Kandidaatintyö
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennettu ympäristö Kandidaatintyö Tunnin junan konseptin perusteet ja toteutus Suomessa 21.4.2019 Eeti Ahola Aalto–yliopisto, PL 11000, 00076 AALTO www.aalto.fi Tekniikan kandidaatintyön tiivistelmä Tekijä Eeti Ahola Työn nimi Tunnin junan konseptin perusteet ja toteutus Suomessa Koulutusohjelma Insinööritieteiden kandidaattiohjelma Pääaine RYM / Rakennettu ympäristö Pääaineen koodi ENG3044 Vastuuopettaja Katri-Liisa Pulkkinen Työn ohjaaja(t) Jouni Ojala Päivämäärä 21.4.2019 Sivumäärä 33 Kieli suomi Tiivistelmä Tämä kandidaatintyö käsittelee nopeita junayhteyksiä, tunnin junia, Suomessa. Työssä esitellään tunnin junan konseptin teoriatausta, tunnin junien tärkeimmät yleiset tavoitteet ja ratahankkeiden suunnitteluprosessin kulku. Tunnin junien tämänhetkiseen tilanteeseen Suomessa perehdytään case-esimerkkien kautta. Kandidaatintyön laajuuden vuoksi käsittelyyn valittiin Kerava–Lahti-oi- korata, Helsingin ja Turun välinen nopea junayhteys sekä Suomirata-hankekokonaisuus. Työn lop- pupäätelmänä esitellään arvio tunnin junien toteuttamiseen liittyvistä haasteista ja tunnin junien potentiaalista Suomessa. Tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Toteutuessaan tunnin junilla on koko Suomen laajuisia positiivisia vaikutuksia. Vahvistamalla rata- verkkoa uusilla nopeilla junayhteyksillä voidaan esimerkiksi edistää Suomen ja EU:n ympäristöta- voitteiden toteutumista, laajentaa työssäkäyntialueita luoden positiivisia aluetaloudellisia vaikutuk- sia ja kehittää maankäyttöä junayhteyksien varrella. Nopeat junayhteydet ovat osa Euroopan unio- nin Euroopan laajuista TEN-T-väyläverkkoa, joten Suomen sisäiset hankkeet vaikuttavat myös Eu- roopan unionin tavoitteiden toteutumiseen. Kandidaatintyössä havaittiin, että suurin haaste tunnin junien toteuttamisessa on rahoituksen var- mistaminen. Hankkeiden suuruusluokasta johtuen nopeat junayhteydet vaativat valtion budjettira- hoitusta. Valtion budjettirahoitus on hidas tapa rahoittaa tarpeellisia ratahankkeita, sillä hankkei- den suunnitteluprosessit keskeytyvät odottamaan investointipäätöksiä. Suurten liikenneinvestoin- tien suunnitteluprosessien tehostamisen keinoksi on ehdotettu hankeyhtiöiden perustamista ja 12- vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman käyttöönottoa. Koska ratahankkeiden toteuttamispäätökset ovat poliittisia päätöksiä, pyrkivät ratahankkeet nyky- tilanteessa erottautumaan toisistaan esimerkiksi vahvalla brändillä ja toteuttamisvalmiuttaan ko- rostamalla. Asemat nopean junayhteyden varrella lisäävät kuntien vetovoimaa ja kilpailukykyä voi- makkaasti, joten laajempien positiivisten vaikutusten lisäksi jokaisella ratahankkeella on omat eri- tyiset hyötyjänsä. Suunnitelluista nopeista junayhteyksistä Helsingin ja Turun välinen tunnin juna on huhtikuussa 2019 lähimpänä käytännön toteutusta. Avainsanat tunnin juna, nopea junayhteys, Helsinki–Turku, Suomirata, oikorata, aikabudjetti Sisällysluettelo 1 Johdanto ......................................................................................................................... 1 2 Tunnin junan konsepti ja teoriaa ................................................................................... 2 2.1 Vuorokausittainen aikabudjetti ............................................................................... 2 2.2 Kulkutavan valintaan vaikuttavat tekijät ................................................................ 3 3 Tunnin junien yleiset tavoitteet ..................................................................................... 5 3.1 Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T ........................................................... 5 3.2 Ympäristötavoitteet ................................................................................................ 7 3.3 Aluetaloudelliset tavoitteet ................................................................................... 10 3.4 Maankäytön tiivistyminen .................................................................................... 10 4 Tunnin junien käytännön toteutus Suomessa .............................................................. 12 4.1 Suunnitteluprosessin vaiheet ja hankearviointi .................................................... 12 4.1.1 Esisuunnittelu .............................................................................................. 13 4.1.2 Yleissuunnittelu ........................................................................................... 14 4.1.3 Ratasuunnittelu ja rakentamissuunnitelma .................................................. 15 4.2 Toteuttamispäätös ja rahoitus ............................................................................... 15 4.3 Ratahankkeiden suunnitteluprosessin haasteet ..................................................... 17 5 Tunnin junat Suomessa ................................................................................................ 20 5.1. Kerava–Lahti-oikorata ......................................................................................... 20 5.1.2 Kulkutavan valinta Helsinki–Lahti-välillä .................................................. 20 5.1.3 Kerava–Lahti-oikoradan aluetaloudelliset vaikutukset ............................... 21 5.2 Helsinki–Turku nopea junayhteys ........................................................................ 21 5.2.1 Helsinki–Turku nopean junayhteyden aluetaloudelliset vaikutukset .......... 23 5.2.2 Helsinki–Turku nopean junayhteyden vahvuudet ja heikkoudet ................ 25 5.3 Suomirata: Lentoasema–Tampere-ratakäytävä ja Lentorata ................................ 27 5.3.1 Suomiradan aluetaloudelliset vaikutukset ................................................... 28 5.3.2 Suomiradan vahvuudet ja heikkoudet .......................................................... 29 6 Johtopäätökset ............................................................................................................. 31 Lähteet ............................................................................................................................ 34 1 Johdanto Nopeat junayhteydet, tunnin junat, ovat merkittäviä strategisia liikenteellisiä investoin- teja. Rataverkkoa kehittämällä voidaan esimerkiksi edistää Suomen ja EU:n ympäristöta- voitteiden toteuttamista, laajentaa työssäkäyntialueita luoden positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia ja tehostaa maankäyttöä junayhteyksien varrella. Nopeat junayhteydet ovat osa Euroopan unionin Euroopan laajuista TEN-T-väyläverkkoa, joten Suomen sisäiset hankkeet vaikuttavat myös Euroopan unionin tavoitteiden toteutumiseen. Asemat nopean junayhteyden varrella lisäävät kuntien vetovoimaa ja kilpailukykyä voi- makkaasti, ja valtionlaajuisten positiivisten vaikutusten lisäksi jokaisella hankkeella on omat hyötyjänsä ja tukijansa. Hankkeiden kannattavuutta arvioitaessa on tärkeää huomi- oida kokonaisvaikutukset niin, että nopean junayhteyden houkuttelevuus ei laske esimer- kiksi matka-ajan pidentymisen seurauksena. Matka-aika on suurin yksittäinen palveluta- sotekijä, jonka perusteella ihminen valitsee kulkutapansa tietyllä matkalla (Mattila 2012; Wardman 2004). Nopeat junayhteydet ovat hyvin ajankohtainen aihe. Tulevien ratahankkeiden eteneminen selviää vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen aloittavan hallituksen päätöksissä, sillä hankkeiden suuruusluokasta johtuen ne vaativat valtion budjettirahoitusta. Investointi- päätöksiin vaikuttaa keskeisesti vallitseva poliittinen ilmapiiri, vaikka pitkäjänteisiä stra- tegioita pyritään kehittämään. Kilpailevat ratahankkeet pyrkivät erottautumaan toisistaan esimerkiksi vahvalla brändillä ja toteutusvalmiutta korostamalla. Rahoitushaasteiden rat- kaisemiseksi on ehdotettu hankeyhtiömallia (Jussila, Katara, Rainiala, Suutarinen & Val- jus 2018, s. 11). Ajankohtaisuus ja nopeasti kehittyvä hankekenttä luovat tarpeen tunnin junien konseptin perusteiden ja toteutuksen tarkasteluun Suomen kontekstissa. Kandidaatintyössä esitel- lään ensimmäiseksi tunnin junan konseptin teoriatausta ja tunnin junien tärkeimmät posi- tiiviset vaikutukset. Kandidaatintyö esittelee lisäksi tiivistetysti ratahankkeiden suunnit- teluprosessin. Käytännön toteutukseen ja Suomen tämänhetkiseen nopeiden junayhteyksien tilanteeseen perehdytään case-esimerkkien kautta. Kandidaatintyön rajallisen laajuuden vuoksi tar- kastelukohteiksi on valittu vuonna 2006 valmistunut Kerava–Lahti-oikorata, Helsingin ja Turun välinen nopea junayhteys ja Suomirata-hanke, joka käsittää Lentoasema–Tam- pere-ratakäytävän kehittämisen ja kaukojunayhteyden pääradalta Helsinki-Vantaan len- toasemalle. Kandidaatintyön tavoitteena on tutkia tunnin junien potentiaalia ja suunnitteluprosessiin ja käytännön toteutukseen liittyviä haasteita Suomessa. Kandidaatintyössä vertaillaan li- säksi suunniteltujen ratahankkeiden etenemisvaihetta, vahvuuksia ja heikkouksia sekä hankkeista hyötyviä tahoja. Loppupäätelmänä esitetään arvio tunnin junien merkityksestä Suomelle ja suunnitteluprosessin merkittävimmät kehittämistarpeet. Tutkimus on toteu- tettu kirjallisuuskatsauksena. 1 2 Tunnin junan konsepti ja teoriaa Tunnin junalla tarkoitetaan nopeaa, matka-ajaltaan noin tunnin pituista kaukojunayh- teyttä kahden kaupungin välillä. Nopeilla junayhteyksillä on useita positiivisia vaikutuk- sia, kuten työssäkäyntialueen laajeneminen, maankäytön tehostaminen ja ympäristöystä- vällisemmän liikennejärjestelmän kehittäminen. Tunnin junien tavoiteltuihin positiivisiin vaikutuksiin perehdytään tarkemmin luvussa 3. Tässä luvussa tarkastellaan teoriapohjaa tunnin junan konseptin taustalla. Tunnin aikavä-