DOCSLIB.ORG

Valkoposkihanhet Helsingissä Ja Itäisessä Espoossa Heinä-Elokuun Vaihteessa Vuosina 2005–2021

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Valkoposkihanhet Helsingissä Ja Itäisessä Espoossa Heinä-Elokuun Vaihteessa Vuosina 2005–2021 Valkoposkihanhet Espoossa ja Helsingissä 20.7.-4.8. vuosina 2005-2021 Kunta Paikka 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Espoo Westendin ranta 0 13 0 0 0 0 0 155 0 0 30 25 5 15 45 70 19 Espoo Espoon itäinen saaristo 0 0 0 12 16 70 21 97 35 74 8 21 96 45 31 22 51 Espoo Tapiola, keskusta 100 8 286 295 415 28 2 0 0 0 0 50 0 14 122 0 3 Espoo Tapiola, Silkkiniitty 100 164 0 0 0 7 20 5 20 41 530 9 0 6 29 0 6 Espoo Tapiola, Otsolahti 325 218 318 80 329 470 179 127 107 217 551 431 237 303 305 224 140 Espoo Keilalahti 0 2 0 0 5 13 22 29 0 0 9 4 9 0 0 60 37 Espoo Otaniemen itäranta 0 0 0 15 6 105 138 24 24 89 132 181 96 88 34 97 0 Espoo Laajalahti 0 0 0 0 0 0 0 0 0 17 0 45 54 115 78 22 228 Espoo Vermo 0 46 0 0 0 0 0 0 4 6 230 73 0 31 263 109 71 Helsinki Tali 0 0 122 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Helsinki Lehtisaari-Kuusisaari 0 0 0 27 102 0 164 52 92 89 80 0 20 33 29 44 23 Helsinki Munkkiniemi, Saunalahti 0 0 0 0 0 3 0 0 0 35 21 12 0 33 45 11 82 Helsinki Munkkiniemi, Torpanranta 5 33 2 72 82 80 0 150 19 107 0 95 45 0 6 19 57 Helsinki Munkkiniemenranta 0 0 0 27 0 0 0 0 0 0 0 0 36 0 73 89 0 Helsinki Pikku Huopalahti 0 0 56 0 0 0 33 1 79 65 141 16 124 62 142 Helsinki Seurasaari-Tamminiemi 6 2 9 42 16 48 123 31 38 22 12 30 2 76 50 90 45 Helsinki Seurasaarenselän luodot 0 0 0 13 11 12 34 35 17 0 0 57 28 15 0 0 7 Helsinki Mustasaari 50 9 0 0 69 39 30 13 32 25 12 49 20 9 5 10 7 Helsinki Kaskisaari 0 0 0 56 7 65 38 4 59 62 10 32 20 9 17 30 27 Helsinki Rajasaari 0 0 0 0 16 0 0 0 22 20 0 22 8 14 0 29 23 Helsinki Töölö, Merikannontie 32 18 35 42 100 0 72 98 130 135 76 77 184 135 163 278 326 Helsinki Hietarannan uimaranta 0 0 19 0 10 16 0 97 34 58 162 132 180 94 95 128 84 Helsinki Lapinlahti 0 0 0 5 7 16 28 52 33 23 27 37 40 57 55 51 94 Helsinki Koivusaari 0 14 0 0 0 0 3 12 6 0 0 3 2 23 23 18 0 Helsinki Lauttasaarensalmi 0 0 0 15 30 29 60 64 25 73 13 15 61 51 0 35 20 Helsinki Lauttasaaren läntinen saaristo 0 0 0 2 5 10 52 15 22 0 12 94 6 47 48 35 53 Helsinki Riihilahti 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7 0 32 0 6 Helsinki Lauttasaari, Katajaharjunniemi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 20 0 2 5 0 Helsinki Lauttasaari, Länsiulapanniemi-Takaniemi 0 0 0 0 0 13 4 36 0 22 9 55 33 67 41 6 51 Helsinki Lauttasaari, Maamonlahti 0 0 0 0 0 56 2 5 39 0 0 36 0 6 6 2 6 Helsinki Lauttasaari, Laukkaniemi 32 30 18 5 64 0 30 119 0 0 13 3 38 0 22 23 0 Helsinki Lauttasaari, Kasinonranta 63 18 54 7 35 3 13 25 0 10 40 38 83 61 30 80 52 Helsinki Lauttasaari, Ryssänkärjen alue 29 21 8 54 44 35 25 27 66 53 19 48 62 39 117 62 48 Helsinki Lauttasaari, Vattunokka 0 0 19 0 8 0 6 16 0 0 0 8 18 11 17 31 0 Helsinki Lauttasaari, Lohiapajanlahti 0 0 0 5 11 5 0 11 2 0 35 62 69 2 23 17 63 Helsinki Melkin pohjoisranta 0 0 0 15 0 0 35 0 0 19 10 34 0 0 7 0 4 Helsinki Melkin saaristo 13 16 0 14 15 0 19 0 0 15 6 0 3 0 0 20 0 Helsinki Pihlajasaaren uimaranta 0 3 16 6 20 7 25 37 12 55 25 50 20 22 15 53 18 Helsinki Merisatama-Munkkisaari 0 54 44 6 2 0 43 24 64 44 45 0 0 0 52 7 36 Helsinki Uunisaari-Sirpalesaari 20 49 47 34 60 121 95 71 124 198 86 71 187 47 67 165 38 Helsinki Kaivopuisto 160 301 333 188 366 243 212 376 248 282 686 384 381 506 508 463 457 Helsinki Harakka 0 45 20 99 69 118 135 141 287 119 47 229 108 123 63 181 202 Helsinki Suomenlinna 250 263 302 252 379 397 343 325 463 407 500 549 647 548 494 709 424 Helsinki Vallisaari länsi- ja pohjoisranta 0 2 0 9 1 30 0 0 2 59 8 15 0 23 25 Helsinki Kruunuvuorenselän ulkoluodot 88 24 182 31 150 152 88 191 271 30 283 90 81 196 230 166 Helsinki Valkosaari-Klippan 7 0 40 38 33 97 67 50 19 3 33 2 15 35 29 39 Helsinki Katajanokka 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 8 Helsinki Tervasaari 52 37 90 44 151 78 92 29 85 35 108 68 14 17 68 55 23 Helsinki Eläintarhanlahti 20 115 68 0 43 1 63 108 89 43 103 63 116 95 0 0 60 Helsinki Töölönlahti 0 0 33 33 59 103 125 181 170 208 314 436 326 359 400 629 339 Helsinki Sörnäistenranta-Merihaka 33 19 50 0 0 29 43 38 48 47 16 155 123 8 77 72 42 Helsinki Korkeasaari 325 119 107 237 195 223 162 174 251 124 136 179 225 130 201 73 146 Helsinki Mustikkamaa 0 0 32 133 106 109 125 51 98 114 103 73 66 140 53 70 6 Helsinki Kulosaari, pohjois-itäranta 9 9 0 0 3 0 3 11 7 3 0 0 23 18 0 51 59 Helsinki Kulosaari, eteläranta 2 0 0 0 0 7 0 9 36 0 11 67 25 90 40 28 23 Helsinki Kivinokka 0 9 0 9 0 46 0 0 0 0 0 0 32 18 8 0 6 Helsinki Vanhakaupunginlahti 0 0 0 0 0 0 0 98 0 198 124 59 87 75 85 0 31 Helsinki Arabianranta 7 75 99 143 166 123 138 173 173 329 669 614 553 495 627 778 542 Helsinki Vantaanjoen suu 114 42 24 31 1 0 0 34 141 44 0 0 21 0 6 91 84 Helsinki Etu-Viikin pellot 28 46 104 0 0 2 1 0 0 0 433 0 0 6 180 0 0 Helsinki Herttoniemenranta 123 0 56 5 0 166 38 0 19 9 18 29 209 65 27 39 12 Helsinki Tammisalo, Porolahti 0 48 0 61 114 5 85 61 53 5 103 49 30 126 184 126 148 Helsinki Laajasalo, Tiiliruukinlahti 2 4 0 0 0 0 0 0 15 72 0 38 139 33 21 58 41 Helsinki Laajasalo, Tullisaari-Pyysaari 46 8 44 65 27 25 51 11 79 43 151 0 79 14 108 56 Helsinki Laajasalo, Kaitalahti 4 0 0 0 0 0 0 0 0 0 11 7 0 0 0 0 Helsinki Laajasalo, Pitkäluoto 0 0 0 7 0 0 0 0 0 24 0 0 0 4 0 0 Helsinki Laajasalo,Tahvonlahti 10 8 7 4 14 6 0 0 0 3 4 0 8 33 19 0 Helsinki Laajasalo, Hevossalmi 2 32 0 11 0 0 13 25 14 20 20 59 13 0 9 20 Helsinki Laajasalo, Puuskaniemi 0 0 0 10 16 0 4 0 0 0 0 0 0 7 18 3 Helsinki Laajasalo, Jollaksen uimaranta 0 0 0 0 0 28 10 0 0 0 0 2 37 47 25 18 6 Helsinki Laajasalo, Reposalmi 0 22 0 9 0 8 0 0 0 0 0 0 0 0 8 0 0 Helsinki Laajasalon kanava 0 0 0 0 52 0 27 0 0 4 0 0 0 0 0 6 0 Helsinki Marjaniemi-Strömsinlahti 8 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 15 22 33 Helsinki Vartiokylänlahti 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 72 26 Helsinki Vuosaari, Aurinkolahden uimaranta 0 0 0 0 4 40 0 49 2 31 40 6 11 30 14 9 0 Helsinki Vuosaari, Aurinkolahden kanava 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 114 106 97 45 110 70 22 Helsinki Vuosaari, Porslahden satama 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 5 13 1 Helsinki Vuosaaren Golfkenttä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 0 0 0 0 0 0 Helsinki Vuosaaren satama 16 27 0 0 0 0 0 0 0 0 25 3 Helsinki Kallvik 0 9 14 47 59 30 23 40 58 69 39 89 12 52 50 55 124 Yhteensä 1908 2038 2401 2415 3474 3272 3216 3582 3579 4036 5980 5720 5278 4721 5630 6153 5044 Kohteissa, joita ei tarkistettu vuonna 2005 ei ole lukua.
Load more

Recommended publications
  • Helsingin Sosiaalivirasto
    Itäinen Helsinki Sisältö SOSIAALIVIRASTON PALVELUT .................................. 3 Itäinen sosiaali- ja lähityön yksikkö ............................... 3 Sosiaalityö ................................................................. 4 Lähityö ....................................................................... 4 Omaishoidon tuki ....................................................... 5 Itäinen omaishoidon toimintakeskus .......................... 5 Vanhusten palvelu- ja virkistyskeskukset ..................... 6 Päivätoiminta ................................................................ 7 Palveluasuminen ja ympärivuorokautinen hoito ........... 7 Vammaispalvelut .......................................................... 8 Kuljetuspalvelut ............................................................ 9 Asunnon muutostyöt ................................................... 10 Toimiva Koti ................................................................ 11 Toimeentulotuki .......................................................... 11 TERVEYSKESKUKSEN PALVELUT ............................ 12 Terveysasemat ........................................................... 12 Päivystys .................................................................... 14 Laboratoriot ................................................................ 15 Omahoitotarvikejakelu ................................................ 15 Hammashoitolat ......................................................... 16 Kotihoito ....................................................................
    [Show full text]
  • KRUUNUSILLAT International Design Competition a Brief Outline of the Competition 20.2.2013 Kruunusillat
    KRUUNUSILLAT INTERNATIONAL DESIGN COMPETITION A BRIEF OUTLINE OF THE COMPETITION 20.2.2013 KRUUNUSILLAT • Kruunusillat is a traffic connection currently being designed for linking maritime Kruunuhaka and the future island district of Kruunuvuorenranta. • The competition area is situated between Kalasatama and Kruunuvuorenranta. • Kruunusillat is meant for trams, cyclists and pedestrians. • The bridge connection would significantly shorten the distance between Helsinki city centre and Kruunuvuorenranta. • The competition will be held to ascertain what kinds of options exist. • As a result of the competition, information will be obtained for assessing the traffic connection’s environmental impact. • The competition is international because we want the world’s top experts for this challenging task. • The connection will be situated in the middle of a national landscape. The bridge connection must be of high aesthetic quality and should be appropriate for the landscape and natural environment. • The design has to be safe in all weather conditions and it must enable a free, unobstructed flow of traffic. The City of Helsinki wants to favour sustainable forms of traffic, such as rail transport, and improve the standard of service of public transport. The bridge connection proposal meets this requirement. The bridge connection would also enhance provisions for pedestrian traffic and cycling. 2 KRUUNUSILLAT International design competition The City of Helsinki will hold an international design competition for Kruunusillat. The aim is to attract the world’s best bridge experts here to design the new tram, cycle and pedestrian connection between centrally located Kalasatama and Laajasalo’s Kruunuvuorenranta. The bridge connection would be made up of at least two bridges, the longest of which could be, at nearly 1.2 kilometres, the longest in Finland.
    [Show full text]
  • Helsinki in Early Twentieth-Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940
    lieven ameel Helsinki in Early Twentieth-Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940 Studia Fennica Litteraria The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Pasi Ihalainen, Professor, University of Jyväskylä, Finland Timo Kaartinen, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Taru Nordlund, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Riikka Rossi, Title of Docent, Researcher, University of Helsinki, Finland Katriina Siivonen, Substitute Professor, University of Helsinki, Finland Lotte Tarkka, Professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Tero Norkola, Publishing Director, Finnish Literature Society Maija Hakala, Secretary of the Board, Finnish Literature Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Lieven Ameel Helsinki in Early Twentieth- Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940 Finnish Literature Society · SKS · Helsinki Studia Fennica Litteraria 8 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via a Jane and Aatos Erkko Foundation grant.
    [Show full text]
  • KULOSAAREN RAITIOTIE, Sivu 1
    SRS: Kulosaaren Raitiotie 1 http://raitio.org/historia/kulosaar/sivu1.htm Yhdistys: etusivu The Society: Frontpage KULOSAAREN RAITIOTIE, sivu 1 teksti Toivo Niskanen Raitio 1 - 1995 kuvat ASEA:n Helsingin kaupunginarkiston ja kaupunginmuseon, Museoviraston, SRS:n sekä yksityiset arkistot Alku Seuraava sivu ulosaaren Raitiotie oli 1900-luvun alun tunnetuimpien kaupunginsuunnitteluarkkitehtien vastaus siihen, kuinka tarjota parasta mahdollista julkista liikennettä uuden malliyhdyskunnan ja pääkaupungin välillä. Kulosaarta voidaan pitää Helsingin itäsuunnan ensimmäisenä toteutuneena esikaupunkina ja yksityisesti rakennettua raitiotietä nykyisen metron esi-isänä. Kulosaaren Raitiotieyhtiön perusti maanomistusyhtiö tietäen, että tontit myyvät paremmin kun on olemassa hyvät kulkuyhteydet kaupunkiin. Yksityinen yhtiö oli 1910-luvun alussa luonnollinen, sillä Helsingin Raitiotieyhtiökin oli tuolloin yksityisten ihmisten hallinnassa. Kaksikymmentäluvun loppupuolella Kulosaaren liikennöinti katsottiin kuitenkin parhaimmaksi myydä siihen aikaan laajentumishaluiselle puolikunnalliseksi muuttuneelle Helsingin Raitiotieyhtiölle. Raitiovaunut jatkoivat kulkuaan pieniä katkoksia lukuunottamatta viimeiseen liikennöintivuoteen 1951 saakka. Lopettaminen johtui vanhan ja kapean puurakenteisen Kulosaarensillan heikkokuntoisuudesta. Kun uusi silta valmistui, siinä oli kaistavaraukset itä-Helsingin pikaraitiotielle, jota ei kuitenkaan koskaan tehty. Haluttiin saada jotain suurkaupunkimaisempaa eli metro. Kulosaaren raitiovaunulautta saaren puoleisella lauttasillakkeella.
    [Show full text]
  • Pests of Cultivated Plants in Finland
    ANNALES AGRICULTURAE FE,NNIAE Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja Vol. 1 1962 Supplementum 1 (English edition) Seria ANIMALIA NOCENTIA N. 5 — Sarja TUHOELÄIMET n:o 5 Reprinted from Acta Entomologica Fennica 19 PESTS OF CULTIVATED PLANTS IN FINLAND NIILO A.VAPPULA Agricultural Research Centre, Department of Pest Investigation, Tikkurila, Finland HELSINKI 1965 ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja journal of the Agricultural Researeh Centre TOIMITUSNEUVOSTO JA TOIMITUS EDITORIAL BOARD AND STAFF E. A. jamalainen V. Kanervo K. Multamäki 0. Ring M. Salonen M. Sillanpää J. Säkö V.Vainikainen 0. Valle V. U. Mustonen Päätoimittaja Toimitussihteeri Editor-in-chief Managing editor Ilmestyy 4-6 numeroa vuodessa; ajoittain lisänidoksia Issued as 4-6 numbers yearly and occasional supplements SARJAT— SERIES Agrogeologia, -chimica et -physica — Maaperä, lannoitus ja muokkaus Agricultura — Kasvinviljely Horticultura — Puutarhanviljely Phytopathologia — Kasvitaudit Animalia domestica — Kotieläimet Animalia nocentia — Tuhoeläimet JAKELU JA VAIHTOTI LAUKS ET DISTRIBUTION AND EXCHANGE Maatalouden tutkimuskeskus, kirjasto, Tikkurila Agricultural Research Centre, Library, Tikkurila, Finland ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja 1962 Supplementum 1 (English edition) Vol. 1 Seria ANIMALIA NOCENTIA N. 5 — Sarja TUHOELÄIMET n:o 5 Reprinted from Acta Entomologica Fennica 19 PESTS OF CULTIVATED PLANTS IN FINLAND NIILO A. VAPPULA Agricultural Research Centre, Department of Pest Investigation,
    [Show full text]
  • D 6.3 Report on Benefits of Critical Infrastructure
    RAIN – Risk Analysis of Infrastructure Networks in Response to Extreme Weather Project Reference: 608166 FP7-SEC-2013-1 Impact of extreme weather on critical infrastructure Project Duration: 1 May 2014 – 30 April 2017 Security Sensitivity Committee Deliverable Evaluation Deliverable Reference D 6.3 Deliverable Name Report on benefits of critical infrastructure protection Contributing Partners ROD, ISIG, HI, Dragados, UNIZA, AIA Date of Submission May 2017 The evaluation is: • The content is not related to general project management • The content is not related to general outcomes as dissemination and communication • The content is related to critical infrastructure vulnerability or sensitivity • The content is not publicly available or commonly known • The content does not add new information that might be misused by possible criminal offenders to exploit vulnerabilities • The content does not cause any harm to essential interests of EU or one or more member states • The content does not cause societal anxiety or social unrest • There are no uncertainties that might need to contact the National Security Authority • Diagram path 1, 2, 3, 4, 6, 7, 8, 9. Therefore, the evaluation is Public. Decision of Evaluation Public Confidential Restricted Evaluator Name P.L. Prak, MSSM Evaluator Signature Signed by the chairman of the SSC Date of Evaluation 2017-05-29 This project has receiveD funDing from the European Union’s Seventh FrameworK Programme for research, technological Development anD Demonstration unDer grant agreement no 608166 RAIN –
    [Show full text]
  • Helsinki Eastern Harbour Sörnäistenranta and Hermanninranta Invited Architectural Ideas Competition 22. 10. 2004 – 22. 4. 2005 Evaluation Report
    Helsinki Eastern Harbour Sörnäistenranta and Hermanninranta Invited Architectural Ideas Competition 22. 10. 2004 – 22. 4. 2005 Evaluation report Helsinki Eastern Harbour – Architectural Ideas Competition 1 © The City of Helsinki City Planning Department 2005 Graphic Design: Raija Juntunen Graphic Design of the Publication Series: Timo Kaasinen ISSN 0787-9024 ISBN 952-473-468-0 2 Helsinki Eastern Harbour – Architectural Ideas Competition Index 1. Competition organization .................................................. 5 The general appearance and identity of the area ............ 38 1.1 Background of the competition ...................................... 5 The area’s relationship and connection to the 1.2 Organisers, purpose and nature of the competition ...... 6 surrounding urban structure ............................................. 38 1.3 Participants ..................................................................... 6 Treatment of the waterfront zone and utilisation of 1.4 Compensation ................................................................. 6 the maritime aspect ........................................................... 40 1.5 Jury.................................................................................. 6 Traffic solutions.................................................................. 40 1.6 Working committee ......................................................... 7 Costs and feasibility........................................................... 40 1.7 Experts ............................................................................
    [Show full text]
  • Sound Quality in Finnish Lutheran Churches
    Sound quality in Finnish Lutheran churches Frida Vikström School of Electrical Engineering Thesis submitted for examination for the degree of Master of Science in Technology. Espoo 10.10.2016 Thesis supervisors: Prof. Ville Pulkki Thesis advisor: M.Sc. Henrik Möller aalto university abstract of the school of electrical engineering master’s thesis Author: Frida Vikström Title: Sound quality in Finnish Lutheran churches Date: 10.10.2016 Language: English Number of pages: 8+94 Department of Signal Processing and Acoustics Professorship: Acoustics and Audio Sound Processing Supervisor: Prof. Ville Pulkki Advisor: M.Sc. Henrik Möller Acoustical measurements were made in twenty churches in the Helsinki area, and their acoustical properties were compared to each other. The churches varied in size from small village churches to large cathedrals, were built between the 1470’s and 2005, and were built of stone, tile or wood. The churches were measured following the ISO 3382 standard. The results showed no clear distinctions between churches of different ages. The average reverberation time was longer than what is recommended for concert halls, with a small correlation to the volume of the church. The results of the modern churches were varying for all measured parameters, with no apparent correlation to the materials, sizes or ages of the churches. The average STI of 0.5 for all measured churches indicates that sound systems are needed in churches for the speech intelligibility to improve in the otherwise reverberant space. Keywords: acoustics, churches, acoustic measurements, church acoustics aalto-universitetet sammandrag av högskolan för elektroteknik diplomarbetet Författare: Frida Vikström Titel: Ljudkvalitet i Finlands lutherska kyrkor Datum: 10.10.2016 Språk: Engelska Sidantal: 8+94 Avdelningen för Signalbehandling och akustik Professur: Akustik och ljudbehandling Övervakare: Prof.
    [Show full text]
  • NEW-BUILD GENTRIFICATION in HELSINKI Anna Kajosaari
    Master's Thesis Regional Studies Urban Geography NEW-BUILD GENTRIFICATION IN HELSINKI Anna Kajosaari 2015 Supervisor: Michael Gentile UNIVERSITY OF HELSINKI FACULTY OF SCIENCE DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY GEOGRAPHY PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) 00014 Helsingin yliopisto Faculty Department Faculty of Science Department of Geosciences and Geography Author Anna Kajosaari Title New-build gentrification in Helsinki Subject Regional Studies Level Month and year Number of pages (including appendices) Master's thesis December 2015 126 pages Abstract This master's thesis discusses the applicability of the concept of new-build gentrification in the context of Helsinki. The aim is to offer new ways to structure the framework of socio-economic change in Helsinki through this theoretical perspective and to explore the suitability of the concept of new-build gentrification in a context where the construction of new housing is under strict municipal regulations. The conceptual understanding of gentrification has expanded since the term's coinage, and has been enlarged to encompass a variety of new actors, causalities and both physical and social outcomes. New-build gentrification on its behalf is one of the manifestations of the current, third-wave gentrification. Over the upcoming years Helsinki is expected to face growth varying from moderate to rapid increase of the population. The last decade has been characterized by the planning of extensive residential areas in the immediate vicinity of the Helsinki CBD and the seaside due to the relocation of inner city cargo shipping. Accompanied with characteristics of local housing policy and existing housing stock, these developments form the framework where the prerequisites for the existence of new-build gentrification are discussed.
    [Show full text]
  • 89 5 Analysing the Housing Markets of Helsinki and Finland with the SOM
    5 Analysing the housing markets of Helsinki and Finland with the SOM The discussion on locational value formation and value modelling methodology has highlighted the role of housing submarkets and the institutional and behavioural aspects of value formation. Segmentation is determined at the aggregate level by institutional and physical constraints and at the micro level by individual perceptions and behaviour. It was therefore asserted that nonlinear, discontinuous and qualitative aspects need to be recognised. It was shown that a variety of established empirical modelling tools failed to recognise residual determinants of locational value. The main aspects were: the tradeoff between model bias and exactness, capturing the fuzzy nature of the relationship between price and its various determinants, spatial and other dependence, and the context specificity of a given location in terms of its institutional and physical structure. In general, paying attention to these aspects adds depth to the analysis over and above straightforward estimation. In Chapter 4 one alternative, the SOM, was described as a flexible technique of analysing locational value formation. One of the particular strengths of the SOM in comparison with multiple regression analysis or MLP networks is that it allows for market segmentation. This method becomes more powerful when it is combined with the LVQ, another neural network technique. The LVQ enables the evaluation and improvement of - the feature maps obtained by the SOM analysis. The model generated by the neural network method is highly inductive and independent of any formal hypothesis building, letting the data determine the outcome, instead of depending on distributions, confidence intervals and so forth.
    [Show full text]
  • M1 Metro - Aikataulut & Linjakartat
    M1 metro - aikataulut & linjakartat Matinkylä Näytä Verkkosivustolla M1 metro -linjalla (Matinkylä) on 2 reittiä. Tavallisina arkipäivinä kulkemisajat ovat: (1) Matinkylä: 05.05 - 23.05 (2) Vuosaari: 05.09 - 23.19 Käytä Moovit-sovellusta löytääksesi lähimmän M1 metro -aseman ja selvitä, milloin seuraava M1 metro saapuu. Kohde: Matinkylä M1 metro Aikataulu 22 pysäkkiä Matinkylä Reitin aikataulu: NÄYTÄ LINJAN AIKATAULUT maanantai 05.05 - 23.05 tiistai 05.05 - 23.05 Vuosaari Vithällsvägen 2a, Helsinki keskiviikko 05.05 - 23.05 Rastila torstai 05.05 - 23.05 Retkeilijänkatu 3, Helsinki perjantai 05.05 - 23.05 Puotila lauantai 05.15 - 23.05 Puotilan metrokatu 1, Helsinki sunnuntai 06.15 - 23.05 Itäkeskus Tallinnanaukio 2, Helsinki Siilitie Siilitie 2a, Helsinki M1 metro Info Ohje: Matinkylä Herttoniemi Pysäkit: 22 Hiihtomäentie 17, Helsinki Matkan kesto: 41 min Linjan yhteenveto: Vuosaari, Rastila, Puotila, Kulosaari Itäkeskus, Siilitie, Herttoniemi, Kulosaari, Ukko Pekan katu 2, Helsinki Kalasatama, Sörnäinen, Hakaniemi, Helsingin Yliopisto, Rautatientori, Kamppi, Ruoholahti, Kalasatama Lauttasaari, Koivusaari, Keilaniemi, Aalto-Yliopisto, Hermannin Rantatie 2b, Helsinki Tapiola, Urheilupuisto, Niittykumpu, Matinkylä Sörnäinen Helsinginkatu 1, Helsinki Hakaniemi Toinen Linja 2b, Helsinki Helsingin Yliopisto Kaisaniemenkatu, Helsinki Rautatientori Asemahalli, Kaivokatu 1 Kamppi Fredrikinkatu 63a, Helsinki Ruoholahti Itämerenkatu 14, Helsinki Lauttasaari Otavantie 18, Helsinki Koivusaari Keilaniemi Kägeluddsvägen 4, Espoo Aalto-Yliopisto Biologgränden
    [Show full text]
  • OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Hallitus 25.05.2021 9
    OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Hallitus 25.05.2021 9 Pöytäkirja on julkaistu yleisessä tietoverkossa (www.hsl.fi) 25.5.2021. Tiedoksianto asianosaiselle Lähetetty tiedoksi 25.5.2021 sähköisesti. Todistan pöytäkirjanotteen oikeaksi Helsingissä 25.5.2021 Pirjo Sailavuo-Asikainen assistentti OTE PÖYTÄKIRJASTA 2 Hallitus § 55 25.05.2021 Bussiliikenteen tarjouskilpailun 53/2021 ratkaisu 49/08.01.01.00/2021 [Bussiliikenteen tarjouskilpailu 53/2021] Hallitus § 55 Esittelijä Toimitusjohtaja Mika Nykänen Valmistelijat Osastonjohtaja Tero Anttila, p. 050 555 2932 ja ryhmäpäällikkö Mika Häyrynen, p. 09 4766 4295 Johdanto HSL:n hallitus päätti 2.3.2021 § 24 järjestää viidestä (5) kilpailukohteesta (269 – 273) koostuvan bussiliikenteen tarjouskilpailun 53/2021. Kohteiden 269, 270, 271 ja 272 sopimuskaudet ovat seitsemän (7) vuoden mittaisia ja sopimuksiin sisältyy lisäksi mahdollisuus enintään kolmen (3) vuoden jatko- optioon. Kohteen 273 liikenteestä osa käynnistyy vasta elokuussa 2023. Tästä syystä kohteen 273 sopimus on kahdeksan (8) vuoden mittainen ja sopimukseen sisältyy enintään kahden (2) vuoden jatko-optio. Optioilla voidaan sovittaa sopimusten jatkaminen linjaston ja kilpailukohteiden tuleviin muutoksiin. Tarjouskilpailussa oli mukana yhteensä 144 bussin liikenne, johon sisältyy noin 10,4 miljoonan kilometrin liikennöinti vuositasolla. Kilpailutetun liikenteen osuus on noin 12,0 prosenttia HSL:n tilaaman bussiliikenteen automäärästä ja 11,4 prosenttia linjakilometreistä. HSL:n järjestämässä bussiliikenteessä ajetaan tällä hetkellä vuositasolla noin
    [Show full text]