DOCSLIB.ORG

Satakunnan Kulttuuriympäristöohjelma 2009 - 2015

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Satakunnan Kulttuuriympäristöohjelma 2009 - 2015 LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 7 | 2009 Satakunnan rikas ja monipuolinen kulttuuriympäristö on voimavara. Kulttuuriympäristöä SATAKUNNAN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA 2009 - 2015 leimaa maisemassa näkyvät ihmisen pitkäaikaisen läsnäolon jäljet joista osoituksena ovat Satakunnan mm. edustavat pronssikautiset hautaröykkiöt, hyvin säilynyt talonpoikainen rakennuskult- tuuri liittyneenä laajoihin viljelymaisemiin, kalastuselinkeinon ja merenkulun leimaamat kulttuuriympäristöohjelma saaristomaisemat, monimuotoiset teollisuusympäristöt sekä eri-ikäiset kaupunkiympäristöt 2009 - 2015 unohtamatta kirkko- ja kartanoympäristöjä eri aikakausilta. Suomen perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristös- tä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Ymmärryksen kulttuuriympäristöstä tulisi olla osa arkiajatteluamme ja vaikuttaa kaikkeen toimintaamme. Kulttuuriympäristöohjelman Niina Uusi-Seppä (toim.) tarkoituksena on antaa tietoa kulttuuriympäristöstä sekä koordinoida kulttuuriympäristön hoitoon, säilyttämiseen ja kehittämiseen kohdistuvia toimenpiteitä. Tavoitteena on turvata Satakunnan kulttuuriympäristöt osana kehittyviä yhdyskuntia. Ohjelma vuosille 2009-2015 on syntynyt päivityksenä 1995 laaditulle ohjelmalle. Ohjelma on laadittu Satakunnan kulttuuriympäristötyöryhmässä, jossa ovat edustettuina kulttuuri- ympäristöjen parissa työskentelevät alueelliset organisaatiot. Ohjelmassa kartoitetaan mitä viimeisen kymmenen vuoden aikana on kulttuuriympäristöjen hoidossa saatu Satakunnas- sa aikaan, nostetaan esiin ajankohtaisia teemoja sekä haasteita, joihin pyritään vastaamaan ohjelman toimenpideosassa. Ohjelmaan on koottu kulttuuriympäristöjen parissa työsken- televiltä toimijoilta artikkeleita kulttuuriympäristöjä koskevista ajankohtaisista kysymyksis- tä. Ohjelmassa esitellään myös toteutettuja hankkeita esimerkkeinä kulttuuriympäristöjen monista mahdollisuuksista sekä tehdään toimijoita tutuksi esimerkeillä hoitotyöstä. LOUNAIS-SUOMENYMPÄRISTÖKESKUS ISBN 978-952-11-3431-9 (nid.) ISBN 978-952-11-3432-6 (PDF) ISSN 1796-1750 (pain.) ISSN 1796-1769 (verkkoj.) Lounais-Suomen ympäristökeskus LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 7 | 2009 Satakunnan kulttuuriympäristöohjelma 2009 - 2015 Niina Uusi-Seppä (toim.) Turku 2009 Lounais-Suomen ympäristökeskus LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 7 | 2009 Lounais-Suomen ympäristökeskus Yhdyskuntaosasto Taitto: Päivi Niemelä Kansikuva: Liisa Nummelin, Kallon majakka Porissa Sisäsivujen kuvat: Niina Uusi-Seppä Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.ymparisto.fi/los/julkaisut Edita Prima Oy, Helsinki 2009 ISBN 978-952-11-3431-9 (nid.) ISBN 978-952-11-3432-6 (PDF) ISSN 1796-1750 (pain.) ISSN 1796-1769 (verkkoj.) ALKUSANAT Suomen perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympä- ristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Vaikka tietoisuus kulttuuriympäris- töstä on parantunut, jäävät sen arvot usein muiden arvojen jalkoihin. Ymmärryksen kulttuuriympäristöstä tulisi olla osa arkiajatteluamme ja vaikuttaa kaikkeen toi- mintaamme. Maakunnallisen kulttuuriympäristöohjelman tavoitteena on turvata Satakunnan kulttuuriympäristöt osana kehittyviä yhdyskuntia. Ohjelmassa on pa- neuduttu erityisesti ajankohtaisiin ongelmiin ja uhkakuviin. Satakunnan maakunnallinen kulttuuriympäristöohjelma vuosille 2009 – 2015 on laadittu osana EU-rahoitteista ”Pisara – kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi” -han- ketta. Hankkeen toteuttaja on Satakunnan Museo ja sitä rahoittaa Lounais-Suomen ympäristökeskus, joka myös koordinoi maakunnallista kulttuuriympäristöohjelma- työtä. Kulttuuriympäristöohjelma on laadittu Satakunnan kulttuuriympäristötyöryh- mässä, jonka jäsenet ovat osallistuneet myös kirjoitustyöhön. Ryhmässä ovat edus- tettuina kulttuuriympäristön parissa työskentelevät alueelliset organisaatiot: Lou- nais-Suomen ympäristökeskus (ylitarkastajat Anna-Leena Seppälä ja Esa Hoffrén) Sa- takuntaliitto (maakunta-arkkitehti Sirkka Lehto), Satakunnan Museo (museonjohtaja Juhani Ruohonen, rakennustutkija Liisa Nummelin), Satakunnan TE-keskus – maa- seutuosasto (rakennusmestari Lasse Pihlajamäki), ProAgria Satakunta (maiseman- hoidon neuvoja Sanna Seppälä), Turun tiepiiri (ympäristönsuunnittelija Niina Jääske- läinen), Museovirasto, muinaisjäännösten hoito (tutkija Leena Koivisto), Turun yli- opiston maisemantutkimuksen oppiaine (professori Maunu Häyrynen), kaksi kuntaa (Kankaanpään kaupunginarkkitehti Maija Anttila, Rauman ympäristötoimenjohtaja Juhani Korpinen) sekä aluearkkitehdit Ilmari Mattila ja Johanna Roslöf. Työ aloitettiin seminaarityöskentelyllä 14.10.2008, johon oli kutsuttu kulttuuriympäristötyöryhmän lisäksi muita alueellisia kulttuuriympäristötoimijoita. Kulttuuriympäristötyöryhmän lisäksi työskentelyyn osallistuivat intendentti Tuulikki Kiilo (rakennuskulttuuritalo Toivo), kyläasiamies Eija Kannisto (Ulvilan kaupunki), lehtori Sami Louekari (Turun yliopisto/maisematutkimus), toiminnanjohtaja Timo Pukkila (Karhuseutu ry). Ohjelman on koonnut ja toimittanut FM Niina Uusi-Seppä työryhmän johdolla, johon ovat osallistuneet maakunta-arkkitehti Sirkka Lehto, rakennustutkija Liisa Nummelin Satakunnan museosta sekä ylitarkastaja Anna-Leena Seppälä Lounais- Suomen ympäristökeskuksesta. Työryhmän jäsenet ja tutkija Leena Koivisto ovat vastanneet ohjelman yleisteksteistä. Lämpimät kiitokset kaikille työhön osallistuneille. Ylitarkastaja Anna-Leena Seppälä 4 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7 | 2009 Visio 2015 Kulttuuriympäristö on vakiinnuttanut asemansa osana arjen arvoja. Tavoitetila 2015 Kulttuuriympäristön erityispiirteet on turvattu säilyttämällä maisemassa näkyvät ihmisen pitkäaikaisen läsnäolon jäljet tasapainoisesti ja korostamalla kulttuuriym- päristöä paikallisen identiteetin vahvistajana. Kulttuuriympäristö otetaan huomi- oon kaikessa maisemaan ja maankäyttöön liittyvässä suunnittelussa ja sen hoito on turvattu riittävällä rahoituksella. Tieto alueen kulttuuriympäristöstä on lisääntynyt inventointien ja tutkimuksen myötä. Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö on mielletty vahvuudeksi ja vetovoimatekijäksi ja myös sen taloudellinen arvo ymmärretään. Kulttuuriympäristökasvatus on vakiintunut osa koulujen opetussuunnitelmaa ja tietoa kulttuuriympäristöstä on helposti kaikkien saatavilla. Porin 6. kaupunginosa. Kuva: Liisa Nummelin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7 | 2009 5 Käsitteitä Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristö on yleiskäsite. Sillä tarkoitetaan ympäristöä, jonka ominaispiirteet ilmentävät kult- tuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Kulttuuriympäristöön liittyy myös ihmisen suhde ympäristöönsä ennen ja nyt; sille annetut merkitykset, tulkinnat ja sen erilaiset nimeämiset. Tarkemmin kulttuuriympäristöä voidaan kuvata käsitteillä kulttuurimaisema ja rakennettu kulttuu- riympäristö. Kulttuuriympäristöön kuuluvat myös muinaisjäännökset ja perinnebiotoopit. Kiinteä muinaisjäännös = muinaisjäännös Muinaisjäännökset ovat maisemassa tai maaperässä säilyneitä rakenteita ja kerrostumia, jotka ovat syntyneet paikalla kauan sitten eläneiden ihmisten toiminnasta. Kiinteät muinaisjäännökset ovat usein maastossa silmin havaittavissa ja selvästi erottuvia, kuten hautaröykkiöt, uhrikivet, linnavuoret, jätinkirkot, jatulintarhat ja puolustuslaitteet. Toisena ryhmänä ovat maanalaiset kiinteät muinais- jäännökset, kuten asuin- ja työpaikat sekä ruumishaudat. Kiinteät muinaisjäännökset ovat muinais- muistolain rauhoittamia. Laissa käytetään sekä kiinteä muinaisjäännös että muinaisjäännös -käsitettä tarkoittamaan samaa asiaa. Esihistoriallisen ajan muinaisjäännös Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset ovat ajanjaksolta, jolta ei tunneta kirjallisia lähteitä ja jonka asutusta ja oloja koskevat käsitykset perustuvat arkeologian menetelmillä saatuihin tutkimustulok- siin. Historiallisen ajan muinaisjäännös Historiallisen ajan muinaisjäännökset ovat ajalta, jolta on kirjallisia lähteitä. Kohteita voi olla hyvin monenlaisia, esimerkiksi autioituneet keskiaikaiset kylänpaikat, kaupunkien arkeologiset kerrostumat ja ensimmäisen maailmansodan linnoituslaitteet. Kohteen muinaisjäännösluonne ratkaistaan tyyppi- ja tapauskohtaisesti. Rakennettu kulttuuriympäristö, rakennusperintö Käsite viittaa sekä konkreettisesti rakennettuun ympäristöön että maankäytön ja rakentamisen histori- aan ja tapaan, jolla se on syntynyt. Rakennettu kulttuuriympäristö muodostuu yhdyskuntarakenteesta, rakennuksista sisä- ja ulkotiloineen, pihoista, puistoista sekä erilaisista rakenteista (kuten esim. kadut tai kanavat). Rakennusperintö on pääsääntöisesti synonyymi rakennetulle kulttuuriympäristölle, joskus käsitettä käytetään tarkoittaen erityisesti vanhoja rakennuksia. Maisema Muodostuu elollisista ja elottomista tekijöistä sekä ihmisen tuottamasta vaikutuksesta, jotka ovat ns. maiseman perustekijöitä, niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta sekä maiseman visuaalisesti hah- motettavasta ilmiasusta, maisemakuvasta. Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen mukaan maisema tarkoittaa aluetta sellaisena kuin ih- miset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet johtuvat luonnon ja/ tai ihmisen toiminnasta ja vuorovai- kutuksesta. Perinnemaisema ja perinnebiotooppi Perinteisten elinkeinojen ja maankäyttötapojen muovaama alue, jonka historialliset piirteet ovat säily- neet. Perinnemaisemia ovat esimerkiksi niityt ja hakamaat ja niiden käyttöön liittyvät rakenteet ja ra- kennelmat. Kulttuuri- ja perinnemaisema -käsitteet ovat osin päällekkäiset, perinnemaisema on usein melko pienialainen ja osa laajaa kulttuurimaisemaa. Perinnebiotoopeiksi nimitetään pääosin
Load more

Recommended publications
  • Selostus, Osa B: Teemakohtaiset Taulukot Ja Kartat
    SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 Selostus, osa B Kaavaselostuksen osa B sisältää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 sisällön mukaiset teemakartat ja niihin liittyvät taulukot. Teemakartat ja taulukot korvaavat Satakunnan maakuntakaavan selostuksen osan B vastaavat kartat ja taulukot. Teemakartassa on joko yksilöity kohteen nimi tai kohdenumero, joka viittaa luettelossa olevaan kohteeseen. Kohteesta on pääsääntöisesti kuvattu kunta, jossa kohde sijaitsee, kohteen nimi, tunnus vaihemaakuntakaavakartalla ja pinta-ala ja/tai kpl määrä. Sisällysluettelo Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 1. Taajamatoimintojen alueet, taulukko 1 ja kartta 1 2. Keskustatoimintojen, vähittäiskaupan suuryksikköjen ja palvelujen alueet sekä työpaikka- alueet, taulukko 2 ja kartta 2 3. Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet, taulukko 3 ja kartta 3 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. Lentoliikenteen maantietukikohdan suojavyöhykkeet, taulukko 4 ja kartta 4 5. Terminaalitoimintojen alueet, taulukko 5 ja kartta 5 6. Aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealueet, taulukko 6 ja kartta 6 Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 7. Maa-ainesten ottoalueet, (turvetuotanto) ja selvitysalueet, taulukot 7 a-b ja kartta 7 Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen 8. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, taulukko 8 ja kartta 8 9. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ehdotus, taulukko 9 ja kartta 9 10. Maisemallisesti tärkeät alueet, taulukko 10 ja kartta 10 11. Valtakunnallisesti
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • Jätevaakku 2021
    Jäteneuvonnan tiedotuslehti 2021 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila s. 14 s. 8 Sisällys Suomi ei kuulu 4 Roskaamatta paras 17 Tietoa ja toimintaa Roskaantuminen aiheuttaa ympäristö­ Tapahtumia vuodelle 2021. maailman roskaisimpien haittojen lisäksi kustannuksia. alueiden joukkoon, 18 Kunnissa tapahtuu 7 Arkipäivän ympäristötekoja Jätehuollon tärpit kunnittain. mutta meiltäkin roskaa Ruoka ja ympäristötietoisuus. valitettavasti löytyy 8 Toisen turha on toisen aarre sekä maalta, merialueilta Kierrätyskeskukset nykyajan 19 Osallistu ja voita että sisävesistöistä. tavarataloina. pikakompostori! s. 4 9 Pikaopas lajitteluun Nappaa ohje kotiin tai töihin. 10 Jätteiden vastaanottopaikkoja kotitalouksille 2021 12 Usein kysytyt kysymykset Kysy, me vastaamme. 13 Lajittelun ja kierrätyksen ammattilaiset Tutustu jäteneuvojan päivään. 14 Polttaisitko sinä vettä? Vain lajitellusta biojätteestä saa ravinteita, multaa ja energiaa. 16 Kotipihan vieraslajit Osaatko käsitellä puutarha jätteen oikein? 2 Jäteneuvonnan tiedotuslehti 2021 JULKAISIJA Porin kaupunki Elinvoima­ ja ympäristötoimiala TOIMITUSTIIMI Pepita Heurlin, Liisa Malin Tarja Räikkönen, Anne Silver ULKOASU JA TAITTO Laura Telin, Kumppania Oy PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN­L 1459­3084 ISSN 1459­3084 (Painettu) ISSN 2323­4938 (Verkkojulkaisu) ANSSI KOSKINEN ANSSI PAINOSMÄÄRÄ 86 500 kpl PIIRROKSET, KANSIKUVA Mikä saa minut Seppo Leinonen JÄTENEUVONTA www.pori.fi/jateneuvonta nostamaan roskan? p. 044 701 2500 [email protected] atsoin Muovin matka se, miten omaksi tai tärkeäksi paikan -videon (WWW.PORI.FI/ koemme. Kysymys on mielestäni MUOVINMATKA). Kertaus yhdenlaisesta yhteisöllisyydestä. muoviroskaan liittyvistä Jokin yhteinen muodostuu niin seikoista oli selvästi tärkeäksi, että haluamme pitää siitä Kpaikallaan. Videolla muistutetaan, huolta. Kysymys ei ole niinkään ros- että muovi ei maadu, vaan hajoaa kaantumisen haittojen tiedostami- aina vain pienemmiksi kappaleiksi sesta, vaan enemmän tunteesta, joka – mikromuoviksi. Toinen tärkeä saa meidät toimimaan.
    [Show full text]
  • Yksityisiä Palveluntuottajia
    Ateriapalveluita Asumispalveluita Hoiva- ja kotipalveluita Turvapuhelinpalvelu YKSITYISIÄ PALVELUNTUOTTAJIA ATERIAPALVELUITA KOIVURINNE Palvelut: Lounasta tarjolla myös muille kuin talon asukkaille, mielellään soitto ennen. Hinnat: Arkisin lounas 7,00 €, keittolounas tarjolla ti ja la hintaan 6,00 €, su lounas 9,00€ Yhteystiedot: Keskuskatu 62 38700 Kankaanpää Puh 02 648 5000, keittiö suoraan 02 648 5011, sähköposti: [email protected], kotisivu: http://www.koivurinne.com/ LOUNASRUOKALA KIRSIKKA Toimialue: KANKAANPÄÄ, HONKAJOKI, ruokala Tehtaankadulla Kankaanpäässä Palvelut: Ruokala Tehtaankadulla Kankaanpäässä. Itsetehtyä kotiruokaa kotiin kuljetettuna. • Hinnat: Ruoka-annoksen hinta kotiin kuljetettuna (sis. leivän) lounas 8 €, keitto 6€. Lounaaseen kuuluu luonnollisesti myös salaatti. (Keittoannokseen saa salaatin 1 € lisähintaan) o Viikonloppuisin ruokaa ei toimiteta, voit tilata perjantaina viikonlopun ruuan. Yhteystiedot: Tilaukset puh. 040 183 6112 NESTE JÄMJÄRVI Toimialue: KANKAANPÄÄ, NIINISALO Palvelut: Kotiruokaa kotiin kuljetettuna, kuljetus maanantaista lauantaihin (sunnuntain ruoka tuodaan lauantaina) Hinta: Ruoka-annoksen hinta kotiin kuljetettuna 8,50 € ALV 0 %. Yhteystiedot: Jämijärventie 12 38880 Jämijärvi Puh. (02) 547 1253, 0405188234, sähköposti: katjat69@gmail ASUMISPALVELUITA PERHEKOTI KAISALA Palvelut: Pitkäaikaista että lyhytaikaista perhehoitoa, omaishoitajan vapaapäivän sijaistus, muutaman tunnin päivähoito. Seitsemän paikkainen perhehoitokoti vanhuksille ja vammaisille. Asukkaaksi pääsee PoSa:n maksusitoumuksella
    [Show full text]
  • The Satakunta Region's Futures Exercises in Practice
    The Satakunta Region´s Futures exercises in practice Tuula Hermunen Regional Council of Satakunta FUTUREG CONFERENCE Sligo 9.10.2007 Satakunta region • Located on the West Coast of Finland • Population 230,000 – Main towns: Pori (76,200), Rauma, Ulvila, Kankaanpää, Huittinen, Eura, Kokemäki – 26 municipalities – 3 sub-regions • Area 8,300 km2 Corner Stones of the local economy • Metal Industry (Heavy engineering, offshore, automation) • Energy production • Process industry • Ports and logistics • Food industry (eg. Poultry) • Forestry industry Employment • 12,000 companies employing 54,000 workers • Unemployment 11.2% (21.7% 1995) Culture and history 2 Unesco World Heritage sites: - Old Rauma wooden town - Lappi’s Hill tomb from the Bronze Age Various music and other cultural events: - Pori Jazz - Rauma Lace Week etc. Satakunta 2035 SATAKUNTA Karvia • Objectives Honkajoki Merikarvia Siikainen Kankaanpää • The Futures Process Jämijärvi Pomarkku • Stakeholders involved Noormarkku Lavia PORI Pori Ulvila Kiikoinen • Future Tools used Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki • Results gained Eurajoki Kiukainen Huittinen Rauma Köyliö Lappi Kodisjoki Vampula • General thoughts Säkylä Eura Vaasa FINLAND 193 km SATAKUNTA 115 km Tampere 138 km 242 km Turku Helsinki SATAKUNTALIITTO The objectives were • to identify focus areas of major importance, • to gain insight on alternative development paths in the regionally relevant focus areas, • to rise awareness among the public about regional planning and foresight processes, • to let the public identify alternative
    [Show full text]
  • Kaupunkien Tila
    Establishment of a Vietnamese Restaurant in Rauma, Finland – A Business Idea Dinh, Nhat Tu 2016 Leppävaara 2 Laurea University of Applied Sciences Leppävaara Establishment of a Vietnamese Restaurant in Rauma, Finland – A Business Idea Dinh Nhat Tu Degree Program in Facility Management Bachelor’s Thesis May 2016 3 Laurea University of Applied Sciences Abstract Leppävaara Degree Program in Facility Management Dinh, Nhat Tu Vietnamese Restaurant Establishment in Rauma, Finland – A Business Idea Year 2016 Pages 72 The market for the ethnic food service industry in Finland, including the port city Rauma, is constantly growing, as a result of the increase in the ethnic population, influences of multicul- turalism, and changes in lifestyles and dining habits. Having recognized those practices, a Vi- etnamese restaurant establishment, may be a good addition to the slow but growing food cul- ture in Rauma. The purpose of this thesis is to provide an overview of important considerations before establishing a restaurant in general and to examine the feasibility of running a Vietnam- ese restaurant in Rau-ma. The aim of the author is to visualize this business idea through this thesis work. The information and knowledge used in the thesis were gathered from books, the Internet and practical market research. The thesis started with theoretical framework, including a seven- step process to start a restaurant business in general, information about Vietnamese food cul- ture, as well as basic information about Rauma city and its market for the ethnic restaurant industry. An-other important part of this thesis is the empirical study which comprised both quantitative and qualitative market research towards the business idea.
    [Show full text]
  • Local Government Tax Revenues in Finland Tallinn 13.11.2018
    Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Local government tax revenues in Finland Tallinn 13.11.2018 Henrik Rainio, Director, Municipal Finances The Association of Finnish Local and Regional Authorities Municipalities in Finland • The responsibility of municipalities for social services, healthcare, educational and cultural services, public infrastructure as well as the organisation of other welfare services is extremely significant by international and also European standards. • Local government accounts for two-thirds of public consumption in Finland. • The ratio of the total expenditure of local government to GDP has been about 20% in recent years. • Local government employs about one fifth of the total Finnish labour force. • Municipalities have the right to tax the earned income of their inhabitants (municipal income taxation) and municipalities are paid tax on the basis of the value of real property (tax on real property). Municipalities are also entitled to a share of corporate income tax. 2 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 14.11.2018 Total municipal sector expenditure and income for 2017 Salaries and Social welfare Tax revenues 51 % wages 36 % and health care 22,6 billion € 15,9 billion € 48 % 21,1 billion € Income tax 43 % Corporate tax 4 % Social security funds Real estate tax 4 % and pensions 10 % Purchase of goods 8 % Education and State grants 19 % Purcahse of Culture 31 % 8,5 billion € services 22 % 13,6 billion € Sales of goods and Subsidies 5 % services 21 % Loan costs 5 % Other 15 % 9,2 billion € Investments 11 % 6,6 billion € Borrowing 5 %, 2,4 mrd. € Financing 6 %, 2,7 billion € Other 3 % Other revenues 4 %, 1,8 mrd.
    [Show full text]
  • Tiina Toivonen Pomarkku Jäteneuvoja Pori Siikainen Porin Kaupungin Ympäristövirasto Ulvila Valtakatu 11, 28100 Pori P
    Jäteneuvonta vaikuttaa valistamalla Itämerihaaste 22.1.2014 Harjavalta Kokemäki Luvia Merikarvia Nakkila Tiina Toivonen Pomarkku jäteneuvoja Pori Siikainen Porin kaupungin ympäristövirasto Ulvila Valtakatu 11, 28100 Pori p. 02 621 2521 [email protected] Porin kaupungin ympäristövirasto Porin Jätehuollon yhteistyöalue alueellisen jätehuollon suunnittelu (ja toteutus?) alueellinen jätehuolto- viranomainen (pääosin) sopimus jäteneuvonnan Harjavalta järjestämisestä Kokemäki Luvia jäteneuvonta kustannetaan Merikarvia ekomaksutuloilla Nakkila Pomarkku Pori jätehuollon neuvonta-, Siikainen valistus- ja tiedotuspalvelut Ulvila järjestää Porin kaupungin ympäristövirasto Asukasmäärä 130 000 Porin kaupungin ympäristövirasto Jäteneuvonnan kohderyhmä ja tehtävät neuvonnan piiriin kuuluvat jätelain perusteella kotitaloudet kunnan, valtion ja seurakunnan toiminnot yhdistykset ja muut julkiset yhteisöt jätehuollon neuvonta-, valistus ja Harjavalta tiedotustehtävät Kokemäki puhelimitse, sähköpostitse ja sosiaalisessa mediassa Luvia tapahtumissa ja tempauksissa Merikarvia aineistojen laatiminen sekä neuvontakäynnit Nakkila Pomarkku jätelain etusijajärjestys Pori jätteen synnyn ehkäisy Siikainen jätteen uudelleenkäyttö ja kierrätys Ulvila hyödyntäminen ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana sijoittaminen kaatopaikalle Porin kaupungin ympäristövirasto JäteVaakku Mustavaris Piirroshahmo synnytettiin koteihin jaettua jäteopasta varten v. 2000. esikuvana Porin seudulla yleinen lintulaji mustavaris piirtäjä Seppo Leinonen Jäteneuvonnan tiedotuslehti
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Kutsu Isyyden Selvittämistä Koskevaan Neuvotteluun
    Keski-Satakunnan 1 / 3 Terveydenhuollon Kuntayhtymä Liite 1. Palvelukuvaus PALVELUKUVAUS Tarjouskohde Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset ja verilähetysten kuljetukset, Eurajoen, Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset sekä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän ja jäsenkuntien sairaalaosastojen ja pitkäaikaishoidon asiakkaiden hoitoon liittyvät kuljetukset Palvelu Vammaispalvelulain mukaan kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu voidaan myöntää työ- ja opiskelumatkoihin, asiointi- ja virkistysmatkoihin sekä muihin tarpeellisiin, jokapäiväiseen elämään kuuluviin matkoihin. Sosiaalihuoltolain mukaisia yksilöllisiä liikkumista tukevia kuljetuspalveluja järjestetään henkilöille, pääsääntöisesti ikääntyneille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään palveluliikennettä tai muuta julkista liikennevälinettä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia. Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset tapahtuvat lähinnä Keski-Satakunnan jäsenkunnissa (Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila) asiakkaan asuinkunnan alueella. Lakisääteisesti vammaispalvelulain mukaiset matkat voivat suuntautua myös naapurikuntiin seuraavasti: -
    [Show full text]
  • Pohjanlahden Rantatie Pohjanlahden Rantatie
    POHJANLAHDEN RANTATIE Satakuntalaisten maaseutukylien kautta Pohjanlahden rannikkoa seuraten kulkee vanha maantie. Rantatie on jo myöhäiskeskiajalla yhdistänyt toisiinsa Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan kulkien Pohjanlahden ympäri Ruotsin eteläosiin asti. Osittain rantatietä pitkin kulki keskiajalla Turun ja Korsholman linnojen välinen yhteydenpito ja 1600-luvulta lähtien postitalonpojat kuljettivat postia tiellä osittaista verovapautta vastaan. Rantatien varrella tai sen lähiympäristössä on useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä, arvokkaita maisema-alueita sekä luontokohteita, joihin vanha tie ja tuleva Selkämeren kansallispuisto yhdessä muodostavat luonnollisen yhteyden. Kansi: Henri Terho Kannen kuva: Jyrki Toivanen, Lankosken museosilta, Merikarvia. 2008 Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV ISBN 978-951-29-3950-3 POHJANLAHDENPOHJANLAHDEN RANTATIERANTATIE RatsupolustaRatsupolusta rannikonrannikon matkailutieksmatkailutieksii POHJANLAHDEN RANTATIE Ratsupolusta rannikon matkailutieksi Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV Pori 2009 © 2009 Kirjoittajat Turun yliopisto Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV http://www.hum.utu.fi/satakunta/ Toimittajat Maunu Häyrynen ja Mikael Lähteenmäki Ohjausryhmä Pentti Ala-Luopa, Merikarvian kunta Elisa Bruk, Turun yliopisto Pirjo Ihamäki, Turun yliopisto Pirjo Jaakkola, Eurajoen kunta Tomi Kuusimäki, SAMK Mikael Lähteenmäki, Turun yliopisto Ilmo Marttila, Noormarkun kunta Kari Ojalahti,
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]