sen koko kasva – Oikeus ERVV:lle poikkeustapauksissa Euroo- nykyisestä. Tämä toteutetaan kahdella tavalla. pan keskuspankin (EKP) suorittaman arvion Ensinnäkin ERVV voi alkaa vakuuttaa sijoittajien perusteella ostaa valtioiden joukkovelkakir- saamisia, kun sijoittajat tulevaisuudessa ostavat joja jälkimarkkinoilta. euromaiden joukkolainoja liikkeeseen laskusta. – ERVV:n lainoista perittävän koron alentami- Esimerkiksi yksityisille sijoittajille voidaan antaa nen. mahdollisuus ostaa esimerkiksi 20 prosentin Muutoksella takaajien ERVV:n varainhan- tappiontakaus sen sijaan, että ERVV ostaisi kinnalle annettavien takausten kokonaismäärää joukkovelkakirjalainan pois markkinoilta täy- korotettiin 440 miljardista eurosta 780 miljar- dellä hinnalla. Toiseksi ERVV perustaa ulkopuo- diin euroon. Suomen kannalta tämä merkitsee listen sijoittajien kanssa erityisrahoitusyhtiöitä, sitä, että maamme osuus takausvastuista nousi joiden rahoittajiksi pyritään saamaan IMF:n li- enimmäismäärältään 7,9 miljardista noin säksi esimerkiksi Kiina. ERVV:n rahoituskyky 169

pyrittiin näillä järjestelyillä kasvattamaan vähin- rahoitusapua EVM:ltä, odotetaan esittävän sa- tään 1000 miljardiin euroon. manlaisen pyynnön IMF:lle ja on huomattava, että jos euromaa velkaantuu sekä EMV:lle että 5.2. EVM IMF:lle, niin IMF:n saatavilla on etusija suhtees- Euroopan pysyvän vakausmekanismin EVM:n sa EVM:n saataviin. Tästä etusijakysymyksestä toiminnan aloittamisen kiirehtiminen on nähty on tosin esitetty eriäviä näkemyksiä, joita käsit- myös yhtenä keinona velkakriisin nujertamisek- telen seuraavassa luvussa tarkemmin. si. Sen oli nimittäin alun perin määrä aloittaa Pääsääntö on se, että EVM ryhtyy vakaut- toimintansa vasta heinäkuussa 2013, mutta tah- tamistoimenpiteisiin euromaiden yhteisellä so- tia pyrittiin kiihdyttämään niin, että se aloittaisi pimuksella (mutual agreement). Päätöksen teke- jo heinäkuussa 2012. Tunnetusti näin ei käynyt, minen keskinäisellä sopimuksella edellyttää vaan tätä kirjoitettaessa EVM:n arvioidaan voi- äänestykseen osallistuvien jäsenten yksimieli- van aloittaa toimintansa lokakuussa 2012. Kes- syyttä. Äänestyksestä pidättyminen ei estä pää- keistä kiirehtimisen taustalla on se, että EVM:iin töksen tekemistä keskinäisellä sopimuksella. sisältyy yksityisen sektorin vastuu. On huomat- Kaikki päätökset edellyttävät päätösvaltaisuutta tava, että euromaiden on itse varmistauduttava niin, että läsnä on kaksi kolmasosaa äänioikeu- talousohjelmiensa täytäntöönpanon kurinalai- tetusta jäsenistä, jotka edustavat vähintään kah- suudesta ja alueellaan toimivien pankkien va- ta kolmasosaa äänioikeuksista. Hallintoneuvos- kavaraisuudesta velkakriisin estämiseksi. tossa varsin merkittävät päätökset tehdään läh- Kuten tunnettua, euromaiden on sijoitet- tökohtaisesti keskinäisellä sopimuksella (EVM- tava EVM:iin pääomaa 80 miljardia euroa ja puitesopimuksen 5 artikla, kohdat 6a)-l). Erityi- annettava sitoumus 620 miljardin korotusval- nen 80 prosentin määräenemmistö annetuista tuuksista pääomaan, eli EVM:n koko on 700 äänistä kohdistuu hieman teknisluontoisempiin miljardia euroa. Suomen osuus rahaston pää- kysymyksiin, kuten esimerkiksi työjärjestyksen omasta on 1,438 miljardia euroa ja laskennalli- tai ohjesäännön muutoksiin. Johtokunta on lä- nen vastuuosuus kaikkiaan 12,58 miljardia eu- hinnä täytäntöönpanoelin ja tekee päätöksensä roa. Pyrkimys on se, että EVM:n efektiivinen pääsääntöisesti määräenemmistöllä. lainanantokyky on 500 miljardia euroa. Myös- Yksimielisyysvaatimus taloudellisesti mer- kään ERVV:n ja EVM:n konsolidoitu lainananto kittävissä asioissa on ollut EVM-sopimusta kos- ei saa ylittää 500 miljardia euroa. Tätä efektii- kevissa neuvotteluissa Suomelle kynnyskysy- vistä lainanantokapasiteettia on määrä säännöl- mys. Onkin syytä lähteä siitä jo perustuslais- lisesti tarkistaa, vähintään 5 vuoden välein. samme vakiintuneesta käytännöstä, että Suo- Siirtymäaika pääomasijoituksille on 2013–17, men valtion sitoutuessa rahoitusjärjestelyihin joskin Suomen osalta tähän liittyy erityisjärjes- ulkomailla, niin Suomelle aiheutuvien vastui- telyjä.12 Euroalueen jäsenvaltion, joka pyytää den suuruusluokka on vähintäänkin tiedettävä, mikäli tarkkaa määrää ei ole mahdollista mää- 12 Suomi allekirjoitti helmikuussa 2012 monien vaiheiden jälkeen vakuussopimuksen Kreikalle heinäkuussa 2011 myönnetystä lainaerästä. Kreikan valtion velkakirjoja on määrä myydä noin 880 miljoonan euron arvosta ja saadut vakuuden yhtenä ehtona on se, että Suomi joutuu maksa- varat talletetaan tilille, josta ne on määrä sijoittaa turval- maan EVM:n pääoman yhdessä erässä, eli mainittu viiden lisesti AAA-luottoluokituksen joukkovelkakirjoihin. Tämän vuoden siirtymäaika ei koske Suomea. 170

LTA 3–4/12 • J. RAITIO

ritellä.13 Eduskunnan myötävaikutus tarvitaan antamilla lainoilla etuoikeusasemaa suhteessa valtion velanottoon tai takauksiin perustuslain yksityisen sektorin antamaan luototukseen vai 82 §:n mukaisesti. Suomen vaatimuksesta ei. Espanjan saaman 100 miljardin euron tuki- EVM:n kiireellistä ns. hätätilamenettelyä koske- paketin osalta sitä ei ole, mutta toisaalta kyse on va EVM-puitesopimuksen 4(4) artikla kirjoitet- erityisjärjestelystä, jossa tukea annettaneen sekä tiin vuodenvaihteessa 2012 täsmälliseen muo- ERVV:n että EVM:n kautta. toon niin, että sitä käytetään tilanteissa, joissa Kohu EVM:n lainojen etuoikeusasemasta sekä Euroopan komissio että EKP toteavat, että nousi, kun talouskomissaari Olli Rehn antoi EVM:n rahoitusavun myöntämistä tai toteutusta eräässä lehtihaastattelussa ymmärtää, että koskevan päätöksen tekemättä jättäminen vaa- EVM:n lainojen etuoikeusasema käsiteltäisiin rantaisi euroalueen rahoituksen ja talouden kes- aina kunkin apupaketin osalta erikseen. Tämä tävyyden. Hallintoneuvoston ja johtokunnan kannanotto on sittemmin hallituksen toimesta keskinäisellä sopimuksella tapahtuva päätök- tyrmätty, koska Eurooppa-neuvostossa ei ole senteko artiklan 5(6) e- ja f-kohtien asiayhtey- muutettu linjausta EVM:n etuoikeusasemasta. dessä edellyttää tässä hätätilamenettelyssä 85 Komissaari Rehnin esittämä tulkinta etuoikeus- prosentin määräenemmistöä annetuista äänistä. aseman tapauskohtaisuudesta on sikäli huoles- Mainittu e-kohta koskee päätöstä ottaa huo- tuttava, että EU:ssa on rahaliittoon liittyvissä mioon EKP:n pääoman merkitsemisen jakope- yhteyksissä usein käynyt niin, että laaditut sopi- rusteen mahdollinen tarkistus sekä f-kohta pää- mustekstit ovat tiukempia kuin sitten myöhem- töstä EVM:n vakaustuen antamisesta. En pidä min niihin liittyvä käytäntö. Kasvu- ja vakaus- vaarana sitä, että päätöksenteko EVM:ssä voisi sopimuksen historia on tästä osuva esimerkki. ”ryvettyä” niin, että jatkossa jonkin euromaan Perehdytäänpä EVM:n lainojen etuoikeus- velkakriisi olisikin lähtökohtaisesti hätätilanne- asemaan hieman tarkemmin. Hallituksen esityk- menettelyn piirissä. sessä HE 34/2012 vp tuodaan esiin, että EVM:llä on EVM-sopimukseen perustuva etuoikeutetun 6. Kesän 2012 tilanne ja EVM:n velkojan asema takaisinsaantijärjestyksessä heti lainojen etuoikeusasemasta IMF:n jälkeen. EVM-sopimuksen johdannon Suomessa syntynyt kohu kohdassa 13 nimittäin todetaan, että EVM:n lai- Kesäkuussa 2012 EU:n huippukokouksessa teh- noilla on sama etuoikeusasema kuin IMF:n lai- tiin päätös tukea ERVV:n kautta suoraan Espan- noilla, kuitenkin niin, että IMF:llä on velkojana jan pankkisektoria, mikä teki samalla selväksi etuoikeusasema suhteessa EVM:ään. Tätä seik- sen, että Espanjan valtio saattaa todella joutua kaa ei ole mainittu enää missään sopimusartik- turvautumaan joko ERVV:n tai EVM.n tukeen. lassa, muttei se tarkoita sitä, että johdannossa Espanjan ongelmien mittaluokka on niin suuri, ilmaistu sopimuksen soveltamiseen liittyvä jä- että on perustellusti kesän 2012 aikana speku- senvaltioiden päämiesten ilmoitus olisi täysin loitu euroalueen hajoamisella. Suomessa kes- vailla juridista merkitystä olevaa poliittista jul- kustelua on myös herättänyt se, onko EVM:n kilausumatodellisuutta. Johdannon tarkoitus on antaa tulkintaohjeita sopimusartikloille ja kuvata sitä, millä tavoin EVM-sopimusta tulee käy- 13 Ks. PeVL 14/2011 vp, jossa käytetään ilmaisua ”toden- näköinen suuruus”, joka on tiedettävä. tännössä soveltaa. Voidaan myös toisaalta ky- 171

syä, karkottaako EVM-lainojen etusija yksityisen nanssipolitiikan vastustaminen, jota nimitän sektorin sijoittajat markkinoilta ja onko mahdol- seuraavassa budjettikuriksi. Kansallisen talous- lisesti niin, että komissio hakee joustoa EVM:n hallinnon saattaminen entistä tiukemman bud- toimintaan, jotta sijoittajia saataisiin houkutel- jettikurin piiriin lisää toki EU:n liittovaltiota tua mukaan apupaketteihin. muistuttavia piirteitä, mutta olisi varmasti euro- Olisi ollut asian selkeyttämiseksi parempi, alueen toiminnan kannalta perusteltua. Kasvu- mikäli lainojen etusijasta olisi maininta myös ja vakaussopimus sekä sekundaarinormiston sopimusartikloissa, aivan kuten on menetelty uudistukset ovat vain osa tätä kokonaisuutta. yksityisen sektorin vastuuta lisäävien kiisteltyjen Miksei perussopimusta muutettu sen si- yhteistoimintalausekkeidenkin osalta, sillä niis- jaan että loppuvuodesta 2011 tehtiin kansainvä- tä on säädetty paitsi johdannon kohdassa 11 lisoikeudellinen budjettikurisopimus? Varmasti- myös artiklassa 12(3). Kun Eurooppa-neuvostos- kin järkevää eurooppaoikeuden normiston joh- sa ei ole tehty uutta linjausta, jonka mukaan donmukaisuuden kannalta olisi ollut, että edel- EVM:n lainojen etuoikeusasema harkitaan ta- lä esitetyn six packin keskeiset elementit talous- pauskohtaisesti aina erikseen, niin hallituksen kurin tiivistämisestä olisi saatu myös perussopi- esityksessä esitetty tulkinta etuoikeusasemasta muksen tekstimuutoksiksi, jolloin olisi toimittu perustuu EVM-sopimuksen johdantoon asian- samoin kuin maaliskuun 2011 huippukokouk- mukaisella tavalla. Emeritusprofessori Aulis Aar- sessa SEUT 136 artiklan osalta. Itse asiassa täs- nio korosti mielestäni aivan oikein Aamulehdes- säkin tapauksessa muutoksen kohteena olisi sä 28.7.2012 julkaistussa kirjoituksessaan, että ollut euromaita koskeva SEUT 136 artikla. On sopimuksen johdannosta ilmenevä ’johtoajatus myös mahdollista, että muutoksia olisi tullut pe- sananmukaisesti johtaa tulkintaa, eikä siitä voi russopimuksen tavoin sitovaan pöytäkirjaan 12 rimpuilla irti edes komissaarin yksityisajattelul- liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tai la’. pöytäkirjaan 14 euroryhmästä. Tämä olisi edel- lyttänyt SEU 48(6) artiklan mukaista yksinker- 7. Sopimus talousunionin taistettua tarkistusmenettelyä, joka mahdollistaa vahvistamisesta eli sen, että yksimielisesti Eurooppa-neuvosto voi budjettikurisopimus tarkistaa perussopimuksen artikloja. Ehkä hieman yllättäen 9.12.2011 huippukokouksessa 7.1. Miksi budjettikurisopimus kävi niin, ettei yksimielisyyttä Britannian kieltei- laadittiin? sen kannan vuoksi syntynyt. Näissä olosuhteissa Edellä olen kuvannut lähinnä vakausmekanis- muille jäsenvaltioille jäi vaihtoehdoksi tehdä mien syntyä ja toimintaa. Huomio on kiinnitty- kansainvälisoikeudellinen sopimus talouskurin nyt siihen, millä tavalla euroalueen taloutta tehostamisesta. Budjettikurin säännöt saatetaan vakautetaan ja millä eri keinoin velkakriisiin kansallisesti voimaan ”through provisions of ajautuneita euromaita on voitu tukea. Olen kir- binding force and permanent character”, siis joittanut eräänlaisesta yhteisvastuusta euromai- käytännössä tavallisella lailla. Sopimus nojaa den välillä. Toinen puoli euroalueen todellisuu- hyvin pitkälti siihen, mitä EU:ssa on jo toteutet- desta on jäänyt lapsipuolen asemaan, eli saksa- tu vakaus- ja kasvusopimuksen sekä ylipäänsä laisille perinteinen leväperäisen kansallisen ﬁ- talouspolitiikan koordinaation puitteissa. 172

LTA 3–4/12 • J. RAITIO

Tätä sopimusta on yleisellä tasolla kriti- sopimusmaat voivat viedä asian EU-tuomiois- soitu. On esimerkiksi kyseenalaistettu se, miten tuimeen. Vaikka englanninkielisessä sopimus- laajasti voidaan keskeisiä eurooppaoikeudelli- versiossa on tässä yhteydessä käytetty apuverbiä sia tai tarkemmin rahapoliittisia uudistuksia to- ”shall” eikä ”may”, niin silti mielestäni jää epä- teuttaa tällaisten kansainvälisoikeudellisten so- selväksi kysymys siitä, onko sopimusvaltioilla pimusten muodossa. Kysymys vie mielestäni velvollisuutta viedä sopimusrikkomus komis- budjettikurisopimuksen osalta hieman harhaan. sion selvityksen jälkeen EU-tuomioistuimeen Tähän liittyen on syytä juridisena huomiona ko- vai ei. Tulkintani mukaan viimekädessä harkin- rostaa sitä, että suuri osa nyt käsiteltävän sopi- tavalta säilyy sopimusvaltioilla, ja on mahdol- muksen sisällöstä on jo voimassa (esim. six lista, ettei asia päädy EU-tuomioistuimeen, pack). Lisäksi on huomattava, että budjettikuri- vaikka sopimusrikkomus olisi tapahtunut. Tästä sopimuksen 3(1) artiklan perusperiaatteet tasa- seikasta on tosin perustellusti esitetty vastakkai- painoisesta budjetista vastaavat jo olemassa nen tulkinta sopimuksen sananmukaisen tulkin- olevaa kasvu- ja vakaussopimusta, joten en näe nan nojalla ja on korostettu sopimusvaltioiden sitä seikkaa ongelmallisena, että rakenteellisen velvollisuutta viedä asia EU-tuomioistuimeen alijäämän enimmäismääräksi on budjettikuri- esimerkiksi SEU 4(3) artiklan vilpittömän yhteis- sopimuksessa rajattu 0,5 % bruttokansantuot- työn periaatteeseen viitaten. Ehkä tämä on kui- teesta. On yleisesti arvioitu, ettei tällä rakenteel- tenkin viime kädessä poliittisen harkintavallan lisen tavoitteen kiristymisellä 1 prosentista 0,5 piirissä, sillä lähtökohtaisesti ”contracting par- prosenttiin ole Suomessa erityistä ﬁnanssipoliit- ties” eli sopimusvaltiot toimivat konsensuksen tista liikkumavaraa rajoittavaa merkitystä. varassa. Minusta vähintäänkin tämä sopimusluon- 7.2. Budjettikurisopimus ja komission nokseen sisältyvä komission selvitys on suosi- valvonnan tehostaminen teltava menettelymalli asiassa. Kuten aiemmin Budjettikurisopimuksen avulla yritettiin tehostaa olen jo todennut, komission kanneoikeudelle komission valvontavaltaa talousunionin vahvis- asettaa perussopimus rajoitteen SEUT 126(10) tamiseksi. Kuten tunnettua, komissio voi kasvu- artiklan nojalla.15 Kun vertailukohtaa haetaan ja vakaussopimuksen rikkomistilanteessa jäädä rikkomuskanteista (SEUT 258 ja 259 artiklat), alakynteen suhteessa neuvostoon.14 Sen vuoksi niin varsin harvinaista on, että yksi jäsenvaltio pidän myönteisenä sitä, että budjettikurisopi- ”kantelee” toisesta SEUT 259 artiklan puitteissa. muksen artiklassa 8 on nyt selvästi vahvistettu Sen sijaan komissio on normaalisti kantajana. komission roolia. Jos siis jokin euromaa ei on- Tässä talousunionin vahvistamista koskevassa nistu pitäytymään sopimuksen edellyttämässä sopimuksessa on siis komissio vain selvittäjän budjettikurissa, niin toinen jäsenmaa voi viedä roolissa, sillä aloite ja päätös asian viemisestä asian EU-tuomioistuimeen tai menetellä niin, EU-tuomioistuimeen kuuluu sopimusmaalle eli että se pyytää komissiota selvittämään asian. Jos jäsenvaltiolle tai jäsenvaltioille. komission selvityksen jälkeen euromaan todetaan syyllistyneen sopimusrikkomukseen, niin 15 SEUT 126(10) artikla: ”Sitä kanneoikeutta, josta määrätään 258 ja 259 artiklassa, ei voida käyttää tämän 14 C-27/04 komissio v. neuvosto (2004) ECR I-6649. artiklan 1–9 kohdassa tarkoitetuissa asioissa.”. 173

EU-tuomioistuimen asemaa myös talous- vuoksi toistaiseksi missään vauraammassa euro- unionin vahvistamista koskevan sopimuksen maassa ei ole harkittu vakavasti otettavalla ta- oikeudellisten ongelmien tulkitsijana en näe valla eurosta eroamista. Mitä ilmeisimmin eu- aihetta problematisoida. Mikä muu elin voisi roon liittyy ns. valuvikoja, rakenteellisia epä- sitä pätevästi ja uskottavasti tulkita? Jos ajatel- kohtia. Niitä on hyvin hankala poistaa, mikäli laan, että EU:n budjettikurin noudattaminen liittovaltiokehityksen edistämistä ei hyväksytä. jossain jäsenvaltiossa on siinä määrin poliitti- Tämän osoittamiseksi voidaan pohtia sitä, mil- nen kysymys, ettei EU-tuomioistuimella ole toi- lainen olisi optimaalinen talousalue. mivaltaa sitä arvioida, niin tällöin voidaan ky- Optimaalisen valuuttaunionin edellytyk- syä, mihin vedetään raja politiikan ja oikeuden sinä ovat seuraavat piirteet: välillä. EU-tuomioistuin tulkitsee verrattain 1. Tuotannontekijöiden, erityisesti työvoiman, usein sisämarkkinaoikeuden piirissä sellaisia liikkuvuus valuuttaunionissa oikeudellisia ongelmia, joilla on joidenkin jä- 2. Hintojen ja palkkojen joustavuus senvaltioiden kannalta hyvin poliittinen luonne. 3. Yhtäläinen inﬂaatiotaso valuuttaunionin eri Esimerkiksi käy Britannian ja Ranskan riitely osissa naudanlihan maahantuontikiellosta Ranskaan 4. Valuuttaunionin maiden markkinoiden avoi- vuosituhannen vaihteessa. Tämä diplomaatti- muus nen umpikuja käsiteltiin komission rikkomus- 5. Yksittäisten talousalueiden eriytyminen eri kanteen muodossa ja asia ratkaistiin EU-tuomio- aloille, jolloin asymmetristen häiriöiden vai- istuimessa.16 EU:n hallintokoneisto on valjastet- kutus pienenee tu valvomaan kauppapolitiikkaa ja sisämarkki- 6. Finanssipoliittisen, ﬁskaalisen ja poliittisen noiden toimivuutta ja näen luontevana, että integraation korkea aste.17 sama kehitys soveltuu myös nyt parhaillaan Itse asiassa varsin monen edellytyksen vahvistuvaan talousunioniin. Pidän sitä jopa sen osalta euroalueella ei saavuteta optimaalista uskottavuuden kannalta merkittävänä, sillä neu- asemaa valuuttaunionin kannalta. Ensinnäkin voston rooli talousunionin budjettikurin valvo- ns. liikkuvan työvoiman osuus on perinteisesti jana on jossain määrin osoittautunut tehotto- ollut sisämarkkinoilla verrattain vaatimatonta, maksi. eli muutto jäsenvaltiosta toiseen ei ole toistaiseksi ollut erityisen laajamittaista. Tähän tosin 8. Millainen olisi optimaalinen tullee muutos sen myötä, että Välimeren euro- valuuttaunioni ? valtioiden piirissä työttömyys on varsin kor- Kasvu- ja vakaussopimus on toistaiseksi ollut kealla, esimerkiksi Espanjassa jopa noin 25 % pettymys ja pahimpana uhkakuvana on EVM:n työvoimasta on työttömänä. Hintojen ja palkko- rahoituksen yhteisvastuullisuuden korostaminen jen joustavuus on sekin ammattiyhdistystoimin- niin, että sen toiminta alkaa muistuttaa kohee- nan vuoksi rajoitettua, mikä toisaalta on omiaan siorahaston kaltaista tulonsiirtojärjestelyä. Toi- turvaamaan hyvinvointivaltion perusedellytyk- saalta vauraimpien euromaiden vientiteollisuus siä. Kenties keskeisin este euroalueen mieltämi- on hyötynyt heikosta eurosta, eli kenties tämän 17 Ks. Van Overtveldt Johan, The End of the Euro, The Uneasy Future of the European Union, Chicago: Agate Pub- 16 Ks. C- 1/00 komissio v. Ranska (2001) ECR I-9989. lishing, 2011, s. 59–61. 174

LTA 3–4/12 • J. RAITIO

seksi optimaaliseksi valuuttaunioniksi liittyvät niin varsin todennäköisesti vakausmekanismien finanssipoliittisen, fiskaalisen ja poliittisen in- koko osoittautuu liian pieneksi Espanjan ja Ita- tegraation tasoon. Euroopan unioni ei ole liitto- lian mahdollisesti hakiessa tukea. Tämä on he- valtio ja jäsenvaltiot vaikuttavat pitävän kiinni rättänyt erilaisia spekulaatioita siitä, kuinka kansallisen suvereniteettinsa nimissä tietystä vanhalla pohjalla voitaisiin jatkaa. talouspoliittisesta liikkumavarasta, jonka raha- Presidentti Sauli Niinistö ennusti heinä- liitto ilman fiskaali- ja finanssiunionia tarjoaa. kuussa 2012, että EKP laskisi markkinoille lisää Hieman kärjistäen EMU:a on kuvattu niin, että euroja, jolloin inflaatio toisi lyhyellä tähtäimel- sillä on kyllä keskuspankki, mutta ei valtiova- lä apua velkakriisiin. Italian pääministeri Mario rainministeriötä. Ajankohtainen keskustelu Monti näki elokuussa 2012 puolestaan mahdol- pankkiunionista, jonka seurauksena syntyisi lisena sen, että EVM saisi jatkossa oikeuden uusi eurooppalainen pankkivalvontaviranomai- toimia pankkina ja voisi rajoituksetta hankkia nen, olisi askel kohti liittovaltiota ja myös koh- kriisimaiden velkakirjoja, mikä ehkä laskisi krii- ti optimaalista valuuttaunionia. Silti voidaan simaiden korkotasoa, mutta merkitsisi käytän- pankkiunioninkin osalta kysyä, olisiko se uudis- nössä huomattavaa yhteisvastuun lisäämistä tuksena ”liian vähän liian myöhään”? euroalueella. Tätä kirjoittaessani elokuussa 2012 en ole huomannut, että kukaan olisi eh- 9. Johtopäätöksiä Euroalueen dottanut vakausmekanismien, lähinnä EVM:n, vaihtoehdoista efektiivisen lainanantokyvyn kasvattamista. Se Van Overtveldt esittää kolme vaihtoehtoa euro- olisikin poliittisesti ja juridisesti vaikeaa, koska alueen tulevalle kehitykselle: Tehdään kuten EVM:n peruspääoman korottaminen vaatii eu- ennenkin (More Of the Same, MOS), Potkut krii- romaiden yksimielisyyden. Sen sijaan varsin simaille (Throwing Out the System, TOS) tai toteuttamiskelpoisena pidän ideaa eurooppalai- Systeemin uudelleenrakennus (Rebuilding Of sesta pankkivalvontaviranomaisesta, sillä se the System, ROS).18 liittyy pikemminkin budjettikurin kuin yhteis- Mikäli euromaat päättävät tehdä kuten vastuun edistämiseen. aina ennenkin tämän kriisin aikana, niin se mer- Toinen skenaario on kriisimaiden eroami- kitsee jatkuvaa turvautumista vakausmekanis- nen tai erottaminen eurosta. Otan esimerkiksi mien ERVV ja EVM käyttöön, tukeutumista Kreikan. Euroalueen vakaus edellyttäisi nyky- IMF:n lainoitukseen sekä EKP:n toteuttamaan oloissa talouskasvua ja sitä ei vaikuta etenkään rahoitukseen esimerkiksi niin, että se hankkii Kreikassa syntyvän. Verojen korotus ja valtion kriisimaiden joukkovelkakirjoja jälkimarkkinoil- kulujen leikkaaminen ovat pikemminkin kieltei- ta. Tätä todennäköisesti perusteltaisiin sillä, että siä kuin myönteisiä toimia talouskasvun kannal- velkaantuneen euromaan romahtaminen johtai- ta. Jos Kreikka ei olisi rahaliitossa ja sillä olisi si pankkikriisiin, joka puolestaan ajaisi Euroo- oma valuuttansa, niin se nykyoloissa devalvoi- pan kohti yhä syvenevää taantumaa. Kun ote- tuisi voimakkaasti. Koska Kreikka on euromaa, taan huomioon, ettei ERVV:n ja EVM:n konsoli- niin vaikuttaa siltä, että valuutan devalvoitumis- doitu lainananto saa ylittää 500 miljardia euroa, ta korvaavana toimenpiteenä siellä joudutaan heikentämään palkkatasoa. Vaikka tämä epäile-

18 Ibid., s. 148–164. mättä saattaisi edistää kreikkalaisten tuotteiden 175

ja palveluiden kansainvälistä kilpailukykyä ja spekulaatio siitä, lähteekö eurosta ensin talou- siten maan talouskasvua, niin toisaalta kansa- deltaan vahvat vai heikot maat, on jatkunut. laisten ostovoiman heikentäminen entisestään Esimerkiksi Van Overtveldt vaikuttaa varovasti vaikuttaisi todennäköisesti kielteisesti maan si- suosittelevan Kreikalle eroa eurosta ja samalla säiseen kulutukseen. Lisäksi ammattiyhdistysten muuttavan talouttaan Islannin esimerkin mukai- ymmärrettävien vaatimusten vuoksi palkkojen sesti.21 Islanti kykeni toteuttamaan nopeasti ja joustaminen jyrkästi alaspäin on epärealistinen tehokkaasti taloutensa sopeutustoimet osittain skenaario ja joka tapauksessa tämä palkkojen juuri siksi, ettei se kuulu rahaliittoon. kautta haettava jousto vie aikaa. Todennäköistä On kuitenkin huomattava, että heikosta on, että Kreikka tulee turvautumaan Euroopan eurosta on ollut juuri Saksan tai Suomen kaltai- vakausmekanismeihin jatkossakin, mikäli se py- sille vahvoille talouksille hyötyä vientituottei- syy eurossa. den kilpailukykyisen hinnan vuoksi, joten vel- Missään tapauksessa ei ole poissuljettua, kakriisin seuraukset eivät ole mustavalkoisesti että Kreikka päättäisi oma-aloitteisesti erota ra- vain kielteisiä tai myönteisiä. Suomessa usein haliitosta, johon sen valtiontalous on selkeästi kysytään, että onko oikein tukea verovaroin va- liian heikko. Kenties edellä kuvaamani budjet- kausmekanismien kautta ylivelkaantuneita eu- tikurisopimus on Kreikalle liian vaativa. Ajatus romaita ja mihin summaan tulisi vetää raja. Kreikan eroamisesta eurosta ei ole suinkaan Toisaalta Kreikassa tai Espanjassa voitaisiin ai- uusi, vaan lehdistössä on jo syksyllä 2010 poh- van perustellusti kysyä, mihin tulee vetää raja dittu sitä, hajoaako euroalue – siis eroavatko valtiontalouden kutistamiselle ja samalla hyvin- toisaalta kriisimaat kuten Irlanti tai Kreikka vai vointivaltion perusrakenteiden heikentämiselle. lähteekö Saksa omille teilleen euroalueen vah- Lisäksi voidaan kyseenalaistaa se optimaaliseen vimpana talousmahtina, sillä se on ollut tuskas- valuuttaunioniin liittyvä kysymys, onko miele- tunut euroalueen sääntöjen noudattamatta jät- kästä verrata Euroopan unionin tilannetta työ- tämiseen ja kontrollin puutteeseen.19 Paitsi että voiman liikkuvuuden osalta Yhdysvaltojen ti- asiaa on spekuloitu mediassa, niin jopa saksa- lanteeseen. Yhdysvalloissa työvoima liikkuu laisessa oikeuskirjallisuudessa pohdittiin Krei- osavaltioiden välillä luontevasti, mutta osaval- kan ensimmäisen bilateraalisen tukipaketin tioita yhdistää kieli, verrattain yhtenäinen kult- yhteydessä, josko Saksan perustuslakituomiois- tuuri ja ennen muuta liittovaltio, joten mieles- tuimen Kreikka-tukea koskeva tuomio voisi joh- täni mallin hakeminen Yhdysvalloista ei ole taa Saksan irtautumiseen eurosta.20 Sittemmin tässä suhteessa realistista. Niinpä massatyöttö- myys Välimeren maissa on merkittävä uhka 19 Ks. esim. Gideon Rachman, How Germany could kill paitsi rahaliiton myös sisämarkkinoiden toimin- the euro, Financial Times, 23.11.2010, s. 11. 20 Ks. Fabbender, Kurt: Der Europäische ”Stabilisierungs- nalle. Se on uhka myös eurooppalaiselle demo- mechanismus” im Lichte von Unionsrecht und deutschem Verfassungsrecht, NVwZ 13/2010, s. 803, jossa todetaan: ”Schlieblich zeigt auch das Maastricht-Urteil des BVerfG einen letzten denkbaren Weg aus der Krise auf: ein Aussc- (BVerfGE 89, 155) vuodelta 1993 varasi perustuslakituo- heiden Deutschlands aus der Währungsunion”, eli vapaas- mioi stuimelle mahdollisuuden arvioida tarpeen vaatiessa ti suomennettuna ”Lopulta Saksan perustuslakituomioistui- sitä, syntyykö EU-oikeuden syventyessä ja laajentuessa yhä men Maastricht-tuomio osoittaa viimekätisen ajateltavissa uusille aloille uhka siitä, että Saksan perustuslakia lou- olevan tien ulos kriisistä: Saksan eroamisen rahaliitosta.”. kataan samalla. Saksan perustuslakituomioistuimen ns. Maastricht-tuomio 21 Ks. Van Overtveldt, s. 159–162. 176

LTA 3–4/12 • J. RAITIO

kratialle, sillä erilaisten poliittisten ääriliikkei- nalta pidän merkittävänä, että Sopimus talous- den suosio vaikuttaa lisääntyvän äärioloissa. unionin vahvistamisesta eli budjettikurisopimus Kolmas vaihtoehto limittyy toiseen, eli ja EVM-sopimus muodostetaan saman kokonai- EMU:n rakenteiden uudistaminen saattaa nyky- suuden osiksi. EVM:n tuen saamisen ehtona on oloissa edellyttää esimerkiksi Kreikan eroa. Sil- 1.3.2013 alkaen, että tukea pyytävä jäsenvaltio ti jäljelle jäävien maiden tulee poistaa euron on sitoutunut EU:n tiukkenevaan budjettikuriin ”valuvikoja” edistämällä budjettikuria ja tehos- konkreettisin toimin, eli on ratiﬁoinut sopimuk- tamalla valvontaa. Tästä on myönteisenä esi- sen talousunionin vahvistamisesta. merkkinä pyrkimys saattaa voimaan järjestelmä, Valitaanpa mikä tahansa näistä kolmesta jossa euromaat lähettävät komissiolle etukäteen vaihtoehdosta tai jokin näiden yhdistelmä, niin tulevan talousarvionsa tutkittavaksi. Komissio edessä on mitä todennäköisemmin taloudelli- on nimittäin 23.11.2011 antanut kaksi asetuseh- sesti vaikeat ajat. Hieman kärjistäen vastakkain dotusta, jotka koskevat alustavien talousarvio- näyttää olevan pohjoisten hyvinvointivaltioiden suunnitelmien seurantaa sekä liiallisen alijää- budjettikuria ja no bail out -sääntöä korostava män korjausta euromaissa sekä talous- ja ﬁnans- leiri sekä Ranskan ja etelän kriisivaltioiden sipolitiikan valvonnan vahvistamista ns. kriisi- edustama yhteisvastuuta ja eurooppalaista soli- maiden osalta.22 Kenties myös ehdotus pank- daarisuutta korostava leiri. Todennäköisesti näi- kiunionista ja mahdollinen EU:n pankkivalvon- den leirien välillä ratkaisu euroalueen tulevai- taviranomaisen perustaminen olisi askel oi- suuden suunnasta muodostetaan. Oletan, että keaan suuntaan. Pankkivalvontaviranomainen yhteisvastuuleiri pääsee niskan päälle. saattaisi kansallisia viranomaisia tehokkaammin Roskisdyykkarin laulu taitaa olla edelleen ja objektiivisemmin poistaa markkinoilta liian ajankohtainen. heikot pankit. Rakenteiden kehittämisen kan-

22 Ks. tämä ns. two-pack, eli KOM (2011) 819 lopullinen ja KOM (2011) 821 lopullinen. 177

RAIJA JÄRVINEN JA JUKKA LAITAMÄKI Suomalaisten ja yhdysvaltalaisten kotitalouksien selviytyminen 2008 finassikriisissä

TIIVISTELMÄ Artikkelissa verrataan vuoden 2008 fi nanssi- lisaatio ja automatisointi, joiden seurauksena kriisin vaikutuksia perheiden varallisuuteen ja työpaikkoja siirtyi matalamman palkkatason tuloihin Suomessa ja Yhdysvalloissa. Kriisi al- maihin. Samankaltaiset tekijät ovat vaikutta- koi Yhdysvalloissa jo vuonna 2007, mutta ete- neet myös suomalaisperheisiin, mutta Yhdysval- ni Suomeen vasta vuonna 2009, jolloin BKT loissa vaikutus on ollut suurempi. Tähän ovat supistui 8,8 prosenttia ja työttömyys nousi 8,2 olleet syynä lisääntyvät terveydenhoitokulut, prosenttiin. Yksi maiden välisistä merkittävistä heikommat ammattiliitot sekä varakkaiden ve- eroista koski perheiden keskimääräistä varalli- roprosentin leikkaaminen samaan aikaan kuin suutta ja keskituloa. Suomessa ne kasvoivat, kun keskiluokan veroprosenttia on korotettu. Erois- taas Yhdysvalloissa perheiden keskimääräinen ta huolimatta suomalaisten ja yhdysvaltalaisten varallisuus putosi 14,7 prosenttia ja keskitulo kotitalouksien väliltä löytyy myös fi nanssikriisin 11,1 prosenttia vuosina 2007–2010. Yhdysvalta- vaikutuksia koskevia yhtäläisyyksiä. Esimerkiksi laisperheiden varallisuuden lasku johtui pääasi- velkaantumis- ja säästämisasteet nousivat mo- assa maan asuntomarkkinoiden romahduksesta, lemmissa maissa. Talouskriisi jatkuu edelleen, ja jonka seurauksena monille asunnonomistajille talouden ja rahoituksen epävarmuus vaikuttaa jäi suuri, heidän asuntonsa arvon ylittävä lai- kotitalouksiin niin Yhdysvalloissa kuin Suomes- na. Suomalaisperheiden varallisuus lisääntyi sakin. Asiasanat: velat, fi nanssikriisi, rahoitus- osittain siksi, että Suomessa asuntojen hintojen kriisi, talouskriisi, kotitaloudet, tulot, säästämi- alentumiselta vältyttiin. Yhdysvaltalaisperheiden nen, varallisuus infl aatioon suhteutettu keskitulo on vuodesta Kiitokset: Tekijät haluavat kiittää Alexan- 2000 lähtien laskenut joka vuosi, ja taantuma der Matti Sakari Laitamäkeä hänen taitavista kiihdytti tätä kehitystä yli kymmenkertaisesti. kommenteistaan, jotka ovat edistäneet artikkelin Laskun aiheuttajia ovat muun muassa globa- viimeistelyä.

RAIJA JÄRVINEN, professori JUKKA LAITAMÄKI, professori ● e-mail: raija.jarvinen@ncrc.ﬁ ● e-mail: [email protected] 178

1. Johdanto kuspankin (EKP) mukaan monet Yhdysvalloissa Vuoden 2008 fi nanssikriisi on aiheuttanut yh- fi nanssikriisiin johtaneista tekijöistä aiheuttivat den maailmantalouden pahimmista shokeista. samanlaisia kriisejä Euroopassa. Näitä tekijöitä Kriisin vaikutusten uskottiin ensin rajoittuvan ovat muun muassa matala korkotaso sekä luo- Yhdysvaltain fi nanssimarkkinoihin. Koska Yh- tonannon nopea kasvu, jotka nostavat osakkei- dysvallat on maailmantalouden kannalta kes- den, hyödykkeiden ja kiinteistöjen arvoa. Ajan keinen valtio, vaikutukset levisivät useisiin myötä hyödykkeiden kohonneiden hintojen ja kansantalouksiin. Elokuussa 2007 joukko eu- kasvaneiden asumiskulujen yhdistelmä johtaa rooppalaisia pankkeja julkaisi tiedon suurista kuluttajien kulutukseen käytettävissä olevien investoinneistaan arvopapereihin, joiden va- tulojen pienenemiseen, ja he alkavat vähentää kuutena oli yhdysvaltalaisia asuntolainoja. Tästä kulutustaan. seurasi yleinen luottamuksen heikkeneminen, Tässä tutkimuksessa vertaillaan Yhdys- asuntojen ja osakkeiden hintojen lasku ja kasva- valtoja, maailman suurinta taloutta, ja Suomea, va työttömyys, jonka vuoksi kotitaloudet ympäri joka on viime aikojen kriiseissä osoittautunut maailmaa arvioivat uudelleen rahankäyttösuun- vakaammaksi kuin muut eurooppalaiset talo- nitelmiaan ja vähensivät erityisesti harkinnanva- udet. Tutkimuksessa käytetään Raginin (1989) raista kulutustaan. Tämä johti yksityisen kulu- vertailevan analyysin menetelmää. Menetelmä tuksen jyrkkään laskuun (Edey 2009). soveltuu hyvin tämänkaltaiseen tutkimukseen, Kamakura ja Du (2012) esittävät, että jossa kuvataan ensin kriisiin johtanutta taloudel- taantuma voi vaikuttaa kuluttajiin kahdella ta- lista ympäristöä kahdessa maassa ja verrataan paa. Ensinnäkin se voi vähentää heidän käy- sitten kotitalouksia koskevia keskeisiä talou- tettävissä olevia tulojaan, ja toiseksi kuluttajilla dellisia muuttujia. Tämän jälkeen artikkelissa on taantuman aikana taipumus lisätä säästämis- tarkastellaan kotitalouksien taloutta koskevia tä ja velanmaksua. Pantzarin ja Kydön (2010) tulevaisuuden odotuksia ja pohditaan, miksi mukaan kuluttajat lykkäävät taantuman alku- vuoden 2008 fi nanssikriisin vaikutukset yhdys- vaiheessa kotitalouden investointeja, kuten au- valtalaisiin ja suomalaisiin kotitalouksiin olivat ton tai veneen ostoa, ja siirtyvät edullisempiin erilaiset. Tutkimuksen lopuksi käsitellään sen tuotemerkkeihin. Taantuman edetessä heidän rajoituksia ja annetaan ehdotuksia tulevista tut- on pakko muuttaa elämäntyyliään esimerkiksi kimusaiheista. Yhdysvaltoja koskevat tiedot pe- vaihtamalla edullisempaan asuntoon, vähentä- rustuvat Yhdysvaltain keskuspankin tilastoihin ja mällä matkustusta ja vapaa-ajan aktiviteetteja. kuluttajien taloutta selvittävää tutkimusta (Sur- Suuri osa kuluttajista pystyy kuitenkin säilyttä- vey of Consumer Finances, SCF) varten vuosina mään elintasonsa ennallaan taantuman aikana 2001, 2004, 2007 ja 2010 kerättyihin tietoihin. ja sen jälkeen. Suomen osalta tiedot perustuvat Tilastokeskuk- Tässä tutkimuksessa analysoidaan mik- sen, Suomen Pankin ja Finanssialan Keskuslii- rotasolla suomalaisia ja yhdysvaltalaisia koti- ton tilastoihin ja tutkimuksiin. Tämänkaltainen talouksia, mikä on tärkeä, mutta liian vähälle tutkimus edellyttää pitkittäistarkastelua, koska huomiolle jäänyt talouskriisien tutkimuksen kulutuksen muutokset ovat sidoksissa talouden osa-alue. Lehtinen (2012) huomauttaa, ettei sykleihin. mikrotason tutkimuksia ole juuri tehty, vaikka kotitalouksilla on tärkeä rooli markkinoilla 2. Taloudellinen ympäristö ja veronmaksajina he joutuvat väistämättä ta- 2.1 Taloudellinen ympäristö louskriisien seuraamusten maksajiksi. Pihlan- Yhdysvalloissa 2007–2010 to (2012) ehdottaa, että Yhdysvaltojen kriisejä Vuonna 2007 alkaneen fi nanssikriisin pääasialli- tulisi kutsua fi nanssikriiseiksi ja EU:n kriisejä sia aiheuttajia olivat Yhdysvaltain ns. subprime- velkakriiseiksi niiden erilaisen luonteen vuoksi. asuntolainamarkkinat sekä vuoden 2006 puoli- Toisaalta Jackson (2010) sanoo, että Kansainvä- välissä alkanut asuntorakentamisen ja asuntojen lisen valuuttarahaston (IMF) ja Euroopan kes- hintojen huomattava nousu (Edey 2009). 179

Perheiden talouteen vaikuttavat sekä nii- kolmen kuukauden määräaikaistalletuksen kor- den omat päätökset että yleinen taloudellinen ko laski syyskuun 2007 keskimääräisestä 5,46 tilanne. Vuosina 2007–2010 Yhdysvaltojen ta- prosentista syyskuun 2010 0,28 prosenttiin loudessa koettiin pahin laskusuhdanne sitten (Bricker ym. 2012). 1930-luvun suuren laman. Reaalinen bruttokan- Useimpien perheiden tapauksessa asunto santuote (BKT) supistui lähes 5,1 prosenttia vuo- on varallisuuden kannalta tärkeämmässä osassa den 2007 kolmannen neljänneksen ja vuoden kuin rahoitusvarat. First American Core Logicin 2009 toisen neljänneksen välillä, mikä National julkaisema kansallinen ostettujen asuntojen hin- Bureau of Economic Research -tutkimuslaitok- toja mittaava Loan Performance Home Price In- sen määritelmän mukaan oli taantuman viralli- dex laski 22,4 prosenttia syyskuusta 2007 syys- nen kestoaika (Bricker ym. 2012; Shachmurove kuuhun 2010, jolloin talojen hinnat olivat 27,5 2011). Samana ajanjaksona työttömyysprosentti prosenttia matalammat kuin huippukuukautena nousi 5,0 prosentista 9,5 prosenttiin, korkeim- huhtikuussa 2006 (Bricker ym. 2012). Vuosina malle tasolleen sitten vuoden 1983. Taantumas- 2007 ja 2008 vanhojen omakotitalojen myynti ta toipuminen on myös ollut poikkeuksellisen laski 16,7 prosenttia ja uusien omakotitalojen hidasta: reaalinen BKT palasi taantumaa edeltä- myynti peräti 37,5 prosenttia. Uusien omako- neelle tasolleen vasta vuoden 2011 kolmannella titalojen myynti jatkoi laskuaan vielä vuonna neljänneksellä. Työttömyysaste jatkoi nousuaan 2011. Vanhojen omakotitalojen myynti puoles- vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä ja py- taan lisääntyi 5,6 prosenttia vuonna 2009, laski syi vuonna 2010 yli 9,4 prosentissa. Inﬂ aatio- 4,2 prosenttia vuonna 2010 ja nousi jälleen 2,1 vauhti mitattuna urbaaneja kuluttajia koskevalla prosenttia, vuonna 2011. Asunnonomistajien kuluttajahintaindeksillä (CPI-U-RS) laski hieman osuus laski Yhdysvalloissa tasaisesti lähes 68,5 vuoden 2007 keskimääräisestä 2,8 prosentista prosentin huippulukemastaan vuoden 2007 vuoden 2010 1,6 prosenttiin (Bricker ym. 2012). alusta noin 66 prosenttiin vuoden 2011 loppuun Michiganin yliopiston julkaisema kuluttajien mennessä. Talojen hintojen lasku oli nopeinta mielialaa mittaava indeksi (Index of Consumer osavaltioissa, joissa asuntomarkkinoiden kasvu Sentiment, ICS) oli korkeimmillaan vuoden oli ollut voimakkainta. Esimerkiksi Kaliforniassa, 2007 ensimmäisellä neljänneksellä lähes 100 ja Nevadassa, Arizonassa ja Floridassa hinnat las- laski vuoden 2009 toiseen neljännekseen men- kivat 40–50 prosenttia, kun taas Iowassa koettiin nessä alle 60:n. Sen jälkeen indeksi on pysytel- ainoastaan noin yhden prosentin lasku. Asunno- lyt 60:n ja 80:n välillä ja pudonnut kerran alle nomistajien osuus pieneni tarkasteluajanjakso- 60:n heinäkuussa 2011. na, koska osalla perheistä ei ollut varaa jatkaa Rahoitusmarkkinoilla tapahtui radikaale- asumista omistusasunnossa. Vuoteen 2010 men- ja muutoksia kolmen vuoden ajanjakson aika- nessä asunnonomistajien osuus oli pudonnut na. Tärkeimmät osakeindeksit laskivat lähes 50 viimeksi vuoden 2001 SCF-kuluttajatutkimuk- prosenttia syyskuun 2007 ja maaliskuun 2009 sessa mitatulle tasolle, joka tosin oli korkeam- välillä, mutta noin puolet esimerkiksi sellaisten pi kuin missään aiemmassa SCF-tutkimuksessa indeksien kuin Dow Jones Industrial Average, sitten vuoden 1989 (Bricker ym. 2012). Standard & Poor’s 500 ja Wilshire 5000 tappi- Vastauksena heikkoon taloustilanteeseen oista oli saatu korvattua syyskuuhun 2010 men- Yhdysvaltain kongressi ja presidentti toteuttivat nessä (Bricker ym. 2012). Uusien kulutusluotto- useita lainsäädäntötoimenpiteitä, joista osalla jen korot laskivat yleisesti. Esimerkiksi uuden 30 oli välitön vaikutus perheiden talouteen ja osan vuoden kiinteäkorkoisen asuntolainan korko oli oli tarkoitus auttaa tulevien kriisien ehkäisyssä. keskimäärin 6,38 prosenttia syyskuussa 2007, Vuosien 2001 ja 2003 veronkevennysohjelmia, kun se kolme vuotta myöhemmin, syyskuussa joiden oli määrä päättyä vuonna 2010, päätet- 2010, oli keskimäärin 4,35 prosenttia. Likvidien tiin jatkaa perheiden nettotulojen lisäämisek- talletusten, määräaikaistalletusten ja joukkovel- si. Lisäksi työntekijöiden ennakonpidätyksestä kakirjojen tuotot putosivat rajusti. Esimerkiksi sosiaaliturvaan menevää osaa pienennettiin. 180

TARP-ohjelman (Troubled Asset Relief Pro- asuntolainojen korko oli lähes viisi prosenttia gram) avulla hallitus ohjasi pääomaa heikossa (4,94), ja huippu saavutettiin lokakuussa 2008, tilanteessa oleville rahoituslaitoksille. Heinä- jolloin korko oli 5,52 prosenttia. Helmikuussa kuussa 2010 hyväksytyllä Dodd–Frank-lailla 2009 korko painui ensimmäisen kerran alle 3 (Dodd–Frank Wall Street Reform and Consumer prosentin, tammikuussa 2010 se oli alle 2 pro- Protection Act) kiellettiin tietyt luotonannon senttia ja joulukuun 2010 lopussa 2,17 prosent- menetelmät ja perustettiin Consumer Financial tia. Vastaavasti yhden kuukauden Euribor laski Protection Bureau valvomaan kuluttajien etuja 3,6 prosentista 0,8 prosenttiin vuosina 2007– (Bricker ym. 2012; Khademian 2011). Kriisin 2010 (Suomen Pankki 2012a ja 2012b). alkamisen jälkeen on tehty myös monia muita Kuukausittainen OMX Helsinki -osakein- rahoitussäännösten muutoksiin tähtääviä ehdo- deksi laski rajusti vuoden 2008 aikana: jou- tuksia (Tropeano 2011). lukuussa 2007 indeksin lukema oli 11627 ja joulukuussa 2008 enää 5365. Indeksi oli ma- 2.2. Taloudellinen ympäristö talimmillaan (4914) maaliskuussa 2009, mutta Suomessa 2007–2010 parani hieman vuoden 2009 loppuun mennessä Muiden EU:n jäsenmaiden tavoin Suomi piti ja edelleen vuonna 2010 ollen 7516 joulukuus- ensin vuonna 2007 alkanutta fi nanssikriisiä sa 2010 (Suomen Pankki 2012c). Taloudellinen puhtaasti yhdysvaltalaisena ilmiönä. Näkemys epävarmuus lisäsi indeksin heilahtelua ja epäva- muuttui, kun taloudellinen toiminta EU:ssa kautta vuosina 2008–2010. väheni vuoden 2008 lopulla (Jackson 2010). Asuntojen hintaindeksi nousi Suomessa Pantzarin ja Kydön (2010) mukaan taloudelli- 5,5 prosenttia vuonna 2007 ja 0,6 prosenttia sen turbulenssin ja kriisin merkit olisi voinut vuonna 2008, mutta laski hieman (0,3 %), vuon- huomata ja ennakoida lukemalla esimerkiksi Fi- na 2009. Infl aatiokorjatut asuntojen hintaindek- nancial Timesia keväällä 2007 tai tunnistamalla sit laskivat kuitenkin 3,4 prosenttia jo vuonna kuluttajabarometrin jo kesällä 2008 osoittaman 2008. Uusi nousu alkoi vuonna 2010, kun in- työttömyysuhan. Samoihin aikoihin kuluttajien deksi nousi 12,2 pistettä (Tilastokeskus 2012a). velkaantuneisuus nousi ennätyksellisen korkeal- Asuntojen hintaindeksi on tärkeä Suomessa, le tasolle lähes kaikissa länsimaissa (Hoelzl ym. jossa noin 65 prosenttia kotitalouksista omis- 2011). taa kotinsa. Asuntojen hinnat ovat korkeimmat Suomessa laskusuhdanne alkoi hieman pääkaupunkiseudulla. Muissa suurissa kaupun- myöhemmin kuin Yhdysvalloissa, sillä BKT kas- geissa ja niiden ympäristökunnissa hintataso on voi vielä 4,9 prosenttia vuonna 2007. Vuonna matalampi. Pienissä kaupungeissa ja maaseu- 2008 se kuitenkin supistui 0,2 prosenttia ja dulla asuntojen hintataso on vakaa tai laskeva vuonna 2009 peräti 8,8 prosenttia. Vuonna taloudellisen toiminnan supistumisen vuoksi. 2010 BKT kasvoi jälleen 3,3 prosenttia. Työt- Lähes 35 prosentilla suomalaisista koti- tömyysaste oli 6,9 prosenttia vuonna 2007, ja talouksista on jonkinlainen kakkosasunto, joka vuonna 2008 se jopa parani hieman ollen 6,4 useimmiten on järven rannalla sijaitseva melko prosenttia. Vuonna 2009 työttömyysaste kui- vaatimaton kesämökki tai hyvin varustettu hu- tenkin nousi 8,2 prosenttiin, ja vuonna 2010 vila. Lisäksi Suomessa on yli miljoona metsän- se nousi edelleen 0,2 prosenttiyksiköllä. Vuosi omistajaa, eli joka viides suomalainen omistaa 2009 oli Suomen talouden heikoin vuosi, mutta vähintään pari hehtaaria metsää. Suomalaisten talous alkoi toipua vuonna 2010. tapa omistaa ykkös- ja kakkosasuntonsa ja li- Infl aatio pysyi melko tasaisena: se oli 1,6 säksi metsää on korvannut osittain sijoittamisen prosenttia vuonna 2007 ja 1,7 prosenttia vuon- muihin kohteisiin. na 2010. Ainoa poikkeus oli vuosi 2008, jolloin Suomen hallitus jatkoi veronalennusohjel- infl aatio oli peräti 3,9 prosenttia. Suomen Pank- maansa vuoteen 2011 saakka. Poikkeuksena oli ki (2012b) tilastoi uusien asuntolainojen kesi- arvonlisäveron nostaminen vuodesta 2010 alka- määräiset korkotasot. Joulukuussa 2007 uusien en, mistä päätettiin Suomen talouden kannalta 181 heikoimpana vuonna 2009. Kuluttaja-asioissa Kumar 2012). Näistä sääntelytoimista huolimat- Suomi noudattaa Euroopan unionin kuluttajapo- ta EU:n rakenne antaa jäsenmaille huomattavan litiikkaa, jonka tavoitteena on kuluttajien vaiku- paljon liikkumavaraa niiden omien kriisitoimen- tusmahdollisuuksien lisääminen, hyvinvoinnin piteiden laatimisessa (Jackson 2010). parantaminen ja kuluttajansuojan tehostaminen kuluttajien turvallisuutta ja tietämystä lisäämäl- 3. Varallisuuden, lä sekä kehittämällä kuluttajanlainsäädäntöä ja velan ja tulojen muutokset kuluttajien oikeussuojaa ja edistämällä kestävää kasvua (Euroopan komissio 2007 ja 2012). 3.1 Varallisuuden muutokset Viimeaikaiset talouskriisit ovat osoitta- Yhdysvalloissa neet, kuinka riippuvaisia eri maiden rahoitus- Yhdysvaltain keskuspankin johtokunnan vuon- markkinat ovat toisistaan ja kuinka laajoja nii- na 2010 teettämän SCF-kuluttajatutkimuksen den väliset kansalliset rajat ylittävät yhteydet mukaan muutokset perheiden keskimääräises- EU:n sisällä ovat. Tämä pakottaa EU-maiden sä nettovarallisuudessa olivat huomattavasti hallitukset tekemään yhteistyötä löytääkseen suuremmat kuin muutokset perheiden keskitu- kaikkia maita tukevia ja sitovia ratkaisuja. EU:n lossa vuosina 2001–2010. Keskimääräinen net- hallintoprosessi antaa kuitenkin Suomelle ja tovarallisuus lisääntyi 13,1 prosenttia vuosina muille EU-maille harkintavaltaa, miten rahoi- 2004–2007 ja väheni taantuman seurauksena tusmarkkinoita kunkin maan rajojen sisäpuolel- 14,7 prosenttia vuosina 2007–2010 (ks. tauluk- la säädellään ja valvotaan. Euroopan komissio ko 1). Mediaanin lasku vaikutti kaikkiin väestö- julkisti 29.10.2008 eurooppalaisen toiminta- ryhmiin, poikkeuksena olivat tulojen ja nettova- kehyksen, jonka tarkoituksena oli koordinoida rallisuuden jakauman ylimpään kymmenykseen EU:n 27 jäsenvaltion fi nanssikriisiin liittyviä sijoittuneet perheet, joita koskevat muutokset toimia. Lisäksi komissio ehdotti 27.11.2008 yh- olivat suhteellisen vähäisiä (Bricker ym. 2012). teensä 256 miljardin dollarin (200 miljardin eu- Kiinteistöjen, yritysten, osakkeiden ja sijoitus- ron) arvoista talouden elvytyspakettia (Jackson rahastojen arvonalennukset leikkasivat kaikkien 2010). Näistä toimista huolimatta kesäkuuhun perheiden kokonaisomaisuutta voimakkaasti 2009 mennessä oli selvää, että jotkin EU-maat vuonna 2010 (Bricker ym. 2012). Vaikka rahoi- (Kreikka, Portugali, Espanja ja Irlanti) olivat pa- tusvarallisuuden arvon lasku oli tärkeä tekijä, hasti ylivelkaantuneita (Singala ja Kumar 2012). keskimääräisen nettovarallisuuden lasku näyttää Myöhemmin nämä maat ovat saaneet hätäapua aiheutuneen suurimmaksi osaksi asuntojen hin- IMF:n ja euromaiden myöntämien lainapaket- tojen laajasta romahtamisesta. Lisäksi merkittä- tien muodossa. vä osa tästä laskusta voidaan yhdistää perheiden Eurooppaan on perustettu kolme uutta omaisuuden toteutumattomiin arvonnousuihin. EU-tason sääntelyelintä: Euroopan pankkivi- Perheiden kokonaisvelan taso säilyi käytännössä ranomainen, Euroopan arvopaperimarkkina- muuttumattomana, mutta velan prosenttiosuus viranomainen ja Euroopan vakuutus- ja eläke- omaisuudesta nousi, koska velan vakuutena ole- viranomainen. Lisäksi Basel III -säännöstö on van omaisuuden (etenkin asuntojen) arvo laski uudistettu osana uutta EU-tason rahoitusmarkki- nopeammin. Velan takaisinmaksu suhteessa ko- noiden sääntelyä (Tropeano 2011). Toukokuussa konaistuloihin kasvoi vain vähän, ja mediaani- 2010 EU-maiden valtiovarainministerit hyväk- maksu suhteessa velallisten perheiden tuloihin syivät 750 miljardin euron pelastuspaketin ra- jopa laski noustuaan ensin vuosina 2004–2007 hoitusvakauden turvaamiseksi ja loivat Euroo- (Bricker ym. 2012). pan rahoitusvakausvälineen (ERVV) (Singala ja 182

TAULUKKO 1. Perheiden keskimääräisen nettovarallisuuden muutokset Yhdysvalloissa 2001–2010

Keskiarvo (tuhatta) Keskiarvon muutos: % 2001 2004 2007 2010 2001 2004 2007 2010 Kaikki perheet 487,0 $ 517,1 $ 584,6 $ 498,8 $ - +6,2% +13,1% -14,7% 549,7 € 379,0 € 396,9 € 376,4 € $ = dollaria € = euroa

Lähde: Survey of Consumer Finances 2010, The Federal Reserve Board

Vaikka keskimääräinen rahoitusvarallisuus vä- osuus kokonaisvarallisuudesta nousi 3,9 pro- heni vuosina 2007–2010, rahoitusvarallisuuden senttiyksikköä (ks. taulukko 2).

TAULUKKO 2. Perheiden rahoitusvarallisuuden suhteelliset osuudet Yhdysvalloissa varallisuuslajeittain 2001–2010, %

Varallisuuslaji 2001 2004 2007 2010 Käyttötilit 11,4 13,1 10,9 13,3 Talletukset 3,1 3,7 4,0 3,9 Rahasto-osuudet 0,7 0,5 0,4 0,3 Joukkovelkakirjat 4,5 5,3 4,1 4,4 Pörssiosakkeet 21,5 17,5 17,8 14,0 Arvopaperistetut rahastot (ei sis. 12,1 14,6 15,8 15,0 rahamarkkinarahastoja) Eläkesäästötilit 29,0 32,4 35,1 38,1 Henkivakuutukset 5,3 2,9 3,2 2,5 Muu hallinnoitu ﬁ nanssivarallisuus 10,5 7,9 6,5 6,2 Muut 1,9 2,1 2,1 2,3 Yhteensä 100 100 100 100 Huomautukset: Rahoitusvarojen osuus kokonaisvarallisuudesta 42,2 35,8 34,0 37,9

Lähde: Survey of Consumer Finances 2010, The Federal Reserve Board

Sen sijaan vuosina 2001–2007 rahoitusvaral- vuonna 2010 sen osuus perheiden rahoitusvarallisuuden osuus kokonaisvarallisuudesta putosi lisuudesta oli peräti 38,1 prosenttia (Bricker ym. 8,2 prosenttiyksikköä. Eri varallisuuslajien suh- 2012). teellisissa osuuksissa tapahtui myös muutoksia. Perheiden omistamien eri varallisuuslajien pro- Suorien osakesijoitusten prosenttiosuuden laskun senttiosuudet kotitalouksissa laskivat kaikissa ka- korvasi lähes kokonaan käyttö- ja eläkesäästöti- tegorioissa vuosina 2007–2010. Ainoita poikke- lien osuuksien nousu. Sijoitukset eläkesäästöti- uksia olivat käyttötilit ja joukkovelkakirjat, joiden leille lähes kaksinkertaistuivat vuodesta 1989, ja osuudet eivät juuri muuttuneet (ks. taulukko 3). 183

TAULUKKO 3. Perheiden rahoitusvarallisuus Yhdysvalloissa varallisuuslajeittain 2007–2010 (% per- heistä, joilla varallisuutta)

Varallisuuslaji 2007 2010 Käyttötilit 92,1 92,5 Talletukset 16,1 12,2 Rahasto-osuudet 14,9 12,0 Joukkovelkakirjat 1,6 1,6 Pörssiosakkeet 17,9 15,1 Arvopaperistetut rahastot (ei sis. 11,4 8,7 rahamarkkinarahastoja) Eläkesäästötilit 53,0 50,4 Henkivakuutukset 23,0 19,7 Muu hallinnoitu ﬁ nanssivarallisuus 5,8 5,7 Muut 9,3 8,0 Finanssivaralllisuutta yhteensä 93,9 94,0

Lähde: Survey of Consumer Finances 2010, The Federal Reserve Board

3.2 Varallisuuden muutokset Suomessa jälkeen, kun se Yhdysvalloissa oli jo kääntynyt Suomalaisperheiden keskimääräinen nettova- laskuun. Taulukosta 4 näkyy, että Suomessa per- rallisuus on alle puolet yhdysvaltalaisten koti- heiden keskimääräinen varallisuus kasvoi 14 talouksien keskimääräisestä nettovarallisuudes- prosenttia vuosina 2004–2009 (Tilastokeskus ta. Perheiden keskimääräinen nettovarallisuus 2011e). lisääntyi Suomessa edelleen vuoden 2007

TAULUKKO 4. Perheiden keskimääräisen nettovarallisuuden muutokset Suomessa 2004–2009

Keskiarvo (tuhatta) Keskiarvon muutos: % 2004 2009 2004 2009 Kaikki perheet 137,4 € 156,7 € - +14,0 % 187,5 $ 224,6 $ $ = dollaria € = euroa

Lähde: Tilastokeskus 2011e

Suomessa kotitaloudet sijoittavat usein rahansa sääntyvää konservatiivisuutta. Käyttötilien osuus käyttö- ja talletustileille, pörssiosakkeisiin, no- laski eniten, 21,3 prosentista 18,1 prosenttiin, teeraamattomiin osakkeisiin ja henkivakuutuk- ja sijoitusrahasto-osuuksien osuus seuraavaksi siin (ks. taulukko 5). Vuosina 2007–2010 talle- eniten, 8,9 prosentista 6,5 prosenttiin. Muiden tukset oli ainoa rahoitusvarallisuuden laji, jonka rahoitusvarojen osuus joko lisääntyi tai väheni omistaminen lisääntyi 9,9 prosentista 15,8 pro- hieman (Tilastokeskus 2011e). senttiin. Tämä heijasti suomalaisperheiden li- 184

TAULUKKO 5. Perheiden rahoitusvarallisuuden suhteelliset osuudet Suomessa varallisuuslajeittain 2001–2010, %

Varallisuuslaji 2001 2004 2007 2010 Käteinen 1,0 1,2 1,5 1,8 Käteistalletukset 25,4 25,1 21,3 18,1 Muut talletukset 8,0 6,4 9,9 15,8 Joukkovelkakirjalainat 1,5 1,6 1,7 2,8 Pörssiosakkeet 14,2 11,8 13,4 13,2 Noteeraamattomat osakkeet 20,8 23,2 19,7 19,8 Rahasto-osuudet 4,0 5,7 8,9 6,5 Vakuutukset 20,1 21,4 20,9 19,6 Johdannaiset 0 0,1 0,1 0,0 Lainat muille 0,3 0,4 0,1 0,0 Muut 4,1 3,1 2,5 2,4 Yhteensä 100 100 100 100

Lähde: Tilastokeskus 2011b

Taulukosta 6 käyvät ilmi suomalaisten koti- Sen jälkeen nettomäärät ovat pysyneet plussan talouksien omistamien varallisuuslajien pro- puolella lukuun ottamatta joitakin poikkeuk- senttiosuudet. Suurin osa kotitalouksista luot- sellisia kuukausia, kuten toukokuu 2010. Myös taa vähäriskisiin kohteisiin, kuten erilaisiin pörssiosakkeita omistavien suomalaisten määrä talletusmuotoihin ja käyttötileihin (Tilastokes- nousi maaliskuun 2007 ja syyskuun 2010 väli- kus 2011b). Kesäkuun 2007 ja joulukuun 2008 senä aikana 713 000:sta 780 000:een (Finans- välisenä aikana kuukausittaisten sijoitusten net- sialan Keskusliitto 2011). tomäärä suomalaisissa sijoitusrahastoissa laski.

TAULUKKO 6. Perheiden rahoitusvarallisuus Suomessa varallisuuslajeittain 2007–2010 (% perheistä, joilla varallisuutta)

Varallisuuslaji 2007 2008 2009 2010 Säästö- ja muut talletustilit 25 31 34 34 Käyttötilit 22 27 26 27 Sijoitusrahastot 17 19 17 18 Pörssiosakkeet 12 12 13 15 Vapaaehtoiset eläkevakuutukset 9 10 9 9 Säästö- ja sijoitusvakuutusrahastot 6 6 6 8

Lähde: Finanssialan Keskusliitto 2011

Keloharju ym. (2012) ovat tutkineet sijoitus- on kolmea osaketta ja keskimääräisessä rahas- rahasto-osuuksien ja pörssiosakkeiden omis- tosalkussa kahta rahastoa. tamista Suomessa ja huomanneet, että niiden Varovaisesta sijoitustyylistä huolimatta monet omistajat muodostavat kaksi erilaista ryhmää. suomalaiset kotitaloudet menettivät sijoittaman- Ainoastaan viisi prosenttia väestöstä omistaa sa pääoman osittain tai kokonaan pahimpana fi - sekä osakkeita että rahasto-osuuksia. Suomalai- nanssikriisin aikana vuosina 2008–2009. Tämän sen sijoittajan salkun keskikoko on vain pari tu- seurauksena suomalaisille pankeille tehtyjen hatta euroa, ja keskimääräisessä osakesalkussa valitusten määrä sekä pankki- ja arvopaperilau- 185 takuntaan osoitetut valitukset kasvoivat hetkel- osuus, joilla oli velkaa, laski 2,1 prosenttiyksik- lisesti, mutta markkinatilanteen parannuttua ta- köä 74,9 prosenttiin. Ennen tätä kehitys oli ollut pausten määrä palasi kriisiä edeltäneelle tasolle noususuuntaista vuodesta 2001 lähtien. Perheet (www.fi ne.fi 2012). käyttivät suurimman osan velasta asunnon ostamiseen, mutta tästä huolimatta vuosina 2001– 3.3. Kokonaisvelan ja säästöjen 2010 asunnon ostoon käytetyn velan osuus laski muutokset Yhdysvalloissa hieman (ks. taulukko 7). Muita asuinkiinteistöjä Finanssikriisillä näyttäisi olevan vaikutusta koti- kuin pääasiallisia asuntoja varten otetun velan talouksien velkoihin ja velanottohalukkuuteen. määrä kuitenkin kasvoi samalla ajanjaksolla. Nimittäin vuosina 2007–2010 niiden perheiden

TAULUKKO 7. Velkaa ottaneiden yhdysvaltalaisperheiden määrä velkalajeittain 2001–2010, %

Velkalaji 2001 2004 2007 2010 Asuntolaina Vakuutena pääasiallinen asunto 75,2 75,2 74,7 74,1 Muu asuntovakuus 6,2 8,5 10,1 9,8 Lainat, joiden vakuutena muu kuin asuinkiinteistö 0,5 0,7 0,4 1,0 Osamaksulainat 12,3 11,0 10,2 11,1 Luottokorttilainat 3,4 3,0 3,5 2,9 Muut 2,3 1,6 1,1 1,1

Lähde: Survey of Consumer Finances 2010, The 12,9 prosentista 14,7 prosenttiin ja 16,7 pro- Federal Reserve Board sentista 18,1 prosenttiin (Bricker ym. 2012). Velan prosenttiosuus perheiden tuloista nousi Yhdysvaltalaisten säästämisaste kohosi taantu- 112,0:sta 116,4:ään vuonna 2010 (ks. taulukko man seurauksena 5,1 prosenttiin, kun kuluttajat 8). Myös velanmaksun kokonais- ja mediaani- alkoivat säästää pahan päivän varalle (ks. tau- määrät suhteessa perheiden tuloihin nousivat lukko 8).

TAULUKKO 8. Perheiden velkaantumis- ja säästämisasteet Yhdysvalloissa 2001–2010

2001 2004 2007 2010 Velkaantumisaste 112,0 115,0 114,8 116,4 Säästämisaste +2,7 +3,6 +2,4 +5,1

Lähde: Survey of Consumer Finances 2010, The Federal Reserve Board

Säästävien perheiden osuus laski Yhdysvallois- mius oli puolestaan noussut tärkeimmäksi syyksi sa 59,2 prosentista 56,1 prosenttiin vuosina (35,2 prosenttia) ja eläkeaikaan varautuminen 2001–2004. Vuonna 2007 osuus nousi hieman, pudonnut 30,1 prosenttiin. Opiskelua varten 56,4 prosenttiin, mutta taantuma pudotti osuu- säästäminen väheni myös: 8,2 prosenttia per- den 52,0 prosenttiin vuonna 2010 (Bricker ym. heistä ilmoitti sen tärkeimmäksi syyksi vuonna 2012). Myös säästämisen syyt muuttuivat vuo- 2010 verrattuna 10,9 prosenttiin vuonna 2001. sina 2001–2010 (ks. taulukko 9). Vuonna 2001 Hankintoihin säästävien osuus nousi, sen sijaan eläkeaikaan varautuminen oli tärkein syy (32,1 oman asunnon ostamisen tärkeys laski. Niiden prosenttia), ja heti sen kannoilla oli maksuval- perheiden osuus, jotka eivät säästäneet lain- mius (31,2 prosenttia). Vuonna 2010 maksuval- kaan, putosi reilun prosenttiyksikön.. 186

TAULUKKO 9. Yhdysvaltalaisten vastaajien tärkeimmät syyt perheen säästämiselle 2001–2010 (%)

Syy 2001 2004 2007 2010 Opiskelu 10,9 11,6 8,4 8,2 Perhettä varten 5,1 4,7 5,5 5,7 Asunnon ostaminen 4,2 5,0 4,2 3,2 Hankinnat 9,5 7,7 10,0 11,5 Eläkeaikaan varautuminen 32,1 34,7 34,0 30,1 Maksuvalmius 31,2 30,0 32,0 35,2 Sijoittaminen 1,0 1,5 1,6 1,2 Ei erityistä syytä 1,1 0,7 1,1 1,4 Eivät säästä 4,9 4,0 3,3 3,5 Yhteensä 100 100 100 100

Lähde: Survey of Consumer Finances 2010, The Federal Reserve Board

3.4. Kokonaisvelan ja säästöjen vuoteen 2009 mennessä luku oli pudonnut nel- muutokset Suomessa jä prosenttiyksikköä (Finanssialan Keskusliitto Tarkasteltavalla ajanjaksolla velkaantuneiden 2011). suomalaisten perheiden suhteellinen määrä ei Keskimääräinen pääasiallista asuntoa varten ole juurikaan kasvanut, mutta sen sijaan velan otettu laina nousi vuoden 2007 65 300 euros- suhteellinen määrä velkaa ottanutta perhettä ta kotitaloutta kohden 81 800 euroon vuonna kohti on kasvanut. Niiden suomalaisperheiden 2010 ja edelleen 82 000 euroon vuonna 2011. määrä, joilla on asuinkiinteistöä varten otettua Yksi syy velkaantuneisuuden lisääntymiseen oli velkaa, lisääntyi viisi prosenttiyksikköä vuosina asuntolainojen matala korkotaso, joka oli kes- 2001-2010 (ks. taulukko 10). Ennätys (31 pro- kimäärin 5 prosenttia vuonna 2007, 4 prosent- senttia) saavutettiin vuonna 2007, ennen Suo- tia vuonna 2008 ja 2 prosenttia vuonna 2009. men talouden kannalta huonointa vuotta 2009. Pääasiallista asuntoa varten otetut lainat sidot- Kulutusluottojen osuus on pysynyt noin 30 pro- tiin Suomessa vuonna 2007 yleensä Euriboriin, sentissa, ja opintolainojen osuus puolittunut. mutta vuonna 2008 näiden lainojen osuus oli Vuonna 2010 suomalaisten kotitalouksien ve- alle puolet. Vuoden 2009 loppuun mennessä yli lat jakautuivat asuntolainojen (73,6 prosenttia), 80 prosenttia lainanantajista oli kuitenkin palan- kuluttajien luottokorttilainojen (12,1 prosenttia) nut Euriboriin (Finanssialan Keskusliitto 2012). ja muiden lainojen (14,3 prosenttia) kesken. Asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksu- Kaikkiaan 32 prosentilla suomalaisista kulutta- aika on pidentynyt tarkastelujaksolla 11 vuodes- jista oli luottokorttilainaa vuonna 2007, mutta ta 19 vuoteen (Finanssialan Keskusliitto 2011).

TAULUKKO 10. Velkaa ottaneiden suomalaisperheiden määrä velkalajeittain 2001-2010, %

Velkalaji 2001 2004 2007 2010 Asuntolaina 23 28 31 28 Kulutusluotto 30 34 32 30 Opinto- ja muut lainat 11 6 6 5

Lähde: Finanssialan Keskusliitto 2011

Vuosina 2001–2010 kotitalouksien velkaantu- lievästi negatiiviseen. Lainojen määrän lisäänty- misaste lähes kaksinkertaistui. Samana ajanjak- misen seurauksena yhä useammalla suomalais- sona säästämisaste vaihteli lievästi positiivisesta perheellä on vaikeuksia asuntoja luottokort- 187 tilainojensa takaisinmaksussa. Muun muassa TAULUKKO 12. Suomalaisten syyt säästämiselle Suomen Pankki oli kesällä 2012 huolestunut ja sijoittamiselle 2009–2010 ylivelkaantuneiden perheiden kasvavasta mää- rästä. 2009 2010 Pahan päivän varalle 54 56 TAULUKKO 11. Säästämis- ja velkaantumisas- Sijoittaminen 23 28 teet Suomessa 2001–2010 Eläkeaikaan varautuminen 19 24 Asunnon ostaminen 15 17 2001 2004 2007 2010 Perinnön jättäminen 6 10 Velkaantumisaste 66,8 79,1 108,0 119,0 Loma 4 3 Säästämisaste -1,2 +2,2 -1,1 +4,1 Kodin remontointi 3 2 Opiskelu 2 1 Lähde: Finanssialan Keskusliitto 2011 ja 2012, Tilastokeskus 2011b ja 2011d Lähde: Finanssialan Keskusliitto 2011

Säästäminen on lisääntynyt Suomessa koko 2000-luvun alun. säästävien suomalaisperhei- 3.5. Tulojen muutokset den osuus nousi vuoden 2001 27 prosentista 46 Yhdysvalloissa prosenttiin vuonna 2004 ja vuodesta 2007 nii- Kotitalouksien mediaanitulo on laskenut Yhdys- den suomalaisperheiden osuus, joilla on sääs- valloissa, ja vuonna 2011 se oli inﬂ aatiokorjat- töjä ja sijoituksia, nousi 52 prosentista 56 pro- tujen lukujen perusteella 8 prosenttia matalampi senttiin vuonna 2010 (Finanssialan Keskusliitto kuin huippuvuonna 2000. Suurimpia syitä pu- 2011). Kriisin myötä suomalaiset lisäsivät sääs- dotukseen ovat globalisaatio ja automatisointi, tämistä (ks. taulukko 11), mikä voi kertoa siitä, joiden seurauksena työpaikkoja siirretään mata- että he valmistautuivat taloudellisessa mielessä lamman palkkatason maihin ja ihmistyövoima epävarmaan tulevaisuuteen. korvataan uudella tekniikalla (New York Times Suomalaiset kotitaloudet säästävät pää- 24.10.2012). Korkeampi verotus ei sen sijaan asiassa pahan päivän varalle, ja seuraavaksi ole laskun syynä, sillä liittovaltion verojen osuus tärkeimmät syyt ovat sijoittamista, asuntoa ja BKT:sta oli vuonna 2011 pudonnut 15,4 pro- eläkeaikaa varten säästäminen (ks. taulukko 12). senttiin vuoden 2000 20,6 prosentista. Keski- Suomessa on voimassa pakollinen lakisääteinen luokan tulojen väheneminen johtuu osittain ter- työeläkejärjestelmä, johon kaikkien työssäkäy- veydenhoitokulujen kasvusta, ammattiliittojen vien on osallistuttava. Vuoteen 2045 mennessä heikkoudesta ja varakkaiden veroprosentin leik- eläkkeiden keskimääräinen taso laskee 45 pro- kaamisesta keskiluokan kustannuksella. Tuloerot senttiin ansiotuloista vuoden 2005 eläkeuudis- korkeakoulusta valmistuneiden ja matalammin tuksen seurauksena (Risku ym. 2011). Siksi suo- koulutettujen välillä ovat kasvaneet. Korkea- malaisten on tulevaisuudessa tärkeää varautua koulutettujen työttömyysaste, 4,1 prosenttia, eläkevuosiin omaehtoisella säästämisellä. on noin puolet koko maan työttömyysasteesta. 188

Mielenkiintoinen seikka on, että tutkimusten ei-työssäkäyvien perheiden) tulot pysyivät en- mukaan laiton maahanmuutto ei ole laskenut nallaan tai nousivat (Bricker ym. 2012). mediaanituloa eikä minimipalkan nousu ole Vuosina 2001–2010 SCF-tutkimuksiin nostanut sitä (New York Times 24.10.2012). osallistuneiden kotitalouksien keskimääräi- Vuosina 2001–2010 yhdysvaltalaisten set tulot (vuoden 2010 dollareina) laskivat 83 kotitalouksien mediaanitulo (vuoden 2010 dol- 300 dollarista 78 500 dollariin eli 5,8 prosent- lareina) putosi 48 900 dollarista 45 800 dolla- tia. Vuosina 2001–2004 kotitalouksien keski- riin eli 6,3 prosenttia (ks. taulukko 13). Vuosina määräiset tulot laskivat vain vähän, ja vuosina 2001–2004 kotitalouksien mediaanitulo laski 2004–2007 ne itse asiassa nousivat 8,5 prosent- vain vähän, mutta taantuman seurauksena pu- tia. Taantuma kuitenkin aiheutti huomattavan, dotus kiihtyi 7,7 prosenttiin. Henkilökohtaisen 12,6 prosentin notkahduksen. Henkilökohtaisen mediaanitulon kehitys oli samansuuntaista, keskitulon kehitys oli samansuuntaista, mutta mutta vuosina 2007–2010 pudotus oli 9,4 pro- vuosina 2007–2010 pudotus oli 12,6 prosenttia senttia johtuen siitä, että kotitalouden keskimää- johtuen kotitalouden keskimääräisen koon kas- räinen koko kasvoi vuoden 2,59 hengestä 2,63 vusta (ks. edellä). Kotitalouksien vuosittainen henkeen vuosina 2007-2010 samaan aikaan keskitulon lasku oli jopa yleisempää kuin me- kuin perheiden mediaanitulo laski. Mediaani- diaanitulon lasku ja koski kaikkia väestöryhmiä tulon lasku koski lähes kaikki väestöryhmiä, ja vuosina 2007–2010 (Bricker ym. 2012). vain muutaman ryhmän (kuten eläkeläisten ja

TAULUKKO 13. Perheiden mediaani- ja keskitulon muutokset Yhdysvalloissa 2001–2010

Mediaani (tuhatta) Mediaanin muutos: % 2001 2004 2007 2010 2001 2004 2007 2010 Kaikki perheet 48,9 $ 49,8 $ 49,6 $ 45,8 $ - +1,8 % -0,04 % -7,7 % 55,2 € 36,5 € 33,7 € 34,6 € Henkeä kohti* 18,9 $ 19,2 $ 19,2 $ 17,4 $ - +1,6 % +/-0,0 % -9,4 % 21,3 € 14,1 € 13,0 € 13,1 € $ = dollaria € = euroa

Keskiarvo (tuhatta) Keskiarvon muutos: % 2001 2004 2007 2010 2001 2004 2007 2010 Kaikki perheet 83,3 $ 81,4 $ 88,3 $ 78,5 $ - -2,3 % +8,5 % -11,1 % 94,0 € 59,7 € 60,0 € 59,2 € Henkeä kohti* 32,1 $ 31,4 $ 34,1 $ 29,8 $ - -2,2 % +8,6 % -12,6 % 36,2 € 23,0 € 23,2 € 22,5 € $ = dollaria € = euroa

*) Perustuu yhdysvaltalaisen kotitalouden keskikokoon, joka oli 2,59 vuosina 2001–2007 ja 2,63 vuonna 2010. Lähde: Survey of Consumer Finances 2010, The Federal Reserve Board

3.6. Tulojen muutokset Suomessa entisestään lisännyt tuloja henkeä kohti. Nettotu- Suomessa käytettävissä olevat mediaani- ja kes- lojen nousu johtuu sekä palkankorotuksista että kitulot nousivat tasaisesti vuosina 2001–2010 veronalennuksista (Raijas ja Kangassalo 2010). (ks. taulukko 14). Mediaanitulo nousi kyseisenä Vuoden 2009 jälkeen tuloerot ovat kasvaneet ajanjaksona yhteensä 21,0 prosenttia ja keski- Suomessa matalapalkkaisen osa-aikatyön ja tulo 22,2 prosenttia. Samaan aikaan perheen määräaikaisen työn lisääntymisen seurauksena. keskikoko on pienentynyt vähitellen, mikä on 189

TAULUKKO 14. Perheiden mediaani- ja keskitulon muutokset Suomessa 2001–2010

Mediaani (tuhatta) Mediaanin muutos: % 2001 2004 2007 2010 2001 2004 2007 2010 Kaikki perheet 27,6 € 29.9 € 31,6 € 33,4 € - +8,3 +5,7 +5,7 24,5 $ 40,8 $ 46,5 $ 44,3 $ Henkeä kohti* 12,8 € 14,0 € 15,0 € 16,1 € - +9,4 +7,1 +7,3 11,3 $ 19,1 $ 22,1 $ 21,3 $ $ = dollaria €= euroa

Keskiarvo (tuhatta) Keskiarvon muutos: % 2001 2004 2007 2010 2001 2004 2007 2010 Kaikki perheet 32,8 € 36,4 € 38,7 € 40,1 € - +11,0 +6,3 +3,6 29,1 $ 49,7 $ 57,0 $ 53,1 $ Henkeä kohti* 15,3 € 17,0 € 18,4 € 19,3 € - +11,1 +8,2 +4,9 14,0 $ 23,2 $ 27,1 $ 25,6 $ $ = dollaria € = euroa

* Perustuu kotitalouden keskikokoon Suomessa: 2001 = 2,15, 2004 = 2,14, 2007 = 2,10, 2010 = 2,08 Lähde: Tilastokeskus 2011c, 2012b ja 2012c 4. Tulevaisuuden odotukset tasoa (Kennickell ja Lusardi 2004). Perheiden toivoma taso on tyypillisesti sitä korkeampi, 4.1. Tulevaisuuden odotukset mitä ylempään varallisuusluokkaan ne kuuluvat Yhdysvalloissa (Bucks ym. 2009). Useimmat perheet kussakin Vuoden 2008 ﬁ nanssikriisin pidemmän aikavä- luokassa, jonka suhteellinen varallisuus muut- lin taloudelliset vaikutukset riippuvat osittain sii- tui, ilmoittivat tarvitsevansa enemmän säästöjä tä, missä määrin laskusuhdanne ja ﬁ nanssikriisi vuonna 2009 kuin vuonna 2007, mikä oli odo- muuttivat perheiden odotuksia ja käyttäytymis- tettua, jos perheet yleisesti ottaen katsoivat ole- tä. Michiganin yliopiston julkaisema kuluttajien vansa alttiita aiempaa suuremmille taloudellisil- mielialaa mittaava indeksi (Index of Consumer le riskeille. Huomattava vähemmistö perheistä Sentiment, ICS) oli korkeimmillaan vuoden ilmoitti kuitenkin vuonna 2009, ettei säästöissä 2007 ensimmäisellä neljänneksellä lähes 100 ja ollut tapahtunut muutosta tai että ne olivat pie- laski vuoden 2009 toiseen neljännekseen men- nentyneet. Analyysi perheiden ilmoittamasta nessä alle 60:n. Sen jälkeen indeksi on pysytel- halukkuudesta ottaa taloudellisia riskejä sijoitta- lyt 60:n ja 80:n välillä ja pudonnut kerran alle misessa ja säästämisessä osoittaa, että taantuma 60:n heinäkuussa 2011. ja muu taloudellinen kehitys ovat saattaneet li- Survey of Consumer Finances (SCF) -tut- sätä perheiden varovaisuutta. Varallisuutta me- kimuksen tiedot vuosilta 2007–2009 viittaa- nettäneissä perheissä on todennäköistä työurien vat niin ikään varovaisuuden lisääntymiseen: pidentäminen säästöjen kartuttamiseksi eläke- useimmat perheet – etenkin ne, joiden asema aikaa varten, ja muissa perheissä varaudutaan varallisuusjakaumassa parani – ilmoittivat ha- tulevaisuuden epävarmuuteen työskentelemällä luavansa vähentää riskejä ja säästää enemmän pidempään (Bricker ym. 2012). tulevaisuuden varalle. Lisäksi kokopäivätyössä SCF-kuluttajatutkimukseen vuosina 2007 käyvät perheiden päämiehet aikoivat useimmis- ja 2009 vastanneilta kysyttiin heidän taloutensa sa tapauksissa pidentää työuriaan (Bricker ym. tilaan liittyviä odotuksia seuraavan viiden vuo- 2012). den aikana verrattuna edellisiin viiteen vuoteen SCF-tutkimuksessa kysyttiin, kuinka pal- – tarkalleen ottaen odottivatko he taloustilan- jon säästöjä perheet tarvitsivat hätä- ja muita teen huononevan, paranevan vai pysyvän suun- poikkeustilanteita varten – tällä mitattiin pahan nilleen samana. Odotukset viiden seuraavan päivän varalle kerättyjen säästöjen toivottua vuoden talousnäkymien suhteen olivat vuonna 190

2009 optimistisemmat kaikissa varallisuusmuu- tavat oman taloutensa paranevan seuraavan 12 tosluokissa (Bricker ym. 2012). Vuonna 2009 kuukauden aikana, alkoi kasvaa vuonna 2009 ja vastaajilta kysyttiin myös, odottivatko he talous- oli 29 prosenttia vuonna 2010. Vuoden 2011 ai- tilanteen olevan seuraavana vuonna “parempi kana usko omaan talouteen alkoi jälleen heiketä kuin nyt”. Vuoden 2009 haastattelua seuran- (Tilastokeskus 2009, 2010 ja 2011a), joskin val- neen vuoden näkymät olivat vähemmän opti- taosa suomalaisista kotitalouksista on jotenkin mistiset ja muistuttivat vuonna 2007 raportoitu- onnistunut säilyttämään positiivisen asenteensa ja seuraavan viiden vuoden näkymiä. Perheiden omaa tulevaisuuttaan kohtaan, huolimatta tulevaisuuden taloudellisista haasteista yleisin Kreikan, Portugalin, Italian, Irlannin ja Espanjan oli huoli tulojen tai työpaikan säilymisestä. Li- talouteen liittyvistä vakavista uhkista. säksi varallisuuden hallinta oli yksi keskeisistä Kotitalouksien lainanottoaikeissa ei ole ta- haasteista niissä vastaajaryhmissä, joiden suh- pahtunut suuria muutoksia: lainaa suunnittelevi- teellinen varallisuusasema oli muuttunut eniten, en perheiden osuus on vaihdellut 11 prosentista joko positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan 15,5 prosenttiin. Auton ostoa on suunniteltu (Bricker ym. 2012). 14–18 prosentissa perheistä. Noin 7 prosenttia perheistä on suunnitellut asunnon ostoa, poik- 4.2. Tulevaisuuden odotukset Suomessa keuksena vuosi 2010, jolloin lähes 10 prosenttia Tilastokeskuksen kuukausittain julkaistavassa kotitalouksista suunnitteli uuden asunnon hank- kuluttajabarometrissa tutkitaan kuluttajien seu- kimista. raavaa 12 kuukautta koskevia odotuksia. Kulut- Kuluttajien käsitystä ajankohdan otolli- tajien luottamusindikaattori kertoo kuluttajien suudesta lainanottoon kuvaava indeksi (maksi- omaa talouttaan, Suomen taloutta, työttömyys- mi 100) laski 35:stä vuonna 2006 vuoden 2009 astetta ja omia säästämismahdollisuuksiaan kos- puolivälissä -48:aan. Vuoden 2010 loppuun kevista arvioista seuraavan 12 kuukauden aika- mennessä lainanottoa kannattavana pitävien ku- na. Vuosien 2009 ja 2010 lopussa indikaattori luttajien osuus oli lisääntynyt mutta laski jälleen oli +14, mutta vuonna 2011 kuluttajien pessi- vuonna 2011. Samaan aikaan niiden osuus, mismi lisääntyi ja indikaattori putosi lähelle nol- jotka pitivät ajankohtaa hyvänä säästämiselle, laa ja pysyi alhaisella tasolla vuoden 2012 en- nousi ensin ja laski sitten vuoden 2010 lop- simmäisen puoliskon ajan (Tilastokeskus 2009, puun mennessä, mutta nousi sitten uudestaan 2010, 2011a ja 2012d). Tämä näyttäisi kertovan vuoden 2011 loppuun mennessä. Vuonna 2009 siitä, että kotitaloudet ensin toipuivat vuoden suomalaisilla kotitalouksilla oli vähemmän toi- 2008 tapahtumista ja heidän optimisminsa pala- veita lisätä kulutustaan ja ylellisyystavaroiden si entiselle tasolleen, mutta sitten heidän luotta- ostamista kuin aikaisempina vuosina (Sarpila ja muksensa romahti uudestaan vuonna 2011. Haanpää 2010). Talouskriisillä on ollut negatiivinen vai- Kuluttajien Suomen taloutta koskeviin kutus suomalaisiin kotitalouksiin ja niiden odotuksiin vaikuttavat koko euroalueen talous- asenteisiin omaa talouttaan ja Suomen taloutta uutiset. Vuosina 2011 ja 2012, kun euroalueen kohtaan. Tammikuun 2008 ja joulukuun 2009 kriisi oli jo puhjennut, taloudellinen toiminta oli välisenä aikana kuluttajien luottamus Suomen alkanut vähentyä myös Suomessa. Negatiivinen talouteen putosi nollasta miinukselle. Samoin ilmapiiri vaikutti myös kuluttajien säästämiseen: kuluttajien luottamus omaan talouteensa laski alle 50 prosenttia suomalaisista kotitalouksista oli vuonna 2009 lähelle nollaa. (Tilastokeskus 2008 aikeissa säästää vuosina 2010–2012. Finanssialan ja 2009). Kuluttajien optimismi on kuitenkin Keskusliiton tutkimuksen (2012) mukaan suo- kasvanut aina, kun on saatu positiivisia uutisia malaiset kotitaloudet varautuvat tuleviin talous- Suomen tai muiden Euroopan unionin mai- kriiseihin lisäämällä säästämistä (60 prosenttia den taloudesta. Suomalaisten kuluttajien usko vastaajista) ja lisäämällä vakuutusturvaansa (10 omaan talouteensa tulevaisuudessa on säilynyt % vastaajista). Raijas ja Kangassalo (2010) ovat vahvana. Niiden kuluttajien osuus, jotka odot- tutkineet kuluttajien luottamusindikaattorin ja 191 makrotalouden suhdanteiden yhteyksiä 1990-lu- joituskohteiden valinnassa käytettävät kriteerit. vun puolivälin ja vuoden 2010 välisenä aikana. Taulukosta käy myös ilmi, että tässä suhteessa Heidän tutkimuksensa osoittaa, että suomalaiset tapahtui vain vähän muutoksia vuosina 2007– kotitaloudet pystyvät arvioimaan ja ennakoimaan 2010. Turvallisuus ja riskittömyys ovat edelleen tulevaa talouskehitystä. Lisäksi kansallinen talo- tärkeimmät sijoituskriteerit, mutta jopa niiden uspolitiikka on vaikuttanut kuluttajien mielialoi- merkitys on vähentynyt hieman talouskriisin seu- hin, joka puolestaan näkyvät kuluttajien käyttäy- rauksena. Tuoton merkitys on laskenut vuosien tymisessä. Esimerkiksi korkomuutoksilla näyttää 2007–2010 aikana. Yhtenä syynä tähän on var- olevan välitön vaikutus kuluttajiin. masti poikkeuksellisen alhainen Euribor-korko ja Talouden epäsuotuisalla kehityksellä on ﬁ nanssikriisiä edeltänyttä aikaa alhaisemmalla vaikutusta kotitalouksien suhtautumiseen ta- tasolla pysytellyt osakeindeksi (OMX Helsinki). loudellisiin riskeihin. Taulukossa 15 kuvataan Suomalaiset kotitaloudet ovat siis joutuneet hy- Finanssialan Keskusliiton tutkimukseen (2011) väksymään tosiasian, että sijoituksille on ollut perustuen, mitkä ovat pääasialliset säästö- ja si- vaikea saada kunnollista tuottoa.

TAULUKKO 15. Säästö- ja sijoituskohteiden valinnan pääkriteerit* Suomessa 2007–2010

2007 2008 2009 2010 Turvallisuus 74 76 72 72 Riskittömyys - 62 60 60 Tuotto 51 51 44 44 Eettisyys ja vastuullisuus - - - 30 Ekologisuus - - - 26 Eläkevuosiin varautuminen 28 28 29 28

Lähde: Finanssialan Keskusliitto 2011. n = 2 394 Vastaajat, jotka vastasivat “paljon” kysymykseen “Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta?”. Muut vaihtoehdot olivat “jonkin verran”, “ei lainkaan” ja “ei osaa sanoa”.

Suomessa toteutettiin eläkeuudistus tammi- vain 35 prosenttia suomalaisista pitää tämän- kuussa 2005. Sen jälkeen varsinainen eläkeikä hetkistä eläkejärjestelmää oikeudenmukaisena on noussut tasaisesti ja työttömyyseläkkeiden ja yli 67 prosentin mielestä jatkuvat eläkejär- myöntäminen on lopetettu. Vuonna 2011 kes- jestelmän muutokset vähentävät sitä kohtaan kimääräinen eläkeikä Suomessa oli 60,5 vuotta, tunnettua luottamusta (Kahma ja Takala 2012). missä oli lisäystä 0,1 vuotta edelliseen vuoteen Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön verrattuna ja 1,5 vuotta uudistusvuoteen 2005 OECD:n mukaan Suomen lakisääteiset työelä- verrattuna (www.etk.ﬁ 2012). Uudistuksen ta- kevarat olivat vuonna 2012 yhteensä noin 150 voitteena oli kannustaa jatkamista työelämässä miljardia euroa eli 75 prosenttia BKT:sta (Wall muun muassa ammatillisen kuntoutuksen tar- Street Journal 2012). jontaa lisäämällä. Tulokset ovat olleet melko lu- paavia, sillä viisi vuotta ammatillisen kuntoutuk- 5. Suomalaisten ja sen jälkeen puolet kuntoutukseen osallistuneista Yhdysvaltalaisten on edelleen työssä, mutta lisää tukea, neuvontaa kotitalouksien vertailua ja yhteistyötä tarvitaan työurien systemaattisen Tutkimus paljasti suomalaisten ja yhdysvaltalais- pidentämisen varmistamiseksi (vrt. Gould ym. ten kotitalouksien välillä useita mielenkiintoisia 2012). Vaikka Suomen hallitus tukee työurien eroja, jotka aiheutuivat ﬁ nanssikriisin vaikutuk- pidentämistä ja työkyvyttömyyden ehkäisyä, sista perheiden talouteen. Ensinnäkin kriisi al- 192

koi aikaisemmin Yhdysvalloissa, jossa tapahtui kuuluva omaisuus on säilyttänyt arvonsa melko merkittäviä muutoksia vuoden 2007 kolmannen hyvin, ja kehitys on jatkunut samansuuntaisena neljänneksen ja vuoden 2009 toisen neljännek- myös vuoden 2009 jälkeen. Noin 65 prosent- sen välisenä aikana: BKT supistui 5 prosenttia tia suomalaisista kotitalouksista omistaa asun- ja työttömyys lisääntyi 5 prosentista 9,5 pro- tonsa, ja useimmissa tapauksissa se muodostaa senttiin. Suomessa kriisin pahimmat vaikutukset pääosan heidän varallisuudestaan. Suomessa koettiin vuonna 2009, jolloin BKT laski 8,8 pro- ei koettu samanlaista asuntolainakriisiä kuin senttia ja työttömyys kasvoi 6,4 prosentista 8,2 Yhdysvalloissa eivätkä asuntojen hinnat pudon- prosenttiin. Samana ajanjaksona Yhdysvaltojen neet, mikä selittää sen, ettei suomalaisperheiden tärkeimmät osakeindeksit putosivat yli 50 pro- varallisuus vähentynyt vaan kasvoi fi nanssikrii- senttia ja Suomessa OMX Helsinki -osakeindek- sistä huolimatta. Toinen mielenkiintoinen suosi laski 46 prosenttia. malaisen yhteiskunnan piirre on kesämökkikult- Toinen merkittävä ero oli kriisin rajallinen tuuri: suomalaiset kuluttajat omistavat yli 500 vaikutus perheiden varallisuuteen. Suomessa 000 kesämökkiä ympäri maata. Kolmas tärkeä perheiden varallisuus lisääntyi 14 prosenttia kiinteän omaisuuden laji on metsät. vuosina 2004–2009, kun taas Yhdysvalloissa Kolmas tärkeä ero oli fi nanssikriisin vaiku- perheiden varallisuus väheni 15 prosenttia vuo- tus perheiden tuloihin. Vuosina 2007–2010 yh- sina 2007–2010. Tästä huolimatta suomalaisten dysvaltalaisten perheiden mediaanitulo laski 7,7 kotitalouksien keskimääräinen varallisuus oli prosenttia ja keskitulo 11,1 prosenttia. Samana alle puolet yhdysvaltalaisten kotitalouksien kes- ajanjaksona suomalaisperheiden taloudessa ko- kimääräisestä varallisuudesta. Suomalaisten per- ettiin täysin päinvastainen kehitys: mediaanitulo heiden varallisuudesta ei ole saatavilla tilastoja nousi 5,7 prosenttia ja keskitulo 3,6 prosenttia vuosilta 2007–2010, jolloin on voinut tapahtua työttömyysasteen kasvusta huolimatta. Näitä pientä laskua. Suomalaisissa asuntojen hintain- eroja selittää osaltaan Yhdysvalloissa vuodesta dekseissä ei kuitenkaan ole näkynyt merkkejä 2000 vallinnut kehityssuunta, jonka aikana per- saman suuruusluokan hintojen laskusta kuin heiden infl aatiokorjattu mediaanitulo on laske- Yhdysvalloissa. Päinvastoin, pientä pudotusta nut jatkuvasti, lukuun ottamatta lievää nousua seurasi nousu vuosina 2007, 2008 ja 2010. Erot vuosina 2005–2007, jonka jälkeen vuodesta varallisuuden muutoksissa selittyvät osin Yhdys- 2008 lähtien lasku on jatkunut. Myös yhdysval- valtojen asuntomarkkinoiden romahduksella, talaisperheiden keskitulo on laskenut vuodesta jonka seurauksena monille asunnonomistajille 2000 lähtien, ja taantuma kiihdytti tätä kehitystä jäi suuri, heidän asuntonsa arvon ylittävä laina. yli kymmenkertaisesti. Laskun aiheuttajia ovat Erityisesti Yhdysvalloissa työttömyyskau- muun muassa globalisaatio ja automatisoin- siin liittyy varallisuuden väheneminen, johon ti, joiden seurauksena työpaikkoja on siirretty voi olla syynä, että menot ylittävät tulot tai että matalamman palkkatason maihin. Samaiset maksujen viivästyminen on johtanut jonkin tekijät ovat vaikuttaneet myös suomalaistalo- omaisuuserän, kuten asunnon, ulosmittaukseen uksiin, mutta Yhdysvalloissa vaikutus on ollut (Bricker ym. 2012). Todennäköisesti suuret muu- suurempi. Tähän ovat olleet syynä lisääntyvät tokset johtuivat omaisuuden arvonmuutoksista, terveydenhoitokulut, heikommat ammattiliitot vaikka myös säästäminen voi selittää joitakin ja varakkaiden veroprosentin leikkaaminen kes- marginaalisia eroja. Siten asuntojen, osakkeiden kiluokan kustannuksella. ja yritysomistusten arvonmuutoksilla näyttää ol- Neljäs ero oli infl aatio, joka Yhdysval- leen merkittävä rooli havaittujen varallisuuden loissa laski 2,8 prosentista 1,6 prosenttiin. Suo- muutosten selittäjänä. Samana ajanjaksona ta- messa infl aatio pysyi melko tasaisena noin 1,6 pahtuneet velkaantumisasteen muutokset joh- prosentissa. tuivat ensisijaisesti omaisuuden arvon yleisestä Finanssikriisin vaikutukset muihin talou- laskusta (Bricker ym. 2012). den indikaattoreihin olivat melko samanlaisia Suomessa muu kuin fi nanssivarallisuuteen molemmissa maissa. Säästämisasteet nousivat 193 kummassakin maassa vuosina 2007–2010. Sa- Yhdysvalloilta saamansa lainan täysimääräisesti mana ajanjaksona velkaantumisaste kasvoi, takaisin (Wall Street Journal 2012). Lisäksi suo- mutta hieman vähemmän Yhdysvalloissa kuin malaiset muistavat yhä 1990-luvun pankkikrii- Suomessa. Lisäksi asuntolainojen ja talletusten sin seurauksena puhjenneen suhteellisen lyhyen korot laskivat ennätyksellisen alhaiselle tasolle. mutta syvän laman. Chiriacescu ym. (2012) väittävätkin, että työttö- myyden, valuuttakurssien, teollisen tuotannon 6. Johtopäätöksiä ja korkotason ohella velkaantuneisuusaste vai- Talouskriisistä toipuminen on ollut hidasta ja kuttaa pankkilainojen maksujen laiminlyöntiin. monimutkaista. Vuonna 2011 yli 24 miljoonaa Edey (2009) osoittaa, että perheiden li- yhdysvaltalaista oli työttömänä, koska he eivät sääntynyt säästäminen voi lyhyellä aikavälillä pystyneet saamaan kokopäivätyötä. Noin neljä jarruttaa talouden elpymistä. SCF-kuluttajatut- miljoonaa perhettä oli menettänyt kotinsa ulos- kimuksen mukaan suuri osa yhdysvaltalaisper- mittauksessa, ja miljoonat muut olivat ajautu- heistä kaikissa varallisuusluokissa ja riippumat- neet ulosmittausprosessiin tai jääneet pahasti ta siitä, mihin suuntaan heidän varallisuutensa jälkeen asuntolainansa maksuissa. Perheiden oli muuttunut, ilmaisi tarvitsevansa enemmän varallisuudesta oli hävinnyt lähes 9 biljoonaa säästöjä tulevaisuuden varalle. Yleisesti ottaen dollaria, ja maa kärsii edelleen vakavista velka- perheet, joiden varallisuus oli suhteellisesti ot- ongelmista sekä kotitalouksien että kansallisella taen lisääntynyt, vaikuttivat ennen kriisiä pes- tasolla. Yhdysvaltain valtionvelka kasvaa jatku- simistisemmiltä ja varovaisemmilta kuin per- vasti ja yli biljoonan arvosta yhdysvaltalaisia ar- heet, joiden varallisuus oli suhteellisesti ottaen vopapereita on Kiinan sekä muiden ulkomaiden vähentynyt, ja vuoden 2009 tutkimuksessa he ja ulkomaisten tahojen omistuksessa (Khademi- olivat edelleen varovaisia, vaikka heidän varal- an 2011). Vuonna 2012 Yhdysvaltojen talouden lisuutensa oli lisääntynyt. Kaiken kaikkiaan vai- luvut kuitenkin kaunistuivat, sillä BKT kasvoi 4 kutti siltä, että perheet saattavat olla suhteellisen prosenttia ja yksityinen kulutus 3,7 prosenttia. haluttomia lisäämään kulutustaan, kun omai- Palkkatasokin lähti nousuun jo vuonna 2011 suuden arvo nousee, ja saattavat helposti vähen- ja se jatkoi nousuaan 3,3 prosenttia vuonna tää kulutustaan, kun omaisuuden arvo laskee 2012. Työllisyystilanne alkoi myös parantua ja (Bricker ym. 2012). työttömyysaste putosi 7,8 prosenttiin vuoden Rahoitusmarkkinoiden turbulenssi on ai- 2012 lopussa (The Federal Reserve Bank 2013). heuttanut ongelmia myös Suomessa, ja monet American Federal Reserve Boardin mukaan kotitaloudet ovat kärsineet tappioita. Erityisesti amerikkalaisten kotitalouksien nettovarallisuus Nokian osakkeen putoamisella on ollut suu- oli $70.3 biljoonaa ensimmäisen vuosineljän- ri vaikutus Suomen rahoitusmarkkinoihin niin neksen lopussa vuonna 2013. Kasvua oli noin henkilökohtaisella kuin kansallisellakin tasolla. $3 biljoonaa sitten vuoden 2012 lopun, ja Lisäksi Nokian alamäki on vaikuttanut sen suo- $18.3 biljoonaa sitten 2009 ensimmäisen vuo- malaisiin alihankkijoihin, joista useat ovat joko sineljänneksen lopun jolloin nettovarallisuus oli lopettaneet toimintansa tai supistaneet sitä olen- alhaisimmallaan. Tämä luku oli $2.3 biljoonaa naisesti. Suomen sisäisten ongelmien lisäksi ra- enemmän kuin kaikkien aikojen ennätys vuo- hoitusmarkkinat kärsivät myös eurooppalaisten den 2007 kolmannen vuosineljänneksen lopus- talouksien, kuten Kreikan, Portugalin, Espanjan, sa. Selitys tälle palautumiselle löytyy osin vuo- Italian ja Irlannin, myllerryksestä. Toisaalta suo- den 2013 ensimmäisestä neljänneksestä jolloin malaiset suhtautuvat velanottoon melko konser- osakkeiden ja talojen hinnat nousivat tuntuvasti vatiivisesti, ja suomalaisilla on ollut tapana mak- ja kotitalouksien velat muutuivat vain vähän. saa lainansa takaisin. Suomessa ollaan ylpeitä $70.3 biljoonan nettovarallisuus tarkoittaa sitä siitä, että 1930-luvun laman aikana Suomi oli että amerikan kotitaloudet ovat saaneet takaisin ainoa eurooppalainen maa, joka maksoi ensim- 114.3 prosenttia 2008 fi nanssikriisin aiheutta- mäisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen masta nettovarallisuuden laskusta. Kotitalouksi- 194

en tila ei kuitenkaan ole erityisen hyvä kun ote- pussa 7,7 prosenttia. (Tilastokeskus 2013) Vuon- taan huomioon infl aatio ja väestön kasvu joihin na 2013 työttömyyden kasvu on jatkunut edel- sopeutettuna kotitaloudet ovat saaneet takaisin leen syksyn 2012 voimakkaan irtisanomisaallon vain 62.8 prosenttia menettamästään nettovaral- seurauksena, vaikka suurten ikäluokkien siirty- lisuudesta. Yhteenvetona voidaan todeta että yh- minen eläkkeelle onkin merkittävästi hidastanut dysvaltalaiset kotitaloudet ovat vielä toipumassa työttömyyskehitystä. Suomen talouden peruste- 2008 fi nanssikriisin aiheuttamasta nettovaralli- kijät, vienti ja investoinnit, ovat hyytyneet ja ko- suuden laskusta (The Federal Reserve Bank of St. timainen hintakilpailukyky heikentynyt (Eronen Louis, Center for Household Financial Stability 2013). Erityinen huolenaihe on julkisen sektorin 2013). yhä jatkuva kasvu, vaikka julkiset menot ovat jo Singalan ja Kumarin (2012) mukaan Eu- 55 prosenttia kokonaistuotannosta (Järventaus ja roopan ydinongelma on talouskasvun puut- Vanhanen 2013). Suurin tulevaisuuden ongelma tuminen yhdistettynä korkeisiin palkkoihin, liittyy kuitenkin valtion velanottoon. Suomen suuriin tukiin, monimutkaiseen sääntelyyn ja valtion velka nousee tänä vuonna vajaaseen 85 korkeisiin veroihin. Muita huolenaiheita ovat miljardiin euroon, jonka lisäksi kuntien ja kun- väestön ikääntyminen, lisääntyvä työttömyys ja tayhtymien velka yltää liki 14 miljardiin euroon globalisaation eteneminen. Suomessa kärsitään (Mattila ja Vartia 2013). samoista ongelmista, mutta pienemmässä mitta- Euroopan komissio on aikeissa tiuken- kaavassa. Euroopan keskuspankki on tarjonnut taa voimassa olevia rahoituspalveluja koskevia runsaasti rahoitusta säännönmukaisilla lyhyt- ja sääntöjä läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden pidempiaikaisilla markkinaoperaatioilla. Monet parantamiseksi. Komissio kiinnittää erityistä hallitukset ovat pumpanneet keskuspankkiensa huomiota lisääntyviin kotitalouksien ylivelkaan- kautta rahaa suoraan pankeille ja muille rahoi- tumisen ja pankkien henkilöasiakkaiden palve- tusyrityksille (Jackson 2010). Heinäkuussa 2011 lumaksujen ongelmiin. Suunnitteilla on myös perustettiin Euroopan vakausmekanismi (EVM) vähittäismarkkinoille tarkoitettujen paketoituja (Singala ja Kumar 2012). Huolimatta kaikista sijoitustuotteita koskevien sääntöjen hyväksy- näistä Euroopan talouksien elvyttämiseen täh- minen (Euroopan komissio 2012). Euroopan täävistä toimista Standard & Poor’s laski vuoden keskuspankin mukaan vähittäispankkipalveluja 2012 alussa yhdeksän Euroopan maan, mukaan ei edelleenkään tarjota yli kansallisten rajojen, lukien Ranskan, Italian ja Espanjan, pitkäaikai- koska kansallinen verolainsäädäntö, kansallinen sen valtionvelan luottoluokitusta (Singala ja Ku- rekisteröitymisvelvoite, vastuullisuusvaatimuk- mar 2012). set ja kulttuuriset mieltymykset eroavat toisis- Suomi on toistaiseksi selvinnyt parem- taan (Jackson 2010). min kuin useimmat euroalueen maat ja on Kamakura ja Du (2012) väittävät tutki- onnistunut säilyttämään luottoluokituksensa muksessaan, että perheiden oman talouden ja korkeimmalla tasolla. Euroopan velkakriisi ei makrotalouden välillä on yhteys. Käsillä ole- ole lähelläkään päättymistä, eikä kukaan tiedä, vassa tutkimuksessa esitetään, että yhteiskun- kuinka kauan se vielä kestää ja millaisia uusia nallinen konteksti ja makrotalouden suhdanteet ongelmia on luvassa (Singala ja Kumar 2012). vaikuttavat kotitalouksien taloudellisiin päätök- Myös Suomen osalta taloudellinen kehitys on siin. Siten tutkimus vahvistaa makrotalouden ja kääntynyt aiempaa negatiivisempaan suuntaan, perheiden oman talouden välisen riippuvuuden. sillä BKT laski 0,2 prosenttia vuonna 2012, yk- Lisäksi se osoittaa, että säästämisaste näyttää sityinen kulutus kasvoi bruttomääräisesti vain taantuman aikana olevan korkeampi kuin nou- 1,5 prosenttia infl aation ollessa 2,4 prosenttia susuhdanteessa. Toisaalta kuluttajien käyttäyty- joulukuussa 2012. Tämä merkitsee yksityisen miseen vaikuttavat vahvasti myös heidän oma kulutuksen supistumista. Sen sijaan palkat nou- taloudellinen tilanteensa ja heidän tulevaisuut- sivat edelleen keskimäärin 3,5 prosenttia, vaikka ta koskevat odotuksensa. Kuluttajat hankkivat työttömyys alkoi kasvaa ollen vuoden 2012 lo- tietoa makrotalouden tilasta, mutta vain osa 195 informaatiosta saavuttaa heidät. Siksi heidän sien välisen lisääntyvän riippuvuuden (Jackson arvionsa ja taloudelliset päätöksensä perustuvat 2010). Jackson (2010) esittää, että keskinäisen rajalliseen tietoon, kokemuksiin, tuntemuksiin taloudellisen riippuvuutensa vuoksi Yhdysvallat ja mielikuviin (Raijas ja Kangassalo 2010). ja EU jakavat huolen fi nanssikriisin ja lasku- Kotitalouksien säästämis- ja lainaamistot- suhdanteen maailmanlaajuisista vaikutuksista. tumukset vaikuttavat myös niiden muuhun ta- Tämä riippuvuussuhde on vakava asia myös kai- loudelliseen käyttäytymiseen. Loibl ym. (2011) kille EU:n jäsenmaille. Näin ollen Suomella ja esittävät, että säästäminen liittyy usein tietoisiin Yhdysvalloilla on yhteiset intressit talouskriisien ja harkittuihin taloudellisiin päätöksiin. Useim- ratkaisemisessa. Tämä keskinäinen riippuvuus pien ihmisten kohdalla säästämistavat muovau- herättää neljä tärkeää kysymystä: Ovatko jotkin tuvat pitkän ajan kuluessa, kun taas lainaami- rahoituslaitokset liian suuria kaatuakseen? Ke- seen liittyvät toimintamallit eivät ole itsestään nen tulisi valvoa kyseisiä laitoksia? Kenen tulisi selviä. Kuluttajat ovat tietoisia lainaerien suu- pelastaa ne? Mitkä ovat mahdollisten pelastus- ruudesta, mutta useimmat heistä vaikuttavat toimien ja maksukyvyttömyyden seuraukset ko- olevan tietämättömiä maksamistaan koroista titalouksille (Jackson 2010)? (Berthoud ja Kempson 1992). Edellisten lisäksi Seppänen (2013) ehdottaa fi nanssikriisin rat- kotitalouden käyttäytyminen riippuu perheen kaisumalliksi taloudellista kasvua, luopumista varallisuudesta, ja esimerkiksi ns. menttaalibud- infl aation vastaisesta taistelusta sekä pankkitoi- jetointi on tavallisempaa vähävaraisissa perheis- minnan rakenteiden uudelleenjärjestelyä. Eri- sä (Antonides ym. 2011). Knupferin (2011) ja tyisen tärkeänä hän pitää pankkituen ehtojen Karilan (2012) mielestä suomalaiset kuluttajat muuttamista siten, että omistaja- ja sijoittaja- ovat poliittisten ja kulttuuristen ideologioidensa vastuu sekä velkasaneeraus on pantava toimeen vuoksi haluttomia ottamaan taloudellisia riske- ennen tuen myöntämistä. Nähtäväksi jää, millä jä. Myös tämä tutkimus osoittaa, että turvallisuus keinoin EU- ja kansallisen tason viranomaiset ja riskittömyys ovat suomalaisten kotitalouksien jatkossa kriisiä hoitavat. tärkeimpiä sijoittamisen kriteereitä. Tämä tutkimus on tehty vertailevan analyysin Hoelzl ym. (2011) toteavat, että kulutta- menetelmiä noudattaen (Ragin 1989). Tutki- jat eivät ymmärrä tarkasti rahoitustuotteiden muksessa on joitain rajoitteita, jotka johtuvat sisältöä eivätkä osaa käyttää niitä tarkoituksen- suoraan vertailukelpoisen tiedon rajallisesta mukaisesti. Knupfer (2011) esittää, että monissa saatavuudesta Suomessa ja Yhdysvalloissa käy- maissa talouskriisit ovat tehneet kuluttajista ha- tettävien erilaisten tilastostandardien vuoksi. luttomia sijoittamaan yksityisiin rahoitusinstru- Suomessa noudatetaan Eurostatin tilastointiperi- mentteihin. Pääsyy tähän on luottamuksen aatteita, kun Yhdysvalloissa on puolestaan omat puute. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vain 15 pro- tilastointistandardinsa. Tulevissa tutkimuksissa senttia kuluttajista luottaa osakemarkkinoihin. voitaisiin verrata muita eurooppalaisia talouksia Luottamusta pidetään tärkeänä edellytyksenä Yhdysvaltoihin ja Suomeen. Tärkeä tulevaisuu- rahoitusmarkkinoiden toimivuudelle. Taloudel- den tutkimusalue on kuluttajien sijoituskäyttäy- lisen taantuman aikana kuluttajien luottamusta tyminen (behavioural fi nance), koska sen avulla rahoitusmarkkinoihin on koeteltu säännöllisesti, voidaan jäsentää ja ymmärtää kotitalouksien ja näyttää siltä, ettei luottamus ole vielä täysin käyttäytymistä talouskriisien aikana ja niiden palautunut. Toisaalta Pihlanto (2012) huomaut- jälkeen. Tulevissa tutkimuksissa voitaisiin myös taa, että juuri epäluottamus ja ahneus valtasivat tarkastella yhdysvaltalaisten ja suomalaisten rahoitusmarkkinat ja aiheuttivat fi nanssi- ja ta- kuluttajien käyttäytymisen eroja talouskriisien louskriisin. aikana käyttäen hyväksi sijoituskäyttäytymisen Kriisit ovat myös tuoneet esiin rahoitusmarkki- käsitteitä, kuten prospektiteoriaa. noiden sekä Yhdysvaltojen ja Euroopan talouk- 196

Lähteet Jackson, J. K. (2010). The Financial Crisis: Im- pact on and Response by the European Uni- Antonides, G., de Groot, I. M. & van Raaij, W. on. Current Politics and Economics of Euro- F. (2011). Mental Budgeting and The Mana- pe. 2 (1), 27-73. gement of Household Finance. Journal of Järventaus, J. & Vanhanen, M. (2013). Rakenne- Economic Psychology, 32, 546-555. muutos ravistelee yrityskenttää. Chydenius Berthoud, R. and Kempson, E. (1992). Credit 2/2013, 16-19. and Debt: The PSI Report. Policy Studies In- Kahma, N. & Takala, M. (2012) Luottamus elä- stitute. keturvaan. Eläketurvakeskuksen raportteja Bricker, J., Kennickell, A., Moore, K. & Sabel- 01/2012. haus, J. (2012). Changes in U.S. Family Fi- Kamakura, W. A. & Du, R. Y. (2012). How Eco- nances from 2007 to 2010: Evidence from nomic Contractions and Expansions Affect the Survey of Consumer Finances. Federal Expenditure Patterns. Journal of Consumer Reserve Bulletin, Vol 98, No 2. Board of Go- Research, 39 (2), 229-247. vernors of the Federal Reserve, June. Karila, A. (2012). Ihmisen osa maailman mark- Bucks, B., Kennickell, A., Mach, T. & Moore, kinoilla. Liiketaloudellinen aikakauskirja, K. (2011). Surveying the Aftermath of the 2/2012, 219-223. Storm: Changes in Family Finances from Keloharju, M., Knupfer, S. & Rantapuska, E. 2007 to 2009. Federal Reserve Bulletin, 95 (2012). Mutual Fund and Share Ownership (2). Board of Governors of the Federal Reser- in Finland. Liiketaloudellinen aikakauskirja, ve, March. 2/2012, 178-198. Chiriacescu, B., Tatarici, L. & Visan, C. (2012). Kennickell, A & Lusardi, A. (2004). Disentan- Household’s Financial Behavior during the gling the Importance of the Precautionary Crisis. Theoretical and Applied Economics. Saving Motive. NBER Working Paper Series XIX (5:570), 137-144. 10888. Cambridge, MC, National Bureau of Edey, M. (2009). The Global Financial Crisis and Economic Research, November. Its Effects. Economic Papers, 28 (3), 186- Khademian, A. M. (2011). The Financial Crisis: 195. A Retrospective. Public Administration Re- Eronen, J. (2013). Irti taantumasta lopettamalla view, November-December, 841-849. tehottomuuden tukeminen. Liiketaloudelli- Knupfer, S. (2011). Miksi suomalainen ei sijoita? nen aikakauskirja 1/2013, 78-80. Chydenius Nro 2/2011, 39. European Commission (2007). EU Consumer Lehtinen, U. (2012). Taantumakeskustelun tär- Policy Strategy 2007-2013. keydestä ja luonteesta. Liiketaloudellinen European Commission (2012). A European Con- aikakauskirja. 1/2012, 105-117. sumer Agenda – Boosting Conﬁ dence and Loibl, C., Kraybill, D. S. and DeMay, S. W. Growth. Brussels 22.5.2012, COM(2012) (2011). Accounting for the Role of Habit 225 ﬁ nal. in Regular Saving. Journal of Economic Finanssialan Keskusliitto (2011). Säästäminen, Psychology, 32, 581-592. luotonkäyttö ja maksutavat. Mattila, V. V. & Vartia, A. (2013). Iso yhtälö. Finanssialan Keskusliitto (2012). Säästäminen, Chydenius 2/2013, 6-13. luotonkäyttö ja maksutavat. Pantzar, M. & Kytö, H. (2010). Kauppa ja kulutus Gould, R., Härkäpää, K. & Järvikoski, A. (2012). lamassa – Kahden suhdannekriisin vertailua. Toimiiko työeläkekuntoutus? Eläketurvakes- Teoksessa Lammi, M., Peura-Kapanen, L. kuksen tutkimuksia 01/2012. & Timonen, P. (toim.) Kulutuksen määrät ja Hoelzl, E., Kamleitner, B. & Kirchler, E. (2011). tyylit talouden muutoksissa. Kuluttajatutki- Loan Repayment Plans as Sequence of muskeskuksen vuosikirja 2010, 9-21. Instalments. Journal of Economic Psycholo- gy, 32, 621-631. 197

Pihlanto, P. (2012). Velkakriisi kurittaa Euroop- The Federal Reserve Bank of St. Louis (2013). paa. Syväanalyysi kriisin taustoista. Liiketa- Center for Household Financial Stability loudellinen aikakauskirja. 1/2012, 118-129. at the Federal Reserve Bank of St. Louis. Ragin, C. C. (1989). The Comparative Method: http://www.stlouisfed.org/publications/itb/ Moving beyond Qualitative and Quantitati- articles/?id=2374 ve Strategies. University of California Press. The Federal Reserve Bank (2013). http://www. Raijas, A. and Kangassalo, P. (2010). Kuluttajien federalreserve.gov/releases/housedebt/ luottamus ja talouden suhdanteet. Teoksessa The Wall Street Journal, October 23, 2012. Lammi, M., Peura-Kapanen, L. & Timonen, Northern European Investors Steer Clear of P. (toim.) Kulutuksen määrät ja tyylit talou- Needy South by Charles Forelle. den muutoksissa. Kuluttajatutkimuskeskuk- The New York Times, October 24, 2012. Living sen vuosikirja 2010, 75-94. Standards in the Shadows as Election Issue: Raitio, J. (2013). Balladi eurosta eli Euroopan Family Incomes Slum – A Disconnect Bet- velkakriisin synty, hoito ja seuraukset. Liike- ween Economic Woes and Political Solu- taloudellinen aikakauskirja, 3-4/2012, 106- tions by David Leonhardt. 121. Tilastokeskus (2008). Kuluttajabarometri. Risku, I., Elo, K., Klaavo, T., Lahti, S., Sihvonen, Tilastokeskus (2009). Kuluttajabarometri. H. & Vaittinen, R. (2011). Lakisääteiset eläk- Tilastokeskus (2010). Kuluttajabarometri. keet – pitkän aikavälin laskelmat 2011. Elä- Tilastokeskus (2011a). Kuluttajabarometri. keturvakeskuksen raportteja 05/2011. Tilastokeskus (2011b). Rahoitustilinpito, liite- Sarpila, O. & Haanpää, L. (2010). “Rikas Mies taulukot. www.stat.fi 20.6.2012. Jos Oisin” Luksustuotteet osana suomalais- Tilastokeskus (2011c). Kansantalouden tilinpito ten vapaavalintaista kulutusta koskevia haa- 2001-2010. veita. Teoksessa Lammi, M., Peura-Kapanen, Tilastokeskus (2011d). Velkaantumistilasto. L. & Timonen, P. (toim.) Kulutuksen määrät Tilastokeskus (2011e). Kotitalouksien varallisuus ja tyylit talouden muutoksissa. Kuluttajatut- 2009. kimuskeskuksen vuosikirja 2010, 42-58. Tilastokeskus (2012a). Taulukot/Kuluttajahin- Seppänen, E. (2013). Finanssikriisi, virtuaaliraha taindeksi. www.stat.fi 20.6.2012. ja bittirahoitus. Liiketaloudellinen aikakaus- Tilastokeskus (2012b). Taulukot/Tulonjakotilas- kirja 1/2013, 81-91. to. www.stat.fi 20.6.2012. Shachmurove, Y. (2011). A Historical Overview Tilastokeskus (2012c). Taulukot/ Tulonjaon ko- of Financial Crises in the United States. Poz- konaistilasto. www.stat.fi 20.6.2012. nan University of Economic Review, 11 (1), Tilastokeskus (2012d). Kuluttajabarometri. 28-47. Tilastokeskus (2013) Kansantalouden tilinpito. Suomen Pankki (2012a). Tilastot/Korot. www. www.stat.fi 1.7.2013. bof.fi 10.10.2012. Tropeano, D. (2011). Financial Regulation after Suomen Pankki (2012b). Tilastot/Rahalaistosten the Crisis. Where do we stand? International tase (lainat ja talletukset) ja korot. www.bof. Journal of Political Economy, 40 (2), 45-60. fi 10.10.2012. Suomen Pankki (2012c). Arvopaperitilastot/ www.fi ne.fi 20.6.2012 Helsingin Pörssin osakeindeksit. www.bof. www.etk.fi /tutkimus. Tilastot, ennusteet fi 10.10.2012. 15.10.2012. Singala, S. & Kumar, R. (2012). The Global Fi- nancial Crises with a Focus on the European Sovereign Debt Crisis. ASCI Journal of Ma- nagement, 42 (1), 20-36. Survey of Consumer Finances (SCF) 2010, The Federal Reserve Board 2011. 198 199

,4!s2(!2)3!,/

RISTO HARISALO

Globaalin finanssi- ja pankkikriisin syitä ja seurauksia etsimässä: Uusliberalismi syytettyjen penkillä

1. Johdanto 2. Syytteiden luku INANSSI JA PANKKIKRIISI ON RAVISTELLUT JO !RTIKKELISSAKIINNITETËËNHUOMIOENSIMMËISEEN MUUTAMAN VUODEN KOVIN KOURIN MAAIL ONGELMAKOHTAAN ELI YRITYKSIIN ETSIË SELITYKSIË FMAA *OTKUT PITËVËT SITË VAIKUTUKSILTAAN lNANSSI JAPANKKIKRIISILLE%RITYISESTITARKASTEL JOPA ANKARAMPANA KUIN LUVUN LAMAA LAANSITË KUINKALUOTETTAVINAVOIDAANPITËËNII 6AIKKA MAAILMANTALOUDEN ELPYMISESTË ON JO TË SELITYKSIË JOISSA UUSLIBERALISMIA PIDETËËN HAVAITTAVISSAJOITAINMYÚNTEISIËMERKKEJË KRIISI ENSISIJAISENASYYLLISENËGLOBAALIINTALOUSKRIISIIN EIOLEOHI/NJOPAMAHDOLLISTA ETTËSEPAHENEE %SIMERKKEJËUUSLIBERALISMINMITËSILLËTARKOITE ENTISESTËËNJAETTËSENAIHEUTTAMATVAHINGOTYLIT TAANKAAN SYYLLISYYDESTËEIOLEVAIKEALÚYTËË TËVËTAIKANAANINHIMILLISENKËSITYSKYVYN 6EIKKO6UORIKOSKIKIRJOITTI!AMULEHDESSË &INANSSI JAPANKKIKRIISISSËTARKKAILIJOIDEN ETTËKRIISIONASETTANUTPERINPOH HUOMIOONTOISTAISEKSIKOHDISTUNUTPËËASIASSA JINKYSEENALAISEKSI!DAM3MITHINAJATUKSENVA KOLMEENONGELMAKOHTAANYRITYKSIINETSIËSELI PAIDEN MARKKINOIDEN HYÚDYLLISYYDESTË4ALOU TYKSIËKRIISILLE YRITYKSIINYMMËRTËËKRIISINULOT DELLISENKATASTROlNKURIMUKSEENOVATJOUTUNEET TUVUUKSIA JA MITTAKAAVAA JA YRITYKSIIN LÚYTËË 9HDYSVALLAT "RITANNIA JA MUUT TALOUDELLISEEN RATKAISUJA KRIISIIN *OKAINEN NËISTË MUODOSTAA LIBERALISMIINVANNOVATMAAT JOISSA3MITHINMAL ERITTËIN LAAJAN JA MONIULOTTEISEN KOKONAISUU LIONOLLUTSUURIMMASSAHUUDOSSAJAKËYTÚSSË DEN JONKATUTKIMINENVAATIIHUOMATTAVIAHEN 0AAVO2AUTIOKIRJOITTI(ELSINGIN3ANOMISSA KISIËJAAINEELLISIAVOIMAVAROJA ETTË PUHDASOPPINEN MARKKINA LIBERALISMI ON AJAUTUNUT PANKKIKRIISISSË SUKU

RISTO HARISALO, professori

Tampereen yliopisto ● e-mail: risto.harisalo@uta.ﬁ 200

PUUTTOON(ËNENMUKAANSAKRIISIOSOITTAAMARK TYIVËTARVIOIMAANOMAATOIMINTAANSASUHTEESSA KINAFUNDAMENTALISMIN HEIKON KOHDAN JOSSA OTTAMIENSASITOUMUSTENRISKEIHIN TËYDELLINENVAPAUSONTËYDELLISTËANARKIAA4ËL 5USLIBERALISMIASYYTETËËNERITYISESTISIITË LAINENANARKIAONSUISTANUTMAAILMANTALOUDEN ETTËSEAVASIMARKKINATEHTYMËTTÚMËLLEAHNEU KËSITTËMËTTÚMËNSYVIINONGELMIIN DELLE TUHOSIIHMISTENLUONTAISENYHTEISÚLLISYY 2ONA &OROOHAR KIRJOITTI .EWSWEEKISSË DEN PURKISËËNTELYË SUOSITIEDETTË JOKALAITTAA ETTË MARKKINATALOUS ON KORJAA HINTALAPUNKAIKILLEASIOILLEJASALLITALOUDELLISEN MATTOMASTIEPËVAKAAJAETTËSENPERUSTANAOLEVA RIKOLLISUUDENREHOTTAA+OSKAMONETOVATYHTË IDEOLOGIA JA TEORIA OVAT TULLEET PERUUTTAMATTO MIELTËNËIDEN TEKIJÚIDEN SELITYSVOIMASTA ON MASTITIENSËPËËHËN+OSKAMARKKINOITAOHJAA HYÚDYLLISTËTARKASTELLANIITËKRIITTISESTI VALLANËKYMËTTÚMËLLËKËDELLËEIYKSINKERTAISES TIOLEKYLLIKSITIETOAEIKËVIISAUTTA POLITIIKANON 3. Ahneus kriisin selittäjänä OHJATTAVA MARKKINOITA NËKYVËLLËKËDELLËËN ELI 5USLIBERALISMIASYYTETËËNSIITË ETTËSUOSIMALLA UUDELLASËËNTELYLLËJAOHJAUKSELLA YKSILÚIDENOMANEDUNPIDËKKEETÚNTËTAVOITTE +IRJASSAANThe New Paradigm for Finan- LUA SESALLIIMYÚSAHNEUDEN-ARKKINATALOUS cial Markets: The Credit Crisis of 2008 and JOTAPOLIITTINENTAHDONMUODOSTUSEIRAJOITA LUO What It Means 'EORGE3OROS JOLLAONHUOMAT OTOLLISENMAAPERËNAHNEUDENKYLVÚLLE2AJOIT TAVAKOKEMUSlNANSSIMARKKINOILLATOIMIMISESTA TAMATTOMANA IHMISEN AHNEUS ON POHJATONTA SELITTËËGLOBAALIAROMAHDUSTAMAAILMANKAUPAN 3IKSI SE TARJOAA YMMËRRETTËVËN SELITYKSEN GLO VAPAUTTAMISELLAJATALOUDENSËËNTELYNVËHENTË BAALILLEKATASTROlLLE JOKAOLISIVOITUVËLTTËË JOS MISELLËKANSANTALOUKSISSA5UDESSAGLOBAALISSA IHMISTENAHNEUTTAOLISIVOITUHILLITËEDESJONKIN TILANTEESSA9HDYSVALLAT KULUTTI ENEMMËN KUIN LAISILLASUITSILLA TUOTTIJA+IINAYHDESSËMUIDEN!ASIANMAIDEN 5USLIBERALISMI TULKITAAN YLEISESTI OPIKSI KANSSATUOTTIENEMMËNKUINPYSTYIKULUTTAMAAN ETUJAANMAKSIMOIVISTAIHMISISTË4ËSSËAJATTELUS 4ËMËNPROSESSINSEURAUKSENA9HDYSVALLATVEL SAAHNEUSONKAIKKIENHYVEIDENËITI/LIVER3TO KAANTUIMUIDENMAIDENKERËTESSËHUOMATTAVIA NENELOKUVASSA Wall Street 'ORDON'EKKOSA DOLLARIVARANTOJA -AAILMANKAUPASSA KYSYMYS NOOv!HNEUS PAREMMANSANANPUUTTEESSA ON EIOLESITENPELKËSTËËNVAINTAVAROIDENJAPALVE HYVËASIAv LUIDENVAPAASTALIIKKUMISESTA VAANMYÚSVAL 4EORIARATIONAALISESTAJAHYÚDYTMAKSIMOI TIOIDENVELKAANTUMISESTA VASTAVALINTATEORIASTAONASIALLINENANALYYSIVËLI 3OROKSELLAONSELVËKËSITYSSIITË MITËl NE MUTTASIITËEIKUITENKAANSEURAA ETTËIHMISET NANSSIMARKKINOIDENKANSALLINENJAKANSAINVËLI TOIMIVATSENEDELLYTTËMIENVAATIMUSTENMUKAAN NENDEREGULAATIOAIHEUTTI+UNPANKITEIVËTVOI +ËYTËNNÚSSËIHMISETEIVËTOLEnEIVËTKËEDESVOI NEETENËËTUKEUTUAJULKISENVALLANSËËNTELYYN OLLAnPERILLËKAIKISTAASIOIHINVAIKUTTAVISTASYY NIIDENOLITURVAUDUTTAVAOMIINSISËISIINSËËNTE JA SEURAUSSUHTEISTA (E OVAT AINA TIEDOILTAAN LYJËRJESTELMIINSË JOTKAKUITENKINOSOITTAUTUIVAT RAJALLISIA TAIDOILTAAN PUUTTEELLISIA JA OMINAI VAJAVAISIKSIJAKEVYIKSISUHTEESSAPANKKIENOTTA SUUKSILTAANVAJAVAISIA MIINRISKEIHIN3OROKSENMUKAANJULKISTENSËËN (EVOIVATKUVITELLAMAKSIMOIVANSATAIOP TELYVIRANOMAISTENSUURINVIRHEOLISIINË ETTËHE TIMOIVANSAOMATVALINTANSA MUTTATOSIASIASSAHE EIVËTYMMËRTËNEETKUINKAHUONOSTIPANKITPYS OTTAVATVAINEPËVARMOJAJAKOKEILEVIAASKELEITA 201

,4!s2(!2)3!,/

(EYRITTËVËT EREHTYVËTJAOPPIVAT(EMENESTY KAIKKIENNOUDATETTAVIKSI(YVEIDENPUOLUSTAJAT VËT JOSHEONNISTUVATPALVELEMAANKANSSAIHMIS OVATVAKAVAUHKAIHMISTENVËLISELLEKANSSAKËY TENSËTARPEITAJAVAATIMUKSIA+OSKAMARKKINOIL MISELLEJAYHTEISKUNNALLISELLEKEHITYKSELLE KOSKA LA VALINNAT OVAT VAPAAEHTOISIA KUKAAN EI VOI HEOVATUSEINDOGMAATTISIAAJATTELUSSAAN HALUT PAKOTTAAKETËËNVALITSEMAANHALUAMALLAANTA TOMIA SOVITTELEMAAN JA SUHTAUTUVAT TORJUVASTI VALLA OMANEDUNTAVOITTELUUN(EHALUAVATMËËRËTË 5USLIBERALISMIN MUKAAN TALOUDELLINEN MITËTOISETVOIVATHALUTAJASAADA/NHELPOM VAIHDANTAONPERUSLUONTEELTAANLUKEMATTOMIEN PAA NEUVOTELLA JA SOVITELLA ASIOISTA SELLAISTEN ETUJENYHTEENSOVITTAMISTA-ARKKINATEIVËTTAR IHMISTENKANSSA JOTKATUNTEVATOMATINTRESSINSË JOA MAINITTAVIA MAHDOLLISUUKSIA MAKSIMOIDA KUINYLEISMAAILMALLISTENHYVEIDENPUOLUSTAJIEN OMIAINTRESSEJËËNMUISTAPIITTAAMATTATAIHEIDËN KANSSA EDUISTAANVËLITTËMËTTË-ARKKINATALOUDENMER !HNEUSONINHIMILLINENOMINAISUUS JOTA KITTËVINPIIRREEIOLESITENAHNEUDENMAKSIMOIN EIKËYKIISTËMINEN!HNEUDESTAONHELPPOAPU TI VAAN SEN KYKY KOORDINOIDA LUKEMATTOMIEN HUA MUTTAHUOMATTAVASTIVAIKEAMPAAONOSOIT TOIMIJOIDENPYRKIMYKSETUUSIENTUOTTAVIENIDE TAASERAJA JONKAYLITETTYËËNIHMISTENHYVËKSYTYT OIDENKEKSIMISEKSI KEHITTËMISEKSIJALEVITTËMI HALUT TOIVEETJAPYRKIMYKSETMUUTTUVATTUOMIT SEKSI TAVAKSI AHNEUDEKSI6AIKEAA ON MYÚS EROTTAA !JATUS ETTËAHNEUTTAVOITAISIINHILLITËPO AHNEUS MUISTA INHIMILLISISTË MOTIIVEISTA KUTEN LIITTISELLA PËËTÚKSENTEOLLA ON JËRJENVASTAINEN HALUSTAKEKSIË KOKEILLA ONNISTUAJAYLITTËËOMAT *OSIHMISETVOIVATOLLAAHNEITAMARKKINOILLA HE RAJANSA VOIVATOLLASITËMYÚSPOLITIIKASSA0OLIITTISETPËËT !HNEUDENTUOMITSEMISTATËRKEËMPËËON TËJËTOVATTIEDOILTAANYHTËRAJALLISIAKUINYRITTËJËT MIETTIË MILLAISIN INSTITUTIONAALISIN JËRJESTELYIN 9HTEISKUNTA ON LIIAN MONIMUTKAINEN JOTTA HE AHNEUS SAADAAN HYÚDYTTËMËËN YHTEISKUNTAA VOISIVATOLLAPERILLËEDESSENKEHITYKSEENKESKEI 4ËSSË TARKOITUKSESSA KUN ASIOITA TARKASTELLAAN SIMMIN VAIKUTTAVISTA SYY JA SEURAUSSUHTEISTA KOKONAISUUTENAPITKËLLËAIKAVËLILLË MARKKINA (ETIETËVËTVARMASTIJOTAKIN MUTTAEIVËTKAIK TALOUSONTOISTAISEKSIONNISTUNUTPAREMMINKUIN KEA0OLIITTINENPËËTÚKSENTEKOONYHTËALTISVIR POLIITTINENOHJAUSJASËËNTELY0OLITIIKASSAEISEN HEILLEKUINTALOUDELLINENKIN SIJAAN OLE MAINITTAVIA RAJOITTEITA ENEMMISTÚN )HMISILLËONVANKKOJAKËSITYKSIËOIKEASTA AHNEUDELLE JAVËËRËSTË(ENEUVOVATMIELELLËËNTOISIAANJA SYYTTËVËTAHNEUDESTAHEITË JOTKAEIVËTNEUVOJA 4. Yhteisöllisyyden KUUNTELE4ËSSËONKYSYMYSMIELIPITEITËJAVA heikkeneminen kriisin LINTOJARAJOITTAVASTAHOLHOUKSESTAELIPATERNALIS selittäjänä MISTA JONKAONGELMALLISUUDESTALIBERAALITAJAT 5USLIBERALISMIA SYYTETËËN SIITË ETTË SE SUOSII TELIJAT OVAT JATKUVASTI VAROITTANEET KANSSAIHMI INDIVIDUALISMIAYHTEISÚLLISYYDENSIJASTAJASALLII SIËËN YKSILÚIDENAJAAYKSINOMAANOMIAETUJAANYHTEI 0ATERNALISMIA ESIINTYY POLITIIKASSA JOKA SÚSTËËNPIITTAAMATTA4ODISTEENATËSTËAJATTELUSTA TARJOAAOTOLLISENMAAPERËNYLEISMAAILMALLISTEN KËYTETËËNESIMERKIKSI%NGLANNINENTISENPËËMI HYVEIDENPUOLUSTAJILLE(EEIVËTNËEMITËËNON NISTERI-ARGARETH4ATCHERINTOKAISUA JONKAMU GELMAASIIRTËESSËËNLAEILLAOMATARVOSTUKSENSA 202

KAAN YHTEISKUNTAA EI OLE KOSKA SITË EI VOIDA TEISKUNNASSA0ERHEESSËONHELPOMPAASAAVUT PITËËYKSILÚÚNVERRATTAVANASUBJEKTINA TAA YKSIMIELISYYS PONNISTELUIDEN SUUNNASTA !RKKIPIISPA+ARI-ËKINENSYYTTËË(ELSIN UHRAUSTENMËËRËSTËJATULOSTENHYÚDYNTËMISESTË GIN3ANOMIENHAASTATTELUSSA UUS KUINYHTEISKUNNASSA0ERHEVOIOHJATAJËSENTEN LIBERALISMIA YHTEISÚLLISYYDEN HEIKKENEMISESTË SË VALINTOJA JA KËYTTËYTYMISTË TOISIN KUIN NOR (ËNENMUKAANSAUUSLIBERALISMITUHOSIHYVIN MAALIOLOISSATOIMIVAYHTEISKUNTA9HTEISKUNNAN VOINTIYHTEISKUNNAN YHTEISÚLLISEN EETOKSEN KO TOIMIVUUSEDELLYTTËËSUORIUTUMISTAMONISTAERI ROSTAMALLA ETTËJOKAINENIHMINENONOMANON LAISISTA TEHTËVISTË9HTEISKUNTAA EI YKSINKERTAI NENSASEPPËJAVASTUUSSAOMASTAELËMËSTËËN SESTIVOIDAJOHTAAKUINPERHETTË +UNINDIVIDUALISMILEVIËËYHTEISKUNNASSA *OSIHMISETTEKISIVËTYHTEISKUNNASSAVAIN SIITËMUODOSTUUIHMISTENAJATTELUAJAVALINTOJA SAMANLAISIAASIOITA SEJOHTAISIENNENPITKËËSII OHJAAVA KULTTUURI9KSILÚLLISYYTTË KOROSTAVASSA HEN ETTËMONETTËRKEËTASIATJËISIVËTTEKEMËTTË KULTTUURISSA ON YHËVËHEMMËN TILAA YHTEISILLE JANIIDENAIKAANSAAMISEKSIJULKISENVALLANOLISI ARVOILLEJAYHTEISELLETEKEMISELLE4ËSSËKULTTUU KOHDELTAVA IHMISIËEPËTASA ARVOISESTI *OS YH RISSA VËHEKSYTËËN VALTIOTA JA KUNTIA JA JULKISIA TEISKUNTAANTAAIHMISILLEMAHDOLLISUUDENTEHDË PALVELUITA )NDIVIDUALISTINEN KULTTUURI HËVITTËË ERILAISIAASIOITAJOPAENEMMISTÚNTAHDONVASTAI JULKISENVALLANIDEANJAMORAALIN SESTI OLLAANTILANTEESSA JOSSAJULKISENVALLANON -ARKKINATVALTAAVATALAAJAMUUTTAVATELË KOHDELTAVAIHMISIËTASA ARVOISESTI MËNVOITTOJENHËIKËILEMËTTÚMËKSISAALISTUSKEN %RILAISUUDENPARADOKSIONSIINË ETTËMITË TËKSI JOSSAJOKAINENTAISTELEEYKSINOMASTALEI ERILAISEMPIAIHMISETOVAT SITËRIIPPUVAISEMPIA VËSTËËN MUITA VASTAAN )NDIVIDUALISTINEN KULT HEOVATTOISISTAANJASITËTODENNËKÚISEMMINHE TUURIARVOSTAAVAINVOITTOJA MUTTAEIVËLITËHË PERUSTAVATERILAISIAYHTEISÚJË%RILAISILLAIHMISTEN VIËJISTË 3UPERONNISTUJAT TALLAAVAT JALKOIHINSA YHTEENLIITTYMILLËnYHTEISÚILLËnONOLLUTHEDEL HEIKOT JOISTAKUKAANEIHUOLEHDI3EKANNUSTAA MËLLINENMAAPERËERITYISESTINIISSËMAISSA JOTKA OTTAMAAN YHË SUUREMPIA RISKEJË SEURAUKSISTA OVAT SALLINEET MARKKINATALOUDEN TOIMINNAN JA PIITTAAMATTA JATKUVANKEHITYKSEN 9HTEISÚLLISYYDESTË ON HELPPOA PUHUA /NVIRHELEIMATAINDIVIDUALISMIYHTEISÚL MUTTAHUOMATTAVASTIVAIKEAMPAAONKERTOAMITË LISYYDENVIHOLLISEKSI LUONNEHTIANIITËTOISTENSA SILLË OIKEASTAAN TARKOITETAAN +UN KUKAAN EI VASTAKOHDIKSI JA KUVATA NIIDEN SUHTEITA NOLLA MËËRITTELE YHTEISÚLLISYYTTË JOKAINEN VOI MUO SUMMAPELINË+ILPAILUMARKKINOILLAEIOLESO DOSTAASIITËOMANMIELENSËMUKAISENKUVAN%I TAA VAIKKA SITË SELLAISENA USEIN PIDETËËN /N LIENEVËËRINOLETTAA ETTËMONIENMIELESTËYHTEI TËRKEËË YMMËRTËË MITË YHTEISÚLLISYYS EI PYSTY SÚLLISYYS TARKOITTAA JAETTUJA ARVOJA ETUJEN SA TEKEMËËN MANSUUNTAISUUTTAJAELËMËNHARMONIAA+ËSITYS 3EEITUOTAINFORMAATIOTAIHMISTENMUUT PERHEESTË JOSSAJOKAINENPONNISTELEEYHTEISEN TUVISTAODOTUKSISTA3EEIKOHDENNAVOIMAVARO HYVËNPUOLESTA LËHESTYYMIELIKUVAAYHTEISÚLLI JAODOTUSTENMUKAISESTI3EEIAUTAKEKSIMËËN SYYDESTË TEHOKKAAMPIA TUOTANTOTEKNIIKOITA EIKË TARJOA 9HTEISKUNTAEIOLEKUITENKAANPERHE6AIK YLLYKKEITËINVESTOIDANIIHIN3EEIKOORDINOIMIL KAPERHEESSËJOKAINENKANTAAHUOLTAKOKONAI JOONIENYRITYSTENJAKULUTTAJIENTOIMINTOJANIIN SUUDESTA NIINTUSKINKUITENKAANTAPAHTUUYH ETTËSETUOTTAAIHMISILLEHYVINVOINTIA9HTEISÚLLI 203

,4!s2(!2)3!,/

SYYDELLËONTOISENLAISIATEHTËVIËKUTENKASVATTAA OMAISESTI 5USLIBERAALIT VIEROKSUVAT EDELLISTË IHMISIË VALOTTAA JA VËLITTËË ARVOJA JA AUTTAA SËËNTELYË JA SUOSIVAT JËLKIMMËISTË JA VAATIVAT KANSSAIHMISIËSELVIYTYMËËNONGELMISTAAN ETTËLAINSËËTËJËKORVAAEDELLISENSËËNTELYNJËL 5USLIBERALISMININDIVIDUALISMIEIOLEYH KIMMËISELLË TEISÚLLISYYDENVASTAVOIMAEIKËSEHALUASYRJËYT 5USLIBERAALIENTAVOITTEENAEIOLELUOPUA TËËTAIKORVATASITË.IIDENASETTAMINENTOISTEN KAIKISTASËËNNÚISTË VAANSIIRTYËTAVOITTEELLISESTA SA VASTAVOIMAKSI ON YKSINKERTAISTA DUALISMIA SËËNTELYSTËNEUTRAALIINSËËNTELYYN(EEIVËTOLE JOSSATOISENOIKEUTUSKUMOAATOISEN,IBERALISMI VAATINEETLUOPUMISTAKAIKESTASËËNTELYSTË VAAN PITËËMOLEMPIATËRKEINËIHMISTENHENKISELLEJA AINOASTAAN TAVOITTEELLISESTA SËËNTELYSTË4AVOIT AINEELLISELLEELËMËLLE TEELLINENSËËNTELYPALVELEEYLEENSËTARKOINRA JATTUJA RYHMËINTRESSEJË JA SIKSI SILLË ON AIKAA 5. Sääntelyn vapauttaminen MYÚTENENEMMËNENNAKOIMATTOMIAHAITALLISIA kriisin selittäjänä VAIKUTUKSIAKUINNEUTRAALILLASËËNTELYLLË &INANSSI JA PANKKIKRIISIË SELITETËËN JULKISEN %SIMERKIKSI 4HE %CONOMIST LEHDEN SËËNTELYNPURKAMISELLAKILPAILUNVAPAUTTAMISEK S MUKAAN9HDYSVALTAINOSA SI+RIISIONSITENLUONNOLLINENSEURAUSSIITË ETTË VALTIOT LIBERALISOIVAT PANKKILAKEJAAN VUOSINA JULKINENVALTAEIPYSTYENËËVALVOMAANPANKKI nJASENSEURAUKSENAMMVALKOISTEN JAlNANSSILAITOSTENTOIMINTAA-ONENMIELESTË JAMUSTIENVËLISETTALOUDELLISETEROTALKOIVATKA JUURI SËËNTELYN PURKAMINEN ON OSOITTANUT VA VENTUA 0ËËOMIEN TARJONTA LISËSI YRITTËJYYTTË PAANTALOUDEN JOKAONYKSIKESKEISIMMISTËUUS TYÚPAIKKOJAJAKILPAILUAMARKKINOILLA9HDESSË LIBERALISMIN OPINKAPPALEISTA HYVIN TUHOISAKSI NËMË TEKIJËT KAVENSIVAT YLI VIIDENNEKSELLË YHTEISKUNNALLE TALOUDELLISIA EROJA NIISSË OSAVALTIOISSA +RIITIKOIDENMUKAANUUSLIBERAALIENVËITE JOISSANEOLIVATKAIKKEINRËIKEIMMËT4ULOSON ETTËSËËNTELYSTËVAPAATALOUSOLISIHYÚDYLLINENJA HUOMATTAVAETENKINSIKSI ETTËSIIHENEITAVOIT OMIA VIRHEITËËN AUTOMAATTISESTI KORJAAVA EI TEELLISESTIPYRITTY PIDËPAIKKAANSA4ËSTËSYYSTËVAPAAKILPAILUEI 5USLIBERAALITEIVËTVËITË ETTËTAVOITTEELLI OLENIINHYÚDYLLINENKUINUUSLIBERAALITVËITTËVËT SENSËËNTELYNLIBERALISOINTIOLISIHELPPOA3IINË +UNMARKKINOITAALETTIINVAPAUTTAASËËNTELYSTË ONPUNNITTAVAMONIAINTRESSEJËJAVAATIMUKSIA TULOKSENAOLIHUOMATTAVIAONGELMIAJAKRIISEJË %NNENKAIKKEASIINËONSUOJELTAVAHEIKOMPIEN 5USLIBERALISMINKRIITIKOIDENMUKAANYHTEISKUN ASEMAASUHTEESSAVAHVOIHIN3E ETTËLAINSËËTË TAVOIMENESTYËVAIN KUNPOLIITTISELLAPËËTÚK JËEIONNISTUNËISSËTEHTËVISSË EIVOIOLLAUUSLI SENTEOLLAOHJATAANRIITTËVËSTISENKESKEISIMPIEN BERALISMINVIKA3E ETTËLAINSËËTËJËKUUNTELEE INSTITUUTIOIDENTOIMINTAAJAVALINTOJA VAHVIMMAN INTRESSIN ËËNTË JA TOIMII SEN MU 5USLIBERALISTISESSA AJATTELUSSA SËËNTELY KAAN EIVOIOLLAUUSLIBERALISMINVIKA JAETAAN TAVOITTEELLISEEN JA NEUTRAALIIN SËËNTE /N TËYSIN MAHDOLLISTA ETTË lNANSSI JA LYYN%DELLINENSËËNTELYONKEINOTIETTYJENTA PANKKIKRIISINSYYTLÚYTYVËTALANAIKAISEMMASTA VOITTEIDENEDISTËMISEKSI*ËLKIMMËINENSËËNTELY TAVOITTEELLISESTA SËËNTELYSTË JA TAITAMATTOMISTA TARJOAA MAHDOLLISIMMAN NEUTRAALIN JURIDISEN YRITYKSISTËKORJATASITË3ËËNNÚISTËEIOLEHELP PERUSTANIHMISILLETOTEUTTAAOMAT TOISILLEENJOPA POA PËËSTË EROON KOSKA LUOVUTTAESSA JOISTAIN VASTAKKAISETIDEANSASAMANAIKAISESTIJARAUHAN SËËNNÚISTËNEVOIDAANKORVATAMUILLA ALKUPE 204

RËISIËSËËNTÚJË MAHDOLLISESTI JOPA HAITALLISEM VASSA UUSLIBERALISMISTA IDEANSA AMMENTAVAT MILLASËËNNÚILLË TUTKIMUKSET .EOKLASSINEN TALOUSTEORIA KOROSTAA VOI 6. Uusliberaali tiede kriisin MAKKAASTIASIOIDENTALOUDELLISTAMITTAAMISTAJA selittäjänä HYÚTYJEN TALOUDELLISTA ARVIOINTIA ,ASKENTA JA 5USLIBERALISMIA SYYTETËËN SIITË ETTË SE MITTAA MITTAAMINENPËTEVÚITTËVËTVALINNAT6ALINNATHY INTOHIMOISESTI KAIKKEA INHIMILLISTËELËMËËJA VËKSYTËËN KUN NIIDEN ARVO VOIDAAN OSOITTAA HALUAALAITTAAHINTALAPUNKAIKELLEMAHDOLLISELLE TALOUDELLISELLA MITTAAMISELLA 3EN PERUSTAVAA TOIMINNALLE4ËSSËAJATTELUSSAKAIKKIONKAUPAN LAATUAOLEVANAIDEANAONOHJATAKEHITYSTËKOHTI 4ËLLAINEN AJATTELU JOSTA JOKAINEN VOI HALUTES TASAPAINOTILAA JOSSARESURSSITOVATOPTIMAALISES SAANVARMISTUA ONKUITENKINHYVINVIERASUUS SAKËYTÚSSË LIBERALISMINAJATTELIJOILLE3EONKUITENKINHYVIN !JATUSASIOIDENJAVALINTOJENTALOUDELLISEN TUNNUSOMAISTASILLETALOUSTIETEELLISELLEAJATTELUL MITTAAMISEN HYÚDYLLISYYDESTË ON YLEISESTI HY LE JOTAKUTSUTAANNEOKLASSISEKSIJAJOTAOPETE VËKSYTTYAINALAINSËËDËNTÚËMYÚTEN*UURITËLLË TAANPOIKKEUKSETTAJOKAISESSATALOUSTIETEENLAI AJATTELULLA SELITETËËN lNANSSI JA PANKKIKRIISIË TOKSESSA 3ELITYKSENONGELMAONSENLUONNEHTIMINENVIR .EOKLASSISESSAAJATTELUSSAKOROSTETAANTA HEELLISESTIUUSLIBERALISMIKSI KUNSEONKUITENKIN LOUDELLISTEN TOIMIJOIDEN TËYDELLISTË TIETËMYSTË POHJIMMILTAANNEOKLASSINEN MARKKINOIDEN OLOSUHTEISTA HYÚTYJEN MAKSI /NTOTTA ETTËUUSLIBERALISMISSAPUHUTAAN MOINTIA KILPAILUNHYÚDYLLISYYTTËJAJULKISENVAL TALOUDELLISESTALASKENNASTAECONOMICCALCULA LAN AKTIIVISTA ROOLIA TALOUDEN KEHITTËMISESSË TION 3EEROAAKUITENKINOLENNAISESTINEOKLASSI KOHTI TASAPAINOTILAA .ËISTË OMINAISUUKSISTA SEN TALOUSTEORIAN KOROSTAMASTA TALOUDELLISESTA UUSLIBERALISMIAONJATKUVASTISYYTETTY VAIKKANE LASKENNASTA4ËSTË VOI VAKUUTTUA TUTUSTUMALLA OVATMONESSAPERUSTAVAALAATUAOLEVASSASUH ESIMERKIKSI,UDWIGVON-ISESINEconomic Cal- TEESSATËYSINVASTAKKAISIASENOPETUKSILLE culation in the Social CommonwealthJABure- /N ENEMMËN KUIN TODENNËKÚISTË ETTË aucracyKIRJOIHIN%DELLISESSËKIRJASSAHËNSELOS JULKISTA POLITIIKKAA JA MAAILMAN lNANSSI JA TAA TALOUDELLISEN LASKENNAN PERUSIDEAA JA JËL PANKKILAITOKSIAONJOHDETTUJAKEHITETTYNEOKLAS KIMMËISESSËKIRJASSAHËNOSOITTAAKUINKAYRITYS SISENTALOUSTEORIANMUKAAN3UOMESSAONTUSKIN TENTALOUDELLINENLASKENTAEROAAJULKISTENORGA YHTËËNTALOUSTIETEENLAITOSTA JOSSAOLISIOPETETTU NISAATIOIDEN LASKENNASTA JA MIKSI EDELLINEN EI JA TUTKITTU UUSLIBERALISMIA SIINË MIELESSË KUIN SOVELLUJËLKIMMËISIINORGANISAATIOIHIN ESIMERKIKSI ,UDWIG VON -ISES &RIEDRICH ! (AYEK 7ILHELM2ÚPKE ,UDWIGVON,ACHMANN 7. Laittomuus kriisin selittäjänä JA)SRAEL-+IRZNEROVATOPETTANEET&INANSSI JA $ER3PIEGELISSËNRO OLIERIKOIS PANKKIMAAILMAN AMMATTILAISET EHKË 'EORGE ARTIKKELI PËËOMAMARKKINOIDEN ROMAHDUKSESTA 3OROSTALUKUUNOTTAMATTAOVATTUSKINKUULLEET Das Kapitalverbrechen !RTIKKELISSAlNANSSI JA KAANNËISTËAJATTELIJOISTA9LIOPISTOJENTALOUSTIE PANKKIKRIISIN SYIDEN JËLJITTËMINEN ALOITETAAN TEENLAITOKSILTAVOIVALMISTUAKUULEMATTASANAA VUODESTAJASITËJATKETAANVUOTEEN KAANHEISTË.ËISSËYKSIKÚISSËOVATTODELLAHAR SAAKKA !RTIKKELI OSOITTAA ETTË lNANSSI JA PANKKIKRIISISSË ON KYSYMYS TOIMINNASTA JOSSA 205

,4!s2(!2)3!,/

KËYTETËËN HYVËKSI LAKIEN TARJOAMAT MAHDOLLI 8. Finanssi- ja pankkikriisi SUUDET VAIKKA NE OLISIVAT RISTIRIIDASSA NIIDEN uusliberalismin mukaan HENGENKANSSA,AEISTAETSITËËNAUKKOJAOMIEN ETUJEN EDISTËMISEKSI ,AKEJA TULKITAAN OMAN 8.1. Valtio kriisin selittäjänä EDUNMUKAISESTI,AINSËËDËNTÚONMONISTASYIS *OSUUSLIBERALISMIAEIVOIDAPITËËSYYLLISENËl TËHAAVOITTUVAINENTËLLAISELLETOIMINNALLE JOKA NANSSI JAPANKKIKRIISIIN KUINKAKRIISISITTENSE VOI MUUTTAA JOPA LAINSËËTËJIEN TARKOITUSPERËT LITTYYSENMUKAAN ,IBERALISMINNËKÚKULMASTA TOISENLAISIKSI ONMAHDOLLISTANOSTAAESILLEKAKSIKRIISIËSELITTË $ER3PIEGELOSOITTAA ETTËLAINSËËTËJIENON VËË TEKIJËË JOTKA KYTKEYTYVËT TOISIINSA MONIN VAIKEAA JA HIDASTA SEURATA KEHITYSTË (E OVAT TAVOIN.EOVATVALTIOVALLANTALOUTTAMANIPULOI MYÚSYLEENSËERIMIELISIËONGELMIENLUONTEESTA VATOIMINTAJAPOLIITTISENVALLANKESKITYS JOILLA JARATKAISUEHDOTUKSISTA.ËINTOIMINTASAAJAT MOLEMMILLAONERILAISIAILMENEMISMUOTOJA KUALËHESESTEETTËLAKIENNSHARMAALLAVYÚHYK 5USLIBERAALIT OVAT JOHDONMUKAISESTI VA KEELLË +UN ERI ASIOITA KËSITELLËËN OIKEUSIS ROITTANEETLIIALLISESTAUSKOSTAVALTIOONJASENYH TUIMISSA NIIDENSEURAAMINENVAATIIASIANTUNTE TEISKUNNALLEAIHEUTTAMASTAVAARASTA&RIEDRICH! MUSTAJAKIINNOSTUSTAPANEUTUAVAIKEISIINTEKNI (AYEKPUHUITALOUDELLISENKATASTROlNMAHDOL SIINKYSYMYKSIIN4ËMËNVUOKSIONVAIKEATUN LISUUDESTAENNENKUINSETAPAHTUI LUVUN NISTAA MITTAKAAVALTAAN JA MERKITYKSELTËËN PIE ALUSSA-ILTON&RIEDMANSYYTTI9HDYSVALTAINKES NIINASIOIHINSISËLTYVËËHUOMATTAVAAPERIAATTEEL KUSPANKKIA JOKAPOISTINOINKOLMANNEKSENKAN LISUUTTA SANTALOUDEN KIERROSSA OLEVASTA RAHASTA "RYAN &INANSSI JA PANKKIASIOISSA ON KYSYMYS #APLAN MUISTUTTAA RATIONAALISEN ËËNESTËJËN HYVINHUOMATTAVISTASUMMISTAJANIIDENKËSITTE MYYTISTËJAKEHNOJENPOLIITTISTENPËËTÚSTENTO LYSSËTARVITTAVIENJËRJESTELMIENMONIMUTKAISUU DENNËKÚISYYDESTË3ËËNTELYNTUTKIJOIDENTULOK DESTA/NSIISTODENNËKÚISTË ETTËNIITËKËSITTE SETKERTOVATTAVOITTEELLISENSËËNTELYNHUONOSTA LEVËTIHMISETEIVËTOLETËYSINPERILLËSIITË MITË OSUMATARKKUUDESTA JA ENNAKOIMATTOMISTA EI OVATTEKEMËSSËJAMILLAISIAVAIKUTUKSIANIILLËVOI TOIVOTUISTASEURAUKSISTA OLLA%PËTOIVOTUILLASEURAUKSILLAONSITENTAIPU ,IBERAALEJA TUTKIJOITA EI OLE KUITENKAAN MUSKASAANTUAAJANMYÚTË KUULTU(EISTËEIOLETARVINNUTPIITATA KOSKAHE $ER3PIEGELINMUKAANEPËILYTTËVËTAIHAR PUOLUSTAVATDOGMAATTISESTIMARKKINOIDENENSI MAA TOIMINTA SELITTËËPËËOMIEN $AS +APITAL SIJAISUUTTAJAVËHËTTELEVËTVALTIONMAHDOLLISUUK ROMAHDUKSEN,EHDENMUKAANKYSYMYSEIOLE SIA EDISTËË YHTEISKUNNAN YLEISTË HYVINVOINTIA MARKKINATALOUDEN ROMAHDUKSESTA JOLLAISEKSI ,IBERALISMINVIEROKSUNNANSYITËOLISITUTKITTAVA KRIISIËONMYÚSKUVATTU/NILMEISTË ETTËEPËI PSYKOLOGISESTI SOSIOLOGISESTIJATALOUDELLISESTI LYTTËVËËTOIMINTAAEIKYETËPOISTAMAAN TUSKIN EDESVËHENTËMËËN UUDELLATAILISËTYLLËSËËNTE 8.2. Julkinen valta talouden manipuloijana LYJËRJESTELMËLLË *OKAINEN SËËNTELYN LISËYS TAR 9KSIAJANKOHTAISIMMISTAlNANSSI JAPANKKIKRII JOAA YRITTELIËËLLE MIELELLE UUDEN MAHDOLLISUU SINSELITYKSISTËONSE ETTË9HDYSVALLOISSAPRESI DEN JONKAHYVËKSIKËYTÚNSEURAUKSETILMENEVËT DENTTI #LINTONIN HALLITUS PËËTTIVELVOITTAALAIN VASTA AJAN MYÚTË USEIN HYVIN PITKËN AJAN SËËDËNNÚLLËKAHTAJULKISTARAHOITTAJAA JOTKAOVAT KULUESSA &ANNIE-AEJA&REDDY-AC MYÚNTËMËËNASUN 206

TOLAINOJAMYÚSSELLAISILLEIHMISILLE JOILLAEIOLLUT DIINDOLLARIIN6AINSISËISENTURVALLISUUDENSËËN RIITTËVIË EDELLYTYKSIË SAADA LAINAA 0OLIITTISENA TELYNKUSTANNUKSETOLIVATlNANSSI JAPANKKIALAA TAVOITTEENA #LINTONILLA OLI TARJOTA OMA ASUNTO KORKEAMMAT 9HDESSËNËMË KAKSI SËËNTELYN MAHDOLLISIMMANMONELLE,IITTOVALTIONPËËTÚK ALAA SELITTËVËT YLI PUOLET LIITTOVALTION KAIKISTA SELLË&ANNIE-AEJA&REDDIE-ACMËËRËTTIINOS SËËNTELYNKUSTANNUKSISTA TAMAANALUSTAALKAENLUOTTOKELVOTTOMIKSISUB +AIKELLASËËNTELYLLËJAETENKINTAVOITTEEL PRIME TODETTUJALAINOJAPANKEILTA LISELLASËËNTELYLLËONKAKSIVAIKUTUSTA%NSIKSISE 3AMULI ,EPPËLËN 4URUN 3ANOMAT KUORMITTAASËËNTELYVIRANOMAISTENPËËTÚKSENTE KERËËMIENTIETOJENMUKAANLIITTO KOAJAASETTAASILLEVAATIMUKSIA JOTKAYLITTËVËT VALTION HARJOITTAMAN POLITIIKAN SEURAUKSENA HEIDËNKOGNITIIVISENKAPASITEETTINSA4OISEKSISE LUOTTOKELVOTTOMIEN LAINOJEN MËËRË NOUSI VAIKEUTTAARATIONAALISUUTTATALOUDELLISESSAPËË MILJARDISTA DOLLARISTA MILJARDIIN DOLLARIIN TÚKSENTEOSSA&INANSSI JAPANKKIKRIISIVOISITEN VUOSINAn4ËSSËPROSESSISSAMARKKI SELITTYËMYÚSLIIALLISELLATALOUDELLISELLASËËNTE NATALOUDELLAEIOLEOSAAEIKËARPAA VAIKKAJUU LYLLËEIKËSENPURKAMISELLA RINIINYLEISESTIUSKOTAAN %RIAIKOJENNOUSU JALASKUKAUSIAn /NTODENNËKÚISTË ETTËILMANLIITTOVALTION JAnKOSKEVISSATUTKIMUKSISSA VËLIINTULOA lNANSSI JA PANKKIKRIISI OLISI VOITU KRIISIENKESKEISEKSISELITTËJËKSIONNOUSSUTVAL VËLTTËË/NMYÚSMAHDOLLISTA ETTËIHMISET JOIL TIOVALLAN TOIMINTA %SIMERKIKSI ,UDWIG VON LAEIOLLUTTALOUDELLISIAEDELLYTYKSIËOTTAALAINAA -ISESINJA&RIEDRICH!(AYEKINMUKAANNËISSË MUUTAMAVUOSISITTEN OLISIVATOLLEETSIIHENMYÚ ON KYSYMYS KORKOKANNAN JA RAHAN TARJONNAN HEMMIN KYKENEVIË /PETUS JOLLE POLIITTISET VËLISEN SUHTEEN MANIPULOINNISTA (EIDËN MU VAIKUTTAJATEIVËTHALUAKALLISTAAKORVAANSA ON KAANSAKORKOKANTAONSIGNAALI JOKAOHJAATA ETTËMARKKINATVOIVATTOTEUTTAAVIIVEELLËMONET LOUDENTOIMIJOIDENARVOSTUKSIAJAVALINTOJA+UN NIISTËASIOISTA JOITAPOLIITIKOTPITËVËTHYVINË KORKOKANTAONALHAINEN IHMISETNËKEVËTMAH -ARKKINOIDENVËITETËËNVIRHEELLISESTIOL DOLLISEKSIOTTAALAINAATOTEUTTAAKSEENMIELEISEN LEEN TËYSIN SËËNTELEMËTTÚMIË9HDYSVALLOISSA SË INVESTOINNIT +UN KORKOKANTA ALKAA NOUSTA 3ËËNTELY EI OLE SUINKAAN VËHENTYNYT VAAN LI HEIDËN HALUNSA OTTAA LAINAA VËHENEE .ËMË SËËNTYNYT9HDYSVALTAINLAITLÚYTYVËT,IITTOVALTION OVAT TAVANOMAISIA JA LUONNOLLISIA PROSESSEJA 2EKISTERISTË&EDERAL2EGISTER JONKASIVUMËËRË MARKKINOILLA KASVOI KESKIMËËRIN SIVULLA VUODESSA *OSKORKOKANTAALKAAKOHOTAJAVAIKEUTTAA PRESIDENTTI'EORGE7"USHINHALLITUSKAUDELLA INVESTOINTEJA VALTIOVOIYRITTËËLASKEAKORKOKAN #LINTONINHALLITUSKAUDELLASIVUJAKIRJAANKERTYI TAAINVESTOINTIENVAUHDITTAMISEKSI+OSKAINVES VUODESSA KESKIMËËRIN 6UONNA TOIJIENONVAIKEAOLLAPERILLËRAHANTARJONTAAN REKISTERISSËOLISIVUAJAYHDELLËSIVULLA VAIKUTTAVISTAMOTIIVEISTA HEOTTAVATMIELELLËËN OLIKOLMEPALSTAA(UOMATTAKOONKUITENKIN ETTË LAINAA INVESTOIDAKSEEN PËËOMAHYÚDYKKEISIIN MËËRËEIVËLTTËMËTTËKERROSËËNTELYNLAADUSTA (ELUOTTAVATVIRHEELLISESTIPOLIITTISESTIMANIPU 3ËËNTELYLLË ON TALOUDELLISIA VAIKUTUKSIA LOIDUNKORKOKANNANSIGNAALEIHINJAUSKOVATTOI 6UODESTAVUOTEENlNANSSI JAPANK MIVANSA RATIONAALISESTI !IKAA MYÚTEN MONET KITOIMINNAN SËËNTELYN KUSTANNUKSET NOUSIVAT HEIDËNINVESTOINNEISTAANOSOITTAUTUVATVIRHEEL MILJOONASTADOLLARISTANOINKAHTEENMILJAR LISIKSI(EITËEIVOIKUITENKAANSYYTTËËITSEKKYY 207

,4!s2(!2)3!,/

DESTË JA AHNEUDESTA (EITË EI MYÚSKËËN VOI 0OLIITTISEN TALOUDELLISENJAHENKISENVAL SYYTTËËAMMATTITAIDOTTOMUUDESTA KOSKAHEEI LANKESKITTYMINENHEIKENTËËIHMISTENMAHDOLLI VËTVOINEETTIETËË SUUKSIA MUUTTAA MARKKINAT YKSIULOTTEISIKSI JA 5USLIBERALISTISESSA AJATTELUSSA MANIPU TEKEEYHTEISKUNNASTAHYVINHAAVOITTUVAN4ËSTË LOIDUNKORKOKANNANSYNNYTTËMËËNOUSUKAUTTA SEURAA ETTËIHMISTENONKAMPPAILTAVAYHËAN SEURAAVËISTËMËTTËJOSSAINVAIHEESSALASKUKAUSI KARAMMINENTISTËPIENEMMISTËJAKOJËËNNÚKSIS JOKA KORJAA VIRHEELLISET INVESTOINNIT9RITYKSET TË4ËSSË KAMPPAILUSSA LUOTTAMUS POLITIIKKAAN POISTAVAT TUOTTEISTAAN NE OMINAISUUDET JOISTA LISËËNTYYJAMARKKINOIHINVËHENEE KULUTTAJATEIVËTHALUNNEETMAKSAA9RITYKSET JOI +EVIN(ASSETTANALYSOIVËITETTË JONKAMU DEN TUOTTEILLE JA PALVELUILLE EI OLE KYSYNTËË KAANUUSLIBERAALITOPITTEKEVËTVALTIOSTAERITTËIN POISTUVAT MARKKINOILTA -ARKKINATALOUS KORJAA HAAVOITTUVAN*OSVËITEPITËËPAIKKANSA lNANSSI TËLLËTAVALLAITSEËËNJASIINËSEONHUOMATTAVASTI JAPANKKIKRIISIKOHTELISISILLOINMUITAANKARAM TEHOKKAAMPIKUINPOLIITTINENPËËTÚKSENTEKO MINLIBERAALEJAVALTIOITA4UKEUTUEN&RASER)NSTI 0OLIITTINENPËËTÚKSENTEKOPYSTYYPARHAIM TUUTIONMAAILMANTALOUDELLISTATILAAKUVAAVAAN MILLAANPELASTAMAANKONKURSSINREUNALLAOLEVIA INDEKSIIN%CONOMIC&REEDOMOF7ORLDINDEX YRITYKSIË 3E EI KUITENKAAN PYSTY KORJAAMAAN HËN OSOITTAA VËITTEEN VIRHEELLISEKSI )NDEKSIN TILANNETTA VAANPELASTUSOPERAATIOJOHTAATODEN MUKAANKRIISIKOETTELEEANKARAMMINMAITA JOIS NËKÚISESTIJONKUNTOISENJAMAHDOLLISESTIJOPA SAPOLIITTINENVALTAONKESKITTYNYTTË ELINKELPOISENYRITYKSENKONKURSSIIN.ËINMARK KINOILTA KATOAA ITSESTËËN HYVËË HUOLTA PITËNYT 9. Lopuksi YRITYSJASINNEJËËVIRHEELLISIËVALINTOJATEHNYT %DELLËKËSITELLYNPERUSTEELLAVIESTIONSEURAAVA YRITYS 0OLIITTISENJATALOUDELLISENVALLANHAJAUTUSAUTTAA YHTEISKUNTAA KOHTAAMAAN ERILAISIA ONGELMIA 8.3. Poliittisen vallan keskitys +UN IHMISET KEHITTËVËT JA KEKSIVËT ERI TAHOILLA 0OLIITTINEN VALTA ON SUHTEELLISEN KESKITTYNYTTË UUSIAIDEOITAJAOIVALLUKSIA SITËTODENNËKÚISEM KAIKISSAMAISSAJASILLËONOMAMERKITYKSENSË MINYHTEISKUNTAKESTËËKOLHUJAJAKOETTELEMUK lNANSSI JAPANKKIKRIISINSELITTËJËNË0OLIITTISEN SIA-ARKKINATALOUSYHDESSËITSEHALLINNOLLISTEN VALLANKESKITYSVOIVETËËMUKAANSATALOUDELLISTA KUNTIEN KANSSA EDUSTAA TODELLISTA POLIITTISEN VALTAAJARUOKKIISITENKORPORATIIVISUUTTAPOLIIT TALOUDELLISENJAHENKISENVALLANHAJAUTUSTA TIS HALLINNOLLISESSAPËËTÚKSENTEOSSA /LISIKOVIHDOINAIKAPURKAAPOLIITTISENJA 0OLIITTISEN JA TALOUDELLISEN VALLAN KESKIT TALOUDELLISEN VALLAN KESKITYSTË JA HAKEA APUA TYESSËMYÚSIHMISTENHENKINENTODELLISUUSAL HAJAUTUSTA EDISTËVISTË INSTITUUTIOISTA 4ËSSË KAAKESKITTYË(EEIVËTOLEENËËSITËMIELTË ETTË LIENEE YHTEISKUNTAPOLITIIKAN KESKEISIN VEDEN HEPYSTYVËTKORJAAMAANASIOITAANOMINVOIMIN JAKAJA᭿ (EEDELLYTTËVËT ETTËJULKINENVALTAAUTTAAHEITË HEIDËNERILAISISSAPYRKIMYKSISSËËN 208 209

JARMO ERONEN

Irti taantumasta lopettamalla tehottomuuden tukeminen

Suomen taloudellisen kasvun perustekijät, in- Tehokkuustavoitetta palvelisi nopeimmin vestoinnit ja vienti ovat taantuneet. Syitä on sellaisten valtion menojen karsiminen, jotka useita, kuten Euroopan markkinoiden lama, pai- kohdistuvat kilpailukyvyttömien toimintojen ja noja konttoripaperien siirtyminen elinkaaren- alojen tukemiseen. Esimerkkejä tällaisesta löy- sa alenevaan vaiheeseen, sekä kotimaisen hin- tyy maa- ja metsätaloudesta. Maatalouden tuki takilpailukyvyn heikkeneminen. Kasvun ylläpi- on valtiontalouden suuria menoeriä ja siinä on don katsotaan yleisesti edellyttävän innovaati- varaa karsimiseen. Metsätalous on myös sopiva oiden pohjalta syntyviä uusia vientituotteita ja säästökohde, koska sen yksi tavoite, puuston toimialoja mutta tämä tie näyttää hitaalta. Laa- kasvun lisääminen, merkitsee nykyoloissa, jois- jenevia aloja on ollut kaivosteollisuus, jonka sa kasvu ylittää huomattavasti puun käytön, yli- nousu pohjautuu epämuodikkaasti luonnonva- tuotannon tukemista. Metsätalouden tuki koh- roihin sekä ulkomaiseen pääomaan. Kun talou- distuu useisiin toimintoihin, kuten alla oleva dellinen kehitys on jäänyt hitaaksi on kotimais- taulukko osoittaa. ta kysyntää ylläpidetty muun muassa julkisen vallan toimesta, mikä taas on johtanut talouske- Taulukko 1 Metsätalouden edistämiseen suunnattu valtion tuki v. 2008, miljoonaa euroa hitystä uhkaavaan velkaantumisen kasvuun. Sen pysäyttäminen on yksi lähiajan tärkeimpiä Tuen kohde Milj. euroa tehtäviä. Perusongelma on tässä poliittinen, kos- Metsien hoito ja perusparannus 57 ka poliittinen eliitti ostaa kannatusta suuntaa- Metsäkeskusten valtionapu 45 malla valtion tukea lähinnä työllistäviin toimin- Metsäntutkimuslaitoksen rahoitus 41 toihin, jolloin niiden yleinen hyödyllisyys ja Energiatuet 13 tehokkuus saavat väistyä eri painostusryhmien Metsäalan koulutus 110 etujen tieltä.

JARMO ERONEN, emeritusprofessori Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu ● e-mail: jarmo.eronen@aalto.ﬁ 210

,4!sJ. ERONEN

Koska metsien kasvu on jo vuosikymme- aiheeseen liittyy myös Ahvenanmaan kysymys, niä ylittänyt puun käytön ei kestävä puuntuo- eli kuinka paljon Ahvenanmaa aiheuttaa valtiol- tanto ole ollut uhattuna aikoihin. Silti v.2012 oli le enemmän kustannuksia kuin tuottoja. Koska puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi bud- Ahvenanmaan nettorasitus mantereen veron- jetoitu 62 miljoonaa euroa. Metsäkeskusten maksajille on ilmeisesti melkoinen (v.2012 sin- tehtävät ja niiden tarpeellisuus olisi syytä ottaa ne siirrettiin 287 miljoonaa, josta ei ole vähen- tarkastelun kohteeksi puun potentiaalisen yli- netty maakunnasta tullutta verokertymää)voi tuotannon oloissa. Puunjalostuksen taantuessa kysyä, olisiko edullista ruveta tukemaan Ahve- maassamme meillä on ilmeisesti runsaasti met- nanmaan itsenäisyyspyrkimyksiä. Ruotsin kie- säalan ylikoulutusta, joten 110 miljoonan vuo- len pakko-opinnot esimerkiksi korkeakouluissa simenoista on vara säästää. Säästömahdollisuu- ilmeisestikin pidentävät valmistumisaikoja, joi- det metsätalouden tarpeettomasta tukemisesta den lyhentämistä pidetään yhtenä keinona voivat nousta jopa lähelle 200 miljoonaa euroa talousla maa vastaan. vuodessa. Aivan toista luokkaa ovat säästömah- Yllä mainittujen säästökohteiden ongelma dollisuudet maataloudessa, jonka tuki oli v. on niiden tabuluonne. Maatalouden tukeminen 2012 yli 1,3 miljardia. Tästä kansallista tukea katsotaan perustelluksi muun muassa huoltovar- oli 522 miljoonaa, loput tulivat EU:n maatalous- muuden ja maaseudun elinvoimaisuuden takia, budjetista. Maatalousyrittäjien ja turkistuot- joten siihen ei yksioikoisesti katsota voitavan tajien lomitustoimintaan budjetoitiin 226 mil- soveltaa taloudellisia tehokkuuskriteerejä. Sama joonaa. Lisäksi on useita muita maaseudun tuki- koskee metsänhoitoa. Kun metsänhoidon tavoit- muotoja. teena on metsien kestävä käyttö ja kun metsien Myös ns. uusiutuvan energian tuki (97 katsotaan toimivan ilmatonmuutoksen hidasta- miljoonaa v.2012) edistää pikemminkin tehot- jana nauttii ns. ”hyvä metsänhoito” laajaa kan- tomuutta kun muistetaan, että muodikkaiden natusta eikä kustannusten säästämistä pidetä tuulivoimaloiden käyttöaste on tuuliolojen vaih- tärkeänä, jottei vaaranneta mainittujen jalojen televuuden takia n. 20%. Myös energiakäyt- tavoitteiden saavuttamista. töön menevän pienpuun tehoton korjuu tuskin Tehottomat energiatuotantomuodot on on laajan tuen arvoista. julistettu ilmaston lämpenemistä estäviksi, joten Myös Suomen kielipolitiikka edistää te- niiden vastustaminen kustannustehottomuuden hottomuutta uhraamalla melkoisia resursseja perusteella olisi tabun rikkomista. Ilmastonmuu- kilpailukykynsä menettäneen kielen, ruotsin, toksen torjunnassa, jolla perustellaan sekä met- tukemiseen mitä moninaisimmilla tavoilla. Kak- sänhoitoa että uusiutuvia energiamuotoja, olisi sikielisyyden aiheuttamat kustannukset, jollaisia valtiontalouden kannalta tehtävä kustannus- kilpailijamaissa kuten Ruotsissa ei juurikaan hyötylaskelmia siitä, ovatko kustannukset hyö- ole, täytyisi selvittää. Tietoa esimerkiksi koulu- tyyn nähden perusteltuja. Tällaisten laskelmien tusmenojen jakautumisesta kieliryhmien välillä teko on vaativaa, joten päätösten pohjana on ei ole saatavissa. Monet seikat viittaavat siihen, ilmeisen usein usko siihen, että toimitaan ihmis- että ruotsinkielisten julkisesti rahoitettujen toi- kunnan parhaaksi. Ruotsin kieli koetaan monil- mintojen kustannusosuus ylittää huomattavasti la tahoilla niin tärkeänä, että sen aiheuttamista ruotsinkielisen väestön osuuden maassa. Tähän kustannuksista puhumista voidaan pitää kielivä- 211

hemmistön oikeuksien ja pohjoismaisen yhteis- Korkealle koulutetun kansan voisi kuvitella kek- työn sabotointina. Olisi kuitenkin vastattava sivän vapaa-ajalle puuhaa ilman miljardiluokan kysymykseen, pitäisikö tabujen suojelemat kus- valtion tukeakin. Yhtenä säästökohteen maini- tannukset jättää koskemattomiksi ja jatkaa val- taan joskus eduskunta (budjetoitu 143 miljoo- tion velan kasvattamista. naa 2012), jossa kansanedustajien määrä voitai- Sellaisia menojen supistusmahdollisuuk- siin demokraattisten prosessien kärsimättä vä- sia, jotka eivät vaaranna elintärkeitä toimintoja hentää vaikkapa puoleen nykyisestä. Kustannus- tai kansallista kilpailukykyä löytyy muun muas- säästö olisi suhteellisesti pienempi. sa opetus- ja kulttuuriministeriön (menoihin Välttämätön valtion menojen supistami- budjetoitu 6,6 miljardia v. 2012) tai sosiaali- ja nen olisi ehkä suositeltavaa aloittaa erilaisista terveysministeriön (budjetoitu 12 miljardia) hal- tuotanto- ja yritystuista, jotka markkinataloudes- linnonaloilta. Viime mainittu rahoittaa muun sa heikentävät resurssiallokaation tehokkuutta. muassa liikuntaa, jota luulisi voivan harjoittaa Monia koulutus- kulttuuri- ja sosiaalimenoja vaikka alalle budjetoitu 147 miljoonan euron suojelevat erilaiset tabut, joista keskusteleminen tuki poistettaisi. Kulttuuri- ja koulutuspuolella olisi ensimmäinen tehtävä valtiontalouden vaje- olisi säästökohteita moninkertaisesti enemmän. ongelman ratkaisussa. ᭿ 212 213

,4!sE. SEPPÄNEN

ESKO SEPPÄNEN

Finanssikriisi, virtuaaliraha ja bittirahoitus

Emeritusprofessori Uolevi Lehtinen patistaa Lii- Rob Shields rinnastaa virtuaalirahan ketaloustieteellisessä Aikakauskirjassa (1/2012) transformoitumisen käyväksi rahaksi katolisen jatkamaan taantumakeskustelua monen erillisen kirkon vanhaan ehtoollisoppiin (1), jonka mu- kriisin summana syntyneestä kapitalismin poliit- kaan siinä sakramentissa materialisoituu sellai- tis-taloudellisesta systeemikriisistä. Kriisi syntyi nen ihme, että öylätti ja viini muuttuvat Kristuk- rahoitusmarkkinoiden libertaristisesta (siis nega- sen ruumiiksi ja vereksi. Niin käy, jos uskovaiset tiiviseen vapauskäsitykseen perustuvasta) julki- uskovat niin käyvän. Lutherilaiset protestantit sen sääntelyn alasajosta. Sen teknologinen pe- päätyivät vuonna 1530 Augsburgissa esittä- rusta oli digitaalivallankumous. Siihen liittyi mään, etteivät ne miksikään muutu vaan ovat kapitalismin transformaatio maailmanlaajuisek- aidosti mainitun henkilön ruumis ja veri. Vir- si finanssikapitalismiksi, jossa rahatalous irtau- tuaalirahasta voidaan sanoa, että se on finanssi- tui reaalitaloudesta. Sen levitti maapallon kaik- kapitalismin ruumis ja veri, joka materialisoituu kiin osiin pääomamarkkinoiden globalisaatio. finanssituotteiden kaupankäynnissä käyväksi Kriisiä syvensi katteettoman virtuaalirahan mas- rahaksi. Jos sellaista transformaatiota ei tapah- satuotanto. du, virtuaaliraha juuttuu pankkien taseisiin ja Tässä artikkelissa haluan kiinnittää huo- johtaa koko pankkijärjestelmän vajaatoimin- mion ja kiinnostuksen siihen, miten finanssika- taan. pitalismi on samaan aikaan sekä olemassa oleva Globaalin systeemikriisin juuret ulottuvat talous, jossa operoidaan reaalitalouden käsit- Yhdysvalloissa presidentti Clintonin hallinto- tein, että ei-olemassa-oleva talous, jonka vir- kauteen. Kun pankkien sääntelyä liberalisoitiin, tuaalisen luonteen kuvailuun tarvitaan virtuaali- virtuaalirahan määrä kasvoi nopeasti uudenlais- taloudesta johdettuja käsitteitä. Niistä tärkein ten finanssituotteiden innovoinnin seurauksena. on virtuaaliraha. Tässä artikkelissa nähdään virtuaalirahan koos-

ESKO SEPPÄNEN, KTK, emerituskansanedustaja ja -europarlamentaarikko ● e-mail: seppanen@kaapeli.ﬁ 214

tuvan ennen muuta arvopaperistetuista finans- Yksityisen sektorin velkakriisi situotteista ja kahden markkinaosapuolen kes- Emeritusprofessori Pekka Pihlanto kirjoittaa Lii- ken tehdyillä OTC-kaupoilla luoduista synteet- ketaloudellisessa Aikakauskirjassa (1/2012) että tisistä ja reaalitaloudesta irrallisista johdannai- ”finanssikriisi on jo voitettu” ja että sen seurauksista. Niiden avulla luodaan (virtuaali)rahaa sena ”euroaluetta on kohdannut velkakriisi, jota rahasta ilman tavaroiden ja palvelujen tuotan- ei ole saatu hallintaan”. Siitä syntyy käsitys, että non riesaa. finanssikriisillä ei ole yhteyttä valtioiden vel- Kun velkoja arvopaperistettiin, ne niputet- kaantumiseen. tiin läpinäkymättömiin paketteihin, joiden sisäl- Niin kauan kuin finanssituotteisiin kiinnit- lä Yhdysvaltojen pankkiluotoista 90 % vaihtoi tyneen ja markkinavoimien ”myrkyttämän” vir- velkojaa. Pankkien taseet kasvoivat virtuaalira- tuaalirahan poisvetäminen markkinoilta ei ole halla, kun samat luotot olivat sekä vanhoja, hallinnassa, finanssikriisiä ei ole voitettu. Kun maksamattomia velkoja että uusia arvopaperei- pankkien väliset rahamarkkinat eivät toimi, jul- ta. Pääosa paketteihin kootuista subprime-luo- kinen valta on joutunut vastuuseen pankkien toista ja osa muistakin luotoista oli täyteen ni- keinotteluriskeistä ja käyttämään ns. setelirahoi- mellisarvoon kirjattuja roskaluottoja, ja uudet tusta (=bittirahaa) markkinoiden käynnissäpitä- finanssituotteet olivat niiltä osin silkkoa sisältä. miseen. Valtioiden pankeille antamat turvata- Kun näistä arvopaperista tehtiin vielä uusia tuot- kuut riskien kypsymisen varalta – eli ennakkoon teita (CDO:t jne.), joista tehtiin uusia johdan- annettu sosialisointiturva niiden konkurssien naisia (CDS:t jne.), johdannaisten sofistikoi- varalta – koskevat erityisen Baselin komitean duimmista versioista tuli sijoittajaguru Warren määrittämää 29 suurta SIFI-pankkia (SIFI = Sys- Buffetin pelkäämiä ”massatuhoaseita” ja suursi- temically Important Financial Institution). Val- joittaja George Sorosin kammoksumia ”vety- tioiden toimet edustavat merkittävää moraalika- pommeja”. Näitä pommeja ei Buffetin mukaan toa (moral hazard) näiden pankkien hyväksi. kukaan osaa tehdä vaarattomiksi. Johdannaisten Pihlanto käsittää velkakriisin julkisen val- (miinus valuuttajohdannaiset) kaupankäynnin lan ja nimenomaan valtiovallan ylivelkaantumi- liikevaihto ylitti vuonna 2011 kymmenkertaises- seksi. Väitän, että kyseessä on alun perin yksi- ti maailman bruttokansantuotteen arvon (2). tyisen sektorin ja sen finanssilaitosten luoma Finanssimarkkinoilla pankkien innovatii- velkaongelma. visuus oli aluksi luova voima, joka sittemmin Jos mitataan maiden kokonaisvelkaa (yk- kääntyi niitä itseään vastaan. Uuden vuositu- sityiset velat mukaan lukien), lukujen täsmentä- hannen alkuvuosina rahan uudenlainen tuot- minen yhteismitallisiksi on vaikeaa. Seuraavat teistaminen lisäsi mitä ilmeisimmin talouskas- tiedot ovat siksi vain viitteellisiä, mutta tulkitsen vua, mutta vähitellen kasvupotentiaali heikkeni niiden vahvistavan edellä esittämäni teesin. Ko- velkojen määrällisen liikakasvun ja niiden laa- konaisvelkaantumisen luvut on laskenut Global dullisen heikkenemisen seurauksena. Systeemi- Finance-lehti (3), ja ne ovat vuodelta 2011. Val- kriisin maissa kasvu syötiin ennakolta, ja se tiovallan velkaluvut ovat The Economistista sa- kriisin reaalitaloudellinen ulottuvuus on tullut malta vuodelta (4). Finanssikriisin näkökulmas- näkyville vasta usean vuoden viiveellä. ta mielenkiintoisten maiden kokonaisvelat (su- luissa valtion velka, molemmat BKT:sta) olivat 215

,4!sE. SEPPÄNEN

tilastoinnin aikaan seuraavanlaiset: Irlanti johdannaisia oli laskettu liikkeelle 708 biljoo- 663 % (94 %), Japani 512 % (228 %), Englanti nan dollarin arvosta (6). Johdannaiskauppa on 507 % (77 %), Espanja 363 (63 %), Portugali keskittynyt maailman mitassa suurpankeille. 356 % (83 %), Yhdysvallat noin 350 % (102 %), Neljäntoista suurimman pankin markkinaosuus Ranska 346 % (84 %), Italia 314 % (123 %), OTC-johdannaisten eri lajeista on 80–90 %, ja Saksa 278 % (79 %) ja Keikka 267 % (144 %). niihin liittyvät riskipositiot oli kätketty näiden Tätä tuoreemmissa tiedoissa monien val- SIFI-statuksen saaneiden pankkien taseisiin. tioiden velkaantuminen on kasvanut niiden so- Siellä ovat ne arvopaperistetut Mustat Pekat, sialisoitua pankkeja ja/tai otettua vastuulleen joiden pelossa pankkien väliset markkinat ovat sekä omien maidensa että myös muiden maiden syväjäätyneet. pankkien roskaluottoja. Valtion velkakin on Eniten rahaa maailmanmarkkinoilla liiku- usein yksityistä alkuperää. tellaan vuosittain valuuttakaupassa, jonka liikevaihto on käsittämättömän suuri: yli 1 000 bil- Paljonko on paljon? joonaa dollaria. Valuuttakauppaakin käydään Pankkien liikkeelle laskeman virtuaalirahan johdannaisilla, ja myös se on keskittynyt suur- määrän mittasuhteista saa kuvan seuraavista lu- pankkien käsiin. Kymmenen suurpankkia hallit- vuista. (5) see yli 3/4 kaupankäynnistä. Kaikenlainen laittomuus, kierto, välttely Yhdysvaltain markkinoilla viiden suuren ja kikkailu toimii sen joukon etua vastaan, jon- pankin markkinaosuus kaikesta maan pankkien ka muodostavat maapallon 3 100 000 000 työ- käymästä johdannaiskaupasta on uskomaton tä tekevää ihmistä. He tuottivat vuonna 2011 96 % (7). tavaroita ja palveluja 70 biljoonan dollarin ar- On ihmeellistä, että taloustieteilijät eivät vosta. Se oli maailman bruttokansantuote, jonka näe tällaista markkinavallan keskittymistä uh- tuottamisesta maksettiin palkkoja 55 biljoonaa kaksi ”vapaalle” markkinataloudelle. dollaria. Finanssituotteiden säänneltyjä kauppa- Valtionvallan roolin paikkoja ovat pörssit, joiden yhteenlaskettu lii- uusarviointitarve kevaihto oli 63 biljoonaa dollaria. Pörsseissä Pihlanto syyttää EU:n päättäjiä lyhytnäköisyy- omistajat ennen muuta jakavat varallisuutta kes- destä ja hyväuskoisuudesta, sanoo markkinavoi- kenään, ja siltä osin pörssikaupankäynnin mer- mien olevan vastuussa käyttöön saamiensa va- kitystä yritysrahoitukselle Suomessa mitä ilmei- rojen sijoitusten tuotosta kuin omasta omaisuu- simmin liioitellaan. destaan ja vähättelee poliittisten päättäjien Kun pörsseissä ﬁ nanssituotteet ovat stan- ”maisteritasoa”. Usein ovat kuitenkin markkina- dardisoituja ja toiminta läpinäkyvää ja kun voimat samaa maisteritasoa kuin poliitikot; saat- pörssipeleillä on säännöt, joiden rikkomisesta taapa joukossa olla joku insinööri ja merko- rangaistaan, kaiken julkisen valvonnan ja sään- nomikin. Tohtorit eivät ole osanneet korkealla telyn ulottumattomissa pyörii jättiläismäinen koulutuksellaan ennakoida muita paremmin OTC-kaupankäynnin karuselli (OTC = Over The kriisin syntyä ﬁ nanssikapitalismissa innovoi- Counter). Se on monien virtuaalirahatuotteiden duista aineksista saati että he kykenisivät esittä- alkukoti. Vuoden 2011 puolivälissä oli OTC- mään tieteellisiin tutkimuksiin perustuvia lääk- 216

keitä kriisin hoitoon. Taloustiede on systeemi- jan rationaalinen käyttäytyminen, voiton ja uti- kriisin edessä neuvoton. Tohtoritkin joutuvat liteetin maksimoiminen ja täydellinen tieto. puhumaan siitä pelkästään tittelinsä arvovallal- Kaikki ne ovat ihmismielen luomia käsitteitä, la ilman tieteen teoreettista apua. joilla ei ole vastinetta todellisuudessa. Kun pankit olivat käyttäneet virtuaalira- Sana ”virtuaalinen” ymmärrettiin muinai- haa velalla vivuttamiseen ja keinotteluun ja kun sessa Kreikassa ja Roomassa hyveellisyydeksi, Lehman Brothersin konkurssin jälkeen omai- rohkeudeksi ja voimaksi, jotka olivat miehisiä suusarvot laskivat ja virtuaalirahan synnyttämi- ominaisuuksia (vir = mies). Sanan etymologia ei selle tärkeä finanssituotteiden kaupankäynti kuvaa sen nykykäyttöä, jota ehkä luonnehtii alkoi ehtyä, pankkien taseissa oli äkisti valtavat parhaiten Shieldsin ilmaisu ”vallan voima” määrät epäkuranttia ja riskien myrkyttämää fi- (strength of power) (8). Suomen kielellä käännös nanssimassaa. Siitä virtuaalirahasta ei ole sit- voi olla kuvitteellinen, kuvaannollinen, keino- temmin ollut helppoa päästä eroon. Rahan tuk- tekoinen, fiktiivinen tai käsitteellinen, mutta kumarkkinoista on tullut lumemarkkinat, sillä yksinään ei virtuaalinen ole mitään niistä, vaan ilman pankkien kotimaiden valtiovallan apua siinä on piirteitä niistä kaikista. Virtuaalista ku- systeemi olisi tiltannut. Markkinoiden ”vapaus” vaavien käsitteiden merkitys on siinä, että ne on illusorinen fiktio. auttavat selittämään, miten virtuaalisuuteen si- Finanssikapitalismi on kyennyt valtaa- sältyvä potentiaali muuttuu uudeksi olemassa maan itselleen suvereenin, itsenäisen ja riippu- olevaksi todellisuudeksi ohi taloudellisten en- mattoman yhteiskunnallisen tilan luomalla nusteiden mekanismien. markkinoiden ja niiden toimitsijoiden välille Kun nykyisyys yleensä on menneisyyden virtuaalisen yhteisöllisyyden. Sen seurauksena jatkumo, finanssikapitalismi ei näytä olevan valtiovalta, puolueet ja poliitikot ovat menettä- vanhan kapitalismin kehitysvaihe suoraan yle- neet suvereenisuutensa yhteiskunnallisessa pää- nevässä polvessa, vaan se on kätilöity maail- töksenteossa. Sen vaikutus ulottuu myös tajun- mantalouteen virtuaalivoimien aikaansaamasta nantuotantovälineisiin, joiden välityksellä se systeemin ulkopuolisesta raskaudesta. Vanhan käyttää laajaa mediavaltaa oman kaanoninsa kapitalismin käsitteistö ei täsmää niihin finans- propagoimiseen. Se pyrkii näyttämään omat sikapitalismin ominaisuuksiin, jotka ovat laa- etunsa yhteisiltä kansalaisten suostuttelemiseksi dullisia ja yhtä vaikeasti vangittavissa mate- alamaistumaan markkinoiden komentotalou- maattisiin kaavoihin kuin esimerkiksi energian teen. laadullinen muutos eli entropian kasvu. Laadul- Ihmistieteissä pitäisi tutkia ja selvittää fi- listen käsitteiden avulla voidaan selvittää kehi- nanssivallan kumouksellinen vaikutus yhteis- tyksen suunta, mutta niiden vaikutusta uuden kuntaan siitä näkökulmasta, että niin ei ole mis- todellisuuden syntyyn ei ole mahdollista mallit- sään päätetty, saati että siitä olisi päätetty demo- taa. kraattisesti. Siitä, että reaalitalous on olemassa, ei liene epäselvyyttä. Siinä tuotetaan tavaroita ja pal- Virtuaalinen versus reaalinen veluja elävällä ihmistyöllä ja esineellistetyllä Kansantaloustieteessä useat peruskäsitteet ovat työllä eli koneilla ja muulla teknologialla. Työn virtuaalisia fiktioita: vapaat markkinat, kulutta- tulosten arvon mitta on raha. Finanssikapitalis- 217

,4!sE. SEPPÄNEN

missa raha ei kuitenkaan ole sidoksissa reaali- kittu finanssitalouden vaikutuksia tulonjakoon. talouden tuotantoon, sillä pankit voivat luoda Monissa maissa kansalaiset ilmaisevat joukko- vapaasti virtuaalista rahaa rahasta, itse itsensä protesteilla sellaisen käsityksen, että rahatalous kanssa tai keskenään. Siltä osin virtuaalirahalla ja siihen kiinnittyvä ahneus kasvattavat perus- tuhotaan yhteiskunnan historialliset työn ja pää- teettomasti ylimpien tuloluokkien ansioita. Kes- oman arvosuhteet koko siltä ajalta, jolloin uu- kustelun ”bankstereiden” bonuksista ovat alus- den arvon perustana ovat olleet ihmistyö ja sen taneet anglo-saksisissa maissa monet pienomis- tulokset. tajat myös pankkien yhtiökokouksissa. Marxin filosofinen mutta modernin talou- Kun virtuaaliset rakenteet ovat olleet ras- den kanssa huonosti yhteensopiva arvon mitta kaana (pregnant) uuden tulemiselle, virtuaali- on ihmistyö: tavaran valmistukseen käytettävä suutta kuvaavat käsitteet antavat mahdollisuu- yhteiskunnallisesti välttämätön työaika. Työar- den ennakoida uuden todellisuuden syntyä ja voteorian perusteet natisevat liitoksissaan, jos uutta järjestystä tavalla, joka poikkeaa reaalises- työn kategoria laajennetaan tavaroiden tuotan- ti olemassa olevasta ja todeksi koetusta järjes- non ulkopuolelle palveluihin ja ihmistyöhön tyksestä. Janne Tapper antaa virtuaalisille raken- tavalla, jota jälkimarxilaiset Hardt ja Negri ku- teille luonnon ja uskonnon kaltaisen uuden vaavat biotuotannon käsitteellä, virtuaalinen yhteiskunnallis-ontologisen perustan. Hän käsite sekin. Siinä elämän uusintamisen ja ai- esittää analogian finanssisysteemistä erään- neettoman tuotannon subjekteja ja objekteja laisena uskonnollisena instituutiona, jossa vir- ovat ihmiset itse. Pään ja sydämen työ on sa- tuaaliyhteisön jäsenillä on yhteiset materiaaliset maan aikaan sekä reaaliaikaista sosiaalista ole- edut ja sama uskonnollinen tai muu aatteellinen mista että uuden sosiaalisen tulemista. Biotuo- identiteetti. (11) tannossa ei ole niukkuutta raaka-aineesta, joka Daniel Miller pitää finanssijärjestelmän ei käytössä kulu eikä vähene. Siinä on jatkoja- papiston kanonisoimaa oppia markkinoista ensi- lostettavaksi tarjolla yhteisen sosiaalisen pää- sijaisena yhteiskunnan käytäntöihin nähden. Jos oman koko varanto: kieli, mieli, tieto, tunne, tämä oppi ja käytäntö eivät vastaa toisiaan, elämykset, mieli- ja muistikuvat, tavat sekä so- markkinavalta haluaa muuttaa maailman vastaa- siaaliset suhteet, käytännöt ja käyttäytymiskoo- maan uutta oppia (12). Se merkitsee näiden vir- dit. (9) tuaalivoimien epädemokraattista vaikuttamista Rob Shieldsin mukaan uudenlaisen työn yhteiskuntien päällysrakenteen demokraattiseen kulttuuriset ja sosiaaliset aspektit, joita Hardt ja osaan eli politiikkaan ja kansantalouden johta- Negrikin kuvaavat, on laiminlyöty kehittyneen miseen. Kellner & Thomas näkevät sen sosio- kapitalismin kuvauksessa. Finanssikapitalismis- ekonomisen epätasa-arvon, joka syntyy yhteis- sa työn koko olemus abstrahoidaan riippumat- kunnan kaikkinaisten rakenteiden rahataloudel- tomaksi konkreettisesta yhteiskunnasta ja pai- listamisesta (financialization). Se on seurausta kallisista erityispiirteistä (10). Lisäksi finanssika- valtaeliitin digitaalisesta ylivoimasta, ja siltä pitalismin käsitteistöstä puuttuu luontosuhde, osin finanssikapitalismin voittokulku perustuu kun sen rahataloudellisessa sfäärissä ei ole tilaa teknologiseen kehitykseen (13). luonnolle tai ympäristölle. Ei ole myöskään tut- 218

Virtuaalikansa ja rahan synty rahan syntyä. Yleisesti luullaan valtioiden – ja Taloustieteiden mallittamilla tutkimuskohteilla niiden nimissä keskuspankkien – laskevan liik- on yleensä fyysinen vastine, johon nähden ne keelle kierrossa olevan rahan. Kuitenkin vain voidaan todentaa. Teorian merkityksen ratkaisee setelit ja kolikot lähtevät kiertoon suoraan kes- sen ennustekyky: mitä tapahtuu tulevaisuudessa kuspankeista, ja vaikka osa tukkurahasta onkin menneen kehityksen perusteella. ”Virtuaalisuu- peräisin keskuspankkien lainatiskeiltä, suurin den” merkitys ei ole mallittamisessa vaan siinä, osa liikkeellä olevasta rahasta – ja kaikki vir- että se kaikkine johdannaisineen vaikuttaa ul- tuaaliraha – on yksityispankkien tekoa. koa käsin todellisuuteen ja muuttaa sitä tavalla, John Kenneth Galbraithin mukaan ”pro- jonka laadullisia ominaisuuksia ei voi mallittaa. sessi, jolla pankit luovat rahaa, on niin yksinker- Mika Mannermaa on käyttänyt käsitteitä tainen, että sitä ihmismieli hylkii” (15). Yksin- virtuaaliheimo ja -kansa, jotka kuvaavat erin- kertaisimmillaan prosessi toimii niin, että jo- omaisella tavalla markkinavoimien yhteisölli- kaista talletuksena saamaansa tai itse lainaksi syyttä sekä paikallisesti että globaalisti. Hänelle ottamaansa euroa kohden pankit voivat myydä ne ovat ”eri puolilla maapalloa elävä globaali – niille asetetusta vakavaraisuusvaatimuksesta joukko ihmisiä, jotka ovat vuorovaikutuksessa riippuen – moninkertaisen määrän lainaa. keskenään pääasiassa vain virtuaalisesti ja toi- Yksi systeemikriisin tärkeimmistä syistä mivat paikallisesti sekä omaavat uskonnollisen on ollut pankkien itse itselleen ottama oikeus tai muun aatteellisen identiteetin ja mission.” luoda omatoimisesti virtuaalirahaa, mikä on (14) Markkinavoimat ovat ylikansallinen virtu- saattanut rahamarkkinat sellaiseen perustavaa aalikansa, jolla ei ole organisaatiota, yhteistä laatua olevaan epätasapainotilaan, että siihen ei johtoa eikä koti- tai sijaintipaikkaa. Sen jäsenet voida vaikuttaa rahapolitiikalla. Siitä ovat osoi- ovat sähköisessä vuorovaikutuksessa keskenään. tuksena keskuspankkirahasta perityt alhaiset Virtuaalikansa käyttäytyy yhtäläisesti ja toimii korot, joilla taloutta on yritetty elvyttää ilman yleensä kulloisenkin markkinatrendin mukaan. sanottavaa menestystä. Sillä on ”markkinaparlamentti”, jossa ääneste- Keskuspankit ovat luoneet rahaa tyhjästä tään näkymättömillä jaloilla. Virtuaalisten toi- kirjaamalla taseensa molemmille puolille sa- mijoiden lukumäärä markkinoilla on niin suuri, man suuren summan ja tuottaneet sillä tavalla että kukaan ei ole vastuussa mistään yksittäises- bittirahaa lainattavaksi edelleen pankeille. Nii- tä tapahtumasta. Virtuaalikansa ei ole sidottu – den keskuspankeilta saaman halparahan käytöl- eikä sitoudu – kansainvälisiin sopimuksiin tai le ei ole määrätty mitään ehtoja niin että rahaa kansallisiin lakeihin. Sitä ja paikallisia virtuaa- pitäisi käyttää reaalitalouden vahvistamiseen. liheimoja yhdistäviä tekijöitä ovat usko negatii- Kun Fedin pääjohtaja Ben Bernanke kehotti jul- viseen vapauteen (yhteiskunta ei saa rajoittaa kisesti pankkeja ottamaan lisää riskejä rahan yksilöiden taloudellista toimintaa), oman edun tuoton kasvattamiseksi, se oli suositus keskus- tavoittelu sekä taloudellisen tehokkuuden ensi- pankkirahan käyttämiselle ﬁnanssioperaatioihin sijaisuus yhteiskunnan muihin toimintoihin kasinotaloudessa. Suuria tuottoja ei ole reaali- nähden. taloudessa tarjolla vastaavassa määrin kuin ra- Virtuaalirahan liikkeellelaskuun liittyy hataloudessa. Keskuspankeissa elettiin vuonna sama näköharha, joka koskee myös perinteisen 2013 taas aikaa, jolloin ﬁnanssitalouden sijoi- 219

,4!sE. SEPPÄNEN

tusrahan tuotto oli tärkeämpi kuin reaalitalou- teensä 63 banksteria sisäpiiritiedon hyväksikäy- den fundamentit. (16) töstä. Heistä 56 tunnusti. Systeemikriisiin kuuluva globaalinen vel- Eniten tuomioita sijoittajien pettämisestä kaongelma ei ratkea ennen kuin ﬁnanssikapita- lienee saanut yhdysvaltalainen Goldman Sachs, lismissa on vedetty markkinoilta pois löysä vir- jonka alumniverkosto (mukaan lukien EKP:n tuaaliraha ja järjestelmän toimijat alkavat taas pääjohtaja Mario Draghi) ulottuu syvemmälle luottaa toisiinsa joutumatta pelkäämään keski- politiikkaan kuin millään muulla pankilla tai näisessä kanssakäymisessään virtuaalirahakup- suuryrityksellä. Sille määrätyt lukuisat sakot ei- lan puhkeamista. vät ole koskettaneet pankin vastuuhenkilöitä, jotka olivat saaneet bonukset lakien rikkomises- Pankkimafia, rikollisjärjestö? ta; sakothan maksoi pankki. Kun pörssivalvoja Seuraavilla esimerkeillä kuvataan sitä, miten (SEC) määräsi Goldman Sachsille harhaanjohta- suuret pankit käyttävät häikäilemättömästi neesta pörssi-informaatiosta SEC:n sen aikaisen markkinavaltaa. Vapaus ei niille riitä, vaan ne historian suurimmat sakot, 550 miljoonaa dol- syyllistyvät sen väärinkäyttöön. Pankkimaﬁa on laria, pankin pörssikurssi kääntyi nousuun. Pe- maailman mahtavin virtuaalinen rikollisjärjestö? lätty sakko olikin vain kuudesosa pankin ensim- Kansainväliseen pankkitoimintaan on si- mäisen kvartaalin tuloksesta. säänrakennettuna veronkierto veroparatiisei- Goldman ei ole ainoa pankki, joka toimii neen. Esimerkiksi englantilaisella suurpankilla kuin rikollisjärjestö. Citigroup väärennytti vir- Barcleysilla on brittiläisillä saarilla, mutta Eng- kailijoillaan asuntolainojen velkakirjoja. Sakko: lannin lakien ulottumattomissa, 249 tytäryhtiö- 240 miljoonaa dollaria. Bank of America jäi tä veronkiertotarkoituksiin. Englannin 100 suu- kiinni samasta asiasta. Sakko: miljardi dollaria. rimmasta pörssiyhtiöstä 98 käyttää hyväksi ve- Saksalainen Deutsche Bank möi Yhdysvalloissa rokeitaita ja -paratiiseja. Niillä oli vuoden 2010 maksukyvyttömien velallisten asuntolainoja laskennassa sellaisissa paikoissa 8 492 tytäryh- priimana. Sakko: 200 miljoonaa dollaria. Pankit tiötä, siis lähes 100 per pörssiyhtiö. eivät myöntäneet mitään, mutta maksoivat Pankeissa keinotellaan muiden rahoilla. nämä rahat SEC:lle siitä, ettei niitä viedä oikeu- Sitä symboloivat miljarditappioita työnantajil- teen. leen tuottaneet meklarit englantilaisen Barings Maailman suurimmista pankeista muun Bankin Singaporin haarakonttorista (Nick Lee- muassa Barcleys, UBS, Deutsche Bank, JPMor- son), ranskalaisesta Société Généralesta (Jérôme gan Chase, Citigroup ja RBS manipuloivat mark- Kerviel), sveitsiläisestä UBS-pankista (Kweku kinoiden itsensä tuottamaa eurooppalaista Li- Adobol) ja viimeksi Yhdysvaltain suurimmasta bor-viitekorkoa (ja myös muiden markkinoiden pankista – ja pankkivalvonnan lisäämistä anka- viitekorkoja) tuottaen sijoittajille miljardien rasti vastustavasta – JP Morgan Chasesta (Bruno eurojen tappiot. Ne ovat joutumassa miljardien Iksil). Kuinka paljon onkaan jäänyt julkistamat- dollareiden vahingonkorvauksiin. ta niitä tapauksia, joissa keinottelu ei ole tuot- Maailman kolmen suurimman joukkoon tanut tappioita? kuuluva Hongkongin ja Shanghain pankki Moraalin kohentajaksi ryhtynyt Yhdysval- HSBC myönsi toimineensa meksikolaisen huu- tain pörssivalvoja SEC syytti vuonna 2011 yh- merahan pesulana. Se sai siitä jättiläissakot. 220

Pankkirikollisuus jää usein niiden moraa- muksella jäsenmaiden yksimielisyydestä ei enää lis-eettisten kannanottojen varjoon, jolla tuomi- anneta jonkun maan parille idiootille mahdol- taan ahneus ja bonukset. Kun rikos on riittävän lisuutta painostaa unionia”, hän kutsui idioo- suuri, sitä ei huomata. teiksi niitä, jotka kannattavat EU:n perustuslakiin kirjattua yksimielisyysperiaatetta laissa Liittovaltion lumedemokratia tarkasti määritellyissä asioissa. Barroso vaatii Demokratia on käsite, jonka massiivinen vää- myös komission virkamiesvallan merkittävää rinkäyttö perustuu siihen, että sillä ei ole tarkoin vahvistamista. määriteltyä sisältöä. Sen suora käännös kreikan Suomalainen virtuaaliheimopäällikkö kielestä on kansanvalta. Jos pitäydytään pelk- Björn Wahlroos halveksii avoimesti kansojen kään käännökseen, pitää olla kansa, jotta voisi demokratiaa ja nimittää sitä ”enemmistön tyran- olla kansan valtaa. Eurooppalaisissa kansallis- niaksi” (18). Hän uskoo Ayn Randin etujoukko- valtioissa demokratia on mahdollinen, mutta teoriaan ”yhteiskunnan etevimmistä voimista”, määritelmä sulkee demokratian ulkopuolelle jotka rakentavat yhteiskuntien sisään veronmak- EU:n ja sen ylikansallisen, jäsenvaltioiden asu- susta vapaan salaisen paikan omaisuutensa suo- kaslukuun perustuvan päätöksenteon. Jos kan- jaksi. Ayn Rand luo utopian, joka toimii kuin sakunnat joutuvat muiden päätöksillä toteutta- virtuaalisuuden tutkija Daniel Millerin kuvaama maan lainsäädäntöä, jota ne vastustavat ja jossa abstraktio konkreettisten käytäntöjen ylä- tai lainsäätäjät eivät kanna vastuuta päätöksistä ulkopuolella ja on kaiken demokraattisen pää- näiden maiden kansalaisille, se ei ole demokra- töksenteon ulottumattomissa (19). Wahlroosin tiaa. heikkoa EU-asiantuntemusta olen arvostellut EU on ﬁnanssikapitalismin poliittis-juridi- toisaalla (20). nen ulottuvuus Euroopassa, ja ylikansallinen Kun EU saa vapaasti rikkoa omaa perus- demokratia sen päätöksenteossa on käsitteelli- tuslakiaan, jossa kielletään jäsenmaiden yhteis- nen mahdottomuus. vastuu ja sen itsensä vastuu jäsenmaiden velois- EU:ssa liittovaltiota rakentavat federalistit ta, se merkitsee laittomuuden hyväksymistä haluavat ”eurooppalaistaa” unionin päätöksen- kriisin varjolla. Laillisuudella joustattamista on teon. Siihen tarkoitukseen he tarvitsevat kaikille myös se, että yksimielisyyttä vaativien päätösten eurokansalaisille yhteisen identiteetin, koska kiertämiseksi emumaat ovat perustaneet tosiasi- ilman sitä heidän projektillaan ei ole legitimi- allisesti EU:n sisään mutta juridisesti sen ulko- teettiä eli yleistä hyväksyttävyyttä ainakaan puolelle Luxemburgiin kaksi itsenäiseltä näyttä- kaikissa euromaissa. Oma identiteetti yhtäältä vää yhteisöä (ERVV ja EVM) lainaamaan rahaa ja samaistuminen yhteisöön toisaalta rakentuvat jäsenmaille tavalla, jonka EU:n perustuslaki tunteesta kyetä vaikuttamaan omiin asioihin. kieltää. Demokratia-sanalla harhauttamista edus- ti EU:n pääkomissaari José Manuel Barroso, Emun kriisi, federalismin joka asetti europarlamentissa komission tavoit- keppihevonen teeksi sen, että unionista tehdään ”kansallisval- Euroalueen maat ovat maailmassa ainoita valtioiden demokraattinen liitto” (17). Kun hän tioita, jotka eivät itse pysty vaikuttamaan maas- samassa paikassa esitti aiemmin, että ”vaati- saan käytettävän rahan arvoon. Emun kriisi ei 221

,4!sE. SEPPÄNEN

kuitenkaan ole vain yhteisrahan kriisi vaan osa ”Vain kriisi, joko todellinen tai kuviteltu, johtaa kansainvälistä finanssikriisiä. Sillä on myös oma todellisiin muutoksiin. Kriisin puhjetessa riip- eurooppalainen ulottuvuutensa. Juha Tervala puu vallalla olevista aatteista, millaisiin toimiin kirjoittaa, että ylivelkamaiden vaikeuksissa ”ta- ryhdytään. Minä katson, että meidän tehtäväm- rinan keskeinen opetus on se, että jos lähtee me on juuri se, kehittää nykyiselle politiikalle rahaliittoon Saksan kanssa, pitää omaksua sak- vaihtoehtoja, pitää ne elossa ja tarjolla, kunnes salainen palkkapolitiikka. Muiden euromaiden poliittisesti mahdoton kääntyy poliittisesti väis- palkankorotusten tulee olla sopusoinnussa Sak- tämättömäksi.” (22) san palkankorotusten kanssa.” (21) Eurostatin EU:n komissio toimii juuri tällä tavalla. Se tilastoista voi laskea, että euron olemassaolon on johdonmukaisesti pitänyt elossa ja tarjolla aikana on saksalaisen työn hinta noussut vain EU:n liittovaltioimista kriisin varjolla. Se ei esitä 26 %, mutta kreikkalaisen 50 %, irlantilaisen ratkaisuehdotuksia akuuttiin kriisiin, vaan se 52 %, italialaisen 57 %, portugalilaisen 69 % ja ehdottaa aina vain ”lisää Eurooppaa” eli enem- espanjalaisen 72 %. män liittovaltiota. Poliittisesti mahdottomia mut- Joskus saattaa olla hedelmällistä kääntää ta poliittisesti väistämättöminä markkinoituja asiat päälaelleen ja miettiä sellaista vaihtoeh- ehdotuksia talousunionista, jäsenvaltioiden toa, että Emun sairas maa onkin Saksa ja että budjettikurista ja kansallisten budjettien yhtei- itse asiassa sille pitäisi hyväksyttää sopeutumis- söllistmisestä, EU-maiden yhteisestä valtiova- ohjelma sen yhteiselolle muiden eurooppalais- rainministeristä ja -ministeriöstä, yhteisistä ve- ten kanssa siihen tapaan kuin on laadittu kuri- roista, pankkiunionista, yhteisvastuuseen perus- ohjelmia ylivelkamaille. Siitä, että valtioiden tuvasta talletussuojasta ja pankkien saneeraus- edut ovat erilaisia, kertovat arviot eri maiden rahastosta sekä yhteisvastuullisista eurobondeis- rahan arvosta Emun mahdollisen hajoamisen tai ta ei ole tehty akuutin velkakriisin ratkaisemi- yksittäisen maan eron jälkeen. Jos Kreikka jät- seksi vaan EU:n liittovaltioimiseksi. täisi Emun, sen arvioidaan tarvitsevan 40–50 prosentin devalvaation. Jos taas Saksa luopuisi Kriisin ratkaisumalli eurosta ja palaisi omaan rahaan, sen on arveltu On tietoinen provokaatio kyseenalaistaa viralli- revalvoituvan 30 prosenttia. Saksan kannalta seen kaanoniin kuuluva hokema siitä, miten Kreikan ero sen maksamatta jättämine velkoi- inflaatio on aina pahasta. On kuitenkin nähty, neenkin lienee halvempi ratkaisu kuin sen että velkakriisi ei ratkea nykypolitiikalla, jonka oman teollisuuden 30 prosentin kilpailukyvyn tärkeimpiä elementtejä ovat EKP:n yksioikoinen menetys yhdessä yössä oman markan käyttöön- inflaation vastainen taistelu, sisäisen devalvaa- oton seurauksena. tion finanssipolitiikka ja johtavien jäsenmaiden Tältä pohjalta voisi arvata, että Emu pysyy pystyttämät kalliit ”palomuurit”. koossa. Riskit rahaliiton hajoamisesta ovat liian Velanhoidossa – ja vähän talouden kas- suuret kaikille osapuolille. Silti voidaan ajautua vussakin – pienoinen inflaatio on ihmelääke. tilanteeseen, jossa Emu hajoaa. Kun velkojen nimellisarvo säilyy, mutta rahan EU:n komission toimintaa kriisin oloissa arvo huononee, ei ole sellaista velkaa, jota ei kuvaa Milton Friedmanin nerokas johdatus val- olisi helpompi maksaa huonommalla kuin pa- lankäytön perimmäisten kysymysten äärelle: 222

remmalla rahalla, siis ennemminkin inflaatiolla tukee epäsuorasti Bernanke puolustaessaan kuin deflaatiolla. USA:n talouden jatkuvaa bittirahoitusta. (Inflaatiomittarit on kytketty vain reaalita- Systeemikriisin ratkaisu löytyy Euroopassa louteen ja vain hintojen ja palkkojen nousuun. vain niin, että EKP vaihtaa rahapoliittisen para- Osakkeiden, johdannaisten, muiden pörssituot- digmansa ja luopuu yksinomaisesta inflaation teiden ja muun omaisuuden hinnannousu ei vastaisesta taistelusta. Muu on pelkkää ajan vallalla olevassa taloustieteessä ole inflaatiota, voittamista kriisiin sopeutumiseksi. Sen on vaikka pääomamarkkinoilla olisi päällä täysi suunnattava LTRO:n ja OMT:n kaltaiset bittira- hype. Kun keskuspankkien inflaation vastainen hoitusohjelmat pankkien sijasta valtioille osta- taistelu kohdistuu vain reaalitalouden hintoihin malla valtioiden velkapapereita suoraan niiltä ja palkkoihin, niin ollen se talouden alue, jolla itseltään ilman pankkien välitystä. Se on laiton- kuplat syntyvät, jää analyysien ulottumattomiin.) ta, mutta EU:ssa laki joustaa, jos on tahto sitä Kriisin vastalääke on taloudellinen kasvu, joustattaa. Sen laittomuuden käyttöä jouduttaa jota Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankit ovat ylivelkamaiden kapinointi niitä EU:n keskusval- pyrkineet edistämään seteli- eli bittirahoituksel- lan kurinpitotoimia kohtaan, joiden pääsisältö la (QE1-3, LTRO, OMT). Kun niiden toimintaa on sisäinen devalvaatio ja sen tuottama deflaa- arvostellaan siitä näkökulmasta, että ne ruokki- tiotalous. vat inflaatio-odotuksia, Fedin pääjohtaja Ben Tästä kriisistä selvitään ulos tavalla taikka Bernanke sanoo bittirahalla pidetyn yllä talous- toisella, mutta tulevien kriisien torjuntaa varten kasvua (23). USA:ssa ei taloutta ehdoin tahdoin on nyt erotettava toisistaan yhtäältä talletus- ja deflatoida, mitä EU:ssa tehdään sisäisellä deval- asuntolainapankit ja toisaalta liike- ja investoin- vaatiolla. tipankit. Sellaisia uudistuksia edellyttävät Johnny Åkerholmin mielestä käsitys in- USA:ssa ns. Volckerin sääntö, Englannissa flaation myönteisestä vaikutuksesta velkojen Vickersin komissio sekä EU:ssa komission ni- reaaliarvon alenemiseen perustuu kokemuksiin meämä Liikasen asiantuntijaryhmä. Ne inves- säännellystä taloudesta eikä toimi liberalisoi- tointipankit, jotka keinottelevat itsensä konkurs- duilla markkinoilla. Hän näkee inflaatio-odotus- sitilaan, on voitava päästää konkurssiin ilman ten nostavan markkinoilla rahan hintaa eli kor- että EU-maat pannaan yhteisvastuuseen niiden koa ja ennustaa koronnousun vaikutusten syö- pelastamisesta. Kun jäsenmaa pyytää EU:lta vän velkojen reaaliarvon alenemisesta saatavan pankkitukea, on pantava toimeen omistaja- ja hyödyn. (24) Silloin vastakkain ovat varanto ja sijoittajavastuu ja ensin, ennen finanssiavun virta, velan määrä ja sen uusimisesta maksuun myöntämistä, toteutettava velkasaneeraus vii- pantavan rahan korko. Hän uskoo, että inflaatio västyttämättä sitä vuosikausia niin että osa vel- ei toimi vapailla markkinoilla vanhaan tapaan. kojista vapautuu veloistaan saamalla ne siirre- Inflaatiolla on kuitenkin muitakin dynaamisia tyksi muiden maiden valtiovallan maksettaviksi. vaikutuksia kuin koron nousu. Se voi myös luo- (25) da uutta taloudellista kasvua deflaation vasta- Järjestelmäkriisin perusongelma on se, painoksi, ja kasvu on ainoa toimiva lääke vel- että ei uskalleta tunnustaa virtuaalisten markki- kaongelman ratkaisemiselle. Tätä näkemystä navoimien liikkeelle laskeman katteettoman 223

,4!sE. SEPPÄNEN

virtuaalirahan reaalitaloudelle aiheuttamaa on- 12 MILLER DANIEL (1998) ‘Conclusion: A Theory of Virtualism’, teoksessa Carrier, James G & gelmaa. Sen määrä on ajettava alas. Virtuaalisen Miller (eds.), Virtualism: A New Political Econ- rahavallan hegemonia estänee paradigman omy, Berg, Oxford and New York 13 KELLNER DOUGLAS & THOMAS ANDREW, vaihdoksen ja kriisi jatkuu. Sen oloissa on jo The Virtual by Rob Shields reviewed, Culture totuttu toimimaan. ᭿ and Society, Vol 20, nr. 6, December 2003 14 MANNERMAA MIKA, (2009) Jokuveli. Elämä ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa, Helsinki: WSOYpro Lähdeviitteet: 15 GALBRAITH J.K., (1975), Money: Whence it 1 SHIELDS, ROB (2003) The Virtual, London and came, Where it Went, Bridgewater, N.J.: Replica New York: Routledge Books, Baker & Taylor, 2001 2 DER SPIEGEL 6/2012 ja www.querschuesse.de/ 16 EL-ERIAN MOHAMED, The Financial Times, otc-derivate-casino-mit-707569-billionen-dol- 8.1.2003, London lar-an-nominalen-volumen/ 17 BARROSO JOSÉ MANUEL, http://europa.eu/ 3 www.gfmag.com/tools/global-database/eco- rapid/press-release_SPEECH-12-596_en.htm nomic-data/11855-total-debt-to-gdp.html#axzz 18 WAHLROOS BJÖRN, (2012), Markkinat ja 2AFaSd3hP demokratia, Otava, Keuruu 4 www.economicshelp.org/blog/774/economics/ 19 MILLER DANIEL (1998) list-of-national-debt-by-country/ 20 SEPPÄNEN ESKO, http://eskoseppanen.puheen- 5 DER SPIEGEL, 50/2011, Hamburg vuoro.uusisuomi.ﬁ/103478-nallukka-wahlroos- 6 DER SPIEGEL 6/2012, Hamburg kansallisajattelija 7 www.zerohedge.com/news/five-banks-ac- 21 TERVALA JUHA, Euroalueen talouskriisin syyt, count-96-250-trillion-outstanding-derivative- Kansantaloudellinen Aikakauskirja 2/2012 exposure-morgan-stanley-sitting-fx-de 22 FRIEDMAN MILTON (1962), Capitalism and 8 SHIELDS (2003) Freedom, University of Chicago Press, reprinted 1982 9 HARDT MICHAEL & NEGRI ANTONIO,(2001): Empire, Harvard University Press, USA 23 BERNANKE BEN, The Financial Times, 15.10.2012, London 10 SHIELDS (2003) 24 JOHNNY ÅKERHOLM, keskustelu kirjoittajan 11 TAPPER JANNE, Virtuaalinen vs. konkreettinen kanssa 9.10.2012 – luonnos ubiikkiyhteiskunnan poliittisuudesta, Futura 3/2012 25 SEPPÄNEN ESKO (2012), Emumunaus, Into, Riika 224 225

KIMMO ALAJOUTSIJÄRVI

Vaan kuinkas sitten kävikään?

”99 prosenttia kauppakorkeakouluista pilaa loppujen maineen” -anonyymi vinoilija

Kauppakorkeakoulujen ylevä saksankielisillä alueilla tutkimuskohteena oli alku tuloslaskelma ja tase (Kieser 2004). Kun ensimmäisiä kauppakorkeakouluja perus- Oleellinen yhteinen piirre tuon ajan tettiin 1900-luvun vaihteessa, ne haluttiin yli- kauppakorkeakouluille sekä Euroopassa että opistoihin kohottamaan liikkeenjohdon arvos- Pohjois-Amerikassa oli siis pyrkimys tuottaa hy- tusta ja sivistystasoa. (Khurana 2007; Engwall vinvointia opettamalla yhteiskunnallisesti val- 2007). Kauppakorkeakoulut haluttiin nimen- veutuneita ja sosiaalisesti vastuullisia liikkeen- omaan pitää erillään kansantaloustieteestä, kos- johtajia kansakunnan käyttöön. Saksassa kaup- ka tämän ei koettu auttavan liikkeenjohtamises- pakorkeakoulut sidottiin valtiollisiin yliopistoi- sa. Kauppakorkeakoulujen perustamista vastus- hin, joissa niistä rakennettiin kansallisen ehey- tettiin monilta tahoilta – ei vähiten kansantalous- tymisen ja teollistumisen airueita. USA:n insti- tieteen suunnasta. Vastustajat väittivät kauppa- tuutiot hakivat mallia myös Saksasta, mutta korkeakoulujen kiihdyttävän yksilöllistä ahneut- niissä painotus oli enemmänkin tehdä liikkeen- ta ja olevan vahingollisia yhteiskunnalle (Kieser johtamisesta kunniallinen ja hyveellinen am- 2004; Engwall 2007). matti esikuvina lääkärin ammatti ja poliitikon Niinpä kauppakorkeakoulujen perustajil- valtiomiestaito (Augier & March 2011). Suurin la oli kaksi haastetta, kuinka tehdä kauppakor- ero amerikkalaisyliopistojen ja saksalaisyliopis- keakouluista yhteiskuntakelpoinen ja kansanta- tojen välillä oli ehkä se, että ensin mainitut de- loustieteestä selkeästi eroava akateeminen tie- mokratisoivat jälkimmäisen oppituolimallia de. Ensimmäinen haaste ratkaistiin määrittele- luomalla akateemiset oppiainelaitokset (Altbach mällä niiden tehtäväksi yhteiskunnallisen hyvän 2011). tuottaminen, mikä määriteltiin myös yrityksen Nyt kauppakorkeakouluja soimataan ah- olemassaolon tarkoitukseksi (Khurana 2007; neuden opettajiksi ja tyyssijoiksi (yhteenveto Kieser 2004). Toinen haaste puolestaan ratkais- kritiikistä Alajoutsijärvi 2012) kaikista hyvistä tiin Pohjois-Amerikassa määrittelemällä tutki- alkuperäispyrkimyksistä huolimatta. Väitän täs- muskohteeksi tuotanto ja markkinointi, kun taas sä esseessä, että nykyiset kauppakorkeakoulujen

KIMMO ALAJOUTSIJÄRVI , professori Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu 226

,4!sK. ALAJOUTSIJÄRVI

legitimiteettiongelmat ja ﬁnanssikriisi liittyvät Legitimiteetin menetyspolku toisiinsa. Tällä pyrin osaltani vastaamaan Uole- vi Lehtisen (2009; 2012) aloitteeseen keskustel- Tieteellistämisestä la ﬁnanssikriisin haasteista kauppatieteilijöille. liikkeenjohdolliseen irrelevanssiin Essee kuvaa ensin kauppakorkeakoulujen Ensimmäisen maailmansodan jälkeen uusia legitimiteetin tavoitteluhistoriaa ja samalla pyrin kauppakorkeakouluja syntyi suhteellisen run- vastaamaan kysymykseen: ”Vaan kuinkas sitten saasti sekä Pohjois-Amerikassa että Euroopassa. kävikään?” Huolimatta siitä, että kauppakorkea- Vuoden 1929 romahdus oli legitimiteettikriisi koulut ovat tietyllä tavalla vuosisadan menestys- enemmän kansantaloustieteelle ja sen professo- tarina, niiden legitimiteetti yhteiskunnallisena, reille kuin kauppakorkeakouluille, jotka siis akateemisena ja professionaalisena instituutio- tyypillisesti olivat erillisiä instituutioita yliopis- na on vaarassa. Väitetään jopa, että kognitiivi- toissa. Ehkä tunnetuin esimerkki oli Yalen kovas- nen legitimiteetti on jo pilattu puhumattakaan ti arvostettu professori Irving Fisher, joka syksyl- laajemmasta sosiopoliittisesta legitimitee- lä 1929 väitti, että osakekurssit ovat saavutta- tistä1(Ghoshal 2005; Wilson & McKiernan neet pysyvästi korkean tason. Maineensa tärvel- 2011; Khurana & Penrice 2011; Thomas & Cor- tymisen lisäksi hän onnistui häviämään vielä nuel 2011). Kognitiivinen legitimiteettihän aut- mittavan omaisuutensa (Chancellor 2000). taa organisaatiota välttämään jatkuvan arvioin- Toisen maailmansodan jälkeen nin ja kyseenalaistamisen, kun taas sosiopoliit- länsimaiden korkeakoulujärjestelmien (postse- tinen legitimiteetti viittaa toimialan yleiseen condary education) tyypillinen piirre on valtava hyväksyttävyyteen, mikä näkyy esimerkiksi jul- ekspansio. Esimerkiksi 1950-luvun alussa USA:n kisena tukena ja johdon arvostuksena (Bitektine ikäluokista noin 30 prosenttia suoritti vähintään 2011; Suchman 1995). Kaiken kaikkiaan legiti- alemman korkeakoulututkinnon, kun luku miteetti on monisäikeinen ilmiö alan viimeisim- useimmissa Euroopan maissa oli vielä alle 5 mässä tutkimuksessa, joka kritisoi sen puoli- prosenttia. Jo 1970-luvulla USA:n korkeakoulu- huolimatonta käyttöä. Jatkan kuitenkin tätä lö- tettujen osuus relevanteista vuosikerroista oli peröperinnettä. kasvanut yli 50 prosentin, kun se Euroopassa oli vielä keskimäärin 20 prosenttia. Tämän jälkeen kasvu on ollut melkoista tällä mantereella ja 1 Legitimiteettiteema sivuaa mielenkiintoisesti Finnairin esimerkiksi Suomessa jo noin 70 prosenttia. Vas- toimitusjohtajan Mika Vehviläisen lausuntoa koskien hänen taavaa kehitystä on tapahtunut myös kehittyvis- asuntojupakkaansa (italiksit minun): ”Olen raskaalla tavalla oppinut, ettei riitä, että toimii lakien mukaisesti, vaan on sä talouksissa ja jopa kehitysmaissa. Maailman otettava huomioon myös eettiset näkökulmat ja se, miltä suurin sisäänotto on tietenkin Kiinassa, yli 20 asiat saattavat näyttää. Viime kuukaudet ovat olleet kova koulu. Olen tästä jupakasta ottanut opikseni ja tarkastelen miljoonaa vuosittain (Altbach 2011; Geiger jatkossa asioista laajemmasta näkökulmasta”. Toisin sanoen 2011). suuryrityksen johtaja oppi vasta nyt, että mikä on legitiimiä toimintaa tietyllä kentällä, ei riitäkään, jos se on selvästi USA:ssa kauppakorkeakoulusektori kasvoi epäoikeutettua jollain toisella kentällä. Ja että toimitus- erityisen nopeasti uuden veteraanilainsäädän- johtaja tarkastelee asioita jatkossa oikein laajemmasta näkökulmasta. Pelkään pahoin, että olemme onnistuneet nön ansiosta, joka takasi kaikille opiskelupai- kouluttamaan leegion samalla tavalla ajattelevia liikkeen- kan. Kauppakorkeakoulujen opetuksen ja erityi- johtajia, joiden motto on: ”Kaikki, mikä ei ole laitonta, on sallittua”. sesti tutkimuksen tasosta oltiin kuitenkin huolis- 227

saan. Ford Foundation ja Carnegie Corporation lisuuden oletuksista. Spenderin (2007: 33) sa- rahoittivat kaksi laajaa selvitystä kauppakorkea- noin: ”Liikkeenjohdon käytäntö toteutuu hyvin kouluista. Niiden yhteinen viesti oli se, että harvoin sellaisissa täydellisen informaation olo- opetus ei perustunut tutkimukseen, vaan entis- suhteissa, joita oletamme teorioissamme ja luok- ten liikkeenjohtajien omiin kokemuksiin. Tästä kahuoneissamme.” Toinen syy oli kauppakor- syystä kauppakorkeakoulut täytyi nopeasti tie- keakoulujen uudenlainen palkitsemisjärjestel- teellistää. (Locke 1996; Khurana 2007). Tässä mä, josta Bennis & O’Toole (2005: 103) toteavat: hyvänä esimerkkinä toimi lääketiede, jossa oli ”Huippukauppakorkeakoulujen likainen salai- tehty hyvin samanlainen tieteellistäminen 50 suus on, että ne palvelevat lähinnä henkilökun- vuotta aikaisemmin (Augier & March 2011). nan tutkimusintressejä ja urakehitystä mutta Fordin säätiö rahoitti 1960-luvun alussa tuskin ollenkaan muiden sidosryhmien tarpeita”. nykyrahassa noin 250 miljoonalla dollarilla Lisäksi aikakauslehtien julkaisuprosessit alkoivat pääasiassa murattiliigan kauppakorkeakoulujen suosia rigoria irrelevattia tutkimusta relevantin opetusohjelmien ja henkilöstön tieteellistämis- ei-rigorin kustannuksella (Spender 2007). Kai- tä. Koska kauppakorkeakoulut olivat laiminlyö- kesta huolimatta, USA:n johtavista, fysiikalle neet omaa tohtorikoulutustaan, uusi henkilöstö kateellisista kauppakorkeakouluista on kuitenkin oli rekrytoitava muista yhteiskuntatieteistä, eri- tullut roolimalli lähes kaikkialla muualla paitsi tyisesti kansantaloustieteestä. Keskeiseksi eetok- Saksassa ja Japanissa. seksi valittiin rationalismi ja objektiivinen pää- Talouden tutkijasta poliittiseksi töksenteko, mikä oli luonnollista, sillä suuri osa ideologiksi teorioista kopioitiin kansantaloustieteestä Robinsonin (1972) mukaan toinen taloustieteen (Spender 2007). Käytännössä rationaalisuus tar- kriisi oli 1970-luvun alun dollarikriisi. Tuohon koitti kvantitatiivisten menetelmien, matemaat- aikaan kansainväliselle kaupalle oli tyypillistä tisen optimoinnin ja tilastojen käyttöä, koska dollarin kautta kultaan sidotut kiinteät valuutta- niiden uskottiin vähentävään subjektiivisten kurssit, mikä oli dollarisoinut maailman raaka- ideologioiden vaikutusta päätöksentekoon (Por- ainekaupan ja johtavat valuutat. Vietnamin sota ter 1995). Tieteen ihanteeksi valittiin ns. eksaktit maksoi paljon, mikä pakotti USA:n keskuspan- luonnontieteet, erityisesti fysiikka, koska se kin painamaan lisää dollareita, joka puolestaan näytti tuolloin ratkaisevan lähes kaikki ihmis- kiihdytti inﬂaatiota. Jotta valuuttakurssit pysyivät kunnan ongelmat. Kauppakorkeakouluille ra- vakaina, Euroopan maat ja Japani joutuivat li- kennettiin tieteellistä uskottavuutta myös aka- säämään omien valuuttojensa määrää samalla teemisilla symboleilla, aikakauskirjoilla ja vuo- kun niiden pelkona oli, että USA irtautuu lupa- sikonferensseilla. uksestaan 35 dollarin unssihinnasta. Loppuvuo- Edellä kuvatuista valinnoista seurasi kui- desta 1971 tulikin irtautumisilmoitus dollarin tenkin seuraavien vuosikymmenien aikana kaup- kultakytkennästä. Tämän seurauksena USA vei pakorkeakoulujen ensimmäinen legitimiteettion- inﬂaationsa ulkomaille ja syöksi maailmantalo- gelma: Tavoitellessaan tieteellistä legitimiteettiä uden lamaan. (Varoufakis et al. 2011: 321–337). kauppakorkeakoulut menettivät huomattavan USA:n valitteluviesti oli kuitenkin yksinkertai- osan liikkeenjohdollisesta relevanssista. Tämä nen: ”It’s our currency but it’s your problem!” juonsi ensinnäkin liike-elämälle vieraista todel- (Varoufakis 2011: 95). 228

,4!sK. ALAJOUTSIJÄRVI

Talouskriisin aiheuttajiksi tarvittiin tieten- talousideologian2 airueena kauppakorkeakoulut kin syyllisiä. Näitä olivat esimerkiksi korkea ovat vaarantaneet legitimiteettinsä kriittisenä öljyn hinta, epäreilu kansainvälinen kilpailu, akateemisena ja professionaalisena instituutio- ammattiyhdistysliikkeet ja markkinoiden sääte- na. Nyt ﬁnanssisektorin vapauttamisen ja epä- ly. Aika nopeasti syyllisiksi keksittiin myös onnistuneen regulaation takana oleva ideologia USA:n businesseliitti, joka ei tässä järkeilyssä on johtanut globaalin talouden syvään ja pit- johtanut yrityksiä tehokkaasti, vaan laiskasti kään kriisiin. Kävi päinvastoin kuin luultiin, omaa etuaan tavoitellen. Niinpä kilpailukyky- ideologian käytännön toteutuksesta on seuran- ongelmien ratkaisuna alettiin pitää liittovaltion nut yritysjohdon taipumus johtaa yrityksiä osa- roolin minimointia (Sachs 2011) ja johdon kan- kemarkkinaspekulanttien ja institutionaalisten nustejärjestelmiä, jotka piti sitoa ’tehokkaiden sijoittajien toiveiden mukaan. Investoinnit yri- markkinoiden’ tuottamiin osakekursseihin. tysten pitkäaikaiseen kehittämiseen on unohdet- Erityisen vaikutusvaltaisia pääideologeja tu, mikä on luonut agentti-päämies -ongelman olivat Chicago-taustaiset businesskouluprofes- yritysjohtajakastin ja yrityksen välille (Locke & sorit Milton Friedman, Michael Jensen ja Wil- Spender 2011: 141). Samalla kun väitetty yritys- liam Meckling. Ensin mainittu oli tunnettu po- johtajien ahneus on onnistuttu palkkioissa aina- liittinen taloustieteilijä, aikansa professorijulkkis kin 30-kertaistamaan (Sachs 2011), yritysjohdon sekä Reaganin ja Thatcherin neuvonantaja. Kak- valtaa on siirtynyt kaiken maailman analyyti- si viimeksi mainittua puolestaan kehittelivät koille ja investointipankkiireille, joiden mielen- teoreettista oikeutusta markkinavoimien kyvystä liikkeitä listattujen yritysten johto yrittää koko ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia. Tuloksena ajan arpoa. syntyi ns. agentti–päämies-teoria, joka oli sel- Kun aikaisemmat taloustieteen teoriat pyr- keästi ristiriidassa vallalla olleen sidosryhmä- kivät ymmärtämään ja selittämään talouden ajattelun kanssa ja joka muutti käsitystä yritys- toimintaa, uusklassinen taloustiede pyrkiikin ten olemassaolon tarkoituksesta. Myös ymmär- kertomaan, kuinka sen pitäisi toimia – samalla rys yritysjohdon päätehtävästä muuttui, jota unohtaen mainita näiden pyrkimysten takana kuvaa hyvin Khuranan (2007) USA:n kauppakorkeakoulujen historiasta kertovan kirjan nimi: 2 Adam Smithin The Wealth of Nations (1776) kirjan väitetään usein olevan uusklassisen talousideologian ”From Higher Aims to Hired Hands”. Samalla taustaopus. Luin kirjaa ensimmäistä kertaa äskettäin. Se on johtavien kauppakorkeakoulujen eetos muuttui kyllä aikansa tärkeä hengentuote, mutta monella tapaa myös surkuhupaisa. Minusta Smithin ihan järkevä viesti uusklassisen talousideologian mukaiseksi ja kul- näkymättömästä kädestä oli kuitenkin se, että se tuottaa keutui lähes kaikkiin kauppakorkeakouluihin melko usein hyötyä yhteiskunnalle. Uusklassinen taloustiede näyttää minusta uskovan, että näkymätön käsi matkimiskäyttäytymisen myötä. Mutta taas meni – siis yksittäisten toimijoiden ahneus – johtaa aina pieleen. Tavoitellessaan merkittävästi laajempaa parhaaseen yhteiskunnalliseen hyötyyn. Varmasti tieteelli- sissä julkaisuissa ajattelu on hienojakoisempaa, mutta pu- yhteiskunnallista legitimiteettiä uusklassisen hun siitä, millaisena se minulle näyttäytyy perusoppikir- joissa, joita nyt sentään joku lukee. Ehkä parhaiten tämän ajattelun on kiteyttänyt Margaret Thatcher sanomalla: “There is no such thing as society” (Keen 2011: 38). 229

olevan ideologian. Jos täydelliset markkinat oli- lisena ja akateemisena instituutiona vaan teolli- sivat ainoa oikea ihmiselon muoto, ihmiskunta suutena ja liiketoimintana. Kun aikaisemmin varmaan olisi päätynyt siihen jo paljon aikai- korkeakoulutusta pidettiin siviiliyhteiskunnan semmin. Kaikista pahinta talouselämän ymmär- tukipylväänä, niin se on nyt yhä enemmän kan- tämiselle uusklassisessa taloustieteessä on sen sainvälinen vaihdettava hyödyke tai yksilöllinen taipumus unohtaa analyyseistä esimeriksi histo- kokemus (Giroux 2002). Tämän järkeilyn luon- ria ja poliittiset prosessit sekä redusoida talou- nollinen jatke on vähentää suoraa julkista tukea den ilmiöt muka arvovapaiksi teknisiksi ongel- yliopistoille ja antaa opiskelija-asiakkaiden ää- miksi. Abba Lerner on kiteyttänyt tämän jo nestää valintatuntemuksillaan. Lisäksi kaikki se, 1970-luvulla:”Economics has gained the title millä ei ole välitöntä arvoa markkinoilla, on ar- Queen of the Social Sciences by choosing votonta toimintaa ja syytä lopettaa. Kehityksen solved political problems as its domain.” (Lerner tuloksena USA:n valtion yliopistot, jotka saivat 1973: 259) rahoituksestaan 1970-luvulla 70–80 prosentti- Karrikoiden, kauppakorkeakouluista on sesti suoraan verovaroista, saavat nyt sitä noin tullut yhden ideologian kritiikitön mesenaatti. 10 prosenttia. Tämä on tehnyt valtion yliopistot Miksi ihmeessä yhteiskunnan pitäisi rahoittaa hyvin samankaltaiseksi yksityisten for-proﬁt yli- yhden poliittisen liikkeen tukijaa, kehittäjää ja opistojen kanssa (Taylor 2010: 100–101). levittäjää, joka kaiken lisäksi on osoittautunut Korporatiiviselle hallintologiikalle on tyy- maailmalle vahingolliseksi? Tiedän, että moni pillistä ulkopuolinen hallitus, top-down johta- liiketaloustieteilijä parahtaa tästä, mutta väitän misjärjestelmä ja päähuomio rahavirroissa. Sa- silti, että uusklassisen talousideologian viestit malla ns. professionaalista hallintobyrokratiaa löytyvät ainakin piilevästi myös useimmista lii- on voimakkaasti kasvatettu opetus- ja tutkimus- ketaloustieteen tutkimustraditioista3. henkilökunnan kustannuksella (Ginsberg 2011). Yliopistot ovat myös omaksuneet monia yrityk-

Humboldtilaisesta yliopistosta sissä hyvänä pidettyjä käytäntöjä kuten mieliku- akateemiseen kapitalismiin vamarkkinointi, liikkeenjohtamisen muotitermit, Tarina käy aina vaan pahemmaksi. Kolmas – suoramarkkinointi, lipevät myyntipuheet, teho- vielä lopullisilta vaikutuksiltaan näkemättä kas klousaaminen, yksipuolinen tehokkuusajat- oleva legitimiteettikriisi kauppakorkeakouluille telu ja epäkollegiaalisuus. Ehkä kuvaavin muu- ja koko yliopistolaitokselle – on markkinaide- tos USA:n yliopistojärjestelmässä on tapahtunut ologian kokonaisvaltainen korroosiovaikutus vakinaisen ja pätkätyöläisopetus- ja tutkimus- yliopistojärjestelmälle. Kuten muidenkin legiti- henkilöstön välisessä suhteessa. 40 vuotta sitten miteettiongelmien synnyttämisessä, mennään ¾ professorikunnasta oli vakinaisia, nyt suhde- tietenkin USA etunenässä. luku on toisin päin ja jatkaa edelleen kehitys- Uusi korporatiivinen legitimaatiologiikka tään. Tähän liittyy vielä härski osa-aikahenkilös- ei pidä kauppakorkeakouluja enää yhteiskunnal- tön hyväksikäyttö, mikä näkyy surkeina palkkoi- na ja suurina opetusmäärinä (Bousquet 2008).

3 Esimerkiksi markkinoinnin ydinkäsite 4P olettaa asiak- On selvää, tällä kehityksellä on hyvin syvältä kaat hyöty–uhraus -suhteen laskelmoijaksi samalla kun käyvä kulttuurinen muutos yliopistoille yleises- yritysjohto säätää analyyttisesti nämä markkinoinnin päätösparametrit optimaaliseen asentoon. ti; vakinainen professorikunta ei ole edes var- 230

,4!sK. ALAJOUTSIJÄRVI

teenotettava vastavoima uudelle ammattijohdol- tikeinot nojaavat aktiivisiin ja manipulatiivisiin le ja päällikkövirkailijakaaderille (Ginsberg myyntitekniikoihin. Näitä ovat esimerkiksi pu- 2011). helinmarkkinointi, varhaisen hakijan suora hy- Kauppakorkeakoulut ovat valitettavasti väksyminen, ohjatuilta kampuskäynneiltä (ns. olleet yliopistosektorilla tämän hallintologiikan golden walk) välitön hyväksyminen ja opiskeli- esitaistelijoita ja markkinoijia, sillä niiden jakunnan todistusten keskiarvojen manipulointi 1980-luvulla omaksuma eetos on sopinut tähän (Slaughter & Rhoades 2011; Brandon 2010). hyvin. Ehkä taustalla on ollut myös ajatus hyö- Eikä tässäkään vielä kaikki. 1980-luvulle tyä tästä hallintologiikasta monitieteisten yli- saakka amerikkalaiset yliopistot noudattivat opistojen valtapeleissä, jossa niitä on perintei- omissa sijoituksissaan konservatiivista politiik- sesti pidetty lypsylehminä. kaa, jolloin painopiste oli valtion velkakirjoissa Markkinallistuminen perustuu lähtökoh- ja pankkitalletuksissa samalla kun niiden inves- taisesti asiakas-opiskelija –metaforaan4. Pääaja- toinnit olivat maltillisia. Kaikki muuttui dra- tus mukailee uskomusta, jossa hyvin informoi- maattisesti 1990-luvulla, kun arvostetuimpien dut kuluttajat valitsevat parhaat palvelutuottajat. ja rikkaimpien yliopistojen johdolla yliopistot Koska asiakas-opiskelijat eivät osta vain koulu- alkoivat sijoittaa riskirahastoihin. Erityisesti tusta vaan koko paketin, kauppakorkeakouluille Yalen sijoituksista vastaavan johtajan David on tärkeää olla monessa suhteessa vetovoimai- Swensenin kirja ’Pioneering Portfolio Manage- nen. On jopa väitetty, että huomattava osa ame- ment: An Unconventional Approach to Institu- rikkalaisista yliopistoista on muuttunut tässä tional Investment’ oli tiennäyttäjä uudessa ul- kilpailussa teinien lomaviettopaikoiksi (party jaassa rahantekomaailmassa (Taylor 2010). schools) tai tutkintotehtaiksi (subprime col- Murattiliiga ja muut rikkaat aloittivat riski- leges), joissa oppiminen on sekä valinnaista että sijoittamisen mutta köyhemmät seurasivat peräs- vapaaehtoista (Brandon 2010). sä. Ennen ﬁnanssikriisiä sijoitusten vuotuinen Koska on tärkeää saada paljon hakemuk- tuotto olikin usein jopa yli 10 prosenttia. Finans- sia ja sitovia allekirjoituksia, uudet markkinoin- sisektori synnytti kasvavia varakkuuseroja USA:n yliopistojen välille. Esimerkiksi murattiliigan (8

4 Ei ole kauaa kun satuin sanomaan luennoilla, että ette yliopistoa) saamat lahjoitukset olivat vuonna kai te kuvittele olevanne asiakkaita. Salissa kävi jonkin- 2005 70 kertaa suuremmat kuin julkisten yli- lainen kohahdus ja näin paljon loukkaantuneita ilmeitä. Markkinoinnin perusoppikirjat ovat vielä paljon pöljempiä. opistojen saamat lahjoitukset (Taylor 2010). On- Esimerkiksi uunituoreessa (brand new!) oppikirjassa (Solo- neksi meillä Suomessa ei ole tapahtunut mitään mon et al. 2013:5) todetaan näillä isoilla kirjaimilla ja bol- dauksilla: YOU are a product. That may sound weird, but tällaista yliopistojen eriarvoistamista! companies like P&G couldn’t exist if you weren’t. After all Sijoitustuotot loivat yliopistojen karriääri- you have ‘market value’ as a person – you have qualities that set you apart from others and abilities other people johtajille euforiaa, mikä puolestaan johti ylisuu- want and need… In addition to learning about how market- riin opetuksen, tutkimuksen ja oppimisen kan- ing inﬂuences each of us, you’ll have a better understanding of what it means to be ‘Brand You’. Opiskelijoille muuten nalta aivan toisarvoisiin investointeihin. Raken- sanoin, että pidän heitä enemmänkin nuorempina kolle- tamiskilpavarustelu tuotti kalliita urheilustadio- goina, joiden panos on tärkeä kaikkien meidän oppimiselle. Lomakeskusasiakasta paljon parempi metafora on es- neita, opiskelijoiden huvittelukeskuksia, kiipei- imerkiksi kuntosalin käyttäjä. 231

lyseiniä, viiden tähden asuntoloita5, joilla yritet- vät ole riittäneet pelastamaan vähemmän rikkai- tiin vaikuttaa asiakas-opiskelijoiden valintapää- den yliopistojen aiemmin tyypillistä kolmen A:n töksiin. luottoluokitusta, vaan yhä useamman on lainat- Kukapa olisi uskonut, että USA:n johtavat tava lisää maksaakseen korkonsa ja lyhennyk- yliopistot ’maailman parhaine’ rahoituksen pro- sensä. On hyvin mahdollista, että seuraavat fessoreineen pelaavat uhkapeliä tulevaisuudel- USA:n valtion pelastusohjelmat kohdistuvat laan ﬁnanssisektorin luomassa illuusiossa (Tay- nimenomaan yliopistoihin, joita on siis johdettu lor 2011: 85–86). Nyt vielä ﬁnanssitavaratalojen ammattimaisesti ja 7-numeroisilla vuosipalkoil- avokätiset lahjoitukset ovat sulaneet, kun ne la. noudattivat näiden maailmankuulujen rahoitus- Maailma ei ole tähän saakka vielä nähnyt professoreiden neuvoja ja sovelsivat heidän va- korkeakoulukuplia ja niiden puhkeamista – ai- hingollisia teorioitaan. noina poikkeuksina ehkä Japani 1990 (Cham- Ja pahin on ehkä vielä edessä. Yliopistot bers & Cummings 1990) ja Dubai 2009 (Ala- yleisesti, ja kauppakorkeakoulut erityisesti, ovat joutsijärvi, Juusola ja Lamberg 2013). Erityisesti eläneet pitkän kasvukauden toisen maailman USA:ssa on kuitenkin tunnistettavissa lukuisa sodan jälkeen länsimaissa ja kommunismin ro- joukko varoitusmerkkejä korkeakoulukuplasta mahdettua globaalistikin. Yliopistoja ja niistä (Cronin & Horton 2009; Perry 2012; Reynolds valmistuneita on hellitty varmalla vaurastumi- 2012). Näitä ovat sella. Siksi koulutusta on pidetty aina järkevänä s lukukausimaksujen nelikertaistuminen investointina sekä yksilöille että yhteiskunnalle. suhteessa kuluttajahintoihin (1980– Finanssikriisin jälkeen monien jenkkiyli- 2010) opistojen kaksinumeroiset sijoitusvoitot ovat s korkeakoulutus ei ole läheskään aina vaihtuneet kaksinumeroisiksi tappioiksi, mikä kannattava ”investointi” on johtanut likviditeettiongelmiin jopa muratti- s tuetut ja aluksi edulliset opintolainat liigassa. Näiden legendaaristen yliopistojen ovat helppoja saada äkilliset korjausliikkeet muistuttivat tyhmästi s opintolainojen määrän ja kokonaissum- johdettujen yritysten toimia. Jopa upporikkaassa man nopea kasvu Harvardissa säästettiin irtisanomalla siivoojia ja s opintolainoista – päinvastoin kuin muis- talonmiehiä sekä nostettiin lukukausimaksuja ja ta lainoista – ei pääse eroon edes henki- suurennettiin luokkakokoja. Ja mikä vääryys! lökohtaisessa konkurssissa Laitoskokouksista poistettiin keksit, jotka olivat s jatkuva kustannusten siirto veronmaksa- vuosisatainen perinne (Goodnought 2009). Si- jilta opiskelijoille ja heidän vanhemmil- joituksista vastanneen johdon miljoonapalk- leen kioista ei onneksi sentään tarvinnut tinkiä (Tel- s korkeakoulutettujen työttömyyden voi- lus Institute 2011). Näin rajutkaan ratkaisut ei- makas kasvu s korkeakoulutettujen palkka-ale 5 Irvokas tyyppiesimerkki tällaisesta on High Point Uni- Ei hyvältä näytä. Onneksi emme täällä versity, joka on investoinut kampukseensa 700 miljoonaa dollaria ja nyt pahasti velkaantunut. Katso kriittinen artik- Suomessa ole ehtineet matkia vielä kaikkea keli http://www.businessweek.com/articles/2012-04-19/ USA:n kauppakorkeakouluista (Alajoutsijärvi, bubble-u-dot-high-point-university ja imelä myyntivideo http://www.youtube.com/user/highpointuniversity). Kettunen & Tikkanen 2012). Akateemisten insti- 232

,4!sK. ALAJOUTSIJÄRVI

tuutioiden korporatisoituminen ei onnistu rusi- hyvää vauhtia vaarantamassa koko yliopisto- nat pullasta –strategialla, vaan mukaan tulee instituutiota siviiliyhteiskunnan tukipylväänä. aina myös sellaisia yrityselämän piirteitä, joita Miten on mahdollista, että yhdenlaisesta yliopistoihin ei haluttaisi (kts. myös Khurana ja kansantaloustieteestä tuli kauppakorkeakoulu- Penrice 2011). Nyt voimme aivan hyvin alkaa jen eetos ja markkinauskovaisuudesta kaiken miettiä, mitä kaikkea seurauksia mahdollisesta kattava totuus, vaikka tämä kapeaan, mekanis- USA:n korkeakoulukuplan puhkeamisesta olisi tiseen ihmiskäsitykseen pohjautuva matemaat- meille. tinen mallintaminen on osoittautunut huonoksi Kolmas kauppakorkeakoulujen legitimi- sellaisenaan riittämättömäksi todellisuuden ku- teettikriisi kumpuaa siis akateemisen instituu- vaajaksi (vrt. esim. Mangeloja, Sintonen & Au- tioiden korporatisoitumisesta, sillä avaamalla vinen, 2011; Vihanto 2012). yliopiston portteja uusklassiselle talousideologi- Miten on mahdollista, että uusklassinen alle yliopistot ja erityisesti kauppakorkeakoulut kansantaloustiede voi dominoida vuosikymme- ovat alkaneet muistuttaa yhä enemmän yrityk- nien ajan maailmanlaajuisesti? Otsikolla ”A siä. Monet uudet käytännöt (esim. pätkä- ja osa- Most Peculiar Failure” Varoufakis et al. (2011: aikatyö, mielikuvamarkkinointi, liikkeenjohtami- 250–289; Varoufakis ja Arnsperger 2009) pyrki- sen muotitermit, puhelinmarkkinointi, myyntipu- vät vastaamaan asettamaansa kysymykseen. heet), jotka ovat legitiimejä yrityksissä, syövät Heidän selityksenä rakentuu viiteen erilliseen akateemisen instituution roolia olla kansalaisyh- mutta toisiinsa kytkeytyneen tekijään. Ensinnä- teiskunnan ja demokratian tukipilari. Samalla kin kylmä sodan aikakausi suosi uusklassista ollaan tultu myöntäneeksi, että kaupalliset yri- taloustiedettä markkinatalouden ideologisena tykset voisivat ihan hyvin hoitaa kauppakorkea- aseena. Kyse ei ollut ”totuuden” löytämisestä, koulujen tehtävät. vaan länsimaisen demokratian ja elämänmuo- don puolustamisesta kaikin mahdollisin kei- Vaan kuinkas sitten kävikään6? noin. On paradoksaalista, että uusklassinen ta- Olen edellä esittänyt erään tulkinnan kauppa- lousideologia, joka oli suunnattu kommunismia korkeakoulujen legitimaation menetyspolusta. vastaan, on nyt tuhoamassa perinteistä markki- Ylevästä alusta jouduttiin tieteellistämisen kaut- nataloutta ja demokraatista kansalaisyhteiskun- ta liikkeenjohdolliseen irrelevanssiin, jonka taa varsinkin USA:ssa. Toiseksi uuden tyyppiset päälle sorruttiin yhden ideologian mesenaatiksi. perusoppikirjat – erityisesti Samuelsonin (1948) Kaiken kukkuraksi kauppakorkeakoulut ovat Foundations of Economic Analysis – loivat taloustieteisiin matemaattista formalismia, joka miellytti riittävän suurta joukkoa taloustieteili- 6 Olen lainannut jutun otsikon Tove Jansonin (1952) ensimmäisestä Muumi-kuvakirjasta, joka ilmestyi vuonna jöitä ja kadunmiehiä. Tämä abstrakti esitys- ja 1952. Kirja muistuttaa rakenteelta ja juoneltaan tarinaa ajattelutapa korvasi vähitellen esimerkiksi insti- kauppakorkeakoulujen legitimaation etsinnästä. Jansonin kirja kertoo Muumipeikon aamuisesta maidonhakureis- tutionaalisen taloustieteen, joka oli tiukasti kyt- susta, joka kääntyy kadonneen Pikku Myyn etsinnäksi. köksissä historiaan, sosiologiaan, valtiotieteisiin Kirja on tunnettu myös poikkeuksellisesta rakenteestaan, sillä se sivuissa on reikiä joiden läpi jokaiselta aukeamalta sekä perustui empiriaan ja komparatiivisiin ca- näkee palan sekä edellistä että seuraavaa aukeamaa. Kaup- se-tutkimuksiin. Kolmanneksi uusklassisen pakorkeakoulujen legitimaation etsintätarina on kyllä myös tässä suhteessa kovasti samanlainen. taloustieteen kolme meta-aksioomaa (methodo- 233

ligical individualism, intrumentalism & equilib- Lopuksi ration) ovat käteviä kritiikin väistelyssä ja aksio- ”Finanssikriisejä tulee ja menee”, eräs rahoituk- maattisuuden edelleen vahvistamisessa. Tätä he sen professori totesi Kauppalehden jutussa, jon- kutsuvat meta-aksioomien tanssiksi. Lopuksi ka otsikko oli ”Rahoitusmarkkinat ovat hieno akateemisten taloustieteilijöiden urakehitys vaa- innovaatio”. Meillä professoreilla (paitsi se on- tii (vain) uusklassiseen taloustieteeseen nojaa- neton Irving Fisher) onkin poikkeuksellisen ylel- mista, mikä on edelleen vahvistanut uusklassis- linen mahdollisuus suhtautua talouden kupliin ta taloustiedettä ja puolustaa ajan hengen mu- ja kriiseihin kepeästi ja unohtaa esimerkiksi kaista sijoittajakapitalismia. niihin liittyvät ihmisten, yhtiöiden ja kansakun- Keen (2011) selittää myös asiaa. Hänen tien tragediat. Vuoden 1929 romahdushan päät- mukaansa uusklassiset kansantaloustieteilijät tyi vasta kun puolet teollisuusmaiden työväes- yksinkertaisesti sivuuttavat ortodoksisen ajatte- töstä pantiin sotimaan ja loput valmistamaan lun kritiikin, vaikka arvostelu olisi tarkkaa ja organisoituun tappamiseen tarvittavia välineitä. perusteellista ja vaikka se tulisi toisilta taloustie- Henkien sota uusklassista talousideolo- teilijöiltä. Markkinafundamentalisteille maailma giaa vastaan on Jeffrey Pfefferin (1997: 44) vaan olisi parempi paikka, jos ihmiset seuraisi- mielestä jo lopullisesti hävitty: “There is little vat valtavirtataloustieteen periaatteita. Lisäksi doubt that [neoclassical] economics has won uusklassiset taloustieteilijät ovat taitavasti vält- the battle for theoretical hegemony in academia täneet ideologisen leiman. He yksinkertaisesti and society as a whole, and that such domi- ovat vain näyttelevät analyyttisiä tutkijoita vail- nance becomes stronger every year.” la mitään poliittista motivaatiota. Keenin (2011) En ole ihan näin pessimistinen. Veikkaan, mukaan fundamentalistin kanssa jo kriittinen että jo sadan vuoden päästä taloustieteilijät ja keskustelu on toivotonta ja mutta käännyttämi- taloushistorian tutkijat saavat selänkeikkanau- nen on aivan mahdotonta. ruja tutkiessaan tätä aikaa ja tämän ajan oppi- On pakko myöntää, että tuurilla höystet- kirjoja. ᭿ tynä uusklassiset kansantaloustieteilijät ovat olleet taitavia akateemisissa ja yhteiskunnallisis- Lähdeluettelo sa peleissä. Samaan hengenvetoon voi vain vai- ALAJOUTSIJÄRVI, K. (2012). Ovatko kauppa- keroida, kuinka onnettomasti me liiketaloustie- korkeakoulut syyllisiä ﬁnanssikriisiin? Kansan- teilijät olemme näissä peleissä pärjänneet. Väis- taloudellinen aikakauskirja, 108: 361–375. ALAJOUTSIJÄRVI, K., JUUSOLA, K. & LAMBERG, tämättä mieleen nousee Academy of Manage- J-A. (2013). Institutional Logic of Business Bub- mentin puheenjohtajan kirjoitus otsikolla: bles: Lessons from the Dubai Business School Mania. Academy of Management Learning & “What if the Academy Actually Mattered?”, Education, forthcoming. jossa hän pohtii samaa asiaa: ”Why do we have ALAJOUTSIJÄRVI, K., KETTUNEN, K. & TIK- KANEN, H. (2012). Institutional Evolution of such a limited role? The answer, I believe, lies Business Schools in Finland 1909–2009. Man- not in any conspiracy or antagonism toward the agement & Organizational History, 7(4) 337– 367. ﬁeld of management, but rather in our own fail- ALTBACH, P.G. (2011) Patterns of Higher Education ure to present ourselves – our body of knowl- Development (2011). In P. G. Altbach, P. J. Gumport & R. O Berdahl (Eds.), American High- edge and our perspective – to the world of af- er Education in the Twenty-First Century. The John Hopkins University Press. fairs.” (Hambrick 1993: 15) 234

,4!sK. ALAJOUTSIJÄRVI

AUGIER, M. & MARCH, J.G. (2011). The Roots, JANSON, T. (1952). Kuinkas sitten kävikään? Suomi: Rituals, and Rhetorics of Change: North Ameri- WSOY. can Business Schools After the Second World War. Stanford University Press, Stanford Califor- KEEN, S. (2011). Debunking Economics. London: nia. Zed Books. BENNIS, W.G. & O’TOOLE, J. (2005). How busi- KHURANA, R. (2007). From Higher Aims to Hired ness schools lost their way. Harvard Business Hands: The social transformation of American Review, 5: 96–104. business schools and the unfulfilled promise of management as a profession. Princeton: Princ- BITEKTINE, A. (2011). Toward a Theory of Social eton University Press. Judgments of Organizations: The Case of Legiti- macy, Reputation, and Status. Academy of Man- KHURANA, R. & PENRICE, D. (2011). Business agement Review, 36:151–179. education: The American Trajactory. In Morsing, M. & Rovira, A.S. Business Schools and their BRANDON, C. (2010). The Five-Year Party: How Contribution to Society. London: Sage Publica- colleges have given up on educating your child tions. and what you can do about it. Dallas: BenBella Books. KIESER, A. (2004). The Americanization of Academ- ic Management Education in Germany. Journal BOUSQUET, M. (2008). How the University Works: of Management Inquiry, 13: 90–97. Higher education and the low-wage nation. New York: New York University Press. LEHTINEN, U (2009). Taantuman aiheuttama haaste kauppatieteilijöille Liiketaloustieteellinen ai- CHAMBERS, G. & CUMMINGS, W. K. (1990). Prof- kakauskirja, 3–4: 243–247. iting from education: Japan–United States international education ventures in the 1980s. IIE LEHTINEN, U (2012). Taantumakeskustelun tärkey- Research Report 20. New York: Institute for In- destä ja luonteesta. Liiketaloustieteellinen aika- ternational Education. kauskirja, 1: 105–11. CHANCELLOR, E. (2000). Devil Take the Hindmost. LERNER, A. (1972). The Economics and Politics of A History of Financial Speculation. New York: Consumer Sovereignty, American Economic Re- Penguin Group. view, 62:2, 258–66. CRONIN, J. M. & HORTON, H. E. (2009). Will LOCKE, R. (1996). Collapse of the American man- higher education be the next bubble to burst? agement mystique. New York: Oxford Univer- The Chronicle of Higher Education, 55(37): sity Press. A56. LOCKE, R. & SPENDER, J-C. (2011). Confronting GHOSHAL, S. (2005). Bad management theories Managerialism: How the Business Elite and are destroying good management practices. Their Schools Threw our Lives out of Balance. Academy of Management Learning & Education, London & New York: Zed Books. 4, 75–91. MANGELOJA, E., SINTONEN, T. & AUVINEN, T. GINSBERG, B. 2011. The Fall of the Faculty: The (2011). Economic growth as grand narrative: Rise of the All-Administrative University and storytelling in economics. Teoksessa Boje, D Why It Matters. Oxford: Oxford University (toim.) 2011 proceedings: 20 years of storytell- Press, Inc. ing and Sc’Moi: a celebration. GOODNOUGHT, A. (2009). Leaner Times at Har- PERRY, M. (2012). The Unsustainable Higher Educa- vard: No Cookies. The New York Times. http:// tion Bubble; It’s Showing Signs Of Stress, Has www.nytimes.com/2009/10/09/education/ The Deflation Started? Retrieved from: http:// 09harvard.html?_r=0. Viitattu joulukuun 30 www.dailymarkets.com/economy/2012/05 /19/ 2012. the-unsustainable-higher-education-bubble-its- showing-signs-of-stress-has-the-deflation-start- ENGWALL, L. (2007). The anatomy of management ed., Viitattu syyskuun 13, 2012. education. Scandinavian Journal of Manage- ment, 23, 4–35. PFEFFER, J. (1997). New Directions for Organiza- tion Theory: Problems and Prospects. New York: GEIGER, R. L. (2011). The ten generations of higher Oxford University Press. education. In P. G. Altbach, P. J. Gumport & R. O Berdahl (Eds.), American Higher Education in PORTER, T. M. (1995). Trust in Numbers: The Pur- the Twenty-First Century. The John Hopkins Uni- suit of Objectivity in Science and Public Life. versity Press. Princeton, NJ: Princeton University Press. GIROUX, H.A. (2002). Neoliberalism, Corporate REYNOLDS, G. H. (2012). The Higher Education Culture, and the Promise of Higher Education: Bubble. Encounter Broadsides: a new series of The University as a Democratic Public Sphere. critical pamphlets. Harvard Educational Review, 72: 425–463. ROBINSSON, J. (1972). The Second Crisis of Eco- HAMBRICK, DONALD C. (1994) What if the Acad- nomic Theory. American Economic Review, 62: emy Actually Mattered? The Academy of Man- 1–10. agement Review, 19:1, 11–16. 235

SACHS, J. (2011). The Price of Civilization. Random THOMAS, H. & CORNUEL, E. 2011. Business House, New York. school futures: Evaluation and perspectives. Journal of Management Development, 30(5): SAMUELSON, P.A. (1948). Foundations of Econom- 444–450. ic Analysis. Cambridge, MA: Harvard Univer- sity Press. VAROUFAKIS, Y. (2011). The Global Minotaur: America, the True Origins of the Financial Crisis SOLOMON, M.R., MARSHALL, G.W., & STUART, and the Future of the World Economy. London E.W. (2013). Marketing: Real People, Real Deci- & New York: Zed Books. sions. Essex: Pearson Education. VAROUFAKIS, Y., HALEVI, J. & THEOCARAKIS, SPENDER, J.C. (2007). Management as a Regulated N.J. (2011). Modern Political Economics: Mak- Profession: An Essay. Journal of Management ing sense of the post-2008 world. New York: Inquiry, 1: 32–42. Routledge. SUCHMAN, M. C. (1995). Managing legitimacy: VIHANTO, M. (2012). Instituutiotaloustieteen op- Strategic and institutional approaches. Academy pikirjassa standardia avarampi ihmiskäsitys. of Management Review, 20(3): 571–610. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 108: 345– TAYLOR, M. C. (2010). Crisis on Campus. A Bold 360. Plan for Reforming Our Colleges and Universi- WHITLEY, R. (1988). The Management Sciences and ties. New York: Alfred A. Knopf. Managerial Skills. Organization Studies, 9(1): TELLUS INSTITUTE (2011). Academic excess: Ex- 47–68. ecutive compensation at leading private col- WILSON, D. & MCKIERNAN, P. 2011. Global Mim- leges and universities in Massachusetts. Septem- icry: Putting Strategic Choice Back on the Busi- ber 2011. nesss School Agenda. British Journal of Manage- ment 22: 457–469. 236 237

UOLEVI LEHTINEN Matalasuhdanteesta kestävään kasvuun

Johdanto suunta on syntynyt myymällä enemmän halpoja Viisi laihaa vuotta oli takana, kun Suomen kan- tuotteita. santuote alkoi jälleen kituliaasti kasvaa vuoden Vuodesta 2008 olemme jo menettäneet 65000 2013 toisella kvartaalilla. Talouskasvun vah- teollista työpaikkaa. The Boston Consulting vistumisesta on syksyllä 2013 ollut merkkejä Groupin tutkimuksen mukaan vuoteen 2020 niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin, mikä mennessä Suomi menettää lisää jopa 42000 voi piristää myös Suomen vientiä. Euroopassa teollista työpaikkaa, jos teollisuuden kilpailu- muutokset ovat pieniä ja vaihtelevat maittain, kykyä ei saada kestämään globaalia kilpailua. kun taas Yhdysvallat katsoi jo lokakuussa mah- McKinseyn tutkimuksen mukaan uusia yksityi- dolliseksi aloittaa asteittaisen elvytyksestä luo- sen sektorin työpaikkoja pitäisi syntyä peräti pumisen. Vuosina 2010-2013 Yhdysvallat on 250 000, jotta hyvinvointivaltion säilyminen yltänyt noin 2,2 prosentin ja EU:n rahaliitto noin voitaisiin taata. Vaikka McKinseyn arvio saattaa 0,6 prosentin kasvuun. Muista maista Suomeen olla liian suuri, tarvittaisiin paljon uusia kilpai- tulevat piristysruiskeet saapuvat viivästyneinä, lukykyisiä aloittavia kasvuyrityksiä (start up-yri- koska vientimme on tuotantohyödykepainottei- tyksiä) ja jo vauhdissa olevia kasvuyrityksiä sekä nen. niiden myötä uusia työpaikkoja. Työttömyysti- Hyvien uutisten vastapainoksi on todettava, lanne parantunee joka tapauksessa piinallisen että Euroopan tilanne on monella tapaa riskial- hitaasti tulevaisuudessa. tis. Suomen teollisuuden liikevaihto on pudon- Samalla olisi kuitenkin varauduttava huolel- nut. Eräiltä osin Suomen teollisuuden perusta lisesti ja etukäteen väistämättömiin massairtisa- näyttää pettävän ja teollisen tuotannon paino- nomisiin. Mallia tähän voidaan saada esimer- piste siirtyvän ulkomaille. Muutamat perintei- kiksi Perloksen irtisanomisista vuosina 2006-7. sesti vahvat alamme ovat kuihtuvia tai muuten Varautumistoimista huolimatta on otettava huo- muutospaineissa olevia aloja. Vaikka vientimme mioon myös ilman työtä olevat ja työttömäksi on loppuvuonna kasvanut ja kauppataseem- jäävät. Suomeen on syytä kehittää inhimillinen me tasapainottunut, tämä sinänsä myönteinen työttömyystöiden järjestelmä, joka nykyaikaise-

UOLEVI LEHTINEN, emeritusprofessori ja -rehtori ● e-mail: uolevi.lehtinen@uta.ﬁ 238

na eroaa tuntuvasti viime vuosituhannen hätä- monenlaisia toimia. Niin olisi syytä tehdäkin, aputyöjärjestelyistä. Nuoret työttömät ovat kaik- vieläpä kiireesti. Työ olisi aloitettava pankki- kein ongelmallisin työttömien ryhmä, koska he sektorista. Pankkiunioni olisi tosiasiassa pitänyt ovat myös syrjäytymisvaarassa. saada synnytetyksi paljon aikaisemmin, joten Olen tässä artikkelissa käyttänyt taantuman ja nyt pankkiunionin muodostamisella on jo kii- laman ohella myös käsitettä matalasuhdanne. re. Sen tehtävänä tulisi olla euromaiden yh- Matalasuhdanteen ymmärrän käsittävän taantu- teinen pankkivalvonta uusien fi nanssikriisien man ja laman lisäksi myös matalan kasvun tilan- ehkäisemiseksi. Tämän lisäksi pankkiunionin teen. Käytänkin matalasuhdannetta tässä katto- tulisi ohjata vaikeuksiin joutuneiden pankkien käsitteenä, joka sopii esimerkiksi EU:n maittain mahdollista alasajoa, paloittelua yms. toimenpi- vaihtelevaan suhdannetilanteeseen. teitä. Kriisipankkien pelastamisessa korostetaan Tällaisen tilanteen pohjalta esitän seuraavassa sijoittajavastuuta. Se merkitsee sitä, että ongel- tiivistetyn katsauksen siitä, mitä kasvuun pyrit- mapankkien omistajat, sijoittajat ja suurtalletta- täessä on äskettäin tehty tai on tekeillä perus- jat ovat rahallisesti vastuussa ensimmäisinä. Jos ongelma-alueilla. Samalla nostan esille niitä tämä ei riitä, maksajan rooliin astuu yhteinen haasteellisia tehtäväalueita, joihin ei ole tois- kriisirahasto, jonka varat kerätään seuraavien 10 taiseksi kiinnitetty riittävästi huomiota. EU:ssa vuoden aikana kansallisilta pankkirahastoilta. on laiminlyöty erityisesti pankki- ja velkasanee- Itse asiassa pankkiunionin perusajatus rausjärjestelyjä sekä Suomessa erityisesti liike- on erottaa pankkien kriisin ja valtiontalouden toimintaosaamista. Huomiota tulisi kiinnittää kriisin yhteys. Pankkiunionin synty merkitsee myös pienempiin tehostamiskohteisiin, palve- pankkeja koskevan päätösvallan siirtymistä jä- lusektoriin sekä tehtyjen ja jopa tekemättömien senmaista EU:lle. Se on hinta siitä, että talous- ja mutta tarpeellisten korjaustoimien ajoitukseen fi nanssijärjestelmä pysyvät vakaina. ja analyyttisyyteen. Täytyy myös ymmärtää, ett- Pankkiunionille on luotava selvät peli- eivät kaikki nykyisetkään ongelmat ole ratkaista- säännöt sanktioineen. Unionin toimivuus ja vas- vissa ja uusia ongelmia syntyy koko ajan. Mutta tuullisuus tulisi varmistaa markkinavoimien sekä ratkaisuihin on pyrittävä jatkuvasti. sääntöihin ja sanktioihin perustuvan valvonnan yhteisvaikutuksen tuloksena. Ongelmia, ratkaisuja ja Pankkiunionin aikaansaamiseksi Euroo- laiminlyöntejä pan keskuspankin on ensin tarkastettava pankki- Suomen - ja monen muunkin maan - matala- en taseet. Euroopan pankkivalvojien verkoston suhdanne näyttää johtuvan kolmesta peruson- on tehtävä pankeille stressitestit. Työt on jo aloi- gelma-alueesta , joita käytän myös seuraavan tettu. Aikaisemmissa testeissä piiloon jääneiden tarkastelun jäsentämisessä. ja sittemmin paljastuneiden riskien vuoksi nyt tehtävien testien on oltava selvästi tiukempia 1 Kansainvälinen matalasuhdanne kuin aikaisemmin. Tätä ongelmaa ei voida ratkaista suomalaisten Tarkistusten jälkeen pankit on pääomitet- omin keinoin. Kotimaiseen matalasuhdantee- tava osakkeen omistajien ja vastuudebentuurien seen vaikuttamalla voidaan kuitenkin vaikuttaa haltijoiden varoin EU:n uusien valtiontukisään- kansainväliseenkin matalasuhdanteeseen, tosin töjen mukaisesti. Tappioiden kattamiseksi on kovin pieneltä osin. Toisaalta kansainvälinen ja myös arvioitava, pitääkö/voidaanko velkoja lei- kotimainen matalasuhdanne syö merkittävästi kata. Julkisen sektorin eli veronmaksajien varoi- yritysten tuloksia ja sitä tietä myös kehittämis- ja hin tulisi turvautua vasta sen jälkeen, kun kytkös vaikutusmahdollisuuksia. pankkien ja jäsenmaiden velkaantumisen välillä Suomen talouden kannalta EU:n toimin- ei voi muuten katketa. Pahiten velkaantuneiden tamahdollisuudet ja toimet alueen taantumista EU-maiden velkajärjestelyjä jouduttaneen arvi- ja lamoista irrottautumiseksi ovat ratkaisevan oimaan ja valitettavasti myös niitä toteuttamaan. tärkeitä. EU:n tasolla voidaan tietysti tehdä Vielä valitettavampaa on, että tämä saattaa kos- 239 kea aikaisemmin erikoistapauksina kohdeltujen lokakuussa. Yhdysvaltojen kanssa sopimusteksti Kreikan, Kyproksen ja Portugalin lisäksi myös saataneen valmiiksi vuonna 2014, mutta sopi- suuria EU-maita kuten Espanjaa ja Italiaa. muksen vahvistaminen aiheuttanee vähintään- EU-maiden valtiovarainministerit saivat kin kitinää. tehtyä päätökset pankkiunionin perusasiois- Vapaakauppasopimusten tavoitteena on ta joulukuun 18. ja 19. päivän välisenä yönä. poistaa tullit, purkaa byrokratiaa, helpottaa in- Toimenpiteistä päättäisi komissio. Mikäli ko- vestointeja ja avata julkisia hankintoja kilpailul- missio ei olisi yksimielinen, päätösvalta siirtyisi le. Talouspolitiikan tutkimuskeskus CERPin teke- ministerineuvostolle. Pankkiunioni aloittaisi toi- män positiivisimman arvion mukaan EU:n vienti mintansa vuoden 2015 alussa. On tietysti vielä Yhdysvaltoihin kasvaisi 28 prosentilla vuoteen epävarmaa, menevätkö valtiovarainministerien 2027 mennessä. Vastaavasti bruttokansantuote päätökset läpi myöhemmissä käsittelyissä. kasvaisi puoli prosenttia. CERP-keskuksen varo- Tietenkään pelkkä pankkisektorin kohen- vaisempi ennuste lupaa 0,27 prosentin kasvua taminen ei riitä. Ensimmäinen suuri lisähaaste vuoteen 2027 mennessä. EU:n komission teettä- EU:lle on eri maiden rakenneuudistusten jatka- män arvion mukaan sopimus parantaisi euroop- minen. Mielestäni tämän tulisi koskea kaikkia palaisten kotitalouksien ostovoimaa vuosittain EU-maita, koska rakennemuutosten kautta yrit- keskimäärin 500 eurolla ja toisi Eurooppaan täjyys, tuottavuus ja muutkin taloudelliset asiat satoja tuhansia työpaikkoja. Yhdysvaltojen ja voivat vahvistua eri tavoin eri maissa. Samalla Kanadan esimerkin mukaan myös EU solminee koko alueen kysyntä nousee ja tukee synergi- tulevaisuudessa lisää uusia merkittäviä vapaa- sesti kaikkien maiden vienti- ja tuontimahdolli- kauppasopimuksia. suuksia. Sinänsä kannatettaviin sopimuksiin on Toinen suuri lisähaaste on mahdollisim- toistaiseksi sisällytetty sellainen investointisuoja, man hyvien talous- ja veropoliittisen menettely- joka tekee mahdolliseksi korvausvaatimukset. jen kehittäminen. Tältä osin komissio jo syksyllä Niiden vuoksi esimerkiksi Suomi ja suomalaisy- arvioi ensimmäistä kertaa euroalueen valtioiden ritykset voisivat pahimmissa tapauksissa joutua talousarvioesityksiä vuodelle 2014. Kokonais- sekä kohtuuttomien korvausten maksajiksi että järjestelmän kehitystyö vaatinee kuitenkin vielä vaatijoiksi. Tämä on aiheuttanut pelkoa Euroo- melkoisesti aikaa ja ponnisteluja. passa. Myös maataloustuotteiden vapaakaupas- Integraatiostrategisesti Suomen lienee ta sopiminen on varsin haasteellista. järkevää suhtautua myönteisesti EU:n sisämark- Neuvotteluissa on sovittava sellaisista kinoiden, vapaakaupan sekä energiamarkki- määräyksistä, jotka takaavat yrityksille riittävän noiden kehittämiseen mutta kriittisemmin talo- suojan mutta eivät rajoita yleisesti edulliseksi udelliseen lisäintegraatioon. Kriittisyyteen on katsottavaa lainsäädäntöä. Mahdollisuuksia pe- syytä, koska EU-maiden kaltainen tilkkutäkki rusteettomiin kanteisiin ei saa muodostua. lienee toimivampi itsenäisten kansallisvaltioi- Maailman kauppajärjestö WTO:n kaupan den yhteenliittymänä kuin pitkälle integroitu- helpottamista koskeva sopimus tehtiin vast- neena ja koska kansalaiset identifi oituvat edel- ikään. Sen on arvioitu parhaassa tapauksessa leenkin vahvasti kansallisvaltioihinsa. Tämän ei tuovan markkinoille 700 miljardia euroa ja 21 kuitenkaan pitäisi estää tai edes hidastaa EU:n miljoonaa työpaikkaa. Suomikin hyötyy sopi- keskeisimpiä hankkeita kuten pankkiunionin ai- muksesta. Se parantaa myös Suomen vientimah- kaansaamista, rakenneuudistuksia tai talous- ja dollisuuksia lähinnä Venäjälle ja Kiinaan. veropoliittisten menettelyjen kehittämistä. EU- ja euroalueella on kieltämättä var- EU:n tasolta keskustelu voidaan viedä sin painavat syyt näihin ja moniin muihinkin vielä laajemmalle tasolle, koska Unioni neu- ponnisteluihinsa. Riittänee, kun toteamme vottelee suuresta vapaakauppasopimuksesta Yh- työttömyystilanteen. EU:n työttömyyden taso dysvaltojen kanssa. Unionin ja Kanadan välinen oli marraskuussa reilut 12 prosenttia eli yli 19 sopimus neuvoteltiin vähin äänin valmiiksi jo miljoonaa henkilöä. Nuorisotyöttömyyden taso 240

puolestaan ylitti 24 prosenttia. Suuresta maittai- töksentekoon päästäneen ensi keväänä. Esityk- sesta vaihtelusta kertoo se, että Espanjan nuo- sen vastaanottanut peruspalveluministeri Huovi- risotyöttömyyden taso oli peräti 58 prosenttia. nen totesikin vähän tutun tuntuisesti: ”Jos tämä olisi ollut helppoa, tämä olisi jo tehty”. 2 Julkisen talouden kestävyysvaje Valmistelutyöryhmän toimeksiannon reu- Suomi on velkaantunut koko ajan lisää, koska naehdot ovat olleet kovin tiukat ja rahoitusmal- julkiset menot ovat olleet julkisia tuloja suurem- li on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Ryhmän mat. Suomella on edelleen hyvän velanmaksa- asiantuntijat ovat olleet osittain erimielisiä. Oi- jan maine ja korkein mahdollinen eli kolmen keusministeri Henrikssonin mielestä esitykseen A:n luottoluokitus. Ne ovat mahdollistaneet liittyy perustuslaillisia ongelmia, jotka saataneen helpon ja halvan lainan saannin. Tosiasiassa kuitenkin ratkaistua perustuslakivaliokunnassa. Suomen korkomenot ovat toistaiseksi laskeneet Tuntuisikin hieman ”hätävarjelun liioittelulta”, lainamäärän kasvaessa. Vajeiden nopeasta um- mikäli pienkuntien itsemääräämisen loukkaami- peen kuromisesta ei mielestäni tarvitsekaan olla suhan tai poliittisten pelkojen vuoksi jouduttai- kovin huolissaan eikä se edes ole mahdollista. siin suuresti tinkimään uudistuksen tavoitteista. Sen sijaan velkaantumisesta pitää olla vakavasti Lakiehdotuksen mukaan nykyiset sai- huolissaan pitkällä tähtäimellä. raanhoitopiirit korvattaisiin 20 sosiaali- ja terve- Julkisen sektorin osuus bruttokansantuot- ysalueella. Ne muodostetaan maakuntien kes- teesta on Suomessa 58 prosenttia eli suurimpia kuskaupunkien tai yli 50000 asukkaan kuntien ellei suurin maailmassa. Täytyy ainakin kysyä, varaan. Nämä ns. vastuukunnat vastaisivat alu- onko tämä jo kestämätön tilanne ja mitä pitäisi eensa kaikista sote-palveluista. Lakiluonnokses- tehdä. sa ehdotetaan myös alempitasoisia ns. perusta- Kestävyysvaje voidaan määritellä tulevien son alueita, joiden perustamiseen riittäisi 20000 julkisen talouden alijäämien nykyarvoksi. Se il- asukkaan väestömäärä. Ne vastaisivat terveys- moittaa, kuinka paljon julkista taloutta olisi tasa- asematasoisista palveluista ja sosiaalihuollosta painotettava lähiaikoina, jotta velkaantuminen sekä joistain erikoissairaanhoidon palveluista olisi hallinnassa pitkällä tähtäimellä. Nykyään ministeriön luvalla. valtiovarainministeriö arvioi kestävyysvajeen Sote-alueilla on useimpien asiantuntijoi- 4,7 prosentiksi bruttokansantuotteesta vuoden den tuki, mutta perustason alueita vastustavat 2017 tasolla eli yli yhdeksäksi miljardiksi eu- jopa lakiluonnoksen tehnyt työryhmä ja Terve- roksi. Todettakoon muuten, että Suomen Pankin yden ja hyvinvoinnin laitos (THL), joka on jo vastaava arvio on 4.6 prosenttia. ehtinyt perehtyä lakiluonnokseen ja joka pai- Kestävyysvaje on luonteeltaan rakenteel- nottaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon vah- linen ongelma ja edellyttää ns. rakenteellisia van integroinnin mahdollistamista tehtävässä uudistuksia. Niiden olisi parannettava sekä työl- ratkaisussa. Lakiesitys siis vähentäisi palvelujen lisyyttä että tuottavuutta. järjestäjätahot nykyisestä 150:stä noin 50:een. Kunta- ja sote-uudistuksilla pyrittäisiin Jos integraatioon pyritään voimakkaasti, järjestä- karsimaan julkisen hallinnon kustannuksia ja jätahojen määrä voisi periaatteessa pudota jopa parantamaan hallinnon tuottavuutta. Aivan eri- 20:een. Nähtäväksi jää, miten pitkälle poliitti- tyistä huomiota olisi syytä kiinnittää selvien nen rohkeus riittää. byrokratiakulujen karsimiseen. Itse päätöksente- Suomen nykyhallituksen merkittävin ja ossa olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen ja in- kauaskantoisin päätöskokonaisuus lienee ”Ra- formatiivisuuteen. Aiempia suorituksia ei voida kennepoliittinen ohjelma talouden kasvuedel- juuri kehua tältä kannalta. lytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden Sote-uudistusta pohtinut valmistelutyöryh- kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi”, josta mä luovutti esityksensä ”Lakiluonnos sosiaali- ja päätettiin 29.8.2013. Sen perusjuonteina ovat terveydenhuollon järjestämisestä” 19.12.2013. työvoiman tarjonnan lisääminen ja säästämi- Esitys lähtee lausuntokierrokselle kuntiin ja pää- nen. Ohjelma on kieltämättä rohkea ja uuden- 241

lainen. Tietysti on helppo huokaista, että jo oli tellään vaihtoehtoja. Eläkeuudistuksen ulko- aikakin. Mutta kriisitietoisuuden riittävä kasvu puolelle rajataan eläkemaksun korotus, jota esi- on tietysti vaatinut ajan kulumista. merkiksi SAK on pitänyt eräänä vaihtoehtona. Jo ohjelman koko, reilusti yli 9 miljardia, Korotus heikentäisi työllisyyttä ja ostovoimaa. kertoo siitä, että hallituksen kriisitietoisuus on Toisaalta osa-aikaeläkkeestä ja ns. työttömyys- parantunut keväästä dramaattisesti. Silti kestä- putkesta tulisi luopua tai ainakin niihin olisi vyysvajeen poistaminen vuoteen 2017 mennes- tehtävä selviä muutoksia samalla, kun eläk- sä on kivenkova ja kunnianhimoinen tavoite. keelle siirtymisikää nostetaan. Muuten työurat Mutta pääsuunta on kiistatta oikea. saattavat pidentymisen sijasta lyhentyä. Jatko- Yli yhdeksän miljardin euron urakasta pohdintaan jää se, mitä tehdään työntekijöille, reilu kolmannes pyritään kasaamaan työuria jotka eivät kykene jatkamaan eläkeikään ja joil- pidentämällä ja rakenteellista työttömyyttä vä- ta menee mahdollisuus päästä varhaisemmin hentämällä. Kun julkisen sektorin tuloja pyri- eläkkeelle. tään lisäämään talouden kasvuedellytyksiä pa- Nyt on työmarkkinajärjestöjen vuoro ot- rantamalla, jää kunnallistalouden kannettavaksi taa kantaa työurien pidentämisuudistukseen. noin puolet urakasta. Kunnallistaloutta koskevat Niiden neuvoteltavina ovat itse asiassa kaikki päätökset, eritoten kuntien velvoitteiden ja teh- eläkkeisiin liittyvät asiat, mikä tarkoittaa ikära- tävien karsinta ja kunnallisveron korotukset ovat joja, karttumia, varhaiseläkejärjestelmiä, eläke- aiheuttaneet ja aiheuttavat vastaisuudessakin maksuja ja eläkkeiden tason turvaamista. melkoista porua ja päänkivistystä. Aikaa neuvotteluihin on vuoden 2014 Kestävyysvajeen vähentämisen kannalta syksyyn saakka. Muodolliset päätökset tehtä- on erittäin tärkeää pitkällä tähtäimellä eläke- neen vasta seuraavan eduskunnan alkutaipa- järjestelmämme uudistaminen. Se merkitsee leella, jolloin uudistus tulisi voimaan vuonna työurien pidentämistä kaikilta osin, työhön 2017. Tämä lykkääntyminen saattaa olla järke- käytettävän ajan lisäämistä ja muita työllisyyttä vääkin sen kannalta, että työmarkkinaosapuo- kasvattavia uudistuksia, joihin liittyy myös työl- lien ja eduskunnan kypsyminen riittäviin rat- lisyyden lisääntymistä estävien tekijöiden kuten kaisuihin vaatii aikaa. Rohkeutta varsinaiseen kannustinloukkujen karsinta. toteuttamispäätöksentekoon on todella syytä Asiantuntijoiden mukaan eläkejärjestel- toivoa, sillä eläkepäätökset ovat kovin tärkeitä mämme on nykyiselläänkin perusrakenteiltaan Suomen uskottavuuden ja luotettavuuden sekä hyvä, se ei ole kriisissä eikä eläkemaksujenkaan kolmen A:n luottoluokituksen säilyttämisen nousupaine ole ylen suuri. Eläkeuudistus on kannalta. Myös muilla rakennepoliittisen oh- kuitenkin mahdollinen ja tarpeellinen väestö- jelman kohdilla on merkitystä niiden kannalta. rakenteen muutoksen, julkisen talouden heik- Rakennepakettikokonaisuuden pitää olla uskot- kenemisen ja talouspoliittisen uskottavuuden tava ja vakuuttava. vuoksi. Nykyisen järjestelmän avulla ei päästä Hyvin haasteellista on tulevaisuudessa, keskimääräiseen 62,4 vuoden eläkkeellesiirty- että elokuun lopun rakennepoliittinen ohjelma misikään vuoteen 2025 mennessä, minkä halli- oli vasta aikomusten kirjaamista ja sen toteutta- tus ja työmarkkinajärjestöt ovat jo aikaisemmin minen vaatii erillispäätöksiä ja lakeja. Jos kaik- asettaneet tavoitteeksi. Työuria pyritäänkin pi- ki hyvät aikomukset saadaan runtattua kasaan, dentämään noin kahdella vuodella. Puoli vuotta niiden taloudellisia ja muita vaikutuksia joudu- tulisi uran alkupäästä ja puolitoista vuotta lähin- taan kuitenkin monelta osin odottamaan vielä nä lopusta. aika pitkään. Lisäksi esimerkiksi työn tarjonnan Eläkeremontti siirrettiin aluksi ylijohtaja lisääntyminen muuttuu taloudellisiksi tuotoik- Jukka Pekkarisen johtaman työryhmän pohdit- si vasta sitten, kun työvoiman lisäys pystytään tavaksi. Ryhmä julkisti raporttinsa 31.10.2013. kunnolla työllistämään. Raportissa ei suositella mitään toimia vaan esi- Hallituksen rakenneuudistuspaketti pe- 242

rustui valtiovarainministeriön laskelmiin. Suo- puunjalostus- ja elektroniikka-alojen ohella voi- men Pankin ekonomistien laskelmat antavat daan mainita eräät koneenrakennusteollisuuden vahvaa tukea rakennepaketille. Pääjohtaja Lii- alat kuten laivanrakennus ja paperikoneiden val- kanen saattoikin sanoa Helsingin Sanomien mistus. Tilannetta kärjistää se, että useimmiten 13.12.2013 mukaan: ”Jos kaikki rakennepake- on syytäkin siirtyä pois kriisialoilta. Valitettavas- tissa listatut toimet tehdään etupainotteisesti, se ti meillä on huippuosaamista turhan harvoilla riittää”. Hän tarkoitti, että se riittää kuromaan aloilla, joilla menee hyvin tai edes kohtalaisesti. kestävyysvajeen umpeen pitkällä tähtäimellä. Kriisitietoisuuden kehittymistä on hidastastanut Liikanen korosti, että ”ohjelmasta ei saa lipsua se, että muiden teollisuuden alojen ongelmia ei yhtään”. Hallitus ei myöskään saisi lykätä pää- vielä tunnistettu siinä vaiheessa, kun puunjalos- töksiä seuraavalle eduskunnalle. Lisäksi Liika- tusteollisuuden ongelmat jo tiedostettiin. nen totesi, että työurien riittävä pidentäminen Missään tapauksessa ei ole syytä jäädä ei onnistu ilman eläkeiän nostoa. Suomalaisista murehtimaan menetetyn teollisuuden perään tai 63-64 –vuotiaista on saatava töihin 40 prosent- järjestää kallista saattohoitoa. Mahdolliset käy- tia nykyisen 20 prosentin sijasta. tettäväksi jäävät rahoitusmahdollisuudet tulee Kestävyysvajeen vähentämiseksi tehtävä siirtää nopeasti lupaaviin kasvuyrityksiin ja start työ on enimmältään kasvua mahdollistavaa ts. up –yrityksiin. Myös yritysten itsensä olisi karsit- sen edellytyksiä vahvistavaa työtä. Se ei varsi- tava kannattamattomat toimintansa. naisesti takaa kasvua, mihin ongelmaan paneu- Eräs valopilkku Suomen nykyisessä mata- dutaan seuraavassa. lasuhdanteessa on ollut kasvuyrityksiksi katsot- tavien yritysten ripeä kasvu. Esimerkiksi vuonna 3 Kilpailukyvyn heikkeneminen 2011 kasvuyritysten määrä lisääntyi 19 prosen- Nykyisin monet pitävät vähentynyttä kilpailuky- tilla eli 758 kasvuyritykseen. Kasvuyritykseksi kyä Suomen talouden suurimpana ongelmana, määritellään yritys, joka kasvattaa henkilöstö- vaikka Suomi on aiemmin menestynyt erinomai- ään keskimäärin 20 prosentilla kolmen vuoden sesti kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. aikana ja jolla lähtötilanteessa on vähintään Kieltämättä kilpailukykyongelmaa pahentaa se, kymmenen työntekijää. Lukumääräisesti ripeä että Suomi on pieni ja hyvin avoin talous, jonka kasvu näyttää koskevan myös start up –yrityksiä. tuote-, raha- ja työmarkkinat ovat hyvin keskit- Aivan liian vähän on painotettu taloutem- tyneet sekä poliittinen järjestelmä ja etujärjestöt me ylivoimaisesti suurimman sektorin eli pal- ovat melko jäykkiä ja reviirihakuisia. Kilpailuky- velujen mahdollisuuksia ja ongelmia. Jo yli ky on hyvin moniulotteinen asia, jonka paran- viisitoista vuotta sitten kirjoitin: ”Koska palve- tamiseksi tavanomaisesti ehdotetut toimet ovat lusektori vastaa jo nyt työllisyyden ja kansan- toki tarpeen mutta ne eivät ole läheskään riit- tuotteen valtaosasta, sillä on päävastuu työlli- täviä. syydestä ja kansantuotteesta tulevaisuudessa. Kilpailukyvyn hyväksi tehtävä työ lisää Jos palvelut eivät pelasta Suomen tuotantoa kasvua ja vähentää työttömyyttä rakenneuudis- ja työllisyyttä, ei sitä pysty tekemään mikään tustyötä paljon välittömämmin. Tässä työssä on muukaan elinkeinosektori” (Helsingin Sanomat tähdättävä nimenomaan kestävään kasvuun. 24.8.1998). Teollisuuden merkitystä väheksy- Professorit Antti Hautamäki ja Matti Poh- mättä minun on helppo seisoa tämän näkemyk- jola (Helsingin Sanomat 13.9.2013) katsovat, sen takana, koska palvelujen kehittäminen on että kilpailukykyongelmat juontuvat esisijaisesti edelleen Suomen kohtalonkysymys. Onhan pal- reaalisesta kilpailukyvystä, ei niinkään kustan- velusektorin nykyinen osuus yli 80 prosenttia nuskilpailukyvystä. Heidän mielestään keskei- Suomen bruttokansantuotteesta. Päähuomion sessä asemassa on se, että Suomessa tuotetaan kiinnittämistä teollisuuteen on kuitenkin puol- vääriä tuotteita. Siinä suhteessa voin yhtyä tähän lettu lähinnä vientimme teollisuustavarapainot- näkemykseen, että meillä on huippuosaamista tuneisuuden vuoksi. Vastineeksi riittänee se fak- monilla kriisialoilla, joista edellä mainittujen ta, että ”jopa raskaista teollisuusﬁ rmoistamme 243 valtaosa myy enemmän palveluja koneidensa makustannusten osuuden pienentyessä nopeasti rinnalla ja sijaan”, kuten professori Jaakko Aspa- automaation vuoksi? ra on todennut (Chydenius 3/2013). Eihän pelk- Kilpailukyvyn parantamiskeinoista on kien koneiden tai muiden tavaroiden vienti edes melko perustellusti nostettu keskeiseksi mal- tahdo kannattaa yhtä hyvin kuin tavaroiden ja tillisiin ja pitkiin tulosopimuksiin pyrkiminen. palvelujen yhdistelmävienti. Yllättävän helposti kolmivuotinen puitesopimus Muiden korkean elintason maiden ta- syntyi elokuun lopussa, mutta liittokohtaista työ- paan Suomikin on vahvasti tietointensiivisiä, tä oli vielä tehtävä runsaasti. digitalisointia hyödyntäviä palveluja tuottava Keskusjärjestöjen puheenjohtajat saattoi- maa. Eurostatin tilastojen perusteella Suomi on vat vahvistaa keskitetyn palkkaratkaisun eli tu- EU:n jäsenmaista pisimmällä teollisuuden ra- pon 25.10.2013 eli alkuperäisen takarajan jäl- kennemuutoksessa kohti korkean osaamistason keen. Sopimuksen mukaan palkat nousevat ensi palveluja. Olivatpa kysymyksessä yritykset tai vuonna 20 euroa + lisät, seuraavana vuonna julkisen sektorin vastaavat yksiköt ja tavarat tai 0,4 prosenttia ja kolmannen vuoden palkoista palvelut, kaikkien toimijoiden on luonnollises- sovitaan erikseen kesällä 2015. Sopimuksessa ti hakeuduttava tulevaisuuden vahvan kasvun on mukana lähes 93 prosenttia palkansaajis- alueille. Mitenkähän panostuksen kohteiksi sota, joten se lisää merkittävästi ennustettavuutta pisivat robotiikka ja siihen liittyvät keinoäly ja työmarkkinoilla ja osoittaa jälleen kerran suo- älykkäät laitteet, 3D-tulostus, puhdas teknologia malaisten pystyvän pitkäjänteiseen päätöksente- (cleantech), tietokonepelit ja muu sisällöntuo- koon ongelmatilanteissa. tanto sekä koulutus? Esimerkiksi robotisoinnin Valtio tukee työmarkkinaratkaisua mo- kohteiksi soveltuisivat energiatekniikka, kaivos- nin tavoin. Oleellisimpia näistä tavoista liene- tekniikka, liikkuvat koneet, jätteidenkäsittely, vät seuraavat: tuloveroasteikkoja nostetaan 1,5 hoiva-ala ja joukkoliikenne. Kaikissa hankkeissa prosentin inﬂ aatiotarkistuksilla sadan tuhannen laajasti ymmärretty liiketoimintaosaaminen olisi euron tuloihin saakka ensi vuonna ja ansiosi- välttämättä otettava huomioon. Löytyisikö tältä donnaista työttömyyskorvausta saava työtön saa pohjalta Suomen palvelustrategian ja jopa koko tehdä töitä 300 euron edestä ilman, että työttö- elinkeinostrategian perusta, kun vielä otamme myyskorvaukseen kajotaan. huomioon digitalisointiosaamisemme? Arvioidessaan rakenneuudistuspakettia Koko teknis-taloudellinen kehitys muuttaa 13.12.2013 Suomen Pankin pääjohtaja Liikanen tulevaisuuden maailmaa valtavasti ja tavoilla, esitti vielä lisätoiveita talouden kohentamiseksi. joihin meidän on pakko varautua. Automaatio Vaikka tehty maltillinen palkkaratkaisu on hyvin on jo vienyt merkittävästi suorittavaa työtä ja merkityksellinen, se tarvitsi jatkokseen toisen sen työpaikkoja tehtaissa. Tämä kehitys jatkuu, vastaavalla tavalla maltillisen palkkaratkaisun. koska robotiikan kehitys merkitsee automatiikan Liikanen toivoi myös työajan joustoja työn ky- ripeää jatkumista. Valmistuskustannukset piene- synnän mukaan yritys- ja alakohtaisin sopimuk- nevät rajusti, mutta suunnittelua, logistiikkaa, sin. energiaa ja raaka-aineita tarvitaan edelleen. Ison rakennepaketin lisäksi hallitus päätti Luonnonvaroja, tietotyötä ja osaamista siis tar- 29. elokuuta vuoden 2014 budjetista keväällä vitaan tulevaisuudessakin. Automaatio antaa hahmotettujen suuntaviivojen mukaisesti. Lop- kuitenkin mahdollisuuden harkita, kuinka pal- pusumma on 53,9 miljardia euroa. Alijäämä jon työtä ja vapaa-aikaa ihmiset haluavat, koska katetaan velalla, joka nousee kokonaisuudes- välttämättömät tarpeet pystytään tyydyttämään saan noin 100 miljardiin eli noin 60 prosentin pienemmällä ihmistyön määrällä. Entä millä kipurajaan kansantuotteesta. Nousevan trendin tahdilla alun perin kehittyneiden maiden kehit- vuoksi EU nosti varoittavan sormensa, vaikka tyviin maihin siirrettyjä työpaikkoja kannattaa Suomen velkaantuneisuus on Euroopan mitoissa siirtää takaisin, kun kehittyvien maiden palkko- vielä maltillista. Onhan eurotalouksien julkinen jen halpuuden merkitys pienenee rajusti työvoi- velka noin 70 prosenttia bruttokansantuotteesta 244

ja todennäköisesti vahvassa kasvussa. Sitä pait- epäonnistuivat ainakin Nokian puhelinliiketoi- si valtionvelka on todellinen ongelma Suomel- minnan menestyksellä mitaten. le vasta, kun taantumamme pitkittyy edelleen, Ollila totesi elämänkertakirjansa julkista- vaihtotaseemme jää alijäämäiseksi pitkäksi ai- mishaastattelussa 16.10.2013, että tuhat Piilaak- kaa, menetämme hyvän luottoluokituksemme soon lähetettyä ohjelmistokehityksen tutkailijaa ja EKP kieltäytyy rahoittamasta Suomea taantu- ei onnistunut tehtävässään. Ollila nostaakin masta ja vaihtotaseen alijäämästä seuraavassa ohjelmisto-osaamisen Nokian matkapuhelinlii- kriisitilanteessa. ketoiminnan keskeiseksi ongelmaksi. Voitaisiin Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi suo- ehkä kuitenkin täsmentää, ettei suurin heikkous malaisten yritysten ja muiden organisaatioiden ollut pelkässä ohjelmisto-osaamisen puutteessa sekä koko Suomen kilpailukykyyn vaikuttavat vaan ohjelmisto-osaamisen soveltamisessa ja myös liiketoimintaosaamisen osa-alueet kuten siinäkin osittain johtamistavan vuoksi (Helsin- teknologiaosaaminen, johtamisosaaminen, stra- gin Sanomat 18.10.2013). Tiedostetuista ohjel- tegiaosaaminen, markkinointiosaaminen, rahoi- misto-ongelmista kärsittiin vuosikymmen. Myös tusosaaminen, laskentaosaaminen, digitalisoin- vuosina 1995-2006 Nokian muotoilujohtajana tiosaaminen, muotoiluosaaminen . Varsinkin toiminut Frank Nuovo katsoo, että pahin virhe nykyisessä taloustilanteessa on pidettävä erittäin Nokiassa tehtiin keskeisten ohjelmien eli käyt- tärkeänä yrittäjyysosaamista kuten myös yrittä- töjärjestelmän kehittämisessä ja valinnassa (Ilta- jyyshalukkuutta, joka näyttää Suomessa piristy- Sanomat 14.9.2013). neen varsinkin akateemisen yrittäjyyden osalta. Nokian kannalta kohtalokas vuosi oli Yrittäjäosaaminen ja yrittäjähalukkuus korreloi- 2007. Silloin Apple esitteli iPhone-matkapuheli- vat luonnollisesti vahvasti keskenään. men, jonka kosketusnäytöstä tuli älypuhelimien Liiketoimintaosaamistekijät ja niiden vä- perusominaisuus. Tuolloin myös Nokia kehit- littömät ja välilliset vaikutukset ovat jääneet ti kosketusnäytöllisiä puhelimia, mutta niitä ei valitettavan syrjään Suomessa ja ulkomaillakin pidetty riittävän laadukkaina massatuotantoon. käydyssä taantumakeskustelussa, joka on siis ”Olisimme tuskin hyväksyneet niin surkeaa lai- painottunut talouspolitiikan makrotekijöihin. tetta kuin ensimmäisen tai jopa toisen sukupol- Suomalaistenkin pitäisi viimein uskoa, että pa- ven iPhone”, totesi Nuovo. Hän epäili myös, ras tavara tai palvelu ei todellakaan aina voita että edes nykyiset Applen laitteet eivät selviäisi markkinoilla. Jokainen tuote, joka ei mene kau- Nokian kestävyystesteistä. paksi, on kuluerä ja virhearviointi. Mitä huolel- Apple kehitti ensin ohjelmistonsa ja vasta lisemmin tuote on suunniteltu ja valmistettu, sitä sen jälkeen puhelimen. Se onnistui markkinoin- suurempi virheinvestointi se on, jos se ei kuiten- nissa varsinkin mittavilla kotimarkkinoillaan. kaan kaupallistu riittävästi markkinoilla. Nämä Vaikka Applen teknologiaosaaminen ei ollut asiat pitäisi yritysjohdon samoin kuin julkisesta ihmeellistä ja tuotteiden laadussa oli ongelmia, päätöksenteostakin vastaavien ymmärtää ja ot- tuote oli käytettävyytensä puolesta riittävän taa huomioon päätöksenteossaan. hyvä erityisesti kuluttajille ja muille loppukäyt- Matkapuhelinalan viimeaikainen historia täjille. Tehokkaan markkinointi- ja muun liike- sopii hyvin esimerkiksi liiketoimintaosaamisen toimintaosaamisen avulla kompensoitiin tai pa- merkityksestä. Jo Nokian matkapuhelinten ai- remminkin ylikompensoitiin puutteet. Nokian emmassa historiassa oli monia ongelmatilan- matkapuhelinten mittavat kehitysponnistelut teita, kuten logistiikan jääminen myyntimah- maksoivat paljon, mutta älypuhelinten kaupal- dollisuuksien kasvuvauhdista, simpukkamallien listaminen ei kuitenkaan sujunut hyvin. Nokian aliarvostaminen ja vaikeat organisaatiouudis- siirtymää kalliin hintaluokan puhelimiin hidasti- tukset. Esimerkiksi Jorma Ollilan pääjohtaja- vat vaikutusvaltaiset operaattorit, jotka suosivat kauden jälkeen Nokia ei Ollilan mukaan saanut halpamalleja. ykkösehdokkaiksi arvioitujaehdokkaita pääjoh- Näin Nokian Via Dolorosa oli valmis, var- tajakseen ja niinpä kaksi seuraavaa pääjohtajaa sinkin kun myös Samsungin markkinointi puri. 245

Helmikuuhun 2013 mennessä puhelinliiketoi- Mutta myös Pohjoismaissa eriarvoisuus on kas- minnan ongelmat olivat jo sitä suuruusluokkaa, vamassa. Jotta en saisi aiheettomia radikalismi- että Nokian hallitus aloitti neuvottelut matkapu- syytöksiä, totean vielä, että Maailman talousfoo- helinten myymisestä Microsoftin kanssa. Tämä rumi (lue: maailman talouseliitin organisaatio) johti siihen, että 3.9.2013 Nokia ilmoitti kaupan julkaisi marraskuussa ennusteen, jonka mukaan matkapuhelinliiketoiminnasta syntyneen. toiseksi suurin uhka maailman kehitykselle lähi- Matkapuhelinliiketoiminnan lähihistorias- aikoina on juuri lisääntyvä eriarvoisuus. sa ei siis voittanut teknisesti paras tavara vaan Se, mitä tässä aikakauskirjassa käydyssä voittaja oli se, joka sai nimenomaan loppukäyt- taantumakeskustelussamme on puhuttu moni- täjät uskomaan tavaroihinsa ja palveluihinsa tieteisyydestä, konkretisoituu hyvin selkeästi ja ostamaan niitä. Tämä tapahtui suurelta osin markkinointiosaamisen kannalta keskeisessä markkinointiosaamista ja sen perustana olevaa myyntiosaamisessa. Myynnin johtamisen en- kuluttajalähtöisyyttä hyödyntämällä. Lienee aika simmäinen suomalaisprofessori Petri Parvinen ei oivaltavaa, että Iltalehden kolumnisti Pikkutak- ole suotta korostanut, että myyntipsykologiaan ki 19.10.2013 lohkaisi: ”Nokian taisi nostaa ja perehtyminen rikastaa kenen tahansa myyjän kaataa sama syy: suomalainen insinööritaito. työpäivää (Tiede 8/2013). Itse asiassa koko lii- Nokia luotti insinööriensä kokemukseen, mutta ketoimintaosaaminen on varsin monitieteinen Apple panosti käyttäjäkokemukseen”. osaamisalue. Tämän vuoksi artikkeliin on lisätty Matkapuhelinhistorian lopuksi voinen lyhyt mutta innovatiivinen liite monitieteiskysy- vielä todeta, että en oikein osaa yhtyä Ollilan myksistä. käsitykseen mittavien optioiden suosiollises- Liiketoimintaosaaminen on usein tärkeim- ta vaikutuksesta edes Nokian menestykseen millään palvelusektorissa, jonka varaan tuotan- muista yrityksistä puhumattakaan. Eiväthän non ja työllisyyden kehitys on pitkälle sälytetty, varsinkaan Nokian tuoreimmassa historiassa kuten edellä todettiin. Näin ollen olisi todella toteutuneet kannustinjärjestelmien päätavoitteet kohtalokasta laiminlyödä palvelusektorin ja sen eli omistaja-arvon kasvattamistavoite ja henki- liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Tätä ei löstön sitouttamistavoite. Esimerkiksi keskeisten näytetä Suomessa eikä kaikkialla ulkomailla- johtajien sitoutumisen osalta tapahtui kai päin- kaan tajuttavan. vastoin. Toisaalta kannustimien kohdentami- Liiketoimintaosaamisesta on syytä oikein sessakin oli ongelmia, kuten ex – nokialainen korostaa, että monien taantuman hoitotoimien Mikko Merihaara on arvioinnut (Talouselämä vaikuttavuus lisääntyy liiketoimintaosaamisen 39/2013). Tämän pitäisi antaa aika tavalla ajat- kautta. Niinpä esimerkiksi rakenneratkaisujen telemisen aihetta yritysten osakkeenomistajille, vaikuttavuuden saaminen korkealle tasolle edel- hallituksille ja muillekin päättäjille. Itse asiassa lyttää toimijoiden korkeatasoista liiketoiminta- koko pitkäaikaisen matalasuhdanteen merkit- osaamista. tävä liikkeelle paneva syy oli yhdysvaltalaisten Tutkijana minun on helppo uskoa, että pankkien pidäkkeetön riskinotto, jota vauhditti- valmius hyödyntää liiketoimintaosaamista kos- vat hulppeat kannustinjärjestelmät ja pankkien kevaa tutkimustietoa ja jopa osallistua tiedon tietämys vähäisestä tappiovastuustaan. tuottamiseen, voisi muodostua suomalaisyri- Rohkenen myös epäillä, että merkittävä tysten ja muidenkin suomalaisorganisaatioiden osa optionsaajista ja muista varakkaista on ve- erityisosaamisalueeksi. Onhan suomalaisilla yri- roparatiisien hyödyntäjiä. Tosin he tekevät sen tyksillä ja muilla organisaatioilla jo nykyisellään lähes aina laillisesti, vaikka ei ehkä eettisesti. valmiutta ja kokemusta tällä alueella. Tarvittai- Olisi kaiketi paikallaan keskustella myös tuloja siin vielä lisää halukkuutta tarjoutua mukaan omaisuuserojen kasvun vaikutuksesta esimerkik- aineistojen tuottamiseen, jakaa kokemuksia toisi työmotivaatioon, yritysten kannattavuuteen ja mivista ja ei-toimivista ratkaisuista ja osallistua kansantuotteeseenkin. Jo pohjoismaisten hyvin- tutkimusten rahoitukseen. Tämä olisi useimmi- vointivaltioiden menestys riittänee perusteeksi. ten niin yritysten kuin tutkijoidenkin etu. 246

Nykyaikaiseen liiketoimintaosaamiseen yhdessä Viron kanssa. voidaan lukea myös digitalisointiosaaminen. Merkittävää on, että digitalisaatio mahdol- Suomalaisyrityksetkin voisivat nostaa nope- listaa uusien liiketoimintamallien luomisen lähes asti ja paljon kilpailukykyään hyödyntämällä kaikilla toimialoilla ja useimmissa toiminnoissa. tehokkaasti digitalisaatiota. Digitalisaatio on Digitalisaatio mahdollistaa usein myös kysyn- jo muuttanut valtavasti esimerkiksi musiikki-, nän ja tarjonnan yhteensaattamisen alemmalla media- ja peliliiketoimintaa. Teknologian hui- hintatasolla. Usein kansainvälistymismahdolli- ma kehitys mahdollistaa sen, että digitalisaatio suudetkin tulevat mukaan ikään kuin joustavasti työntyy myös muille toimialoille, perinteisiinkin sisäänrakennettuina. toimintoihin. Digitaalisuuden merkitystä korostaa myös Uusien digitaalisten sovellutusten kehit- se, että digitaalisia aineistoja varastoidaan val- täminen ja käyttöönotto on usein suhteellisen tavasti palvelimille eri osissa maailmaa. Näiden yksinkertaista, nopeaa ja halpaa. On kuitenkin todella suurten aineistojen analyysi voi auttaa omattava digitalisointiosaamista, on mietittä- merkittävästi yhteiskunnallista ja taloudellista vä uusiksi liiketoiminta- ja muut toimintamallit päätöksentekoa. sekä on käytettävä digitalisaation mahdollisuuk- Kilpailukykyongelma ja kestävyysvajekin sia rohkeasti myös siellä, missä esiintyy muutos- ovat suuressa määrin omissa käsissämme eli nii- vastarintaa. Ne yritykset ja muut organisaatiot, den tasoon voidaan vaikuttaa omin kansallisin jotka eivät lähde mukaan, menettävät monen- ratkaisuin. Lienee kuitenkin hyvä muistuttaa, että laisia toimintamahdollisuuksia, maksavat palve- näennäisratkaisuja on syytä visusti karttaa. Va- luistaan liikaa sekä tuhlaavat kehittämis- ja toi- roittava esimerkki on hallituksen vuonna 2012 meenpanoresurssejaan. Digitaalinen muutos on päättämä kuntien valtionosuuksien vähentämi- monilla aloilla niin nopea, läpäisevä ja syvälle nen, jota valtio kompensoi luopumalla verotu- käyvä, että sopeutujatkaan eivät pärjää. Menes- loistaan kuntien hyväksi. Toisin sanoen kysymys tyjiä ovat alansa kärkijoukossa muutosta ajavat ei ollutkaan leikkauksesta koko julkisen talouden organisaatiot. Strateginen ketteryys ei ole pelkkä kannalta tarkasteltuna. Suotta ei Raimo Sailas muoti-ilmiö. väitä tämän toimen muistuttavan hölmöläisten Tässä yhteydessä lienee sopivaa korostaa, peiton jatkamista (Kanava 5/2013). Vielä selvem- että muutos on nykypäivän tunnus itse asiassa min kuntien valtionosuusleikkaukset ovat jääneet kaikilla elinkeinoelämän aloilla. Se voi vaihdella näennäisiksi, koska kunnat ovat osin korvanneet melko rauhallisesta ultranopeaan ja melko näky- saamatta jääneitä leikkausrahoja veronkorotuk- mättömästä todella näkyvään. Esimerkiksi aloilla, sillaan. joilla digitaalisointi on hyvin mahdollista ja pa- kollistakin, muutos voi olla suuri ja näkyvä, jopa Johtopäätöksiä ja suosituksia uskomattomalta tuntuva. Mutta vaikka muutos On oikeastaan vähän outoa, että Suomen talous ei olisikaan erityisen päällepäin näkyvä, se ja ai- voi melko huonosti, vaikka sitä on vaikea pitää nakin muutoksen vaatimus koskee kaikkia aloja. varsinaisena kuplataloutena. Ehkä pääselityk- Lopputulos on aina sama: nopeat syövät hitaat. seksi jääkin yksinkertaisesti se, että Suomi on Hallituksen tavoitteena on yhtenäistää viennistä riippuva pieni maa, joka on sen vuoksi viranomaisten tietojärjestelmät siten, että hel- suhdanneherkkä. Paperiteollisuuden pitkä on- poimmillaan ja samalla parhaimmillaan julkiset gelmakausi ja Nokian ajautuminen vaikeuksiin palvelut ovat täysin automatisoituja (Helsingin ovat kärjistäneet Suomen ongelmatilannetta. Sanomat 4.10.2013). Yhtenäistä (kansallista) pal- Saadakseen talouskasvun käyntiin suomalais- veluarkkitehtuuria tarvitaan välttämättä, mikäli ten on pystyttävä sopeutumaan tilanteeseen ja halutaan ottaa järjestelmissä hajallaan oleva tieto tehostamaan toimintaansa. Samalla on syytä yhteiskäyttöön. Yhteinen palveluväylä pyritään- muistuttaa, ettei toiminnan tehostaminen voi takin saamaan kansalaisten käyttöön vuonna 2015. pahtua pelkästään asiakkaiden kustannuksella. Myös digitalisaatiokoulutusta kehitetään, osin On rohjettava kysyä, minkälaiseen hy- 247 vinvointimalliin Suomen on syytä pyrkiä. Sopii- ratkaisevat yritys- ja tuotekohtaisen liiketoimin- ko meille vielä jotakuinkin ruotsalaistyyppinen taosaamisen. Onneksi hallituksen viisivuotises- hyvinvointimalli? Vai onko meidän tingittävä sa koulutuksen lisäysohjelmassa aiotaan koulut- joistakin tavoitteista taloudellisen kantokykym- taa lisää 1050 kauppatieteilijää, 500 juristia ja me vuoksi? 300 ICT-osaajaa. Mutta esimerkiksi myös liike- Todella iso vahinko on, että tässäkään va- toimintavalmiuksia lisäävää täydennyskoulutus- kavassa kriisissä, joka on paljolti kilpailukyky- ta ja harjoittelua pitäisi tehostaa määrällisesti ja kriisi, ei Suomessa eikä muualla ole kiinnitetty laadullisesti. enemmälti huomiota kilpailukyvyn kannalta Yleisesti katsotaan, että Suomessa on ra- keskeiseen osaamisalueeseen eli liiketoimin- kennettu taloudellisen menestymisen kannalta taosaamiseen ml. teknologia-, digitalisointi- ja erinomaiset puitteet kuten tuotannollinen ja yrittäjyysosaaminen. Viime kädessä liiketoimin- liikenteen infrastruktuuri sekä koulutusjärjestel- taosaaminen on ratkaiseva kilpailukykymme mä. Mutta usein on myös sanottu, että viimeis- kannalta, koska se on keskeinen kannattavien tely ja sen myötä kaupallinen menestys ei ole kauppojen syntymisen ja myyntimäärien kan- samaa luokkaa kuin puitteet. Väitän, että tämän nalta. Liiketoimintaosaaminen on tärkeää myös viimeistelyn heikkoudet ovat suurelta osin liike- kokonaiskustannustason ja sen myötä hintakil- toimintaosaamisen ja sen soveltamisen puutteita pailukyvyn kannalta. Monipuolinen liiketoimin- käytännön liiketoiminnassa, erityisesti kaupan- taosaaminen voi kompensoida kilpailukyvyn li- käynnissä. säämisen kautta yritysten ongelma-alueidenkin Jos taantumakeskustelu ei ole enemmäl- pulmia. ti edes kosketellut henkilö- tai yrityskohtaista Julkinen taantumakeskustelu on Suomes- liiketoimintaosaamista, ei voitane olettaa, että sa käyty valtaosin makronäkökulmasta. Vain taantuman ehkäisy- ja hallintatoimenpiteet oli- joissakin taantumakeskustelun käänteissä on sivat kattavia ja laadukkaita. Eikö todellakaan puhuttu eri toimintasektoreista kuten viennistä, voida päästä parempaan hienosäätöön ja mikro- tuonnista, kotimaan kaupasta tai taloutemme eri tason huomioon ottoon keskustelussa, tutkimuk- toimialoista. Vielä harvemmin on puhuttu joista- sessa, suunnittelussa ja toimenpiteiden kohden- kin merkitykseltään tai toiminnaltaan poikkeuk- tamisessa? sellisista yrityksistä ja niiden osaamisesta (paitsi Tässä aikakauskirjassa käymässämme Nokiasta). taantumakeskustelussa on tullut selvästi ilmi, Yksittäiset kaupat ja niiden kannattavuus että liiketaloustieteilijöiden lisäksi myös useiden kuitenkin ratkeavat yritysten ja vastaavien orga- muiden alojen tieteenharjoittajat voivat perus- nisaatioiden sekä niiden markkinoimien tuottei- tellusti hämmästellä julkisen taantumakeskus- den kilpailukyvyn perusteella. Yksittäiset kaupat telun kapeutta. Siispä vielä kerran, taantuma ja voidaan toki yhdistää yritys-, ala- tai toiminta- lama ovat tutkimuskohteina luonteeltaan vah- sektorikohtaisiksi myynneiksi, kannattavuuksik- vasti monitieteisiä! si, tuloksiksi jne. Nämä puolestaan summee- Tutkimustyön metodologiset kysymykset rautuvat maakohtaisiksi myynneiksi jne. Mutta eivät ole olleet laajasti esillä keskustelussamme. ratkaiseva kilpailu on siis jo aikaisemmin, ennen Kuten edellä jo viittasin, olen kuitenkin halun- mitään yhdistämisiä käyty yritys- ja tuotetasol- nut lisätä tämän artikkelin yhteyteen lyhyen la, jossa kipailussa yritys- ja henkilökohtainen mutta toivoakseni innovatiivisen liitteen moni- liiketoimintaosaaminen on ratkaissut, syntyykö tieteisyyskysymyksistä ja niihin liittyvästä me- kauppoja vai ei ja kuinka suuria kauppoja syn- todologiasta (ks. Liite), koska monimuotoinen tyy. ja monimutkainen kohdeilmiömme suorastaan Yrityksiin ja henkilöihin välittömästi tai vaatii monitieteistä lähestymistapaa. Monitie- välillisesti kohdistettavat ja liittyvät toimet ku- teisyyskysymyksien ymmärtäminen on tärkeää ten koulutus, tiedon vaihto ja käytännön ko- erityisesti tutkijoille mutta myös tutkimusten kemuksen karttumisen mahdollistaminen taas soveltajille. Lähdeviitteet auttanevat tarvittaessa 248

asiaan perehtymistä. voima ja näkemyksellinen monimuotoisuus tuli- On sentään hyvä, että Suomen taantu- si ainakin enimmiltään hyödyntää taloudellisen maongelmat on alettu tunnistaa ja tunnustaa osaamisen ja päätöksenteon yhteydessä. Pitäisi avoimesti mutta ei kovin liioitellen. Viime ke- päästä myös positiivisempaan yhteiskuntaan, sänä havahduttiin siihenkin vaikeasti tunnus- jossa ”ei” voi tulla esille muutenkin kuin huuta- tettavaan tosiasiaan, että monet suurimmista malla ja ”kyllä” muutenkin kuin vaikenemalla. ongelmistamme ovat pääosin kotikutoisia. Tämä Lienee tarpeen vielä koota kaiken edellä on synnyttänyt aitoa kriisitietoisuutta. Aidon esitetyn perusteella syntyvät pääsuositukset kes- kriisitietoisuuden lisääntymisestä on ollut selviä tävään kasvuun pääsemiseksi. Pääsuosituksina- merkkejä paitsi kansalaisten mielipiteissä myös ni esitän seuraavat viisi. ministereiden, etujärjestöjen edustajien ja eri- Ensinnäkin liiketoimintaosaamisen ke- laisten asiantuntijoiden kannanotoissa. hittämistä olisi tehostettava. Ei liene hämmäs- Hyvin optimistista kriisitietoisuutta heijas- tyttävää, että liiketaloustieteilijänä sijoitan sen telee myös Suomen hallituksen tulevaisuusse- suosituslistani kärkeen. Uskon kuitenkin vah- lonteko, joka julkistettiin 30.10.2013. On varsin vasti, ettei kysymys ole vain koulutustaustan tuttua realismia, että siinä sitoudutaan hyvin- tai kokemuksen aiheuttamasta harhakuvasta. Jo vointiin ja talouskasvuun toteamalla, että Suo- edellä esitetyt perustelut lienevät aika vakuutta- men hyvinvoinnin jatkuminen edellyttää talous- via. Vaikka talouspoliittinen (makro)analyysi ja kasvua. Samalla edellytetään aivan oikein, että päätöksenteko ovat tulevaisuudessakin tärkeitä, kasvun on oltava ympäristön kannalta kestävää. tulevaisuuden päätöksenteossa tulisi kiinnit- Globaalit ympäristöongelmat ja digitaalitalou- tää paljon nykyistä enemmän huomiota mik- den kehittyminen ovat Suomelle haasteita, mut- rotasolle, nimenomaan laajasti ymmärrettyyn ta parhaimmillaan myös mahdollisuus kasvuun. liiketoimintaosaamiseen. Erityisen keskeisiä Pehmeämmällä puolella selonteko painottaa liiketoimissa ovat aina markkinointiosaaminen innostuksen ja yhteisöllisyyden kasvattamista. ml. myyntiosaaminen ja usein digitalisointi-, Selonteko on monipuolinen ja ”sisältää periaa- teknologia- ja yrittäjyysosaaminen. Liiketoimin- telinjauksia, joiden puitteissa voidaan eri puo- taosaamisen eri osa-alueiden tärkeys vaihtelee lilla yhteiskuntaa ryhtyä konkreettisiin toimiin”. kuitenkin tapauksittain, joten liiketoimintaosaa- Samalla raportti on turhan yleisluontoinen ja minen on hyödynnettävä tapauskohtaisesti ja se kovin abstrakti konkreettisten toimenpiteiden on ymmärrettävä riittävän laajasti. suunnittelun pohjaksi. Vaikka ministeritasolta Toiseksi, pitäisi ottaa huomioon ja hyö- onkin - ilmeisesti etukäteiskritiikin vuoksi - an- dyntää kaikki muut mahdolliset toiminnan te- nettu ymmärtää ns. Himasen työryhmän välira- hostamiskohteet. Ne liittyvät varsinkin elvytys- portin ja loppuraportin käsikirjoituksen vaikutta- varaan, ostovoimaan, kasvurahastoon, muuhun neen tulevaisuusselontekoon, on melko vaikea rahoitukseen, EMU-puskureihin, harmaaseen nähdä, millä tavoin tämä olisi selkeyttänyt tai talouteen, ikäsyrjintään, yritystukiin ja aloitta- konkretisoinut selontekoa. viin kasvuyrityksiin. Samoin on vielä syytä – ja Kriisitietoisuuden lisäksi matalasuhdan- oikeastaan pakko - ottaa huomioon verotukseen teesta selviytymisessä tarvitaan lähtökohtaisesti ja leikkauksiin liittyvät mahdollisuudet. Näitä myös henkistä voimaa ja monipuolista (voit lu- hallitus on toki hyödyntänyt, mutta esimerkiksi kea myös monitieteistä) näkemystä. Niin kuin verotusta ja leikkauksia koskevia päätöksiä tar- emerituskansleri Ilkka Niiniluoto ilmaisi: ”tarvitaan myös tulevaisuudessa, mikäli mielitään vitsemme henkistä elvytystä, joka taistelee ah- kääntää valtion velka laskuun edes vuonna neutta, ennakkoluuloisuutta, itseensä käperty- 2015. Tässä kohtaa on välttämättä ”sanottava neisyyttä, varovaisuutta ja välinpitämättömyyttä ruma sana niin kuin se on”: Veronkorotuksia ei vastaan” (Helsingin Sanomat 27.10.2013). enää voida tehdä kovin suuressa määrin, koska Koska kysymys on kuitenkin perimmältään ta- talouskasvua vähimmin syövät kohteet alkavat loudellisesta kriisistä, kriisitietoisuus, henkinen loppua. On siis tehtävä leikkauksia/säästöjä. 249

Niiden merkittävimmät kohteet lienevät juus- töksiin uskaltaudutaan yleensä vasta, kun kriisi tohöyläys kaikkien ministeriöiden budjeteista on selviö ja kun se on samalla ilmeisen selvä ja kuntarahoitukseen kohdistuvat leikkaukset. myös äänestäjille. Näiden ehtojen täyttyminen Leikkausmiljardien määrästä käytäneen vie- merkitsee useimmiten myös päätösten myöhäs- lä kova vääntö, koska hallituksen ennakoima tymistä. kolme miljardia voi osoittautua jonkinmoiseksi Tärkeää on myös, että kaikki päätösten alarajaksi todellisten leikkaustarpeiden kan- toteuttamistoimet saatetaan päättäväisesti ja no- nalta. Vuosittainen leikkaustarve jatkuu. On peasti loppuun. kiinnitettävä huomiota myös innovaatioiden ja Viidenneksi, poliittisen ja muunkin pää- investointien kannustamiseen ja työolojen ko- töksenteon perustaksi tai ainakin tueksi tarvi- hentamiseen. Sekä uusien innovaatioiden että taan riittävän huolellisia, kaikille päätöksente- investointien taso on pelottavan alhainen ja kijöille julkistettavia laskelmia tai muita sopivia taustalla on vielä luottolaman pelkokin. Erityis- analyysejä silloin, kun analyysejä on tehtävissä. huomion arvoisia ovat myös lupaavimmat start Usein päätöksiä perustellaan tehdyillä laskel- up –yritykset ja muutkin kasvuyritykset, joille milla, mutta laskelmia ja niiden perustana ole- tulisi järjestää verotuksellisia kannustimia sekä via aineistoja ei aina julkisteta. Professori Matti sellaista yritystukea, joka on tehokasta ja kilpai- Wiberg kirjoitti tästä 16.12.2013 ja 22.12.2013 lun kannalta neutraalia. Suomen yritystuki- ja Helsingin Sanomissa. Hän listasi 19 julkisen innovaatiojärjestelmät tulisi kokonaisuudessaan päätöksenteon aluetta, joilla taustalaskelmat huolellisesti arvioida ja karsia tai uudelleenkoh- tai muu näyttö puuttuvat, ovat ristiriitaisia tai dentaa tehoton tukirahoitus. salaisia. Näihin alueisiin hän luki sekä kunta- Kolmanneksi, kehittämistoimia pitäisi uudistuksen että sote-uudistuksen, joiden osalta kohdentaa riittävän tasapuolisesti niin teolli- Wibergin mukaan ”edes alkeellisia taloudellisia suuteen kuin palveluihinkin. Palvelujen kehit- vaikuttavuusarviointeja ei ole tehty – tai aina- tämistä on vähätelty, jopa laiminlyöty. Nytkin kaan julkistettu”. Mielestäni analyysit aineis- hallituksen taholta on aloitettu keskustelu teolli- toineen ja oletuksineen olisi julkistettava kai- suuspoliittisen ohjelman laatimiseksi, mutta pal- kille päätöksentekoon eri tasoilla osallistuville. velupoliittisesta ohjelmasta ei ole juuri puhuttu. Analyyseissä tulisi kiinnittää enemmän huomio- Parasta kai olisi aikaansaada kunnollinen elinta toimien epäedullisiin ja edullisiin yhteisvai- keinopoliittinen ohjelma, joka ottaa huomioon kutuksiin. Jos päätöksentekijät eivät itse pysty niin palvelujen kuin teollisuudenkin ajankohtai- tulkitsemaan analyysien tuloksia, heillä tulisi set kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. olla riittävä mahdollisuus käyttää asiantuntijoi- Neljänneksi, makrotason ja mikrotason den apua. Esitän edelliset suositukset tietäen, taantumapäätöksenteon ja -toimien ajoitukseen että erinomainenkaan valmistelu ei aina johda on kiinnitettävä huomiota toimien myöhästy- erinomaisiin päätöksiin ja että valtioneuvosto misten ja epäedullisten yhteisvaikutuksien karsi- ja muut päättäjät esimerkiksi yritysjohto ovat miseksi. Kun arvioidaan päätöksentekoa ideaa- enimmältään pyrkineet päätöstensä riittävän pe- lisen ajoituksen kannalta, voidaan perustellusti rusteelliseen valmisteluun. sanoa, että useimmat taantuman torjuntaan ja Kaikki päätökset ja toimenpiteet edellä hallintaan liittyvät päätökset ja sen myötä toi- kuvatuilla perusongelma-alueilla edellyttävät met ovat myöhästyneet, mistä on ollut haittaa henkistä elvytystä tai oikeastaan jonkintasoista toimenpiteiden vaikuttavuuden kannalta. On henkistä elvyttäneisyyttä, jotta oltaisiin mah- kuitenkin myönnettävä, että ideaaliseen ajoituk- dollisimman suunnittelukykyisiä ja toimintaval- seen ei kaikilta osin ole ollutkaan mitään mah- miita. Jo toimien alkuun saattaminen edellyttää dollisuuksia päästä. Tästä huolimatta toimien tätä selkeän kriisitietoisuuden lisäksi. Myös mo- myöhästymisiä on selvästi liikaa. Usein toimet nipuolinen, usein monitieteinen näkemys on ovat viivästyneet ns. poliittisen tahdon kehitty- tarpeen haastavien toiminta-alueiden tunnista- misen hitauden vuoksi. Poliittisluontoisiin pää- misessa sekä toimenpiteiden kohdentamisessa, 250

suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tämä kirjoitus on tarkoitettu Liiketalou- Kun nyt siirryimme henkisempiin asioi- dellisessa Aikakauskirjassa vuodesta 2009 käy- hin, haluaisin vielä huomauttaa parista, lähin- dyn taantumakeskustelun päätösartikkeliksi. nä EU:ta mutta myös sen kaikkia jäsenvaltioita Sekä ensimmäisessä että toisessa haasteartikke- koskevasta perusasiasta. Ensinnäkin en soisi lissani pyrin ohjaamaan kirjoituksia monitietei- unohdettavan, että EU syntyi eurooppalaisena siksi sekä erilaisia ja ainakin osin tuoreita näkö- rauhanyhteisönä. Tämä huomautus ei taida edes kulmia tarjoaviksi. Tämä kirjoituksille määritelty kaivata perusteluja. Toiseksi, EU on myös ar- tarkoitus on tärkeä virikkeiden antamiseksi niin voyhteisö, jolla mielestäni voisi olla nykyistä taantumatutkimukseen, -keskusteluun kuin enemmän erityisen huolellisesti harkittua sanot- -päätöksentekoonkin. Tarkoitus on mielestäni tavaa ja sananvaltaa arvokysymyksissä. Muuten toteutunut hyvin kirjoitussarjassa. Sen vuoksi on EU saattaa käpertyä liiaksi itseensä eikä se käytä suuri syy kiittää kaikkia kirjoittajia erinomaisista edes niitä mahdollisuuksia. joita sillä kiistatta on lisänäkökohdista ja -kulmista taantumakeskuste- arvokeskusteluun ja -vaikuttamiseen. Sitä paitsi luun. Niiden vuoksi olen myös toimittanut ar- nämä toiveeni eivät ole mitenkään ristiriidassa tikkelien pohjalta tämän kokoomateoksen, joka EU:n päätavoitteiden kanssa. Päätavoitteidensa toivottavasti auttaa tuottamaan keskustelullem- mukaan EU edistää sen kansojen yhteisiä arvo- me hyvää jatkoa niin taantumakeskustelun, -tut- ja, rauhaa ja hyvinvointia. kimuksen kuin -toimienkin muodossa. Ainakin Tällainen on siis minun näkemykseni niis- keskustelumme kohde on myös tulevaisuudessa tä perusmuutoksista, joita päätöksenteko kaipaa huipputärkeä! onnistuakseen. Mutta minun niin kuin jokaisen, joka rohkenee neuvojaan tai mielipiteitään HELSINKI 30.12.2013 näissä kovin ongelmallisissa asioissa tarjota, on Uolevi Lehtinen myös rohjettava alistua erehtymisen riskille ja oltava valmis ottamaan vastaan kritiikki. 251

Liite

Monitieteisyyskysymyksiä

annattanee käsitellä lyhyesti monitietei- yhdistäminen (combining), lainaaminen (borro- syyttä ja siihen liittyviä metodologisia wing) ja sekoittaminen (blending) ovat mahdol- K kysymyksiä, koska ne ovat tärkeitä tut- lisia menetelmiä, vaikka nekin ovat toistaiseksi kijoiden ja tutkimusten mutta myös tutkimusten riittämättömästi hyödynnettyjä teorioiden raken- hyödyntäjien ja jopa lukijoidenkin kannalta. tamis- ja kehittämistyössä (ks. Whetten, Felin ja Olen edellä monesti korostanut tarkasteltavien King 2009, Oswick, Fleming ja Hanlon 2011, ilmiöiden monimuotoisuutta ja samalla moni- Lehtinen 2013). mutkaisuutta, mikä edellyttää ilmiöiden tarkas- Yhdistäminen merkitsee joidenkin eril- telussa monitieteistä lähestymistapaa. listen osien panemista yhteen. Osat voivat pe- Monitieteisyys ei ole mikään yksinker- riaatteessa olla kokonaisia tieteenaloja, eri tie- tainen käsite. Voidaan puhua monitieteisyys- teenalojen yksittäisiä konstruktioita (teorioita, kokonaisuudesta (multiple disciplinarity or malleja ja viitekehyksiä) tai saman tieteenalan multiple disciplinary totality), joka tarkoittaa yksittäisiä konstruktioita. Yhdistäminen voi- useiden tieteiden käyttämistä jonkin ilmiön tar- nee usein tapahtua samantasoisten tieteellisten kastelussa. Se on kattokäsite monitieteisyydelle konstruktioiden yhdistämisenä. Mutta joskus (multidisciplinarity), tieteiden välisyydelle (in- alemman tason konstruktio voidaan yhdistää terdisciplinarity) ja poikkitieteellisyydelle (trans- ylemmän tason konstruktioon. Toisinaan use- disciplinarity). Nämä ovat eritasoisia monitie- ammasta alemman tason konstruktiosta voidaan teisyyskokonaisuuden osia tai variaatioita. (Vrt. yhdistämällä rakentaa ylemmän tason konstruk- Choi ja Pak 2006) Tätä ei valitettavasti usein ta- tio. juta, mikä johtaa tarkastelun pinnallisuuteen ja Lainaaminen ja sekoittaminen ovat lähellä yksipuolisuuteen. yhdistämistä. Termien arkikielinen merkitys ker- Monitieteisyys hyödyntää useampaa kuin too myös niiden metodologisen tehtävän. yhtä olemassa olevaan tieteenalaa mutta pysyy Kaikki nämä teorianmuodostuksen apu- niiden rajojen sisällä. Tieteidenvälisyys koskee välineet voivat myös olla osina erilaisissa me- tiedon laajennuksia tieteenalojen välillä ja nii- todologisissa kombinaatioissa esimerkiksi uutta den yli analysoiden ja syntetisoiden tieteiden- teoriaa rakennettaessa. Tällainen hyödyntämi- väliset yhteydet koordinoiduksi ja harmonisoi- nen edellyttää kuitenkin suurta huolellisuutta duksi kokonaisuudeksi. Poikkitieteellisyys on näiden apuvälineiden luonteen ja ao. teorian kokonaisvaltaisempaa ja se yrittää suhteuttaa ominaisuuksien huomioon ottamisessa (Corley kaikki tieteenalat yhteensopivaksi kokonaisuu- and Gioia 2013). deksi. (ks. Choi ja Pak 2006, Van den Besselaar Esimerkiksi johtamisen ja organisaation ja Heimeriks 2001) Nämä kaikki käsitteet ovat samoin kuin markkinoinnin tutkimus ovat varsin ymmärrettävästi lähellä toisiaan ja niiden käyttö monitieteisiä ja samalla tieteiden välisiä alueita. on vaihtelevaa ja joskus päällekkäistäkin. Ne ovat lainanneet runsaasti käyttäytymistieteel- Millä tavalla monitieteisiä kokonaisuuk- lisestä, lähinnä psykologisesta ja sosiologisesta sia ts. kattavia malleja voidaan luoda? Ainakin tutkimuksesta omiin tarkoituksiinsa. 252

Edellä esitellyssä hahmottelussa monitie- Lähdeluettelo teisyyskokonaisuus siis merkitsee tutkimuskoh- teen tarkastelua vähintään kahden tieteenalan Choi, C. & Pak, W. (2006). Multidisciplinarity näkökulmasta. Mutta mielestäni meidän on syy- and transdisciplinarity in Heath Research, tä ymmärtää ja hyödyntää se, että jollakin (yh- Services, Education and Policy. Deﬁ ni- dellä) tieteenalalla voi olla kaksi tai useampia tions, objectives and evidence of effecti- malleja (myös teorioita ja viitekehyksiä), jotka veness. Clin Invest Med. Vol. 29, No. 6. täydentävät toisiaan siten, että kohdetta voidaan Corley, K. & Gioia, D. (2011). Building Theory tarkastella näiden mallien näkökulmasta esi- About Theory Building: What Constitutes merkiksi malleja yhdistämällä. Voimme nimittää a Theoretical Contribution?. Academy of tätä monimallintamiseksi (multiple models or Management Review. Vol. 36, No. 1. multiple modelling, vrt. myös Lehtinen 2011). Lehtinen, U. (2011). Combining Mix and Relati- Monimallintaminen saattaa olla tavalli- on Marketing. The Marketing Review. Vol. semmin esiintyvä mahdollisuus kuin monitietei- 11, No. 2. syyskokonaisuuden eri muodot, koska varsinkin Lehtinen, U. (2013). Multiple Disciplinarity in etäällä toisistaan olevien tieteenalojen yhdistä- Theory Building: Possibilities of Combi- minen voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta ja/ ning. 1st Annual International Interdis- tai tarpeetontakin tieteenalojen erilaisen luon- ciplinary Conference. AIIC 2013, 24-26 teen vuoksi. Näin ollen monimallintamisen April. Azores, Portugal. avulla voidaan taatusti rakentaa runsaasti uusia Oswick, C., Fleming, P. & Hanlon, G. (2011). tieteellisiä malleja ja viitekehyksiä, jopa teorioi- From Borrowing to Blending: Rethinking ta. Monimallintaminen itsessäänkin voi syven- the Processes of Organizational Theory tää radikaalisti meidän tiedekäsitystämme, myös Building. Academy of Management Re- liiketaloustieteessä. view. Vol. 36, No. 2. Monitieteisyyskokonaisuus ja monimal- Van den Besselaar, P. & Heimeriks, G. (2001). lintaminen saattavat lähentyä toisiaan. Esimer- Disciplinarity, Multidisciplinarity, Inter- kiksi tietyn tieteenalan kahdella mallilla voi olla disciplinarity - Concepts and Indicators. selvästi eri tieteenaloihin pohjautuva tausta. Jos Paper for the 8th Conference on Sciento- tämänkaltaiset mallit esimerkiksi yhdistetään, metrics and Informetries. ISSI Sydney. uutta yhdistettyä mallia voidaan pitää monitie- Whetten, D., Felin, T. & King, B. (2009). The teisenä taustansa vuoksi (vrt. Lehtinen 2011). Practice of Theory Borrowing in Organi- zational Studies: Current Issues and Fu- ture Directions. Journal of Management. Vol. 35, No. 3.

6 4 * " , - 6 + " . 0 0 , 0 , VB M F U T B L " 4 S 1 6 B 1 0 6 - »U " " U 5 , T J F U F J U OJ / * * ÍONP 4 NJ M * J *

3 VNB N J OU , B P U B O OU 5 F OF T J 4 J U * P I U F 4 * - J * NVP W F OJ M 3 P P , . 6

6PMFWJ-FIUJOFO UPJN ,3**4*45,3**4**/ "BMUPZMJPQJTUP

. (ŗ$ŗĚ #. G ,#ŗ . ŗ) . /(ŗ& E & & ) ) . #-#(ŗ$ŗ Q . ŗ$ŗ //(ŗ(<#-. ąŗ #. & ) <'<ŗ%#,$ŗ) " %ŗ" <0<-. . ) 0#-// %) ŗ (ŗ//. ŗ , #ŗ'//. ŗ%" '#-. .

G ) ăĄ $) (ŗ" -ąŗ$) /& V & #(<Ďŗ E -%/-. ú %#'/%- ) Q VM <ŗ(3%3<<(ŗ) -#. #-. . ąŗ%,##-#Ě -%/-. P (#'/) /. ,#ŗ$ŗĚ L ŗ$ŗ%,##-#%3-3'3%-#<ŗ -. . (ŗ% <ŗ'3 (. B #-. (ŗ*& <,% P ŗ% (& U F J '. T L G --) J S 'Ě ) -ŗ0-. <(ŗ" ((ŗüú Q <'<ŗ%#,$Ą P P #$<. (ŗ'3 -ŗ. /(ąŗĚ U /'Ě ) P ąŗ& L M & J --<ŗ) #& M %) B B ŗ. #(<ąŗ') %/( Z - B Q . ŗ0/) <ŗ%,##- P / / / <Ďŗ U <ŗ(3%3%,##-# X VQ M (. # . 4 4 4 #/ #/ 3ŗ%) /% X /'Ě B B /-*,) . . #-#(ąŗ" 4 4 4 4 4 <,% ŗ& #-. #ŗ. <ŗ$) * " * * * , * X . 3'#- -%/-. & ) ąŗ & /-. %'#- ,#. $-#ŗ$ŗ%3- ŗ$ŗ%,##-#%3-3'3%-#--<Ďŗ ) ) <ŗ%3-3'3%-#-. <ąŗ'#-. (. %) . (( & . (ŗ*#. ( ' (ŗ%3-3'3-Ďŗ$. '(ŗ. . # (ŗ$. & ) (%##(. % ŗ. /'% /'Ě . #-#-. #( %,##-#%3-3'3%-#<ŗ. #(ŗ*<#0##(ŗ$. <ŗ. ŗ-##. -. . & . & & <-' -%ŗ " #'# ) $. #<. -#(ŗ0#," #% 9HSTFMG*afgaji+ /,) 0. (. (. ) #-<. /% ŗ. . '# %((. ŗ %3-3'3%-#-. (<#" ) %(-(. . . ŗ $ & . & (3%3%,##-#3. )