NUORET, ARVOT JA MAANPUOLUSTUS Yksilö
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos, Poliisiammattikorkeakoulu, Kadettikunta ry sekä Suomen Reserviupseeriliitto ry NUORET, ARVOT JA MAANPUOLUSTUS Yksilö, yhteiskunta ja organisaatiot turvallisuudessa -seminaarin julkaisu Juha Tuominen (toim.) Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen Julkaisusarja 2 – Artikkelikokoelmat 6/2011 ii Kannen kuva: Sami Hakkarainen Julkaisun kuvat: Puolustusvoimat © Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos, Poliisiammattikorkeakoulu, Kadettikunta ry, Suomen Reserviupseeriliitto ry sekä kirjoittajat ISBN 978-951-25-2173-9 ISBN PDF 978-951-25-2174-6 ISSN 1798-0402 Edita Prima Oy Helsinki 2011 iii SISÄLLYS Kapteeni Juha Tuominen Arvot ja turvallisuus – pohdintoja muutoksen olemuksesta 5 Kadettikunnan pääsihteeri, ye-eversti Juha Tammikivi Reserviupseeriliiton puheenjohtaja, professori, kapteeni (res.) Mika Hannula Seminaarin puheenjohtajien puheenvuoro 12 Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri, FT Vesa Tynkkynen Seminaarin avaus ja tavoite 13 Professori Timo Airaksinen Turvallisuudesta ja sodan etiikasta 16 Sotilaspedagogiikan emeritusprofessori Jarmo Toiskallio Ihmisen turvallisuudesta – ajattelun kehittelyä professori Timo Airaksisen alustuksen virittämänä 40 Poliisiammattikorkeakoulun rehtori, OTL, VTM, KM Seppo Kolehmainen Poliisin arvot eilen, tänään ja huomenna 60 Sotilaspedagogiikan professori, ye-everstiluutnantti Juha Mäkinen Kommenttipuheenvuoro rehtori Seppo Kolehmaisen esitykseen 75 Dosentti Mikko Salasuo & tutkimusprofessori Tommi Hoikkala Neljännen polven totuus? Paneelikeskustelu teemasta Nuoret ja turvallisuus 83 Viestinnän opiskelija Jyri Rasinmäki Varusmiespalvelun sukupolvimurroksesta 85 Dosentti, kenttärovast Seppo Kangas Historiatietoisuus ja sukupolvimurros 87 Asianajaja, Allianssi ry:n puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen Asevelvollisuudesta eteenpäin 89 Valtiotieteiden tohtori Jarkko Vesikansa Talvisota meissä – Maanpuolustuseetoksen tulevaisuus 91 Tutkija Anni Ojajärvi Sukupolvipäivittelyä 94 iv YTM, majuri (res.) Risto Sinkko ja VTM, yksikön johtaja Sakari Nurmela TNS-Gallup Nuorten suhtautuminen väkivaltaan ja kollektiivisen voimankäyttöön 97 MD, PhD, Maj (R) Tiit Meren An Estonian Surgeon in British Field Hospital in Southern Afghanistan 122 Johtamisen professori, ye-everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen Arvon mekin ansaitsemme 127 Aiheeseen liittyvä erillinen artikkeli VTM Hanna Tuominen, Ulkopoliittinen instituutti Eurooppalaiset arvot ja tulevaisuuden ulko- ja turvallisuuspolitiikka 139 5 Kapteeni Juha Tuominen ARVOT JA TURVALLISUUS – POHDINTOJA MUUTOKSEN OLEMUKSESTA Elämässä on hetkiä, jolloin on välttämätöntä kysyä, voisiko ajatella toisin kuin ajattelee ja havaita toisin kuin näkee. Mitä olisi filosofia – haluaisin sanoa filosofinen toiminta – ellei se ole ajattelun kriittistä työtä itsensä suhteen; ellei se tarkoittaisi tiedon kohdis- tamista siihen, kuinka ja missä määrin on mahdollista ajatella toisin . – Michel Foucault (1926–84) – Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos, Po- liisiammattikorkeakoulu, Kadettikunta ry ja Suomen Reserviupseeriliitto ry järjestivät 15. lokakuuta 2010 seminaarin, joka käsitteli nuoria, arvoja ja maanpuolustusta. Perinteisen arvoseminaarin teema oli – ja on edelleen – ajankohtainen, sillä aihepiiri on viime aikoina ollut tutkijoiden ja julkisen keskustelun mielenkiinnon kohteena (ks. esim. Hoikkala ym. 2009, Siilas- maa ym. 2010, Myllyniemi ym. 2010). Seminaarin ohjelma koostui alustuksista ja kommenttipuheenvuoroista sekä paneelikeskusteluista. Lisäksi tilaisuudessa julkistettiin nuorisoon liittyvä mielipidetutkimus. Tämä julkaisu sisältää seminaarissa puhuneiden henki- löiden artikkelit, koosteen paneelikeskustelusta sekä yhteenvedon mielipi- detutkimuksesta. Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri, FT, Dos Vesa Tynk- kynen pohtii artikkelissaan kadettilupauksessa olevien sotilaan korkeimpi- en hyveiden – uskollisuuden, miehuuden, kunnian ja toveruuden – merki- tyksiä ja vaatimuksia tämän päivän upseerille. Sitoutuminen palvelustehtä- viin, pyyteettömyys ja ”hengen palo” näyttäytyvät nykyajan upseerille eri tavalla, kuin mitä ne merkitsivät esimerkiksi 1920-luvun kaaderille. Am- mattimaisuus on haastanut kutsumuksen. Tynkkynen myöntää, että sotilasjohtajan arvomaailman on elettävä ajassa, mutta toisaalta upseerin ammattiin liittyvät arvolataukset ovat jossain mää- rin muuttumattomia. Tynkkynen herättää ajatuksia kysymällä, onko nyky- ajan nuoriso valmis sitoutumaan upseerin ammatin edellyttämään arvomaa- ilmaan. Mikäli asiaa tarkastellaan vain rekrytoinnin osalta, ei Maanpuolus- tuskorkeakoululla ole ongelmaa. Professori Timo Airaksinen kirjoittaa turvallisuudesta ja sodan etiikasta. Airaksinen tarjoaa lukijalle runsaan kattauksen turvallisuuden, turvan, so- dan ja taistelun retoriikan analysointia. Hän nostaa esille useita kysymyk- siä, joiden avulla hän avaa turvallisuuden arvoihin liittyvää problematiik- kaa. Onko nykyajan kriiseissä kyse sodista vai taisteluista? Kuka on turvas- 6 sa sodassa? Kuka turvaa turvaajan? Hakiessaan turvaa toimija ajautuu so- taan ja lopulta taisteluun. Asevoimat on valtion turvallisuutta varten, vaikka asevoimien käyttö merkitsee täyttä turvattomuutta. Jos sota on normaalitila, myös turvattomuus on normaalitila. Airaksinen laajentaa perinteistä turvallisuuden käsitettä. Hän tekee eron sa- fetyn ja securityn välillä. Suomeksi ne voisivat tarkoittaa turvallisuutta ja turvatoimia . Airaksisen mukaan safety tarkoittaa uhan ja vaaran poissaoloa ja security merkitsee turvatoimia, joiden tarkoitus on poistaa uhat ja vaarat. Paradoksi syntyy siitä että, kun safety menetetään, niin security astuu esiin. Tällöin samanaikaisesti on sekä turvaa että uhkaa. Airaksinen vertaa turval- lisuutta viattomuuteen: kun sen kerran menettää, sitä ei saa takaisin. Sotilaspedagogiikan emeritusprofessori Jarmo Toiskallio kirjoittaa Airak- sisen puheenvuoron innoittamana ihmisen turvallisuudesta. Artikkeli koros- taa sotilaspedagogista näkökulmaa, mikä tarkoittaa sitä, että turvallisuus- toimijuuden perusrakennetta tulee tarkastella ihmisenä olemisen ja toimi- misen peruskysymysten kautta. Toiskallio korostaa, että sotilaspedagogiik- ka ei ole pelkkää koulutusoppia, vaan sen tulee myös asettaa filosofisia ky- symyksiä sotiluuden, etiikan ja sotilaan toimintakyvyn merkityksen käsit- tämiseksi. Toiskallio kritisoi aiheellisesti sitä, että turvallisuudesta puhutta- essa on usein ongelmana se, ettei tunnisteta, millä kielellä keskustelua kul- loinkin käydään – teknisellä, organisatoris-hallinnollisella, poliittisella, fi- losofisella vai uskonnollisella. Vaarana on myös se, että keskustelu latistuu teknisen ja hallinnollisen tason puheeksi. Toiskallio korostaa artikkelissaan sotilaan toimintakyvyn kehittämistä ajat- telun kautta. Ajattelulla Toiskallio tarkoittaa sitä, miten ihminen voisi käsit- tää turvallisuuden ja turvattomuuden merkitystä inhimillisessä olemassa- olossa. Ajattelun kehittymisen avulla olisi mahdollista laajentaa empiiristä, havaintojemme mukaista totuutta turvallisuudesta. Poliisiammattikorkeakoulun rehtori, OTL, VTM, KM Seppo Kolehmainen toteaa, että poliisille arvot ovat kaikkea muuta kuin yhdentekevä asia. Kan- salaisia palveleva poliisityö on mahdollista vain eettisesti kestävän ympä- ristön pohjalta. Kolehmainen korostaa, että tulevien poliisien on sekä omaksuttava poliisin työtä ohjaavat arvot ja ammattieettiset periaatteet, mutta samanaikaisesti saatava myös etäisyyttä omaksumiinsa arvoihin ja periaatteisiin. Vain tällöin on Kolehmaisen mukaan mahdollista arvioida, tarkistaa – ja tarvittaessa myös vaihtaa – asetelmaa ilman, että oma identi- teetti tulee samalla uhatuksi. 7 Kolehmainen määrittelee eettisesti korkeatasoisen poliisin sellaiseksi, joka on arvoistaan tietoinen, niihin omakohtaisesti sitoutunut ja arvot omakseen ottanut. Tärkeää on, että hän on valmis keskustelemaan arvoistaan avoi- mesti ja arvioimaan niitä kriittisesti. Kolehmaisen mielestä tarkoituksena ei ole istuttaa oikeita arvoja poliisiksi opiskeleviin, vaan tehdä kaikki voitava, että poliisin kannalta merkittävä ja keskeinen arvo-osaaminen kehittyy ja vahvistuu jo koulutusaikana. Sotilaspedagogiikan professori Juha Mäkinen yhtyy Kolehmaisen ajatuk- siin turvallisuusviranomaisten yhteistoiminnan kehittämisestä ja haastaa meitä pohtimaan, olemmeko etenemässä suomalaisella turvallisuusalalla niin kutsutun yhteiskehittelyn aikakaudelle. Mäkinen huomauttaa, että teknistaloudellisesti orientoituneen kehittämisen lisäksi turvallisuusviranomaisten keskuudessa tarvitaan aiempaa perustel- lumpaa ymmärrystä toimialan sosiaalisista haasteista ja ongelmista. Näitä ovat esimerkiksi toiminnan kohteen, yhteisten strategioiden, visioiden sekä toimintatapojen ja oman identiteetin tarkempi määrittely ja jäsentäminen. Nuorisotutkimusverkoston dosentti Mikko Salasuo ja tutkimusprofessori Tommi Hoikkala toteavat, että jokaisen aikakauden sotatulkinnat heijasta- vat kansalaisten tapaa muodostaa suhdettaan talvi- ja jatkosotaan sekä nii- den suureen kertomukseen. Heidän mukaansa sukupolvien välisessä vuoro- puhelussa eri ikäluokkien käsitykset sotien perinnöstä eivät ole erilaisia, vaan näyttäytyvät pikemminkin ristiriitaisina. Nyt palvelustaan suorittavat nuoret kirjoittavat sotahistoriamme ”neljännen sukupolven” tulkinnan. Se ei välttämättä liity aiempien tulkintojen tapaan itse sotaan, vaan sen seura- uksiin ja kansalliseen perintöön. Salasuo ja Hoikkala ovat koonneet seminaarissa pidetyn paneelikeskustelun puheenvuorot sellaisina