Toimintakertomus 2019

TOIMINTAKERTOMUS 2019

Keski-Suomen seututerveyskeskus

Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka,

Multia, Petäjävesi ja Toivakka

Johtokunta 20.2.2020 Järjestämistoimikunta 21.2.2020

Sisällys 1. Toimitusjohtajan katsaus ...... 3 2. Avoterveydenhuollon vastuualue ...... 4 2.1 Asiakasnäkökulma ja eri toiminnot ...... 4 2.1.1 Vastaanottotoiminta ...... 5 2.1.2 Terveysneuvontatoiminta ...... 6 2.1.3 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminta ...... 7 2.1.4 Kuntoutustoiminta ...... 7 2.1.5 Erityistyöntekijöiden (puheterapia, toimintaterapia, psykologipalvelut) toiminta ...... 7 2.2 Henkilöstönäkökulma ...... 7 2.3 Prosessien kehittämisnäkökulma ...... 8 2.4 Avoterveydenhuollon vastuualueen talous vuonna 2019 ...... 9 3. Laitoshoidon vastuualue ...... 10 3.1 Asiakasnäkökulma ja toiminnot ...... 10 3.1.1 Laukaan sairaala ...... 14 3.1.2 Joutsan sairaala ...... 14 3.1.3 Keuruun sairaala ...... 14 3.2 Henkilöstönäkökulma ...... 15 3.3. Prosessien kehittämisnäkökulma ...... 15 3.4 Laitoshoidon vastuualueen talous 2019 ...... 16 4. Suun terveydenhuollon vastuualue ...... 18 4.1 Asiakasnäkökulma ja toiminnot ...... 18 4.1.2 Suun terveydenhuollon perushoito ...... 18 4.1.3 Suun terveydenhuollon erikoishoito ...... 19 4.2 Henkilöstö ...... 20 4.3 Prosessien kehittäminen ...... 20 4.4 Suun terveydenhuollon vastuualueen talous 2019 ...... 21 5. Seututerveyskeskuksen johtaminen, sisäinen valvonta ja riskienhallinta ...... 22 5.1 Seututerveyskeskuksen johtaminen ja hallinto ...... 22 5.2 Potilasturvallisuus ja riskienhallinta ...... 23 5.4 Hallinnon vastuualueen talous ja henkilöstö 2019 ...... 25

6. Tilinpäätös 2019 ...... 26 6.1 Tilinpäätöksen avainluvut ...... 26 6.2 Ostot sairaanhoitopiiriltä ja osakkuusyhtiöiltä ...... 26 LIITE 6. 1a: Tuloslaskelma 2019 ...... 28 LIITE 6. 1b: Tase 31.12.2018...... 29 LIITE 6. 2a: Perusterveydenhuollon hoitopalvelut jäsenkunnille, oma toiminta +ostopalvelut (EUR) . 30 LIITE 6. 2b: Perusterveydenhuollon hoitopalvelut jäsenkunnille oma toiminta (KPL) ...... 31 LIITE 6. 3: Jäsenkuntien vuosien 2011–2019 yli-/alijäämä (EUR)...... 32 7. Kuntatiedot ...... 33 7.1 Keuruu ...... 33 7.2 Petäjävesi ...... 41 7.3 Multia ...... 49 7.4 Laukaa ...... 57 7.5 Konnevesi ...... 65 7.6 Joutsa ...... 73 7.7 Toivakka ...... 81 7.8 Luhanka ...... 89

1. Toimitusjohtajan katsaus

Vuosi 2019 oli Seututerveyskeskuksessa työntäyteinen monella tapaa. Edellisen hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluiden maakunnallisen uudistuksen kariutuessa keskityimme edellisen vuosien tapaan oman toimintamme määrätietoiseen kehittämiseen. Uusia toimintamalleja vakiinnutettiin ja pyrimme vastaamaan ajoittaisiin palvelujen saatavuuden haasteisiin. Hoidon tarpeen arviointia ja hoitoon pääsyä pyrittiin parantamaan kaikilla alueilla. Etävastaanottokokeilu alkuvuonna toimi lähtölaukauksena digitaalisten palvelujen kehittämistyölle. Perustason päihde- ja mielenterveys- palveluiden integraatio muuhun avovastaanottotoimintaan ulotettiin koko Seututerveyskeskuk- sen alueelle ja perhekeskustoiminta vakiintui kaikissa kunnissa. Joutsan uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen rakennustyöt käynnistyivät. Syksystä lähtien olemme olleet jälleen mukana uuden hal- litusohjelman mukaisten kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa myös maakunnallisesti. Kun- tayhteistyön tiivistäminen palvelutason, toiminnan ja resurssien suunnittelutasolla on ollut vuoden 2019 painopiste ja tätä työtä jatkamme edelleen vuonna 2020.

Jäsenkuntiemme yhteenlaskettu väkiluku oli 44 451 (31.12.2018), jossa on laskua 1,0 % edellisvuoteen verrattuna.

Avoterveydenhuollon vastaanotoilla kävi vuonna 2019 yhteensä 34 132 eri potilasta eli 76,8 % kaikista jäsenkuntalaisista. Avovastaanottokäyntejä toteutui yhteensä 187 396, joka on 2,5 % enem- män kuin vuonna 2018. Vastaavat luvut vuodelta 2018: potilaita 34 988, kattavuus 77,9 % ja käyn- tejä 182 794). Lisäksi ei-jäsenkuntalaisten vastaanottokäyntejä oli vuonna 2019 yhteensä 6 488 kpl.

Terveyskeskussairaaloissa (Joutsassa, Keuruulla ja Laukaassa) hoidettiin 2 132 eri potilasta eli 4,8 % kuntalaisistamme. Sairaaloissa toteutui vuonna 2019 yhteensä 18 123 hoitopäivää, joka on 2,4 % vähemmän kuin vuonna 2018. Vastaavat luvut vuodelta 2018: potilaita 2 330, kattavuus 5,2 % ja hoitopäiviä yht. 18 567.

Suun terveydenhuollossa hoidettiin yhteensä 19 721 eri potilasta eli 44,4 % jäsenkuntalaisis- tamme. Hammashoidossa toteutui vuonna 2019 yhteensä 49 663 käyntiä, joka on 9,4 % vähem- män kuin vuonna 2018. Vastaavat luvut vuodelta 2018: potilaita 20 517, kattavuus 45,7 % ja käyn- tejä yht. 54 837.

Vuoden 2019 lopussa koko Seututerveyskeskuksessa oli yhteensä 474 työntekijää, joista 82,5 % oli vakituisia. Lääkäreitä oli yhteensä 67, hoitohenkilöstöä 311 ja muuta henkilöstöä 96. Henkilös- töstä 2,3 % on hallinnossa, 57,6 % avoterveydenhuollossa, 23,0 % terveyskeskussairaaloissa ja 17,1 % suun terveydenhuollossa. Työpanos pieneni 1,5 % edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2019 sairauspoissaolojen osuus kokonaistyöajasta koko Seututerveyskeskuksessa oli 4,0 % (vrt. vuonna 2018 4,1 %). Tästä hallinnossa oli 2,6 % (EDV 2,0 %), avoterveydenhuollossa 3,0 % (3,6 %), terveyskeskussairaaloissa 4,3 % (5,2 %) ja suun terveydenhuollossa 6,9 % (4,6 %).

Henkilöstön kehityskeskustelut on pyritty käymään kattavasti ja työviihtyvyyttä kysyttiin jälleen mm. Bisnoden Fiilis-mittarilla vuonna 2019. Kysymyksen ”Kuinka todennäköisesti suosittelisit Keski-Suomen sairaanhoitopiiriä työpaikaksesi ystävällesi tai sukulaisellesi?” keskiarvo asteikolla 0-10 oli Seututerveyskeskuksessa 7,64 (vuonna 2018 7,63) ja NPS 18,6 (vuonna 2018 12,8) vastausprosentin ollessa 29 % (vuonna 2018 28 %). Kehitettävää toiminnassamme löytyi ja henkilöstöä on kuultu yhteisissä tapaamisissa ja kehittämispäivissä. Keskiarvo sairaanhoitopiirin muiden (erikoissairaanhoidon) työntekijöiden vastauksien yhteenvedossa oli 6,16 (vuonna 2018 6,73) ja NPS -25.9 (vuonna 2018 -15,7).

Asiakkaamme olivat varsin tyytyväisiä palveluumme. Asiakkailta saamamme NPS- arvo oli 62 (ku- vaa haluamme suositella Seututerveyskeskusten muille) ja QPro- asiakastyytyväisyyskyselyssä 84 % koki, että heitä on kohdeltu hyvin (n 294). Erikoissairaanhoidon puolella NPS-arvo vaihteli välillä 50-88 ja siellä keskimäärin 75 % koki, että heitä oli kohdeltu hyvin.

Vastaanottopalveluidemme kehittäminen perustuu edelleenkin potilaiden hoidon tarpeen arviointiin ja sen pohjalta tehtyyn osaamisen tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Kehitimme entisestään hoitoon pääsystä saatavaa tietoa internetissä. Hoitoon pääsyn tiedot ammattiryhmittäin (kolmas vapaa kiireetön vastaanottoaika eli ns. T3-aika) päivittyvät viikoittain terveysasemakohtaisesti, ja nyt uutena sieltä löytyy myös vastaavat tiedot edeltäviltä kuukausilta viimeisen vuoden ajalta. Tie- dot vapaista vastaanottoajoista löytyvät osoitteesta http://www.seututk.fi/fi-FI/Asiakkaalle/Hoi- toonpaasyajat

Liikelaitoksemme liikevaihto oli 39,712 milj.€ (+1,1 % TA19), joka oli 1,5 milj.€ suurempi kuin vuonna 2018. Erilaisia suoritteita jäsenkuntien asukkaille oli yhteensä 261 670, joka oli käytän- nössä sama kuin v. 2018 eli keskiarvollisesti n. 5,9 suoritetta/asukas (5,8 kpl/as vuonna 2018 ja 6,0 kpl/as vuonna 2017).

Henkilöstökulut olivat yhteensä 23,353 milj.€ (-2,0 % TA19 ja -0,1 % EDV). Aineisiin ja tarvikkeisiin käytettiin yhteensä 3,03 milj.€ (+10,0 % TA19 +6,3 % EDV). Asiakas- ja muiden palveluiden ostoi- hin käytettiin yhteensä 10,76 milj.€ (+11,8 % TA19 ja +11,8 % EDV). Tilivuoden poistot olivat 0,14 milj.€ (-20,7 % TA19 ja -24,0 % EDV). Vuokria maksettiin yhteensä 2,687 milj.€ (+2,8 % TA19 ja +4,7 % EDV). Muut liiketoiminnan kulut olivat 0,19 milj.€ (+0,0 % TA19). Tilikauden alijäämä oli - 225 t€. Alijäämä esitetään jätettäväksi edellisten vuosien yli-/alijäämätilille. Taseen kumulatiivi- nen alijäämä 31.12.2019 on -932 t€.

Voimassa oleva vuoden 2020 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2021-2024 ei kata kerty- nyttä alijäämää. Suunnitelma talouden tasapainottamiseksi laaditaan ja esitetään sairaanhoitopiirin valtuustolle 12.6.2020.

2. Avoterveydenhuollon vastuualue

2.1 Asiakasnäkökulma ja eri toiminnot Avoterveydenhuollon vastaanottotoiminta järjestettiin vuoden 2019 aikana kattavasti kaikilla terveysasemilla pääsääntöisesti ympäri vuoden. Vuosilomakauden aikana kesällä 2019 (viikot 27 – 30) vastaanottoa ei ollut Multialla, Haapamäellä, Lievestuoreella eikä Luhangassa edellisen vuoden vähäisten kävijämäärän vuoksi, kun toiminnat oli tuolloin keskitetty Joutsaan, Keuruulle ja Laukaaseen.

Kertomusvuoden aikana vastaanoton toimintamallia juurrutettiin edelleen lähtökohtana asiakkaan hoidon tarve, työntekijöiden osaamisen tarkoituksenmukainen kohdentaminen ja vastaanot- totoiminnan prosessien sujuvoittaminen. Ajanvarauksen sujuvuuden parantamiseksi tehostettiin sähköisiä yhteydenotto- ja ajanvaraustoimintoja. Hoidon jatkuvuuden parantamiseksi lähdettiin miettimään toimintamalleja hoitosuunnitelmien lisäämiseksi ja omahoitajuuden vahvistamiseksi. Vuodenvaihteen lääkärivajeeseen vastattiin tehostamalla palvelusetelin käyttöä kiireettömien yleislääkäriaikojen saatavuuden turvaamiseksi ja suunnittelemalla omavarainen etälääkäri -toiminta.

2.1.1 Vastaanottotoiminta Kertomusvuoden aikana potilaita on hoidettu koko Seututerveyskeskuksen alueella vähemmän kuin edellisenä vuonna liittyen osaltaan loppuvuoden lääkärivajeeseen koko seututerveyskeskuksen alueella. Käyntimäärien lisääntymistä selittää sairaanhoitopiirin psykiatristen työntekijöiden siirtyminen terveyskeskustyöntekijöiksi erityisesti Laukaassa. Sairaanhoitajien itsenäinen vastaanotto on jatkunut edellisten vuosien hyvän palautteen perusteella ja on moniammatillisen ja osaamisen tarkoituksenmukaisen kohdentamisen perusta. Vastaanottomallissa on erikseen palvelupo- lut päivystys/kiireasiakkaille, pitkäaikaissairaille (mm. kansantauteja sairastaville) ja erityisen paljon palveluja/tukea tarvitseville asiakkaille. Vastaanotoilla huolehditaan myös terveyden- sekä so- siaalihuollon palveluohjauksesta tarpeen mukaisesti. Paljon palveluja tarvitseville tai niitä käyttä- neille jatkettiin systemaattista moniammatillista terveystarkastuskäytäntöä. Hoidon tarpeen arvi- oinnin mukaan potilas tarvittaessa ohjataan lääkärin, hoitajan, fysioterapeutin (kuntoutustyön), mielenterveysammattilaisen tai sosiaalityöntekijän vastaanotolle. Rajoitetun lääkkeenmääräämi- sen erityispätevyyden omaavien hoitajien vastaanottoa lisättiin ja näitä hoitajia koulutettiin lisää.

Sosiaali-terveyskeskuksilta edellytetään jatkossa aikaisempaa kattavammin myös sosiaaliohjausta (ns. terveydenhuollon sosiaaliohjaus). Joutsa-Keuruu-Laukaa seutukunnittain työskennelleet pal- veluohjaajat ovat integroituneet osaksi vastaanottotoimintaa ja tekevät asiakaslähtöistä yhteis- työtä kunnan palvelujen järjestäjien kanssa.

Päihde- ja mielenterveystyö on osa perusterveydenhuollon normaalia vastaanottotoimintaa. Pal- velujen oikea-aikainen saatavuus mahdollisuuksien mukaan lähipalveluna ja matalalla kynnyksellä

on ollut kertomusvuonna keskeinen kehittämisalue vastaanottotyössä niin Joutsassa, Keuruulla kuin Laukaassakin. Päihde- ja mielenterveyspotilaiden palveluja hoitoprosessien kehittäminen ja nykyaikaistaminen käypähoito –ohjeiden mukaisesti tehostui vuoden 2019 aikana uuden psykiat- rin ja kliinisen asiantuntijasairaanhoitajan aloittaessa työskentelyn Seututerveyskeskuksessa.

Lähipäivystys arki-iltojen ja viikonloppujen osalta on keskitetty Keuruulle ja Laukaaseen. Kiireelli- nen ensiapu pystyttiin toteuttamaan päivystysaikojen sekä päiväaikaisen kiireellisen vastaanotto- toiminnan puitteissa hyvin. Kiireellisiä lääkärin vastaanottokäyntejä on tarpeen mukaisesti lisätty päiväsaikaan ja näin ollen sekä iltavastaanottokäynnit, että terveyskeskustasoiset käynnit NOVA- yhteispäivystyksessä ovat vähentyneet. Keuruun päivystyksen osalta tehtiin arviointityötä päivys- tyksen tarpeesta arkisin klo 18:00 jälkeen ja päätettiin lyhentää aikaa klo 18:00 saakka vuoden 2020 alusta, jolloin voidaan lisätä vastaavaa työpanosta virka-aikaan.

Maha-suolikanavan tähystykset tehtiin omana toimintana koko vuoden ajan ja tätä palvelua myytiin osittain myös Muuramelle. Tähystyksiä tehtiin 1148 (vuonna 2018 1583) omana toimintana ja näistä muuramelaisille myytiin 167 (vuonna 2018 161) kpl.

Fysioterapeuttien suoravastaanottotoimintaa on selvitetty kappaleessa 2.1.4.

2.1.2 Terveysneuvontatoiminta Kaikissa kunnissa perhekeskustoiminta on käynnistynyt ja Seututerveyskeskus ollut mukana aktiivisesti kaikkien kuntien ohjausryhmissä. Laukaassa perhe- ja hyvinvointikeskus Hypen ja Keuruulla perhekeskus Valon toiminta on vakiintunutta. Toivakassa Perhevakka toimii virtuaalisena. Jout- sassa on rakenteilla uusi sosiaali- ja terveyskeskus, johon keskitetään myös perhekeskustoiminta sen valmistuttua. Petäjäveden perhekeskukselle remontoitiin kirjastoon tilat ja toiminta käynnistyi syyskuussa.

Syntyvyyden lasku näkyy myös Seututerveyskeskuksen kunnissa. Aikuisneuvolatoiminta (muisti- ja diabeteshoitotyö sekä elämäntapaohjaus) tarvitsevat tulevaisuudessa enemmän resurssia kunta- laisten ikääntyessä ja kansansairauksien lisääntyessä. Resurssia liikutellaan toiminnan tarpeen mukaan. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy ovat myös yksi keskeinen alue, mikä näkyy vah- vasti asiakastyössä.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmän keskeisenä ajatuksena on, että kuntalainen huolehtii omasta ja läheistensä terveydestä ja hyvinvoinnista sekä tunnistaa yksilölliset tarpeet ja voimavarat. Lisäksi hän havaitsee varhaiset oireiden merkit ja osaa reagoida niihin joko oman toiminnan muutoksella tai hakemalle apua ja tukea. Keskeisimmät tavoitteet työryhmälle ovat varhainen puuttuminen, motivoiva haastattelu ja Lapset Puheeksi-työkalun käyttöönotto ovat toteutuneet kaikissa kunnissa. Ryhmän kokoonpanoa tarkasteltiin, siten, että työryhmän jäseniä eri puo- lilta Seututerveyskeskusta ja eri ammattiryhmistä. Työryhmä on suunnitellut toimintansa vuosikel- lon avulla mukaillen erilaisia terveyden edistämisen tapahtumia. Lisäksi on saatu opinnäytetyö am- mattikorkeakoulusta aiheena terveyden edistämisen mittarit.

Laukaa ja Keuruu ovat mukana Verko-hankkeessa, sekä Laukaassa käynnistyi neuvolan ja keskus- sairaalan lastentautien poliklinikan (lastenlääkärin vastaanotto) etävastaanottotoiminta pilotti- luonteisesti syksyllä. Terveyspäivät kuntalaisille ovat vakiintuneet vaihtuvalla teemalla. Näissä ta- pahtumissa ovat mukana kolmannen sektorin ja järjestöjen toimijoita sekä kunnat. Influenssaroko- tuspäivää kokeiltiin tänä vuonna myös lauantai –päivänä, mihin kutsuttiin mukaan kolmannen sektorin toimijoita ja oppilaitoksia terveyden edistämisen teemoin. Tästä kokeilusta saimme positiivista palautetta kannustaen jatkamaan vastaavaa toimintaa.

Neuvoloissa aloitettiin yhtenä sähköisen palvelun muotona chat- neuvontapalvelu asiakkaille. Maakunnalliset yhteneväiset perhevalmennus käytännöt otettiin käyttöön Seututerveyskeskuksen alueella.

2.1.3 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on asetuksen mukaiset tarkastukset pystytty suorittaman kaikilla koulutustasoilla. Moniammatillinen yhteistyö on tiivistynyt perhekeskusten juurtumisen myötä. Lasten ja nuorten psykiatriset sairaanhoitajat toimivat Joutsassa, Keuruulla ja Laukaassa sekä Laukaassa aloitti nuorten päihdesairaanhoitaja. Psykiatristen sairaanhoitajien toiminta on vakiintunutta ja he toimivat osana monitoimijaista tiimiä. Laukaassa kasvava oppilasmäärä on pystytty hoitamaan nykyisillä resursseilla.

2.1.4 Kuntoutustoiminta Fysioterapiatoimintojen yhtenäistämistä ja kehittämistä jatkettiin vuoden 2019 aikana sekä maakunnallisesti että Seututerveyskeskuksessa. Maakunnallisesti Seututerveyskeskuksen fysioterapi- asta annettiin panostusta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueen lääkinnällisen kuntoutuksen te- rapioiden ja muiden kuntoutustoimenpiteiden myöntämisen perusteet-oppaan sekä vammaispal- velulain mukaisten asunnon muutostöiden sekä kiinteästi asennettavien laitteiden ja välineiden korvaamiskäytännöt ja perusteet -oppaan valmisteluun.

Fysioterapeutin suoravastaanottotoiminnan jatkokehittäminen ja toiminnan vakiinnuttaminen yh- teistyössä vastaanottojen kanssa ollut vahvassa roolissa. Tekonivelhoitopolku ja purentafysiotera- pia ovat vakiintunutta toimintaa fysioterapioissa ja myös päiväkirurginen hoitopolku otettiin käyt- töön Seututerveyskeskuksen fysioterapioissa.

2.1.5 Erityistyöntekijöiden (puheterapia, toimintaterapia, psykologipalvelut) toiminta Seututerveyskeskuksessa toimii puheterapeutteja, toimintaterapeutteja ja psykologeja. Puhetera- peuttien haastavasta rekrytointilanteesta huolimatta viidestä vakanssista oli täytettynä loppuvuodesta 4. Puheterapiaa ja sen arvioita hankittiin tarvittavilta ja puuttuvilta osin ostopalveluna yksi- tyisiltä toimijoilta osana sairaanhoitopiirin hankintarengasta. Perheiden kannalta hankaliin ajan- kohtiin sijoittuvien ja myös kalliimpien äänneryhmien tilalle otettiin käyttöön verkkopohjaiset os- tolisenssit. Puheterapian palvelutuottajilta ostettiin myös asiantuntijapalvelupäiviä moniammatillisen tuen takaamiseksi kentällä paikallisen tarpeen mukaan.

Toimintaterapeuttien työpanos on kohdistunut lasten ja nuorten toimintakyvyn ja tarvittavan tera- pian arviointiin, jossain määrin on voitu myös aikuisten toimintaterapiaan. Moniammatillinen työ- ote on mahdollistunut paremmin (esim. perhekeskustoiminta). Toimintaterapiaa on toteutettu sekä yksilö- että ryhmätoimintana, ja näitä on toteutettu myös monimuotoisena esim. toimintaterapeutti-fysioterapeutti- työpareina.

Psykologipalveluihin kohdistuvaa kasvanutta koulupsykologin tutkimuspainetta turvattiin kiertä- vällä psykologisijaisella, jonka tarve tutkimusjonojen hillitsemiseksi on jatkossakin vakituista kuntien omien koulupsykologien riittävän määrän puuttuessa. 2.2 Henkilöstönäkökulma Vuoden 2019 lopussa avoterveydenhoidon vastuualueella oli henkilöstöä vakituisissa ja määräai- kaisissa työ- ja virkasuhteissa yhteensä 273 (v. 2018 262). Vakituista henkilöstöä oli 215 (v. 2018 211).

Työpanos on kertomusvuoden aikana lisään- tynyt koko avoterveydenhuollon vastuualueella henkilötyövuosina 1,3:lla. Lisäystä on ta- pahtunut toimintasuunnitelman mukaisesti terveysneuvonnassa painopistealueena ennal- taehkäisevä työ palveluohjauksineen sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut.

Määräaikaisten työntekijöiden osuus avoterveydenhuollossa oli 21,3 % koko henkilökunnasta. Lukua on laskenut edellisestä vuodesta omaa lääkäriresurssia enemmän korvannut ostopalve- lulääkäritoiminta sijaisten puuttuessa. Hoito- henkilökunnan osalta määräaikaisia on vain 19 %. Vakinainen henkilöstö vähentää rekrytointiin ja perehdytykseen käytettävää aikaa ja on omi- aan parantamaan potilasturvallisuutta. Osa-ai- katyötä suositaan työssäjaksamisen tukena ja hyvän henkilöstöpolitiikan mukaisesti.

Sairauspoissaolojen % -osuus kokonaistyöajasta on ollut 3,0, vähennystä edelliseen vuoteen 0,6 %, johtuen pääosin henkilöstön eläköitymistä edeltävistä terveysongelmista. Influenssarokote- kattavuus oli erinomainen.

Osaamisen ylläpitämistä ja vahvistamista on ohjannut täydennyskoulutusvelvoite ja kirjallinen koulutussuunnitelma, jonka mukainen koulutusten toteutuminen on varmistettu kaksi kertaa kertomusvuoden aikana. Toimipaikkakoulutuksen painopistealueet olivat näyttöön perustuvat hoitotyön käy- tännöt vastaanotoilla mukaan lukien hoidontarpeenarviointi ja lääkäreiltä sairaanhoitajille siirty- neiden tehtävien / toimenpiteiden osaamisen varmistaminen.

Äkkilähtijävarahenkilöstön käyttö on ollut vakiintunutta. Seurannan mukaan varahenkilöstö kohdentuu 90 %:sti äkillisten poistuminen paikkaamiseen ja tasaamaan henkilöstöresurssia kuormitushuippujen aikana. Äkkilähtijävarahenkilöstön käytön ja koordinoidun sijaissuunnittelun lisäksi seurataan ns. keikkalaisten (alle kahden viikon sijaiset) määrää, joka kertoo äkkilähtijäresurssin riittävyydestä ja seurannan mukaisesti on edelleen vähentynyt edellisiin vuosiin nähden avohoidon vastuualueella. Keikkalaisten käytön tarve on vähentänyt osaltaan päivittäisrekrytoinnin ja perehdytyksen tarvetta.

Työturvallisuuteen liittyvät asiat on käsitelty turvallisuustyöryhmien kokouksissa. Sisäilmaan liitty- viä haasteita seurataan systemaattisesti osana työhyvinvointijohtamisen kokonaisuutta.

Resurssien käyttö yli yksikkö- ja vastuualuerajojen on vakiintunut toimintakäytäntö. Ostolääkäri- toimintaa on jouduttu käyttämään paikkaamaan pahinta lääkärivajetta. 2.3 Prosessien kehittämisnäkökulma Hoidon tarpeen arviointiin liittyvä toimintamalli on käytössä kaikilla vastaanotoilla. Vastaanotot osallistuivat sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön vetämään kehittäjäverkostoon ja siinä Sitran / THL:n osarahoittamaan kehittämistyöhön ajanvarauksen sujuvuuden ja hoitoon pää-

syn parantamiseksi. Osana tuota projektia vastaanotoille valittiin ns. digi –vastaavat, jotka jalkaut- tavat arjen työssä sähköisiä toimintamalleja tavoitteenaan sujuvammat prosessit. Lisäksi Seututer- veyskeskuksen oma digitaalisten palveluiden ohjausryhmä tukee tuota sähköisten toimintamallien lisääntymistä eri tavoin.

Hoidon sujuvuuden parantamiseksi käytiin hakemassa oppia ns. Tuusulan mallista, jossa hoidon jatkuvuuden turvaa yhteyshenkilö –toimintamalli. Tutustumismatkalla olivat mukana vastaan- otoilta toiminnasta vastaava apulaisylilääkäri, osastonhoitaja ja alueen digi –vastuuhoitaja. Tämä varmistaa sitä, että vastaanoton prosessien edelleen kehittäminen etenee perustyöstä käsin ja mahdollistaa koko henkilöstön mukanaolon kehittämistyössä tavoitteena hoitoonpääsyn ja hoidon jatkuvuuden edelleen parantuminen.

Vastaanoton potilaiden hoitamiseen liittyviä käytänteitä yhdenmukaistettiin edelleen. Tekonivel- potilaan uuden ”liinatun” hoitopolun mallin mukaisesti varmistettiin myös mm. sepelvaltimopoti- laan, IBD- ja kihtipotilaan sujuvat hoitopolut. Sähköisen asioinnin ja ajanvarauksen osalta Klinik- järjestelmän käyttöä jatkettiin ja sähköinen ajanvaraus tekstiviestimuistutuksineen otettiin käyt- töön hoitaja- ja fysioterapeutti –vastaanotoilla. Myös muuta e -Asiointia tehostettiin puhelinlii- kenteen vähentämiseksi. Puhelimella tapahtuneet asiakkaiden yhteydenotot eivät kuitenkaan kertomusvuoden aikana vähentyneet ja hoitajien käyttämä tekstiviestipalvelu juurtui osaksi potilas- kontakteja.

Lääkärivajeeseen vastattiin ostoetälääkäripilotilla alkuvuodesta ja valmistelemalla omaa etälääkä- ritoimintaa jatkossa osana sairaanhoitopiirin pilottitoimintaa. Palvelusetelin käyttöä tehostettiin kiireettömien yleislääkäriaikojen saatavuuden turvaamiseksi.

Vakiintunut yhteys sairaanhoitopiirin kehittäjäverkostoihin parantaa hoidon jatkuvuutta, Seutu- terveyskeskuksen Hoito- ja potilasohjeita päivitetään ja uusia tehdään tarvetta vastaavasti. Lai- teajokortit on pääosin kertomusvuonna saatu valmiiksi osana osaamisen varmistamista.

Avoterveydenhuollon työntekijöitä oli mukana useissa sairaanhoitopiirin kehittämisryhmissä. Avo- hoidon omissa kehittämisprosesseissa on pyritty huomioimaan niiden sopivuus mentäessä kohti uudistusta. 2.4 Avoterveydenhuollon vastuualueen talous vuonna 2019 Avohoidon myyntituotot yhteensä olivat 23,9 milj. € (TA-toteuma 102,6 %) ollen 1.109 t€ suuremmat kuin vuonna 2018. Potilasmaksuja kerättiin asiakkailta 1.317 t€ vuonna 2019 ja 1.219 t€ vuonna 2018.

Avoterveydenhuollon vastuualueen kokonaiskulut vuonna 2019 olivat 24,9 milj. € (TA-tot 104,7 %) ja ylittivät talousarvion 1125 t€:lla. Kokonaiskulut olivat 1213 t€ suuremmat kuin vuonna 2018.

Henkilöstökulut (palkat ja henkilöstösivukulut) vuonna 2019 olivat 13,2 milj. € (TA-tot 97,7 %), joissa kasvua edellisvuoteen oli 17 t€. Henkilöstökuluista lääkäreiden palkat olivat 3,9 milj. € (TA- tot 98,9 %), hoitohenkilöstön palkat 5,7 milj. € (TA-tot 98,8 %) ja muun henkilöstön palkat 1,6 milj. € (TA-tot 93,2 %). Henkilösivukuluja maksettiin 2,2 milj. € (TA-tot 97,6 %).

Palveluiden ostot olivat vuonna 2019 yhteensä 7,9 milj. € (TA-tot 116,7 %) ylittäen talousarvion 1130 t€:lla. Laboratoriopalveluiden kustannukset olivat avohoidossa yhteensä 1,2 milj. € (TA-tot 91,4 %) ollen 49 t€ pienemmät kuin vuonna 2018. Röntgenpalveluiden kustannukset olivat vastaavasti 499 t€ ollen 21 t€ pienemmät kuin vuonna 2018. Avohoidon ICT-palveluiden kustannukset olivat 1087 t€ ollen 117 t€ suuremmat kuin vuonna 2018.

Vuokrakulut olivat 1,6 milj. € (TA-tot 97,1 %), kasvua edellisestä vuodesta 67 t€.

Aineiden, tavaroiden ja tarvikkeiden kustannukset avoterveydenhuollossa olivat vuonna 2019 yh- teensä 2,2 milj. € (TA-tot 117,5 %) ollen 168 t€ suuremmat kuin vuonna 2018. Näistä hoitotarvikkeiden ostot olivat 1305 t€ (TA-tot 131,8 %), muiden laboratoriotarvikkeiden ostot 225 t€, lääkin- nällisen kuntoutuksen apuvälineiden ostot 265 t€ ja lääkeostot 179 t€ (TA-tot 116,4 %).

Alla olevissa taulukoissa on esitetty euro ja kappalemääräinen avoterveydenhuollon hoitopalveluiden laskutus jäsenkunnille vuosina 2019 ja 2018.

3. Laitoshoidon vastuualue

3.1 Asiakasnäkökulma ja toiminnot Perustehtävän tavoitteen mukaisesti laitoshoito on pystynyt vastaamaan viiveettä ja ympärivuo- rokautisesti oman alueen väestön sairaanhoidon tarpeeseen. Jatkohoito keskussairaalasta sairaaloihin sujui viiveettä, sairaanhoitopiirin kitkalaskutuspäiviä ei Seututerveyskeskuksen kunnissa ollut lainkaan.

Sairaansijamäärät sairaaloissa vähenivät kertomusvuoden aikana Keuruun sairaalan sairaansija- määrän laskiessa syksyllä 26:een. Sairaansijoja oli siis loppuvuoden ajan kolmessa sairaalassa yh- teensä 78. Käytännössä heinäkuun ajaksi sairaansijoja vähennettiin Joutsassa 15:een ja Keuruulla 24:ään. Taustalla tässä olit edellisen kesän antamat kokemukset sairaansijojen riittävyydestä. Näillä sairaansijamäärillä turvattiin hyvin kuntalaistemme sairaalahoidon tarve yleisesti. Kerto- musvuoden aikana potilaita sijoiteltiin muihin sairaaloihin myös oman kunnan ulkopuolelle eten- kin kesäsupistuksen aikana kuormituksen tasaamiseksi ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi.

Alla olevassa taulukossa on esitetty omana toimintana tuotetun laitoshoidon hoitopalvelujen mää- rät jäsenkunnille vuosina 2019 ja 2018.

Hoitopäivät vähenivät edellisestä vuodesta 2,4 %. Taustalla tässä on edelleenkin yleinen hoitojak- sojen lyhentyminen sujuvien jatkohoitoprosessien myötä. Konnevetisten potilaiden hoitopäivien li- sääntyminen Laukaan sairaalassa johtuu muutamasta yksittäisestä pitkästä hoitojaksosta.

Kertomusvuoden aikana terveyskeskussairaaloiden keskimääräinen kuormitus oli 71,0 %, joka on hyvä taso potilasvaihdon näkökulmasta. Tavoitteena on, että pitkäaikaishoiva järjestetään koti- kunnan toimesta ja terveyskeskussairaaloissa hoidetaan akuuttia, lääketieteellistä hoitoa ja kun- toutusta tarvitsevia potilaita, jotka tarvitsevat ympärivuorokautisia sairaanhoidollisia palveluita.

Hoitopäiviä sairaalaosastoilla oli yhteensä 18 800, vähenemä siis edellisestä vuodesta 2,4 %. Pitkä- aikaishoitoa oli Joutsassa 81 ja Keuruulla 3 hoitopäivää. Pääsääntöisesti potilaat olivat tarkoituk- senmukaisissa hoito- ja hoivapaikoissa. Seututerveyskeskus osallistui kuntien vanhuspalveluraken- teen kehittämistyöhön sekä maakunnallisen koti- ja laitoshoidon kehittäjäverkostoon.

Toiminnan tavoitteet vuodelle 2019 toteutuivat

- potilaiden siirtyminen terveysasemien sairaaloihin ja jatkohoitoon oli sujuvaa, kitkalaskutus- päiviä ei ollut - potilasturvallisuustyön linjaukset ohjasivat toimintaa, indikaattorit olivat käytössä ja toimintaa vietiin eteenpäin verkostotyöllä - potilaat olivat tyytyväisiä hoitoonsa, käytössä olleen Qpro palautteen keskiarvo laitoshoidossa oli 4,3 / 5. Saatujen palautteiden määrä oli vähäinen ja palautteen keräämiseen tarvitaan te- hostusta - henkilöstö oli motivoitunut työhönsä, henkilökunnan sitoutumista kuvaava NES-kyselyn tulos oli hyvä, jatkossa tarvitaan henkilökunnan motivointia, jotta vastausten määrää saadaan nos- tettua.

3.1.1 Laukaan sairaala Laukaan sairaalassa hoidettiin 22 sairaansijalla yhteensä 979 eri henkilöä, hoitojaksoja oli 1 310 ja hoitopäiviä yhteensä 5 453 (vuonna 2018 4941). Keskimääräinen hoitoaika oli lyhyt ollen 3,4 vrk. Keskimääräinen kuormitus oli 67,9 %. Pitkäaikaista hoitoa ei kertomusvuonna toteutettu. Hoito- päivistä 3 825 (70,1 %) kohdentui Laukaan kuntalaisille.

Laukaan sairaalan tilat tukevat kuntouttavaa hoitotyötä ja mahdollistavat potilaiden toimintakyvyn tukemisen osana hoitoprosessia. Vanhuspalveluketju toimii Laukaassa hyvin, potilasvaihto on pääosin sujuvaa ja potilaat kotiutuvat suoraan tarkoituksenmukaisiin jatkohoitopaikkoihin tai kotiin.

3.1.2 Joutsan sairaala Joutsan sairaalassa hoidettiin 20 sairaansijalla kertomusvuoden aikana yhteensä 429 eri henkilöä, hoitojaksoja oli 709 ja hoitopäiviä yhteensä 5 559 (vuonna 2018 5652). Hoitopäivistä 4 262 (76,7 %) kohdentui joutsalaisille. Keskimääräinen hoitoaika oli 6 vrk. Keskimääräinen kuormitus oli 78,4 %. Hoitoaika on edelleen lyhentynyt osana osaston sisäistä moniammatillista kehittämistyötä ja kunnan vanhuspalvelujen kanssa tehtyä potilaslähtöisen yhteistyön tehostumista. Pitkäaikais- hoitoa oli kertomusvuonna 81päivää.

Kertomusvuoden aikana tehtiin suunnitelma palvelukeskus Jouseen sijoittuvan 18 –paikkaisen Sa- kuko –yksikön remontista. Osaston henkilökunta osallistui aktiivisesti osaston suunnitteluun ja sen mahdollistamiin toiminnan muutoksiin.

3.1.3 Keuruun sairaala Keuruun sairaalan sairaansijamäärä laski kesän jälkeen 32:sta toistaiseksi 26:een ja niillä sairaansi- joilla yhteensä 979 eri henkilöä, hoitojaksoja oli 1 027 ja hoitopäiviä 7 111 (vuonna 2018 7974). Hoitopäivistä 4 993 (70,2 %) kohdentui Keuruun kuntalaisille. Keskimääräinen hoitoaika oli 4,9 vrk. Keskimääräinen kuormitus oli 68,3 %.

Pitkäaikaishoitoa osastolla toteutettiin 97 hoitopäivää, määrä on pienentynyt edellisestä vuodesta, mutta kertoo jonotuksesta kunnan palveluasumiseen.

3.2 Henkilöstönäkökulma Seututerveyskeskuksen laitoshoidossa henkilökun- tamäärä on sairaansijojen vähenemisen myötä laskenut. Työpanos oli 87,7. Suunniteltu hoitajamitoi- tus hoitohenkilökunta/sairaansija oli osastoilla km. 0,8. Sairaanhoitajien suhteellista osuutta hoitohen- kilökunnasta hiukan lisättiin potilaiden hoitoisuu- den perusteella luonnollista poistumaa hyödyn- täen.

Vuoden 2019 lopussa laitoshoidon henkilöstöä vakituisissa ja määräaikaisissa työ- ja virkasuhteissa yhteensä 109 (120 vuonna 2018) henkilöä. Henkilöstöstä vakinaisia oli 95 ja määräaikaisia 14. Lääkäreistä vain Keuruun sairaalan osastonlääkä- rin virka on ollut koko kertomusvuoden täytet- tynä vakinaisella viranhaltijalla. Muissa sairaaloissa lääkärityössä on ollut työpisteiden vaihdan- taa osana terveyskeskuslääkäreiden osaamisen syventämistä.

Hoitohenkilökunta on pysyvää, määräaikaisten työntekijöiden osuus on noin 20%. Kertomusvuo- den lopussa sairaaloiden osastonhoitajien alai- suudessa olleet laitoshuoltajat siirrettiin yhdelle puhtauspalveluesimiehelle.

Sairauspoissaolojen % -osuus kokonais- työajasta oli 4,3, vähennystä edelliseen vuoteen 0,9 % johtuen henkilökunnan eläköity- misistä. Influenssarokotekattavuus oli erinomainen.

Osaamisen ylläpitämistä ja vahvistamista on ohjannut täydennyskoulutusvelvoite ja kirjallinen koulutussuunnitelma, jonka mukainen toteutuminen varmistettiin kaksi kertaa kertomusvuoden aikana. Toimipaikkakoulutuksen painopistealueet olivat lääkehoito, hygienia, ravitsemus, kaatumisen ehkäisy ja muu näyttöön perustuva hoitotyön kehittäminen.

Äkkilähtijävarahenkilöstön käyttö vakiintui. Seurannan mukaan varahenkilöstö kohdentuu 90 %:sti äkillisten poistuminen paikkaamiseen ja tasaamaan henkilöstöresurssia kuormitushuippujen aikana. Äkkilähtijävarahenkilöstön käytön ja koordinoidun sijaissuunnittelun myötä ns. keikkalaisten määrä on saatu pysymään vähäisenä.

Työturvallisuuteen liittyvät asiat käsiteltiin alueellisissa turvallisuustyöryhmien kokouksissa. Sai- raanhoitopiirin ohjeistuksen mukaan aloitettiin laiteturvallisuuden kehittäminen ja laitevastaavat nimettiin kaikkiin sairaaloihin. Työvuorosuunnittelussa otettiin käyttöön sähköinen asiointi. 3.3. Prosessien kehittämisnäkökulma Terveyskeskussairaalat pystyivät pääosin hoitamaan alueensa kuntien potilaat ja ottivat sujuvasti vastaan keskussairaalasta jatkohoitoon tulleet potilaat. Ajoittain kuormitushuipuissa potilaita sijoiteltiin myös oman kunnan ulkopuolisiin Seututerveyskeskuksen sairaaloihin, jotta työmäärää

saatiin tasattua ja potilasturvallisuus turvattua. Kitkalaskutusta sairaanhoitopiiriltä ei ollut ollen- kaan tänäkään vuonna. Keskimääräiset hoitoajat terveyskeskussairaaloissa vaihtelivat 3,4:stä 6:een vuorokautta.

Osastoilla potilaiden hoitamiseen liittyviä toimintamalleja yhdenmukaistettiin edelleen. Hoitojak- sojen aikana pyrittiin määrittelemään potilaiden ravitsemustila ja kaatumisen riski sekä aloitettiin systemaattinen ihon kuntoa kartoittavan kriteeristön käyttö. Seututerveyskeskuksessa osallistut- tiin maakunnallisen kehittäjäverkoston työskentelyyn ja jatkettiin omia hoitotyön laadun verkos- topalavereja (ravitsemus-, lääkehoito-, kirjaaminen, saattohoito-, hygienia- ja puhtauspalveluiden- palaverit). Kirjaamisen kehittäminen oli erityisenä painopistealueena, toimintamuotona aloitettiin kirjaamisen kehittämisen työpajat. Yhteys sairaanhoitopiirin kehittäjäverkostoon vakiintui. Syste- maattinen käsihygienia-auditointi (prevalenssit) jatkui aiempien vuosien tapaan.

Kaikkien sairaaloiden osastojen kanssa toteutettiin moniammatilliset kehittämisiltapäivät, joiden teemana oli näyttöön perustuva ikäihmisen toimintakyvyn arviointimittaristo, sen käyttö ja hyö- dyntäminen kansallisen suosituksen mukaisesti. 3.4 Laitoshoidon vastuualueen talous 2019 Laitoshoidon myyntituotot yhteensä olivat 6,9 milj. € (TA-toteuma 100,6 %) ollen 0,8 milj.€ suuremmat kuin vuonna 2018. Potilasmaksuja kerättiin asiakkailta 0,8milj.€ vuonna 2019 (TA-tot 104,2 %) ja 0,7 milj. € vuonna 2018.

Laitoshoidon vastuualueen kokonaiskulut vuonna 2019 olivat 7,0 milj. € (TA-tot 94,1 %). Kokonais- kulut olivat 0,3 milj. € pienemmät kuin vuonna 2018. Henkilöstökulut (palkat ja henkilöstösivuku- lut) vuonna 2019 olivat 4,9 milj. € (TA-tot 90,7 %), joissa vähennystä edellisvuoteen oli 0,3 milj. €. Henkilöstökuluista lääkäreiden palkat olivat 293 t€ (TA-tot 76,4 %), hoitohenkilöstön palkat 3212 t€ (TA-tot 93,4 %) ja muun henkilöstön palkat 665 t€ (TA-tot 93,3 %). Henkilösivukuluja maksettiin 837 t€ (TA-tot 91,3 %).

Asiakaspalveluiden ostokulut olivat yhteensä 68 t€ (TA-tot 85,4 %) alittaen talousarvion 12 t€:lla. Nämä kulut tarkoittavat laitoshoidon hoitopalvelujen ostoja muista kuin Seututerveyskeskuksen terveyskeskussairaaloista. Potilaiden valinnanvapauden kasvaessa on yhä vaikeampi arvioida tätä kustannuserää talousarvioon. Summa on 29 t€ vähemmän kuin vuonna 2018.

Muiden (kuin asiakas-) palveluiden ostot olivat vuonna 2019 yhteensä 1,3 milj. € (TA-tot 101,3 %) ylittäen talousarvion 16 t€:lla. Laboratoriopalveluiden kustannukset olivat laitoshoidossa yhteensä 117 t€ (TA-tot 89,0 %) ollen 7 t€ pienemmät kuin vuonna 2018. Röntgenpalveluiden kustannukset olivat vastaavasti 25 t€ (TA-tot 120,7%) ollen 4 t€ suuremmat kuin vuonna 2018. Laitoshoidon ICT- palveluiden kustannukset olivat 205 t€ ollen 8 t€ suuremmat kuin vuonna 2018.

Vuokrakulut olivat 504 t€ (TA-tot 113,1 %) ja ollen 23 t€ suuremmat kuin vuonna 2018.

Aineiden, tavaroiden ja tarvikkeiden kustannukset laitoshoidossa olivat vuonna 2019 yhteensä 285 t€ (TA-tot 105,2 %) ollen 4 t€ pienemmät kuin vuonna 2018. Näistä hoitotarvikkeiden ostot olivat 101€ (TA-tot 107,1 %) ja lääkeostot 132 t€ (TA-tot 99,8 %).

Seuraavassa taulukossa on esitetty laitoshoidon hoitopalvelujen laskutus jäsenkunnittain vuosina 2019 ja 2018.

Seuraavassa kuviossa on esitetty Seututerveyskeskuksen sairaaloiden kokonais- ja henkilöstökus- tannukset vuosina 2011 – 2019:

4. Suun terveydenhuollon vastuualue

4.1 Asiakasnäkökulma ja toiminnot

4.1.2 Suun terveydenhuollon perushoito Suun terveydenhuollon perustehtävän mukainen ”Yksilön ja väestön suun terveyden edistämi- nen” on toteutunut yksilö – ja ryhmäohjauksena kaikissa alueen hammashoitoloissa kattavasti odottavista perheistä ikäihmisiin. Suun terveydenedistämisen työryhmän ideoima ja koordinoima terveydenedistämistoiminta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Seututerveyskeskuksen hyvinvoinnin- ja terveyden edistämistyön kanssa. Itsenäistä potilastyötä tekevien hammashoitajien ehkäi- sevän hoidon potilasmäärät ovat tehokkaan työn jaon kehittämisen vuoksi pysyneet hyvällä tasolla ja omahoidon ohjaus on lisääntynyt lasten ja aikuisten osalta. On osallistuttu sairaanhoitopiirin omiin ja maakunnallisiin terveyden edistämisen foorumeihin ja koulutuksiin, sekä käytännön toimintaan, työn suunnitteluun ja kehittämiseen. Lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto on toteutettu asetuksen mukaisesti. Lapsiperheiden laajennettu vastaanottotoiminta on jatkunut Laukaassa ja siitä on tullut paljon positiivista palautetta asiakkailta.

Tekstiviestimuistutus Vuoden 2017 lopusta suun terveydenhuollossa otettiin käyttöön tekstiviestimuistutus ajanvaraus- ajoista. Muistutuksilla on ollut suuri merkitys perumattomiin poisjäänteihin, jotka ovat vähenty- neet sen myötä 33%. Käytännössä se on tarkoittanut, että on saatu käytettyä n. 800 hoitoaikaa, jotka ennen jäivät käyttämättä.

Keskitetty päivystys Suun terveydenhuollon keskitetyssä ilta- ja viikonloppupäivystyksessä oli vuonna 2019 yhteensä 1241 käyntiä (v. 2018 1365 kappaletta). Seututerveyskeskuksen osuus oli 139 käyntiä (v. 2017 179 käyntiä) eli 11 % käynneistä. Seututerveyskeskuksen väestön prosentuaalinen osuus koko päivys- tysalueen väestöstä on 18 %. Päivystys toimi koko vuoden ajan sujuvasti ja henkilöstön vuokraus onnistui myös hyvin.

Suun suoritteet vähenivät 9,4 % ja kattavuus väheni 3,9 % vuoden 2019 aikana eli vuoden 2019 aikana hoidettiin 796 yksittäistä kuntalaista vähemmän kuin EDV.

4.1.3 Suun terveydenhuollon erikoishoito Suun erikoishoidon yksikön (Sehy) toiminta tapahtuu Jyväskylässä Kansakoulukadulla ja se sisältää suukirurgian, protetiikan ja oikomishoidon. Potilaat ohjatutuvat Sehyyn hammaslääkärin lähet- teellä omasta hoitolasta. Laukaan, Toivakan ja Petäjäveden oikomishoitojärjestelyt hoidetaan vi- rassa olevan erikoishammaslääkärin toimesta. Konnevedellä, Joutsassa ja Keuruulla oikomishoidon erikoishammaslääkäripalvelut on järjestetty ostopalveluna. Kirurgiassa on käytetty ostopalve- lua Pihlajalinnaan vaikeimpien kirurgisten ja parodontologisten hoitojen tekemiseksi.

4.2 Henkilöstö Vuoden 2019 lopussa suun terveydenhuollon vastuualueella oli henkilöstöä vakituisissa ja määrä- aikaisissa työ- ja virkasuhteissa yhteensä 81 henkilöä, joista lääkäreitä 25, hoitohenkilöstöä 54 ja muuta henkilöstöä 2. Vakituista henkilöstöä oli 70 ja määräaikaisia 11.

Suun terveydenhuoltoon laadittiin uusi osaamiskartoitus, joka mittaa tietoa, taitoa ja asennetta. Se oli ensimmäinen laatuaan Suomessa suun terveydenhuollossa ja ainutlaatuisen myös sen vuoksi, että siinä olivat hammaslääkärit mukana. Sen käytiin kehityskeskustelussa kaikkien työnte- kijöiden kanssa. Tulokset koko suun terveydenhuollon osalta saadaan vuoden 2020 alkupuolella. Henkilöstön saatavuus on ollut haasteellista kaikissa ammattiryhmissä: hammaslääkäri, suuhygienisti ja ham- mashoitaja. Rekrytoinnin helpottamiseksi ja Seututer- veyskeskuksen tunnettuuden lisäämiseksi käytiin Ham- maslääkäripäivillä pitämässä rekrytointiosastoa. Osas- tollamme kävi yli 200 henkilöä. Reissu onnistui hyvin ja sen seurauksena saimme useita rekrytointeja

Resursseja on ohjattu yhä enemmän niin, että Joutsan, Keuruun ja Laukaan alueiden sisällä on tarkoituksenmukaisesti jaettu ja tasattu hoito- loiden työvoimaa.

Suun terveydenhuollon työpanos henkilötyö- vuosina on kasvanut vuodesta 2011 vuoteen 2019 8 htv. Seututerveyskeskuksen alkuvuosina merkittävin henkilötyövuosia lisäävä tekijä oli se, kun avoimena olleet hammaslääkärin virat saatiin lopulta täytettyä. Vuosien varrella osa-aikaisuudet ovat vähentyneet merkittävästi. Myös uusia virkoja ja toimia on tarveharkintaan pohjautuen saatu viime vuosina.

Sairauspoissaolojen osuus kokonaistyöajasta kas- voi edellisvuoteen verrattuna. Syynä tähän ovat lisääntyneet pitkäaikaiset poissaolot.

4.3 Prosessien kehittäminen Ajanvaraustoiminnan kehittämiseksi oli hanke, jonka tavoitteena on kehittää palveluohjaamista ja hoidon tarpeen arviointia. Kehittämisessä on tarve huomioida sekä palvelun laatu että tehokkuus. Samat tarpeet ovat tulleet esille myös Keski-Suomen maakunnan valmistelutyössä. Hanke toimii pilotointina, jonka tuotoksia voidaan hyödyntää koko Seututerveyskeskuksen alueella ja Keski- Suomen maakunnan valmistelutyössä. Pyrkimyksenä on saada aikaan uusi toiminto, jossa potilaiden palveleminen onnistuu yhdestä yhteydenotosta. Toimintamallit sujuvoitetaan ja tehostetaan ja kehitetään myös henkilöstön koulutusta palvelutarpeessa.

Suun terveydenhuollossa on kutsuttu määräaikaistarkastuksiin lapset ja nuoret asetuksen ja yksi- löllisen tarpeen mukaan sekä aikuiset tarpeen mukaan. Kutsuprosessia on uudistettu, jotta löyde- tään sen toteuttamiseksi uusia työvälineitä, kuten eAsiointi. Uudistuksen myötä muokataan myös resurssien kohdentamista tarkoituksenmukaisemmaksi.

Terveyttä edistävä vastaanottotoiminta on avainasia suunkin terveydenhuollossa ja se on jalkau- tettu käytännöksi. Tehostettu potilaan omahoidon ohjaaminen on korostunut kaikkien työnteki- jöiden työssä. Vuoden 2018 aikana kaikki työntekijät suorittivat Oppiportissa Motivoivan keskus- telun verkkokurssin ja sen jälkeen asiaa käsiteltiin pienryhmissä kaikissa hoitoloissa. Motivoivaa työotetta jatkettiin vuoden 2019 aikana, sillä suun terveydenhuollossa tarvitaan potilaan omaa sitoutumista elämäntapamuutokseen ja omahoitoon. Tavoite on, että potilas ottaa enemmän vas- tuuta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. 4.4 Suun terveydenhuollon vastuualueen talous 2019 Suun terveydenhuollon myyntituotot 2019 yhteensä olivat 5.276 t€ (TA-toteuma 101,4 %) ollen 356 t€ pienemmät kuin vuonna 2018. Potilasmaksutulot pienenivät vuodesta 2018. Vuonna 2019 potilasmaksutulot olivat 1.525 t€ (TA-toteuma 88,4 %).

Vastuualueen kokonaiskulut vuonna 2019 olivat 6.404 t€ (TA-tot 95,9 %) ja alittivat talousarvion 272 t€:lla. Kokonaiskulut olivat 85 t€ pienemmät kuin vuonna 2018. Henkilöstökustannukset olivat 4.114 t€, laskua edellisestä vuodesta oli 222 t€. Muiden palvelujen ostot nousivat 120 t€ edel- lisvuodesta (v.2018 982 t€ ja v. 2019 1.103 t€). Talousarviototeuma oli 97,3 %. Aineet, tarvikkeet ja tavarat -kohtien menot olivat 527 t€ (TA-toteuma 91,0 %), nousua edelliseen vuoteen oli 9 t€.

Vuoden 2019 investoinnit olivat 105 t€ (21 t€ vuonna 2018). Konneveden, Keuruun ja Kansakoulu- kadun hoitolaan hankittiin uudet hammashoitokoneet.

Hoitopalvelujen kustannukset jäsenkunnille olivat 117 €/asukas, joka oli 8€ vähemmän kuin vuonna 2018.

Alla olevassa taulukossa on esitetty suun terveydenhuollon hoitopalveluiden laskutus euroina ja kappalemäärinä jäsenkunnittain vuosina 2019 ja 2018.

5. Seututerveyskeskuksen johtaminen, sisäinen valvonta ja riskienhallinta

5.1 Seututerveyskeskuksen johtaminen ja hallinto Seututerveyskeskus noudattaa yleisiä valtakunnallisia terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon liitty- viä, sekä sairaanhoitopiirin (liikelaitoksen konsernivalvonnan) antamia säännöksiä ja määräyksiä. Toiminnasta ja sen laillisuudesta vastaa Seututerveyskeskuksen vastaava ylilääkäri. Palvelujen jär- jestämisen linjauksista vastaa Seututerveyskeskuksen järjestämistoimikunta (ns. omistajien kon- sernivalvonta) ja palvelujen tuottamisesta johtokunta. Toimitusjohtaja vastaa liikelaitoksen talou- desta, tuloksesta ja operatiivisen toiminnan kokonaisuudesta annettujen ohjeistusten mukaisesti.

Seututerveyskeskuksen järjestämistoimikunta kokoontui vuoden 2019 aikana kuusi kertaa ja käsi- teltyjä asioita oli 34. Johtokunta puolestaan kokoontui yhteensä 10 kertaa ja käsiteltyjä asioita oli 60. Pöytäkirjat löytyvät internetistä osoitteesta http://www.seututk.fi/fi-FI/Seututerveyskes- kus/Paatoksenteko.

Seututerveyskeskuksen johtoryhmä kokoontui säännöllisesti joka toinen viikko (heinäkuuta lukuun ottamatta), yhteensä 21 kertaa vuoden 2019 aikana. Johtoryhmän muistiot löytyvät työnte- kijöillemme sähköisesti sairaanhoitopiirin sisäisestä internetistä Santrasta.

Johtokunnan ja johtoryhmän kokouksissa on seurattu säännöllisesti talousarvion, hoitotakuun / hoitoon pääsyn ja muiden keskeisten tavoitteiden toteutumista. Osavuosikatsaukset ja merkittä- vimmät toiminnalliset muutokset on käsitelty kokouksissa. Uusi sairaala-hankkeen mahdollisista vaikutuksista Seututerveyskeskuksen sekä perusterveydenhuollon toimintaan ylipäätään on kes- kusteltu tarpeen mukaan.

Tämän lisäksi kaikista johtokunnan ja johtoryhmän kokouksista on erikseen kaikille työntekijöil- lemme sähköpostitse lähetetty tiedote, johon on koottu kokouksissa käsitellyt henkilöstöasiat.

Kaikille Seututerveyskeskuksen esimiehille ja asiantuntijoille pidetään kerran kuukaudessa esi- miesaamupäivä-tilaisuus, jossa käydään läpi yhteisiä käytäntöjä ja kehittämistoimenpiteitä. Näi- den lisäksi kukin vastuualue sekä erityisryhmät kokoontuvat säännöllisesti yhteisten asioiden ää- relle. Terveysasemittain pidetään säännöllisesti osastotunteja tai vastaavia. Yhteistoimintamenet- tely on käytössä kaikissa tarvittavissa tilanteissa. Seututerveyskeskuksen johto ja ammattijärjestö- jen luottamusmiehet tapaavat sekä säännöllisesti, että tarpeen tullen myös akuutisti yhteisten henkilöstöasioiden äärelle.

Konserniohjeina annetut yleiskirjeet on tiedotettu esimiehille ja pantu toimeen tarvittaessa. Sopi- musten tekemisessä on noudatettu sairaanhoitopiiriin yleisiä ohjeita. Seututerveyskeskuksen sopimusten hallinta on keskitetty Seututerveyskeskuksen toimistoon johdon sihteerille. Tehtyjen sopimusten ehtojen noudattamista on seurattu.

Hankinnat tehdään ja valvotaan ensisijaisesti sairaanhoitopiirin hankintatoimiston ja tarvittaessa lääkintätekniikan kautta ja ne sisältävät etupäässä palvelujen ja materiaalien hankintoja. Kilpailu- tukset tehdään keskitetysti. Seututerveyskeskuksella ei ole suurta omaisuutta, mutta sitä hallinnoi hallinto- ja talouspäällikkö. Sairaanhoitopiirin osaomisteisilta yhtiöiltä ostettujen palveluiden laa- tua ja hintaa on seurattu.

Seututerveyskeskuksen ja perusterveydenhuollon tulevaisuutta pohdittiin vuoden 2019 aikana useilla foorumeilla yhdessä kuntiemme kanssa. Aloitimme alueelliset sopimusohjausneuvottelut keväällä 2019 ja jatkamme niitä kunnittain vuonna 2020. Kuntiemme perusturvajohtajat sekä li- säksi talousjohtajat ovat kokoontuneet säännöllisesti tiedonkulun parantamiseksi ja erityisesti talousarvio- ja toimintasuunnitelmaprosessien yhteensovittamiseksi entistä paremmin.

Tarkoituksenamme vuonna 2019 oli osallistaa myös erikoissairaanhoidon alueelliset toimintanäky- mät näihin keskustelufoorumeihin (ns. eteentyönnettynä erikoissairaanhoitona), mutta näissä keskusteluissa emme ainakaan vielä onnistuneet riittävästi. 5.2 Potilasturvallisuus ja riskienhallinta Seututerveyskeskuksen johtokunta hyväksyi potilasturvallisuussuunnitelmamme alun perin vuonna 2012 ja se päivitettiin vuonna 2019. Valtioneuvoston potilas- ja asiakasturvallisuusstrate- giassa vuosille 2017–2021 korostuu potilaan/asiakkaan asema. Suomen potilasturvallisuusyhdistys on julkaissut oppaan alueelliseen potilas- ja asiakasturvallisuustyöhön 2020.

Potilaan turvallisen ja laadukkaan hoidon toteutumiseksi sekä henkilöstön turvallisuuden varmistamiseksi tavoitteena on ollut, että kaikilla potilaita hoitavilla työntekijöillä on hyvä potilasturvalli- suusosaamisen taso sekä kaikki potilashoitoon osallistuvat työntekijät seututerveyskeskuksessa ovat suorittaneet Potilasturvallisuuden verkkokurssin. Väkivalta- ja uhkatilanteita varten on sai- raanhoitopiirissä järjestetty koulutusta ja laadittu ohjeistukset. Pelastussuunnitelmat päivitettiin terveysasemittain, sairaaloiden paloturvallisuustarkastukset suoritettiin ja poistumisturvallisuus- selvitykset päivitettiin vuonna 2019. Sammutus – ja pelastusharjoituksia sekä elvytyskoulutuksia järjestettiin myös vuonna 2019. Moniammatillisia turvallisuuskierroksia tehtiin terveysasemilla ja Turo-turvallisuustyöryhmissä käsiteltiin terveysasemakohtaisia asioita laajasti pari kertaa vuodessa. Potilasturvallisuuteen liittyvät suunnitelmat, toiminta- ja työohjeet ovat ajan tasalla.

Seututerveyskeskuksessa seurataan hyvän, turvallisen hoidon toteutumista ja asiakastyytyväi- syyttä. Palautteenantokanavia on useita. Qpro/Haipro-järjestelmän, Roidu tablettilaitteen sekä sähköpostin kautta potilaat, omaiset/läheiset voivat antaa palautetta. Roidu laitteen kautta pa- lautteita tuli 3073 vuonna 2019 (3640 v. 2018) keskiarvo 8.62 (8,48) ja NPS 62 (59,42). Qpro pa- lautteita tuli vuonna 2019 327 (v. 2018 242). Palautteiden keskiarvo pysyi samana kuin v. 2018 eli 4,3 (4) välillä 1-5. Kaksi parasta arvosanaa tuli kysymyksistä Henkilökunta kohteli minua hyvin 4,4 ( 4,5) ja voin suositella K-S seututerveyskeskusta muille 4,4 (4,3). Sähköpostipalautteita tuli 71 (62) koskien mm. hoitoa, kohtelua, puhelinpalvelua, tekstiviestipalvelua, nettisivuja, yhteystietoja ja maksuasioita.

Seututerveyskeskuksessa on oma lääkehoitotyöryhmä, joka kokoontui kaksi kertaa vuonna 2019. Keskeisimmät aiheet olivat haittatapahtumien vähentäminen ja lääkehoitosuunnitelmien päivittä- minen. Sairaanhoitopiirin lääkeneuvottelukunnassa on edustus myös Seututerveyskeskukselta. Lääke- ja nestehoitoon sekä verensiirtoon liittyviä ilmoituksia oli 126 (vuonna 2018 1595), ja näi-

24 den pohjalta lääkehoitotyöryhmässä mietitään kehittämistoimenpiteitä poikkeamien vähentä- miseksi. Lääkehoitovastaavat tuovat lääkehoitotyöryhmän kokouksiin oman raporttinsa haittata- pahtumista ja kehittämistoimenpiteet haittatapahtumien estämiseksi.

Sairaanhoitopiirin alueella laiteturvallisuusopas valmistui 2017. Seututerveyskeskuksessa on ni- metty laiteturvallisuusvastaavat, jotka ovat käyneet laiteajokorttikouluttajakoulutuksen ja ottavat vastaan yksikkönsä laiteajokorttinäytöt. He huolehtivat koulutusten ja ohjeiden jalkauttamisesta yksiköissä.

Vuonna 2017 potilaille tapahtuneita tapaturmia oli 174 ja 2018 163 ja vuonna 2019 149. Ne ovat vähentyneet vuosi vuodelta. Kaatumiset ovat pysyneet samalla tasolla eli noin 120 molempina vuosina ja vuonna 2019 119. Putoamiset ovat vähentyneet vuonna 2018 oli 33 ja vuonna 2019 22.

Tietoturvallisuusilmoituksia oli vuonna 2019 13, 2018 14 (v. 2017 22) ja tietojen salassapidon mahdollisesta vaarantumisesta tehtiin 4 (v. 2018 5, v. 2017 11) ilmoitusta. Tiedonkulkuun tai tie- donhallintaan liittyviä haittatapahtumia vuonna 2018 ja 2017 oli saman verran eli noin 100 ja vuonna 2019 ne ovat vähentyneet eli 67. Noin kolmasosa liittyy dokumentointiin ja viidesosa suul- liseen viestintään.

Sopimuksissa varmistetaan ostopalveluiden potilasturvallisuus ja sovitaan laadun seurannasta lä- hetettäessä potilasta hoitoon. Ostopalvelusopimuksissa on kirjattu potilasturvallisuuden ja -laadun varmistamisen menetelmät. Palveluja ostettaessa yksityiseltä terveydenhuollon tai sosiaali- palvelujen tuottajalta vaaditaan dokumentti omavalvontasuunnitelmasta.

Työturvallisuusilmoituksia oli vuonna 2019 139 ja 2018 yhteensä 122 kpl (EDV +15%). Työtapatur- mat ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna 86 (vuonna 2018 53). Näistä pisto- ja viilto- tapaturmia oli 23, lisääntyneet 28 % vuoteen 2018 (18 kpl) verrattuna. Kompastumisia, liukastu- misia, kaatumisia ja putoamisia 7 (v. 2018 8). Vakavia ja merkittäviä riskejä ei työtapaturmissa ollut. Toimintaympäristöön liittyviä ilmoituksia tuli 116 (82) ja ne lisääntyivät noin 40 %. Yli puolet eli 64 ilmoitusta liittyi sisäilma-asioihin.

Potilasrannekeratsioita tehtiin kolme kertaa v. 2019. Tulos on ollut suhteellisen hyvä eli sairaaloissa potilasrannekkeiden käyttö on vakiintunut ja lähes jokaisella potilaalla on ollut ranneke tar- kistuksen aikaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Potilaan tunnistamiseen joka tilan- teessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota.

Vaaratapahtumailmoituksia HaiPro- järjestelmään oli vuonna 2019 593 ja 2018 kirjattu 690. Poti- lasturvallisuusilmoituksista ”läheltä piti” -tilanteita oli 152 (213). Tapahtui potilaalle – ilmoituksia oli vuonna 2019 296 (2018 349). Potilaalle aiheutuneita vakavia haittoja kirjattiin vuonna 2019 ainoastaan yksi (2018 3 ja vuonna 2017 4). Edellisten vuoden vakavat haitat olivat lonkkamurtu- mia kaatumisten seurauksena.

Poikkeamat hyvässä hoidossa ja potilasturvallisuudessa (muistutukset, kantelut, potilasvahingot) käsitellään määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Potilasasiamies toimii Seututerveyskeskuksessa potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi ja tiedottaa potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Potilasasiamiehelle tulee noin 120-130 yhteydenottoa vuosittain. Niistä suurin osa tulee potilailta, mutta myös keskussairaala, yksityinen palveluntuottaja, muu kunta tai sosiaalipuolen laitos voivat ottaa yhteyttä. Yhteydenotoista 34 % koskee hoitoa tai hoitoon pää- syä, 10 % tietoturvaa / tiedonsaantia / tietoturvaa ja 18 % mahdollista potilasvahinkoa. Vuonna 2019 muistutuksia tuli yhteensä 17 (vuonna 2018 10 kpl, vuonna 2017 16 ja 2016 24 kpl). Muistu- tuksista suuri osa koski potilaan kohtelua. AVI:lle tehtiin yhteensä 5 kantelua vuonna 2019 (vuona 2018 7 kantelua, vuonna 2017 ja 2016 2). Ne koskivat potilaan hoitoa tai kohtelua, joihin yhteen

on tullut päätös: huomautus potilastietojen kirjaamisen laiminlyöntiin liittyen. Valviralle ei ole tehty selvityspyyntöjä, vuonna 2018 yksi.

Tavoitteena on, että 1) Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa toteutuu kaikille yhtäläinen hoidon tarjonta ja saatavuus valtakunnallisten normien ja suositusten mukaan ja 2) hoitoon pääsyn kriteerien (THL) toteuma on 100 % ja potilaat hoidetaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Seututerveyskeskuksessa seurataan hoitoon pääsyä ja hoitotakuun toteutumista. Tiedot julkais- taan säännöllisesti seututerveyskeskuksen verkkosivuilla ja tiedot lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle kolme kertaa vuodessa.

5.4 Hallinnon vastuualueen talous ja henkilöstö 2019 Hallinnon kustannukset muodostuvat yksikön tuottamista liikelaitoksen varsin kiinteistä yleishal- linnon kustannuksista sekä erikseen sovituista kustannuseristä, jotka vyörytetään hallinnon kautta toimipisteille (esim. suurimpina työterveyden kustannukset ja liikelaitoksen lomapalkkavaraus). Kokonaiskustannukset 2019 olivat 1.722 t€ (TA 2019 1.289 t€ ja tot % 133,6). Vuokrakuluja tiloista oli 23 t€. Kaikki kertyneet kustannukset on vyörytetty vastuualueiden kustannuksiin ja näin lasku- tettu kuntatuotteina. Vuoden 2019 lopussa hallinnon vastuualueella oli henkilöstöä työ- ja virkasuhteissa yhteensä yksi- toista (11) henkilöä, jotka kaikki vakituisia.

6. Tilinpäätös 2019

6.1 Tilinpäätöksen avainluvut

Toimintavuoden 2019 keskeiset avainluvut alla (suluissa prosenttiosuus liikevaihdosta): Tot2018 (1000 €) Tot2019 (1000 €) TA2019 (1000 €)

Liikevaihto 38.232 t € (100 %) 39.712 t € (100 %) 39.284 t € (100 %) Potilasmaksut 3.661 t € ( 9,6 %) 3.671 t € ( 9,2 %) 3.765 t € (9,5 %) Oman toiminnan hoitopalve-

lut jäsenkunnille Avoterveydenhuolto 20.231 t € (52,9 %) 21.854 t € (55,0 %) 21.854 t € (55,6 %) Laitoshoito 5.840 t € (15,3 %) 6.837 t € (17,2 %) 6.837 t € (17,4 %) Suun terveydenhoito 5.557 t € (14,5 %) 5.202 t € (13,1 %) 5.202 t € (13,2 %) Yht. 31.628 t € (82,7 %) 33.893 t € (85,3 %) 33.893 t € (86,3 %)

Henkilöstökulut 23.368 t € (61,1 %) 23.352 t € (58,8 %) 24.054 t € (61,2 %) Materiaali- ja palveluostot 12.483 t € (32,7 %) 13.789 t € (34,7 %) 12.378 t € (31,5 %)

Vakituinen henkilöstö vuoden 2019 lopussa (suluissa 2018):

Avoterveydenhuolto 215 (211) Laitoshoito 95 (99) Suun terveydenhuolto 70 (73) Hallinto 11 (11) Yhteensä 394 (394)

Investoinnit vuonna 2019 olivat 105 t€ (TA2019 200 t €, vuonna 2018 87 t€).

Tuloslaskelma ja tase seututerveyskeskustasolla on esitetty liitteessä 1a ja 1b. Liitteissä 2a-2b esitetään jäsenkuntien laskutus ja liitteessä 3 kuntakohtaiset yli-/alijäämätilanteet 31.12.2019. 6.2 Ostot sairaanhoitopiiriltä ja osakkuusyhtiöiltä Merkittävä osa Seututerveyskeskuksen käyttämistä palveluista hankitaan KSSHP:ltä ja sen osak- kuusyhtiöiltä. Näiden palvelujen kustannukset sisältyvät omana toimintana tuotettujen palvelujen hintoihin.

Tietojärjestelmäpalvelut ml. puhelinpalvelut hankitaan sairaanhoitopiirin tietohallinnon kautta. Keskeisin tietojärjestelmistä on potilastietojärjestelmä Effica, joka on yhteisessä tietokannassa sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon ja Jyväskylän yhteistoiminta-alueen kanssa, eli sama tieto- järjestelmä toimii perusterveydenhuollossa noin 191 000 asukkaan väestöpojalla ja erikoissairaan- hoidossa n. 250 000 asukkaan väestössä. Seututerveyskeskus on tietojensa osalta oma rekisterin- pitäjä. Muita tietojärjestelmiä ovat mm. Web-Marela, Flexim, laboratoriojärjestelmä sekä taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon järjestelmät. Ostopalvelut tietohallinnolta vuonna 2019 olivat 1.576 t € (v.2018 1.409 t€), mikä on 4,0 % liikevaihdosta, 35,46 €/asukas (v.2018 31,39€/as).

Laboratoriopalvelut hankitaan Fimlabilta. Ostot olivat 1.287 t€ (v.2018 1.343 t€), 3,2 % liikevaihdosta, 28,95 €/asukas (v.2018 29,93 €/as). Laboratoriotutkimusten analyysitoiminta on keskitetty. Kuitenkin terveysasemien ja sairaaloiden toiminnan sujuvuuden kannalta välttämättömät tutki- mukset analysoidaan paikallisesti, enimmäkseen pikatutkimuksina.

Lääkinnällisiä ja diagnostisia palveluita hankittiin sairaanhoitopiirin yksiköltä 986 t €:lla (v.2018 1.176 t€), 2,5 % liikevaihdosta, 22,17 €/asukas (v.2018 26,21 €/as). Merkittävin erä muodostuu radiologian palveluista, (711 t€), jonka toimintaa ovat seututerveyskeskuksen alueella toimivat kolme röntgenyksikköä, eli Laukaa, Joutsa ja Keuruu. Muita palveluita hankittiin sairaanhoitopiirin sisätaudeilta (300 t€), kirurgialta (105 t€), fysiologialta (12 t€) ja patologialta (133 t€).

Palvelu- ja lääkeostot lääkehuollolta, jotka hankitaan sairaanhoitopiirin apteekilta koko seututerveyskeskuksen alueelle, olivat 381 t€ (v.2018 391 t€), 0,9 % liikevaihdosta, 8,57 €/asukas (v.2018 8,72 €/asukas).

Materiaalitoimen palvelut (hankintatoimisto, kuljetukset, varasto ja kiinteistöpalvelut) tuottaa sairaanhoitopiirin materiaalitoimi koko seututerveyskeskuksen alueelle. Materiaalitoimen palveluiden ostot olivat 184 t€ (v.2018 183 t€), 0,5 % liikevaihdosta, noin 4,13 €/asukas (v.2018 4,07 €/asukas).

Apuvälinepalvelut Sairaanhoitopiirin kuntoutuksen yksikköön kuuluva alueellinen apuvälinekes- kus (AVEK) vuokraa ja toimittaa kalliimmat ja vaativammat apuvälineet seututerveyskeskuksen oman kuntoutustoiminnan kautta. Ostot apuvälinekeskukselta 2019 olivat 465 t€ (v.2018 449 t€), 1,2 % liikevaihdosta ja 10,46 €/asukas. Paikallisesti toimivat kuusi kuntoutusyksikköä hankkivat ja lainaavat edelleen yksinkertaisemmat ja useammin tarvittavat apuvälineet.

Henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon palvelut hankitaan asianomaisilta sairaanhoitopiirin yksi- köiltä. Taloushallinnon peruspalvelut ulkoistettiin Monetra Keski-Suomi Oy:lle v. 2019 alusta. Hen- kilöstö- ja taloushallinnon palveluiden ostot olivat 757 t € (v.2018 776 t€), 1,9 % liikevaihdosta, 17,03 €/asukas (v.2018 17,31 €/as). Henkilöstöhallinnon tehtäviä on runsaasti myös seututerveyskeskuksen toimistossa, mm. kaikki henkilöstön rekrytointiin ja palkanmaksuun liittyvät päätökset sekä tietojen tallentaminen palkkahallinnon järjestelmään. Myös lähiesimiehet tekevät runsaasti työtä palvelusuhdeasioissa.

Potilaskuljetuksia sairaanhoitopiirin kautta hankittiin 49 t €:lla (v.2018 34 t€) ja puhtauspalveluita 25 t€:lla (v.2018 26 t€).

Vuokrat v. 2019 olivat 2.687 t€ (vuonna 2018 2.565 t€), 6,8 % liikevaihdosta, 60,44 €/asukas (v.2018 57,15 €/as). Vuokrista toimitilavuokrat olivat 2.626 t€ (vuonna 2018 2.510 t). Lähinnä kopiokoneista ja EKG- laitteista maksettavat kalusto- ja laitevuokrat olivat 57 t€.

Pesulapalveluiden hankinnat olivat 203 t € (v.2018 202 t€). Hankinnat tehdään pääasiassa Sakupe Oy:ltä, ja lisäksi Konnevedellä ja Keuruulla pesulapalveluita hankittiin edellisten vuosien tapaan myös paikallisilta pesuloilta.

LIITE 6. 1a: Tuloslaskelma 2019

LIITE 6. 1b: Tase 31.12.2018

LIITE 6. 2a: Perusterveydenhuollon hoitopalvelut jäsenkunnille, oma toiminta +ostopalvelut (EUR)

LIITE 6. 2b: Perusterveydenhuollon hoitopalvelut jäsenkunnille oma toiminta (KPL)

LIITE 6. 3: Jäsenkuntien vuosien 2011–2019 yli-/alijäämä (EUR)

7. Kuntatiedot

Seututerveyskeskuksen toimipisteet 7.1 Keuruu 31.12.2019 Vastaanotto Keuruu Tunnuslukuja Haapamäki Asukasluku: 9 762 Päivystys Lähipäivystys Keuruu Yhteispäivystys, KS Työttömyys %: 10,6 Kuntoutus Keuruu Tulovero %: 21,5 Neuvola Keuruu, Haapamäki

Kouluterveydenhoito Keuruu, Haapamäki

Suun terveydenhuolto Keuruu, Haapamäki Sairaala Keuruun sairaala, 26 ss

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset 2019 (1000 EUR)

2016 2017 2018 2019 SeutuTk avohoito PTH ja ESH YHTEENSÄ 20008 20259 20826 20826

29% SeutuTk STK avoterveydenhuolto 5326 5670 5854 5973 laitoshoito STK laitoshoito 1953 1649 1772 1927 56% SeutuTk suun th STK suun terveydenhuolto 1030 983 1335 1138 Seututerveyskeskus yht. 8309 8302 8961 9038 9% Erikoissairaanhoito 6% Erikoissairaanhoito 11699 11957 11865 11580 Tilastokeskus: väestötiedot 31.12.2018, Verohallinto: Tuloveroprosentit 2019, ELY-keskus: Keski-Suomen työllisyyskatsaus 31.12.2018

Palvelusopimuksen 2018 toteutuminen Keuruu

Terveyden edistäminen - perhekeskus Valon toiminta vakiintunutta - perheneuvolassa on neljän henkilön vakinainen työtiimi ja toiminta vakiintunut. Tämä palve- lee Keuruun ja Multian lisäksi myös Petäjävettä - lapsiperhetyötä tekevät työntekijät osallistuivat tiiviisti Lapset Puheeksi koulutuksiin - terveyskeskuspsykologi, toiminta- ja puheterapeutti kokoaikaisia - lasten ja nuorten psykiatrisen sairaanhoitajan toiminta vakiintunutta

Sairaanhoito - apulaisylilääkärin vakanssia hoiti alkuvuoden osa-aikaisena Laukaan apulaisylilääkäri. Loppu- vuodesta lähtien tehtävää on hoitanut Keuruun oma lääkäri. - päihde-ja mielenterveystyön prosessien uudistuksessa entinen päivätoimintakeskus lopetti loppuvuodesta toimintansa ja oma virka-aikaan tuettu psykiatrinen palveluasuminen muuttui kotiin vietäväksi tueksi - etälääkäritoimintaa pilotoitiin Keuruulla 3-5/2019 - lääkärivaje näkyy lääkärikäyntien vähenemisenä edellisestä vuodesta - lähetteet erikoissairaanhoitoon terveyskeskuksesta ovat vähentyneet entisestään - varahenkilöstöä on vahvistettu sairaanhoitajien ja laitoshuoltajien osalta - sairaalan toimintaa rajoitettiin kesällä tilapäisellä sairaansijavähennyksellä. Toiminta sujui kuitenkin hyvin, eikä kitkalaskutusta syntynyt. - vuodeosaston hoitopäivät ovat vähentyneet edelleen 8,8 % - fysioterapiassa osaston fysioterapeutti siirtyi fysioterapian alle. Keuruulla on yht. 5 fysiotera- peuttia ja suoravastaanotto toimii.

Suun terveydenhuolto - Keuruun hammaslääkäritilanne jatkui haastavana vuoden 2018 lopulta vielä 2019 alkuvuo- delle, jolloin saatiin lyhyeksi aikaa vuokrahammaslääkäri. Loppuvuodesta ei saatu kaikkiin poissaoloihin sijaista. Suuhygienisti- ja hammashoitajasijaisuuksiin ei saatu työntekijöitä. - Keuruun hoitolassa oli loppu vuodesta vesivahinko ja yksi hoitokone uusittiin. - Haapamäellä uudet tilat toimivat hyvin ja toiminta saatiin vakiinnutettua.

Seututerveyskeskuksen toimipisteet 7.2 Petäjävesi 31.12.2019 Vastaanotto Petäjävesi Tunnuslukuja Asukasluku: 3 900 Päivystys Lähipäivystys Keuruu Yhteispäivystys, KS Työttömyys %: 10,7 Kuntoutus Petäjävesi Tulovero %: 21,75 Neuvola Petäjävesi

Kouluterveydenhoito Petäjävesi

Suun terveyden- Petäjävesi huolto Sairaala Keuruu

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset 2019 (1000 EUR)

2016 2017 2018 2019 SeutuTk avohoito PTH ja ESH YHTEENSÄ 6679 7252 6918 6931

24% SeutuTk STK avoterveydenhuolto 1540 1782 1543 1647 laitoshoito STK laitoshoito 411 403 505 435 64% 6% SeutuTk suun th STK suun terveydenhuolto 330 384 413 405 Seututerveyskeskus yht. 2281 2569 2461 2487 6% Erikoissairaanhoito

Erikoissairaanhoito 4398 4683 4457 4444 Tilastokeskus: väestötiedot 31.12.2018, Verohallinto: Tuloveroprosentit 2019, ELY-keskus: Keski-Suomen työllisyyskatsaus 31.12.2018

Palvelusopimuksen 2018 toteutuminen Petäjävesi

Terveyden edistäminen - perhekeskus aloitti toimintansa kirjaston tiloissa - Lapset Puheeksi –malli käytössä - muistikoordinaattorin työpanosta on siirretty Keuruulle ja Toivakkaan kunnan toivomuk- sesta - psykologipalvelu 3 pv / viikko - koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon psykologiresurssissa todettu tarpeen mukaista va- jetta, jota paikattu kiertävällä psykologisijaisella - oma puheterapeutti aloittanut vähentäen ostopalvelun tarvetta - oma toimintaterapeutti 2pv/viikko.

Sairaanhoito - lääkäriresurssi on ollut koko vuoden hyvä ja riittävä - Sujuva hoitaja-lääkäriyhteistyö ja konsultaatiokäytäntöjen kehittäminen sekä lääkkeen- määräämishoitajan vastaanoton lisäys ovat vähentäneet potilaiden tarvetta käydä lääkä- rissä hoitajalla käynnin lisäksi. Puheterapeutin saaminen resurssiin selittää terapeuttien lisääntyneet käynnit - erikoissairaanhoidon lähetteet vähenivät merkittävästi v. 2019 paitsi työterveyshuollosta - päihdehoitajan työpanos on toteutunut suunnitelmien mukaisesti - sairaalahoitoa tarvitsevat potilaan on hoidettu Keuruulla, sairaalahoidon tarve on vähenty- nyt

Suun terveydenhuolto - Petäjäveden hammashoitolassa toiminta jatkui tasaisena koko vuoden.

Seututerveyskeskuksen toimipisteet 7.3 Multia 31.12.2019 Vastaanotto Multia Tunnuslukuja Asukasluku: 1 584 Päivystys Lähipäivystys Keuruu Yhteispäivystys, KS Työttömyys %: 8,7 Kuntoutus Multia Tulovero %: 22,00 Neuvola Multia

Kouluterveyden- Multia hoito Suun terveyden- Multia huolto Sairaala Keuruu Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset 2019 (1000 EUR) 2016 2017 2018 2019 SeutuTk avohoito PTH ja ESH YHTEENSÄ 3214 3237 3148 3148

STK avoterveydenhuolto 823 728 809 850 26% SeutuTk laitoshoito STK laitoshoito 276 299 297 267 61% STK suun terveydenhuolto 145 141 161 158 8% SeutuTk suun th Seututerveyskeskus yht. 1244 1168 1267 1275 5% Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito 1970 2069 1881 1991 Tilastokeskus: väestötiedot 31.12.2018, Verohallinto: Tuloveroprosentit 2019, ELY-keskus: Keski-Suomen työllisyyskatsaus 31.12.2018

Palvelusopimuksen 2018 toteutuminen Multia

Terveydenedistäminen - neuvola ja kouluterveydenhuolto hoidettu Keuruulta käsin - Lapset Puheeksi –malli käytössä - toimintaterapeutti, puheterapeutti ja psykologipalvelut n. kerran viikossa - perhekeskusverkosto toimii.

Sairaanhoito - avovastaanotolla on lääkäri ollut 3 päivänä viikossa (60 % työpanos) ja lisäksi multialaisia on käynyt iltavastaanotolla Keuruulla - sairaalahoitoa tarvitsevat on hoidettu pääasiassa Keuruulla, hoitopäivät ovat vähentyneet - -esh-lähetteet vähentyneet.

Suun terveydenhuolto - Multian hammashoitolassa toiminta jatkui tasaisena koko vuoden.

Seututerveyskeskuksen toimipisteet 7.4 Laukaa 31.12.2019 Vastaanotto Laukaa, Tunnuslukuja Lievestuore hoitaja vo Asukasluku: 18 927 Päivystys Lähipäivystys Laukaa Yhteispäivystys, KS Työttömyys %: 10,8 Kuntoutus Laukaa Tulovero %: 21,50 Neuvola Laukaa, Vihtavuori Leppävesi, Lievestuore

Kouluterveydenhoito Laukaa, Vihtavuori

Leppävesi, Lievestuore Suun terveyden- Laukaa, Lievestuore huolto Sairaala Laukaan sairaala, 22 ss

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset 2019 (1000 EUR) 2016 2017 2018 2019 PTH ja ESH YHTEENSÄ 31585 30946 31872 31706 SeutuTk avohoito

STK avoterveydenhuolto 6411 7040 7871 8229 26% SeutuTk laitoshoito STK laitoshoito 2019 1563 1364 1606 5% STK suun terveydenhuolto 1704 1992 2208 2121 62% SeutuTk suun th Seututerveyskeskus yht. 10134 10595 11443 11956 7% Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito 21451 20351 20429 19750 Tilastokeskus: väestötiedot 31.12.2018, Verohallinto: Tuloveroprosentit 2019, ELY-keskus: Keski-Suomen työllisyyskatsaus 31.12.2018

Palvelusopimuksen 2018 toteutuminen Laukaa

Terveyden edistäminen - perhekeskustoiminta (HYPE) vakiintunut, moniammatillinen toiminta juurtunut osaksi toimintaa - psykiatrisen sairaanhoitajan työ vakiintunutta, lasten ja nuorten päihdesairaanhoitaja aloittanut toimintansa - Laukaa mukana neuvolan etävastaanottopilotissa - psykologipalvelut ja toimintaterapeutin palvelut 5pv/viikko - uusi puheterapeutti aloitti joulukuussa, toinen perhevapaalla.

Sairaanhoito - vastaanoton henkilökuntatilanne on pääasiassa saatu pidettyä riittävänä koko vuoden ajan lukuun ottamatta ajoittaista lääkärivajetta - terveyskeskuslääkärin etävastaanottoa pilotoitiin 3-5/2019 myös Laukaassa - psykiatrian tulosalueen Laukaan vastaanotto integroitui osaksi Laukaan terveysaseman vastaanottoa - osastotyössä ei ole tehty suunnitelmista poikkeavia muutoksia paikkalukuun tai henkilöstö- vahvuuteen.

Suun terveydenhuolto - Suuhygienistin työpanos oli vähäisempi, kuin mitä kysyntä oli. Tilanteen korjaamiseksi ostettiin Coronarialta puolen vuoden ajan suuhygienistipalveluja n. 2pv/viikko ja kesän ajaksi pal- kattiin hammaslääketieteen kandidaatti hoitamaan suuhygienistin potilaita. - Lievestuoreen hoitolassa tarjottiin hammaslääkärin palveluja n. puoli päivää viikossa.

Seututerveyskeskuksen toimipisteet 7.5 Konnevesi 31.12.2019

Tunnuslukuja Vastaanotto Konnevesi

Asukasluku: 2 698 Päivystys Lähipäivystys Laukaa

Yhteispäivystys, KS Työttömyys % 11,7 Kuntoutus Konnevesi Tulovero % 22,0

Neuvola Konnevesi

Kouluterveydenhoito Konnevesi

Suun terveyden- Konnevesi huolto Sairaala Laukaan sairaala

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset 2019 (1000 EUR) 2016 2017 2018 2019 PTH ja ESH YHTEENSÄ 5572 5595 5053 5208 SeutuTk avohoito

STK avoterveydenhuolto 1062 1315 1243 1344 26% SeutuTk laitoshoito STK laitoshoito 1148 513 257 338 6% STK suun terveydenhuolto 388 382 378 370 61% SeutuTk suun th Seututerveyskeskus yht. 2598 2210 1878 2052 7% Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito 2974 3385 3175 3156

Tilastokeskus: väestötiedot 31.12.2018, Verohallinto: Tuloveroprosentit 2019, ELY-keskus: Keski-Suomen työllisyyskatsaus 31.12.2018

Palvelusopimuksen 2018 toteutuminen Konnevesi

Terveyden edistäminen - terveydenhoitajaresurssi suositusten mukainen - diabeteshoitaja 3pv /viikko - psykologi, toimintaterapeutti 1pv/viikko, puheterapia osto-/verkkopalveluna - perhekeskus toimii virtuaalisena - Lapset Puheeksi -koulutukset ovat toteutuneet.

Sairaanhoito - vastaanotolla keskimäärin 1½ lääkäriä (1 vakituinen) ja 1½ sairaanhoitajaa (toinen lääkkeen- määräämissairaanhoitaja) /viikko - hoitohenkilökunta on pitkäaikaista ja kokenutta - sairaalahoitoa tarvitsevat on hoidettu pääasiassa Laukaassa, muutama pitkäaikaisempaa hoitoa vaatinut potilas näkyy hoitopäivien lisäyksessä edelliseen vuoteen - erikoissairaanhoitoon lähetteet vähentyneet

Suun terveydenhuolto - Konneveden hammashoitolassa toiminta jatkui vuoden 2019 tasaisesti - hammaslääkärityöpanos toteutettiin yhteisvoimin Laukaan hammashoitolan kanssa. Tämä vähensi pienen yksikön haavoittuvaisuutta ja lisäsi yhteistyötä Laukaan kanssa. - yksi hammashoitokone uusittiin

Seututerveyskeskuksen toimipisteet 7.6 Joutsa 31.12.2019 Vastaanotto Joutsa Tunnuslukuja Asukasluku: 4 467 Päivystys Yhteispäivystys, KS

Kuntoutus Joutsa Työttömyys %: 11,2 Tulovero %: 21,00 Neuvola Joutsa

Kouluterveydenhoito Joutsa

Suun terveyden- Joutsa huolto Sairaala Joutsan sairaala 20 ss

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset 2019 (1000 EUR) 2016 2017 2018 2019 SeutuTk avohoito PTH ja ESH YHTEENSÄ 10116 10761 10304 10736

23% SeutuTk STK avoterveydenhuolto 1949 1983 2260 2452 laitoshoito STK laitoshoito 1648 1566 1318 1626 STK suun terveydenhuolto 512 533 646 510 57% 15% SeutuTk suun th Seututerveyskeskus yht. 4109 4082 4224 4588 Erikoissairaanhoito 5% Erikoissairaanhoito 6007 6679 6080 6148

Tilastokeskus: väestötiedot 31.12.2018, Verohallinto: Tuloveroprosentit 2019, ELY-keskus: Keski-Suomen työllisyyskatsaus 31.12.2018

Palvelusopimuksen 2018 toteutuminen Joutsa

Terveyden edistäminen - uusi Sote-keskus rakenteilla Joutsaan - ADHD toimintasuunnitelman toteuttaminen - Lapset Puheeksi – malli käytössä - neuvolatoiminnot hajautettiin tilajärjestelyjen takia kolmeen eri pisteeseen - psykologi, toimintaterapeutti ja puheterapeuttipalvelut 3-4pv /viikko - psykiatrisen sairaanhoitajan toiminta vakiintunutta - moniammatillisten verkostojen toiminta juurtunut, varhaiskasvatuksen kanssa yhteistyö te- hostunut, vaikutus kustannuksiin myönteinen, ks. alla. - liikuntaneuvoja (hanke), toiminut kahtena päivänä, tästä hyvät kokemukset, toimintaa jatke- taan.

Sairaanhoito - asiakkaan tarpeen mukainen hoitomalli juurrutettu vastaanottotoimintaan - etälääkärikokeilu 3-5/2019 - lääkärivaje loppuvuodesta - sote-palveluohjaus toimintamalli aloitettu - uuden sote-keskuksen suunnittelu Joutsan kunnan kanssa jatkunut koko vuoden - sairaalaosaston paikkavähennys kesällä hoitajasijaisten puutuessa, paikat riittivät - psykiatrinen sairaanhoitaja siirtynyt psykiatrian tuloisalueelta seututerveyskeskukseen - erikoissairaanhoitoon lähetteet vähentyneet

Suun terveydenhuolto - Joutsan hammashoitolassa hammaslääkäritilanne pysyi hyvänä. - suuhygienistityövoimassa oli vaihtelevuutta ja jonkin verran vajausta koko vuoden ajan

Seututerveyskeskuksen toimipisteet 7.7 Toivakka 31.12.2019 Vastaanotto Toivakka Tunnuslukuja Asukasluku: 2 406 Päivystys Lähipäivystys Laukaa Yhteispäivystys, KS Työttömyys %: 10,3 Kuntoutus Toivakka Tulovero %: 21,00 Neuvola Toivakka

Kouluterveydenhoito Toivakka

Suun terveyden- Toivakka huolto Sairaala Joutsan sairaala

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset 2019 (1000 EUR) 2016 2017 2018 2019 PTH ja ESH YHTEENSÄ 4391 4319 4042 4416

SeutuTk avohoito STK avoterveydenhuolto 788 849 858 932 21% STK laitoshoito 252 318 259 383 SeutuTk laitoshoito 9% STK suun terveydenhuolto 318 326 348 365 SeutuTk suun th 62% Seututerveyskeskus yht. 1358 1493 1465 1680 Erikoissairaanhoito 8% Erikoissairaanhoito 3033 2862 2577 2736

Tilastokeskus: väestötiedot 31.12.2018, Verohallinto: Tuloveroprosentit 2019, ELY-keskus: Keski-Suomen työllisyyskatsaus 31.12.2018

Palvelusopimuksen 2018 toteutuminen Toivakka

Terveyden edistäminen - äitiysneuvola-tarkastukset hoidettu Joutsasta käsin Toivakan terveysasemalla - ikääntyneiden laajat ennaltaehkäisevät terveystarkastukset toteutettiin pääosin ryhmätoimin- tana - ADHD toimintasuunnitelman toteuttaminen - osaviikkoinen psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti, nuorten psykiatrinen sairaanhoitaja, yhteiset Joutsan kanssa - perhekeskus Perhevakan toiminta ja yhteistyö vakiintunut Sairaanhoito - Lääkärivajetta alku- ja loppuvuodesta. Etälääkärikokeilun ansiosta korvattiin 1-2/2019 mo- lempien lääkärien puute. - Asiantuntijasairaanhoitaja on työskennellyt 2 päivää viikossa Toivakassa (päihde- ja mt-asiakkaat) - fysioterapeutin palvelut Joutsasta - sairaalahoitoa tarvitsevat on hoidettu pääsääntöisesti Joutsan sairaalassa, mutta myös Lau- kaan sairaalassa on jonkun verran hoitojaksoja.

Suun terveydenhuolto - Toivakan hammashoitolassa toiminta oli tasaista. - kannettavalle hoitoyksikölle (Pop-Up) saatiin uusi tila terveysasemalta.

Avoterveydenhuollossa hoidettujen potilaiden määrä on pysynyt ennallaan lääkärikäyntien vähentymisestä huolimatta. Moniammatillinen vastaanottomalli kompensoi tätä.

Seututerveyskeskuksen toimipisteet 7.8 Luhanka 31.12.2019 Vastaanotto Luhanka Tunnuslukuja Asukasluku: 707 Päivystys Yhteispäivystys, KS

Kuntoutus Työttömyys %: 7,1 Tulovero %: 18,50 Neuvola Luhanka

Kouluterveydenhoito Luhanka

Suun terveyden- Luhanka huolto Sairaala Joutsan sairaala

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset 2019 (1000 EUR) 2016 2017 2018 2019 PTH ja ESH YHTEENSÄ 1849 1755 1461 1794 SeutuTk avohoito

STK avoterveydenhuolto 303 324 349 427 24% SeutuTk laitoshoito STK laitoshoito 410 225 166 256 STK suun terveydenhuolto 93 105 113 135 54% 14% SeutuTk suun th Seututerveyskeskus yht. 806 654 628 818 Erikoissairaanhoito 8% Erikoissairaanhoito 1043 1101 833 976

Tilastokeskus: väestötiedot 31.12.2018, Verohallinto: Tuloveroprosentit 2019, ELY-keskus: Keski-Suomen työllisyyskatsaus 31.12.2018

Palvelusopimuksen 2018 toteutuminen Luhanka

Terveyden edistäminen - asiakkaat saavat neuvolapalvelut Joutsassa - asetusten mukaiset terveystarkastukset ovat kaikille toteutuneet - muistihoitajatyötä on lisätty (kotikäynnit ja ennaltaehkäisy)

Sairaanhoito - vastaanotto pääsääntöisesti kerran viikossa - Sisäilmaoireilu Luhangan vastaanottotiloissa on hankaloittanut hoitohenkilökunnan sijoitte- lua. - sairaalahoitoa tarvitsevat on hoidettu pääsääntöisesti Joutsan sairaalassa.

Suun terveydenhuolto - kuten Joutsassa, suuhygienistityövoimassa oli vaihtelevuutta ja jonkin verran vajausta koko vuoden ajan.