SUOMEN TIE ITSENÄISYYTEEN Näkökulma: Venäjä, Puola, Viro, Latvia ja Liettua FINLANDS VÄG TILL SJÄLVSTÄNDIGHET Synvinkel: Ryssland, Polen, Estland, Lettland och Litauen USKONNON, ASEIDEN JA KAUPAN VUOROVAIKUTUSTA

WIKIMEDIA COMMONS uotsin suorittama Suomen valtaus johtui osittain pyrki- Rmyksistä saada Nevajoen kautta kulkeva tärkeä Venäjän Nevan taistelu venäläisen 1500-luvun kronikan mukaan. Aleksandr Nevskin johtamat novgorodilaiset torjuvat kauppa ruotsalaisvalvontaan, ajankohtana jolloin venäläisiä ruotsalaishyökkäyksen v. 1240. Slaget vid Nevafloden enligt en rysk krönika från ruhtinaskuntia heikensivät liettualaisten ja mongolien hyök- 1500-talet. Novgoroderna ledda av Alexander Nevskij käykset. Valloitusyritykset johtivat venäläisiin vastatoimiin ja slår tillbaka ett svenskt anfall år 1240.

1300-luvulla olivat suomalais-karjalaiset alueet linnojen ja or- H Alexander Edelfelt, Poltettu kylä (1879). Nuijasodan hävitysretkestä ja väestön kärsimyksistä todoksiluostareiden varmistaman ruotsalais- tai venäläisvallan kertovan maalauksen aihe on ajaton. Alexander Edelfelt, Den brända byn (1879). alaisia. Venäläisten kronikoitsijoiden kuva suomalaisista oli Målningen återger ett härjningståg under Klubbekriget ur sotien ja hävitysretkien leimaama: hän oli viekas raaka- den lidande befolkningens synvinkel – ett tidlöst tema. lainen joka oli epäluotettava myös jouduttuaan venä- läisten palvelukseen. Ruotsin suurvaltakauden päättänyt Suuri Pohjan sota johti ensimmäiseen pitkään Suomen

miehitykseen, isovihaan 1713–1721, jolloin venäläiset WIKIMEDIA COMMONS osoittivat yhteiseen suomalaismuistoon iskostunutta suurta kovuutta. Venäjä perusti uuden nopeasti kasva- van pääkaupunkinsa, Pietarin, suomalaisväestön asut- tamalle alueelle, mikä toi molemminpuolisia uhkakuvia lieventäviä rauhanomaisia yhteyksiä, muuttoliikettä ja kauppaa. Ruotsin ja Venäjän välisen rajan siirtyminen 1743 Kymijoelle laajensi Viipurin kuvernementtia (Van-

haa Suomea) saattaen yhä useamman suomalaisasuk- WIKIMEDIA COMMONS kaan Venäjän alaiseksi. Viriävän suomalaisidentiteetin synty Kustaa III:n politiikkaan tyytymättömissä aatelispiireissä no- teerattiin Venäjällä, josta sitä edistettiin suomalaisille osoite- tuin sodanaikaisin julistuksin 1788–1789. Venäläishallitsijat suhtautuivat kuitenkin varauksellisesti G.M. Sprengtportenin kaltaiseen luopioon ja muiden poliittisten emigranttien suo- Suomensukuisella kielellä laadittu tuohikirje Näverbrev från Novgorod som skrivits på ett med 1200-luvulta, joka on löydetty Novgorodissa. finskan besläktat språk på 1200-talet. Norra Rysslands Pohjois-Venäjän väestö oli pitkään invånare var länge närmast av finsk-ugriskt ursprung. malaispyrkimyksiin. suomensukuista.

WIKIMEDIA COMMONS WIKIMEDIA COMMONS RELIGION, VAPENMAKT OCH HANDEL

en svenska erövringen av Finland var delvis en biprodukt av för- Dsöken att få kontroll över den viktiga handeln på Ryssland via Nevafloden, vid en tidpunkt när de ryska furstendömena försvagats av litauiska och mongolska anfall. Erövringsförsöken ledde till rys- ka motåtgärder och från 1300-talet var de finsk-karelska områdena under svenskt eller ryskt herravälde, säkrat genom borgar och orto- G Linnoja. Nevajokea Laatokan rannalla vartioiva doxa kloster. De ryska krönikornas bild av finnen prägla- KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET Pähkinälinna ja Karjalan kannaksen lukkona toiminut Viipurin linna ovat nähneet toistuvia hyökkäyksiä. des av återkommande krig och härjningståg: han var rå, Borgar. Nöteborg, som vaktar inloppet till Nevafloden vid Ladogasjön, och Viborgs slott, som varit Karelska Näsets listig och opålitlig även i rysk tjänst. Stora nordiska kriget lås, har sett upprepade angrepp. innebar slutet på Sveriges stormaktstid och ledde till den första långvariga ryska ockupationen av Finland, stora F Isovihan tunnetuin joukkomurha tapahtui Hailuodon saarella 1714. Tilinide luettelee ofreden 1713–1721. Den hårda ryska framfarten under venäläisjoukkojen tappamien n. 800 henkilön jälkeensä jättämät autiotilat v. 1723. denna period lämnade djupa spår i det kollektiva finska Det mest beryktade massmordet under stora ofreden inträffade på Karlö år 1714. Räkenskaperna redovisar för minnet. Att Ryssland anlade sin nya, snabbt växande hu- de hemman som var öde 1723 efter att ryska trupper vudstad S:t Petersburg i ett område med finsk befolkning dödat ca 800 personer. ledde till fredliga kontakter, migration och handel, som WIKIMEDIA COMMONS nyanserade de ömsesidiga hotbilderna. Den svensk-ryska gränsen försköts 1743 till Kymmene älv, vilket gjorde allt fler finnar i Viborgska guvernementet (Gamla Finland) till ryska undersåtar. Det spirande finska identitetsbygget i adelskretsar missnöjda med Gustav III:s politik uppfat- E Vuonna 1703 perustettu Pietari kasvoi tades på ryskt håll och underblåstes genom krigstida deklarationer nopeasti Nevajoen suistoalueen soisista olosuhteista huolimatta. Matthias till finnarna 1788–1789. De ryska regenterna förhöll sig ändå am- Seuterin piirtämä kartta vuodelta 1744. S:t Petersburg grundades 1703 och bivalent till avfällingen G.M. Sprengtporten m.fl. politiska emig- började snabbt växa trots de sumpiga förhållandena vid Nevaflodens mynning. ranter och deras finska strävanden. Karta av Matthias Seuter från 1744.

2 LAAJENEVAN IMPERIUMIN SUURIRUHTINASKUNNAKSI

WIKIMEDIA COMMONS

uotsi ja Venäjä olivat molemminpuolisesta epäluulostaan Napoleonin ja Aleksanteri I:n tapaaminen 25.6.1807 Niemenjoen ja varautumisestaan huolimatta liittolaisia sodassa Rans- lautalla johti Suomen sotaan, jossa R Venäjä toimi Ranskan toivomusten kaa vastaan kunnes Aleksanteri I solmi rauhan Napoleonin mukaisesti. Aikalaispainokuva. Mötet 25.6.1807 mellan Napoleon och Alexander I på flotten i floden Niemen kanssa Tilsitissä 1807. Venäläishyökkäys Ruotsia vastaan hel- ledde till Finska kriget, där Ryssland gick mikuussa 1808 oli siksi äärimmäisen epäsuosittu Venäjällä, Frankrikes ärenden. Samtida tryck. vaikka Etelä-Suomi ja Viaporin linnoitus valloitettiinkin no- peasti. Venäläiset joukot käyttäytyivät yleensä hillitysti, kun- han eivät kohdanneet kapinoivaa rahvasta. Suomalaissäätyjä WIKIMEDIA COMMONS kehotettiin valitsemaan edustajiaan keisarin tapaamista var- WIKIMEDIA COMMONS ten, mikä selvästi osoitti että Venäjä aikoi pitää valloituksen- sa. Suomen lähetystön puheenjohtaja Carl Mannerheim il- moitti keisarille että maan säätyjen oli vahvistettava Suomen valloitus. Aleksanteri I lupasi Porvoon valtiopäivillä ylläpitää maan lait, uskonnon ja oikeudet, minkä jälkeen säädyt van- noivat uskollisuudenvalan. Suomi sai oman keskushallinnon ja valtiosihteerin, jonka tuli esitellä Suomen asiat suoraan keisarille. Venäläisvalloituksen sinetöi syyskuussa solmittu Haminan rauha, joka määritteli Suomen suuriruhtinaskun- Viaporin vahvan ruotsalaislinnoituksen antautuminen toukokuun Antautumista edeltävistä neu- nan länsirajan. Vanhan Suomen liittäminen juuri valloitet- alussa 1808 takasi käytännössä Venäjälle sodan voiton. votteluista vastasi venäläinen insinöörikenraali Jan Peter van tuun Suomeen vuodenvaihteessa 1811/1812 herätti Venäjällä Den starka svenska fästningen Sveaborgs kapitulation i början av maj 1808 säkrade i praktiken den ryska segern i kriget. Suchtelen. Taiteilija George ristiriitaisia tunteita, mutta oli Aleksanteri I:n politiikan Dawen maalaama muotokuva. F Venäjä kärsi Suomen sodassa tappioita- Ryske ingenjörsgeneralen Jan mukaista, koska suomalaisia oli vakuutettava venäläise- kin, mm. Koljonvirralla 27.10.1808. Peter van Suchtelen svarade för Taistelussa kaatuneen ruhtinas Mihail de förhandlingar som fördes inför kapitulationen. Porträtt målat av Dolgorukin hautamuistomerkki Aleksandr konstnären George Dawe. sivallan hyödyistä. Keisarin liberaalin Suomi-politiikan Nevskin luostarikirkossa. muotoili pitkälti valtiosihteeri Mihail Speranski, jonka Ryssland led också nederlag under det finska kriget, bl.a. vid Virta bro 27.10.1808. KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET Gravminnesmärke i Alexander Nevskij tilalle myöhemmin tuli venäläispalvelukseen siirtynyt -klosterkyrkan över furst Michail G.M. Armfelt. Dolgorukij som stupade i denna strid.

E Kenraali Vasili Orlov-Denisovin kuulutus Vaasan läänin kapinoivien kylien asukkaille 20.6/2.7.1808. Partisaaneille oli luvassa kova STORFURSTENDÖME I ETT kosto. General Vasilij Orlov-Denisovs EXPANDERANDE IMPERIUM kungörelse 20.6/2.7.1808 till invånarna i WIKIMEDIA COMMONS några upproriska byar i Vasa län med hot om hård hämnd på dessa partisaner. rots ömsesidig misstro och försvarsberedskap var Sverige och KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET TRyssland bundsförvanter i kriget mot Frankrike tills Alexander H Robert Wilhelm Ekman, Aleksanteri I avaa Porvoon valtiopäivät. Tuomiokirkon seremonia oli lähinnä Huldigung, I slöt fred med Napoleon i Tilsit 1807. Det ryska anfallet i februari jossa uudet alaiset vannoivat uskollisuutta ja hallitsija lupasi ylläpitää Suomen lakeja. Robert Wilhelm Ekman, Alexander I öppnar Borgå lantdag. Ceremonin i domkyrkan var 1808 mot Sverige var därför ytterst impopulärt i Ryssland, trots den närmast en hyllningsakt där de nya undersåtarna svor trohet och regenten lovade att upprätthålla Finlands lagar. snabba erövringen av södra Finland och Sveaborgs fästning. De rys- VALTIONEUVOSTON KANSLIA / STATSRÅDETS KANSLI ka trupperna uppträdde vanligen återhållsamt under fälttåget, ifall de inte stötte på upprorisk allmoge. Att Ryssland ämnade behålla Finland blev klart då de finska ständerna uppmanades att välja re- presentanter för ett möte med kejsaren, som av den finska deputa- tionens ordförande Carl Mannerheim upplystes om att erövringen måste bekräftas av Finlands ständer. Under Borgå lantdag i mars Aleksanteri I:n hallitsijavakuutus 1809 lovade Alexander I att upprätthålla landets lagar, religion och on päivätty rättigheter, varefter ständerna svor honom trohet. Finland fick en 15/27.3.1809. Alexander I:s egen centralförvaltning och en statssekreterare som skulle föredra regentförsäkran är daterad 15/27.3.1809. finska ärenden inför kejsaren. Den ryska erövringen bekräftades i september genom freden i Fredrikshamn som fastställde storfursten- WIKIMEDIA COMMONS dömet Finlands gräns i väst. Att Gamla Finland anslöts till det nyerövrade Fin- E Suomen valloitus varmistui Haminan rauhassa, jossa land från årsskiftet 1811/1812 väckte Ruotsi luopui itäisistä maakunnistaan. Rauhansopimus allekirjoitettiin 17.9.1809. blandade känslor i Ryssland, men var i Erövringen av Finland bekräftades genom freden i Fredrikshamn, där Sverige avstod från sina östliga landskap. linje med Alexander I:s strävan att över- Fredsavtalet undertecknades 17.9.1809. tyga finnarna om den ryska överhetens fördelar. Kejsarens finska politik i libe- F Viipurin kuvernementin (Vanhan Suomen) liittäminen ral anda formulerades långt av statsse- juuri valloitettuun Suomeen toi suuriruhtinaskunnan rajan kreteraren Michail Speranskij, vars roll lähelle Pietaria. Kuvernementin kartta vuodelta 1792. Anslutandet av Viborgs guvernement (Gamla Finland) till det senare övertogs av G.M. Armfelt som nyligen erövrade Finland flyttade storfurstendömets gräns nära S:t Petersburg. Karta över guvernementet från år 1792. trätt i rysk tjänst.

VENÄJÄN ULKOMINISTERIÖN (MID) ARKISTO RYSKA UTRIKESMINISTERIETS (MID) ARKIV

3 MAA JOKA EI TUOTTANUT HUOLTA TAI TYYTYMÄTTÖMYYTTÄ KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET

Aleksanteri I:n kirje kenraali Gustaf Mauritz Armfeltille apoleonin suuren armeijan hyökättyä Venäjälle katsoi- 25.1.1813 suomalaisen 3. Viipurin rykmentin siirtämisestä Pietariin varusväeksi. vat eräät valtiomiehet, että Suomenkin olisi osallistut- N Brev från Alexander I till general till Gustaf Mauritz Armfelt 25.1.1813 om överförande av finska 3:dje Viborgska regementet tava Venäjän puolustukseen. Vaivoin muodostettiin kolme till S:t Petersburg för garnisonstjänst. rykmenttiä, joista viipurilainen oli vartiotehtävissä Pietarissa WIKIMEDIA COMMONS saavuttaen siellä suosiota. Vuonna 1827 oli jäljellä enää ope- tuspataljoona, jonka keisari Nikolai I korotti kaartiin. Suo- men kaartinpataljoona osallistui Puolan sotaretkeen, ja sai palkinnoksi Yrjönlipun varustettuna tekstillä Puolan kukista- misen ansioista 1831. Nikolai I oli kruununperillisenä toimi- nut suomalaisen yliopiston kanslerina, Venäjän kruununpe- rillisten käytännöksi tulleeseen tapaan, ja oli siksi keisariksi tullessaan Suomen asioista hyvin perillä. Hänen Suomesta kiinnostumistaan osoitti uuden pääkaupungin, eli Helsingin, G John Augustus Atkinson, Vasilin saarelta avautuva Pietarin näkymä, väritetty kaiverrus (1802–1805). saama monumentaalinen keskusta. Suomen edustajat Pieta- John Augustus Atkinson, Vy över Petersburg från Vasilijön, rissa seurasivat herkästi sikäläisiä tunnelmia, katsoen koti- laverad etsning (1802–1805). F Suomen Kaarti palkittiin Yrjönlipulla mm. Varsovan maisten Helsingin valtiomiesten tapaan ettei mikään häirinnyt valtauksen yhteydessä osoitetusta urheudesta v. 1831. Finska Gardet belönades med S:t Georgsfana för visad tapperhet suomalaisen valtiokoneiston luomista. Antakaa Suomen olla bl.a. i samband med erövringen av Warszawa år 1831. rauhassa, se on ainoa valtakuntani osa, joka ei hetkeäkään ole WIKIMEDIA COMMONS tuottanut minulle murhetta tai huolta, väitetään Nikolai I:n WIKIMEDIA COMMONS todenneen venäläisille valtiomiehille jotka halusivat puuttua WIKIMEDIA COMMONS Suomen asioihin. Pitkän tähtäimen työ oli tuloksellista: Suo- men hallituskonseljista tuli v. 1816 Senaatti ja Suomen valtio- sihteeristä v. 1834 ministerivaltiosihteeri. Nikolai I ei koskaan unohtanut kapteeni A.E. Ramsayta, joka v. 1825 Talvipalatsin vartiopäällikkönä oli osallistunut dekabristikapinan kukista- miseen edistäen tulevan keisarin valtaannousua.

LANDET SOM BEREDDE VARKEN SORG ELLER George Dawe, suuriruhtinas Nikolai G Keisarinnankivi Helsingissä. Muistomerkki pystytettiin BEKYMMER Pavlovitšin, vuodesta 1825 keisari keisarinna Aleksandra Fjodorovnan 29.5/10.6.1833 Nikolai I:n, muotokuva (1821). tapahtuneen ensimmäisen Helsingin vierailun muistoksi. George Dawe, storfurst Nikolaj Pavlovitjs, från Kejsarinnans sten i Helsingfors. Monumentet restes till minne fter att Napoleons grande armée gått till anfall mot Ryssland 1825 kejsar Nikolaj I:s, porträtt (1821). av kejsarinnan Alexandra Feodorovnas första besök i staden 29.5/10.6.1833. Eväcktes tanken att Finland skulle bidra till det ryska försvaret. WIKIMEDIA COMMONS WIKIMEDIA COMMONS Med möda uppställdes tre värvade regementen, av vilka det viborgska gjorde vakttjänst i S:t Petersburg där finnarna blev populära. År 1827 återstod en undervisningsbataljon som av kejsar Nikolaj I upphöjdes till garde. Finska gardesbataljonen deltog i det polska fält- tåget, vilket renderade truppen en Georgsfana med påskriften För utmärkelse vid Polens kuvande 1831. Nikolaj I hade som tronfölja- re varit kansler för det finska universitetet, vilket blev praxis för de ryska tronföljarna, och var vid trontillträdet förtrogen med finska frågor. Intresset för Finland återspeglades i den nya huvudstaden Helsingfors, som erhöll ett monumentalt centrum. Företrädarna för Christina Robertson, ruhtinatar Ensimmäinen Suomessa valmistunut avomerihöyrylaiva ”Furst Zinaida Jusupovan muotokuva. Menschikoff” kulki 1840-luvun alussa reitillä Kronstadt – Helsinki, tuoden Finland var i S:t Petersburg lyhörda för rådande stämningar och i Nikolai I:n ulkomaanmatkakielto toi venäläisiä matkailijoita suuriruhtinaskunnan pääkaupunkiin. ruhtinattaren ja monen muunkin Det första i Finland sjösatta högsjöångfartyget ”Furst Menschikoff” seglade i likhet med de inhemska statsmännen i Helsingfors måna om att inte Venäjän ylimystön edustajan början på 1840-talet på rutten Kronstadt – Helsingfors där hon förde ryska turister Helsinkiin 1840-luvulla. till storfurstendömets huvudstad. låta något störa etableringen av en finsk statsapparat. Låt Finland Christina Robertson, furstinnan Zinaida WIKIMEDIA COMMONS Jusupovas porträtt. Nikolaj I:s förbud vara i fred, det är den enda delen av mitt rike som inte ett ögonblick mot utrikesresor förde furstinnan och E Berndt Godenhjelm, mången annan medlem av den ryska Ministerivaltiosihteeri Robert berett mig sorg eller bekymmer, lär Nikolaj I ha sagt till de ryska högadeln till Helsingfors på 1840-talet. Henrik Rehbinderin muotokuva statsmän som ville ingripa i finska frågor. WIKIMEDIA COMMONS (päiväämätön). Berndt Godenhjelm, Det långsiktiga arbetet bar frukt: regerings- Ministerstatssekreterare Robert Henrik Rehbinders porträtt konseljen upphöjdes 1816 till Finska Senaten (odaterat). och finske statssekreteraren blev 1834 minis- F Vasili Timm, Kaartinrykmentin terstatssekreterare. Nikolaj I glömde aldrig hyökkäys kapinoivia dekabris- teja vastaan (1853). Dekabristi- kapten A.E. Ramsay, Vinterpalatsets finske kapina Pietarissa 14/26.12.1825 kukistettiin pattitilanteen jäl- vaktchef, som 1825 deltagit i kväsandet av keen verisesti. dekabristupproret och därmed bidragit till Vasilij Timm, Gardesregementet gör chock mot de upproriska dekabristerna (1853). Kuvandet av hans trontillträde. dekabristupproret i S:t Petersburg 14/26.12.1825 blev blodigt efter inledande dödläge.

4 LUONNON SURULLINEN POIKAPUOLI RUNOSSA JA TAITEESSA

Orest Kiprenski, Konstantin Batiuškovin muotokuva (päiväämätön). WIKIMEDIA COMMONS enäjä valloitti Suomen ajankohtana jolloin romantiikka Batiuškov vietti talven 1808–1809 Naantalissa ja Vaasassa. oli voimissaan. Luonto tunnemaisemana ja muinaisuus Orest Kiprenski, Konstantin Batjusjkovs porträtt (odaterat). Batjushkov V tillbringade vintern 1808–1809 i Nådendal och Vasa. olivat tälle aatteelle tärkeitä. Upseeri ja runoilija Konstantin WIKIMEDIA COMMONS Batiuškovin Katkelma venäläisen upseerin kirjeestä Suomessa (1809) kertasi tämän suomalaisia vaikutelmia, luoden pitkä- kestoisen kuvan Suomen synkkyydestä ja autiudesta, maasta joka oli täynnä kallioita, järviä ja soita ja jonka talvet olivat pitkiä. Venäjän runouden kultakautta edustanut Jevgeni Bara- tynski kuvasi 1820-luvulla Suomea samassa hengessä, mieltyen kuitenkin maan vaatimattomiin ja lukutaitoisiin asukkaisiin. Venäläisen kirjallisuuden ammoisista ajoista korostamat suo- malaisten taikurintaidot olivat Aleksandr Puškinin Ruslan ja Ljudmila -runoelman keskeinen teema. Teoksen pohjalta sä- velsi Mihail Glinka samannimisen oopperan, joka esitettiin G Saksalaissyntyisen Carl von Kügelgenin 1823–1824 ensimmäistä kertaa v. 1842. Puškin sijoitti tunnetuimpaan ilmestyneen Vues pittoresques de la Finlande -kuva- sarjan Hämeenlinnaa ja sen ympäristöä esittävä lehti. Vaskiratsastaja-runoonsa (1833) mm. köyhän suomalaiska- Etualan kalliot hallitsevat näkymää. Carl von Kügelgen, som var född i Tyskland, utgav lastajan, luonnon surullisen poikapuolen. Hänet korvasi Venä- 1823–1824 bildserien Vues pittoresques de la Finlande. Klipporna i förgrunden dominerar vyn över Tavastehus med jän myöhemmässä kirjallisuudessa toiset, usein kaavamaiset, omgivningar. hahmot: koominen, helposti höynäytettävä tai ahkera WIKIMEDIA COMMONS Orest Kiprenski, ja rehellinen suomalainen. Venäläisiä kuvataiteilijoita Aleksandr Puškinin muotokuva (1827). ei Suomi pitkään aikaan juuri kiinnostanut, mutta Puškinin suomalaiset G Jevgeni Baratynskin Eda-runoelma olivat joko mahtavia esittää venäläisen husaarin ja suomalaisen merimaalari Ivan Aivazovski ym. taiteilijat ryhtyivät tietäjiä tai kurjia talonpoikaistyttären onnettomasti päättyvää alkuasukkaita. rakkaustarinaa. Teos ilmestyi 1826. 1840-luvulla kuvaamaan vuosien 1788–1790 ja 1808– Orest Kiprenskij, I Jevgenij Baratynskijs versberättelse Eda får kärleken Aleksandr Pushkins mellan en rysk husar och en finsk bondedotter ett olyckligt porträtt (1827). slut. Verket utkom 1826. 1809 sotien taisteluja Suomessa. Jo v. 1811 oli taiteilija I Pushkins verk var finnarna antingen WIKIMEDIA COMMONS Gavril Sergejev vesivärityösarjassaan ikuistanut useita mäktiga magiker eller usla urinvånare. juuri valloitetun Suomen paikkakuntia.

NATURENS DYSTRA STYVSON I POESI OCH KALEVALASEURA / KALEVALASÄLLSKAPET KONST Suomen kansalliseepos Kalevala ilmestyi runomital- lisena venäjän kielellä en ryska erövringen av Finland skedde vid en tidpunkt v. 1888 L.P. Belskin kääntä- mänä. då romantiken, en idérörelse som betonade naturen D Finlands nationalepos Kalevala utkom år 1888 på som känslolandskap och uppehöll sig vid forntiden, höll ryska i ursprunglig versform i översättning av L.P. Belskij. G Ilja Repin, Mihail Glinka Ruslan ja på att kulminera. Officeren och poeten Konstantin Bat- Ljudmila -oopperan sävellystyössä (1887). Oikealla Ivan Bilibinin jusjkov återgav sina finska upplevelser i Brottstycken ur en oopperaa varten 1900-luvun alussa rysk officers brev från Finland (1809), vilka skapade en tekemä juliste. Ilja Repin, Michail Glinka komponerar seglivad bild av Finland: ett dystert och ödsligt land, med operan Ruslan och Ljudmila (1887). Till höger Ivan Bilibins affisch för långa vintrar, fullt av klippor, sjöar och kärr. Jevgenij Ba- operan från 1900-talets början. ratinskij, en av de främsta företrädarna för guldåldern i

Rysslands poesi, skildrade på 1820-talet Finland i samma F Myöhemmin mm. keisariperheen opettajaksi valittu Jakov WIKIMEDIA COMMONS Grot toimi 1841–1853 Venäjän historian ja venäjänkielen anda men var tilltalad av dess läskunniga och anspråkslö- professorina Helsingissä. Hän pyrki tässä tehtävässään sa invånare. Deras färdigheter i trolldom, en omhuldad myt i äldre lähentämään Suomea Venäjään. Som professor i Rysslands historia och rysk litteratur i Helsingfors rysk litteratur, var ett centralt tema i Alexander Pusjkins diktsvit 1841–1853 verkade Jakov Grot för ett närmande mellan Finland och Ryssland. Han var senare bl.a. informator för den ryska kejsarfamiljen.

Ruslan och Ludmila som låg till grund för operan med samma namn WIKIMEDIA COMMONS av kompositören Michail Glinka (uruppförd 1842). Den eländiga Ivan Aivazovski, Viipurinlahden taistelu (1846). Viipurin kujanjuoksuna tunnettu ruotsalais-venäläinen meritaistelu finska fiskare, naturens dystra styvson, som Pusjkin lät figurera i 1790 tarjosi taiteilijalle oivan dramaattisen ja sopivasti sin kändaste dikt Bronsryttaren (1833) ersattes med tiden av mer isänmaallisen aiheen. Ivan Aivazovskij, Slaget i Viborgska viken (1846). Det svensk-ryska diversifierade, inte sällan stereotypa gestalter i rysk litteratur: den sjöslag år 1790 som kallats Viborgska gatloppet erbjöd konstnären ett utmärkt dramatiskt motiv med patriotiska förtecken. komiske, lättlurade finnen eller den hederlige och flitige. De ryska konstnärerna visade länge måttligt intresse för Finland, men ma- rinmålaren Ivan Aivazovskij m.fl. konstnärer började på 1840-talet återge bataljer i Finland från 1788–1790 och 1808–1809 års krig. Redan 1811 hade målaren Gavril Sergejev förevigat flera orter i det nyerövrade Finland i en serie akvareller.

5 LOJAALIUS MAHDOLLISTAA UUDISTUKSET

K.H. RENLUNDIN MUSEO – KESKI- POHJANMAAN MAAKUNTAMUSEO K.H. RENLUNDS MUSEUM – MELLERSTA ÖSTERBOTTENS LANDSKAPSMUSEUM F Johan Knutson, Halkokarin taistelu uosien 1830 ja 1848 keskieurooppalaiset vallankumoukset 1854 (päiväämätön guassi). Sotilaat ja eivät häirinneet Suomen rauhaa, ja suuriruhtinaskunta Kokkolan asukkaat torjuivat brittiläisen V maihinnousuyrityksen kesällä 1854. Taistelussa erityisesti kunnostautuneen alistui lojaalisti Krimin sodan aiheuttamiin vaivoihin: suo- talonpoika Matts Kankkosen muotokuvan maalasi myöhemmin malaisten kauppalaivojen ja vientituotteiden menetyksiin ja taiteilija Wladimir Schwertschkov. Johan Knutson, Striden vid Gamla Karleby hankalaan elintarviketilanteeseen. Suomalaiset tarkka-ampu- 1854 (odaterad gouache). Militär och uppbådade invånare lyckades avvärja ett jat ja siviilihenkilöt osallistuivat Suomen rannikon puolustuk- brittiskt landstigningsförsök sommaren 1854. Konstnären Wladimir Schwertschkov seen brittiläisten ja ranskalaisten laivastoyksikköjen saapuessa, målade sedermera ett porträtt av bonden Matts Kankkonen som särskilt utmärkt sig. minkä venäläisetkin noteerasivat. Hallitsijaksi nousseen kei- sari Aleksanteri II:n uudistusohjelma Krimin sodan tappion KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET jälkeen johti maaorjuuden poistamiseen 1861, mutta jotkut E Aleksanteri II:n Suomen senaatille 24.3.1856 sanelema uudistusohjelma. Muutamaan kohtaan keisarikunnassa ja suuriruhtinaskunnassa toteutettavat toi- kiteytetty ohjelma oli hyvin laaja-alainen. menpiteet toteutuivat vain Suomessa. Suomen säädyt saivat v. Reformprogrammet som Alexander II dikterade för Finska senaten 24.3.1856. Några punkter 1863 kokoontua valtiopäiville, kun taas suuri venäläinen edus- sammanfattade ett vittfamnande program. tusuudistus jäi toteutumatta. Suomen rahalaitos siirtyi WIKIMEDIA COMMONS v. 1865 hopeakantaan, kuten Venäjänkin oli alun pe- rin tarkoitus siirtyä. Suurenevat suuriruhtinaskunnan ja keisarikunnan erot noteerattiin yhä laajemmissa venäläisissä piireissä, jotka vuoden 1863 Puolan kapi- F Robert Wilhelm Ekman, Keisari Aleksanteri II avaa Suomen valtiopäivät v. 1863. Ekman on ikuistanut nan jälkeen käänsivät liberalismille selkänsä ja omak- hetken jolloin keisari lukee valtaistuinpuhettaan keisarillisen palatsin (eli nykyisen Presidentin linnan) suivat autokratiaan nojaavan korostetun venäläisen Valtiosalissa. Yksityiskohta. Robert Wilhelm Ekman, Kejsar Alexander II öppnar nationalismin (panslavismin). Uudistukset politiikan Finlands lantdag 1863. Ekmans målning förevigar det ögonblick då kejsaren läser upp sitt trontal i Rikssalen i det ja kulttuurin alalla jatkuivat Suomessa ruotsin- ja suo- kejserliga palatset (i dag Presidentens slott). Detalj.

menmielisten köydenvedon saattamina. Suomenkielen FINLANDS BANK SUOMEN PANKKI aseman vahvistaminen oli J.V. Snellmanin johtamien suomenmielisten ensisijainen tavoite, mikä oli venä- läistenkin intressien mukaista, koska se loitonsi Suo- mea Ruotsista. Snellmanin Puolan kapinan aikaisia WIKIMEDIA COMMONS Venäjän valtiovarainministeri Mihail von Reutern hyväksyi pitkin kylmää realismia puoltavia lehtikirjoituksia luettiin hampain Suomen siirtymisen hopeakantaan. Vuonna 1865 liikkeelle laskettuja 1 markan hopearahoja. myös Pietarissa. Ryske finansministern Michail von Reutern accepterade motvilligt att Finland övergick till silvermyntfot. Silvermynt av 1 marks valör som emitterats år 1865.

VISAD LOJALITET F Walter Runeberg, Keisari Aleksanteri II:n patsas. Suomen valtiopäivät järjestivät kilpailun v. 1884 Helsingin Senaatintorille sijoitettavaksi muistomerkiksi pommihyökkäyksessä kuolleelle suuriruhtinaskunnassa MÖJLIGGÖR REFORMER erittäin suositulle keisarille. Kansalaiskeräyksellä rahoitettu muistomerkki paljastettiin v. 1894. evolutionerna i Mellaneuropa 1830 och 1848 rubbade Walter Runeberg, Kejsar Alexander II:s stod. Finlands lantdag arrangerade år 1884 en tävling för åstadkommande av ett monument över kejsaren som varit ytterst inte lugnet i Finland och storfurstendömet underkas- populär i storfurstendömet. Stoden finansierades genom en medborgarinsamling R och avtäcktes år 1894. tade sig lojalt de vedermödor som Krimkriget innebar: för- KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET luster av finska handelsfartyg och exportvaror och ett svårt livsmedelsläge. Finska skarpskyttar och uppbådade invåna- re deltog i försvaret av Finlands kuster mot brittiska och franska flottenheter, vilket noterades på ryskt håll. Den nye ryske kejsaren Alexander II:s reformprogram efter nederlaget i Krimkriget ledde till avskaffande av livegenskapen 1861, men andra åtgärder som skulle genomföras i både kejsardö- met och storfurstendömet blev förverkligade bara i Finland. De finska ständerna kunde 1863 samlas till lantdag, medan KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET den stora ryska representationsreformen strandade. På motsvarande sätt införde Finland 1865 silvermyntfot vilket även Ryssland ämnat göra. De ökande skillnaderna mellan storfurstendömet och kejsardö- G Aleksanteri II:n käskykirje suomenkielestä oikeus- ja virkakielenä vuodesta 1883 on päivätty Hämeenlinnassa met noterades i allt vidare ryska kretsar, som efter 1863 års polska 18./30.7.1863. Alexander II:s reskript om finskan som rätts- och ämbetsspråk uppror vände liberalismen ryggen och gick in för en markerat rysk från och med 1883 är daterat i Tavastehus 18./30.7.1863. nationalism baserad på autokrati (panslavism). Den politiska och kulturella reformprocessen gick vidare i Finland, under dragkamp F J.V. Snellmanin artikkeli ”Krig eller fred för Finland” mellan svensksinnade och finsksinnade. De finsksinnade, ledda av Litteraturblad-lehden n:rossa 5/1863 oli jatkoa hänen polemiikilleen suomalaisia liberaaleja vastaan. Nämä olivat jo J.V. Snellman, prioriterade stärkandet av det finska språkets ställ- ennen valtiopäiviä ehdottaneet puolueettomuutta Suomelle, mikäli Venäjä joutuisi sotaan Puolan kapinan takia. ning, vilket var i ryskt intresse eftersom det fjärmade Finland från J.V. Snellmans artikel ”Krig eller fred för Finland” i Litteraturblad nr 5/1863 utgjorde ett inlägg i en fortgående debatt mot finska liberaler Sverige. Hans pressinlägg för kylig återhållsamhet under den polska vilka redan före lantdagen föreslagit neutralitet för Finland ifall Ryssland revolten lästes även i S:t Petersburg. hamnade i krig p.g.a. upproret i Polen.

6 IMPERIUMIN PAIKALLISTA MONIKANSALLISUUTTA

KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET enäjä oli monikansallinen imperiumi, jonka lukematto- Keisari Aleksanteri I:n maaliskuussa 1813 hyväksymä esitys Vmilta kansoilta ja useilta uskonnoilta odotettiin sopuisaa suomalaisten tullilaivojen lipuksi. Tullitarkastukset Suomen rajalla muistuttivat kouriintuntuvasti suuriruhtinaskunnan yhteiseloa yksinvaltiaan alaisuudessa. Venäjän keisarikunnan erillisasemasta. I mars 1813 av kejsar Alexander I godkänd flagga för de finska ja Suomen suuriruhtinaskunnan välinen raja oli tässä suhtees- tullfartygen. Tullundersökningarna vid Finlands gräns var en påtaglig påminnelse om storfurstendömets separata ställning. sa tiukka: vain suomalaisilla oli pääsy maan valtionvirkoihin, ja saadakseen asettua Suomeen oli maahan keisarikunnasta SVENSKA LITTERATURSÄLLSKAPET I FINLAND muuttavan ensin anottava keisarilta Suomen alamaisuutta. Määräykset eivät koskeneet venäläistä sotaväkeä, jonka luku- määrä Suomessa nousi Krimin sodan aikana n. 50 000:een WIKIMEDIA COMMONS ja pysyi sen jälkeen 1800-luvun loppuun saakka n. 10 000:n tasolla. Venäläisen varuskunnan läsnäolo oli Helsingissä erityisen silmiinpistävä, myös Suomen alueeseen 1809– 1917 kuulumattomaksi katsotun Viaporin linnoituksen takia. Täysin palvelleet venäläiset sotilaat saivat asettua G Venäläisiä sotilaita Helsingin Senaatintorilla noin v. 1900. Suomeen, jonka suuremmat kaupungit saivat eri uskon- Keisarikunnan sotilaallinen läsnäolo oli useasta syystä hyvin näkyvää juuri Suomen pääkaupungissa. tokuntia edustavia uusia asukkaita: venäläisiä, balttilaisia, Ryska soldater på Senatstorget i Helsingfors ca år 1900. Kejsardömets militära närvaro var av flera orsaker särskilt markant i Finlands huvudstad. puolalaisia, juutalaisia ja tataareja. Heistä saattoi maahan HELSINGFORS STADSMUSEUM HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO E Venäläinen jäätelönmyyjä Ateneumin muuttaneiden saksalaisten tavoin tulla menestyviä liike- taidemuseon edustalla Helsingissä v. 1898. Suomessa jäätelöä kauppasivat miehiä ja kauppiaita rajoittavasta elinkeinolainsäädännös- ensimmäisinä venäläiset, jotka hallitsivat jäätelön tekemisen taidon. tä huolimatta. Suomalaisnaisten ja Suomessa palvelevien Rysk glassförsäljare utanför Ateneums G Viaporin linnoitus v. 1830 konstmuseum i Helsingfors år 1898. Ryssarna, venäläissotilaiden väliset avioliitot olivat yleisiä, mutta niitä ilmestyneen Venäjän impe- som behärskade konsten att tillverka glass, riumin linnoituskartaston var de första som började sälja glass i Finland. ryhdyttiin rajoittamaan v. 1866. Luterilaisten ja ortodoksien mukaan. Viapori ei hallinnolli- sesti kuulunut Suomeen, vaan BUKOWSKIS linnoitus oli suoraan alistettu välisiä avioliittoja koskeva keisarillinen manifesti säädöksi- Venäjän valtakunnan viran- neen oli annettu jo v. 1812. Ortodoksikirkko pysyi Suomessa omaisille. Sveaborgs fästning enligt Atlas över fästningarna i det F Albert Edelfelt, Saappai- vähemmistökirkkona, toki virallista suosiota nauttivana, jolla ryska imperiet, utgiven 1830. ta myyvä juutalainen (1873). I administrativt avseende var Suomeen asettuneiden juuta- oli useita kirkkoja – usein varuskunnan yhteydessä. Suomi sai Sveaborg inte en del av Finland, laisten elinkeinomahdollisuu- utan direkt underställt ryska det olivat lainsäädännön takia myös ensimmäiset katoliset kirkkonsa, synagogansa ja mos- riksmyndigheter. tiukasti rajoitettuja. Albert Edelfelt, Jude som säljer keijansa. stövlar (1873). De judar som slog sig ner i Finland hade p.g.a. lagstiftningen ytterst begränsade möjligheter att idka IMPERIETS LOKALA näringsverksamhet. MÅNGNATIONALITET GALLEN-KALLELA MUSEO / MUSEET HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

yssland var ett mångnationellt imperium, där otaliga folk och Rflera religioner förväntades leva i sämja under en självhärskares ledning. Gränsen mellan det ryska kejsardömet och storfurstendö- met Finland var i detta avseende skarp; bara finnar hade tillträde till finska statsämbeten och för att få slå sig ner i Finland måste en inflyttare från kejsardömet anhålla om att få bli finsk underså- te. Bestämmelserna gällde inte den ryska militären, vars numerär Sergei Nikolajeff rakennutti Helsinkiin Nikolai Sinebrychoffin v. 1819 Helsinkiin perustama panimo oli i Finland ökade till ca 50 000 under Krimkriget och höll sig under monikerroksisen autoliiketalon ennen 1880-luvulla jo huomattava teollisuuslaitos. ensimmäistä maailmansotaa. resten av 1800-talet kring 10 000. I Helsingfors var den ryska gar- Nikolaj Sinebrychoff grundade år 1819 i Helsingfors ett bryggeri som på Akseli Gallen-Kallelan 1880-talet redan var en betydande industrianläggning. nisonens närvaro särskilt markant, också p.g.a. Sveaborgs fästning automainosjuliste vuodelta 1907. Sergej Nikolajeff lät före HELSINGIN TAIDEMUSEO / HELSINGFORS KONSTMUSEUM som 1809-1917 inte räknades till Finland. Efter fulla tjänsteår fick första världskriget uppföra ett bilaffärshus i flera vå- de ryska soldaterna slå sig ner i Finland, där de större städerna fick ningar i Helsingfors. Bilre- klamaffisch av nya invånare som tillhörde olika trossamfund: ryssar, balter, polack- Akseli Gallen-Kallela (Axel Gallén) från år 1907. er, judar, tatarer. Trots restriktiv näringslagstiftning kunde de bli framgångsrika affärsidkare och köpmän i likhet med de tyskar som invandrat till Finland. Äktenskap mellan finska kvin- HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO nor och tjänstgörande ryska militärer i Finland var vanliga, men inskränktes fr.o.m. 1866. Lagstiftning- en om äktenskap mellan lutheraner och grekisk-orto- doxa hade reglerats redan 1812 genom ett kejserligt manifest. Den ortodoxa kyrkan förblev i Finland en F Helsingin Uspenskin katedraalin G Oscar Kleineh, Helsingin Eteläsatama (1877). suunnittelusta vastasi tunnettu Kaupunkikuvaa 1840-luvulta lähtien dominoinut minoritetskyrka, men en gynnad sådan med många venäläinen kirkkoarkkitehti Aleksei Nikolainkirkko sai 1860-luvun lopulla yhtä Gornostajev, joka mm. piirsi useita dominoivan vastineen joka välitti sijoituksellaan kyrkor som ofta var anknutna till en rysk garnison. Valamon luostarin rakennuksia. selvän viestin. Katedraali valmistui v. 1868. Samtidigt fick Finland sina första katolska kyrkor, sy- Oscar Kleineh, Södra hamnen i Helsingfors (1877). För planeringen av Uspenskij-katedralen Nikolajkyrkan, som fr.o.m. 1840-talet dominerat nagogor och moskéer. i Helsingfors svarade den kände ryske stadsbilden, fick i slutet av 1860-talet en lika dominerande kyrkoarkitekten Alexej Gornostajev som pendang vars placering förmedlade ett budskap. bl.a. ritat flera byggnader för Valamo kloster. Katedralen blev färdig år 1868.

7 SUOMALAISET KEISARIKUNNAN

WIKIMEDIA COMMONS PALVELUKSESSA KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET

aaja keisarikunta tarjosi mahdollisuuksia keisarin suoma- Llaisille alamaisille, jotka saivat vapaasi asettua Venäjälle. Pitempi oleskelu yleensä edellytti Pietarissa toimineen Suo- men passiviraston myöntämää passia. Yhteensä noin 1 000:sta Carl Ludvig Engel, Haminan kadettikoulu Turkin sodasta vuonna 1878 palanneita Suomen kadettikoulussa upseerinkoulutuksen saaneesta suo- (1819), jonka Jac. Ahrenbergin suunnittelema Suomen kaartin upseereita ja aliupseereita. uusi rakennus korvasi v. 1898. Suomen Kaartinpataljoona osallistui mm. Gorni Dubniakin malaisesta palveli enemmistö venäläisissä joukkoyksiköissä, kadettikoulu lakkautettiin v. 1903. taisteluun lokakuussa 1877. Carl Ludvig Engel, Kadettkårsbyggnaden i Officerare och underofficerare vid Finska gardet vilka toisten hakeutuessa suoraan venäläisiin sotilasoppilaitoksiin. Fredrikshamn (1819). Huset revs och ersattes 1898 återvänt 1878 från rysk-turkiska kriget. Gardesbataljonen av en ny byggnad, ritad av Jac. Ahrenberg. Finska deltog bl.a. i striden vid Gornyj Dubnjak i oktober 1877. kadettkåren blev indragen 1903. Vuodesta 1812 kaikkiin venäläisiin sotaretkiin osallistui myös WIKIMEDIA COMMONS E Aleksandr Olgin, Novo-Arkangelsk suomalaisia. Noin 500 heistä saavutti kenraalin tai amiraa- (nykyään Sitka) heinäkuussa 1837. Venäläis-amerikkalaisen kauppa- lin arvon ja heille saattoi avautua myös korkeita siviilivirko- komppanian kuvernöörit hallinnoivat sieltä Alaskaa, kunnes alue myytiin ja. Kenraalit A.A. Etholén ja H. Furuhjelm olivat venäläisen v. 1867 Yhdysvalloille. Alexander Olgin, Novo-Arkangelsk Alaskan kuvernöörejä ja kenraali K.A. Stjernvall johti Venäjän (numera Sitka) i juli 1837. Rysk-amerikanska handelskompaniets guvernörer i Alaska var rautatiehallitusta. Keisarikunnan ylimmällä lainvalmistelue- stationerade på denna ort tills området 1867 såldes till Förenta Staterna. limellä, valtakunnanneuvostolla, oli yleensä keisarin nimit- tämä suomalaistaustainen jäsen. Muuttoliike läheiseen WIKIMEDIA COMMONS G Aleksandr Beggrov, Näkymä fregatti “Svetlanan” Pietariin, jossa suomalaiset, ohutta ylempää yhteiskun- kannelta (1883). Suomalaisen Oscar von Kraemerin komentama alus purjehti 1871–1872 neljään takerrosta lukuun ottamatta, työskentelivät käsityö- ja maanosaan. Alexander, Beggrov, Från däcket på fregatten “Svetlana” teollisuusammateissa tai palvelijattarina, oli merkittävää. (1883). Skeppet seglade 1871–1872 under finnen Oscar von Kraemers befäl till fyra världsdelar. Kaupungissa oli v. 1880 yli 24 000 suomalaisasukasta. WIKIMEDIA COMMONS Suomalaista asutusta saattoi 1800-luvun lopussa tavata F Loistavan uran tehnyt amiraali Johan Fredrik myös muualla keisarikunnassa, jopa Tyynen valtameren Oscar von Kraemer (1829–1904) oli Venäjän rannikolla. Suomalaisten osuus Venäjän merenkulussa valtakunnanneuvoston

WIKIMEDIA COMMONS jäsen vuodesta 1896. Karl Brjullov, Aurora palvelleista oli luonnollisesti varsin merkittävä. Suomalai- F Amiral Johan Fredrik Oscar Demidovin muotokuva von Kraemer (1829–1904) set kielitieteilijät ja kansatieteilijät viettivät pitkiä aikoja (1837). Keisarillinen gjorde en lysande karriär och hovineiti Aurora utnämndes 1896 till ledamot Venäjällä, mutta harvat suomalaiset tekivät A.J. Sjögre- Stjernvall (Karamzin) av ryska rikskonseljen. Suomesta oli v. 1836 avioitunut varakkaan nin ja A. von Nordmannin tavoin tieteellistä uraa keisa- hovijahtimestari Paul rikunnassa. Albert Edelfelt oli niitä harvoja suomalais- Demidovin kanssa. Karl Brjullov, Aurora WIKIMEDIA COMMONS Demidovs porträtt (1837). taiteilijoita jotka toimivat myös Venäjällä. Hänet valittiin ­­ Aurora Stjernvall (Karamzin) från Finland blev kejserlig v. 1878 Pietarin taideakatemian jäseneksi. hovfröken och ingick 1836 äktenskap med den förmögne hovjaktmästaren Paul Demidov. FINNAR I KEJSARDÖMETS E Valokuva Nikolai II:n kruunajaisista 1896. Luutnantti Carl Gustaf Emil Mannerheim (oikealla TJÄNST katoksen edessä) oli yksi neljästä keisaria Moskovassa saattaneesta upseerista. Fotografi från Nikolaj II:s kröning i Moskva år 1896. et vidsträckta kejsardömet erbjöd möjligheter för kejsarens Löjtnanten Carl Gustaf Emil Mannerheim (till höger framför baldakinen) var en av de fyra officerare som Dfinska undersåtar som fritt fick slå sig ner i Ryssland; läng- eskorterade kejsaren. re vistelse krävde i regel pass utfärdat av Finska passexpeditionen i KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET S:t Petersburg. Merparten av de ca 1 000 finnar som avlade officers- Pietarissa toimineiden suomalaisten kulta- ja hopeaseppien oleskeluluvat ym. asiakirjat examen vid Finska kadettkåren tjänstgjorde vid ryska enheter, med- kertovat heidän välisistä sukulaisuussuhteistaan ja avioliitoista. August Wilhelm Holmström oli an andra sökte sig direkt till ryska militärläroverk. Finska officerare tunnetun Carl Fabergén mestareita. De petersburgsfinska guld- och silversmedernas deltog i alla ryska fälttåg fr.o.m. 1812; ca 500 nådde generals eller vistelsetillstånd m.fl. handlingar berättar om släktskapsrelationer och äktenskap. August Wilhelm amirals rang och kunde även få höga civila ämbeten. Generalerna Holmström var mästare hos den kände Carl Fabergé. A.A. Etholén och H. Furuhjelm var guvernörer i ryska Alaska, gene- ralen K.A. Stjernvall chef för ryska järnvägsstyrelsen. Kejsardömets WIKIMEDIA COMMONS Nevajoen näkymä jossa taustalla Pietarin högsta lagberedningsorgan, rikskonseljen, hade i regel en ledamot av taideakatemian talo. Nevajoen ja kanavien paikallisliikenteestä vastasi mm. Suomalainen finsk härkomst, utnämnd av kejsaren. Utvandringen till det när- Höyryveneyhtiö. belägna S:t Petersburg, där finnarna med undantag av ett Vy över Nevafloden med Konstakademin i S:t Petersburg i fonden. Lokaltrafiken på Nevan och tunt högre samhällsskikt verkade inom hantverk och indu- kanalerna sköttes bl.a. av Finska Ångslupsbolaget. stri eller som tjänarinnor, var betydande. År 1880 hade sta- den över 24 000 finska invånare. Finska bosättningar kunde mot slutet av 1800-talet påträffas även på andra håll i kej- WIKIMEDIA COMMONS sardömet, t.o.m. vid Stilla Havet. Det finska inslaget var av naturliga skäl stort inom Rysslands sjöfart. Finska filologer och etnologer vistades långa tider i Ryssland, men få finnar F Pietarin nuohoojat olivat miltei poikkeuksetta suomalaisia. gjorde i likhet med A.J. Sjögren och A. von Nordmann ve- S:t Petersburgs sotare var s.g.s utan undantag finnar. tenskaplig karriär i kejsardömet. Albert Edelfelt, som hörde E Erik Johan Löfgren, Matthias Alexander Castrénin till det fåtal finska konstnärer som verkade även i Ryssland, muotokuva (1859). Castrénin kielitieteelliset tutkimusmatkat blev 1878 ledamot av Konstakademin i S:t Petersburg. Siperiassa loivat pohjaa suomalaiselle fennougristiikalle. Erik Johan Löfgren, Mathias Alexander Castréns porträtt (1859). Castréns språkvetenskapliga forskningsfärder i Sibirien lade grunden för den finska fennougristiken.

8 YHTENÄISTYVÄN KEISARIKUNNAN VAATIMUKSET

KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET WIKIMEDIA COMMONS enäjä oli pitkään ns. konglomeraattivaltio, jonka aris- F Suomen ministerivaltiosihteeri Alexander Armfelt, aikalaispainokuva. tokraattinen ylempi virkamieskunta joustavasti kytki val- V Finlands ministerstatssekreterare loitettujen alueiden poikkeavat hallinnot keisarikuntaan. Ti- Alexander Armfelt, samtida tryck. lanne muuttui, kun Venäjän hallinnon keskittäminen alkoi E Franz Krüger, Ruhtinas Aleksandr Menšikovin muotokuva (1851). Suomen kenraalikuvernööriksi 1831 keisari Aleksanteri II:n murhan (1881) jälkeisellä taantu- nimitetty Menšikov torjui yritykset muuttaa suuriruhtinaskunnan asemaa, muksen kaudella, rajoittaen suomalaisten erillisratkaisujen vaikka toimi samanaikaisesti Pietarissa liikkumatilaa. Suomen asema herätti kritiikkiä venäläisessä Venäjän laivastoministerinä. Franz Krüger, Furst Alexander Mensjikovs porträtt (1851). Mensjikov, som 1831 lehdistössä ja historioitsija K.F. Ordin julkaisi 1889 teoksen- utnämnts till generalguvernör i Finland, avvärjde försöken att ändra storfursten- sa Pokorenije Finljandii [Suomen valloitus], jossa hän mm. dömets ställning, trots att han i S:t Peters- burg samtidigt var rysk marinminister. katsoi että Suomi oli tavanomainen venäläinen provinssi.

Teos aiheutti kiihkeän suomalais-venäläisen väittelyn. Sa- WIKIMEDIA COMMONS WIKIMEDIA COMMONS moihin aikoihin alkoi köydenveto Suomen lainsäädännön kodifioinnista, eli suuriruhtinaskunnan kaikkien lakien ko- koamisesta, tarkastamisesta ja seulomisesta, sillä silmällä, että ne enenevässä määrin vastaisivat venäläistä lainsäädäntöä. Suhtautuminen kiristyi v. 1889, kun Aleksanteri III oivalsi, että suuriruhtinaskunta katsottiin Suomessa erilliseksi val- tioksi. Seuraavana vuonna annettu postimanifesti asetti Suo- men postilaitoksen Venäjän sisäasiainministeriön alaisuuteen. G Keisari Aleksanteri III:n G Gustav Broling, Aleksanteri II:n murha 1/13.3.1881 Yleisvaltakunnallista lainsäädäntöä koskevat kannat menivät 24.7/5.8.1892 hyväksymä Venäjän (aikalaispiirros). Keisarin murhannut Narodnaja Volja (Kansan tahto) ristiin lainsäädäntöä selvittävissä suomalais-venäläisissä eli- suuren vaakunan piirros. Eri -järjestö oli aiemmin tehnyt jo seitsemän murhayritystä. alueiden monet vaakunat heijastivat Gustav Broling, Mordet 1/13.3.1881 på Alexander II (samtida teckning). valtakunnan mahtavuutta mutta Organisationen Narodnaja Volja (Folkets vilja) lyckades i sitt uppsåt efter sju missä: voisivatko venäläiset lait astua voimaan suuriruhti- myös sen hajanaisuutta. tidigare misslyckade försök.

Ritning till Rysslands stora vapen som WIKIMEDIA COMMONS naskunnassa ilman Suomen valtiopäivien hyväksyntää? Ni- godkänts 24.7/5.8.1892 av kejsar Alexander III. De olika områdenas många kolai II:n kanta oli tässä asiassa selvä: päätöksen tekisi viime vapen vittnade om ett mäktigt men måttligt sammanhängande rike. kädessä hän itse. Keisari antoi helmikuussa 1899 manifestin, E K.F. Ordinin laajan Suomen jossa hän pidätti itselleen oikeuden päättää mitkä suomalaiset valloitus -teoksen etulehti, jonka eräs sitaatti korostaa asiat olisivat luonteeltaan yleisvaltakunnallisia eli venäläisen Suomen välttämättömyyttä Venäjälle. lainsäädäntöjärjestyksen mukaan käsiteltäviä. Titelbladet till K.F. Ordins digra verk om erövringen av Finland med ett citat som framhåller Finlands nödvändighet för DET ALLT ENHETLIGARE Ryssland. KEJSARDÖMET STÄLLER KRAV KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET WIKIMEDIA COMMONS G Gunnar Berndtson, Keisarin huvimatka Suomen saaristossa yssland förblev länge en konglomeratstat, där de erövrade områ- (1890-luvulta). Aleksanteri III seisoo kannella yhdessä keisarinnansa, Maria Feodorovnan (Dagmarin), kanssa. Rdenas avvikande styrelseskick smidigt länkades till kejsardömet Gunnar Berndtson, Kejsarens nöjesfärd i Finska vikens skärgård (från 1890-talet). Alexander III står på däck tillsammans med sin kejsarinna, av en aristokratisk högre ämbetsmannakår. Läget förändrades då Maria Feodorovna (Dagmar). den ryska förvaltningen efter mordet på Alexander II 1881 börja- KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET F Aleksanteri III:n omakätistä ihmettelyä de centraliseras och blev mer reaktionär vilket minskade utrymmet v. 1889: Miten lopulta on – kuuluuko Venäjä Suomeen vai onko se osa siitä tai kuuluuko för separata finska lösningar. Finlands ställning väckte kritik i rysk Suomen suuriruhtinaskunta Venäjän keisari- kuntaan? Kommentti ei ollut Suomen kannalta press och historikern K.F. Ordin utgav Pokorenije Finljandii [Eröv- hyvä merkki. Undran egenhändigt nedtecknad 1889 av Alexander ringen av Finland], där han 1889 hävdade att Finland var en rysk III: Hur är det sist och slutligen – hör Ryssland till Finland eller är det en del av detsamma eller hör provins bland andra. Verket gav upphov till hätsk finsk-rysk debatt. storfurstendömet Finland till det ryska kejsardömet? Nikolai Šilder, Keisari Aleksanteri III:n Kommentaren bådade inte gott för Finland. Parallellt pågick dragkampen om kodifieringen av Finlands lagstift- muotokuva (1800-luvun lopulta). WIKIMEDIA COMMONS ning, dvs. en genomgång av storfurstendömets alla lagar och pröv- Nikolaj Shilder, Kejsar Alexander III:s porträtt E Postimanifestin astut- (från slutet av 1800-talet). tua voimaan voitiin Suo- ning av deras giltighet, för ökad överensstämmelse med de ryska la- men omia postimerkkejä KANSALLISKIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKET käyttää vain suuriruhti- garna. Inställningen skärptes 1889, då Alexander III insåg att man F Suomen ministerivaltiosihteeri naskunnan sisäisissä pos- Woldemar von Daehn hankki heti tilähetyksissä. Venäläinen i Finland uppfattade storfurstendömet som en separat stat. Följande Aleksanteri III:n kuoltua Livadiassa postimerkki joka otettiin Nikolai II:lta hallitsijavakuutuksen käyttöön v. 1891. år gavs det s.k. postmanifestet som ställde det finska postverket un- 6/19.11.1894, joka julkaistiin mm. Efter att postmanifestet trätt Keski-Suomi-lehdessä. i kraft var Finlands egna frimärken gångbara endast der det ryska inrikesministeriet. I de finsk-ryska organ som utred- Finske ministerstatssekreteraren inom storfurstendömets gränser. Ryskt frimärke som Woldemar von Daehn utverkade genast togs i bruk år 1891. de lagstiftningen gick åsikterna isär i fråga om rikslagstiftningen: efter Alexander III:s död i Livadia en ny regentförsäkran WIKIMEDIA COMMONS skulle ryska lagar kunna träda i kraft i storfurstendömet utan den 6/19.1.1894 av Nikolaj II. Den finska lantdagens godkännande? Nikolaj II:s hållning i frågan var publicerades bl.a. i tidningen Keski- klar: beslutet skulle i sista hand fattas av honom. Han utfärdade i Suomi. februari 1899 ett manifest där han förbehöll sig rätten att besluta vilka finska frågor som var av riksnatur och skulle behandlas enligt E Nikolai II allekirjoittaa helmikuun manifestin Venäjän Pyhän Synodin prokuraattorin rysk lagstiftningsordning. Konstantin Pobjedonostsevin kehotuksesta. Satiirinen aikalaisheliogravyyri. Nikolaj II undertecknar februarimanifestet på uppmaning av prokuratorn vid Ryska Heliga Synoden Konstantin Pobjedonostsev. Satirisk samtida heliogravyr.

9 PIETARI, SUOMI JA SOTILAALLISET UHKAKUVAT

WIKIMEDIA COMMONS

elmikuun manifesti 1899 herätti tyrmistystä Suomessa, KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET F Albert Edelfelt, Hjossa se koettiin Nikolai II:n keisariksi tulon yhteydes- Helsingin Keisarillisen Aleksanterin- sä antaman hallitsijan valan rikkomuksena. Perässä tulivat Yliopiston tilaama Nikolai II:n muotokuva päätökset venäjänkielestä Suomen korkeimman hallinnon (1896). Keisari oli kruununperillisenä virkakielenä, venäläisen kenraalikuvernöörin aseman vahvis- ollut yliopiston kansleri. tamisesta suuriruhtinaskunnassa ym. Vuoden 1901 asevelvolli- Albert Edelfelt, Nikolaj II:s porträtt som beställts suuslaki, joka annettiin Suomen säätyjä kuulematta, lakkautti av Kejserliga Alexanders- Universitetet i Helsingfors (1896). Kejsaren hade pitkälti suuriruhtinaskunnan kansallisen sotaväen; asevelvol- under sin tid som G Helmikuun manifesti annettiin 2/15.2.1899. Keisari tronföljare varit kansler ilmoitti siinä että suuriruhtinaskunnan laitokset eivät lisuus oli jatkossa ensisijaisesti suoritettava venäläisissä jouk- för universitetet. yksin voi käsitellä Suomea koskevia asioita jotka liittyvät läheisesti Venäjän valtakunnan etuihin. koyksiköissä. Lain julkistaminen aiheutti laajoja protesteja ja Februarimanifestet utfärdades 2/15.2.1899. Kejsaren meddelade att vissa frågor rörande Finland inte enbart kunde vain murto-osa asevelvollisista saapui kutsuntoihin. Tämän behandlas av storfurstendömets institutioner p.g.a. deras nära samband med allmänna riksintressen.

luottamuspulan jälkeen lakkautettiin viimeisetkin suomalais­ KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET yksiköt, sekä Suomen kadettikoulu. Suuriruhtinaskunnasta oli muodostumassa epävarmuustekijä Venäjän puolustuksesta vastaaville, joiden oli tähän aikaan enenevässä määrin huo- mioitava keisarikunnan pääkaupungin puolustuksen tarpeet. Venäjän sotilasstrategisen tilanteen määritteli 1890-luvulta lähtien Ranskan kanssa solmittu liitto, joka oli selvästi suun- nattu laivastoaan nopeasti kasvattavaa Saksaa vastaan. Pieta- ri oli Venäjän Itämerenlaivaston Japanin vastaisessa sodassa G Suuren adressin aukema helsinkiläisten nimikirjoituksineen. G Nikolai II:n luo 18.3.1899 pyrkineen Suuren 1904–1905 kokeman tuhon jälkeen käytännössä vailla suojaa, Uppslag i Stora adressen med namnteckningar från lähetystön jäsenet, aikalaisjuliste. Keisari ei ottanut Helsingfors.

heitä vastaan eikä heidän tuomaansa Suurta adressia YKSITYISOMISTUKSESSA / I PRIVAT ÄGO WIKIMEDIA COMMONS ja meripuolustus oli Kronstadtin linnoituksen varassa. Tois- jossa 522 931 suomalaista anoi helmikuun manifestin tuvat kutsuntalakot Suomessa johtivat asevelvollisuuden pe- kumoamista. Medlemmarna av den stora deputation som 18.3.1899 önskat audiens hos kejsaren, samtida affisch. Nikolaj II tog inte emot ruuntumiseen, mutta suuriruhtinaskunta velvoitettiin maksa- dem och inte heller den stora adress där 522 931 finnar maan keisarikunnalle vuotuinen korvaus (sotilasmiljoonat) ja egenhändigt vädjade om återtagande av februarimanifestet. rahoittamaan Nevajoen rautatiesilta. Vuonna 1907 ryhdyttiin SVENSKA LITTERATURSÄLLSKAPET I FINLAND suunnittelemaan Suomenlahden massiivista rannikkopuolus- tusjärjestelmää (Pietari Suuren merilinnoitusta).

G Suomen asevelvollisuus- kutsuntain kartta 1902. Kut- sunnoista poisjääneiden G Venäjän joukkoja Man- S:T PETERSBURG, osuus vaihteli tavalla joka tšuriassa v. 1904 komenta- G Suomen sotaväki harjoittelee Lappeenrannan heijasti aikalaisten poliittisia lähistöllä v. 1887. Suuriruhtinaskunnan oma armeija nut kenraali Aleksei Kuro- kantoja eri puolilla Suomea. FINLAND OCH DE MILITÄRA oli määrältään pieni, mutta menestyi vuosittaisissa patkin oli sotaministerinä ajanut Suomeen uutta ase- Krasnoje Selon katselmuksissa hyvin. Karta öfver värnepliktsuppbåden i Finland 1902. Andelen velvollisuuslakia. Finlands inhemska militär övar sig i närheten av Villmanstrand HOTBILDERNA uteblivna från uppbåden växlade 1887. Storfurstendömets egen militär var numerärt sett liten, Kommendören för de ryska på ett sätt som återspeglade men klarade sig bra i de årliga mönstringarna vid Krasnoje trupperna i Manchuriet 1904, den politiska hållningen på olika Selo. general Alexej Kuropatkin ebruarimanifestet 1899 väckte bestörtning i Finland, där det sågs håll i landet. hade några år tidigare som WIKIMEDIA COMMONS krigsminister yrkat på en ny som ett brott mot den regentförsäkran som Nikolaj II gett vid sitt värnpliktslag för Finland. F E Ranskalaisten Kronstadtin vuoden 1891 laivastovierailun muiston kunniaksi teetetty trontillträde. Det följdes av andra beslut som införde ryskan som lippu. Ranska ja Venäjä solmivat jo v. 1892 ämbetsspråk inom Finlands högsta förvaltning och gav ryske gene- puolustusliiton. Flagga som tillverkats till minne av det franska ralguvernören mer makt. Den värnpliktslag som utfärdades 1901 flottbesöket i Kronstadt 1891. Frankrike och Ryssland slöt redan 1892 ett försvarsförbund.

utan att de finska ständerna blev hörda avskaffade största delen av WIKIMEDIA COMMONS storfurstendömets nationella militär; värnplikten skulle i fortsätt- ningen i första hand avtjänas vid ryska truppenheter. Lagen utlöste F Venäläistä propa- massiva protester och bara en bråkdel infann sig till uppbåden. Ef- gandaa Japania vas- taan käydyn sodan ter denna förtroendekris blev också de sista finska militära enheter- ajoilta. Julisteen opti- mistinen viesti osoit- KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET na indragna, liksom Finska kadettkåren. Storfurstendömet började tautui pian virheelli- seksi. framstå som ett osäkerhetsmoment för den ryska försvarsledning Rysk propaganda från det rysk-japanska som vid denna tidpunkt även måste ägna försvaret av kejsardömets krigets dagar. Affischens optimistiska budskap G Venäläiset sotalaivat antautuvat Takeshimassa huvudstad större uppmärksamhet. Rysslands militärstrategiska läge skulle snabbt visa sig vara Tsushiman tappion jälkeen 28.5.1905, japanilainen en felbedömning. painokuva. Venäjä oli venäläis-japanilaisen sodan dikterades sedan 1890-talet av den allians med Frankrike som var päättyessä menettänyt miltei koko Itämeren laivas- klart riktad mot Tyskland, ett land som i rask takt byggde ut sin ör- tonsa. Ryska örlogsfartyg kapitulerar vid Takeshima efter logsflotta. Efter den ryska Östersjöflottans undergång i det rysk-ja- WIKIMEDIA COMMONS nederlaget vid Tsushima 28.5.1905, japanskt tryck. Då det rysk-japanska kriget var över hade Ryssland förlorat panska kriget 1904–1905 var S:t Petersburg i praktiken skyddslöst, nästan hela sin Östersjöflotta. då försvaret på sjösidan inskränkte sig till Kronstadts fästning. I F Suomen rautatiesilta Pietarissa valmistui Finland ledde uppbådsstrejkerna till suspendering av värnplikten och v. 1912. Strategisesti hyvin tärkeä silta yhdisti siihen saakka erillisinä toimineet till att storfurstendömet i stället ålades att betala en årlig ersättning suuriruhtinaskunnan ja Venäjän keisarikunnan till kejsardömet (militärmiljonerna) och finansiera en järnvägsbro rautatieverkostot. Finska järnvägsbron i S:t Petersburg blev färdig 1912. över Nevan. Planeringen av ett massivt kustförsvarssystem vid Fin- Bron var av stor strategisk betydelse eftersom den knöt samman järnvägsnäten i storfurstendömet och ska viken (Peter den Stores sjöfästning) inleddes 1907. ryska kejsardömet.

10 EDISTYKSEN AIRUT VAI KIITTÄMÄTÖN PROVINSSI

WIKIMEDIA COMMONS elsinkiin v. 1863 kokoontuneet valtiopäivät herättivät F Ilja Repin, Ivan Aksakovin muotokuva (1878). Runoilija ja maltillinen slavofiili KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET suurta huomiota Venäjällä, ja venäläiset liberaalit oival- Ivan Aksakov suhtautui Suomeen suo- H peasti, mutta lausui varhain huolensa sivat että eräällä imperiumin kolkalla oli jo perustuslakinsa maan venäläisen vähemmistön suhteen. Ilja Repin, Ivan Aksakovs porträtt (1878). ja kansanedustuslaitoksensa. Suomi oli näiden zapadnikien Moderate slavofilen och poeten Ivan Aksakov förhöll sig välvilligt till Finland, men bekymrade sig tidigt för den ryska minoritetens situation i silmissä edistyksellinen ja ihailtava, minkä he toivat selvästi landet.

esille suomalaisyhteiskuntaa venäläiseen vertailevissa artikke- E Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov moittii Suomen viranomaisia jotka eivät leissaan. Vuonna 1899 alkaneen oikeustaistelun aikana aset- ole välittäneet Nikolai II:n kiitosta Kyyrölän venäläisille heidän v. 1899 antamastaan tuivat useat kirjailijat kuten Aleksandr Kuprin, Valeri Briusov uskollisuudenvakuutuksesta keisarille. Generalguvernör Nikolaj Bobrikov klandrar ja Aleksandr Blok Suomen kannalle, kehottaen kestämään. de finska myndigheterna för att de inte förmedlat Nikolaj II:s tack till de ryska Symbolisteihin kuuluneen Briusovin runo Suomen kansalle invånarna i Kyyrölä, vilka år 1899 betygat kejsaren sin trohet.

(1910) tunnettiin myös Suomessa. Zapadnikien ja heidän WIKIMEDIA COMMONS

hengenheimolaisensa kannatus oli kuitenkin Venäjällä varsin E Kirjailija Aleksandr Kuprin ja pianisti Fjodor vähäistä. Venäläiset tukivat yleensä oman hallituksensa tiu- Šaljapin, ilmeisesti Kuokkalassa n. 1910. H Suomen ja Venäjän suhteita historian kan- kentuvaa suhtautumista suuriruhtinaskuntaan, jos ylipäätään Kuprin asui 1907–1919 nalta valaiseva Rossija i Finljandija ilmestyi useaan otteeseen nimettömänä v. 1885. Sanomalehtimies Suomessa. P.I. Messarošin v. 1897 ilmestynyt ”Suomi välittivät Suomesta. Panslavisti M. Katkovin lehti Moskovskije – valtio vai venäläinen rajamaa” moittii mui- Författaren Alexander Kuprin den samanhenkisten venäläisteosten tavoin Vedomosti oli tässä suhteessa mielipiteenmuodostaja, väittäen och pianisten Fjodor Sjaljapin suomalaisia separatismista. troligen i Kuokkala ca 1910. Kuprin bodde 1907–1919 i Skriften Rossija i Finljandija, en historisk analys av kuten monet pamfletit, että suomalaiset olivat väärinkäyttä- flera omgångar i Finland. förhållandet mellan Finland och Ryssland, utgavs anonymt år 1885. Journalisten P.I. Messarosh neet keisarien hyväntahtoisuutta ajaakseen omia ta- utgav 1897 ”Finland – stat eller ryskt gränsland” KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET där han i likhet med andra likasinnade ryssar voitteitaan ja loitontaakseen maataan keisarikunnasta: beskyller finnarna för separatism. he sulkivat venäläiset kaikista viroista, kieltäytyivät F Symbolisti Valeri keisarikunnan puolustukseen osallistumisesta väittäen Brjusovin runo ”Suomen kansalle” kaiken kukkuraksi että Suomi oli valtio, ei provinssi. julkaistiin v. 1910 A. V. Koskimiehen Pahin silmätikku oli Rajajoella kohdattu tulliraja. Kaik- suomentamana aikakauslehti ki osoitti, ettei Suomella ole mitään yhteistä valtakunnan Ajassa. Symbolisten Valerij kanssa ja minusta tuntui kuin matkustaisin jossakin Brjusovs dikt ”Till Finlands folk” ulkomailla, raportoi v. 1898 uusi kenraalikuvernööri publicerades 1910 i finsk översättning N. Bobrikov tarkastusmatkansa jälkeen. av A.V. Koskimies i tidskriften Aika. KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET

MODERN VÄGVISARE ELLER LAPPEENRANNAN MUSEO / VILLMANSTRANDS MUSEUM F Kartta Terijoen ja Tyrisevän huvila-alueista, OTACKSAM PROVINS päiväämätön. Varakkaiden pietarilaisten huvilat antoivat alueelle muusta Suomesta poikkeavan antdagen i Helsingfors år 1863 hade väckt stor uppmärksam- luonteen. Odaterad karta över villområdena i Terijoki och Lhet i Ryssland, där de liberalt sinnade fick klart för sig att en Tyrisevä. De välbärgade petersburgarnas villor gav området del av imperiet redan hade grundlagar och en folkrepresentation. en karaktär som avvek från det övriga Finland. För dessa zapadniker framstod Finland som progressivt och beund- ransvärt, vilket framhölls i tidningsartiklar där det finska samhäl- WIKIMEDIA COMMONS let kontrasterades mot det ryska – vanligen till det senares nackdel. E Rantaelämää Terijoella v. 1915. Under den rättskamp som vidtog 1899 tog författare som Alexandr Maailmansodan syttyminen ei välittömästi Kuprin, Valerij Brjusov och Alexandr Blok klart parti för Finland johtanut huvilaelämän hiipumiseen. Strandliv i Terijoki år 1915. Världskrigets utbrott innebar inte att villalivet och manade till uthållighet. Symbolisten Brjusovs dikt Till Finlands omedelbart skulle ha tynat bort. folk (1910) blev känd även i Finland. Stödet för zapadnikerna och WIKIMEDIA COMMONS deras meningsfränder förblev dock begränsat; majoriteten av de rys- sar som alls brydde sig om Finland ställde sig bakom den egna rege­ ringens allt striktare hållning mot storfurstendömet. Panslavisten F Terijoen Kellomäen Harppulinna oli seudun kuului- M. Katkovs tidning Moskovskije Vedomosti var i detta avseende opi- simpia huviloita. Harppulinnan rakennutti itselleen ja perheelleen pietarilainen arkkitehti Gavril Vasiljevitš nionsbildande och hävdade i likhet med flera pamfletter att finnarna Baranovski. Harpslottet i Kellomäki hörde till de kändaste villorna i missbrukat kejsarnas välvilja för egna syften och fjärmat sitt land Terijokitrakten. Petersburgsarkitekten Gavril Vasiljevitj från kejsardömet; de utestängde ryssarna från alla ämbeten, väg- Baranovskij hade låtit uppföra villan för sig själv och sin familj.

KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET rade att delta i kejsardömets försvar och påstod till råga på allt att E Kenraalikuvernööri Nikolai Finland var en stat, inte en provins. En Bobrikovin kertomus Suomen WIKIMEDIA COMMONS hallinnosta syyskuusta 1898 särskild nagel i ögat var tullgränsen vid F Bruno Granholmin suun- syyskuuhun 1902 julkaistiin nittelema Rajajoen rauta- suomen- ja ruotsinkielisenä Systerbäck. Allt gav vid handen att Fin- tieasema avattiin käyttöön Tukholmassa v. 1905. joulukuussa 1917. Uuden Generalguvernör Nikolaj land ingenting har gemensamt med riket, aseman piti mm. helpottaa Bobrikovs berättelse över huvila-asukkaiden muodol- Finlands förvaltning från och det förekom mig, som gjorde jag en resa lisuuksia Suomen suuriruh- september 1898 till september tinaskunnan rajalla. 1902 utgavs både på finska och svenska i Stockholm år 1905. genom något utländskt land, rapporterade Järnvägsstationen vid Systerbäck, ritad av Bruno nye generalguvernören N. Bobrikov efter Granholm, togs i bruk i december 1917. Stationshuset en inspektionsresa 1898. byggdes bl.a. för att underlätta villainvånarnas formaliteter vid gränsen till storfurstendömet Finland.

11 KRIISEJÄ JA MAANALAISTEN OPPOSITIOIDEN YHTEYKSIÄ

WIKIMEDIA COMMONS KANSALLISKIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKET enraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin suoraviivainen ve- Knäläinen yhtenäistämistoiminta herätti Suomessa alati kasvavaa vastustusta – lopulta myös suomalaisessa puolueessa jonka myönnytykset tähtäsivät maan autonomian pelastumi- seen. Diktatuurireskripti antoi hänelle 1903 laajat valtuudet, kunnes attentaatti päätti hänen päivänsä 17.6.1904. Venäjän Japania vastaan sodassa kärsimä tappio järkytti koko keisari- kuntaa ja aiheutti syksyllä 1905 levottomuutta Suomessakin. Suomalaisen vastarinnan keulahahmo Leo Mechelin hankki G Pilapiirros Fyren-pilalehdessä v. 1906 muistuttaa vanhasuo- malaisia Nikolai Bobrikovin kirjeestä, jossa tämä v. 1902 oli Pietarissa autonomian palauttavan päätöksen ja johti Suomelle todennut Senaatin ja vanhasuomalaisten toivovan venäläisen maailman uudenaikaisemman parlamentin v. 1906 antanutta vallan vahvistamista. Karikatyr i skämttidningen Fyren år 1906 som påminner gammalfin- narna om ett brev från år 1902 där Nikolaj Bobrikov uppger att Sena- hanketta. Hän oli karkotettuna v. 1903 laatinut venäläisten ten och gammalfinnarna anhållit om den ryska maktens stärkande.

liberaalien kehotuksesta ehdotuksen Venäjän perustuslaik- WIKIMEDIA COMMONS Boris Kustodijev, Suomen G KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET si ja oli myös osallistunut heidän konferensseihinsa. Hänen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov. Yksityiskohta Venäjän valtakunnan neuvoston juhlaistuntoa v. 1902 esittävästä yhteistyöhalunsa ei ulottunut venäläisiin sosialisteihin, jotka monumentaalimaalauksesta (1903). halusivat kaataa keisarikunnan. Suomi merkitsi venäläisille Boris Kustodijev, Finlands generalguvernör Nikolaj Bobrikov. Detalj i den monumentalmålning som återger ryska rikskonseljens högtidliga session år vallankumouksellisille turvapaikkaa ja lentolehtisten paina- 1902 (1903). miseen kirjapainoja, mikä vaikutti bolševikkien päätökseen WIKIMEDIA COMMONS kokoontua salassa Tampereella joulukuussa 1905. Konferens- sin tärkein päätöslauselma oli päätös aseelliseen kapinaan ryhtymisestä. Venäläiset viranomaiset pitivät Suomen rauhat- tomuuksien aikana punakaarteja silmällä, erityisesti vuoden

1906 Viaporin kapinan aikana. Tiedot aseellisista osastoista G Esittelynootti jossa keisari Nikolai II hyväksyy 7/20.7.1906 Suomen uuden eduskuntajärjestyksen. Se antoi kaikille 24 vuotta täyttäneil- (Voimaliitto) antoivat P.A. Stolypinin hallitukselle syyn palata G Venäläisten maavoimien yksiköt ja laivas- le suomalaisille äänioikeuden. Radikaalin uudistuksen toteutuksesta ton alukset Helsingin seudulla 30.7.1906 alka- vastasi maankarkotuksesta Suomeen v. 1904 palannut perustuslailli- repressiopolitiikkaan. Suomea koskevat asiat alistettiin Venä- neen Viaporin kapinan aikana. nen poliitikko Leo Mechelin Kartta vuodelta 1933. Föredragningsnot där kejsar Nikolaj II fastställer 7/20.7.1906 Finlands jän ministerineuvostolle 1908, ja yhdenvertaisuuslaki­ antoi Karta från 1933 som visar var de ryska landstrids- nya lantdagsordning. Den gav alla finnar som fyllt 24 år rösträtt. För krafterna och örlogsfartygen i Helsingforsnejden genomförandet av denna radikala reform svarade konstitutionelle politikern 1912 Venäjän alamaisille samat oikeudet Suomessa kuin pai- var stationerade vid tidpunkten för det uppror som Leo Mechelin, som 1904 efter sin landsförvisning återvänt till Finland. bröt ut på Sveaborg 30.7.1906. kallisille. Jo pari vuotta aiemmat toimenpiteet antoivat Venä- WIKIMEDIA COMMONS WIKIMEDIA COMMONS F Tampereen työ- jän valtakunnanduuman jäsen Vladimir Puriškevitšille syyn väentalolla v. 1905 järjestetyn bolševikki- puoleen salaisen kon- huudahtaa duumassa: Finis Finlandiae! ferenssin muistolaatta muistaa osallistujista vain V.I. Leninin. Minnesplaketten med KRISER OCH UNDERJORDISKA anledning av den hemliga konferens som bolsjevikpartiet höll OPPOSITIONSKONTAKTER år 1905 i Folkets hus i Tammerfors minns bara en deltagare, V.I. Lenin. WIKIMEDIA COMMONS eneralguvernör Nikolaj Bobrikovs rätlinjiga ryska unifierings- YKSITYISOMISTUKSESSA / I PRIVAT ÄGO Gåtgärder väckte allt mer motstånd i Finland, slutligen också inom finska partiet som genom eftergifter försökt rädda landets au- tonomi. Diktaturreskriptet gav honom 1903 vidsträckta befogenhe- G Akseli Gallen-Kallela, kirjailija ter tills ett attentat ändade hans liv 17.6.1904. Det ryska nederlaget Maksim Gorkin muotokuva (1906). Gorki otettiin Suomessa innokkaasti i kriget mot Japan skakade kejsardömet och ledde hösten 1905 till vastaan hänen vapauduttuaan Pietari- oroligheter även i Finland. Ledaren för det finska motståndet, Leo Paavalin vankilasta vuodenvaihteessa 1905/1906. Mechelin utverkade i S:t Petersburg att autonomin återställdes och Akseli Gallen-Kallela (Axel Gallén), författaren Maxim Gorkijs porträtt (1906). ledde det arbete som gav Finland världens modernaste parlament Gorkij, som varit fånge i Peter-Paul G Axel Gallén (Gallen-Kallela), Hiihtäjiä met- G Kirjailija Leonid Andrejevin fästningen, blev mottagen med entusiasm sämaisemassa (1899). Joitakin vuosia myö- vallankumouksellisiin ystä- 1906. Landsförvisad hade han 1903 utarbetat ett förslag till kon- i Finland efter att ha släppts på fri fot vid årsskiftet 1905/1906 hemmät yritykset hankkia aseita Suomeen viin kuulunut Vladimir Smir- stitution för Ryssland på uppdrag av ryska liberaler och även delta- huolestuttivat venäläisiä viranomaisia. nov toimi Helsingin Yliopis- Axel Gallén (Gallen-Kallela), Februarifantasi ton kirjaston amanuenssina, git i deras konferenser. Samarbete med de ryska socialisterna, som E Voima-liiton muistomitali ja ns. Graf- (1899). Några år senare vidtog försöken att skaffa mutta avusti ajottain Leninin ton-kivääri. Osin japanilaisten rahoitta- ville fälla kejsardömet, var han inte beredd till. Att Finland erbjöd vapen till Finland, vilket bekymrade de ryska Iskra-lehteä. Andrejevin Smir- ma John Grafton-aselaiva ajoi v. 1905 myndigheterna. noville v. 1908 omistama va- Pohjanmaan rannikolla karille, WIKIMEDIA COMMONS lokuva. de ryska revolutionärerna en fristad och tryckerier för flygblad m.m. eikä Suomeen saatu kuin Amanuensen Vladimir Smirnov murto-osa hankituista aseista. bidrog till att bolsjevikerna i december 1905 förlade en hemlig konfe- vid Helsingfors Universitetsbib- Voimaförbundets minnesmedalj liotek som tidvis medverkade rens till Tammerfors, där de enades om att verka för väpnad revolu- och ett s.k. Graftongevär. Fartyget i Lenins tidning Iskra hörde till John Graftons grundstötning vid författaren Leonid Andrejevs tion. Under oroligheterna i Finland höll de ryska myndigheterna ett Österbottens kust 1905 innebar att försöket att smuggla in vapen revolutionära vänner. Fotografi av till Finland rätt långt gick i stöpet. Företaget erhöll stöd från Japan. Andrejev som denne dedicerat öga på de röda gardena, särskilt under myteriet på Sveaborg 1906. till Smirnov år 1908. KANSALLISKIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKET Uppgifterna om väpnade kårer (Voimaförbundet) gav P.A. Sto- F Helsingin Kuvalehdessä 22.6.1910 julkaistu lypins regering anledning att återuppta den tidigare repressions- kuva Venäjän valtakunnanduuman istunnosta joka päätti ulottaa yleisvaltakunnallisen lainsäädännön politiken. De finska frågorna underställdes ryska ministerrådet käsittämään myös Suomen. Tecknad bild i tidningen Helsingin Kuvalehti 22.6.1910 1908 och likställighetslagen gav år 1912 ryska undersåtar sam- av den session där ryska riksduman beslöt att utsträcka ma rättigheter i Finland som de finska hade. Åtgärder redan ett rikslagstiftningen till att även gälla Finland. F Venäjän pääministeri Piotr A. Stolypin par år tidigare hade föranlett ryske dumaledamoten Vladimir työpöytänsä äärellä Pietarin Talvipalatsissa v. 1907. Purisjkevitj att i riksduman ropa: Finis Finlandiae! Ryske premiärministern Pjotr A. Stolypin vid sitt skrivbord i Vinterpalatset i S:t Petersburg år 1907.

12 MAAILMANSODAN SOTILAALLISTA LÄSNÄOLOA

KANSALLISKIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKET WIKIMEDIA COMMONS uomen korkein hallinto (Senaatti, Suomen ministerival- Stiosihteeri) oli venäläisten käsissä, kun suuriruhtinaskunta julistettiin sotatilaan 31.7.1914. Sodan syttyminen ei estänyt suurta venäläistämisohjelmaa, jonka avulla pyrittiin liittä- mään Suomi vielä kiinteämmin keisarikuntaan. Ohjelma koet- tiin Suomen autonomian kuoliniskuksi ja sen julkistaminen johti n. 2 000 suomalaisen miehen hakeutumiseen Saksaan G Suomalaisia jääkäreitä koulutettavana Saksassa n. 1916. (jääkäriliike) saamaan sotilaskoulutusta. He taistelivat vuo- Finska jägartrupper under pågående skolning i Tyskland ca 1916.

desta 1916 itärintamalla venäläisiä joukkoja vastaan Riian KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET eteläpuolella. Venäläinen sotilasjohto odotti Saksan maihin- nousua Etelä-Suomeen, joten Pietari Suuren merilinnoituksen rakentamista kiirehdittiin ja se ulotettiin käsittämään myös G Vaasa-lehti kertoi 17.11.1914 lukijoilleen Pietaris- Ahvenanmaan. Venäläisten joukkojen miesluku Suomessa ta ilmoitetusta ohjelmasta joka tarkoitti ”valtioval- lan lujittamista Suomessa ja … lähenemisen aikaan- ylitti pian 100 000:n ja Venäjän laivaston yksiköitä sijoitet- saamista Suomen ja muun keisarikunnan välillä”. Tidningen Vaasa upplyste 17.11.1914 sina läsare om det tiin Viaporin linnoituksen suojaamaan Helsinkiin. Sotatalo- program som meddelats från S:t Petersburg. Dess syfte uppgavs bl.a. vara att stärka statsmakten i Finland och G Venäläisen 42. uteen siirtyminen toi Suomen metalli- ja telakkateollisuudel- åstadkomma ett närmande mellan Finland och det övriga armeijakunnan esikunta kejsardömet. ilmoitti 30.9.1915 kenraalikuvernööri le suuria venäläistilauksia, mutta teki suuriruhtinaskunnan KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET F.A. Seynille että n. 200 suomalaista nuorta miestä oli saapunut Tukholmaan jatkaakseen Saksaan. riippuvaiseksi elintarviketuonnista Venäjältä. Taistelukentillä Staben vid ryska 42. armékåren informerade 30.9.1915 generalguvernör F.A. Seyn om att ca 200 finska unga män anlänt verisiä tappioita kärsivien venäläisarmeijojen riveissä ei ollut till Stockholm för att ta sig vidare till Tyskland. suomalaisia, vaan Suomi lähinnä hyötyi käynnissä olevasta F Helsingin saarien muodostaman linnoitusalueen ja sitä sodasta, mikä herätti keisarikunnassa pahaa verta. Sotami- ympäröivän erityisvyöhykkeen päiväämätön kartta. Näillä alueilla oli noudatettava Viaporin linnoituksen määräyksiä. nisteri D. Šuvajev vaati vuoden 1916 lopussa sotaväen oton Karta över det fästningsområde som bestod av öarna utanför Helsingfors, med angivande av den specialzon som omgav fästningen. I dessa områden ulottamista Suomeen. Useat suomalaisupseerit osallistuivat skulle befallningar från Sveaborg åtlydas. sotaan, mutta Venäjän joukkoihin oli liittynyt ainoastaan VENÄJÄN VALTION MERISOTALAIVASTOARKISTO / RYSKA STATENS MARINARKIV n. 550 suomalaista vapaaehtoista. Suomen kenraalikuvernööri F.A. Seyn torjui vaatimuksen, korostaen perusteellisin selvi- E Venäläisiä sotalaivoja Kruunuvuoren selällä ensimmäisen maailmansodan aikana. Helsinki ja tyksin, että suuriruhtinaskunnan panos oli sotaponnistusten Tallinna olivat Venäjän Itämerenlaivaston etulinjan tukikohtia. osalta merkittävä. Ryska örlogsfartyg på Kronobergsfjärden under första världskriget. Helsingfors och Reval (Tallinn) tillhanda- höll ryska Östersjöflottan med framskjutna baser.

MILITÄR NÄRVARO UNDER F Järeä tykki on saapunut Örön linnoituksen rakennustyömaalle. Itsenäinen Suomi sai Venäjältä perintönä vahvan rannikkotykistön. VÄRLDSKRIGET En grov fästningskanon har anlänt till Örö, där byggandet av forten på ön pågår. Det självständiga Finland erhöll av Ryssland i arv ett starkt kustartilleri.

en högsta förvaltningen i Finland (Senaten, Finlands minister- KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET WIKIMEDIA COMMONS Dstatssekreterare) var i ryska händer då krigstillstånd utlystes i storfurstendömet 31.7.1914. Krigsutbrottet hejdade inte det stora förryskningsprogram som var avsett att knyta Finland ännu fastare E Venäläisten ja saksalaisten vesitasolentokoneiden till kejsardömet. Efter offentliggörandet av programmet, som upp- v. 1916 tai 1917 laadittuja fattades som en dödsstöt för Finlands autonomi, tog sig ca 2 000 tunnistusohjeita. Anvisningar för identifiering av finska män till Tyskland för att få militär skolning (jägarrörelsen). ryska och tyska sjöflygplan som utarbetats år 1916 eller 1917. Från 1916 stred de på östfronten mot ryska trupper söder om Riga.

KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET Eftersom den ryska militärledningen befarade en tysk landstigning i G Kenraalimajuri Franz Albert Finland påskyndades bygget av Peter den Stores sjöfästning, som även F Raportti 16.8.1915 Suomen sotateollisuuden toimitusval- Seyn oli nimitetty Suomen miudesta luettelee useita Venäjän armeijalle toimitettavia kenraalikuvernööriksi v. 1909 skulle omfatta Åland. De ryska trupperna i Finland översteg inom tuotteita tykistön kranaateista, käsikranaateista ja miinoista jolloin Venäjän hallitus jälleen lähtien. tiukensi otettaan suuriruhtinas- kunnasta. kort 100 000 man och enheter ur den ryska Östersjöflottan förlades Rapporten över den finska krigsindustrins leveransbered- skap, daterad 16.8.1915, räknar upp åtskilliga produkter Generalmajor Franz Albert Seyn till Helsingfors i skydd av Sveaborg. Övergången till krigsekonomi som kan levereras till den ryska armén: artillerigranater, hade utnämnts till generalguvernör handgranater, minor m.m. i Finland år 1909 då den ryska innebar stora ryska beställningar för den finska metall- och varvsin- regeringen åter skärpte sitt grepp om storfurstendömet. H Kenraali Gustaf Mannerheim jakaa itärintamalla dustrin, men också att storfurstendömet blev helt beroende av livs- Yrjönristejä komentamansa 12. RYSKA STATENS MARINARKIV MERISOTALAIVASTOARKISTO VENÄJÄN VALTION medelsimport från Ryssland. Att Finland inte bidrog med manskap ratsuväendivisioonan ansioituneille. General Gustaf Mannerheim utdelar till de ryska arméer som blödde på slagfälten, utan snarare drog Georgskors till förtjänta vid 12. kavalleridivisionen, som han förde nytta av det pågående kriget väckte ont blod i kejsardömet, där befälet över på östfronten.

KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET krigsminister D. Shuvajev i slutet av 1916 yrkade på uttagning av manskap i Finland. Flera finska officerare deltog visserligen i det ryska fälttåget, men endast ca 550 finnar hade anslutit sig som frivilliga till den ryska armén. Generalguvernören i Finland G Venäjän Itämerenlaivaston upseeristoa rivissä F.A. Seyn avvisade kravet och framhöll genom utförliga utred- jäällä ja risteilijä Rossijalla keisari Nikolai II:n vieraillessa Helsingissä 25.2/10.3.1915. Vierailu oli ningar att storfurstendömet verksamt bidrog till de ryska krigs- hänen viimeisensä Suomessa. ansträngningarna. Officerer vid ryska Östersjöflottan i spaljé på isen och på kryssaren Rossija under kejsar Nikolaj II:s besök i Helsingfors 25.2/10.3.1915. Besöket var det sista han företog i Finland.

13 HAJOAVA IMPERIUMI WIKIMEDIA COMMONS + YKSITYISOMISTUKSESSA / I PRIVAT ÄGO RYSKA STATENS MARINARKI VENÄJÄN VALTION MERISOTALAIVASTOARKISTO

aailmansota sujui Venäjän osalta huonosti, ja sen talous Mhorjui yhä pahemmin, mikä aiheutti elintarvikepulan.

Pietarin helmikuisten elintarvikemellakoiden muututtua ar- meijayksikköjen tukemaksi avoimeksi kapinaksi päätti Nikolai II luopua kruunustaan 2./15.3.1917. Valta siirtyi liberaalien muodostamalle väliaikaiselle hallitukselle, joka päätti palaut- Barrikadi Pietarin Liteinin valtakadulla helmikuun Matruusi I.S. Nadjaikin, vallankumouspäivinä 1917 ja väliaikaisen hallituksen myöntämä jonka väitetään murhan- taa ja vahvistaa Suomen autonomian. Ei kuitenkaan ollut it- rintamerkki. Merkki myönnettiin Volynian rykmentille joka neen Itämerenlaivaston ensimmäisenä siirtyi vallankumouksellisten puolelle. komentajan, vara-amiraali A. I. Nepeninin. Useat ve- sestään selvää että keisarille aiemmin kuulunut korkein valta Barrikad på Litejnyj prospekt i Petrograd under februarirevolutionen 1917 och tecken för rockbröstet. Tecknet beviljades Volhynska regementet, det första som anslöt sig till de näläiset upseerit menetti- revolutionära, av provisoriska regeringen. vät henkensä Helsingissä Suomessa siirtyisi väliaikaiselle hallitukselle. Hallitus päätti maaliskuussa 1917. KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET myös jatkaa sotaa, mikä merkitsi jatkuvia elintarvikeongelmia, Matrosen I.S. Nadjajkin, F Venäjän väliaikaisen hallituksen antama som uppges ha mördat lisääntyvää sekasortoa ja heikkenevää kuria maavoimissa ja Julistuskirja Suomen Suuriruhtinaanmaan Östersjöflottans kommendör valtiosäännön vakuuttamisesta sekä jälleen konteramiral A.I. Nepenin. saattamisesta täysin toteutetuksi 7/20.3.1917 Åtskilliga ryska officerare miste laivastossa. Venäläisten sotatarviketilausten virta Suomeen palautti Suomen autonomian. livet i Helsingfors i mars 1917. kuivui kokoon ja viljatoimitukset Venäjältä ehtyivät. Suurem- Ryska provisoriska regeringens manifest angående WIKIMEDIA COMMONS bekräftandet av Storfurstendömet Finlands konstitution samt om densammas bringande i dess mat muutokset Pietarissa heijastuivat suomalais-venäläisiin fulla tillämpning 7/20.3.1917 återställde Finlands suhteisiin: Suomen eduskunta päätti bolševikkien epäonnis- autonomi. E Venäjän 2/15.3.1917 muodostetun väliaikai- tuneen kaappausyrityksen yhteydessä heinäkuussa 1917 ottaa sen hallituksen jäsenet, aikalaisjuliste. Hallituk- sen ote alkoi heiketä kesällä 1917 jolloin korkeimman vallan suuriruhtinaskunnassa haltuunsa (valta- Aleksandr Kerenskin keskitti itselleen vallan. Ryska provisoriska regeringen som tillsattes laki), mutta Venäjän hallitus kumosi päätöksen. Seuraavan 2/15.3.1917, samtida affisch. Regeringen började tappa greppet på sommaren 1917, då Alexander kaappausyrityksen onnistuminen (lokakuun vallankumous) Kerenskij samlade all makt i sin hand.

KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET 25.10./7.11.1917 johti Suomen valtiopäivien ilmoituk- F Venäläisen santarmihallinnon sähke Torni- osta 2/15.4.1917 Suomen rajan ylittäneistä seen 15.11., että eduskunta ottaisi toistaiseksi korkeim- henkilöistä jotka aikoivat matkustaa Pietariin. Heidän joukossaan oli V.I. Lenin (Uljanov), jon- ka matkan Sveitsistä Saksan ja Ruotsin kautta man vallan itselleen. Suomen itsenäisyysjulistukseen oli Venäjälle saksalaiset olivat sallineet. sen jälkeen vain kukonaskel. Julistus hyväksyttiin 6.12. Telegram från gendarmförvaltningen i Torneå 2/15.4.1917 om personer som överskridit Finlands gräns i syfte att resa till Petrograd. Bland dem var V.I. Lenin (Uljanov) som tyskarna gav äänin 100–88 suomalaisten sosiaalidemokraattien ää- tillstånd att resa från Schweiz via Tyskland och Sverige till Ryssland. nestäessä vastaan, koska he katsoivat, että itsenäisyydes- WIKIMEDIA COMMONS tä olisi neuvoteltava uuden neuvostohallituksen kanssa. E Lupa matkaan annettiin koska Leninin odotettiin lisäävän seka- Kenraalikuvernöörin tilalle venäläisenä vallanpitäjänä oli tässä sortoa Venäjällä. Hän ryhtyikin oitis toimiin. Isaac Brodsky, Lenin Puti- vaiheessa tullut venäläisen Itämerenlaivaston keskuskomitea, lovin tehtaiden työläiskokoukses- sa toukokuussa 1917 (öljyvärityö Tsentrobalt, jonka johdossa olivat bolševikit. 1929). Tillståndet gavs eftersom Lenin förväntades bidra till ökat kaos i Ryssland. Han gick även genast till verket. Isaac Brodsky, Lenin under ett DET SÖNDERFALLANDE arbetarmöte vid Putilovverken i maj IMPERIET 1917 (oljemålning 1929) TYÖVÄEN ARKISTO / ARBETARARKIVET F Suomen sosiaalidemokraatit onnistuivat v. 1917 ärldskriget gick illa för Ryssland och rikets ekonomi började ajamaan läpi useita uudistuksia. Kunnallisvaaleissakin siirryttiin yhtäläiseen äänioikeuteen ja laki 8 tunnin työ- svikta med livsmedelsbrist som följd. Då kravallerna i Petrograd päivästä astui voimaan. Venäläisten sotilaiden runsas ja V painostava liepeillä olo edisti näiden päätösten tekoa. (S:t Petersburg) i slutet av februari 1917 p.g.a. livsmedelsläget över- Mielenosoitus Helsingissä 8 tunnin työpäivän puolesta. De finska socialdemokraterna fick 1917 igenom flera reformer. gick i öppen revolt, stödd av armén, beslöt Nikolaj II 2/15.3.1917 Lika rösträtt infördes också i kommunalvalen och beslut fattades om 8 timmars arbetsdag. Beslutsfattandet i dessa att abdikera. Makten övertogs av en provisorisk regering bestående frågor påskyndades av ryska soldatanhopningar i närheten i påtryckningssyfte. Demonstration i Helsingfors av liberaler, som beslöt att bekräfta och återställa Finlands auto- för 8 timmars arbetsdag. nomi. Att regeringen i alla avseenden skulle träda i kejsarens ställe WIKIMEDIA COMMONS E Boris Kustodijev, Bolševiikki (1920). Maalauksen välittämä som utövare av den högsta makten i Finland var dock inte själv- kuva ei vastannut todellisuutta, Pietarin lokakuun 1917 val- lankumous toteutettiin varsin pienin voimin. klart. Regeringen beslöt att fortsätta kriget, vilket innebar fortsatta Boris Kustodijev, Bolsjeviken (1920). Målningens budskap var fjärran från sanningen. Oktoberrevolutionen 1917 i Petrograd genomfördes livsmedelsproblem, tilltagande kaos och avtagande disciplin inom med rätt små krafter. armén och flottan. För Finland betydde det färre ryska beställningar av krigsmateriel och avtagande spannmålsleveranser. Större föränd- KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET ringar i Petrograd återspeglades även i de finsk-ryska relationerna: efter bolsjevikernas misslyckade kuppförsök i juli 1917 beslöt finska WIKIMEDIA COMMONS lantdagen att överta högsta makten i Finland (maktlagen), vilket avvisades av den ryska regeringen, och då nästa kuppförsök (oktober- revolutionen) lyckades 25.10/7.11 meddelade lantdagen 15.11 att den tillsvidare övertagit högsta makten. Steget till Finlands självstän- dighetsförklaring var därefter inte långt. Den antogs 6.12 med rös- terna 100–88; de finska socialdemokraterna röstade emot eftersom de ansåg att självständigheten borde framförhandlas i samförstånd med den nya sovjetregeringen. I det skedet hade generalguvernörens Suomen itsenäisyysjulistus annettiin eduskunnalle Nuorsuomalaisia edustaneen Pehr Evind Svinhufvudin johtama roll som rysk makthavare övertagits av den ryska Östersjöflottans 4.12.1917, joka hyväksyi sen kaksi päivää ns. itsenäisyyssenaatti kokoontuu 4.12.1917 käsittelemään centralkommitté Tsentrobalt, som leddes av bolsjevikerna. myöhemmin. kysymystä Suomen itsenäisyydestä. Finlands självständighetsförklaring gavs 4.12.1917 till Den s.k. självständighetssenaten sammanträder 4.12.1917 under lantdagen, som godkände den två dagar senare. ledning av ungfinnen Pehr Evind Svinhufvud för att behandla frågan om Finlands självständighet.

14 TOISEN YSTÄVÄ ON ULKOMINISTERIÖN ARKISTO / UTRIKESMINISTERIETS ARKIV KANSALLISKIRJASTO / NATIONALBIBLIOTEKET F Venäjän kansankomissaarien neuvosto päätti 31.12.1917 esit- TOISEN VIHOLLINEN tää että Suomen itsenäisyys tun- nustettaisiin. Lenin tapasi tässä yhteydessä Suomen valtionhoi- tajan Pehr Evind Svinhufvudin. Vasta yleisvenäläisen toimeen- panevan keskuskomitean päätös okakuun vallankumousta edeltäneessä valtataistelussa oli- 4. tammikuuta 1918 vahvisti tun- nustamisen. Kansankomissarien Lvat bolševikit luvanneet leipää, rauhaa ja viljelysmaata ja neuvoston päätös. Ryska folkkommissariernas råd ena- Lenin oli korostanut suomalaisten oikeutta päättää kohtalos- des 31.12.1917 om förslaget att Finlands självständighet skulle er- taan. Bolševikkihallitus päätti 31.12.1917 tunnustaa Suomen kännas, och Lenin mötte kort däref- ter Finlands statsföreståndare Pehr itsenäisyyden, mutta muutti kansallisuuspolitiikkansa, kun Evind Svinhufvud. Allryska exekutiva centralkommittén beslöt slutligen Ukrainakin halusi irtautua. Päätöstä helpottivat bolševikkien 4.1.1918 att stadfästa erkännandet. Folkkommissariernas råds beslut. radikalisoituviin Suomen sosialidemokraatteihin kohdistamat KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET odotukset. Porvarillisten ja sosialistien välinen juopa Suomessa E Eino Rahjan kirje Pietarista 29.1.1918 G Lenin kruunaa Suomineidon Nya Suomen punaisten joukkojen ylipäälli- Fyren-pilalehden uuden vuoden 1918 syveni tammikuussa 1918, mutta vallankumous, johon bolše- kölle Eero Haapalaiselle. Rahja, jolla oli numeron kannessa Saksan ja Ruotsin hyvät suhteet Leniniin, ilmoittaa muuta- hallitsijoiden seuratessa tapahtumien vikkijohtajat Stalin ja Trotski olivat kehottaneet suomalaisia ma päivä edellisen punaisen asejunan kulkua. Venäjän bolševikkihallituksen lähdön jälkeen ett hän on saanut irti tunnustus mahdollisti muiden maiden ryhtymään, syttyi vasta punaisen asejunan lähdettyä Pietarista vielä mm. 10 kanuunaa ja 50 konekivää- tunnustukset. riä seuraava asejunaa varten. Lenin kröner Finlandsmön på pärmen till 27.1. ratkaisevalle matkalleen. Bolševikkihallitus toimitti vuo- Brev från Eino Rahja i Petrograd till överbe- skämttidningen Nya Fyrens nyårsnummer fälhavaren för de röda styrkorna i Finland 1918 medan Tysklands och Sveriges regenter den 1918 sodan kuluessa aseita punaiselle Suomelle ja asetti Eero Haapalainen 29.1.1918. Rahja, som var ser på. Den ryska bolsjevikregeringens nära bekant med Lenin, meddelar några erkännande gjorde det möjligt för andra lisäksi sotilasasiantuntijoita käytettäväksi, mutta venäläisten dagar efter det första röda vapentåget att länder att följa i dess spår.

han ytterligare utverkat bl.a. 10 kanoner KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET vapaaehtoisjoukkojen panos oli rajallinen. Neuvosto-Venäjä och 50 kulsprutor för nästa tåg. sitoutui Brest-Litovskin rauhassa 3.3.1918 vetämään venäläiset E Mihail Svetšnikov oli korkea-arvoisin joukot pois Suomesta, joka siirtyi Saksan etupiiriin. Venäläis- Suomen sisällisso- dassa punaisia avus- joukot valkoisen Suomen alueella oli riisuttu aseista jo tam- taneista venäläisistä sotilashenkilöistä. Hänen teoksensa mikuun ja helmikuun vaihteessa, ja yleensä sitten kotiutettu vallankumouksesta ja kansalaissodasta Karjalan kautta. Valkoiset teloittivat usein punaisten puolella Suomessa julkaistiin taistelleita venäläisiä, erityisesti Tampereen ja Viipurin valtaus- Helsingissä v. 1925. Michail Svetjnikov var högst i rang av de rys- ten yhteydessä. Tuhannet punaiset, mukaan lukien punaista ka militärer som bistod de röda under kriget MUSEOKESKUS VAPRIIKKI / MUSEICENTRALEN VAPRIIKKI MUSEOKESKUS VAPRIIKKI Suomea johtanut Kansanvaltuuskunta, pakenivat toukokuussa i Finland 1918. Hans G Punakaartilaisia ja venäläisä vapaaehtoisia Ruovedella bok om revolutionen och medborgarkriget i Finland 1918 Neuvosto-Venäjälle, minne he mm. perustivat Suomen kevättalvella 1918. 1917–1918 utkom i Helsingfors 1925. Rödgardister och ryska frivilliga i Ruovesi vårvintern 1918. Kommunistisen Puolueen varsin pian. Valkoisten saatua koko MUSEOKESKUS VAPRIIKKI / MUSEICENTRALEN VAPRIIKKI KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET F Punaisen Suomen puo- Suomen haltuunsa alkoi muuttoliike vastak- lella operoineita Venäjän tunnuksilla varustettuja kaiseen suuntaan, pois Venäjältä yli Rajajoen, Nieuport-hävittäjiä Nais- tenlahden jäällä Tampereel- kiihtyä. la v. 1918. Neljäs henkilö vasemmalta on Eino Rahja. Nieuport-jaktplan med ryska nationalitetsbeteckningar som opererade på den röda DEN ENES VÄN ÄR DEN sidan uppställda på isen i Naistenlahti vid Tammerfors år 1918. Fjärde personen från ANDRES FIENDE vänster är Eino Rahja.

nder maktkampen före oktoberrevolutionen hade bolsjevikerna KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET Uutlovat bröd, fred och jord, och Lenin betonat finnarnas rätt att besluta om sin framtid. Bolsjevikregeringen beslöt 31.12.1917 att erkänna Finlands självständighet, men ändrade sin nationali- tetspolitik när även Ukraina önskade lösgöra sig. Beslutet under- lättades av de förväntningar som bolsjevikerna hade på de finska G Voiko punanen valkoisen valloittaa? Valkoisen puolelta jaettu propagandakartta socialdemokraterna, vilka höll på att radikaliseras. Klyftan mellan joka osoittaa rintamatilanteen n. 20.3.­1918, eli ennen Tampereen valloitusta. borgerliga och socialister i Finland blev i januari 1918 allt djupare, Kan den röda erövra den vita? Propagandakarta för utdelning från den vita sidan som visar men den finska revolution som bolsjevikledarna Stalin och Trotskij var frontlinjen gick ca 20.3.1918, dvs. inför erövringen av Tammerfors. pläderat för utbröt först efter en kuppartad aktion, ett vapentåg G Ns. punainen valtiosopimus, jossa Venäjän ja Suomen sosialistiset tasavallat sopivat alueistaan, omaisuudestaan ja erinäisistä muista från Petrograd, som 27.1 satte stenen i rullning. Bolsjevikregeringen keskinäisistä järjestelyistään solmittiin Pietarissa 16.2/1.3.1918. Venäjä luovutti sopimuksen kautta Petsamon Suomelle. försåg under 1918 års krig det röda Finland med vapen och militär Det s.k. röda statsfördraget där två socialistiska republiker, den finska och den ryska, avtalar om sina territorier, sin egendom och diverse övriga ömsesidiga expertis, men den frivilliga ryska truppinsatsen förblev begränsad. arrangemang slöts i Petrograd 16.2/1.3.1918. Ryssland avstod i detta fördrag Sovjet-Ryssland förband sig i freden i Brest-Litovsk 3.3.1918 att dra från Petsamo till Finland. WIKIMEDIA COMMONS HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / HELSINGFORS STADSMUSEUM bort de ryska trupperna från Finland, som inlemmades i den tyska intressesfären. De ryska trupperna i det vita Finland blev avväpnade redan vid månadsskiftet januari/februari, och därefter i regel hemförlovade via Karelen. Påträffade ryssar som stridit på den röda sidan blev ofta arkebuserade av de vita, särskilt efter erövringarna av Tammerfors och G Keskusvaltojen ja Neuvosto-Venäjän vä- lisessä Brest-Litvoskin rauhansopimuksessa Viborg. Tusentals röda, inklusive Folkkommissariatet som 3.3.1918 sovitut alueelliset järjestelyt. Venäjä luovutti punaisella merkityn alueen lett det röda Finland, flydde i maj 1918 till Sovjet-Ryssland ja vihreällä merkityt olivat ns. itsehallinnol- lisia alueita, eli käytännössä Saksan etu­ där de bl.a. inom kort grundade Finlands kommunistiska G Venäjän laivaston yksiköitä lähdössä Helsingistä Pietariin 10.4.1918. Saksalaiset olivat piiriä. nousseet maihin Manner-Suomeen 3.4.1918, mutta sopineet bolševikkihallituksen parti. Då hela Finland var i vita händer tilltog flyttrörelsen edustajien kanssa venäläisten sotalaivojen oikeudesta poistua Suomen pääkaupungista. Fredsfördraget i Brest-Litovsk mellan central- Suomalaisten mielipidettä ei kysytty. makterna och Sovjet-Ryssland 3.3.1918 innehöll flera territoriella klausuler. Ryssland avstod från i motsatt riktning, från Ryssland västerut över Systerbäck. Ryska örlogsfartyg på väg från Helsingfors till Petrograd 10.4.1918. Tyskarna hade stigit i land på de med rött märkta områdena medan de med finska fastlandet 3.4.1918, men kommit överens med företrädare för bolsjevikregeringen om rätt för grönt märkta var områden av s.k. själstyrande de ryska örlogsfartygen att ostört lämna Finlands huvudstad. Finnarna blev inte hörda i denna sak. karaktär, dvs. i praktiken en tysk intressesfär.

15 VASTENTAHTOISET SAKSAN ULKOMINISTERIÖ / TYSKA UTRIKESMINISTERIET KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET E Herman Stenbergin pamfletti Kauko-Karjala NAAPURIT suhteessa Suomeen ja Venäjään ilmestyi v. 1918. Kannen kartta heijasti suurempaa Suomea toivovien piirien ambitioita. alkoisen Suomen ja Neuvosto-Venäjän edustajien Berlii- Herman Stenbergs pamflett om Fjärrkarelen i förhållande nissä kesällä 1918 käymät rauhanneuvottelut kaatuivat till Finland och Ryssland V publicerades 1918. Kartan på omslaget vittnade om suomalaisosapuolen esittämiin Itä-Karjalan ja Kuolan alue- ambitionerna i de kretsar som hoppades på ett större vaatimuksiin. Samanhenkiset sotaretket ja kansannousut 1918 Finland.

–1921 Suomen lähialueilla (ns. heimosodat) olivat yleensä KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET Suomen hallituksen hiljaa hyväksymiä. Saksan antautuminen G Brest-Litovskin rauhan täydennyssopimus, sol- F Senaatin elintarviketoimi- mittu Berliinissä 27.8.1918. Saksa sitoutui siinä kunnan puheenjohtaja H.G. 11.11.1918 avasi mahdollisuuksia bolševikeille, jotka kävivät mm. huolehtimaan että Suomi ei suorittaisi hyök- Paloheimo ilmoittaa 16.7.1918 käyksiä Venäjän alueelle. Neuvosto-Venäjän ja maan edustajan valmiudes- hyökkäykseen juuri perustettua Viron valtiota vastaan. Noin Suomen väliset rauhanneuvottelut raukesivat sa- ta hakea vaikka Pietarista ne mana päivänä. noin 55 000 tonnia viljaa jotka 3 800 suomalaisvapaaehtoista osallistui talven 1919 menes- Suomen valtio oli jo maksanut. Tilläggsavtal till freden i Brest-Litovsk, slutet 27.8.1918 Suhteet Suomen ja Venäjän tyksellisiin torjuntataisteluihin Narvan alueella ja etelässä i Berlin. I detta avtal åtog sig Tyskland bl.a. att se till att välillä muistuttivat sotaa, mutta Finland inte företog några anfall mot ryskt territorium. Suomen elintarviketilanne oli Fredsförhandlingarna mellan Sovjet-Ryssland och kriittinen. Valkassa. Bolševikkien suomalaisjoukkojen riveissä oli täs- Finland avbröts samma dag.

WIKIMEDIA COMMONS Ordförande för finska senatens sä vaiheessa yli 6 000 miestä ja suomalaisten punaupseerien livsmedelskommitté H.G. Paloheimo meddelar 16.7.1918 att man var beredd att t.o.m. från koulutus oli alkanut joulukuussa 1918. Taistelut Baltiassa ja Petrograd hämta de 55 000 ton rysk spannmål som finska staten redan betalat för. Relationerna mellan Finland och Ryssland påminde om krig, kahakointi Suomen lähialueilla olivat bolševikeille yhtä ja sa- men livsmedelssituationen i Finland var kritisk. maa suursotaa, jota he kävivät kaikilla rintamilla venäläisten F Venäjällä valkoisten ja bolševikkien välillä riehuvan sisällissodan valkoisten armeijoja, länsiliittoutuneiden joukkoja ja vuodesta yleistilanteen maaliskuussa 1919 osoittava kartta. Karta som återger det ungefärliga läget i det ryska inbördeskriget mellan bolsjeviker och vita i mars 1919. 1919 myös puolalaisia vastaan. Venäjän valkoisen hallituksen KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET E Akseli Gallen-Kallela, Karjalan maakunnan kieltäytyminen Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta riisti vaakuna (1923). Taiteilija luovutti vaakunan Akateemiselle Karjala-Seuralle, jonka aatteet kenraali N. Judenitšilta edellytykset saada sotilaallista tukea löivät leimansa suomenkielisiin ylioppilaspiireihin sotien välisenä aikana. Suomelta pyrkimyksilleen myöhäissyksyllä 1919 valloittaa Pie- Akseli Gallen-Kallela, Landskapet Karelens vapen (1923). Konstnären överlät vapnet till Akademiska tari. Keväällä 1920, kun valkoisen hallituksen tappio alkoi Karelen-Sällskapet, som under mellankrigstiden var tongivande i den finskspråkiga studentvärlden. tuntua todennäköiseltä, ryhtyivät Baltian valtiot ja Suomi WIKIMEDIA COMMONS WIKIMEDIA COMMONS KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET F M. Mitsernok, Kenraali Nikolai Judenitšin rauhanneuvotteluihin Neuvosto-Venäjän kanssa, jonka muotokuva (väripiirros 1916). Judenitš neu- votteli useasti Mannerheimin ja muiden suhtautumista ohjasi sotaonni Puolaa vastaan. Pyrki- kanssa sotilaallisesta avusta operaatioilleen. Toivomusten toteuttamisen esteenä oli val- mykset luoda puolalais-balttilais-suomalainen yhteinen koisen Venäjän hallituksen sitkeä kieltäytymi- nen Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta. turvallisuuspolitiikka jäivät tuloksettomiksi. Tarton rau- M. Mizernok, General Nikolaj Judenitjs porträtt (färgteckning 1916). Judenitj förhandlade ha 14.10.1920 antoi Suomelle pääsyn Jäämerelle, mutta upprepade gånger med Mannerheim m.fl. om militärt stöd för sina operationer 1919. Propåerna kuittasi Itä-Karjalan kysymyksen korulauseilla. Suomen stupade på den vita ryska regeringens envisa vägran att erkänna Finlands självständighet.

WIKIMEDIA COMMONS ja Neuvosto-Venäjän suhteet olivat viileät myös sen jäl- G Suomen valtionhoitaja kenraali Carl Gustaf Emil G Nikolaj Judenitšin kirje Gustaf Mannerheim oli palvellut Venäjällä noin 30 vuotta. Mannerheimille 24.6.1919. Judenitš keen, kun diplomaattisuhteet oli solmittu. Valkoisen Venäjän johtajat kääntyivät Suomen valkoi- korostaa heitä yhdistävää intressiä, sen ylipäällikön puoleen saadakseen Suomen osallistu- bolševismin vastaista taistelua. maan Pietarin suunniteltuun valloitukseen v. 1919. Brev från Nikolaj Judenitj till Gustaf Finlands riksföreståndare general Carl Gustaf Emil Mannerheim 24.6.1919. Judenitj MOTVILLIGA GRANNAR Mannerheim hade tjänstgjort i ca 30 år i Ryssland. De vita framhåller deras gemensamma intresse ledarna i Ryssland vände sig till Finlands vita överbefälhavare av att bekämpa bolsjevismen.

för att förmå Finland att delta i den planerade erövringen av WIKIMEDIA COMMONS redsförhandlingarna i Berlin sommaren 1918 mellan före- Petrograd år 1919. WIKIMEDIA COMMONS Fträdare för det vita Finland och Sovjet-Ryssland stupade på F Neuvostojoukot G Aleksander P. Apsit, Pieta- olivat juhannuksena ria puolustetaan kaikin voimin de finska kraven på Östkarelen och Kolahalvön, ambitioner 1920 Varsovan lie- (propagandajuliste vuodelta peillä ja kaupungin 1919). Vuoden vaihteessa som med den finska regeringens goda minne tog sig uttryck i ex- kukistuminen oli 1918/1919 lähinnä Neuvos- lähellä. Neuvostove- to-Venäjä operoi aktiivisesti peditioner och upprorsförsök (frändefolkskrigen) 1918–1921. näläinen propagan- Viron alueella. dajuliste kehottaa Den tyska kapitulationen 11.11.1918 öppnade möjligheter för Alexander P. Apsit, Petrograd ”sankareita jatka- försvaras med alla krafter (propa- maan Varsovaan”. gandaaffisch från 1919). Vid års- G Viroon saapui joulukuussa 1918 n. 3 500 bolsjevikerna, som gick till anfall mot den nya estniska staten. Kaupungista käyty skiftet 1918/1919 var det snarare suomalaista vapaaehtoista torjumaan suuri taistelu päättyi Sovjet-Ryssland som opererade neuvostohyökkäystä. Suomen hallitus lähetti Cirka 3 800 finska frivilliga deltog vintern 1919 framgångs- puolalaisten voit- aktivt på estniskt territorium. lisäksi 20 tykkiä ja 5 000 kivääriä. toon. rikt i avvärjningsstriderna vid Narva, och i söder vid Valk. I december 1918 anlände ca 3 500 finska frivilliga Midsommaren 1920 KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET till Estland för att slå tillbaka det sovjetiska anfallet. stod de sovjetryska Bolsjevikernas finska truppenheter uppgick då till över 6 000 Finlands regering bidrog därtill med 20 kanoner trupperna utanför och 5 000 gevär. man, och utbildningen av finska röda officerare vidtog i de- Warszawa, vars fall var överhängande. Sovje- F Molemmat osapuolet liittivät Tarton rauhan- tisk propagandaaffisch som manar ”hjältarna cember 1918. För bolsjevikerna var striderna i Baltikum och sopimuksen allekirjoittamisen pöytäkirjaan ilmoi- att gå vidare mot Warszawa”. Slaget om sta- den slutade i polsk seger tuksia, joiden sitovuus ja pätevyys (mm. Itä-Kar- skärmytslingarna öster om finska gränsen delar av det stora krig jalan osalta) olivat hataralla pohjalla. som fördes på alla fronter mot ryska vita arméer, västmaktstrupper WIKIMEDIA COMMONS Båda parter fogade meddelanden till det protokoll som upprättades över undertecknandet av freden i och från 1919 även polacker. Den vita ryska regeringens vägran att Dorpat. Deras giltighet (t.ex. beträffande Östkarelen) kunde ifrågasättas och de var inte bindande. erkänna Finlands självständighet berövade general N. Judenitj varje möjlighet att få finskt militärt stöd för sitt försök senhösten 1919 F Suomen rauhanneuvotteluvaltuuskunta Tartossa v. 1920. Valtuuskunnan johtajana toimi Juho Kusti Paasikivi (eturivissä keskellä). att erövra Petrograd. Våren 1920, då den vita ryska regimens ne- Finska fredsdelegationen KANSALLISARKISTO / RIKSARKIVET i Dorpat (Tartu) 1920. derlag började framstå som sannolikt, inledde de baltiska staterna Delegationen leddes av Juho Kusti Paasikivi (i mitten och Finland fredsförhandlingar med Sovjet-Ryssland, vars hållning av främsta raden). styrdes av krigslyckan mot Polen. Försöken att enas om en polsk- E Suomen ja Neuvosto-Venäjän välinen rauhansopimus julkaistiin finsk-baltisk säkerhetspolitik förblev resultatlösa. Freden i Dorpat myös Suomen asetuskokoelmassa. Tarton rauhansopimus toi Suomelle Petsamon, mutta suomalaisten oli vastavuoroisesti 14.10.1920 gav Finland tillgång till Ishavet men kvitterade frågan luovuttava Itä-Karjalan Repolasta ja Porajärvestä. Rauhansopimus sai Suomessa ristiriitaisen vastaanoton. om Östkarelen med fraser. Förhållandet mellan Finland och Sov- Fredsfördraget mellan Finland och Sovjet-Ryssland publicerades även i Finlands författningssamling. Freden i Dorpat gav Finland Petsamo, men jet-Ryssland var kyligt även efter etableringen av diplomatrelationer. finnarna måste i gengäld avstå från Repola och Porajärvi i Östkarelen. Fredsfördraget mottogs med blandade känslor i Finland.

16