Brändö Brändö Borna Elaiset Kulosaar Kulosaari

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Brändö Brändö Borna Elaiset Kulosaar Kulosaari K u l o s a a r ie l a i s e t 5 — 2020 B r ä n d ö B o r n a pääkirjoitus Kulosaarelaiset ry:n hallitus Facebookissa (Kulosaaren perheet) Brändöborna rf styrelsen Unelmoidaan avautuu meidän oma äänestyksemme, 2020 – 2021 jotta saadaan tietää, mikä idea keräi- si mahdollisimman paljon kannatus- Satu Väkiparta, puheenjohtaja yhdessä ta. Näin saisimme keskitettyä äänet ja satu.vakiparta(ät)kolumbus.fi ehdotuksellamme olisi mahdollisuus Pentti Rantala, varapuheenjohtaja ikä tekee Kulosaaresta kaupungin menestyä. Jos et ole Facebookissa, voit pentti.rantala(ät)pp3.inet.fi Mmukavimman paikan asua? Tie- lähettää ideasi sähköpostilla kirsti.san- Helena Ahonen, sihteeri tysti mahtavat asukkaat. Saarellamme [email protected]. Viime vuonna helena.ahonen(ät)mestariluokka.fi löytyy intoa ja tarmoa toteuttaa yhtei- ääniä tarvittiin kaakkoisessa Helsingissä Muut jäsenet: söllisiä tapahtumia sekä kehittää mah- noin 1000, jotta idea eteni kaupungin Inge Engström dollisuuksien mukaan kotikontuja. hankkeeksi. ingeengstrom(ät)gmail.com Yhdistyksemme Kulosaarelaiset ry Löytyisikö meiltä yhteinen unelma, Göran Estlander – Brändöborna rf hallitus kuuntelee jota vielä jaksaisimme (kaikki yli 12-vuo- goran.estlander(ät)gmail.com herkällä korvalla asukkaiden toiveita tiaat) käydä äänestämässä? Ideoidaan yh- Heidi Helkama-Talvela ja kehittämisideoita, mutta ajatusten dessä vielä entistä parempaa Kulosaarta. heidi(ät)talvela.com lukijoita mekään emme ole. Edistäm- Liisa Horelli me mielellämme yhteisiä hankkeita Syksyn valoterveisin liisa.horelli(ät)aalto.fi resurssiemme mukaan. Hyviä ideoita Satu Väkiparta Jonna Härmävaara kannattaa aina lähettää meille halli- Puheenjohtaja, ordförande jonna.harmavaara(ät)gmail.com tuksen jäsenille ja autamme, jos vain Kulosaarelaiset ry – Brändöborna rf Jenni Kallio pystymme. jenni.h.kallio(ät)evl.fi Ensi syksynä yhteinen ponnistus Mikko Myllykoski vaatisi noin 1000 ääntä, jotta saisimme mikko.myllykoski(ät)heureka.fi kehitysideamme läpi OmaStadi-hank- Maija Pakoma keessa. Helsinki käyttää yhteensä 8,8 maija.pakoma(ät)gmail.com miljoonaa euroa OmaStadi-hankkees- Kirsti Santaholma sa kaupunkilaisten ideoiden toteutta- kirsti.santaholma(ät)gmail.com miseen. Hankkeesta enemmän Stadi- Eero Tuulos luotsimme jutussa. eero.tuulos(ät)gmail.com Tapio Vanamo tapio.vanamo(ät)tvanamo.fi Gemensamma Mia Kurkela, rahastonhoitaja olufemiu(ät)gmail.com drömmar ad är det som gör Brändö till sta- Vilket förslag får mest understöd? På Vdens bästa ställe att bo på? detta sätt kan vi koncentrera rösterna Fantastiska invånare förstås. På vår och vårt förslag skulle ha en möjlighet ö finns det energi och intresse att för- att förverkligas. Om du inte använder Lehden toimitus verkliga gemensamma evenemang och facebook kan du skicka ditt förslag till att om möjligt ytterligare utveckla våra [email protected]. Senas- Kirsti Santaholma, päätoimittaja hemknutar. te år behövdes det 1000 röster i sydös- Helena Ahonen, Inge Engström, Liisa Horelli, Styrelsen för vår förening Kulosaa- tra Helsingfors för att förslaget skulle Mikko Myllykoski, Nina Nygård, Senni Timonen relaiset ry – Brändöborna rf lyssnar avancera till att bli ett av stadens pro- Käännökset ruotsin kielelle: Nina Henriksen med vaksamma öron till invånarnas jekt. önskemål och utvecklingsidéer, men vi Kan vi finna en gemensam dröm Vuoden 2020 lehtien aikataulu är inga tankeläsare. Vi befrämjar gär- som vi alla (alla över 12 år) kunde rös- nro 6 aineisto 3.11. jako 25.11. vko 48 na gemensamma projekt så långt våra ta för? Låt oss tillsammans fundera på resurser räcker. Det lönar sig alltid att hur vi kan göra Brändö till ett ännu skicka idéer till våra styrelsemedlem- bättre ställe att bo på? mar – vi hjälper om vi bara kan. För att vi skall få igenom våra förslag Varma hösthälsningar, Taitto / Paino: Kiriprintti oy till utveckling i OmaStadi-projektet Satu Väkiparta Painos: 2.400 kpl nästa höst krävs det ca 1000 röster. WWW.KULOSAARELAISET.FI Helsingfors stad kommer att använ- WWW.FACEBOOK.COM/KULOSAARELAISET da ca 8,8 miljoner euro i OmasSta- Pankkiyhteys: FI11 2183 1800 0135 11 di-projektet för att förverkliga invån- JÄSENMAKSU arnas förslag. Mera om projektet finns Henkilöjäsen 15 €, Koko perhe 25 € att läsa i artikeln ”Stadiluotsimme” . Tilille Kulosaarelaiset ry Kannen kuva: Illallisella Kulosaaren taivaan På vår facebooksida (kulosaaren per- Nordea FI11 2183 1800 0135 11 alla / Jonna Härmävaara heet) öppnar vi en egen omröstning. 2 VUODEN 2019 KULOSAARELAINEN TEKSTI: NINA NYGÅRD KUVAT: NINA NYGÅRD JA PENTTI RANTALA Jonna Härmävaa onna Härmävaaralle on tärkeää päästä tiimoilta, mutta vapaaehtoishommissa on ra vaikuttamaan ja tekemään hyvää oman armeliasta, kun voi tehdä asioita omaan kodin välittömässä läheisyydessä. Opis- tahtiin. Vaikka arkeni on tiivistä, niin Jkelun viimeistelyvaiheen ja pikkulapsiarjen haluan myös näyttää lapsille, että äiti voi lisäksi lapsiperheiden eduksi toimiminen ja käyttää aikaa myös yhteisen hyvän eteen, tapahtumien järjestäminen tuo myös Jon- vaikkapa tapahtumien järjestämiseen mui- nalle itselleen merkityksellisyyttä. den ihmisten iloksi. Sitoutunut voi olla Oulusta kotoisin oleva Jonna Härmä- monella eri tavalla.” vaara, 36, on asunut Kulosaaressa vuodesta Jonna sanoo olevansa ekstrovertti ja tar- 2011. Vehreä ja kotoinen alue oli jäänyt vinneensa itsekin tekemistä ja kohtaamisia Jonnalle mieleen muutama vuosi aiemmin ollessaan lasten kanssa kotona. Ennen per- pyöräretkellä. Ensimmäistä omaa kotia hevapaita Jonna työskenteli mainosalalla hankittaessa hän muisti Kulosaaren tun- graafikkona, mutta koki, että julisteiden nelman ja päätyi näin saarelle. Sittemmin ja esitteiden tekemisessä vaikuttaminen on kokoonpano on kasvanut ja nykyään Jon- vähäisempää. Muotoilujohtamisen opinto- na asuu miehensä sekä 3- ja 2-vuotiaiden jen myötä hän haluaa päästä vaikuttamaan lastensa kanssa Risto Rytin tiellä samaisessa jo yrityksen strategiassa ja kehittämään lii- taloyhtiössä. ketoimintaa muotoilun keinoin. Jonna on ollut toimeenpanevana osa- Kehittämisideoita saarelle Jonnalta löy- puolena Riston puistossa järjestettävissä tyy. Mm. Risto Rytin tielle pitäisi saada Siivouspäivä- ja Illallinen taivaan alla -ta- lisää hidastetöyssyjä. Autoilijoiden vauhti pahtumissa. Siivouspäivää on järjestetty alkaa kiihtyä alamäessä lähestyttäessä Itä- vuodesta 2017 lähtien ja Illallinen taivaan väylää ja läheltä piti -tilanteita on ollut alla on nyt järjestetty kahtena vuotena. liian monta. Hän haluaisi kehittää myös Jonna on kiitollinen myös apujoukoilleen, kaupunkikulttuuria visuaalisen kulttuurin jotka ideoivat ja auttoivat tapahtumissa ja tiimoilta. Esimerkiksi Kulosaaren sisään- markkinoinnissa. käynti eli alikulkukäytävä metroasemalle Riston puisto on löytänyt sijansa myös on nykyisellään ankea. Härmävaaran perheen omassa arjessa lä- ”Tunneli pitäisi valaista paremmin ja hiulkoilualueena. Alue on saarelaisten ko- miettiä mitä isolle seinäpinnalle voisi teh- vassa käytössä ja sinne tullaan joka puolelta dä, jotta Kulosaaren brändiä saisi vahvis- Jonna Härmävaara on ihastunut Riston puiston saarta. tettua. Me olemme kuitenkin solmukohta vehreyteen ja vaalittuun 60-luvun tyyliin. ”Kun kaupunki ilmoitti laittavansa vä- ja keskeisellä sijainnilla Mustikkamaalle, liaikaisen päiväkodin Riston puistoon, oli Korkeasaareen ja Kivinokkaan. Ihmiset tu- se kova isku. En halunnut nähdä kokoon- levat hienoilta uusilta läntisiltä asemilta ja tumispaikan ja puiston, joka oli juuri ra- näkevät epäsiistin ja pimeän käytävän. Ku- kennettu ja johon oli sijoitettua isoja varo- losaaren metroasemalle on kuitenkin vain ja, tuhoamista. Vuorokaudessa keräsimme yksi sisäänkäynti ja siihen pitäisi panostaa.” adressiin satoja nimiä, saarelaiset reagoivat Härmävaaran perhe pitää Kulosaarta samalla tavalla ja lopulta kaupunki löysi ihanteellisena asuinpaikkana. Retkeilevä- päiväkodille uuden paikan lähelle kortteli- nä perheenä lyhyet matkat monipuolisiin taloa ja puisto säilytettiin ennallaan.” luontokohteisiin osoittautuivat henkireiäk- Viime vuonna Jonna järjesti kerran vii- si varsinkin viime keväänä. Jonna kertoo kossa MLL:n perhekahvilaa Risto Rytin lastensa tuntevan jo lähimetsät hyvin ja tien leikkipaikalla eli saarelaisten keskuu- osaavan liikkua niissä sujuvasti ulkoiluret- dessa “Helinan puistossa”, ajatuksena että killä. lapsiperheet voivat kohdata muita perheitä. ”Nautin jokapäiväisistä päiväkotimat- Jonna huomasi lasten saannin myötä elä- koista läpi Riston puiston viheralueen. mänpiirin pienenevän, ennen kaikkea toi- Tunnen oloni etuoikeutetuksi, koska tämä sen lapsen kohdalla kodin lähettyviltä on on mahdollista.” haastavampaa päästä liikkeelle. Tällä hetkellä Jonnan arki koostuu gra- dun viimeistelystä Aalto-yliopistoon ja re- Kulosaari-päivän peruunnuttua koronan takia monttihommista. Tilan tarpeen kasvettua Jonna Härmävaara nimettiin vuoden 2019 kulo- perhe on muuttamassa, jo kolmanteen saarelaiseksi seuran hallituksen kokouksessa. asuntoon samassa taloyhtiössä. Kuvassa Jonna Härmävaara ja Satu Väkiparta ”Tekeminen ei lopu alueen kehittämisen kunniakirjan luovutushetkellä. 3 KULOSAARELAISIA ARKKITEHTEJÄ osa 12 Pieni artikkelisarja Kulosaaren huvilakaupungin eri vaiheisiin vaikuttaneista arkkitehdeistä GUSTAF STRENGELL – Kulttuurin monitoimimies TEKSTI: HEIKKI KUKKONEN • KUVAT: 1920-LUVUN KUVIA KOTISEUTURAHASTON ARKISTOSTA uleva arkkitehti näki päivänvalon Ky- destä ja rationaalisen arkkitehtuurisuuntauksen men maalaiskunnassa, nykyisessä Kot- edistyksellisyydestä vahvistuivat. kan kaupungissa, vuonna 1878. Hän Suomeen palattuaan Strengell toimi mm. ) A Toli säätyläisperheen
Recommended publications
  • Helsingin Sosiaalivirasto
    Itäinen Helsinki Sisältö SOSIAALIVIRASTON PALVELUT .................................. 3 Itäinen sosiaali- ja lähityön yksikkö ............................... 3 Sosiaalityö ................................................................. 4 Lähityö ....................................................................... 4 Omaishoidon tuki ....................................................... 5 Itäinen omaishoidon toimintakeskus .......................... 5 Vanhusten palvelu- ja virkistyskeskukset ..................... 6 Päivätoiminta ................................................................ 7 Palveluasuminen ja ympärivuorokautinen hoito ........... 7 Vammaispalvelut .......................................................... 8 Kuljetuspalvelut ............................................................ 9 Asunnon muutostyöt ................................................... 10 Toimiva Koti ................................................................ 11 Toimeentulotuki .......................................................... 11 TERVEYSKESKUKSEN PALVELUT ............................ 12 Terveysasemat ........................................................... 12 Päivystys .................................................................... 14 Laboratoriot ................................................................ 15 Omahoitotarvikejakelu ................................................ 15 Hammashoitolat ......................................................... 16 Kotihoito ....................................................................
    [Show full text]
  • KRUUNUSILLAT International Design Competition a Brief Outline of the Competition 20.2.2013 Kruunusillat
    KRUUNUSILLAT INTERNATIONAL DESIGN COMPETITION A BRIEF OUTLINE OF THE COMPETITION 20.2.2013 KRUUNUSILLAT • Kruunusillat is a traffic connection currently being designed for linking maritime Kruunuhaka and the future island district of Kruunuvuorenranta. • The competition area is situated between Kalasatama and Kruunuvuorenranta. • Kruunusillat is meant for trams, cyclists and pedestrians. • The bridge connection would significantly shorten the distance between Helsinki city centre and Kruunuvuorenranta. • The competition will be held to ascertain what kinds of options exist. • As a result of the competition, information will be obtained for assessing the traffic connection’s environmental impact. • The competition is international because we want the world’s top experts for this challenging task. • The connection will be situated in the middle of a national landscape. The bridge connection must be of high aesthetic quality and should be appropriate for the landscape and natural environment. • The design has to be safe in all weather conditions and it must enable a free, unobstructed flow of traffic. The City of Helsinki wants to favour sustainable forms of traffic, such as rail transport, and improve the standard of service of public transport. The bridge connection proposal meets this requirement. The bridge connection would also enhance provisions for pedestrian traffic and cycling. 2 KRUUNUSILLAT International design competition The City of Helsinki will hold an international design competition for Kruunusillat. The aim is to attract the world’s best bridge experts here to design the new tram, cycle and pedestrian connection between centrally located Kalasatama and Laajasalo’s Kruunuvuorenranta. The bridge connection would be made up of at least two bridges, the longest of which could be, at nearly 1.2 kilometres, the longest in Finland.
    [Show full text]
  • Helsinki in Early Twentieth-Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940
    lieven ameel Helsinki in Early Twentieth-Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940 Studia Fennica Litteraria The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Pasi Ihalainen, Professor, University of Jyväskylä, Finland Timo Kaartinen, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Taru Nordlund, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Riikka Rossi, Title of Docent, Researcher, University of Helsinki, Finland Katriina Siivonen, Substitute Professor, University of Helsinki, Finland Lotte Tarkka, Professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Tero Norkola, Publishing Director, Finnish Literature Society Maija Hakala, Secretary of the Board, Finnish Literature Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Lieven Ameel Helsinki in Early Twentieth- Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940 Finnish Literature Society · SKS · Helsinki Studia Fennica Litteraria 8 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via a Jane and Aatos Erkko Foundation grant.
    [Show full text]
  • KULOSAAREN RAITIOTIE, Sivu 1
    SRS: Kulosaaren Raitiotie 1 http://raitio.org/historia/kulosaar/sivu1.htm Yhdistys: etusivu The Society: Frontpage KULOSAAREN RAITIOTIE, sivu 1 teksti Toivo Niskanen Raitio 1 - 1995 kuvat ASEA:n Helsingin kaupunginarkiston ja kaupunginmuseon, Museoviraston, SRS:n sekä yksityiset arkistot Alku Seuraava sivu ulosaaren Raitiotie oli 1900-luvun alun tunnetuimpien kaupunginsuunnitteluarkkitehtien vastaus siihen, kuinka tarjota parasta mahdollista julkista liikennettä uuden malliyhdyskunnan ja pääkaupungin välillä. Kulosaarta voidaan pitää Helsingin itäsuunnan ensimmäisenä toteutuneena esikaupunkina ja yksityisesti rakennettua raitiotietä nykyisen metron esi-isänä. Kulosaaren Raitiotieyhtiön perusti maanomistusyhtiö tietäen, että tontit myyvät paremmin kun on olemassa hyvät kulkuyhteydet kaupunkiin. Yksityinen yhtiö oli 1910-luvun alussa luonnollinen, sillä Helsingin Raitiotieyhtiökin oli tuolloin yksityisten ihmisten hallinnassa. Kaksikymmentäluvun loppupuolella Kulosaaren liikennöinti katsottiin kuitenkin parhaimmaksi myydä siihen aikaan laajentumishaluiselle puolikunnalliseksi muuttuneelle Helsingin Raitiotieyhtiölle. Raitiovaunut jatkoivat kulkuaan pieniä katkoksia lukuunottamatta viimeiseen liikennöintivuoteen 1951 saakka. Lopettaminen johtui vanhan ja kapean puurakenteisen Kulosaarensillan heikkokuntoisuudesta. Kun uusi silta valmistui, siinä oli kaistavaraukset itä-Helsingin pikaraitiotielle, jota ei kuitenkaan koskaan tehty. Haluttiin saada jotain suurkaupunkimaisempaa eli metro. Kulosaaren raitiovaunulautta saaren puoleisella lauttasillakkeella.
    [Show full text]
  • Pests of Cultivated Plants in Finland
    ANNALES AGRICULTURAE FE,NNIAE Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja Vol. 1 1962 Supplementum 1 (English edition) Seria ANIMALIA NOCENTIA N. 5 — Sarja TUHOELÄIMET n:o 5 Reprinted from Acta Entomologica Fennica 19 PESTS OF CULTIVATED PLANTS IN FINLAND NIILO A.VAPPULA Agricultural Research Centre, Department of Pest Investigation, Tikkurila, Finland HELSINKI 1965 ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja journal of the Agricultural Researeh Centre TOIMITUSNEUVOSTO JA TOIMITUS EDITORIAL BOARD AND STAFF E. A. jamalainen V. Kanervo K. Multamäki 0. Ring M. Salonen M. Sillanpää J. Säkö V.Vainikainen 0. Valle V. U. Mustonen Päätoimittaja Toimitussihteeri Editor-in-chief Managing editor Ilmestyy 4-6 numeroa vuodessa; ajoittain lisänidoksia Issued as 4-6 numbers yearly and occasional supplements SARJAT— SERIES Agrogeologia, -chimica et -physica — Maaperä, lannoitus ja muokkaus Agricultura — Kasvinviljely Horticultura — Puutarhanviljely Phytopathologia — Kasvitaudit Animalia domestica — Kotieläimet Animalia nocentia — Tuhoeläimet JAKELU JA VAIHTOTI LAUKS ET DISTRIBUTION AND EXCHANGE Maatalouden tutkimuskeskus, kirjasto, Tikkurila Agricultural Research Centre, Library, Tikkurila, Finland ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja 1962 Supplementum 1 (English edition) Vol. 1 Seria ANIMALIA NOCENTIA N. 5 — Sarja TUHOELÄIMET n:o 5 Reprinted from Acta Entomologica Fennica 19 PESTS OF CULTIVATED PLANTS IN FINLAND NIILO A. VAPPULA Agricultural Research Centre, Department of Pest Investigation,
    [Show full text]
  • D 6.3 Report on Benefits of Critical Infrastructure
    RAIN – Risk Analysis of Infrastructure Networks in Response to Extreme Weather Project Reference: 608166 FP7-SEC-2013-1 Impact of extreme weather on critical infrastructure Project Duration: 1 May 2014 – 30 April 2017 Security Sensitivity Committee Deliverable Evaluation Deliverable Reference D 6.3 Deliverable Name Report on benefits of critical infrastructure protection Contributing Partners ROD, ISIG, HI, Dragados, UNIZA, AIA Date of Submission May 2017 The evaluation is: • The content is not related to general project management • The content is not related to general outcomes as dissemination and communication • The content is related to critical infrastructure vulnerability or sensitivity • The content is not publicly available or commonly known • The content does not add new information that might be misused by possible criminal offenders to exploit vulnerabilities • The content does not cause any harm to essential interests of EU or one or more member states • The content does not cause societal anxiety or social unrest • There are no uncertainties that might need to contact the National Security Authority • Diagram path 1, 2, 3, 4, 6, 7, 8, 9. Therefore, the evaluation is Public. Decision of Evaluation Public Confidential Restricted Evaluator Name P.L. Prak, MSSM Evaluator Signature Signed by the chairman of the SSC Date of Evaluation 2017-05-29 This project has receiveD funDing from the European Union’s Seventh FrameworK Programme for research, technological Development anD Demonstration unDer grant agreement no 608166 RAIN –
    [Show full text]
  • Helsinki Eastern Harbour Sörnäistenranta and Hermanninranta Invited Architectural Ideas Competition 22. 10. 2004 – 22. 4. 2005 Evaluation Report
    Helsinki Eastern Harbour Sörnäistenranta and Hermanninranta Invited Architectural Ideas Competition 22. 10. 2004 – 22. 4. 2005 Evaluation report Helsinki Eastern Harbour – Architectural Ideas Competition 1 © The City of Helsinki City Planning Department 2005 Graphic Design: Raija Juntunen Graphic Design of the Publication Series: Timo Kaasinen ISSN 0787-9024 ISBN 952-473-468-0 2 Helsinki Eastern Harbour – Architectural Ideas Competition Index 1. Competition organization .................................................. 5 The general appearance and identity of the area ............ 38 1.1 Background of the competition ...................................... 5 The area’s relationship and connection to the 1.2 Organisers, purpose and nature of the competition ...... 6 surrounding urban structure ............................................. 38 1.3 Participants ..................................................................... 6 Treatment of the waterfront zone and utilisation of 1.4 Compensation ................................................................. 6 the maritime aspect ........................................................... 40 1.5 Jury.................................................................................. 6 Traffic solutions.................................................................. 40 1.6 Working committee ......................................................... 7 Costs and feasibility........................................................... 40 1.7 Experts ............................................................................
    [Show full text]
  • Sound Quality in Finnish Lutheran Churches
    Sound quality in Finnish Lutheran churches Frida Vikström School of Electrical Engineering Thesis submitted for examination for the degree of Master of Science in Technology. Espoo 10.10.2016 Thesis supervisors: Prof. Ville Pulkki Thesis advisor: M.Sc. Henrik Möller aalto university abstract of the school of electrical engineering master’s thesis Author: Frida Vikström Title: Sound quality in Finnish Lutheran churches Date: 10.10.2016 Language: English Number of pages: 8+94 Department of Signal Processing and Acoustics Professorship: Acoustics and Audio Sound Processing Supervisor: Prof. Ville Pulkki Advisor: M.Sc. Henrik Möller Acoustical measurements were made in twenty churches in the Helsinki area, and their acoustical properties were compared to each other. The churches varied in size from small village churches to large cathedrals, were built between the 1470’s and 2005, and were built of stone, tile or wood. The churches were measured following the ISO 3382 standard. The results showed no clear distinctions between churches of different ages. The average reverberation time was longer than what is recommended for concert halls, with a small correlation to the volume of the church. The results of the modern churches were varying for all measured parameters, with no apparent correlation to the materials, sizes or ages of the churches. The average STI of 0.5 for all measured churches indicates that sound systems are needed in churches for the speech intelligibility to improve in the otherwise reverberant space. Keywords: acoustics, churches, acoustic measurements, church acoustics aalto-universitetet sammandrag av högskolan för elektroteknik diplomarbetet Författare: Frida Vikström Titel: Ljudkvalitet i Finlands lutherska kyrkor Datum: 10.10.2016 Språk: Engelska Sidantal: 8+94 Avdelningen för Signalbehandling och akustik Professur: Akustik och ljudbehandling Övervakare: Prof.
    [Show full text]
  • NEW-BUILD GENTRIFICATION in HELSINKI Anna Kajosaari
    Master's Thesis Regional Studies Urban Geography NEW-BUILD GENTRIFICATION IN HELSINKI Anna Kajosaari 2015 Supervisor: Michael Gentile UNIVERSITY OF HELSINKI FACULTY OF SCIENCE DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY GEOGRAPHY PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) 00014 Helsingin yliopisto Faculty Department Faculty of Science Department of Geosciences and Geography Author Anna Kajosaari Title New-build gentrification in Helsinki Subject Regional Studies Level Month and year Number of pages (including appendices) Master's thesis December 2015 126 pages Abstract This master's thesis discusses the applicability of the concept of new-build gentrification in the context of Helsinki. The aim is to offer new ways to structure the framework of socio-economic change in Helsinki through this theoretical perspective and to explore the suitability of the concept of new-build gentrification in a context where the construction of new housing is under strict municipal regulations. The conceptual understanding of gentrification has expanded since the term's coinage, and has been enlarged to encompass a variety of new actors, causalities and both physical and social outcomes. New-build gentrification on its behalf is one of the manifestations of the current, third-wave gentrification. Over the upcoming years Helsinki is expected to face growth varying from moderate to rapid increase of the population. The last decade has been characterized by the planning of extensive residential areas in the immediate vicinity of the Helsinki CBD and the seaside due to the relocation of inner city cargo shipping. Accompanied with characteristics of local housing policy and existing housing stock, these developments form the framework where the prerequisites for the existence of new-build gentrification are discussed.
    [Show full text]
  • 89 5 Analysing the Housing Markets of Helsinki and Finland with the SOM
    5 Analysing the housing markets of Helsinki and Finland with the SOM The discussion on locational value formation and value modelling methodology has highlighted the role of housing submarkets and the institutional and behavioural aspects of value formation. Segmentation is determined at the aggregate level by institutional and physical constraints and at the micro level by individual perceptions and behaviour. It was therefore asserted that nonlinear, discontinuous and qualitative aspects need to be recognised. It was shown that a variety of established empirical modelling tools failed to recognise residual determinants of locational value. The main aspects were: the tradeoff between model bias and exactness, capturing the fuzzy nature of the relationship between price and its various determinants, spatial and other dependence, and the context specificity of a given location in terms of its institutional and physical structure. In general, paying attention to these aspects adds depth to the analysis over and above straightforward estimation. In Chapter 4 one alternative, the SOM, was described as a flexible technique of analysing locational value formation. One of the particular strengths of the SOM in comparison with multiple regression analysis or MLP networks is that it allows for market segmentation. This method becomes more powerful when it is combined with the LVQ, another neural network technique. The LVQ enables the evaluation and improvement of - the feature maps obtained by the SOM analysis. The model generated by the neural network method is highly inductive and independent of any formal hypothesis building, letting the data determine the outcome, instead of depending on distributions, confidence intervals and so forth.
    [Show full text]
  • M1 Metro - Aikataulut & Linjakartat
    M1 metro - aikataulut & linjakartat Matinkylä Näytä Verkkosivustolla M1 metro -linjalla (Matinkylä) on 2 reittiä. Tavallisina arkipäivinä kulkemisajat ovat: (1) Matinkylä: 05.05 - 23.05 (2) Vuosaari: 05.09 - 23.19 Käytä Moovit-sovellusta löytääksesi lähimmän M1 metro -aseman ja selvitä, milloin seuraava M1 metro saapuu. Kohde: Matinkylä M1 metro Aikataulu 22 pysäkkiä Matinkylä Reitin aikataulu: NÄYTÄ LINJAN AIKATAULUT maanantai 05.05 - 23.05 tiistai 05.05 - 23.05 Vuosaari Vithällsvägen 2a, Helsinki keskiviikko 05.05 - 23.05 Rastila torstai 05.05 - 23.05 Retkeilijänkatu 3, Helsinki perjantai 05.05 - 23.05 Puotila lauantai 05.15 - 23.05 Puotilan metrokatu 1, Helsinki sunnuntai 06.15 - 23.05 Itäkeskus Tallinnanaukio 2, Helsinki Siilitie Siilitie 2a, Helsinki M1 metro Info Ohje: Matinkylä Herttoniemi Pysäkit: 22 Hiihtomäentie 17, Helsinki Matkan kesto: 41 min Linjan yhteenveto: Vuosaari, Rastila, Puotila, Kulosaari Itäkeskus, Siilitie, Herttoniemi, Kulosaari, Ukko Pekan katu 2, Helsinki Kalasatama, Sörnäinen, Hakaniemi, Helsingin Yliopisto, Rautatientori, Kamppi, Ruoholahti, Kalasatama Lauttasaari, Koivusaari, Keilaniemi, Aalto-Yliopisto, Hermannin Rantatie 2b, Helsinki Tapiola, Urheilupuisto, Niittykumpu, Matinkylä Sörnäinen Helsinginkatu 1, Helsinki Hakaniemi Toinen Linja 2b, Helsinki Helsingin Yliopisto Kaisaniemenkatu, Helsinki Rautatientori Asemahalli, Kaivokatu 1 Kamppi Fredrikinkatu 63a, Helsinki Ruoholahti Itämerenkatu 14, Helsinki Lauttasaari Otavantie 18, Helsinki Koivusaari Keilaniemi Kägeluddsvägen 4, Espoo Aalto-Yliopisto Biologgränden
    [Show full text]
  • OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Hallitus 25.05.2021 9
    OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Hallitus 25.05.2021 9 Pöytäkirja on julkaistu yleisessä tietoverkossa (www.hsl.fi) 25.5.2021. Tiedoksianto asianosaiselle Lähetetty tiedoksi 25.5.2021 sähköisesti. Todistan pöytäkirjanotteen oikeaksi Helsingissä 25.5.2021 Pirjo Sailavuo-Asikainen assistentti OTE PÖYTÄKIRJASTA 2 Hallitus § 55 25.05.2021 Bussiliikenteen tarjouskilpailun 53/2021 ratkaisu 49/08.01.01.00/2021 [Bussiliikenteen tarjouskilpailu 53/2021] Hallitus § 55 Esittelijä Toimitusjohtaja Mika Nykänen Valmistelijat Osastonjohtaja Tero Anttila, p. 050 555 2932 ja ryhmäpäällikkö Mika Häyrynen, p. 09 4766 4295 Johdanto HSL:n hallitus päätti 2.3.2021 § 24 järjestää viidestä (5) kilpailukohteesta (269 – 273) koostuvan bussiliikenteen tarjouskilpailun 53/2021. Kohteiden 269, 270, 271 ja 272 sopimuskaudet ovat seitsemän (7) vuoden mittaisia ja sopimuksiin sisältyy lisäksi mahdollisuus enintään kolmen (3) vuoden jatko- optioon. Kohteen 273 liikenteestä osa käynnistyy vasta elokuussa 2023. Tästä syystä kohteen 273 sopimus on kahdeksan (8) vuoden mittainen ja sopimukseen sisältyy enintään kahden (2) vuoden jatko-optio. Optioilla voidaan sovittaa sopimusten jatkaminen linjaston ja kilpailukohteiden tuleviin muutoksiin. Tarjouskilpailussa oli mukana yhteensä 144 bussin liikenne, johon sisältyy noin 10,4 miljoonan kilometrin liikennöinti vuositasolla. Kilpailutetun liikenteen osuus on noin 12,0 prosenttia HSL:n tilaaman bussiliikenteen automäärästä ja 11,4 prosenttia linjakilometreistä. HSL:n järjestämässä bussiliikenteessä ajetaan tällä hetkellä vuositasolla noin
    [Show full text]